Tietoa ja taitoa ikääntymiseen

Tutkimus tuo lisätietoa kehitysvammaisten ikääntymisestä. Toimintakyvyn ylläpito kannattaa aloittaa ajoissa.

Ikääntyminen aiheuttaa muutoksia ihmisen kognitiivi sessa toiminnassa kuten ajattelussa ja päättelykyvyssä. Kehitysvammaisten OILI SAUNA-AHO ihmisten kohdalla KEHITTÄMIS- JA muutoksia tapahtuu ASIANTUNTIJAPALVE LUIDEN JOHTAJA enemmän ja aikai semmin kuin muulla väestöllä.

Ikääntymistä kolmen eri kehitysvamma ryhmän keskuudessa tutkinut neuropsykologian erikoispsykologi Oili Sauna-aho suosittelee toimintakyvyn tietoista ylläpi toa ja kehittämistä läpi elämän. Tilanteen seuranta kannattaa aloittaa jo varhain.

Kehitysvammaisten ihmisten keskimää räinen elinikä on noussut ja saavuttanut muun väestön elinikää. Nykyinen odote on yli 50 vuotta, kun vielä 1980-luvulla kehi tysvammainen henkilö kuoli keskimäärin alle 30-vuotiaana. Tarve vanhenemista koskevaan tietoon on suuri.

Ajattelussa tai toiminnanohjauksessa vähitellen tapahtuvat muutokset on aiem min saatettu tulkita osaksi kehitysvammaa, eikä varsinaisia vanhenemisesta johtuvia muutoksia ole osattu tunnistaa. ”Ikääntymisen vaikutukset olisi hyvä ot taa huomioon jo varhain”, Oili Sauna-aho toteaa. Tällöin esimerkiksi muistiongel mien etenemistä hidastavasta lääkityksestä olisi apua mahdollisimman paljon.

Psykologisessa tai neuropsykologisessa tutkimuksessa testein todetut muutokset voidaan tunnistaa juuri ikääntymisestä johtuviksi erityisen hyvin silloin, kun käytettävissä on vastaava tieto jo nuorelta aikuisiältä.

Sauna-ahon vuonna 2019 valmistunees sa väitöstutkimuksessa mukana olleet henkilöt testattiin kahdesti, kahdenkymmenen vuoden välein. Lisäksi heidän terveydentilansa arvioitiin ja läheisiä haastateltiin.

Eroja kehitysvammaryhmien välillä

Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä oli fragile X (FraX), Downin tai Williamsin oireyhtymä. Kehitysvammaisiin on perin teisesti suhtauduttu yhtenäisenä ryhmänä, mutta jokaisella vammaryhmällä on oma etiologiansa eli vamman aiheuttava tekijänsä. ”Näillä oireyhtymillä on selkeä geenipe rusta ja tietyt oireensa. Ne on tunnettu jo kohtuullisen pitkään, ja tietyt geneettiset tekijät on pystytty rajaamaan”, Sauna-aho kertoo.

Sauna-ahon tutkimus osoitti, että kogni tiiviset muutokset ja niiden ajankohta voivat vaihdella kehitysvammaryhmien välillä paljonkin.

FraX-henkilöillä kognitiiviset taidot alkoivat heiketä jo nuoresta aikuisuudes ta alkaen. Muutokset koskivat erityisesti ei-kielellisiä toimintoja ja oman toiminnan ohjausta. Läheiset eivät huomanneet äkilli siä muutoksia toimintakyvyssä. Tuen ja ohjauksen tarve lisääntyi ajan myötä, ja apua saatettiin tarvita esimerkiksi aiemmin itsenäisesti suoritetuilla kauppareissuilla. Muistisairauksia tai dementian oireita ei juuri ilmennyt, vaikka ryhmän keski-ikä oli muita korkeampi.

Williams-henkilöiden toimintakyky ja kognitiiviset taidot säilyivät melko hyvin keskimäärin lähes 50-vuotiaaksi asti. Kie lellinen ilmaisu, jota pidetään Williams-ihmisten erityisenä vahvuutena, alkoi heiketä jo 40 ikävuoden jälkeen. Ei-kielelli set taidot taas saattoivat jopa vahvistua ja säilyä yli 50 ikävuoteen saakka. Aivove renkierron häiriöstä johtuvaa muistisairautta ilmeni tutkimuksessa muutamalla henkilöllä.

Down-ryhmää käytettiin Sauna-ahon tutkimuksessa verrokkina muihin ryh miin juuri muistisairauksien ja yleisen terveydentilan suhteen. Oireyhtymään liittyy lisääntynyt riski sairastua varhain Alzheimerin tautiin, ja tutkimuksessa muistisairautta havaittiin joka neljännellä yli 35-vuotiaista. Lisäksi selvitettiin kes ki-ikäisten Down-ihmisten kykyä reagoida ja käsitellä kuuloärsykkeitä, ja aivojen kuuloalueen toiminta havaittiin verraten poikkeavaksi.

Aikuisenakin voi kehittyä

Vaikka ikääntymisen aiheuttamat muutokset alkavat kehitysvammaisilla ihmisillä aiemmin kuin muilla, voi kognitiivisten taitojen kehittymistä toisaalta tapahtua vielä aikuisiällä. ”Esimerkiksi Williamsin oireyhtymässä nuori aikuisuus on kehittymisen aikaa voimakkaammin kuin muulla väestöllä. Toivonkin, että esimerkiksi kehitysvam maisten ihmisten mahdollisuus opiskella aikuisiällä toteutuisi paremmin”, Oili Sauna-aho toteaa.

Hän painottaa yksilöllisesti suunnitel lun arjen ja toiminnan merkitystä vielä elämänkaaren loppuvaiheilla. ”Jos halutaan pitää toimintakyvystä kiinni, keinot ovat pääasiassa samoja kuin kaikilla muillakin. Aivojen aktivointia, ihmiselle itselleen merkityksellistä toimin taa. Läsnäoloa, yhdessäoloa.” ”Kyse on laajemmin myös siitä, miten yhteiskunnassamme ylipäänsä suhtau dutaan ikääntyviin kehitysvammaisiin ja heidän tarpeisiinsa.”

Oili Sauna-aho toimii kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtajana KTO – Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa.

Lyhyesti oireyhtymistä

FRAGILE X on yleisin geneettisesti periytyvistä kehitysvammojen oireyhtymistä. Suomessa FraX-henkilöitä on noin 600. FraX ilmenee useammin miehillä kuin naisilla, ja naisilla yleensä lievempänä. Muusta väestöstä poiketen naiset ja miehet saavuttavat keskimäärin saman eliniän.

WILLIAMSIN OIREYHTYMÄ on harvinainen, yleensä ei-periytyvä kehitysvamma. Lapsia, joilla todetaan Williamsin oireyhtymä, syntyy Suomessa vuosittain muutamia.

DOWNIN OIREYHTYMÄ on yleisin geneettinen, ei-periytyvä kehitysvamma. Suomessa Downin oireyhtymä esiintyy arviolta noin 3600 henkilöllä.