MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE
Herkulliset blinit
VARMA VALINTA VUODEN VAIHTEEN JUHLAPÖYTÄÄN
S.14
KUMPPANI
Feldt’s Fisk & Skaldjur hallitsee hävikin ja asiakkaan toiveet
RUOKATRENDIT 2025
Makupaloja maailmalta
Café Napoli on vahva, mutta harmoninen tummapaahto. Se on italialaiseen tyyliin paahdettu tumma, mutta pehmeä caffé, jonka mausta löydät rotevaa paahteisuutta ja tumman sokerin vivahteita. Café Napoli sopii erityisen hyvin nautittavaksi maidon kanssa. Paahtoaste 4/5.
TUOTE EAN MEIRA NOVA
Cafe Napoli 475 g jauhettu 6411301182380
Café Napoli 450 g papu 6411301182519
Café Napoli 250 g espressojauhatus 6411301182533
Café Napoli 125 g annospussi 6411301182366 39487
Café Napoli 300 g annospussi 6411301182328 39488
Paulig, Robert Paulig Roastery and Santa Maria are all parts of the Paulig PRO offering, which helps professionals to create flavourful, sustainable and successful businesses.
Ravitsemussuositukset uusiutuvat
Ravitsemussuositukset ovat suomalaisen terveyden edistämisen perusta. Niiden pohjana on laaja tutkimustieto ja asiantuntijatyö, ja tavoitteena on tukea väestön hyvää ravitsemusta ja vähentää pitkäaikaissairauksien riskiä. Suomessa ravitsemussuositukset seuraavat pohjoismaista linjaa, mutta ne on mukautettu huomioimaan paikalliset ruokatottumukset ja kulttuuriset erityispiirteet.
Uusissa suosituksissa keskiöön on nostettu prosessoidun lihan vähentäminen. Tutkimukset osoittavat yhteyden lihavalmisteiden kulutuksen ja suolistosyövän riskin välillä, ja siksi suositetaan, että prosessoitua lihaa nautittaisiin maltillisesti. Tämä voi olla muutos monille suomalaisille, joiden ruokavalioon kuuluu perinteisesti leikkeleitä ja makkaroita.
Suositusten tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkästään vähentää lihan kulutusta, vaan myös lisätä kasvipohjaisia ruokia ruokavalioon. Runsas vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen käyttö – suositeltu määrä on 500–800 grammaa päivässä – tukee sekä yksilön että koko yhteiskunnan terveyttä. Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit, ovat suositeltu proteiinin lähde, joka auttaa vähentämään kroonisten sairauksien riskiä ja edistämään ympäristön kannalta kestävää ruokavaliota.
Ravitsemussuosituksilla on suuri merkitys myös elintarvikealalle ja ruokapalveluille. Ne ohjaavat tuotekehitystä ja ruokapalveluiden tarjontaa kouluissa, sairaaloissa ja päiväkodeissa, jotta tarjolla olevat ateriat edistävät hyvää ravitsemusta. Tämä työ on erityisen tärkeää, kun tavoitteena on luoda terveellisiä ja tasapainoisia aterioita kaikille.
Vaikka ravitsemussuositukset ovat tutkittuun tietoon perustuvia, niiden vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, kuinka ne otetaan vastaan arjessa. Suositusten tulisi olla sellaisia, että ne on helppo omaksua, ja että ne sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin. Meidän kaikkien alan toimijoiden tehtävänä on varmistaa, että tarjoamamme ruoka tukee näitä suosituksia ja samalla edistää asiakkaidemme hyvinvointia.
Me Meira Novalla uskomme, että hyvällä ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä voimme tehdä merkityksellisiä muutoksia, jotka näkyvät jokapäiväisessä hyvinvoinnissa ja terveyden edistämisessä unohtamatta sitä, että ruoka myös maistuu hyvältä!
Me Meira Novalla uskomme, että pitkäjänteisellä yhteistyöllä voimme tehdä merkityksellisiä muutoksia, jotka näkyvät jokapäiväisessä hyvinvoinnissa ja terveyden edistämisessä.” Pasi Berggren toimitusjohtaja
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
Muista tilata Runeberginpäivän ja laskiaisen tuotteet ennakkoon 29.11. mennessä. MUISTA ENNAKKOTILAUKSET!
SEURAAVASSA
NUMEROSSA:
Seuraavan lehden Teema-osiossa esittelyssä suolaiset piirakat. Lehti 1/2025 ilmestyy 8.1.
HELPOLLA hyvää
Valio Viola® on raikas ja täyteläinen tuorejuusto, joka sopii arkeen ja juhlaan, ruuanlaittoon sekä suolaiseen ja makeaan leivontaan. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot ovat laktoosittomia, ja valikoimasta löydät suolaiset, makeat ja kevyet vaihtoehdot.
JOULUINEN TUOREJUUSTO-MARJAHERKKU
MOUSSE
0,400 kg Valio vispikermaa laktoositon
0,085 kg sokeria
0,400 kg Valio Viola® maustamatonta tuorejuustoa
0,004 kg piparkakkumaustetta
TÄYTE
0,200 kg viikunahilloa, esim. St. Dalfour
0,100 kg Valio puolukoita
0,100 kg piparkakkuja
MOUSSE: Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Mausta mousse piparkakkumausteella.
TÄYTE: Sekoita keskenään viikunahillo ja puolukat. Murskaa piparkakut.
KOKOAMINEN: Kokoa tarjoilukulhoon vuorotellen moussea, hillo-puolukkaseosta ja murennettuja piparkakkuja.
Meira Nova tnro
Valio Viola® 3,5 kg maustamaton tuorejuusto laktoositon 23569
Valio Viola® 1,5 kg maustamaton tuorejuusto laktoositon 23570
Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae
14
TEEMA
Blinit ovat juhlavia herkullisine täytteineen ja tukevuudessaan mainiota pakkasajan ruokaa
13
GALLUP
Minkälaisia odotuksia ihmisillä on pikkujouluille?
JULKAISIJA: Meira Nova Oy
SOK-yhtymä
Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
26
JUOMAT
Eri makumaailmat rikastuttavat juomavalikoimaa myös ruokapöydässä
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi, Laura Matilainen
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET
Laura Matilainen
Puh. 010 76 86508
laura.matilainen@meiranova.fi
38
RUOKATARINA
Konvehti sai alkuunsa apteekkarin ideasta
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA Grano
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu) ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
Terhi Paavola
Teksti:
JOULURUOASSA MAAILMAN MAKUJA
Suomessa herkutellaan jouluna kinkulla, lohella ja laatikoilla, mutta muissa maissa joulupöytään katetaan aivan toisenlaisia herkkuja.
ITALIASSA ÄYRIÄISIÄ JA PANETTONEA
Italiassa jouluateria on monen ruokalajin juhla-ateria, joka nautitaan jouluaattona. Jouluruokaan kuuluu usein simpukoita, äyriäisiä ja kalaruokia. Yksi perinteisimmistä jouluruuista on panettone, kuivatuilla hedelmillä ja sukaatilla maustettu makea leipä.
OSTEREITA JA JOULUHALKOA RANSKALAISITTAIN
Ranskalaiseen jouluateriaan kuuluvat osterit. Pääruoka on perinteisesti hanhea, joka on täytetty kastanjoilla. Jälkiruoaksi tarjoillaan usein Bûche de Noël eli jouluhalko. Bûche de Noël on halon muotoinen suklaakakku, joka on täytetty kermavaahdolla ja koristeltu marjoilla ja suklaalla.
GRÖNLANTILAISTA PERINNERUOKAA
Grönlantilaiseen joulupöytään on perinteisesti kuulunut kiviakia eli fermentoitua lintua, joka valmistetaan täyttämällä hylkeennahkainen säkki noin 300–500 merilinnulla. Säkki haudataan maahan useiksi kuukausiksi, jonka jälkeen linnut ovat valmiita syötäväksi.
JAPANISSA NAUTITAAN FRITTIKANAA
Joulu ei ole japanilainen juhla, mutta silti maan tapoihin kuuluu nauttia jouluateria. Suosituin jouluruoka Japanissa on friteerattu kana. Tämä perinne sai alkunsa Kentucky Fried Chickenin menestyksekkäästä markkinointikampanjasta 1970-luvulla. Nykyään KFC:n jouluateria on niin suosittu, että se täytyy tilata etukäteen.
AUSTRALIASSA JOULU ON KESKELLÄ KESÄÄ
Australiassa joulu osuu keskikesään, joten juhlintaan kuuluu usein grillausta ja ulkoilma-aktiviteetteja. Jälkiruokapöydän kruunu on usein pavlova, joka on koristeltu hedelmillä ja kermavaahdolla.
SPONTAANI KOHTAAMINEN TUKEE TYÖHYVINVOINTIA
Suomalaiset karsastavat työpaikkojen järjestettyjä tilaisuuksia, mutta tapaavat mieluusti kollegoitaan työpaikalla spontaanisti. Työkavereiden merkitys yksilön hyvinvoinnille on kiistaton, osoittaa tuore tutkimusraportti.
Teksti: Teemu Leminen• Kuvitus: Shutterstock
Näin pikkujoulukaudella haluamme kokoontua kollegoiden kanssa yhteen muistelemaan kuluneen vuoden onnistumisia ja kommelluksia sekä viettämään laatuaikaa yhdessä. Vai haluammeko todella?
Itse asiassa emme, sillä peräti 28 prosenttia suomalaisista kokee työpaikan järjestetyt tilaisuudet, kuten pikkujoulut, epämiellyttäviksi. Maailmanlaajuisesti näin kokee vain 18 prosenttia, selviää Compass Groupin tuoreesta Kohtaamisen voima 2024 -tutkimusraportista. Laajaan kyselyyn vastasi yli 30 000 henkilöä 21 eri maasta. Suomessa vastaajia oli 2000.
Raportin mukaan järjestettyjä tilaisuuksia karsastetaan tutuista syistä: sosiaalisuus ei huvita, osallistuminen tulee kalliiksi, on jo muita vapaaajan sitoumuksia tai tilaisuudet koetaan ylipäätään epämiellyttäviksi.
”Tuore tutkimus osoittaa, että pikkujoulujen ja tiimiaktiviteettien tapaiset järjestetyt tilaisuudet ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja me-hengen kannalta, mutta yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille niillä on vähemmän merkitystä. Lisäksi järjestettyihin tilaisuuksiin kaivataan sisältöä ja jopa asiaohjelmaa, sillä maistuva ruoka, juoma ja viihtyminen eivät enää yksin riitä”, sanoo markkinointi ja viestintäpäällikkö Merja Olari-Sintonen Compass Groupista.
Yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista Pikkujouluja ja muita firman kekkereitä kannattaa siis yhä järjestää, mutta etenkin ohjelmapuoli on syytä suunnitella huolella, jotta työntekijät kokevat saavansa kylliksi vastinetta ajalleen. Lisäksi tilaisuuksien toivotaan tapahtuvan työajalla.
”Olemme tulkinneet, että väkinäisiä leikkejä ei yritystilaisuuksiin haluta. Tilaisuuksissa olisi hyvä olla hyötynäkökulma. Suomalaisten vastauksissa korostuivat toiveet koulutuksellisesta ja opetuksellisesta ohjelmasta, mutta myös hyvinvointiin ja ravitsemukseen liittyvä ohjelma kiinnostaa, samoin musiikki, kuten karaoke ja open mic esitykset.”
Nuoret Zsukupolven vastaajat puolestaan kaipasivat työpaikkojen järjestettyihin tilaisuuksiin pelillisyyttä, kuten peliiltoja, kisattiinpa sitten klassisilla lautapeleillä tai nykyaikaisilla virtuaalivempeleillä. Olennaista peliilloissa on yhteisöllisyys ja verkostoituminen.
”Nuoret toivovat järjestettyjä tilaisuuksia, sillä heille ei ole rakentunut vielä tarvittavia verkostoja. Nämä tilaisuudet ovat hyviä suhteiden rakentamiseen.”
Tutkimuksen perusteella Zsukupolvi ei välttämättä kaipaa edes voiteluaineita verkostoitumiseen, sillä moni nuorista vastaajista ajattelee, että alkoholi on turhan usein keskiössä työpaikan tapahtumissa.
”Tutkimuksen avainlöydös oli, että myös suomalaisista työssäkäyvistä yllättävän iso osa kokee työyksinäisyyttä. Työpaikan ystävyyssuhteet kohentavat omaa hyvinvointia, ja työystävien merkitys on jopa yhtä iso kuin vapaaajan ystävien.”
Fiksu työnantaja luokin nyt työpaikalle puitteita spontaaneille kohtaamisille. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi mukavia ja kutsuvia ajanviettotiloja, joihin väkeä voi houkutella vaikkapa välipalojen avulla.
”Hyvät välipalatarjoilut, kuten hedelmälautaset ja pähkinät, houkuttelevat ihmisiä spontaanien kohtaamisten pariin.”
Parhaita hetkiä kollegoiden kohtaamiselle ovat lounastauot ja muut lyhyet tauot. Aamuvirkkujen kannattaa harkita myös aamupalalla kohtaamista.
”Ylipäänsä kollegat halutaan kohdata työajan puitteissa. Tutkimuksen perusteella after work kohtaamiset ovat kaikkein epäsuosituimpia.”
Tilaisuuksissa olisi hyvä olla hyötynäkökulma.”
– markkinointi- ja viestintäpäällikkö Merja Olari-Sintonen
”Näyttäisi olevan kehityssuuntana, että nuoret eivät halua alkoholia työhön liittyviin tilaisuuksiin. Tämä voi liittyä viime aikojen sober curious ilmiöön.”
Työpaikan tilaisuuksien tarjoiluissa toivotuimpia tuotteita ovatkin kahvi, tee ja virvoitusjuomat, joiden kylkeen riittää jonkinlainen makea herkku.
”Juhlavammissa tilaisuuksissa suosittuja ovat myös kylmäruokabuffetit, kuten salaattibuffat, sekä street food henkiset tarjoilut.”
Spontaaneja kohtaamisia
Vaikka suomalaiset karsastavat työpaikkojen järjestettyjä tilaisuuksia muita enemmän, peräti kolme neljäsosaa suomalaisista kohtaa mieluusti kollegoitaan työpaikalla spontaanisti, esimerkiksi taukojen aikana. Nämä spontaanit kohtaamiset ovat yksilön sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisimpiä.
Spontaanit kohtaamiset voivat toki nykyään olla kiven alla siksikin, että moni suosii etätyötä ja käy työpaikalla vain harvoin.
”Meidän tutkimuksemme osoitti myös sen, että parjattu hybridimalli olisi kaikista parhain niille, joille se on mahdollinen. Hybridimallilla työskentelevillä oli enemmän työystäviä, he kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja työtyytyväisyys oli korkeampi.”
Alkoholittomat juomat kiinnostavat
Juhlakauden tilauksissa yhdistyvät perinteet ja trendit, sillä vaikka kaikille tutut kinkut, laatikot, glögit ja piparit tekevät edelleen hyvin kauppansa, niiden rinnalla kiinnostavat myös uutuudet, sanoo myyntiassistentti Sanna Alapere Meira Novalta.
”Kinkuista myydään enemmän premiumversioita ja esimerkiksi leppäsavustettua kinkkua, mutta yleisesti kinkun osuus on hieman pienentynyt, kun punaisen lihan suosio on laskenut. Kalojen osuus sen sijaan on noussut, ja myös kalkkunaa ja vegekinkkuja menee aiempaa enemmän.”
Alapereen mukaan pikkujoulukaudelle 2024 ei ainakaan toistaiseksi ole noussut samanlaista jättihittiä kuin vaikkapa edellisvuonna villinnyt ananaslonkero tai Vihreät kuulat, joita on aiempina jouluina käytetty varsin mielikuvituksellisin tavoin, esimerkiksi joulutorttujen täytteenä tai napostelupaloina sinihomejuustolla täytettynä.
viäkin alkoholeja myydään, esimerkiksi rommia cocktailien pohjaksi. Myös glögeistä tekevät kauppansa niin alkoholilliset kuin alkoholittomat versiot, samoin tummat ja vaaleat glögit.
”Kuohuviineistä suosituimpia ovat italialaiset spumantet ja proseccot sekä espanjalaiset cavat. Skumpista voidaan tehdä pikkujouludrinkkejä makusiirapin tai glögitilkan kanssa.”
Alkoholittomia juhlajuomia myydään niin ikään entistä enemmän.
”Isossa kuvassa niiden myynti on toki vielä marginaalista, mutta vaihtoehtoja pitää olla! Varsinkin alkoholiton kuohuviini tekee kauppansa, ja myös alkoholittomien oluiden valikoima on entistä isompi.”
Mielenkiinnolla odotetaan, mikä nousee somessa hitiksi tänä vuonna.”
Viime vuosina asiakkaat ovat kiinnostuneet myös alkoholittomista mocktaileista, joten Meira Novalla on valikoimissaan muun muassa alkoholittomia tisleitä, erilaisia makusiirappeja ja cocktailmixejä sekä esimerkiksi vegaanista cocktailvaahtoa, jolla saadaan aikaan sour drinkkien kuohkea olemus ilman kananmunaa.
– myyntiassistentti Sanna Alapere
”Mielenkiinnolla odotetaan, mikä nousee somessa hitiksi tänä vuonna. Vihreitä kuulia meni yhdessä vaiheessa joka paikkaan, tänä vuonna ovat kiinnostaneet myös glögikuulat ja skumppakuulat. Eiköhän se ananaslonkero virtaa pikkujouluissa tänäkin vuonna.”
Juomapuolella juhlakauden suosituimpia tuotteita ovat viinit, kuohuviinit ja muut miedommat juomat. Toki väke
”Makusiirapeista muun muassa pumpkin spice on tehnyt syksyllä kauppansa.”
Trendit muuttuvat, mutta yksi perinne pitää pintansa vuodesta toiseen, kertoo Alapere.
”Joulu yllättää aina asiakkaat sen osalta, miten varhain tuotteet ja ennakkotilaukset pitää hoitaa. Onneksi vuosien harjoittelun jälkeen olemme varautuneet viime hetkellä joulusesonkiin herääviin, joten heillekin riittää aina tarjottavaa.”
Meiranovalaisia vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.
Heidin vuosi Meira Novalla
Teksti ja kuva: Heidi Soivio
Syksyllä 2023 aloitin opiskelun Suomen ympäristöopisto SYKLIssä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen koulutusohjelmassa. Koulutus toteutettiin oppisopimuksella Meira Novalla, mikä osoittautui erinomaiseksi koulutusmuodoksi. Oppisopimuksen ansiosta sain yhdistettyä käytännön kokemuksen työpaikalla ja teoreettisen tiedon opistosta. Opiskeluun liittyvien tehtävien kautta tutustuin syvällisesti Meira Novan eri toimintoihin, mikä avarsi näkemystäni yrityksen toiminnasta ja vahvisti osaamistani laatu- ja vastuullisuustehtävissä. Nyt minulla on syvempi ymmärrys sidosryhmien odotuksista, toimintakentästä ja organisaatiokulttuurista.
Koulutuksen aikana tein monipuolisia työtehtäviä laadun ja vastuullisuuden parissa. Tehtäviini kuului muun muassa erilaisia kyselyitä tavarantoimittajille, kuten soijakysely ja toimittajahallintaan liittyviä kyselyitä. Osallistuin Meira Novan vastuullisuuskatsauksen sisällön tuottamiseen ja tein yhteistyötä S-vastuullisuuden kanssa. Pääsin tapaamaan asiakkaita ja tavarantoimittajia vastuullisuuden näkökulmasta sekä osallistuin sisäisten prosessien kuvaamiseen. Olin myös mukana nostamassa Meira Novan kierrätysastetta ja tuottamassa sisältöä Työturvallisuuden Noste -kampanjan eri teemoihin.
Opiskeluni ajoittui juuri sopivaan ajankohtaan, sillä vastuullisuusraportoinnin tarpeet olivat kasvussa ja CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) oli monessa yhteydessä esillä. Meira Novalla määrittelimme opiskeluni pääprojektiksi suunnitella PowerBiraportointiin vastuullisuusnäkymät, jotka parantaisivat tiedon läpinäkyvyyttä ja helpottaisivat raportointia. Näissä näkymissä tarkastellaan tarkemmin tuotteiden alkuperämaita ja kotimaisuusastetta sekä tehdään tuotteille päästölaskentaa. Meira Novan tasolla seuraamme lisäksi raporteilla hävikkiä ja laatuilmoituksia.
Kesäkuussa 2024 suoritin koulutuksen viimeisen näytön ja sain ympäristöalan erikoisammattitutkinnon. Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat ja tekemistä riittää edelleen. Tällä hetkellä viimeistelemme Meira Novan vastuullisuusraportteja ja seuraavana työn alla ovat raportit metsäkatoasetuksen alaisten tuotteiden tarkempaan tarkasteluun sekä raporttinäkymä tukemaan rinkiraportointia. Lisäksi valmistaudumme tulevaan S-ryhmän CSRD-raportointiin ja metsäkatoasetuksen implementointiin. Kasvavat vaatimukset vastuullisuuden parissa saivat minut kiinnostumaan alasta, ja uskon, että tällä alalla riittää töitä jatkossakin.
Nyt minulla on syvempi ymmärrys sidosryhmien odotuksista, toimintakentästä ja organisaatiokulttuurista.”
Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.
KINKUSSA on kystä kyllä!
PREMIUMISTA VEGEEN!
Meira Novan valikoimasta löydät tarpeisiisi sopivan joulupöydän kruunaajan premiumkinkusta aina vegaaniseen joulupaistiin.
Kypsyysaste, kuorrutus ja kastike luovat täydellisen kinkkunautinnon.
Kystä kyllä tarkoittaa Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ”kypsää ruokaa kylliksi”. Joulukinkussa riittääkin syötävää, usein vielä joulun jälkeen. Sianlihaa on syöty Suomessa sydäntalven juhlassa talvipäivänseisauksen aikaan jo ennen kristinuskoa. Silloin uhrattiin ja syötiin auringon, sateen ja hedelmällisyyden Freyrjumalalle pyhitetty sika. 1800-luvun lopulla monessa talossa oli jo varaa possuun ja 1900-luvulla Suomen kaupungistuessa pienissä pihapiireissäkin pidettiin porsasta, jota kesä ja syksy lihotettiin ja talvella syötiin.
Kypsennys keittäen, uunissa paistaen tai savustaen Kinkku voidaan keittää mausteiden kera vedessä, mehussa, viinissä tai vaikka Coca-Colassa. Keitetty joulukinkku pysyy mehevänä. Uunissa kypsynyt kinkku saa kauniin paistopinnan ja savustamalla kinkkuun saa savuisen maun. Menetelmästä riippumatta tärkeintä on matala kypsennyslämpötila. Kinkkua kypsennetään haluttuun sisälämpötilaan saakka: 75-asteinen kinkku on kypsä ja mehevä ja 85-asteinen ylikypsä ja erittäin
murea. Kinkun paistoaika vaihtelee kinkun koon, muodon ja alkulämpötilan mukaan.
Kuorrutuksella koreaksi
Perinteinen kuorrutus kinkulle syntyy sinapista, korppujauhoista ja neilikasta, kananmunankeltuaisella tai ilman. Korppujauhot voi korvata esimerkiksi murskatuilla hapankorpuilla, kekseillä, pähkinöillä ja manteleilla. Kinkun voi myös glaseerata paksulla ja makealla glaseerauskastikkeella, kuten marmeladi tai siirappi, jolloin sokeri paahtuu kauniisti kinkun pintaan. Yrtit ja esimerkiksi pesto toimivat myös kuorrutuksessa.
Kastike maun mukaan
Paistoliemestä tehty perinteinen kastike syntyy esimerkiksi omenamehusta, kermasta ja sinapista. Kastikkeita voi tarjota useampaa lajia, jos valinnanvaikeus iskee. Miltä kuulostaa viskillä, konjakilla tai sherryllä maustettu kastike? Esimerkiksi luumu ja viikuna eri muodoissaan tuovat kinkkuun sopivaa hedelmäisyyttä kastikkeeseen. Kinkkuviipale maistuu toki mainiosti puhtaasti sinapinkin kanssa ja sinapeissa on runsaasti valinnanvaraa miedosta vahvaan ja makeasta kirpeään.
Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.
Vietätkö pikkujouluja ravintolassa?
Kysyimme Helsingin Vallilassa, miten ihmiset viettävät pikkujouluja ja mitä toivotaan niiden tarjoiluilta.
Töissä vietän pikkujouluja ravintolassa, perheen kanssa en. Kavereidenkaan kanssa ei ole tullut varsinaisia pikkujouluja vietettyä. Jos ravintolassa olisi joku tapahtuma, se voisi saada minut nousemaan sohvalta. En ole hirveä jouluruoan fani. Jos on oltu pikkujouluissa ravintolassa, olen tilannut häränpihvin tai muuta sellaista, mitä tulisi muutenkin syötyä. Toivon ravintolassa siis jotain muuta, kuin perinteisiä joulumakuja. Noutopöytä on kyllä aika hyvä, ja oikein hyvä joulubuffet menee. Porkkanalaatikkoa en kuitenkaan missään nimessä halua pikkujouluissa. Yrityksen pikkujouluissa on kiva olla alkoholia firman piikkiin, mutta mietoja kuitenkin. Glögit kuuluvat myös asiaan.
Helli Nordberg
Todennäköisesti vietän pikkujouluja ravintolassa töiden puolesta. Vuosien varrella se on vähän vaihdellut, mutta ainakin loppuillasta mennään ravintolaan. Kavereiden kanssa on joskus pidetty epämuodolliset pikkujoulut. Jos ravintolassa olisi erikoinen ohjelma tai jotain spesiaalia, tulisi lähdettyä sinne pikkujouluilemaan helpommin. Pikkujouluissa en halua syödä ainakaan jouluruokaa, varsinkaan silliä tai sinihomejuustoa. Haluaisin, että olisi useampi vaihtoehto, mistä valita. En ole kuitenkaan buffetin ystävä. Paras vaihtoehto on pöytiintarjoilu, mutta niin, että saa itse valita. Olen viini-ihmisiä, ja pikkujouluihin sopii punaviini. Myös skumppa toimii aina. Glögi on ihan ok pikkujouluissakin.
Asun Iso-Britanniassa ja meillä on töissä aina pikkujoulut. Se on tärkeä osa toimistokulttuuria vuoden lopussa. Myös ystävien kesken pyrimme pitämään pikkujoulut. Yleensä tapaamme silloin ravintolassa tai baarissa.
Pikkujouluissa on oltava perinteistä jouluruokaa. Britanniassa se tarkoittaa muun muassa kalkkunaa, pekoniin käärittyjä nakkeja ja paahdettuja perunoita. Mutta mikä tahansa ravintola, jossa on tarjolla hyvä kattaus eri ruokia, on oikein hyvä.
Pöytiintarjoilu saa pikkujoulut tuntumaan vähän spesiaalimmalta. Juomana on hyvä olla sekä viiniä että olutta - kuitenkin järkevä määrä, jotta voidaan juhlistaa kulunutta vuotta, menestystä ja yhdessä opittuja asioita kollegoiden tai ystävien kanssa. Ohjelmaa ei mielestäni tarvita, vaan tärkeintä on saada keskustella työkavereiden kanssa. Livemusiikki on kuitenkin kiva lisä.
Dan Meyer
Jani Virtaanvuo
EI UUTTAVUOTTA ILMAN
blinejä
Bliniviikot ovat hieno ja odotettu osa talven ruokasesonkia. Blinit sopivat erityisen hyvin uudenvuoden juhlapöytään. Meira Novan valikoimasta löytyvät blinit ja niiden parhaat täytteet.
Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Astiat: E.Ahlström ja studion rekvisiitta
Blinikausi alkaa ravintoloissa tammikuussa, monesti loppiaisen jälkeen, ja jatkuu usein maaliskuun loppupuolelle. Blinit ovat kuitenkin varma valinta vuoden vaihteen tarjottaviksikin. Ne ovat juhlavia monine herkullisine täytteineen ja tuhtiudessaan mainiota pakkasajan ruokaa.
Alun perin blinejä on syöty vasta seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, juuri ennen pääsiäispaaston aloittamista. Kyseessä on tietysti laskiaisaika, joka tunnetaan slaavilaisissa maissa nimellä maslenitsa.
Blinien juuret ulottuvat aikaan ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin aurinkoa symboloivia, kullankeltaisia ja pyöreitä blinejä nauttimalla juhlistettiin valon lisääntymistä vuoden kierrossa. Kristinuskon tulo antoi maslenitsalle uuden merkityksen ja siitä tuli paaston alkamisen juhla.
Slaavilaisissa maissa blinit ja kaviaari olivat aatelisten ruokaa, jota nautittiin samppanjan kanssa. Suomessa blinejä on syöty satojen vuosien ajan yhtä kauan kuin täällä on asunut venäläisiä. Helsinkiläinen ravintola Kappeli aloitti blinien tarjoamisen noin sata vuotta sitten ja lienee siinä ensimmäisiä ravintoloita Suomessa.
Sittemmin slaavilaisissa maissa blineistä on tullut pikaruokaravintoloidenkin tarjoamaa arkiruokaa ja blineistä ohuita. Pulleita versioita nautitaan sen sijaan edelleen Suomessa, ja niitä hakeutuvat syömään myös Suomeen tulevat turistit.
Blinit ovat juhlavia monine herkullisine
täytteineen ja tukevuudessaan mainiota pakkasajan ruokaa.”
Blinitarjoilu onnistumaan
Blinit ovat parhaimmillaan vastapaistettuina. Esimerkiksi noutopöytää varten ne voi kuitenkin paistaa edellisenä päivänä tai jopa aiemmin, sillä blinit voi pakastaa. Ennen tarjoamista blinit levitetään uunipellille, voidellaan reilusti voisulalla ja nostetaan uuniin. Helpommalla kaavalla blinit valmistuvat suoraan pellille, ison uuniblinin muotoon. Näin säästytään myös keittiön käryiltä, ja uuniblini on helppo pilkkoa halutun kokoisiksi paloiksi.
Toki helpointa on ostaa blinit valmiina.
Blinitaikina on hyvä laittaa kohoamaan kylmiöön viimeistään paistoa edeltävänä iltana, sillä onnistumisen kannalta on tärkeää, että taikinajuuri kerää itseensä makua ja happamuutta. Blinejä paistaessa käytetään reilusti voita, joka kannattaa kirkastaa. Näin voi ei kärähdä pannussa ja antaa kauniin paistopinnan.
Kirkastettu voi valmistetaan sulattamalla se miedolla lämmöllä, jotta se ei ruskistu. Tämän jälkeen seosta jäähdytetään huoneenlämmössä, jolloin valkoinen hera jää pohjalle ja kirkastettu voi pintaan. Nämä kannattaa erotella toisistaan, ja käyttää hera esimerkiksi
leivontaan. Kirkastettu voi säilyy huoneenlämmössä ja se on paistoominaisuuksiltaan kuin öljyä.
Blinien paistamiseen suositellaan valurautaista paistinpannua, sillä sen paistopinta on tasalämpöinen ja tarpeeksi kuuma. Näin taikina ei jää kiinni pannuun eikä ime liikaa rasvaa. Ennen tarjoilua blinien päälle valutetaan voisulaa.
Hyvä blini on sisältä kuohkean pehmeä, mutta pinnaltaan rapea. Maku on luonteikkaan karhea ja hieman hapan. Pääruoaksi sopiva määrä on 2–3 isoa, blinipannulla paistettua bliniä syöjää kohden. Pieniä blinejä kannattaa tehdä luonnollisesti enemmän.
Parhaat lisukkeet ja juomat Mäti, smetana ja punasipulisilppu ovat blinien ehkä klassisin lisuke. Mädit ostetaan useimmiten pakasteena, joten ne on otettava hyvissä ajoin sulamaan ennen tarjoamista. Tärkeä vaihe on myös mätien valuttaminen, jolloin tuote saadaan kauniina ja herkullisena tarjolle. Sipuli tarjotaan useimmiten raakana, mutta sen voi myös marinoida etikkaliemessä, mikä pehmentää makua.
BLINIT MAISTUVAT
MONENLAISTEN LISUKKEIDEN KANSSA
Tässä esimerkkejä:
• mäti, smetana ja punasipuli
• suolakurkku, smetana ja hunaja
• graavi- ja kylmäsavulohi
• poron kylmäsavupaistileike
• kuoritut katkaravut
• poronliharouhetahna
• kylmäsavulohitahna
• savukalatahna
• skagenröra
• mätimousse
• chevice siiasta tai lohesta
• merilevämäti, kasvipohjainen fraiche ja punasipuli
• skagenröra tofusta tai härkäpavuista
• sienisalaatti
• punajuurisalaatti
• mummon kurkut
• pikkelöidyt kasvikset
• katkaravut, avokado, punasipuli, chili, korianteri ja limesmetana
Blinien
Valmissalaatit, valmiiksi siivutetut lihat ja kalat sekä kuoritut katkaravut ovat helposti tarjolle laitettavia lisukkeita blineille. Erilaiset itsetehdyt tahnat taas ovat melko edullisia, sillä pääraakaainetta, kuten savukalaa tai poroa, ei kulu niihin niin paljon.
Blinien lisukkeissa on aina hyvä huomioida asiakkaiden allergiat ja ruokarajoitteet. Esimerkiksi kasvissyöjille ja vegaaneille voi tarjota vaikkapa merilevämätiä ja tofusta tai pavuista tehtyä skagenröraa.
Olut on perinteinen juoma blinien seuraksi. Kalojen kaveriksi sopii sitruksinen ja kukkainen indian pale ale, raikkaan kirpeä vehnäolut tai maukkaan aromaattinen lager tai pils. Lihojen kanssa hyvä valinta on tumma lager.
Samppanjat ja kuohuviinit muodostavat blinien kanssa oivallisen makuparin. Toisaalta hapokkaat, kypsän sitruksiset ja paahteiset viinit ovat erinomaisia blinien kanssa, kuten myös raikkaan hedelmäiset ja mineraaliset kuohuvat.
Lähteet: raflaamo.fi, yhteishyva.fi, alko.fi, hs.fi
POIMINTA MEIRA NOVAN
BLINIKAUDEN TUOTE
VALIKOIMASTA:
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme.
31755
Sillikaviaari 2,5kg Vehmaan Maut Oy
35669
Katkarapu Skagenröra 2,5kg PNM-Chipsters Oy
1006862
Kirjolohenmäti 500gx12 Kalaneuvos Oy
10924
Poron Kylmäsavupaisti 500gx4 Kotivara Oy
37307
Punasipulikuutio 1kg Salico Oy
94528
Sauvon Suolakurkkua 2,9/1,6kg
Sauvon Säilyke Oy
44220
Kirkas perunasalaatti 2kg Saarioinen Oy
MUISTA MYÖS
MAKEAT BLINIT:
• banaani, kermavaahto ja kinuskikastike
• marjat ja turkkilainen jogurtti
• lakkahillo, leipäjuusto ja kermavaahto
• karpalot ja kinuskikastike
• appelsiini ja suklaajäätelö
31202
Graavilohisiivu 500gx4 Hätälä Oy
219040
Arla Pro smetana 42% 1,8kg laktoositon Arla Oy
6380
Sienisalaatti 3kg Atria Suomi Oyj
22033
Kirkastettu voi 1,8kg laktoositon Arla Oy
35177 Käsinkuoritut katkaravut 2,7/1,5kg MSC Feldt’s Fisk & Skaldjur Ab
100920 Savupororouhe lämminsavu 1kgx2 Veljekset Rönkä Oy
39131 Muu Fava Skagen 125gx6 vegaaninen Meeat Food Tech Oy
1007332 Kypsä blini n.28g/3kg Lagerblad Foods Oy
36791
Punajuuri-piparjuurisalaatti 270gx5 Saarioinen Oy
1007381
Kylmäsavulohisilppu 1kgx5 Topfoods Finland Oy
194014 Maalaisperunasalaatti 300gx5 Saarioinen Oy
1007465 Katkarapu extra large 2,5kgx4 Stella Polaris Norway As
1006863 Kanadansiian mäti 100gx12 Kalaneuvos Oy
1007503
Merihyvä graavi kirjolohifile viipale n.500gx10 Salmonfarm Ab Oy
Teksti: Laura Hujanen • Kuvat: Shutterstock
KIERTOTALOUS
Kiertotalous on enemmän kuin kierrättämistä. Kun kuluttamisesta siirrytään tuotteiden ja materiaalien kiertoon, säästyy raaka-aineita ja energiaa. Ruoka-alalla kiertotalous kannattaa monin tavoin.
Kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmalli, jossa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle. Tämä tapahtuu lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä, jolloin tuotteiden elinkaari pitenee. Kun tuote ei ole enää käyttö- tai korjauskelpoinen eli sen elinkaari on lopussa, pyritään materiaalit kuitenkin hyödyntämään uudelleen.
Vastakohtana kiertotaloudelle on perinteinen talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään, jolloin jätteen sekä tuotantoon tarvittavan energian ja raaka-aineiden määrä vähenee.
Ruoka-alalla voidaan pyrkiä kohti kiertotaloutta monilla keinoilla. Uusiutuvan energian suosiminen ja hukkalämmön talteenotto sekä hyödyntäminen lämmityksessä vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hävikin määrää voidaan pienentää ruokalistasuunnitelulla, varastonhallinnalla ja asiakasviestinnällä. Jos hävikkiä kuitenkin syntyy, voi ylijääneen ruoan myydä hävikkiruokasovelluksessa. Noutoruoan pakkaamiseen on
kertakäyttöastioiden lisäksi tarjolla panttiperiaatteella toimiva kestopakkausjärjestelmä. Työvaatteet voi hankkia ostamisen sijaan vuokraamalla tai valita kierrätysmateriaalista valmistetut vaihtoehdot. Astiavalinnat kannattaa tehdä kestävyys edellä, ja kuluneet lautaset voi ennallistaa.
Kiertotalouden edistäminen on yksi Meira Novan vastuullisuusohjelman päähankkeista. Tavoitteena on nostaa kierrätysaste 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Elintarvikkeita lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, ja hedelmä- ja vihanneshävikin hyödyntämiseen haetaan mahdollisuuksia. Kiertotalouskumppaneita ja ideoita haetaan avoimin mielin sidosryhmien kanssa.
Pääkaupunkiseudulla toimitukset tehdään autoilla, jotka kulkevat kotimaisista jätteistä valmistetulla biokaasulla. Tukkutoimitusten reitit optimoidaan niin, että turhaa ajoa on mahdollisimman vähän.
Lähteet:
Perho Liiketalousopisto: Kestävän kehityksen opas
Meira Nova: vastuullisuuskatsaus 2023
Sitra: Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1
Ympäristöministeriö: Kiertotalousohjelma
Euroopan parlamentti: Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä?
Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.
Yhteispeliä
Itävalta on suosittu matkakohde. Kesäisin ulkomaiset turistit valloittavat Wienin keskustan paraatikadut ja muut tärkeimmät nähtävyydet ihan tungokseen asti. Syksyllä koulujen alettua tahti hiljenee. Kyllähän Alppimaahan saapuu jatkuvasti kaupunkimatkailijoita, kulttuurin harrastajia ja kokoustavaa kongressiväkeä vuoristoon suuntaavista luonnonystävistä puhumattakaan, mutta kaikesta huolimatta loma-ajan tohina laantuu. Kiireisen kesäkauden jälkeen hotellit ja ravintolat rauhoittuvat hetkeksi ennen joulun tienoon ja hiihtolomien kiireitä.
Syksyllä on saatava kotimaiset asiakkaat liikkeelle ja järjestettävä heille houkuttavaa ohjelmaa. Ja löytyyhän mukaansatempaavia menoja, yllin kyllin. Sadonkorjuujuhlat ovat loppuvuoden ensimmäisiä vetonauloja. Kurpitsat ja muut komeat vihannekset koristavat Gasthaus-lukaalien portinpieliä varsinkin maaseudulla. Krouviin on mukava mennä porukalla maistelemaan, millaisia herkkuja keittiö uuden sadon antimista loihtii. Sesongin ensimmäiset kurpitsakeitot nautitaan silloin ja kasvissyöjätkin löytävät mieleisiään annoksia. Mün chenin Oktoberfest-olutjuhla, Wiesn (suom. ”niitty”), on innostanut itävaltalaisiakin luomaan omat kaljariehansa. Wienin Prater-huvipuiston alueella on vietetty jo yli kymmenen vuoden ajan Wiener Wiesn-kemuja. Pari viikkoa kestävä ilottelu pidetään syys-lokakuun vaihteessa samanaikaisesti saksalaisen juhlahumun kanssa. Merta edemmäs kalaan ei tarvitsekaan lähteä, kun Itävallan pienemmilläkin paikkakunnilla osataan irrotella. Syksyisin on näet tapana järjestää markkinoita entisajan tyyliin. Kiertävät tivolit tuovat maailmanpyöränsä ja ajolaitteensa kävijöiden iloksi ja hattaraa myydään kilpaa wurstin ja tynnyrioluen kanssa.
kadunmies käy enää nykyisin metsällä. Mukavuudenhaluiset riistalihanystävät suuntaavat mieluummin valmiiseen pöytään. Itävallan kansallispäivää vietetään 26. lokakuuta ja melkein heti perään juhlitaan pyhäinpäivää. Moni täkäläinen pitää tuolloin pienen syysloman. Hotellit tarjoavat silloin asiakkailleen minilomapaketteja ja teemoja löytyy kuntokuureista kylpylähemmotteluihin ja ruokaretkistä romantiikkareissuihin. Kun Halloweenkin osuu pätkäloman aikaan, ei iltamenojen viihdykkeistä tai ohjelmanumeroista ole puutetta.
Torven törähtäessä 11.11. klo 11.11. saksaa puhuvissa maissa alkaa karnevaaliaika. ”Varhaiset linnut” aloittavat hauskanpidon saman tien, vaikka varsinaiset naamiaishassuttelut, kulkueet ja tanssiaiset pidetäänkin yleensä vasta uuden vuoden puolella laskiaisaikaan. Marraskuun 11. vietetään myös Martinpäivää, jolloin on jokasyksyisen klassikkoaterian, Martinpäivän hanhen, vuoro. Lintupaisti tarjoillaan perunataikinamykyjen ja punakaalin kanssa. Ravintolat kilpailevat asiakkaista ja kehuvat kilvan juhlavia hanhimenujaan. Kasvissyöjille löytyy vaihtoehdoksi seitan-fileistä valmistettua ”paistia”.
Itävallassa viininviljelyllä on parituhatvuotiset perinteet. Silti joka syksy odotetaan kiinnostuneina, minkälainen rypälesadosta tulee sekä määrällisesti että laadullisesti. Kun sato saadaan korjattua, viinituvissa maistellaan Sturm-mehua, joka on vielä käymisvaiheessa olevaa, sameaa viinin esiastetta. Vuoden uutta Heurigen-viiniäkin (suom. tämänvuotinen) odotetaan parhaillaan.
Posetiivin soinnut kaikuvat ilmoille illallakin. Syksyn riistaviikkojen aikana ravintolat tarjoavat ammattitaidolla valmistettua fasaania, kaurista, peuraa tai villisikaa. Kotikeittiöissä ei useinkaan osata käsitellä riistaa, sillä harva
Kiireisen kesäkauden jälkeen hotellit ja ravintolat rauhoittuvat hetkeksi ennen joulun tienoon ja hiihtolomien kiireitä.”
Syystalven pimenevinä iltoina rennon askeettiset viinituvat kutsuvat istumaan iltaa ja nauttimaan pari pientä Achterllasillista. Marraskuun loppupuolella avataan Wienin kuuluisat Christkindlmarkt-joulutorit, joita kaupungista löytyykin sitten useita. Ennen juhlamielellä liikkeellä olevien turistien rynnäkköä ja hektistä joulun shoppailuaaltoa paikalliset ehtivät vielä nauttimaan toreilla rauhassa kupillisen tai pari höyryävää glögiä tai Glühwein-hehkuviiniä.
KAARINA GOLDBERG
Itävallassa asuva kirjailija Kaarina Goldberg tarkastelee kolumnissaan Euroopan tapoja ja tuulahduksia.
Tuhannen tuotteen kalatalo
Ruotsalainen kalatalo Feldt’s Fisk & Skaldjur kehittää uutuustuotteitaan asiakkaittensa toiveet ja hävikin hallinta huomioiden. Hyödyllisistä hukkapaloista sai ideansa myös tämän syksyn uutuus, merellinen lohi-katkarapuburgeri.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen • Kuvat: Feldt’s Fisk & Skaldjur
Henkilöstöravintoloissa ja julkisen sektorin ruokapalveluissa on kysyntää maukkaille ja kohtuuhintaisille kalatuotteille. Tämä on pantu merkille ruotsalaisessa kalaalan yrityksessä Feldt’s Fisk & Skaldjurissa, jossa tuotekehitystoiveita pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla.
”Tuotekehityksemme lähtee aina asiakkaan kuuntelusta. Horecapuolella kiinnostaa tällä hetkellä edullinen lounaskala. Varsinkin leivitettyjä kalatuotteita kysytään kovasti”, kertoo Feldt’sin Suomen viennistä vastaava Virpi Kaijankoski Bäck Feldt’s Fisk & Skaldjur on ruotsalainen perheyritys, jonka Lennart Feldt perusti vuonna 1991 Länsi-Ruotsin Kungshamnissa. Kalastus ja kalatalous on jo vuosisatojen ajan ollut tärkeä elinkeino tässä vajaan 3000 asukkaan rannikkokaupungissa, jossa Feldt’sin pääkonttori sijaitsee edelleen. Siellä yrityksen toimintaa johtaa nyt Lennartin poika Martin Feldt.
Olemme erikoistuneet äyriäisiin ja merikalaan.”
Feldt’sin laaja tuotevalikoima kattaa yli tuhat erilaista kala ja äyriäistuotetta. Lippulaivatuote on käsin kuoritut katkaravut, joita tuotetaan yrityksen tuotantolaitoksilla Marokossa, Bulgariassa ja Albaniassa. Erilaiset pakastekalatuotteet on iso tuoteryhmä, jonka valmistus on keskitetty Puolaan ja Kiinaan. Ruotsin sivukonttori ja tuorekalapuoli sijaitsee Göteborgissa. Feldt’sillä on lisäksi tytäryhtiöt Norjassa ja Tanskassa.
”Olemme erikoistuneet äyriäisiin ja merikalaan. Tärkeimpiä kalalajeja tuotteissamme ovat turska, seiti ja kolja sekä kasvatettu Norjan lohi. Lisäksi käytämme joitakin eksoottisempia kalalajeja, kuten pangasiusta ja hokia”, Kaijankoski Bäck kertoo.
Jokainen kala voidaan jäljittää Vastuullisuus on Feldt’sille tärkeä arvo, joka ohjaa yrityksen toimintaa. Tuotevalikoimasta 80 prosenttia on MSC- ja ASC-sertifioitua. MSC-merkki tuotteessa takaa, että se on peräisin vastuullisesti toimivasta kalastusyrityksestä ja luonnonvaraisesta, kestävästä kalakannasta. ASC-merkintä tuotteessa taas viittaa kalankasvatukseen, joka on vastuullista sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta.
Puna-ahven on lounaspuolella melko uusi ruokakala, joka on otettu hyvin vastaan.”
– Viennistä vastaava Virpi Kaijankoski Bäck
”Kaikkien tuotteidemme kala pystytään etiketin perusteella jäljittämään kalastusalukselle saakka. Asiakkaan ei tarvitse olla epävarma, missä tuote on kalastettu ja kuka sen on kalastanut, kun jäljitys toimii alukselle asti”, Kaijankoski Bäck sanoo.
Suomi on tärkein vientimaa
Feldt’s on Ruotsin suurimpia ruokapalvelu ja ravintolaalan kalatuotetoimittajia. Yrityksen pakastekalatuotteilla on kysyntää etenkin julkisen sektorin ruokapalveluissa ja henkilöstöravintoloissa, kun taas äyriäisiä ja tuorekalaa menee à la carteen painottuviin ruokaravintoloihin.
Suomi on Feldt’sin tärkein vientimaa. Ruotsissa yrityksen tuotteita myydään kasvavassa määrin myös vähittäiskauppasektorilla, mutta Suomessa vähittäiskauppapuolen myyntikanavia ollaan vasta rakentamassa.
”Horecasektorilla olemme toimineet Suomessa jo yli kymmenen vuotta”, Kaijankoski Bäck kertoo.
Ruokatottumukset ovat Ruotsissa ja Suomessa hyvin samankaltaisia. Molemmissa maissa on esimerkiksi tapana syödä lämmin lounasateria ja molemmissa maissa tarjotaan koululaisille maksuton lounas koulupäivän aikana.
”Tästä ruokatottumusten samankaltaisuudesta on paljon hyötyä tuotekehityksemme kannalta.”
Lohi-katkarapuburgeri torjuu hävikkiä
Yksi uusimpia Ruotsissa ja Suomessa lanseerattuja tuotteita on Feldt’sin lohi-katkarapuburgeri, joka oli yhtenä finalistina mukana myös Meira Novan tämän syksyn vuoden Novatuote innovaatiokilpailussa.
Lohi-katkarapuburgeri on käyttövalmis leivittämätön ja maustamaton pihvi, joka sisältää lohta ja hienonnettuja katkarapuja. Pihvin maku on merellinen ja rakenne napakan lihaisa. Sen tuotekehitysidea sai alkunsa tavoitteesta vähentää raakaainehävikkiä. Sekä lohen että katkarapujen käsittelyssä syntyy pieniä hukkapaloja, jotka ovat käyttökelpoista ruokaa, mutta eivät sovi myytäviksi tuotteiksi sellaisenaan.
”Tuotekehityksessämme alettiin miettiä, mitä näistä hukkapaloista voisi tehdä. Huomasimme, että markkinoilta ei löytynyt yhtään käyttövalmista leivittämätöntä kalapihviä. Niinpä tuotekehityksen tuloksena syntyi lohikatkarapuburgeri.”
Kun ruokaisa lohikatkarapupihvi tarjoillaan hyvän hampurilaissämpylän, vihannesten ja maukkaan maustekastikkeen kanssa, syntyy herkullinen merellinen burgeri. Pihvi sopii hyvin myös muunlaisiin käyttötarkoituksiin.
”Itse tykkään syödä sitä keitettyjen perunoiden ja kylmän kastikkeen kanssa. Pihvin ravintoarvo on hyvä, sillä se sisältää paljon proteiinia ja omega-3-rasvahappoja. Koska pihvissä ei ole leivitystä, maitoa tai kananmunaa, se käy monenlaisille asiakasryhmille”, Kaijankoski Bäck sanoo.
Silliä ja lohta joulupöytään Feldt’s pyrkii tuotekehityksessään kohtaamaan asiakkaittensa toiveet ja tarpeet. Reilu vuosi sitten pakastettujen kalafileiden valikoimaa täydennettiin puna-ahvenella, joka on Kaijankoski Bäckin mukaan ollut vähemmän hyödynnetty ruokakala ruokapalveluissa.
”Punaahven on lounaspuolella melko uusi ruokakala, joka on otettu hyvin vastaan. Se on hieman rasvaisempaa vaaleaa kalaa, jossa on paljon omega-3-rasvahappoja.”
Feldt’sin käsin kuorittu katkarapu on menekkituote myös joulun ja vuodenvaihteen ruokasesongissa. Niin suomalaiseen kuin ruotsalaiseenkin joulupöytään katetaan lisäksi silliä sekä graavattua ja savustettua lohta. Feldt’sin valikoimista löytyy myös perinteistä lipeäkalaa, jolle on Ruotsissa uskollinen käyttäjäkuntansa.
”Suomeen emme ole myyneet lipeäkalaa enää pitkään aikaan. Mutta kukapa tietää, ehkä sillekin tulee vielä jonkinlainen nousukautensa.”
Teksti:
Vinkit juhlakauden MAKUPAREIKSI
Olut- ja siiderivalikoima on laaja. Näistä juomista on myös muuksi kuin vain seurustelujuomaksi. Erityyppiset makumaailmat rikastuttavat juomavalikoimaa myös ruokapöydässä. Nappaa talteen vinkit juhlapöytään.
KATKERAT JA SITRUSMAISET
Mitä tarjota intialaisen tai street foodin kanssa? Sitrusmaiset ja katkerat oluet sopivat näiden lisäksi yhteen myös jenkkikeittiön ja rasvaisten grilliruokien kaveriksi.
• Indian / American Pale Ale
• Session IPA
• Double IPA
• Bitter Ale
• ESB
• Steam Beer
Kokeile Meira Novan valikoimista näitä:
To Øl Quafzilla Hazy Ipa, Op Five Mics Ipa, Fat Lizard Track Day Sipa, Kukko Ipa, To Öl House of Pale.
ALKOHOLITTOMAT
OLUET
Yhä useampi valitsee ruokajuomaksi alkoholittoman vaihtoehdon. Niiden valikoima kannattaakin suunnitella niin, että myös niistä löytyy sopiva makupari ruokalistan eri ruokalajeille.
Kokeile Meira Novan valikoimista näitä: Stella Artois alkoholiton 0 %, Corona Cero alkoholiton 0 %, Hoegaarden 0 %.
HEDELMÄISET JA HAPPAMAT
Vahvanmakuiset kiinalaiset ja aasialaiset ruoat vaativat napakkaa makua myös juomilta. Hedelmäiset ja happamat oluet sopivat hyvin yhteen myös marjaisten jälkiruokien kanssa.
• Kriek
• Framboise
• Saison
• Lambic
• Sour Ale
• Gose
• Berliner Weisse
Kokeile Meira Novan valikoimista näitä: Coolhead Gose, Coolhead LicoriceRasberry Sour, Coolhead Tropical Sour.
VAALEAT
JANONSAMMUTTAJAT
Italialaisille ruoille, tex mexin kaveriksi, kalaruoan kumppaniksi tai salaatin kanssa nautittavaksi sopivat erityisen hyvin vaaleat oluet.
• Lager
• Pils
• American Lager
• Helles
• Cream Ale
• Vehnä Indian Pale Ale
• Indian Pale Ale
Kokeile Meira Novan valikoimista näitä:
Corona Extra, Stella Artois, Kukko Lager, Kukko Pils Keisari Lager, Fat Lizard Kivimies
Lager, Korven Kutsu Classic Lager, Keisari Wehnä.
MALTAISIA MAKUJA
Kermaiset ruoat sekä grillattu liha ja makkara pitävät maltaisista ja puhtaista mauista.
• Tumma lager
• Vehnäolut
• Amber
• English Ale
• Brown
• Dark Ale
• Irish
• Red Ale
Kokeile Meira Novan valikoimista näitä: Maku Härkönen Papu Ale, Fat Lizard Sauna Pale, Korven Kutsu Savuolut.
HARD SELTZER SALAATIN KAVERIKSI
Hard Seltzer mielletään raikkaaksi janojuomaksi, mutta sen voi yhdistää myös vaikkapa salaatin, kala ja äyriäisruoan sekä vaalean lihan seuralaiseksi.
Kokeile Meira Novan valikoimista näitä: Naku HS Lemon Sour.
Valmista karpalolonkerosta juhla-aterian pieni väliraikastaja. Laita vaniljajäätelöpallo cocktaillasiin ja kaada päälle jääkylmää karpalolonkeroa. Kyrö Cranberry LD
Siideri sopii erinomaisesti aperitiiviksi. Sen lisäksi sitä voi mainiosti nauttia juustopöydän juomana tai kalan, äyriäisten tai grillatun kanan kanssa.
Kokeile Meira Novan valikoimasta esim. Galipette Extra Brut.
TUMMAA
JA PAAHTEISTA
Savun maku on vaativa maku juomille. Savustetun ruoan juomaparina maistuukin tumma olut. Sama maku käy myös suklaisille jälkiruoille.
• Stout ja Imperial Stout
• Porter
• Black Indian Pale Ale
• Barley Wine
• Old Ale
TULOSSA-LIITE
10/2024
Liitteestä löydät yhteistyökumppaneidemme uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!
Huomaa, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.
GO! Deli valikoima uudistuu keväällä 2025.
HELPPO JA MONIPUOLINEN SNELLMAN PULLED PORK
Tässä todellinen arjen helpottaja! Snellmanin uusi Pulled pork on pitkään mureaksi kypsennettyä nyhtöpossua monipuoliseen ruuanlaittoon.
Valmiiksi maustetun kypsän lihan voit käyttää sellaisenaan tai tuunata kastikkeilla käyttötarkoituksesi mukaan.
Maatiaispossun pulled pork valmistetaan nimensä mukaisesti meidän kotimaisesta maatiaispossustamme, eikä lihapitoisuudessa ole säästelty.
12632 Snellman maatiaispossun pulled pork revitty, pakaste
Myyntierä: 3 x 3 kg (pss) GTIN 6409628005789
Katso lisätietoja www.snellmanpro.fi
Tulossa Meira Novan valikoimaan.
Kaikkien tuntema klassikko palasi juurilleen
Klassikkoravintola Lasipalatsi on nyt osa S-ryhmän ravintolaperhettä. Osuuskauppa kytkeytyy ravintolan historiaan merkittävällä tavalla, sillä se vastasi Lasipalatsin ravintolatoiminnasta myös 1930–1940-luvulla.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuvat: Juha Lindvall
helsinkiläinen klassikkoravintola Lasipalatsi on ollut heinäkuusta lähtien osa Sryhmän ravintolaperhettä osuuskauppa HOKElannon ostettua Lasipalatsin ravintolatoiminnot Ravintolakolmio Oy:ltä. Kauppaan kuuluivat Ravintola Lasipalatsi, Café Lasipalatsi sekä Lasipalatsin terassi ja Bio Rexin tapahtumatarjoilut. Kaupan myötä Lasipalatsi teki paluun juurilleen, sillä osuuskauppa kytkeytyy ravintolan historiaan merkittävällä tavalla. HOK/SOK ja Valio vuokrasivat Lasipalatsin tontin Helsingin kaupungilta vuonna 1935 ja rakennuttivat yhdessä 1930-luvun funktionalismia edustavan rakennuksen, josta sittemmin tuli yksi Helsingin keskustan maamerkeistä. Osuuskauppa vastasi Lasipalatsin ravintolatoiminnasta vuodesta 1936 vuoteen 1949 saakka.
”Olemme ylpeitä siitä, että Lasipalatsin kaltainen klassikko ja ikoninen funkkisravintola on nyt palautunut kotiinsa”, sanoo Lasipalatsin ravintolanjohtaja Kati Mellin.
Matka menneisyyteen puhuttelee
Vaikka Lasipalatsi on saanut uuden omistajan, Mellin lupaa, että mitään hyvin toimivaa ei aiota muuttaa. ”Lasipalatsissa puhuttelee tietynlainen matka menneisyyteen. Yksi osa paikan upeutta on sen säilyminen ennallaan.”
Suomalaisiin ja skandinaavisiin makuihin nojaavalta ruokalistalta löytyy jatkossakin sesongin parhaita makuja klassikkoannoksia unohtamatta.
”Esimerkiksi pippuripihvi poronvasan paahtopaistista on ollut listallamme jo ainakin kymmenen vuotta. Se on klassikkoannos, jota asiakkaat vuodesta toiseen haluavat”, kertoo Lasipalatsin keittiöpäällikkö Petri Simonen
Aiemmin kuudesti vuodessa uudistettua ruokalistaa on jatkossa tarkoitus päivittää puolivuosittain. Päälistan lisäksi hyödynnetään useita kertoja vuodessa uudistettavia, sesongin makujen mukaisesti rakentuvia vaihtuvia ruokalistoja.
”Syksyllä poroa, talvella blinejä ja keväällä parsaa”, Simonen lupaa.
Lasipalatsissa puhuttelee tietynlainen matka menneisyyteen. Yksi osa paikan upeutta on sen säilyminen ennallaan.”
– ravintolanjohtaja Kati Mellin
Kasvisruokia ja cocktailpaloja
Helsingin Mannerheimintiellä tavaratalo Sokosta vastapäätä sijaitseva Lasipalatsi on keskeisen sijaintinsa vuoksi suosittu kokousten ja yritystapahtumien pitopaikka. Loppuvuoden kiireet alkavat Lasipalatsissa marraskuussa, kun yritysasiakkaat viettävät pikkujoulujaan ja järjestävät vuoden viimeisiä kokouksiaan.
Ravintolan kuusi kabinettia alkavat päivittäin täyttyä aamukahdeksasta alkaen. Erityisen suosittu on vuoden 1936 alkuperäisen tyylin mukaisesti sisustettu avara Palmusali, jossa pidetään tyypillisesti jopa 3–4 tilaisuutta päivän aikana.
”Liha ei ole ihmisten suosikkilounas kokouksissa, vaan silloin halutaan syödä hieman kevyempiä vaihtoehtoja. Kala ja kasvisruoat maistuvat”, Simonen kertoo.
Kasvisruoat ovat suosittuja myös Bio Rexin tapahtumatarjoiluissa, joista Lasipalatsi huolehtii muun ravintolatoiminnan ohella. Erilaisiin juhliin, seminaareihin, näyttelyihin, cocktailtilaisuuksiin ja konferensseihin taipuvissa tiloissa pystytään kerralla kestitsemään jopa 500 vierasta. Tarjoilut räätälöidään aina tilaisuuden luonteen ja asiakkaan toiveen mukaisesti.
”Tällä hetkellä erityisesti vegaanisuus on tosi kysyttyä tapahtumaruokailussa. Buffettarjoilut ovat suosittuja, samoin kuin kuin helposti syötävät cocktailpalat”, Simonen summaa tapahtumaruokailun tämän hetken tuulia.
Joululounaalta blinipöytään
Lasipalatsin suosittu joululounas on tänä vuonna tarjolla 2.–20. joulukuuta. Kolmen ruokalajin menuun on valittavissa sydäntalven mausteisia makuja. Lasipalatsin herkkujen äärelle pääsee myös joulunpyhinä.
Muikunmätiä hankimme bliniviikkoja varten 450 kiloa.”
– keittiöpäällikkö Petri Simonen
Keittiöpäällikkö Petri Simonen ja ravintolanjohtaja Kati Mellin ovat valmistautuneet huolella talven vilkkaaseen juhlakauteen.
”Lasipalatsin joulu on herättänyt kiinnostusta ja uskon, että meillä on tuolit täynnä jouluna. Meillä on kaksi kattausta sekä jouluaattona että joulupäivänä. Monipuolisessa joulubuffetissamme on tarjolla alkuruoka ja jälkiruoka. Pääruoka nautitaan pöytiin tarjoiltuna”, Mellin sanoo.
Kun joulusesongista on selvitty, on alkuvuoden odotettujen bliniviikkojen aika. Loppiaisen jälkeen 8. tammikuuta alkavat bliniviikot jatkuvat maaliskuun lopulle saakka. Lasipalatsin blinien herkullisen maun ja koostumuksen salaisuus on kaksi päivää käynyt blinitaikina. Kokonaisuuden kruunaavat maukkaat lisukkeet.
”Esimerkiksi muikunmätiä hankimme bliniviikkoja varten 450 kiloa”, Simonen kertoo.
Oma leipuri tekee paluun
Café Lasipalatsiin on odotettavissa uusia tuulahduksia maaliskuussa, jolloin kahvilatuotteille saadaan uusi, entistä isompi vitriini. Suurin uudistus on kuitenkin se, että Lasipalatsiin palkataan muutaman välivuoden jälkeen jälleen oma leipuri. Hän alkaa vastata herkullisten leipien, pullien ja kakkujen leipomisesta. Tarjolle on tarkoitus tuoda muun muassa avoleipiä erilaisin täyttein.
”Meillä leivottu perunarieska saa täytteekseen esimerkiksi fenkoligraavattua lohta, perunasalaattia ja piparjuurismetanaa perinteistä skageniakaan unohtamatta. Vegaaniversiossa maistuvat marinoitu munakoiso ja tomaattipesto”, Simonen paljastaa.
Café Lasipalatsin suosittu aamiainen täydentyy yön yli haudutetulla ohrapuurolla. ”Aamuisin meille tulee rautatieasemalta paljon ihmisiä aamiaiselle matkalaukkujen kanssa. Lasipalatsi on hyvä kohtaamispaikka, johon on helppo tulla monesta suunnasta”, Mellin kuvailee.
Kahvilan kotiruokalounas on päivittäin tarjolla klo 14.30 saakka. Sen oheen tuodaan tarjolle myös uudenlaisia ruokatuotteita, joiden toivotaan kiinnostavan erityisesti iltapäivän ja illan ruokailijoita.
Terassilla tarkenee jo toukokuussa
Kevään koittaessa käyttöön saadaan myös Lasipalatsin terassi. Lasipalatsin sisäpihalla sijaitseva terassi on kesäinen keidas, jolla tarkenee paistatella päivää varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn asti.
”Terassillemme ei käy tuuli mistään, joten siellä tarkenee hyvin jo toukokuussa”, Simonen kehuu.
”Ensi kesäksi suunnittelemme terassille myös omia terassiruokia. Tavoitteemme ovat tässäkin kunnianhimoisia, sillä puitteet ovat mahtavat”, Mellin kertoo.
Mellin ja Simonen ovat mielissään siitä, että Lasipalatsilla on paljon pitkäaikaisia kantaasiakkaita. Siirtyminen osaksi Sryhmää on tuonut ravintolaan, kahvilaan ja terassille myös uudenlaista asiakaskuntaa.
”Olemme S etukortin käyttäjälle ihan uudenlainen tuulahdus. Saamissamme asiakaspalautteissa ruokaa ja palvelua kehutaan todella paljon. Raakaaineet ja ruoan maku ovat täällä ensiluokkaisia.”
Kurkistus RUOKAVUOTEEN 2025
Teksti: Krista Korpela-Kosonen • Kuvat: Shutterstock
Kukkakedon makuja, kulinaarista kierrätystä ja hapanjuuripastaa –poimimme muutamia makupaloja vuoden 2025 trendiennusteista maailmalta.
1 – MUTTA EI MITÄ TAHANSA
Kiinnostus ruoan sisältämää proteiinia kohtaan on taas pinnalla. Ihmiset haluavat syödä riittävästi proteiinia, mutta eivät kuitenkaan millaista tahansa. Proteiinijauheiden ja patukoiden sijaan nyt panostetaan oikeaan ruokaan. Yhä useampi valitsee lautaselleen lihan sijaan enemmän kasviperäisiä proteiinin lähteitä, kuten palkokasveja, täysjyväviljoja ja pähkinöitä. Ympäristötietoisuus ei ole ruokatottumuksissa ohimenevä trendi, vaan syömisen pysyvästi uusi suunta.
2 HAPANJUURILEIPÄÄ – JA PALJON MUUTA
Hapanjuurileivonta on ollut viime vuosina suuressa suosiossa, eikä suosiolle ole trendiennusteiden mukaan odotettavissa laantumista. Hapanjuuri sisältää maitohappobakteereita, jotka hitaassa prosessissa tuottavat taikinaan omintakeista makua ja aromia. Hapanjuuritekniikalla aikaansaatua ainulaatuista makua kaivataan nyt leivän lisäksi moneen muuhunkin ruokaan, esimerkiksi pastaan, pizzataikinaan, pannukakkuun, pullaan, brownieen, kakkuihin ja suklaahippukekseihin.
3
KULINAARINEN KIERRÄTYS
TEKEE HÄVIKISTÄ HERKKUA
JUOMATRENDEISSÄ
PINNALLA TEE JA TERVEYSVEDET
Ensi vuoden juomatrendeissä pinnalla ovat muun muassa tee ja erilaiset terveysvedet. Kauralatte maistuu jo monille kahvin ystäville, ja nyt suosiota ennustetaan myös kasvimaitoon tehdyille teejuomille. Tavallisen vesipullon sijaan päivän rientoihin napataan mukaan terveysvesi, johon on lisätty hyödyllisiä elektrolyyttejä ja antioksidantteja tai proteiinia. Kaikenlaiset kurkumalla ja hunajalla maustetut juomat ovat edelleen suosittuja.
Kuivahtanut leipä, nuupahtanut porkkana ja kasa perunan kuoria – hyödytöntä biojätettä vai alkupiste uusille makuelämyksille? Ammattikeittiöiden arkinen hävikkityö saa uutta virtaa, kun siihen suhtautuu ajan trendin mukaisena kulinaarisena kierrätyksenä. Zero waste ajattelu pyrkii vähentämään myös ruokapakkauksista kertyvää jätettä ja edistämään sen kierrätystä.
4
LAVENTELIKAHVIA JA MUITA KUKKAKEDON MAKUJA
Jos trendiennusteita on uskominen, ensi vuosi tuo ruokiin ja juomiin kesäisen kukkakedon makuja. Esimerkiksi seljankukka, laventeli, kamomilla, jasmiini ja ruusu ovat trendikkäitä makuja juomissa, kastikkeissa, jäätelössä ja leivonnaisissa. Etenkin juomissa raikkaat kukkaismaut vähentävät makeutusaineiden tarvetta. Cozymeal ehdottaa aamukahvin maustamista vaihteeksi laventelisiirapilla.
Lähteet: Whole Foods, Cozymeal, Food & Wine, KTCHN Rebel ja IFT
T• Kuva: Istock
Teksti: Terhi Paavola
Tiesitkö miten perinteikäs ruoka-annos on kehitetty tai mistä se on saanut nimensä? Nova-lehti selvittää ruokaklassikoiden taustoja.
Makeinen, joka kätkee
yllätyksen
“Life is like a box of chocolates. You never know what you’re gonna get.”
uttu lainaus elokuvasta Forrest Gump. Konvehtirasian tavoin myös konvehdit itse kätkevät sisäänsä yllätyksiä. Ja juuri kätketystä yllätyksestä koko makeinen on saanut alkunsa.
Kielitoimiston mukaan konvehtisanan juuret ovat latinassa. Sana con tarkoittaa yhteen ja sana ficio tehdä, valmistaa. Konvehti siis tarkoittaa jotakin, joka on valmistettu eri osista: salaisuuden kätkevästä kuoresta ja itse salaisuudesta eli täytteestä.
Suklaakonvehdin historia ei kuitenkaan yllä Rooman valtakunnan aikoihin, vaan paljon lähemmäs. Suklaakonvehteja nimittäin sai alun perin apteekeista. Sinänsä ajatus oli nerokas. Idea oli päällystää pahanmakuinen lääke suklaakuorrutuksella. Tuleepa mieleen, että sama kikka voisi toimia myös nykypäivänä.
Konvehdin keksijänä pidetään brysseliläistä apteekkaria Jan Neuhausia, joka vuonna 1857
peitti lääkkeen suklaalla. Sukunimi onkin suklaanystäville tuttu, sillä Neuhaus valmistaa edelleen maailmankuuluja belgialaisia suklaaherkkuja. 1900-luvun alussa lääketäyte vaihdettiin makeaan herkkuun ja näin syntyi meidän tuntemamme konvehti, jota kutsuttiin praliiniksi. Praliinisanaa oli käytetty jo aikaisemmin sokerilla päällystetyistä manteleista. Tämä makeinen kehiteltiin jo 1600-luvuilla.
TIESITKÖ?
Konvehdin keksijänä pidetään brysseliläistä apteekkaria Jan Neuhausia, joka vuonna 1857 peitti lääkkeen suklaalla.
Neuhausin sukua saadaan kiittää myös konvehtirasiasta, sillä Jan Neuhasin pojan vaimon kerrotaan suunnitelleen konvehdeille sopivan lahjapakkauksen, jossa jokaiselle makeiselle on oma pieni kolonsa.
Konvehdit tai praliinit valloittivat maailman nopeasti. Suomessakin Fazer tarjosi konvehteja heti 1900-luvun alussa ja esimerkiksi Fazerin kissankieli-konvehti syntyi jo vuonna 1908. Suomalaisten klassista jouluherkkua, Juhlapöydän konvehteja aloitettiin valmistamaan Vaajakosken makeistehtaalla vuonna 1967.
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.
Jatkuvaa onnistuneenkehitystäasiakaskokemuksen varmistamiseksi
Meira Novalla hyödynnetään ja jatkokehitetään useita järjestelmiä, joiden kautta palvelemme asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi niistä on Salesforce CRM.
Miten käytätte Salesforcea Meira Novalla?
Salesforce CRM otettiin Meira Novalla käyttöön ensin asiakaspalvelutoiminnoissa ja käsittelemme sitä kautta kaikki asiakaspalveluumme tulevat yhteydenotot niin sähköpostin, puhelimen kuin verkkokaupan chatin kautta saatujen yhteydenottojen osalta. Salesforcen käyttöönoton toisessa vaiheessa jalkautimme järjestelmän myyntitoimintojemme käyttöön. Hyödynnämme järjestelmää muun muassa uusasiakashankinnassa sekä asiakkuuksien hoidossa.
Millä tavoin pystymme auttamaan asiakkaitamme paremmin CRM:n avulla?
Asiakaspalvelussa on todella tärkeää, että kaikki asiakkailta tulevat yhteydenotot käsitellään loppuun saakka mahdollisimman ripeästi ja asiakkaiden haasteet ratkaistaan. Salesforcen avulla asiakaspalvelussamme ei jää asioita käsittelemättä ja mikäli jonkin asian selvittäminen vaatii taustaselvityksiä tai toisten asiakaspalvelijoiden apua, on kaikilla selvittämiseen osallistuvilla asiantuntijoilla käytössään yhtenäiset tiedot yhteisessä järjestelmässä asian etenemisestä. Näemme järjestelmän kautta myös jostakin toisesta kanavasta mahdollisesti tulleet, samaan aiheeseen liittyvät yhteydenotot. Näin ollen asiakaspalvelullamme on kokonaisvaltainen näkymä asiakkuuteen ja siihen liittyviin mahdollisiin huomioihin tai muihin sovittuihin asioihin.
Myynnin osalta olemme kehittäneet erityisesti uusasiakashankintakyvykkyyksiämme ja mallin-
taneet myyntiprosessimme järjestelmään. Tätä kautta myynnillämme on kattavampi näkymä omaan sekä koko tiimin myyntiputkeen ja työstössä oleviin tarjouksiin ja kilpailutuksiin. Lisäksi olemme kehittäneet asiakkuuksien hallintaamme ja seuraamme asiakkuuksien hoitosuunnitelmiemme toteutumista järjestelmän avulla.
Haluamme pitää asiakkaistamme hyvää huolta ja auttaa asiakkaitamme menestymään omassa toiminnassaan parhaalla mahdollisella tavalla. Se onnistuu hyvällä suunnittelulla, systemaattisella toteutuksella ja asiakasymmärryksen parantamisella. Tässä Salesforce auttaa meitä paljon, kun myyjillämme on ajantasainen tieto oman asiakkuutensa tilanteesta.
Millaisia kehityssuunnitelmia/ajatuksia Meira Novalla on CRM:n osalta?
Kehitämme järjestelmää ketterällä jatkuvan kehityksen mallilla ja teemme siihen säännöllisesti pieniä parannuksia. Tällä hetkellä meillä on Salesforcessa työn alla sopimustietojen hallinnan ja hyödyntämisen malli, jonka avulla muun muassa asiakaspalvelumme olisi entistäkin paremmin ajan tasalla kunkin asiakkaan kanssa sopimuksessa sovituista asioista. Sen avulla voimme tulevaisuudessa tarjota vieläkin parempaa ja sovitun mukaista asiakaspalvelua kullekin asiakkaalle. Tulevaisuuden osalta tutkimme myös markkinointikyvykkyyksien käyttöönottoa Salesforcessa, jolloin voisimme tarjota vielä paremmin asiakkaidemme liiketoimintaan sopivia ideoita ja ratkaisuja laajasta valikoimastamme ja palvelutarjoomastamme markkinointikanaviemme kautta.
Osmo Puhakainen kehityspäällikkö Meira Nova Oy
VASTAAMASSA
