Opinto-ohjaaja 2/2019

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 2/2019

Sisäilmasairaat ohjauksessa Ohjauksen kahdet kasvot nuoren silmin

TUTKIMUKSET OPINTO-OHJAAJAN TUKENA

s

oP o

LUKUVUOSI KESKELLÄ HELSINKIÄ.

19.8.201929.5.2020

SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO KULTTUURIOPINNOT Animaatio

HEO YLIOPISTO-OPINNOT

HEO MEDIAOPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

eSports

Draama ja Näyttelijäntaide

Kasvatustiede

Graafinen suunnittelu

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Kauppatieteet

Pelisuunnittelu

Komiikka ja Stand Up

Liikunta- ja terveystieteet

Kuvataide ja urbaani kuva

Lääketiede

Radio- ja TV-journalismi Urheilutoimittaja

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Oikeustiede

Laulaja

Sisustussuunnittelu

Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

Psykologia Teologia ja historia Valtiotieteet

Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

HEO_165x123_OO.indd 1

27.2.2019 13.40

OPOA! on ohjausta uudistava oppimateriaali perusopetukseen.

Yläkoulun oppilaanohjaus

Oppilaan kirja • kattaa koko yläkoulun • ohjaa käyttämään verkkoa tiedonhankintaan • rakentuu tehtäville, jotka aktivoivat ajattelemaan ja arvioimaan oppimista, nuoruutta, lahjakkuutta, työelämän vaihtoehtoja, ura- ja opintopolkua.

Opettajan digimateriaali tarjoaa • rungon, asiasisällöt ja syventävät keskustelutehtävät tunneille • toiminnallisia tehtäviä ja monistettavia lisätehtäviä.

Lue lisää: edukustannus.fi/ylakoulu/opoa

opi nto-ohja aja 2/2019

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Lehti 3 – 6.9. (aineisto 16.8.)

Lehti 4 – 22.11. (aineisto 1.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Koulutus ratkaisee...................................4 TATin uusi nimi kiteyttää tärkeät teemat..............................5 4H:n avulla Ysit töihin..............................................................6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton haasteita ohjauksessa............................................................8 Åpopäivät 2019 – olithan siellä sinäkin...............................10 Åpopäivät kuvina.................................................................12 Koulutusmessuilta tukea opojen työhön............................14 Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta KIITO-hankkeessa.............................................15 Ohjauksen kahdet kasvot nuoren näkökulmasta.............16 Kahdelle kolmesta ei riitä vuosityöaika..............................18 Verkko-opintoja Turun AMK:ssa...........................................20 Sisäilmasairaat opinto-ohjauksen haasteena....................21 Tekoäly tunnistaa putoamisvaarassa olevat opiskelijat tasapuolisesti..........26 Monien mahdollisuuksien kymppiluokka............................28 Sopon uusi hallitus esittäytyy................................................30 Toimikunnilta..........................................................................32 Lapsiasiavaltuutettu kiinnostui kehittämään TET-jaksoja.......................................................34 Vuoden gradu ja vuoden opinto-ohjaaja.........................35 OSATA – osaamispolkuja tulevaisuuteen...........................36 Digitaaliset palvelut ohjaustyötä ja elinikäistä oppimista tukemassa..........................................38

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Koulutus ratkaisee

H

uomispäivän tulevaisuutta tehdään tänään kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri Suomen. Eduskuntavaalien aikaan tarvitaan rohkeutta kertoa ääneen ratkaisuja koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen puolesta. On myös oltava rohkeutta vaalien jälkeen pitää lupauksensa, kääriä hihat ja alkaa tekemään töitä koulutuksen puolesta. Koulutus on muutosvoimaa, joka mahdollistaa vakaan ja valoisan tulevaisuuden meille kaikille, sillä on mahdollista myös ratkaista globaaleja ongelmia. Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee ja sen sanotaan olevan myös silta tulevaisuuteen.

Kasvatuksen ja koulutuksen avulla voimme tukea kasvua yksilöiksi ja yhteisön jäseneksi. Koulutuksen avulla on myös mahdollisuus ehkäistä syrjäytymistä, antaa valmiuksia työelämään.

Jokaisella nuorella ja aikuisella pitää olla mahdollisuus suorittaa loppuun peruskoulu ja toisen asteen opinnot. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä opinto-ohjaajan luokse keskustelemaan aina tarvittaessa opintojensa aikana. Opintoohjaajalla tulee olla riittävästi aikaa ihmisen kohtaamiseen, jotta oppilaalle ja opiskelijalle syntyy kokemus arvostuksesta ja tärkeydestä. Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle, liian moni opiskelijoista keskeyttää opinnot eri syistä. Joka kuudes nuori päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan perusasteen varassa olevien työllisyysaste

4

on noin 43 % ja ylemmän korkeakouluasteen 86 %. Opiskelijat valmistuvat Suomessa moniin muihin maihin verrattuna keskimääräistä vanhempina.

Vajaa kolmannes ikäluokasta pääse korkeakouluun. Neljännes uusista ylioppilaista ei hae samana vuonna jatko-opintoihin ja 20-40-vuotiaista jopa neljännes keskeyttää ammatilliset opintonsa. Ikäluokasta 15 % ei suorita toisen asteen tutkintoa ollenkaan.

Peruskoulu ja toinen aste antavat hyvän pohjan korkeakouluopintoihin. Kaikessa koulutuksessa ja kasvatuksessa pitää kiinnittää tasa-arvoon, laatuun ja tulokseen. Opetussuunnitelmat eivät yksin riitä takaamaan ohjattaville laadukasta opinto-ohjausta ympäri Suomen. Suositusten rinnalle tarvitaan riittävä lainsäädäntö turvaamaan opiskelijoiden oikeus lähiopetukseen ja oikea-aikaiseen opinto-ohjaukseen. Koulun ja oppilaitoksen laatuun pitää voida luottaa asuinpaikasta riippumatta. Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat Suomen tulevaisuuden valttikortteja. Viime vuosina nuorten ikäluokkien koulutustaso on huolestuttavasti kääntynyt laskuun Tilastokeskuksen tilastojen mukaan. Laadukas koulutusjärjestelmä tarvitsee riittävän vakaan rahoituksen.

Opinto-ohjaajien osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Ei riitä, että opinto-ohjaajien osaamisesta huolehditaan.

Pitää olla myös työnteon edellytykset kunnossa. Perusopetuksessa ja toisella asteella yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa. Kun oh-

jattavia on paljon suositusta enemmän, saattaa käydä niin, ettei opinto-ohjaajalle kanssa pääse keskustelemaan kahden kesken koko opintojen aikana. Minuutit eivät yksinkertaisesti riitä, jos ohjattavia on liian paljon. Kun työnteon edellytykset ovat kunnossa, opinto-ohjaaja innostuu ja työssä on imua.

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

TATin uusi nimi kiteyttää tärkeät teemat TATissa kaikki tekeminen keskittyy nuorten talous- ja työelämätaitojen parantamiseen sekä yrittäjyyteen innostamiseen. Nyt sen kertoo myös nimi: Talous ja nuoret TAT. TATin palvelut tavoittavat vuosittain reilut 320 000 nuorta, joka on yli puolet 10–19-vuotiaista suomalaisista. Opettajia, opinto-ohjaajia, rehtoreita ja nuorten vanhempia TAT tavoitti viime vuoden aikana yli 65 000.

Ennestään vahvan työelämäpainotuksen lisäksi TATille toinen tärkeä teema on nuorten talousosaamisen kartuttaminen, sillä taidot ovat usein puutteellisia. Laadukkaan talousosaamisen opetusta onkin syytä lisätä.

”Tavoitteenamme on, että taloustiedosta tulisi oma itsenäinen oppiaine jokaiselle kouluasteelle. Siten varmistetaan, että jokainen nuori saa tasapuoliset valmiudet elämään”, johtaja Liisa TenhunenRuotsalainen TATista toteaa. ”Teemme aiheen ympäriltä jatkuvasti uusia avauksia. Esimerkiksi oppituntisisällöksi sopiva Taloussankari-pelimme auttaa nuorta ymmärtämään oman talouden hallintaa. Vuoden alussa julkaisimme myös tutkimuksen, joka kartoitti opettajien talousosaamista. Sen mukaan valtaosa opettajista on sitä mieltä, että talouden opettamisen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla.”

TATin palvelut ja pedagogiset ratkaisut tarjoavat valmiin koulupolun nuoren talous- ja työelämätaitojen kartuttamiseen. Opon työkaluksi soveltuu erityisesti Kun koulu loppuu.fi-sivusto, joka kokoaa mm. erilaiset TET-jaksomallit sekä kaiken kesätyötä koskevan tiedon saman katon alle. TATin kokonaisuuden uusin tulokas, Opopassi, on lukiolaisen työkalu tulevaisuuden suunnitteluun.

Keräämällä opopisteitä passiin nuori suorittaa samalla lukion OP2-kurssin.

Yrityskylä, Kun koulu loppuu -kokonaisuus, TATin kiertueet, Bisneskurssit, Opopassi ja Vastuullinen kesäduuni -kampanja siivittävät nuorta kohti kiinnostavaa työelämää.

5

4H:N AVULLA YSIT TÖIHIN 4H-järjestön Ysit töihin -hankkeessa parannetaan nuorten talous-, yrittäjyys- ja työelämätaitoja tarjoamalla nuorille valmennusta ja koulutusta. Joka vuosi noin 50 000 nuorta päättää peruskoulun.

Tuolloin vastuun ottaminen omasta elämästä tulee ajankohtaiseksi, ja lyhytkin työkokemus on tässä vaiheessa erityisen tärkeä. Hankkeen tavoitteena on työllistää nuoria vähintään kahden viikon ajaksi 9. luokan jälkeisenä kesänä.

Kesä ilman työtä ja oman rahan puute voi kääntää nuoren elämän suunnan väärille urille, mutta onnistunut kesätyökokemus 16-vuotiaana vahvistaa nuoren uskoa selviytymiseen työelämässä. Ensimmäinen työpaikka avaa tietä seuraavalle, ja samalla on mahdollisuus jättää nuorelle muistijälki, että oma kunta on hyvä paikka tehdä työtä. ”Kesätyötä voivat projektin kautta nuorille tarjota yritykset, erilaiset yhteisöt ja kotitaloudet. Työnantajia voi askarruttaa mm. nuoren osaaminen, perehdytys ja lainsäädäntö, ja heille tarjotaan tukea ja kannustusta alaikäisten työllistämiseen”, kertoo Ysit töihin -hankkeen projektipäällikkönä toimiva Sirkka Suomäki Suomen 4H-liitosta.

Tärkeässä roolissa Ysit töihin -hankkeessa ovat työnantajien lisäksi kunnat ja koulut, joiden kanssa yhteistyössä koulutukset järjestetään. Projektissa koulutetaan nuoria yrittäjyyteen, henkilökohtaisen talouden hallintaan ja työelämätaitoihin liittyvissä asioissa sekä pyritään tarjoamaan jokaiselle 9. luokan päättävälle kahden viikon työkokemus. 4H-yhdistykset etsivät yhdessä nuorten kanssa mahdolliset työnantajat ja viestivät kampanjasta. 4H-yhdistykset myös kouluttavat ja

6

valmentavat nuoret sekä tukevat työantajia nuorten rekrytoinnissa. Hankkeen toimesta seurataan nuorten sijoittumista kesätyöhön ja kootaan palautetta sekä nuorten että työnantajien kokemuksista.

Projektin pilottialueina on kahdeksan kuntaa Keski-Suomesta (Jyväskylä, Multia, Keuruu, Hankasalmi, Karstula, Petäjävesi, Kyyjärvi, Uurainen) ja kuusi kuntaa Pirkanmaalta (Juupajoki, Orivesi, Pirkkala, Lempäälä, Punkalaidun, Ruovesi).

Näissä kunnissa toimii kymmenen 4H-yhdistystä ja yhdeksäsluokkalaisia on hieman alle 2 400. Ysit töihin -hankkeen toteuttaa 4H-järjestö Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella, ja pilotointi alkoi lokakuussa 2018.

Lisätietoja: Keski-Suomi Sirkka Suomäki järjestöpäällikkö, projektipäällikkö Ysit töihin -hanke p. +358 40 534 6361 sirkka.suomaki@4h.fi Suomen 4H-liitto www.4h.fi Pirkanmaa Anu Parviainen järjestöpäällikkö p. +358 44 783 0322 anu.parviainen@4h.fi Suomen 4H-liitto

Euroguidance tiedottaa

Nyt kehitetään kansainvälistä ja monikulttuurista ohjausosaamista

Kansainvälisyyden mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa -koulutus 5.4.2019

Kansainvälistä liikkuvuutta Euroguidance-tiimissä

Opetushallitus järjestää Kaakkois-Suomen tieto-, neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisille Kansainvälisyyden mahdollisuudet -koulutuksen Kouvolassa 5.4.2019 klo 10-16 (Nuorten paikka, Kouvolankatu 28). Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan bit.ly/2SIjf5i

Suomen Euroguidance-keskuksessa pitkään toiminut Mika Launikari siirtyy Brysseliin 1.3.-31.12.2019 väliseksi ajaksi. Siellä hän toimii uraohjauksen asiantuntijana Euroopan komission uuden Europassi-portaalin kehittämistyössä.

Ohjelmassa on mm. työpajoja ja puheenvuoroja nuorten kansainvälistymismahdollisuuksista. Koulutuksen ohjelma valmistuu lähiaikoina.

Aamupäivän puheenvuoroja klo 10.30-12 voi seurata myös striimattuina. Ilmoittaudu striimausta seuraamaan bit.ly/2GyOOrL Lisätietoja: Anne Valkeapää, anne.valkeapaa@oph.fi

Euroguidance kouluttaa Monikulttuurisen ohjauksen neliapila – tieto, taito, tahto ja tunne (Kuopio, 26.4.2019) Millaista on ohjaajan työ monimuotoisessa ympäristössä, erilaisista taustoista tulevien asiakkaiden ja oppilaiden parissa?

Miten ohjaajan ja asiakkaan erilaiset kulttuuritaustat vaikuttavat ohjausprosessiin? Miten ottaa haastavat kysymykset puheeksi kulttuurisensitiivisessä ohjauksessa? Entä mitä tarkoitetaan etnistyvillä koulutuspoluilla?

Tietoa, taitoa, tahtoa ja tunnetta päivään tuovat alan tutkijat ja ohjaajat puheenvuoroillaan. Anne-Mari Souto ja Miika Kekki Itä-Suomen yliopistosta viitoittavat tietä monikulttuurisen ohjauksen ilmiöihin. Tarinoita ja tilanteita kulttuurien kohtaamisista jakavat ohjaajat eri sektoreilta.

Lisätietoja: Anne Valkeapää, anne.valkeapaa@oph.fi

Europassista kehitetään EUkansalaisille ePortfolio-ratkaisua elinikäisen oppimisen ja urasuunnittelun tueksi.

Kuva: Akseli Nurmio

Artikkeli tulossa: Ohjausalan ammattilaisten kansainvälinen osaaminen Pohjoismaiden Euroguidance-keskukset ovat yhteistyössä kirjoittaneet englanninkielisen artikkelin, joka käsittelee ohjaajien kansainvälistä osaamista ja sitä, mitä kaikkea siihen kuuluu. Kansainvälisyys-kompetensseja tarkastellaan artikkelissa ns. career capital -mallin avulla.

Malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen, jotka vastaavat kysymyksiin ’knowing why, how, whom, what, where, when?’.

Artikkeli ilmestyy Career and Career Guidance in the Nordic Countries -julkaisussa alkusyksystä 2019.

Ota yhteyttä meihin Euroguidance Suomi

EuroguidanceFI

Euroguidance-tiimin tavoitat sähköpostitse: euroguidance@oph.fi

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa.

Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

7

Tutkimus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖÖNOTON HAASTEITA OHJAUKSESSA

T

ieto- ja viestintätekniikan kehitys on ollut nopeaa, ja vain muutos on ollut pysyvää. Uuden teknologian yleistyessä on entistäkin tärkeämpää parantaa sen käyttöönottoa myös ohjauksessa. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) integrointi tieto-, neuvonta- ja ohjauseli TNO-palveluihin ja niihin liittyviin käytäntöihin on edennyt merkittävästi, mutta kehittämisen varaa on yhä. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja siinä tarkastellaan, millaisia haasteita TVT:n käyttöönotossa on havaittu. Tutkimus pohjautuu 16:n eri maan ohjausalan edustajille eli ohjausalan ammattilaisille, päätöksentekijöille ja tutkijoille tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikkaa käsittelevän symposiumin (ICCDPP) yhteydessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ohjausalan kansainvälisten toimijoiden käsityksiä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton haasteista, ja tulokset voidaan jakaa neljään laadullisesti erilaiseen mutta toisiinsa liittyviin kategorioihin.

Niitä ovat tieto- ja viestintäteknologian huono saavutettavuus, koulutus- ja työelämätiedon riittämätön saatavuus,

Huono saavutettavuus

ohjaajien ja kansalaisten riittämättömät teknologian käyttötaitot sekä teknologian heikko integraatio ohjauspalveluissa (Kuva 1.)

Huonosta saavutettavuudesta riittämättömään integrointiin

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ensimmäisenä haasteena nähtiin huono saavutettavuus. Ilman kelvollista tietoteknistä infrastruktuuria on mahdotonta täysin hyödyntää tieto- ja viestintäteknologia suomia nopeasti laajenevista mahdollisuuksia. Vastaajien mukaan tarvitaan kansallisen tason strategiaa, linjauksia, ohjeistusta sekä kohdennettua rajoitusta, jotta TVTpohjaiset ohjauspalvelut saadaan kansalaisten käyttöön.

Toisena haasteena tietotekniikan käyttöönotossa nähtiin koulutus- ja työelämätiedon riittämätön saatavuus. Vaikka tarvittava infrastruktuuri olisikin olemassa ja ihmiset pystyvät käyttämään teknologiaa, joissakin maissa isona huolenaiheena on edelleen riittävän kaistaleveyden, relevantin sisällön se-

Tiedon riittämätön saatavuus

"Joissakin maissa isona huolenaiheena on edelleen riittävän kaistaleveyden, relevantin sisällön sekä järjestelmien ja palveluiden hinta."

Kolmanneksi haasteeksi nähtiin henkilöstön riittämättömät taidot eli osaamisen puutteet. Vastaajat korostivat sellaisten käytänteiden ja koulutusmenetelmien tarvetta, joilla voidaan parantaa niin kansalaisten kuin ohjaajien digitaalisia taitoja. Ellei henkilöllä ole yleisiä tietokoneen käyttötaitoja, se rajoittaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa ja sen jokapäiväistä käyttöä. Se, miten hyvin olemassa olevien ja uusien teknologioiden integrointi

Riittämättömät taidot

Kuva 1: Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa koetut haasteet (mukaillen Kettunen, J. & Sampson, J.P., 2018)

8

kä järjestelmien ja palveluiden hinta.

Vastaajien mukaan on pyrittävä entistä monipuolisemmin hyödyntämään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, jotta ajantasaisen, monimediaisen koulutus- ja työelämäntiedon saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa.

Riittämätön integrointi

ohjauspalveluihin onnistuu, ei riipu pelkästään käyttäjien taidoista tai teknisistä rakenteista, vaan myös henkilöstön halukkuudesta hyväksyä teknologian mukanaan tuomat mahdolliset palvelukäytänteiden muutokset.

Neljänneksi haasteeksi koettiin TVT:n riittämätön integrointi ohjaukseen. Vastaajien mukaan kansallisella tasolla tarvitaan vahvempaa sitoutumista TVT:n kestävään kehitykseen elinikäisessä ohjauksessa. Eri hallinnonalojen ja toimijoiden tulee selkeästi sopia yhteisistä tavoitteista, toteutusvastuista ja rahoitusosuuksista tai muista näkökohdista, jotka liittyvät kunkin toimijan omaan, mutta keskenään kytköksissä olevaan rooliin.

Käyttöönotto on jatkuva prosessi

Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto ja soveltaminen käytäntöön on jatkuva prosessi. Jotta TVT saataisiin paremmin ohjauspalveluiden käyttöön, on esteet pyrittävä ratkaisemaan kaikilla elinikäisen ohjauksen toiminnan tasoilla. Ennakoimalla ja ymmärtämällä paremmin teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita säästetään aikaa, kun sitä ei tarvitse käyttää sellaisten ongelmien ratkomiseen, jotka olisi voitu välttää. Tehokkaammalla käyttöönotolla voidaan parantaa kansalaisten mahdollisuuksia hyödyntää laadukkaampia palveluja.

Vaikka tässä tutkimuksessa tunnistetut neljä kategoriaa liittyvät teknologiaan, on kiinnostavaa, että niihin pystytään vastaamaan pikemmin inhimillisin kuin teknologisin ratkaisuin.

Tutkimusartikkeli

"Challenges in implementing ICT in career services: Perspectives from Career Development Experts" on julkaistu International Journal for Educational and Vocational Guidance -lehdessä ja on luettavissa osoitteessa https://rdcu.be/Ovho Lisätietoja tutkimuksesta: Jaana Kettunen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

9

Åpopäivät 2019 – olithan siellä sinäkin H

elmikuun vetisenä viikonloppuna oli jälleen runsaslukuinen joukko opinto-ohjaajia koolla. Tänä vuonna Turussa. Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat olivat rakentaneet hienot päivät Aurajoen rantamille, siltojen ympärille.

Molemmilla puolilla jokea oltiin ja siltoja ylitettiin moneen kertaan – kirjaimellisesti, mutta myös omaa ajattelua avaavasti.

Suomen Turkuun oli saapunut paikalle yli 650 osallistujaa ja yli 100 näytteilleasettajaa. Tämä on vuodesta vuoteen toistuva opetusalan ihme. Mikään muu opettajaryhmä ei pysty houkuttelemaan näin suurta osaa jäsenistöstään vuotuiseen tapahtumaansa. Mikä on se salaisuus, miksi juuri opinto-ohjaajat tulevat näin suurella joukolla omaan tapahtumaansa eli opopäiville.

Varsinais-Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Sari Hietanen nosti avajaisissa kolme seikkaa, jotka saavat opintoohjaajat liikkeelle. Päivien aikana saa tietoa ajankohtaisesta ohjausrintamalla.

Tämä päivitystieto on meidän työssä ehdottoman tärkeää. Paikalla käytävät keskustelut auttavat ymmärtämään ajassa tapahtuvia ilmiöitä. Tapahtuma korostaa meidän professiotamme – se lisää kollegiaalisuutta. Alkuvuosi on opinto-ohjaajien purskeisessa työrytmissä kiireisintä aikaa. Siksi opopävät antaa mahdollisuuden ladata akkuja.

Mikä oikeasti sitten vetää ihmisiä paikalle? Tässä galluppi, joka on tehty perjantaina 8.2. Turun kaupunginteatterin lämpiössä, jossa osanottajat parveilivat jonottaen vuoroaan näytteluosastoille ja työpajoille.

Kysymyksinä: Nimi?, Koulu?, Monesko kerta opopäivillä? ja Mitä tuli hakemaan Åpopäiviltä ja miksi?

10

Sanna Savolainen

Sara Jakonen

Tärkein syy on tietenkin mielenkiintoiset luennot. Täällä on kiva tavata kollegoja ja keskustella ajankohtaisista asioista.

Täällä näkee runsaasti kollegoja, joiden kanssa voi keskustella ajankohtaisista asioista. Opopäiviltä saa virtaa, intoa ja uusia ajatuksia omaan työhönsä.

Minna Pesonen

Kati Rauhansalo

On tärkeää, mutta myös mukavaa nähdä vanhoja kurssikavereita. Täältä saa myös runsaasti vinkkejä ja virikkeitä omaan työhönsä.

Viime vuosina on ollut pientä taukoa.

Kaiken kaikkiaan tämä on 6. kerta.

Moision koulu, 3. kerta

SEDU Lapua, 6. kerta

Savonlinnan lyseon lukio, 4. kerta.

Mäkelänrinteen lukio, Helsinki

Näillä päivillä kiinnostaa erityisesti tulevaisuusohjaus. Sitä olisi saanut olla enemmänkin. Myös työkaveri, joka on Turusta kotoisin, houkutteli.

Tuula Karttunen

Kari Hyytiä

Henna Oravasaari

On niin kuin kotiin tulisi. Täällä on niin mahtava yhteisöllisyyden tunne. Yhteiskunnalliset ja tällä kertaa erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvat teemat ovat kiinnostavia. Meidän työssä elinikäinen oppiminen on itsestäänselvyys.

Sain tietoa kollegoilta sähköpostilla, että opinto-ohjaajat on sellainen ryhmä, joiden kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Teollisuus kaipaa osaajia. Täällä on rento meininki. Tapahtuma on hyvin järjestetty ja täällä on helppo ottaa kontaktia. Kannatti tulla.

Tämä palvelee verkostoitumista. Täällä kuulee myös ajankohtaisia työmarkkina-asioita. Oma ammatillinen osaaminen kehittyy täällä. Opopäivillä on myös aina mielenkiintoisia luentoja ja alustuksia.

Merja Tamminen

Anna-Maija Haapala

SASKY Ikaalisten kauppaoppilaitos, 10. kerta

UEF Ohjauksen koulutus, Joensuu, 8. kerta.

Täällä tapaa UEF:n alumneja, omia opiskelijoita. On kiva kuulla, miten ja mihin he ovat työllistyneet. Täällä saa myös hyvän käsityksen siitä, mitä tapahtuu opinto-ohjaajan arjessa juuri nyt ja mistä opinto-ohjaajat puhuvat. Puheenaiheet ovat yllättäen samankaltaisia vuodesta toiseen, mutta painotuksissa on eroja. Myös työnkuvaan on tulossa uusia painotuksia.

Teollisuusliitto, Helsinki, 1.kerta

Eurajoen yhteiskoulu ja lukio, 16. kerta Täällä saa kaiken ajankohtaistiedon opinto-ohjauksen alalta. Päivitetty ohjaustieto tuo laatua omaan ohjaukseen.

Pidän myös tärkeänä mahdollisuutta verkostoitua ja käydä haastavia keskusteluja kollegoiden kanssa. Täällä oma ohjausajattelu kehittyy.

Vantaankosken koulu, 3. kerta

Merja Valtanen

Lahden lyseo, 1.kerta Täällä voi verkostoitua. Täällä tapaa myös uusia toimijoita. Täällä on kaikki mielenkiintoista. Näyttelyosasto, työpajat sekä luennot. Kannatti tulla.

Teksti ja kuvat: Jukka Vuorinen

11

a n i v u ivät k

ä p o p Å Tämä

aman n auke

saari

kuvat

Linko : Jarmo

Koulutusmessuilta tukea opojen työhön Valtakunnalliset Studia-messut, aikaisemmin myös Next Stepit sekä lukuisat alueelliset koulutustapahtumat ovat auttaneet nuoria seuraavan askeleen ottamisessa. Jyväskylässä tammikuussa toisen kerran järjestetty Rekry, työelämä & koulutus -tapahtuma on uusin tulokas messuopoilussa.

Humakissa ensimmäistä vuotta opiskelevalle Tiina Tampiolle valintakohteen löytyminen oli sattuman kauppa. ”Yhteishaun viimeiset päivät alkoivat lähestyä, kun vahingossa törmäsin ensimmäistä kertaa Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Olin etsimässä koulutusta, jolla pääsisi tulevaisuudessa tekemään nuorisotyötä. Mikään ei oikein tuntunut omalta, kunnes Humak alkoi koukistella sormiaan kutsuvasti minua kohti”, muistelee Tiina, joka sai tietoa lähinnä vain koulun nettisivuilta. ”Olisi ollut hyvä päästä keskustelemaan Humakissa opiskelemisesta ennen kouluun hakemista senhetkisten opiskelijoiden kanssa”.

Tammikuun Rekry, työelämä & koulutus -tapahtumassa Jyväskylässä oli lähes 5000 messuvierasta. Kuvassa lehtori Sanna Pekkinen, opiskelijat Suvi Lerkkanen, Jere Rouhiainen ja Maija Salmenpää valmiina vastaamaan opiskelua koskeviin kysymyksiin.

Kuva: Joni Johansson, Humakin yhteisöpedagogi (AMK)opiskelija

Taskut täynnä tarinoita

Tiina Tampio toimii myös tutor-opiskelijana ja tutorointiin liittyen hän on tehnyt myös markkinointikäyntejä eri toisen asteen oppilaitoksissa ja tapahtumissa. ”Messuviestintä on mahtava työkalu, kun messuilija uskaltaa vain itse mennä kyselemään koulutusohjelmista. Messuilla pääsee juttelemaan kasvotusten oppilaitoksessa oikeasti opiskeleville, ja saa sellaista käytännön tietoa, jota koulun nettisivut eivät välttämättä kykene hakijoille tarjoamaan. Kun vastassa on hymyileviä opiskelijoita, joilla on taskut täynnä tarinoita, on helppo ajatella, että tuolla voisi olla mukavaa opiskella” pohtii Pielaveden lukion kasvatti Tiina.

Toisen asteen haku päättyi juuri – korkeakoulujen osalta alkamassa

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen päättyi 12.3. klo 15.00. Korkeakoulujen kevään 2019 yhteishaku on puolestaan 20.3.−3.4. klo 15.00 saakka. ”Huhtikuun 3. päivään saakka lukion tai ammattikoulun käyneiden on mahdollista hakea ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. Opiskelu kannattaa aina”, kannustaa Tiina Tampio.

Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori ja opo Lisätietoja opetushallituksen sivuilta www.opintopolku.fi Lisätietoja yhteisöpedagogi (AMK), kulttuurituottaja (AMK) ja tulkki (AMK) -opinnoista osoitteessa www.humak.fi

14

Rap-artisti Elastinen eli Kimmo Laiho ja myyntijohtaja Vesa Pohjonen tyytyväisinä Rekry, työelämä & koulutus 2019 -tapahtumassa, jossa Elastinen kertoi oman uratarinansa. Seuraavan kerran Jyväskylässä messuillaan 21.1.2020. ”Haluamme auttaa opoja heidän tärkeässä työssään ja tarjoamme nuorille tapahtuman, jossa tarjotaan tietoa ja viihdettä. Järjestämmekin myös Kuopion Musiikkitalossa yhdessä Savon Sanomien kanssa 10.9.2019 vastaavan tapahtuman”, kertoo Pohjonen.

Kuva: Timo Vilpponen

Pielaveden lukion kasvatti Tiina Tampio (19) on tyytyväinen opiskeluvalintaansa. ”Nyt puoli vuotta opiskelupaikan vastaanottamisesta tunnen olevani juuri oikealla alalla ja nautin opiskelusta. Humakissa jouduin heti oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja heittäytyminen uusille alueille on opettanut paljon viimeisten kuuden kuukauden aikana”, kertoo myös tutorina toimiva opiskelija.

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta KIITO-hankkeessa KIITO on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kehittämishanke, jossa pilotoidaan työssä kotoutumisen mallia ajalla 1.9.2016–31.8.2019. Tavoitteena on saada maahanmuuttajilla jo olemassa oleva ammatillinen osaaminen käyttöön, ja näin edesauttaa kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Hanke on tarjonnut näköalapaikan maahanmuuttajien ohjaukseen.

Ohjaus on hankkeen aikana ollut tärkeä elementti olemassa olevan osaamisen kehittämisen tai muuntamisen suunnassa sekä identiteettityössä kohti suomalaista ammattilaisuutta.

Maahanmuuttajan näkökulmasta KIITO-polku alkaa osaamiskartoituksella.

Sen jälkeen tavoitellaan seuraavana askeleena joko työssä kotouttavaa koulutusjaksoa (4 kk) tai pajaympäristössä toteutettavaa valmennusjaksoa (2 kk).

Ideaalitilanteessa työpaikalla aloitettu koulutusjakso etenee työsuhteeksi.

1.1.2019 mennessä osaamisen kartoitukseen osallistuneita on hankkeessa ollut 99. Heistä kotouttavaan valmennukseen jatkanut 22 henkilöä ja työssä kotoutumisen koulutukseen 45 henkilöä. Työllistyneitä on ollut yhteensä 12.

Yksilöllisiä ohjausprosesseja

Tässä keskitymme tarkastelemaan kokemuksia kahden kuukauden mittaiselta valmennusjaksolta. Valmennusjakson aikana tavoitellaan osallistujien työelämävalmiuksien, ammatillisen osaamisen sekä kielitaidon kasvattamista.

Sujuva siirtyminen valmennusjaksolta kohti työelämää edellyttää intensiivistä ohjausta, jolloin koko valmennusjaksoa voidaan luonnehtia ohjausprosessiksi.

Voi tietysti kysyä, mitä erityistä KIITOhankkeessa maahanmuuttajien parissa tehtävä ohjaus tuo mukanaan. Ohjauksen perusta on tilanteesta tai kulttuurista riippumatta sama. Ohjattavalle annetaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta ja heidät kohdataan yksilöinä eikä minkään ryhmän edustajina. Muutamia merkittäviä asioita haluamme kuitenkin nostaa esille.

Hankkeessa mukana olevat maahanmuuttajat ovat olleet Suomessa suhteellisen lyhyen aikaa, jolloin suomalaisen työelämän ja koulutuksen tuntemuksessa on vielä parannettavaa. KIITOhankkeen aikana ohjauksessa mietitään suuntaa tai tavoitetta. Tavoitteen asettelun tueksi ohjattava tarvitsee tietoa vaihtoehdoista ja eri mahdollisuuksista.

Tavoitteen asettelua määrittäviä tekijöitä voivat olla myös omasta verkostosta kuullut uskomukset tai hutera tietämys suomalaisen koulutuksen mahdollisuuksista. Ohjauksessa kannattaa keskittyä vahvasti oikean tiedon tuomiseen ja varautua siihen, että tavoitetta määritellään ohjauksen aikana monta kertaa uudelleen. Tavoite elää ohjausprosessin kuluessa.

Älä oleta

Suhtautuminen ohjaajaan ja odotukset ohjaajan toiminnasta vaihtelevat. Hankkeen aikana havaitsimme, että ohjattavat odottavat usein ohjaajan kertovan mitä tehdään. Suomalaisessa ohjausnäkemyksessä kunnioitamme ohjattavan omaa päätöstä ja toimijuuden vahvistamista. Tämän toimintatavan juurruttaminen hankeen aikana otti aikaa. Suomalaista ohjaajaa saattaa hämmentää myös se, että ohjattava ”alistaa” päätöksiä lähipiirilleen. Jälleen pitää muistaa ohjauksen kultainen sääntö: ”Älä oleta”.

Huomaamme ja huomioimme ohjauksessa sen, miten ohjattava ohjaustilanteen näkee ja etenemme sen pohjalta.

kastelee tilannetta suomalaisten lasien läpi. Osaaminen, jota osallistujalla on, ei vastaakaan näitä suomalaisia odotuksia. Hänet voidaan näillä oletuksilla arvioida osaamattomaksi ja kelpaamattomaksi. Maahanmuuttajalla on kuitenkin erilaista osaamista. Matka kohti suomalaista työelämää lähtee liikkeelle siitä osaamisesta, jota osallistujalla sillä hetkellä on. On hyvä huomata, että osaaminenkin on kulttuuriin sidottua.

Tämä on keskeinen muistutus kaikille meille ohjaajille; tyypillistä on tarkastella tilanteita ja tulla niihin oman näkökulmamme kautta. Jos ohjattavamme ei täytä suomalaisen toiminnan vaatimuksia, se ei tarkoita, että valmiuksia ei ole lainkaan. Göteborgin IAEVG päivillä puhuttiin kulttuurisensitiivisestä ohjauksesta; KIITO-hankkeessa pääsemme sitä harjoittelemaan.

Hanne Mäki-Hakola & Ari Jussila Molemmat kirjoittajat toimivat lehtoreina Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajan koulutus ja toimivat KIITO-hankkeessa asiantuntijoita.

KIITO-hankkeen päätoteuttajina toimii Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) ja hanketta tehdään yhteistyössä Silta-Valmennusyhdistys ry:n kanssa.

KIITO-hankkeessa painotetaan osaamista, sillä osaaminenhan ratkaisee mahdollisuuden edetä työelämään.

Hankkeen aikana osaamista arvioidaan ja hankitaan lisää. Osaamisen arviointi avaa mielenkiintoisen näkökulman.

Osallistuja tulee omasta kulttuurista ja oman historiansa kanssa. Omasta näkökulmastaan hän voi olla osaaja, onhan hän kotimaassaan elättänyt itseään tekemällä tiettyä työtä. Nyt Suomessa hänen osaamistaan arvioidaan suomalaisessa ympäristössä, sitä verrataan suomalaisiin osaamistavoitteisiin ja arvioija tar-

15

.. ..

Vaitostutkimusä

OHJAUKSEN KAHDET KASVOT Sanna Toiviainen on väitöskirjassaan tutkinut millaisena opinto-ohjaus näyttäytyy marginaaliin ajautuneen nuoren silmin ja kuinka ohjauksen uskottavuuden voi palauttaa lannistuneelle

S

anna Toiviainen (os. Mäkinen) on opinto-ohjaaja ja muutaman viikon päästä väittelevä väitöskirjatutkija. Hän on vuodesta 2010 toiminut Järvenpään lukion opinto-ohjaajana. 2014 vuoden alusta hän jäi opintovapaalle, saatuaan kahden vuoden paikan Itä-Suomen yliopistossa nuorempana tutkijana ja tohtorikoulutettavana. Ennen töitään opinto-ohjaajana Sanna työskenteli Opetusministeriön rahoittamassa ja Opetushallituksen koordinoimassa oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa. Ajatus tutkimisesta oli kuitenkin itämässä jo gradun jäljiltä, jossa Sanna tutki ohjauksen poliittisia tavoitteita.

Väitöstutkimuksessaan Suhteisia elämänpolkuja – yksilöiden elämänhallintaa? Koulutuksen ja työn marginaalissa olevien nuorten toimijuus ja ohjaus, Sanna tutkii pohjois-karjalaisia Ohjaamossa asioineita nuoria ja heidän elämänsuuntansa rakentumista ennen ja jälkeen Ohjaamoa. Ohjaamo on matalan kynnyksen monialainen palvelupiste, josta nuori saa tukea elämäntilanteeseensa ja ohjausta ja neuvontaa koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa. Vuonna 2019 Ohjaamoja on jo noin 60 ympäri Suomea.

Sanna päätyi tutkimaan Ohjaamon vaikutusta nuorten elämään osin sattuman kautta. ”Olin 2014 keväällä tohtorikoulutukseen lähtiessäni laatinut tutkimussuunnitelman otsikolla ’Nuoren elämänsuunnitelmia – elämänsuunnitelmia nuorelle’. Silloin minua kiinnostivat ne odotukset joita nuoria kohtaan on olemassa opintojen suhteen. Oletuksena nuoren odotetaan käyvän koulunsa ja toisen asteen jälkeen jatkavan opintoja tai siirtyvän työelämään. Nuorten omat polut eivät kuitenkaan aina ole näin suoraviivaisia. Näitä ajatuksia pyöritellen lähdin kehittämään sopivaa näkökulmaa tutkia nuorten elämänsuunnitelmia.”

Ensin Sanna pohti asiaa oman lukion opinto-ohjaajan kokemusten kautta, kun oli ehtinyt jo muutamien vuosien ajan kohdata juuri lukiolaisia. Sitten sattuma puuttui peliin ja Sanna tapasi yliopiston kahvilassa vanhan opiskelukaverinsa, joka oli töissä paikallisessa Ohjaamossa. Aluillaan olevan tutkimuksen tullessa puheeksi Sanna sai kutsun tulla tutustumaan Ohjaamon toimintaan. ”Siitä mä sitten lähdin ottamaan selvää Ohjaamosta. Silloinen toiminta oli kohdennettu työelämän ulkopuolelle marginaaliin jääville nuorille, joilla ei ollut toisen asteen koulutuspaikkaa. Juuri näiltä nuorilta oli kuultavissa kokemuksia sen tallatuimman polun viereltä.”

Ohjaamoon tutustuttuaan kävi nopeasti ilmi, että yhteistyö tutkimuksen osalta kiinnosti molempia osapuolia. ”Asia eteni nopeasti ja jo maaliskuussa olin Ohjaamossa tekemässä osallistuvaa havainnointia, minkä tuntui parhaalta vaihtoehdolta itselleni vieraan ohjauksen ympäristön takia. Oli hyvä ensin lähteä katselemaan ja kuuntelemaan mistä Ohjaamon toiminnassa oli ylipäätään kyse.

16

Ohjaamon lisäksi, joka tarjosi yksilökohtaista ohjausta nuorelle, tarjolla oli myös ryhmämuotoista ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta, nimellä Avoin ammattiopisto. Tähän kuului myös itsetutkiskelua ja nuorten omien vahvuuksien kartoittamista. ”Juuri Avoimen ammattiopiston opiskelijaryhmään itse tutustuin paremmin ja heistä suurta osaa päädyin myös haastattelemaan.” Kaikki nuoret olivat kuitenkin ensisijaisesti Ohjaamon asiakkaita, joista osalle suositeltiin Avoimen ammattiopiston ryhmää.

"Aina asiat ei tapahdu niiden ammatilaisia sitovien virallisten hallintosäädösten mukaisesti kolmessa kuukaudessa – nuorten maailmassa se vaan ei mene välttämättä niin."

Toimijuuden käsitettä kartoittavan kirjallisuuskatsauksen myötä Sannan tutkimuksen näkökulmaksi nousi relationaalinen toimijuus. Siten pelkän nuoren henkilökohtaisen toimijuuden sijaan tarkastellaan toimijuutta, joka rakentuu tiiviisti yhteistoimintaan toisten ihmisten ja toisaalta saatavilla olevien mahdollisuuksien kanssa. Tällöin ei tarkastella pelkästään nuoren omaa kapasiteettia, vaan ympäristön ja nuoren vuorovaikutuksessa syntyvää kokonaisuutta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös nuorta auttava opinto-ohjaaja.

Havoinnointijakson päätteksi Sanna haastatteli 17 nuorta. Haastatteluissa nuoret saivat kertoa aiemmasta elämästään, siitä miten olivat päätyneet Ohjaamoon, kokemuksistaan Ohjaamossa ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Ensimmäinen artikkeli julkaistiin Nuorisotutkimus-lehdessä (2016) nimellä ”Nuorten toimijuuden tilat ja rajat koulutuksen katveista kerrottuna”. Se keskittyi haastateltujen nuorten aikaan ennen Ohjaamoa.

Toisen artikkelin Sanna kirjoitti yhdessä tutkijakollega Terhi Halosen kanssa. Terhi on tutkinut erityisesti asunnottomia nuoria. Kolmas artikkeli julkaistiin nimellä ”Januskasvoinen portinvartija – ohjaus tukena ja kontrollina julkisissa palveluissa”. Janus oli roomalaisen mytologian kaksikasvoinen alkujen ja loppujen, sekä ovien ja porttien jumala. Artikkelissa tutkittiin sekä Sannan että Terhin tekemissä haastatteluissa esiin nousseita nuorten kertomuksia kokemistaan ohjauskohtaamisista. ”Huomasimme, että kokemukset ja-

kautuivat selkeästi kahtia – selvästi negatiivisiin ja positiivisempiin. Selvä yhteys tuntui olevan myös nuorten aiemmilla kohtaamisilla aikuis-ammattilaisten kanssa. Jos nuorella oli jo lähtökohtaisesti tullut paljon pettymyksiä esimerkiksi opettajien tai sosiaalityöntekijöiden kanssa, se määritti kuinka yhteistyö ylipäätään lähti rakentumaan. Haastatteluissa oli esimerkiksi nuoria, jotka olivat koulussa kokeneet, ettei heihin kohdistuvaan koulukiusaamiseen oltu puututtu riittävästi, mikä vaikutti ajatuksiin kaikkia koulussa toimivia aikuisia kohtaan. Näiden aiempien kokemusten pohjalta rakentui luottamusta tai luottamuspulaa.

saattaa kestää aiemmin ammattilaisiin pettyneillä nuorilla pitkäänkin. Luottamuksen synnyttyä ollaan kuitenkin jo tosi pitkällä. Jos ei ole antaa nuorelle riittävästi aikaa, ja se tiedetään jo ohjauksen alkaessa, on se ohjaus pitkälti resurssien haaskaamista."

Toinen havainto oli, että nuoren pakottaminen osallistumaan ohjaukseen jonkin edun menettämisen uhalla vaikeutti ohjauksen onnistumista. Ohjaamossa nuori saa itse omaehtoisesti osallistua ohjaukseen, mikä lähtökohtana paransi ohjauskokemusta. Yksi tutkimuksen tuloksista oli, että jos nuorella ei ylipäätään ole omaa halua lähteä kohentamaan omaa tilannetta, ei paljon ole tehtävissä ulkopuolelta käsin.

Paras vaihtoehto on silloin tarjota nuorella aika ja tila itse hakeutua ohjaukseen ja kertoa itse omasta tilanteestaan. ”Aina se ei tapahdu sen ammatilaisia sitovien virallisten hallintosäädösten mukaisesti, että kolmen kuukauden sisällä nuorelle pitää löytää jokin harjoittelu- tai työpaikka. Nuorten maailmassa se vaan ei mene välttämättä niin. Onnistuneen ohjauksen kautta voidaan kuitenkin päästä hyviin tuloksiin, jos annetaan aikaa luottamuksen rakentua. Se

Kolmannen artikkelin Sanna kirjoitti yhdessä Marjatta Vanhalakka-Ruohon kanssa, ja se käsitteli Ohjaamoa ja Avointa ammattiopistoa omana erityisenä ohjausympäristönään. ”Nuorten kokemuksista Ohjaamossa tosi moni haastateltu toisti, että siellä ei ketään jätetä yksin. Sellainen aidon välittämisen viesti tuli läpi ohjaajilta ja työntekijöiltä nuorille asti.

Kokemus aidosta välittämisestä korjaa niitä aiempia huonoja kokemuksia. Vastaavia tuloksia on tullut muissakin Ohjaamoa koskevissa tutkimuksissa esille.” Neljäs artikkeli on julkaistu Nuorisotutkimuslehdessä tänä vuonna, ja se käsittelee nuorten polkuja Ohjaamosta ja Avoimesta ammattiopistosta eteenpäin.

"Marginaalissakin olevat nuoret kaipasivat omaa viitekehystä ja saivat keskenään puhuessaan voimavaroja sanoittaa omaa polkuansa eteenpäin."

Entä onko oma tutkimus vaikuttanut sinuun opinto-ohjaajana? ”No joo, kyllä se on. Entistä enemmän olen tullut tietoiseksi suhteiden merkityksestä nuorten elämässä. Ja yhteisöllisyyden tarve on sellainen asia, joka tästäkin tutkimuksesta on keskeisesti noussut esiin. Se mikä nuorten toimijuutta vahvistaa, on kyky tehdä asioita toisten kanssa yhdessä – myös opinto-ohjaajan kanssa. Marginaalissakin olevat nuoret kaipasivat omaa viitekehystä ja saivat keskenään puhuessaan voimavaroja sanoittaa omaa polkuansa eteenpäin. Ehkä omat silmät ovat avautuneet juuri yhteisöllisyyden kehittämisen tarpeelle. Siitä on ihan huoli meidänkin isossa koulussa, että miten yhteisöllisyyttä voitaisi vahvistaa. Usein nuorten elämänsuunnitelmat ovat menneet siten, että jos he eivät kokeneet olevansa kaivattu ja tarvittu jäsen kouluyhteisössä, niin aika nopeasti he ovat lähteneet siitä ympäristöstä kokonaan pois. Jos sitä pystyy kukaan vahvistamaan koulussa, että ’hei, sä oot tärkeä osa tätä porukkaa’, niin sellaisia rakenteita pitäisi onnistua vahvistamaan."

Sitten toisaalta kuinka suuri vaikutus nuorten omilla ystävillä ja perheellä on ammatinvalintaan. Sitä olen koittanut ottaa enemmän ohjauksessa huomioon, että otetaan ne nuoren tärkeät sosiaaliset suhteet mukaan ohjaukseen. Ei parane pelkästään korostaa sitä, että tämä on sinun oma päätöksesi, eikä ole mitään väliä mitä vanhemmat ja kaverit sanoo. Nuoren elämässä asia ei ole näin yksinkertainen, vaan ihmissuhteilla on suuri merkitys tässäkin asiassa. Ja toisaalta sitten myös se, kuinka on itse valppaana ja mukana ohjaustilanteessa. Olen itse mukana rakentamassa nuoren suunnitelmaa, en täysin ulkopuolinen taho. Se mitä opinto-ohjaaja sanoo ja tekee on nuorelle merkityksellistä. Omaa roolia ei voi pyyhkiä pois kohtaamisesta.

Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 3.5.2019 klo 12, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella salissa F100, Futura-rakennuksessa (Yliopistokatu 7).

Teksti: Aki Tulikari

17

KAHDELLE KOLMESTA EI RIITÄ VUOSITYÖAIKA

ja muita peruskoulun opinto-ohjaajien työolokyselyn tuloksia

M

ontako ohjattavaa sinulla on? Minkälaisia oppilaita?

Riittääkö sinulle vuosityöaika vai meneekö yli? Saatko ylitunteja tasattua? Muun muassa tällaisia asioita tiedusteltiin Sopo ry:n kyselyssä peruskoulun opinto-ohjaajien työoloista.

Viime syyskuiseen nettikyselyyn vastasi 159 opinto-ohjaajaa ympäri Suomea. Vastausprosentti oli melko hyvä ja kyselytutkimuksille tyypillinen: 34 prosenttia peruskoulujen noin 450 oposta vastasi. Lämmin kiitos kaikille vastanneille!

Vastaajista selvä valtaosa, 144, oli naisia. Viittä vastaajaa lukuun ottamatta kaikilla oli opinto-ohjaajan kelpoisuus.

Innokkaimpia vastaajia olivat alle 10 vuotta opinto-ohjaajina toimineet.

Tuloksia esiteltiin helmikuisilla opopäivillä Turussa peruskoulutoimikunnan kokoontumisessa. Paikalla oli iso joukko keskustelemassa kyselytulosten herättämistä ajatuksista.

Montako on monta?

Polttavimpia aiheita opinto-ohjaajien työoloissa on ohjattavien määrä. Sopo ry:n ja OAJ:n suositus ohjattavien määräksi on korkeintaan 200 oppilasta. Tämä toteutuu vain neljänneksellä

vastaajista. Noin 40 prosentilla ohjattavia on 250 tai enemmän. (Kuvio 1).

(Huom: Mukana vain ne vastanneet, jotka ovat ilmoittaneet työskentelevänsä ainoastaan peruskoulussa ja ilman muita opetettavia aineita.)

Ohjattavien määrä ei kuitenkaan ole koko totuus opinto-ohjaajan työmäärästä. Ohjattavien määrä ja ylityötuntien määrä eivät tässä kyselyssä menneetkään yksi yhteen. Työhön vaikuttavat myös mm. ohjattavien taustat ja opolle kertyneet muut tehtävät. Tuloksissa oli suurta vaihtelua sen suhteen, moniko vastanneiden ohjattavista on maahanmuuttajataustainen, pienryhmässä, jopo-luokalla tai vastaavaa. Noin 60 prosentilla on korkeintaan kymmenen maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, mutta 20 prosentilla heitä on yli 30. Muiden taustojen kohdalla tulos oli samansuuntainen.

Vääntöä perjantaista

Opetuksesta vapaa perjantai on yksi Sopo ry:n ajamista asioista. Vastaajista kolmanneksella on oppitunteja perjantaisin, kahdella kolmesta ei. Opopäivillä käydyn keskustelun perusteella suunta on menossa huonompaan päin.

Moni osallistuja kertoi, että ei saa perjantaita oppitunnittomiksi, koska se on kuulemma lukujärjestysteknisesti hankalaa. Esimerkiksi Tampereen seudulla usean koulun oppitunnittomat perjantait ovat uhattuna, ja niistä käydään tiukkenevia neuvotteluja. Positiivinen kyselytulos kuitenkin on, että 90 prosenttia vastaajista voi osallistua koulutuksiin ja verkostotyöhön useimmiten tai aina halutessaan.

Menikö ylitöiksi?

Vastaajista 94 prosenttia on vuosityöajassa. Yli neljännekselle se riittää työajaksi, mutta kirkkaalle enemmistölle ei: 67 prosenttia sanoo, ettei vuosityöaika eli 1245 tuntia riitä työajaksi vuositasolla.

Kuinka paljon töitä sitten tehdään yli vuosityöajan? Ylituntien tekijöistä 43 prosentilla menee 1-50 tuntia yli. Loput 57 prosenttia tekee töitä enemmän kuin 50 tuntia yli vuosityöajan. Osa jopa 200 tuntia, eli monta viikkoa ylimääräistä vuodessa (kuvio 2).

Ylitunneista käytiin keskustelua myös opopäivien tilaisuudessa. Osa koki, että työt täytyy tehdä, meni yli tai ei.

Osa oli päättäväisesti sitä mieltä, että ylitunnit ovat karhunpalvelus kaikille, eikä niitä pidä tehdä. Kyselyssä tiedusteltiin avoimilla vastauksilla sitä, miten mahdollinen työajan ylitys korvataan.

Käytäntöjä on laidasta laitaan: ”Ei korvata, joten en tee.” ”Saan pitää ylityövapaita itse valitsemanani aikana, esim. lomamatkan aikaan.” ”Ei ole selkeästi sovittu.” ”Pitäisi ottaa tasaisesti pois viikon aikana kertyneet tunnit.” ”Ei mitenkään. Mutta en ole vaillakaan. Teen työni ja tykkään siitä.” ”Rahana.”

18

”Ei mitenkään, koska opinto-ohjaajalla ei voi olla ylitunteja.”

Työajan ylitykseen ja sen korvaamiseen on siis hyvin vaihtelevia malleja.

Paljolti käytäntö riippuu yksittäisestä rehtorista. Ns. ylitöihin toivottiin yhtenevää mallia koko maahan tai vähintään kuntatasolle. Toisaalta – jos joku opo on saanut neuvoteltua itselleen hyvät työehdot ja homma toimii, onko parempi, etteivät hekin joudu samaan allikkoon kuin huonommassa asemassa olevat?

Kun nakki napsahtaa

Luokanohjaajan tai ryhmänohjaajan tehtäviä on 12 prosentilla vastaajista.

Heistä suurin osa ei saa tehtävästä erillistä korvausta, mutta osa saa. Lisäksi tiedusteltiin, mitä muita tehtäviä tehdään opinto-ohjaajan työn lisäksi ja saako niistä erillisen korvauksen. Valtaosalle kertyy koulun sekalaisia tehtäviä, kuten lukujärjestyksien tekemistä, ensiapuvastaavuuksia ja tukioppilasohjaajan töitä. Osa saa näistä muista tehtävistä ylimääräisen korvauksen, osa ei. Esimerkiksi johtoryhmän jäsenyyden suhteen mainittiin monenlaisia käytäntöjä: osa saa siitä erillisen korvauksen,osa ei, ja toisilla käytetty aika kuuluu vuosityöaikaan, toisilla ei. ”Johtoryhmä, viestintävastaava, kaupungin yhteysopo. Kaikista erillinen korvaus.” ”Kaikki kuuluu vuosityöaikaan: johtoryhmä, markkinointi, koulutusten

yleissuunnittelu, OPS, LäksyHelppi etc.” ”Olen tukioppilasohjaaja ja vanhempainyhdistyksen yhteyshenkilö, erilliskorvattavia.” ”En tee muita töitä.” ”Tukioppilasohjaaja (ei erillistä korvausta), vararehtori ja johtoryhmä (erillinen korvaus).” ”Lukion vararehtori, ei erillistä korvausta.” ”KiVa-koordinaattori, TVA:sta n 20€/ kk.”

12 prosenttia vastaajista on tehnyt töitä rehtorin määräämänä myös kesäkeskeytyksen eli loman aikana. Tehtävinä on ollut mm. ilman paikkaa jääneiden oppilaiden ohjaamista tai opinto-oppaan laatimista.

Parannettavaa löytyy

Myös työtilakysymykset nousivat kyselyssä esiin. Vaikka lähes kaikilla vastaajista, 94 prosentilla, on oma rauhallinen työtila ohjaustyöhön, löytyi myös opinto-ohjaajia, jotka jakavat työtilan esimerkiksi koulusihteerin kanssa. Lisäksi työtiloissa raportoitiin puutteita ilmanvaihdon, kalustuksen, koon ja äänierityksen suhteen.

Kaiken kaikkiaan työolojen parannusehdotuksista kolme nousi ylitse muiden: Ohjattavien määrä kuriin, perjantait oppitunnittomiksi ja palkkaus kuntoon. Lisäksi toivottiin opin-

to-ohjaajan työnkuvan selkeyttämistä.

Se usein on epäselvä aineenopettajille, päättäjille ja jopa rehtoreille. Tähän tulisi saada muutos. Työnkuvan epäselvyys aiheuttaa opinto-ohjaajan työn aliarvostusta ja työn määrän lisääntymistä, koska opolle helposti kasataan koulun sekalaisia tehtäviä. Opojen työtehtävät vaihtelevat kouluittain saman kunnankin sisällä.

Moni vastaaja lähetti tsemppaavia kiitosviestejä ja parannusehdotuksista Sopolle: ”Palkkaus! Määrävuosikorotukset iäkkäämpiä työntekijöitä motivoivemmiksi. Yhtenäiset perusteet opojen TVA:lle.” ”Luokkatuntien mielekkyyttä olisi hyvä pohtia.” ”Selkeyttä työtehtäviin (mikä on opon työtä ja mikä ei).

Työaika ei mitenkään riitä - isompi vuosityöaika/ vähemmän oppilaita.” ”Jatkakaa hyvää työtä!”

Kysely osoittaa, että peruskoulun opinto-ohjaajien työoloissa on paljon eroja työskentelypaikasta riippuen: paljonko töitä tehdään ja milloin, mitä töitä tehdään, miten työt korvataan. Näyttää siltä, että Sopo ry:llä riittää tekemistä työolojen eteen. Toivotan taistelutahtoa niin Sopon aktiiveille kuin kaikille muillekin opinto-ohjaajille, pidetään puolemme!

Jarna Pasanen tuore opinto-ohjaaja Artikkeli perustuu kirjoittajan erillisten opinto-ohjaajan opintojen lopputyöhön opinto-ohjaajien työoloista, jonka aineistona oli Sopo ry:n peruskoulutoimikunnan tekemä kysely.

19

ILMOITUS

Verkko-opintoja Turun AMK:ssa Koulutusta toteutetaan nykyään yhä useammin verkkoopintoina. Silloin voi opiskella vaikka työn ohella ja missä vain, paikasta ja maasta riippumatta. Online-opintojen suorittaminen edellyttää itsekuria, toimivaa verkkoyhteyttä, ja tietokonetta opiskelua ja verkkotapaamista varten.

Turun ammattikorkeakoulussa on monia opiskeluvaihtoehtoja silloinkin, kun haluaa suorittaa opinnot verkossa. Turun AMK:ssa sekä opettajat että opiskelijat ovat ottaneet verkkopedagogiikkaan panostamisen vastaan erittäin myönteisesti.

Lehtori Marjo Joshi on online-opetuksen asiantuntija, joka on jo vuosia toiminut verkko-opetuksen koordinoijana Turun ammattikorkeakoulussa.

– Kokemusteni mukaan opiskelijat ovat hyvin motivoituneita verkko-opintoihin. Verkko-opinnot mahdollistavat opintojen yhdistämisen työhön, perhe-elämään tai vaikkapa ulkomailla asumiseen. Opiskelijoidemme mielestä verkkoopinnot ovat olleet monipuolisia ja kiinnostavia. Verkkoopetukseen koulutetut opettajamme hyödyntävätkin erilaisia verkkopedagogisia ratkaisuja.

Eniten opiskelijoilta kiitosta saavat opetusmetodit, työskentelytavat ja työelämän digitaitojen karttuminen. Vuorovaikutus ja läsnäolo ovat tärkeä osa opintoja, tehtäviä tehdään yksin ja yhdessä, ja ryhmän tuki auttaa etenemään. Tukea on saatavilla aina kun sitä tarvitsee, toteaa Marjo Joshi.

Kokemukset verkko-opinnoista ovat siis olleet lupaavia. Nykyään AMK:ssa on tarjolla neljä kokonaan verkossa suoritettavaa tutkintoa: IB Online- eli englanninkielinen Bachelor of Business Administration (International Business Online) -koulutus, johon voi hakea vuosittain alkuvuodesta (vieraskielinen yhteishaku). Lisäksi verkko-opintoina voi suorittaa sosionomin, sairaanhoitajan ja tradenomin (mediatuotanto) AMK-tutkinnon.

Kevään yhteishaku 2019 AMK-tutkinto verkko-opintoina: •

Tradenomi, mediatuotanto

• Sairaanhoitaja • Sosionomi • Mediatuotannon online-koulutuksesta valmistuu tradenomiksi, joka työskentelee mediaprojektien parissa eri aloilla.

Koulutukseen haetaan erityisesti henkilöitä, joilla on taustalla media-alan osaamista – esimerkiksi alan työkokemusta tai keskeneräinen tutkinto.

Verkko-opinnoissa koulutukseen kuuluu myös kaksi kertaa viikossa pidettävät parin tunnin verkkotapaamiset. Muutoin koulutus on aikaan ja paikkaan sitoutumaton. Noin puolet tutkinnosta saadaan hyväksi luettua aiemmin hankitulla osaamisella, ja siten koulutuksen kesto on vain kaksi vuotta.

• Sairaanhoitajakoulutus on myös mahdollista suorittaa verkko-opintoina. Sairaanhoitaja tarvitsee työssään terveysteknologista osaamista, sillä sairaanhoitajat voivat työskennellä myös etävastaanotolla tai digitaalisissa terveyspalveluissa. Näitä taitoja opitaan sairaanhoitajatutkinnon verkkototeutuksessa.

Sairaanhoitajakoulutuksen verkkototeutuksen ryhmässä opiskellaan teoriaopintoja verkossa ensimmäisen viikon perehdytysjakson jälkeen. Muulloinkaan ihan kaikkea ei voida opiskella verkossa, vaan opintoihin sisältyvät luokka- ja simulaatioharjoitukset suoritetaan lähiopetuksena opetustiloissa. Työelämän harjoittelujaksot taas tehdään erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä, aidoissa hoitotiloissa ja hoitotilanteissa.

• Sosionomikoulutuksen verkko-opetuksen ryhmässä voi opiskella itsenäisesti ja tiimeissä monimuotomenetelmiä hyväksi käyttäen. Verkko-opetus perustuu tiimioppimiseen, joka toteutuu säännöllisesti etukäteen sovittuina aikoina.

Opinnot käsittävät paljon itsenäistä työskentelyä sekä ryhmän keskenään sopimia verkkotapaamisia. Sosionomikoulutuksen harjoittelut voi suorittaa omalla paikkakunnalla harjoittelupaikan työajan mukaan.

Edellä esitellyt koulutukset ovat Turun AMK:n tämän kevään yhteishaussa olevia verkko-opintoja.

Koulutukseen haetaan kevään yhteishaussa 20.3.–3.4.2019.

Hakeminen tehdään Opintopolku-palvelussa, tutustu nettisivuilla: turkuamk.fi/haku

20

O T N I P O T A A R I A S A M L I SISÄ A N E E T S A A H N E S K U A J H O Mitä sisäilmasairaus tarkoittaa?

Arvioidaan, että Suomessa noin 800 000 ihmistä altistuu päivittäin merkittäville home- ja kosteusvaurioille, mutta kaikki altistuvat eivät kuitenkaan saa oireita tai sairastu. Silti terveydenhuollon kustannukset ovat sisäilmaongelmien terveysvaikutusten osalta jopa satoja miljoonia euroa vuodessa. Sisäilmasairaus ei ole varsinainen diagnoosi.

Sisäilmassa voi olla useita tekijöitä, jotka johtavat erilaisiin oireisiin, mutta usein taustalla on rakennuksen home- tai kosteusvaurio. Sairaan sisäilman vaikutukset ilmenevät eri ihmisillä hyvin erilaisina oireina, ja osa sairastuu erilaisiin fyysisiin sairauksiin, kuten astmaan. Osa sisäilmasta oireilevista toipuu altistuksen poistuttua, ja osa pystyy opiskelemaan ja käymään koulua, jos tilat ovat terveet. Osalle on kuitenkin ehtinyt kehittyä sairauksia, jotka vaikuttavat arkeen niin, ettei työssä käyminen ole mahdollista. (jatkuu seuraavalla sivulla)

21

Sisäilman sekä eri sairauksien ja oireiden välisestä yhteydestä on olemassa varsin kirjavia suosituksia, mielipiteitä ja tutkimustietoa, mikä on johtanut siihen, että asiasta kärsivät ihmiset ovat jääneet ongelmansa kanssa välillä melko yksin. Terveydenhuoltoon kohdistuvien odotusten ja pettymysten rinnalla sisäilmasairas joutuu kohtaamaan paljon arjen muita pulmia, joita on esimerkiksi haasteet koulunkäynnissä ja jatkoopinnoissa. Sisäilmasta oireita saava tai sairastunut ei ole niinkään kyvytön opiskelemaan tai tekemään töitä, vaan hän on pääasiassa kyvytön menemään rakennuksiin, joissa hän saa oireita.

Sisäilmasairaan opetuksen ja ohjauksen haasteita

Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Tavoitteena on saada sisäilmaongelmien vuoksi työelämän tai opiskelujen ulkopuolelle jääneet takaisin työelämään ja opiskelujen pariin.

Osa oppilaitoksissa opiskelevista saa sisäilmasta kuitenkin oireita, jotka voivat tehdä rakennuksen sisään menemisestä jopa täysin mahdotonta.

Ihmiset ovat jääneet ongelmansa kanssa välillä melko yksin.

Kaiken kaikkiaan käytännöt ovat tätä nykyä kunnissa melko kirjavia, ja peruskouluissa on hyvin erilaisia kokemuksia siitä, miten sisäilmasta oireilevan opetus järjestetään ja kenellä on vastuu vyyhdin eri osien purkamisessa. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään ala- ja yläkouluikäisen opetuksen, ja erityisiin opetusjärjestelyihin päädytään esimerkiksi oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Koulun vaihto on joillekin ratkaisu, mutta kaikille ei välttämättä löydy tervettä koulua. Pahimmassa tapauksessa oppilas syrjäytyy kokonaan kouluyhteisöstä kotona opiskelun myötä. Näin lapsi tai nuori jää myös ohjauksen ulkopuolelle. Tähän tarvitaan jatkossa selkeämmät ja yhdenmukaiset ohjeet kuntiin – toki ratkaisut tulee tehdä yksilön tarpeet huomioiden yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Vastuu alakoululaisen prosessin etenemisestä niin oi-

22

reiden kun opiskelun osalta on yhdessä rehtorilla, kouluterveydenhoitajalla, koululääkärillä ja lapsen perheellä, ja asia tulee saattaa myös kunnan sisäilmatyöryhmän tietoisuuteen. Yläkouluikäisellä opinto-ohjauksen tarkoituksena on löytää tuleva jatko-opiskelupaikka.

Myös kotona olevalla oppilaalla tulisi olla oikeus opinto-ohjaukseen vaikka verkon kautta. Ohjauksen tarve on sisäilmasairastuneella merkittävä, koska tulevaisuuden valinnat voivat olla melko rajattuja.

Toisella asteella ja korkea-asteella ei ole erityistä lakia siitä, miten opiskelijalle tulisi järjestää opetus terveen sisäilman ja terveyden puitteissa. Tämä johtaa usein siihen, että opiskelija keskeyttää opinnot tai vaihtaa tiloiltaan terveempään oppilaitokseen. Oppilaitosten ja korkeakoulujen tavoitteena ovat saavutettavat opiskeluympäristöt ja esteetön opiskelu. Esteettömyyden osalta ei vielä toistaiseksi ole sisäilman merkitystä huomioitu kovinkaan paljon.

Yksilölliset opintojärjestelyt voidaan osassa oppilaitoksista toteuttaa luokkaa vaihtamalla, verkko-opintoina tai vaihtoehtoisina suoritustapoina. Usein haasteena on puhtaiden käytännön harjoittelupaikkojen löytyminen työelämästä.

Miten sisäilmasairaus vaikuttaa uravalintaan

Sisäilmasairas voi toipua, jos hän pystyy välttämään altisteita riittävän kauan.

Sairastunut ei välttämättä pysty kuitenkaan opiskelemaan haluamaansa alaa, vaan joutuu opiskelemaan tulevaisuuden ammattinsa puhtaan rakennuksen mukaan. Myös tulevaisuuden työpaikkojen sisäilma vaikuttaa uranvalintaan.

Sisäilmasairas saattaa kuitenkin altistuksen jatkuessa saada oireita esimerkiksi hajusteista ja kemikaaleista, mikä vaikuttaa paitsi jatko-opiskelupaikan valintaan, myös tulevaisuuden uraan.

Hajusteista ja kemikaaleista oireita saava ei pysty työskentelemään paikoissa, joissa on esimerkiksi pesuaineita, hajuvesiä tai muita kemikaaleja. Useat saavat oireita myös uusista rakennusmateriaaleista, ja mikä pitää ottaa huomioon oppilaitokseen hakiessa sekä tulevaisuuden työpaikkaa miettiessä.

Yhteiskunnassa oppilaitosten ja työpaikkojen yhteinen päätös hajusteiden ja kemikaalien vähentämisestä auttaa

paitsi sisäilmasairaita, myös kaikkien ihmisten kemikaalikuorman vähentämistä elämässä.

On ymmärrettävä, että polku, jonka ihminen on jo kulkenut, on saattanut sisältää monenlaisia haasteita yhteiskunnan eri tahojen kanssa.

Sisäilmasairas ei välttämättä toipumisvaiheessa pysty opiskelemaan normaalisti, ja tärkeää on pystyä kartoittamaan sen hetkisiä mahdollisuuksia suorittaa opintoja pelkästään verkko-opintoina.

Nettilukio on hyvä mahdollisuus monelle toipua sairaudesta ja edetä opinnoissa. Nykyisin Suomessa on melko vähän ammatillisia tutkintoja, joita esimerkiksi peruskoulun päättävä voi aloittaa ja suorittaa pelkästään etäopiskeluna. Oppisopimuskoulutus puhtaissa tiloissa voi olla yksi ratkaisu. Sisäilmasairas joutuu miettimään monenlaisia arjen asioita, ja ohjausta tarvitaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi enemmän kuin muulloin. Oppilaitoksissa tarvitaan joustavuutta ja hyvin yksilöllisiä ratkaisuja, jotta ammatilliset opinnot pystytään turvaamaan kaikille sairastuneille. Myös opinto-ohjaajat ja opettajat tarvitsevat lisätietoa asiasta.

Käytännön vinkkejä sisäilmasairaan ohjaamiseen

Sisäilmasairasta on syytä kuunnella.

Kokonaisuuden ymmärtäminen voi olla ammattilaisillekin vaikeaa, jos asiaan ei ole ennen perehtynyt. On ymmärrettävä, että polku, jonka ihminen on jo kulkenut, on saattanut sisältää monenlaisia haasteita yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Kaikki ihmiset eivät oireile samoille asioille, ja joku asia mikä toimi toisen sisäilmasairaan kanssa, ei välttämättä toimikaan toisen kanssa.

Jos oppilas tai opiskelija kertoo sisäilmaoireistaan, asia tulee ohjata eteenpäin organisaation osoittamalla tavalla, jotta kiinteistöstä vastaava saa tarvittavan tiedon asian selvittämisen aloittamiseksi. Rehtorin ja koulu- tai opiskeluterveydenhuollon rooli on alussa tärkeä, jotta asiassa päästään eteenpäin nopeasti. Opinto-ohjaajan rooli on tukea urapolun suunnittelussa ja ohjauksessa

sekä tarvittaessa opintojen erityisjärjestelyissä. Mahdollisuus ohjaukseen tulee tarjota puhtaissa tiloissa. Välttämättä oma työhuone ei käy kaikille ohjauksen toteuttamiseen. Etäohjausta kannattaa kokeilla; esimeriksi Skype- tai Facetimeyhteys on toimiva ohjauksen väline.

joissa tulevaisuuden opinnot alkavat.

Opiskelijaa voi myös ohjata ottamaan yhteyttä kiinteistöstä vastaaviin tahoihin, joilta voi saada tietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja korjauksista.

Käytännön tasolla oppilas tai opiskelija päätyy tekemään usein lyhennettyjä päiviä tai työviikkoja, mutta joissain tapauksissa etäopiskelu on ainut mahdollisuus opiskella ja toipua. Etäopiskeluun tarvitaan tekniikkaa, jonka käyttöä opinto-ohjaaja voi koordinoida. Peruskoulussa etäopiskelu vaatii tietoteknistä tukea ja vastuuhenkilön, joka avaa eri tunneilla yhteyden oppilaalle kotiin.

Ohjauksen näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon myös opiskelijan käytännön harjoittelupaikkojen sisäilma, ja usein opiskelija joutuu kokeilemaan useampaa paikkaa ennen kuin riittävän puhdas harjoitteluympäristö löytyy.

Tulevaisuudessa jokainen ohjausta toteuttava kohtaa sisäilmasairastuneen, joten tietoa sisäilmaongelmien vaikutuksista elämän eri osa-alueisiin tarvitaan lisää. Tarvitaan myös yhä enemmän uusia koulutuspolkuja ja opintoja, joita voi suorittaa osin tai kokonaan etäopiskeluna, ja oppilaitoksissa tarvitaan joustavuutta opintopolkujen toteuttamiseen. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen verkossa on haastavaa peruskoulun päättävälle. Verkossa suoritettavien opintojen määrää tulisi lisätä läpi tutkintojen, ja panostaa erityisesti peruskoulun päättävien opintopolkuihin. Syrjäytymisen riski on todella suuri, jos nuori jää tyhjän päälle.

Suunnitelmaa opintojen suorittamisesta joudutaan joskus muuttamaan kesken opintojen, ja oppisopimuksen lisääminen tai opintojen suorittaminen muuten työelämäyhteistyössä olisi yksi varteenotettava vaihtoehto. Esteettömyys toisella asteella ja korkea-asteella tulisi

Ohjauksessa ei voi luvata kenellekään sisäilmaa, jossa ei tule oireita, vaikka rakennus olisi uusikin.

Ohjauksessa ei voi luvata kenellekään sisäilmaa, jossa ei tule oireita, vaikka rakennus olisi uusikin. Ihmiset oireilevat hyvin eri asioille, mutta opiskelijaa voi pyytää tulemaan testaamaan rakennusta muutaman päivän ajaksi niihin tiloihin,

Sisäilmasairaiden ohjauksen tulevaisuus

koskea myös sisäilmasairastunutta yksilöllisten opintojärjestelyiden osalta.

Sisäilma-asiat vaativat jatkossa yhä enemmän yhteistyötä, jossa tulisi olla pyrkimys parantaa sairastuneiden asemaa yhteiskunnassa ja löytää oikeanlaiset palvelut. Eri asiantuntijoiden ristiriidat eivät saa olla ihmisten avun tiellä.

Vakavimmin sairastuneet tarvitsevat yhä enemmän opiskelu- ja työpaikkoja, joissa työskentely onnistuu etänä.

Oireilu aiheuttaa usein vyyhdin, jonka purkamisen keskellä lapsi, nuori, perhe tai aikuinen opiskelija on aika yksin.

Selkeät valtakunnalliset yhteiset toimintatavat ja ohjeet auttaisivat asioiden etenemisessä, ja ne olisi tulevaisuudessa hyvä luoda kouluihin ja oppilaitoksiin.

Sisäilmasta sairastumista ei ole kukaan itse valinnut.

Mari Pulkkinen Diakonia-ammattikorkeakoulu Lisätietoa ja materiaalia ohjauksen tueksi: Homepakolaiset ry. https://homepakolaiset.fi/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Terve ihminen terveissä tiloissa.

Kansallinen sisäilma- ja terveys ohjelma 2018-2028.

23

Haluatko osallistua kansainväliseen ohjausalan konferenssiin?

Hae matka-apurahaa Bratislavaan IAEVG – konferenssiin 11.-13.9.2019 Suomen opinto-ohjaajat ry tukee matka-apurahoin IAEVG – konferenssiin lähteviä jäseniä. Konferenssin teema on Career Guidance for Inclusive Society. Jokainen yhdistyksen jäsen on NFSY :n kautta myös kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG :n jäsen.

Tällä hetkellä osallistumismaksu on 250 euroa IAEVG :n jäsenille. Osallistumismaksu nousee 15.5.2019.

Lisätietoja ja rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta:

www.iaevgconference2019.sk Tee vapaamuotoinen hakemus, missä perustelet kiinnostuksesi ko. konferenssiin. Mainitse oma nimesi ja yhteystietojesi lisäksi koulun/oppilaitoksen nimi sekä koulutusaste ja lähetä tiedot kansainvälisen toimikunnan sihteeri Heli Piikkilälle sähköpostilla osoitteeseen heli.piikkila@tampere.fi viimeistään maanantaina 8.4.2019.

Saajille lähetetään tieto apurahan myöntämisestä hallituksen 4.5.2019 kokouksen jälkeen ja matka-apuraha maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille tapahtuman jälkeen.

125-vuotias

Kanneljärven Opisto

KYMPPILUOKKA Kasvatus- ja ohjausala S2-Kymppi

Opo! Yksilölliset jatkopolut valmistavien koulutusten haussa!

24

Ilo

Inhimillisyys

Arvostava kohtaaminen

Kaikki lukiokurssit LIVEopetuksena netin kautta.

– Lukuvuoden 2019–2020 kurssit julkaistu!

YKSIÖLLISET LUKIOOPINNOT DIGILUOKASSA Digiluokan lukiokurssit täydentävät lukion kurssitarjontaa •

• •

Tarjolla 8 eri vieraan kielen, ET:n, ortodoksisen uskonnon, islamin, S2:n ja filosofian lukiokursseja sekä syventäviä ja soveltavia kursseja.

Kurssit 2. tutkintoja suorittaville Kursseissa LIVE-opetusta 14 * 75 min / lukiokurssi

Eroaa perinteisistä verkkokursseista- paljon opetusta ja vuorovaikutusta - aivan kuten lukiotunneillakin.

Mukana jo 100 lukiota ympäri Suomea. Helsingin yliopisto on mukana tekemässä tutkimusta TutorHousen Digiluokan opetuksesta ja oppimisesta.

Lisätietoa / varaa kurssipaikat keväällä sekä ensi lukukaudelle: Palvelujohtaja Jukka Oksa, 0400 909 055, jukka.oksa@tutorhouse.fi

TutorHousen Digiluokka on osa Sanoma Pron oppimistarjoamaa.

25

Tekoäly tunnistaa putoamisvaarassa olevat opiskelijat tasapuolisesti A

mmattiopisto Live ottaa vuoden alkupuolella pilottikäyttöön hälytysjärjestelmän, joka kertoo opettajalle ennakoidusti, mikäli opiskelija on vaarassa keskeyttää opintonsa. Tulevaisuudessa järjestelmä auttaa opettajia suuntamaan työresursseja oikeaan paikkaan, ennen kuin keskeytyksiä tapahtuu. Tekoälyn etuna on, että se tunnistaa asioita, jotka ihmissilmältä voivat muutoin jäädä huomaamatta. Se kohtelee siis kaikkia tasapuolisesti.

Yliaisti Oy toteuttaa tekoälyyn perustuvaa Droop-ohjelmistoa yhteistyössä Ammattiopisto Liven kanssa. Yhteistyö käynnistyi alun perin keväällä 2018 Reboot School –hankkeen puitteissa. Hankkeessa etsittiin digitaalisuudesta ratkaisuja ammatillisten opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi.

– Tuntuu todella hienolta päästä hyödyntämään osaamistamme yhteiskunnallisesti merkittävän ongelman ratkaisemisessa. Keskeyttämisellä on selkeä yhteys nuorten syrjäytymiseen, Joonas Heininen Yliaistista sanoo.

Riskitekijät tunnistettiin koneoppimista hyödyntäen

Tiiviisti ilmaistuna, Droop kokoaa tietojärjestelmien keskeyttämisestä kertovat tiedot yhteen paikkaan. Kun keskeyttämisriskistä viestivä informaatio löytyy helposti yhdestä paikasta, säästyy opettajien ja opinto-ohjaajien aikaa opiskelijoilleen. Lisäksi ohjelma huomioi tasapuolisesti jokaisen opiskelijan tilanteen; tekoälyn ansiosta kukaan ei jää huomaamatta ja jokaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet voidaan huomioida tasapuolisesti.

Järjestelmäprojektin ensimmäisessä vaiheessa piti tunnistaa varoitusmerkit eli riskitekijät, joilla on vaikutusta kohonneeseen keskeyttämisriskiin. Tätä selvitystyötä tehtiin hyödyntämällä oppilaitoksen olemassa olevaa tietomassaa useamman opintosukupolven ajalta. Mallintamalla dataa koneoppimista hyödyntäen, muuttujien joukosta nousee tekijöitä, jotka ovat yhtäläisiä keskeyttäneille. Riskitekijät löydettiin tutkijoiden ja ammattiopiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Ensimmäisen vaiheen tuloksena valikoitui ennustemalli, joka koostui 1100 eri parametrista.

Osittain yksilöllistetty opetussuunnitelma nostaa putoamisriskiä

– Kolme selkeintä opintojen keskeyttämisen riskiä nostavaa tekijää ovat luvattomat poissaolot, tilapäisten keskeyttämisten lukumäärä ja kesto sekä osittain yksilöllistetty peruskoulu, Joonas Heininen Yliaistista kertoo. Sen sijaan keskeyttämisen riskiä laskevat kokonaan yksilöllinen opetussuunnitelma peruskoulussa sekä hyvä koulumenestys.

Heininen haluaa nostaa riskitekijöistä yhden ja yllättävim-

26

män; peruskoulussa osittain yksilöllistetyn opetussuunnitelman.

– Opiskelijat, joilla oli haasteita esimerkiksi yhdessä tai kahdessa oppiaineessa peruskoulun puolella, keskeyttivät suhteessa jopa kolme kertaa useammin, kuin opiskelijat joilla oli kaikkien aineiden osalta yksilöllistetty opetussuunnitelma, Heininen toteaa. Teoriassahan heillä pitäisi olla kokonaan yksilöllistettyjen oppilaiden joukkoa paremmat lähtökohdat valmistua.

Syynä erikoiseen löydökseen voi olla opettajien ja tukitoimien keskittyminen niihin opiskelijoihin, jotka tarvitsevat selkeästi enemmän tukea.

– Ihmiseltä voi jäädä huomaamatta sellaisia asioita, joita koneoppimisen avulla voidaan havaita, Heininen sanoo.

– Palvelu ei kuitenkaan korvaa ihmisnäkemystä, vaan antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä tehokkaammin, hän jatkaa.

Heinisen mukaan tavoitteena onkin ihmisen ja koneen saumaton vuorovaikutus.

Heininen varoittaakin tekemästä liian yksioikoisia johtopäätöksiä koneoppismenetelmiin perustuvan tutkimuksen pohjalta.

– Esiin nousevien riskitekijöiden taustalla on myös yksilöllisiä syitä, joita mallinnuksen perusteella ei voida päätellä – Tässä on ratkaiseva rooli juuri henkilökunnan ammattitaidolla, hän painottaa.

Opiskeluvalmentaja kääntää matemaattisen mallin konkretiaan

Löydetyt riskitekijät tukevat opiskeluvalmentaja Jenni Parviaisen omia havaintoja.

– Luvattomien poissaolojen taustalla on usein jotain, mistä Wilma ei tietoa tarjoile.

Opiskeluvalmentaja kaipaakin Wilmaan lisää tarkentavia kysymyksiä.

– Olisi hyvä tietää, kuinka monta aiemmin keskeytynyttä tutkintoa opiskelijalla on jo takana ja paljonko opiskelija on lintsannut 8.-9 luokilla. Taustalla saattaa olla toistuva, opittu malli, jonka mukaisesti opiskelija keskeyttää mitkä tahansa opinnot säännönmukaisesti vaikkapa kolmen kuukauden jälkeen, Parviainen sanoo.

Myös merkintöjen paikkansapitävyyteen Parviainen kiinnitti huomiota.

– Joskus luvattomia poissaoloja selittävät opiskelijan heikot arjenhallintataidot. Opiskelijalla voi olla lääkärin määräämä sairausloma, mitä opiskelija ei vain ole tullut laittaneeksi Wilmaan. Nämä tilastoidaan sitten luvattomiksi poissaoloiksi. Jos poissaolot tulkitaan lintsaamiseksi, ei oikeita tukitoimia osata tehdä. Aina pitää tutkia poissaoloon johtaneet juurisyyt, Parviainen painottaa.

Parviainen jäi pohtimaan myös tilapäisen keskeytyksen riskivaikutuksia.

– Ongelma on se, että tehdään keskeytyksiä, joiden ajalle ei ole suunniteltu mitään tukitoimia. Keskeytyksen syillä ei ole merkitystä drop-outin kannalta. Oli tauon syy sitten äitisloma tai lääkärin kirjoittama sairasloma, opiskelijalla tulisi olla tänä aikana joku koulun kontakti, joka huolehtii, että keskeytyksen aikana tapahtuu toivottua muutosta opiskelukuntoisuudessa. Onnistuneet muutokset ovat niitä, joissa on tehty riittävän aikainen yhteydenotto opiskeluvalmentajaan tai opiskeluhuoltoon ja keskeytyksen aikana on suunniteltua toimintaa ja yhteydenpitoa koulun kanssa.

Ohjelmisto informoi keskeytysuhasta lähes reaaliajassa

Projektin toisessa vaiheessa luodaan varsinainen ohjelmisto eli konkreettinen hälytysjärjestelmä, joka tunnistaa opiskelijan opiskelupolussa ilmenevät varoitusmerkit. Ohjelmisto tulee käyttöön Helmikuun aikana Ammattiopisto Liven muutamilla erityisopettajilla, opinto-ohjaajilla sekä opiskeluvalmentajilla.

Oikeiden toimenpiteiden valinta jää opetushenkilöstön harkintaan ja ammattitaidon varaan. Projektin kolmannessa vaiheessa koneoppiminen viedään jälleen askel eteenpäin.

Silloin tutkitaan miten eri toimenpiteet tiettyyn aikaan toteutettuina ovat vaikuttaneet keskeytysriskin vähenemiseen.

Tulevaisuudessa ohjelma osannee ehdottaa, toimivimpia interventioita keskeytysriskin minimoimiseksi.

Lisätietoja: Liisa Metsola p. 050 517 3563 Liisa.Metsola@inlive.fi Joonas Heininen p. 050 520 2207 joonas@yliaisti.fi

Ohjelmisto informoi opetushenkilökuntaa lähes reaaliajassa, mikäli keskeyttämisen riskitaso on kasvanut.

– Järjestelmä paljastaa myös syyt, miksi kyseiset opiskelijat on nostettu riskiryhmään potentiaalisia toimenpiteitä varten, Heininen kertoo. Tältä pohjalta keskeyttämisen uhkaan voidaan puuttua oikea-aikaisesti ja oikeiden toimenpiteiden avulla.

droop.ai Preventing dropouts

Kokoaa tietojärjestelmien tiedot yhteen paikkaan

Havaitsee keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat

Kun keskeyttämisriskistä viestivä informaatio löytyy yhdestä paikasta, säästyy opettajille ja opinto-ohjaajille enemmän aikaa oppilailleen.

Droop tunnistaa keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat prediktiivisen analytiikan avulla ja informoi heistä opintohenkilökuntaa reaaliaikaisesti.

Toteumatieto

Data

Ennustemalli Toimenpiteet

Auttaa interventioiden arvioinnissa Droop toimii apuna koneoppimista hyödyntäen, kun interventioiden vaikuttavuutta oppilaiden keskeyttämisriskiin halutaan mitata.

Ohjelmisto

Hälytys

Huomioi tasapuolisesti jokaisen opiskelijan Tekoälyn ansiosta kukaan ei jää huomaamatta ja jokaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet voidaan huomioida 27 tasapuolisesti.

Monien mahdollisuuksien kymppiluokka Elmeri hakeutuu kympille

Kevättalvella 2017 yhdeksäsluokkalainen Elmeri Syvähuoko havahtuu huomaamaan, että hänen peruskouluarvosanansa eivät tulisikaan riittämään lukioon, kuten hän oli suunnitellut.

Nuorella peruskoululaisella on ollut kova halu pieneltä paikkakunnalta suureen maailmaan lukio-opiskelijaksi.

Elmeri kääntyy peruskoulunsa opintoohjaajan puoleen. Elmeri kertoo opon katselleen häntä hetken mietteliäänä ja sitten tuumineen: "Kymppiluokka voisi olla oikea paikka sinulle." Elmeri päättää tarttua opinto-ohjaajansa ehdotukseen ja hakeutuu perusopetuksen jälkeisen valmistavien koulutusten haun kautta kymppiluokalle Kanneljärven Opistoon Lohjalle.

Kansanopistokymppi

Kymppiluokan, eli viralliselta nimeltään perusopetuksen lisäopetuksen, opetussuunnitelman perusteiden mukaan lisäopetuksen tulee sisältää 1100 tuntia opetusta ja ohjausta. Kanneljärven Opistossa lisäopetusta toteutetaan niin sanottuna kansanopistokymppinä. Perustarjontaan kuuluu yläkoulun kaikkien lukuaineiden sisältöjen opiskelu uudestaan, mahdollisuus yrittää korottaa arvosanoja ja lisäajan saaminen oman tulevaisuuden suunnan pohtimiseen.

Oppisisältöjen kertaamisen myötä jo-

kainen arvosanan korotus on aito ja osaamisen kehittyminen kovalla työllä ansaittu. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan lisäopetuslukuvuoden ajaksi oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää myös tet-jaksoja, koulutuskokeiluja tai opintoja muissa oppilaitoksissa. Lisäksi kansanopistokympeillä on valtakunnallisesti monenlaisia painotuksia, kuten esimerkiksi taidekymppi, S2-kymppi, hevoskymppi, lukiokymppi ja hoivakymppi. Sisällöiltään sellainen kymppiluokka, jolla keskitytään vain yläkoulun lukuaineiden kertaamiseen ja arvosanojen korottamiseen, kartuttaa tarvittavia tietoja ja taitoja ammatilliseen koulutuksen hakeutuvien lisäksi myös lukioon aikoville.

Kansanopistojen sijainti tyypillisesti muualla kuin oman yläkoulun yhteydessä antaa opiskelijalle mahdollisuuden irrottautua sopivalla tavalla yläkoulun kaveripiiristä sekä mahdollisesti haitallisestakin roolista, johon on saattanut yläkoulun aikana tahtomattaan ajautua. Erityispiirteenä kansanopistoissa annettavaan perusopetuksen lisäopetukseen sisältyy usein mahdollisuus asua opiston asuntolassa. Asuminen ruokailuineen on opiskelijalle ilmaista silloin kun päättötodistus on suoritettu samana tai edellisenä vuonna. AsumiElmeri pääsi kymppiluokan jälkeen opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa Espooseen.

nen oppilaitoksen asuntolassa eli sisäoppilaitosmuotoinen opiskelu tarjoaa mahdollisuuden muun muassa luoda uusia ystävyyssuhteita sekä osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan. Lisäksi paikalla on aina ammattitaitoista ohjaushenkilöstöä yllättävienkin avuntarpeiden varalta. Kansanopistovuosi onkin kokonaisuudessaan monelle ikimuistoinen kokemus.

Huoltajien huomioiminen

Jokainen opiskelijaa tai oppilasta perusopetuksen päättövaiheessa ohjaava opinto-ohjaaja on todennäköisesti ohjaustyönsä kautta selvillä ohjattavan nuoren ajatuksista. Alaikäisen nuoren kohdalla myös nuoren huoltajilla on luonnollisesti omat toiveensa nuorensa tulevaisuuden suhteen. Huoltajien käsitykset ja uskomukset kymppiluokasta saattavat usein juontaa juurensa heidän omilta kouluajoiltaan. Kysellessäni tätä artikkelia varten tuttavieni mielikuvia kymppiluokasta, oli eräs kuvaus tämä: ”Kultaisella 90-luvulla siellä kymppiluokalla oli tarkkailuluokan kanssa samoissa tiloissa kaikki ongelmatapaukset ja kovikset. Ne koulun jopa vähän pelottavat pilottitakkiset oppilaat, jotka kävi nurkan takana röökillä.” Toki moni mainitsi kymppiluokan myös tarjoavan kasvun paikan, lisäaikaa tulevaisuuden pohtimiseen sekä mahdollisuuden korottaa perusopetuksen arvosanoja. Ohjaajan työhön saattaa kuitenkin sisältyä myös huoltajien mielikuvien selvittelyä ja niiden hienovaraista päivittämistä vastaamaan tämän päivän kymppiluokkaa.

Miksi juuri kympille?

Kenelle kymppiluokka sitten olisi peruskoulun jälkeisistä valmistavista koulutuksista paras vaihtoehto? Kaikkien perusopetuksen jälkeisten valmistavien koulutusten osalta opinto-ohjaajan on hyvä olla perillä omalla lähialueellaan valmistavia koulutuksia tarjoavien oppilaitosten tavasta toteuttaa opetustaan.

Kymppiluokan osalta hyviä kysymyksiä selvitettäväksi voisivat olla: Onko kympillä jotain mahdollisia painotuksia?

28

Löytyisikö vaikkapa maahanmuuttajanuorelle S2-tuettu kymppiluokka? Sisältyykö opintoihin työelämäjakso vai keskitytäänkö opinnoissa puhtaasti lukuaineisiin ja opiskelutaitoihin, jolloin kymppiluokka voi olla hyvä väylä valmentautua lukio-opiskeluunkin? Opettavatko eri oppiaineita aineenopettajat vai opettaako yksi opettaja kaikkia oppiaineita? Onko oppilaitoksessa ammattitaitoinen opinto-ohjaaja? Kuinka paljon yksilöohjausaikaa jokaiselle opiskelijalle on varattu? Sisältyykö opintoihin asuntolapaikkamahdollisuus? Minkälainen valvonta asuntolassa on? Ohjausalan ammattilaiselle luontevaa saattaisi olla myös selvittää mitkä ovat oppilaitoksen arvot ja millä tavalla ne näkyvät ja toteutuvat käytännössä oppilaitoksen arjessa.

Monet kansanopistot järjestävät ohjausalan ammattilaiselle tutustumispäiviä, joihin osallistumalla opinto-ohjaaja saa kattavasti tietoa perusopetuksen lisäopetuksen ohella muustakin opistojen monipuolisesta koulutustarjonnasta.

Opettajana ja opinto-ohjaajana kympillä

Opettaja Petri Oksanen on opettanut ja ohjannut kymppiluokkaa Kanneljärven Opistossa jo yli 20 vuoden ajan. Petri mainitsee tähtihetkikseen ne oivallusten hetket, jolloin opiskelija vaikkapa kesken fysiikan tunnin yhtäkkiä huudahtaa: ”Mut eihän tää ollutkaan niin vaikeeta kuin mä koulussa luulin!”.

Opettajalta vaaditaan sitoutuneisuutta opiskelijoihin yksilötasolla, jotta jokainen kokee olevansa tervetullut ja tärkeä osa ryhmää. Lisäksi ryhmänohjaajan työn ydintä on myös hyvän opiskeluilmapiirin luominen ja ylläpitäminen.

Opiskelijat vaistoavat kyllä, jos opettaja ei usko heidän kykyynsä oppia. Huumorista on apua moneen tilanteeseen, mutta yhtä tärkeää opettajan on myös jaksaa ja uskaltaa vaatia opiskelijoiltaan tarpeeksi – oli kyse sitten toimimisesta oppilaitosyhteisössä tai työskentelystä oman oppimisen eteen.

mentoida vanhempainillassa nuoren alkaneen ”pedata sänkynsä ja hoitaa omat asiansa ihan itse”. Jos nuoren polku on yläkouluaikaan ollut kuoppainen ja aiheuttanut perheessä erimielisyyksiä, tekee sekä nuorelle että vanhemmalle hyvää, kun huomio voidaankin pitkästä aikaa suunnata myönteiseen kehityskulkuun.

Kanneljärven Opistossa ryhmänohjaajan työparina opiskelijoiden ohjauksessa toimii opinto-ohjaaja Timo Pulkkinen. Arjessa tapahtuvien kohtaamisten ja keskusteluiden lisäksi Timo tapaa kymppiluokkalaiset yksilöohjauskeskusteluissa vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lisäksi kymppiluokan opetussuunnitelmaan kuuluu yksi opinto-ohjauksen kurssi.

Mihin Elmerin tie vei?

Kevättalvella 2019, noin kaksi vuotta kympillehakeutumispäätöksen jälkeen Elmeri on tyytyväinen ratkaisuunsa.

Hän kokee saaneensa kympiltä uusia opiskelutapoja. Opettajat ja opo olivat myös aina valmiita auttamaan ja neuvomaan erilaisissa opiskeluarjen tilanteissa. Elmeri kertoo, että opiskelusta tehtiin mukavaa ja tunnelma oppitunneilla oli rauhallinen – kaikki pystyivät keskittymään opiskeluun. Elmeri sai vuoden aikana nostettua keskiarvoaan.

Yhdeksännen luokan päättyessä keskiarvo oli 7,1 ja kymppiluokan jälkeen 7,8.

Kymppiluokan aikana myös Elmerin itsetuntemus ja käsitys omista toiveista muuttui niin, että lukio-opintojen sijaan hän hakeutuikin opiskelemaan tieto- ja

viestintätekniikan perustutkintoa ammatilliseen oppilaitokseen. Myös Elmerin vanhemmat ovat tyytyväisiä Elmerin lukuvuoteen kympillä, koska siellä hän sai täydennettyä puuttuvaa osaamistaan ja tulevaisuuden suunnitelmatkin selkiytyivät. Elmerin kannalta kymppiluokan tarjoama mahdollisuus arvosanojen korottamiseen sekä tulevaisuuden pohdintaan ihmisläheisessä ja yhteisöllisessä oppilaitoksessa osoittautui siis mielekkääksi ratkaisuksi.

Lopuksi vielä Elmerin terveiset Opintoohjaaja -lehden lukijoille: ”Se, mikä itselleni jäi käteen kympiltä, on se, että aina pitää painaa eteenpäin, vaikka asiat eivät olisi mielenkiintoisia taikka mukavia. Lopuksi haluaisin sanoa, että jos joku nuori ei tiedä, minne hän haluaisi, niin suosittelisin kansanopistokymppiä vaihtoehdoksi. Opisto voi olla kuin toinen koti, koska siellä on aina seuraa.”

Terhi Glan opinto-ohjaaja Kanneljärven Opisto Lisätietoja löydät: kansanopistot.fi kannelopisto.fi Opintopolku.fi

Kansanopistot sijaitsevat usein kauniissa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Kuvassa Kanneljärven Opisto Lohjalla.

Petrin kokemuksen mukaan kymppiluokkalaisten huoltajat ovat usein tyytyväisiä kympin aikana tapahtuvaan kasvuun. Kun nuoren usko omaan oppimiseensa ja kykyynsä hoitaa vastuullisesti omia asioitaan kasvaa, saattaa tämä heijastua myönteisenä kehityksenä myös nuoren ja tämän huoltajien väliseen suhteeseen. Kotiväki saattaa kom-

29

Sopon uusi hallitus esittäytyy Tuula Karttunen

Armi Nurmi

Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja. Työskentelen opinto-ohjauksen lehtorina Salon lukiossa ja Salon lukion aikuislinjalla apulaisrehtorina.

Olen Tuula Karttunen Ylöjärveltä, toimin opinto-ohjaajana ja ammatillisena opettajana SASKYn Ikaalisten kauppaoppilaitoksessa. Urani opettajana aloitin syksyllä 2000 taulukkolaskennan opettajan sijaisena ja sillä tiellä olen edelleen.

Opinto-ohjaajaksi valmistuin v. 2006 Hamkista. Parasta työssäni on kun saan seurata nuorten kasvua yläkoululaisista ammatillisiksi osaajiksi. Vapaa-ajallani harrastan penkkiurheilua, joogaa, vesijumppaa, golfia, hiihtoa ja laskettelua.

Teatteri ja musiikki ovat myös lähellä sydäntäni. Twitterissä onkin profiilini kuvaus: opinto-ohjaaja, opettaja, äiti, kulttuurin ja urheilun sekakäyttäjä, alzheimer-tytär.

Opinto-ohjaajan töitä olen tehnyt vuodesta 2004 eri työnantajien palveluksessa ja eri kouluasteilla (perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus ja yliopisto). Olen ollut Suomen opinto-ohjaajat ry:n lukiotoimikunnassa aktiivisesti mukana seitsemän vuotta, hallituksessa olen ollut jäsenenä kaksi kautta ja nyt toimin toista vuotta Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajana. Harrastan uintia, spinningiä ja tanssimista.

Käyn mielelläni ystävien kanssa teatterissa.

Yhdessä olemme enemmän – nyt on vaikuttamisen paikka.

Nina Enkkelä

Olen nyt toista vuotta SOPO:n hallituksessa ja lukiotoimikunnassa. Tulen Kuopiosta ja työskentelen opinto-ohjaajana Siilinjärven lukiossa, jossa olen toiminut jo yli 20 vuotta.

Koko ajan olen ohjannut lukiossa myös kaksoistutkintoa opiskelevia nuoria. Koulutukseltani olen FM, kieltenopettaja (ranska, englanti ja suomi toisena kielenä).

Vapaa-aikanani retkeilen luonnossa pyöräillen, hiihtäen ja luistellen. Pelaan myös tennistä ja joogailen. Perheen parissa kotona viihdyn myös ja pidän kovasti matkailemisesta.

Nina Heikkinen

Moi! Olen KM (kasvatuspsykologia) Oulun yliopistosta, opinto-ohjaaja Jyväskylän yliopistosta ja NTM Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Olen työskennellyt Oulussa Ritaharjun yhtenäiskoulussa oppilaanohjaajana vuodesta 2011 lähtien. Opetan myös yrittäjyyttä. Aiemmin olen toiminut seitsemän vuotta kouluttajana PSK-Aikuisopistossa urasuunnittelun koulutuksissa ym. Olen myös ollut verkko-opetuksen suunnittelijana OSAO:ssa ja työskennellyt 10 vuotta verkko-ohjaajana Akateemiset opiskelutaidot -kurssilla Oulun avoimessa yliopistossa. Vapaa-aika menee lattaritanssin pyörteissä sekä perheen kanssa mm. mökillä laskettelun ja hiihdon parissa.

Toimin perusopetustoimikunnan puheenjohtajana.

30

Mia Gerdt

Olen Mia Gerdt, toista vuotta Sopon hallituksessa. Töissä olen opinto-ohjaajana Kaukajärven yhteinäiskoulussa Tampereella. Sopossa toimin hallituksen ohella kansainvälisen

toimikunnan puheenjohtajana sekä perusoetustoimikunnassa jäsenenä. On mielenkiintoista olla mukana ottamassa kantaa ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin asioihin sekä päästä kv-toiminnan kautta tutustumaan pohjoismaiseen ohjausmaailmaan. Vapaa-ajalla nautin olla muiden ohjattavana ryhmäliikuntatunneilla. Perheeseeni kuuluu ohjelmoija-mies ja eskari-ikäinen tytär.

Työskentelen Gradia Jyväskylässä. Puolet työajastani ohjaan kahden tutkinnon opiskelijoita. Toinen puoli työstäni on hakupalveluissa, jossa pääsen kohtaamaan hyvin monen ikäisiä hakijoita ja tulevaisuuttaan pohdiskelevia.

Minulla on pitkä kokemus ammatillisesta koulutuksesta Jyväskylässä. Tykkäsin aiemmin opettajan töistä, mutta opintoohjaajana työskenteleminen on vielä mukavampaa. Ohjattavat ovat oman työni suola.

Vapaa-ajallani nautin pihahommista ja yöpöydällä on aina mielenkiintoista luettavaa – nyt Michelle Obaman Minun tarinani, Mariette Lindsteinin Ehdoton valta ja Elena Ferranten Kadonneen lapsen tarina.

Tuija Syväjärvi

Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, restonomikoulutus.

Olen ollut SOPO ry:n korkeakoulutoimikunnassa jäsenenä kaksi vuotta. Nyt 2019 lukien toimin hallituksessa jäsenenä ja korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana. Olen toiminut myös Lapin Opinto-ohjaus ry:n sihteerinä jo useita vuosia.

Olen toiminut kaikilla kouluasteilla opettajana urani aikana.

Aloitin opettajatyöni Enontekiön yhtenäisessä peruskoulussa ja lukiossa tietotekniikan päätoimisena tuntiopettajana 2001.

Opetettaviin aineisiin kuuluivat myös opintojenohjaajan tehtävät sekä peruskoulussa että lukiossa. 2010 siirryin töihin Rovaniemen ammattikorkeakouluun. Opinto-ohjaajan koulutuksen suoritin vuonna 2013 JAMK:ssa.

Nyt työhöni kuuluu pääasiassa opinto-ohjaajan erilaisia tehtäviä. Koordinoin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa osaamisen näyttöjä ja työn opinnollistamista, jossa opintoja tehdään omassa työssä. Lisäksi toimin erilaisissa hankkeissa, joissa kehitetään nopeampia ja erilaisia väyliä siirtyä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun.

Anna Quagraine

Toimin opinto-ohjauksen lehtorina Mattlidens gymnasiumissa Espoossa. Ohjaan sekä ruotsinkielistä kansallista lukiota että englanninkielistä IB-linjaa noin kuudetta vuotta. Olen filosofian maisteri ja aineenopettaja Helsingin yliopistosta, aineina englanti ja ruotsi. Opiskelin myöhemmin opinto-ohjaajaksi Itä-Suomen yliopistossa. Vapaa-aika kuluu tyttäreni kanssa puuhastellessa ja punttisalilla, sekä kirjojen ja ompelukoneen parissa. Myös järjestötoiminta on ollut minulle tärkeää siitä asti kun ylioppilaana aloitin ilmailualalla työskentelyn. Nyt lähtee toinen vuosi SOPO:n hallituksessa ja lukiotoimikunnan puheenjohtajana. Olin mukana lukiotoimikunnassa jo muutaman vuoden ennen hallitustyöskentelyä.

Vapaa-ajallani teen erilaisia käsitöitä ja luen paljon. Syksyisin marjastan ja kalastan mieheni kanssa tunturissa Enontekiöllä.

Hans Kankkonen

Sirpa Puikkonen

Hei, olen Sirpa Puikkonen ammatillisen koulutuksen opintoohjaaja Keski-Suomesta. Minut valittiin ensimmäisen kerran SOPOn hallitukseen 2014. Toimin SOPOn varapuheenjohtajana ja ammatillisen koulutuksen toimikunnan puheenjohtajana. Omassa alueyhdistyksessäni Keski-Suomen opintoohjaajissa olen toiminut aktiivisesti vuosikausia ja sihteerinä tuttu keskisuomalaisille opinto-ohjaajille.

Olen Hans Kankkonen, uusi jäsen Sopon hallituksessa. Toimin tämän toimintakauden hallituksen sihteerinä. Edustan hallituksessa peruskoulua ja Pohjanmaan opinto-ohjaajia.

Sopon toiminnassa olen ollut aktiivisesti mukana kolme vuotta. Tähän asti olen ollut hallituksessa varajäsenenä ja lisäksi mukana sekä perus- että kansainvälisessä toimikunnassa. Olen myös Pohjanmaan opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja.

Asun Vaasassa ja työpaikkani on Merenkurkun koulu. Koulussa on perusryhmien lisäksi englanninkielisiä CLIL-luokkia ja ruotsinkielisiä kielikylpyryhmiä; yhteensä oppilaita on noin 360. Vapaa-ajallani tykkään kerätä vanhoja kameroita ja harrastan liikuntaa monipuolisesti.

31

Toimikunnilta Ammatillisen koulutuksen toimikunta Hei kollegat, meitä oli Turussa Åpopäivillä toimikuntatapaamisessa tarkan laskennan mukaan 82 kuulemassa ja keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Ensimmäisenä kuulimme Opintokamusta https://opintokamu.fi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen toisella asteella on merkittävä asia, johon saimme evästä oppilaitoksiimme vietäväksi.

Kollegamme Erika Perander esitteli meille oman pro gradu työnsä tuloksia Ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuva reformiuudistuksen jälkeen. Työ on valmistumassa kuluvan vuoden aikana. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajilla on hyvin monenlaista työtehtävää oppilaitoksissa ja ohjattavien määrät valitettavasti ylittävät suurimmalla osalla reippaasti SOPOn 200 ohjattavan suositukset. Toimikuntana toivomme, että tämä opinnäytetyö omalta osaltaan auttaa osoittamaan, että opinto-ohjaajia tarvitaan enemmän ja opinto-ohjaajan työnkuvaa on tarpeellista kirkastaa koko ohjauskentässä.

Työmarkkina-asiamies Markku Perttunen OAJstä sai tunnelman välillä kuumenemaankin esitellessään vuosityöaikaa.

Osalla meistä on jo vähän kokemusta 1500 tai 1575 tunnin vuosityöajasta, työsuunnitelmien tekemisestä ja vapaajaksojen suunnittelusta. Kovasti on kentällä mielipiteitä. On todella hyvä verrattuna entiseen sopimukseemme, että meidät on vihdoin rinnastettu opettajiin ja olemme samassa sopimuksessa, vaikkakin toistaiseksi hiukan heikommilla ehdoilla. Tavoitteena on tietenkin jatkossa päästä samaan vapaajaksojen määrään opettajien kanssa ja palkkakeskustelua tulee luonnollisesti käydä. On ihan ymmärrettävää, että koulutuksesta tulee palkita eikä rankaista.

Kaikille toimikuntatapaamiseen ilmoittautuneille on lähetetty sähköpostitse linkki, jossa keräämme kommentteja / toiveita / ajatuksia OAJlle välitettäväksi seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Jos et ehtinyt käydä vastaamassa, laita viestiä Sirpalle (yhteystiedot lopussa).

HUOM! Jos toimit opinto-ohjaajana yksityisellä puolella, on mahdollista ettet ole vuosityöaikasopimuksen piirissä. Yksityisellä puolella vuosityöaikaan siirtyvät opv- ja kokonaistyöajassa olevat eli jos opinto-ohjaaja on näissä mukana, hän siirtyy vuosityöaikasopimuksen piiriin. Jos opinto-ohjaaja on otettu ns. htp-henkilöstön eli hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sopimukseen, hän ei kuulu vuosityöaikasopimuksen piiriin. Sivistan tessissä ei ole ollut määräyksiä opinto-ohjaajan työajasta ja tämän vuoksi yksityisillä oppilaitoksilla on erilaisia soveltamiskäytäntöjä.

Asiamies Janne Suntio päätti toimikuntatapaamisen esittelemällä lyhyesti http://themesta.net/ Vetovoimaa rakennus- ja kiinteistöpalvelualalle. Kannattaa piipahtaa sivuilla.

32

Kuluvan vuoden aikana ammatillisen koulutuksen toimikunta työskentelee opinto-ohjauksen ja opinto-ohjaajien aseman parantamiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Yhtenäinen opinto-ohjaajien työnkuva, opinto-ohjauksen kentällä tapahtuviin muutoksiin vastaaminen, opinto-ohjauksen riittävän resursoinnin turvaaminen ja kollegoiden tukeminen arkityössä ovat tärkeitä toimikunnan tavoitteita. Toimikunta pyrkii selkeyttämään käsitystä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksesta ja tuomaan esille opinto-ohjauksen tavoitteita ja tehtävää.

Me elämme muutoksessa. Vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi ja yhtä aikaa tehdyt isot taloudelliset leikkaukset ovat tuoneet valtavasti haasteita työhömme ja ovat edelleen ammatillisen koulutuksen toimikunnan työskentelyn keskiössä. Toimikunta työskentelee reformissa tehtyjen jo myönnettyjen virheiden korjaamiseksi.

Yhteinen opinto-ohjaajien työnkuvan työstäminen jatkuu.

Toimikunta tuo opinto-ohjaajien asiantuntijuutta näkyville eri foorumeilla ja nostaa esille opinto-ohjauksen merkitystä ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Edunvalvonnan tavoitteena on saada kaikille opinto-ohjaajille mielekäs vuosityöajan määrittely ja pitkällä aikavälillä rinnastus tasavertaisesti opettajiin. Toimikunta pyrkii myös vaikuttamaan palkkauksen kehittämiseen niin, että se vastaisi paremmin työn vaativuutta.

Toimikunta pyrkii olemaan kaikkien ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien yhteisenä äänenä / kanavana ja mahdollisuuksien mukaan jakamaan ohjauksen kentällä toimivien opinto-ohjaajien hyviä käytänteitä ja tukemaan opinto-ohjaajien ammatillista identiteettiä.

Me olemme tänä vuonna teitä varten: Sirpa Puikkonen puheenjohtaja, Gradia Jyväskylä sirpa.puikkonen@gradia.fi Leena Hietanen, Hyria koulutus Hyvinkää, Tuula Karttunen Sasky Ikaalisten kauppaoppilaitos Ikaalinen, Erika Perander Vamia Vaasa, Virpi Salminen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tampere, Timo Vainionpää Sedu Kurikka.

Yhdessä olemme enemmän!

Lukiotoimikunta

Kiitos arvoisat kollegat aktiivisesta osallistumisesta opopäivien toimikuntaworkshopiin, sekä kiitos kaikille, jotka vastasivat kyselyyn. Kysely koski lukion opinto-ohjaajien työoloja, palkkaa ja työaikaa ja vastauksia käytetään SOPO:n työssä meidän kaikkien yhteisen hyväksi. Vastaukset käydään läpi lukiotoimikunnassa kevään aikana ja niistä raportoidaan

alustavasti toukokuun alue- ja toimikuntaseminaarissa, sekä sitten syksyn ensimmäisessä Opinto-ohjaaja lehdessä. Pahoittelemme että kyselyn loppupuolella olevat vastausvaihtoehdot katosivat jossain vaiheessa. Lomake kerta kaikkiaan meni rikki! Onneksi oli kuitenkin mahdollista vastata omin sanoin, joten saimme teiltä vastauksia, ajatuksia ja kommentteja, eikä kysely näin ollen mennyt hukkaan. Päinvastoin!

Workshopissa esiteltiin Toinen reitti yliopistoon -hanketta sekä Opintokamu sivustoa. TRY-hanke on vasta alussa, mutta lukiotoimikunnassa odotamme innolla mitä hankkeessa mukana olevat yliopistot kehittävät ja pilotoivat lähiaikoina.

Kuten kaikki tiedämme korkeakoulujen valintamenettelyuudistus on työllistänyt meitä paljon ja lukiolaisilla on paljon kysymyksiä ja huolenaiheita. Hankkeen myötä vaihtoehtoiset reitit tulevat toivottavasti tutummaksi, sekä myös helppokäyttöisemmiksi.

Opintokamu/Studiekompis ska nu publiceras även på svenska, vi rekommenderar varmt att du som studiehandledare registrerar din skola inom mars-april för att kunna prova materialet och spelet. Det är gratis att använda ännu åtminstone ett par år framöver. Vi fick endast en kort överblick under workshopen i Åbo, men då du registrerat dig kan du bekanta dig med innehållet bättre. Nätsidan har fungerat på finska redan längre och fungerar som självstudiekurs, material för lektioner eller ett spel. Du kan bekanta dig med den finska versionen nu, den svenska publiceras före skolstart i höst.

AMK-opiskelijavalintahankkeesta ei päästy paikalle Turkuun, mutta huhtikuussa avautuu ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkosivu, jossa ammattikorkeakoulua suunnittelevalle opiskelijalle sekä hänen opinto-ohjaajalleen on tietoa ja ohjeita. Sivun osoite on ammattikorkeakouluun.fi. På svenska kommer sidan att ha adressen yrkeshogskolestudier. fi.

Suomen Lukiolaisten Liitto kävi perinteisesti tervehtimässä opinto-ohjaajia. Tulevien vaalien takia moni lukiolaisia ja koulutusta koskeva asia on luonnollisesti tapetilla.

Tapetilla ovat myös eri lausunnot, joita viime vuoden aikana oli todella paljon ja tänäkin vuonna jo muutama. Maaliskuussa lukiotoimikunta miettii ylioppilaskokeiden erityisjärjestelyitä, verkkokurssien järjestämistä ja niiden suosiota sekä pian myös opetussuunnitelmaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Armi Nurmi edustaa SOPO:a Opetushallituksen asettamassa työryhmässä ja me muut odotamme sormet syyhyten että saamme lukea esityksen opetussuunnitelman perusteiksi. Se julkaistaneen samaan aikaan kun luet tätä. Keväällä SOPO julkaisee työnkuvaesimerkin lisäksi vuosikellosta esimerkin.

Olkaa kuulolla!

esteettatoihin.fi Verkkosivusto vammaisen opiskelijan työelämään siirtymisen tueksi OPISKELIJALLE tietoa opinto- ja urasuunnittelusta ja työllistymisen mahdollisuuksista OPINTO-OHJAAJALLE tukea uraohjaukseen ja tietoa opiskelun esteettömyydestä TYÖNANTAJALLE tietoa vammaisen työllistämiseen mm. mukautukset ja tuet

Esteettä töihin verkkosivusto on luotu Tarinoista voimaa -hankkeessa (ESR, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus). Hankkeen toteuttajina ovat toimineet Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kynnys ry ja Invalidiliitto ry.

Kevätaurinko paistaa ainakin Espoossa ja lumet sulavat kovaa vauhtia. Iloa ja valoa kevään hulinoihin toivottaa lukiotoimikunta.

Anna Quagraine Toimikunnan puheenjohtaja

33

Lapsiasiavaltuutettu kiinnostui kehittämään TET-jaksoja

L

apsiasiavaltuutetun toimisto julkaisi selvityksen perusopetuksen TETjaksojen toteutumisesta ja toimivuudesta 13.2.2019. Selvityksen taustalla oli romanilasten kuulemistilaisuus vuodelta 2016, jossa romaninuoret kertoivat vaikeuksistaan saada TET-paikkoja. Lapsiasiavaltuutetun toimisto selvitti TETjaksojen toimivuutta Keski-Suomessa haastatellen oppilaita sekä opinto-ohjaajia. Vaikka kyse ei ollut tieteellisen tutkimuksen laajuisesta aineistosta, antoi selvitys silti hyvää keskustelupohjaa 13.2.2019 Helsingin Säätytalolla käydylle pyöreän pöydän keskustelulle, jossa Sopo ry oli myös paikalla.

Työelämään tutustuminen eli TET aloitettiin Suomessa vuonna 1976, ja siitä asti sitä on toteutettu lähes samanlaisena vuodesta toiseen ja koulusta toiseen.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan TET-jaksot palvelevat tarkoitustaan ja toimivat hyvin opettajien ja opinto-ohjaajien mielestä.

Oppilaat sen sijaan olivat kriittisempiä: kolmasosa vastanneista oli kokenut TET:in negatiivisena tai hyödyttömänä.

Selvityksen mukaan mielekkäitä TETpaikkoja oli hankala saada varsinkin pienemmillä paikkakunnilla.

Sopo ry mukana pyöreän pöydän TET-keskustelussa

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila näkee TET-jaksoissa paljon potentiaalia oppilaitosten sekä työelämän yhteistyölle että oppilaiden työelämätaitojen opettamisessa. Tästä syystä hän kutsui eri asiantuntijoitakeskustelemaan TET-jaksojen kehittämisestä. Edustajan keskusteluun olivat Sopon lisäksi lähettäneet muun muassa Työ-elinkeinoministeriö, Opetushallitus, KARVI, Akava, OAJ, SAK, STTK, Suomen yrittäjät ry, Talous ja Nuoret TAT, EK, Koulukuraattorit ry ja monia muita.

34

Työelämälle ja oppilaille tukea

Yhteinen näkemys keskustelussa oli se, että vaikka TET näennäisesti toimii, on siinä tarkemmin tarkasteltuna ja oppilaiden mielipiteitä kuunnellen monenlaista kehittämisen tarvetta. TETjaksojen järjestäminen lepää tällä hetkellä lähes yksinomaan perusopetuksen opinto-ohjaajien harteilla, vaikka se voisi hyvin olla yhteiskunnan yhteinen projekti. TET-työpaikkoja tarjoavat eniten kaupat, ravintolat sekä koulut ja päiväkodit. Olisi hyödyllistä, että elinkeinoelämän eri toimialat olisivat kattavasti mukana TET-työnantajina.

Työnantajajärjestöt voisivat laatia TETtyönantajille toimialakohtaisia ohjeita tai valmiita TET-jaksojen ohjelmarunkoja tutustujien ohjaamista helpottamaan. TET-jaksoihin voisi entistä luovemmin yhdistää myös tutustumista saman alan jatko-opintoihin. .

Oppilaat tarvitsevat usein enemmän tukea ja TET-harjoittelun fasilitointia.

TET-paikan hankinta sekä TET-jaksolla oleminen näyttäytyi selvityksen perustella jäävän paljon oppilaiden omalle vastuulle - onnistuen tai epäonnistuen. Oppilaiden yksilöllinen tuen tarve vaihtelee myös TET-jaksojen suorittamisessa ja koulun sekä työpaikan tulee tarjota riittävästi ohjausta ja konkreettisia tukitoimia, jotta jokainen oppilas pääsee TET:iin. Tämä asia nosti pyöreän pöydän keskustelussa spontaanisti esille huolen opinto-ohjausresurssin riittävyydestä perusopetuksessa. Yhteisesti todettiin, että yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla korkeintaan 200 ohjattavaa.

Valtakunnallista kehittämistä tarvitaan

TET-jaksoja on eri puolilla Suomea kehitetty kyllä tähänkin asti esimerkiksi eri hankkeiden puitteissa. Myös erilaisia sähköisiä TET-portaaleja on ollut ja on edelleen. Lapsiasiavaltuutetun johtamassa keskustelussa oltiin

yksimielisiä siitä, että kehittämistyötä tulee jatkossa tehdä valtakunnallisesti yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyönä. TET-jaksoissa on suuri potentiaali myös nuorten sijoittumisessa eri aloille ja työvoiman kohtaannon näkökulmasta. Nyt tarvitaan uudenlaista perus-

koulun, toisen asteen koulutuksen sekä työelämän yhteistyötä. TET-jaksojen koordinointi voisi tulevaisuudessa olla jopa TE-keskusten tehtävä. Joka tapauksessa asia nytkähti sen verran eteenpäin jo nyt, että Lapsiasiavaltuutettu lähetti keskustelun jälkeen kirjeen opetus- ja kulttuuriministeriöön ja työ- ja elinkeinoministeriöön, jossa hän ehdottaa valtakunnallisen työryhmän perustamista TET:in kehittämistä varten.

Mia Gerdt Lisätietoja: http://lapsiasia.fi/aineistot/pyoreanpoydan-keskustelut/tyoelamaantutustumis-eli-tet-jaksot-koulussa/

Vuoden gradu

Vuoden gradun kirjoittajat

O

lemme erittäin iloisia Vuoden ohjausalan gradu 2018 –kunniamaininnasta!

elämäntilanteita, odotuksia ja näkemyksiä välivuoden tai –vuosien viettämisen jälkeen.

Olemme otettuja siitä, että myös muut ovat huomanneet gradumme Koulutuskulttuurisen pääoman yhteys vailla korkeakoulupaikkaa olevien ylioppilaiden uravalintoihin aiheen tärkeyden ja ajankohtaisuuden.

Tutkimuksen tekeminen yhteistyössä kahden tekijän kesken rikasti tutkimusta huomattavasti. Yhteistyömme sujui saumattomasti ja opimme paljon uutta, niin tutkimusaiheestamme, kuin tutkimuksen teostakin. Gradumme antoi meille paljon uutta näkökulmaa myös käytännön ohjaustyöhön, esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymysten kohtaamiseen ohjaajan työssä.

Tavoitteenamme oli tutkimuksemme avulla ymmärtää paremmin nuoren urasuunnitelmien perustan muodostavia taustatekijöitä. Erityisen kiinnostuneita olemme koulutuksen roolista sosiaalisen uusintamisen välineenä ja nostammekin gradussamme esiin toimintahorisontin käsitteen: kuvaamme sen avulla niitä mahdollisia tulevaisuuden polkuja, jotka kukin haastateltu ylioppilas näkee itselleen mahdollisina.

Pyrimme myös tuomaan esiin nuorten

Gradun löydät täältä: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef20181353/ Terveisin Henna Virta ja Katariina Rintala

Vuoden opinto-ohjaaja

Vuoden opinto-ohjaaja 2019 on Tiina Uuttu

T

urun Åpopäivillä jaettiin Vuoden opinto-ohjaajan arvonimi, jonka tänä vuonna sai ansiokkaasti kantaakseen Tiina Uuttu. Arvonimen valinnasta vastasivat SAK, Nuoret ja talous TAT sekä SOPO ry.

Uuttu on toiminut opinto-ohjaajana jo yli 20 vuotta. Palkinto tuli silti hänen sanojensa mukaan tavalliselle opintoohjaajalle. ”Ei tarvitse olla maailmanmestari. Riittää, että on hyvä, ihan tavallinen opo.”

Opinto-ohjaajana Uuttu pitää tehtävänään opettaa nuoria tekemään valintoja. ”Opinto-ohjaus on mahdollisuuksien avausta,” hän sanoo. Valinnat eivät kuitenkaan lukitse oppilaan ja opiskelijan mahdollisuuksia, ja tärkeää on puhkaista väärien mielikuvien kuplia. ”Rohkaisen, että kyllä elämässä selviää kaikenlaisilla valinnoilla.”

Kuva: Jarmo Linkosaari

35

OSATA – osaamispolkuja tulevaisuuteen

T

ammikuussa 2018 astui voimaan suurin koulutuslainsäädännön muutos vuosikymmeneen – ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin myötä yksilölliset opintopolut ovat nousseet entistä suurempaan rooliin ja koulutuksessa tulee huomioida myös opiskelijan aiempi osaaminen. OSATA –osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeessa olemme pyrkineet vastaamaan muutokseen ja kehittäneet uudenlaista ohjausmallia ammatilliseen koulutukseen.

Vaikka työ muuttuu, osaaminen säilyy

Työ ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Digitalisaation, alustatalouden ja globalisaation myötä osa ammateista katoaa ja toisaalta uusia töitä ja ammatteja syntyy tilalle – yhä kiihtyvämmässä tahdissa. Opinto- ja työpolut eivät ole enää lineaarisia, vaan taitoja ja osaamisia kerrytetään sekä opintojen aikana että työelämässä. Osaamista hankitaan työelämän ja opintojen lisäksi myös vapaa-ajalla tai harrastuksissa ja tätä

36

osaamista pitäisi oppia hyödyntämään paremmin. Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat, eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin tai ammattinimikkeeseen. Tässä muutoksessa tärkeäksi taidoksi nousee yksilön kyky tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan.

OSATA-hankkeessa onkin tultu siihen lopputulokseen, että ammatti-identiteetti-käsitteen rinnalle opiskelijalle pitäisi rakentua opintojen aikana myös osaamisidentiteetti. Osaamisidentiteetti on ajassa muuttuva käsitys itsestä osaajana: siitä mitä tiedän, mitä osaan, miten voin kehittyä ja kuinka tuon osaamiseni esiin. Osaamisidentiteetin kehittymistä tulisikin tukea ohjauksella läpi opintojen.

Vaikka työ muuttuu, osaaminen säilyy.

Vahva osaamisidentiteetti luo opiskelijalle varmuutta siitä, että ammatin katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, vaan uusia mahdollisuuksia.

Tärkeää on, ettei työn muutoksesta

luoda nuorille uhkakuvaa, vaan tulevaisuus nähdään positiivisessa valossa.

Tavoitteenamme on auttaa opiskelijaa tunnistamaan osaamisen henkilökohtaiset ulottuvuudet ja näkemään oma osaamisensa osana erilaisia opinto- ja urapolkuja.

Konkreettisia välineitä ohjauksen tueksi

Hankkeen kehitystyössä ovat mukana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Raahen koulutuskuntayhtymä Brahe, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Taustalla on tekijöiden pitkä yhteistyö ohjauksen kehittämishankkeiden parissa.

OSATA-hankkeen yksi konkreettinen tulos on osaamisidentiteettiä tukevien tehtävien ja harjoitusten kehittäminen ohjaustyötä tekeville. Vapaasti hyödynnettävät tehtävät on koottu Sampo-

ohjaussivustolle: www.osata.fi/sampo.

Ohjaussivuston harjoitukset ja tehtävät on luotu ammatillisten perustutkintojen Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnonosan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen (1 osp) toteutukseen, mutta niitä voi hyödyntää kaikessa ohjaustyössä koulutusasteesta ja -alasta riippumatta. Esimerkiksi lukion opinto-ohjaajat ovat löytäneet tehtävistä OPO2-kurssille sopivaa materiaalia. Tehtävät toimivat parhaiten ryhmässä tehtynä, sillä se mahdollistaa kokemusten jakamisen ja vertaisoppimisen. Osaa tehtävistä voi käyttää hyvin myös yksilöohjauksessa.

Ammatti-identiteetti-käsitteen rinnalle opiskelijalle pitäisi rakentua opintojen aikana myös osaamisidentiteetti.

Sampo-ohjaussivuston tehtävien avulla opiskelija voi opetella tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, miettiä tulevaisuuden työelämätaitoja tai pohtia jatko-opiskelumahdollisuuksiaan. Yhdistävänä tekijänä tehtävissä on tulevaisuussuuntautuneen ajattelun tukeminen ja vaihtoehtojen avaaminen.

Tehtäviä on pilotoitu vuonna 2018 ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa Lappian, Sedun ja Brahean oppilaitoksissa.

Olemme tehneet pilotointeja matkailu- ajoneuvo- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden kanssa ja testanneet, miten harjoitukset toimivat erilaisten ja eri aloja opiskelevien opiskelijoiden kanssa.

Tällä hetkellä mietimme hankkeessa eri tehtävien vaihtoehtoisia toteutustapoja kuten pelillistämistä.

omaan alaansa ja ammattiin, sekä niiden kytkeytymistä omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

4. Osaamisella työuralle

Osaamismatkan työpajoissa opiskelijat pohtivat erilaisten harjoitteiden kautta omia lähtökohtiaan ammatilliseen opiskeluun, ensikokemuksiaan opiskeltavan alan työstä, opiskeluun vaikuttavia haasteita ja opintojen etenemistä edistäviä tekijöitä sekä omaa ammatillista tulevaisuuttaan. Tehdyt harjoitukset opiskelija kokoaa omaan osaamissalkkuunsa. Osaamissalkku voi olla alasta riippuen esimerkiksi blogi tai sähköinen portfolio, kunhan se on opiskelijan hyödynnettävissä myös valmistumisen jälkeen. Tarkoituksena on, että tehtyjä harjoituksia voi myöhemmin hyödyntää CV:n kokoamisessa ja oman osaamisen markkinoinnissa työnantajalle. Lisäksi Osaamismatkan voi yhdistää henkilökohtaiseen kehittymisen suunnitelman (HOKS) päivittämiseen. Osaamismatka-ohjausmallia on testattu yhteistyöoppilaitoksissa, ja se on saanut hyvää palautetta.

6. Osaamissalkku

Osaamismatka koostuu kuudesta tapaamiskerrasta, joiden teemat ovat: 1. Omat lähtökohdat ammatilliseen koulutukseen 2. Opiskelijana ammatillisessa koulutuksessa

5. Osaaminen näkyväksi

Kevään aikana julkaisemme Osaamismatka-ohjausmallin vapaaseen käyttöön. Parhaillaan hankkeessa järjestetään koulutuksia opettajille ja ohjaajille eri puolilla Suomea. Koulutuksissa perehdytään OSATA-hankkeen ohjausmalliin, osaamisidentiteetin käsitteeseen ja kokeillaan käytännössä Sampo-ohjaussivuston harjoituksia.

Koulutukset ovat olleet tulleet nopeasti täyteen, joten tilausta tällaiselle ohjauspaketille siis selkeästi on.

Projektiasiantuntijat Anne Nieminen ja Sari Miettinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamispolkuja tulevaisuuteen (S20812) ja se toteutetaan 1.9.2016–31.8.2019 välisenä aikana.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 746 213 euroa. Hanketta osarahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. www.osata.fi

3. Kokemukset alan töistä

Osaamismatkalla läpi opintojen!

Oleellista osaamisidentiteetin rakentumisen kannalta on, että opiskelija- ja urasuunnitteluvalmiuksiin kuuluvia taitoja opeteltaisiin läpi opintojen.

Yksittäisten tehtävien lisäksi olemme kehittäneet hankkeessa niiden tueksi Osaamismatka-ohjausmallin. Osaamismatka on valmiiksi paketoitu kuuden tapaamiskerran mittainen kokonaisuus, joka sopii Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnonosan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen (1 osp) toteutukseen. Osaamismatka on ryhmässä toteutettava prosessi, jonka aikana opiskelija työstää suhdettaan

37

Digitaaliset palvelut ohjaustyötä ja elinikäistä oppimista tukemassa Compleap EU-hanke kumppaneineen Turun Åpopäivillä

N

äin vaalikeväänä yksi koulutuspoliittisen keskustelun ydinsanoista on ollut jatkuva oppiminen ja sen mahdollistaminen kansalaisille. Termi on uudehko ja sen suhde aikaisemmin vakiintuneeseen elinikäiseen oppimiseen lienee vielä monille epäselvä mutta käytännössä molemmissa on kyse yhdestä hyvän yhteiskunnan rakentamisen ydinkysymyksistä: Miten mahdollistamme ja tuemme yksilöiden elinikäistä osaamisen kehittämistä ja autamme navigoimista alati muuttuviin työmarkkinoilla?

Aihepiiri ei sinänsä ole uusi mutta juuri nyt poikkeuksellisen mielenkiintoinen koska työn murros haastaa työelämän toimialoja aivan uudella tavalla ja nopeudella entiseen verrattuna – toisaalta esimerkiksi digitalisaatio mahdollistaa aivan uudenlaisia palveluita joiden avulla voidaan entistä paremmin olla tukemassa kansalaisia osaamisen kehittämistä ja esimerksiksi opinto- ja uraohjauksen prosesseja. Monella tapaa olemme siis uuden äärellä. Aiempaan verrattuna lineaariset työurat ovat yhä harvemmille todellisuutta ja urapolut

38

entistä useammin polveilevat ja rakentuvat myös opiskelun ja työnteon entistä läheisemmälle symbioosille. Käsillä oleva yhteiskunnallinen muutos haastaa osaltaan myös koulutusorganisaatioiden tavat toimia minkä seurauksena hyviä uudistumisen alkuja meillä jo onkin nähtävissä esimerkiksi tiivistyvän toisen asteen, korkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyön sekä osaamis- ja taitoperusteisuuden esiinmarssin myötä. Yhtäältä myös huolestuttaviakin kehityskulkuja on samaan aikaan maalailtu: esimerkiksi puheet kaksoistutkinnon suorittamisen hankaloitumisesta ylioppilastutkinnon uudistuessa sotii vahvasti elinikäisen oppimisen periaatteita vastaan.

Ohjausala ja opinto-ohjaajat ovat näiden teemojen ympärillä avainammattikunta, joka katsoo yksilöiden elämäntilaiteta kokonaisuutena ja siten jatkuvan osaamisen kehittämisen tukeminen on sinänsä jo sisäänrakennettuna ammattikunnan DNA:ssa. Tämän vuoksi oli itsestäänselvää olla mukana vuotuisilla Opopäivillä kuulemassa miten jatkuvan op-

pimisen teemat alalla puhuttavat. Osana päivien ohjelmaa Compleap EU-hanke yhdessä kumppaniensa kanssa toteutti työpajan, jossa luotiin ajankohtaiskatsaus jatkuvaa oppimista tukevien digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön. Lisäksi hankkeessa kehitettäviin uusiin digitaalisiin ratkaisuihin oli mahdollista tutustua tarkemmin ständillä perjantain aikana.

Compleap EU-hankkessa rakennetaan uudenlaisen digitaalisen, koulutusasterajat ylittävän osaamisprofiilin prototyyppiä. Palvelukehitystä verkostossamme vetää Opetushallitus ja ajatuksena on nimenomaisesti pyrkiä osoittamaan että tämän kaltainen henkilökohtainen osaamisprofiili opintotarjontaan kuten Suomessa Opintopolku.fi palveluun kytkettynä ja oppimisanalytiikkaa hyödyntäen voisi tukea yksilöiden elinikäistä oppimista ja auttaa heitä löytämään sopivia koulutuspolkuja eri elämäntilanteissa. Tämän kaltainen palvelu toisi yhteen tällä hetkellä useissa erillisissä profiileissa ja hajallaan olevan osaamistiedon mikä sujuvoittaisi tuntuvasti esimerkiksi koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja vapauttaisi ohjaustyötä tekevien resursseja itse ohjaukseen useiden moninkertaisen osaamistiedon kokoamisten sijaan. Ajatuksena on nimenomaisesti rakentaa myös hyvin konkreettisesti perinteistä ohjaustyötä tukevaa työkalua, minkä vuoksi opinto-ohjaajien ja loppukäyttäjien osallistuminen ovat käyttäjälähtöisen kehittämisen keskiössä.

Tarve tämän kaltaiselle palvelulle on yleiseurooppalainen, ellei globaalikin, joten yhtenä tavoitteena hankkeessa on osoittaa että palvelu olisi integroitavissa myös muiden EU-maiden jo olemassaolevaan infrastruktuuriin – näkökulma on siis rajat ylittävä. Osaltaan koulutuspalveluiden kehittämistä EUkontekstissa kuitenkin haastaa se realiteetti ettei koulutus ole EU:n toimivalla piirissä – yhteinen kehittäminen nojaa siis edelleen pitkälti hyvien käytänteiden vapaaehtoiseen jakamiseen ja hyödyntämiseen. Lisäksi maiden koulutusjärjestelmien välillä on luonnollisesti rakenteellisia eroja minkä vuoksi rajat ylittävien palveluiden kehittäminen on usein hidasta.

Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita että Europassi palvelua ollaan parhaillaan niin ikään kehittämässä vahvasti Compleap ratkaisujen kaltaisen digitaalisen osaamisportfolion suuntaan. Osana meneillään olevaa Compleap hanketta teemme yhteistyötä Europass-verkoston kanssa.

Compleap verkosto ei ole yksin kehittämässä digitaalisia palveluita elinikäisen oppimisen tueksi. Kuten Opopäivien työpajassa esiteltiin Suomessa on meneillään lukuisia keskeisiä hankkeita, jotka kukin omasta näkökulmastaan pyrkivät ratkaisemaan edellä kuvattuja haasteita. Siinä missä kehittäminen on näihin päiviin asti ollut usein hajanaista, hankkeistuksista johtuen joskus lyhytnäköistä että sisällöllisesti osin päällekäistäkin tällä hetkellä ollaan mielenkiintoisen äärellä koska meneillään olevaa työtä koordinoimaan ollaan parhaillaan järjetämässä hallinnonrajat ylittävää koordinaatiotyötä.

Toivoa sopii että kansalaisten ja elinikäisten oppijoiden kannalta maahamme saadaan rakennettua eheä ja käyttäjäystävällinen digitaalinen palvelukokonaisuus useiden irrallisten ja heikosti vuorovaikuttavien portaalien sijaan. Compleap hankkeessa tehtävä oppijakeskeinen kokonaisarkkitehtuurityö voisi olla yksi keino tuoda eri hallinnonalojen palveluita lähemmäsä toisiaan ja hanketoimijoiden kesken tämän lisäarvo on jo monin paikoin tunnustettu. Siinä missä rakennusala tarvitsee kaavansa eheää yhteiskuntarakennetta ohjaamaan tarvitaan myös it-palveluissa kattavaa arkkitehtuurityötä jotta palveluista rakentuu järkeviä kokonaisuuksia.

Kuvassa vasemmalta Compleap hanketiimistä: Antti Laitinen (CSC), Annica Moore (OPH), Hanni Muukkonen (Oulun yliopisto), Monique Leegte (DUO), Tarja Puura (Gradia), Vera Mol (DUO)

Compleapin osaamisprofiilin kehittämisessä hankeverkostomme (CSC, OPH, Oulun yliopisto, Gradia, DUO (Hollanti) + muut partnerit) on tehnyt tiivistä yhteistyötä SOPO:n kanssa ja tämä työ tulee jatkumaan vuoden 2019 aikana. Toivotamme kaikki aiheesta kiinostuneet opinto-ohjaajat mukaan sidosryhmäyhteistyöhömme ja tuleviin tilaisuuksiin.

Lisätietoa hankkeesta verkkosivuilla www.compleap.eu sekä Twitterissä @comp_leap.

Antti Laitinen Projektipäällikkö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

39

SOPO RY:N JÄSENREKISTERI JA JÄSENMAKSUT Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenrekisteri on uudistunut ja toimii kokonaan verkossa. Rekisteri on automaattisesti yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään.

Voit nyt myös tarkistaa jäsentietosi osoitteessa www.sopo.fi.

Jäsenmaksut päätetään vuosittain vuosikokouksessa, joka tänä vuonna oli Turussa perjantaina 8.2.2019.

Jäsenmaksut vuodelle 2019 Varsinainen jäsen 45 € Opiskelijajäsen 22 € Seniorijäsen 100 €

Vuosikokous päätti muuttaa seniorijäsenyyden ainaisjäsenyydeksi. Jäsenmaksu vuodesta 2019 lähtien on 100 € ja se maksetaan vain kerran.

Jäsenmaksua 2019 koskeva sähköposti lähetetään rekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseesi viikolla 11. Maksun eräpäivä on 25.3.2019 Maksaessasi tarvitset nelinumeroisen jäsennumerosi.

Jäsennumero löytyy Opinto-ohjaaja –lehden osoitekentästä.

VARMISTA, ETTÄ JÄSENTIETOSI OVAT AJAN TASALLA!

Sähköinen rekisteri luo jokaiselle oman nelinumeroisen jäsentunnuksen, jonka avulla jäsenmaksu kirjautuu suoritetuksi.

Maksaessasi täytä huolellisesti kaikki pyydetyt kohdat, joita verrataan jäsenrekisterissä olleisiin tietoihin ja näin myös mahdolliset muuttuneet tiedot päivittyvät.

VARMISTA JÄSENYYTESI MAKSAMALLA JÄSENMAKSU!

Jäsensihteeri, tuija.mantsala@sopo.fi

DER N A PER ÅPOPÄIVÄT 2019. KUVA: ERIKA N U TUR