MARTAT 3_2025 ISSUU_

INSPIRAATIO

Pannumyssyn paluu

KOHTAAMINEN

Vain omatekoista yllä: Kirsi Peltola valmistaa kaikki vaatteensa itse

SESONKI

Uutta tietoa myrkkysienistä

Kokeile keikaustorttua, pyreetä, papupiiloja…

MUKAVIIN MENOIHIN

Tilaukset: martanpuoti.fi

Hinta

40,50 € + toimituskulut

Tilaa Muutos lautasella -teemavuoden vaatteet Martan puodista!

Collegen unisex-malli sopii kaikille. Hihansuissa, helmassa ja pääntiessä on resorit.

Värit sininen, viininpunainen, khaki, oranssi, haalea vaaleanpunainen

Materiaali orgaaninen puuvilla (80 %) ja kierrätyspolyesteri (20 % ), OCS-sertifioitu. Vaate on Öko-Tex Standard 100 -sertifioitu.

Koot XXS – 3XL

T-PAITAAN YHDISTYKSEN NIMI

T-paitoihin saa tilauksesta yhdistyksen oman nimen. Se painetaan M-logon alle. Hinta 4 €/paita.

HUOMAA: Painetuilla marttatuotteilla ei ole vaihtoeikä palautusoikeutta. Tuotteet valmistetaan tilausten mukaan.

OIKEA KOKO

Sekä college- että t-paitojen mittataulukot löydät tuotteiden kohdalta Martan puodista (martanpuoti.fi)

24,40 € + toimituskulut

T-paidoissa on sekä suora että tyköistuva malli. Paidan pääntiessä on siisti ribbineulos.

Värit viininpunainen, beige, oranssi, khaki, haalea vaaleanpunainen, vaaleanpunainen, murrettu sininen, siniturkoosi

Materiaali orgaaninen puuvilla (100 %), OCS-sertifioitu

Koot suora malli S–4XL, tyköistuva XS–XXL

Hinta

Sisällys

4 L ukijalta

5 P ääkirjoitus

6 M arttakartta

8 Teimme retken Marttametsään

12 Kolumni: Lähiluksusta

13 Katso lähelle: Voimavärit

14 Martta suosittelee

SESONKI

16 Pistetään papua poskeen!

24 Ruokasuhde on yksilöllinen, ainutlaatuinen ja henkilökohtainen

26 M itä uutta myrkkysienistä?

31 Vähän vaivaa, paljon hyötyä kompostista

3 4 Mäntyjen keskellä on sienestäjän sielunmaisema

38 R uukussa & maljakossa: Kultainen kiemurakimppu

INSPIRAATIO

40 Vain ainutlaatuisia asuja

46 Myssyn alla lämpö säilyy

48 Satoa odotellessa

50 Sarjakuva: Peikkoeukko sienestää

MARTTAILU

52 Vähemmän paperitöitä, kiitos!

55 Marttana opit enemmän

56 Yhdessä & yhdistyksessä

62 Monessa mukana

66 Elämänmeno

71 ”Enemmän kuin harrastus”

72 Marttaristikko

74 Kuvamuisto

Parhaillaan on papuaika, ja satokauden jälkeen ammennetaan puhtiruokaa pakastealtaasta ja kuivatavarasta.

Holmroos nautti annoksen luonnonrauhaa Marttametsässä.

Jousto, sallivuus, ilo ja nautinto kuuluvat terveeseen ruokasuhteeseen.

Maljakon komistus syntyy spiraalitekniikalla. Harjoitus tekee kimppumestarin.

Pihamaalla alkavat syystyöt, ja komposti valmistellaan talven tuloon.

Heidi

LAURA RIIHELÄ

Ihana kansi, tuntoaistillekin.

LEHTI TULEE LUETTUA

kannesta kanteen, täynnä kiinnostavia juttuja. Mutta erityisesti ilahduttaa Monessa mukana ja Elämänmeno sivut. Kuinka monenlaisessa toiminnassa me Martat olemmekaan mukana kehdosta hautaan elämän janalla. Marttojen näköiset sivut.

VÄHITEN KIINNOSTI

s.64 Monessa mukana. Sen juttusarjan saisi lopettaa tai pitää taukoa.

TOIVOISIN ARTIKKELIA ikäihmisten harrastuksista.

TOIVON RUOKAOHJEITA

vegaaneille ja muitakin kasvisruokia. Leivontaohjeita vegaaneille. Puutarhan hoitoa.

ÄLKÄÄ LOPETTAKO PAPERILEHTEÄ. Sähköistä lehteä en oikein löydä Marttaliiton www sivuilta eli hankala löytää. Toivoisin juttuja omaishoitajista, jotka ovat marttoja. Lisäksi lapsettomista juttuja.

VANHAT ASIAT KIINNOSTAVAT, nokkosjuttu oli hyvä, uudet lihan vastaiset jutut romukoppaan.

LEHDESSÄ VÄHÄN LIIKAA

ohjeita joissa käytetään kaukomailta tuotuja raakaaineita. Vivahtaa liikaa vihreiden suuntaan.

päinvastoin Tv kerrottiin muutama päivä sitten, että naudanlihan kulutus on oikein roihahtanut nousuun.

IHANA, ”KOSKETTAVA”, KAUNIS Martta lehden kansi, jotain erikoista, ennen kokematonta! Kiitos! Hyvä on koko kyllä sisältökin. Nautitaan nokkosista!

K IVA KANSI , koska siinä oli sormille mukavantuntuista pintaa. Hauskasti keksitty, kiitos!

NYT OLI LEHDESSÄ aivan mahtava kansi. Nokkonen tuntui heti kädessä vaan ei polttanut ja on paljon muutakin kuin rikkaruoho.

TOSI KIVA NUMERO, paljon ihanaa luettavaa ja kivoja kasvisreseptejä. Myös lisäkiitosta ihanasta kansikuvasta (ihanat nokkosen lehdet).

OLI IHANA SAADA Satu

Koivisto kolumnistiksi.

TOIVON YKSINKERTAISIA ruokaohjeita, joissa ei liikaa mausteita huomioiden mausteallergiat.

HYVÄ LEHTI , luen kannesta kanteen.

MIE LESTÄNI PARAS

JUTTU oli Omasta pihasta hyötyä, iloa ja erikoisherkkuja, sekä Monessa mukana. Huonoin mielestäni ja monen muun yhdistyksemme jäsenen myös Muutos lautasella ja liikaa kasvisruoka ohjeita. Pavuista vouhotetaan, ja ne ovat ties mistä ulkomailta tulleita, joissa käytetään kasvi suojelu myrkkyjä paljon. Kaipaamme liharuoka ohjeita. Lehdessänne luki että naudanlihan kulutus on laskenut,

OLIN IHMEISSÄNI SAADESSANI v iimeisen Martatlehden. Onko meillä varaa vihreänä liittona ihmeellisiin lehden kansiin? En ole vielä yhdenkään Martta-ystävättäreni kuullut ymmärtävän lehden kannen erikoista asua. Miksi päädyttiin tällaiseen kanteen?

Martat-lehden kannen ympäristövastuullisuus on tarkistettu etukäteen kirjapainosta. Kannessa käytetyt UV-lakat ovat vesipohjaisia, ympäristömerkki-hyväksyttyjä. Lehden voi laittaa paperinkeräykseen.

Marianne Heikkilä, päätoimittaja 

MARTAT 3/2025

123. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2025.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@media-q.fi, p. 040 523 8813

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Marttajärjestö on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.

Hyvästä arjesta parempi maailma

25.8.2025

Muutoksen tuulet puhaltavat

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ muuttuu nopeasti. Ihmiset kaipaavat edelleen yhteenliittymistä ja yhteistoimintaa, mutta sosiaalinen media ja uudenlaiset tavat toimia ja järjestäytyä haastavat perinteisiä jäsenpohjaisia järjestöjä v uosikokouksineen.

Liisa Karppinen (vas.) ja Marianne Heikkilä vierailivat joulupukin luona.

JULKINEN RAHOITUS tippuu kolmannekseen entisestä, ja kaikki järjestöt ryntäävät paikkaamaan toimintarahoitustaan. Kilpailu yksityisestä kumppanuudesta ja lahjoituksista kiristyy, rahan saanti on entistä vaikeampaa. Jotta yritystoiminnan saisi kannattavaksi, edellyttäisi se olennaisesti parempaa liiketoimintaosaamista, kuin mitä järjestöillä on. Voittojen saaminen kestää ja on epävarmaa.

TOIMINNAN ON muututtava; tämän haasteen kanssa kaikki järjestöt kamppailevat nyt. Me kaikki olemme muutosvastarintaisia, se kuuluu perusluonteeseemme. Parempi vara vanhassa, kuuluu sanontakin. Mutta jos jäämme kiinni entiseen, edessä on vain kuihtuminen, joko hitaammin tai nopeammin.

M ARTTAJÄRJESTÖSSÄ POHDIMME nyt uusia, parempia tapoja toimia ja organisoitua. Tavoitteena on olla tehokkaammin yhteydessä jäseniimme ja marttailusta kiinnostuneisiin, vahvistaa yhteydenpitoa ja palveluja yhdistyksille sekä kehittää toimintatapoja, kuten toimintaryhmiä, alueellisesti tai aihekohtaisesti. Marttailun kestävin ydin ovat martat ja marttayhdistykset. Niiden hyvinvoinnin on oltava keskiössä.

SAMALLA MEILLÄ ON tarve tehostaa toimintaamme karsimalla päällekkäisyyksiä ja hallintokuormaa sekä käyttää paremmin hyväksi koko järjestömme osaamista. Nykyisistä voimavaroista on saatava paremmin hyötyä. Talouden vakaus on turvattava vahvistuvalla varainhankinnalla, myös sen uusilla muodoilla.

TÄMÄ KAIKKI ON uuden marttatoiminnan kehittämisen keskiössä. Marttailu on pitkän historiansa aikana kohdannut monia haasteita, paljon nykyistäkin suurempia. Toimintamme ydin ja arvopohja on vahva ja selkeä. Osaamme tarttua muutoksen tuuliin, reivata purjeita puhurin mukaan ja purjehtia vahvasti omalla kurssillamme kohti tulevaa.

Muutoksen tuulet puhaltavat, me martat seilaamme eteenpäin!

MARTAT 3/2025 ilmestyy 24.11.

Sirpa Pietikäinen

Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Tarkkana nyt!

Martat-lehdessä 2/25 Järjestysmies kehotti laittamaan risat sukat tekstiilinkierrätykseen. Sukat kuuluvat kuitenkin hygieniasyistä sekajätteeseen, samoin kuin alusvaatteet ja sukkahousut. Tässä tarkennetut ohjeet tekstiilien kierrätykseen:

● Ehjät, puhtaat ja käyttökelpoiset vaatteet ja kodintekstiilit: Tuunaa omaan käyttöön, lahjoita kaverille, vie kierrätyskeskukseen tai vaatekeräykseen.

● Rikkinäiset, virttyneet ja käyttökelvottomat vaatteet sekä kodintekstiilit, jotka ovat puhtaita, kuivia ja homeettomia: Tuunaa käyttöön, hyödynnä materiaalina tai toimita poistotekstiilien keräykseen.

● Matot, kengät, laukut, vyöt, homeiset tekstiilit, pehmustetut tekstiilit (esim. peitot, tyynyt, pehmolelut), sukat, sukkahousut, alusvaatteet: Sekajätteeseen.

● Luteita tai muita tuholaisia sisältävät tekstiilit: Selvitä toimintaohje alueelliselta jätehuoltoyhtiöltäsi.

TARKISTA paikalliset jätteiden lajittelun ohjeet oman alueesi jätehuoltoyhtiöltä.

TERVETULOA MEIDÄN KYLÄÄN!

Torniolainen yhdistys Arpelan Martat lahjoittaa tänä vuonna Arpelan oman ”äitiyspakkauksen” eli vauvaboksin jokaiseen kylän perheeseen, johon syntyy vauva. Pakkaus sisältää esimerkiksi käsitöitä, leivonnaisia ja lahjakortteja. Hanna Mommo keksi idean pakkauksesta kuultuaan uutisen maaseudun tyhjenemisestä ja syntyvyyden laskusta. Paikallisella lahjalla halutaan juhlistaa kylän pienokaisia ja vauvaperheitä. Arpelan Martojen aktiiviselta porukalta onnistuvat erilaiset tempaukset. Vauvaboksin sisältö ideoitiin marttaillassa, ja toteuttajat löytyivät omasta takaa: yksi ompeli lakanat, toiset neuloivat pikkuruisia villasukkia ja lapasia, virkkaajat valmistivat pikkuleluja. Lahjoitushetkellä mukaan pakataan tuoreita leipomuksia ja muuta ruokaa, parhaiden rotinaperinteiden mukaan.

Martat ovat saaneet yhteistyökumppaneiksi paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. Heidän ansiostaan boksiin tulee esimerkiksi lahjakortteja ja hyödyllistä vauvatavaraa.

Vauvaboksi on saanut hyvän vastaanoton kyläyhteisöltä, ja yllätyslahja on ilahduttanut perheitä. Marttojen hanke on myös huomattu mediassa.

Lue Enni Saukkosen kirjoittama juttu verkkolehdestä: martatlehti.fi/artikkelit/

Ajetaan me fillarilla

Pyöräilymuistoja eri vuosikymmeniltä kerätään nyt talteen. Ole mukana tallentamassa polkupyöräilyn historiaa ja kerro omat kokemuksesi 28.2.2026 mennessä osoitteessa www.finlit.fi/ pyoraillaan. Muistitietokeruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Vanhat Velot ry. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Se aito ja oikea

Savolainen mustikkakukko sai EU:n komission nimisuojan parahiksi marjasesongin kynnyksellä. Kukossa marjat muhivat taikinaisen kannen alla. Kuori tehdään ruisjauhoista, ja marjat noukitaan metsästä, kuten Savossa on tavattu tehdä ammoisista ajoista lähtien.

EU:n nimisuojan on saanut noin 3 700 elintarviketta tai maataloustuotetta. Suomalaisia nimikkeitä on joukossa 16.

Katso ohje: martat.fi/reseptit/mustikkakukkoeli-rattana/ Pyörä oli kulkupelinä 1960-luvulla myös Aurassa.

Mommo (oik.) ja pakkauksen suunnitteli Marisha Chwieniuk.

Teimme retken Marttametsään

Käki kukkuu, suopursu tuoksuu, pölyttäjät pörräävät. Jalkojen alla levittäytyy sammalmatto. Tämä kolkka on suojeltu marttojen voimin.

TEKSTI JA KUVAT MERJA FORSMAN

Vanhoja suojelumetsiä on Etelä-Suomessa vain vähän.

Siinä se nyt on, Marttametsä. Kukkulan päällä sateen jälkeen usvaisena, raikkaan vihreänä.

Iitissä sijaitseva Marttametsä suojeltiin marttojen yhteisen ponnistuksen tuloksena. Toukokuussa 2023 Marttaliitto käynnisti 125-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi keräyksen oman nimikkometsän suojelua varten. Yksittäiset martat, paikallisyhdistykset, retkeilevien naisten yhteisö Outdoor Siskot ja Marttaliitto osallistuivat lahjoituksin ja tempauksin niin, että lopulta kasassa oli huikeat 102 764 euroa.

– Marttametsäkeräys oli valtavan upea yhteisöllinen projekti, sanoo Marttaliiton ympäristö- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Heidi Holmroos auton suojissa tienlaidalla, kun odotamme viimeisten pisaroiden putoamista ennen maastoon lähtöä.

– Pienistä murusista kerättiin iso potti.

PALASET LOKSAHTIVAT PAIKOILLEEN

Marttametsä sijaitsee vanhan kylätien varrella Kuukson kylän kulttuurimaisemissa, Kouvolan kainalossa, Iitissä.

Sopiva suojelukohde löydettiin Luonnonperintösäätiön asiantuntijoiden avulla. Ensisijaisena valintakriteerinä olivat ekologiset arvot, mutta sekä Luonnonperintösäätiö että Marttaliitto toivoivat, että alue sijaitsisi Etelä-Suomen alueella. Tämä siksi, että Suomen suojellut metsäalueet ovat pinta-alallisesti keskittyneet pohjoiseen.

– Etelä-Suomessa vanhoja suojelumetsiä on vähän, ja nekin sijaitsevat hajanaisilla alueilla, kertoo Luonnonperintösäätiön kampanjoista vastaava suojelujohtaja Anneli Jussila . Vaikka Marttametsä on luonnonsuojelu- eikä retkeilymetsä, yhtenä valintakriteerinä oli myös helppo saavutettavuus. Marttaliitto halusi, että keräykseen osallistuneilla olisi mahdollisuus vierailla Marttametsässä.

Oman haasteensa palapeliin toi se, että metsä piti ostaa tiettynä aikana, ja ostosopimusten tekeminen on Jussilan mukaan aina haastavaa. Sekä Marttaliitolle että

Luonnonperintösäätiölle oli tärkeää sekin, että Marttametsä olisi kaunis.

– Vaikka metsä on korkealla mäellä, se ei ole karua ja kuivaa aluetta, vaan siellä on kosteikkoja ja kosteikkokasvejakin. Vanhan männikön lisäksi on avokallioita ja maisemapaikkojakin. Alueessa on tunnelmaa, Jussila sanoo. – Tuntui myös merkitykselliseltä, että metsän myyjän edesmennyt, samalla kylällä asunut äiti oli kuulunut paikallisiin Marttoihin, Jussila kertoo.

Lopulta kaikki siis todella loksahti paikoilleen.

NEVA ON ALUEEN HELMI Sade on päättynyt, on aika lähteä retkelle. Muutaman auton kokoiselta paikalta lähtee metsätyökoneen työstämä väylä kohti hakkuuaukiota. Edessä on hieman rämpimistä, sillä väylä vaihtuu pian vesakoksi.

Marttametsä on Inginmaantien ja hakkuuaukion välissä. Eksymisen vaaraa ei ole, mutta virallinen aloituspaikka, kukkulan laelle pystytetty Marttametsä-kyltti, voi jäädä helposti huomaamatta.

Se sijaitsee pioneeripuiden takana, 200 metriä koilliseen ajotieltä.

– Tuollahan se on, Holmroos huudahtaa katsottuaan suunnan kompassista.

Kyltin kohdalta avautuu kaunis näkymä Iitin kumpuilevaan maisemaan.

Toisella puolella sankkenee Marttametsä: vanha mäntyvoittoinen sekametsä, jonka juurille levittäytyy sammalen, jäkälän ja puolukkavarvuston pehmeä matto.

Alue rajautuu 400 metrin päässä kalliojyrkänteeseen ja sen keskellä, noin 200 metriä koilliseen, on alueen helmi, pieni neva.

Anneli Jussilan sanoin juuri tuo pieni suo tuo Marttametsään lähes pyhän paikan tunnun.

SAA LUMOUTUA Holmroos talsii keltaisilla saappaillaan kohti nevaa. Jossain kukkuu käki.

Marttametsä sijaitsee Iitissä, Kuukson maalaiskylässä.

Kyltissä on tietoa Marttametsästä sekä virtuaalinen vieraskirja, johon pääsee QR-koodilla.

– Jo viisitoista minuuttia luonnossa auttaa saavuttamaan luonnon hyvinvointivaikutuksia, sanoo Metsämieliohjaaja-koulutuksenkin käynyt Holmroos ja jää ihailemaan kuusessa roikkuvaa jäkälää.

Se on naavaa. Vai onkohan se luppoa? Molemmat viihtyvät vanhoissa metsissä ja ovat herkkiä ilmansaasteille.

Siellä täällä on arvokasta lahopuuta, jota monet eliölajit käyttävät ravintonaan. Mitkä kaikki – sitä ei vielä tiedetä, sillä Marttametsään ei ole vielä tehty luontokartoitusta.

– Juuri tällainen metsä, jossa näkyy mahdollisimman vähän ihmisen kädenjälki, tuottaa tutkimusten mukaan eniten lumoutumisen kokemuksia ja hyvinvointivaikutuksia, Holmroos kertoo.

Vaikka Marttametsä perustettiin suojelutarkoituksessa, sen taustalla on ajatus myös hyvinvoinnista.

– Luonnolla on itseisarvo ilman, että se antaa meille ihmisille jotain, mutta meillä oli Marttaliitossa myös toive, että Marttametsä olisi ihmissil

määnkin kaunis. Juuri sellainen kuin tämä on, Heidi Holmroos kuvailee.

Puolukka kukki voimallisesti alkukesällä.

Kausalan seudun Martat tutustuivat Marttametsään keväällä.

Metsän tunnelma valtaa kulkijan.

Pieni neva on alueen helmi.

Sateen jälkeen metsä on raikkaan vihreä.

– Marttametsään saa tulla nauttimaan luonnon rauhasta, kunhan muistaa, että alue on suojeltu, Holmroos sanoo.

VANHOJA ON VAALITTAVA Marttametsän nevaa kehystävät sateen kastelemat tupasvillat ja voimakastuoksuiset suopursut. Tällainen suomaisema on nykyään harvinainen Suomessa, vaikka alun perin maamme pinta-alasta noin kolmannes oli soiden peitossa.

Nykyään kaksi kolmasosaa Suomen soista on ojitettuja.

– Tällaisia soita ja jäkälämattoja ei ihan joka talousmetsässä vastaan tule, Holmroos kuvailee ja kyyristyy maahan nappaamaan kuvia kosteikkokasveista.

Soilla elävistä lajeista noin 120 on uhanalaisia, mutta siitä huolimatta vain 13 prosenttia Suomen soista on tällä hetkellä suojeltu. Noin 90 prosenttia niistä sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Suurin syy soiden ojittamiseen on ollut metsätalous.

– Suomen hyvinvointiyhteiskunta on pitkälti rakentunut metsätalouden varaan. Metsätalous on erittäin arvokasta, mutta samalla meidän hyvinvointivaltiollamme tulisi olla varaa materiaalisen hyvinvoinnin tavoittelun rinnalla suojella ja vaalia jäljellä olevia vanhoja metsiä, Holmroos sanoo ja kertoo tähän liittyvän tarinan:

Marttametsä sijaitsee Kuukson mäellä, ja kuukso on yksi nimitys kuukkelille. Vielä 1900-luvun alkupuolella kuukkelien levinneisyysalue kattoi koko Etelä-Suomen. Nyt lajia tapaa lähinnä Lapissa. Syynä lajin levinneisyysalueen pienenemiseen on ennen kaikkea vanhojen metsien väheneminen.

PIENILLÄ PORUKOILLA

Pölyttäjät pörräävät kukissa tekemässä arvokasta työtään. Alkusyksystä metsä täyttynee puolukoista ja mustikoista, sillä varpuja kasvaa villinään.

Koska Marttametsä on luonnonsuojelualuetta, jokaisenoikeudet ovat voimassa, mutta osin rajoitetusti. Siellä saa kerätä marjoja ja ruokasieniä, mutta muita kasveja ei saa poimia. Esimerkiksi villiyrtit pitää jättää paikoilleen.

Alueella ei saa tehdä tulta tai ajaa moottoriajoneuvoilla.

– Koska kyseessä on suojelualue, emme kannusta yhdistyksiä tulemaan tänne bussilasteittain. Se kuluttaa maastoa ja synnyttää polkuja, joita täällä ei vielä ole. Alue on hyvinkin luonnontilainen. Tämä on enemmänkin pienempien porukoiden kohde, Holmroos sanoo.

Siellä täällä herkässä luonnossa näkyy jäkälään tai sammaleeseen jääneitä askeleen jälkiä.

Metsän myyjälle tämä alue oli rakas. Siksi hän oli vaalinut ja suojellut aluetta.

EDELLEEN VOI LAHJOITTAA Luonnonsuojelualueiden hankinta on yhä enemmän yksityisten ja yritysten varassa. Luonnonperintösäätiölle juuri Marttametsän tyyliset kampanjat ovat kummilahjoittajien rinnalla yksi merkittävimmistä varainhankinnan muodoista.

Säätiö on perustanut jo 238 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on noin 6 000 hehtaaria.

– Olen valtavan iloinen, että Marttaliitto lähti toteuttamaan tällaista hanketta. Marttaliitto oli juuri täydellinen yhteistyökumppani meille, Anneli Jussila sanoo.

Marttaliiton kampanja starttasi Jussilan mukaan hitaasti, mutta otti loppua kohden kirin.

– Siihen nähden, että lahjoitukset tulivat pienistä puroista, suuri osa yksittäisiltä martoilta, kerätty summa oli valtaisa. Keräys näytti, että Martoissa on paljon väkeä ja voimaa, Jussila sanoo.

Vaikka juhlavuoden tempaus on ohi, Marttametsälle voi yhä lahjoittaa Luonnonperintösäätiön sivuilla Marttametsä-lahjakortteja ostamalla.

– Neuvottelut lähiseudulla sijaitsevan jokivarren suojelusta ovat jo käynnissä, kertoo Anneli Jussila.

Kuukson kylällä on muun muassa Suomen ainoa tunnettu taponlehden luonnonvarainen kasvupaikka.

Ehkä Marttametsä vielä laajenee.

Tulevaisuus näyttää.

MITEN PÄÄSEN MARTTAMETSÄÄN?

- Marttametsä sijaitsee Iitissä, Kuukson kylässä.

- Marttametsään pääsee, kun kääntyy Inginmaantie 13:n kohdalta oikealle.

- Pikkutien varrella on muutama pieni levennys, joihin voi jättää auton. Paras paikka löytyy tien vasemmalta puolelta, hakkuuaukion kohdalta.

- Marttametsä-kyltin koordinaatit ovat 60°50’11.7”N, 26°27’33.1”E. Sen löytää, kun kulkee hakkuuaukiota pitkin kohti koillista noin 200 metriä.

- Nevan löytää, kun kävelee kyltiltä suoraan pohjoiseen noin 200 metriä.

NÄIN LAHJOITAT

luonnonperintosaatio.fi/tuote/marttametsa-lahjakortti luonnonperintosaatio.fi/tuote/marttametsa-lahjakortti-sahkoinen 

Lähiluksusta

ERÄÄNÄ OIKEIN HYVÄNÄ SIENISYKSYNÄ järjestin itselleni sienestysloman. Kesälomat oli juuri pidetty ja töissä kaikenlaista hässäkkää, mutta niin vain onnistuin sovittelemaan kalenteriin pitkän viikonlopun lapsuudenmaisemieni sieniapajille ihan yhtäkkiä. Se oli ihanaa.

OLEN KOTOISIN MAASEUDULTA uskomattomasta sieniparatiisista. Apajat alkavat melkein ulko-ovelta, ja metsästä on vaikea palata tyhjin käsin. Kantarelleja on paikoin niin paljon, ettei tiedä mihin astuisi. Olen kiertänyt lähimetsiä isäni kanssa taaperosta asti ja tiedän parhaimmat paikat neliön tarkkuudella. Tämän puun alla on aina mustatorvisieniä, kun vähän kurkkaa risujen alle. Tähän notkelmaan lähelle rantaa ilmestyvät vaaleat orakkaat. Tuon ison kiven vieressä ovat ne k auneimmat pikkukantarellit, jotka sopivat täydellisesti risottoannosten koristeeksi. Metsätien laita on täynnä rouskuja, joita perheessämme on arvostettu aina.

S INÄ VUONNA ELOKUUN ALKU oli ollut erityisen lämmin. Sitten tuli kunnon sade, ja muutaman päivän päästä k uusikko nousi täyteen herkkutatteja. Herkkutatteja silmänkantamattomiin! Päivät kiersin metsiä ottaen aina uuden suunnan. lllat putsasin ja säilöin. Herkkutatit viipaleiksi ja uuniin kuivumaan. K antarellit pannulle, kosteus pois ja pakastepusseihin. Rouskut paloiksi, ryöppäys ja suolaliemeen. Ja joka välissä syötiin sieniherkkuja. Aamupalaksi muhkeita kantarellileipiä, lounaaksi sienikastiketta ja uusia perunoita. Aivan pienimmät ja söpöimmät herkkutatit viipaloin, valutin päälle oliiviöljyä, ripottelin vähän suolaa ja

pistelin menemään aivan sellaisenaan. Tein vanhemmilleni pakastimeen muutaman kantarellipiirakan, jotka olisi helppo sulattaa ja lämmittää.

PALASIN MAANANTAINA

töihin aika väsyneenä mutta erityisen onnellisena. Nyt olisi materiaalia risottoihin, salaatteihin, pastoihin ja tahnoihin kevääseen asti.

SITTEN SYNTYIVÄT LAPSET, ja sieniretkiä maalle ei enää ollutkaan yhtä helppo järjestää sienien rytmin mukaan. Monena kertaa osuimme paikalle vähän väärään aikaan. Tatteja oli, mutta madot olivat ehtineet ensin. Tai sateet olivat kiertäneet lähimetsät, eikä sinne ollutkaan vielä noussut mitään. Sienionnea piti etsiä lähempää. Se oli autottomalle vähän työlästä.

KOTIKAUPUNGISSANI

HELSINGISSÄ sienestäminen tuntui naurettavalta ajatukselta, mutta eräänä keväänä menin t yöväenopiston järjestämälle villiyrttiretkelle. Vetäjän kanssa pyöräilimme k aupunkia ristiin rastiin ja palasimme kotiin mahtavien nyssyköiden kanssa. Syksyllä samoilta paikoilta kannattaisi etsiä sieniä, vetäjä vinkkasi. Niinkö?

Ja niin itselleni aukeni uusi sieniparatiisi, joka on helppo saavuttaa ihan koska tahansa.

NYKYÄÄN PYÖRÄILEN KOTOANI

sieneen. Minulla on mustatorvisieniapa -

ja, tattirinne ja suppilovahverometsä. S aalista tulee kaikkiaan niin runsaasti, että hankin pari vuotta sitten jopa sienikuivurin pörisemään syksyt keittiön t yötasolle.

Ja vaikka saalis olisi oikein huono, yhden risoton saa aina aikaiseksi. Siihen tarvitaan vain litra sieniä, ja sen voi kerätä iltalenkeillä vaikka parina päivänä.

Tämä jos mikä on luksusta. 

Satu Koivisto

Kirjoittaja on alkujaan eteläsavolainen mutta sittemmin helsinkiläistynyt ruokatoimittaja ja -kirjailija, jonka kaapeista löytyy aina ainekset mustatorvisienirisottoon tai -ohrattoon.

JOHANNA MYLLYMÄKI

Satu Koivisto

VOIMAVÄRIT

TEKSTI JA KUVA RITVA TUOMI

Nämä juurevat kaverit tuovat väri-värinää ja maanläheistä menoa lautaspaletille.

1. TARTU TOIMEEN, TARHURI

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen köyhtyminen koskettavat myös kotipuutarhureita. Luontoa kotipihaan -teoksessa käydään läpi, miten jokainen voi ottaa ympäristön huomioon ja vaalia luontoa omalla tontillaan. Ohjeet ovat selkeitä, konkreettisia ja testattuja. Niiden pohjalta on helppo ryhtyä toimeen ja kutsua luonto pihalle. Kirja kattaa kotipihan koko elinkaaren, suunnittelusta alkaen aina vanhan pihan uudistamiseen. Sisällön lisäksi plussaa myös suuresta tekstikoosta ja sisältöä tukevasta kuvituksesta. (TI) Seppo Närhi: Luontoa kotipihaan. Puutarhaneuvoksen parhaat. Readme.fi

2. SATUHETKI

Turun maisemiin sijoittuvassa aikuisten sadussa riittää vauhdikkaita käänteitä, kun kivijalkapuoti käy taistoon megajättiyritystä vastaan. Mitä voi pieni ihminen tehdä pikamuodin ongelmien edessä?

Kädentaidot, onnistumisen kokemukset ja yhteisön tsemppi voimaannuttavat.

Romantiikaltakaan ei vältytä.

Tiina Kristoffersson & V.M. Toivonen: Kangaskauppa joen varrella. Bazar

Toinen kirjan tekijöistä, Lasse Kosonen, on tuttu Martat-lehden lukijoille! Katso s. 26–30.

Tarvitaanko taas uusi sienikirja? Kyllä, jos siitä saa puhtia poimintaan, kiinnostavia näkökulmia ja tuoretta tietoa metsäiseen harrastukseen.

3. LÖYDÄ LUONTOON

Luonnonmetsiä on Suomessa enää niin vähän, että niihin pitää osata hakeutua tarkoituksella. Opaskirja esittelee retkikohteita etelän tammivyöhykkeeltä pohjoisen erämaihin ja käy läpi faktaa metsäluonnosta. Mukana on myös metsää rakastavien retkeilijöiden haastatteluja.

Teos on painokas puheenvuoro ikimetsien puolesta.

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki ikimetsään. SKS Kirjat

4. HURMOSVAROITUS

Tämä sienikirja sytyttää inspiraation ja herättää sienihurmoksen. Mukavia oivalluksia ovat esimerkiksi Top 10- ja Top 5 -sienilistat aloittelijalle ja kokeneemmalle poimijalle sekä sienestyspäiväkirja. Reseptit kuvineen herättävät ruokahalun, ja kirjan neuvoilla selviytyy siitäkin, kun sienet jämähtävät paistinpannulle. Maastoon opusta ei hevin ota mukaan, sen verran painava se on.

Mari Moilanen: Sienikirja. Löydä, tunnista, poimi ja valmista. WSOY

5. IHMERIHMASTOT

Sienten ja rihmastojen ihmeitä voi käsitellä myös kaunokirjallisin keinoin, ja joillekin lukijoille tämä tapa toimii jopa paremmin kuin tietoteosten tankkaaminen. Toini, Martti, Kati ja Olli päätyvät sienten pauloihin, kukin tavallaan. Luonto suuri, ihminen pieni, kirja taiten kirjoitettu.

Aura Koivisto: Lahottajat. Into Kustannus

6. TATTIS!

”Ruokasienillä tulisi olla huomattavasti isompi rooli ravitsemuksessamme”, toteavat tattikirjan kirjoittajat ja tekevät osuutensa sienitiedon ja -innostuksen levittämisessä. Valokeilassa ovat tatit; niiden tunnistus, keruu ja käsittely. Viimeistään faktat sienten terveellisyydestä saanevat porukat liikkeelle. Mukana on lähes 40 tattiruokaohjetta, höysteenä tarinoita sienten löytämisestä ja reseptien kehittelystä. Vinkit sopivan perunalajikkeen ja sienen yhdistelemisestä ilahduttavat.

Kirsti Eskelinen & Lasse Kosonen: Tatit. Tunnista, kerää ja herkuttele. Tammi

Purkin henki

Joskus kori täyttyy kukkuroilleen eikä tyhjene yhdellä aterialla. Silloin säilöjä ottaa tilanteen haltuun ja työstää keruureissun löydöt purnukkaan.

Etikettiin hän kirjoittaa: "Terveisiä metsästä".

Papupiilot

Pistetään papua poskeen!

Pavut eivät ole mitään puppua! Ne ovat mainio osa terveellistä ruokavaliota ja ilmastoystävällinen valinta, eivätkä juuri rasita kukkaroakaan.

Pavut ovat ravintorikasta ruokaa, jota voi kasvattaa Suomessakin avomaalla. Ja vaikka omaa palstaa ei olisi, papuja kannattaa jokaisen viljellä runsaasti ainakin ruokalautasellaan.

Pavuista saa paitsi rutkasti proteiinia, myös ravintokuitua, B-vitamiineja ja kivennäisaineita. Pavut ovat mainio osa terveyttä edistävää ruokavaliota ja ilmastoystävällinen valinta sekä edullista syötävää. Kuivatut pavut, papusäilykkeet ja papurouheet ovat myös erinomaista kotivaraa, sillä ne säilyvät pitkään huoneenlämmössä.

Kotimaiset tarhapavut kypsyvät loppukesästä ja alkusyksystä. Pavut kannattaa hyödyntää tuoreeltaan. Ensimmäiset keitetään juuri ja juuri kypsiksi ja nautitaan öljytilkan ja suolaripauksen kera. Lopuista tehdään salaatteja, lisäkkeitä ja ihania satokauden keittoja.

Jos puutarha antaa enemmän kuin tarhuri ja hänen tuttavapiirinsä ehtivät käyttää, pavut voi pakastaa ryöpättyinä ja jäähdytettyinä.

Kun satokausi on ohi, ammennetaan pakastealtaasta, säilykkeistä ja kuivatavarasta. Papulajikkeita on moneen lähtöön, ja jokainen löytää oman suun mukaisen maun ja purutuntuman.

Ravitsemussuosituksissa papuja ja muita palkokasveja kehotetaan nauttimaan 50–100 grammaa päivässä. Jos et ole tottunut syömään papuja ja pelkäät vatsan kipristelyjä, aloita totuttelu pienillä annoksilla. Usein pulma ratkeaa, kun lisäät papuja ruokavalioosi vähitellen.

TARU KARONEN • KUVAT LAURA RIIHELÄ

Papupiilot

n. 250 g tuoreita vihreitä papuja

suolaa keitinveteen

1 rkl rypsiöljyä

punasipulirelissi

3–4 punasipulia

1,5 rkl voita tai margariinia

2 rkl öljyä

1,5 tl suolaa

mustapippuria

4 rkl fariinisokeria

0,5 dl punaviinietikkaa

taikina

1 tl suolaa

0,5 ps kuivahiivaa

6 dl hiivaleipäjauhoja

2,5 dl maitoa tai kasvijuomaa

0,5 dl kasviöljyä

voiteluun kananmuna tai kasvijuomaa

pinnalle seesaminsiemeniä

HUOMAA

Papupiilot ovat vegaanisia, jos käytät punasipulirelissiin kasvipohjaista margariinia ja voiteluun kasvijuomaa.

1. Valmista täytteeseen tuleva sipulirelissi. Kuori punasipulit ja viipaloi ohuelti.

2. Kuumenna voi ja öljy paistinpannussa. Lisää sipulit ja kuullota miedolla lämmöllä pehmeiksi. Nosta hieman lämpöä ja jatka kuullottamista, kunnes sipulit saavat hieman väriä.

3. Lisää suola, mustapippuri ja fariinisokeri. Sekoittele, kunnes sokeri on sulanut.

4. Lisää viinietikka ja anna kiehua matalalla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes seos on paksuuntunut. Jäähdytä ja siirrä puhtaaseen purkkiin.

5. Valmista taikina. Sekoita suola ja kuivahiiva jauhoihin. Kuumenna neste noin 42-as-

teiseksi ja lisää jauhot vähän kerrallaan. Lisää loppuvaiheessa öljy ja vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista. Kohota puolisen tuntia.

6. Huuhtele pavut ja leikkaa kovat kärjet pois. Esikypsennä pavut keittämällä niitä suolatussa vedessä muutaman minuutin ajan. Kaada siivilään ja valuta. Jäähdytä huuhtelemalla kylmällä vedellä. Pyörittele pavut öljyssä.

7. Kun taikina on kohonnut, jaa se kahteen osaan. Kauli ensimmäinen pala jauhotetulla työpöydällä suorakaiteen muotoiseksi (n. 50 x 10 cm).

8. Leikkaa taikinapyörällä tai veitsellä suorakaide 10–12 kolmioksi vuorovinoin viilloin.

9. Levitä kullekin palalle leveään päähän sipulirelissiä ja aseta päälle muutama pavunpalko. Kääri rullalle leveästä päästä alkaen. Nosta kääröt leivinpaperille uunipellille niin, että taikinan sauma jää alle. Täytä kaikki kolmiot ja anna kohota liinan alla vielä noin 15 minuuttia.

1. Voitele papupiilot kananmunalla tai kasvijuomalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Voipapupyree ja valkosipuliset

ruusukaalit

voipapupyree

2 prk voipapuja eli isoja valkoisia papuja puolikas sitruuna

1,5 dl vettä

pieni pala kasvisliemikuutiota tai 1 rkl kasvisliemifondia

0,5 dl kaura- tai ruokakermaa suolaa pippuria

valkosipuliset ruusukaalit

300 g ruusukaaleja

2 valkosipulinkynttä

1–2 (mietoa) punaista chiliä

1 ruukku lehtipersiljaa tai korianteria

2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä suolaa

pippuria

1 rkl omenaviinietikkaa

1. Valmista voipapupyree. Valuta ja huuhtele pavut. Purista puolikkaan sitruunan mehu.

2. Kiehauta vesi pienessä kattilassa ja liuota siihen kasvisliemikuutio tai -fondi. Lisää pavut ja keitä miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia.

3. Lisää kaura- tai ruokakerma, 2 rkl sitruunamehua, suola ja pippuri. Kuumenna kiehumispisteeseen mutta älä keitä enää. Soseuta sauvasekoittimella. Maista ja lisää tarvittaessa sitruunamehua, suolaa tai pippuria.

4. Huuhtele ruusukaalit. Poista kolhiintuneet pintalehdet ja puolita kaalit pitkittäin. Aivan pienet ruusukaalit voit jättää kokonaisiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Viipaloi chilit ohuelti. Hienonna persilja tai korianteri.

5. Kuumenna pannulla keskilämmöllä öljy ja lisää ruusukaalit. Paahda noin 10 minuuttia välillä käännellen. Kaalit saavat paahtua reilusti pinnalta. Voit peittää pannun välillä kannella.

6. Lisää valkosipuli, chili, noin puolet yrtistä sekä suola ja mustapippuri. Jatka paahtamista sekoitellen muutama minuutti.

7. Ota pannu pois liedeltä ja sekoita joukkoon omenaviinietikka.

8. Tarjoa ruusukaalit voipapupyreen kanssa alkuruokana tai lisäkkeenä. Ripottele ennen tarjoilua pinnalle loput yrtit.

Härkäpapukaurasalaatti

400–500 g tuoreita härkäpapuja tai 2 prk säilykettä

3 dl ruokakauraa

2 litraa vettä puolikas kasvisliemikuutio

250 g kirsikkatomaatteja

2 kevätsipulia

pieni nippu tuoretta minttua

200 g fetaa, salaattijuustoa tai kreikkalaista vuustoa (esim. Mö)

50 g kokonaisia manteleita kastike

1 (luomu)sitruuna

4 rkl rypsiöljyä

1 rkl omenaviinietikkaa

1. Poista härkäpavut paloista ja keitä suolatussa vedessä noin kolme minuuttia tai kunnes pintakalvo muuttuu sameaksi. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. Poista kalvot papujen päältä. Vaihtoehtoisesti valuta säilykepavut.

2. Keitä ruokakaura kypsäksi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta.

3. Huuhtele ja puolita kirsikkatomaatit. Viipaloi kevätsipulit ohuelti. Irrota mintunlehdet varsista ja silppua lehdet. Murenna juusto tai vuusto. Paahda manteleita kuumalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Anna jäähtyä hetki ja rouhi karkeaksi rouheeksi.

4. Tee kastike: Pese sitruuna ja raasta noin puolet kuoresta. Purista puolet mehusta talteen. Sekoita rypsiöljy ja omenaviinietikka sekä sitruunan kuoriraaste ja mehu. Maistele ja lisää tarvittaessa sitruunan kuorta ja mehua.

5. Kokoa salaatti. Sekoita keskenään härkäpavut, kaura, kirsikkatomaatit, kevätsipuli ja suurin osa minttusilpusta. Kaada joukkoon kastike ja sekoita uudelleen. Asettele pinnalle juusto- tai vuustopalat, mantelirouhe ja loput mintusta.

Kun satokausi on ohi, ammennetaan pakastealtaasta, säilykkeistä ja kuivatavarasta.

Voipapupyree ja valkosipuliset ruusukaalit

EI HÄVIKKIÄ

Paista hollandaisesta jääneet valkuaiset pannulla ja syö vaikka leivän päällisenä.

Firenzen munat papujen kera

Härkäpapu-kaurasalaatti

Firenzen munat papujen kera

hollandaisekastike

100 g voita

2 munankeltuaista

0,5 rkl sitruunamehua

0,5 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl kylmää vettä

n. 0,5 tl suolaa

vettä vesihauteeseen

pavut ja pinaatti

n. 200 g tuoreita vihreitä papuja (tai pakastettuja kokonaisia)

vettä keittämiseen

100 g pinaattia nippu ruohosipulia (luomu)sitruuna

uppomunat

vettä keittämiseen

n. 0,5 dl väkiviinaetikkaa

4 kananmunaa

leivät

4 viipaletta juurileipää tai muuta maukasta leipää

2 rkl voita tai margariinia suolaa

mustapippuria (sitruunankuorta, ruohosipulia)

1. Valmista hollandaise. Sulata voi kattilassa. Anna seistä hetki ja kaada sitten kirkas rasva toiseen astiaan niin, että valkoinen hera jää kattilaan. Voit myös kaataa rasvan suoraan kastikepohjaan (kohta 3), niin että hera jää kattilan pohjalle. 2. Yhdistä munankeltuaiset, sitruunamehu, valkoviinietikka ja kylmä vesi teräs- tai lasikulhossa. Tee vesihaude: Kiehauta vettä pienessä kattilassa. Aseta kulho, jossa on munaseos, kattilan päälle. Veden tulee kiehua hiljalleen, eikä kulho saa osua veteen. Vatkaa munaseosta pallovispilällä,

kunnes seos on kuohkeaa ja vaaleaa ja saonnut hieman.

3. Sammuta levy. Lisää rasva vähitellen, koko ajan vatkaten, aluksi muutama tippa kerrallaan. Jos kastike tuntuu kuumenevan liikaa, nosta kulho pois vesihauteen päältä.

4. Kun kaikki rasva on kastikkeessa, lisää suola. Maista ja lisää sitruunamehua, jos haluat. Peitä kastike ja aseta se lämpimään (ei kuumalle levylle) odottamaan.

5. Jos käytät tuoreita papuja, huuhtele pavut ja leikkaa niistä kuivat päät pois. Kiehauta vettä kattilassa ja lisää pavut.

Voit käyttää kattilaa, jossa oli vesihaude. Keitä papuja muutama minuutti ja valuta.

6. Kiehauta vettä vedenkeittimessä. Laita pinaatti lävikköön ja kaada päälle kuuma vesi. Silppua ruohosipuli. Raasta hieman sitruunankuorta.

7. Valmista uppomunat. Täy-

tä iso kattila vedellä. Lisää etikka. Kuumenna kiehuvaksi. Laske levyn lämpöä niin, että vesi poreilee vaimeasti. Riko kananmuna kahvikuppiin, keltuaisen tulee pysyä ehjänä. Tee veteen pyörre esim. reikäkauhalla ja kaada kananmuna pyörteen keskelle läheltä veden pintaa. Jos käytät riittävän suurta kattilaa, voit kypsentää kerralla useita munia.

8. Kypsennä munia 3–4 minuuttia. Keltuaisen kuuluu jäädä valuvaksi. Nosta kananmunat reikäkauhalla lautaselle talouspaperin päälle.

9. Kokoa leivät. Paahda leipiä kevyesti leivänpaahtimessa. Sivele ne margariinilla tai voilla ja levitä päälle pinaattia ja papuja. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla sekä halutessasi sitruunankuorella. Nosta uppomuna varovasti päälle. Lusikoi munalle hollandaisekastiketta. Viimeistele ruohosipulisilpulla.

Keikaustorttu pavuista ja tomaateista

iso lehtitaikinalevy (n. 400 g)

250 g kirsikkatomaatteja

200–250 g vihreitä papuja

1–2 punasipulia

1 valkosipulinkynsi muutama oksa timjamia (tai 1 rkl kuivattua timjamia)

2 rkl rypsiöljyä

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria

0,5 dl pestoa (voiteluun kananmuna)

1. Sulata lehtitaikinalevy pakkauksen ohjeen mukaan. Kauli sitä tarvittaessa, niin että se on suunnilleen uunivuoan kokoinen (vuoka n. 20 x 30 cm tai Ø 25–30 cm) . Säilytä jääkaapissa käyttöhetkeen asti.

2. Huuhtele tomaatit ja pavut. Leikkaa pavuista kovat päät pois.

3. Kuori punasipuli ja viipaloi ohuelti. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.

4. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla. Pane tomaatit, pavut, punasipuli ja valkosipuli vuokaan. Pistele tomaatteja veitsen kärjellä. Irrottele timjaminoksista lehdet ja ripottele suurin osa niistä kasviksille. Pirskottele päälle öljy sekä suolaa ja mustapippuria. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes tomaatit alkavat hajota.

5. Ota vuoka uunista. Levitä pesto lehtitaikinalevylle ja nosta levy kasvisten päälle pestopuoli alaspäin. Paina levy hellästi kasviksia vasten ja työnnä levyn reunoja alaspäin uunivuoan reunojen ja kasvisten väliin. Pistele pintaa muutamia kertoja haarukalla.

Voitele halutessasi kananmunalla.

6. Nosta vuoka takaisin uuniin ja paista vielä noin 20 minuuttia tai kunnes taikina on k ypsää. Nosta pois uunista ja anna vetäytyä noin 10 minuuttia.

7. Irrottele veitsenkärjellä taikinan reunat vuoasta, jos ne ovat tarttuneet kiinni. Aseta vuoan päälle niin suuri vati tai leikkuulauta, että se kattaa koko vuoan pinnan. Keikauta vuoka ja alusta nopeasti ylösalaisin niin, että lauta jää alle. Ole varovainen, sillä kasviksista irronnut neste on kuumaa. Nosta vuoka varovasti pois. Ripottele loput timjamista tortun päälle. Tarjoa esimerkiksi raikkaan vihersalaatin kanssa.

HUOMAA OSTOKSILLA

Kaupassa on eri kokoisia voija lehtitaikinalevyjä. Torttuun riittää 400 gramman levy, mutta se onnistuu myös 600-grammaisella.

Keikaustorttu pavuista ja tomaateista

Unkarilainen papukeitto

Unkarilainen papukeitto

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

n. 500 g vihreitä papuja (tuore tai pakaste)

3–4 kiinteää perunaa

1 rkl rypsiöljyä

2 tl paprikajauhetta

1 dl tomaattipyreetä

2 rkl vehnäjauhoja

1 l vettä

1–2 kasvis- tai kanaliemikuutiota

1 tl valkoviinietikkaa

150–200 g smetanaa nippu persiljaa (suolaa, mustapippuria)

1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.

2. Jos käytät tuoreita papuja, huuhtele ne ja leikkaa kovat päät pois. Leikkaa pavut noin

3 cm:n pituisiksi, jollet käytä valmiiksi pilkottuja pakastepapuja.

3. Pese ja kuori perunat ja kuutioi ne.

Tortillavuoka mustapavuista

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

4. Kuumenna öljy kattilassa. Lisää sipuli sekä valkosipuli ja kuullota muutama minuutti. Lisää paprikajauhe, tomaattipyree ja vehnäjauhot. Kuumenna hetki.

5. Lisää vesi, liemikuutio(t) ja viinietikka. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää pavut ja perunat.

6. Kun kasvikset ovat lähes kypsiä, sekoita kulhossa smetanaan noin puoli desiä kuumaa lientä. Lisää seos vähän kerrallaan keittoon, sekoita koko ajan.

7. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai mustapippuria. Silppua persilja ja lisää keittoon juuri ennen tarjoilua.

VINKKI

Jos haluat, lisää keittoon noin 150 grammaa savupekonia tai -makkaraa. Viipaloi pekoni tai makkara ja lisää kattilaan samaan aikaan sipulin ja valkosipulin kanssa. Anna paahtua hieman, ennen kuin lisäät paprikajauheen, tomaattipyreen ja vehnäjauhot.

1 pieni kesäkurpitsa tai puolet isosta

2 porkkanaa

0,5 rkl kuivattua basilikaa (tai kourallinen tuoreita lehtiä)

150–200 g vegaanista juustoa (esim. Violife Epic Mature Cheddar) tai muuta juustoa

1 prk mustapapuja

1 rkl rypsiöljyä

1 tl kuivattua chiliä tai chilijauhetta

0,5 dl tomaattipyreetä

1 tlk tomaattimurskaa

2,5 dl maustettua kauratai ruokakermaa (esim. pippurin tai juuston makuinen)

0,5 tl sokeria

1 tl suolaa maun mukaan mustapippuria

4–5 täysjyvätortillaa

vuoan voiteluun

1 rkl rypsiöljyä

1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Pese kesäkurpitsa ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Pese porkkanat ja raasta karkeaksi raasteeksi. Silppua basilika, jos käytät tuoretta. Raasta juusto. Valuta ja huuhtele pavut.

2. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulia ja valkosipulia muutama minuutti. Lisää kesäkurpitsa, porkkana ja chilijauhe. Kuullota vielä noin 5 minuuttia.

3. Lisää pavut, tomaattipyree ja -murska, kerma, sokeri, suola, mustapippuri ja kuivattu basilika (jos käytät tuoretta, lisää se valmiiseen kastikkeeseen). Anna porista noin 15 minuuttia.

4. Voitele pyöreä uunivuoka. Jos käytät kulmikasta vuokaa, leikkaa tortillat puoliksi, jotta ne on helpompi asetella.

5. Peitä vuoan pohja kastikkeella, lisää kerros juustoa ja tortillalettu. Toista näin, niin kauan kuin kastiketta riittää. Päällimmäiseksi tulee kastiketta ja sen päälle juustoraastetta.

6. Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna vetäytyä hetki ja leikkaa annoksiksi. 

Tortillavuoka mustapavuista

Ruoka ja syöminen ovat olennaisia osia elämässämme. Niihin liittyvät valinnat eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia. Suhtautumisemme ruokaan muokkautuu v uorovaikutuksessa ympäristömme kanssa ja kuvastaa yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja normeja.

Tätä ilmiötä on hiljattain alettu kuvailla ruokasuhde-käsitteellä. Ruokasuhde on laaja kokonaisuus, johon liittyvät muun muassa ruokaan ja syömiseen liittyvät ajatukset, uskomukset, tunteet, arvot, normit, tavoitteet ja tavat sekä kehonkuvan ja syömisen välinen yhteys.

Ruokasuhde on YKSILÖLLINEN, AINUTLAATUINEN JA

HENKILÖKOHTAINEN

Syömisessä ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. On tärkeää suhtautua joustavasti ja sallivasti sekä omaa ateriointia että muiden valintoja kohtaan.

Ruokasuhteen tukeminen on nostettu osaksi suomalaisen ruokakasvatuksen tavoitteita, kuten kansallisia ravitsemussuosituksia. Jotta ruokasuhteen muovautumista voidaan tukea, on olennaista ymmärtää, mitä ominaisuuksia tavoiteltavaan tai terveeseen ruokasuhteeseen voi kuulua. Vastausta on etsitty tuoreessa maisterintutkielmassa, jossa ammattilaiset ja opiskelijat tuovat esiin näkemyksiään asiasta.

Seuraavat lainaukset ovat peräisin tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden oppimispäiväkirjoista.

”Ei ole yhtä ainutta oikeaa ruokasuhdetta. Ruokasuhteet voi erota suuresti ihmisten välillä ja samaan aikaan olla terveitä.”

Ei ole olemassa yhtä täydellistä ruokasuhteen mallia, joka koskee kaikkia ihmisiä ja pysyy samanlaisena läpi elämän. Se ilmentyy eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa, ja voi muuttua ja kehittyä. Terve ruokasuhde on jokaisella yksilöllinen, ainutlaatuinen ja henkilökohtainen.

”Ajattelisin, että terveessä ruokasuhteessa ihminen on ymmärtäväinen ja armollinen itselleen.”

SAIMI HYNÖNEN • KUVITUS MIRVA MALMGREN

Terveessä ruokasuhteessa omaa syömistä ja ruokasuhdetta tarkastellaan rehellisesti ja armollisesti. Epätäydellisyyttä ymmärretään ja hyväksytään. Sekä omiin että muiden ruokavalintoihin suhtaudutaan joustavasti, sallivasti ja ystävällisesti.

”Terve ruokasuhde on inhimillinen. Se antaa varaa joustaa sekä elää tilanteen mukaan.”

Terveessä ruokasuhteessa syödään nauttien ruoasta ja huomioidaan kehon tarpeet. Ruokavalio on monipuolinen ja edistää fyysistä hyvinvointia.

Ruoka ja syöminen eivät hallitse ihmisen elämää tai ajatuksia. Ruokailuun ei liity esimerkiksi pakonomaisuutta, tiukkoja rajoituksia, vaatimuksia tai itsensä piiskaamista eikä negatiivisia tunnekokemuksia, kuten epäonnistumista tai syyllisyyttä.

”Ruokasuhdetta voi ajatella janana, jossa terve ruokasuhde on keskellä.”

Terveeseen ruokasuhteeseen kuuluu tasapainoilu. Monet eri tekijät ohjaavat syömistä: tieto (esimerkiksi ravitsemussuositukset), kehon ilmaisemat tarpeet (kuten nälän ja kylläisyyden tunteet), mieli (muun muassa mielihyvän, nautinnon ja ruoan tuottaman ilon tunteet) sekä sosiaalinen elämä. Kun tasapainoilu näiden tekijöiden välillä onnistuu, syöminen on monipuolista, riittävää ja säännöllistä. Jos eri osa-alueiden välillä on epätasapainoa – jos vaikka tiedon merkitys korostuu – terveeseen ruokasuhteeseen voi ilmaantua haasteita.

”Mielestäni henkilöllä on terve ruokasuhde silloin, kun hän kokee, että ruoka on sekä ilon että hyvinvoinnin lähde.”

”Terve ruokasuhde merkitsee minulle tasapainoisuutta. Ei ehdottomuuksia, ei totaalista kieltäytymistä, ei rankkoja dieettejä, ei ylensyömistä tai jatkuvaa herkuttelua. Sellainen balanssi ruoan suhteen. Terveesti ruokaan suhtautuva ihminen ei ota paineita ruokailusta, ei ahdistu ruokailutilanteista, eikä koe huonoa omaatuntoa syömisestä.”

Terveessä ruokasuhteessa mm.

● tarkastellaan omaa syömistä rehellisesti ja armollisesti

● hyväksytään oman ruokasuhteen epätäydellisyyttä

● suhtaudutaan ruokaan ja syömiseen joustavasti ja sallivasti

● nautitaan ruoasta ja huomioidaan kehon tarpeet

● syödään fyysistä hyvinvointia edistävästi.

TÄRKEÄT ROOLIMALLIT

Aikuisten antaman roolimallin ja toiminnan merkitystä lasten ja nuorten ruokakasvatuksessa ei voi korostaa liikaa. Ruokakasvattajien olisi hyvä tiedostaa oman ruokasuhteensa eri puolet ja niiden vaikutus työskentelyynsä.

Ruokakasvatuksessa on tärkeää välttää ruokasuhteen arvottamista esimerkiksi ”terveeseen”, ”hyvään” tai ”oikeanlaiseen”.

Terve ruokasuhde on yksilöllinen ja monitahoinen ilmiö. On tärkeää vahvistaa ajatusta, että ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa ruokasuhdetta, ja että suhde ruokaan voi vaihdella eri elämäntilanteissa.

Sen sijaan, että tavoitteena pidetään tietynlaista syömistä, on tärkeämpää suhtautua myötätuntoisesti omaan ruokasuhteeseen.

On merkityksellistä tavoitella tasapainoa ja puhua ruokasuhteesta, joka on yksilöllinen ja henkilökohtainen, ja joka voi ilmentyä eri tavoin eri ihmisillä.

INFO

● Artikkeli pohjautuu maisterintutkielmaan ”Sellainen balanssi ruoan suhteen” – Käsityksiä terveestä ruokasuhteesta KEHUVA-verkkokoulutuksen oppimispäiväkirjoista (Hynönen, 2025). Tutkielma on luettavissa Helsingin yliopiston kokoelmissa.

● Tutkielmassa tarkasteltiin ruokasuhteen pedagogiseen viitekehykseen alustavasti tutustuneiden opiskelijoiden ja ammattilaisten käsityksiä terveestä ruokasuhteesta.

● Ruokasuhteen pedagoginen viitekehys on kehitetty ruoka- ja ravitsemuskasvatusta tekevien ammattilaisten tueksi (Talvia ja Anglé, 2018; Talvia ym., 2021). Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ruokasuhteen monitahoisuudesta.

● Maisterintutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin 126:tta oppimispäiväkirjaa, jotka oli kerätty KEHUVA-verkkokoulutuksen aikana 2019–2022. Oppimispäiväkirjat analysoitiin temaattisen analyysin keinoin. 

Piispanhiipan muoto vaihtelee suuresti eri yksilöillä. Sitä kuvaillaan esimerkiksi sanoilla "satulamainen" tai "hattumainen".

Hyvin samannäköinen lähilaji, pohjanpiispanhiippa, sisältää myrkyllistä yhdistettä. Lajeja on vaikea erottaa toisistaan, joten ruoaksi valmistettavat piispanhiipat kannattaa käsitellä samaan tapaan kuin korvasienet.

Mitä uutta myrkkysienistä?

Tietämys sienistä lisääntyy jatkuvasti, tuoreiden havaintojen ja tutkimuksen myötä.

TEKSTI JA KUVAT LASSE KOSONEN

Suomen luonnossa on paljon maukkaita ruokasieniä. Suuri osa sienistä on kuitenkin ruokasienenä merkityksettömiä tai pahanmakuisia. Lisäksi tulee viitisenkymmentä myrkkysienilajia, joista kuutta lajia voi pitää vaarallisen myrkyllisinä. Muut myrkylliset lajit ovat vaikutuksiltaan lievempiä: pahoinvointia, ripulia, päänsärkyä, lihaskramppeja.

Suomessa tapahtuu sienimyrkytyksiä varsin harvoin, ja todella vakavia myrkytyksiä hyvin harvoin. Viimeksi kuolemaan johtanut sienimyrkytys koettiin vuonna 2009, jolloin iäkäs sienenkeräilijä kuoli valkokärpässienen aiheuttamaan myrkytykseen.

KORVASIENEN KÄYTTÖOHJEITA

TARKENNETTIIN Suomen 5 500 sienilajista vaarallisia ovat valkokärpässieni, kavalakärpässieni, korvasieni raakana, suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni ja myrkkynääpikkä . Tähän joukkoon ei siis ole tullut mitään uutta. Korvasienen käyttöohjeita on tosin tarkennettu, ja Ruokavirasto ei pidä sitä enää suositeltavana ruokasienenä. Korvasieni aiheutti neljä kuolemantapausta 1900-luvulla. Syynä oli huono esikäsittely. Yksi kuolleista oli lapsi.

Huolellinenkaan esikäsittely ei poista myrkkyä kokonaan. Toki korvasientä saa edelleen käyttää omien makutottumusten mukaan, onhan se herkullinen. On vain muistettava käsittelyohjeet: Sienet keitetään 2 kertaa, vähintään 5 minuuttia kerrallaan, väljässä vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä). Keitinvesi kaadetaan pois ja vaihdetaan uuteen. Sienet huuhdellaan keittokertojen välillä ja lopuksi. Hyvä tuuletus on järjestettävä keitettäessä.

Myös kuivatut korvasienet käsitellään tarkkaan: ensin niitä liotetaan vähintään 2 tuntia. Vesi kaadetaan pois. Käsittelyä jatketaan keittämällä, kuten tuoreiden korvasienten kanssa.

Runsaita korvasieniaterioita on syytä välttää perättäisinä päivinä.

Korvasienen myrkky, gyromitriini, on solumyrkky, joka tuhoaa maksan

Korvasieni ei kuulu enää suositeltaviin sieniin. Silti sitä voi käyttää, kun noudattaa esikäsittelyohjeita.

ja ruoansulatuskanavan soluja. Se on herkästi haihtuva yhdiste, joka hajoaa kuumennettaessa ja kuivattaessa. Tästä syystä suositellaan kahden kerran keittämistä.

Usein puhutaan korvasienen ryöppäämisestä esikäsittelynä. Pelkkä ryöppääminen eli kiehautus ei riitä myrkyn riittäväksi poistamiseksi. Sen vuoksi ryöppäämisestä ei pidä puhua lainkaan korvasienen käsittelyn yhteydessä.

Hiljattain uutisoitiin poikkeuksellisesta ALS-taudin esiintymästä Ranskan Alpeilla, vieläpä samassa kylässä. ALS on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat pikkuhiljaa ja tahdonalainen lihaksisto surkastuu. Parantavaa hoitoa ei ole ja tauti johtaa kuolemaan. Syy-yhteys on vielä auki, mutta joka tapauksessa kylässä todettujen ALS-tapausten yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, että kyläläiset olivat syöneet paljon korvasieniä. Suomessa kasvaa muitakin korvasienilajeja. Lehtokorvasieni on tiedetty myrkyttömäksi, mutta pitkäjalkaisen kaitakorvasienen myrkyllisyyttä ei tunneta. Kaitakorvasienen kasvupaikat

ja tuoksu ovat hyvin lähellä korvasientä. Näihin lajeihin on syytä suhtautua samalla tavalla kuin korvasieneen, mikäli aikoo niitä ruoaksi käyttää.

PIISPANHIIPPA ON SYKSYN SIENI

Piispanhiipat muistuttavat korvasieniä, mutta kasvavat syksyllä, toisin kuin keväällä ilmaantuvat korvasienet. Lakin malli on erilainen, ei tippaleipämäisen koukeroinen, vaan muistuttaa enemmänkin lapinpäähinettä. Joskus piipanhiippakin innostuu tekemään tippaleivän kaltaista muodostumaa, jolloin sitä on vaikea erottaa korvasienestä. Ajankohta on kuitenkin luotettava, erottava tuntomerkki.

Piispanhiippaa pidettiin myrkyttömänä, kunnes todettiin hyvin samannäköisen lähilajin, pohjanpiispanhiipan, sisältävän jotakin myrkyllistä yhdistettä, jota on epäilty gyromitriiniksi. 1960-luvulla todettiin sen aiheuttaneet myrkytyksiä. Hiljattain tuli Pohjois-Suomesta tietoon myrkytys, jossa piispanhiippana syöty sieni aiheutti ankaria lihaskramppeja. Muissa tapauksissa esiintyi näköharhoja, huimausta, lihasheikkoutta, pahoinvointia, ripulia ja päänsärkyä.

Piispanhiippaa ja pohjanpiispanhiip paa on vaikea erottaa toisistaan silmä määräisesti. Varmuudella se onnistuu vain mikroskoopilla. Syötäväksi nämä sienet kannattaakin käsitellä samaan tapaan kuin korvasieni.

MELKO HARVINAINEN HAISUHERKKUSIENI

Myrkkyherkkusientä ei ole vielä ta vattu Suomessa, mutta Ruotsissa se jo kasvaa. Sen sijaan meillä kasvaa hai suherkkusieni, joka on aiheuttanut ainakin yhden todennetun myrkytyk sen. Muutama kymmenen vuotta sitten pariskunta keräsi kaupunkinurmikoilta isoja, muhkeita herkkusieniä, joiden lakki oli voimakkaasti suomuinen ja lakin reuna sisäänkiertynyt. Haju oli oudon pistävä, ureamainen. Sienistä valmistettiin muhennos, ja seuraukse na oli voimakas pahoinvointi, ripuli ja nestehukka.

Pistävänhajuinen haisuherkkusieni ei ole ruokasieni, vaikka muistuttaakin syötävää herkkusientä.

Laji todettiin haisuherkkusieneksi. Se on muita herkkusieniä harvinaisempi, mutta kuitenkin sitä löytää sieltä täältä Etelä-Suomesta. Kasvupaikat ovat useimmiten kaupunkien nurmikenttiä.

Kaupunkien herkkusieniä ei nykyisin juuri kerätäkään liikennepölyn vuoksi.

MUSKARIINIA MALIKOISSA Myrkkymalikan on arveltu jo pitkään kasvavan Suomessa, ja määritettyjä näytteitä on museokokoelmissa. Täyttä varmuutta sen esiintymisestä ei kuitenkaan ole saatu, sillä valkoisia malikoita on vaikea erottaa toisistaan.

Muutamia vuosia sitten löydettiin myrkkymalikka Kangasalta, ja DNAsekvenssin avulla se myös varmistettiin. Luultavasti laji ei ole edes harvinainen.

Myrkkymalikka sisältää muskariinia, samaa hermomyrkkyä, jota on punakärpässienessä. Kuolemaan johtaneita myrkytyksiä ei ulkomailtakaan tunneta.

Myrkkymalikan voi sekoittaa lähinnä jauhosieneen, jonka haju on kuitenkin voimakkaan jauhomainen, ”lettutaikinamainen”. Itiöpöly on punertavaa, ja se näkyy usein punertavana häiveenä heltoissa.

Nämä myrkkymalikat löytyivät nurmikentältä Kangasalta. Tarkan lajinmäärityksen onnistumiseksi käytettiin menetelmänä DNA-sekvensointia.

Myrkkymalikan haju puolestaan on hapahko. Itiöpöly on valkoista.

Muidenkin malikoiden, muun muassa kuusimetsissä yleisen valkomalikan, on todettu sisältävän muskariinia.

VÄLTETTÄVÄT

PIKKU-UKOT Keski- ja Etelä-Euroopassa sattuu myrkytyksiä, kun pikku-ukonsieniä kerätään esimerkiksi nurminahikkaina tai jonain muuna pienenä sienenä. Jotkut myrkytykset ovat johtaneet kuolemaan.

Pikku-ukonsienet ovat useiden pienikokoisten ukonsienilajien ryhmä. Meillä pikku-ukonsienet ovat melko harvinaisia, eikä Suomessa kasva keskieurooppalaisia lajeja, kuten myrkkyukonsientä, joka on aiheuttanut useita vakavia myrkytyksiä Keski-Euroopassa. Myrkyt ovat samantapaisia kuin valkokärpässienessä.

Kuitenkin Suomessa on pari myrkyllistä lajia, puistoukonsieni ja kastanjaukonsieni. Puistoukonsieni on melko yleinen kulttuuripaikkojen laji, jonka haju on voimakkaan kaasumainen. Sientä pidetään lievästi myrkyllisenä. Kastanjaukonsieni on lehtomaisten metsien ja pensaikoiden laji. Sieni on hyvin pienikokoinen, kokonaan kastanjanruskealakkinen. Sitä tavataan melko harvinaisena kalkkipitoisilta paikoilta. Myrkytysriskin kannalta näillä lajeilla ei liene isompaa merkitystä sikäli, että näin pieniä sieniä ei juurikaan kerätä. Ne eivät edes muistuta mitään sieniä, joita meillä yleisesti syödään. Tietty riski voi kuitenkin tulla pikkulasten ja lemmikkieläinten kanssa, jotka saattavat maistella mitä sattuu eteen tulemaan. Erityisesti puistoukonsieni voi kasvaa isoina ryhminä.

TARKKANA AKANSIENTEN KANSSA

Akansientä on pidetty perinteisesti syötävänä, joskaan ei yhtä herkullisena kuin ukonsientä . Onpa siihen liitetty lieviä myrkytysepäilyjäkin. Sittemmin on ilmennyt, että Suomessa kasvaa myös oikeasti myrkyllinen akansienilaji, nimittäin tarha-akansieni

Tarha-akansieni kasvaa puutarhoissa, kasvi- ja viherhuoneissa ja kompos-

Korpihaarakas on Suomessa harvinainen, sitä on tavattu meillä vain neljä kertaa.

Kastanjaukonsieni on hyvin pienikokoinen.

tien kupeessa, usein pieninä ryhminä. Se muistuttaa akansientä, mutta on hieman pienempi. Lakki on valkopohjainen ja tummanruskeasuomuinen. Valkoisen pohjan ja tummien suomujen värikontrasti on jyrkkä.

Tarha-akansienellä on hyvin samannäköinen lähilaji, puistoakansie ni, joka on hieman kookkaampi. Sen jalan tyvi on nuijamainen, kun taas tarha-akansienen jalan tyvi on mukulamainen. Puistoakansieni kasvaa usein nurmikoilla ja puutarhoissa, monesti noidankehinä. Sitä on joskus epäilty myrkylliseksi, mutta toiset kirjat ovat sitä mieltä, että se on syötävä. Kumpikin laji punertuu vauriokohdista aivan kuin akansieni.

Tarha-akansieni on aiheuttanut Suomessa yhden myrkytystapauksen: Eläkeläispari valmisti syötäväksi viisi lakkia, seurauksena voimakkaita oksennuskohtauksia ja ripulointia. Myös vilunväristyksiä ja nenän tukkoisuutta ilmeni. Oireet menivät ohi sairaalahoidon jälkeen seuraavana päivänä.

Suomessa on kerran löydetty myös ”viherakansieni”, jolla ei ole virallista suomalaista nimeä. Sieni tavattiin viherhuoneesta Viljakkalassa vuonna 1997. Sieni on melko lailla ukonsienen näköinen, mutta jalasta puuttuu tummavyöhykkeisyys, ja heltat käyvät iän myötä vihertäviksi. Varsinkin vihertävyys on ainutlaatuinen tuntomerkki ukonsienillä ja tekee lajin helpoksi tuntea. Laji aiheuttaa muun muassa Amerikassa silloin tällöin myrkytyksiä, vakaviakin. Onpa yksi kuolemantapaus pantu sen tiliin.

Tämä laji kannattaa ottaa huomioon, jos kasvi- tai viherhuoneeseen ilmestyy outoja ukonsieniä.

SUOMESSA EI KAVALAHAARAKASTA

Haarakkaista puhuttaessa tulee jatkuvasti esiin kavalahaarakas. Sienestäjiä varoitellaan, että olkaa tarkkana haarakkaiden kanssa, koska on olemassa se myrkyllinen kavalahaarakas. Tosiasia kuitenkin on, että Suomesta ei ole yhtään varmistettua kavalahaarakaslöytöä. Se on eteläinen pyökkimetsien laji.

Kuvassa on puistoakansieni, jonka myrkyllisyydestä ei ole varmuutta. Hyvin samannäköinen lähilaji, tarha-akansieni, on myrkyllinen.

Huonosti tunnettu kaitakorvasieni on pitkäjalkaisempi ja heikkopoimuisempi kuin korvasieni. Se on viisainta käsitellä ruoaksi korvasienen tapaan.

Sen sijaan Suomessa kasvaa harvinaisena toinen laji, korpihaarakas. Sitä on löydetty neljä kertaa aivan eteläisestä Suomesta, pohjoisimpana Hyvinkäältä. Se kasvaa havumetsissä kalkkialustalla. Väriltään se on hyvin kalvakan harmaanvalkoinen, mutta haarojen ”oksat” ovat lempeän vaaleanpunertavat. Sen syöminen aiheuttaa vatsavaivoja. Saksassa se tunnetaankin nimellä ”mahakipuhaarakas”. 

Lasse Kosonen

Artikkelin kirjoittaja Lasse Kosonen on biologi, joka on erikoistunut sieniin, sienten keräilyyn lajin määrityksen kannalta ja valokuvaukseen. Hän on kirjoittanut lukuisia sienikirjoja ja on ollut asiantuntijana Marttaliiton kotitalousasiantuntijoiden kursseilla.

Vähän vaivaa, paljon hyötyä kompostista

Komposti on kotitarhurin kelpo kaveri. Nyt kannattaakin tehdä syystyöt ja valmistella komposti talveen. Näin varmistat, että saatavilla on kasvuvoimaa ja maanparannetta seuraavana keväänä.

Maan hyvä kasvukunto on perusedellytys kaikkien puutarhakasvien menestymiselle. Maasta on pidettävä hyvää huolta muun muassa lisäämällä maahan säännöllisesti orgaanista ainesta, kuten kompostimultaa. Se parantaa maan rakennetta, kierrättää ravinteita, vähentää lannoitteiden tarvetta ja ylläpitää monimuotoisuutta.

HYVÄ MAA ON ELÄVÄÄ Hyvä kasvualusta on tummaa ja multavaa, humuksen tuoksuista. Mururakenteeltaan se on raejuustomaista ja huokoista, sopivan ilmavaa, ja pidättää sekä vettä että ravinteita. Orgaaninen aines ruokkii maan pieneliöitä. Kun sitä on runsaasti, se lisää maaperän elämää merkittävästi. Maassa elää esimerkiksi mikroskooppisia bakteereita ja sieniä sekä hyönteisiä ja lieroja. Monimuotoinen eliöstö edistää

ravinteiden ja hiilen kiertoa ja parantaa maaperän viljavuutta, minkä ansiosta kasvit voivat paremmin.

Kasvijätteet kannattaa jättää paikoilleen maatumaan tai kierrättää ne kompostin kautta takaisin maahan. Myös elintarvikejäte ja käymäläjäte kannattaa mahdollisuuksien mukaan kompostoida kiinteistöllä.

Joskus voi olla tarpeen tuoda muualta orgaanisia maanparannusaineita, kuten kompostimultaa, jotta maan viljavuus paranisi.

TIINA IKONEN • KUVAT MARTTALIITTO

Puolikypsää kompostimultaa voi käyttää katteena.

Kompostointi kuuluu jokaiseen kotipihaan.

Pintakompostointia: Silppua lehdet ruohonleikkurilla ja jätä nurmikolle maatumaan. Lehtiä kannattaa myös haravoida pensaiden alle ja kasvimaalle.

Puutarhakompostia sekoitetaan säännöllisesti

Kompostoi koivunlehdet talven aikana säkissä: Laita lehdet säkkiin, lisää 10 litraa vettä ja 1 litra kananlantarakeita ja sekoita. Sulje säkki ja tee siihen ilmareikiä. Vie suojaan sateelta ja auringonpaahteelta. Kääntele ja sekoittele säkkiä ja lisää tarvittaessa vettä. Lehtikomposti sopii keväällä katemullaksi.

Jätä kuihtuvat kasvit paikoilleen. Ne suojaavat maata ja tarjoavat ravintoa eliöille ja linnuille.

Pilko huonot ja muumiotautiset omenat ja kompostoi ne jyrsijäsuojatussa kompostorissa. Muumiotauti tuhoutuu kompostoinnin aikana, eikä se leviä maata pitkin

NÄIN KÄYTÄT

KOMPOSTIMULTAA

Kompostimultaa voi käyttää kaikkialla puutarhassa: nurmikolle, kasvimaalle, koriste- ja hyötykasveille. Erityisen hyvin se sopii monivuotisille kasveille.

Kypsää kompostia voi sekoittaa kasvualustaan tai käyttää katteena ja levittää keväästä syksyyn. Komposti on kypsää, kun se on väriltään tummaa ja siinä on hyvä humuksen tuoksu. Joitakin karkeita aineksia, kuten oksanpätkiä, voi vielä erottua, mutta muuten multa on tasalaatuista.

Keskeneräinen komposti, jossa on mukana vielä hajoamatonta ainesta, levitetään keväällä tai alkukesällä katteeksi maan pinnalle tai lämpöpenkkien pohjalle. Sitä ei sekoiteta maahan, koska hajoaminen kuluttaa maasta happea.

MAAN RAKENNE PARANEE

Kompostimulta parantaa maan rakennetta monin tavoin. Se kuohkeuttaa tiivistä savimaata ja parantaa vedenläpäisykykyä. Toisaalta se lisää maan kykyä pidättää vettä ja ravinteita, mikä on erityisen tärkeää hiekkamailla ja kuivissa olosuhteissa.

Puolikypsää kompostia voi levittää ohuena katteena maan pinnalle, jolloin se vähentää rikkakasvien kasvua.

LUONNOLLISTA LANNOITUSTA

Kompostimullan ravinteet vapautuvat hitaasti ja tukevat kasvien kasvua pitkäkestoisesti ja luonnollisesti.

Kompostin ravinnemäärät vaihtelevat lähtöaineiden mukaan. Lanta- ja käymäläkompostit ovat hyvin ravinnepitoisia. Elintarvikekomposti sisältää ravinteita kohtalaisesti. Puutarhakomposti on lannoitusvaikutukseltaan maltillinen, mutta tärkeä ravinteiden kierrättäjä sekin. Esimerkiksi lehtikompostissa on ravinteita ja hivenaineita, joita puut ja pensaat ovat ottaneet syvältä maasta.

MUISTETTAVAA SYKSYLLÄ

● Tyhjennä elintarvikekompostoria ja tee tilaa talven jätteille. Puhdista kompostorin ilmakanavat ja säädä ilma-aukkoja pienemmälle. Varmista suotonesteen poistuminen ja tarkista jyrsijäsuojauksen ja eristeen kunto. Varaa seosainetta ja herätettä talveksi.

● Käännä kesän aikana koottu puutarhakomposti . Lisää tarpeen mukaan vettä, herätettä tai kuivaa ainesta. Kompostin kääntäminen sekoittaa kompostin, nopeuttaa kompostoitumista ja parantaa syntyvän mullan tasalaatuisuutta.

● Kompostoi käymäläjäte haittaeläimiltä suojatussa ja pohjaltaan umpinaisessa kompostorissa. Kompostoi vähintään yksi vuosi. Jos käytät multaa hyötykasveille, kompostoi vähintään kaksi vuotta. Sekoita kompostia 2–3 kertaa vuodessa.

TÄÄLTÄ LISÄTIETOA:

martat.fi/kompostointi/ martat.fi/maanparannus/ 

Mäntyjen keskellä on sienestäjän sielunmaisema

Anna Ikkala säilöö ja käyttää sieniä kekseliäästi. Mummun herkkuja pääsevät maistelemaan myös lapsenlapset, joille Anna tahtoo jättää perinnöksi tiiviin luontosuhteen.

MINNA HOTOKKA • KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Anna Ikkala on sienestänyt pikkutytöstä saakka.

Kun on rohkeutta kokeilla, oppii paljon.

Esimerkiksi sen, että sikurirouskun currymainen maku sopii erinomaisesti vaikkapa munakkaaseen. Tai että sikurirouskusta keitetty lakritsaan vivahtava siirappi on oiva höyste juustoille ja jäätelölle.

Saarijärveläinen Anna Ikkala on intohimoinen sienestäjä ja marjastaja, joka suosii lautasellaan satokausien mukaista ruokaa. Metsän antimia täydentävät omassa pihassa kasvatetut kasvikset.

Sienestyksen Anna aloittaa huhtasienillä toukokuun alussa. Kautensa hän päättää toisinaan vasta joulukuun puolella viimeisiin suppilovahveroihin.

– Muutamaan kertaan paleltuneita sieniä ei voi säilöä, mutta paistettuina ne kelpaavat ihan hyvin ruoaksi.

SUOSIKKINA SIENIPÖLY Kun metsästä kertyy paljon tuliaisia, niiden käytössä ja säilömisessä on oltava kekseliäs. Annan kotona on vapaakiertoinen ilmalämmitys, joka helpottaa isojen sienisatsien kuivaamista.

– Meillä on saunassa mieheni tekemiä kärpäsverkkoritilöitä, joiden päällä kuivaan sieniä.

Ystävättärensä vinkistä Anna on ryhtynyt jauhamaan kuivattuja sikurirouskuja, suppilovahveroita ja torvisieniä tehosekoittimella hienoksi jauheeksi. Tätä tuotetta hän kutsuu sienipölyksi.

– Pölyjä on helppo säilyttää, ja ne sopivat liharuokiin, kastikkeisiin tai keittoihin. Pikkuisen karkeampaa sienipölyä voi käyttää myös leivonnassa.

Aina ennakkoluulottomat kokeilut eivät mene putkeen.

Anna on huomannut, että kokonaiset suppilovahverot sitkistyvät pakastimessa ja kantarellit maistuvat kuivattuina väkeviltä. Kehnäsienistä puolestaan saattaa tulla herkkävatsaiselle mahavaivoja.

– Kokeilemalla löytää, mikä sieni sopii ja mikä ei.

KARHU VÄISTÄÄ Saarijärven Marttoihin kuuluva Anna aloitti metsien koluamisen jo pikkutyttönä isänsä kanssa.

Isältään hän myös peri metsää.

– Isäni oli kotoisin Kivijärveltä. Suvullamme on ollut siellä metsätila vuodesta 1636.

Anna kertoo muiston metsäretkeltä isän kanssa:

– Olin ehkä kymmenenvuotias, kun lähdin isän kanssa marjaan ja sieneen. Poikkesimme metsätieltä polulle ja yhtäkkiä näimme karhun höyryävän kakkakasan. Katsoin sitä suu auki. Isä sanoi, että karhu on havainnut meidät ja väistää meitä kyllä.

LEVON JA TURVAN LÄHDE Hiljattain

Anna teki lastensa kanssa metsäyhtymän, jotta perintö siirtyisi sujuvasti seuraavalle sukupolvelle.

Metsänomistajalle metsä on samaan aikaan lepopaikka ja taloudellisen turvan lähde.

– Arvostan luonnonsuojelua ja kunnioitan vihreitä arvoja, mutta hyväksyn myös talousmetsät. Ymmärrän sen, että Suomi elää metsästä, Anna sanoo.

Omassa metsässään Anna noudattaa jatkuvan kasvatuksen periaatetta. Hän ei halua muokata ympäristöä liikaa.

– Metsätila on minulla vain aikansa. Se ei ole kenenkään oma, eikä sitä mukaansa saa.

PIKKUVÄKI OPPII TUNNISTAMAAN

Annalle on tärkeää, että hänen perheessään suhde metsään pysyy tiiviinä sukupolvesta toiseen. Kyse ei ole pelkästään perinteen jatkumisesta.

– Haluan lasten tietävän, miksi luontoa kannattaa kunnioittaa. Sieltä saa niin paljon: syömistä ja liikunnan iloa.

Kun Annan lapset olivat pieniä, hän kuljetti näitä mukanaan metsässä ja siirsi isältään saamiaan oppeja eteenpäin. Sama jatkuu nyt 4- ja 9-vuotiaiden lapsenlasten kanssa.

Anna on esimerkiksi opettanut heitä poimimaan sieniä ja marjoja. Sienistä kantarelli, herkkutatti, suppilovahvero ja torvisienet ovat helppoja tunnistettavia pikkuväelle.

Mummu myös maistattaa lapsenlapsillaan metsän antimista tehtyjä ruokia.

– Heidän suosikkinsa on voissa pais-

Metsän tuliaisia kertyy ahkeralle sienestäjälle.

Anna Ikkalan sienestyskausi päättyy talven kynnyksellä viimeisiin suppilovahveroihin.

Myöhäinen syksy on Annalle mieluisinta metsäaikaa.

tettu herkkutatti. Siinähän on ihana, pähkinäinen maku. Mutta sekaan ei saa laittaa mitään kermaa tai soosia.

Metsässä kulkiessaan Anna ja lapsenlapset tarkkailevat luontoa kaikilla aisteillaan. He ovat esimerkiksi harjoitelleet tunnistamaan lintujen ääniä Jyväskylän yliopiston kehittämällä Muuttolintujen kevät -sovelluksella.

SYKSYN KUULAAT AAMUT Ominta ympäristöä Annalle ovat mäntymetsät. – Tykkään hirveästi kuivista männikkökankaista. Rantametsätkin ovat mieluisia. Vettä ja mäntyjä – siinä on kaksi sielunmaisemaani kuuluvaa elementtiä. Ei liene sattumaa, että Anna asuu Mannilanmännikön ulkoilualueen vieressä Männikkö-nimisellä tontilla.

– Minulla on luontosuhde tässä pihassa!

Kaikkein mieluiten Anna menee metsään myöhäissyksyisenä aamuna. Silloin ilma tuntuu kuulaalta, jalan alla

rapisee kuura ja puiden latvoissa voi nähdä metsäkanalintuja.

Juttuseuraa Anna ei välttämättä kaipaa. Hän ei myöskään koe tarvetta ajatella puiden lomassa mitään erityistä.

– Metsä on minulle pääntyhjäyspaikka.

Anna Ikkalan metsävinkki

– Ota lapset tai lapsenlapset mukaan metsään ja opeta heille, mitä luonto antaa ja miten sitä kunnioitetaan. Kerro, miten monimuotoisia metsät ovat, mitä marjoja voi syödä ja minkä eläinten jälkiä näette. Näin myös kaupunkiympäristössä asuvat lapset saavat luontosuhteen ja konkreettista luontotietoa. 

Parhaat konstit säilömiseen löytyvät kokeilemalla.

Erikoistarjous Marttojen jäsenille!

Koti on voima

Kotiliesi on klassikko, joka puhuttelee eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia lukijoita. Lämminhenkisestä ja inspiroivasta Kotiliedestä löytyy kiinnostavia haastatteluita ja tarinoita, runsaasti hyötytietoa mm. terveydestä, ideoita kotoiluun sekä matkailu- ja kulttuurivinkkejä.

VALITSE LAHJA:

Vyölaukku nahkaa

Magnus Paulin vyölaukku muuntuu moneen käyttöön ja tyyliin. Materiaali on laadukasta nahkaa, jossa on tyylikäs krokokuviointi. Säädettävä olkahihna mahdollistaa käytön sekä olalla että näppärästi vyötäröllä. Edessä kaksi vetoketjullista lokeroa.

Arvo

99,00 €

Tilaa heti!

Lisää luettavaa

Voit myös valita lahjaksi 1 kk lisää Kotiliesiä tilauksesi jatkoksi.

+ 1 kk

Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Pidätämme oikeuden toimittaa tuotteen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tilaajalahjojen määrän. Lahjat toimitetaan postitse noin 3 viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä tilaajalahjoja emme lähetä uudelleen.

vain

39 €

Sinulle nyt 4 kk + lahja!

TILAA NOPEIMMIN NETISSÄ: tilaus.kotiliesi.fi/elomartat TAI skannaa QR-koodi puhelimitse (09) 156 665 ma-pe klo 8:00-19:00

TILAUSKORTTI

Kyllä kiitos!

 Tilaan 4 kk Kotiliedet (8 nroa) vain 39 €

Säästän 63% normaalihintaan 106,00 € verrattuna. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

 Saan Kotiliesi digin veloituksetta Saan valitsemani lahjan (rasti ruutuun)

 Krokokuvioitu nahkalaukku, arvo 99,00 €

 1 kk (2 nroa) Kotiliettä tilaukseni jatkoksi

SUKUNIMI ETUNIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN

Käytä QR-koodia, skannaa älypuhelimella.

POSTIMAKSU MAKSETTU

OTAVAMEDIA

Tunnus 5005030

00003 VASTAUSLÄHETYS

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

Kultainen kiemurakimppu

Harjoittele spiraalikimpun tekemistä. Syyskesällä on erilaisia kasveja hyvin tarjolla.

•SPIRAALIIN tehdyn kimpun etuna on, että voit lisätä ja vaihtaa siihen kukkia mielesi mukaan.

•ALOITA kimpun tekeminen pitämällä ensimmäistä kukkaa niin, että se jää napakasti etusormen ja peukalon väliin. Lisää toinen kukka vinosti niin, että se asettuu noin 45 asteen kulmaan kohdasta, josta pidät kiinni. Varret muodostavat tällöin xkirjaimen.

•ASETA kolmanneksi vihreä verso niin, että se asettuu samansuuntaisesti toiseksi laitetun kukan eteen. Lisää kimppuun kukkia ja vihreää vuorotellen pitäen napakalla otteella varsista. Kierrä kimppua kädessäsi ja jatka kukkien ja vihreän lisäämistä tasaisesti eri puolille kimppua.

Näin onnistut

•VIIMEISTELE kokonaisuus lisäämällä tai vaihtamalla kukkia. Voit myös nostaa ja laskea kukkia niin, että ne asettuvat toivomallesi korkeudelle. Sido valmis kimppu narulla.

Kultapallo on pääroolissa, pienet kukinnot säestävät.

Harjoittele spiraalikimpun tekemistä moneen kertaan ja kokeile erilaisia tapoja. Tekniikka on yksinkertainen, mutta k ukkien pitäminen napakassa otteessa saattaa tuottaa aluksi vaikeuksia. Jos olet oikeakätinen, pidä kimppua vasemmassa kädessä ja lisää kukkia ja vihreää oikealla kädellä.

Käytä runsaasti vihreää. Välivihreä auttaa ilmavan kimpun sitomisessa ja pitää kukat toivotussa asennossa. Jos kimppu tuntuu liian tiiviiltä tai suppuiselta, irrota sidontanaru ennen maljakkoon laittamista. Kukat pysyvät edelleen spiraalissa, mutta asettuvat ilmavasti.

Kuvan kimpussa on kultapalloa, luppiota, keltatörmäkukkaa, helminukkajäkkärää ja palmusaraa.

Valitse maljakko, joka on tilava alaosastaan. Siinä on tilaa varsien muodostamalle spiraalille.

OUTI TYNYS • KUVA RITVA TUOMI

INSPIRAATIO

Oma soppi

Työhuone, nurkka, pöydänkulma, hyllynpätkä... Kun harrastukseen liittyvät välineet ovat yhdessä paikassa, on helppo ryhtyä tuumasta toimeen innostuksen iskiessä.

Vain ainutlaatuisia asuja

Kässämartat Lahesta -ryhmän vetäjä Kirsi Peltola valmistaa lähes kaikki vaatteensa itse rintaliivejä ja kenkiä myöten. Jokaisella vaatteella on oma tarinansa, ja jokaiseen liittyy vahva tunneside.

Materiaaleina Kirsi suosii kierrätettyä ja hukkapaloja.

MERJA FORSMAN • KUVAT ILONA SAVOLA

Kirsi Peltola ompeli mummonsa vanhoista verhoista värikkään takin, joka kerää katseita ja kehuja.

Kirsi Peltolan vaatekaapissa joka ikinen vaate – sukkia ja sukkahousuja lukuun ottamatta –on itse tehty.

Kymmenen vuoden aikana kaappiin on kertynyt mekkoja, housuja, paitoja, koruja, toppavaatteita ja kasseja. Hämmästyttävintä on ehkä se, että myös alusvaatteet ja kengät on tehty omin käsin.

– Yritin minä niitä sukkiakin ommella, mutten saanut niihin tarpeeksi joustoa. Tossukoita sen sijaan ompelen, Kirsi nauraa kotonaan Hollolassa.

– Yhteensä näitä itse tehtyjä vaatteita taitaa olla… Kerran pääsin kuuteenkymmeneen, sitten en enää jaksanut laskea.

Vaatevallankumous herätti

Idea tehdä kaikki vaatteet itse syntyi kymmenen vuotta sitten, kun Kirsi törmäsi Vaatevallankumous-kampanjaan, jonka ideana on lisätä tietoisuutta vaateteollisuuden epäoikeudenmukaisuuksista.

Vaatevallankumous järjestetään vuosittain huhtikuun viimeisellä viikolla muistuttamaan Rana Plaza -tehdasonnettomuudesta Bangladeshissa vuonna 2013.

– Heräsin siihen, millaisissa oloissa vaatteitamme valmistetaan. Ennen saatoin iloita, kun löysin vaatteen muutamalla eurolla, mutta sitten aloin miettiä, mitä niiden taustalla on ja paljonko tekijät saavat palkkaa, Kirsi kertoo.

– Pikamuotihan on hirveää! Yhdenkin t-paidan valmistus vie 2 700 litraa vettä usein alueilla, joissa vedestä on muutenkin pulaa. Sitten vaate ei edes kestä pitkään käytössä.

Kirsi päätti lopettaa teollisesti valmistettujen vaatteiden hankkimisen ja ryhtyi korvaamaan niitä itse ompelemillaan. Ensin syntyivät mekot, paidat ja housut. Sitten alusvaatteet ja kengät, joiden valmistamista hän opetteli kansaisopiston kurssilla.

– Kenkien tekemiseen jää koukkuun!

Aina kun näen kivan kankaan, mietin, millaiset kengät siitä voisi valmistaa. Itse tehdyt alusvaatteet taas ovat niin mukavat. Rintaliivien valmistaminen

Työhuone on hyvässä järjestyksessä. Värit ja materiaalit ruokkivat ideointia.

on millintarkkaa hommaa, eivätkä ne synny hetkessä. Mutta kun liivit saa sitten päälleen, tunne on mahtava. Ne istuvat täydellisesti, eikä niissä ole kutittavia lappuja ja pitsejä!

Toiset ovat kenkähulluja ja ostavat kaappeihinsa aina uusia pareja. Kirsi kertoo olevansa kenkähullu siinä mielessä, että aina, kun hän näkee mielenkiintoisen kankaan, hän miettii, millaiset kengät siitä voisi tehdä.

Vanhat ompelukaavojen pakkaukset ovat esillä retrohengessä.

Itse tehdyt vaatteet ovat rakkaita. Kun valmistukseen on mennyt aikaa ja vaivaa, vaatteeseen syntyy erityinen suhde.

Tetristä ja nollahukkaa

Kirsi käyttää vaatteissaan mahdollisimman paljon second hand -materiaaleja ja hukkapaloja.

– Minusta on hauska pelata Tetristä jämäpaloilla. Siinä on mukana sellaista nollahukka-ajatustakin. Kun saan kaiken kankaan käytettyä, siitä tulee niin mahdottoman hyvä mieli, Kirsi kehaisee.

Hukkapaloja hän saa äidiltään, anopiltaan ja muilta martoilta. Etenkin äitinsä vaatekaappia Kirsi pitää todellisena aarreaittana.

Kirpputorilöytöjä Kirsi suosii monestakin syystä.

– Kirpputorilla myytävät kankaat on usein pesty jo monta kertaa, joten niistä on huuhtoutunut myrkkyjä pois. Halpa uusi kangas saattaa nyppyyntyä heti ekan pesun jälkeen, mutta jos kirpputorilta löydetty kangas ei ole nyppyinen, se säilyy sellaisena todennäköisesti pidempään, Kirsi kertoo.

Itse tehty on rakas

Taloushallinnossa työskentelevälle

Kirsille vaatteiden valmistaminen on mieluisa harrastus ja hyvää tasapainoa koneella istumiselle.

– Ompeleminen on kulkenut aina mukanani. Teimme jo lapsena äidin kanssa vaatteita yhdessä. Se oli yhteinen harrastuksemme, ja haaveilin pitkään käsityöopettajan ammatista.

Vaatteiden suunnitteleminen ja tekeminen vaatii luovuutta ja herättää mielikuvituksen. Kirsi kertoo välillä miettivänsä jopa yön pimeinä tunteina, mitä seuravaksi ompelisi.

Itse tehty on myös erityisellä tavalla rakas.

– En ole koskaan halunnut pukeutua kuten muut. Nyt saan juuri sellaisia vaatteita, joita haluan. Koska vaatteet ovat vanhoista kankaista, niihin liittyy myös tarinoita. Pukeutuessani mietin, keneltä kangas on saatu, Kirsi kertoo.

Kun omaa vaatetta on valmistanut tuntikausia, siihen syntyy syvempi suhde. Tehdasvalmisteisiin vaatteisiin sellaista suhdetta ei Kirsin mukaan synny.

– Ajattele, että vaikka robotit pystyvät jo vaikka mihin, ne eivät pysty valmistamaan vaatteita. Kaikki vaatteet ovat

tekee alusvaatteensakin itse. Pesunkestävä martta -pikkuhousut on ommeltu vanhasta t-paidasta, rintaliivit marttakankaasta.

– On iso homma saada oikean kokoiset liivit. Niissä pitää olla millintarkka joka suunnasta, että ne istuvat.

Vaatteiden valmistus on hyvää vastapainoa päivätyölle taloushallinnossa. Kirsi haaveili aikoinaan käsityöopettajan ammatista. Kässämarttojen vetäjänä hän saa toteuttaa osaajan ja ohjaajan taitojaan.

ihmisten tekemiä – ja sitten niitä käytetään kerran tai pari ja heitetään roskiin. Sille pitäisi tehdä jotain! Kirsi sanoo.

Kirsi

Opettajahaave toteutui marttana

Kirsistä ei siis koskaan tullut käsityöopettajaa, mutta hänestä tuli kässämarttojen vetäjä kymmenen vuotta sitten.

– Kävin Lahden Marttalassa kysymässä, saisinkohan vetää kässämarttojen Lahdessa. Se voisi olla mun juttu. Pääsin sillä tavalla toteuttamaan urahaavettani, Kirsi sanoo.

Hän suoritti Marttaliiton käsityöosaajakoulutuksen ja lähetti silloisen piirin, Itä-Hämeen Marttojen, sähköpostilistaan viestiä uudesta ryhmästä.

– Yhtäkkiä paikalle tuli yllättävän paljon marttoja eri puolilta piiriä. Se oli kiva juttu!

Kässämartat Lahesta kokoontuu kerran kuussa, ja Kirsin lisäksi tapaamisia suunnittelee ja vetää viiden martan porukka. Osallistumismaksuna pyydetyn viiden euron hintaan kuuluu opastusta, materiaalit ja kahvit, ja mukaan voi tulla kuka vain, oli Marttojen jäsen tai ei.

– Tarkoitus on tehdä illan aikana jotain, mikä valmistuu kerralla. Tärkeintä on onnistumisen ilo. Tosin kerran meillä oli paperitähti-ilta, jossa ei onnistunut kukaan, Kirsi nauraa.

Paperitähtien lisäksi kässämartat ovat askarrelleet muun muassa kukkia vanhoista trikoopaidoista, säilyketölkkilyhtyjä, mehiläisvahakelmuja, kosmetiikkaa, kortteja, makrameetöitä ja tuulikelloja vanhoista sälekaihtimista.

– Jostain syystä usein kuvitellaan, että martat kutovat vain villasukkia. Me teemme kässämartoissa kaikenlaista! Kerran kudoimme jättikutimilla jättipatalapun vanhoista t-paidoista ja arvoimme sen messuilla, Kirsi kertoo.

Yhteisten käsityöiltojen lisäksi Kirsi järjestää kässäfestareita ja -leirejä, joissa yövytään ja tehdään useamman päivän ajan jotain isompaa projektia.

– Olemme olleet Kärkölässä leirikeskuksessa ja kerran vuokrasimme paritalon Himokselta. Meillä on kyllä kivaa yhdessä! Kirsi sanoo.

Kirsi Peltola ompeli pallomekon äitinsä vanhasta äitiysmekosta. – Äitini piti mekkoa vuonna 1970, kun hän odotti minua. Äidin kaappi on minulle todellinen aarreaitta!

Korvakorut ja kaulakoru on tehty sormustimista. Taustalla on itse tehty tilkkutyö, jonka kuvioista syntyy optinen illuusio. Toisin kuin katsoja voisi kuvitella, linjat ovat suorat ja jokainen tilkku saman kokoinen.

Seuraa Kirsiä Instagramissa: https://www.instagram.com/_kirsimarja_ompelee_

Seuraa Lahden kässämarttoja Instagramissa: https://www.instagram.com/kassamartat_lahesta

Hän on

• Kirsi Peltola

• Taloushallinnon ammattilainen

• 54 vuotta

• Asuu Hollolalassa.

• Kässämartat Lahesta -toimintaryhmän perustaja ja vetäjä.

• Paimelan Marttojen jäsen ja entinen puheenjohtaja. Yhdistys on perustettu alun perin Kivennavalla 1922 ja muuttui Paimelan Martoiksi virallisesti vuonna 1952. Jäseniä noin 40.

• paimelan.marttayhdistys.fi 

Lahjoita naisille ja tytöille aktiivinen tulevaisuus

martat.fi/lahjoita

”Kolme vuotta sitten aloitin naisten lainaringissä: ostin ensimmäisen vuohen ja kottikärryt. Nyt vuohia on jo seitsemän ja kaikki lapseni käyvät koulua.”

• Maryam, Hargeisa, Somalimaa

Martat tukevat naisten ja tyttöjen koulutusta ja elinkeinoja Afrikassa, jotta jokaisella olisi oikeus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista.

TULE MUKAAN – lahjoita jo tänään!

Esimerkkihintoja:

• 25 euroa: kuukausi ompelukurssia yhdelle naiselle

•30 euroa: kuukausi ruuanvalmistus- ja ravitsemuskoulutusta yhdelle naiselle

• 175 euroa: työvälineet yritystoiminnan käynnistämiseen

Tili: Nordea FI49 1243 3000 0854 63 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

Myssyn alla lämpö säilyy

•KUVA LAURA RIIHELÄ

Palautetaan pannumyssy taas pöytiimme!

Tämän kannunlämmittimen lehtimäinen

pintakuvio tehdään kirjomalla.

Kuvan työssä käytetyt langat on värjätty kasviväreillä.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO

MUUTAMA VUOSIKYM -

MEN SITTEN kaunis pan numyssy kuului jokaiseen tee- ja kahvipöytään, nykyisin sitä näkee harvem min.

Tämän pannumyssyn pohjakankaana on kanavakangas. Kirjontaan käy tetään villakirjontalankoja, langanloput neulekorista käyvät myös mainiosti. Kuvan myssyn langat ovat kasvivärjättyjä.

Pinta muodostuu pienis tä lehdistä, joita on helppo tehdä. Niiden kirjomiseen tulee melkein intohimo! Sommittele väritys oman makusi mukaan.

KOKO:

● Korkeus 26 cm

● Alareunan ympärys 55 cm

● Sovella koko oman teekannusi mittojen mukaan.

TARVIKKEET:

● 30 cm kanavakangasta (3 ruutua/cm), leveys 60 cm

● Villakirjontalankoja, 6–7 erilaista väriä. Pohjaväriä kuluu eniten.

● Pala polyestervanulevyä ja puuvillakangasta vuoriksi

● Tylppäkärkinen kanavaneula

● Maalarinteippiä

TEE NÄIN:

höyrytä työ kevyesti nurjalta.

KOKOAMINEN

Laita aluksi maalarinteipit kanavakankaan reunojen ympäri. Näin kangas ei purkaudu eikä lanka tartu kirjottaessa reunoihin.

ALOITUS

Katso kirjontaohje piirroksesta. Voit tehdä pistot myös eri järjestyksessä.

HUOMAA

Kun lehti on valmis, ompele pystypisto lehtiruodiksi.

● Mittaa kirjotun alueen koko. Leikkaa vanulevystä samankokoinen pala, mutta lisää sivuihin 1 cm saumanvaraa.

● Leikkaa vuorikangas samoin, mutta lisää myös alareunoihin 2 cm:n saumanvarat.

● Aseta vanulevy vuorikankaan nurjalle ja taita kaksin kerroin niin, että vuori jää vanun sisäpuolelle.

● Ompele sivusaumat.

● Taita kirjonnan lyhyiden sivujen kanavakangas

1.PISTO: D1 D5

2. C 2 D5

3. B3 D6

4. A4 D7

5. A 5 D8

6. A6 D9

Ompele toinen puoli peilikuvaksi E2 D5 jne.

Kirjotun lehden malli:

Satoa odotellessa

Sienisadosta ei koskaan ole takeita, mutta virkkaamalla pääset varmasti tatin syrjään kiinni.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO

• KUVA LAURA RIIHELÄ

TOTEUTA SATUMAINEN

sienimetsä lankaa ja koukkua käyttäen. Muuntele oheisia perusohjeita ja etsi sienikirjoista lisää ideoita väreihin ja muotoihin. Voit myös luoda aivan uusia lajeja mielikuvituksen voimin.

Muistele käsityön ääressä hyviä sieniretkiä ja suunnittele tulevia. Ehkäpä maskotti toimii onnea tuovana amulettina syksyn metsäreissuilla.

TARVIKKEET:

● Sienet virkataan sileäpintaisesta puuvillalangasta normaalia pienemmällä koukulla, jotta pinnasta tulee napakkaa ja tiivistä. Kaikenlaiset jämälangat sopivat hyvin.

● Ohuemmat langat voit virkata kaksinkertaisena.

● Työssä on käytetty koukkua n:o 1.50. Voit kokeilla myös puoli numeroa suurempaa koukkua, jos virkkaaminen pienellä koukulla on hankalaa.

Lisäksi

● täytteeksi vähän vanua

● neula

● koristeluun muliinilankaa ja helmiä.

TEE NÄIN:

PAKSUMPI JALKA

1. krs: Tee sormesi ympäri lankalenkki ja virkkaa lenkin ympärille 8 kiinteää silmukkaa (ks). Kiristä aloitusreikä umpeen. Aseta koukun juureen poikittain lyhyt lanka merkiksi kerrosten vaihtumisesta. Lanka pysyy silmukoiden välissä ja voit siirtää sitä tarvittaessa kerrokselta toiselle.

2. krs: Virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan 2 ks.

3. krs: Virkkaa joka toiseen ed. kerroksen silmukkaan 2 ks ja joka toiseen 1 ks.

4. krs: Virkkaa joka kolmanteen ed. kerroksen silmukkaan 2 ks, muihin 1 ks.

5. krs: Käännä työ ja vaihda samalla virkkaussuuntaa, saat selkeämmin taittuvan reunan. Virkkaa jokaiseen ed. kerroksen silmukkaan 1 ks.

6.–7. krs: Virkkaa jokaiseen ed. kerroksen silmukkaan yksi ks. (Voit virkata lisää kerroksia, jos haluat korkeamman jalan.)

8. krs: Virkkaa kiinteitä silmukoita, kavenna joka 8. silmukka.

9. krs: Virkkaa kiinteitä silmukoita, kavenna joka 7. silmukka.

10. krs: Virkkaa kiinteitä silmukoita, kavenna joka 6. silmukka.

11. krs: Virkkaa kiinteitä silmukoita, kavenna joka 5. silmukka.

12. krs: Virkkaa kiinteitä silmukoita, kavenna joka 4. silmukka.

Täytä jalka tiiviisti vanulla, jatka vielä virkkausta pari kerrosta. Katkaise lanka ja ompele reikä kiinni.

OHUEMPI JALKA

1.–2. kerros kuten edellä. Jatka virkkaamista ilman lisäyksiä, kunnes jalka on sopivan pituinen. Katkaise lanka. Täytä jalka vanulla ja ompele kiinni.

LAAKEA LAKKI

Aloita samoin kuin paksumpi jalka ja virkkaa 4 ensimmäistä kerrosta samoin. Jatka ilman lisäyksiä 4 kerrosta tai haluamasi verran, katkaise lanka ja

päätä. Vielä laakeamman lakin saat, kun jatkat lisäyksiä pidempään.

SUIPPO LAKKI

Virkkaa samoin kuin laakea lakki 3:nteen kerrokseen asti. Jatka 2 kerrosta ilman lisäyksiä ja lisää 6:nnella kerroksella tasaisin välein 4 silmukkaa. Virkkaa vielä 2 kerrosta.

VINKKI: KOKEILE

RAPUVIRKKAUSTA

Voit virkata viimeisen kerroksen rapuvirkkausta, jolloin saat koristeellisen reunan: Olet virkannut tähän asti kiinteitä silmukoita edeten oikealta vasemmalle, virkkaa nyt vasemmalta oikealle. Pistä koukku edellisen kerroksen silmukkaan langan oikealta puolelta, ota lanka koukulle ja tee kiinteä silmukka. Jatka näin koko kerros.

VIIMEISTELE

Päätä langanpäät ja kiinnitä lakit jalkaan muutamalla pistolla. Muotoile käsissäsi sienen pohja tasaiseksi, niin että sieni pysyy pystyssä.

PUNAISEN SIENEN KORISTELU

Tarvitset valkoisia siemenhelmiä n. 20 kpl, ohuen neulan ja ompelulankaa. Tee langan päähän solmu ja jätä se lakin alapuolelle, pistä neula oikealle ja pujota neulaan yksi helmi. Pistä neula takaisin lakin alapuolelle ja siirry uuden helmen kohtaan. Kiinnitä kaikki helmet tasaisesti lakkiin ja päätä langanpää.

VINKKI: LISÄÄ YKSITYISKOHTIA

Ompele muliinilangalla sieniin yksityiskohtia: täpliä, neulasia tai vaikkapa toukan kurkistelemaan. 

KUVITUS KATJA KUITTINEN • TEKSTI HELENA KOKKONEN

MARTTAILU

Rentoa

reippailua

Anttolan Martat ulkoilivat metsäjoogan merkeissä. – Hyvin taivuttiin ja puitakin halattiin! kommentoivat retkeläiset.

Lisää poimintoja yhdistysten tapahtumista Monessa mukana -sivuilla, s. 62 –65.

ilo.

Vähemmän paperitöitä, kiitos!

Kun hallinto kevenee, pääosaan nousee yhdessä tekemisen

Marttailu on kivaa, mutta yhdistyksen hallinto saattaa tuntua vastuuhenkilöistä taakalta. Kuinka hallitustyöskentelystä saisi mahdollisimman simppeliä?

Lähtisitkö yhdistyksen hallitukseen? Moni kavahtaa jo pelkkää kysymystä. Usein syynä on pelko isosta työmäärästä.

– Yhdistyskyselyissämme neljäsosa vastaajista sanoo, että heidän yhdistyksessään puheenjohtaja ja sihteeri suunnittelevat ja toteuttavat kaiken toiminnan. Silloin yhdelle ihmiselle tuleekin paljon tehtävää, sanoo Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara

Tässä maassa on kuitenkin myös paljon marttayhdistyksiä, joiden aktiivit ovat tehtävästään tavattoman innostuneita eivätkä pidä hallinnon pyörittämistä raskaana.

Miten yhdistyshallinnosta selviäisi mahdollisimman helpolla?

YHDESSÄ, PIKKUHILJAA Reija Salovaara muistuttaa, että yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt sanelevat hallituksen työskentelyä suhteellisen vähän. Iso osa toimintatavoista on täysin sovittavissa.

Marttaliitolla on yhdistyksille muutama toive: Liiton oma hallinto helpottuu, kun yhdistykset pitävät Marttarekisterin ajan tasalla ja seuraavat jäsenyyksien alkamista ja päättymistä. Jäsenhankinnan edistämiseksi jokaisen yhdistyksen kannattaa toimittaa itsestään lyhyt kuvaus Martat.fi-sivustolle.

KANNATTAA KOKEILLA

Näillä vinkeillä hallinto kevenee ja pääosaan pääsee yhdessä tekemisen ilo.

Riittäisikö pienempi hallitus?

Ongelma: Tarvittaisiin mahdollisimman iso hallitus vastuita jakamaan, mutta suurta porukkaa ei saada kasaan. Ratkaisu: Hallituksen ulkopuoliset toimihenkilöt. Esimerkiksi viestintävastaavan tai rahastonhoitajan ei tarvitse kuulua hallitukseen.

Ehkä joku teidänkin jäsenistänne olisi valmis ottamaan itselleen tarkkaan rajatun tehtävän, vaikkei ehdikään osallistua muuhun hallitustyöskentelyyn?

Hallituksessa kannattaa myös kehitellä työpareja, jotta tiedot eivät ole yhden ihmisen takana. Jo hallituksen aloittaessa voidaan alkaa miettiä, kenestä tulisi seuraava puheenjohtaja. Voisiko vaikka varapuheenjohtajasta kasvattaa pikkuhiljaa uuden luotsin?

Ryhmät iltoja organisoimaan Marttailtoja järjestämään voi pyytää hallituksen ulkopuolelta yksittäisiä vastuuhenkilöitä tai työpareja. Koko jäsenistö voidaan myös jakaa ryhmiin, jotka vastaavat vuorollaan iltojen emännöinnistä.

Jos yhdistys on iso, ryhmässä voi olla esimerkiksi 10–15 jäsentä. Siitä joukosta aina osa pääsee järjestämään iltaa kerran tai pari vuodessa. Ryhmille valitaan vetäjät, ja poppoot sopivat käytännön asioista keskenään Whatsappissa.

Toiminnan tilastointi auttaa toimintakertomustaan laativaa yhdistystä muistamaan, miten monta henkeä marttaillat ovat tavoittaneet ja kuinka paljon vapaaehtoistyötä on tehty. Liitto taas voi lukujen pohjalta perustella rahoittajille toiminnan vaikuttavuutta.

– Maailma ei kaadu siihen, jos jokin yhdistys ei tilastoi, mutta kyllä me aidosti toivomme, että mahdollisimman moni sitä tekisi, Salovaara sanoo.

Hän toivoo ihmisten suhtautuvan myös hallinnollisiin tehtäviin marttamaisen uteliaasti ja avoimin mielin.

– Jos ei heti osaa kaikkea, ei hätää. Voi kerätä tietoa pikkuhiljaa ja kysyä muilta apua. Aina joku tietää.

Vapaaehtoisia on tärkeää muistaa kiittää. Sanallisen kiitoksen lisäksi voi antaa vaikka kauniin kortin tai kauraryynipussin.

Aikaa säästävää viestintää

Kun perustaa yhdistykselle sähköpostilistan, jäsenten sähköpostiosoitteita ei tarvitse poimia Marttarekisteristä joka kerta erikseen. Meilejä voi myös ajastaa valmiiksi, esimerkiksi niin, että viestit ovat vastaanottajalla viikkoa ennen marttailtaa. Nettisivujen perustamisessa auttaa tarvittaessa piirin mediamartta. Sivuille kannattaa laittaa vain aikaa kestävät perustiedot, joita ei tarvitse jatkuvasti päivittää. Pitkälle pääsee jo toiminnan kuvauksella, yhteystiedoilla ja muutamalla valokuvalla. Marttaliitto kehottaa pitämään huolta myös niistä jäsenistä, joilla ei ole sähköisiä viestintävälineitä. Kannattaa sopia, kuka tarvittaessa soittaa tai lähettää paperikirjeen.

Aina ei tarvitse kokoustaa Kokouksia voi vähentää ennakkosuunnittelulla ja pikaviestimiä hyödyntämällä.

Hallitus voi päättää, että tänä vuonna käytetään retkeen tietty summa rahaa. Myöhemmin jäsenet saavat äänestää retkikohdetta Whatsappissa. Käytännön toteutuksesta hallitus sopii keskenään viestittelemällä.

Myös sähköpostikokous on kelpo vaihtoehto, jos asialista on hyvin lyhyt. Joissakin yhdistyksissä hallitus järjestää pikakokouksen marttaillan tai käsityökerhon alussa.

MINNA HOTOKKA • KUVAT KERTTU MALINEN

FAKTA

TÄMÄ RIITTÄÄ

Minimivaatimukset hallitukselle:

- pöytäkirja vuosikokouksesta

- Vuodessa 1–2 hallituksen kokousta. Toisessa allekirjoitetaan tilinpäätös ennen vuosikokousta ja toinen on toiminnansuunnitteluilta. Jälkimmäisen voi korvata viestinvaihdolla.

- pankkitili, jonka käyttöoikeudet ovat ajan tasalla

- ilmoitus vastuuhenkilöiden muutoksista Patentti- ja rekisterihallitukselle

- yhdenkertainen kirjanpito (Marttaliitolla on hyvä Excel-pohja).

NÄISTÄ VOI LUOPUA

- keskustelupöytäkirjat

- toimintaryhmien pöytäkirjat

- päiväkirjan pitäminen tapahtumista

- Marttaliitosta tulevien kirjeiden arkistointi.

TIESITKÖ?

Yhdistyksen toimintaa voi kehittää Marttayhdistyksen menestyksen avaimet -itsearviointilomakkeella. Lataa lomake Martat.fi:n Yhdistyskanavasta.

EROON TURHISTA TYÖVAIHEISTA

Kun Karpaloniemen Martat aloitti toimintansa Oulun seudulla vajaa vuosi sitten, yhdistys päätti hoitaa hallintonsa mahdollisimman kevyesti.

– Jäsentemme keski-ikä on alle 40 vuotta. Elämme aktiivista arkea, joten meillä ei ole ylimääräistä aikaa paperinpyöritykselle, kertoo puheenjohtaja Kaisa Salmu

Viisihenkinen hallitus sopii asioista mahdollisimman paljon Whatsapp-keskusteluissa, jolloin viesteihin voi vastata vaikka lapsen sählytreeneistä kentän laidalta.

Käytössä ovat Googlen työkalut, kuten sähköpostilista ja Formslomaketyökalu, jolla voi kerätä marttailtojen ilmoittautumiset. Kokousten esityslistat syntyvät ryhmätyönä Drive-pilvitallennuspalvelussa. Sihteeri naputtelee pöytäkirjat valmiiksi jo kokousten aikana.

Varainhankintaa helpottamaan yhdistys hankki Zettle-maksupäätteen, jolla voi näppärästi kerätä myös marttailtojen osallistumismaksut. Yhdistys käyttää myös Mobilepayta.

– Meillä ei käytetä käteistä. Kukaan ei halua ottaa rahanyssäköitä vastuulleen ja kiikuttaa niitä panomaatteihin.

ILMAPIIRILLÄ ON VÄLIÄ

Yhdistyksen toimintakalenteri on varsin vireä, koska siihen merkataan myös liiton ja piirin järjestämiä tapahtumia. Joskus martat viettävät iltaa muiden järjestämässä maalaustyöpajassa tai konsertissa.

– Seuraamme myös toisten marttayhdistysten toimintaa somessa ja poimimme sieltä parhaat ideat.

Salmun mielestä hallituksen jäsenten on tärkeää miettiä, mihin tapaan he puhuvat jäsenistölle hallitustyöskentelystä.

– Jos puhe on sitä, että voi voi, kun on niin kovasti hommaa, se äkkiä kääntyy niin päin, ettei kukaan halua hallituksen pesteihin.

Juttua varten on haastateltu myös Hämeen-Pirkanmaan Marttojen vertais- ja mediamarttaa Ritva Antilaa sekä Kuopion Keskikaupungin Marttojen sihteeriä Mervi Seppästä. Lisäksi lähteenä on käytetty Martan iltapala -webinaaria 24.4.2025, jossa käsiteltiin yhdistyshallintoa.

Toimittaja on Pettuveen Marttojen puheenjohtaja.

Vaaransa on siinäkin, jos jäsenten tai uusien hallituslaisten ideoihin suhtaudutaan torjuvasti.

– Perinteet ovat tärkeitä, mutta pitää muistaa, että marttatoiminta kehittyy ja menee eteenpäin. Asioita voi tehdä monella lailla, ja silti ne on ihan hyvin tehty, Salmu painottaa. 

Kaisa Salmulla on pitkä kokemus yhdistystoiminnasta. Hän kannustaa yhdistyksiä jatkuvaan jäsenhankintaan, jotta toiminta pysyy vireänä myös tulevaisuudessa.

Marttana opit enemmän

IRMELI YLITALO

Marttaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kouluttautua ja syventää tietojaan järjestömme ydinteemoista. Opiskelemalla kehität osaamistasi ja saat valmiuksia toimia vapaaehtoisena sekä yhdistystoiminnan kehittäjänä. Omalla esimerkilläsi innostat myös muita oppimaan!

Ilmoittautuminen syksyn kursseille on käynnissä.

MARTTAOPINNOT 2025 –VARMUUTTA OSAAMISEEN

Marttaopinnot toteutetaan Marttaakatemiassa yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Opinnoista saa virallisen suoritusmerkinnän Oma opintopolku -palveluun. Opinnot maksavat 10 €/ opintopiste. Ilmoittautuminen syksyn kursseille on nyt käynnissä. Lue lisää: martat.fi/marttaopinnot

SYKSYN OHJELMA

Kurssi Aika

Sienestyksen peruskurssi (1 op) 1.9.–31.10. Kompostointi (1 op) 1.9.–31.10.

Kodin kemikaalit (1 op) 1.9.–31.10.

Kotivara kuntoon (1 op) 15.10.–15.12.

VAPAAEHTOISTEN KOULUTUKSET –

LÖYDÄ OMA POLKUSI

Marttojen uusi koulutuspolku tukee erilaisissa vapaaehtoisrooleissa toimivien marttojen osaamista. Koulutukset ovat maksuttomia ja ne toteutetaan etänä. Vapaaehtoisten koulutuksista saat eväät innostavaan marttailuun.

VAPAAEHTOISEN KOULUTUSPOLKU

1. Vapaaehtoisen peruskoulutus Ensimmäinen askel vapaaehtoistoimintaan. Saat tietoa vapaaehtoisena toimimisesta ja eri vapaaehtoistehtävistä Martoissa.

2. Vapaaehtoisryhmien omat peruskoulutukset

Syvennä osaamistasi ja toimi aktiivisesti yhdistyksessäsi tai marttapiirisi vapaaehtoisena. Ilmoittautuminen kevään 2026 opintoihin alkaa 8.12.

3. Täydentävät koulutukset

Ketjukoulutuksia, verkkoluentoja ja kursseja Martta-akatemiassa.

Ilmoittaudu Vapaaehtoisen peruskoulutukseen. Syksyllä järjestetään neljä samansisältöistä etäkoulutusta. Valitse itsellesi sopiva ajankohta:

Lue lisää ja ilmoittaudu: martat.fi/vapaaehtoisen-koulutukset 

KUTSU KAVERI MUKAAN

martat.fi/liity

Syksyllä moni etsii uusia harrastuksia, ja aika onkin otollinen Marttojen jäsenhankinnalle. Marttailu tarjoaa monipuolista toimintaa ja mukavan yhteisön. Uuteen ryhmään on usein helpompi tulla tutun kanssa, ja jäsenkyselyn mukaan puolet martoista onkin liittynyt järjestöön, kun kaveri on pyytänyt mukaan. Kenet sinä voisit kutsua tutustumaan syyskauden ohjelmatarjontaan?

JÄSENEKSI MYÖS ILMAN YHDISTYSTÄ

Tähän saakka on ollut käytäntönä, että kun liitytään Marttoihin, liitytään samalla johonkin marttayhdistykseen. Mutta entä jos ei tiedä, minkä yhdistyksen toimintaan haluaisit mennä mukaan? Nyt tämä tilanne paranee: syyskuun puolivälistä alkaen henkilö voi liittyä Marttaliiton jäseneksi valitsematta mitään tiettyä yhdistystä.

– Haluamme helpottaa jäseneksi liittymistä. Moni jättää liittymättä, kun ei osaa valita itselleen sopivaa yhdistystä, toteaa kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara.

Jäsenyys ilman yhdistystä on välivaihe, jonka aikana jäsen pääsee osalliseksi marttailuun liittyvästä viestinnästä. Tavoitteena on, että jokainen lopulta löytää itselleen sopivan yhdistyksen.

SIENISESONKI ON TÄÄLLÄ

martat.fi/valtakunnallinen-sienipaiva/ Marttojen valtakunnallisena sienipäivänä 30.8. ja sieniviikoilla 31.8.–14.9. marttapiirit ja sienimartat järjestävät tapahtumia ja neuvontaa. Tehtäisiinkö oman yhdistyksen sieniretki? Tai pistetäänkö pystyy oma pienimuotoinen sieninäyttely? martat.fi/pieni-sieninayttely

VAPAAEHTOISET ESIIN

Martat toimivat monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä. Tänä vuonna nostamme vapaaehtoisia esiin ja tarjoamme lisää osaamista ja uusia ideoita toimintaan. Myös vapaaehtoisten marttojen koulutukset uudistuvat.

vapaaehtoisten kertomuksia Martat-verkkolehdessä, martatlehti.fi

LENKILLÄ YHDESSÄ

Marttailukevät huipentui Mahtavaan marttalenkkiin, joka innosti yhdistykset liikkumaan. Mukaan ilmoittautui 260 yhdistystä, ja ulkoilemaan lähti noin 2 700 marttaa. Monin paikoin

TYTTÖJEN JA NAISTEN PUOLESTA martat.fi/puurokuu Lokakuussa yhdistykset tempaisevat Marttojen kansainvälisten hankkeitten puolesta. Toimimme köyhien, vammaisten, syrjäseudulla asuvien ja vähän koulutettujen tyttöjen ja naisten kanssa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Yksi varainkeruun muoto on keittää puuroja ja myydä niitä torilla, seurakunnan tiloissa tai kauppakeskuksessa. Yhdistys voi järjestää oman puuroillan, keskustella hankkeiden kuulumisista ja kerätä jäseniltä osallistumismaksun Marttojen kehitysyhteistyölle. Lahjoituksilla on suuri merkitys naisten omien mikroyritysten perustamisessa, lainarinkien toiminnan tukena ja ravitsemusneuvonnassa. Kannattaa kutsua tilaisuuteen oman alueen kansainvälinen martta ja tutustua Puurokuun uudistettuihin aineistoihin.

torikauppiaiden tai lähikaupan kanssa. Marttaliitto on tehnyt yhdistysten käyttöön materiaaleja ja näyttelyn mallin.

MARTTARUUTUA MIEHELLEKIN

martat.fi/miesten-jarjestopaidan-kaaJäsenten toiveesta marttavaatteiden ompeluohjeisiin on lisätty miesten järjestöpaita. Kaavassa on koot 46–60. Kaava-arkki ja ompeluohje Martanpuodista hintaan 10 € + postikulut. Ruutukangasta voit kysyä omasta marttapiiristäsi tai tilata Martan puo-

LIISA

HUIMA

UUSIA TUULIA YHDISTYKSEEN

Tankkaa ideoita, innostusta ja osaamista yhdistystoimijan koulutuksista. Laita oman yhdistyksesi parhaat käytännöt kiertoon muillekin ja hio taitojasi Marttaohjelmien käytössä. Koulutukset järjestetään etäyhteyksin Teamsilla. Ilmoittaudu mukaan – linkit ja aikataulu osoitteessa martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri

MARTAN ILTAPALAT

● 2.9. klo 17–18.30 Mitä Marttojen tuella on saatu aikaan? Terveiset Kamerunista.

● 8.9. klo 17–18.30 Miten löydetään seuraava puheenjohtaja ja miten vaihto tapahtuu?

● 15.9. klo 17–18 Marttojen koulutusmahdollisuudet ja vapaaehtoisen koulutuspolku

● 30.9. klo 17–18.30 Jäsenhankinta ja vuoden 2026 kampanja

● 5.11. klo 17–19 Kysy yhdistystoiminnasta

● 12.11. klo 17–18.30 Martan iltapala pienille yhdistyksille

MARTAT-LEHTI HUOMATAAN

ETÄKÄSSÄKAHVILAT

● 18.9. klo 17–18.30 Ideoita yhdistyksen käsityötoimintaan

● 13.11. klo 17–18.30 Vuoden 2026 käsityökampanja

ETÄPUUTARHAKAHVILA

● 1.10. klo 17–18.30 Huonekasvit

KOULUTUKSET

● 23.9. klo 17–19 Yhdistyksen nettisivut

● 15.10. klo 17–19 Marttarekisteri

● 19.11. klo 17–19 Rahastonhoitajakoulutus

Martat-lehti on mukava lisä jäsenhankinnan tueksi, onhan lehti tiivis pakkaus marttailun monipuolisesta maailmasta. Yhdistykset voivat tilata lehtiä tapahtu miinsa maksutta Marttaliitosta, osoitteesta jarjestosihteeri@martat.fi. Sähköpostiviestin Aihe-riville kirjoitetaan ”Martat-lehtiä tapahtumaan”. Tilatkaa lehdet viimeistään kuukausi ennen H-hetkeä. Tapahtumissa kannattaa jakaa myös jäsenhankintaesitteitä. Niitä saa sekä piireistä että liitosta.

SIITÄ VAAN SOMETTAMAAN!

martat.fi/yhdistyskanava/viestintamateriaalia

Monet marttayhdistykset viestivät aktiivisesti sosiaalisen median kanavilla, kuten Facebookissa, Instagramissa, X:ssä ja LinkedInissä. Some on tärkeä väline jäsenhankinnassa ja tapahtumatiedotuksessa, sillä tietoa haetaan suoraan sometileiltä. Marttaliitto kannustaa kaikkia yhdistyksiä mukaan someen. Tukea voi hakea someoppaasta, joka on tehty yhdistysten tarpeita silmälläpitäen.

2026 AJATUKSISSA

martat.fi/toiminnan-suunnittelu Eipä aikaakaan, kun on uusi vuosi! Vähitellen voidaan yhdistyksissä laittaa ensi vuoden suunnitelmat tulille ja ajatukset poreilemaan: mitä hauskaa/hyödyllistä/yllättävää/ ennenkuulumatonta/perinteikästä tekisimme vuonna 2026? Parhaassa tapauksessa marttayhdistyksen toimintakalenterissa on jokaiselle jäsenelle jotain niin innostavaa, ettei malta olla osallistumatta.

Marttayhdistykset voivat käyttää kaikille yhteistä toimintasuunnitelman pohjaa ja sen esittelyaineistoa sellaisenaan, tai muokata siitä itselleen sopivan.

Valtakunnalliset tapahtumat:

● Tammi-helmikuu: Marttojen avoimet ovet

● 23.–29.3. Marttailuviikko, teemana kuitu

● 23.5. Mahtava marttaralli 2

● 26.7. Martan päivä

● 29.8. Valtakunnallinen sienipäivä, josta alkavat Marttojen sieniviikot

● 29.10. Marttojen Kekrikekkerit

● 1.–31.10. Lokakuu on puurokuu

PUHTIA PUHEENJOHTAJUUTEEN

martat.fi/puheenjohtajakoulutus Hyvä yhdistyksen puheenjohtaja, tarvitsetko uutta puhtia ja hyviä eväitä luottamustehtävääsi? Marttaliitto järjestää jälleen ensi keväänä verkkokoulutuksen marttayhdistysten puheenjohtajille. Kokonaisuuteen kuuluu kuusi kokoontumiskertaa ja välitehtäviä. Kevään aikana käsitellään puheenjohtajan tehtävää ja yhdistyksen toimintaa eri näkökulmista. Koulutuskerrat ovat 28.1., 12.2., 12.3., 25.3., 28.4. ja 6.5.2026.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 2/2025 suosituin juttu oli Nyt noukitaan nokkoset. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 Marttojen leivontakirjaa. Sen saivat Topi Alakokkare Oulusta, Jaana Kovanen Keravalta, Pirjo Lipponen Juankoskelta, Helena Miikkulainen Joensuusta ja Sirkka Perkkiö Kokkolasta.

Ensi-ilta 5-6.9.

p. 0600 413 143 2 € / min + pvm

Ryhmät (yli 20 hlöä): 044 718 2414 ryhmat.teatteri@kuopio.fi

6.9. ALKAEN

Perustuu italialaisen menestyskirjailija Elena Ferranten Napoliromaanisarjaan!

ELENA FERRANTE - APRIL DE ANGELIS

LOISTAVA YSTÄVÄNI

Tarina kahden naisen elinikäisestä ja monimutkaisesta ystävyydestä Napolin köyhissä kortteleissa, joissa ei pelätä elää, rakastaa ja kuolla.

Rooleissa Vilma Kinnunen, Nenna Tyni ja Riku Nieminen Näytelmässä on mukana seitsemänhenkinen orkesteri.

OSTA LIPUT: lahdenkaupunginteatteri.fi • lippu.fi

Lippumyymälä ti–pe klo 11–17, esityspäivinä esitysten alkuun asti puh. 0600 30 5757 (1,55 €/min+pvm) • lktliput@lahti.fi

Ensi-ilta 6.9.2025

Taava Hakala – Mika Paasivaara

pääosassa PERTTI KOIVULA

SYKÄHDYTTÄVÄ MUSIKAALI YHTEISÖSTÄ, RAKKAUDESTA JA MUUTOKSESTA

ensi - ilta TO 18.9.2025 KLO 18.00 näyttämö SUURI TIEVA-NÄYTTÄMÖ liput 49€ / 44€ / 34€

ROVANIEMEN TEATTERI

Jorma Eton tie 8 A 96100 Rovaniemi 0400 282 484

teatteri@rovaniementeatteri.fi

rovaniementeatteri.fi

Tampere Filharmonia täyttää 95 vuotta 2025. Tule juhlimaan kanssamme. tamperefilharmonia.fi

Orkesterikonsertit perjantaisin klo 19 ja Faunien iltapäivä -kamarimusiikkisarja sunnuntaisin kerran kuussa klo 15 Tampere-talossa.

17.9. päänäyttämöllä

Ensi-ilta

ohjaus ANTTI MIKKOLA

Vehkalahden Metsäkylän Martat retkeilivät Husulan Marttojen kanssa Lotta-muistomerkille.

Virtain Martat tekivät kevätretken Löytyn laavulle.

K

emijärven Marttojen Raija Kostamo ompeli marttavaatteet barbienukeille.

Savukosken Marttayhdistys järjesti gluteiinittomien leipomusten päivän, ohjaajana martta Päivi.

Näträmälän Martat retkeilivät Hiitolanjoelle.

Hirvelä-Haapalan Martat viettivät kesäiltaa Haapalassa laavulla.

Pohjois-Kirkkonummen Martat tekivät keväisiä kukkaistutuksia marttaillassa.

K

uusan Martat osallistuivat Apua Ukrainaan -keräykseen, jossa koottiin äitiyspakkauksia odottaville äideille.

Vieremän Marttojen sokkoretkellä tutustuttiin Kolima Distelleryyn, Pihtiputaan kirkkoon ja Niemenharjun maisemareittiin. Oppaana toimi Pihtiputaan mummu.

P

aimion Vistan Martat auttoivat järjestelyissä Paimion kaupungin 700-juhlavuoden kahvitilaisuudessa Iskun talolla.

Ylikylän Martat askartelivat puulusikoista kukkakransseja.

M

arttatoimintaa esiteltiin järjestöjen torilla Nasta Vinka 2025 -harjoituksessa, Ilmasotakoululla Tikkakoskella.

Saarijärven Marttojen Muistojen illassa nautittiin mocktaileja ja muisteltiin kokemuksia elämän varrelta.

H

arvialan Marttojen toimii avantomartat-ryhmä oli mukana Janakkalan kuntamarkkinoinnin videosarjassa. (Kuva: Iisakki Kennilä)

Varkauden Marttayhdistys vietti tapaamista mocktailien parissa.

Kaasmarkun Martat askartelivat koristeita pääsiäiseksi.

Ilomantsin Martat kokkasivat kasvispainotteista ruokaa.

Mansen Martat tutustuivat Tampereen Ukrainataloon.

V

aasan Martat pitivät vappukahvilaa kirkon kryptassa.

Pelkosenniemen ja Savukosken Marttojen kurssilla tehtiin kasvisruokamatka maailman ympäri. Marttoja ohjasi kotitalousneuvoja Anna-Liisa Tikkanen Lapin Martoista.

Vuonislahden Marttojen munkkikoulussa opeteltiin paistamaan parhaat munkit.

Keskikaupungin Martat Kuopio järjesti kahvilan Minä soitan harmonikkaa -kilpailussa Kuopion Musiikkikeskuksella. Kuvassa puheenjohtaja Lea Tuiremo, Irma Pääkkönen ja Mervi Valta.

Luhtikylän Martat hoitivat K-60 -discoa Orimattilan Jymylinnassa.

K

alevan Marttojen vuosikokous pidettiin Agricolan kirkon kahviossa Helsingissä. Ennen kokousta Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi puhui aiheesta Nato-Suomi osana Euroopan puolustusta ja turvallisuutta.

M

Tammijärven Marttayhdistyksen järjestämässä tapahtumassa Luhangan koulun oppilaat saivat kokeilla kankaanpainantaa.

Savonlinnan Keskikaupungin Martat tutustuivat paloasemaan ja lahjoittivat lapsipotilaita varten neulottuja nukkeja ja eläimiä ambulansseihin.

Raahen ja Rautaruukin Marttojen tekoälykurssin veti yhdistyksen sihteeri Riikka.

iekkiön Martat Hollolasta vierailivat Liha Merosen liikkeen avajaisissa.

Lautiosaaren Martat retkeilivät Kätkävaaran luontopolulla.

Ahtialan Martat tutustuivat Peltopyyn taimitarhaan, järjestelyistä vastasivat Paimion Martat.

Kouvolan Marttayhdistys toimintaryhmineen teki kesäretken Loviisaan, kuvauspaikkana Eija’s Garden Ahvenkoskella.

Kangasalan Marttojen kesäretki suuntautui Suomen pienimpään kaupunkiin, Kaskisiin.

Karhunpään Martat järjestivät puutarhailtapäivän Maritta Nevalaisen upealla pihalla. Kävijöitä oli noin 100.

Puurtilan Martat tekivät elämysmatkan Heinäveden Marjamäen pappilaan, missä toimii villiyrttikioski. Mukana oli marttoja myös Könönpellon, Leppävirran ja Palokankaan yhdistyksistä. Vesivehmaan Marttojen jäsen perehdytti osallistujia villiyrtteihin.

Pornaisten Martat pitivät kahviota Senioridiscossa. Kuvassa Laura (vas.), Jaana, Marjut ja Aija.

Himoisten Martat piristivät kylänraittia kukkasin.

Pyhärannan Marttojen Loimaanretkellä nähtiin Sarka-museo, Alpo Jaakolan Patsaspuisto sekä Kanta-Loimaan kirkko.

Nelimartat tekivät retken Lohijoelle.

Espoon Latokasken Martat tekivät retken Tallinnaan. Kuva otettiin taidemuseo Kumussa, taustalla taulu Naiset rannalla.

K

uusan Martat vierailivat Eija Puttosen omenapuutarhassa omenankukkien aikaan Kuusan Leinolan Laukaassa.

K

okkokankaan Martat reippailivat Kahden valtakunnan lenkillä.

Vihtijärven Martat kutsuivat Vihdin alueen marttayhdistykset ulkoilemaan Nummituvan maastoon. Mukana oli Olkkalan, Haimoon ja Nummelan marttoja opettelemassa esimerkiksi frisbeegolfin pelaamista.

Kajaanin Martat järjestivät ulkoiluiltapäivän Limppusaaressa.

Tervamartat valmistivat kurssilla suolaisia leivonnaisia arkeen ja juhlaan.

Onnittelemme

90 VUOTTA | Maire Nummi 1.8. AskistoHämeenkylän Martat • Sirkka Liusvaara 6.9. Nummelan Martat • Liisa Helkkala 15.9. Keihäskosken Martat • Ilona Lehtinen 8.10. Launeen Martat

85 VUOTTA | Sinikka Helenius 22.4. Hautjärven Martat • Kaija Virkonmaa 19.5. Askisto-Hämeenkylän Martat • Satu Komsi 23.5. Uudenkaupungin Martat • Ulla Pirttilä 8.8. Orimattilan My • Sirkka Maunu 6.9. Lautiosaaren Martat

80 VUOTTA | Marja Inkinen 28.2. Askisto-Hämeenkylän Martat • Marjatta Lahdenperä 8.6. Uudenkaupungin Martat • Sirkka-Liisa Kuusela 29.6. Renkomäen Martat • Taimi Houni 6.7. Kaunisnurmen Martat • Maija Raatikainen 6.7. Pitkälahden Martat • Kaarina Knuutinen 8.7. Hiltulanlahden Martat • Arja Louhelainen 14.7. Pitkälahden Martat • Raija Suihkonen 28.7. Pitkälahden Martat • Ulla-Anneli Penkkala 31.7. Uudenkaupungin Martat • Seija Widell 3.8. Kaasmarkun Martat • Marjo Heikkinen 10.8. Lautiosaaren Martat • Anna-Liisa Ristilä 11.8. Ristinummen Martat • Raija Rekola 13.8. Paavolan Martat • Marjatta Pekkarinen 16.8. Hiltulanlahden Martat • Tuula Vironen 25.8. Luhtikylän Martat • Anna-Liisa Haapala 28.8. Syväsenvaaran Martat • Inkeri Aaltonen 29.8. Laitilan Katinhännän My • Kirsti Kangastalo 5.9. Tornion Martat • Valma Huovinen 12.9. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Tuula Nickberg-Kinnarinen 12.9. Pakilan Martat • Aira Nevalainen 15.9. Orimattilan My • Alli Hakulinen 17.9. Kiteen Säyneenkylän Martat • Raili Nori 17.9. Ristinummen Martat • Sisko Anneli Knuutila 24.9. Härmälän Martat • Pirjo Hanhivaara 30.9. Pirkkalan My • Eila Tastula 30.9. Paavolan Martat • Pirjo Pajula 9.10. Pitkälahden Martat • Marja-Leena Kurki 11.10. Anjalan Riitamaan Martat • Marjaliisa Moisander 19.10. Olkkalan Martat • Hanna-Liisa Suvilampi 4.11. Patelan Martat • Sisko Bergman 5.11. Saarenkylän Martat • Tarja Tuomala 8.11. Ahtialan Martat • Aira Karvonen 13.11. Vetelin Martat • Maire Parkkinen 13.11. Orimattilan My

75 VUOTTA | Riitta Myller 27.5. Kaunisnurmen Martat • Eeva Neijonen 24.7. Lautiosaaren Martat • Soile Tienvieri 27.7. Lautiosaaren Martat • Marja-Leena Aarnio 25.8. Uudenkaupungin Martat • Pirjo Sihvonen 25.8 Puntalan Martat • Sirkka-Liisa Haaraniemi 13.9. Kokkokankaan

Martat • Kaija Vähätalo 14.9. Itä-Ikaalisten Martat • Tuula Miettinen 17.9. Tietävälän Martat • Sirpa Saarinen 5.10. Kaasmarkun Martat • Paula Riutto 6.10. Paavolan Martat • Ritva Ruusunen 9.10. Pihlavan Martat • Eeva-Liisa Mäkinen 13.10. Kangasalan Liuksialan Martat • Erkki Kuivalainen 19.10. Hiltulanlahden Martat • Eija Pakarinen 22.10. Ahtialan Martat • Leena Leinonen 26.10. Lautiosaaren Martat • Tuula Tonteri 30.10. Renkomäen Martat • Anneli Suni 1.11. Pihlavan Martat • Sirpa Lähteenmäki 4.11. Forssan martat • Saara Heiskanen 7.11. Kokkokankaan Martat • Outi Huitu 9.11. Nummelan Martat • Maria-Liisa Fisk 12.11. Kokkokankaan Martat • Raija Puurtinen 16.11. Pakilan Martat • Riitta Toura 20.11. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat

70 VUOTTA | Helena Lindell 29.3. Askisto-Hämeenkylän Martat • Hannele Voipio 11.4. Askisto-Hämeenkylän Martat • Seija Jokinen 5.6. Askisto-Hämeenkylän Martat • Anna-Liisa Silvola 11.8. Uudenkaupungin Martat • Pekka Lind 28.8. Kaasmarkun Martat • Anita Niemi 2.9. Tainionkosken Martat • Maritta Suikka 11.9. Imatran My • Helena Mattila 27.9. Linnan Martat • Tuija Ryyppö 28.9. Forssan Martat • Ritva Stenros 7.10. Pihlavan Martat • Sari Stenroos 9.10. Linnan Martat • Sirpa Kivimäki 1.11. Pihlavan Martat • Soili Jantunen 14.11. Tietävälän Martat • Terttu Harju 14.11. Pihlavan Martat • Merja Pärnänen 21.11. Tietävälän Martat

65 VUOTTA | Maarit Sippola 5.4. Askisto-Hämeenkylän Martat • Eija Pietarinen 27.8. Maaningan Martat • Satu Vuorikkinen 27.6. Olkkalan Martat • Rita Hakkarainen 13.9. Pitkälahden Martat • Sinikka Turunen 2.10. Pitkälahden Martat • Riitta Saarinen 5.10. Suolahden Martat • Erja Vistiaho 23.10. Olkkalan Martat

60 VUOTTA | Marja Husgafvel-Heikkilä 28.6. Uudenkaupungin Martat • Erkki Lompolojärvi 26.7. Lappean Martat • Katri Eskola 13.8. Lautiosaaren Martat • Kirsi Kyllästinen 29.8. Nummelan Martat • Jaana Raijas 29.9. Imatran Kaukopään Martat • Tuija Leivo-Rintakorpi 8.10. Vetelin Martat • Eila Nykänen 10.10. Paavolan Martat • Kirsi Pehkonen 31.10. Hammaslahden Martat • Katri Kantola 2.11. Askisto-Hämeenkylän Martat • Tuula Lavikainen 12.11. Hammaslahden Martat

55 VUOTTA | Riitta Rantanen 24.7. Luhtikylän Martat • Eija Leskelä 26.7. Lautiosaaren Martat • Anna-Leena Laakso 26.8. Lautiosaaren Martat • Marika Määttänen 29.8. Itä-Ikaalisten Martat • Marja Saarelma 8.11. Renkomäen Martat

50 VUOTTA | Kaisa Nevalainen 9.5. Rannikon Martat • Sini Kivijärvi 15.8. Lappean Martat • Pia Jokinen 19.9. Forssan Martat

40 VUOTTA | Saara Turkka 4.4. Kaunisnurmen Martat • Marika Laurila 29.8. Intomartat • Kaisa Kinnari 9.9. Intomartat • Maria Seppänen 4.10. Karpaloniemen Martat • Tytti Rautio 29.10. Karpaloniemen Martat

30 VUOTTA | Sara-Maria Luhtaniemi 29.7. Karpaloniemen Martat

10 VUOTTA | Aura Seppä 13.7. Karpaloniemen Martat

Osanottomme

Rauman Marttayhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja aktiivinen toimija Aira Hakkarainen (s. 17.7.1939 Laitilassa) kuoli 85-vuotiaana 2.4.2025. Aira oli tullut Raumalle maatalouskerhoneuvojaksi ja asettunut miehensä Veikon kanssa asumaan Rauman Kortelaan. Aira toimi yhdistyksen hallituksessa vuosina 2009–2016 ja pitkään yhdistyksen puutarhamarttana sekä taloustoimikunnan jäsenenä. Aira oli todellinen puutarhaihminen. Hakkaraiset osallistuivat useana vuonna Avoimet pihat -tapahtumaan ja vuonna 2020 Iloiseen puutarhapäivään, jolloin heidän merenrantapuutarhaansa pääsi tutustumaan. Heidän luonaan järjestettiin Rauman Marttayhdistyksen kaikille avoimia lankojen värjäystapahtumia. Aira osallistui käsityöihmisenä yhdistyksen hyväntekeväisyystempauksiin ja taloustoimikunnan jäsenenä leivonta- ja ruokatapahtumiin. Hän oli mukana yhdistyksen jokakesäisessä Pitsiviikkotapahtumassa ja vastasi monet vuodet lapskoussien valmistuksesta. Aira osallistui vielä tämän vuoden keväällä viikoittain yhdistyksen käsityöpiiriin. Hän oli osaava sekä toisia auttava ja opettava martta.

Rauman Marttayhdistyksen martat muistavat Airaa lämmöllä.

Jäsenemme

Pirkko Juhola (s. 18.11.1935)

nukkui pois 13.2.2025. Pirkko oli aktiivinen martta ja taitava kirjoittaja, joka teki monia mukavia kronikoita yhdistyksemme tapahtumista ja retkistä.

Pirkkoa lämmöllä muistaen

Hautjärven Martat

Yhdistyksemme kunniajäsen Virva Kujala (s. 29.12.1933) nukkui ikuiseen uneen 28.5.2025.

Lämmöllä muistaen

Orimattilan Marttayhdistys

Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Lea Seppänen nukkui pois 98-vuotiaana 10.3.2025. Lea kuului Kähärilän Marttoihin vuodesta 1946 ja oli yhdistyksen aktiivinen jäsen aina kuolemaansa asti.

Leaa lämmöllä muistaen

Kähärilän Martat

Kaukajärven Marttojen perustaja- ja kunniajäsen Terttu Mäenpää nukkui pois 28.6.2025. Hän oli syntynyt 5.7.1931

Sammaljoella, nykyisessä Sastamalassa.

Kun marttayhdistys vuonna 1968 perustettiin, elettiin tamperelaisen Kaukajärven asuinlähiön ensimmäisiä vuosia. Myös Terttu Mäenpää oli perheineen muuttanut alueelle, ja hän kaipasi sinne yhteistä toimintaa ja viihtyisyyttä. Niinpä hän muutaman muun aktiivisen naisen kanssa perusti marttayhdistyksen, joka kasvoi yhdessä asuinlähiön kanssa.

Toiminnan ylläpitämiseksi oli jatkuvasti kerättävä varoja ja ideoitava siihen sopivia keinoja. Yksi tänäkin päivänä elävä ansaintakeino on lättyjen paisto erilaisissa tilaisuuksissa. Se sai alkunsa Tampereen ensimmäisillä Kukkaisviikoilla 1986. Sitä Terttu Mäenpää muisteli todellisena menestyksenä.

– Hankin itselleni keittimen ja lättypannunkin, jotta Martoilta ei menisi niihin rahaa, kertoi tarkan markan martta yhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisussa 2018.

Terttu Mäenpää oli aivan viime vuosiin asti aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa, jossa hänen tekemäänsä pitkää työsarkaa marttana usein muistellaan. Hän toimi Kaukajärven Marttojen puheenjohtajana kolmeen otteeseen 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla, yhteensä 21 vuotta. Marttapiiriliiton hallituksessa hän oli nelivuotiskauden 1980-luvulla.

Terttu Mäenpää oli niin omassa elämäs-

sään kuin marttanakin tarkka, vaatimaton ja sydämellinen ihminen. Lämmöllä jäävät marttaystävät häntä kaipaamaan.

Yhdistyksemme sai suruviestin, kun pitkäaikaisin ja vanhin jäsenemme, kunniajäsenemme Ritva Räisänen, poistui keskuudestamme kesäkuussa 92 vuoden ikäisenä. Ritva ehti kuulua Marttoihin huikeat 52 vuotta. Marttailu olikin hänelle hänen tyttärensä sanoin ykkösjuttu, kantava voima. Hän oli ystävällinen, ahkera ja vaatimaton hyvän työn tekijä, joka osallistui kaikkeen. Kun voimat vähenivät, Ritva siirtyi aktiivisesta marttailusta takaalalle, mutta osallistui vielä viime vuosina

ikimarttojen iltaan ja marttapiirin järjestämään Vilppu-kerhoon. Hän kiitti, kun sai osallistua marttailuun vielä sitä kautta. Marttailun ohella puutarhanhoito ja varsinkin kukat olivat Ritvan sydäntä lähellä. Vielä viime kesänä hänen puutarhansa kukat kukoistivat kuulemma paremmin kuin tyttären puutarhassa.

Toivotamme omaisille voimia suruun ja Ritvalle kauniita kukkapuutarhoja siellä jossakin.

”Elämä on seikkailu, joka kestää jokaisella oman aikansa. Yhteiset muistot tallentuvat sydämiimme.”

Puurtilan Martat

Yhdistykset juhlivat

Kiihtelyksen Martat kutsuivat vuosikokouksessaan kunniajäsenikseen Kirsti Laitisen ja Toini Hämäläisen kiitoksena pitkäaikaisesta jäsenyydestä ja ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen hyväksi.

Imatran Marttayhdistys täyttää 100 vuotta 2025. Juhlavuoden merkeissä yhdistys päätti neuloa 100 paria junasukkia Etelä-Karjalan Keskussairaalan synnytysosastolle. Lopulta sukkia valmistui 145 paria. Kuvassa sukkia viemässä Leena Räsänen ja Päivi Sandberg ja vastaanottamassa kätilö Niina Ore.

Luhtikylän Martat nimesivät pitkäaikaisen jäsenensä Pirjo Veijalaisen kunniajäsenekseen. Pirjo liittyi Luhtikylän Marttoihin 1980-luvun alussa ja toimi 36 vuotta yhdistyksen sihteerinä. Hänen mielestään parasta marttatoiminnassa ovat kokoontumiset ja touhukkaiden ihmisten kanssa toiminen. Marttailu on tuonut uusia ystäviä ja tekemistä vapaa-aikaan sekä rikastuttanut elämää monella tavalla.

Itä-Hämeen vanhin marttayhdistys, Asikkalan Marttayhdistys, vietti 120-vuotisjuhlaansa Majakkapaviljongilla Vääksyssä. Nautittiin juhla-ateria, otettiin vastaan Hämeen-Pirkanmaan Marttojen onnittelut, muisteltiin yhdistyksen historiaa ja pidettiin tietokilpailu.

Pähkinämartat vieraineen juhlivat yhdistyksensä 20-vuotispäivää maaliskuussa.

Nakkilan Nykymarttojen 20-vuotisjuhlat vietettiin Pikkumarimbassa Nakkilassa.

Poukkusillan Martat onnittelivat 80-vuotiasta MarjaTerttua ja yhdistyksen kunniajäsentä, 90-vuotiasta

Airaa

Kuosmalan Martat juhlivat 40-vuotista taivaltaan luontoteemalla. Kiitos kaikille juhliin osallistuneille sekä meitä muistaneille!

Hartolan Marttojen vuosikokouksessa luovutettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki yhdistyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Päivi Halmekoskelle. Hän on ollut Hartolan Marttojen jäsenenä 44 vuotta ja puheenjohtajana 32 vuotta. Hän on kehittänyt toimintaa ja edistänyt yhdistyksen verkostoitumista muiden paikallisten järjestöjen ja kunnan kanssa. Yhdistys on näkyvä ja osallistuva tekijä kunnassa aina puistojen siivoustalkoista Taiteiden yöhön, Joulupolulta digikoulutuksiin. Päivi on pitänyt jäsenistön ajan tasalla säännöllisillä sähköpostitiedotteilla ja Facebook-päivityksillä. Hänen puheenjohtajakautensa aikana yhdistyksen jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut ja on nykyään lähes 50.

Imatran Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja Aino Lappalainen on Suomen vanhin martta ja marttajärjestön pitkäaikaisin jäsen. Hän täytti 105 vuotta kesäkuussa.

Yhdistyksen edustajat kävivät tervehdyskäynnillä Ainon luona. Pirteä ja iloinen Aino kertoi mielellään marttailustaan. Hänellä on paljon valokuvia vuosien varrelta, onhan takana yli 82 vuotta jäsenyyttä.

Ruokolahden Syyspohjasta kotoisin oleva Aino liittyi jäseneksi vuonna 1943 Hartolan Lepsalan kylässä. Sinne hän oli muuttanut tulevan miehensä pyynnöstä vuonna 1939 kauppaa ja postia hoitamaan.

– Se oli sota-aikaa, miehet olivat rintamalla. Hartolassa oli marttayhdistys, mutta sinne oli pitkä matka. Niinpä me kylän naiset perustimme oman marttakerhon. Toiminta oli alusta alkaen monipuolista, vaikka Lepsalassa oli vähän naisia. Rintamalle neuloimme sukkia, lapasia, sormikkaita ja kaulureita. Kun rintamamiehet palasivat kotiin sodasta, heille pidettiin paluujuhlat, joissa oli hieno päivällinen, Aino kertoo.

– Järjestimme joulu- ja äitienpäiväjuhlia. Joulun alla keräsimme rahaa, jotka lahjoitimme vähävaraisille. Oli mieleenpainuvaa, miten eräs suurperheen äiti kiitti ja sanoi, että martat toivat heille joulun.

Yksi suurimmista kursseista oli Morsiuskurssi. Siellä kävivät puhumassa niin lääkäri, pappi kuin kunnanjohtajakin. Lisäksi ohjelmassa oli ruoanlaittoa ja käsitöitä. – Ehkäpä tällaiselle kurssille olisi tarvetta nykyäänkin, vaikka olot ovat täysin erilaiset, Aino miettii.

Kurssit ja marttaillat järjestettiin marttojen kotona. Maataloissa oli isot tuvat, niihin mahtui.

Lepsalasta Aino muutti perheineen Joutsenoon vuonna 1954 ja Imatralle 1959. Imatran yhdistyksessä hän toimi taloudenhoitajana ja puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin vuonna 1990. Hän on suorittanut kaikki kolme taitoavainta. Viime vuosina Aino on harvemmin käynyt marttaillloissa. Yhdistyksen 100-vuotisjuhlakahville helmikuussa hän osallistui, ja on tulossa Marttojen kirkkopyhään 14.9. Tainionkosken kirkkoon, Imatralle.

Ainon mukaan parasta marttatoiminnassa on yhteisöllisyys.

– Marttojen tuki oli korvaamatonta esimerkiksi silloin, kun mieheni äkillisesti kuoli, hän kertoo.

– Martat toimivat yhdessä ja yhteisten päämäärien toteuttamiseksi. Tärkeintä toiminnassa on, että sen avulla kaikilla olisi hyvä olla ja onnellinen elämä. Erilaiset kurssit auttavat ihmisiä oppimaan perustaitoja, ei tarvitse olla mitään ihmeellistä.

Tämä on ollut marttojen ydintoimintaa ja on sitä edelleen. Hyvästä arjesta parempi maailma.

Aino toivottaa kaikille martoille intoa toimintaan!

Teksti Päivi Sandberg

MUKANA MAHTAVALLA MARTTALENKILLÄ 21.5.

martat.fi/mahtava-marttalenkki/

Pähkinämartat vauhdissa; välillä venyteltiin.

RV

ilppulan Martat lenkkeilivät Vilppulankosken maastossa. Kuvassa kodalla myös Mäntän Martat.

Pyhärannan Martat tarpoivat Marttalenkillä 20 martan voimin lähes 100 kilometriä.

TVervamartat reippailivat Mahtavalla marttalenkillä.

apaalan Marttojen lenkillä oli mukana 15 marttaa. Lenkin jälkeen kokeiltiin vielä metsäjoogaa.

ieremän Martat ja Sorjat Martat valmiina lähtöön.

otuaarin Martat yhdistivät Marttalenkin ja veistoskävelyn.

”Enemmän kuin harrastus”

Yli 9 000 martta vastasi Marttaliiton toteuttamaan jäsenkyselyyn keväällä.

Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja kanssakäyminen ovat marttatoiminnan suurimmat vetovoimatekijät.

REIJA SALOVAARA

Suosittelu kannattaa: Jäsenkyselyssä vahvistui käsitys siitä, että henkilökohtainen kutsu tuo uusia jäseniä. Puolet kyselyyn vastanneista oli liittynyt Marttoihin, kun ystävä, tuttava tai sukulainen kutsui mukaan. Muina syinä liittymiseen korostuivat halu saada uusi harrastus ja toive löytää uusia tuttavia ja ystäviä.

”Olen halunnut olla ikuinen uusien asioiden oppija. Olen saanut Martoista paljon hyviä taitoja arjen elämään. Olen tavannut ihania ihmisiä ja heidän joukostaan on löytynyt henkilöitä, joista on tullut läheisiä tärkeitä ystäviä koko elämän ajalle. Nuorena perheen äitinä liityin Marttoihin naapurissa asuvan martan pyynnöstä. Samalla tavalla olen saanut omaan yhdistykseen uusia jäseniä.”

Martoilla, jotka ovat aktiivisesti mukana toiminnassa, jäsenyyden syinä korostuivat marttailu mukavana harrastuksena, oman yhdistyksen toiminta ja halu oppia uusia taitoja.

Henkilöt, jotka eivät toimi aktiivisesti, mainitsivat jäsenyyden syiksi omien arvojen mukaisuuden, halun oppia uusia taitoja ja tukea järjestön toimintaa sekä Martatlehden.

YHTEISÖLLISYYDEN VOIMA Yhteiset kokoontumiset ja sosiaalisuus ovat tärkeintä marttatoiminnassa. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen koetaan myös marttajärjestön suurimpana yhteiskunnallisena hyötynä ja arvona.

”Martat antaa mahdollisuuden kaiken ikäisille henkilöille toimia yhdessä muiden hyväksi ja samalla omaksi iloksi. Kun paljon puhutaan yksinäisyydestä antaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja jopa uusiin ystävyyssuhteisiin.”

Jäsenet korostivat aktiivisen toiminnan merkitystä pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla. Halutaan innostaa eri-ikäisiä ihmisiä toimimaan omalla kylällä ja pitämään paikallisyhteisöä yllä.

”Uudelle paikkakunnalle muutto oli helpompaa, kun meni paikalliseen martta-yhdistystoimintaan mukaan.”

VARAUTUMINEN NOUSEE Toiminnassa jäseniä kiinnostavat eniten ruoka, kulttuuri ja käsityöt. Vuonna 2022 toteutettuun jäsenkyselyyn verrattuna eniten on kasvanut kiinnostus varautumiseen liittyviä aiheita kohtaan. Aiempaa enemmän kiinnostavat myös kohtuullinen kulutus, ympäristö, kestävä kehitys, vastuullinen tekstiilien kulutus ja huonekasvit.

”Martat voisivat yhdessä vaikuttaa enemmänkin. Ympäristön muutos vaatii muutosta myös kodeissa. Tässä Martat voivat olla suunnannäyttäjiä, kuten aikojen kuluessa ovat olleet.”

OMAKSI ILOKSI JA TOISTEN HYVÄKSI

Marttailu tarjoaa kanavan vaikuttaa ja osallistua. Martat haluavat toimia sekä omaksi iloksi että toisten hyväksi. Mahdollisuus tehdä hyvää ja auttaa muita koetaan merkitykselliseksi.

Myös halu toimia yhdistyksen hallituksessa on kasvanut. Samalla voi vaikuttaa oman yhdistyksen toimintaan.

”Sihteerinä olen oppinut hoitamaan monenlaisia yhdistysasioita ja järjestämään marttailtoja ja retkiäkin. Uusille jäsenille tunnen olevani tärkeä toivottaessani heidät tervetulleeksi yhdistykseemme ja toimintaan tutustuttamisessa. Marttailu on eläkeläiselle virkeänä pitävää toimintaa.”

Marttailu tarjoaa käytännönläheistä oppia arjen taidoista, kuten ruoanlaitosta, käsitöistä ja kodinhoidosta. Moni kokee iloa siitä, että voi jakaa omaa osaamistaan.

”Mukavaa kun vanhat ja nuoret jakavat saman harrastuksen. Molemmat oppivat toisiltaan kertomalla kokemuksista ja jakamalla osaamistaan. Arvostan edeltävien sukupolvien osaamista, mutta on hieno huomata, että myös vanhemmat arvostavat meidän nuorempien taitoja.”

JOUSTAVASTI MUKAAN Marttailu sallii osallistumisen oman aikataulun ja elämäntilanteen mukaan. Sellaisten jäsenien osuus on kasvanut, jotka käyttivät harrastukseensa vähintään 6 tuntia kuukaudessa. Satunnaisesti osallistuvien määrä oli vastaavasti vähentynyt.

”Pikkukunnan pieni ainoa yhdistys on tärkeä yhteisö kokoontumisineen, ehkäisee yksinäisyyttä ja antaa pikku tempauksilla merkityksellistä tekemistä. Martat on arvostettu yhdistys ja sen tekemisiä seurataan myös paikallisesti.”

4,3/5 Yhdistyksen ilmapiiri (+ 0,2/2022)

Ydinmittarit

4,1/5 Minulla on marttatoiminnassa itselleni tärkeitä kohtaamisia

4,0/5 Jäsentyytyväisyys (+/- 0/2022) 4,2/5 Marttailu innostaa ja kiinnostaa (+ 0,1/2022)

UUDISTUKSIA PALAUTTEEN POHJALTA Jäsenkyselyssä nousi esiin esille myös kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia. Esitettiin toiveita viestinnän kehittämiseen ja sen oikea-aikaisuuteen. Kevään kasvisruokasitoumuksesta noussut keskustelu näkyi monissa vastauksissa. Monet teemat herättivät sekä kielteistä että myönteistä palautetta.

Palaute käydään läpi Marttaliitossa tarkasti. Jäsenten kuulemista ja osallisuutta on lähdetty kehittämään kyselyn seurauksena, ja niihin haetaan uusia tapoja.

Jäsenkyselykin on yksi tapa kuulla toiveita ja viestejä päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun pohjaksi.

Marttaliitto kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita.

”Yhdessä tekeminen tuo merkitystä arkeen ja iloa elämään – Marttana oleminen on enemmän kuin harrastus.”

Lainaukset on otettu jäsenkyselyn avoimista vastauksista.

Mitä toivot toiminnalta?

Jäsenkyselyllä kerättiin tietoa marttojen kokemuksista, mielipiteistä ja toiveista. Kysely toteutettiin 2.4.–15.5.2025. Siihen vastasi 9 248 jäsentä. Vastausprosentti oli 32. 

Ristikon ratkaisu s. 58

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 3/2025?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

NYT ON ASIAA!

Hyvän

arjen turvaverkot –tietoturvasta testamenttiin

Marttaliitto tarjoaa tänä vuonna kaikille avoimen maksuttomien verkkoluentojen sarjan, jossa käsitellään kuluttajien arkeen liittyviä aiheita. Syksyllä keskitytään lakiteemoihin: Asiantuntijaluennoitsijat johdattelevat meitä aiheisiin, joita arjessa harvoin pysähdymme pohtimaan. Nämä juridiset seikat muodostavat kuitenkin näkymättömän turvaverkon, joka suojaa meitä ja läheisiämme yllättävissä tilanteissa.

Raha ja rakkaus: Tunnetko avioliiton ja avoliiton erot sekä avioehdon? ti 2.9. klo 17–17.45

Luennoitsijana asianajaja Tuula Rainto

Testamentti ja lahjoitukset ti 23.9. klo 17–17.45

Luennoitsijana asianajaja Tuula Rainto

Laadi edunvalvontavaltuutus ajoissa ti 7.10. klo 17–17.45

Luennoitsijana asianajaja Tuula Rainto

Suomi.fi-valtuudet ke 29.10. klo 17–17.45

Luennoitsija tarkentuu

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: martat.fi/marttaliiton-koulutukset-ja-webinaarit

HUOMAA! Luennot ovat maksuttomia.

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Lähetä vastauksesi 10.10. mennessä.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 10 kpl Marttojen esiliinaa.

PALVELUKORTTI

 Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

 Osoitteenmuutos alkaen /

A siakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry Tunnus 5001880

Marttaliitto

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

malliin

Kylmäkellarin hyllyillä on mistä ottaa. Ahkeraa säilöjää ei talvi yllätä!

JOULU ROOMASSA

23.–27.12.2025

Seimet koristavat piazzoja, jouluvalot tuikkivat kaduilla, Piazza Navonan perinteinen joulutori hurmaa tuoksuillaan ja tunnelmallaan. Rooman ihanimmat nähtävyydet, seiminäyttely, paavin joulusiunaus ”Urbi et orbi” ja tapaninpäivän ajelu Castelli Romanin viinivuorille – joulu Roomassa on unohtumaton kokemus!

asiantuntijaopas Päivi Romu

1 698 €

TEKNIIKAN IHMEITÄ JA LUONTOELÄMYKSIÄ SVEITSISSÄ

2 896 € I 14.–19.10.2025

Tutustutaan huikeaan CERNin tutkimuskeskukseen sekä vieraillaan maailmankuulussa Patek Phillippen kellomuseossa ja Einstein-näyttelyssä, joka on rakennettu hänen entiseen asuntoonsa. Euroopan huipulle noustaan pienellä punaisella junalla, joka kulkee Eiger-vuoren sisällä kohti uskomattomia jäätikkömaisemia. Grimselin solassa perehdytään maansisäiseen vesivoimalaan sekä ihmetellään valtavaa kristallilöydöstä. asiantuntijaopas Liisa Helve-Sibaja

ERILAINEN UMBRIA

ALK. 1 796 € I 21.–26.10.2025, 14.–19.4.2026

Lähde tutustumaan Italian vihreään sydämeen, monipuoliseen Umbriaan! Matkan aikana kuljetaan Isä Matteon tutkimuksia -tv-sarjan jalanjäljillä Gubbiossa ja Spoletossa, vieraillaan Franciscus Assisilaisen kotikaupungissa ja La Scarzuolan luostarissa, nähdään upea Cascata delle Marmore -vesiputous sekä tutustutaan kahteen erityislaatuiseen puutarhaan. Lisäksi maistellaan paikallisia herkkuja ja nautitaan Orvieton kuuluisista viineistä.

asiantuntijaopas Mervi Kaskinen

JOULUMATKA WIENISTÄ BLEDIIN

1 898 € I 22.–27.12.2025

Vieraillaan Wienin tunnelmallisilla joulumarkkinoilla, nautitaan Bledin upeista alppimaisemista sekä tehdään retki historialliseen Ljubljanaan ja kuuluisalle Postojnan tippukiviluolalle. Lisämaksusta mahdollisuus klassisen musiikin konserttiin kuuluisassa Kursalon-konserttitalossa.

asiantuntijaopas Marketa Sindelova

KREIKAN PARHAITA PALOJA

1 968 € I 27.3.–3.4.2026

Antiikin Olympia, oliivitilavierailu, junamatka Vouraikosin kanjonilla, kiehtova Ateena ja vehreä Nemean viinilaakso. Kreikan lämmössä koetaan upeita elämyksiä Peloponnesoksen hienoimmissa maisemissa! Koko viikon tukikohtanamme toimii viihtyisä hotellimme, joka sijaitsee vehreiden puutarhojen ympäröimänä Vrachatissa, aivan Korintinlahden rannan tuntumassa. Puolihoito. asiantuntijaopas Pirjo Fragkopoulos

sis. Helsinki-Rooma-Helsinki reittilennot turistiluokassa • 4 vrk:n majoituksen jaetussa 2hh • 4 x aamiainen, 3 x lounas, 1 x päivällinen • ohjelman mukaiset retket, kuljetukset ja sisäänpääsymaksut • suomenkielisen oppaan palvelut Roomassa

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI

TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

ALSACEN VIINITIEN HELMET

Colmar, Riquewihr ja Ribeauvillé

1 796 € I 13.–17.4.2026

Kapeat mukulakivikujat, kukkaloistossa kylpevät ristikkotalot ja paikalliset viinitilat kutsuvat kulttuurin ja tarinoiden äärelle. Matkan aikana koetaan Eguisheimin ja Riquewihrin satumaiset kylät, nautitaan tarte flambéeta viinilasillisen kera Ribeauvilléssa sekä vieraillaan Munsterin juustomuseossa. Koko matkan ajan majoitutaan viehättävässä Colmarissa. asiantuntijaopas Outi Zumbühl

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN

• asiantuntijan räätälöimä matkaohjelma

• suomenkielinen asiantuntijaopastus

• selkeä kokonaishinnoittelu

• kotimainen luotettava matkanjärjestäjä – yli 45 vuoden kokemus

Päivi Romu

Martat

KEITTIÖ KUTSUU

Tilaukset: martanpuoti.fi

Hinta

28,50 € + toimituskulut

Marttaessussa on iso etutasku ja säädettävä niskalenkki.

Värit vanha roosa, burgundi, musta

Materiaali orgaaninen puuvilla (100 %), OCS blend -sertifioitu

Koko 90 cm x 75 cm

Hinta

20,50 € + toimituskulut

YHDISTYKSEN

OMA ESSU

On ilo laittaa ylle yhdistyksen omalla nimellä viimeistelty esiliina esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin ja kahvituksiin!

Yhdistyksen nimi tulee M-logon alle, hinta 4 €/essu.

HUOMAA: Painetuilla marttatuotteilla ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Tuotteet valmistetaan tilausten mukaan.

Vyötäröessussa on pitkät vyötärönauhat ja iso etutasku, jossa on 2 isoa lokeroa.

Värit punainen, sininen, musta

Materiaali kierrätetty polyesteri (65 %) ja kierrätetty puuvilla (35 %)

Koko 78 cm x 52 cm