MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE
Alkoholittomia
ARKEEN
JA JUHLAAN S. 10
NÄIN MEILLÄ
Saunaravintola houkuttelee rentoutumaan
TRENDI
Monipuoliset vinkit kesän grillikauteen
NOPEIDEN TEKIJÖIDEN JA NAUTTIJOIDEN
HERKULLISTA KANAA
Ota kaikki irti yhä kasvavasta nopeasta markkinasta. Atrian kanatuotteet ovat suomalaista ja antibioottivapaata lihaa – helppoja käyttää kiireisessäkin keittiössä. Kysy meiltä parhaat vinkit!
Atria Crispy -kanatuotteet ovat amerikkalaistyyppisesti tuplapaneerattuja, tuoden mukavaa vaihtelua erilaisiin annoksiin. Näillä tuotteilla saat mukavaa vaihtelua erilaisiin nopean syömisen annoksiin.
Atria Kypsä Kanan Crispy Paistipala pakaste 4 kg/n. 20-40 g 1006881
Atria Kypsä Kanan Crispy Filee pakaste 4 kg/n. 100 g 101516
Atria Kypsä Kanan Crispy Fingers Fileestä pakaste 4 kg/n. 40 g 1016806
JUUREMME LAUTASELLA – SUOMALAISEN RUOAN TARINA JATKUU
Suomalainen ruokakulttuuri ei ole syntynyt yhdessä yössä. Se on vuosisatojen kuluessa rakentunut säiden, sesonkien, maantieteen ja tarpeen ohjaamana.
Alkujaan se merkitsi selviytymistä: pitkät talvet, lyhyet kasvukaudet ja karut olosuhteet muovasivat sen, mitä pöytään katettiin. Silti suomalaisessa ruokaperinteessä on aina ollut kekseliäisyyttä ja vahvaa yhteyttä luontoon, marjoihin, kaloihin, viljoihin ja juureksiin.
Vuosien saatossa monet ruokalajit ovat jääneet historian lehdille. Kuka muistaa enää makaronivellin, talkkunan jälkiruoat tai verilettujen arkisen roolin? Ne kertovat ajasta, jolloin raaka-aineita käytettiin tarkkaan ja ruokaa tehtiin siitä, mitä saatavilla oli. Toisaalta monet perinteiset ruoat ovat säilyttäneet paikkansa sukupolvelta toiselle. Karjalanpiirakat, hernekeitto, ruisleipä, lohikeitto ja mämmi ovat esimerkkejä ruoista, jotka kantavat muistoja ja merkityksiä, eivätkä vain makuja.
Ruokahistoria kertoo myös siitä, miten monimuotoinen maa Suomi on ollut keittiönkin tasolla. Idässä nautittiin hapanta ruisleipää, sieniruokia ja piiraita. Karjalainen ruokapöytä oli lämmin ja runsaasti haudutettu. Lännessä taas vaikutti enemmän ruotsalainen keittiö, jossa makeammat leivät, voilla höystetyt ruoat ja uunipaistit olivat yleisempiä. Pohjoisen poronliha ja kalastusperinteet täydensivät tätä kokonaisuutta, jossa jokaisella alueella oli oma tapansa valmistaa ja arvostaa ruokaa.
Tänään elämme jälleen uuden ruokakulttuurin aikakautta. Kansainväliset vaikutteet, muuttuvat elämäntavat ja kuluttajien odotukset muokkaavat sitä, mitä suomalaisuus lautasella tarkoittaa. Meillä on sushi-buffetteja, kasvipohjaisia innovaatioita ja välimerellisiä makumaailmoja. Samalla kiinnostus kotimaisuuteen, perinteisiin ja lähellä tuotettuun ruokaan on vahvassa nousussa.
Yhtä lailla ne ihmiset, jotka ovat saapuneet Suomeen muualta maailmasta, rikastuttavat ruokakulttuuriamme omilla resepteillään, raaka-aineillaan ja tavoillaan valmistaa ja jakaa ruokaa. Keittiö on usein ensimmäinen paikka, jossa kulttuurit kohtaavat. Ruoan kautta syntyy ymmärrystä, uteliaisuutta ja yhteyttä.
Tässä muutoksessa meidän roolimme foodservice-tukkuna on olla sillanrakentaja. Tarjoamme asiakkaille sekä perinteiden päälle rakentuvia klassikoita että kansainvälisistä vaikutteista syntyviä uusia ideoita. Me uskomme, että suomalaisen ruokakulttuurin vahvuus piilee juuri tässä yhdistelmässä. Juuret syvällä historiassa, katse avoimena maailmalle. Ruoan tarina jatkuu, ja me olemme ylpeitä siitä, että saamme olla mukana kirjoittamassa sen seuraavia lukuja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mikä on se maku tai muisto, joka sinun mielestäsi ansaitsisi paikkansa suomalaisen ruoan tulevaisuudessa?
Kansainväliset vaikutteet, muuttuvat elämäntavat ja kuluttajien odotukset muokkaavat sitä, mitä suomalaisuus lautasella tarkoittaa.”
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
Ota talteen lehden keskiaukeamalta Meira Novan kalakalenteri! MIKÄ KALA ON NYT SESONGISSA?
SEURAAVASSA NUMEROSSA:
Teema-palstalla esittelyssä maustekastikkeet ja -tahnat. Nova 7/25 ilmestyy 27.8.
80903
Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti.
Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae
MEIRANOVALAINEN VINKKAA:
Juha-Pekka Sorsa Hankintapäällikkö
Alkoholittomien juomien suosio kasvaa jatkuvasti, ja olemmekin laajentaneet valikoimaamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeita. Meira Novalta löytyy runsaasti erilaisia juomatuotteita sellaisenaan nautittavaksi sekä myös aineksia raikkaiden ja maukkaiden mocktailien valmistukseen. Alkoholittomien juomien tarjontaan toimipisteissä kannattaa panostaa, jolloin kaikilla asiakkailla on mahdollisuus valita juuri itselleen sopiva juoma.
LUE LISÄÄ ALKOHOLITTOMISTA JUOMISTA SIVULTA 10!
18
KUMPPANI
Kalavapriikki haluaa parantaa kotimaisen kalan saatavuutta
21
MAAILMAN
MAKUJA
Nyytit ovat kansainvälistä lohturuokaa
TUOTE
Kesäkurpitsasta mehevyyttä moniin annoksiin
JULKAISIJA
Meira Nova Oy
Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Laura Matilainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET
Leena Honkaniemi
Puh. 010 76 86507
leena.honkaniemi@meiranova.fi
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA Grano
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu)
ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
SUOMALAINEN JUOMAKULTTUURI MURROKSESSA
Alkoholin kulutus on ollut laskussa Suomessa jo yli vuosikymmenen. Trendin taustalla on useita syitä taloudellisesti huonoista ajoista terveysbuumiin ja uuspuritanismin nousuun.
Suomalaisten juominen on väestötasolla laskenut vuodesta 2008 lähtien. Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta lähtien ja aikuisväestössä kulutus on lähtenyt laskuun vuoden 2008 jälkeen.
Julkisuudessa peräänkuulutetut ”keskieurooppalaiset juomatavat” eli viinin nauttiminen ruoan kanssa eivät näytä meillä lyöneen läpi: vuonna 2023 viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia.
THL:n Juomatapatutkimuksen mukaan säännöllinen alkoholinkäyttö ja riskikäyttö ovat hieman vähentyneet vuosien 2016 ja 2023 välillä, mutta erityisesti humalajuominen on edelleen kuitenkin tavallista.
“Iso kuva on, että juominen on vähentynyt 15 vuotta. Se on tällä hetkellä samalla tasolla kuin 1970-luvulla eli huomattavan paljon matalammalla kuin 1990- ja 2000luvuilla”, kertoo suomalaisten sosiaalisia suhteita ja juomista tutkiva sosiologi, valtiotieteiden tohtori Antti
Maunu.
Vuonna 2023 viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia.
Maunu kuvaa muutosta suureksi. 1960-luvun alusta vuoteen 2008 voimakkaasti kasvanut alkoholinkulutus on lähtenyt tasaiseen laskuun.
Maunu kokoaa parhaillaan laadullista aineistoa Helsingin yliopiston RAIKU-tutkimushankkeessa, joka tarkastelee ihmisten alkoholin juomisen vähentämistä ja sen motiiveja.
“Kun juominen vähenee, voi olettaa, että juomisen kulttuurinen paikka muuttuu. Me selvitämme, minkälaiseksi se on muuttumassa ja missä se tällä hetkellä näyttää olevan. Teemme haastatteluita ja keräämme ihmisten vapaamuotoisia kertomuksia, joissa he kertovat alkoholin kulutuksen vähentämisestä ja syistä sen takana, ja ylipäänsä kokemuksista, joita heidän elämässään on ollut, jotka liittyvät tai ovat johtaneet juomisen vähenemiseen.”
Silta arjen ja juhlan välissä
Perjantaipullo, piccolo kuohuvaa, sihahtava oluttölkki, lasillinen ihanaa punaviiniä. Alkoholi on aiemmin merkinnyt rajaa arjen ja juhlan tai arkisen puurtamisen ja vapaa-ajan välillä. Sen avulla on rentouduttu, vaihdettu vapaalle, nautiskeltu ja paettu harmaata arkea.
“Vuosisatoja alkoholi on Suomessa ollut tällainen silta ulos arjesta, pois kaikesta siitä, mitä arjessa pidetään negatiivisena: kiireestä, paineesta, erillisyydestä muista ihmisistä.”
Maunu kuvaa arjesta irtautuvan ihmisen juomisen peruskuvaa hilpeänä juhlana, jossa sosiaalisuus virtaa kirkkaammin, värikkäämmin ja intensiivisemmin kuin arjessa.
“Ihmiset hylkäävät sen, mitä on arjessa, nähdäkseen, mikä heitä arjessa yhdistää. Katsellaan vähän korkeuksista sitä kaunista, jota me koemme jakavamme. Tämä on minun käsitykseni mukaan suomalaisen juomisen kulttuurinen paikka 1900-luvulla.”
“Arjessa ei ole ollut tapana juoda, jotta arki hoituu hyvin. Sitten, kun arki on hoidettu, on oikeus matkustaa juhlaan arjen ulkopuolelle nauttimaan siitä mitä arjessa ei ehkä voida nauttia. Kunhan muistetaan panna korkki kiinni ja mennä maanantaina taas takaisin töihin”, kuvaa Maunu arjen ja alkoholin suhdetta.
Tällainen kulttuurinen paikka alkoholilla oli kehittynyt kypsäksi 2000-luvulla, jolloin alkoholin kulutus oli huippuluokkaa ja Maunu teki väitöskirjaansa biletyksestä.
Nyt tämä kulttuurinen paikka on muuttumassa. Puritaaniset, arkea ihannoivat hyveet ovat alkaneet latautua houkuttelevammiksi, ja karnevaalisista ihanteista tulee kyseenalaisempia.
Taloudellinen tilanne määrittää juomista
THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä tutkii alkoholin käyttöön ja alkoholihaittoihin liittyviä kysymyksiä. Hän nostaa yhdeksi alkoholin käytön vähenemisen syyksi taloudellisen tilanteen.
”Paremmasta talousbudjetista on perinteisesti ollut varaa myös hankkia alkoholijuomia. Tämä toimii myös päinvas-
toin: kun täytyy tinkiä, alkoholijuomat ovat monesti se, mistä ihmiset sitten voivat tinkiä”, Mäkelä kertoo.
Alkoholinkulutuksen laskun kanssa samaan aikaan myös taloudessa on ollut haasteita.
”2008 alkaen meillä on ollut pitkä laskeva alkoholin kulutuksen trendi, ja samaan aikaan talous on kehittynyt heikosti. Myös alkoholin hinta on noussut: alkoholiveroahan on nostettu 9 kertaa vuoden 2008 jälkeen”, Mäkelä huomauttaa.
Taloudellisesti heikkoina aikoina ihmiset miettivät, mihin rajoitetun budjettinsa käyttävät. Mäkelä muistuttaa, että muut asiat ovat saaneet enemmän mahdollisuuksia kilpailla tästä budjetista, kun alkoholista on tullut yhä kalliimpaa.
Myös Maunu ottaa esiin rahan.
Iso kuva on, että juominen on vähentynyt 15 vuotta. Se on tällä hetkellä samalla tasolla kuin 1970-luvulla eli huomattavan paljon
matalammalla kuin 1990ja 2000-luvuilla.
“Arkea ylittävät karnevaaliset ja tuhlailevat ihanteet alkavat tuntua yhä riskialttiimmilta ja vaarallisemmilta. Se ei olekaan enää vain kivaa, vaan menee rahaa ja aikaa hukkaan, ja tulee ahdistus, krapula ja tuska”, Maunu kuvailee.
Ihana, rakas arki
Rahan tuhlaaminen, ahdistus ja heikko olo rikkovat hyvää, seesteistä ja ihanan tasaista arkea. Arjesta irtautuminen ja juhlan tavoitteleminen ei näytä olevan enää yhtä houkuttelevaa kuin ennen.
”Sanoisin että arjen ja juhlan erillisyys tai vastakkaisuus on nyt jollain tavalla murtumassa. Se, millaisia hyviä ja huonoja elementtejä arkeen ja juhlaan liitetään kulttuurisesti, näyttäisi olevan kovaa vauhtia muuttumassa”, Maunu kertoo.
Aiemmin arjen yläpuolelle on haluttu nousta töiden jälkeen, lomilla ja viikonloppuisin – silloin on päästy eroon harmaan arjen velvollisuuksista. Nykyään arki ja sen toimet eivät enää kanna välttämättä samanlaista velvollisuutta kuin ennen. Esimerkiksi kuntosalit eivät enää kaiu tyhjyyttään vappuaattonakaan.
”Arjen ja juhlan raja on paljon joustavampi ja huokoisempi kuin aiemmin. Ehkä tietyllä tavalla arjen hylkääminen kokonaan alkaakin näyttää pelottavalta ja uhkaavalta –vähän kuin syrjäytymiseltä, jossa menetetään kaikki turva ja kestävä.”
Maunun mukaan myös ajatus arjesta on juhlistunut niin, että sitä ei tarvitse ylittää samassa määrin kuin ennen saadakseen hyviä – esimerkiksi sosiaalisia – kokemuksia.
Samalla sosiaalisuuden arvo itsessään tai sosiaalisuuden luonne on muutoksessa.
”Meidän haastatteluissamme on tullut esille sellaista ilmiötä, että arki koetaan sosiaalisesti kuormittavaksi, ja palautuminen tarkoittaa vetäytymistä ja itsekseen tai hyvin pienessä ja luotetussa seurassa rauhallisesti olemista.”
Individualistisempi, kontrollihakuisempi ja introvertimpi maailma ei kaipaa räiskyvää, meluista ja hurjaa juhlaa. On vaikea olla paras versio itsestään krapulassa tai huonosti nukkuneena.
”Individualistiseen introversioon ei haluta tuoda ehkä alkoholia lainkaan, koska se sekoittaa ja sotkee palautumista, mielen kirkkautta ja selkeyttä. Nämähän ovat hyvin puritaanisia arvoja. Niissä on hirveän paljon samaa niin kun etiikkaa kun 1800-luvun raittiusliikkeessä, esimerkiksi juuri tämä yksilön itsekontrollin ihanuus”, Maunu kuvaa.
Täys- ja tilanneraittiutta
THL:n Pia Mäkelän mukaan suomalaiset juovat aiempaa harvemmin ja vähemmän kerrallaan. Täysraittiiden määrä kasvoi selvästi vielä 2008 ja 2016 välillä, mutta sen jälkeen alkoholista kokonaan kieltäytyvien osuus väestöstä ei ole enää lisääntynyt.
”Yhä useampi ymmärtää, että on väärin tiukata ihmisiltä, miksi he eivät juo. Täysraittiuden lisäksi on tällainen tilanneraittius, eli saatan juoda tänään, mutta huomisessa tilaisuudessa jätän juomatta. Tai otan lasillisen alkuillasta mutta loppuillasta en enää juo.”
”Jokaisen annoksen ja jokaisen päivän kohdalla on nykyään yhä hyväksyttäväpää tehdä oma päätös juomisesta. Ei tarvitse tehdä sitä, mitä kaikki muut ympärillä tekevät”, Mäkelä kuvaa.
Maunu huomauttaa, että koko yhteiskunnan ja kulttuurin tasolla ovat yhä rinnakkain ja vahvoina sekä vanha kulttuuri ja sen juomatavat arjen ja juhlan erottajina että uusi kulttuuri, jossa haetaan raikkaampaa, terveellisempää ja kestävämpää elämää.
”Kulttuuri monipuolistuu niin, että tulee enemmän erilaisia elämäntapoja, joita ihmiset voivat noudattaa. Suomalainen yhteiskunta kehittyy moniarvoisemmaksi, eikä alkoholikulttuurikaan ole enää niin yhdenmukaista.”
”Tokihan meillä on paljon ihmisiä, jotka bilettävät ja harrastavat karnevaalista juomista ihan niin kuin ennenkin. Mutta se ei ole ainut normi, ja heidän määränsä ja heidän kulttuurinen painoarvonsa vähenee”, Maunu tiivistää suomalaisten alkoholikulttuurin muutosta.
Se, millaisia hyviä ja huonoja elementtejä arkeen ja juhlaan liitetään kulttuurisesti, näyttäisi olevan kovaa vauhtia muuttumassa.”
UUTTA PROTEIINIVÄLIPALOIHINTRENDIKÄS GREEK STYLE JOGURTTI
Valio PROfeel® Greek Style proteiinijogurtti vastaa kahteen kasvavaan trendiin –proteiinituotteet ja kreikkalaistyyppiset jogurtit
Täyteläistä jogurttia ja pohjalla hedelmäinen tai marjainen kerros
Runsaasti proteiinia 9,1 g/100 g
Vähärasvainen 1 %, ei sisällä lisättyä sokeria
Valio PROfeel® Greek Style proteiinijogurtti 160 g persikka-papaija laktoositon
ME: 12 kpl
Meira Nova tuotenro 40491
Valio PROfeel® Greek Style proteiinijogurtti 160 g mansikka-vadelma laktoositon ME: 12 kpl
Meira Nova tuotenro 40492
Teksti ja juomat : Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Astiat: E.Ahlström ja sudion rekvisiitta
HOLITONTA MONEEN MAKUUN
Lasillinen raikasta virvoitusjuomaa, hörppy alkoholitonta olutta vai itse tehty mocktail?
Meira Novan valikoimassa on runsaasti erilaisia alkoholittomia juomia arkeen ja juhlaan.
Alkoholittomuus on ilmiö niin meillä kuin maailmallakin, ja pullohyllyt notkuvat nyt kiinnostavia juomia.
”Sparkling tea eli kupliva tee on nyt tosi trendikäs juoma. Se on tullut Suomen markkinoille ihan hiljattain”, kertoo hankintapäällikkö Juha-Pekka Sorsa Meira Novalta.
Kupliva tee valmistetaan uuttamalla teetä rypälemehuun tai alkoholittomaan viinipohjaan, jonka jälkeen siihen lisätään hiilihappoa ja usein myös aromeja. Kupliva tee sopii tarjottavaksi esimerkiksi alkumaljana, mocktaileissa tai kala-, äyriäis- ja jälkiruokien kanssa. Meira Novan valikoimaan tuli tänä keväänä Petterson & Munthen seljankukalla maustettu juoma kukkakuvioisessa tölkissä.
”Meillä ei ole sparkling teasta vielä menekkitietoja, mutta kupliva tee on herättänyt mielenkiintoa asiakkaissa”, Sorsa kertoo.
Meira Novalla on valikoimassaan myös perinteistä jääteetä eri mauissa San Benedettolta ja Raikastamolta. Jääteetä voi tarjota esimerkiksi raikkaana seurustelujuomana tai aterialla vaikkapa mintun tai sitruunaviipaleen kera. Makeammat jääteet toimivat jälkiruoille, vähäsokeriset esimerkiksi alkuruoille. Jääteen menekki on kasvussa ja tasaista ympäri vuoden.
Teejuomiin kuuluu myös sokeroidusta teestä fermentoimalla valmistettu kombucha. Sitä on Meira Novalla tarjolla useammaltakin brändiltä.
”Valikoimaraatimme valitsi Puhdistamon kombuchat parhaan makuisiksi. Kombuchojen tullessa markkinoille niiden laadussa oli vaihtelua, mutta se on mennyt koko ajan parempaan suuntaan”, kertoo ryhmäpäällikkö Laura Huotarinen
Kombuchoja voi käyttää kuten kuplivaa teetä ja jääteetä. Parhaiten ne sopivat makeille mauille tuomaan kontrastia. Meira Novalla kombuchojen menekki on ollut alusta alkaen oikein hyvä.
Uusia makuja ja jäähilejuomia
Virvoitusjuomien makuvaihtoehdot ovat lisääntyneet vuosien varrella, ja jokaiseksi kesäksi valmistajilta tulee uusia makuja.
”Tämän kesän maku näyttäisi olevan vesimeloni. Sitä on monella valmistajalla”, Huotarinen kertoo.
Viime aikoina virvoitusjuomiin on haettu luonnollisia, selkeitä makuja, kuten vesimelonia, karpaloa ja sitruunaa. Sokerittomuudesta on tullut enemmän valtavirtaa, kun taas perinteisiä, sokerisia juomia ei niinkään kaivata. Suomessa virvoitusjuomia juodaan suhteellisen kohtuullisesti, mutta menekki on kasvanut tasaisen varmasti. Virvoitusjuomia voi tarjota lähes millaisessa tilanteessa tahansa, niin sellaisenaan, mocktaileissa kuin aterialla.
Meira Novalla on avattu tänä keväänä kotimaisten Home Townin ja Laitilan Virvoitusjuomatehtaan tuotteita. Lisäksi italialaiselta Sanpellegrinolta on tullut sokerittomia vaihtoehtoja tälle kesälle.
Slushit eli jäähilejuomat valmistetaan jäistä tai jäähileestä, joka maustetaan slush-tiivisteellä, virvoitusjuomalla, mehulla tai makusiirapilla. Juomien makua ja ulkonäköä voi muokata oman konseptin mukaan.
”Slushit kiinnostavat erityisesti nuoria, jotka tykkäävät ottaa näyttävistä juomista kuvia someen”, Sorsa kertoo.
Slushit sopivat erityisen hyvin mocktailmaailmaan, jossa niihin voidaan rakentaa kerroksia eri väreistä ja koristella esimerkiksi mintulla ja limellä. Kesähelteillä kylmä, kevyt jäähilejuoma maistuu niin janojuomana terassilla kuin take awayna.
Energiaa ja vitamiineja
Energiajuomien kategoria on huomattavassa kasvussa, ja näin on myös Meira Novalla. Valmistajat tuovat joka sesonkiin tarjolle uusia makuja, jotka suunnitellaan usein nuorten sen hetkisen kiinnostuksen mukaan. Myös juomien väreissä on nykyään vaihtelua. Vanhemmatkin kuluttajat ovat alkaneet löytää energiajuomat, joilla saatetaan korvata kahvikupillinen.
”Toisin kuin monien muiden juomien, energiajuomien sesonki on alkusyksy. Silloin palataan arkeen ja pimeä kausi alkaa, joten ihmiset tuntuvat tarvitsevan piristystä”, Huotarinen sanoo.
Valikoimassa on niin perinteisen makuisia, värisiä ja näköisiä energiajuomia kuin tuoreimpia uutuuksiakin. Meira Novalta saa esimerkiksi Noccon, Puhdistamon ja Celsiuksen energiajuomatuotteita.
TIESITKÖ?
Kombucha on sokeroidusta teestä hapattamalla eli fermentoimalla valmistettu hiilihapollinen ja makean etikkainen juoma, jota pidetään usein hyvin terveellisenä. Sitä on tutkittu kuitenkin vasta jonkin verran, ja tutkimukset osoittavat sillä olevan mahdollisia suoliston ja immuniteetin kannalta edullisia terveysvaikutuksia. Kombuchalla on pitkä historia Aasiassa ja Venäjällä. Varhaisimmat kombuchaa muistuttavat löydökset ovat lähes 10 000 vuoden takaa.
Vitamiinivedet ovat suhteellisen tuore ilmiö, jonka taustalla on terveellisyyden trendi. Hiilihapottomina ne ovat vastapainoa virvoitusjuomille, ja niillä korvataan usein vedenjuontia ja täydennetään omaa ravinnonsaantia. Tuotteet valmistetaan maustetusta vedestä, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisaineita.
Vitamiinivedet sopivat niin janojuomaksi kuin vaikkapa tuomaan lisäarvoa smoothiehin ja jääpaloihin. Meira Novalla tuotteiden myynti on kasvussa, merkkeinä Vitamin Well ja Brämhults.
Perinteisesti alkoholia sisältävien juomien alkoholittomat versiot ovat suuri, jatkuvasti kasvava trendi. Lähes jokaisesta alkoholijuomasta on jo saatavilla prosentiton vaihtoehto. Meira Novallakin on tarjolla niin oluita, viinejä kuin tisleitäkin, joiden menekki on jatkuvasti kasvava. Näitä juomia voi tarjota, kuten alkoholillisiakin versioita, aterialla tai sellaisenaan. Sorsa huomauttaa, että mocktailit saa nykyisillä alkoholittomilla tuotteilla maistumaan samalta kuin alkuperäiset cocktailitkin.
”Eikä tipattomalla olevan tarvitse hävitä makukokemuksessa ja elämyksessä”, Huotarinen täydentää.
POIMINTA
MEIRA NOVAN
VALIKOIMASTA:
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme.
40200
Dr_Nk Raspberry Club 24 x 250ml Natural Drinks Factory
40778
Brämhults Vitamin Water sitruuna-lime 6 x 0,5l Eckes-Granini
38811
Raikastamo persikka jäätee luomu 12 x 5dl Arho Foods
JÄÄPALAT VALMIINA
Valmiit jääpalat ovat helppo ja nopea tapa jäähdyttää juomia tai pitää vaikkapa kuohuviinipullo viileänä. Myös slush-juomia valmistaessa valmiit jäät ovat käteviä. Tavallisten neliskanttisten jääpalojen lisäksi on saatavilla esimerkiksi pallonmuotoisia jäitä. Valmiit jääpalat on pakattu irtonaisina pusseihin, jolloin niitä on helppo ottaa kulloinkin tarvittava määrä.
40164
Kombucha inkiväärisitruuna luomu 12 x 0,4l Puhdistamo Real Foods
40204
Dr_Nk Stormy Ginger 24 x 250ml Natural Drinks Factory
40779
Brämhults Vitamin Water mansikkavadelma 6 x 0,5l Eckes-Granini
38812
Raikastamo minttuomena jäätee luomu 12 x 5dl Arho Foods
40166 Kombucha vadelma luomu 12 x 0,4l Puhdistamo Real Foods
40203
Dr_Nk Basil Smash 24 x 250ml Natural Drinks Factory
40777
Brämhults Vitamin Water persikkapassion 6 x 0,5l Eckes-Granini
38810
Raikastamo sitruuna jäätee luomu 12 x 5dl Arho Foods
40202
Dr_Nk Roasted Lemon 24 x 250ml Natural Drinks Factory
160566 San Benedetto persikka jäätee 12 x 5dl Arho Foods
40124 Spring päärynäsiiderijuoma 6 x 1,5l Finn Spring
40201
Dr_Nk Rhubarb Fizz 24 x 250ml Natural Drinks Factory
160565 San Benedetto vihreä jäätee 12 x 5dl Arho Foods
40125 Spring omenasiiderijuoma 6 x 1,5l Finn Spring
40199
Dr_Nk Koivu 24 x 250ml Natural Drinks Factory
160564 San Benedetto sitruuna jäätee 12 x 5dl Arho Foods
1007836
Mr Iceman jääpallot 45mm 10 x 24kpl Bloks
Kuva: Shutterstock
Korpela-Kosonen•
Teksti: Krista
KAROTENOIDIT
Oranssista väristään tunnettu porkkana sisältää beetakaroteenia, joka on yksi kasvikunnan karotenoideista.
Karotenoidit ovat erityisesti kasvisten ja hedelmien sisältämiä hyödyllisiä yhdisteitä, joilla on monia terveysvaikutuksia.
Etenkin keltaiset ja oranssit kasvikset ja hedelmät sekä tummanvihreät lehtivihannekset ovat hyviä karotenoidien lähteitä.
Ruokavaliossa on noin 40–50 erilaista karotenoidia. Niistä tärkeimpiä ovat beetakaroteeni, lykopeeni, zeaksantiini ja luteiini. Suomalaisten aikuisten karotenoidien saanti on arviolta noin kuusi milligrammaa päivässä.
Monet karotenoidit voivat toimia elimistössä antioksidantteina eli soluja hapettumiselta suo-
jaavina aineina. Niillä voi olla vaikutuksia myös solujen kasvuun, geenien toimintaan ja immuunivasteeseen.
Beetakaroteeni toimii elimistössä A-vitamiinin esiasteena ja on tarpeellista muun muassa näkökyvylle ja ihon hyvinvoinnille. Sitä saadaan esimerkiksi porkkanoista, bataatista, kurpitsasta, pinaatista ja lehtikaalista.
Sydänterveydelle hyödyllistä lykopeenia saa erityisesti tomaatista ja vesimelonista. Zeaksantiini ja luteiini vaikuttavat silmien ja aivojen terveyteen. Niitä saa esimerkiksi pinaatista, parsakaalista, maissista ja munankeltuaisesta.
EU:N METSÄKATOASETUS JA SEN VAIKUTUKSET
EU:n metsäkatoasetus pyrkii vähentämään EU:n vaikutusta maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien heikkenemiseen. Asetuksen noudattaminen antaa Meira Novan asiakkaille varmuutta siitä, että heidän valintansa eivät edistä metsien tuhoa.
EU:n metsäkatoasetus (EU 2023/1115) on askel kohti kestävämpää maailmanlaajuista tuotantoa ja kulutusta. Sen tavoitteena on vähentää EU:n vaikutusta maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien heikkenemiseen. Asetus velvoittaa yrityksiä varmistamaan, että tietyt tuotteet ja raaka-aineet, joita tuodaan EU:n markkinoille tai viedään sieltä, eivät ole peräisin metsäkatoa aiheuttavista lähteistä.
Metsäkatoasetus kattaa seuraavat raaka-aineet ja niistä valmistetut tuotteet:
• naudanliha ja nahka
• kaakao ja suklaatuotteet kahvi palmuöljy
• soija ja soijapohjaiset tuotteet (esim. eläinrehut)
• puu ja puutuotteet (esim. pehmopaperit, paperit, puutuotteet)
Tärkeää on huomata, että asetus ei koske pelkästään raaka-aineita, vaan myös niistä jalostettuja tuotteita.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suklaalevy, joka sisältää kaakaota, kuuluu asetuksen soveltamisalaan, samoin kuin parkkinahasta valmistetut kengät.
MITÄ TARKOITTAA HUOLELLISUUSVELVOITE (DUE DILIGENCE)?
Yrityksillä, jotka käyttävät asetuksen piiriin kuuluvia raaka-aineita tuotannossaan myös EU:n sisäkaupassa tai tuovat/vievät asetuksen piiriin kuuluvia tuotteita, on lain mukainen huolellisuusvelvoite. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että sen toimitusketju on metsäkadosta vapaa. Metsäkatoa ei saa olla tapahtunut tuotannon alueella 31.12.2020 jälkeen, ja tuotteiden tulee olla tuotettu paikallisten lakien mukaisesti.
Huolellisuusvelvoite koostuu kolmesta päävaiheesta:
1. TIETOJEN KERÄÄMINEN:
On kerättävä tarkkaa ja todennettavaa tietoa tuotteen alkuperästä. Tämä tarkoittaa muun muassa toimitusketjun toimijoiden nimeämistä, tuotantopaikan maantieteellisiä koordinaatteja (esimerkiksi maatilan GPS-sijainti), tuotantopäivämäärää ja tuotemäärää.
2. RISKIARVIOINTI:
On arvioitava, liittyykö toimitusketjuun riskejä metsäkadon tai laittomuuksien suhteen. Esimerkiksi tuotantoalueen historiallinen metsäkadon taso, hallinnon läpinäkyvyys tai ihmisoikeustilanne voivat vaikuttaa arvioon.
3. RISKIEN EHKÄISY JA HALLINTA:
Jos riskejä havaitaan, on ryhdyttävä toimiin niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toimittajan vaihtamista, lisätodisteiden hankintaa tai yhteistyötä kolmannen osapuolen auditointiorganisaatioiden kanssa.
ASIAKKAAN VASTUULLISUUSVALINNAT HELPOTTUVAT
Metsäkatoasetuksen noudattaminen ja sen vaatimat käytänteet antavat Meira Novan asiakkaille varmuutta siitä, että heidän valintansa eivät edistä metsien tuhoa. Tuotteiden alkuperä on vastuullinen ja läpinäkyvä. Huolellisuusvelvoitteen kautta Meira Novan toimitusketju kehittyy, vastuullisuus vahvistuu ja vastaamme asiakkaiden kasvaviin odotuksiin.
Asiakkaat voivat tehdä valintoja tietäen, että Meira Novan valikoimassa olevat tuotteet ja niiden valmistus eivät edistä metsien häviämistä, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja paikallisia lakeja ja että tuotteet on tuotettu vastuullisesti ja jäljitettävästi.
Kalan jalostamiseen ja kauppaamiseen kotimaan markkinoilla liittyy monenlaista, jatkuvaa ristiaallokkoa.
Suomalaisen kirjolohen ympärivuotiseen kasvavaan kysyntään on ollut vaikea vastata ja kalatuotteiden hinnoittelun kanssa on tasapainoteltava jatkuvasti.
Kuopiolainen Kalavapriikki on onnistunut luovimaan näillä haasteellisilla vesillä. Vuonna 2024 yrityksen liikevaihto kasvoi reilu viisikymmentä prosenttia vuoteen 2023 nähden.
”Päätimme viisi vuotta sitten keskittyä parantamaan kotimaiseen kalan saatavuutta. Strategia alkaa nyt toimia”, Kalavapriikin tuotekehitys- ja laatupäällikkö Ari Hietanen kertoo. Yritys ylsi mittavaan kasvuun vieläpä supistuvassa kalamarkkinassa.
Liiketoiminnan kasvua selittävät muun muassa uudet private label -sopimukset ja onnistunut joulusesonki. Kalan myynti on huipussaan vuodenvaihteen juhlakaudella. Viime vuoden joulupiikkiin pystyttiin vastaamaan etenkin sen ansiosta, että yritys muutti uusiin, isompiin tiloihin syksyllä 2024. Kun Kalavapriikissa työskentelee vakituisesti nelisenkymmentä työntekijää, joulukysynnän huhki pulkkaan kausityöläiset mukaan lukien yhteensä sadan työntekijän joukko.
Kasvusta huolimatta kotimaisuusasteen lisäämisessä riittää kirittävää Suomessa. Hietanen kertoo, että 80 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on edelleen tuontikalaa. Niin kuluttajien, ruokateollisuuden kuin foodservice-toimijoiden tahtona on saada enemmän kotimaista kalaa. Suomeen tuodusta kalasta suuri osa on norjalaista.
Kirjolohen kasvatusrytmi ja alan toimintatavat tuovat omat lisähaasteensa kotimaisen kirjolohen saatavuuteen muutenkin kuin loppuvuoteen painottuvan kysynnän kautta.
”Kirjolohi kasvaa kesäkaudella, joten tarjonta painottuu syksylle. Loppuvuoteen painottuvat määrät vaikuttavat hintojen heiluntaan vuositasolla.”
Käsityön ja koneistuksen kombinaatio
Kalavapriikin juuret sijoittuvat vuoteen 2007, jolloin kalan kasvavaan kysyntään luottavan toimitusjohtajan Jari Korhosen KalaJari Oy osti Tukkupojat-yrityksen. Pari vuotta perustamisen jälkeen Tukkupojista tuli osa Heinon Tukkua. Kuopion Neulamäelle nousi 2016 Kalavapriikin energiatehokas tehdas ja 2018 Heinon Tukku Kuopiosta muodostui Kalavapriikki Oy.
Tukkubisnes myytiin Valiolle vuonna 2021, ja Kalavapriikki siirtyi osaksi Heino Groupia.
Tällä hetkellä vähittäiskauppa kattaa valtaosan eli 80 prosenttia Kalavapriikin asiakkuuksista, lisäksi asiakkaina on ruokateollisuuden toimijoita ja tukkuliikkeitä.
Kaikki Kalavapriikin tehtaalle tuleva, kasvatettu raaka-aine saapuu perattuna, järvikalat pistettyinä, ja tehtaalla kalat fileoidaan. Aiemmin kalat fileoitiin käsin. Uudella tehtaalla investoitiin koneelliseen fileointiin ja Hietasen arvion mukaan kapasiteetti on nyt kuusinkertaistunut. Kaikkeen ei kone silti pysty.
KOTIMAISEN KALAN PUOLESTA -
PUHUJA
Kalavapriikki myy ja jalostaa sekä kasvatettua että järvikalaa. Yrityksen tavoitteena on vakauttaa kotimaisen kirjolohen hinta ja saatavuus vuoden ympäri.
Teksti: Minna Hiidensaari • Kuvat: Kalavapriikki
”Järvikalat, ekologinen Benella-siika ja isommat lohikalat fileoidaan edelleen käsin.”
Perinteet hallitsevat
Kalavapriikissa tiedetään, että niin kotien kuin ravintoloidenkin keittiöissä tykätään valmistaa ja tarjoilla kalaa konservatiivisesti. Tuorekalat, lämmin- ja kylmäsavustetut, pintasavustetut sekä graavikalat pitävät pintansa vuodesta toiseen. Kohonneesta hintatasosta huolimatta kuluttajat ovat valmiita maksamaan fileistä.
Vaikka kalaa haarukoidaan niin makujen kuin tarjoilemistapojenkin osalta perinteisesti, Kalavapriikissa tuodaan rohkeasti markkinoille uudenlaisia makuyhdistelmiä. Hietanen vinkkaa kokeilemaan kalaa esimerkiksi pestolla ryyditettynä.
Yhdeksi markkinoilla erottuvaksi suosikiksi osoittautui Hitmix, kolme eri makua samassa pakkauksessa sisältävä, kesäinen palatuote. Makuyhdistelminä olivat muun muassa kevätsipuli-sitruuna ja puutarhan yrtit.
Entä millaisia tuotteita ammattikeittiöt haluavat? Kaikenlaisia, tiivistää myyntitiimin vetäjä Jesse Valkama. Monipuoliset ratkaisut ovat siis tarpeen.
”Osa haluaa mahdollisimman vähän käsiteltyä tai maustettua, toiset taas toivovat valmiiksi leikattua, ja kolmannet pakastettua. Kuhaa käytetään ravintoloissa etenkin fileinä. Myös savustettuja fileitä kysytään paljon.”
Kotimaista järvikalaa luomuna ja innovaationa Kalavapriikki tuottaa vuodessa neljän miljoonan kilon edestä kalatuotteita. Yrityksen käyttämä kirjolohi tulee ympäri Suomea sijaitsevista kasvattamoista. Yksi suurimmista kalankasvattamoista sijaitsee Ahvenanmaalla.
Kotimaisen järvikalansa, kuten kuhan ja hauen, Kalavapriikki hankkii 150 kilometrin säteellä Kuopiosta.
Yksi vastuullisuuden ja kotimaisuuden yhdistäviä, viimeaikaisia lanseerauksia Kalavapriikilla on toisen kotimaisen kalayrityksen Hailian kehittämän teknologian avulla tuotettu nyhtökirjolohi. Leikkuun sivuvirroista valmistettu tuote sopii niin pastoihin, laatikoihin, pizzaan kuin vaikkapa tacoihin. Hietasen mukaan sen rakenne soveltuu jopa perinteiseen kalakeittoon.
Kalavapriikin Kalaonni-tuotteille myönnettiin Hyvää Suomesta -merkki vuonna 2022. Vaikka kotimaisen kalan kysyntä on kasvussa, Kalavapriikissa on huomattu ainakin pari aluetta, joilla kotimaisen kalan valloitus on vielä tekemättä.
”Sushi-keittiöissä olisi kotimaiselle kirjolohelle valtava potentiaali”, Valkama toteaa. Toinen valloittamaton kulma on kotimaisesta kalasta valmistetut valmisruoat.
Yrityksessä kartoitetaan parhaillaan markkinatutkimuksen avulla, millaisin eväin Euroopan markkinoille kannattaisi ponnistaa.
Kalakantojen ja Itämeren elvyttämistä
Kalavapriikki on mukana osaomistajana Kalankasvatus Vääräniemessä, joka kasvattaa eväkkäitä Kainuussa ja Koillismaalla. Vääräniemen altaissa kasvatetaan myös Laatokan lohen geeneihin perustuvaa risteytyslohta, jota aiotaan istuttaa Saimaan vesiin.
”Saimaan lohi on Saimaan norppaakin uhanalaisempi”, Hietanen huomauttaa.
Kalavapriikki osallistuu myös Kemijoen vaelluskalakannan elvytystyöhön sekä Itämeren kalakantojen uudistamiseen. Vuonna 2023 Kemijoen vesistöihin istutettiin viisituhatta poikasta. Toimi todettiin sen verran onnistuneeksi, että viime vuonna hankkeessa istutettiin kaksitoistatuhatta poikasta lisää.
Kalavapriikissa ryhdyttiin vuonna 2021 laskemaan kalan tuottamisen hiilijalanjälkeä ja havaittiin, että 80 prosenttia tulee kalaraaka-aineesta. Tämän tiedon pohjalta yrityksessä päätettiin alkaa pienentää hiilijalanjälkeä kasvatetulle kalalle syötettävän rehun kautta. Kokeilussa on nyt hyönteisproteiiniin perustuva rehu.
Pari vuotta sitten Kalavapriikki hankki omistukseensa Suomessa kehitetyn Benella-kalabrändin. Benella-kirjolohi ja -siika on kehitetty pienentämään Itämeren fosforikuormitusta.
Benella-kirjolohia ruokitaan Itämerestä kestävästi pyydettyyn silakkaan ja kilohailiin perustuvalla rehulla ja kalaöljyn sijaan käytetään rypsiöljyä.
”Benella on kotimaista, pyrstöstä päähän kestävästi tuotettua laatukalaa.”, Hietanen kiteyttää.
LOHDULLISET NYYTIT
Tervetuloa kansainväliselle nyyttimatkalle! Liha- ja kasvistäyte taikinakuoreen käärittynä on lohturuokaa kaikkialla maailmassa. Nyyteistä on Kiinassa kirjoitettu runoja jo lähes 2000 vuotta sitten ja edelleen huippukokit ympäri maailmaa kehittävät niistä mitä taidokkaampia ruokalajeja.
1. JIAOZI – KIINA
Taikina: Ohut, kohottamaton vehnätaikina
Yleiset täytteet: Porsas, kaali, ruohosipuli, katkarapu
Kypsennys: Keitetty, höyrytetty, pannulla paistettu
2. PIEROGI –PUOLA
Taikina: Kohottamaton vehnätaikina
Yleiset täytteet: Peruna & juusto, hapankaali & sieni, liha, hedelmät
Kypsennys: Keitetty, sitten usein pannulla paistettu
3. RAVIOLI – ITALIA
Taikina: Vehnä-kananmunapasta
Yleiset täytteet: Ricotta &
pinaatti, liha, juusto, kurpitsa
Kypsennys: Keitetty
4. SAMOSA – INTIA
Taikina: Rapea kolmiomainen kuori
Yleiset täytteet: Maustettu peruna, herneet, linssit, liha
Kypsennys: Uppopaistettu
5. EMPANADA
– ARGENTIINA
Taikina: Vehnä- tai maissitaikina
Yleiset täytteet: Liha, juusto, maissi, kasvikset, hedelmät
Kypsennysmenetelmä: Uunissa paistettu tai uppopaistettu
6. MANTI – TURKKI
Taikina: Ohut, kohottamaton
vehnätaikina
Yleiset täytteet: Maustettu lammas tai nauta
Kypsennys: Höyrytetty tai keitetty
7. MOMO – NEPAL
Taikina: Paksumpi vehnätaikina
Yleiset täytteet: Liha (jakki), kasvikset, paneer-juusto
Kypsennys: Höyrytetty tai paistettu
8. GYOZA – JAPANI
Taikina: Erittäin ohut vehnätaikina
Yleiset täytteet: Porsas, kaali, valkosipuli
Kypsennys: Pannulla paistettu (pohja rapea)
9. KNÖDEL – SAKSA
Taikina: Peruna-, leipä- tai mannasuurimopohjainen taikina
Yleiset täytteet: Usein täyttämätön
Kypsennys: Keitetty
10. TAMALE – MEKSIKO
Taikina: Maissimassa
Yleiset täytteet: Liha, juusto, chilit, hedelmät
Kypsennys: Höyrytetty (käärittynä lehtiin)
11. PELMENI – VENÄJÄ
Taikina: Ohut vehnätaikina
Yleiset täytteet: Jauheliha
Kypsennys: Keitetty
Tamale eroaa muista nyyteistä lehtikääreellä.
Teksti: Terhi Paavola
TULOSSA-LIITE 6/2025
Liitteestä löydät uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa
Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!
Huomaa, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.
Avotulella paahdettu naudan
ulkofileepihvi sous vide medium
20 x 150 g MN 39707 ME EAN 2388068800007
AVOTULELLA PAAHDETTU VALMIS PAISTOPINTA
Lämmitä ja tarjoile. Lämmitysohjeet Meira Novan verkkokaupasta.
Riistakäristys
4 x 2,5 kg ME 10 kg Pakaste, EU
ME EAN 6407080002506
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
UUDET SOOS® SALAATTIKASTIKKEET SALAATIN PARHAAT KAVERIT
Salaatti saa uutta elämää, kun päällä on SOOS!
Myyntierä 6 * 1 L
SOOS Thousand Island salaattikastike | GTIN 6418047460468
SOOS Ranskalainen salaattikastike | GTIN 6418047460437
SOOS Valkosipulisalaattikastike | GTIN 6418047460444
SOOS Sinappinen salaattikastike | GTIN 6418047460451
Katso lisätietoja www.snellmanpro.fi
Avotulella paahdettu naudan entrecôtepihvi sous vide medium 16 x 250 g MN 39708 ME EAN 2388068900004
Porsaan ulkofilee lehtipihvi
10 x 150 g IQF pakaste, EU ME EAN 2388096700003
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
Porsaan savukassler kok.
n. 2,5 kg vac. ME kg Tuore, EU ME EAN 2358602500007
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
Black Angus Brisket sous vide n. 4 kg ME vac. Tuore AUS, valmistus FI ME EAN 2388014000000
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
Tulossa Meira Novan valikoimaan.
Nature Loves It
The new non-plastic
- Vahva ja joustava - 100% biopohjainen - Käyttäjäystävällinen - Vähemmän hiilidioksidipäästöjä
PLQ - Kestävä ja ympäristöystävällinen valinta.
Pillit kestävät juomissa - myös alkoholipitoisissa ja kuumissa!
Aterimet kestävät käyttöä - haarukka ja veitsi leikkaavaat vaivatta, ja lusikan muotoilu pitää ruuan siististä kyydissä.
TUOTEIDEAT 2025 MESSUTAPAHTUMAT KUTSUVAT MUKAAN!
Tuoteideat-messutapahtumissa pääset tutustumaan yhteistyökumppaneidemme tuoteuutuuksiin, vaihtamaan kuulumisia kollegojen ja meiranovalaisten kanssa ja nauttimaan tunnelmasta. Luvassa myös mielenkiintoisia puheenvuoroja, tietoiskuja ja horeca-alan tuoreita kuulumisia.
Virallinen ilmoittautumiskutsu tulossa!
Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.
Fish and chips – hinnan arvoista herkkua?
Fish and chips, jota monet pitävät Britannian kansallisruokana, on usean britin lempiherkkua. Annoshan ei toki ole ollenkaan monimutkainen tai vaikea valmistaa, sillä se koostuu leivitetystä ja friteeratusta kalasta ja ranskalaisista perunoista, joiden päälle pirskotellaan suolaa ja etikkaa. Kun saavuin Englantiin ensimmäisen kerran vuosia sitten, pidin tätä etikan pirskottelua omituisena tapana, mutta pikkuhiljaa totuin tähänkin makuyhdistelmään. Tykkään kuitenkin myös lisätä annokseeni ketsuppia ja majoneesia, mitä taas brittituttuni eivät ymmärrä ollenkaan!
Fish and chips -myymälöitä on ollut jo kaikkialla Isossa-Britanniassa vuosikymmeniä, ja annokset ovat suosittu lounasateria erityisesti päiväretkillä maan merenrantakohteisiin. Monet britit ovat sitä mieltä, ettei reissu rannikolle ole mitään ilman fish and chips -annosta. Monet syövät paperiin käärityn annoksensa tuulisella ja kylmällä rannalla, satoi tai paistoi. Kokemuksesta voin kertoa, että Britannian sää ei tosiaan usein suosi rantareissuja...
SATU DAHL
Täällä fish and chips -annoksiin käytetään perinteisesti usein turskaa ja koljaa, mutta toki muitakin kalalajikkeita on tarjolla. Nyt tämä perinteinen herkkuruoka on kuitenkin uhan alla. Uutisissa on ollut paljon keskustelua asiasta viime vuosina, sillä nopeasti kiihtyneet hinnat ovat nostaneet myös tämän perinteisen ruoan hintaa. Monet kysyvätkin, että onko kustannusten noustessa korkeahintainen annos edelleen ostamisen arvoinen.
Minun mielestäni kyllä, mutta ei kovin usein. Ja ei todellakaan joka viikon perjantaina! Juuri fish and chips on nimittäin monen brittiperheen viikoittainen traditio, ja hyvin ansaittu kohokohta työviikon lopuksi. Britit kutsuvat tätä ”Fish Fridayksi”.
Jää nähtäväksi, selviävätkö fish and chips -paikat hengissä muiden pikaruokapaikkojen lisääntyessä ja pikaruoan toimituspalvelujen yleistyessä jopa pienimmillä paikkakunnilla. Pidän peukkuja, että ne säilyvät.
Toivon myös, että hinnat menisivät edes hieman alaspäin, sillä olisi harmi, jos fish and chips -annoksista tulisi vain harvojen herkku.
on Isossa-Britanniassa asuva freelancer-journalisti, jonka Lontoon-ura alkoi baarimikkona Thistle-hotellissa Barbicanin alueella vuonna 1999. Sen jälkeen hän on työskennellyt viestinnän ja julkaisemisen parissa. Kolumnissaan hän kirjoittaa hotelli- ja ravintola-alan ilmiöistä Isossa-Britanniassa ja Amerikassa.
SAUNAA JA RENTOUTUMISTA SAIMAAN RANNALLA
Osuuskauppa Suur-Savo avasi Mikkeliin matkailun trendeihin vastaavan Saunaravintola Kaihun.
Teksti: Marika Lehto • Kuvat: Anna-Katri Hänninen
Mikkeli sijaitsee Saimaan rannalla, mutta loistavaa sijaintia ei ole monen mielestä aina osattu kaupungissa hyödyntää. Osuuskauppa Suur-Savo on nähnyt mahdollisuudet. Se avasi Saunaravintola Kaihun joulukuussa 2024 Saimaan rannalle, vain reilun kilometrin päähän Mikkelin keskustasta.
Kelluva sauna on kokoluokassaan ainutlaatuinen Suomessa ja paikallisesti odotettu.
”Kun keskustelee ihmisten kanssa ja seuraa, miten paljon saunaravintola on saanut somessa kommentteja ja tykkäyksiä, niin tämä kiinnostaa ihmisiä paljon”, sanoo Osuuskauppa Suur-Savon ryhmäpäällikkö Arttu Toroi
Tyylikkäästi rakennettu, maisemaan istuva Saunaravintola Kaihu sijaitsee Mikkelipuistossa, jossa on jo ennestään Osuuskauppa Suur-Savon tunnustusta saanut Ravintola Greeneri. Saunaravintola Kaihussa yhdistyy kaksi eri konseptia.
Vaaleasta puusta rakennettu, seinän kokoisista ikkunoista Saimaalle antava saunamaailma edustaa ekslusiivista rentoutumis- ja rauhoittumispaikkaa. Talvella saunojat pääsevät avantoon. Kesällä saunomisen ja uimisen lomassa voi loikoilla ja nauttia virvokkeita terassilla.
”Saunaravintola kiinnostaa ihmisiä paljon”, sanoo Osuuskauppa SuurSavon ryhmäpäällikkö Arttu Toroi.
Saunaravintola Kaihu on ollut auki vasta puoli vuotta, mutta jo palkittu Mikkelin seudun matkailutekona.
Mikkeliläiset ovat ottaneet kaksi erilaista, julkista saunaa jo nyt omakseen, mutta tarvetta niille on myös kansainvälisesti. Wellness- eli hyvinvointimatkailu on yhä suosittua ja saunominen nosteessa.
”Myös avantouinti on trendi. Huomasimme itsekin talvella, miten iso juttu se on. Kun olimme olleet auki kuukauden, yksi asiakas tuli hakemaan jo kolmatta kymmenen kerran saunakorttia eli hän oli käynyt lähes päivittäin”, Toroi kertoo.
Kattoterassi kruunaa elämyksen
Saunaravintola Kaihussa kokonaiselämystä lisää upea sijainti. Kelluvan saunan toisella puolen on Saimaa, toisella puutarhoistaan tunnettu suosittu puisto. Yhdeltä kulmalta erottaa Mikkelin keskustan maamerkit ja Sokos Hotel Vaakunan logon.
Sijainnin ja maiseman vuoksi Saunaravintola Kaihussa toteutuukin hienosti myös toinen konsepti. Kattoterassille avattiin pääsiäisenä ravintola Kaihu Rooftop, joka houkuttelee ihmisiä nauttimaan hyvästä seurasta, musiikista ja tarjoiluista.
Saunaravintolaan ostetaan lippu ennakkoon tai kassalta, mutta kattoterassille on vapaa pääsy.
Asiakkaiden viihtyvyyttä lisää keskelle kattoterassia rakennettu sateen- ja tuulensuojan tarjoava pergola. Toroi suhtautuu kiinnostuksella ajatukseen pitää kattoterassia auki satunnaisesti myös kesäsesongin ulkopuolella. Maisemat ovat silloinkin kohdallaan.
”Miljöö on makea esimerkiksi hiihtolomalla, kun aurinko paistaa, Saimaa on jäässä ja lumi liukuu tuulen mukana jäätä pitkin.”
Toroi uskoo kattoterassin pergolan olevan tunnelmallinen ajanviettopaikka myös alkusyksyn hämärässä.
Saunaravintola Kaihun saunojille on tarjolla rakennuksen alakerran ravintolasta pientä suolaista ja makeaa. Kattoterassilla kävijät voivat nauttia esimerkiksi uuniperunoista, salaateista, bowleista sekä laajasta kahvilavalikoimasta erikoiskahveineen. Molemmissa ravintoloissa on anniskeluoikeudet. Saunaravintola Kaihussa ei ole omaa varsinaista keittiötä, mutta saunamaailman ja kattoterassin toimivuutta ja mahdollisuuksia lisää yhteistyö vieressä sijaitsevan Ravintola Greenerin kanssa. Sen keittiössä pystytään valmistamaan vaativammatkin tarjoilut saunaravintolassa pidettäviin yksityistilaisuuksiin. Yritykset ja muut tahot voivat myös toteuttaa kokouksia ja illanviettoja molemmissa paikoissa samaan aikaan. Ravintola Greenerissä on 100 asiakaspaikkaa ja Saunaravintola Kaihuun mahtuu saunomaan kerralla 30–40 ihmistä.
Katuruokaelämyksiä moneen makuun Molemmat Osuuskauppa Suur-Savon ravintolat myös tukevat Mikkelipuiston muuta toimintaa. Puistossa järjestetään etenkin kesäkaudella erilaisia tapahtumia, kuten puistojumppaa ja joogaa.
Osuuskaupalle on tärkeä arvo tehdä myös oma osansa Mikkelipuiston vireyden ja kaupungin tapahtumatarjonnan eteen. Myös tänä kesänä se tuottaa puistoon Saimaa Food Fest -ruokatapahtuman.
Saimaa Food Festin ideana on tarjoilla kaupunkilaisille erilaisia katuruokaelämyksiä. Paikan päälle tulee 10–15 ruokakojua niin eteläsavolaisilta kuin muualta Suomesta olevilta yrittäjiltä.
Osuuskauppa Suur-Savo on pyrkinyt valitsemaan palveluntarjoajat niin, että tarjonta ruokafestivaaleilla olisi mahdollisimman monipuolista. Tänä vuonna tuottajilta on toivottu esimerkiksi kahden eri hintaluokan tuotteita.
”Kävijät ovat toivoneet mahdollisuutta maistella useampia eri makuja eri kojuista. Jos syö burgerin, vatsa on täynnä”, Toroi naurahtaa.
Toisaalta myös burgereita ja muita isompia annoksia on yhä tarjolla. Ruokafestivaali kestää kolme päivää, joten vatsansa saa täyteen toisenlaisilla mauilla myös seuraavana päivänä.
Osuuskauppa Suur-Savo järjestää Saimaa Food Festin heinäkuun viimeisellä viikolla tiistaista torstaihin
29.–31.7. Ajankohta on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi niin lomailevien suomalaisten kuin eri tapahtumissa kiertävien palveluntarjoajien näkökulmasta. Ruokatapahtumien onnistuminen edellyttää esimerkiksi kokkien ja resurssien saamista.
”Suomessa kaikki tuppaa tapahtumaan juhannuksen ja koulujen alun välissä olevina viikonloppuina. On hyvä, että ravintolayrittäjillä on mahdollisuuksia myös välipäivinä”, Toroi huomauttaa.
Uudistuksia ja viilauksia
Osuuskauppa Suur-Savon ravintoloille kuuluu Mikkelissä myös muuta uutta. Prisman Ravintolamaailma uudistettiin täysin Prisman remontin yhteydessä. Toroin mukaan sekä kahvila Presso Prisma että ravintola Pizza & Buffa saivat lisää tilaa ja toimivuutta.
”Esimerkiksi pitsapöydälle on nyt enemmän tilaa. Se oli ennen remonttia haaste, ettemme saaneet tuotteita esille riittävästi emmekä niiden ympärille tarpeeksi tilaa.”
Mikkelin keskustassa ravintola Amarillon konseptia on viilattu, mikä tarkoittaa muun muassa uusia makuja ruokalistassa. Sen ja ravintola Einon terassit ovat taas auki Mikkelin kävelykadulla.
Vuosi sitten Osuuskauppa Suur-Savo avasi niin ikään kaupungin keskustaan aasialaisen fuusiokeittiö Mikion. Se on vakiinnuttanut paikkansa hyvin. Osuuskauppa ei silti aio jättää uudistuksia tähän.
”Yritämme tuoda jotain mielenkiintoista uutta asiakkaille joka vuosi”, Toroi lupaa.
Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.
Valitsetko alkoholittoman juoman ravintolassa?
Kysyimme Helsingin Pasilassa, missä tilanteissa ihmiset valitsevat holittoman tuotteen ja minkälaisia juomia he kaipaisivat valikoimiin.
Nautin alkoholittomia juomia kodin ulkopuolella joskus, esimerkiksi jos olen ravintolassa enkä halua ottaa alkoholia sisältävää juomaa. Yleensä juon alkoholitonta olutta. Alkoholittomien käyttö on pysynyt minulla samanlaisena viime vuosina. Sillä, onko alkoholiton tuote samannäköinen kuin holillinen, ei ole minulle mitään väliä.
Ravintoloissa ja kahviloissa on minun tarpeisiini riittävästi alkoholittomia vaihtoehtoja ja ne ovat tarpeeksi selkeästi esillä, enkä kaipaa mitään lisää. Tuotteen valinnassa minulla ei ole mitään erikoisia kriteerejä. Ehkä saattaa vaikuttaa, jos joku muu on maistanut ja kehunut tuotetta hyvänmakuiseksi. Myös henkilökunnan suosituksia kuuntelen jossain tilanteessa mielelläni. Mieluiten kokeilen pieniä tuntemattomia tuotteita kuin isojen brändien vaihtoehtoja. Holittomista tuotteista olen valmis maksamaan saman verran kuin holillisista.
En juo oikeastaan ollenkaan alkoholia, koska en koe saavani siitä mitään lisäarvoa. Nyt olen päättänyt jättää viimeisetkin rippeet pois. Viime aikoina olen juonut erityisesti teejuomia sekä kylmänä että lämpimänä. Ravintoloihin kaipaisin sokerittomia vaihtoehtoja, kuten jääteetä ja inkiväärijuomia. Vaihtoehtoja on mielestäni aika vähän, ja ne ovat usein jotain sokerilitkuja, joista en kauheasti nauti. Alkoholin tavoin nekään eivät ole hyväksi. Kiinnitän tuotetta valitessa huomiota juuri sokeripitoisuuteen ja terveellisyyteen muutenkin.
Tosi moni juoma brändätään nykyään non-alcoholic -tuotteeksi, vaikka ne ovat ihan peruslimuja. Siitä tulee fiilis, että rahastetaan lisää. Holittomien tuotteiden pitäisi mielestäni olla halvempia kuin alkoholia sisältävien. Muuten monelle tulee siitä fiilis, että mitä minä tuosta alkoholittomasta maksan, kun saan samalla hinnalla holillisen version.
Kasper Viita
Jaana Ilmonen
Alkoholittomia juomia nautin silloin tällöin ollessani autokuskina. Enimmäkseen juon alkoholitonta olutta. En ole kovin seikkailunhaluinen holittomien suhteen, ja siksi valitsen usein tutun tuotemerkin kuten Heineken tai Kronenbourg 1664. En ole oikeastaan ajatellut holittomien tuotteiden hintaa. Minulla on aina tietty syy valita alkoholiton tuote, ja siksi minulla ei ole odotuksia hinnan suhteen.
Alkoholittomien juomien käyttö on minun kohdallani pysynyt hyvin samanlaisena pitkään. Ravintoloissa alkoholittomat tuotteet voisivat olla paremmin esillä. Ihmiset tietysti menevät baariin juomaan alkoholia, mutta jos holittomia vaihtoehtoja ei esitellä, eivät ihmiset myöskään valitse niitä. 18–20-vuotiaita varten voisi olla tarjolla enemmän alkoholittomia cocktaileja, he kun eivät juo niin paljon.
Petri Rinne
GRILLI KUUMANA
Kesä on grillauksen kultaaikaa. Paulig PRO:n ja Santa
Marian keittiömestari Petteri
Kanerva kertoo tämän vuoden grillitrendeistä.
1 MAKUJA MAAILMALTA
Maateemat ovat olleet ruoanlaitossa paljon esillä, eikä grillaus ole poikkeus. Petteri Kanervan mukaan erityisesti aasialainen keittiö trendaa grillipiireissä. Savustimia valmistavan Smoking Uglyn trendiennusteen mukaan grillausta muokkaavat nyt kansainväliset vaikutteet, kuten korealainen barbeque, jamaikalainen jerk-mausteseos ja argentiinalainen asado-avotuliperinne. Korealaisen BBQ:n ytimessä on runsas makupaletti ja annosten jakaminen. Grillatun proteiinin lisäksi tarjolla on erilaisia kastikkeita ja lisukkeita, jotka muodostavat monipuolisen ateriakokonaisuuden. Valmiiden maustesekoitusten avulla pääsee helposti käsiksi niin korealaisiin kuin jamaikalaisiinkin makuihin.
2 VUOROVAIKUTTEINEN GRILLIKOKEMUS
Yhdysvaltalaisen grillivaikuttaja Matt Framptonin ylläpitämän BBQ Revolution -sivuston mukaan vuorovaikutteisuus on yhä vahvemmin osa grillikokemusta myös ravintoloissa. Suomeenkin on avautunut useita korealaisia ravintoloita, joissa asiakas itse grillaa tuotteet pöydässä. Kun asiakas pääsee syömisen sijaan itse vaikuttamaan ruokaansa, vahvistetaan elämyksellisyyttä. Kanerva nostaa toiseksi esimerkiksi tacot, joihin voi pöydässä koota kastikkeet, kasvikset ja muut täytteet. Niin ikään Välimerellä on paljon keittiöitä, joiden grillikulttuuriin kuuluu jakaminen ja runsaiden lisukkeiden yhdistely. Myös yksittäisinä annoksina tarjoiltavaan ruokaan voi tuoda räätälöitävyyttä pöydässä olevalla kastikevalikoimalla, jolla asiakas voi itse vaikuttaa annoksen tulisuuteen, raikkauteen tai kirpeyteen.
Teksti: Laura Hujanen• Kuvat: Unsplash ja Shutterstock
3 GRILLIÄ ILMAN TULTA
Aina grillaaminen ei ole mahdollista keittiötiloista tai volyymistä johtuen. Grillitunnelmaa saadaan kuitenkin myös esimerkiksi lounasravintolaan tai koulun keittiöön erilaisilla bbq-kastikkeilla ja -mausteseoksilla. Grilliruoan
4 SIVUOSASTA PÄÄROOLIIN
Lisukkeet ovat tärkeä osa grilliateriaa. Monipuolisella lisukevalikoimalla voidaan jopa pienentää kalliin pääraaka-aineen määrää lautasella, jolloin kannattavuus paranee. Kanervan mukaan valikoimaa tulisi miettiä mahdollisimman laaja-alaisesti, jotta jokaiselle asiakkaalle löytyy mieluisia ehdokkaita. Aterialle rakentuu kokonaisuus, kun lisukkeissa on sekä raikkaita, tulisia, hapokkaita ja makeita vaihtoehtoja.
Grillilisukkeiden klassikko maustevoi elää myös uutta nousukautta. Videopalvelu TikTokissa on villinnyt viime vuosina valkosipulin lisäksi yrteillä, savupaprikalla ja cayenne-pippurilla maustettu Cowboy butter. Makua maustevoihin voi tuoda mausteseoksilla tai kastikkeilla – esimerkiksi bbq-kastikkeella aateloitu makuvoi sopii erinomaisesti grilliruoalle.
5 FILEEN HAASTAJAT
Hintojen nousu on kasvattanut halvempien ruhonosien kuten etuselän kysyntää. Kanerva on huomannut, että epätavanomaisia ruhonosia uskalletaan käyttää monipuolisemmin kuin ennen. Grillatessa niistä saadaan kaikki irti, kun esivalmistelu tehdään huolella. Esikypsennys tapahtuu joko uunissa hauduttamalla tai liemessä keittämällä, ja vain viimeistely tehdään grillissä. Erilaiset mausteseokset ja kastikkeet antavat lopullisen tatsin tuotteeseen. Grilleihin hiipineet erilaiset toiminnot ovat osaltaan helpottaneet tasalaatuisen lopputuloksen aikaansaamista.
Grillata voi muutakin kuin lihaa, ja kasvisten kiinnostus grillituotteina lisääntyy. Tuttujen maissin ja herkkusienten lisäksi grilliin sopivat aina edulliset juurekset. Tulella aateloidut hedelmät tuovat annokseen raikkautta, ja grillatuista chileistä saadaan savuista potkua lisukkeisiin.
SESONKI JATKUU YMPÄRI VUODEN
Kotona grillaus rajoittuu usein kesäkauteen, mutta ravintoloissa grilliruokaa voidaan tarjoilla vuoden ympäri. Talvellakin voi tuoda tulvahduksen kesäfiilistä grilliteemapäivällä.
Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.
Kivimäki
Taija
Teksti:
onKesäkurpitsa kesän mehevä moniottelija
Mieto kesäkurpitsa valloittaa niin salaatit, grilliruoat kuin uuniruoatkin.
Kurkun sukulainen, kesäkurpitsa eli zucchini, on mieto vihannes, joka mehevöittää monet ruokalajit. Kesäkurpitsa on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä on viljelty jo kauan ennen löytöretkiä. Suomessa kesäkurpitsan satokausi on heinäkuusta syyskuuhun, kasvihuoneessa satoa voi saada jo kesäkuussa.
Vihreä kesäkurpitsa on mieto ja kurkkumainen, keltainen hieman makeampi ja pehmeämpi, sekä maultaan että rakenteeltaan. Kesäkurpitsoihin kuuluu myös litteät ja ufomaiset kiekkokurpitsat. Kesäkurpitsat sisältävät vähän energiaa ja jonkin verran C-vitamiinia ja kuitua.
Salaattiin ja kakkuun, pataan ja pastaksi Kesäkurpitsaa voi syödä sellaisenaan salaatissa tai leivän täytteenä. Pastan kesäkurpitsa korvaa nauhamaiseksi leikattuna. Kesäkurpitsa tuo mehukkuutta uuniruokiin, kuten patoihin, paistoksiin ja risottoihin. Myös kakku- ja leipätaikinat syövät mielellään sisäänsä kesäkurpitsaa. Grilliin kesäkurpitsa asettuu esimerkiksi viipaloituna tai täytettynä. Marinointi, pikkelöinti ja etikkaliemeen säilöminen tuovat
uutta makua kesäkurpitsaan. Myös valmiita säilykkeitä on saatavilla.
Miedolla maulla on monta kaveria Juustot sopivat hyvin yhteen kesäkurpitsan kanssa, erimerkiksi suolainen feta raikastaa kesäkurpitsan makua, vuohenjuusto tuo kermaisuutta ja happamuutta. Yrteistä kesäkurpitsaa maustavat erityisen hyvin basilika, timjami ja minttu. Valkosipuli vahvistaa kesäkurpitsan makua, chili tuo potkua ja sitruuna raikkautta sekä hapokkuutta.
Kasviskavereiksi sopivat kesäkurpitsan kanssa koostumukseltaan samankaltainen munakoiso, makea paprika sekä mehukas ja happoinen tomaatti. Pähkinät tuovat kesäkurpitsaruokiin rakennetta ja paahteisuutta. Hunajan makeus korostaa erityisesti paahdetun kesäkurpitsan makua.
Näyttävät keltaiset kukat voi myös syödä sellaisenaan salaatissa tai paistaa pannulla. Välimeren maissa esimerkiksi juustolla täytetyt ja friteeratut kesäkurpitsan kukat ovat satokauden herkkua.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuva: Shutterstock
LISÄÄ HYVÄÄ TÄYSJYVÄÄ
Suurin osa suomalaisista tarvitsisi lautaselleen lisää terveellisiä täysjyväviljoja. Ammattikeittiöt voivat edistää niiden käyttöä monilla tavoilla.
Liian
vähäinen täysjyväviljojen syönti on Suomessa hyvin yleinen ongelma: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan jopa 98 prosenttia naisista ja 89 prosenttia miehistä tarvitsisi niitä runsaammin ruokavalioonsa. Nykyisen suosituksen mukaan täysjyväviljoja olisi hyvä syödä vähintään 90 grammaa päivässä.
Täysjyvällä tarkoitetaan viljaa, jonka jyvästä hyödynnetään kaikki syötäväksi kelpaavat osat. Täysjyväviljaa voivat olla ehjät, jauhetut, rikotut tai litistetyt jyvät, joissa on jauhoydintä, alkiota ja kuorikerroksia samassa suhteessa kuin ehjässä jyvässä.
Ykkösenä ruis, kakkosena kaura
Tuttuja täysjyväviljoja ovat ruis, vehnä, kaura, ohra, riisi ja hirssi. Yhteistä niille on, että ne kaikki kuuluvat heinäkasvien heimoon. Lisäksi täysjyväviljoihin lasketaan mukaan muun muassa amarantti, tattari, kvinoa ja villiriisi. Suomessa käytetyin täysjyvävilja on ruis ja kakkossijaa pitää kaura. Tykkäämme syödä erityisesti ruisleipää ja kaurapuuroa. Ruis ja kaura kattavat yhdessä noin 80 prosenttia suomalaisten täysjyvän saannista.
Täysi pakkaus ravintoaineita
Viljavalmisteet ovat Suomessa merkit tävin kuidun lähde. Täysjyväviljat ovat runsaskuituisia, sillä niissä on mukana
kuitupitoinen kuorikerros. Täysjyväkauran ja -ohran erityinen ominaisuus on niiden sisältämä kuituyhdiste beetaglukaani, jonka säännöllisestä saannista on hyötyä veren kolesterolipitoisuuden hallinnassa.
Täysjyväviljoista saa myös kasviperäistä proteiinia, jonka osuutta ruokatottumuksissa suositellaan lisättäväksi. Lisäksi ne ovat hyviä E-vitamiinin, tiamiinin, folaatin, raudan, sinkin ja magnesiumin lähteitä. Täysjyväviljojen hyödylliset polyfenolit voivat toimia elimistössä soluja suojaavina antioksidantteina.
Viljatuotetta saa kutsua täysjyväviljavalmisteeksi, kun täysjyvän osuus on vähintään 50 prosenttia tuotteen kuivapainosta.
Sydämen ja suoliston suosikkiruokaa Täysjyväviljojen säännöllinen syönti auttaa veren sokeri- ja kolesterolitasojen sekä verenpaineen hallinnassa. Runsaasti täysjyväviljoja syövillä onkin pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Täysjyväviljojen kuidut tukevat suoliston terveyttä ja hyödyllisten suolistomikrobien hyvinvointia. Riittävä kuitupitoisten täysjyväviljojen syönti vähentää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään.
Täysjyväviljojen syönti tukee lisäksi painonhallintaa, sillä niiden kuidut pitävät pitkään kylläisenä. Väestötutkimuksissa on havaittu, että runsas täysjyväviljojen käyttö on yhteydessä pienempään kehon painoon. On siis turha pelko, että täysjyväleipä lihottaisi. Sen sijaan se pikemminkin auttaa painonhallinnassa.
5 tapaa lisätä täysjyvän tarjontaa ammattikeittiöissä
1. Tarjoa täysjyväleipää pääasiallisena leipävaihtoehtona.
2. Korvaa valkoista viljaa sisältäviä tuotteita vastaavilla täysjyvätuotteilla, kuten täysjyväisellä pastalla ja ateriasuurimoilla.
3. Kata täysjyvää säännöllisesti tarjolle salaattipöytään. Esimerkiksi täysjyväohra ja -kaura, kvinoa, bulgur ja täysjyväcouscous ovat salaatteihin oivallisia lisukkeita. Rouskuvat ruisleipäkuutiot ja -lastut sopivat syötäviksi krutonkien tapaan.
4. Hyödynnä täysjyväviljaa monipuolisesti reseptiikassa, kuten kasvispihvien sekä pata- ja laatikkoruokien keskeisenä raaka-aineena.
5. Tuo täysjyvä näkyvästi tarjolle jälkiruokiin ja välipalatuotteisiin esimerkiksi tuorepuurona, täysjyväpannukakkuna tai marjojen kanssa tarjottavana kauramurupaistoksena. Ota täysjyväjauhot monipuolisesti mukaan leivontaan.
Suomalaista kananpoikaa rapsakan rennolla otteella!
Helpota arkeasi Kariniemen kotitilan paneroiduilla käyttövalmiilla tuotteilla - kuumenna, tuunaa ja tarjoa!
1006328
Kariniemen Kananpojan Rapea paneroitu sisäfilee, kypsä, pakaste (7941)
Myyntierä 2 x 2 kg/ltk Yksikköpaino n. 55-65 g
EAN myyntiyksikkö 6409100179410
1007060
Kariniemen Kananpojan Rapea Paneroitu boneless wing, pakaste (7448)
Myyntierä 2 x 2 kg/ltk EAN myyntiyksikkö 6409100074487
1007761
Kariniemen Kananpojan Nugget, pakaste (7939)
Myyntierä 2 x 2 kg/ltk Yksikköpaino n. 20 g
EAN myyntiyksikkö 6409100179397
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.
KALOJA SESONGIN MUKAAN
Kokosimme tuorekalan sesongit yhteen kalenteriin.
Meira Novan kalakalenterista löytyy myös kiinnostavaa tietoa kaloista ja niiden kulutuksesta.
MIKÄ ON MEIRA NOVAN KALAKALENTERI?
Kalakalenteri on A3-kokoinen juliste, josta näkee yhdellä silmäyksellä mikä kalalaji on sesongissa milloinkin eli milloin kyseistä kalaa on parhaiten saatavilla tuoreena. Kalan sesongit koskevat siis tuoretta kalaa, pakasteita tai kalasta tehtyjä tuotteita on toki saatavilla hyvin ympäri vuoden.
Kalenterin ytimen muodostaa yleisimpien tuorekalojen kuukausitasoinen sesonkikalenteri. Lisäksi siihen on koottu kiinnostavia kalafaktoja. Kalakalenteri löytyy tämän lehden välistä sekä sähköisenä Meira Novan nettisivuilta meiranova.fi kohdasta Tuotteet -> Tuotekuvastot ja kalenterit. Lisäksi sitä jaetaan esimerkiksi tapahtumissamme. Kalenterin voi laittaa työpisteellä seinälle, jolloin se on nähtävillä esimerkiksi ruokalistoja suunniteltaessa.
MIKSI KALENTERI ON TEHTY?
Kalenterin tavoitteena on antaa uusia ideoita kalan käyttöön ja lisätä sitä kautta kulutusta, onhan kalan käyttö ravitsemussuositusten mukaistakin. Haluamme auttaa ravintoloita suunnittelemaan ruokalistoja sesongit huomioiden. Asiakkailla on myös toive löytää vähän edullisempaa raaka-ainetta ja kalenteri on hyvä apu siihen, sillä sesongissa olevat tuotteet ovat usein edullisimmillaan.
Toivomme myös, että kiinnostuksen ja kulutuksen lisääntyessä saamme kasvatettua tuorekalojen valikoimaamme entistä monipuolisemmaksi kalalajien osalta. Meillä on tavoitteena lisätä tuorekalan tarjontaa heti, kun se on meillä logistisesti mahdollista. Asiakkaamme erityisesti yksityisellä sektorilla ovat sitä meiltä toivoneet.
MIKSI KALASESONKIEN HUOMIOIMINEN ON TÄRKEÄÄ?
Sesongin aikana tuorekalan saatavuus ja hinta ovat parhaimmillaan. Pakastekaloissa hinta on tasaisempi, mutta koska pakastus tapahtuu syksyisin, on tuolloin hinta ja saatavuus niissä paras. Pakastekalojen etuna on niiden helppo ja joustava käyttö.
Ravintoloiden on helppo lisätä kalan käyttöä, sillä tuore- ja pakastekalan lisäksi tarjolla on myös monipuolinen valikoima kalavalmisteita, jotka soveltuvat hyvin erilaisiin aterioihin ja ruokakonsepteihin.
MITÄ MUITA KAUSIKALENTEREITA MEIRA
NOVALLA ON?
Hevi-asiantuntijamme ovat koonneet sesonkikalenterit hevituotteille eri vuodenajoille. Myös ne löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta meiranova.fi, kohdasta Tuotteet -> Tuotekuvastot ja kalenterit.
VASTAAMASSA
Marika Koskimäki (kuvassa vasemmalla) Hankintapäällikkö
Sanna Alapere Ketjupalveluasiantuntija
