edustus opiskelijoita yhdessä koulutuksen eri asiantuntijoiden ja kehittämistyön toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa ovat opiskelijoiden lisäksi edustettuina Amke ry, opettajakorkeakoulujen edustusta, Arene ry, Samok ry, Teknologiateollisuus ry sekä ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitellaan, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella suomalaisista nuorista on korkeakoulututkinto. Tavoitteena on, että esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vuotta nykyistä nopeammin. Suositusten taustavaikuttajina ovat olleet myös opiskelijavalintauudistukset.
Korkeakoulut uudistavat valintamenettelyjään tavoitteenaan vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opiskelijoiden korkeakouluopintojen aloitusta. Julkaistavien suositusten mukaan Jatkoväylä-opinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksia, ne sisällytetään ammatilliseen toisen asteen tutkintoon ja ovat maksuttomia ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Opinnot lyhentävät opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa 0,5-1 vuodella.
ja Savonlinnan ammattiopisto Samiedu. Ammattikorkeakouluista mukana hankkeessa on ollut neljä ammattikorkeakoulua: Centria-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Jukka Eero Vuorinen
Jatkoväylä-hankkeen kehittämistyöhön ovat osallistuneet seitsemän ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Hyria Koulutus Oy, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedu, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä Riveria
Veli Olavi Katajaa muistaen
Suomen opinto-ohjaajat ry:n kunniajäsen Veli Olavi Kataja menehtyi 27.9.2018 Laakson sairaalassa Helsingissä pitkäaikaisen sairauden murtamana. Olavi Kataja toimi pitkään Opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajana 1970-luvulla. Hän kuului siihen sukupolveen, joka rakensi suomalaista peruskoulua ja loi pohjaa maamme nykyiselle opinto-ohjaukselle. Olavi oli aktiivinen toimija. Hän oli mukana kaikissa keskeisissä peruskoulun opetussuunnitelmatyöryhmissä. Hänen kynänsä jälki näkyi opinto-ohjauksen Peruskoulun OPS-oppaiden lisäksi laajasti. Hän teki oppikirjoja, opinto-ohjauksen lehtijuttuja, artikkeleita ja hän toimi myös kouluttajana. Olavi Kataja näki jo varhain tietotekniikan mahdollisuudet koulutyön ja opinto-ohjauksen kehitystyössä. Käytännön koulutyötään hän teki uransa aikana Kaarinan yläasteen opinto-ohjaajana ja rehtorina.
25