MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE

MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE
PINNALLA
Miten Suomen ruokajärjestelmää kehitetään?
TRENDI Rouskuva ruoka houkuttelee syömään
Usein kysytään, mikä tässä työssä on antoisinta. Vastaus löytyy aina samasta paikasta: asiakkaasta. Meidän työmme ydin on palvella, auttaa ja mahdollistaa, ja juuri se tekee tästä työstä merkityksellistä.
Foodservice-alan asiakkaat ovat upea, poikkeuksellinen joukko. He ovat keittiöiden luottopelaajia, ravintolayrittäjiä, ruokapalveluiden kehittäjiä ja kunnallisten keittiöiden vastuunkantajia. He työskentelevät paineen alla, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, mutta silti tinkimättömällä otteella. He eivät tyydy siihen, mikä riittää, vaan etsivät sitä, mikä tekee eron. Ja se haastaa myös meidät olemaan parempia.
Meille tukussa asiakas ei ole vain tilausrivien lähettäjä, vaan kumppani, jonka arkeen haluamme tuoda helpotusta ja selkeyttä. Jokainen puhelu, viesti tai tapaaminen on mahdollisuus oppia ja ymmärtää paremmin, mitä todella tarvitaan ja miten voimme olla avuksi. Sillä parhaat ratkaisut eivät synny yksin, vaan yhdessä. Asiakas ei ole meille vain olemassaolon syy, vaan tärkein syy tehdä tämä työ hyvin, päivä toisensa jälkeen.
Samaan aikaan on syytä huomioida myös omaa henkilöstöämme. He ovat niitä, jotka varmistavat, että lupaukset pitävät ja arki rullaa. Heidän työnsä ei aina näy suoraan asiakkaalle, mutta se tuntuu: toimituksena, joka saapuu ajallaan, tuotteena, joka on juuri se oikea, ja palveluna, jossa on mukana ajatus.
Tämä työ ei ole vain logistiikkaa tai tuotevalikoimia, tämä on luottamuksen rakentamista. Ja sen keskiössä on asiakas. Ilman teitä työmme olisi vain toimituksia. Teidän kanssanne se on kohtaamisia, kumppanuuksia ja yhdessä kehittymistä. Kiitos siitä!
Asiakas ei ole meille vain olemassaolon syy, vaan tärkein syy tehdä tämä työ hyvin, päivä toisensa jälkeen.”
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
MUISTA JOULUTUOTTEET
Meira Novalla on kattava valikoima joulun ajan tuotteita, myös joulukukat. Tilaathan kausituotteet ajoissa! Lisätietoa Tilaajainfosta ja Meira Novan yhteyshenkilöltäsi.
Teema-palstalla tutustutaan monipuoliseen pähkinöiden ja manteleiden valikoimaan. Nova 9/25 ilmestyy 29.10.
Työn ilo syntyy sujuvuudesta. Kun pakolliset askareet voi hoitaa vaivattomasti, jää enemmän aikaa keskittyä olennaiseen.
Vähemmän hukkaa, enemmän laatua ja iloa. Fibra yhdistää toimivuuden, kestävyyden ja tehokkuuden
Kompakti ja värikäs pakkaus säästää tilaa ja löytyy helposti!
Helppo napata yksittäinen liina yhdellä kädellä
Nukkaamaton pinta
Muista myös Softlinlautasliinat! Huippu imukyky ja Bio Fibra 100% biohajoava!
Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae
Miko Kamppuri
Hankintapäällikkö Meira Nova
Juomakulttuurimme muuttuu ja alkoholittomien juomien suosio on ollut jo pidempään kasvussa. Myös kofeiinin saantiin terveystietoiset kuluttajat kiinnittävät huomiota ja tee soveltuu monipuolisesti korvaamaan sekä lämmintä kahvia että osaksi kylmiä juomavaihtoehtoja. Eri teelaatujen kofeiinipitoisuus vaihtelee ja teestä pystytään monipuolisesti rakentamaan erilaisia juomia, joiden parittaminen myös ruokien kanssa viinien tapaan on mahdollista.
LUE LISÄÄ TEEKULTTUURISTA SIVULTA 12!
19
GALLUP
Kysyimme kaupunkilaisten teenjuontitavoista
22
KUMPPANI
Oddlygood on kasvipohjaisten tuotteiden innovaattori
36
NÄIN MEILLÄ
Leijona Catering tarjoaa ruokapalveluita rinta rottingilla
JULKAISIJA
Meira Nova Oy
Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Laura Matilainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET
Leena Honkaniemi
Puh. 010 76 86507
leena.honkaniemi@meiranova.fi
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA Grano
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu)
ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
Maa- ja metsätalousministeriö laatii uutta kansallista ruokastrategiaa, jotta Suomi voisi entistä paremmin varautua nopeastikin muuttuviin tulevaisuudennäkymiin. Valmis ruokastrategia on tarkoitus julkistaa ja esitellä joulukuussa 2025.
2020-luku on kulunut mullistavissa merkeissä. Ensin maailmaa kuormitti koronaviruspandemia, joka nosti keskusteluun esimerkiksi huolen huoltovarmuudesta. Tämän jälkeen alkoi rytistä geopolitiikassa, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Yhdysvaltojen presidentiksi nousi uudelleen Donald Trump, minkä jälkeen ulkopolitiikka on ollut epävakaata niin turvallisuuden kuin tullienkin näkökulmasta. Kaiken päälle koko maapallo kärvistelee ilmastonmuutoksen seurausten kurimuksessa.
”Toimintaympäristö on muuttunut valtavasti viimeisen neljän vuoden aikana, ja nykyinen maailmanjärjestys sekä ilmastonmuutos pakottavat meidät miettimään, millainen maailmasta on tulossa. Jos olemme varautuneet, olemme valmiita kohtaamaan erilaisia tulevaisuuksia”, sanoo erityisasiantuntija Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ministeriö on kuluvan vuoden aikana laatinut Suomelle uutta kansallista ruokastrategiaa. Edellinen merkittävämpi ruokaan liittyvä ”strategiapaperi” oli ruokapoliittinen selonteko vuodelta 2017, minkä jälkeen maailma on muuttunut melkoisesti.
Katse samaan suuntaan Kansallinen ruokastrategia huolehtii siitä, että Suomen ruokajärjestelmä olisi epävarmoissakin tulevaisuuden
näkymissä kannattava ja reilu, huoltovarmuuden kantilta kestävä, luonnon kantokykyä vahvistava sekä terveellisyyttä ja suomalaista ruokakulttuuria edistävä.
”Strategian tärkein olemassaolon peruste on saada ruokajärjestelmän toimijat katsomaan yhteiseen suuntaan”, sanoo Ovaskainen.
Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan koko sitä laajaa järjestelmää, joka liittyy ruokaketjun toimintaan. Ruokaketju itsessään on vielä helppo hahmottaa tutun ”pellolta pöytään” -ajatusketjun kautta: alkutuottaja eli esimerkiksi maanviljelijä kasvattaa perunoita, jotka päätyvät elintarviketeollisuuden jalostettavaksi ja kauppojen sekä ravintoloiden myytäväksi, kunnes kuluttaja sitten ostaa ja syö lopputuotteen. Ruokajärjestelmä puolestaan huomioi lisäksi kaikki ruokaketjun toimintaan liittyvät seikat, kuten politiikan, ympäristön ja vaikkapa sosioekonomiset asiat.
Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan koko sitä laajaa järjestelmää, joka liittyy ruokaketjun toimintaan.
Maa- ja metsätalousministeriö aloitti uuden ruokastrategian laatimisen kevättalvella 2025 järjestetyn työpajakierroksen avulla, jossa toiveitaan ja tarpeitaan esittivät erilaiset sidosryhmät, kuten hallinto, alkutuotanto, etujärjestöt, yritysmaailma ja ravintola-alan ammattilaiset. Ministeriö keräsi myös kansalaisten tarpeita ja ajatuksia kaikille avoimen verkkokyselyn kautta, johon tulikin vastauksia yli 3700.
Kesäkuussa maa- ja metsätalousministeriö järjesti ”strackathon”-tapahtuman, jossa ruokastrategiaa viilattiin pienryhmissä ohjelmistokehityksen puolelta tutulla hackathonmenetelmällä.
”Erilaisten ihmisten osallistuminen on rikastuttanut prosessia tosi paljon. Osallistumistapoja oli monta, ja saimme paljon materiaalia strategian sisällöksi. Kesän aikana strategiaa on tiivistetty ja hiottu.”
Strategia antaa väljän raamin ja yhteisen näkemyksen, mitä kohti haluamme mennä maana ja ruokamaana.
Strategiatyön aikana ilmoille nousseet toiveet eivät suinkaan ole yhdenmukaisia, mutta niiden pohjalta pitäisi kuitenkin saada aikaan yhteinen tulevaisuusstrategia.
”Tarvitsemme vielä entistäkin vahvempaa yhteistä ääntä ruoka-alalle. Emme kilpaile eri sektoreina vaan menemme yhdessä tulevaa kohti. Taistelemme samoista asiakkaista, joita on tosi vähän, joten elintarviketeollisuudelle pitää löytää markkinoita muualta. Tavoitteena olisi saada ruokavienti kasvuun, jotta saamme systeemiin enemmän rahaa. Esimerkiksi salmonellaton suomalainen kananmuna hyvin brändättynä voi olla kovan kappalehinnan arvoinen.”
Syyskuun alussa ruokastrategialuonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle, joka kestää lokakuun puoliväliin asti. Lausuntokierroksen perusteella strategiaan tehdään vielä tarpeelliset muutokset, minkä jälkeen se julkaistaan joulukuussa.
Ruoka-alasta veturi?
Kansallisen ruokastrategian yksityiskohdat tarkentuvat lausuntokierroksen jälkeen, mutta jo tässä vaiheessa strategialuonnokseen on hahmoteltu neljä keskeistä päämäärää. Tavoitteena on ensinnäkin rakentaa kannattava ja reilu ruokajärjestelmä, joka luo arvoa ruokaketjun kaikille osapuolille. Toisekseen järjestelmän on oltava huoltovarma ja iskunkestävä ja toimia kaikissa oloissa. Kolmanneksi jär-
jestelmän on vahvistettava luonnon kantokykyä, vähentää päästöjä ja lisätä monimuotoisuutta. Neljäs tavoite on luoda ruokajärjestelmästä terveellisyyttä ja ruokakulttuuria edistävä ja samalla hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vahvistava.
Lisäksi Ovaskainen kaipaisi, että ruokaala nostettaisiin yhdeksi Suomen tulevista ”veturialoista” esimerkiksi metsäteollisuuden ja teknologian rinnalle.
”Tarvitsemme yhteisen tahtotilan hienosta ruokajärjestelmästä, joka olisi osa suomalaisten ’seuraavaa Nokiaa’. On tehtävä töitä sen eteen, että olemme hyvä ruokamaa, ruokavientimaa ja ruokateknologian vientimaa. Strategia antaa väljän raamin ja yhteisen näkemyksen, mitä kohti haluamme mennä maana ja ruokamaana.”
Käytännössä kasvua voisi etsiä Ovaskaisen mukaan esimerkiksi ruoka-alan innovaatioista tai ratkaisujen keksimisestä globaaleille ruokahaasteille.
”Monet näitä haasteita ratkaisevista yrityksistä ovat teknologiayrityksiä, ja meidän pitäisikin ajatella laajemmin, miten alkutuotteiden arvoa voisi nostaa. Ei esimerkiksi myytäisi kauraa jyvinä, vaan haettaisiin sille lisäarvoa jalostamalla se vaikkapa juomaksi tai välipalaksi jo kotimaassa.
Samalla pitää toki huolehtia, että raaka-aineita riittää alkutuotannossa, joka tekee työnsä jo hyvin.”
Aidosti sitouttava suunnitelma
Erinäisten strategiasuunnitelmien harmillinen ongelma on, että ne jäävät usein ylätason haihatteluksi ilman konkretiaa. Ovaskainenkin myöntää, että kansallinen ruokastrategia tulee olemaan noin 20-sivuinen ”isojen linjojen paperi”, jota kuitenkin tarpeen mukaan päivitetään.
”Strategian pitäisi olla meitä pidemmällä aikavälillä ohjaava ja yhteentuova paperi, jotta voimme myös seurata, mitä on tullut tehtyä ja mitä pitää vielä tehdä.”
Strategian kylkeen laaditaan yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma, johon kirjataan selkeät toimenpiteet vastuutahoineen, jotta tavoitteisiin päästään ensimmäisen neljän vuoden aikana.
”Tavoitteena on strategia, joka ei ole ministereistä kiinni, vaan aidosti sitouttava dokumentti, sillä se torppaisi myös vaihtuvien vallanpitäjien mahdollista eipäs-juupasvetoa.”
Lopulta ruokastrategian onnistuminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia, vaikka ruokaan liittyvät muutokset tapahtuvatkin kovin hitaasti, muistuttaa Ovaskainen.
”Meidän jokaisen pitää ruohonjuuritasolla varmistaa, että suomalainen ruokakulttuuri voi hyvin ja kehittyy. Esimerkiksi suomalainen linjastolounaskulttuuri salaatti-
pöytineen on miltei uniikki, ja koulu- ja työpaikkaruokalat ylläpitävät ja edistävät suomalaisten raaka-aineiden käyttöä. Meidän pitäisi olla ylpeitä joka hetkestä, kun olemme ruoan kanssa tekemisissä ja huolehtia siitä, että ruoantuotanto pysyy Suomessa, lapset saavat kouluruokaa jatkossakin ja suomalainen ravintolakulttuuri säilyy virkeänä ja monipuolisena. Lopulta kyse on vastuullisuudesta.”
Meidän jokaisen pitää ruohonjuuritasolla varmistaa, että suomalainen ruokakulttuuri voi hyvin ja kehittyy.
Laadukkaista raaka-aineista valmistetut pyörykät ovat täydellinen pohja jokaiseen ruokavalioon. Maustamalla ne sopivat vaivattomasti mihin tahansa makumaailmaan. Valitse pyörykät ja tee jokaisesta lounaasta suosikkiruoka!
Atria Paahdettu kanapyörykkä pakaste 5kg/23g
GTIN: 6407810017176 Meira Nova: 1007868
Atria Lihapyörykkä 3kg/20g
GTIN: 6407800006913 Meira Nova: 34494
Atria Iso Paahdettu Lihapyörykkä pakaste 5kg/25g
GTIN: 6407850057330 Meira Nova: 1056455
Atria Lounaspyörykkä 3kg/12g
GTIN: 6407800025228 Meira Nova: 39533
Atria Kanapyörykkä 3kg/20g
GTIN: 6407800006937 Meira Nova: 34495
Atria Vege Pyörykkä pakaste 5kg/12g
GTIN: 6407800003516 Meira Nova: 1007123
Meiranovalaisia vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.
Syksy tuo mukanaan Meira Novan odotetut
Tuoteideat-messutapahtumat kahdessa kaupungissa: Jyväskylän messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa ja Vantaan Sokos Hotel Flamingossa. Tapahtumat tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua tuoteuutuuksiin, kuulla ajankohtaisista
Meira Novan uutisista sekä oppia lisää Meira Novan vastuullisuustyöstä.
Kummankin messupäivän ohjelmassa kuullaan laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Susanna Viitaniemen puheenvuoro, jossa hän esittelee
Meira Novan vastuullisuus- ja ympäristötyötä sekä kertoo tulevaisuuden suunnista. Esityksessä käsitellään muun muassa vastuullisuus- ja ympäristötyötä yleisesti sekä kerrotaan viimeisimmät kuulumiset Meira Novan ISO 14001
sertifiointiprojektin etenemisestä.
Lisäksi tilaisuudessa tarkastellaan, miten Meira Nova on parantanut raportointiaan asiakkaille – entistä läpinäkyvämpi ja ajantasaisempi raportointi tukee asiakkaiden omaa vastuullisuustyötä ja auttaa päätöksentekoa.
NÄHDÄÄN JYVÄSKYLÄSSÄ JA VANTAALLA!
Susanna Viitaniemi
Tee on veden jälkeen maailman toiseksi juoduin juoma. Se tarjoaa valtavan kirjon makuja kuten vihreä tee, musta tee, valkoinen tee ja rooibos. Teen juonnissa on tapahtunut muutos kohti suurempia määriä ja laadukkaampia vaihtoehtoja.
Teksti ja juomat : Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Astiat: E.Ahlström ja studion rekvisiitta
Teen myynti on kasvanut Suomessa viime vuosina tasaista tahtia, noin muutaman prosentin vuosivauhtia. Kahvin kulutus sen sijaan näyttää kääntyneen kuluvalla vuosikymmenellä pysyvään laskuun. Teen kulutus Suomessa lasketaan kuitenkin grammoissa, kahvin kiloissa.
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tilastojen mukaan suomalaiset juovat kahvia noin 8,7 kiloa henkeä kohden vuodessa. Teen kulutuksesta ei sen sijaan ole tarkkoja lukuja, sillä myynti- ja maahantuontimääriä ei tilastoida Suomessa yhtenäisesti. THL:n vuonna 2017 tekemän FinRavinto-tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset juovat teetä keskimäärin desilitran päivässä. Se vastaa noin 300 grammaa valmistamatonta teetä henkeä kohden vuodessa. Yli puolet aikuisväestöstä ei kuitenkaan juo teetä lainkaan.
Kulutusmuutos teen juonnissa näkynee erityisesti siinä, että teelaatujen valikoima on laajentunut huomattavasti. Suomalaisessa teekulttuurissa on nähtävissä vastaava muutos kuin aiemmin kahvin kohdalla. Tiedon ja kysynnän kasvaessa myös kalliimmat ja erikoisemmat teelaadut löytävät hiljalleen tiensä kahviloihin ja kauppojen hyllyille. Kuluttajat ovat entistä laatutietoisempia, mikä korostuu etenkin irtoteen kohdalla.
Teen myyntiä ovat suosineet viime vuosien laatu-, ympäristö- sekä terveystrendit. Teekulttuuri tekee nyt läpimurtoa etenkin nuoremman polven keskuudessa. Myös kofeiinittomat teet, luomuteet ja erilaiset yrttihaudukkeet kiinnostavat.
Kuusi erilaista teelaatua Kaikki teet ovat saaneet alkunsa villinä kasvaneesta puusta nimeltään Camellia sinensis, jonka suomalainen nimi on kiinanheinä. Teepuun alkuperä on Etelä-Kiinassa Yunnanin maakunnassa lähellä Intian rajaa. Teen makuun vaikuttaa kasvualue, lajike, jalostus, viljely- ja korjuutapa sekä teen lehden käsittelytapa.
Länsimaissa teelaadut jaotellaan sen mukaan, miten teen lehdet on käsitelty ja paljonko niitä on hapetettu. Jokainen voi siis varmasti löytää oman lempilaatunsa ja suosikkitapansa nauttia teestä.
Viinien tavoin teet ja teepohjaiset juomat sisältävät tanniineja, joten niitä voi hyvin parittaa monipuolisesti erilaisten ruokien kanssa. Kuohuviinin voi korvata keveillä kiinalaisilla valkoisilla tai vihreillä teillä. Valkoviinin sijaan voi nauttia raikasta kiinalaista tai japanilaista teetä. Kevyen punaviinin vastineeksi sopii esimerkiksi darjeeling, vahvan tanniinisen punaviinin pu-erh.
Teen makuun vaikuttaa kasvualue, lajike, jalostus, viljelyja korjuutapa sekä teen lehden käsittelytapa.
Valkoinen tee poimitaan pitkiä kärkisilmuja tuottavista teepuista. Se on kaikkein luonnonmukaisinta teetä, ja useimmiten lehtien annetaan poiminnan jälkeen vain lakastua ja kuivua ulkoilmassa, jolloin lehti luonnostaan hiukan hapettuu. Valkoinen tee on hyvin vaaleaa ja mietoa, mutta erittäin virkistävää.
Keltainen tee ei kuulu Suomessa helposti saatavilla oleviin teelaatuihin. Sitä valmistettaessa teelehdet paahdetaan kevyesti, kääräistään paahtamisen jälkeen paperiin, jossa ne säilötään muutaman vuorokauden ajan. Prosessin aikana teen silmut kellastuvat ja teehen muodostuu jännittävä tuoksu ja aromi.
Vihreä tee on maailman eniten juotu teelaatu. Sitä varten teen lehdet paahdetaan kevyesti tai höyrytetään. Useimmat kiinalaiset vihreät teet paahdetaan, ja niissä onkin usein kevyttä paahteista aromia. Höyrytys taas säilyttää hyvin teen luonnollisen vehreyden ja ruohomaisuuden. Hyvä vihreä tee on pehmeää ja raikkaan tuoksuvaa.
Musta tee on teemaailman kuopus, ja länsimaissa suosituin. Se on kokonaan hapetettu. Alueet, joissa mustaa teetä tuotetaan paljon, ovat usein entisiä siirtomaita, kuten Sri Lanka, Intia ja Kenia. Vähemmän yleisiä mustia teelaatuja tuotetaan myös esimerkiksi Taiwanissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Oolong kuuluu maailman hienoimpiin teelaatuihin. Sen väri- ja makuerot riippuvat monesta eri tekijästä, kuten pensaslajikkeesta, maaperästä, ilmastosta ja lehtien käsittelystä. Taiwan on kuuluisa oolong-teelaaduistaan.
Pu-erh on erikoisuus, jota valmistetaan Kiinan Yunnanissa. Suurin osa siitä puristetaan erimuotoisiksi kakuiksi tai tiiliksi. Valmistusprosessiin kuuluu hyvin pitkä hapettaminen. Pu-erhin tuoksu muistuttaa hevostallia heinineen tai jopa navettaa. Maku on kuitenkin hyvin lempeä.
Teen historiaa
Tee on veden jälkeen maailman toiseksi juoduin juoma. Tarina kertoo, että 2800 eaa. Kiinan keisari Shennong joi vain keitettyä vettä, kunnes teepuusta tipahti lehti hänen kuppiinsa. Keisari maistoi juomaa ja ihastui siihen. Kiinassa varjeltiin teen salaisuutta tuhansia vuosia. Vasta vuonna 1657 Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian kauppias onnistui tuomaan teetä Eurooppaan.
Tee yleistyi Euroopassa 1700-luvulla. Englannissa sitä juotiin paljon ja Keski-Euroopassa teen suosio levisi eri hovien ja kuningashuoneiden välityk-
Englanti ei suinkaan ole eurooppalaisen teenjuonnin alullepanija, vaan Euroopassa teen juonti alkoi Portugalista. Vuonna 1662 Portugalin kuninkaan tytär Katariina Braganzalainen naitettiin Englannin hallitsija Kaarle II:lle. Katariina oli tottunut juomaan teetä Portugalin hovissa. Maalla oli suora kauppareitti Kiinaan, toisin kuin Englannilla. Muutamassa vuosikymmenessä teen siemailu arvokkaine posliineineen vakiintui englantilaisen yläluokan tavaksi. Iltapäiväteen eli afternoon tea -perinne taas sai alkunsa 1840-luvun alussa. Bedfordin herttuatar Annan kerrotaan tilanneen salaa iltapäivän hiukopalaksi teepannun ja kevyttä syötävää huoneeseensa. Tuolloin kun oli tapana syödä vain aamulla ja illalla. Pikkuhiljaa herttuatar alkoi kutsua ystäviään jakamaan teehetken kanssaan, ja tapa alkoi levitä. Suomessa iltapäivätee tunnetaan usein nimellä kello viiden tee.
sellä. Teen juonti yleistyi myös Pohjois-Amerikassa, brittien myötävaikutuksesta. Euroopassa oli 1800- ja 1900-luvuilla jo useita teekauppiaita ja -tukkuja. Nykyään teetä juodaan ympäri maailmaa.
Teen historiaa Suomessa on tutkittu vähän. Ensimmäiset viittaukset suomalaiseen teenjuontiin ajoittuvat vuoteen 1707. Tee tuli Suomeen historiallisista syistä kahta eri reittiä, Ruotsista ja Venäjältä. Meillä jäljiteltiin Ruotsin hovin ja aateliston tapaa nauttia teetä salongeissa seurustelujuomana. Tee olikin Suomessa pitkään herrasväen juoma, kunnes 1800-luvun lopulla sitä hörpittiin palanpainikkeeksi heinätöissä tai lämmikkeeksi markkinoilla. Venäjältä tuli muun muassa tapa keittää teevesi samovaarissa.
Sotien jälkeen teenjuonti arkipäiväistyi yhä. Pussitee ilmaantui kauppoihin. Teehifistely taas alkoi 2000-luvulle tultaessa. THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan teetä juodaan Suomessa neljänneksi eniten veden, kahvin ja maitotuotteiden jälkeen.
Lähteinä käytetty muun muassa is.fi, yle.fi, alko.fi, teenystavat.fi
POIMINTA
MEIRA NOVAN VALIKOIMASTA:
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme
41378
Paulig
143021
4709592
Alchemy teekannu 41,25cl x 6 E.Ahlström
34124
Paulig
1430044
•marinadit ja rubit: jauha tee hienoksi ja käytä marinadeissa ja rubeissa
•dumblingsit ja tortellinit: lisää liemeen esimerkiksi mustaa teetä
•kalakeitto: lisää liemeen esimerkiksi jasmiini- tai valkoista teetä
•macaronsit: sekoita matchajauhetta taikinaan ja täytteeseen
•matchajuustokakku: sekoita matchaa täytteeseen ja siivilöi päälle
•kakku ja kääretorttu: sekoita matchaa taikinaan ja täytteeseen
•pannacotta ja konvehdit: uuta teepusseja kermassa ja käytä jälkiruokiin
•brownie: lisää taikinaan esimerkiksi hienoksi jauhettua minttuteetä
•kermavaahto: uuta teepusseja kermassa, lisää sokeri ja vaahdota
•pirtelö: hauduta esimerkiksi chaiteepusseja maidossa ja lisää vaniljajäätelö
Teen myynti on kasvanut Suomessa viime vuosina.
41372
Paulig
38082
40030
37577
37571
37496
33569
40868
40866
143209
143238
40865
1430064
37497
34585
38083
41094
38081
MSC-sertifioidusta turskasta valmistetussa pihvissä on herkullisen rapea panerointi.
Rapea turskapihvi sopii hyvin tarjottavaksi sellaisenaan tai kalaburgerin täytteeksi.
Rapea Turskapihvi MSC
ME: 5 kg (40 x 125 g)
Tuotenro: 3967230
Gtin: 6430103967230
Ainesosat:
Alaskan TURSKA 58 % (Gadus morhua, pyydetty troolilla Koillis-Atlantti FAO 27 I ja II), VEHNÄjauho, kasviöljy (auringonkukka ja/tai rapsi vaihtelevina osuuksina), suola, MUNANVALKUAISjauhe*, maissitärkkelys, maissi- ja rapsihydrolysaatti, MAITOproteiini, happamuudensäätöaine (E330).
Kalapitoisuus 58 %. Lisättyä suolaa 1,0 %. *Peräisin vapaan kanan kanamunista.
Käyttöohje:
Paista jäiset pihvit uunissa 200°C 20 min, kunnes tuotteen sisälämpötila on vähintään 75 °C. Arvot ovat uunikohtaisia.
VÄHÄLAKTOOSINEN | RUNSASPROTEIININEN
Ravinto S isältö/Nä R ing S innehåll/100 g
Energia / Energi
/ Fett
tyydyttynyttä / varav mättat fett
/ Kolhydrater
sokereita / varav sockerarter
/ Kostfiber
/ Protein
/ Salt
kJ/ 230 kcal
g
g
g
Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.
Kysyimme Helsingin keskustassa, kuinka usein kaupunkilaiset juovat teetä ja mitä he toivoisivat ravintoloiden ja kahviloiden teevalikoimalta.
Juon teetä noin kerran viikossa, usein viikonloppuisin tai jos kahvi ei oikein uppoa. Mutta ei tule päivittäin käytettyä. Juon teelaatuja aika vaihtelevasti, eniten vihreää teetä. Yrttihaudukkeistakin pidän. Niitä en juo hirveästi, mutta voisin käyttää niitä iltaisin tai muussa yhteydessä, kun ei halua kofeiinia. Erilaisia teemakuja on nykyään paljon, eikä teenjuonti ole siitä kiinni. Ehkä kahvin ylivoima vain voittaa teen. Kahviloiden ja ravintoloiden teevalikoima vaikuttaa mielestäni aika monipuoliselta. Olen kokeillut myös uudempia teejuomia kuten matcha-lattea ja boba-teetä ja ne ovat ihan hyvän makuisia, mutta eivät ole kolahtaneet sen enempää. Olen aika tavallinen teen kuluttaja enkä kovin kranttu, eli pussitee menee myös. Uskoisin kuitenkin, että voisin olla valmis maksamaan enemmän laadukkaasta teestä.
Teetä juon välillä tosi paljon ja välillä vähemmän. Erityisesti talviaikaan tulee juotua teetä. Kahvia olen juonut vasta 10 vuotta, sitä ennen join vain teetä. En vain jotenkin tykännyt kahvista, mutta sitten sitä tuli juotua välillä kupillinen ja siitä tuli tapa. Juon kahvia aamulla ja muuten teetä. Juon useimmiten vihreää teetä ja käytän sen kanssa hunajaa. Olen enemmän perinteisen ystävä, ja siksi matcha-latet ja boba-teet eivät ajatuksena sovi omaan makuuni.
Jos menen kahvilaan, haluan teen aina pussin sijaan haudutettuna. Jos tarjolla olisi vain pussiteetä, olisin pettynyt. Laadukkaasta teestä sen sijaan maksaisin enemmän. Yleisesti ottaen kahviloiden ja ravintoloiden teevalikoima on mielestäni hyvä.
Juon teetä joka päivä. Olen tykännyt teestä lapsesta asti ja se on ollut mukanani koko elämäni. Kahvi on aiheuttanut minulle vatsakipuja ja levottomuutta, ja siksi tee on sopivampi. Minulle on erittäin tärkeää, että saan teetä aamulla. Aloitan vihreällä ja jos on paljon aikaa, saatan lopettaa mustaan teehen. Lisukkeita en teessä käytä ja juon klassista maustamatonta teetä. Yrttihaudukkeita juon illalla.
Kahviloissa ja ravintoloissa pitäisi kiinnittää teen valmistamiseen enemmän huomiota. Vesi ei välttämättä ole tarpeeksi kuumaa tai tarjolla on liian kevyttä haudutettua teetä. Usein saa vain pussiteetä, joka sekin voi kyllä olla tosi hyvää ja laadukasta. Jos tee on oikein valmistettu ja laadukas, olen valmis maksamaan siitä enemmän.
TERVETULOA MEIRA NOVA TUOTEIDEAT 2025 -TAPAHTUMIIN!
JYVÄSKYLÄ MESSUJA TAPAHTUMAKESKUS PAVILJONKI
30.9.2025 klo 13–17
VANTAA BREAK
SOKOS HOTEL FLAMINGO
9.10.2025 klo 13–17
Kasvipohjaiset tuotteet eivät enää kanna vain vaihtoehdon viittaa tai ole ainoastaan allergikkojen valinta.
Oddlygood kilpailee nopeasti kehittyvässä kasvipohjaisten makujen kansainvälisessä markkinassa. Yhtiötä kirittää myös Valion vahva osaaminen.
• Kuvat: Oddlygood
Hiidensaari
Teksti: Minna
Muutos on kasvipohjaisten tuotteiden markkinassa tällä hetkellä todella nopeaa”, Oddlygoodin Suomen ja Ruotsin bisnesalueen kaupallinen johtaja Jussi Salonen kertoo. Oddlygood-brändi on seitsemänvuotias ja sinä aikana kasvipohjaisten tuotteiden laatu, maku ja koostumus on kehittynyt huomattavasti.
”Hyvä raaka-aine korostuu. Kaikki erilaiset raaka-ainepohjat ovat nyt samalla tasolla. Esimerkiksi kasvipohjaiset kermat toimivat kaikissa mahdollisissa ruoissa, kuten kastikkeissa, puuroissa ja laatikoissa.”
Merkittävä markkinamuutos näkyy myös siten, että kasvipohjaiset tuotteet eivät enää kanna vain vaihtoehdon viittaa tai ole ainoastaan allergikkojen valinta. Nyt on kasvamassa sukupolvi, jolle kasvipohjaiset tuotteet ovat ruokapöydässä sen verran tuttu näky, että tuotteiden makujen vertaaminen maitoon ei välttämättä käy edes mielessä.
Salosen mukaan esimerkiksi kaurapohjaiset juomat ovat jo valtavirtaa. Oddlygood tavoitteleekin kaikkia kohderyhmiä.
Myös lusikoitavat tuotteet, eli jugurtin kaltaiset valmisteet ja jälkiruoat, ovat ottaneet isoja harppauksia maussa ja sitä myötä suosiossa. Oddlygoodilla on panostettu isosti Dreamy-jälkiruokien kehittämiseen. Ne ovat lyöneet läpi myös Iso-Britanniassa.
Jatkuvaa kehittelyä Valion osaamisen turvin Vuonna 2018 perustettu Oddlygood oli aluksi Valion liiketoimintayksikkö. Salonen kertoo, että kantava ajatus oli tehdä asioita nopeasti ja joustavasti, trendien aallonharjalla. Tuo ajatus onnistuttiin kehittämään sen verran lupaavaksi liiketoiminnaksi, että sille päätettiin hakea rahoituskierros vuonna 2021. Oddlygoodin bisneksessä on toisin sanoen nopeaa kasvua havittelevan startup-yrityksen toimintamalli.
Pohjoismainen sijoitusyhtiö Mandatum Asset Management myönsi Oddlygoodille rahoituksen, jonka turvin Oddlygoodista muodostettiin oma, itsenäinen yhtiö. Sen omistavat nyt Valio ja Mandatum Asset Management. Kaikki päätökset tehdään kuitenkin itsenäisesti.
Salonen kuvaa ulkopuolisen rahoittajan roolia Oddlygoodin kehittämisessä tärkeäksi.
”Meillä on mahdollisuus tehdä kokeiluja, ja onnistumme ja epäonnistumme päivittäin. Tuotteiden ja pakkausten parantaminen on jatkuvaa oppimista. Ymmärrämme koko ajan paremmin, mitä asiakkaat haluavat.”
Valio-taustasta on apua monessa. ”Valion tuotekehityksen osaaminen on huippuluokkaa, etenkin silloin, kun kehitämme uusia makuja tai kokonaan uusia raaka-aineita. Se on myös yksi menestyksemme salaisuus.”
Paljon on vielä tutkimatta ja löytämättä. Yhtenä alan innovaationa Salonen mainitsee belgialaisen ruokateknologiayrityksen Those Vegan Cowboysin kehittämän, kasvipohjaisen kaseiinin. Täsmäfermentointikeksinnön ansiosta kasvipohjaiset juustonkaltaiset tuotteet saavat perinteisen juuston ominaisuudet, kuten sulavuuden ja venyvän rakenteen.
Tavoitteena olla Euroopan kolmanneksi suurin
Oddlygoodilla on kova nälkä kasvaa. Yrityksen tavoitteena on olla Euroopan kolmanneksi isoin kasvipohjaisten tuotteiden brändi.
”Markkinatilanteen kuulumiset riippuvat myös siitä, puhutaanko lihan korvikkeista vai esimerkiksi juomista. Samoin maantieteellisten alueiden välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Puola ovat keskenään hyvin erilaisia”, Salonen huomauttaa.
Puolassa kasvu on nopeaa tällä hetkellä, sillä kasvipohjainen syöminen on maassa verrattain uutta moneen muuhun maahan verrattuna, ja Iso-Britanniassa kasvu puolestaan on hitaampaa, sillä saarivaltiossa kasvipohjaiset tuotteet ovat olleet pitempään trendikkäitä.
Globaali makumaailma
Miten Oddlygood erottuu kiihkeästi kilpailluilla markkinoilla muista brändeistä?
”Innovaatiokyvyllämme. Pystymme myös tuomaan markkinoille tuotteita hyvin nopeasti. Lisäksi tuotteemme ovat globaaleja.”
Globaali makumaailma kuulostaa kieltämättä kilpailuedulta, sillä esimerkiksi Euroopan sisällä on isojakin eroja maiden välisissä ruokakulttuureissa ja makumieltymyksissä.
Oddlygoodin tuotekehityksen ideat syntyvät usein yli kategoriarajojen.
Oddlygood on ottanut kasvuloikkia myös kahden yritysoston avulla. Vuonna 2023 yhtiö osti pohjoismaisen Plantin ja 2024 brittiläisen Rude Healthin. Jälkimmäisen yrityskaupan ansiosta Oddlygood toimii nyt yhteensä 40 maassa. Salosen mukaan aika näyttää, tullaanko kasvipohjaisen Rude Healthin tuotteita näkemään myös Suomessa.
Oddlygoodin tuotteet valmistetaan suurimmaksi osaksi Suomessa. Myös Saksassa on tuotantoa. Tuotteita myydään tällä hetkellä Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Puolassa, Belgiassa, Irlannissa ja Japanissa.
Vaikka kasvipohjaisten tuotteiden suosio onkin kasvanut voimakkaasti, tällä hetkellä markkinoiden kehitys on hieman aiempaa hitaampaa.
Usean Oddlygoodin tuotteen makuprofiili on alun perin jostakin paikallisesta traditiosta, mutta makuja ja tuotteita kehitellään sellaisiksi, että ne maistuvat kaikkialla. Maustetut barista-kaurajuomat, kuten kausimakuna saatavilla oleva Pumpkin Spice Barista, ovat tästä tyyppiesimerkki.
Makuyhdistelmä juontuu Yhdysvaltain länsirannikolla parikymmentä vuotta sitten kahvilaketjun ideoimasta lattesta, johon yhdistettiin pohjoisamerikkalaiseen kiitospäivän ja Halloweenin kurpitsaruokiin käytettävien mausteiden aromit. Kanelin, neilikan, muskottipähkinän ja inkiväärin yhdistelmä maistuu nyt ympäri maailmaa syyskauden kahveissa.
Oddlygoodin tuotekehityksen ideat syntyvät usein yli kategoriarajojen.
”Joku voi vaikka maistaa kahvilassa Puolassa jotakin tuotetta, josta syntyy idea. Myös suklaamaailmasta tulee makuideoita, kuten valkosuklaan ja vadelman yhdistelmä”, Salonen kertoo.
Barista-juomat ja kasvikermat foodservicen suosiossa
Keittiöammattilaisten työvaiheet ovat Saloselle tuttuja tarjoilijan ja baarimikon töiden kautta. Hän on työskennellyt myös ruokateollisuuden palveluksessa sekä Kaliforniassa, että Suomessa.
”Foodservice-asiakkaiden tarpeissa korostuvat nopeus ja helppous, se miten tuotteet toimivat kahviloiden ja ravintoloiden ripeätahtisessa toiminnassa.”
Foodservice-asiakkaille menee kaupaksi etenkin maus-
tamatonta Barista-kaurajuomaa sekä kermatyyppisiä ruoanlaittotuotteita.
Maustetut barista-juomat puolestaan laajentavat makupalettia sellaisissa ravintoloissa ja kahviloissa, joissa ei ole mahdollista tehdä erikoiskahveja.
Jatkuva oppiminen ja kehittäminen korostuu myös foodservice-asiakkaiden kanssa.
”Olemme oppineet esimerkiksi, että tuotetietojen on oltava pakkausten katolla, jotta oikean tuotteen saa nopeasti käyttöön vetolaatikosta. Ammattikeittiöissä myös toiminnan ja laitteiden muutokset voivat olla nopeita.”
Kilpailu pitää hereillä
Ruokakulttuuri ja palvelu on mennyt tosi paljon eteenpäin kaikkialla Suomessa.
Saloselle on ollut jopa hivenen yllätys, miten vahvasti kan-
sainväliset trendit ovat ottaneet paikkansa suomalaisessa markkinassa.
”Erikoisemmat, trendaavat maut eivät välttämättä ole enää vain eteläisen Suomen ilmiö. Ruokakulttuuri ja palvelu on mennyt tosi paljon eteenpäin kaikkialla Suomessa.”
Erityisen ylpeä Oddlygoodin toiminnassa Salonen on siitä, että yritys on pystynyt kasvamaan. Kasvu motivoi.
Palava halu työskennellä nimenomaan kasvipohjaisten tuotteiden parissa on oddlygoodilaisille tyypillistä, niin myös Saloselle. Hän kokee, että kasvipohjaiset tuotteet ovat tulevaisuutta ja että niillä on suuri vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Intohimoisia ovat kilpailijatkin. ”Kiritämme toisiamme kilpailijoiden kesken, mikä on hyvä asia. Kilpailu alalla on tosi kovaa ja kansainvälistä, ja hereillä täytyy olla koko ajan.”
Liitteestä löydät uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!
Ranskan Bordeaux:n lähellä keitetyt St. Dalfour hillot valmistetaan täydellisen kypsistä marjoista ja hedelmistä. Hillot makeutetaan ainoastaan rypäle- ja taatelimehulla, mikä vaalii hedelmien aitoa makua ja luonnollista makeutta.
Tuotenimi Meira Nova:
St. Dalfour Viikunahillo 6 x 284g 84275
St. Dalfour Viikunahillo 6 x 500g 819317
St. Dalfour Aprikoosihillo 6 x 284g 84279
St. Dalfour Kirsikkahillo 6 x 500g 39566
St. Dalfour Mansikkahillo 6 x 284g 84176
Haugen-Gruppen Oy Finland | www.haugen-gruppen.fi
4 x 2,5 kg, ME 10 kg Pakaste, EU EAN 6407080002506
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
Riistapyörykkä
4 x 2,5 kg, ME 10 kg raakapakaste, EU
ME EAN 4740504000026
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
Riistajauheliha
ME 2,0 kg, raakapakaste, EU
ME EAN 6407080002414
Avattavissa Meira Novan valikoimaan
Kefir on raikkaan pirskahteleva hapatettu maitopohjainen juoma.
Valio Gefilus® Kefir 2,5 dl vadelma laktoositon
Meira Nova tuotenro 41478
Valio Gefilus® Kefir 2,5 dl persikka laktoositon
Meira Nova tuotenro 41479
Valio Gefilus® Kefir juotava välipala 1 kg vihreä omena laktoositon
Meira Nova tuotenro 41638
Valio Gefilus® Kefir juotava välipala 1 kg vadelma laktoositon
Meira Nova tuotenro 41639
C, D JA B12 jotka edistävät luontaisen puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa. Kalsium edistää ruoansulatusentsyymien normaalia toimintaa. Osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.
Chef Lundénin herkulliset, helposti nautiskeltavat kolmioleivät sopivat moneen makuun ja hetkeen. Tilaa nämä laktoosittomat suosikkituotteet valikoimiisi ilmoittamalla omalle yhteyshenkilöllesi Meira Novalla.
Kiehtovassa uutuudessa on rouhean herkku rakenne, suussa sulava kuorrute ja rouskuvat ripotteet. Leivottu Suomessa suomalaisesta kaurasta.
Elovena Iso kaurapatukka
Vadelma & suklaa 48g, ME: 24, MN: 41766
Elovena Iso kaurapatukka Toffee 48g, ME: 24, MN: 41765
Kariniemen kananpojan miedosti suolatut broilerin fileet säilyttävät mehukkuutensa kypsennyksen aikana ja varmistavat tasalaatuisen lopputuloksen. Laajasta valikoimastamme löytyy sopiva vaihtoehto kaikkiin asiakastarpeisiin – valitse tuoreena tai pakasteena. Kariniemen kananpojat kasvatetaan aina vastuullisesti suomalaisilla kotitiloilla.
Kariniemen Kananpojan fileepihvi miedosti suolattu pakaste (HK 2013) Avattavissa Meira Novan valikoimaan.
Asiakaspalvelu 010 570 130, www.hkfoodservice.fi #kokosuomenruokalista
EAN kuluttajapakkaus 6409100020132
EAN myyntiyksikkö 6409100120139
2794 Kariniemen Kananpojan fileepihvi miedosti suolattu n. 2 kg (HK 2794)
EAN kuluttajapakkaus 2377279400007
EAN myyntiyksikkö 6407720127941
Bioska kehittää biomateriaaleja ja -tuotteita, jotka tukevat foodservice-ammattilaisten työn ja arjen sujuvuutta eri ympäristöissä ravintoloista suurtalouskeittiöihin.
Valmistamme tuotteemme kotimaisessa hiilineutraalissa tuotannossa muuttuvien asiakastarpeiden ja EU:n kompostoitumisstandardin EN 13432 mukaisesti. Bioskan yli 25 vuoden kokemus näkyy ruokatuotteiden elinkaaren joka vaiheessa, mutta ympäristöön ei siitä jälkiä jää.
Kestävä Helppokäyttöinen Kustannustehokas kompostoituva Täysin
Bioska ruokanäytepussi 2 L 10 x 50 kpl
Bioska 30 L biojätepussi 15 x 20 kpl
Bioska 75 L biojätesäkki 20 x 10 kpl
Bioska 150 L biojätesäkki 20 x 5 kpl
BioskaPlus 75 L ruskea 20 x 10 kpl
BioskaPlus 140 L ruskea 25 x 7 kpl
BioskaPlus 240 L ruskea 15 x 7 kpl
arjen teko
Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.
Herkkusieni sopii sellaisenaan esimerkiksi salaatteihin.
Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: unsplash
Viljelty herkkusieni on maukas, monipuolinen ja nopeasti valmistettava.
Herkkusieni on ylivoimaisesti eniten viljelty sieni kaikista sienilajikkeista. Eniten herkkusientä tuotetaan Kiinassa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Alankomaissa. Viljely alkoi alun perin Ranskassa 1650-luvulla. Villinä herkkusieni kasvaa Etelä-Euroopan metsissä.
Suomessa herkkusienen viljely alkoi 1940-luvulla. Herkkusienet kasvavat pimeissä kasvatushuoneissa oljista ja turpeesta tehdyllä kasvualustalla. Kotimaiset viljellyt sienet ovat ympäristöystävällistä ruokaa, yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa ja käytetty alusta palautuu takaisin lähialueen pelloille maanparannusaineeksi.
Umamipommeja monessa koossa Herkkusienen väri vaihtelee vaaleasta ruskeaan ja koko pikkuruisesta jumboon. Ruskea herkkusieni on voimakkaamman makuinen ja napakampi kuin vaalea versio. Isoja ruskeita herkkusieniä kutsutaan portobelloiksi. Herkkusieni maistuu täyteläisen pähkinäiseltä ja niissä on voimakas umamin maku, joka korostuu kypsennettäessä ja nesteen haihtuessa. Herkkusienet voidaan käyttää tuoreena tai kypsennettynä. Liemeen säilötyt sienet voi käyttää kuten tuoreet, ne voidaan jopa paahtaa rapeiksi uunissa. Kuivatut sienet liotetaan vedessä, pakastetut sienet sulatetaan ja
ylimääräinen neste puristetaan pois. Neste kannattaa hyödyntää esimerkiksi liemessä tai keitossa.
Niukasti kaloreita sisältävä herkkusieni tuo ruokiin lihaisaa tekstuuria. Herkkusieni sisältää B-vitamiineihin kuuluvaa niasiinia sekä kaliumia ja hieman folaattia.
Nopeasti valmista
Tuore herkkusieni ei tarvitse kevyttä puhdistusta lukuun ottamatta valmistelua ja kypsyy nopeasti. Herkkusieni sopii sellaisenaan salaatteihin ja vaikka leipien täytteeksi. Marinoimalla herkkusieneen saa monenlaisia makuvivahteita. Herkkusieni sopii pääraaka-aineeksi tai osaksi keittoihin ja kastikkeisiin, piirakoihin ja munakkaisiin, wokkeihin ja patoihin. Isot sienet voi täyttää meheviksi nyyteiksi.
Yrtit ystävinä
Herkkusienet ja yrtit rakastavat toisiaan, esimerkiksi persilja, kirveli, rakuunaa, rosmariini, timjami, meirami ja oregano sopivat sienten kavereiksi. Hapokkuutta sieniruoalle antavat sitruunamehu, etikat ja erilaiset viinit kuohuviiniä myöten. Voi, kerma ja soijakastike ansaitsevat myös paikkansa sieniresepteissä.
Kasvikset ja sienet muodostavat myös monipuolisia yhdistelmiä, esimerkiksi peruna, bataatti, kesäkurpitsa ja kaalit viihtyvät sienten kanssa samassa padassa. Juustoista sienten kanssa kannattaa parittaa ainakin parmesaania, emmentalia ja vuohenjuustoa.
Tork Xpress® annostelija
Multifold-käsipyyhkeelle H2 MN 5002232
Tork Xpressnap® pöytäannostelija N4 MN 4960649
Tork Kestävä puhdistusliina
W4 (4x90 kpl) MN 37225
Tutustu, kuinka vastuulliset Tork-hygieniaratkaisut voivat tehostaa siivousta ja säästää aikaa kiireisessä ravintolassa, jotta henkilökunta voi keskittyä asiakkaisiin.
Parempi hygienia, parempi asiakaskokemus
Lue lisää skannaamalla QR-koodi
Leijona Cateringin ammattilaiset pitävät huolen siitä, että ruoka-arki varuskunnissa ja vankiloissa sujuu. Ruokapadat pidetään lämpiminä myös missä tahansa poikkeustilanteissa.
Jotta ruoka tulee syödyksi, sen on oltava laadukasta ja hyvää, toimitusjohtaja Nina Mähönen sanoo.
Suomenlinnan Merisotakoulun varuskuntaravintola Hilmassa on lounasaika. Linjastoon on katettu tarjolle possu- ja broilerikastiketta, riisiä ja perunoita sekä värikkäitä salaatteja. Varuskuntaravintola Hilma on yksi 60:sta ravintolasta, jonka ruokapalveluista Leijona Catering vastaa. Kaikkiaan Leijonan keittiöissä ympäri Suomen valmistuu päivittäin keskimäärin 80 000 ateriaa.
Leijona Catering on Suomen valtion 100-prosenttisesti omistama yritys, joka vastaa Puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen ruokapalveluista. Lisäksi asiakkaana on muita valtion turvallisuuskriittisiä kohteita.
”Turvallisuuskriittisyys on asiakkaitamme yhdistävä tekijä. Kaikki toimipaikkamme sijaitsevat porttien ja lukkojen takana. Turvallisuuden ohella myös valmius, varautuminen ja huoltovarmuus ovat toimintamme ydintä. Olipa mikä tahansa poikkeuksellinen tilanne, meidän toimintamme ei voi keskeytyä”, kuvailee Leijona Cateringin toimitusjohtaja Nina Mähönen
Hyvän ruuan erikoisjoukot
Leijona Catering perustettiin vuonna 2012, kun sen edeltäjä Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus (PURU) muuttui valtion virastosta osakeyhtiöksi. Muutoksen mahdollisti voimaan tullut laki Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä. Yhtiöittämisen tavoitteena oli muun muassa toiminnan kehittäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen.
Kun Nina Mähönen aloitti Leijona Cateringin toimitusjohtajana vuoden 2024 alussa, Suomesta oli vajaa yhdeksän kuukautta aiemmin tullut Naton jäsen. Leijonan toimintaan se toi mukanaan lisää kansainvälistä ulottuvuutta.
”Samalla tuli tarve uudistaa Leijonan strategia sekä visio, missio ja arvot. Sama perusta pysyy, mutta määrittelimme uudistuksessa vahvasti, mikä on tulevaisuuden Leijona”, Mähönen kertoo.
Uudistetussa strategiassa korostuvat kumppanuus, tulevaisuuden tuotteiden kehitys, työntekijäkokemus sekä prosessitehokkuus. Visionsa mukaisesti Leijona
Hyvällä ruoalla haluamme tuoda lämpöä ja kodikkuutta olosuhteisiin, joissa Leijona toimii.
Catering haluaa olla ”hyvän ruuan erikoisjoukot”.
”Visiomme viittaa siihen, että olemme poikkeuksellisiin olosuhteisiin koulutettuja hyvän ruoan ammattilaisia. Hyvällä ruoalla haluamme tuoda lämpöä ja kodikkuutta olosuhteisiin, joissa Leijona toimii.”
Huoltovarmuus huomioitava hankinnoissa Toiminnallisesti iso muutos on ollut uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto vuoden 2024 loppupuolella sekä koko hankintaketjun kilpailutus. Siitä konkreettinen esimerkki on yhteistyön aloittaminen Meira Novan kanssa tämän vuoden alussa.
”Haluan kiittää Meira Novaa hyvin alkaneesta yhteistyöstä. Toimitusvarmuus on ollut luvatulla tasolla. Myös prosessien selkeys ja hallinta on vakuuttanut meidät.”
Mähösen mukaan Leijonan huoltovarmuuskriittisissä kohteissa tilanteet ovat usein yllättäviä, ja nämä äkilliset muutokset haastavat myös tavarantoimittajaa. Hän pitää arvokkaana, että kumppanuus mahdollistaa oppimisen puolin ja toisin.
”Tietynlaista ketteryyttä ja joustavuutta voi olla tarpeen kehittää, jotta pystymme reagoimaan yhdessä muuttuviin tilanteisiin”, hän pohtii.
Leijona Cateringille toimitusvarmuus on elintarvikehankinnoissa äärimäisen tärkeää. Myös hinnalla on merkitystä, kun valmistettavana on päivittäin jopa 80 000 ateriaa.
”Mutta ennen kaikkea ratkaisevaa on laatu, sillä vain syödyllä aterialla on merkitystä. Jotta ruoka tulee syödyksi, sen on oltava laadukasta ja hyvää.”
Vuonna 2024 kotimaisten elintarvikkeiden osuus Leijona Cateringin elintarvikehankinnoista oli 80 prosenttia. Käytetyistä raaka-aineista maito, liha ja lihajalosteet sekä kananmuna ovat 100-prosenttisesti suomalaisia ja leipä 99-prosenttisesti suomalaista. Ruoan korkea kotimaisuusaste on osa Leijonan huolto- ja toimitusvarmuuslupausta.
”Ruoan kotimaisuusaste on nyt mielestäni aika optimaalisella tasolla. Huoltovarmuuden takia meillä täytyy olla hankintakanavia myös kotimaan ulkopuolella. Niiden
Olipa mikä tahansa poikkeuksellinen tilanne, meidän toimintamme ei voi keskeytyä.
Ateriakohtainen ilmastopäästöjen pienentäminen on Leijona Cateringin tärkein vastuullisuustavoite.
merkitys korostuu poikkeusoloissa, joissa kotimaisessa ruokaketjussa on syystä tai toisesta häiriöitä.”
Monipuolisen syömisen mahdollisuuksia
Leijona Cateringin reseptiikka ja ruokalistat noudattavat pitkälti kansallisia ravitsemussuosituksia. Mähönen pitää tärkeänä, että Leijona voi toiminnallaan tukea terveyttä edistävää ravitsemuskasvatusta.
”Patojemme äärellä ruokailee vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria aikuisia saamassa säännöllisen ja monipuolisen syömisen mallia.”
Kasvisten ja kasvisruokien lisääminen ruokalistoille on jo useamman vuoden ajan ollut sekä asiakkaitten terveyden edistämisen että ympäristön kannalta tärkeä tavoite.
”Emme kuitenkaan lähde väkisin tyrkyttämään kasvisaterioita, vaan monipuolistamme reseptiikkaamme käyttäen eläinproteiinin rinnalla muun muassa herneistä, pavuista ja viljoista lähtöisin olevia kasviproteiineja. Myös tuoreilla, monipuolisilla ja houkuttelevasti esiin laitetuilla kasviksilla muutamme hiljalleen ruokailutottumuksia.”
Ateriakohtainen ilmastopäästöjen pienentäminen on Leijona Cateringin tärkein vastuullisuustavoite.
”Tämä on tärkeää, koska voimme edistää tavoitteen toteutumista jokaisessa keittiössä joka päivä sopivilla raaka-ainevalinnoilla ja hyvällä hävikin hallinnalla.”
Mähönen korostaa, että vastuullisuus on Leijona Cateringissa osa kaikkea tekemistä, niin kuin nykyajan vastuullisella yrityksellä pitääkin olla. Keskeistä on esimerkiksi elintarvikkeiden hankintaketjun vastuullisuus sekä ruoka- ja työturvallisuus.
”Tärkeänä arjen ruokaturvallisuuden vastuullisuusmittarina voisi nostaa esiin yksilöllisten ruokarajoitteiden ja allergioiden huomioimisen. Jokainen ruokailija saa meillä omaan ruokavalioonsa sopivaa ruokaa.”
ammattiylpeys. Olemme ylpeitä työstämme ja teemme työmme rinta rottingilla.
Ammattiylpeys yhdistää
Miten käännetään ruokalistaan englanniksi merimiespihvit? Esimerkiksi tätä on mietitty Leijona Cateringin ravintoloissa viime aikoina, sillä tarve englannin kielelle on lisääntynyt Puolustusvoimien ruokapalveluissa Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Mähösen mukaan varuskuntaravintoloissa ja maastoruokailussa on säännöllisesti mukana kansainvälisiä osallistujia Nato-maista.
”Meille se tuo sekä liiketoimintamahdollisuuksia että oppimisen tarpeita. Lähtökohtaisesti kansainväliset joukot syövät samaa ruokaa kuin kotimaisetkin joukot. Mutta toki heillä on myös omia tarpeita, joita meidän täytyy huomioida.”
Leijona Cateringin henkilöstöä on koulutettu englannin kielen käyttöön asiakaspalvelutilanteissa. Työntekijöille tarjotaan muutenkin mahdollisuus säännölliseen kouluttautumiseen ravintola- ja ruokapalvelualan ajankohtaisissa asioissa. Leijonan oma trainee-ohjelma tarjoaa väylän kouluttautua alalle oppisopimuksella työn ohessa.
Leijona Catering työllistää tällä hetkellä noin 560 ruoka-alan ammattilaista. Mähösen mukaan yrityksessä viihdytään ja työsuhteet ovat tyypillisesti pitkiä.
”Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä: johtamista, henkilöstön kouluttamista, avointa vuorovaikutusta, viestintää ja yhdessä tekemistä.”
Great Place to Work -sertifikaatin Leijona Catering on saanut jo kuudesti. Sertifiointi on tunnustus siitä, että yrityksessä on tyytyväiset työntekijät ja hyvä työkulttuuri. Suomen parhaiden työpaikkojen listauksessa yritys oli viime vuonna kymmenen parhaan joukossa suurten yritysten sarjassa.
”Meitä leijonalaisia yhdistää ammattiylpeys. Olemme ylpeitä työstämme ja teemme työmme rinta rottingilla. Se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Korostamme viestinnässämme sitä, että jokaisen työ on yhtä tärkeää, eikä ole tärkeämpiä ja vähemmän tärkeitä tehtäviä.”
Rouskuvista elementeistä ruoissa on nyt innostuttu eri puolilla maailmaa, kun gastrofysiikantutkimuksissa on saatu selville, että maun lisäksi myös ruoan tekstuurilla on suuri merkitys maistuvuuteen. Esimerkiksi perunalastujen suosio perustuu rouskeeseen, joka saa ihmiset haluamaan niitä yhä enemmän.
Purutuntumaa ja rousketta ruokalajiin saa käyttämällä tuoreita tai pikkelöityjä kasviksia. Merenelävistä valmistettuun risottoon saa samalla raikkautta ja rousketta, kun päälle lisää ohutta fenkolinauhaa. Pikkelöityjä porkkanoita voi lisätä esimerkiksi baosämpylöiden väliin ja porkkanaraaste sopii hyvin vaikkapa nuudeliruokien tai curryn päälle.
Teksti: Terhi Paavola• Kuvat: Unsplash ja Shutterstock
Erilaiset ripotteet, kuten krutongit, pähkinät, paahdetut kikherneet tai jyvät, tuovat mukavaa rouskuvaa tekstuuria muuten pehmeään ruokaan.
Myös erilaiset myslit ja granolat saavat aamiaisella puuron tai jugurtin tuntumaan suussa ”joltakin”.
Pikkelöidyt vihannekset tuovat vaihtelua ruokaan.
Kokeile vaikka kurkkua, porkkanaa, punasipulia, sieniä ja retiisiä!
Nyt on trendikästä lisätä hieman rouskuvaa lisämakua juomien päälle. Esimerkiksi espresso martininin pintaan sopii hyvin jokin paahdettu, rouskuva lisä, vaikkapa keksimurut kermavaahdon kera tai paahdettu sokeri.
Perunalastut ja niiden lisääminen eri ruokalajeihin tuo hauskaa rapeutta useisiin ruokalajeihin. Kun perunalastuja lisää hampurilaisiin tai murskaa munakkaan päälle, saa ruokaan uutta tekstuuria.
Lastuja voi valmistaa muustakin kuin perunasta. Suomalaisille entuudestaan tuttuja ovat erilaiset juureslastut, uudenlaista umamin makua ruokalajeihin tuovat sienistä valmistetut rapeat lastut.
Friteeraus on nyt pop – ja juuri rapeuden vuoksi. Mitä rapeampi frittitaikina, sen parempi. Leivityksessä pankojauhot tuovat suosittua rapeutta. Hauskaa rapeutta ruokaan tuo myös öljyssä paistettu riisipaperi, jonka päälle tai sisään voi koota erilaisia sesonkiherkkuja.
ripotteet voivat tuoda ruokaan lisää myös ravintoarvoa, kuten kuitua.
Tutustu HKFoodsin monipuoliseen joulutuotteiden valikoimaan – makua, laatua ja inspiraatiota ammattikeittiöön. Varmista sesongin suosikit ajoissa!
Muistathan tilata jouluiset herkut 31.10.2025 mennessä!
Lataa joulun reseptivinkit täältä:
Asiakaspalvelu 010 570 130, www.hkfoodservice.fi #kokosuomenruokalista
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuva: Shutterstock
Antioksidantit ovat soluja suojaavia aineita, joita saa erityisesti kasviperäisestä ruoasta.
Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka suojaavat soluja hapettumisstressiltä.
Hapettumisstressi on seurausta siitä, että elimistössä on liikaa vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa soluja. Vapaita radikaaleja syntyy elimistön normaalissa aineenvaihdunnassa, mutta niiden määrä kasvaa esimerkiksi tupakoinnin, ilmansaasteiden ja UV-säteilyn seurauksena.
Antioksidantit toimivat kuin solujen suojakilpi.
Ne neutraloivat vapaita radikaaleja estäen niitä aiheuttamasta vaurioita. Tunnetuimpia antioksidantteja ovat muun muassa C-vitamiini, E-vitamiini ja beetakaroteeni. Myös seleeni ja sinkki sekä erilaiset kasviyhdisteet, kuten flavonoidit, voivat toimia antioksidantteina.
Antioksidantteja saadaan erityisesti kasviperäisistä ruoista, kuten marjoista, hedelmistä, vihanneksista, pähkinöistä, siemenistä ja täysjyväviljoista. Antioksidantit eivät ole yksittäisiä ihmeaineita, vaan ne toimivat parhaiten yhdessä muiden ravintoaineiden kanssa osana tasapainoista ruokavaliota.
Vaikka antioksidantit ovat tärkeitä terveydelle, niitä ei kannata käyttää suurina annoksina ravintolisinä ilman erityistä syytä. Liiallinen saanti voi joissakin tapauksissa jopa haitata elimistön toimintaa. Parhaan hyödyn antioksidanteista saa, kun ne nautitaan osana monipuolista ja värikästä ruokavaliota.
ANTIOKSIDANTTEJA SAADAAN
erityisesti kasviperäisistä ruoista, kuten marjoista, hedelmistä, vihanneksista, pähkinöistä, siemenistä ja täysjyväviljoista.
Koko tuotevalikoima on valmistettu Suomessa. Tuotteet ovat gluteenittomia ja 100 % kasvipohjaisia.
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.
Meira Novan asiakaspalvelu palvelee monessa eri kanavassa, tarjoten apua niin tilausten kuin toimitustenkin kanssa.
ASIAKASPALVELU AUTTAA?
Asiakaspalvelu auttaa tilaamiseen, toimituksiin ja tuotteiden etsimiseen liittyvissä asioissa, esimerkiksi korvaavien tuotteiden löytämisessä. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä muistakin asioista, ohjaamme tarvittaessa eteenpäin oikealle henkilölle.
MITEN ASIAKASPALVELUUMME VOI OTTAA YHTEYTTÄ?
Meihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla, chatin tai verkkokaupan kautta, eli sillä kanavalla, joka asiakkaalle parhaiten sopii.
Yhteystiedot löytyvät koottuna muun muassa oheisesta infolaatikosta sekä nettisivuiltamme meiranova.fi kohdasta Yhteystiedot. Puhelinnumeromme vaihtuivat muutama vuosi sitten, joten kannattaa tarkistaa, että toimipisteessä on oikeat puhelinnumerot kaikilla niitä tarvitsevilla.
Kun meille päin on yhteydessä käyttäen mitä tahansa yhteydenottotapaa, on hyvä olla oma asiakasnumero lähettyvillä tai viestin mukana. Asiakasnumero on keskeinen tiedonlähde, joka nopeuttaa asioiden käsittelyä ja auttaa tunnistamaan oikean asiakkaan. Meira Novalla on käytössä asiakkuudenhallintajärjestelmä, jossa kaikki asiakkaan tiedot ovat koottuna. Näin asiakaspalveluneuvoja näkee nopeasti esimerkiksi milloin hän on viimeksi ollut yhteydessä ja mitä on silloin sovittu.
Hyvänä vinkkinä on, että silloin tällöin kannattaa tulostaa myös oma vakiotilauspohja toi-
MEIRA NOVAN
ASIAKASPALVELU PALVELEE ARKIPÄIVISIN KLO 8-16
Meidät tavoittaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@meiranova.fi
• Meira Novan verkkokaupan chatissa
mipisteen käyttöön. Näin on käden ulottuvilla oman valikoiman tuotteiden tiedot tilanteessa, jossa yhteydenotto koskee tilattavia tuotteita.
Toimitusvarmuutemme ja tuotteidemme laatu on erinomaista, mutta välillä tulee tilanteita, jolloin jokin tuote puuttuu kuormasta tai ei vastaa tilattua. Tällöin kannattaa olla meihin yhteydessä välittömästi eli heti kuorman saavuttua, vaikka tilaaja ei olisikaan paikalla. Tämä nopeuttaa ongelmien selvittämistä ja ratkaisua, ja voimme tarvittaessa antaa toimintaohjeita. Mahdollisista laatuvirheellisistä tuotteista sekä rikkinäisistä pakkauksista on hyvä ottaa kuva. Ja jos on myyntitilausnumero tallessa, auttaa sekin meitä heti yhdistämään oikean tilauksen ja toimituksen.
Mikäli meillä on tiedossa tuotepuute ennen kuorman saapumista asiakkaalle, pyrimme ilmoittamaan näistä puutteista etukäteen, jotta asiakas voi varautua asiaan toiminnassaan.
MITÄ MUUTA ON HYVÄ HUOMIOIDA?
On hyvä tapa tarkistaa ennen tilauksen lähettämistä, että kuorman toimituspäivä on tilauksessa oikein. Silloin tällöin kannattaa myös tarkistaa, että toimipaikan yhteystiedot ovat meillä ajantasaiset.
Nettikaupan tilaajainfosta löytyy päivitettyjä ohjeita, joista on apua muun muassa tilaamiseen ja reklamaation tekoon. Ja meihin voi olla aina yhteydessä, autamme mielellämme!
• puhelinnumeroissa:
- Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomen myynti ja asiakaspalvelu puh. 09 424 54984
- Länsi-Suomen myynti, asiakaspalvelu ja -palautteet puh. 09 424 54974
- Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomen asiakaspalautteet puh. 09 424 54959
VASTAAMASSA
Jaana Suomalainen
Asiakaspalvelupäällikkö
Meira Nova
Maksupäätteet, tabletit ja muut laitteet hetkessä puhtaiksi!
Tehokkaat puhdistus- ja desinfiointipyyhkeet pitävät henkilökunnan ja asiakkaiden käyttämän elektroniikan puhtaana myös kiireisten hetkien keskellä. Yksittäispakatut pyyhkeet kulkevat helposti mukana ja ovat valmiita käyttöön juuri silloin, kun niitä tarvitset.
Kiilto Pro Keyboard wipe
Desinfektiopyyhe
näppäimistöille ja hiirille
MN 39386 (1 ltk = 80 kpl)
Kiilto Pro Touchscreen wipe
Puhdistuspyyhe
kosketusnäytöille
MN 39387 (1 ltk = 95 kpl)
Skannaa koodi ja kokeile pyyhkeitä veloituksetta!
✔ Säästä energiaa ja työaikaa
✔ Laatikkoruokiin puolet vähemmän nestettä
✔ Hävikki pienenee
✔ Pidempi säilyvyys
JEPO KYPSÄT PERUNAT
Kypsä pikkuperuna 30–35 mm
Meira Nova 50618
5×3 kg EAN 6416438011251
Kypsä suikaleperuna 6 mm
Meira Nova 50616
5×3 kg EAN 6416438016157
KAIKKI TUOTTEET WWW.JEPO.FI
Kypsä kuutioperuna 15 mm
Meira Nova 41839
5×3 kg EAN 6416438013859
Kypsä viipaleperuna 5 mm
Meira Nova 50614
5×3 kg EAN 6416438014153
Jepuan Peruna Oy • Pensalantie 120, Jepua (06) 789 8700 • info@jepo.fi • BV Kaikki tuotteet www.jepo.fi
Kypsä kuutioperuna 20 mm
Meira Nova 50607 5×3 kg EAN 6416438013958
Kypsä kuorellinen halkaistu peruna
Meira Nova 35210
5×3 kg EAN 6416438011107
JEPO KYPSÄT PERUNATUOTTEET valmistetaan Sous Vide -menetelmällä ilman lisäaineita. Nopea jäähdytys ja säilytys +2 C°– +6 C° takaavat säilyvyyden 30 päiväksi pakkauspäivästä.