Opinto-ohjaaja 3/2019

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 3/2019

MATERIAA JA ANTIMATERIAA

Tyรถolo-kyselyn alustavat havainnot Lukiolaki ja opinto-ohjaaja

Mistä sinä haaveilet?

Tee haaveistasi totta yhteishaussa 8.–22.1. tai 18.3.–1.4.2020.

Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku

Koulutustarjonta kevään yhteishauissa: PÄIVÄKOULUTUKSET Kulttuuriala Kuvataiteilija (AMK) • animaatio • kuvataide • valokuva Medianomi (AMK) • elokuva • journalismi • mainonnan suunnittelu • tuotanto ja projektinhallinta Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) • sirkus • teatteri Sosiaali- ja terveysala Bioanalyytikko (AMK) Ensihoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Hammasteknikko (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK), Turku ja Salo tai verkko-opinnot Sosionomi (AMK), päivä- tai verkko-opinnot Suuhygienisti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) MONIMUOTOKOULUTUKSET Insinööri (AMK), kemiantekniikka Insinööri (AMK), konetekniikka Insinööri (AMK), rakennustekniikka Kuvataiteilija (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)

Tekniikan ja liikenteen ala Bachelor of Engineering, Information and Communications Technology (haussa 8.–22.1.2020) Insinööri (AMK) • ajoneuvo- ja kuljetustekniikka • bio- ja kemiantekniikka • energia- ja ympäristötekniikka • konetekniikka • myynti-insinööri • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • tieto- ja viestintätekniikka • tuotantotalous Rakennusmestari (AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Bachelor of Business Administration, International Business, verkko-opinnot (haussa 8.–22.1.2020) Tradenomi (AMK) • digitaalinen liiketoiminta, Salo • finanssipalvelut • liiketalous • liiketoiminnan logistiikka • myyntityö • tietojenkäsittely

Sairaanhoitaja (AMK), Salo Sosionomi (AMK), Salo Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), taloushallinto

Tarkemmat koulutuskuvaukset julkaistaan nettisivuillamme ja Opintopolussa viimeistään 31.10.2019.

opi nto-ohja aja 3/2019

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Tässä numerossa Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Opiskelijan silmin – Uusi maa ja erilainen kulttuuri...............6 Hiukkastutkimus avaa opinto-ohjaajan silmät.....................8 Opintojen tukeminen ylemmässä ammatti-korkeakoulututkinnossa...................10 Fossiiliton energiantuotanto tarvitsee metalleja................12

RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi

Opinto-ohjaajat näkyvästi mukana SuomiAreenalla.......14

TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja)

Varför svenska i skolan?.......................................................20

TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 795 EUR puoli sivua: 535 EUR neljännessivu: 425 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR PAINOPAIKKA Forssaprint ILMESTYMISAIKATAULU 2018-19 Lehti 4 – 22.11. (aineisto 1.11.)

Lehti 1 – 31.1. (aineisto 17.1.)

Lehti 2 – 13.3. (aineisto 28.2.)

Lehti 3 – 18.9. (aineiesto 4.9) Lehti 4 – 20.11. (aineisto 6.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Opinto-ohjaajien työn ja työolojen tutkimus jatkuu..........16

Uusi lukiolaki astui voimaan – Mikä muuttuu?....................21 Avoimen väylästä tehdään uskottavaa opiskelija-valintatapaa yliopistoon.....................................24 Työelämäyhteistyötä, yrittäjyysoppia ja työelämä-taitoja ohjaajaksi opiskeleville...........................26 Matkalla irlantilaisen opinto-ohjauksen äärelle.................28 SOPO:n aktiivitoimijat Tampereella.....................................30 Toimikunnilta..........................................................................32 Keskusteluja Islannissa...........................................................35

Kannen kuva: Maarit Honkonen-Seppälä

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Aikaa ihmiselle – laadukasta ohjausta Perusopetus on koulupolun kivijalka, mihin on panostettava nyt ja tulevaisuudessa. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla tuemme ohjattaviemme kasvua yksilöiksi ja yhteisön jäseniksi. Koulutuksen avulla on myös mahdollista ehkäistä syrjäytymistä ja antaa valmiuksia työelämään. Kaikilla oppilailla on oikeus saada laadukasta opetussuunnitelman mukaista opinto-ohjaajan antamaa ohjausta aina yläkoulun ensimmäisestä päivästä lähtien jatkumona. Jokaisella nuorella ja aikuisella pitää olla mahdollisuus suorittaa loppuun peruskoulu ja toisen asteen opinnot. Opetushallituksen suosituksesta koulutuksen järjestäjät ottivat käyttöön hyvän ohjauksen kriteerit lukuvuoden 2014-2015 aikana. Kriteerit koskettavat perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Niiden avulla tuetaan ohjauksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä pyritään varmistamaan laadukkaan ohjauksen saatavuutta. Näin syyslukukauden alussa on tärkeää palata hyvän ohjauksen kriteereihin ja opetussuunnitelman perusteisiin yhdessä oman esimiehen kanssa ja keskustella oppilaitoksen ohjauksen ja opinto-ohjauksen organisoinnista omalla vastuualueella. Töiden suunnittelu ja arviointi on tärkeä osa opinto-ohjaajan esimiehen kanssa tekemää työtä.

Ohjauksen laadun ja saatavuuden kehittäminen on tärkeää myös siksi, että elinikäisen oppimisen ja sitä tukevan elinikäisen ohjauksen merkitys on kasvanut suomalaisessa yhteiskunnassa.

Elinikäisenä jatkumona toteutuva ohjaus nähdään välineenä osaamisen kehittämisessä, työllisyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä, ammatillisen liikkuvuuden tukemisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Opintoohjauksen merkitys on kasvanut yksilön omien valintojen tukena. Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle, liian moni opiskelijoista keskeyttää opinnot eri syistä.

Joka kuudes nuori päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa.

Kaikessa koulutuksessa ja kasvatuksessa

4

pitää kiinnittää huomiota tasa-arvoon, laatuun ja tulokseen. Ammatillista- ja lukiokoulutusta koskee vuonna 2013 voimaan tullut koulutustakuu, jossa kaikille nuorille on tarjolla koulutuspaikka.

Syyt siihen, miksi opintoja ei aloiteta tai ne keskeytetään ovat yksilöllisiä. Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset, päihteisiin tai terveyteen liittyvät syyt.

lisuuden pidentäminen toiselle asteelle.

Suomen opinto-ohjaajat ry on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöstä kutsun osallistua opetusvelvollisuuden pidentämistä koskevaan projektiryhmään ja seurantaryhmään. Työskentely alkaa lähiaikoina. Hallitusohjelmassa ohjaus ja sen vahvistaminen mainitaan useasti.

Nähtäväksi jää, mitä seuraavien vuosien aikana tulee tapahtumaan. Toivotaan myötätuulta tuleviin vuosiin!

Ohjauksen avulla on varmistettava, että kaikki nuoret löytävät itselleen sopivan opiskelupaikan. Tähän tarvitaan riittävät resurssit ja aikaa ihmisen kohtaamiseen. Perusopetuksessa ja toisella asteella yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa. Näin ei käytännössä aina välttämättä ole. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa resurssit vaihtelevat suuresti. Viimeisten vuosien koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet kipeimmin ammatilliseen koulutukseen. Resurssit ammatillisissa oppilaitoksissa on venytetty äärimmilleen, kun rahoitusta on leikattu 10 vuoden aikana yli 300 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia.

Lämmin kiitos kaikille SuomiAreenan keskustelutilaisuuksiin heinäkuussa osallistuneille. Meitä oli siellä paljon!

Yhteistyössä on voimaa. Nyt on vaikuttamisen paikka. Hyvää lukuvuotta 2019-2020 ihan jokaiselle!

On myös tärkeää muistaa, että jokaisella ohjattavalla on oikeus saada yksityisyyden suojan täyttävää, tietosuojattua sekä -turvattua henkilökohtaista ohjausta, niin ettei tarvitse pelätä häiriöitä eikä yksityisten asioiden päätymistä niille, joille sitä ei ole tarkoitettu. Avokonttori tai yhteiskäytössä oleva monitoimitila ei mahdollista laadukkaan opinto-ohjauksen toteutumista. Opinto-ohjaajan omaan työhuoneeseen opiskelija voi tulla myös ilman ajanvarausta matalalla kynnyksellä. Oma työhuone luo persoonallisen ja luottamusta herättävän ohjausympäristön, jossa sekä oppilaalla että opiskelijalla on hyvä olla.

Viime vuosina nuorten ikäluokkien koulutustaso on huolestuttavasti kääntynyt laskuun Tilastokeskuksen tilastojen mukaan. Hallitusohjelmassa ratkaisuksi tähän on tarjottu oppivelvol-

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Opinto-ohjaus vahvasti esillä Antti Rinteen hallitusohjelmassa Kesäkuun 6. päivänä maamme sai uuden hallituksen. Jännittävien vaalien jälkeen ja hallitusneuvottelujen tuloksena syntyi kansanrintamahallitus pääministerinään Antti Rinne. Ennen hallituksen nimittämistä oli Säätytalolla hiottu pitkään ja hartaasti hallitusohjelmaa.

Maamme hallituksien ohjelmat ovat olleet välillä pitkiä ja yksityiskohtaisia ja joskus joko tai, joskus ei kumpaakaan.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n aktiivisten toimijoiden tehtävänä on aina ollut tarkistaa, mitä kulloinkin on ollut luvassa koulutuspolitiikassa. Joskus hallituksen linjauksia on saanut lukea suorasanaisesti, joskus enemmän tai vähemmän rivien välistä ja joskus on pitänyt oikein miettiä, mitäköhän tämä tarkoittaa.

Yhdenlainen klassikko oli Jyrki Kataisen vuoden 2011 hallitusohjelman ilmaus: ”Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan”. Ohjelmassa ilmoitettiin, että opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opintooikeutta. Tämän pohjalta luotiin nykyiset ns. ensikertaisten hakijoiden kiintiöt. Muutokseen uskottiin näin: ”Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. Näillä keinoin puretaan hakijasuma vuosikymmenen loppuun mennessä.”

Nyt uusi ääni kellossa

Koskaan aiemmin, eikä missään hallitusohjelmassa ole opinto-ohjaus ollut näin vahvasti esillä. Antti Rinteen hallitusohjelmassa todetaan: ”Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Selvitetään sitovat mitoitukset opinto-ohjaajien määrästä toisen asteen koulutuksessa ja jälkiohjausvelvoitteen ulottamisesta ammatilliseen koulutuk-

Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia

seen sekä tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle osana oppivelvollisuusiän korotuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen valmistelua.

Parannetaan maahanmuuttajataustaisten jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa.”

Opinto-ohjausta vahvistetaan siis kaikilla kouluasteilla. Onpa mielenkiintoista. Perusopetuksen oppilaanohjaukseenkin on luvassa lisäresursseja: ”Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa lisäämällä resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen.”

Eikä aikuisväestönkään ohjauspalveluja oltu unohdettu: ”Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan

yksilön ja yhteiskunnan kannalta strategisesti. Ohjauksen avulla tuetaan myös aikuiskoulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen.”

Hallitusohjelma lupaa paljon. Tätä on mielenkiintoista seurata. Alku on ainakin lupaava.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja

OPISKELIJAN SILMIN

– UUSI MAA JA ERILAINE N K ULTTUURI

K

irkas aurinko osuu kasvoihin.

Aurinkolasit ovat jossain muualla kuin päässä. Yritän nauttia auringonsäteiden tuomasta uudesta mahdollisuudesta. Kevät huhtikuussa on jo pitkällä Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa. Viikon kestävän opintomatkamme toinen päivä on alkamassa.

Eilen ehdimme jo käydä kolmessa yliopistossa ja viinimaistajaisissa.

Kunniakonsulaattitoimintaan verrattavan järjestön The Club for Honorary Consuls Dialogue 2018:n sihteeri ja puheenjohtaja Irina ja Anatolie Mocrac ovat järjestäneet meille humakeille tapahtumarikkaan viikon. Matkassa olivat mukana 14 ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelijaa (AMK).

Uusi oppimismahdollisuus kulttuurituottajille

Moldova sijaitsee Ukrainan alapuolella ja Romanian itäpuolella Mustanmeren luoteiskulmassa. Maa on IVY:n eli Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsen, tosin 101 paikkaisessa parlamentissa Eurooppa-myönteiset ovat olleet jopa enemmistönä. Asukkaita on noin neljä miljoonaa, joista hiukan alle puoli miljoonaa asuu Moldovasta yksipuolisesti irtautuneessa Transnistrian alueella. Maa on Euroopan köyhimpiä ja keskikuukausiansio on 207 euroa. Viininviljely on vahva osa moldovalaisten historiaa, mutta myös taloudellisesti merkittävä tulonlähde. Korkeakoulutus ja koulutus ylipäätään muun muassa taiteessa on korkeatasoista.

6

Kiitollinen suomalaisesta koulutuksesta

Hyvinkäältä kotoisin olevan Marika Lohvasuu (21) tiivistää viikon kokemuksensa seuraavasti: ”Tällaisia mahdollisuuksia harvemmin tulee vastaan, että pääsee niin erikoiseen maahan tutustumaan. Nyt tuli tutuksi moldovalainen elämäntyyli ja useat opiskelijat.

Halusin myös kehittää englanninkielen taitojani, sillä englannin puhuminen on aina ollut minulle valtava kynnys. Mielenkiintoisinta Moldovassa oli täysin erilaiset toimintatavat ja tottumukset ihmisillä. Aluksi oli jännittävää kun ei tiennyt mitä saa tai mitä ei saa tehdä.

Paikallisten oppilaiden kanssa jutellessa ymmärsin myös, että miten hyvin Suomessa kaikki oikeasti on ja kuinka hyvä koulutusjärjestelmä meillä on. Se oli hyvä palautus maan pinnalle. Moldovalaiset ihmiset olivat myös käsittämättömän vieraanvaraisia. Tulevaisuuden työpaikkaani voin varmasti ammentaa tästä kokemuksesta paljonkin vaikka en vielä tarkalleen osaa sanoa mitä tulen tekemään. Käytöstavoista voisin ainakin ottaa oppia ja ahkeruudesta, sekä omistautumisesta omalle työlle. Kaikki on edessä minulla tarjolla, joten ajoittain unohtuu miten vaikeaa joillekin ihmisille on saada edes mahdollisuus kouluttautumiseen. Pitäisi arvostaa oman elämän asioita ja mahdollisuuksia puolet enemmän. Reissu oli samaan aikaan hyvin raskas, opettavainen sekä hauska ja jää varmasti mahtavaksi muistoksi.”

Taidekoulujen taso huimaavaa, taiteilijoiden asema haastava

Veera Ainasoja (21), alun perin kotoisin Turusta, puolestaan pohtii matkan antia seuraavasti: ”Mahtava tilaisuus tutustua jälleen uuteen maahan ja kulttuuriin.

Uskoin siis matkan avartavan silmiäni jälleen hieman lisää. Rehellisesti sanottuna en ole ikinä edes ajatellut Moldovaan lähtöä, joten tilaisuuden tullen päätin heti lähteä mukaan! Halusin myös päästä luomaan lisää kontakteja ja ystäviä ympäri maailmaa. Mielenkiintoisinta Moldovassa oli päästä tutus-

Koulutus kaikkiaan, mutta erityisesti taiteeseen liittyvä koulutus on moldovalaisille tärkeää ja se onkin hyvin korkeatasoista. Taidekoulutuksen osalta yhteydet ovat vahvat muun muassa Italiaan.

Moldovan katukuva on autojen suhteen hyvin länsimainen, talokanta on puolestaan pääosin ajalta ennen vuoden 1991 itsenäistymistä. Ihmisten ystävällisyys ja auttamishalu oli silmiinpistävää vaikka aina ei yhteistä kieltä löytynyt.

Moldovalainen kulttuuri on saanut vaikutteita idästä, lännestä ja etelästä. Vieraanvaraisuus on tärkeää hyvän viinin ja ruuan lisäksi. Kuvassa on pääkaupunki Chisinăun Ammattiopisto numero 5 ammattiin opiskelijoiden työnäytös.

Joutsan lukion kasvatti Bettina Törnvall (20) opiskelee nykyään Humakissa kulttuurituottajaksi (AMK). Bettina oli yhdessä 14 opiskelijakaverinsa kanssa viikon opintomatkalla Moldovassa. Pääkaupunki Chisinăussa sijaitseva päiväkoti sai uuden seinämaalauksen.

tumaan uuteen kulttuuriin, ihmisiin ja kaupunkiin. Moldova muistutti minua elämästäni Espanjassa ja siitä miten Suomi tekee meidät monet niin mukavuudenhaluisiksi. On tärkeää muistaa miten hyvin asiat ovat Suomessa ja arvostaa niitä.

maa, jossa on vaikea menestyä taiteilijana. Haluan tulevaisuudessa auttaa mahdollisuuksieni mukaan uskomattoman lahjakkaita ihmisiä saamaan vastinetta taidoilleen. On surullista nähdä miten monet taiteilijat ympäri maailmaa eivät pysty hyödyntämään taitojaan tarpeeksi. Myös vierailemamme taidekoulut olivat upeita ja korkeatasoisia. Moldova on upea maa ja olisi ollut hienoa tutustua paikallisuuteen sekä moldovalaiseen

kulttuuriin vieläkin syvemmin. Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut ja upea, hyvin tapahtumarikas sekä paljon erilaisia tunteita herättävä.”

Tulevaisuudessa haluan työskennellä etenkin musiikin ja taiteilijoiden parissa.

Huomasin, että Moldova on jälleen yksi

Kirjoittaja ja kuvaaja Maarit Honkonen-Seppälä on Humakin lehtori ja opinto-ohjaaja Jyväskylän kampukselta, joka oli Moldovan matkassa mukana viestinnän opettajana ja free lancer -journalistina.

Moldovalaisia on noin 4 miljoonaa ja pääosin he ovat uskonnoltaan ortodokseja.

Colonitsan kylän kirkko kaikessa komeudessaan. Kielinä puhutaan moldovaa ja romaniaa. Aikaisemmin ensimmäinen vieras kieli oli venäjä, mutta nykyään kaikissa kouluissa on tarjolla myös englanti ja esimerkiksi Academy of Economic Studies of Moldovassa oli tarjolla jopa koko talousalan tutkinto englanniksi.

7

TEKSTI JA KUVAT: JUKKA EERO VUORINEN

(Katso lisää: olfactomics.fi)

Vi i m e keväänä tarjoutui ensimmäistä kertaa myös opinto-ohjaajille tutustumismahdollisuus Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitokseen. Yleensä CERN tarjoaa kurssejaan nuorille alan tutkijoille, mutta laboratoriossa on myös harjoittelumahdollisuuksia monille luonnontieteiden ja tekniikan alan yliopisto-opiskelijoille ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Myös monien lukioiden fysiikan harrastajat ovat päässeet tutustumaan eurooppalaisen hiukkastutkimuksen ytimeen.

CERN sijaitsee Ranskan ja Sveitsin rajalla lähellä Geneveä. Tutkimuslaitos on perustettu vuonna 1954 ja sillä on 20 jäsenmaata. CERN on hyvä esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä huippututkimuksen alueella. Tutkimuslaitoksen sijaintikin kahden maan rajamaastossa kertoo, että millään rajat kiinni –ajattelumallilla ei tämmöinen onnistuisi.

CERN rakentaa ja tarjoaa tutkimusryh-

CERN:ssä on oma konepaja, jota johdetaan suomalaisvoimin. Täällä tehdään tarkkuustyöstöä äärettömän tiukoilla toleransseilla.

8

mien käyttöön tutkimuslaitteita, hiukkaskiihdyttimiä, jotka ovat liian kalliita ja suuria yksittäisen maan ylläpidettäviksi.

CERN on itsessään kuin pieni 30 000 asukkaan kaupunki. Paikalla on yli 6000 hiukkasfysiikan tutkijaa, jotka tulevat yli 80 eri maasta ja 500 yliopistosta, ja jotka käyttävät laboratorion tutkimuslaitteistoja. CERN:ssä työskentelee myös muiden alojen, kuten tietojenkäsittelytieteiden, sähkötekniikan ja materiaalitieteiden, tutkijoita. Laitteiden rakentamiseen ja huoltoon tarvitaan myös runsaasti toimijoita ja tämän päälle vielä infra.

Suomi on ollut jäsenvaltio vuodesta 1991. Meidän jäsenmaksu on n. 13 milj. € ja se on n. 1.3 % kokonaisbudjetista.

Suomalaisia CERN:ssä on hieman yli 60, joista pääosa on CERN:n palkkalistoilla. Suomen jäsenyys on edistänyt suomalaisten hiukkasfyysikkojen osallistumista CERN:n koetoimintaan.

Heidän lisäkseen laboratoriossa työskentelee muiden alojen suomalaisia tutkijoita. Suomalaista tutkimustoimintaa CERN:ssä koordinoi vuonna 1996 perustettu kolmen yliopiston (Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto ja Jyväskylän yliopisto) yhteisesti hallinnoima Fysiikan tutkimuslaitos HIP. (Katso lisää: hip.fi)

ULKOINEN LOISTO EI HÄIKÄISE Eurooppalainen huippututkimus ei prameile komeilla kulisseilla. Tutkijoiden työhuoneet ovat melko rähjäisiä ja nuhjaantuneita. Ulkoista loistoa ei löydä muulta kuin itse tutkimuslaitteista, jotka ovatkin sitten aivan vimpan päälle. Tapaamamme tutkijat ja asiantuntijat kertoivatkin sen, mikä täällä on tärkeintä eli CERN:n henki ja se, että saa tehdä huippututkimusta.

CERN:ssä käy vuosittain tuhansia vierailijoita ja maailmankaikkeuden synty kiinnostaa myös turisteja. Sitä varten on avattu hieno vierailukeskus. (Katso lisää: visit/cern.) Tutkimuslaitoksessa pidetään runsaasti konferensseja ja tapahtumia. Aamiaispöydässä tapasin Tampereen yliopistosta lääketieteestä väitelleen Antti Roineen, joka kertoi olleensa jo lukioaikana CERN-kurssilla.

Hän oli saapunut tieteelliseen konferenssiin ja kehui CERN:n tutkimusilmapiiriä. Antti onkin hyvä esimerkki nuoresta, jota lukion fysiikan opetus ja pääsy hiukkastutkimuksen innosti pariin jo nuorena. Polte tutkimukseen jäi itämään. Hän on nykyisin toimitusjohtajana hiukkastutkimusta hyödyntävässä lääketieteen ja kirurgian uusia työtapoja kehittävässä yrityksessään.

Tämä on Antimateria-tehdas.

PALJON MUUTAKIN KUIN HIUKKASKIIHDYTIN

Moni ajattelee, että CERN:ssä on vain yksi iso hiukkaskiihdytin jossain maan alla. Onhan siellä se kuuluisa laitteisto, jolla se Higgsin bosoni löydettiin, mutta siellä on paljon muutakin. LHC-laitteisto on kahden synkrotronikiihdyttimen muodostama 27 kilometriä pitkä rengas, joka on tunnelissa sata metriä maan alla. Alkuvaiheessa LHC törmäyttää protoneja eli vetyatomin ytimiä. Kiihdyttimellä tuotettavia korkeaenergisiä törmäyksiä tutkijat havainnoivat LHC:n

monilla koeasemalla. Uuden hiukkasen havaitseminen vaatii näiden törmäysten jälkien analysoimisen valtavalla määrällä tietokoneita. CERN:n tietokonekeskus itsessään oli valtava rakennus. Harvoin on tarjolla silmänkantamattomiin ulottuvia tietokoneyksiköitä. Tämän lisäksi hajautetaan laskennan raakadataa eri maissa sijaitseviin tietokeskuksiin.

"CERN:ssä

on yli 6000 hiukkasfysiikan tutkijaa, jotka tulevat yli 80 eri maasta."

CERN:ssä tehdään paljon muutakin.

Siellä tehdään ilmastotutkimusta, materiaalifysiikkaa ja kehitetään sovelluksia mm. lääketieteeseen. Siellä on myös hyvin kiinnostavaa antimaterian valmistusta. Antimateria on ainetta, joka koostuu antihiukkasista. Antihiukkasella on tavalliseen hiukkaseen nähden vastakkainen sähkövaraus. Esimerkiksi normaali vetyatomi koostuu protonista ja sitä kiertävästä elektronista, kun taas antivety koostuu negatiivisesti varautuneesta antiprotonista ja positiivisesti varautuneesta positronista. Positroneja hyödynnetään lääketieteessä esimerkiksi PET-kuvauslaitteissa.

Opinto-ohjaajalle CERN oli valtava elämys. Harvoin pääsee pohtimaan maailmankaikkeuden synnyn kannalta perustavaa olevia asioita. Siellä pääsee miettimään asioita, joiden omaksuminen ei ole helppoa. Tämmöisenä aikana, jolloin tieteen arvovaltaa koetellaan, tekee hyvää nähdä ja kokea, mitä eurooppalainen huippututkimus ja yhteistyö ovat parhaimmillaan.

CERN:ssä tehdään huippututkimusta maailman suurimman hiukkakiihdyttimen avulla.

Jukka Eero Vuorinen

ÄTÄ?

T Ö K T

Antimaterian valmistaminen on työlästä, koska se pitää tehdä tilassa, jossa ei ole lainkaan tavallista materiaa, sillä antiaine ja materia tuhoutuvat keskenään.

.

er n Collid o r d a H Large lon ata” – r 1 % va li a 9 p 9 il 9 I k 9 ” 9 S ,9 in r E 9 e pä i y t9 TI nop ulkeva -renkaan ym k ilman a a a k t m jo sä on tonia, en LHC CERN:s joonaa pro mittais m k il 7 b rtää 2 oista.

Yli 600 sta, kie nnissa. tä paik en e is d m u e im nop seku n kylm a absoluuttis kertaa män keude ik a 11000 k ylmem astett k n a ,9 a 1 t m is li il t e a i maa etta ryosta on yks 1 Celsius-ast HC:n k L e CERN e 7 k 2 lla, te . tila – ikoista Lämpö een yläpuole ista pa t is m p im a ll . us no luo n kuum oavaru keude kun törmäys aikaa ik a kuin ulk k n onisuih yvin lyhyeksi aailma kuin yksi m ergisen prot n o n ja h N ampia e R n e e e k t r CE a u o e u k n kork n tilav ertaa Kahde isen pienee yli miljardi k ä t a äärimm ja, jotka ov pötila. tilo N:ssä. ö m p lä m n lä e 89 CER 9 im t 1 y a n n o n auring iin vuo keksitt b e W Wide World

9

Opintojen tukeminen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa

T

erveysalan YAMK-tutkintoa suorittamaan voivat hakea opiskelijat, joilla on suoritettu sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan korkeakoulututkinto. Lisäksi hakijalla tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen kolmen vuoden työkokemus alalta. Opinnot suoritetaan usein työn ohessa ja kontaktipäiviä on keskimäärin kaksi kuukaudessa.

Tavoitteena on, että tutkinnon jälkeen opiskelija osaa toimia sosiaali- ja terveysalan asiantuntijana. Koulutuksen keskiössä ovat muun muassa hoidon tarpeen ja toimintakyvyn arviointitaitojen sekä ohjaus- ja viestintämenetelmien osaamisen kehittyminen ja kehittäminen. Lisäksi päämääränä on erilaisten työelämälähtöisten toimintatapojen ja -mallien kehittäminen.

jatkosuunnitelmiinsa. Ohjauskäsitettä käytetään usein opetus- ja ihmissuhdeammateissa käytettävästä ammatillisen keskustelun menetelmästä. Ammatillinen ohjauskeskustelu on etukäteen suunniteltu ja tavoitteellinen vuorovaikutustilanne.

"Tärkeää on motivaatio, jonka yhteydessä opiskelijat kuvasivat myös tahdon, mielenkiinnon, aktiivisuuden ja innostuneisuuden merkitystä."

Tutkinnossa ohjauksellisena lähtökohtana on opiskelijoiden ja opettajien välisen ohjaussuhteen mahdollistaminen.

Tämä tukee opiskelijoiden ammatillista

kasvua. Tärkeää on myös huomioida opiskelijoiden opintoihin kiinnittymiseen liittyviä tekijöitä. Näitä ovat opintojen tulevaisuusorientaatio, opetukseen ja opiskeluympäristöön liittyvä tekijät sekä opiskelijan opiskeluun käyttämät aikaresurssit sekä yksilöllinen suhde korkeakouluopintoihin.

Tutkimuksessa opiskelijaryhmä pohti, mitkä asiat mahdollistavat tutkinnon suorittamisen menestyksekkäästi. Opiskelijat (n=16) tekivät aiheesta SWOTnelikentät, ensin itsenäisesti ja toisessa vaiheessa ryhmässä.

Kokonaisvaltaisen tuen kokemukseen vaikutti merkittävimmin YAMK-opiskeluryhmän antama tuki, jota kuvattiin esimerkiksi ”me-hengeksi” sekä ”ketään

Tutkinnon pedagogiset ratkaisut

Työelämälähtöisellä opinnäytetyöllä on keskeinen rooli ja opintojaksot onkin integroitu opinnäytetyön prosessiin.

Kustakin kontaktipäivästä opiskelija tekee tehtävän, joka liittyy opinnäytetyön prosessiin. Dialogisten keskustelujen ja pohdintojen kiinnittyminen opiskelijan valitsemaan opinnäytetyön aiheeseen pitää opiskelijan mielenkiinnon vireillä ja tukee vertaisoppimista edistäen opintojen etenemistä. Opinnäytetöissä korostuu usein tutkimuksellinen kehittäminen. Tämä mahdollistaa työelämän toimintojen kehittämiseen työelämän ja koulutuksen yhteistyönä. Korkeakouluympäristössä opettajien antama ohjaus onkin yleensä keskittynyt tiettyyn asiaan, kuten opinnäytetyön tai harjoittelun ohjaukseen.

Ohjaus ammatillisen kasvun tukena

Ohjaus sisältää joukon prosesseja, joiden tarkoituksena on auttaa opiskelijoita tekemään tietoon ja harkintaan perustuvia päätöksiä ja siirtymiä liittyen koulutukseensa, ammattiinsa, henkilökohtaiseen kehittymiseensä sekä

Vahvuudet – Motivaatio kivijalkana – Ammatillinen kasvu – Itsesäätelyvalmiudet

Mahdollisuudet – Kokonaisvaltainen tuen kokemus – Koulutusorganisaation rooli – Muita mainintoja

Heikkoudet – Ajan riittävyys – Itsesäätelyvalmiudet – Opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen – Muita mainintoja

Uhat – Tuen puuttuminen – Resurssien epävarmuus – Muita mainintoja

ei jätetä” -asenteeksi.. Kuvio 1. havainnollistaa analysoituja teemoja. Tässä kirjoituksessa keskitymme opiskelijoiden motivaatioon ja itsesäätelyvalmiuksiin liittyviin tekijöihin.

Opintojen menestyksekkäästi suorittamisen mahdollistavana tärkeänä tekijänä ja vahvuutena opiskelijat toivat esiin motivaation, jonka yhteydessä he kuvasivat myös tahdon, mielenkiinnon, aktiivisuuden ja innostuneisuuden merkitystä. Motivaatioon liitettiin myös asioita, jotka näkyvät opiskelijan opiskelutaitojen kehittymisenä. Näistä tekijöistä korostuivat oma kehittyminen ja tiedon halu. Opiskelijat kokivat koulutuksen tarjoavan mahdollisuuden uralla etenemiseen ja ehkä myös mielekkäämpänä koettavaan työhön.

"Sisäisten heikkouksien ja ulkoisten uhkien osalta esiin nousivat resurssien epävarmuuteen ja tuen sekä itsesäätelyvalmiuksien puutteellisuuteen yhdistettävät tekijät."

Toisaalta huomasimme, että usein samat asiat oli koettu sekä vahvuuksina että heikkouksina. Uhat ja heikkoudet limittyivät vahvasti yhteen. Sisäisten heikkouksien ja ulkoisten uhkien osalta esiin nousivat resurssien epävarmuuteen ja tuen sekä itsesäätelyvalmiuksien puutteellisuuteen yhdistettävät tekijät.

Itsesäätelyvalmiuksien tunnistamisen osalta opiskelijat uskoivat runsaan työkokemuksen auttavan opintojen suorittamisessa. Työkokemuksen lisäksi tarvitaan hyviä opiskelutaitoja. Ne tuotiin esiin, mutta useimmat kokivat opiskelutaitonsa heikoiksi, erityisesti atk-taitojen, tiedonhaun osaamisen ja oppimisen valmiuksien osalta. Oppijan luonne, arvot ja asenteet vaikuttavat itsesäätelyvalmiuksien kehittymiseen samoin kuin oppijan tiedot ja kokemukset opittavista asioista.

Koulutusorganisaation rooli nousi vastauksissa esiin erityisesti hyvään opetushenkilökuntaan sekä tiloihin liittyvinä mainintoina. Opettajien antamaa tukea pidettiin tärkeänä. Maakunnallisesti tarkasteltuna myös koulutusorganisaation sijainti on tärkeä tekijä, joka parhaimmillaan mahdollistaa YAMKopintojen suorittamisen.

Tanja Hautala ja Eija Kyrönlahti Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Resurssien epävarmuuteen liittyen vastauksissa korostuivat huoli ajallisista ja taloudellisista resursseista. Tuen puuttumista kuvattiin työnantajan ja työyhteisön vähäisenä tukena tai sen puuttumisena.

Opettajien yhteinen Turva Sinä ja muut opettajat luotte päivittäin Suomen tulevaisuutta. Saatte aikaan yhteistä hyvinvointia kannustamalla ja innostamalla. Olette yhdessä tekemisen mestareita. Niin mekin Turvassa, vakuutusyhtiössä, jonka omistavat työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovat ihmiset.

OAJ on jo vakuuttanut jäsenensä muun muassa yhteisellä matka- ja tapaturmavakuutuksella.

Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme.

Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

11

FOSSIILITON ENERGIANTUOTANTO TARVITSEE METALLEJA Vuoriteollisuus luo uusia mahdollisuuksia suomalaisille osaajille

S

uomen vuoriteollisuus on noussut maailmanlaajuisesti merkittävään asemaan tasokkaan koulutuksen, intensiivisen tutkimus- ja kehitystoiminnan, luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön kannalta merkittävien innovaatioiden sekä niiden onnistuneen kaupallistamisen ansiosta. Osaamista tarvitaan koulutuksen kaikilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolle asti.

Fossiilittomaan energiantuotantoon ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvat ilmastopäästöjen vähentämispyrkimykset, kuten liikenteen sähköistäminen ja tuulivoiman hyödyntäminen, aiheuttavat tarpeen lisätä sekä metallien nykyisiä tuotanto- että käyttömääriä. Tämä tehostaa myös kiertotaloutta.

Tärkeitä tällöin ovat akkumetallit eli nikkeli, koboltti ja litium. Myöskään perinteisemmät metallit, teräs ja kupari, eivät ole menettäneet merkitystään. Suomella on sekä tunnettujen malmivarantojensa että vuoriteollisuusosaamisensa perusteella hyvät mahdollisuudet nousta merkittävään asemaan myös tällä kentällä. Vuoriteollisuus alana sopii erittäin hyvin myös naisille.

MIKÄ ON VUORIMIESYHDISTYS?

Vuonna 1943 perustettu Vuorimiesyhdistys ry on vuoriteollisuuden alalla toimivien henkilöjäsenjärjestö, johon kuuluu noin 2 500 jäsentä. Nimestään huolimatta yhdistys on avoin myös naisille, joiden osuus jäsenistöstä on tällä hetkellä 19 %. Yliopiston kandidaattitason saavuttaneet opiskelijat voi-

vat liittyä yhdistykseen ilman jäsenmaksua ja heitä on tällä hetkellä jäseninä noin 90. Yhdistys palvelee jäseniään osaamisalakohtaisten jaostojensa toiminnan kautta järjestämällä alan koulutusta, seminaareja ja opintomatkoja sekä julkaisemalla alan tietoutta jakavaa Materia-lehteä. Vuosittain järjestettävät, noin 700 osallistujaa kokoavat Vuorimiespäivät tuovat toimintaan mukaan sekä asiapitoisia että virkistyksellisiä elementtejä.

OSAAMISTA LISÄÄ

Syksyllä 2019 julkaistaan Materia-lehden erikoisnumero, jossa kerrotaan laajasti alan merkityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Lehti esittelee myös alan suomalaisia menestystarinoita. Se kertoo tulevaisuuden osaamistarpeista ja mahdollisuuksista alaan liittyvän koulutuksen hankkimiseksi.

Asiapitoisten artikkelien lisäksi lehdessä on mukavia alaan liittyviä tarinoita. Lehteen liittyy myös verkkoversio, joka sisältää laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa alaan liittyvistä kysymyksistä. Molemmat lehdet ovat löydettävissä osoitteesta www.vuorimiesyhdistys.fi.

Painettu lehti ilmestyy työpöydällesi syyskuun alkupuolella. Tutustu siihen ja kerro asiasta muillekin!

ERIK

12

U

TULE V JA YM AISUUDE N /32 PÄRISTÖ KAIVOS MITE N ALAN JA MISSÄ KOU LUTU STA

/40

Piikiekkojen valmistusta Okmetecillä Vantaalla.

OISN

MER TUULI O V ENER OIMA — G -SYÖ IASAMP O VA P I /10 PÖ?

?

”Ai mikä on parasta? No se kivi, ne räjäytykset ja tietenkin ne isot koneet. Olen päässyt kesätöissä muun muassa ajamaan yli 8 metriä leveää ja 160 tonnia painavaa kiviautoa eli dumpperia,” arvioi Anu Seppälä.

13

Opinto-ohjaajat olivat näkyvästi mukana SuomiAreenalla 2019

SuomiAreena on merkittävä yhteiskunnallisen keskustelun areena keskellä Suomen kesää. Tänä vuonna opettajien ammattijärjestö OAJ oli yksi SuomiAreenan pääyhteistyökumppaneista ja näin kasvatus ja koulutus olivat viiden päivän tapahtumassa keskustelujen keskiössä. Kyseessä ei todellakaan ole mikään pieni tapahtuma, vaan Poriin kerääntyy vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Tänä kesänä tapahtuma keräsi huikeat 73000 kävijää. Kaikki tilaisuudet ovat kävijöille avoimia ja ilmaisia.

OAJ kutsui jäsenjärjestöjään mukaan osallistumaan SuomiAreenaan ja etenkin toteuttamaan pop up -koulua. Kun yhteiskunnallista ja etenkin koulutuspoliittista keskustelua käydään, aina kannattaa olla mukana vaikuttamassa.

Tästä lähtökohdasta Suomen opintoohjaajat ry otti haasteen vastaan ja lähdimme suunnittelemaan omaa osuuttamme tapahtumassa.

Aikaa ihmiselle

Yksi tavoitteemme oli osallistua tapahtumaan näkyvästi muutenkin kuin pop up -koulussa. Jalkauduimme siis tapahtuma-alueelle käymään keskustelua opinto-ohjauksesta teemalla opintoohjaajat auttavat – kysy meiltä. Jaoimme tikkareita, joissa muistutettiin, että riittävä resurssi opinto-ohjaukselle takaa hyvän ohjauksen kouluissa.

Keskusteluja käytiin niin alan vaihtoa miettivien aikuisten, julkista koulutuskeskustelua ja koulutuksen tilaa ihmettelevien kuin päättäjienkin kanssa.

Pääministeri Antti Rinteelle kerroimme

14

myös opinto-ohjaajien terveiset lyhyesti kasvotusten. Tapasimme ministereitä, kuntavaikuttajia ja muita koulutuspoliittisia toimijoita. Pääsanomamme kaikissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa oli, että laadukkaan opinto-ohjauksen takaa pätevä opinto-ohjaaja, jolla on työhönsä käytössä riittävät resurssit kohdata aidosti oppilas tai opiskelija. Tavoitteena on 200 ohjattavaa yhden opinto-ohjaajan ohjattavana.

Puheenjohtajamme Armi Nurmi kirjoitti myös tapahtuman aikana julkaistun ajankohtaisen mielipidekirjoituksen Satakunnan Kansaan. Onnistuimme näin saamaan hyvin näkyvyyttä monella tavalla opinto-ohjauksen asialle SuomiAreenassa.

Pop up –koulu

Pop up –koulun kantavana ajatuksena oli tuoda nykykoulua tunnetuksi kaikille. Jokaisella on muistoja kouluajoil-

ta, mutta jos nuo muistot ovat pohjana koulutuspoliittiselle keskustelulle, niin nykykoulu on kuitenkin jotain muuta kuin muistot 20- tai jopa 70-vuoden takaa. Tapasin päivän aikana useampia henkilöitä, jotka kertoivat opiskelleensa nykyisissä Porin lyseon tiloissa vuosikymmeniä sitten. Sain mm. kuulla muistoja kolttosista, joita kouluaikana oli tullut tehtyä.

Pop up –koulussa oli tarjolla opettajien pedagogisten järjestöjen tarjoamina noin 30 oppimispistettä. Yleisöä saapui paikalle runsaasti, OAJ:n arvioiden mukaan lähemmäs 2000. Yleisön joukossa oli myös päättäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tarjolla oli pisteitä ajosimulaattoreista korinpunontaan ja pakohuoneista sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin asti. Kaikki pisteet olivat alansa ammattilaisten toteuttamia aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin saakka.

Menolippu korkeakouluopintoihin

Pop up – koulun teemat ja oppimistehtävät oppiaineittain eivät valikoituneet sattumalta, vaan OAJ piti huolen siitä, että tapahtumaan osallistuvien tehtävät olivat monipuolisia ja edustivat kaikkia eri kouluasteita. Suomen Opintoohjaajat ry:n aktiiveista tapahtumaan olivat halukkaita osallistumaan lukiossa työskentelevät opinto-ohjaajat Armi Nurmi, Anna Quagraine ja Heini Kelosaari, joten oli luontevaa, että tehtäväksi valikoitui lukioon liittyvä pakohuonepedagogiikkaa hyödyntävä ongelmanratkaisutehtävä, jonka pääasiallisena suunnittelijana allekirjoittanut toimi.

Tehtävä toteutettiin yhteistyönä Kolmas tulevaisuus hankkeen kanssa, jossa on mukana kahdeksan lukiota. Hankkeesta mukana oli projektipäällikkö Virve Turunen. Eu-rahoitteisen hankkeen keskiössä ovat lukiolaisen tarvitsemat tulevaisuuden työelämätaidot. Ongelmanratkaisukyky ja työelämätietous,

myös vieraalla kielellä, näkyivät siksi vahvasti tässä pakohuoneessa.

Pakohuoneen ideana oli simuloida lukiota toista vuotta käyvän opiskelijan arkipäivää. Tehtävä lähti liikkeelle lukitusta repusta ja tarinasta, jossa opiskelijan tie vie opinto-ohjaajan huoneelta, englannin tunnin kautta, opinto-ohjauksen oppitunnille. Matkalla kuvitteellisen opiskelijan oli ratkaistava erilaisia lukiolaisen opiskeluun liittyviä asioita.

Vastausten avulla pääsi etenemään opiskelijan päivässä, kun lukot avautuivat tehtävistä. Monipuolisuutta ratkaisuihin toivat tehtäviin piilotetut mahdollisuudet edetä nopeammin UV-valon tai suurennuslasin avulla. Lopussa osallistujia odotti menolippu korkeakouluopintoihin ja mahdollisuus keskustella opinto-ohjaajan kanssa.

vauvasta vaariin. Pystyimme ottamaan peliin mukaan neljä ryhmää kerralla, hop on – hop off -systeemillä. Oli ihana nähdä, kuinka entuudestaan ventovieraat eri ikäiset ihmiset lähtivät ratkaisemaan annettuja tehtäviä. Tuntui, että kaikki halusivat päästä mukaan ja olivat näin valmiita olemaan osana vierastakin ryhmää. Oman värinsä päivään toivat kutsuvieraat, jotka hekin pelasivat pakohuoneen alusta loppuun ja samalla pääsimme keskustelemaan heidän kanssaan niin pedagogiikasta kuin opintoohjauksestakin.

Pisteemme oli menestys! Luokkamme oli koko päivän ääriään myöten täynnä ja tehtäviä ratkaisivat suomalaiset

Päivän parasta antia olivat keskustelut pakohuoneeseen osallistuneiden kanssa. Tehtävä oli keskustelujen perusteella avannut lukiolaisen arkea, opettajat olivat löytäneet vinkkejä omaan opetukseensa ja opinto-ohjauksen merkitys lukiossa tiedostettiin entistä paremmin, kun oli jouduttu miettimään päätöksiä, joita lukiolainen tekee lukion aikana.

Aikaa ihmiselle, menolippu korkeakouluopintoihin!

Heini Kelosaari

15

Opinto-ohjaajien työn ja työolojen tutkimus jatkuu

Opinto-ohjaajien työnkuvia ja työhyvinvointia on tutkittu Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa jo 1990-luvulta lähtien (mm. Lairio & Puukari, 1999; Puhakka & Silvonen, 2011). Näille tutkimuksille jatkona on nyt toteutettu yhteistyössä SOPO ry:n kanssa Ohjaajat työssään 2017 ja Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään 2019 eli OHJAT –seurantakyselytutkimus. Seuraavassa vuoden 2019 kyselyn uunituoreita alustavia havaintoja.

Tutkimuksenkaari

Ohjaajat työssään 2017 -kyselyyn osallistui 942 opinto-ohjaajaa (Rantanen & Silvonen, 2018). Tämä on erinomainen otos, kun Suomessa on karkeasti arvioiden noin 2000 oppilaan- ja opintoohjaajaa. Kutsun Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään 2019 -seurantakyselyyn saivat kaikki jatkotutkimukseen luvan antaneet ja joilla oli edelleen toimiva sähköpostiosoite. Heitä oli 508, joista 237 eli 47 % vastasi kyselyyn.

Opinto-ohjaajan pätevyys on 98 %:lla vastaajista ja reilu enemmistö (74 %) tekee ohjaustyötä päätoimisena opintoohjaajana. Koulutusorganisaatioita vastaajat edustavat seuraavasti: peruskoulu 38 %, lukio 18 %, peruskoulu ja lukio 8 %, ammatillinen koulutus 23 %, ammattikorkeakoulu 7 % ja muut 6 %.

Vuodesta 2017 vuoteen 2019 tutkimusyhteistyö aiheen parissa on laajentunut Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen sekä SOPO ry:n lisäksi OPEKE- ja Oppijan oikeus – Opettajan taito –hankkeisiin ja tätä myötä kaikkiin opinto-ohjaajakoulutusta järjestäviin

ammattikorkeakouluihin Suomessa.

Yhteisenä tulokulmana ovat ensinnäkin opettajien ja opinto-ohjaajien osaamistarpeiden muutokset sekä opettajankoulutusorganisaatioiden kehittämistarpeet, jotka kumpuavat mm. uudesta lukiolainsäädännöstä ja ammatillisen koulutuksen reformista. Toiseksi osaamisen kehittämisen lisäksi opetushenkilökunnalle tarvitaan riittävät resurssit ja hyvät työolot, jotta tärkeä perusta – henkilökunnan ammatillinen hyvinvointi – pysyy kunnossa. Seuraavassa kuvataan näihin pääteemoihin liittyviä alustavia havaintoja. Tulokset monipuolistuvat ja syventyvät tarkempien analyysien myötä.

Opinto-ohjaajien ydinosaaminen vs. täydennyskoulutustarpeet

Opinto-ohjaajien enemmistö tällä hetkellä kokee koko koulutustaustansa vastaavan nykyistä työtään erittäin hyvin (57 %) tai vähintään hyvin (35 %) kuten aiemminkin vuonna 2017. Nyt kysyttiin lisäksi, miten saatu opinto-ohjaajan koulutus vastaa tämän hetkisen työn si-

sältöjä ja vaatimuksia. ”Erittäin hyvin” sanoo 27 % ja ”hyvin” 50 % vastaajista, kun taas 23 % kokee näin korkeintaan jossain määrin. Kokonaistilanne on siis hyvä mutta koulutusten kehittämiselle ja täydennyskoulutukselle on näiden havaintojen valossa myös paikkansa.

Opinto-ohjaajien kokemuksia työnsä hallinnasta kartoitettiin 19 osa-alueella, jotka faktorianalyysissä tiivistyivät viideksi kuviossa 1 esitetyiksi pääulottuvuudeksi. Näistä vahvimmaksi osaalueeksi vastaajat kokevat oppimisen, opiskelun ja osaamisen ohjauksen sisältäen opintojen yksilöllistämisen ja osaamisen tunnistamisen. Sen sijaan koettua osaamisvajetta saattaa olla ohjauksen erityisaloissa sekä työelämä- ja verkostoyhteistyössä. Ohjauksen erityisalat pitivät tässä sisällään TVT:n ja sosiaalisen median, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden, oman työn tutkivan työotteen sekä ohjausalan tutkimuksen seuraamisen. Kysyttyjä osa-alueita tarkasteltiin myös yksittäin. Edellisten lisäksi erityistä tukea tarvitsevan oppijan tuen ja ohjauksen hallinnan vastaajat

OPPIMISEN, OPISKELUN JA OSAAMISEN OHJAUS

4,17

OPPIJAN KEHITYS- JA URAPROSESSIN YKSILÖLLINEN JA MONIALAINEN OHJAUS

4,04

OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄVÄ TYÖOTE

3,96

OMAN TYÖN SUUNNITTELU JA AJANHALLINTA

3,94

OHJAUKSEN ERITYISALAT JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

3,57 1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Kuvio 1. Asteikolla 1 – 5 kuinka hyvin vastaajat kokevat keskiarvoisesti hallitsevansa työnsä eri sisältö-alueita.

16

kokevat suhteessa muihin osa-alueisiin alhaiseksi (ka = 3,66).

Ydinalueet, joihin selvän enemmistön (> 70 %) mielestä opinto-ohjauksen peruskoulutuksen tulisi pääosin painottua ovat: 1) koulutus- ja uravalintoihin liittyvä tuki ja ohjaus, 2) opiskeluun, oppimiseen ja opiskelutaitoihin liittyvä tuki ja ohjaus, 3) yksilön kasvuun ja kehitykseen liittyvä tuki ja ohjaus ja 4) oppilaan/opinto-ohjauksen oppituntien pitäminen sekä ryhmä- ja yksilöohjauksen antaminen.

Seuraavaksi tärkeimmiksi opinto-ohjauksen peruskoulutuksen ydinalueiksi koetaan tutkiva työote suhteessa omaa työhön ja alan tutkimuksen seuraaminen (64 %), opinto-ohjauksen ja ohjauspalvelujen kehittäminen omassa organisaatiossa (64 %), oman työmäärän ja –ajan hallinta (61 %), erityistä tukea tarvitsevan oppijan tuki ja ohjaus (54 %), tunti/työsuunnittelu (54 %) ja moniammatillinen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö (51 %).

Seuraavien asioiden puolestaan koetaan kuuluvan joko a) ydin- ja täydentävän osaamisen välimaastoon tai b) täysin

täydennyskoulutuksen/työssäoppimisen puolelle. Listassa esitetyt % -luvut ovat vastausluokkien a + b summa. Lähimmäksi ydinosaamista koetut alueet ovat ylimpinä ja kauimmaksi koetut alimpina: •

Nivelvaiheen ohjaus ja oppilaitosyhteistyö (54 %)

•

Yhteistyö perheiden/huoltajien kanssa (54 %)

•

TVT sekä sosiaalinen media ohjauksessa (58 %)

•

Työelämä- ja verkostoyhteistyö sidosryhmien kanssa (64 %)

•

Opintojen yksilöllistäminen ja osaamisen tunnistaminen (65 %)

•

Ohjauspalvelujen koordinointi ja johtaminen (65 %)

•

Monikulttuurinen ohjaus ja kansainvälisyys ohjauksessa (69 %)

•

Oman työorganisaation sisäinen yhteistyö ja kehittäminen (73 %)

•

Koulutuksen tiedotus-, viestintä- ja markkinointitehtävät (86 %)

Avoimeen kysymykseen ”Mikä on tärkein asia, johon kaipaat tällä hetkellä osaamisesi vahvistamista ja/tai täydennyskoulutusta työssäsi?” vastasi 71 % osallistujaa. Tarpeet olivat moninaisia mutta TVT- ja digiosaaminen (23 %) sekä erityinen tuki (21 %) aiheina erottautuivat muista.

Mihin opinto-ohjaajien työaika kuluu vs. pitäisi kulua?

Vastaajista 29 % koki, että heidän organisaatioonsa tehty ohjaussuunnitelma on laadultaan kohtuullinen ja 44 % arvioi sen olen hyvä ja 8 % jopa erinomainen. Aivan yhtä positiivisesti ei koeta ”koko koulu ohjaa” periaatteen toteutumista: 50 % sanoo sen toteutuvan kohtuullisesti, 29 % hyvin ja 3 % erinomaisesti. Kysymykseen ”Mikä on mielestäsi kaikkein tärkein opinto-ohjauksen/ohjauksen kehittämisen haaste omassa työorganisaatiossasi? suuri osa (45 %) nimesi opinto-ohjaustyön resurssit, työnjaon ja johtamisen. Vastauksissa tuli esiin suuret oppilas- ja opiskelijamäärät. Mutta myös se, että taitavalla työn organisoinnilla sekä arvostavalla,

A= Työajastani kuluu tähän ka (kh), vaihteluväli

B= Työajastani pitäisi kulua tähän ka (kh), vaihteluväli

A–B erotus

Yksilöohjaus

30 % (16,52), 0-80

36 % (16,88), 0-80

-6%

Oppilaan/Opinto-ohjauksen oppitunnit

13 % (10,70), 0-45

11 % (9,59), 0-65

2%

Yhteishaku/Jatkuva valinta

9 % (8,47), 0-60

8 % (7,09), 0-50

1%

Työorganisaationi sisäinen verkosto- ja yhteistyö

9 % (6,47), 0-40

8 % (5,82), 0-33

1%

Hallinnollinen työ

7 % (9,83), 0-70

4 % (9,08), 0-70

3%

Työorganisaationi ulkopuolinen verkosto- ja yhteistyö

6 % (4,91), 0-30

7 % (5,04), 0-20

-1 %

6 % (15,57), 0-100

4 % (15,76), 0-100

2%

Muu edellisiä työtehtäviä täydentävä työ (suunnittelu, markkinointi, tapahtumien järjestäminen jne.)

5 % (4,75), 0-40

4 % (4,37), 0-30

1%

Ryhmänohjaus

5 % (8,05), 0-80

9 % (8,47), 0-60

-4%

Oppilaiden/opiskelijoiden ohjaus ja järjestelyt oman työorganisaation ulkopuolella (esim. TET, työpaikkaohjaus)

4 % (4,97), 0-25

4 % (4,91), 0-20

0%

3 % (10,43), 0-70

1 % (4,86), 0-40

2%

3 % (3,98), 0-30

4 % (5,60), 0-40

-1%

Työtehtävä

Muut mahdolliset työtehtävät (esim. hanketyö)

Muut oppitunnit Ohjauksen koordinointi ja johtaminen

Taulukko 1. Opinto-ohjaajien työajan jakautuminen vs. toive sen jakautumisesta eri työtehtävien kesken.

17

henkilökunnan asiantuntemusta hyödyntävällä johtamisella saadaan paljon hyvää aikaan.

Vastauksissa kysymykseen ”Millaista yhteistyötä teet erityisopettajan/opettajien kanssa ja millaiseksi tämän yhteistyön koet?” tuli esiin, että yhteistyö koetaan usein merkittäväksi, antoisaksi ja hedelmälliseksi. Erityisopettajan kanssa tehtävä yhteistyö liittyy pääosin opintojen suunnitteluun, ohjaukseen, opiskeluhuoltoon sekä konsultatiiviseen yhteistyöhön. Melko moni (31 %) kokee kuitenkin, että aikaa tähän yhteistyöhön on liian vähän, vaikka vastaajista 49 % käyttää aikaa yhteistyöhön erityisopettajien melko tai erittäin paljon.

Taulukosta 1 voidaan havaita, että keskimääräisesti suurimman osuuden työajastaan opinto-ohjaajat käyttävät yksilöohjaukseen (30 %) ja seuraavaksi eniten oppilaan/opinto-ohjauksen oppitunteihin (13 %). Yksilöohjaukseen haluttaisiin kuitenkin käyttää keskimäärin 6 % enemmän työaikaa ja samoin ryhmäohjaukseen toivotaan 4 % lisää työaikaa. Sen sijaan hallinnolliseen työhön menee 3 % ja samoin muiden oppituntien pitämiseen 2 % toivottua enemmän työaikaa.

Toisaalta erotukset ”työajastani kuluu vs. työajastani pitäisi kulua” ovat melko pieniä eli keskimäärin näyttää siltä, että opinto-ohjaajien työaika kuluu suurin piirtein siihen, mihin he toivovatkin sen kuluvan. Olennaista on kuitenkin taulukkoa 1 tulkitessa huomata, että kunkin työtehtävän kohdalla keskihajonnat

ja vaihteluvälit ovat todella suuria. Näissä kysymyksissä on siis erittäin paljon yksilöllistä vaihtelua kokemuksissa ja työtilanteissa, joille alustava kokonaistarkastelu ei tee oikeutta. Tarkempia jatkoanalyysejä siis tarvitaan.

Uutena ilmiönä kyselyyn sisällytettiin kysymyssarja siitä, kuinka opinto-ohjaajat kokevat työssään tyypillisen, monien tehtävien yhtäaikaisen tekemisen (multitasking). Asteikolla 1 – 5 vastaajien keskiarvo oli 3,28, mikä tarkoittaa, että multitaskausta ei kavahdeta mutta ei myöskään koeta aina miellyttäväksi.

Vastaajista 43 % oli vähintään samaa mieltä esimerkiksi sellaisten väittämien kanssa kuin ”Mieluummin vaihtelen useiden projektien välillä kuin keskitän ponnisteluni niistä vain yhteen”. Toinen puoli vastaajista puolestaan toivoi voivansa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Miten tämä työnteon tyylien erilaisuus voidaan sitten mahdollisesti huomioida esimerkiksi työsuunnittelun ja opinto-ohjaajien esimiesten taholta, tai onko sille tarvetta, on huomionarvoinen asia.

Työoloissa ei muutosta mutta olisiko työppöys vähentymään päin?

Kuten vuonna 2017 myös nyt tyypillinen ohjattavien määrä opinto-ohjaajaa kohden on 250, joskin vaihteluväli on suuri ja riippuu työnkuvasta. Vastaajista 33 %:lla on ohjattavia 200 tai vähemmän ja 25 %:lla 300 tai enemmän. Keskimääräisesti opinto-ohjaajat arvioivat aikaa menevän työtehtäviensä hoitamiseen 35 tuntia viikossa. Vuonna 2017 tämä oli

37 tuntia viikossa. Niin ikään palkatonta ylityötä vastaajista ilmoitti nyt tekevänsä 47 % vs. 54 % vuonna 2017. Nämä työaikatiedot eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi tällä kahden vuoden aikavälillä. On kuitenkin mielenkiintoista seurata tilannetta, että kehittyykö tämä trendi niin, että viikoittainen työaika hieman alenee ja palkattoman ylityön tekeminen vähenee.

Kuviossa 2 esitettyjen keskiarvojen valossa, jotka eivät eroa merkitsevästi vuoden 2017 keskiarvoista, vastaajat kokevat keskimäärin työolonsa melko hyviksi. Kuten vuonna 2017 myös nyt ohjattavat ja työtoverit sekä tunne oman ammatin antoisuudesta muodostavat opinto-ohjaajille melko vahvan ammatillisen hyvinvoinnin pohjan. Kuviosta 2 havaitaan myös, että vaikka keskimääräisesti vastaajat kokevat työn aikapaineet jonkin verran korkeiksi ja työn vaikutusmahdollisuudet sekä organisaation ohjausresurssit eivät ole aivan optimaaliset, niin työpaikan vaihtoaikeet eivät ole opinto-ohjaajilla korkealla.

Opinto-ohjaajat kokevat muiden alojen työntekijöiden tavoin keskimäärin enemmän työhyvinvointia kuin pahoinvointia (ks. kuvio 3). Eli työuupumusta koetaan melko vähän, kun taas työtyytyväisyyttä ja työn imua suhteellisen paljon. Toisaalta työholismin keskiarvo 2 asteikolla 1 – 4 kertoo siitä, että opinto-ohjaajat kokevat toisinaan työn liiallisuuden ja pakonomaisuuden tuntemuksia sekä vaikeutta irrottautua työvelvollisuuksista vapaa-ajalla.

SITOUTUMINEN OHJATTAVIIN

3,55

TUNNE OMAN AMMATIN ANTOISUUDESTA

3,41 3,32

TYÖTOVEREILTA SAATU TUKI ESIMIEHEN TUKI, EETTISYYS JA SELKEYS

2,93

VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ

2,9

TYÖN AIKAPAINEET

2,87

ORGANISAATION OHJAUSRESURSSIT

2,69 2,18

TYÖPAIKAN VAIHTOAIKEET 1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

Kuvio 2. Asteikolla 1 – 4 miten hyviksi vastaajat kokevat keskiarvoisesti psykososiaaliset työolonsa

18

TYÖN IMU

5,07

TYÖTYYTYVÄISYYS

5,02

TYÖUUPUMUS

2,47

TYÖHOLISMI ***

2,03 1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

Kuvio 3. Asteikolla 1 – 6 (*** työholismin asteikko 1 – 4) miten hyväksi vastaajat kokevat työhyvinvointinsa

Kuviossa 3 esitetyt keskiarvot eivät muuten eroa merkitsevästi vuoden 2017 keskiarvoista mutta työholismi on hieman laskenut vastaajajoukossa (keskiarvo = 2,11 vuonna 2017; ero testattu tilastollisesti). Yhdessä viikoittaisen työajan sekä palkattoman ylityön vähenemisen trendien kanssa tämä tulos voisi kertoa siitä myönteisestä kehityssuunnasta, että työppöys opinto-ohjaajilla koko joukon tasolla olisi kenties vähenemässä.

Tähän johtopäätökseen tarvitaan toki vielä lisää tutkimusta ja useampia seurantoja laajemmilla otoksilla.

Mitä kuuluu OHJAT –tutkimukselle seuraavaksi?

Seurantakyselylle on tulossa sitä syventäviä haastatteluja. Näihin syventäviin haastatteluihin on lupautunut iso joukko (68 %) vastaajista. Olemme tästä erittäin otettuja kuten myös kaikkien kyselyyn vastanneiden ajasta ja panoksesta.

Tutkimus jatkuukin niin, että vuosien 2017 – 2019 seurantakyselyn aineistoanalyysia jatketaan samalla kun tulevan syksyn aikana viimeistellään haastatteluosuuden suunnitelmat. Haastattelut toteutetaan vuodenvaihteen tienoilla.

tuneiden ansiosta paljon tärkeää tietoa opinto-ohjauksen kentälle ja SOPO ry:lle. Aineisto on rikas ja siinä riittää monia erilaisia näkökulmia tarkasteltavaksi, kuten on jo tutkimusesitelmissä, opinnäytetöissä ja valmisteilla olevissa tutkimusjulkaisuissa tehtykin.

Lämmin kiitos tutkimukseen osallistuneille ja kaikille oikein hyvää syksyä!

Tutkimusryhmän puolesta, Johanna Rantanen, PsT, dosentti, Jyväskylän yliopisto

Lähteet: Lairio, M. & Puukari, S. (1999, toim.).

Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste 1, Jyväskylän yliopisto.

Puhakka, H. & Silvonen, J. 2011.

Opinto-ohjaajan työstä ja työhyvinvoinnista. Kasvatus 42 (3), 256–26.

Rantanen, J. & Silvonen, J. (2018).

Ohjaajat työssään 2017 – Tutkimustiedote. Opinto-ohjaaja (2), 12–14.

Yhteistyössä: Jussi Silvonen, Itä-Suomen yliopisto Sauli Puukari, Jyväskylän yliopisto Simo Uusinoka & Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu Anneli Muuronen & Seija Koskela, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ari Jussila & Harri Kukkonen, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kaiken kaikkiaan tämä tutkimuskokonaisuus tuottaa tutkimukseen osallis-

19

Kolu mni

– Lasse Pippola

Varför svenska i skolan? ”Svenska språket behövs inte i skolan” –hörs det ganska ofta i skolan. ”Jag klarade svenskan bra, men kan inte muntligt bra!” Jag har bott barndomstiden i Sverige, i Västra Götaland, Borås i Ekås. Borås var en stad där varje tionde var ursprungligen finländare. Det var ganska lätt att lära sig svenska. I Byttorps lekskola talade man riksvenska och några av oss var finländare. Jag har släktingar i Schweiz.

tiken som gäller. Att lära språk är också att fundera på saker.

En intressant synvinkel: varför modersmålet och den ”långa” matematiken har en stor korrelation för dom som klarar inträdesrprovet i Uleåborgs universitet? Det är är inte bara tekniska och naturvetenskapliga utbilningen! Nuförtiden är det viktig att analysera information. Språken tycks undervisa det!

Det är en förmögenhet att har förmåga att tala BRA svenska.

Svenskan är ett nordgermanisk språk. Många orden mellan tyskan och svenskan liknar varandra. Enligt undersökningar svenska ungdomen och samt ibland de hollanländerna talar bra engelska. Jag anser att muntligt bra i svenskan hjälper i andra germaniska språken. Man är inte rädd för misstagen.

I tyskspråkiga Schweiz, evaluerar man både skrifliga och muntliga i franskan och tyskan. En bra system, som kunde användas i Finland.

Om du kan tala många språk, kan du utnyttja det inom arbetslivet. I Norge är det brist skickliga arbetare på olika job.

Fastän norskan (bokmålet och nynorsk) är annoslunda, är det faktiskt en kort väg till norskan och även danska språket. Min kusin lärde sig schweizertyskan i ett år: han gick i svenskspråkig skola och kunde tala tyska.” Alemannisch” eller ”ähnlich”, som det sägs i Schweiz, är ett gammalt tyska!

När man studerar i skolan olika språk, lär man sig kultur, historia, olika värden och dylikt. Det är inte bara gramma-

20

Lasse Pippola, FM, lektor i elevhandledning i Sievi

Heidelbergin ylioppilaan lakki karsserin (yliopiston putka) pöydällä.

UUSI LUKIOLAKI ASTUI VOIMAAN – MIKÄ MUUTTUU?

L

ukion arjessa tuntuu helposti siltä, ettei uusi lukiolaki näy oikein missään. Lukiouudistuksen taustalla on kuitenkin laajoja ja kauaskantoisia koulutuspoliittisia tavoitteita, joiden tiedostaminen opinto-ohjaajien parissa on tärkeää.

Opetusministeriön Uusi lukio -markkinainformaatiossa on painottunut lukio-opiskelun uusi arki opiskelijan näkökulmasta, mutta uudistuksen yhteys opiskelijavalintauudistukseen ja OKM:n organisaatiouudistukseen ei aivan heti ole auennut – ainakaan mediassa. Mediassa ja etenkin sen ”sosiaalisessa” versiossa päällimmäisenä ovat näyttäytyneet pisteytysmallit, pääsykokeet ja subjektiiviset mielikuvat.

21

UUSI LUKIOLAKI ASTUI VOIMAAN – MIKÄ MUUTTUU? Näiden kaikkien uudistusten taustalta löytyy kolme tärkeää havaintoa. Kolme jo pitkään vaikuttanut trendiä, joilla on merkittävä yhteiskuntapoliittinen vaikutus, ovat 1) vuosikymmeniä jatkunut Suomen koulutustason nousu on kääntynyt laskuun, 2) ylioppilaaksi tulevien osuus ikäluokasta on kääntynyt laskuun ja 3) ylioppilaiden välitön siirtyminen korkea-asteen opintoihin on romahtanut.

LUKIOLAIN MYÖTÄ UUSIA PAINOTUKSIA

Nämä kolme trendiä ilman koulutuspolitiikan muutosta olisivat jauhaneet vääjäämättä eteenpäin ja vieneet pohjaa pois koulutuksemme mallimaan maineelta sekä Suomen mahdollisuudelta selviytyä tulevaisuuden haasteista, joista keskeisimpiä ovat globalisaatio, tekoäly ja ilmastonmuutos sekä demokratian tila. Nämä kaikki edellyttävät nykyistä pidempää, parempaa ja osuvampaa koulutusta.

Melko vähälle huomiolle on jäänyt sekin asia, että opetus- ja kulttuuriministeriössä lukiokoulutusta koskevat asiat siirtyvät tämän vuoden alusta yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osastolta nykyiselle korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle. Lukiokoulutusta koskevien asioiden siirrolla on tarkoitus vahvistaa erityisesti korkeakoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Muutoksella tavoitellaan myös sujuvampaa siirtymistä lukiokoulutuksesta korkeakouluopintoihin.

Esimerkiksi tuoreista ylioppilaista jatkoi tutkintotavoitteista opiskelua kymmenen vuotta sitten puolet, mutta viime vuosina enää neljännes. Korkeakoulujen opiskelijoiden aloittamisikä on vuosi vuodelta noussut ylemmäs. Yksi välivuosi ei vaikuta juuri mitään, mutta kun niitä tulee kaksi tai kolme alkaa ylioppilaita kadota kuuluisaan Bermudan kolmioon.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden lasku on tapahtunut samanaikaisesti kuin muissa Euroopan maissa se on noussut. Taustalla jyskyttää vielä se tosiasia, että meillä on jo 2030 luvulla edessä supistuvat nuorisoikäluokat. Asialle on pakko tehdä jotain – nyt. Tästä asiasta ovat olleet yhtä mieltä kaikki opetusministerit – niin Sanni kuin Likin.

Uuden lukiokoulutuksen keskeisenä tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet jatkaa opintojaan korkeakoulutuksessa joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Aiemmassa lukiolaissa painopiste oli yleissivistyksen tuottamisessa. Nämä kaksi asiaa ovat edelleen agendalla, mutta nyt päinvastaisessa järjestyksessä.

OPINTO-OHJAAJA SAA TIEDOT OPISKELIJANSA HAKUMENESTYKSESTÄ

Iso osa uuden lukion odotuksista liittyy opinto-ohjaukseen.

Opiskelijan oikeutta opinto-ohjaukseen vahvistetaan. Erityisesti painotetaan sitä, että opinto-ohjauksen säännöllisyyttä ja myös opiskelijan oikeutta lukion jälkeen saatavaan jatkoohjaukseen.

Uutta tulee olemaan myös se, että lukion opinto-ohjaaja ja lukio tulee jatkossa saamaan tiedot Opintopolusta, miten ylioppilaat ovat sijoittuneet jatko-opintoihin. Opiskelijan hakutiedot ja -tulokset siirtyvät lukion opinto-ohjaajan käytettäväksi viimeistään keväällä 2022. Lain tasolla velvoitetaan opiskelijaa laatimaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen etenemisen, jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Tämä asia on nykyisin ilmaistu säädöshierarkisesti alempiasteisesti opetussuunnitelman perusteissa.

Tärkeitä painotuksia koulutuspolitiikan ison kuvan näkökulmasta ovat myös se, että koulutuksen järjestäjien velvoitetta olla yhteistyössä korkeakoulujen kanssa vahvistetaan. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa.

Lain tasolla koulutuksen järjestäjää velvoitetaan parantamaan opiskelijan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen.

Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan.

UUDEN LUKION MENESTYS OPINTOOHJAAJAN HARTEILLA?

Monen asian osalta Uuden lukion lisääntyvät tehtävät kasaavat opinto-ohjaajille lisää taakkaa. Lukion opinto-ohjaajien on oltava tarkkoja siitä, että lisääntyneet työtehtävät ja velvoitteet näkyvät opinto-ohjauksen resursoinnissa.

Ylioppilastodistus ennen vanhaan.

22

Sen myötä, kun opinto-ohjaajilla on jatko-ohjaustehtävä, on myös opinto-ohjaajalla oikeus käsitellä tehtävän hoitamiseksi tarvittavia opiskelijaa koskevia tietoja, käytännössä siis Opintopolussa olevia haku- ja valintatietoja. On huo-

Helsingin yliopiston opiskelijan lakki 30luvulta. Huomaa pieni kokardi – suomenkielisen ja -mielisen opiskelijan tunnusmerkkinä. mattava, että tämä oikeus on vain opinto-ohjaajalle. Ei siis millään Ohjaamon tms. työntekijällä. Näin lukio tulee jatkossa nykyistä paremmin tietoiseksi siitä, miten hyvin se on onnistunut päätehtävässään eli antaa opiskelijalle valmiudet jatkaa opintojaan korkeakoulutuksessa. Tämän myötä avautuu mahdollisuus laajempaan kulttuuriseen muutokseen, jonka myötä lukiot alkaisivat ottaa aidosti vastuuta siitä, että ylioppilas olisi jatkossa sitä, mitä se alun perin tarkoittikin – ylemmän opinahjon opiskelijaa.

MITÄ YLIOPPILAS ALUN PERIN MERKITSI?

Suomessa aina 1900-luvun alkuun asti ylioppilas tarkoitti yliopiston opiskelijaa. Sen jälkeen yli 100 vuoden ajan ylioppilas on ollut ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö. On hyvä muistaa esimerkiksi ylioppilaslakin historia. Tämä valkoinen symboli on ollut aivan viime aikoihin saakka samankaltainen

Breslaun yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan ylioppilaan asu oli tällainen 1900-luvun alussa.

kuin Helsingin yliopiston alkuperäinen opiskelijoiden päähine. Meillä ylioppilaslakkia pidetään enää yleisesti vain Vappuna, mutta esimerkiksi Tartossa korkeakouluopiskelijoiden päähineet ovat paljon laajemmassa käytössä.

Ylioppilaslakin väri on lainatavaraa Ruotsista. Lakin väri vaihtelee yliopistoittain. Heidelbergissä se on punainen, Tartossa sininen ja Tarton Maaülikoolissa se on musta.

Aika näyttää tapahtuuko Suomessa alla olevan taulukon kaltainen kulttuurinen muutos.

Teksti ja kuvat Jukka Eero Vuorinen

VANHA LUKIO

Opiskelija valmistuu ylioppilaaksi.

Huomioidaan ylioppilaskirjoituksissa menestyneitä.

UUSI LUKIO

Opiskelija siirtyy ylioppilaana korkeaasteen koulutukseen.

Huomioidaan korkeakoulupaikan saaneita.

Opetuksen painopiste lukion oppiaineiden sisältösubstansseissa.

Opetuksen painopiste oppiaineiden tuottamissa korkeakouluvalmiuksissa.

23

AVOIMEN VÄYLÄSTÄ

tehdään uskottavaa opiskelijavalintatapaa yliopistoon

Todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja hakea yliopistoon. Toinen reitti yliopistoon -hanke (TRY) kehittää avoimen väylää 11 yliopiston voimin. TRY:n tavoitteena on luoda malleja erilaisista reiteistä avointen yliopisto-opintojen kautta tutkintokoulutukseen. Hanke on osa valtakunnallista korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta.

T

oinen reitti yliopistoon -hankkeen (2018-2020) projektipäällikkö Paula Savela haluaa, että avoimen väylä tulisi paremmin tunnetuksi nuorten keskuudessa, jotta siirtymä toiselta asteelta korkeakouluun olisi sujuvampi. Opiskelupaikan voi saavuttaa myös avoimen väylän kautta, kun opiskelumenestys on riittävän hyvä ja opiskelija täyttää muut hakukelpoisuusvaatimukset.

– Tietoa avoimen väylästä täytyy saada nuorille, jotta he pääsisivät aloittamaan yliopisto-opinnot, vaikkei opiskelupaikkaa tulisikaan suoraan todistusvalinnan tai valintakokeen kautta. Opinto-ohjaajilla on tässä keskeinen viestinviejän rooli, Savela sanoo.

TRY-hankkeessa kehitetään avoimen väylän malleja eri kohderyhmien tarpeisiin: toisen asteen opiskelijoille, lukion tai ammatillisen koulutuksen jo suorittaneille sekä työelämän tarpeisiin. Näin kartoitetaan pilotoinnin avulla kullekin kohderyhmälle parhaiten toimivat mallit avoimen yliopiston toiminnan puitteissa. Mukana kehittämistyössä on valtaosa suomalaisista yliopistoista, joten väylien määrä kasvaa ja laajenee valtakunnallisesti.

Kysyntä ylläpitää tarjontaa

Reittejä avoimen kautta yliopistoon suunnitellaan ja pilotoidaan TRY-hankkeessa tietyissä hakukohteissa, koska aikaa ja rahaa on rajallisesti. Hankkeen tehtävänä on rakentaa näiden

24

pilottien avulla malleja, joita voidaan käyttää sitten myös muissa hakukohteissa.

Vaikka pilotointi on vielä kesken, eri yliopistoissa suunnitellaan jo nyt uusia reittejä oppiaineisiin hankkeen inspiroimana. Savela kertoo, että esimerkiksi Oulun yliopistoon on suunnitteilla yhteensä 23 väylää ensi vuodeksi.

– Uusia väyliä avataan, vanhoja väyliä uudistetaan ja laajennetaan. Muun muassa Jyväskylän yliopisto lisäsi opiskelijoiden sisäänottoa usealla avoimen väylällä.

TRY-hankkeessa mukana ovat muun muassa oikeustieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet, teologia sekä useampia tekniikan aloja. Savelan mukaan on tärkeää, että monipuolistuvan tarjonnan vastineeksi väylille on kysyntää hakijoiden keskuudessa, jotta väyliä luodaan, ylläpidetään ja kehitetään.

Kohtuullinen työmäärä ja oikea-aikainen tuki edistävät opintoja

Avoimen väylästä tiedottaminen, väylien lisääminen ja sisäänottomäärän kasvattaminen ovat TRY-hankkeen keskeisiä tehtäviä, mutta ne eivät yksin riitä mullistamaan avoimen väylää. Samalla on uudistettava muitakin muuttujia, jotta avoimen väylästä saadaan houkuttelevampi opiskelijan näkökulmasta ja toimivampi yliopiston kannalta. TRY-hankkeen toimijat pyrkivät vaikuttamaan aktiivisesti näihin taustatekijöihin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että saavutamme hankkeen aikana tärkeitä virstanpylväitä: hakijoiden hakukelpoisuusehtoja kevennetään ja valintaperusteet vahvistetaan jatkossa useammaksi vuodeksi, mikä antaa väyläopintoja tekevälle opiskelijalle työrauhaa, Savela kertoo.

Yliopistot julkaisevat avointen väylien valintaperusteet vaihtelevasti eri aikoihin. Joidenkin väylien kriteerit on jo julkaistu, osa julkistetaan myöhemmin syksyllä.

eteenpäin. Toisekseen alanvaihtajat voivat hankkia osaamista avoimen väylällä vaikka työn ohessa, sillä usein avoimen yliopiston opintoja voi tehdä joustavasti ajan ja paikan suhteen.

Olennainen osa TRY:n tehtävää on myös opiskelijoiden tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen. Savelan mukaan opiskelijoilla voi olla vaikeuksia löytää riittävästi tietoa hakumahdollisuuksista tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella. Lisäksi kaikki eivät tunne olemassa olevia neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen tavoitteena on, että ensi vuodesta lähtien vähintään 10 % valituista opiskelijoista pääsisi yliopistoon avoimen väylältä.

Heli Joutsen (TRY-hankkeen koordinaatio)

– Oikea-aikainen tuki vähentää opintojen keskeytyksen riskiä. Kartoitamme hankkeessa erilaisten hakureittien opintopalveluiden kriittisiä pisteitä eli niitä vaiheita, jolloin avoimen yliopiston tutkintotavoitteiset opiskelijat kokevat tarvitsevansa erityistä tukea opintoihinsa, Savela kertoo.

Avoimen väylä poistaa paineita toiselta asteelta

Opiskelijavalintauudistuksessa pääasialliseksi valintatavaksi yliopistoon tulee todistusvalinta, joka perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Lisäksi valintakokeet säilyvät monilla aloilla. Miksi avoimen väylää tarvitaan näiden valintatapojen rinnalle?

Savelan mukaan avoimen väylän kehittämisellä luodaan opiskelumahdollisuuksia erilaisiin elämäntilanteisiin, jotta tutkintotavoitteinen opiskelu olisi mahdollista yhä useammalle.

Kuvassa Paula Savela (vas.) ja Heidi joutsen.

Kuva: Petteri Kivimäki

– Ensinnäkin tämä vähentää toisen asteen opiskelijoiden menestymisen paineita, joista on kirjoitettu paljon mediassakin.

Jos ylioppilaskokeet epäonnistuvat, opiskelija voi jatkaa silti

TALOTEKNIIKKA TYÖLLISTÄÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA

Rakennukset ja rakentaminen muodostavat n. 40 % Suomen kasvihuonepäästöistä. Kun rakennusten LVI- eli lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät mitoitetaan energiatehokkaiksi ja kohdilleen, säästyy sekä rahaa e�ä energiaa.

Talotekniikka on luova ala, joka työllistää tuhansia amma�laisia - ja lisää tarvitaan koko ajan. Viime vuosina alalla onkin ollut kova pula osaavista työntekijöistä.

Parhaimmista käydään kova kilpailu työmarkkinoilla.

FAKTOJA, VIDEOITA JA URATARINOITA TYÖSI TUEKSI OSOITTEESSA LVI-ALA.FI

25

Työelämäyhteistyötä, yrittäjyysoppia ja työelämätaitoja ohjaajaksi opiskeleville N

ykyisin yliopisto-opiskelussa korostetaan työelämärelevanssia ja työelämäläheisyyttä – valmistuvien opiskelijoiden tulee pystyä vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän moninaisiin haasteisiin. Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutuksessa yksi tapa monipuolistaa opiskelijoiden kokemuksia käytännön työelämästä on tehdä yhteistyötä sen eri toimijoiden kanssa.

Kun Ohjauksen koulutus 12.3. järjesti Työelämä ja yrittäjyys -päivän yhdessä Talous ja nuoret TAT:n sekä Suomen yrittäjien kanssa oli tarjolla monenlaista tietoa ja osaamista asiantuntijavierailta ja lisäksi me opiskelijat pääsimme harjoittelemaan tapahtumajärjestämiseen liittyviä taitoja käytännössä.

Osana pedagogisiin opintoihin kuuluvaa projektia osallistuimme tapahtuman toteuttamiseen. Saimme valita itsellemme luontevan tavan osallistua järjestelyihin ja suunnitella oman osuutemme yhdessä ohjaavan opettajamme kanssa.

Opiskelijan näkökulmasta käytännön työhön osallistuminen oli hyödyllistä ja oppimiskokemuksena kiinnostavaa. Erilaisiksi toimintamuodoiksemme valikoituivat: tapahtuman käytännön järjestelyt etukäteen, päivän kuluessa ja sen jälkeen (tiedottaminen, opasteet, tilajärjestelyt, palauteen keruu); oman työpajan suunnittelu ja toteutus, tapahtumasta viestiminen sosiaalisessa mediassa sekä lehtijutun kirjoittaminen tapahtumasta – se on tässä luettavanasi.

mainitakseni, ovat asioita, joihin täytyy osata reagoida ohjaajana, mutta myös laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla ja koulutuspoliittisesti. Opetus ja koulutus kaipaavat yrittäjyyspedagogiikkaa, jossa lapset ja nuoret oppivat jo pienestä pitäen esimerkiksi sietämään epävarmuutta ja ottamaan riskejä. Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan nykyistä yrittäjyyspainotteisempaa ja palkka voi muodostua useista tulonlähteistä. Tarvitaan taitoa verkostoitua ja markkinoida omaa osaamista, mikä koulussa tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen opettamista. Tulevaisuuden työelämä vaatii joustavuutta ja kykyä sopeutua muutoksiin ja siihen on hyvä valmistaa lapsia ja nuoria jo peruskoulusta lähtien. Muutoksia kaivattaisiin myös tyttöjen rohkaisemiseksi miesvaltaisille aloille eriytymisen vähentä-

Päivä opetti, ettei kaikkea ole tarpeen tietää ja osata itse, kun voi hankkia paikalle muita osaajia. Näiltä voi oppia monipuolista ja hyödyllistä tietoa työelämää varten. Kun saman katon alle on saatettu työelämän ja yritysmaailman osaajat, ohjauksen kouluttajat, ohjausalan opiskelijat ja kentällä toimivat ohjaajat, on lopputuloksena monipuolista ja kattavaa tietotaitoa, havainnollistavia ja innostavia esimerkkejä sekä erilaisia näkymiä tulevaisuuteen. Opiskelijana on hyödyllistä tietää, mitä yritysmaailmassa ja työmarkkinoilla tapahtuu, miten erilaiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat työelämässä ja millä tavalla niihin olisi hyvä reagoida – tai millainen voisi olla yrittäjän polku omalla kohdalla.

Megatrendit kuten globaalistuminen, naisten ja miesten töiden eriytyneisyys, kevytyrittäminen, väestörakenteen muutokset ja automatisaatio, muutamia nykyajan ilmiöitä

26

Yrittäjä Joona Kotilainen puhuu yrittäjyydestä mahdollisuuksiin tarttumisena.

miseksi. Mantsinen Groupin edustaja Mia Mantsinen toi puheenvuorossaan esiin roolimallien ja käytännön kokeilujen merkityksen, jotta tyttöjen luottamusta omaan pärjäämiseen teknologian alalla saadaan vahvistettua.

Koulutuksen kehittämistä tarvitaan myös työmarkkinoilla, kun muutokset organisaatiossa tai työelämässä vaativat uudelleenkouluttautumaan tai hankkimaan lisäosaamista täydennyskoulutuksessa. Osaamisrakenteen ajantasaisuus pitää huolta siitä, että esimerkiksi automatisaatio tuottaa enemmän työpaikkoja kuin vähentää niitä. Abloy Oy:n puheenvuorossa esiteltiin, miten yritys on yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa luonut työntekijöilleen koulutusohjelman, jolla omaa ammatillista osaamistaan voi kehittää työnantajan tukemana. Tämä on hyvä esimerkki ratkaisusta, jossa työ ja koulutus on saatu sovitettua niin, että se tuottaa hyötyä niin kouluttajalle, työnantajalle kuin työntekijällekin.

Suomessa on poliittisilla päätöksillä yritetty helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Poliittisten järjestelyiden lisäksi yrittäjyyteen on hyvä kannustaa myös käytännön esimerkkien ja yrittäjyystarinoiden kautta. Tästä esimerkkinä toimi yleisöpalautteessa suuren suosion saanut monialayrittäjä Joona Kotilainen, joka kertoi oman yrittäjyystarinansa erilaisiin mahdollisuuksiin – taito, ongelma ja erilaisuus – tarttumisen kautta: Yrittäjyydessä voi ja kannattaa hyödyntää omia olemassa olevia taitojaan ja halua kehittää niitä, kohdata eteen tulevat ongelmat ratkaisua vaille olevina haasteina ja suhtautua ihmisten erilaisuuteen mahdollisuutena yhdistää erilainen osaaminen ja monipuolinen kokemus yhteiseen yrittämiseen.

Aamupäivän asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen osallistujat työskentelivät työpajoissa, joissa tarkasteltiin positiivista

Auri Kohola johdattelemassa megatrendeihin.

CV:tä, alavalintojen sukupuolittuneisuutta, lukion opopassia, ohjaajien yrittäjyyttä, yhteistyötä koulujen ja yritysmaailman välillä sekä opiskelijaryhmän toteuttamassa pajassa haasteellisia ohjaustilanteita. Työpajatyöskentelyn antia purettaessa keskusteluissa nousi esille muun muassa Suomen asema EU:n sukupuolittuneimpana maana koulutusvalintojen suhteen sekä erot tyttöjen ja poikien suhtautumisessa esimerkiksi luonnontieteisiin ja johtamiseen. Ajatuksia herätti myös kouluissa työskentelevien ohjaajien harteille jäävä vastuu sekä työyhteisön tuen tarve yritysyhteistyön luomisessa. Avun pyytämisen ja hankkimisen tärkeys sekä moniammatillinen yhteistyö nousivat esiin myös haastavissa ohjaustilanteissa.

Yhteistyöverkostojen luominen sekä oman alan sisällä että ulkopuolisten tahojen kanssa on tärkeä taito, jota on hyvä harjoitella jo opintojen aikana. Kaiken kaikkiaan Työelämä ja yrittäjyys -päivä oli sisällöllisen antinsa lisäksi erinomainen mahdollisuus opiskella hyödyllisiä työelämätaitoja, joita tarvitaan monissa työtehtävissä. Toivottavasti tällaisia päiviä järjestetään jatkossakin ohjausalan koulutuksissa.

Susanna Timlin opiskelija Itä-Suomen yliopiston opinto-ohjaajan koulutuksessa Kuvat: Johanna Leino

Työpajassa pohtimassa alavalintojen sukupuolittuneisuutta.

27

Matkalla irlantilaisen opinto-ohjauksen äärelle K

eski-Suomen opinto-ohjaajat ry. on 125 jäsenen virkeä joukko, joka kokoontuu säännöllisesti niin työn, koulutuksen kuin virkistyksenkin pariin.

Jennifer McKenzie, joka perehdytti suomalaisia opinto-ohjaajia Irlannin ohjausjärjestelmään. Lisäksi kuulimme sikäläisestä työttömien ohjaus- ja tukimallista.

Jyväskylässä järjestettiin Opopäivät vuonna 2017, ja niistä saadun tuoton turvin haluttiin mahdollistaa koulutusta ja kansainvälisyyttä mahdollisimman monelle paikalliselle opinto-ohjaajalle. Päädyimme Dubliniin sopivan etäisyyden ja Irlannin ohjausjärjestelmän kiinnostavuuden vuoksi.

Seuraavana aamuna meitä odotti kaksi oppilaitosvierailua: Plunket College for Further Education, joka on erilaisia nivelvaiheen vaihtoehtoja ja kotoutumiskursseja tarjoava koulutuskeskus, sekä Technological University Dublin.

KS-opinto-ohjaajien hallitus valmisteli matkaa huolella, mm. lukuisilla yhteydenotoilla eri oppilaitoksiin. Saimme hyvissä ajoin kokoon matkaohjelman, vinkkejä vapaa-ajan viettoon ja linkkejä englanninkielisiin ohjausalan sanastoihin. Matkalle lähtö osui sopivasti korkeakoulujen yhteishaun viimeiseen päivään, joten ajankohta oli erinomainen kevään yhteishakukiireiden päätyttyä.

Matkustimme keväiseen Dubliniin huhtikuun alussa. Työpäiviä reissuun käytettiin kolme, lisäksi viikonloppu. Monet työnantajat tukivat matkaa. Mukaan saatiin 56 opinto-ohjaajaa Keski-Suomen peruskouluista, lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja kansanopistoista.

Koska Irlannissa ollaan kaksi tuntia Suomen aikaa jäljessä, tuli ensimmäisestä päivästä pitkä – mutta sitäkin antoisampi.

Keskustahotellimme Academy Plazan kabinetissa meidät otti vastaan Irlannin kansallisen ohjauksen koulutuksen johtaja

28

Iltapäivällä jakauduimme eri yrityskohteisiin: Suomen suurlähetystöön, Marathon Travel -matkatoimistoon, Googlelle sekä Future Learning -kielikouluun. Suomen eduskuntavaalien ennakkoäänestys oli käynnissä, ja halukkaat pääsivät äänestämään suurlähetystössä.

Sää oli irlantilaisittain sateinen, ja paikalliselta kävelykadulta ostetut erilaiset sadetakit olivatkin yksi suosituimmista tuliaisista. Vaikka ajankohdaksi sattui viileä jakso, oli saarella jo vihreää. Monet kukkapuut, tulppaanit ja muut kevään kukkijat houkuttelivat hyvin hoidettuihin puistoihin, joita Dublinissa on useita. Dublinissa etäisyydet ovat lyhyitä, ja kuljimme suurimman osan matkoista kävellen.

Perjantaina vierailimme koko joukolla Dublin City Universityssä ja kuulimme luennot irlantilaisesta opinto-ohjaajankoulutuksesta (guidance counsellor) sekä yliopisto-opiskelijoiden tukipalveluista.

Iltapäivän kohteena oli perinteikäs Trinity College. Kuningatar Elisabeth I:n vuonna 1592 perustama yliopisto sijaitsee Dublinin keskusta-alueella. Sen muurit kätkevät sisäänsä kauniin kampuksen, hienoja puistoalueita ja monia opiskelija- ja yliopistoelämän oheistoimintoja. Irlantilaisten kuuluisinta kirjaa Celtic bookia säilytetään Trinity Collegen kirjastossa.

Lauantaina pubit, museot ja keskustan kauppakadut vetivät opinto-ohjaajia puoleensa. Old Jameson Distillery –viskitehdas keskustan läpi kulkevan Liffey-joen rannalla oli suosittu vierailukohde. Moni ennätti myös käydä Dart-junalla rannikon pikkukaupungeissa, kuten Howthissa ja Malahidessa, jossa on 1100-luvulta peräisin oleva linna upeine puistoineen ja kasvihuoneineen.

Meidät otettiin kaikissa kohteissa äärimmäisen lämpimästi vastaan, mistä voimme olla kiitollisia. Monipuolinen ohjelma ja oppilaitoksiin sekä paikalliseen elinkeinoelämään tutustuminen tekivät koulutusmatkasta antoisan. Etenkin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat saivat reissulta ideoita myös vaihto-opiskeluiden järjestelyihin sekä ulkomaisen tutkinnon suorittamisesta kiinnostuneiden ohjaukseen. Niin työmatkat kuin vapaa-ajan viettokin oman seudun kollegoiden kesken helpottaa ohjaustyön ja yhteydenpidon sujuvuutta. Keski-Suomen opinto-ohjaajien ajatuksissa onkin jo uusi matka keräämään uusia kokemuksia, verkostoja ja vahvistamaan jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Teksti ja kuvat: Irlannissa oppivelvollisuus käsittää ikävuodet 6-16. Perus- ja keskiasteen koulutus on Iita Lepo, Jyväskylän kristillinen opisto pääsääntöisesti ilmaista. Suurin osa perus- ja keskiasteen kouluista on yksityisiä ja paikallisten organisaatioiden ja uskonnollisten yhteisöjen omistamia. Kaikki opiskelevat koulussa sekä Jenni Pelkonen, Kuokkalan yhtenäiskoulu englantia että irlantia. Suurin osa nuorista käy keskiastella ns. siirtymävaiheen ja jatkaa keskiasteen jälkeen joko kolmannelle asteelle tai jatkokoulutukseen.

Perusaste vuodet 1-8 (4-12 v.)

Irlannissa oppivelvollisuus käsittää ikävuodet 6-16. Perus- ja keskiasteen koulutus on pääsääntöisesti ilmaista. Suurin osa perus- ja keskiasteen kouluista on yksityisiä ja paikallisten organisaatioiden ja uskonnollisten yhteisöjen omistamia.

Kaikki opiskelevat koulussa sekä englantia että irlantia. Suurin osa nuorista käy keskiastella ns. siirtymävaiheen ja jatkaa keskiasteen jälkeen joko kolmannelle asteelle tai jatkokoulutukseen.

Keskiaste 1. juniorivaihe, vuodet 1-3 (12-15 v.)

2. siirtymävaihe, vuosi 4 (68 % käy tämän vaiheen, loput siirtyvät suoraan seniorivaiheeseen 3. seniorivaihe, vuodet 5-6 (päätteeksi suoritetaan tutkinto) JJatkokoulutus (28 %)

Kolmas aste (55 %) Yliopistot Teknilliset koulut Opettajankoulutus Tutkijakoulu Lähde: https://eacea.ec.europa.eu/national-policies/eurydice/content/ireland_en

Lähde: https://eacea.ec.europa.eu/national-policies/eurydice/content/ireland_en

29

SOPO:N AKTIIVITOIMIJAT TAMPEREELLA SOPO järjesti toukokuussa perinteisen Alue- ja toimikuntaseminaarin. Seminaariin osallistui SOPO:n aktiivitoimijoita alueilta ja toimikunnista lähes 40. Alue- ja toimikuntaseminaari on SOPO:lle tärkeä vuosittainen tapahtuma, jossa alueiden aktiivit toimijat pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan ja saamaan virikkeitä omaan toimintaan.

Seminaaritapahtumassa on aina mukana huippuasiantuntijoita. Tällä kertaa paikalla olivat Markku Perttunen, joka on OAJ:n johtava työmarkkinaasiantuntija, Antti Laitinen Compleaphankkeesta sekä Johanna Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Asiantuntijoiden esittelyjen lisäksi seminaariin osallistujat pääsivät vaihtamaan ajatuksiaan.

Markku Perttunen kertoi OAJ:n tulevien sopimusneuvottelujen lähtökohdista, aikatauluista ja sopimustavoitteiden reunaehdoista. Hän kertoi, kuinka opinto-ohjaajien virkaehtosopimukset kytkeytyvät sopimuskokonaisuuteen.

OAJ ei ole sopimusneuvotteluissa yksin Se istuu neuvottelupöydässä yhtenä

30

AKAVA:n alla toimivana neuvotteluosapuolena. AKAVA suunnittelee neuvottelujen suurista linjoista. Nykyiset virkaehtosopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa 31.3.2020 asti. Perttunen analysoi lakkoa neuvotteluaseena. Jos asian tiivistää lyhyesti, lakkotilanteessa OAJ:n mahdollisuudet vaikuttaa sopimukseen huononevat huomattavasti. Siksi se on aina viimeisin keino, mihin halutaan mennä.

Valtaosa opinto-ohjaajista työn imussa

Perttunen toi esityksessään esille, että SOPO:n hallituksen ja toimikuntien valmistelevat materiaalit ja yhteiset keskustelut ovat olleet hyvä perusta OAJ:lle neuvotteluja varten. Sopimusneuvottelijoilla on hyvä käsitys, mitä parannuksia sopimuksiin opinto-ohjaajat eri koulutusasteilla haluavat.

Opinto-ohjaajille ominaisia työhyvinvointiprofiileja on löydetty kolme. Nämä ovat 1) tyytyväisenä työn imussa, tähän ryhmään kuului peräti 69% vastanneista 2) työ koukuttaa mutta uuvuttaa, 25% 3) työ kuormittaa ja uuvuttaa, 6% vastanneista.

Antti Laitinen esitteli CompLeaphanketta. Siinä mallinnetaan oppijalähtöinen digitaalinen ekosysteemi, joka antaa kokonaiskuvan elinikäisen oppimisen tueksi tarjolla olevasta digitaalisten palveluiden kokonaisuudesta.

Hanke on vielä keskeneräinen ja SOPO seuraa hanketta mielenkiinnolla.

Johanna Rantanen Jyväskylän yliopistosta esitteli OHJAT-hanketta eli Ohjauksen ammattilaiset työssään -tutkimuskokonaisuutta.

Tutkimuksen sisältöjä ovat mm. koulutus- ja työurat, työnsisällöt osaamisvaatimuksineen, täydennyskoulutustarpeet sekä opintoohjaajien työolot ja työhyvinvointi sekä näiden kaikkien yhteys toisiinsa.

Tutkimuksen mukaan peruskoulussa on odotettua enemmän opinto-ohjaajia profiilissa tyytyväisenä työn imussa.

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajia taas oli odotettua enemmän työ koukuttaa mutta uuvuttaa ja työ kuormittaa ja uuvuttaa profiileissa. OHJAThanke jatkuu edelleen ja Rantanen kumppaneineen toivoo, että hanke ja

SOPO tekevät tulevaisuudessakin yhteistyötä opinto-ohjaajien hyväksi.

Aktiiviset alueet

Alueyhdistykset kertoivat kuulumisiaan mm. eri alueiden omasta koulutus- ja virkistystoiminnasta. Alueilla on monia vuosia jatkuneita perinteitä ja uusia hienoja toimintamalleja. Yhdistyksillä on paljon ideoita ja innovatiivisia käytänteitä.

Monia huoliakin nousi esille. Peruskoulun osalta ohjattavien määrä ja muita opinto-ohjaajia huonompi palkka sekä virkaehtosopimuksessa puuttuva sitomattoman työn määrää nousivat esille.

Lukion opinto-ohjaajien uuden virkaehtosopimuksen palkkakysymykset, sidottuun työaikaan ja kesätyöaikaan liittyvät epäselvyydet huolestuttivat.

Ammatillisten opinto-ohjaajien uusi virkaehtosopimus on opinto-ohjaajien keskuudessa herättänyt polemiikkia ympäri Suomen, vaikka opimus oli OAJ:n ansio ja valtavan väännön takana. Työnantajien sopimustulkinnat ovat vaihdelleet suuresti. Myös Amisreformi on aiheuttanut isoja muutoksia opintoohjaajien työhön.

SOPO:n kaikilla toimikunnilla on nyt

runsaasti asiaa työlistalla. Opinto-ohjaaja -lehteä seuraamalla saa käsityksen ajankohtaisista aiheista.

Tuleeko yhteinen jäsenmaksu alueille ja SOPOlle

Tilaisuudessa pohdittiin vuosikokousaloitetta yhteisjäsenmaksusta. Monia kysymyksiä nousi esille. Millaista yhteistyötä SOPO ja paikalliset yhdistykset voisivat tehdä? Miten saadaan SOPO paremmin näkyväksi? Mitä toimia SOPO voisi tehdä jäsenmäärän kasvattamiseksi?

Yhteistä jäsenyyttä pidettiin sekä hyvänä että huonona asiana. Ongelmana pidettiin eri alueiden erisuuruisia jäsenmaksuja. Etuna olisi yhden jäsenmaksun tuoma helppous.

Lisää näkyvyyttä ja uusia jäsenia

Kaikki halusivat lisää tietoa yhdistyksestä alan opiskelijoille. Valtakunnalliset opopäivät todettiin olevan hieno tapahtuma, ja sille toivottiin lisää medianäkyvyyttä. Uusille jäsenille haluttiin tietopakettia yhdistyksestä. Parempi näkyvyys netissä ja sosiaalisessa mediassa olivat toivelistalla. Opinto-ohjaaja -lehteen kaivattiin opiskelijoiden ja op-

pilaiden artikkeleita, kokemuksia koulutuksista ja kansainvälisitä asioista.

Toivottiin selkeää tietoa, mitä hyötyä jäsenyydestä on ja mihin jäsenmaksua käytetään. Alueilla voisi myös aktiivisesti markkinoida SOPO-jäsenyyttä uusille opinto-ohjaajille ja alueyhdistysten jäsenille. Ahvenanmaalaisia opintoohjaajia toivottiin toimintaan mukaan.

Keskustelusta saatiin paljon ideoita, miten SOPO:n toimintaa voisi kehittää.

Seuraavaan alue- ja toimikuntaseminaariin toivotaan nykyistä enemmän uusia osallistujia. Päivien ohjelma oli tiivis. Kaikki saivat jotain uutta mukaan vietävää kotimatkalle. Alue- ja toimikuntaseminaari on hieno tapahtuma ja niihin kannattaa ehdottomasti osallistua.

Hans Kankkonen SOPO ry:n sihteeri Kuvat: Sirpa Puikkonen

31

Toimikunnilta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Asioilla on tapana järjestyä! Tässä vaiheessa syyslukukautta on kesäloma todennäköisesti vain mukava muisto.

Elokuun kiireet ovat taakse jäänyttä elämää ja lukukausi etenee rauhallisesti.

Näinhän sitä voisi luulla. Todennäköisesti ainakin jatkuva haku työllistää ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajaa eikä tietoa työpäivien rauhoittumisesta ole näköpiirissä. Yhteisten tutkinnon osien ohjeistukset uusien tutkinnon osien osalta herättävät edelleenkin uusia kysymyksiä eikä selkeitä vastauksia välttämättä löydy mistään. Vuosityöaika on osalle meistä jo tuttu juttu, mutta onko käytänteet sellaisia kuin ajattelimme.

Osa meistä on siirtynyt vuosityöaikaan elokuun alusta ja hämmentäviä asioita on kohtuullisen monta. Miten kirjaat vuosityöaikaasi? Voisin arvata, että versioita on valtakunnassamme aika monta.

Olen saanut useita yhteydenottoja eri puolilta Suomea ja lähes kaikki niistä ovat liittyneet tavalla tai toisella vuosityöaikaan. Osa työnantajista on tulkinnut opinto-ohjaajan työaikaa kovin erikoisesti. Kun sopimuksessa ei ole mainintaa sidotusta ja sitomattomasta työajasta, on työnantaja tulkinnut kaiken sidotuksi työksi. Miten mahdetaan hoitaa esim vanhempainillat tai muut oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävät tapahtumat.

Yhdistyksemme alue- ja toimikuntaseminaarissa toukokuun lopussa Tampereella oli mukana myös meitä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajia.

Avoimessa toimikunnan kokoontumisessa jatkotyöstimme työnkuvaamme ja hahmottelimme ammatillisen opintoohjaajan vuosikelloa. Päivitetyn version työnkuvasta löydät https://www.sopo.fi/ yhdistys/ toimikunnat, aineistot-kohdasta.

32 32

Työmme keskeiset tehtäväkokonaisuudet olemme jakaneet:

8. alueellinen ja/tai valtakunnallinen kehittämistyö

hakeutumisen ohjaus – yhteishaku ja jatkuva haku,

9. muut erityisvastuut ja kehittämistehtävät

henkilökohtainen ohjaus, pienryhmä- ja ryhmäohjaus,

Suomen opinto-ohjaajat ry on pedagoginen järjestö, mutta toki pyrimme parantamaan virkaehtojamme. Olemme vahvasti tuoneet toimikuntana esille, että olemme tyytymättömiä nykyiseen palkkatasoomme, vaikka meiltä edellytetään opettajakoulutuksen lisäksi erillistä opinto-ohjaajan koulutusta. Olemme myös ilmaisseet tyytymättömyytemme opettajia pienempään vapaajaksojen määrään. Yhdistyksemme yhteisenä tavoitteena on ohjattavien määrä 200 / opinto-ohjaaja.

monialainen yhteistyö.

Työnkuvassa on erityisen tärkeää ammatillisen opinto-ohjaajan oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Työmme sisältö vaihtelee kohtalaisen paljon eri koulutuksenjärjestäjillä, jonka takia olemme pyrkineet laatimaan työnkuvan niin, että se toimisi mahdollisimman monen arjessa.

Se ei varmasti sellaisenaan ole missään ihan toimiva. Työn vaativuuden arvioimiseen olemme koonneet työ- tai tehtävälistaa, josta toivon mukaan on hyötyä paikallisissa TVA-keskusteluissa.

Jos opinto-ohjaajan työhön sisältyy erityistehtäviä, ne tulee huomioida työn vaativuutta arvioitaessa (TVA). Erityistehtäviä voivat olla esim.

1. ohjaustyö eri koulutusmuodoissa (kahden tutkinnon-opinnot, korkeakoulupolut, hakupalvelutyö, Ohjaamotyöskentely yms.)

2. useiden koulutusalojen opiskelijoiden ohjaus (alojen erilaiset toimintakulttuurit, useita esimiehiä yms yhteistyötahoja) 3. keskimääräistä enemmän ohjauksellisia erityisryhmiä, jotka tarvitsevat paljon henkilökohtaista ohjausta: monikulttuuriset ohjattavat, erityistä tukea tarvitsevat ohjattavat yms.

4. opiskelijakunta- ja tutor-toimintaan liittyvät vastuu- ja kehittämistehtävät 5. ohjauksen työvälineisiin ja menetelmiin liittyvä kehittämistyö 6. kansainvälisyyteen liittyvät työtehtävät (hanketyö, vaihto-opiskelijat yms.)

7. erilaisten tapahtumien organisoiminen (teemapäivät, tapahtumat, juhlat yms.)

Hallitus on luvannut lisää rahaa ammatilliseen koulutukseen. Mikä mahtaa olla opinto-ohjaajien saama osuus? Hallitus selvittää myös oppivelvollisuuden jatkamista. Mitenhän se näkyy ammatillisten opinto-ohjaajien arjessa?

Monet asiat tuntuvat olevan työn alla vuodesta toiseen, mutta uskon, että yhdessä tekemällä ja vaikuttamalla, voimme saada aina jonkun asian järjestymäänkin. Tsemppiä meidän jokaisen työpäivään – opinto-ohjaajana teemme työtä, jolla on merkitystä.

Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj sirpa.puikkonen@gradia.fi

Lukiotoimikunta

Tervetuloa uuteen lukuvuoteen ja lukioasioiden pariin näin kesäloman jälkeen!

SOPO ry ja lukiotoimikunta teki töitä myös kesällä, sillä juhannukseen saakka oli tapaamisia, kirjeenvaihtoa sekä lausuntojen/kannanottojen kirjoittamista.

Fyysisesti näkyvin edustus oli Porin SuomiAreenassa heinäkuussa, jolloin pidimme opinto-ohjausaiheista pako-

huonepajaa OAJ:n järjestämässä pop up -koulussa. Lue tästä lehdestä pidempi juttu “luokasta” ja pelistä.

Uusi lukiolaki astui voimaan lukuvuoden alussa 1.8.2019. Lukiotoimikunta on ollut aktiivisesti mukana lausunnoin, kommentein ja tapaamisin, tavoitteena vahvistaa ja edistää opinto-ohjauksen tilaa koko maassa.

Uuden lukiolain tavoitteena on: •

“lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona,

•

vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä

•

sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.”

Lähde ja lisätietoja: minedu.fi/uusilukio Laki ylioppilastutkinnosta astui voimaan samana päivänä 1.8.2019. Syksyn 2019 ylioppilastutkinnossa astuu myös voimaan Ylioppilastutkintolautakunnan uudet määräykset erityisjärjestelyistä (julkaistu huhtikuussa 2019). Lukiotoimikunta on ottanut kantaa teksteihin

useamman kerran, viimeksi kesäkuussa kannanoton muodossa. Paljon keskustelua kouluissa ja mediassa on herättänyt mm. se, että kokelas saa nyt uusia hyväksytyn kokeen rajoituksetta. Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista koskevat määräykset ja ohjeet käsittelevät niitä asioita, joista voi saada esimerkiksi lisäaikaa kokeeseen, lepotilan tai avustajan. Arvostelussa erityistilanne otetaan huomioon tietyissä tilanteissa ja vain mikäli kokelas on saamassa hylätyn arvosanan. Tarkat määräykset ja lait ylioppilastutkinto.fi sekä finlex.fi.

Opetushallitus uudistaa opetussuunnitelman perusteita, jotka julkaistaan lukiopäivillä marraskuussa 2019. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukioopetus aloitetaan elokuussa 2021. Kunnat aloittavat opetussuunnitelmatyön talvella ja koulut edellisten valmistuttua. Tuntijakoahan ei muutettu, joten opinto-ohjausta on lukiossa vielä kaksi pakollista kurssia. LOPS2021 sivuilla tietoa sitten marraskuussa.

Lukiotoimikunta valmisteli parannusehdotuksia OAJ:lle koskien kunnallisen opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimusta viimeksi kesäkuussa. Nykyinen OVTES on voimassa 31.3.2020 asti.

Hallitusohjelma kuohutti kesän aikana. Suomen Lukiolaisten Liitto SLL otti kantaa sanomalla että toisen kotimaisen kielen lisääminen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa ja oppivelvollisuusiän korottaminen vain aiheuttaa enemmän paineita lukiolaisille. SLL, kuten myös me, olemme tyytyväisiä siihen että opinto-ohjaajien mitoituksesta puhutaan, sillä lukiossa 200 ohjattavaa on määrä, joka vähentää sekä lukiolaisen että opinto-ohjaajan paineita. SLL kirjoittaa elokuussa opiskeluhuollosta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Lähde: lukio.fi.

Olkoon tämä muistutus myös meille opinto-ohjaajille näin lukuvuoden alussa - pidetään itsestämme ja toisistamme huolta, sekä oppilaitoksessa että vapaaajalla. Lukiotoimikunta pitää huolta lukion opinto-ohjaajista, mutta tarvitsee kaikkien yksittäisten sopolaisten tuen, jotta meillä kaikilla olisi mahdollisimman hyvät oltavat.

Tsemppiä lukuvuoteen!

Anna Quagraine Lukiotoimikunnan puheenjohtaja

33 33

Toimikunnilta Kansainvälinen toimikunta

Nordiska förbundet för studie- och yrkesvägledning Som medlem i Suomen opinto-ohjaajat - Studiehandledarna i Finland (SOPO) är du via Nordiska förbundet för studieoch yrkesvägledning (NFSY) samtidigt medlem i den internationella vägledarorganisationen IAEVG. NFSY:s syfte är att: a) Främja studie- och yrkesvägledande verksamhet i de fem nordiska staterna och de självstyrda områdena Färöarna, Grönland och Åland b) Främja studie- och yrkesvägledande verksamhet internationellt genom att vara kontaktorgan för samverkan och information mellan organisationer som företräder studie- och yrkesvägledare i de nordiska länderna. (NFSY Stadgar, §2).

NFSY leds av en styrelse som består av medlemmar från alla fem nordiska länder samt Grönland, Färöarna och Åland.

Styrelsen leds under en treårsperiod av ett nordiskt land och under perioden 2017-20 är det Island som ansvarar för NFSY:s möten och verksamhet. Margrét Arnardóttir fungerar som styrelsens ordförande, Ingibjörg Bragadóttir som sekreterare och Elísabet Pétursdóttir som kassör.

NFSY höll årsmöte 6/4 2019 i det isländska lärarförbundets lokal på Laufásvegur i Reykjavik. Till vår stora glädje fanns representanter också från Grönland och Åland på plats den här gången och vi hoppas att även Färöarna kommer att aktivera sig inom NFSY. På Grönland finns det en vägledarförening som dock inte har haft någon verksamhet de senaste åren. Nu skall grönlänningarna aktivera sin förening igen. På Åland finns det ingen egen vägledarförening men det finns planer på att bilda

34

en sådan. Följande styrelsemöte hålls i Bratislava i september 2019 i samband med IAEVG konferensen där. Efter årsmötet på Island i april 2020 övergår styrelseansvaret till Sverige för åren 202023 och efter Sverige står Danmark i tur och därefter Norge.

mellan medlemsföreningarna. I år tar Raimo Vuorinens period som vice ordförande för IAEVG slut. NFSY har beslutat att på IAEVG:s General Assembly i Bratislava i september 2019 satsa våra nordiska röster på professor Gudbjörg Vilhjálmsdóttir från Reykjavik. NFSY är

På årsmötet i Reykjavik representerades SOPO av Mia Gerdt och Peter Edelsköld.

Inom NFSY arbetar vi med att uppdatera vår arbetsbeskrivning för styrelsens arbete. Där ingår en beskrivning av: uppgifterna för ordförande, vice ordförande, kassör och sekreterare, hur överlåtandet av styrelseansvaret från ett land till ett annat skall ske smidigt, regler för dokumentbehandling och sist men inte minst hur NFSY:s webbplats www.nfsy. org skall hanteras och uppdateras.

Representanterna i NFSY är kontaktpersoner till Nordiska rådet. Vi är kontaktpersoner för medlemmarna i de nationella föreningarna t.ex. om man vill komma på studiebesök till något medlemsland. Tag alltså gärna kontakt med Benny Wielandt eller Gitte Pasgaard Dybdal om du vill göra ett studiebesök till Danmark eller med Merethe Solberg Aasen eller Lena Sjursen Haugland om du vill åka till Norge. Om Sverige intresserar så är Karin Asplund eller Ingbritt Eriksson rätt personer att kontakta och på Island är det Margrét Arnardottir eller Elisabet Pétursdóttir. Kontaktuppgifterna hittar du på www.nfsy.org eller kontakta undertecknad.

ett gott exempel på nordiskt samarbete där vi tillsammans är starka. Samtidigt vill jag också passa på att uppmana dig att ta en titt på NFSY:s webbplats www. nfsy.org. Där hittar du bland annat de s.k. landsrapporterna som varje medlemsland skriver varje år. I landsrapporterna kan du läsa bland annat om nyheter i vägledningen, stora händelser och konferenser. Sveriges vägledarförening bjuder in till 2019-års konferens ”Allt är möjligt – En vägledning i framkant” 2425/10 2019 i Essinge konferenscenter i Stockholm.

NFSY har 48 användarrättigheter till International Journal for Educational and Vocational Guidance, som fördelas

Peter Edelsköld, peter.edelskold@novia.fi Kuvat: Mia Gerdt

Kolu mni

– Mia Gerdt

Keskusteluja Islannissa Huhtikuussa pääsin edustamaan yhdessä Peter Edelsköldin kanssa Sopoa Pohjoismaisten opinto-ohjaajajärjestöjen (NFSY) vuosikokouksessa Reykjavikissa. Kokousviikonloppuna nousi toistuvasti keskusteluun ohjauksen erilainen toteutus eri Pohjoismaissa. Pohjoismaissa koulutuskenttä on keskenään aikalailla samanlainen ja kaikissa on ohjauksen maisteritason koulutusta. Silti näkemys ohjauksen järjestämisestä poikkeaa mielenkiintoisesti. En tehnyt Islannin reissussa aiheesta mitään kattavaa tieteellistä tai epätieteellistäkään tutkimusta, mutta jotain ajatuksia jäi keskusteluista mieleen pyörimään.

Suomessa ohjaus on nimenomaan opinto-ohjausta, oppilaitoksissa tapahtuvaa, lokeroitua. Pohjoismaiset kollegat käyttivät Suomen systeemistä sanaa fragmentoitunut eli pirstaloitunut. Ohjaus on järjestetty organisaatioiden näkökulmasta kätevästi: opinto-ohjaaja ohjaa vain omassa oppilaitoksessa kirjoilla olevia oppilaita tai opiskelijoita. Kun ohjattava siirtyy seuraavaan opinahjoon, kapula (onneksi yleensä) siirtyy seuraavalle ohjaajalle.

nimike studievägledare on pikkuhiljaa poistumassa käytöstä.

Sen sijaan kuulemma yhä useammin käytetään ammattikuntamme edustajista nimeä karriärvägledare eli uraohjaaja. Ja tavallaanhan se osuvampi nimi onkin, kun ajatellaan ohjausta laajemmin. Uraohjaus-termi tulkintani mukaan kuitenkin viittaa Suomessa erityisesti työelämätaitojen ohjaukseen, ja lisäksi ura -sanalla on hiukan painolastia menestymiseetoksen suuntaan. Yhdistelmä opinto- ja uraohjaaja on jo käytössä muutamassa korkeakoulussa Suomessa.

Muita vaihtoehtoja? Ehkä osaamisen ohjaaja? Sitä ehdotti norjalaiset kollegat lounaspöytäkeslusteluissa. Tai josko tanskalaista ohjausmallia vietäisiin yhä pidemmälle, ja nimettäisiin kaikille Suomessa majaansa pitäville omaohjaaja!

Omalääkärithän on jo olemassa, ja ainakin lääkäririkkailla alueilla homma toimii. Omaohjaaja olisi ohjauksen korkeakoulutuksen saanut ohjaaja, joka ohjaisi samaa henkilöä aina tarvittaessa ja varsinkin nivelvaiheissa peruskoulusta toiselle asteelle, korkea-asteelle, työelämään, vapaaehtoistyöhön, yrittäjäksi, mihin ikinä. Omaohjaaja tuntisi ohjattavan historian ja seuraisi hänen polkuaan. Omaohjaajalla tulisi olla hallussa kaikkien koulutussektoreiden kuviot, mutta se voisi tuoda mukavaa monipuolisuutta työhön. Edellyttäen toki, että ohjattavien määrä olisi kohtuullinen. Voi olla, että oppilaitoksiin jäisi muutama konsultoiva ohjaaja huolehtimaan oppilaitoksen sisäisistä siirtymistä ja tiedottamaan sekä neuvomaan omaohjaajia.

Omaohjaajalla olisi näin ollen kaikenikäisiä ja -taustaisia ohjattavia, mutta vielä parempaa: ohjaajan luo pääsisivät myös ne, jotka nykyään Suomessa jäävät ohjauksen ulkopuolelle.

Aikuiset alanvaihtoa miettivät, työelämää suunnittelevat kotiäidit, neet-nuoret, ylipäätään oppilaitosten rekistereiden ulkopuolella elämää suunnittelevat ja rakentavat ihmiset. Joita on paljon.

Tanskassa taas järjestely on tavallaan päinvastainen, yksilön näkökulmasta rakennettu. Siellä ohjaajat työskentelevät kuntien hallinnoimissa ohjauskeskuksissa. Ohjauksen tarpeessa olevat yksilöt, opiskelijat, työttömät, aikuiset, maahanmuuttajat, ketkä vaan, voivat hakeutua ohjauskeskukseen. Myös oppilaitokset voivat lähettää opiskelijoitaan sinne ohjattaviksi. Se on siis sikäläinen ohjaamo, jossa työskentelee koulutettuja opinto-ohjaajia. Resurssipula kuulemma vaivaa sielläkin, yhdellä ohjaajalla saattaa olla satoja, jopa tuhat asiakasta.

Mia Gerdt, opinto-ohjaaja, Tampereen perusopetus

Islannin avaran taivaan alla oli helppo lähteä juoksuttamaan ajatuksia, varsinkin kun lempiharrastuksiani töissä on spekulointi organisaatiorajojen rikkomisella. Eri maiden ohjausjärjestelmien innoittamana päästän vähän mielikuvitustani vallalle.

Onko se niin, että ohjauksen tarkoitus ja päämäärä on ainoastaan ohjata pääsääntöisesti nuoria henkilöitä koulutuksesta toiseen, eli opintojen ja opintoihin ohjaus? Jos näin on ja tämä riittää, Suomen ohjaussysteemin kannalta opinto-ohjaaja on toki kuvaava nimi meille tätä työtä tekeville. Ruotsissa

35

O Opäivät Tampere 6.- 8.2.2O2O

Tervetuloa Myötätuuleen!

Valtakunnalliset Opopäivät ovat ohjausalan ammattilaisten vuosittainen koulutustapahtuma. Vuoden 2020 Opopäivät järjestetään Tampereella. Myötätuulessa Opopäivien teemat ovat opinto-ohjaajien hyvinvointi, kestävä kehitys koulutuksessa sekä teknologia ja jatkuvan oppimisen ohjaus.

Myötätuulessa on ajankohtainen tapahtuma. Viime vuosien koulutusten leikkaukset, opinto-ohjauksen muutokset, opetussuunnitelma- ja lakimuutokset ovat kuormittaneet opinto-ohjaajia eri kouluasteilla huomattavan paljon. Nyt luotetaan ja uskotaan että koulutus sekä opinto-ohjaus ovat jälleen Myötätuulessa.

Opopäivien ohjelma järjestetään Tampereen ytimessä. Torstaiaamuna kokoonnutaan Hotelli Torniin ja illalla Tampereen kaupungin vastaanottoon keskustorilla sijaitsevalle Raatihuoneelle. Perjantaina sekä lauantaina seminaaripaikkamme on huippuhyvä Tampere-talo.

Tapahtumassa osallistut oppilaitos- ja yritysvierailuihin, työpajoihin ja vaikutat SOPO ry:n vuosikokouksessa ja toimikuntatapaamisissa.

Pääset myös kuulemaan asiantuntijapuheenvuoroja. Mukana on erittäin monipuolinen näyttelyosasto, jossa on esillä uutuustuotteita ja ajankohtaista materiaalia. Oiva tilaisuus tavata uusia kollegoita ympäri Suomea eri oppilaitoksista, verkostoitua, virkistäytyä ja osallistua iloisiin iltaohjelmiin.

Lämpimästi tervetuloa!

Pirkanmaan opinto-ohjaajat ry

s

oP o

Opopäivien ilmoittautuminen alkaa 15.9.2019 Nettisivut: opopaivat2020.fi E-mail: opot2020@gmail.com Facebook: Opopäivät 2020 Tampere