Opinto-ohjaaja 1/2019

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 1/2019

LUOVAN AJATTELUN JÄLJILLÄ SLOVENIASSA

s

oP o

Hankkeista boostia ohjaustoimintaan Opinto-ohjaajan työtehtävät

Mistä sinä haaveilet?

Tee haaveistasi totta yhteishaussa 20.3.–3.4.2019.

Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku Koulutustarjonta kevään yhteishaussa 20.3.–3.4.2019: PÄIVÄKOULUTUKSET Kulttuuriala

Sosiaali- ja terveysala

Kuvataiteilija (AMK) • kuvataide • valokuva Medianomi (AMK) • animaatio • elokuva • journalismi • mainonnan suunnittelu • tuotanto ja projektinhallinta Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) • sirkus • teatteri

Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Hammasteknikko (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK), Turku ja Salo tai verkko-opinnot Sosionomi (AMK), päivä- tai verkko-opinnot Suuhygienisti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK)

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tradenomi (AMK) • liiketalous, Turku ja Salo • liiketoiminnan logistiikka • myyntityö • tietojenkäsittely MONIMUOTOKOULUTUKSET Ensihoitaja (AMK) Insinööri (AMK), kemiantekniikka Insinööri (AMK), tekniikka Kuvataiteilija (AMK) Musiikkipedagogi (AMK)

Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK) • ajoneuvo- ja kuljetustekniikka • bio- ja kemiantekniikka • energia- ja ympäristötekniikka • konetekniikka • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • tieto- ja viestintätekniikka • tuotantotalous Rakennusmestari (AMK)

Sairaanhoitaja (AMK), Salo Sosionomi (AMK), Salo Tradenomi (AMK), liiketalous, Turku ja Salo Tradenomi (AMK), mediatuotanto, verkko-opinnot

Tutustu koulutuksiimme tarkemmin nettisivuillamme: www.turkuamk.fi/haku

opi nto-ohja aja 1/2019

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Yhteishaku – monen vuoden ohjaustyön tulos!...................4 Päätoimittajan palsta: Harari avaa uusia näkökulmia...............................................5 Taitaja TV-sarja työkaluksi opinto-ohjaajille..........................6 Ruotsin korkeakouluihin kannattaa hakea........................10 Kohti luovaa ajattelua Edward de Bonon opeilla............15 Hankkeista boostia ohjaustoiminnan kehittämiseen........18 Sopo ry:n toimikuntien laatimat työtehtävät.....................20 Jatkoväylää pitkin ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun................................24 Veli Olavi Katajaa muistaen................................................25 Toimikunnilta..........................................................................28 Kolumni – Heini Kelosaari: Yhteistyössä on voimaa...........30

ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Lehti 2 – 15.3. (aineisto 1.3.)

Lehti 3 – 20.9. (aineisto 6.9.)

Lehti 4 – 15.11. (aineisto 1.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Suomen opinto-ohjaajat ry www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter @Sopo_ry

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Yhteishaku – monen vuoden ohjaustyön tulos!

Opinto-ohjauksessa oppilas/opiskelija on keskiössä. Opinto-ohjaus lähtee monipuolisesti ohjattavan tarpeista ja pyrkii auttamaan tätä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Ohjauksellista tukea pitää olla riittävästi ja oikea-aikaisesti saatavilla, jotta ohjattava tarvittaessa voi uudelleen arvioida aiemmin tekemiään ratkaisuja ja muuttaa niitä. Ohjauksen tehtävänä on kannustaa ohjattavaa pohtimaan monipuolisesti eri vaihtoehtoja.

Erityisen tärkeää on ohjauksen jatkumo.

Opiskelijoiden valmistuminen ajallaan edellyttää vahvaa opinto-ohjausta.

Opinto-ohjauksen avulla autamme opiskelijoita hahmottamaan opintojen suorittamisen kokonaisuutta nykyistä paremmin. Korkeakoulujen valintamenettelyjen on tuettava alalle ohjautumista. On myös varmistettava, että korkeakouluopiskelijat kiinnittyvät työelämään jo opintojen aikana. Kaikkiin korkeakouluopintoihin on sisällytettävä työelämätietoutta. Opinto-ohjausta on lisättävä koko koulutusketjuun, jotta opiskelijoilla on oikeaa tietoa työelämästä, työnkuvista, työelämätaidoista sekä työnantajien odotuksista.

Yhteishaun aikaan tehtävät päätökset ovat usean vuoden pohjatyön tulos.

Opinto-ohjaajat kautta maan tekevät erinomaista työtä kouluasteesta riippumatta. Opinto-ohjauksen laatu ja resurssit vaihtelevat hyvin paljon. Yksilöohjaus on tärkeä osa meidän työtä, siihen on varattava riittävästi rahoitusta.

Laadukas opinto-ohjaus tarvitsee tuekseen selkeät normit. Suositukset eivät riitä. Opinto-ohjausta on vahvistettava

4

siten, että ketju koulutuksesta työelämään toimii katkeamatta. Tehokas ja oikea-aikainen opinto-ohjaus vähentää opintojen keskeyttämistä. Peruopetuksen ja toisen asteen laatukriteereihin on määriteltävä suhdeluvut mm. ryhmäkokoihin, erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa.

Korkea koulutustaso vie Suomea eteenpäin, mikä mahdollistaa talouskasvun ja kilpailukyvyn. Onkin tärkeää saada ohjattavasta esiin tämän kyvyt, taipumukset ja lahjakkuudet sekä ohjauksella tukea niiden kehittymistä. Oppilaitoksissa ohjaustoiminnan koordinointi on opinto-ohjaajien vastuulla. Opettajien oppilaille ja opiskelijoille antama neuvonta tukee sitä. Tämä kaikki asettaa odotuksia opinto-ohjaajan toiminnalle ja osaamiselle. Ohjaajan ammattitaidon perusta on osata olla aktiivinen kuuntelija, joka on ymmärtäväinen ja tiedostava. Opinto-ohjaajan oma tausta vaikuttaa siihen, millaista ohjausta hän omassa työssään tarjoaa. Ihannetilanteessa ohjaajalla itsellään on runsaasti monipuolista elämänkokemusta, mikä auttaa ymmärtämään nuorten ja aikuistenkin moninaisia tarpeita.

Ohjaamot ovat tervetullut lisä palvelutarjontaan oppilaitoksissa tehtävän työn rinnalle. Ohjaamoissa tarvitaan hyviä ammattitaitoisia ohjaajia, jotka osaavat toimia nuorten ja aikuisten kanssa.

Ohjaamoiden päätehtävänä on neuvoa koulutukseen liittyvissä kysymyksissä oppilaitosten ulkopuolella. Tärkeää on, että ohjaamoissa työskentelee myös

koulutettuja opinto-ohjaajia. Näin ei kaikkialla tällä hetkellä ole. Investoinnit nuoriin ovat tulevaisuuden tekoja.

Nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä varhain. Vaikeimmin syrjäytyneet nuoret ja aikuiset eivät käy töissä tai opiskele, eivätkä ole myöskään ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääminen lisää merkittävästi syrjäytymisriskiä.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan jälleen koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen sekä julkisrahoituksen palveluiden suunta. Nyt on vaikuttamisen paikka.

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Harari avaa uusia näkökulmia Viime vuosien parhaimmat lukuelämykset ovat tulleet Israelista. Yuval Hararin teokset Sapiens – Ihmisen lyhyt historia sekä Homo deus – Huomisen lyhyt historia olivat silmiä avaavia lukukokemuksia. Ne ovat olleet myös kansainvälisiä menestysteoksia, jotka on julkaistu jo lähes 40 kielellä ympäri maailmaa. Menestyksiä ne ovat olleet myös Suomessa. 21 oppituntia maailman tilasta on Hararin kolmas suomennettu teos. Tämä kolmas onkin enemmän kertausta, mutta jos ei ole tutustunut kahteen ensimmäiseen, voi lukaista tämän uusimman.

Yuval Harari väitteli historian tohtoriksi Oxfordissa. Hän opettaa historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa kaikkialla maailmassa. Harari on saanut kaksi kertaa Polonsky-palkinnon, joka jaetaan vuosittain luovuudesta ja omaperäisyydestä humanistisissa tieteissä. Suositeltavia ovat myös hänen mainiot YouTube-sivut (Katso esim. The 2 Most Important Skills For the Rest Of Your Life).

"Meillä ei ole olemassa yhtä minää, joka tekisi tärkeät päätökset. Pikemminkin päätökset ovat tulosta köydenvedosta eri sisäisten entiteettien välillä."

Mitä annettavaa Hararilla on opinto-ohjaukselle? Mielestäni paljonkin. Hararin Homo Deus loihtii näkyviimme tulevaisuuden kuvat, joista meidän jokaisen, myös opinto-ohjaajien tulisi olla perillä.

Tästä keskimmäisestä teoksesta löytyy mielenkiintoinen näkökulma aivojen lateraali dominanssiin. Aivolohkojen pintapuolinen työnjako on tuttua, mutta Harari kertaa Michael Gazzanigan ja Daniel Kahnemannin tutkimuksia ja valottaa niitä uravalinnan näkökulmasta mielenkiintoisesti. Harari kysyy aiheellisesti: ”Keitä minä olen?”, ”Kuka tekee oikeasti päätökseni?” ja ”Onko vapaata tahtoa olemassa?”. Tässä tarina Gazzanigan tutkimuksen kohteena

olleesta pojasta, jonka vasemmman ja oikean aivolohkon välillä oleva aivokurkiainen oli vaurioitunut. Tämän pojan urasuunnitelmia päästiin kysymään sekä vasemmalta että oikealta. ”Pojalta kysyttiin, mitä hän haluaisi tehdä aikuisena. Poika vastasi haluavansa tulla tekniseksi piirtäjäksi. Tämä vastaus tuli vasemmasta aivopuoliskosta, jolla on merkittävä rooli puheen tuottamisessa ja loogisessa päättelyssä. Pojan oikeassa aivopuoliskossa oli kuitenkin toinen aktiivinen puhekeskus, joka ei kyennyt kontrolloimaan puhuttua kieltä, mutta pystyi sen sijaan kirjoittamaan sanoja Scrabble-pelin kirjainlaatoilla.

Tutkijat halusivat tietää, mitä oikea aivopuolisko vastaisi. Niinpä he levittivät kirjainlaattoja pöydälle ja kirjoittivat sitten paperille: ”Mikä haluaisit olla isona?” Paperin he asettivat pojan näkökentän vasemman puoliskon reunalle.

Oikea aivopuolisko käsittelee näkökentän vasemmalta puolelta tulevan datan.

Koska oikea aivopuolisko ei kyennyt käyttämään puhuttua kieltä, poika ei sanonut mitään. Hänen vasen kätensä alkoi kuitenkin liikkua nopeasti pöydän yläpuolella ja poimia kirjainlaattoja sieltä täältä. Laatoilla poika kirjoitti: 'Kilpaajaja.' Aavemaista.”

oikaisee välillä. Se ei kerro kaikkea, ja se ottaa tarinaa punoessaan tavallisesti mukaan vain huippukohdan ja lopputuloksen. Kertova minä käyttää kokemuksia tarinoidensa (muttei yksinomaisena) raaka-aineena. Tarinat puolestaan vaikuttavat siihen, mitä kokeva minä todella tuntee.

Samaistumme kertovaan minäämme.

Kun sanomme ”minä” tarkoitamme päässämme olevaa tarinaa, ei läpikäymäämme kokemusten virtaa. Tarinaa kirjoitetaan kerta kerran jälkeen uudelleen. Siitä rakentuu oma ”muuttumaton” identiteetti.

Urapäätöksiä tekevä nuori muovaa uudelleen oman tarinansa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Unelmakohteesta rannalle jäänyt ja varavalintaan realistisesti tyytynyt muuttaa tarinaansa siten, että tarina on ehyt: ”Oikeastaan tässä kävi loppupeleissä siten, että paras ratkaisu voitti!”

Ehkei meidän opinto-ohjaajien kannattaisi - ainakaan liikaa - hössöttää unelmien perään.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja

Meillä ei ole olemassa yhtä minää, joka tekisi tärkeät päätökset. Pikemminkin päätökset ovat tulosta köydenvedosta eri sisäisten entiteettien välillä, jotka edustavat usein vastakkaisia näkökantoja. Tämähän on tuttua nuorten urapäätösten kanssa pähkäilevien nuorten parissa työskenteleville opinto-ohjaajille.

Meillä on kokeva minä (oikea aivopuolisko), joka ei muista mitään. Se ei kerro tarinoita, eikä sen mielipidettä yleensä kysytä isoja päätöksiä tehtäessä. Toisaalta kokeva minä on usein niin voimakas, että se pystyy tekemään tyhjäksi kertovan minän parhaatkin suunnitelmat.

Kertova minä (vasen aivopuolisko) kehittää koko ajan tarinoita menneisyydestä ja suunnittelee tulevaisuutta. Se

5

Taitaja TV-sarja työkaluksi opinto-ohjaajille

L

ångfilm Productions Finland Oy teki vuonna 2018 kahdeksanosaisen TV-sarjan (8 x 8 min.) kahdeksasta ammattikouluopiskelijasta, jotka osallistuvat Taitaja-Mästare finaaliin Tampereella 2018. Kyseessä on kahdeksan henkilökuvaa, joissa saamme jokaisessa osassa seurata muun muassa kilpailuun valmistautumista, opintoarkea ja itse kilpailuja. Lisäksi TV-sarja antaa pienen kuvan myös jokaisen päähenkilön taustasta, harrastuksista ja vapaa-ajanvietosta.

Tuotanto valmistui joulukuussa 2018 ja se on nähtävänä YLE Areenassa kokonaisuudessaan lauantaina 19.1. klo 00.01 ja TV-sarja esitetään myös joka lauantai 19.1. alkaen klo 19.50 YLE TEEMA FEM -kanavalla. TV-sarja on ruotsinkielinen mutta siinä on suomenkielinen tekstitys.

Tavoitteemme on alusta asti ollut kuvata positiivisella tavalla eri opiskeluvaihtoehtoja ammattikouluopetuksessa ja tällä tavalla antaa vaihtoehtoja lukio-opiskelulle nyt Yhteishaun alkaessa 2019. Olisimme luonnollisesti enemmän kuin kiitollisia, mikäli teillä olisi mahdollisuus katsoa TV-sarjaa yhdessä oppilaiden kanssa ja toivomme, että TV-sarja antaa teille avuja käydä keskusteluja käytännönläheisimmistä opiskeluvaihtoehdoista oppilaiden kanssa.

Löydät TV-sarjan YLE Areenasta hakusanalla "Taitajat".

Mats Långbacka, tuottaja

6

Sopo ry:n jäsenrekisteri ja jäsenmaksut Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenrekisteri on uudistunut ja toimii kokonaan verkossa. Rekisteri on automaattisesti yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään.

Voit nyt myös tarkistaa jäsentietosi osoitteessa www.sopo.fi Jäsenmaksut päätetään vuosittain vuosikokouksessa, joka tänä vuonna on Turussa perjantaina 8.2.2019.

Jäsenmaksut vuodelle 2018

Varsinainen jäsen 45 € Opiskelija ja seniorijäsen 22 €

Olemme näytteilleasettajana Åpopäivillä Turussa 8.2.2019 Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Pelastusopistosta

auttajien ammattiin Tutkintokoulutuksemme etuja:

• sisällöltään ja kestoltaan tiivis koulutus • hyvät opintososiaaliset edut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne

VARMISTA, ETTÄ JÄSENTIETOSI OVAT AJAN TASALLA!

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana, ei yhteishaussa. Tutkintomme ovat myös Opintopolku.fi-palvelussa.

Sähköinen rekisteri luo jokaiselle oman nelinumeroisen jäsentunnuksen, jonka avulla jäsenmaksu kirjautuu suoritetuksi.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

Maksaessasi täytä huolellisesti kaikki pyydetyt kohdat, joita verrataan jäsenrekisterissä olleisiin tietoihin ja näin myös mahdolliset muuttuneet tiedot päivittyvät.

Tämä helpottaa niin aikaa vievää tarkistustyötä kuin vähentää olennaisesti virheitä.

Maksaessasi tarvitset nelinumeroisen jäsennumerosi.

Jäsennumero löytyy Opinto-ohjaaja –lehden osoitekentästä.

VARMISTA JÄSENYYTESI MAKSAMALLA JÄSENMAKSU! Terveisin jäsensihteeri Tuija Mäntäsälä, tuija.mantsala@sopo.fi

90 op / 1,5 vuotta Seuraava haku elokuussa 2019, koulutus alkaa tammikuussa 2020. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

90 op / 1,5 vuotta Elokuussa 2019 alkavan koulutuksen haku päättyy 15.3.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Alipäällystötutkinto

60 op / 1 vuosi Elokuussa 2019 alkavan koulutuksen haku päättyy 15.2.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) 240 op / 4 vuotta Elokuussa 2019 alkavan koulutuksen hakuaika 18.3. - 12.4.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja verkkosivuiltamme tai opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi

7

Hae ammatillisiin erityisoppilaitoksiin

13.3. - 3.4.2019!

opintopolku.fi → vaativana erityisenä tukena järjestettävä ammatillinen koulutus

8

OSAAJAN

POLKU

MESTARIKSI Ammattiosaajan kirja on oppilaitoksille ja se myönnetään ammatillisessa perustutkinnossa menestyneelle opiskelijalle.

Kisällin- ja mestarinkirjan voi saada suoritettuaan kädentaitoihin tai yrittäjyyteen ja johtamiseen liittyvän korkeaa osaamista vaativan ammattitai erikoisammattitutkinnon.

Kisällinkirja myönnetään ammattitutkinnon suorittaneelle ja Mestarinkirja erikoisammattitutkinnon suorittaneelle henkilölle.

Mestarikiltaneuvosto myöntää edellä mainitut osaamista osoittavat kirjat.

Lisätietoja ja tilauslomake löytyvät osoitteesta mestarikiltaneuvosto.fi

9

RUOTSIN KORKEAKOULUIHIN KANNATTAA HAKEA

R

uotsin korkeakoulujen opiskelijavalintojen pisteytysmalleista vastaa valtion viranomainen. Siis toisin kuin meillä, missä korkeakoulut autonomiansa turvin itse päättävät pisteytyksestä. Ruotsin asiasta vastaava viranomainen on Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto (Universitets- och högskolerådet - UHR). Suomalaisten opiskelijoiden sijoittumista säätelevät määräykset ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Tämän hetkinen tilanne on jonkin verran kireämpi kuin muutama vuosi sitten, mutta edelleen Ruotsin korkeakouluihin tulee valituksi varsin helposti iso joukko suomalaisia nuoria.

Ruotsin korkeakouluhin haetaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään haussa on hieman runsaammin hakukohteita, mutta myös syksyn haussa on mukana paljon koulutuksia toisin kuin Suomessa. Kevään haku alkaa 15.3. ja päättyy 15.4. eli muutama viikko myöhemmin kuin meillä. Olen muistuttanut omia opiskelijoita siitä, että jos sattuu unohtamaan meidän Opintopolku-haun, niin Ruotsiin vielä ehtii. Haku on tehty varsin helpoksi. Käyttöliittymä on miellyttävä ja opastaa hakijaa. Mitään pääsykokeita ei yleensä ole vaan valinta tapahtuu todistusten perusteella. Ruotsin korkeakouluihin haettaessa tarvitaan sekä lukion päättötodistus (Avgångsbetyg från

gymnasiet) että ylioppilastutkintotodistus (Studentexamensbetyg). Siitä voi opiskelijoita muistuttaa, että kyllä päättödistuksellakin on vielä arvoa – siis ainakin Ruotsiin haettaessa. Huhtikuun hakemusta voi täydentää (komplettera) sitten, kun kesän alussa paperit on saatu ulos. Syksyllä alkaviin englannin kielisiin koulutuksiin haku ei yleensä onnistu tämän kevään ylioppilaalta.

Hakea voi jopa 12 kohteeseen. Sivustot, joilta koulutuksia voi tutkia ovat hyvin käteviä ja miellyttävät käyttää. Studera. nu sisältää yleisempää tietoa ja haku itsessään tapahtuu osoitteessa Antagning. se. Suomalainen ylioppilas on aina hakukelpoinen. Alakohtaiset vaatimukset (Särskild behörighet) ovat yleensä varsin lepsut. Päättötodistuksen keskiarvosta ja ylioppilastutkinnon arvosanoista lasketaan tietyn kaavan perusteella pistemäärä (meritvärde). Maksimipistemäärä on 22,50. Laskemalla itselleen tämän luvun voi aiempien vuosien tilastoja seuraamalla arvioida menestysmahdollisuuksia. Hakukohteista noin neljännes on kovassa kilpailutilanteessa

Suomalaiset hakijat ja valitut Ruotsin korkeakouluihin hakijat

ajankohta

valitut

osuus hakijoista

2658

HT2016

2069

78 %

2780

HT2017

1921

69 %

2460

HT2018

1838

75 %

Lundin yliopiston kirjasto

10

ja ne ovat ne samat alat kuin meilläkin eli lääketiede, oikeustiede ja psykologia.

Ruotsiin on kyllä loppupeleissä helppo päästä opiskelemaan. 75 % koulutuksista on sellaisia, joihin käytännössä ei ole kilpailua eli kaikki kelpoiset otetaan sisään. Elokuussa on vielä runsaasti hyvätasoisia koulutuspaikkoja tyhjillään ja semmoisillakin aloilla, joihin meillä on kova kilpailu. Esimerkiksi opettajankoulutukseen ei Ruotsissa saada juuri millään hakijoita.

Nykyisellä laskukaavalla mennään tämä vuosi, mutta muutoksia on varmaan luvassa jatkossa.

Suomalaiset nuoret ovat tervetulleita Ruotsiin opiskelemaan.

"Olen muistuttanut omia opiskelijoita siitä, että jos sattuu unohtamaan meidän Opintopolku-haun, niin Ruotsiin vielä ehtii."

Vielä viime vuosikymmenellä Ruotsiin pääsi tosi helposti. Suomalainen hakija, jolla oli vain keskimääräistä paremmat paperit, saattoi päästä mihin vaan vaikka niihin hakijapainealoille. Sitten välillä Ruotsi laittoi ulkomaiset hakijat omaan valintajonoon ja sehän oli tietenkin EU-oikeuden vastaista. Myös pohjoismainen korkeakoulusopimus on taannut, että kaikilla pohjoismaalaisilla on mahdollisuus hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan kansalaisilla. Ruotsiin muuten haetaan ympäri maailmaa, mutta suomalainen hakijajoukko on yksi suurimpia. Kaiken maailman todistukset osataan siellä pisteyttää.

Tästä ulkomaisten hakijoiden erilliskohtelusta luovuttiin ja tällä vuosikymmenellä on ollut suomalaisten kannalta edullisia ja nyt siis sitten vähemmän edullisia laskentamalleja. Vuonna 2017 laskentamallia tiukennettiin, kun suomalaiset hakijat näyttivät saaneen selvästi parempia pisteitä kuin ruotsalaiset hakijat. Suomalaisten hakijoiden mediaani oli jo yli 20 kun se heillä oli alle 18. Ja kun vielä Ruotsin lukiotodistusten pisteytystä kiristettiin, oli suomalaiset hakijat laitettava ruotuun.

Kävin tapaamassa UHR:n tilasto- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Tuula Kuosmasta. Hän on pitkään toiminut Ruotsin opiskelijavalintojen johtotehtävissä. Hän on paras asiantuntija näissä pisteytysmalleissa. Yritin selittää hä-

nelle, että suomalaista hakijajoukkoa ei voida verrata ruotsalaishakijapopulaatioon, koska Suomesta Ruotsiin hakee ylipäätään vähän valikoituneempi joukko. Tämä oli kyllä heillä tiedossa.

Ja voi olla, että jatkossa laskukaavaa taas hieman säädetään. Kukaan ei ollut Suomesta kertonut heille meidän opiskelijavalintauudistuksesta. Sitä me hieman spekuloimme, miten uudistus vaikuttaa suomalaisten haluun hakeutua Ruotsiin opiskelemaan.

Tuula Kuosmasen mielestä valituksi tulleiden määrä ei ole mitenkään katastrofaalisesti romahtanut. Ruotsiin on edelleen suhteellisen helppo päästä opiskelemaan ja suomalaiset opiskelijat ovat hyvässä maineessa.

sama niin ruotsia äidinkielenään puhuville kuin muillekin.

Kolmannes korkekoulujen aloituspaikoista täytetään todistusvalinnan kautta ja kolmannes korkeakoulukokeen kautta. Yhden kolmanneksen voi korkeakoulu päättää, miten valinta tapahtuu.

Monet käyttävät siltäkin osin todistusvalintaa.

Suomen ruotsalaisten nuorten hakeutuminen Ruotsiin on ollut kasvussa.

Tähän on ollut yhtenä syynä Suomen kitkeräksi muuttunut henkinen ilmapiiri. Tämä on ollut ikävä piirre, mutta se onkin aivan toisen jutun aihe.

Jukka Eero Vuorinen

Jos hakija ei menestys todistusvalinnassa, voi hän osallistua yleiseen korkeakouluvalmiutta mittaava kokeeseen (Högskoleprov), joka järjestetään kahdesti vuodessa. Kokeen voi tehdä Ruotsissa, mutta myös Suomessa ainakin Maarianhaminassa ja Vaasassa. Menestyäkseen kokeessa hakijalla on oltava hyvät ruotsin kielen taidot, sillä koe on

11

Olemme Valtakunnallisilla OPO-päivillä Turussa 7.–9.2.2019

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

Kasvatustiede • Oikeustiede • Taide ja muotoilu • Yhteiskuntatiede

ulapland.fi

Keuda tarjoaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja opiskeluun – jokaiselle JATKUVA HAKU – HAKEA VOI AINA!

Opintoihin hakeudutaan osoitteessa keuda.fi/koulutustarjonta.

Koulutustarjonnasta löydät kaikki koulutuksemme, ja hakulomakkeen voi täyttää milloin vain. Olemme apunasi myös chatissä!

KOULUTUSINFOT JA TUTUSTUMISPÄIVÄT Järjestämme infotilaisuuksia Keravalla (Keskikatu 3) parittomien viikkojen keskiviikkoisin. Kerromme koulutuksista klo 14 – 15, ja oppisopimuksesta klo 15 – 16. Tervetuloa kuuntelemaan!

Toimipisteeemme järjestävät myös tutustumispäiviä tutkinnoittain, katso ajankohtainen lista osoitteesta www.keuda.fi/infot.

KEUDASTA LISÄÄ OSAAMISTA!

Meiltä löydät ammattitutkinnot sekä erikoisammattitutkinnot, joilla kehität osaamistasi. Tarvitsetko vaikkapa tukea esimiestyöhön: - Lähiesimiestyön ammattitutkinto - Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.

Lisäksi Keudan Työelämäpalveluissa räätälöidään juuri sinun tai työehteisösi tarpeisiin sopivat koulutukset – perinteisistä korttikoulutuksista tutkintoihin saakka!

12

hakijapalvelut@ulapland.fi

Tule tutustumaan Keudan osastoon DREAM JOB Åbopäivillä ja osallistu samalla arvontaan!

KYSY LISÄÄ!

• Keudan Hakupalvelut, p. 040 174 5579, AMK hakupalvelut@keuda.fi • Keudan Työelämäpalvelut p. 040 174 5627, tyoelamapalvelut@keuda.fi #omapolku Palvelemme myös chatissä 1 keuda.fi #ykkösvalinta #omapolku

Euroguidance tiedottaa

Yhteistyötä asiakkaan parhaaksi

Uusi kaksikielinen ohjauskeskus Brysselissä Keväällä 2018 Brysselissä avattiin kaksikielinen matalan kynnyksen ohjauskeskus. Se palvelee asiakkaita ranskaksi ja flaamiksi. Keskus kuuluu kansainväliseen Cité des Métiers -keskusten verkostoon.

Keskuksesta saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta koulutuksesta, työelämästä, oppisopimusasioista, yrittäjyydestä, rahoituksesta ja kansainvälisestä liikkuvuudesta. Palvelu on asiakkaille ilmaista ja toimii ilman ajanvarausta, eikä se edellytä rekisteröitymistä. Palveluita voi käyttää itsenäisesti ja tarvittaessa saa keskuksen ohjaajilta opastusta asioissa.

Asiakas on keskiössä Palveluiden suunnittelussa on otettu huomioon asiakkaiden erilaiset valmiudet ja lähtökohdat. Vaikka digitaalisuus on vahvasti läsnä palveluissa, voi asioihin perehtyä myös painettujen aineistojen varassa (mm. esitteet, oppaat, käsikirjat). Näin taataan se, että koulutus- ja työelämätietous on helposti verkkoympäristöihin tottumattomienkin asiakkaiden saatavilla.

Keskuksen asiakaskunta on iältään, taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan varsin moninaista. Yleisesti asiakkaat etsivät tietoa ja neuvontaa itselleen sopivan opiskelu- tai työpaikan löytämiseen, uudelleen kouluttautumiseen, ulkomailla opiskeluun tai harjoitteluun, oman yrityksen perustamiseen sekä hakevat apua koulutus- ja uravalintojen tekemiseen.

Asiakkaat voivat kartoittaa kiinnostustaan ja ammatillisia taipumuksiaan verkossa tehtävillä sovelluksilla. Niistä saadut tulokset ovat suuntaa antavia ja auttavat asiakasta hahmottamaan sitä, mikä ala tai koulutus hänelle sopii. Tuloksista voi tarvittaessa keskustella ohjaajan kanssa.

Yhtäläisyyksiä Suomen Ohjaamoihin Brysselin ohjauskeskuksen toiminta perustuu eri hallinnonalojen ja niiden viranomaisten väliseen yhteistoimintasopimukseen. Cité des Métiers -konseptissa onkin yhtäläisyyksiä Suomen Ohjaamo-toimintaan, jossa eri alojen toimijat tulevat yhteen ja tarjoavat asiakkaille saumattoman palvelukokonaisuuden.

Keskuksen työntekijät edustavat useampaa eri taustaorganisaatiota. He ovat ohjauksen ja tietotyön asiantuntijoita koulutuksen ja työelämän kysymyksissä. He palvelevat asiakkaita moniammatillisessa ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä.

Lisätietoa Brysselin Cité des Métiers -ohjauskeskuksen verkkosivut: www.citedesmetiers.brussels Kansainvälisen Cité des Métiers -verkoston kotisivut: www.reseaucitesdesmetiers.com/eng Ota yhteyttä meihin Euroguidance Suomi

EuroguidanceFI

Euroguidance-tiimin tavoitat sähköpostitse: euroguidance@oph.fi

Kuva: Kari Kuukka

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa.

Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

13

Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku #UniOulu #ArcticAttitude

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa.

Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta.

Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä.

Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan.

Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.

Työ? Opiskelu?

Asuminen? Arki?

Ohjaamo − nuorten palvelut yhden oven takana Ohjaamo on palvelupiste, joka tarjoaa maksutonta tietoa, neuvontaa ja ohjausta alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjaamosta on mahdollista saada tukea koulutusvalintoihin, asumisneuvontaa, apua työllistymiseen, sekä Kelan, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen palveluja. Ohjaamoon voi tulla vapaasti keskustelemaan tai ottaa yhteyttä soittamalla tai viesteillä.

Lähimmät Ohjaamo-palvelupisteet ja muita lisätietoja löydät osoitteesta

14

ohjaamot.fi

”Creative thinking is a skill, that can be learned in a structured way.”

– Edward de Bono

ERASMUS+ KURSSI LJUBLJANASSA Teaching Creativity in schools inspired by Edward de Bono Teksti: Sinikka Kuukasjärvi-Kanto Sain mahdollisuuden osallistua viime kesänä kuuden päivän luovan ajattelun opettamisen taitojen Erasmus+ -kurssille yhdessä erityisluokanopettaja Marja Suopangin kanssa. Opettajana toimi Nastja Mulej, joka on pätevöitynyt Edward de Bono -menetelmän opettaja. Kurssi oli poikkeuksellisen hyvin suunniteltu ja toteutettu. Kaikessa toiminnassa huomioitiin kurssilaisten

hyvinvointi, motivaatio, osaaminen, yhteisöllisyys ja oman ajattelun merkitys.

Toimivana ohjeena kurssilla oli, että ajattele ensin itse ja kirjoita omat ajatuksesi paperille tietyn aikarajan puitteissa.

Sama englanniksi: “Write first, talk later.” ”On your own first, together later.” ”Positive sides first, negatives later.”

Oman ajattelun jälkeen saimme kertoa

ajatuksemme toisille siten, että hän, joka kertoi ensimmäisenä sai kertoa kaikki ajatuksensa toisten kuunnellessa aktiivisesti tätä puhujaa. Aktiivinen kuuntelu tarkoitti sitä, että seuraavat ryhmän jäsenet eivät enää toistaneet edellisen puhujan kertomia asioita, vaan kertoivat eri asioista kuin edellinen puhuja. Tämä tapa mielestäni harjaannutti erityisen hyvin intensiivistä toisen puhujan

..

15>

Teaching Creativity in schools inspired by Edward de Bono

kuuntelemisen taitoa. Myös ryhmässä aloituspuheenvuorot vaihtuivat tasapuolisesti kouluttajan antamien kriteerin mukaan ja täten jokainen ryhmän jäsen otti vastuuta ja sai omalla vuorollaan kertoa myös ensimmäisenä ajatuksensa.

Luova ajattelu ihmisen valttina

Mielestäni luovan ajattelun taitojen kehittäminen ja opettaminen korostuvat juuri tässä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Koemme nyt ja tulevaisuudessa suuria työelämän muutoksia. Julkisen sektorin työmahdollisuudet pienenevät, joten mm. yrittäjyys on tulevaisuudessa monelle nuorelle varteenotettava vaihtoehto, mikä ennen kaikkea edellyttää luovan ajattelun taitoja. Työmarkkinoilta häviää ammatteja, joiden tehtävät voidaan koodata ja tekoäly kykenee hoitamaan ne ihmistä tehokkaammin. Myös robotisaatio muuttaa työelämää. Robottien käyttöä on kokeiltu jopa hotellien vastaanotossa Japanissa. Kognitiiviset rutiinitehtävät, jotka ovat korvattavissa loogisilla säännöillä, ovat tekoälyn ja robotiikan avulla korvattavissa kuten laskutus, palkat, lainapäätökset ja hakemusten hyväksyntä.

Supercellin toimitusjohtajan Ilkka Paanasen mielestä (HS 18.10.2018) tulevaisuudessa kaiken, minkä pystyt kuvittelemaan, pystyt myös koodaamaan. Hänen mielestään tulevaisuuden koodareilta edellytetään matemaattisen tai teknisen Bled järvi Sloveniassa.

Kuva: Magda Kaleta

16

taidon rinnalle luovaa ja yhteiskunnallista ajattelua, psykologiaa, sosiologian ja palvelumuotoilun osaamista. Mikäli Paanasen esittämä ennuste pitää paikkansa, niin erityisesti luovan ajattelun taidot korostuvat työelämässä. Työt, joissa tarvitaan keksimistä, sosiaalista vuorovaikutusta, empatiakykyä, etiikkaa, moraalia, motivointia ja kestävän kehityksen ymmärtämistä teknologisten innovaatioiden osalta säilynevät yhä edelleen ihmisten tekeminä. Olettaisin myös, että perinteiset rakennusalan ammatit kuten sähkö-, rakennus- ja talotekniikka - alan työtehtävät säilyvät, koska ne vaativat todella monipuolista ongelmanratkaisukykyä ja vahvaa kädentaito-osaamista haasteellisilla rakennustyömailla.

kehityksen hengessä. Sanotaan, että yksi idea 3000 ideasta johtaa uuteen innovaatioon, joten niin kouluissa kuin työelämässäkin soisi vallitsevan ilmapiiri, jossa sallitaan luovat, välillä hassuiltakin tuntuvat ideat. Nämä uudet ideat voivat puolestaan synnyttää meille uutta työtä.

" Joskus on hyödyllistä

irtautua vanhoista ajattelun kaavoista, jotta saisimme täysin uutta näkökulmaa."

Havahduin kurssilla siihen, että näinä työelämän rakennemuutosvuosina luovan ajattelun taidot ovat olennaisia opetettavia taitoja, joita nuorille on syytä todellakin opettaa. Osa nuorista lähtee myös enenevässä määrin yrittäjyyden polulle julkisen sektorin työpaikkojen vähetessä ja tällä polulla juuri luovuus korostuu. Meidän on jalostettava vanhoja tuotteita/palveluita entistä ehommiksi ja luotava jotain uutta kestävän

Järjestelmällistä luovaa ajattelua

Kurssilla tutustuimme mm. seuraaviin menetelmiin: PMI (Plus, Minus, Interesting), AGO (Aims, Goals, Objectives), CAF (Consider All Factors), OPV (Other Point’s of View), APC (Alternatives, Possibilities, Choices), CoRT: Random Input, CoRT4 Remove Faults, FIP (First Important Priorities). Mielestäni luovan ajattelun taitojen menetelmät jäävät

hyvin oppilaiden mieleen, koska niistä jokaisesta on selkeät kirjainlyhenteet kuten PMI tai AGO jne. Kustakin menetelmästä on piirretty myös kuvio, joka helpottaa kyseisen menetelmän muistamista.

nä syksynä eniten ohjaustyössäni olen käyttänyt PMI-menetelmää. Opiskelija on tullut luokseni pohtimaan kahden vaihtoehdon välillä. Tällöin olen havainnollistanut käsiteltävänä olevaa aihetta tekemällä asiasta taulukon, johon olen kirjoittanut aiheeseen liittyvät opiskelijan kertomat hyödyt, haitat ja muita näkökulmia. Sen jälkeen olen pyytänyt opiskelijaa ottamaan kuvan pohdintataulukosta ja tarvittaessa miettimään asiaa vielä läheisten ja kenties muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä.

matkaa varten ja kiitän myös valovoimaista kouluttajaa Nastja Mulejta hyvästä valmennuksesta kurssilla. Suosittelen kurssia erityisesti opinto-ohjaajille mutta myös kaikille muille opetus- ja ohjaustyötä tekeville.

Myös OPV- menetelmä on ollut tiiviissä käytössä ohjaustyössäni. Usein opiskelijan tekemissä päätöksissä vaikutukset ulottuvat myös muihin ihmisiin, vaikkakin tärkeintä on tehdä erityisesti omaa tulevaisuutta koskevia päätöksiä ensisijaisesti omien kiinnostusten, arvojen, osaamisen ja vahvuuksien pohjalta.

Perehdyimme myös yhteen mielenkiintoiseen menetelmään kuten CoRT: Random Input. Kouluttajan mukaan joskus on hyödyllistä irtautua vanhoista ajattelun kaavoista, jotta saisimme aiheeseen täysin uutta näkökulmaa. Tällöin voimme tuoda aiheeseen jotain täysin siihen kuulumatonta, ennalta arvaamatonta, jotta saamme luovan ajattelun uusille urille. Tehtävänämme oli keksiä uusi salapoliisihahmo nimeltä James Cooper ja liittää tähän hahmoon jäätelö. Mietimme sen jälkeen, mitä ajatuksia jäätelö ja salapoliisi James Cooper meissä herätti.

Luovan ajattelun opettajana arjessa

Miten olen hyödyntänyt kurssilla oppimaani opinto-ohjaajan työssäni? Tä-

Saman kurssin aiemmin käynyt luokanopettajana toimiva Katja kävi meille yhtenä päivänä kertomassa omista kokemuksistaan luovan ajattelun taitojen opettamisesta viidennen luokan oppilaille. Hänen kertomuksensa mukaan lapset pystyivät aiempaa paremmin keskittymään käsiteltävänä olevaan aiheeseen ja että heidän oppimistulokset olivat myös parantuneet sen jälkeen, kun hän aloitti luovien ajattelun menetelmien opettamisen lapsille.

Sinikka Kuukasjärvi-Kanto Ounasvaaran lukio/ammattilukion opinto-ohjaaja

Sain kurssilta lisää välineitä sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen että myös luokkamuotoiseen ohjaukseen. Voin ohjaustarpeen niin vaatiessa ottaa tilanteeseen sopivan, selkeän ja strukturoidun menetelmän käyttöön ja siten auttaa opiskelijaa itseänsä löytämään paras vaihtoehto omaan tilanteeseensa.

Opinto-ohjauksen tunneilla tuo ”Think first, talk later” pelittää jo nyt hyvin, PMI toimii loistavasti päätöksentekotilanteessa ja AGO tavoitteiden ja vaihtoehtojen pohdinnassa. Kurssilla opitut asiat antoivat lisää toimivia työkaluja ohjaukseen. Olen kiitollinen Erasmus+ -ohjelmalle, että saimme rahoituksen

17

Hankkeista boostia ohjaustoiminnan kehittämiseen Teksti: Mervi Kurula & Marja-Liisa Ruotsalainen

K

orkeakouluissa eletään jatkuvassa muutoksessa, johon myös opinto-ohjauksessa on reagoitava. Opiskelijoiden arkea koskettavat muutokset mm. toimeentuloasioissa.

Suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä vaikuttaa korkeakoulujen rahoitukseen ja ja opintopisteiden ja tutkintoon valmistumisen vaikutus korkeakoulujen rahoitukseen vaikuttavat mm. siihen mihin korkeakoulujen ohjauksessa panostetaan. Ohjaus muuttuu ja mukautuu, mutta ohjauksen keskiössä on kuitenkin aina yksilö - opiskelija.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väistämättä siihen, että korkeakouluissa on tarve kehittää ohjausta, sujuvoittaa arjen toimintaa ja ohjata ja tukea opiskelijoita jo toisen asteen opintojen aikana ja jatkopintojen suunnitteluvaiheessa, opintojen aikana ja työelämään siirtymisessä.

Karelia-ammattikorkeakoulussa ohjaustoimintaa on ollut ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisesta saakka, ja opinto-ohjaajia on kaikilla koulutusaloilla. Ohjaustoimintaa on vuosien varrella jatkuvasti tarpeen tullen kehitetty mm. erilaisten kehittämishankkeiden muodossa, joko omina hankkeina tai ulkopuolisen rahoituksen avulla yksin tai yhteistyössä muiden korkeakoulujen kesken. ”Täsmähankkeet” ovat oivallinen keino kokeilla ja testata uusia toimintamalleja. Tässä artikkelissa esitellään muutamia poimintoja Kareliaammattikorkeakoulun ohjauksen kehittämishankkeista sekä yhteishankkeista muiden ammattikorkeakoulujen, ammatillisen toisen asteen oppilaitosten sekä yliopiston kanssa.

Ohjausta korkeakoulupaikan löytämiseen Korkeakoulustartti – Korkeakouluopintoihin suuntaava valmennus on hanke, jossa valmennetaan ja ohjataan

18

pohjoiskarjalaisia nuoria oman koulutusalan valinnassa. Hankkeen kohderyhmä on pohjoiskarjalaiset toisen asteen tutkinnon suorittaneet nuoret, joilla ei ole jatko-opintopaikkaa, sekä maakunnan ura- ja opinto-ohjauksesta vastaavat tahot. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen kaksivuotinen hanke päättyy heinäkuussa 2020. Rahoittajana hankkeessa on Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan Unionin sosiaalirahasto.

Tarve Korkeakoulustartille lähtee siitä, että uusista ylioppilaista lähes 70% jää koulutuksen ulkopuolelle ja lähes 40% lykkää jatko-opintoihin hakeutumista yli kahdella vuodella. Pohjois-Karjalassa pelkästään ylioppilastutkinnon suorittaneiden alle 30-vuotiaiden työnhakijoiden määrä yli tuhat ja määrä kasvaa vuosittain noin sadalla.

Korkeakoulustartti-hankkeessa oli keväällä 2018 pilotti, jossa oli mukana 10 nuorta, joille järjestettiin yleistä valintakoevalmennusta. Syksyllä käynnistyi valmennusmuotoista ryhmätoimintaa nuorille jotka suunnittelevat korkeakouluopintoja. Valmennuksen tarkoituksena on tukea nuoren kiinnostuksen ja mahdollisuuksien kartoittamista ja alavaihtoehtoihin tutustumista. Ensimmäinen ryhmämuotoinen valmennus on juuri päättynyt vuoden 2018 lopussa. Odotamme jännittyneinä, kuinka valmennuksessa mukana olleet nuoret saavuttavat tavoitteensa tämän kevään yhteishaussa. Syksyn haussa kolme ryhmävalmennuksessa mukana ollutta sai jo jatko-opiskelupaikan. Valmennuksen aikana he ovat päässeet tutustumaan eri aloihin ja ammatteihin työpaikkavierailuiden yhteydessä, tutustuneet itseään kiinnostavan alan/alojen opintoihin, tavanneet eri alojen opiskelijoita valmennuksissa ja oppilaitoksissa, tutustuneet oppilaitosten oppimisympäristöihin, ja varjostaneet päivän ajan itseään kiin-

nostavan alan opiskelijoita. Nuoret ovat myös saaneet ryhmä- ja yksilövalmennusta mm. pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Tukea valmistumisvaiheeseen ja työuran ensiaskeliin Opinnäytetyöpaja-hankkeessa haetaan ratkaisuja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden nopeampaan valmistumiseen. Opinnäytetyö on opiskelijalle laajuudeltaan ja työmäärältään suurin yksittäinen opintosuoritus.

Opinnäytetyön aiheen puuttuminen tai työn etenenmisen haasteet ovat usein merkittävin hidaste tai jopa este valmistumiselle.

Matalan kynnyksen opinnäytetyöpajat ovat yhteinen työskentely- ja keskustelufoorumi, joka oli kokeiluvaiheessa kohdennettu erityisesti liiketalouden ja International Business sekä YAMKtutkintoa suorittavien koulutusten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden väliseksi toiminnaksi. Tilaisuudet ovat olleet avoimia, joten niihin on voinut osallistua muidenkin alojen opiskelijat. Työpajassa asiantuntijat ohjaavat ja neuvovat opiskelijoita opinnäytetyöhön liittyvissä kysymyksissä. Toimintamalli on tehty mahdollisimman helpoksi opiskelijalle. Työpajat toimivat siten, että niihin voi tulla ilmoittautumatta ja opiskelijan omien tarpeiden mukaan.

Työpajatoiminta on ollut käynnissä jo kolme vuotta ja kuukausittain järjestetyissä pajoissa on ollut mukana jo lähes 400 opiskelijaa. Erityisen hyväksi on osoittautunut ns. yhden luukun periaate, sillä pajassa opiskelijalla on mahdollista saada ilman ajanvarausta yhdellä kertaa eri asiantuntijoiden palvelut, jotka tukevat, ohjaavat ja palvelevat opiskelijoita opinnäytetyöhön liittyvissä kysymyksissä. Työpajaa tarjotaan osallistujille mahdollisuutena viedä opinnäytetyötä eteenpäin positiivisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Korkeakouluopiskelijoiden mentorointi-ohjelma toteutettiin vuosina 2016-2018. Hankkeen kohderyhmänä eli aktoreina olivat sekä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen Suomen yliopiston Joensuun kampuksen opiskelijat. Mentoreina toimivat pohjoiskarjalaiset yritysten ja muiden organisaatioiden esimies-, johto- ja

asiantuntijatehtävissä toimivat. Mentorointiohjelma integroitiin osaksi opiskelijoiden tutkintoa. Mentorointiohjelman kautta opiskelijat tutustuivat aleen yrityksiin sekä työelämän käytäntöihin ja toimintatapoihin, ja sitä kautta tehostettiin opiskelijoiden työelämään siirtymistä.

Opinnoista työuralle - Työuraohjauksen ja työelämän yhteiskokeiluilla uusia ratkaisuja -hanke on kahden vuoden hanke, jossa kehitetään kolme ratkaisua yhteistyössä työelämän kanssa valmistumisen nivelvaiheeseen. Ongelmana monilla aloilla on se, että opiskelijat opintojen loppuvaiheessa siirtyvät harjoittelujen ja projektien kautta työelämään ja työn imu uhkaa tutkinnon valmistumista. Hankkeessa kehitetään kokeilujen kautta opintojen loppuvaiheen ohjausta ja pilotoidaan tehostettua ura-ohjausmallia. Yhteistyössä työelämän kanssa vahvistetaan mahdollisuuksia työn opinnoillistamiseen. Tämä sujuvoittaa työelämässä olevan opiskelijan valmistumista. Uraohjausta kehitetään etsien yhdessä uusia ratkaisuja erityisesti hankkeeseen valittujen koulutusalojen alhaiseen työlllistymiseen esim. palveluseteli- ja mobiiblikokeilujen kautta.

RETU-hankke (Resilienssi ja tulevaisuususko) on Laurea-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka käynnistyi vuoden 2018 lopulla. Karelia-ammattikorkeakoulu on hankkeessa mukana yhtenä osatoteuttajana. RETUhankkeessa on lähtökohtana tunnistaa tekijät, jotka haittaavat opiskelijoiden opiskelukykyä ja motivaatiota suunnitella tulevaisuuttaan. Toisaalta hankkeessa on tavoitteena auttaa opettajia ja ohjaustyötä tekeviä tunnistamaan ja puuttumaan ajoissa opintojen etenemiseen vaikuttaviin seikkoihin. RETU-hankkeessa jatketaan digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen kehittämistä, jota opettajat, ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö voivat tulevaisuudessa hyödyntää työssään.

Work Smart -uraohjausmallilla opinnoista töihin Work Smart – Älykkäästi töihin -menetelmä on työpajoihin perustuva toimintatapa uraohjaajan tueksi opiskelijoiden ohjauksessa.

WS-uraohjausmalli luotiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisessä ESRkehittämishankkeessa vuosien 20152017 aikana. Toteuttamalla uraohjausmallin kehittämisprosessia iteratiivisesti siitä muotoutui molempien oppilaitosten tarpeisiin ja erityispiirteisiin sopiva, systemaattisesti toteutettava, opiskelijoiden ammatillista kasvua tukeva toimintatapa.

Work Smart – Älykkäästi töihin -uraohjausmalli on kehitetty vastaamaan työelämän tarpeisiin ja kehittämään opiskelijan työelämätuntemusta ja työnhakutaitoja.

Uraohjausmallin avulla autetaan opiskelijoita ja työ- ja elinkeinoelämää nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla, niin työllistymisessä kuin rekrytoinnissa. Uraohjausmallin kulmakiviä ovat asiakaslähtöisyys, sparraava ohjaaja, toiminnallisuus ja työelämäyhteistyö.

Work Smart -uraohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia yleisten työelämäkäytänteiden mukaan, osaa arvioida osaamistaan ja suunnitella osaamisensa kehittämistä. Opiskelija oppii markkinoimaan osaamistaan ja työpanostaan, opiskelija osaa hakea oman alan työelämäkontakteja ja tietää oman alansa sekä yleiset työelämän pelisäännöt. Edellä mainitut asiat tulevat tutuksi opiskelijalle kolmen oman koulutusalan työpajan myötä, joissa kahdessa ensimmäisessä keskitytään tietojen ja taitojen karttumiseen ja sitten kolmannella kerralla tavataan verkostoitumistyöpajassa potentiaalisia työnantajia rekrytointiharjoittelun merkeissä. Tällöin myös ujoimmilla opiskelijoilla on tasaveroinen mahdollisuus tuoda esille kompetenssejaan. Työelämänedustajat ovat innostuneita ja sitoutuneesti mukana sparraamassa tulevia työnhakijoita, sil-

lä yritykset näkevät verkostoitumistilaisuudet loistavina mahdollisuuksina vahvistaa työnantajamielikuvaansa samalla, kun tukevat opiskelijoiden työnhakutaitoja.

Work Smart -uraohjausvalmennus sopii työ- ja/ tai uraohjausta tekeville (uraohjaajille, opinto-ohjaajille, opettajille.)

Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta WS-menetelmän käyttöönottamiseksi (työ)uraohjausta tekeville ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Opinto-ohjaajien työn tueksi Work Smart -menetelmässä on paljon materiaalia oppilaiden ohjaukseen: sekä ryhmätehtäviä kontaktiopetukseen että yksilötehtäviä itsenäiseen työskentelyyn. Lisäksi menetelmän haltuun ottamiseen sisältyy tapahtumatuottamisen alkeet, ohjausta sekä konkreettisia esimerkkejä yritysyhteistyön tavoitteelliseen kehittämiseen.

Mervi Kurula, vastaava opinto-ohjaaja Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulu

Work Smart –uraohjausmallia esitellään tarkemmin helmikuun valtakunnallisilla opopäivillä Turussa torstaina korkeakoulujen toimikuntatapaamisessa.

Kehittämistyössä mukana ollut ja kouluttajana toimiva projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen tavattavissa vielä perjantai-iltapäivänä Kareliaamk:n esittelypisteellä.

19

Suomen opinto-ohjaajat ry: opintoohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla Työtehtävät ovat Sopo ry:n toimikuntien laatimia. Listat eivät sellaisenaan velvoita työnantajia tai opinto-ohjaajia. Opinto-ohjaajien työtehtävissä voi olla paljon vaihtelua kunnittain ja jopa kouluittain. SOPO jatkaa työtään työtehtävien määrittelyn parissa – tavoitteena on selkeyttää opinto-ohjaajan työnkuvaa.

Suomen opinto-ohjaajat SOPO ryn suositus kaikilla kouluasteilla on 1 opinto-ohjaaja / 200 ohjattavaa.

Nettisivuillemme päivitetään työtehtäviä ja lisää materiaalia on tulossa; mm. opinto-ohjaajan vuosikello kaikille kouluasteille.

Yhteistyöterveisin Hallitus ja toimikunnat

Perusopetus 1. Henkilökohtainen ohjaus

• • • • • • •

oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus oppimaan oppimisen, tavoitteellisuuden ja opiskelutaitojen hankkimisen ohjaus itsetuntemuksen, päätöksentekotaitojen ja valinnaisaineiden valinnan ohjaus yhteishakuun ja muihin hakuihin sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus ohjaus erityistilanteissa sekä erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien ohjaus TET-ohjaus, työnhakutaitojen ohjaus ja rohkaiseminen kesätöiden hakuun oppilaitoksesta toiseen siirtyvien ohjaus ja jälkiohjaus

2. Opetus

• opetussuunnitelman mukaiset opinto-ohjauksen oppitunnit • opinto- ja tutustumiskäyntien järjestäminen 3. Pienryhmäohjaus

• pienryhmäohjausta voidaan toteuttaa oppilaiden tarpeiden mukaisesti 4. Tiedotus- ja yhteydenpitotehtävät

• ohjauksellinen tiedottaminen ja yhteydenpito koulun sisällä sekä koulukohtaisen ohjaussuunnitelman laatiminen • yhteydenpito oppilaiden tuen järjestelmiin ja huoltajiin sekä vanhempainiltojen järjestäminen • valinnaisaineiden valintaprosessissa mukana oleminen • TET:n järjestelyt ja toteutus • yhteishaun järjestelyt • uusien oppilaiden vastaanottaminen ja yhteydenpito kouluasteiden välillä etenkin nivelvaiheissa • yrittäjyyskasvatuksen vastuuhenkilönä toimiminen omassa koulussa • yhteydenpito työ- ja elinkeinoelämään sekä opetuksen hallintoon (kunnallinen, seudullinen, valtakunnallinen)

5. Oppilashuoltoon liittyvä työ

• osallistuminen pedagogisen tuen tiimin toimintaan sekä yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön • yksilöllinen oppilashuoltotyö moniammatillisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 6. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen

20

• koulutusjärjestelmässä, ylioppilastutkinnossa, opiskelijavalinnoissa, hakujärjestelmissä, työelämässä ja yhteiskunnassa jatkuvasti tapahtuvien muutosten seuraaminen ja työelämän tarpeiden ennakointi • tieto- ja viestintätekniikan kehityksessä pysyminen ja verkko-ohjaus • oman ohjaustyön ja opetuksen suunnittelu, valmistelu, kehittäminen ja arviointi sekä opetussuunnitelmatyö oppilaanohjauksen osalta • osallistuminen tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin

7. Muut työtehtävät

- koulun yhteisiin tilaisuuksiin (päivänavaukset, juhlat) ja niiden järjestelyihin osallistuminen - välituntivalvonnat ja muut kaikille opettajille kuuluvat valvontatehtävät

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työ vaihtelee hyvin laajasti koulutuksen järjestäjästä riippuen.

Jopa yksikkökohtaiset erot ovat suuret. Opinto-ohjaajan on tärkeää huolehtia oman ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä jatkuvasti muuttuvassa ammatillisen koulutuksen kentässä.

Keskeiset tehtäväkokonaisuudet ja joitain konkreettisia esimerkkejä: 1. Hakeutumisen ohjaus

• Koulutusten markkinointiin osallistuminen • Hakijoiden tiedotus, neuvonta ja ohjaus • Hakemusten käsittely (hakutoimistoissa tai aloilla), jatkuvan haun hakemukset ja haastattelut, opiskelijavalinta 2. Henkilökohtainen ohjaus, pienryhmä- ja ryhmäohjaus

• Tutkinto-opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus (HOKS-prosessiin osallistuminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen yleensä yhteiset tutkinnon osat ja ammatillisen opettajan tukena muissa tutkinnon osissa), ohjaus- ja tukitoimenpiteiden sekä opiskeluvalmiuksia tukevien toimien kartoitus (yhdessä esim. erityisopettajana kanssa) ja ohjaus tukitoimien pariin, opintososiaalisten etuuksien esittely, monikulttuurinen osaaminen • Valinnaisuuden toteuttamiseen osallistuminen (kurssivalinnat yms.)

• Uraohjaus (jatko-opintoihin ohjaus, työelämään ohjaus, uralla etenemisen ohjaus) • Kahden tutkinnon opiskelijoiden ohjaus • Korkeakouluopintojen ohjaaminen, kun II asteen opiskelija opiskelee jo ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa (esim. kurkistuskurssit) • Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp (kovin kirjavasti eri oppilaitoksissa, osittain kokonaan opinto-ohjaajan vastuulla, joissain muiden opettajien tehtävää ja versioita siitä väliltä) • Ohjauksen piirissä myös hakijat, siirtyvät ja eroavat opiskelijat 3. Monialainen yhteistyö

• Vastuuohjaajat/koulutusvastaavat/opettajat ym oman koulun opetushenkilöstö • Opiskeluhuollon henkilöstö • Opintosihteerit, asiakaspalvelusihteerit • Huoltajat ja muu kotiväki • Hakupalvelut • Viestintä ja markkinointi • Oppimisvalmiuksia / opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot • Jatko-opintoja järjestävät tahot, AMK:t yms.

• Ohjaamo (opinto-ohjaajalla asiantuntijan rooli), etsivä nuorisotyö • TE-palvelut • Työelämä, työpajat, järjestöt • Hanketyö • Yms. Yhteistyö perusopetuksen, korkeakoulujen ja työelämän kanssa: Tutustumispäivät, avoimet ovet, vanhempainillat, Taitaja9, teknologiapäivät, opoinfot, messut jne.

Opiskeluhuolto: yksilöllinen opiskeluhuolto, opiskelijahuoltoryhmätyö Pedagoginen tuki: pedagoginen ja erityinen tuki sekä kurinpito (kuulemiset) Opiskelijoiden osallistamiseen osallistuminen: tutortoiminta, teemapäivät, tapahtumat, juhlat yms.

21

Lukio 1. Opetus

• opetussuunnitelman mukaisten opinto-ohjauksen kurssien opetus • opinto- ja tutustumiskäyntien järjestäminen 2. Henkilökohtainen ohjaus

• opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä opinto-ohjaus • oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen

• henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen ja toteutumiseen liittyvä opinto-ohjaus

• ylioppilastutkinnon suunnittelemiseen ja valintoihin liittyvä opinto-ohjaus,

ylioppilastutkintosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvä opinto-ohjaus

• opinto-ohjaus erityistilanteissa, esimerkiksi kesken lukuvuotta tulevat opiskelijat, opintojaan

jatkavat, yli kolme vuotta lukiossa opiskelevat opiskelijat, oppimisvaikeuksista kärsivät, elämän tilanteiden muutoksista kärsivät, vaihto-opiskelijat, jne. (Uuden lukiolain myötä myös jälkiohjaus.)

• jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä opinto-ohjaus

• yhteishakuun ja opiskelijavalintoihin liittyvät ohjaustehtävät

• jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvä opinto-ohjaus

• koulutuksesta ja oppilaitoksesta toiseen siirtyvien opinto-ohjaus

• työelämään tutustuttaminen ja ohjaus 3. Tiedotus ja yhteydenpitotehtävät

• sisäiset tiedotus-ja yhteydenpitotehtävät

• ohjauksellinen tiedottaminen oppilaitoksen sisällä ja tiedotus ohjauspalveluista,

esim. vierailut, messut, yhteiset infot

• valintoihin liittyvä tiedottaminen, kurssit ja aineet, YO-asiat

• aineiden valinta, koulutusohjelman valinta

• jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen liittyvä tiedotus

• tiedotus nivelvaiheisiin liittyvissä asioissa

• tiedotus vanhempainilloissa • ulkoiset tiedotus- ja yhteydenpitotehtävät

• yhteistyö peruskoulujen, toisen asteen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön kanssa

• yhteistyö elinkeinoelämän ja yritysten kanssa

• yhteistyö työ-ja elinkeinotoimistojen kanssa

• yhteistyö viranomaispalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa

• yhteistyö järjestöjen kanssa • opinto-ohjaukseen liittyvän verkostoyhteistyön rakentaminen ja ylläpito • opiskelijavalintoihin liittyvät tiedotus- ja yhteydenpitotehtävät

• opiskelijavalintoihin liittyvä tiedottaminen

• koulutus-ja oppilaitostiedottaminen

• tiedotusyhteistyö yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa, mm. opetushallitus,

työhallinto, ammatinvalinnan ohjaus, työelämä ja koulutuksen järjestäjät 4. Opiskelijahuoltoon liittyvä työ

• osallistuminen moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän työhön omassa oppilaitoksessa • opiskelijahuoltoon liittyvät neuvottelut ja konsultaatiot • osallistuminen kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön 5. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen

22

• •

• • •

osallistuminen tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin koulutuksessa, koulutusjärjestelmässä, opiskelijavalinnoissa ja hakujärjestelmissä, ylioppilastutkinnossa, työelämässä ja yhteiskunnassa jatkuvasti tapahtuvien muutosten seuraaminen omaa ohjaustyötä ja opetusta tukevan työn suunnittelu, valmistelu, kehittäminen ja arviointi ammattikirjallisuuden seuraaminen ohjaustaidon ylläpito, päivittäminen ja kehittäminen esim. täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen osallistumalla

6. Opinto-ohjauksen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi ja arviointi oppilaitoksessa

• • • •

koulukohtaisen ohjausjärjestelmän suunnittelu, kehittäminen ja arviointi yhdessä kouluyhteisön kanssa koulun ohjaussuunnitelman toteuttaminen ja arviointi yhteistyö rehtorin, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa osallistuminen oppilaitoksen opetussuunnitelma-, suunnittelu-, kehittämisja arviointityöhön opinto-ohjauksen osalta

Korkeakoulu 1. Opiskelijoiden ohjaus

a) opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus • eri elämänvaiheissa tukeminen (esim. muutto kotoa, vastuunotto omasta elämästä, perhe-elämän ja/tai työn ja opiskelun yhdistäminen ) • ammatillisen kasvun tukeminen b) oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen hankkimisen ohjaus • henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ja toteutuminen • ohjaus erityistilanteissa (esim. kesken lukuvuotta tulevat opiskelijat, opintojaan jatkavat, normiajan ylittäneet, oppimisvaikeuksia omaavat, elämäntilanteiden muutoksista kärsivät, vaihto-opiskelijat) c) jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus • hakuun ja opiskelijavalintoihin liittyvät ohjaustehtävät • uraohjaus 2. Opetus

• opinto-ohjaukseen liittyvien tuntien ja kurssien pitäminen • opinto- ja tutustumiskäyntien järjestäminen 3. Tiedotus ja yhteydenpitotehtävät

a) sisäiset tiedotus- ja yhteydenpitotehtävät • ohjauksellinen tiedottaminen oppilaitoksen sisällä ja tiedotus ohjauspalveluista • valintoihin liittyvä tiedottaminen b) ulkoiset tiedotus- ja yhteydenpitotehtävät • yhteistyö toisten korkeakoulujen kanssa • yhteistyö muiden asteiden oppilaitosten kanssa • oppilaitosmarkkinointi ja rekrytointi (messut, lukiot, tapahtumat, abi-päivät) 4. Opiskelijahuoltoon liittyvä työ

• osallistuminen moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän työhön • tehostetun ja erityisen tuen suunnitteluun osallistuminen • neuvottelut ja konsultaatiot opintojen aikana 5. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen

• osallistuminen tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin, ammattikirjallisuuteen tutustuminen • koulutuksessa, oppilaitosten opiskelijavalinnoissa ja hakujärjestelmissä, ylioppilastutkinnossa, työelämässä ja yhteiskunnassa jatkuvasti tapahtuvien muutosten seuraaminen ja oman ammattitaidon päivittäminen ja kehittäminen • omaa ohjaustyötä ja opetusta tukevan työn suunnittelu, valmistelu, kehittäminen ja arviointi 6. Opinto-ohjauksen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi ja arviointi

• • • •

korkeakoulukohtaisen ohjausjärjestelmän suunnittelu, kehittäminen ja arviointi ohjaussuunnitelman toteuttaminen ja arviointi yhteistyö esimiesten, opettaja- ja vertaistutorien, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa osallistuminen korkeakoulun opetussuunnitelmatyöhön

7. Verkostoyhteistyö

• koulun ulkopuolisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja ylläpito • työvoimaviranomaiset, ohjaamot, ELO-verkostot

23

Jatkoväylää pitkin ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun

S

uomalaisen koulujärjestelmän hyvä lähtökohta on ollut, että mikään valinta ei johda umpikujaan. Nyt haetaan koulujärjestelmään lisäbuustia.

Sen tulisi kannustaa eteenpäin. Tähän tähtää uusi lukio ja siihen samaan suuntaan pyrkii Jatkoväylä-hanke. Hankkeen aikana kehitettiin käytäntöjä, joiden avulla ammatillisen koulutuksen opiskelija voi nopeuttaa ja helpottaa siirtymistään ammattikorkeakouluun.

Hankkeessa mukana olleissa ammattioppilaitoksissa opiskelijalle tarjottiin nykyistä paremmat mahdollisuudet valita ammattikorkeakouluopintoja jo osaksi ammatillista tutkintoa jatkoväylän avulla.

Jatkoväyläopintojen opiskelijat onnistuivat lyhentämään kokonaisopiskeluaikaa ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulun opintopolulla.

Lisäksi jatkoväyläopinnot vaikuttavat

myönteisesti ammatillisen toisen asteen koulutuksen vetovoimaan.

Jatkoväyläopinnot ja erillishaku antavat ammatillisen koulutuksen opiskelijalle yhteishaun lisäksi lisäväylän hakeutua tutkinto-opiskelijaksi ammattikorkeakouluun. Vetovoiman lisääntymisen ja opiskelijoiden jatkoväyläopintoihin ohjautumisen, kiinnittymisen sekä ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi siirtymisen edellytyksenä on laadukas ohjaustyö kaikissa jatkoväyläprosessin vaiheissa.

Mitä mieltä opiskelijat itse ovat?

Opiskelijat toivat esille puutteita saamassaan informaatiossa. Osa ei ollut saanut ohjausta jatko-opintoihin lainkaan. Vaikka hanke tavoitteli väylien sujuvoittamista, tieto oli välittynyt opiskelijoille sattumanvaraisesti.

Onkin tärkeää, että yhteisiin tutkinnon

Opiskelijan tulee saada opintojensa suunnittelemiseksi ja urasuunnittelutaitojensa syventämiseksi riittävästi tarvitsemaansa ohjausta. Opiskelijan tulisi saada myös kokemuksia korkeakouluopinnoista ammattiopintojensa aikana.

24

osiin kuuluva Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet –osuus on opinto-ohjaajien vastuulla.

Opinto-ohjaajien merkitys jatkoväylällä etenemisessä taas jälleen korostui.

Opinto-ohjaajien koettiin olleen tärkeässä roolissa korkea-asteen opintoihin ohjaamisessa ja psykososiaalisen tuen tarjoamisessa.

"Jatkoväyläopinnot ja erillishaku antavat ammatillisen koulutuksen opiskelijalle yhteishaun lisäksi lisäväylän hakeutua tutkinto-opiskelijaksi ammattikorkeakouluun."

Jatkoväylä-hankkeen päätösseminaarissa julkaistiin jatkoväyläopintojen ja -ohjauksen valtakunnalliset suositukset, joista keskustelemaan on kutsuttu vahva

edustus opiskelijoita yhdessä koulutuksen eri asiantuntijoiden ja kehittämistyön toimijoiden kanssa.

Tilaisuudessa ovat opiskelijoiden lisäksi edustettuina Amke ry, opettajakorkeakoulujen edustusta, Arene ry, Samok ry, Teknologiateollisuus ry sekä ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitellaan, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella suomalaisista nuorista on korkeakoulututkinto. Tavoitteena on, että esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vuotta nykyistä nopeammin. Suositusten taustavaikuttajina ovat olleet myös opiskelijavalintauudistukset.

Korkeakoulut uudistavat valintamenettelyjään tavoitteenaan vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opiskelijoiden korkeakouluopintojen aloitusta.

Julkaistavien suositusten mukaan Jatkoväylä-opinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksia, ne sisällytetään ammatilliseen toisen asteen tutkintoon ja ovat maksuttomia ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Opinnot lyhentävät opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa 0,5-1 vuodella.

ja Savonlinnan ammattiopisto Samiedu.

Ammattikorkeakouluista mukana hankkeessa on ollut neljä ammattikorkeakoulua: Centria-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Jukka Eero Vuorinen

Jatkoväylä-hankkeen kehittämistyöhön ovat osallistuneet seitsemän ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Hyria Koulutus Oy, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedu, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä Riveria

Veli Olavi Katajaa muistaen

Suomen opinto-ohjaajat ry:n kunniajäsen Veli Olavi Kataja menehtyi 27.9.2018 Laakson sairaalassa Helsingissä pitkäaikaisen sairauden murtamana.

Olavi Kataja toimi pitkään Opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajana 1970-luvulla. Hän kuului siihen sukupolveen, joka rakensi suomalaista peruskoulua ja loi pohjaa maamme nykyiselle opinto-ohjaukselle. Olavi oli aktiivinen toimija. Hän oli mukana kaikissa keskeisissä peruskoulun opetussuunnitelmatyöryhmissä. Hänen kynänsä jälki näkyi opinto-ohjauksen Peruskoulun OPS-oppaiden lisäksi laajasti. Hän teki oppikirjoja, opinto-ohjauksen lehtijuttuja, artikkeleita ja hän toimi myös kouluttajana.

Olavi Kataja näki jo varhain tietotekniikan mahdollisuudet koulutyön ja opinto-ohjauksen kehitystyössä. Käytännön koulutyötään hän teki uransa aikana Kaarinan yläasteen opinto-ohjaajana ja rehtorina.

25

Valmennuskurssit vuodesta 1975

Työelämätaidot haltuun!

Tarjolla tilaisuus hankkia valmiuksia oppijoiden työelämätaitojen ja oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittämiseen: tilaa alueellesi tai oppilaitokseesi Työelämätaidot haltuun -koulutuksia.

Koulutusosiot: Työelämäosaaminen opettajan tietoina ja taitoina 3 op Oppijoiden työelämäosaaminen – tavoitteista toiminnaksi 3 op Oppilaitoksen työelämäyhteistyö ja työelämäkumppanuuksien rakentaminen 3 op Innovaatio-osaaminen tulevaisuuden työelämätaitona 3 op Kohderyhmänä perusopetuksen ja lukion opetus- ja ohjaushenkilöstö ja johto. Koulutushanketta rahoittaa Opetushallitus, joten koulutukset ovat maksuttomia.

Kysy lisää: Maija-Liisa Siitari koulutussuunnittelija 040 595 9180 maija-liisa.siitari@jamk.fi

www.jamk.fi/opelle

26

“PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”.

(Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340

NETTILUKIO ON AUKI

24/7

KU R S S IEN HINTA ON

e 0 4

ALOITA TÄSTÄ

VALMIS!

OPISKELIJALLE KURSSITODISTUS

1 1997 ALKAEN

LUKIOKURSSIT verkossa

KU R SS IEN VA STA AV UUS S ELVIT ETÄ ÄN OM AS S A LU K IO S S A

HOPS!

OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ TOIMII MUIKKU

ARVIOINTI= Ki r j a l l i n en palau te te h tävis tä, ko ko n ais palau te, s e kä ar vos an a ku rs s is ta

K UR SSI T S I S Ä LTÄVÄT: - O PPI M I SPÄ IVÄ KI RJA N - O HJ E E T KU R SSI N S U O R I T TAMI SE E N - L A AD U K KA AT M AT E R I A A L I T JA M O NI PUO L I SE T T E H TÄVÄT

OPISKELLA VOI OMAAN TAHTIIN!

OPETTAJALTA SAA OHJEET JA TUKEA OPISKELUUN KURSSIN AIKANA

27

Toimikunnilta Perusopetustoimikunta

Hei! Toivottavasti olette tulossa isolla joukolla Turun Opopäiville!

Jos teillä on siihen mahdollisuus, toivomme, että osallistutte Sopon perusopetustoimikunnan kokoontumiseen. Siellä kerrotaan perusopetuksen oppilaanohjaajille syyskuussa 2018 toteutetun sähköisen kyselyn tuloksista. Ohjausalan opiskelija Jarna Pasanen esittelee kyselystä erillisiin opintoohjaajan opintoihin tekemäänsä kehittämistyötä. Nostamme myös esille ajankohtaisia työolosuhteisiin liittyviä aiheita, joihin pyrimme vaikuttamaan. Niitä ovat muun muassa oppitunnittomat perjantait ja palkkakuoppa. Tilaisuudessa on myös hieno mahdollisuus jakaa oppilaanohjauksen hyviä käytänteitä kollegoiden kanssa. Lämpimästi tervetuloa!

Tuomme toki muillakin tavoin kuin Opopäivillä esille kyselyn tuloksia ja aiheita, joihin perusopetustoimikunta ja Sopo pyrkivät vaikuttamaan. Olkaa siis jatkossakin kuulolla ja yhteydessä meihin.

Iloa ja jaksamista kevään aherrukseen!

Reformi toi mukanaan monelle ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajalle paljon uusia ohjattavia ja uusia työtehtäviä. Mitään ei ole varsinaisesti jätetty pois ja kiirettä ja epäselvyyttä on riittänyt. Nyt olemme taas uuden edessä.

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat siirtyvät yhdessä opettajien kanssa vuosityöaikaan. Osa meistä on siirtynyt vuosityöaikaan kuluvan tammikuun alussa. Monen kohdalla se on edessä elokuussa 2019. Mitä meidän on hyvä tietää vuosityöajasta? Mitä se meille tarkoittaa? Tähän keskitymme Turun Åpopäivien ammatillisen koulutuksen toimikuntatapaamisessa. Mukana myös OAJn työmarkkina-asiamies Markku Perttunen. Työnkuvamme vaatii kirkastamista, kaikkeen emme yksinkertaisesti repeä. SOPO tekee töitä yhteisen opinto-ohjaajan työnkuvan määrittelemiseksi. Meidän toimikuntatapaamisessa kuulemme jäsenemme Erikan johdatusta aiheeseen. Tapaamisen lopussa on asiamies Janne Suntion, The Mesta.net / Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry, ajankohtainen puheenvuoro.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, ota kaveri mukaan!

Tervetuloa toimikuntatapaamiseemme kaikki ammatillisen koulutuksen kollegat ja muut asiasta kiinnostuneet to 7.2. klo 16.00-17.30!

Nähdään!

Erika, Leena, Sari, Sirpa, Timo, Virpi

Terveisin Nina, Anja, Mia, Tuija, Hans ja Pia

Lukiotoimikunta Ammatillisen koulutuksen toimikunta Hyvää vuotta 2019 meille jokaiselle. Lukuvuosi on puolessa välissä ja vuoden hämärin aikakin on pikkuhiljaa jäämässä taakse. Kun töistä lähtee viimeistään virka-ajan päättyessä, voi poistua oppilaitoksesta ennen pimeän tuloa. Viime vuonna tähän aikaan otettiin ensimmäisiä askelia ammatillisen koulutuksen reformin kanssa. Oli paljon uutta ja epäselvää.

Kaikkiin kysymyksiin ei ollut vastauksia, ilmassa oli epävarmuutta ja ehkä pelkoakin.

Kaikki ei enää ole uutta eikä ihan niin epäselvää. Vastaamattomia kysymyksiä on edelleen ja epävarmuuttakin on ilmassa. Reformin jälkeistä aikaa on kuitenkin eletty nyt yksi kalenterivuosi. Yhteinen ammatillinen koulutus on arkipäivää työyhteisöissämme. Silloin tällöin joku erehtyy vielä puhumaan aikuiskoulutuksesta ja nuorisokoulutuksesta. Jatkuva haku alkaa olla ymmärrettävä käsite yhteishaun rinnalla, vaikka edelleenkin se herättää kysymyksiä. HOKS ja joustava opiskeluaika ovat arkipäivää opiskelijoiden arjessa, eivätkä kaikki valmistu enää kesän kynnyksellä. Varmasti on paljon vielä keskeneräistäkin, mutta kuka kaipaa enää opintoviikkoja?

28

VUOSI 2018 OLI LUKIOTOIMIKUNNALLE TYÖNTÄYTEINEN JA VUODELLE 2019 ON MYÖS ODOTETTAVISSA PALJON TOIMINTAA

Uusi lukiolaki hyväksyttiin 10.8.2018. Tämän lain valmisteluun osallistuminen oli yksi lukiotoimikunnan viime vuoden tärkeimmistä tehtävistä. Valmistelimme Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitukselle kannanottoja lakiin ja siihen liittyviin asetuksiin useamman kerran. Prosessin aikana tuli vahva tunne, että Sopon lähettämät lausunnot ja kannanotot luettiin huolella ja osaamistamme osataan arvostaa myös lukiokoulutusta kehitettäessä.

Uudessa lukiolaissa opinto-ohjauksen tärkeys korostuu yhtenä osana opiskelijoiden lukiossa saamaa tukea. Samoin erityisopetuksen lisääminen lukiolakiin parantaa opiskelijoiden tukea lukio-opinnoissa. Uudistuksen on tarkoitus antaa opiskelijalle paremmat mahdollisuudet tutustua korkeakouluopintoihin, kansainvälisyyteen ja työelämään jo lukioaikana. Kentällä uusi lukiolaki on herättänyt myös huolta resursseista ja miten lakia aiotaan eri puolella Suomea lähteä toteuttamaan käytännössä. Lukiotoimikunta on omalta osaltaan pyrkinyt viemään viestiä mm. OAJ:n suuntaan. Mikään uudistus ei toteudu kunnolla, jos sitä ei saada jalkautettua

osaksi arkipäivän toimintaa. Toiminnan kehittäminen vaatii myös aikaa ja resursseja.

Lämpimästi tervetuloa Åpopäiville 2019 Turkuun! Nähdään lukioworkshopissa!

Uuden lukiolain ja lukion kehittämisen lisäksi ylioppilastutkinnon kehittäminen ja ylioppilastutkinnon suurempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa ovat herättäneet keskustelua lukion opinto-ohjaajien keskuudessa koko vuoden ajan. Ajankohtaisista asioista puhuttiin lukioworkshopissa Aallonharjalla (Opopäivät 2018). Näiden asioiden osalta lukiotoimikunta on myös ollut aktiivinen toimija ja valmistellut lausunnot lukiolain lisäksi ylioppilastutkinnon kehittämisestä, englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta ja ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyistä. Olemme kommentoineet vuoden aikana Opetushallituksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuusopasta ja valmistelleet materiaalia AMKopiskelijavalintojen kehittämisen, ohjauksen ja viestinnän projektiryhmää varten sekä monenlaisiin tapaamisiin, joissa Sopon edustus on ollut kutsuttuna mukaan.

Lukiotoimikunnan puolesta Heini Kelosaari

Lukiotoimikunta on pitänyt tiiviisti yhteyttä OAJ:n kanssa koko vuoden ajan lukion opinto-ohjaajien työ- ja palkkausasioiden parantamiseksi. Olemme kirjanneet ja esitelleet lukion opinto-ohjaajan työn ydintehtävät ja vuosikellon. Ydintehtävät löytyvät nyt myös Sopo ry:n nettisivuilta.

Lukiotoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Valmisteltavien asioiden määrästä ja kiireellisyydestä johtuen yhteistyötä on tehty paljon sähköisesti. Lukiotoimikunnan jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti valtakunnallisiin ja paikallisiin seminaareihin ja tapahtumiin. Lukiotoimikunnan jäsenistä kolme oli paikalla myös IAEVG:n konferenssissa Göteborgissa. Olemme myös aktiivisesti kirjoittaneet Opinto-ohjaaja lehteen erilaisista ajankohtaisista aiheista.

Työntäyteisen vuoden jälkeen on hyvä aika siirtää katse tuleviin tavoitteisiin. Lukiotoimikunnan edunvalvonnallisina päätavoitteina on edelleen saada lisää opinto-ohjaajien virkoja ja selkeyttää lukion työ- ja palkkausehtoja jäsenistölle. Lukion opinto-ohjaajien vuosityöajasta pyritään saamaan tarkennuksia. Tavoitteena on, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa. Lukiotoimikunta seuraa, miten toisen asteen oppilaitosten yhdistyessä opinto-ohjaus uusissa organisaatioissa järjestetään ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että opinto-ohjaus niissä toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lukiotoimikunta on mukana kaikessa lukion kehittämistyössä opinto-ohjauksen osalta ja pitää yhteyttä opetushallitukseen, opetusministeriöön, eduskunnan sivistysvaliokuntaan, Suomen lukiolaisten liittoon ja moniin muihin tärkeisiin yhteistyötahoihin. Lukiotoimikunta ottaa kantaa lukion opintoohjauksen ajankohtaisiin asioihin ja on aktiivisesti yhteydessä OAJ:n kanssa lukion opinto-ohjaajien työ- ja palkkausasioissa. Lukiotoimikunta kannustaa lukioiden opinto-ohjaajia osallistumaan opinto-ohjausta koskevien tutkimusten järjestämiseen ja ajankohtaisista asioista kirjoittamiseen. Vuoden 2019 painopistealueina on seurata ja vaikuttaa uudistuvaan opetussuunnitelmaan, lukiolakiin ja ylioppilastutkintoon sekä korkeakoulujen muuttuviin valintaperusteisiin, sekä vaikuttaa lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Lukiotoimikunta Anna Quagraine pj Mattliens gymnasium Espoo, Heini Kelosaari Someron lukio Somero, Merja Kuvaja Seinäjoen lukio Seinäjoki, Eero Nummenmaa Sotungin lukio Vantaa, Maija Pasanen Linnankosken lukio ja aikuislinja Porvoo ja Nina Enkkelä Siilinjärven lukio Siilinjärvi

Korkeakoulutoimikunta

Korkeakoulutoimikunta on toiminut aktiivisesti toimintakautena. Kuluneen toimintavuoden aikana toimikuntaa ja jäsenistöä ovat puhututtaneet erityisesti opinto-ohjaajien toimitilat. Nykyisen trendin mukaan rakennetaan tai remontoidaan monitoimitiloja, mutta uusiin toimitiloihin opintoohjaajille ei ole varattu oma työtilaa. Tästä myös SOPO ry teki oman kannanottonsa. Opinto-ohjaus on luottamuksellista keskustelua ja tilan tulisi olla tietoturvallinen, luottamusta herättävä ja yksityisyyden takaava.

Korkeakoulutoimikunnassa on myös paljon keskustelua aiheutunut korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutos. Olemmeko kaikki ajan tasalla tulevista muutoksista ja osaammeko ohjata koulutukseen hakeutuvia ja opiskelijoita muutokset huomioiden?

Erityisesti ammattikorkeakoulusektorilla on keskustelua aiheutunut siitä, että kaikki opinto-ohjaajille ei ole mahdollistettu sitä, että saisi tehdä työtään lehtorina. Opinto-ohjaus on pedagogista toimintaa, mutta tämän kirkastamisessa on vielä haasteita.

Toimikautena korkeakoulutoimikunnalla on ollut edustus CompLeap EU-hankkeessa sekä varapuheenjohtajuus Oiva - Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa -hankkeen ohjausryhmässä. Åpopäivillä Turussa korkeakoulutoimikunnan työpajassa esitellään Work Smart-uraohjausmallia ja keskustellaan uraohjauksesta. Lisäksi aikaa on varattu ajankohtaisille asioille ja keskustelulle. Toivottavasti saamme paikalle runsaslukuisen osallistujajoukon. Olette lämpimästi tervetulleita.

Tapaamisiin Turussa!

Leila Saramäki, pj.

29

Kolu mni

– Heini Kelosaari

Yhteistyössä on

VOIMAa

Istuin tänään alueellisessa opinto-ohjaajien yhteistyöpalaverissa. Mukana oli lähiseudun opinto-ohjaajia peruskouluista, lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta. Keskusteltiin harjoitushaun tuloksista eli siitä mihin meidän nuoret ovat suuntaamassa jatkamaan opintojaan 9. luokan jälkeen. Vaihdettiin kuulumisia ja mietittiin nuorten maailman kipukohtia meidän alueella tällä hetkellä ja mitä tukea he voisivat tarvita lisää. Joitakin juttuja sitä oppii arvostamaan, kun kuulee tarinoita muualta Suomesta.

Millaisia asioita sitten tässä yhteistyössä arvostan? Arvostan kollegoideni ammatillista osaamista ja mahdollisuutta tietojen ja taitojen jakamiseen näiden mahtavien kollegoiden kanssa. Arvostan sitä, että alueella rehtorimme ymmärtävät tällaisen yhteistyön tarpeen ja arvon. Se näkyy siinä, että näiden tapaamisten järjestämistä ei kyseenalaisteta vaan niiden toteuttamiseen annetaan mahdollisuus ja puitteet. Rehtorit myös ovat yhteistyössä omalta osaltaan mukana taustoittamassa päätöksiä, joita koulutuspolitiikassa ja oppilaitoksissa paikallisesti tehdään. Arvostan myös yhteistyön laajuutta ja toimijoiden sitoutumista siihen. Tänäänkin mukana oli kattava porukka opinto-ohjauksen ammattilaisia. Lisäksi olemme saaneet joukkoon mukaan välillä erityisopettajia ja muita tärkeitä yhteistyötahoja. Sitoutuminen tulee siitä, että kaikilla on kokemus näiden tapaamisten tarpeellisuudesta ja annista omaan työhön. Arvostan myös sitä, että olen oppinut tuntemaan lähikollegani muista kouluista niin hyvin, että kun kaipaan vahvistusta ajatuksilleni tai muuta tukea työasioissa, minulla on toimiva yhteys avun saamiseksi. En ole työssäni yksin!

"Sitoutuminen yhteistyöhön tulee siitä, että kaikilla on kokemus tapaamisten tarpeellisuudesta ja annista omaan työhön."

Tällä hetkellä moni kehittämiseen liittyvä toiminta tapahtuu kouluissa ja oppilaitoksissa erilaisten hankkeiden puitteissa.

Someron lukio, jossa työskentelen, on tällä hetkellä mukana ESR-rahoitteisessa hankkeessa Taitavasti tulevaisuuden työelämään. Hanke on vasta alkumetreillä, mutta kahdeksan

30

lukion voimin on tarkoitus kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyystaitoja ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä ja opetushenkilöstön työelämäpedagogisia taitoja.

Näitä kaikkia katse vahvasti tulevaisuuteen suuntautuneena.

Tässäkin on kyse yhteistyöstä, siitä että erilaiset oppilaitokset omine kehittämishaasteineen lähtevät mukaan kehittämään toimintaansa jonkin teeman puitteissa – YHDESSÄ. Uskon, että voimme saada paljon hienoja asioita aikaiseksi.

Hankkeiden suurin haaste on usein se, että miten toiminta jatkuu, kun varsinainen hankeaika loppuu. Tällä alueella olen asian suhteen luottavainen. Opinto-ohjaajien työhön liittyvät uudet ajatukset ja toimintatavat siirtyvät ja jäävät parhaiten osaksi toimintaa, kun parhaat käytännöt voidaan jakaa matalalla kynnyksellä. Se ei siis vaadi hienoja seminaareja, vaan aikaa istua yhdessä alas keskustelemaan, kyselemään ja jakamaan kokemuksia. Sama porukka voi toimia jo hankkeen aikana sparraajana ja ideoiden peilipintana.

Niin ja ne tarinat muualta Suomesta, ne kertovat siitä, kuinka aikaa ja resurssia yhteiseen tekemiseen ei ole. Ei tahoa, joka keräisi opinto-ohjaajat yhteen ja on hallinnollisia esteitä joustavalle, matalan kynnyksen yhteistyölle. Minusta se on sääli!

Heini Kelosaari, Someron lukion opinto-ohjaaja, Suomen opinto-ohjaajat ry:n lukiotoimikunnan jäsen

Ammattiopisto Live

Ammatillista erityisopetusta Uudellamaalla Ammattiopisto Live on oikea valinta, kun nuori tarvitsee opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta.

Livessä opetus tapahtuu pienemmissä ryhmissä kuin yleisissä oppilaitoksissa. Siksi pystymme toteuttamaan opiskelijan erityistarpeita vastaavat ja joustavat opintopolut.

Meillä voi opiskella ja suorittaa koko tutkinnon, tai yksilöllisesti vain tutkinnon osia. Tuemme nuoria työllistymisessä niin opintojen aikana kuin opintojen jälkeenkin.

Täydennämme aloittaneita ryhmiä jatkuvalla haulla ympäri vuoden aina sitä mukaa, kun opiskelijoita valmistuu. Seuraa vapautuvia paikkoja liveopisto.fi/jatkuvahaku Hakuaika syksyllä alkavaan koulutukseen on 13.3.–3.4.2019.

Ammattiopisto Live on pääkaupunkiseudun suurin ammatillinen erityisoppilaitos.

Täältä töihin Polku työelämään

liveopisto.fi 31

KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Viestinnän koulutus

Crossmediatuotanto Journalismi, media ja viestintä Radiotoimittaja Urheilutoimittaja

Taiteen koulutus

Elokuvalinja Kirjoittajalinja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Musiikkiteatteri Näyttelijäntyö 1 ja 2 Pelituotanto Tapahtumatuotanto

Valtiotieteet Yliopistolinjat: Lääketieteet ja Oikeustiede

Suomen kieli ja kulttuuri Maahanmuuttajien lukutaitokoulutus Suomea maahanmuuttajille Työelämän suomea Kasvatusalan suomea

Ammatillinen koulutus

Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto Seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinto

Yhteiskunnallinen koulutus Idealinja Kasvatustieteet ja vaihtoehtopedagogiikat

www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto