MARTAT 4_2025 ISSUU

Asennemartat

Lämpimäistä joulua!

4 . 2025

Sisällys

4 L ukijalta

5 P ääkirjoitus

6 M arttakartta

8 K olumni: Kun aloittaa ajoissa, e htii nauttia kauemmin

9 K atso lähelle: Kaalikuusi

10 M artta suosittelee

SESONKI

12 L ämpimäistä joulua!

20 Talven aateliset

22 Hellää huolenpitoa huonekasveille

26 Metsä työpaikkana, koirat kollegoina

32 R uukussa & maljakossa: Silmäkarkkikori

INSPIRAATIO

34 Kun maailma romahtaa, M artat pelastaa

40 S ommittele somaa arkeen

42 Tonttujoukko HUOMIO!

44 S arjakuva: Peikkoeukko r akastaa talvea

MARTTAILU

46 ” Pääasia, että on hauskaa!”

50 M arttaopinnot 2026: Valmiuksia vapaaehtoisuuteen

52 Y hdessä & yhdistyksessä

60 Monessa mukana

64 T urvallinen tekstiili rauhoittaa kädet

66 E lämänmeno

71 Kuvamuisto

72 M arttaristikko

Joulupuu on näperretty. Sitruuna-timjamipalmierit ja muita houkutuksia ruokajutussa.

26

Riittäisipä lunta Vuokon valjakolle!

Kukkakori ei ole kertakäyttöjuttu. Pikku vinkeillä asetelma kestää.

20 Kotimaisia varastokasviksia on tarjolla läpi talven.

Jouluiset patalaput tehdään hirsimökkitekniikalla.

Hyödyllisiä artikkeleja.

SIENESTYKSEEN LIITTYVÄT VINKIT lehdessä koin hyödyllisiksi.

KÄSITÖITÄ VOISI OLLA enemmän, jotakin erikoistekniikoita voisi esitellä.

K IVA LUKEA toisten marttayhdistysten tekemisistä (Monessa mukana). Näistä voi saada inspiraatiota oman marttayhdistyksen tekemisiin.

KANSI HUUTAA epäekologisuutta, vaikka ehkä onkin tarkistettu ympäristövastuullisuuden toimesta. Lisäsi ainakin meidän perheessä lasten glitterhimoa.

LIIKAA KASVISRUOKAOHJEITA , k unnon kotiruokaa kiitos. Läskisoosia ja maksa pihviä kehiin. Käsityöt ja taide kiinnostaa. Myös historiikit ja henkilökohtaiset tarinat Marttojen toiminnasta.

KOKO LEHTI MUKAVAA luettavaa ja siihen voi palata myöhemminkin.

MINUA KIINNOSTI s. 31 Vähän vaivaa, paljon hyötyä kompostista. On juuri nyt ajankohtainen mökin kompostin hoitoon!

TÄMÄN LEHDEN KIINNOSTAVIN juttu oli sivulla 31. Olen itse nyt lähivuosina hurahtanut kompostointiin ja myös lapsille opettanut.

VÄHITEN KIINNOSTIVAT kaikki sienijutut. Minähän annan olla kaikki sienet rauhassa, ne eivät ole ”minun juttuni”.

KIITOKSET KOMPOSTIjutusta!

K IINNOSTAVIN JUTTU oli Vain ainutlaatuisia asuja. Juttua lukiessa ihailin sitä kuinka jollakin naisihmisellä riittää luovuutta ja kärsivällisyyttä jopa alusvaatteiden ja kenkien itse tekemiseen. Marttakankaasta itse ommellut rintaliivit olivat kaiken huippu :) Respect!

ERÄS VANHA MARTTA ihmetteli, että saako marttakangasta nykyisin käyttää mihin tahansa, vaikka alushousuihin kuten jutussa s. 4 0–44.

Ei näin. Maailma ei tarvitse lisää blingblingiä martoilta.

EHKÄ JO VOI laittaa muutaman sivun muitakin ohjeita niille, jotka eivät ole vegaaneitä. Niitäkin on martoissa vielä.

RUOKAOHJEET TODELLA hyviä ja ajankohtaisia. Papuja pitäisi käyttää enemmän omassa keittiössä.

KOKEILIN JO PARIA papureseptiä ja teen viikonvaihteessa ainakin yhden v ielä. Todella hyviä ruokia ohjeista sai.

PERHE EI HALUA syödä nykyisiä ruokaohje ruokia.

ILMESTYY LIIAN HARVOIN, k un 4 num/vuosi. Aika hintava verrattuna Maatalousnaisten lehteen, joka ilmestyy 8 krt/vuosi ja maksaa suunnilleen saman verran, kuin Martat-lehti.

HIENO ULKONÄKÖ eli taitto lehdessä!

HYVÄ ristikko.

LEHDESSÄ OLI taas paljon mielenkiintoisia artikkeleita. Lehti tulee luettua aina kannesta kanteen. Älkää vaan enempää harventako lehden numeroita vuodessa.

IHANAA, ETTÄ MARTTAMETSÄ on perustettu. Liityin vasta jäseneksi ja sydäntäni lämmittää kuulla tämän luonnonsuojelualueen perustamisesta. Metsien suojelu on niin tärkeää. Lisää tällaisia projekteja!

MIELENKIINNOLLA LUIN juttua ruokasuhteesta. Meidän perheen lapsilla oli kaikilla epäterve ruokasuhde, joka on jatkunut kahdella meistä vanhuuteen asti.

SA IN LEHDEN seniorimessuilta, ilokseni voin kertoa että olipa todella monipuolinen, mielenkiintoinen lehti ja mikä parasta julkishenkilöitä ei sivuilla vilahdellut :) K aikki artikkelit on luettu ja lehti pääsee vielä anopilleni Hoivakotiin. 

MARTAT 4/2025

123. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2025.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@media-q.fi, p. 040 523 8813

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PEFC-sertifioitu

PEFC/02-31-151 www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Marttajärjestö on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.

Hyvästä arjesta parempi maailma

24.11.2025

Kohtuullinen joulu kutsuu arvojen äärelle

JOULUN AIKAAN KAUPAT täyttyvät tavarasta, verkkokaupan jakelupisteet paketeista ja pöydät ruoasta, jota riittää yli tarpeen. Silti moni kokee, että jotakin olennaista puuttuu vuoden tärkeimmästä juhlasta. Kaipaamme juhlaa, jossa merkitys syntyy vähemmästä mutta aidommasta. Kaipaamme kohtuullista joulua.

KOHTUULLINEN JOULU on paluuta joulun ydinsanomaan: yhdessäoloon, rauhaan ja kiitollisuuteen. Nuorten seurassa olen kokenut, että kun vähennämme juhlan ympäriltä materiaa, lisäämme merkityksellisyyden kokemusta. Lahjojen sijaan voimme antaa aikaamme, hyväksyvää huomiotamme ja apuamme. Itse tehty lahja tai yhteinen metsäretki voivat tuoda elämyksen elämäämme. Kun valitsemme kotimaisia ja kasvispainotteisia ruokia, kierrätettyjä materiaaleja ja energiatehokasta valaistusta, pienennämme juhlan hiilijalanjälkeä tunnelman kärsimättä. Ympäristön kunnioittaminen on osa joulun sanomaa.

KOHTUULLINEN JOULU KUTSUU inhimillisempään elämään. Se muistuttaa meitä marttoja arvoistamme: joulu ei synny notkuvista tarjoiluista ja täysistä ostoskärrystä, vaan yhteisestä pöydästä, hiljaisesta hetkestä ja lämmöstä, jota ei voi paketoida. Se on pyrkimystä tasapainoon: lepoa, iloa ja merkityksellisyyttä ilman liikakulutusta, stressiä, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Kohtuullinen joulu ei tarkoita joulua ilman materiaa, vaan hallittua, kestävää ja tietoista suhdetta materiaan.

VIETETÄÄN TÄNÄ jouluna juhlaa, joka ei mene yli rahallisesti, henkisesti eikä ekologisesti. Vietetään joulua kuin ennen vanhaan; juhlaa, joka ei syö tulevaisuutta vaan antaa voimaa.

Hyvää vanhan ajan joulua!

PS: Rakas lukija, kulje kohti juhlaa joulukalenterimme kanssa, jonka saat tämän lehden mukana. Anna kuvien puhua ja puhutella. Joulu on päivä päivältä lähempänä.

Marianne Heikkilä

Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

MARTAT 1/2026 ilmestyy 2.2.

KERRO LEIPÄTARINASI

Rievä, kakko, kyrsä, limppu, juurileipä, rieska, kukko… Leipä on tärkeä osa ruokaperinnettämme, ja ruisleipä on jopa valittu Suomen kansallisruoaksi. Leivän historiaa ei ole kuitenkaan meillä järjestelmällisesti kerätty – ennen kuin nyt.

On vihdoin aika koota suomalaiseen leipään ja leipomiseen liittyvää muistitietoa, kokemuksia ja nykyperinnettä talteen. Tutkijat ovat kiinnostuneita juuri sinun tarinastasi: Millaista leipää lapsuudessasi leivottiin? Millaisia tarinoita lähipiirissäsi kerrotaan leivästä tai leipomisesta? Millainen merkitys leipomisella on sinulle nykyään? Kupliiko keittiössäsi hapanleipäjuuri? Syntyykö leipätaikinasi sormituntumalla vai leivontavideoiden ohjeilla? Millaisia kommelluksia, kokeiluja ja oivalluksia olet kokenut taikinoiden äärellä?

Mukaan toivotaan mahdollisimman monenlaisia tarinoita eri-ikäisiltä ihmisiltä ja eri puolilta Suomea. Lisäksi tutkijat haastattelevat juurileipureita ja tekevät mikrobianalyysejä kodeissa.

Muistitietokeruun nimi on Limpuista levaneihin – leivontamuistot ja -kokemukset. Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Oulun yliopisto. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, sähköisinä saapuneet myös Tietoarkistoon. Kerro tarinasi 31.3.2026 mennessä ja osallistut kirjapalkintojen arvontaan.

Vastauslomake ja lisätietoa osoitteessa www.finlit.fi/leipominen.

marttajärjestö

MARTTAJÄRJESTÖN MENESTYKSEN

AVAIMET -muutosprosessin neljäs vuosi käynnistyy ensi vuonna.

Muutosprosessin tavoitteena on varmistaa, että järjestön toiminta on aktiivista sadankin vuoden päästä. Kuten muissakin järjestöissä, tavoitteenamme on uudistaa Marttaliittoa ja marttapiirejä taloudellisesti, toiminnallisesti ja hallinnollisesti kestävälle pohjalle, koska toimintaympäristö on muutoksessa.

Haluamme säilyttää elinvoimaisen, yhteiskunnallisesti vaikuttavan ja valtakunnallisen marttajärjestön, jossa jäsenillä on hyvä mahdollisuus toimia.

Paikallinen yhdistystoiminta ja kotitalousneuvonta ympäri Suomea ovat myös jatkossa Marttojen ydin.

Lue lisää ja tutustu Muutosprosessin aineistoihin: martat.fi/muutosprosessi

Lukuteko-palkinto

Pirkanmaalle

Pirkanmaan kirjastot myönsivät Vuoden lukuteko -palkinnon Pirkanmaan Kansainvälisille Martoille lasten lukutaidon tukemisesta. Yhdistys järjestää lukuhetkiä yhteistyössä Lähi-idän naisten yhdistyksen kanssa. Lukuhetkissä alakouluikäiset lapset harjoittelevat lukemista ja esikouluikäiset kuuntelevat marttojen lukemia suomenkielisiä satuja. Toiminnan tarkoituksena on innostaa maahanmuuttajaperheiden lapsia lukuharrastuksen pariin ja tukea suomen kielellä lukemista.

– Hyvä suomen kielen lukemisen taito auttaa lapsia pärjäämään paremmin niin koulussa kuin muutenkin elämässä, sanoo Mirja Tyynysniemi Pirkanmaan Kansainvälisistä Martoista. Hänen mukaansa lasten vanhemmat arvostavat lukuhetkiä ja kannustavat lapsia lukemisen harjoitteluun.

Palkinnon saaja valittiin kirjastojen asiakkailta tulleiden ehdotusten joukosta. Pirkanmaan kirjastot ovat palkinneet Vuoden lukutekoja vuodesta 2021.

Lähde: tampere.fi/Emma Salmi

Kässäleirillä tehtiin sienien puhdistusharjoja sisalnarusta.

AJAN KUVA

KässäMartat Lahesta kokoontui kässäleirille Artjärven Maamiesseuran talolle juhlimaan kymmenvuotista toimintaansa. Leirillä luonnollisesti kässäiltiin: Työpajoissa ommeltiin koneella, saumurilla ja käsin. Korupajassa valmistettiin käpykorviksia ja helmirannerenkaita. Neulonta- ja virkkausideoita oli esillä, ja erilaisia kässämateriaaleja ja -tarvikkeita oli paikan päällä saatavilla. Omia keskeneräisiä töitä sai jatkaa ja kenties saada valmiiksi asti. Ohjelmassa oli myös vierailukohteita, hattumuotinäytös, kässäbingo… Kekseliästä porukkaa, nuo kässäilijät!

Järjestysmies

Puhdista uuni ja uunipellit, -pannut sekä -ritilät. martat.fi/kodinhoito/kodinkoneet/uuninpuhdistus/

Palkinnon ottivat vastaan Tarja Rintakoski, Housana Alfashtaki ja Mirja Tyynysniemi.

Kun aloittaa ajoissa, ehtii nauttia kauemmin

JO RAPPUKÄYTÄVÄSSÄ haistoin pipareiden tuoksun. Aika aikaista, nyt on sentään vasta syyskuu, hymähdin. Kotioven avatessani tajusin, että tuoksuhan leijaili meiltä. Niinpä tietysti!

Ruokapöydän ääressä esikoinen paineli lumihiutalemuotillaan viimeisiä pipareita taikinasta, kun keittiössä hänen paras y stävänsä sekoitti pikeeriä koristeluita varten. Ensimmäinen pellillinen paistui uunissa.

”Äiti, ulkona tuntui jotenkin ihan jouluiselta”, esikoinen selitti. Vilkaisin ikkunasta. Ulkona myrskysi, ja lämpötila oli tosiaan tipahtanut hetkellisesti kymmenen asteen tuntumaan. Varmaan jonakin vuonna joulusää oli tämmöinen?

OMASSA LAPSUUDENKODISSANI

jouluvalmistelut aloitettiin kolme päivää ennen aattoa suursiivouksella ja lanttujen keittämisellä. Kuusi nostettiin kylpyhuoneeseen sulamaan aatonaaton iltana ja koristeltiin joulurauhan julistuksen aikana. Pipareita paistettiin pellillinen tai pari ihan vain tuoksun vuoksi. A atolle riitti vielä jos jonkinmoista muutakin keittiöaskaretta, joten leppoisasta joulutunnelmasta ehdittiin varsinaisesti nauttia joulupäivänä ja tapanina.

TOISTA ON NYKYISIN. Esikoinen ripustaa ikkunoihin jouluvalot ja lumihiutaleet saman tien, kun viimeiset halloweenjuhlijat ovat poistuneet kotoamme. Pianon päälle nostetaan enkelikello, tv-tasolle pahvinen tonttuketju. Esikoinen keittää glögiä ja suunnittelee, mitkä jouluelokuvat tulevina v iikkoina ainakin katsotaan (Elf, Holiday, Christmas Chronicles, Home Alone, Grinch). Kavereiden joulumuistamisten suunnittelu ja askartelu alkaa sekin hyvissä ajoin.

KUUSI SAAPUU KOTIIMME viimeistään kaksi viikkoa ennen aattoa ja saa oksilleen antiikkiset lasipallot. Koristelussa työnjohtajana on, arvaat jo,

esikoinen. Kun me muut käännämme selkämme, hän siirtelee koristeita vaivihkaa paremmille paikoille. Joulunalusviikkojen aamupuurot lusikoidaan k uusen valojen kimalluksessa.

YKSI TÄRKEIMMISTÄ jouluperinteistämme ovat piparileipojaiset, joita olemme järjestäneet lapsille ja heidän ystävilleen siitä asti, kun esikoinen oli kolme. Oma essu ja kaulin mukaan! Piparileipojaisten kaava on yksinkertainen. Ensin lapset leipovat piparit edellisenä iltana jääkaappiin tehdystä taikinasta. Sitten minä ja puolisoni paistamme piparit samaan aikaan, kun pienet vieraat lusikoivat riisipuuroa kanelisokerin kanssa ja jännittävät, kuka saa mantelin. Lopuksi lapset koristelevat piparit itse tehdyllä pikeerillä ja s trösselillä. Jokainen leipuri saa viedä omat luomuksensa kotiin perhettä ilahduttamaan.

Varovasti kyselin, vieläkö teinikin haluaa jatkaa perinnettä.

“Höh, tietenkin”, hän puuskahti kummissaan.

A IEMMIN PAHEKSUIN niitä, jotka aloittivat joulutunnelmoinnin jo marraskuussa. Esikoisen, tuon kaikkien aikojen jouluihmisen, myötä suhteeni jouluun on muuttunut täysin. Esikoisen ajatteluhan on nerokasta. Mitä aikaisemmin tunnelmoinnin aloittaa, sitä pidempään joulusta ehtii nauttia. Ja märkä ja pimeä marraskuu jos mikä kaipaa ripauksen joulun taikaa. 

Satu Koivisto

Kirjoittaja on alkujaan eteläsavolainen mutta sittemmin helsinkiläistynyt ruokatoimittaja ja -kirjailija, jolle joulu ei tule ilman koko perheen kanssa katsottua Lumiukko-animaatiota aattoaamuna.

JOHANNA MYLLYMÄKI

Satu Koivisto

KAALIKUUSI

TEKSTI JA KUVA RITVA

Tämä hehkeän vihreä minikuusi mahtuu pieneenkin pöytään. Romanesco popsitaan pois pyhien päätteeksi.

TUOMI

1. KÄSIKIRJA TIETÄÄ

Missä kehitettiin sana vegaani? Kuka keksi aquafaban? Mitä on eläinteologia? Jos pohdit siirtymistä kasvipohjaiseen ruokaan, tämä käsikirja vastaa moniin aatteellisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin. Teos ei ole reseptikirja, vaan kattaus suomalaista lähihistoriaa: kansalaisliikehdintää, politiikkaa, yhteisöjä, verkostoja, raakaaineita, ravintolaelämää. Isoja ja pieniä teemoja, käsitteiden selventämistä ja kasvisklassikoiden esittelyä.

Sari Kivijärvi: Vegaaninen Suomi. Aviador

2. MAAILMA KASVIEN TAKANA

Kukkapöydän saintpauliat, rahapuut, pelargonit, tyräkit ja juorut ovat muutakin kuin sisustuselementtejä tai rakkaita yksilöitä. Huonekasvien historiasta paljastuu kasvinmetsästäjä, eurooppalaisten eksotiikanjanoa, kolonialismia, tieteellistä tutkimusta. Todellinen kasvien salattu maailma siis.

Teija Alanko: Kultaköynnös ja unelma. Huonekasvien historiaa. SKS

3. MITÄ TÄNÄÄN JUHLITTAISIIN?

Aina on aihetta juhlaan: kansainvälinen nallepäivä, maailman käsienpesupäivä, suomalaisen saunan päivä, satupäivä, maailman mehiläispäivä… Tarinaa juhlapäivien taustoista, höysteenä runoja, loruja ja satuja. Mukana myös tutut aprillit, vaput, unikeot, Lucian päivät. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto: Lasten oma vuosikirja. Lasten keskus

4. KUN LIIKUNTA EI MAISTU

Tässä vertaistukea sinulle, joka et perusta hikijumpasta tai punttisalista, ja jolle liikunnan ilo on vieras ilmiö.

Kirjailija ei niinkään etsi itselleen sopivaa liikuntamuotoa, vaan yhteyttä omaan kehoonsa. Teos on terveellistä lukemistoa myös liikuntaa rakastaville: näinkin sen voi kokea.

Laura Pörsti: Antiliikkuja: Miten liikunnan vihaaja yritti oppia liikkumaan. Gummerus

5. KUPLII KUPLII

Samppanja on parasta, kun se on kylmää, kuivaa ja ilmaista. Jos kuitenkin joutuu laittamaan omia rahojaan likoon saadakseen jaloa juomaa, on hyvä tietää, mitä hankkii. Aapinen auttaa!

Jukka ja Päivi Sinivirta: Samppanjaaapinen. Readme.fi

”Liikunnan on palveltava minua eikä minun liikuntaa.”

6. VAPISE, TONTTULA!

”Piparkakkumaailman paha poika” on pistänyt pellille sesongin hauskimman kirjan. Perinteinen taikinatönö joutaa mennä; hyvästi, metsäinen mummonmökki. Piparirakentamisen vallankumous on täällä: nyt tehdään pipariydinvoimala, piparilähiö, taikinainen kuivakäymälä, kauramaitolaituri… Ja vaikka piparirakentaminen ei kiinnostaisikaan, kirjaa ei kannata sivuuttaa. Piparkassun sanoin: ”Lukemalla tämän kirjan olet yksi kapinallisista”.

Kasper Strömman: Piparitalo palaa. Rajoja rikkovia rakennelmia Piparkassun kaulimesta. Reuna.

7. TAAPERON KANSSA

Miisan mummolassa kukkuu käkikello ja tuoksuu kardemumma. Perinteistä kuvakirjaa höystävät Etsitään yhdessä -tehtävät, jotka kannustavat syventymään kuviin. Aikuinen hoksaa tuttua kuvastoa: on reinotossuja, Arabian astioita, Aarikan puinen pässi, Oiva Toikan lasilintu. Jutun juurta syntyy taaperon kanssa, kun mummi ryhtyy muistelemaan elämänsä esineitä.

Nora Lehtinen, Mari Nikula: Tervetuloa mummolaan! Orava-kirjat

SESONKI

Näe herkät hetket kahden hämärän välissä, talven valot ja värit.

Papupiilot

Sitruuna-timjamipalmierit

Lämpimäistä joulua!

Leivonnaisten tuoksu leviää kotiin enteillen juhlaaikaa. Perinneherkkuja vaalitaan ja uudistetaan. Näin luodaan makumuistoja tuleville vuosille.

Jouluiseen juhlakauteen virittäytymisen voi aloittaa ajoissa valmistamalla syötävää rasioihin ja pakastimeen. Jouluherkut ovat mieluisa lahja tai vieminen: Pakkaa lusikkaleipiä tai täyteläisiä appelsiinitryffeleitä kauniiseen rasiaan ja anna ystävälle – vaikka reseptin kera. Myös mehevä luumu-vaniljakakku on komea tuliainen.

Pavlova ei sovellu kuljetettavaksi, mutta suklaan ja hienostuneen mustaherukan yhdistelmä on näyttävä jälkiruoka juhla-aterialle. Kun marengin ja täytteet valmistaa etukäteen, kokoaminen käy käden käänteessä juuri ennen tarjoilua.

Glögiomenapullissa yhdistyvät juoman lämmin maustekimara ja vastustamattoman pehmeä vaniljainen pulla. Glögissä uineet omenat maistuvat ihanilta myös vaniljajäätelön kanssa, ja niistä kokoatkin helpon jälkiruoan.

Jos yllätysvieraat ovat ovella, pyöräytät suussa sulavan rapeat palmierkeksit valmiista voitaikinalevystä nopeasti.

Joulupöydän tähteistä syntyy hauskoja jämäpizzoja. Perunalaatikko sujahtaa rieskamaiseen pohjaan, ja paistit, rosollit, kalat ja juustot toimivat loistavasti täytteinä. Päästä luovuus valloilleen ja kokeile erilaisia makuyhdistelmiä. Mikä olisikaan riemukkaampi tapa lopetella juhlapyhät kuin välipäivien pizzakemut, joissa jokainen saa rakentaa oman hävikkipizzansa?

KARONEN

KUVAT LAURA RIIHELÄ

Glögiomenapullat

24 pullaa

5 dl maitoa tai kasvijuomaa

50 g hiivaa

1,5 dl sokeria

1 tl suolaa

1 rkl kardemummaa

0,9–1 kg (n. 15 dl) vehnäjauhoja

150 g margariinia tai voita

täytteeseen

1 l glögiä

2 omenaa

2 prk (à 200 g) valmista vaniljakreemiä tai vastaava määrä vaniljakreemijauheesta valmistettua kreemiä

voiteluun kananmuna

1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Sekoita joukkoon sokeri, suola ja kardemumma.

2. Lisää jauhoja vähän kerrallaan. Kun taikina on vielä löysähköä, lisää pehmeä rasva. Vaivaa taikinaa 5–10 minuuttia ja lisää tarvittaessa jauhoja hyvin vähän kerrallaan, kunnes taikina ei tartu enää käsiin tai kulhon reunoihin.

3. Peitä taikina leivinliinalla ja anna kohota vedottomassa lämpimässä paikassa noin kaksinkertaiseksi, eli 30–45 minuuttia.

4. Valmista sillä välin täyte. Jos käytät vaniljakreemijauhetta, valmista se pakkauksen ohjeen mukaan.

5. Kaada glögi kattilaan. Kuori omenat ja leikkaa ne ohuehkoiksi lohkoiksi. Laita ne glögin joukkoon ja kuumenna glögiä niin, että se kiehuu hiljalleen. Keitä omenaviipaleita 10–15 minuuttia. Niiden tulee pehmetä hieman mutta pysyä kuitenkin ehjinä. Nosta kattila pois liedel-

tä ja anna omenoiden maustua glögissä. Voit tehdä tämän työvaiheen jo edellisenä päivänä ja siirtää jäähtyneet omenat glögissä maustumaan jääkaappiin.

6. Kun taikina on kohonnut, leivo siitä 24 pikkupullaa ja nostele ne leivinpaperin päälle. Jätä ympärille leviämisvaraa. Peitä liinalla ja anna kohota noin 30 minuuttia.

7. Paina kunkin pullan keskelle juomalasin pohjalla syvennys. Riko kananmuna kuppiin ja sekoita rakenne haarukalla. Voitele pullien reunat kananmunalla. Lusikoi jokaisen pullan syvennykseen vaniljakreemiä.

8. Nosta omenaviipaleet glögistä haarukalla tai reikälusikalla talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen neste valuu pois. Nostele kunkin pullan päälle 2–3 omenaviipaletta.

9. Paista pullia 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Sitruuna-timjamipalmierit

500 g:n painoinen iso voitai lehtitaikinalevy

2 (luomu)sitruunaa

1 dl sokeria

2 rkl kuivattua timjamia

1. Sulata taikinalevy pakkauksen ohjeen mukaan. Taikina saa olla hieman jähmeää. Pese sitruunat ja raasta niiden kuori talteen.

2. Ripottele puolet sokerista leivinpaperin päälle ja kauli taikina paperin päällä n. 0,5 sentin paksuiseksi levyksi.

3. Ripottele taikinalevyn päälle loput sokerista, sitruunankuoriraaste ja timjami.

4. Rullaa taikinalevyä napakaksi rullaksi toisesta reunasta alkaen puoliväliin saakka. Rullaa sitten samaan tapaan toisesta reunasta puoliväliin saakka. Kiedo rulla leivinpaperiin ja nosta jääkaappiin jähmettymään puoleksi tunniksi.

5. Leikkaa jähmettyneestä rullasta terävällä veitsellä alle puolen sentin paksuisia viipaleita ja nosta ne leivinpaperin päälle uunipellille. Jätä keksien väliin leviämisvaraa. Paista 225-asteisen uunin yläosassa 5–10 minuuttia. Vedä leivinpaperi pois pelliltä ja anna jäähtyä.

KOKEILE myös näitä täytevaihtoehtoja:

● sokeri ja kaneli

● sokeri ja pähkinärouhe

● sokeri ja pakastekuivatut marjat

Appelsiinitryffelit

1 (luomu)appelsiini

200 g tummaa suklaata (väh. 70 % kaakaota)

2 dl kuohukermaa

35 g voita

1 dl kaakaojauhetta ja/tai 1 dl kookoshiutaleita

1. Pese appelsiini ja raasta kuori. Halkaise hedelmä ja purista mehu talteen. 2. Paloittele suklaa kulhoon. Kuumenna kermaa ja voita kattilassa, kunnes voi sulaa ja kerma kiehuu hyvin vaimeasti. Kaada voi-kermaseos suklaan päälle ja sekoita tasaiseksi.

3. Lisää suklaamassaan appelsiinin kuori ja pari ruokalusikallista mehua. Sekoita ja maista. Lisää halutessasi lisää mehua. Käytä mehua kuitenkin enintään 0,5 desilitraa, jotta massa ei jää liian pehmeäksi. Anna massan jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja jäähdytä sitten jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

4. Ota massasta lämpimään veteen kastetulla lusikalla tai meloniraudalla nokareita ja pyörittele käsissä palloiksi. Voit käyttää kertakäyttöhansikkaita. Pyörittele pallot kaakaojauheessa tai kookoshiutaleissa ja laske rasiaan tai lautaselle yhdeksi kerrokseksi. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

Appelsiinitryffelit

Glögiomenapullat

VINKKI

Jos haluat vegaanisia pullia, käytä vegaanista vaniljakreemijauhetta. Voitele pullat esim. kasvijuomalla tai sokerivedellä.

Mustaherukkasuklaapavlova

● Voit valmistaa marengin edellisenä päivänä.

● Myös mustaherukkatahnan voi tehdä etukäteen. Se s äilyy jääkaapissa muutamia päiviä.

marenki

5 munanvalkuaista

1 rkl tummaa kaakaojauhetta

3 dl sokeria

1 tl valkoviinietikkaa

mustaherukkatahna (valmista n. 2,5 dl)

1 (luomu)sitruuna

200 g pakastemustaherukoita

0,5 dl vettä

1,5 dl sokeria

50 g voita

2 munaa

kerma

3–4 dl kuohukermaa

1 rkl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

koristeeksi (pakaste)mustaherukoita

50 g tummaa suklaata ja/ tai valkosuklaata

1. Tee mustaherukkatahna. Pese sitruuna ja raasta kuori. Halkaise hedelmä ja purista talteen n. 3 rkl mehua.

2. Pane pieneen kattilaan mustaherukat, sitruunankuoriraaste ja mehu sekä vesi. Kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes mustaherukat hajoavat ja niistä irtoaa mehua.

3. Siivilöi mustaherukoiden mehu astiaan. Painele marjoja kevyesti siivilää vasten, jotta saat kaiken mehun talteen. Mehua pitäisi tulla n. 1 dl. Voit käyttää puristetut marjat esim. puuron tai pannukakkutaikinan joukossa.

4. Laske kattilan pohjalle hieman vettä ja kuumenna sitä niin, että vesi poreilee kevyesti. Pane mustaherukkamehu, sokeri ja voi teräs- tai lasikulhoon ja nosta kulho kattilan päälle.

5. Riko kananmunat kuppiin ja riko niiden rakenne haarukalla. Kun voi on sulanut, kaada munat ohuena nauhana, koko ajan vispilällä vatkaten, mehuseoksen joukkoon. Jatka kevyttä vatkaamista vesihauteen päällä n. 10 minuut-

tia, minkä jälkeen seoksen tulisi olla hieman paksuuntunutta.

6. Siivilöi seos puhtaan siivilän läpi puhtaaseen kulhoon ja jäähdytä. Tahna säilyy jääkaapissa muutamia päiviä.

7. Valmista marenki. Piirrä leivinpaperiin ympyrä, jonka halkaisija on 22–24 cm. Voit käyttää apuna esimerkiksi irtopohjavuoan pohjaa. Laita paperi uunipellille piirtojälki alaspäin.

8. Erottele valkuaiset kananmunista. Huomaa, että yhtään keltuaista ei saa joutua valkuaisten joukkoon. Jos keltuainen hajoaa, käytä muna kokonaisuudessaan muuhun leivontaan tai ruoanlaittoon.

9. Siivilöi kaakaojauhe ja sekoita sokerin joukkoon.

10. Vatkaa valkuaisia kuivassa ja puhtaassa kulhossa yleiskoneella tai sähkövatkaimella, kunnes valkuaisvaahto muodostaa teräviä huippuja. Lisää sokeri-kaakaoseos valkuaisvaahtoon vähän kerrallaan, vatkaa välissä. Lisää lopuksi etikka ja sekoita.

11. Lusikoi valkuaisvaahto leivinpaperille pyöreäksi pohjaksi, paperiin piirrettyä ympyrää apuna käyttäen. Pohja saa olla keskeltä hieman matalampi ja reunoilta korkeampi. Paista 150-asteisessa uunissa 75–90 minuuttia. Sammuta uuni ja jätä marenki sinne jäähtymään; näin marenki todennäköisesti halkeilee vähemmän.

12. Vaahdota kerma. Mausta tomusokerilla ja vaniljasokerilla. Raasta tai vuole suklaat lastuiksi.

13. Kokoa pavlova juuri ennen tarjoilua. Levitä n. 0,5 dl mustaherukkatahnaa marenkipohjan päälle. Lusikoi päälle kermavaahto. Valuta kerman päälle lisää mustaherukkatahnaa. Ripottele lopuksi päälle mustaherukat ja raastettu suklaa.

Mustaherukkatahna maistuu myös lettujen ja paahtoleivän päällä. Mustaherukkasuklaapavlova

VINKKI

Luumu-vaniljakakku

ENNAKOI!

Luumuvaniljakakku

250 g margariinia tai voita

3,5 dl sokeria

6 munaa

5,5 dl jauhoja

0,5 tl ruokasoodaa

2,5 dl maustamatonta rasvatonta jogurttia

1,5 rkl vaniljauutetta tai vaniljasokeria

vajaa rasia (à 250 g) luumumarmeladia

vuoan voiteluun voita, margariinia tai öljyä

koristeluun tomusokeria

lisäksi varrastikku tai vastaava

1. Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää kananmunat yksi kerrallaan vatkaten ja jokaisen munan jälkeen ruokalusikallinen jauhoja.

2. Sekoita ruokasooda loppuihin jauhoihin ja sekoita taikinaan jauhot, jogurtti sekä vaniljauute. Älä vatkaa pitkään.

3. Voitele 2 litran kakkuvuoka huolellisesti. Lusikoi noin neljäsosa taikinasta vuoan pohjalle. Lisää 3–4 rkl luumumarmeladia. Lusikoi sitten puolet jäljellä olevasta taikinasta vuokaan ja taas 3–4 rkl luumumarmeladia. Lusikoi loput taikinasta vuokaan ja tasoita pinta. Jos marmeladia on alle puoli rasiaa, tee vain yksi marmeladikerros.

4. Pistä taikinaan varrastikku tai muu puhdas, ohut tikku ja kuljeta sitä mutkitellen vuoan ympäri. Näin luumumarmeladi leviää hieman taikinassa.

5. Paista kakkua 180-asteisessa uunissa 45 minuuttia.

Kokeile kypsyyttä esim. puisella varrastikulla. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on valmis. Jos tikkuun tarttuu taikinaa, paista kakkua lisää 5 minuuttia kerrallaan, kunnes tikkuun ei enää tartu taikinaa.

6. Nosta kypsä kakku uunista ja anna seistä vuoassa 15–30 minuuttia. Kumoa kakku ja nosta vuoka varovasti päältä. Koristele jäähtynyt kakku tomusokerilla.

VINKKI

● Kakun voi valmistaa hyvissä ajoin ja pakastaa.

● Luumu-vaniljakakku on mainio joululahja.

Jouluiset

lusikkaleivät

200 g voita

1,5 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 tl ruokasoodaa

täyte

80 g pehmeää voita

3 dl tomusokeria

2 tl piparkakkumaustetta

pinnalle

n. 1 dl (erikoishienoa) sokeria

Jouluiset lusikkaleivät

1. Sulata voi kattilassa ja anna kiehua hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes se vaahtoaa. Pian voi muuttuu ruskeaksi ja alkaa tuoksua pähkinäiseltä. Nosta tämän jälkeen kattila levyltä ja lisää sokeri. Ravista kattilaa varovasti, niin että sokeri peittyy voihin, mutta älä sekoita. Anna jäähtyä.

2. Sekoita keskenään vehnäjauhot, vaniljasokeri ja ruokasooda. Sekoita kuivat aineet haaleaksi jäähtyneeseen voisokeriseokseen. Nosta taikina jääkaappiin noin 20 minuutiksi.

3. Valmista sillä välin täyte. Vaahdota pehmeä voi ja tomusokeri. Sekoita joukkoon piparkakkumauste. Lusikoi seos pursotinpussiin. Voit käyttää pursottamiseen myös vahvaa, puhdasta pakastuspussia. Leikkaa sen kärkeen pieni aukko, kun ryhdyt pursottamaan.

4. Muotoile pikkuleivät. Painele taikinaa teelusikan pesään ja liu’uta keksi tasainen puoli alaspäin leivinpaperille uunipellille. Pikkuleivät eivät leviä uunissa, eli ne voi asetella melko lähekkäin. Paista 175-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia.

5. Täytä pikkuleivät, kun ne ovat jäähtyneet. Pursota tasaiselle puolelle hieman täytettä ja paina päälle toinen pikkuleipä. Pyörittele (erikoishienossa) sokerissa.

VINKKI

Pikkuleipien muotoiluun käytettävän teelusikan on hyvä olla melko syväpesäinen. Usein vanhoissa lusikoissa on syvempi pesä kuin uusissa malleissa. Etsi sopiva leivontalusikka esimerkiksi kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta.

Jämäpizzat joulupöydän tähteistä

2 isoa pizzaa tai useampi pieni

pohja

5–6 dl perunalaatikkoa (tai perunasosetta)

2 munaa

4–5 dl vehnäjauhoja (suolaa)

täytteet

Kukin täytevaihtoehto riittää yhteen annokseen pizzapohjaa. Vaihtoehtoisesti voit valmistaa pizzoja jokaisella täytteellä, pienemmän määrän kutakin. Kokeile eri yhdistelmiä!

täyte 1: kalapöytä

200 g smetanaa tai ranskankermaa

1 tl sinappia

0,25 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

joulukaloja: graavi- tai savulohta, siikaa, lahnaa pikkelöityä punasipulia tai pieni punasipuli (mätiä, tilliä)

täyte 2: paisti ja rosolli n. 4 dl rosollia (ilman kastiketta ja silliä) (suolaa) kinkkua, kalkkunaa tai vegepaistia juustoraastetta esim. juustopöydän kovista juustoista

täyte 3: juustotarjotin

200 g smetanaa tai ranskankermaa

1 tl sinappia

0,25 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

pehmeitä juustoja, esim. sinihomejuustoa, valkohomejuustoa

1 omena (rouhittuja pähkinöitä) (hilloketta, esim. viikuna-, tuoretta viikunaa)

1. Tee pohja. Lisää kylmään perunalaatikkoon kananmunat ja jauhot. Sekoita tasaiseksi, älä vaivaa. Lisää suolaa, jos perunalaatikko on kovin makeaa.

2. Kauli tai taputtele suoraan kahdelle leivinpaperille joko yksi iso pizza kullekin tai useampi pikkupizza. Pohjat saavat olla melko ohuita. Pistele pohjia haarukalla. Täytä valitsemillasi täytteillä. Paista 225-asteisessa uunissa 10–15 minuuttia.

3. Kalapöytä-pizzat: Sekoita smetanaan tai ranskankermaan sinappi, suola ja mustapippuri. Levitä pohjalle. Viipaloi

punasipuli hyvin ohuelti ja ripottele pizzan päälle. Voit laittaa kalat pizzalle joko ennen paistamista tai paiston jälkeen. Jos käytät mätiä tai tilliä, lisää ne vasta paiston jälkeen.

4. Paisti ja rosolli -pizzat: Soseuta rosolli sauvasekoittimella ja mausta halutessasi suolalla. Levitä rosollisose pizzakastikkeen tavoin pohjalle. Levitä päälle kinkku, kalkkuna tai vegepaisti ohuina lastuina. Lisää juustoraaste. Paista ohjeen mukaan.

5. Juustotarjotin-pizzat: Sekoita smetanaan tai ranskankermaan sinappi, suola ja mustapippuri. Levitä pohjalle. Pese omena ja viipaloi se hyvin ohueksi mandoliinilla tai veitsellä. Paloittele tai murustele juusto. Levitä omenaviipaleet ja juusto pizzan päälle ja paista ohjeen mukaan. Jos käytät rouhittuja pähkinöitä, hilloketta tai tuoretta viikunaa, lisää ne vasta paiston jälkeen. 

Jämäpizzat joulupöydän tähteistä

Talven aateliset

Läpi talven on saatavilla kotimaisia varastokasviksia muhkeine makuineen.

Juurekset, sipulit, kaalit ja perunat ovat edullista, ympäristöystävällistä ja ravitsevaa muonaa.

Kesällä, satokauden ollessa kuumimmillaan, kotimaiset kasvikset eivät esittelyjä kaipaa. Puutarhat ja kaupat notkuvat tuoretta syötävää, ja uusia makuja löytyy joka nurkan takaa. Satoa kypsyy kasvimailla pitkälle syksyyn, ja metsistäkin riittää poimittavaa aina ensilumeen saakka.

Talven tullen kotipihojen viljelmät hiljenevät, mutta kotimaisia kasviksia ei ole syytä unohtaa. Kaupoissa on kevääseen sakka saatavilla varastokasviksia muhkeine makuineen.

PELKKÄÄ HYVÄÄ SANOTTAVAA

Juurekset, sipulit, kaalit ja perunat ovat talvikauden pelastajia. Ne ovat monikäyttöisiä, hyvin säilyviä, ympäristöystävällisiä, ravitsevia ja pääsääntöisesti hyvin edullisia. Kilohinnat pyörivät lähes aina muutaman euron alapuolella. Harvinaisemmat lajit saattavat maksaa enemmän, mutta ostamalla niitä tuet suomalaisten viljelijöiden työtä ja autat pitämään kaupan hevi-hyllyjen tarjontaa monipuolisena.

Varastokasvikset sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi nauttia 500–800 grammaa päivässä. Erityisesti juurekset ovat hyvä apu määrän saavuttamisessa, sillä ne tuovat painoa lautaselle.

NIINA SILANDER • KUVITUS MIRVA MALMGREN

Erilaisia kasviksia kannattaa rohkeasti kokeilla ja vaihdella ruokavaliossa, sillä monipuolinen käyttö tuo mukanaan isoimman terveyshyödyn. Lanttu, jota pohjolan appelsiiniksikin kutsutaan, on erinomainen C-vitamiinin lähde. Punajuuri sisältää runsaasti folaattia, porkkana puolestaan betakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Juuriselleri ja maa-artisokka ovat hyviä kaliumin lähteitä.

LUOVUUS SALLITTU Myös jouluaika kutsuu tutustumaan uusiin kasviksiin. Varastokasvisten maanläheiset maut sopivat oivallisesti talvikauden tarjoiluihin ja joulun juhla-aterioille. Makeat juurikkaat – punajuuri, raitajuuri ja keltajuuri – sekä juuripersilja ja lanttu rakastavat pitkää paahtamista uunissa.

Pirskota kasvisten päälle öljyä ja kokeile mausteeksi makean ja suolaisen liittoa: hieman hunajaa ja ripaus suolaa. Maustamisessa luovuus sallitaan! Kiehtovia makupareja muodostavat esimerkiksi itämaiset mausteet, kuten jeera, korianteri, valkosipuli ja sitruuna.

Itseään kannattaa haastaa kokeiluihin tuttujenkin kasvisten kanssa. Pitkään karamellisoitu sipulikeitto tai siirapilla makeutettu kaalipata ovat voittamattomia talviruokia.

KESKITY KYPSENTÄMISEEN Onnistuneen makuelämyksen salaisuus on

oikea kypsennys. Useimpien kasvisten kohdalla toimii sääntö ”Mieluummin hieman ali kuin yli”. Näin kasvis säilyttää kauniin värin, napakan rakenteen ja hyvän maun.

Höyrykypsennys säilyttää ravintoaineet parhaiten. Keittämällä kypsennettäessä kannattaa vettä käyttää vain sen verran, että kasvikset juuri peittyvät. Uunissa paahtaminen tuo esiin kasvisten runsaat aromit.

Pilko hitaammin kypsyvät kasvikset pienemmiksi ja nopeammin kypsyvät isommiksi paloiksi, jotta kaikki valmistuvat samassa tahdissa.

VIILEÄSSÄ, PIMEÄSSÄ Varastokasvikset säilyvät parhaiten viileässä ja pimeässä, kuten jääkaapin vihanneslokerossa tai viileässä varastossa. Avaa kaupan muovipusseja tai siirrä kasvikset paperipussiin, jotta ne eivät kostu. Ilman suojaa kasviksia ei kuitenkaan kannata säilyttää pitkään, sillä runsaasti nestettä sisältävinä ne haihduttavat kosteutta ja nahistuvat.

Kaalit, juurekset ja perunat kannattaa pitää erillään etyleeniä tuottavista hedelmistä, kuten omenoista ja banaaneista.

Hieman pehmenneinäkään kasvikset eivät jouda biojätteeseen. Niistä saa vielä mainiota syötävää; aineksia sosekeittoon, laatikkoon tai uunijuureksiksi. 

HAASTA ITSESI VARASTOKASVISVIIKOILLE!

Valitse joka viikko yksi kasvis ja kokeile siitä uutta ruokaohjetta.

JUUREKSET, JUURIKKAAT JA MUKULAT

Juuripersilja

Keltajuuri

Lanttu

Maa-artisokka

Mukulaselleri

Mustajuuri

Nauris

Palsternakka

Peruna

Porkkana

Punajuuri

Raitajuuri

KAALIT

Kiinankaali

Lehtikaali

Mustakaali

Punakaali

Ruusukaali

Valkokaali

KURPITSAT

Myskikurpitsa

Spagettikurpitsa

HEDELMÄT

Omena

Päärynät

SIPULIT

Keltasipuli

Punasipuli

Valkosipuli

Hellää huolenpitoa huonekasveille

Kilpipiilea viihtyy valoisalla ikkunalla talvella. Pohjareijällinen saviruukku on sille oiva valinta, koska kasvi ei pidä liiasta märkyydestä

Talvikuukaudet voivat olla huonekasveille erityisen rankkoja. Pienillä muutoksilla autat kasveja kukoistamaan myös vuoden pimeimpään aikaan.

TIINA IKONEN • KUVAT SHUTTERSTOCK

Talvikaudella yleisin virhe on liikakastelu.

Kellastuvat lehdet, ruskeat laikut tai nuupahtanut olemus viherkasveilla – kuulostaako tutulta? Kun luonnonvalo vähenee ja huoneilma muuttuu kuivaksi ja lämpimäksi, kasvit joutuvat sopeutumaan oloihin, jotka eroavat suuresti niiden luonnollisesta elinympäristöstä. Mitä kasvini kipeimmin kaipaavat; vettä, valoa ja lannoitteitako? Tässä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ja käytännön vinkkejä kasvien hoitoon.

Miten tiedän, paljonko vettä kasvit tarvitsevat talvella?

Talvikaudella yleisin virhe on liikakastelu. Multa saa hieman kuivahtaa ennen kastelua. Kokeile multaa sormella muutaman sentin syvyydestä ja kastele vasta sitten, kun multa tuntuu selvästi kuivalta. Opettele tunnistamaan vedentarve myös ruukun painosta.

Kastelun jälkeen kaada vadille tai suojaruukkuun kertynyt vesi pois noin puolen tunnin kuluttua. Altakasteluruukkujen vesisäiliö täytetään vasta sitten, kun se on ollut tyhjänä noin viikon ajan.

Kaadoin altakasteluruukkuun liikaa vettä –mitä teen?

Kallista kasvia ja kaada vesi pois kasteluputken kautta. Tämä voi olla sotkuista puuhaa, joten suojaa ympäristö tai siirry kylpyhuoneeseen. Pidä vesisäiliö tyhjänä, kunnes multa on selvästi kuivahtanut.

Paavalinkukan ja anopinhampaan lehdet pehmenevät tyvestä ja lähtevät irti – miksi?

Syynä on liikakastelu. Kasvin tyvi on mädäntynyt ja lehdet irtoavat. Jos sisemmät lehdet ovat kunnossa, voit yrittää pelastaa kasvin. Poista huonot lehdet ja lopeta kastelu hetkeksi. Kastele jatkossa niukemmin.

Saintpaulian eli paavalinkukan lehdet kellastuvat liikakastelun seurauksena.

Peikonlehden lehdissä on kuivia keltarajaisia laikkuja. Missä vika?

Syitä voi olla monia. Yleensä kasvia on kasteltu liikaa tai epäsäännöllisesti.

Kultaköynnöksen lehden kärjistä tippuu vettä. Itkeekö kasvi?

Kasvi poistaa ylimääräistä vettä haihduttamalla sitä lehden kärjissä olevien elinten kautta. Ilmiö on yleinen kultaköynnöksellä ja peikonlehdellä. Tästä ei ole haittaa, mutta vähennä hieman kastelua ja seuraa tilannetta.

kellastuneet lehdet kasveista.

Rahapuun lehdet pullistuvat ja putoavat – miksi?

Syynä on liiallinen kastelu. Rahapuu varastoi vettä lehtiinsä ja kasteluväli voi olla pitkä. Talvella kastelu saa olla erityisen niukkaa. Anna vettä vasta, kun kasvin lehdet tuntuvat nahkeilta ja taipuisilta. Kastele kerralla kunnolla ja pidä sen jälkeen taukoa.

Viirivehkan ja punasarjan lehtien reunat ja kärjet tummuvat ja kuivuvat. Mistä tämä johtuu?

Talvella oire viittaa usein kuivaan huoneilmaan. Asettele kasvit ryhmiin ja sumuttele lehtiä säännöllisesti. Voit myös laittaa kasviryhmään laakean vesiastian. Muista pitää se puhtaana.

Lannoitetaanko kasveja talvella?

Yleisesti viherkasvien lannoituksessa pidetään taukoa marraskuusta tammikuulle. Kukkivia kasveja lannoitetaan myös keskitalvella, samoin jos käytetään lisävaloa. Mullattomilla kasvualustoilla käytetään erikoislannoitteita; tarkista valmistajan ohjeet talvikäytöstä.

Kannattaako kasveille antaa merilevää?

Kyllä, erityisesti talvella. Merilevä vahvistaa kasvia ja auttaa sitä selviämään talven yli. Valmistetta annetaan kasteluveden mukana tai sumutetaan suoraan kasvin lehdille.

Talviaikaan sitruspuut viihtyvät mahdollisimman valoisalla ilkkunalla. Kevätauringon paahteelta ne on kuitenkin siirrettävä suojaan.

Kannattaako kasveille antaa lisävaloa?

Ehdottomasti, erityisesti talvella. Lisävaloa annetaan korkeintaan 12 tuntia vuorokaudessa, jotta kasvit saavat myös levätä. Hyvä aika lisävalolle on kello 7–19.

Millainen on hyvä kasvi valo?

LED-kasvilamput ovat tehokkaita, energiatehokkaita ja pitkäikäisiä. Ne eivät kuumene. E27-kannan ansiosta ne sopivat useimpiin kodin valaisimiin. Sijoita lamput ohjeen mukaan, valoteho heikkenee etäisyyden kasvaessa.

Avaa sälekaihtimet ja siirrä verhot syrjään luonnonvalon tieltä.

Pitääkö kasveja pestä?

Limoviikunan lehtien kellastuminen voi johtua kuivasta huoneilmasta tai kasvin siirtelystä.

Atsaleaa ja muita kukkivia kasveja lannoitetaan myös talvella.

Kyllä. Pölykerros lehdillä vähentää valon saantia. Pyyhi pölyt säännöllisesti kostealla pyyhkeellä. Poista kuihtuneet kukat ja muut kuivuneet kasvinosat. Pehmeä- ja nukkalehtisen kasvien lehdet voi puhdistaa varovasti esimerkiksi pullasudilla tai maalipensselillä.

Poista

Sijoita kasvivalo riittävän lähelle kasvia.

Pölyjen pyyhkiminen lehdiltä parantaa kasvin valonsaantia.

Sumuttelu lisää huoneilman kosteutta, ja siitä kasvit pitävät.

Kasvin lehdet kellastuvat – mitä teen?

Talvella lehtien kellastumista voivat aiheuttaa monet tekijät, kuten valon vähyys tai kuiva ja liian lämmin huoneilma. Vanhojen lehtien kellastuminen on luonnollista. Kokoa kasvit ryhmiin, anna niille lisävaloa, sumuttele lehtiä ja laske huoneen lämpötilaa. Kodin suositeltava sisälämpötila on enintään 20–21 astetta, makuuhuoneessa 18.

Talvella kastellaan niukemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti kasvilajin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kuiva huoneilma lisää kastelun tarvetta.

Viherkasvit ovat osa sisustusta. Ne tuovat kotiin kotiin viihtyisyyttä ja luonnonläheisyyttä.

MUISTILISTA HUONEKASVIEN TALVIHOITOON

Miksi ihmepensas pudottaa lehtiä marraskuussa?

Ihmepensas tarvitsee runsaasti valoa ja tasaiset olosuhteet. Kuiva, viileä tai vetoisa huoneilma saa sen helposti pudottamaan lehtiä. Anna ihmepensaalle lisävaloa, kastele tasaisesti ja pidä olosuhteet mahdollisimman vakaina.

1. Varmista valonsaanti.

2. Vähennä kastelua.

3. Vähennä lannoitusta.

4. Anna merileväuutetta.

5. Laske huoneen lämpötilaa.

6. Lisää ilmankosteutta.

7. Pidä kasvit puhtaina.

8. Vältä kasvin siirtelyä.

9. Vältä vetoisia paikkoja.

10. Tarkkaile tuholaisia.

Lisätietoa: martat.fi/huonekasvit/ 

Metsä työpaikkana, koirat kollegoina

Vuokko Liimatan ura vaihtoi suuntaa sattuman ansiosta. Nyt ulkoilmaihminen viettää talvikaudet Lapissa yrittäjänä, koirakatraansa kanssa.

MINNA HOTOKKA • KUVAT KAISA SIRÉN

Vuokko Liimatta asuu pohjoisessa marraskuusta maaliskuulle.

Ei tarvittu kuin yksi paperi, joka muutti koko elämän.

Pari vuosikymmentä sitten kuhmoislainen Vuokko Liimatta työskenteli puutarha-alan opettajana Jämsän ammattiopistossa. Eräänä päivänä työkaveri lätkäisi Vuokon työpöydälle lapun, jossa haettiin kausiapulaista koiravaljakkosafarille Lappiin.

– Olisikohan minusta siihen, jo pitkään valjakkokoiria omistanut Vuokko mietti.

Hän päätyi kaivamaan paperin esiin

yhä uudestaan. Rohkaisi lopulta mielensä ja soitti.

Kävi ilmi, että käytännön järjestelyt eivät onnistuisi. Sisimmässään Vuokko oli jo ehtinyt innostua lähdöstä, joten hän ryhtyi ottamaan selvää muista lappilaisista safariyrityksistä.

– Soitin ihan piruuttani yhteen. Kerroin, kuka olen ja että voisin vähän kokeilla, olisiko minusta tällaiseen. Vastaus oli: Koska voit aloittaa?

Vuokko sai neljä viikkoa virkavapaata ja lähti. Kokemus oli hieno mutta niin

hurja, että Vuokko päätti yhden reissun riittävän.

Seuraavana syksynä sama yrittäjä sai käännettyä Vuokon pään. Sillä reissulla tapahtui jotain kohtalokasta.

– Jäin koukkuun.

Kausityöläisellä rankka rupeama

Harjunsalmen Marttoihin kuuluva Vuokko ja hänen parikymmentä siperianhuskyaan viilettävät tänä talvena Kittilän lumilla. Takana on kuusi vuotta päätoimista koiravaljakkoyrittäjyyttä.

Pitkään Vuokko piti safarit harrastuksenaan ja heitti muutaman Lapin-keikan talvessa. Sitten työpaikalla tapahtui isoja muutoksia, ja Vuokko sai kuulla, ettei virkavapaita enää heruisi.

– Siltä istumalta sanoin itseni irti.

Ajattelin, että jos en tee tätä nyt, en tee tätä koskaan. Oli pakko kokeilla siipiä yrittäjänä.

Nykyään Vuokko asuu pohjoisessa marraskuulta maaliskuun loppuun. Hän toimii pääurakoitsijana ystävänsä kanssa. Lappilaisyritys tuo asiakkaat, ja he hoitavat kaiken muun.

Kausityöläisen talvi on rankka, sillä koko vuoden tienestit pitäisi tahkota muutamassa kuukaudessa.

Lapissa Vuokko asuu asuntovaunussa ja huolehtii koirakatraansa tarpeista ympäri vuorokauden. Päivässä on kolme lähtöä, ja työpäivät venyvät helposti 11-tuntisiksi. Vapaata on vain päivä viikossa.

– Jaksan, koska tiedän tämän olevan kausiluontoista. Ei tätä kukaan jaksaisi ympäri vuoden.

Voimaa Vuokko saa koiristaan, joita hän kuvaa maailman parhaiksi työkavereiksi.

– Ne ovat aina innokkaana lähdössä töihin, ei niillä ole huonoja aamuja ollenkaan. Niiden into motivoi itseänikin.

Selviytyjän vaistot

Koiriensa kanssa Vuokko on saanut kokea asioita, jotka pirttiin käpertymällä jäisivät kokematta.

Huskyt tarvitsevat paljon liikuntaa. Vuokko puolestaan tahtoo päästä metsään myös vapaa-ajallaan. Siksi Vuokko ja huskyt ovat myös lomailleet talvisessa Lapissa.

– Tunturissa, jos jossain, sieluni lepää.

Unohtumaton elämys oli talvimyrsky, joka kesti kaksi ja puoli vuorokautta. Lunta tuprutti niin, että yölläkin oli pakko tarttua lapion varteen, jotta teltan kaaret eivät katkeaisi taakan alla.

Aamulla Vuokko ja hänen reissukaverinsa kokivat säikähdyksen. Valjakkokoirat olivat peittyneet lumen alle.

– Sydäntä kouraisi, että ovatko ne hengissä.

Vuokko näki lumessa kuusi reikää, jotka huskyjen hengitysilma oli sulattanut. Kun hän kutsui koiria, ne nostivat kysyvinä päätään kinoksen alta.

– Tajusin, että vaikka ne ovat etelän koiria, niillä on selviytyjän vaistot. Ne tiesivät, että hangen alla on lämpimintä.

Yhtään ei kaduta

Metsä on merkinnyt Vuokolle rauhoittumispaikkaa lapsesta saakka. Pienenä hänellä oli tapana mennä koiransa kanssa metsään aina, kun oli murheita.

Vaikka latautumispaikasta on aikuisena tullut työpaikka, Vuokko ei silti vatvo työasioita luonnon helmassa.

– Onhan minulla kilometrin mittainen To do -lista, mutta kun pääsen metsään, keskityn siihen, mitä ympärilläni on. Saan kiksejä tosi pienestä. Esimerkiksi viime syksynä pääsin ekan kerran maistamaan nokirouskuja. Se oli huisia!

Vuokko toivoo, että metsä pysyisi hänen työpaikkanaan vielä vuosia. Hän on monet kerrat miettinyt, miten erilaista hänen elämänsä olisi, ellei työkaveri olisi aikoinaan tuupannut häntä valjakkosafarien suuntaan.

– On tässä joutunut kokemaan ikäviäkin asioita, mutta en – hitsi vie –kadu yhtään. On tämä niin mahtavaa.

Vuokko on monesti miettinyt, miten erilaista elämä olisi, ellei silloinen työkaveri olisi heittänyt ilmoille ideaa koiravaljakkosafareista.

Aina innolla töihin!

Vuokolla on parikymmentä siperianhuskyä.

Koirakatraan tarpeista pitää huolehtia ympäri vuorokauden.

LUNTA TULVILLAAN – TAI SITTEN EI

Viime talvi oli Kittilässä erikoinen. Vuokko Liimatta ja hänen ystävänsä pääsivät aloittamaan huskysafarit vasta joulukuun toisella viikolla, vaikka yleensä kausi alkaa heti joulukuun alussa.

– Maa oli valkoisena, mutta emme saaneet turvallisia uria tehtyä. Meille ajettiin reitin alkuun viisitoista traktorin peräkärryllistä lunta, ja lisäksi lapioimme uralle lunta jängältä. Sitten saimme uria auki.

Talvesta jäi mieleen lämpötilojen vaihtelu äärilaidasta toiseen.

– Ensin oli kolmenkymmenen asteen pakkasia. Meni pari päivää, niin lämpötila oli plus kolme ja satoi vettä.

Lämpötilojen sahaaminen tuottaa koiravaljakoille monenlaista harmia. Ensinnäkin paksuturkkisille koirille tulee liian kuuma lauhalla säällä. Toiseksi peilijää tuottaa niin suuren turvallisuusriskin, ettei liikkeelle voida lähteä lainkaan.

Vuokko Liimatta on huolestunut Lapin talvien lämpenemisestä. Hän on parinkymmenen vuoden aikana työskennellyt eri puolilla maakuntaa aina Rovaniemeltä K äsivarteen ja tullut siihen tulokseen, että Rovaniemen korkeudella kauden aloitus joulukuun alussa on entistä epävarmempaa.

– Rovaniemellä jouduimme oikeasti kaapimaan kaikki vähäisetkin lumet ajouralle.

LUMIKAUSI LYHENEE

Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomaranta vahvistaa, että ilmaston lämpeneminen näkyy Lapin talvissa. Vuosien 1961–2020 havaintojaksolla pysyvän lumen tulo on siirtynyt myöhemmäksi keskimäärin 2–4 päivää vuosikymmenessä. Kehitys on vain kiihtynyt 1990-luvulta alkaen: muutos on monin paikoin yli 4 päivää vuosikymmenessä.

Luomaranta muistuttaa, että normaaliin talveen kuuluu vaihtelu, eikä yksittäisten talvien perusteella voi tehdä päätelmiä. Vuosikymmenten havaintosarjat paljastavat kuitenkin suunnan, johon ollaan menossa.

– Lapissa lunta on edelleen runsaasti, mutta lumikausi lyhenee syyspuolelta. Jääpäivät, jolloin vuorokauden ylin lämpötila on pakkasella, ovat vähentyneet syksyisin selvästi.

Päästöskenaarioiden pohjalta tutkijat ovat arvioineet, että 2040-luvulle mentäessä lumikauden pituus lyhenee Etelä-Lapissa 15–20 päivää ja Pohjois-Lapissakin 10–20 päivää. 

Metsä on ollut Vuokko Liimatalle tärkeä paikka lapsesta lähtien.

Hän on

• Vuokko Liimatta (60)

• Harjunsalmen Marttojen jäsen Kuhmoisissa.

• Metsävinkki: Mene luontoon rohkeasti. Jos se tuntuu vieraalta tai hankalalta, hakeudu retkeilykurssille. Aikuisille järjestetään retkeilyn peruskursseja. Sellaiseen osallistumalla voi parhaassa tapauksessa löytää uuden maailman.

• Metsämuisto: Läksin sieneen aika lähelle kotiani. Kävelin metsäkoneuraa, kun sille hyppäsi pöpeliköstä iso susi. Se juoksi suoraan edestäni ehkä viiden metrin päästä. Se ei ollut havainnut minua, koska oli niin mahdoton myrskytuuli. Huomatessaan minut susi säikähti ja paineli metsään. Tämä oli yksi sykähdyttävimmistä luontokokemuksistani.

Lapissa on edelleen lunta runsaasti, mutta lumikausi lyhenee syyspuolelta.

Ilahduttava joululahja!

Tilaalahjaksi tai itsellesi!

Lehti kuin lehti + 2 lahjaa! 39 €

Valitse tästä LAHJA:

Marimekon Unikko-kukkaro

Arvo 24,00 €

200 ristikkoa ja tehtävää tai

• 196 sivua • Koko 21 x 29,7 cm, pehmeäkantinen.

Arvo 9,90 €

Lahjat toimitetaan tilauksen maksajalle. Tilaajalahjoja on rajoitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän ja lahjat loppuvat kesken, toimitamme tilalle toisen tuotteen. Valinnainen tilaajalahja lähetetään noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä lahjota ei lähetetä uudelleen. Muista merkitä lahjavalintasi tilauskorttiiin! Lisälahjasi saat automaattisesti.

Katso lahjasi, kaikki lehdet ja tee helppo nettitilaus: tilaus.otavamedia.fi/martta

Tai soita 09 – 156 665 (ma-pe klo 8-19)

TILAUSKORTTI

Kyllä kiitos!

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden hintaan 39 €

Saan valitsemani tilaajalahjan sekä lisälahjana

Seinäkalenterin 2026.

 Seura 3 kk

 Anna 3 kk

 Kotiliesi 3 kk

 Viva 5 kk

 Maalla 5 nroa

 Deko 4 nroa

 Erä 5 kk

 Hymy 6 kk

 Kotiliesi Käsityö 3 nroa

 Koululainen 5 kk

 Suomen Kuvalehti 2 kk

 Tekniikan Maailma 3 kk

 TM Rakennusmaailma 5 nroa

 Metsästys ja Kalastus 5 kk

 Seura SuperRistikot 6 nroa

VALITSEN LAHJAKSI (merkitse rastilla):  Marimekon Unikko-kukkaro, arvo 24,00 €  Ristikkokirja, arvo 9,90 €

Tilaus alkaa (merkitse rastilla):

 niin pian kuin mahdollista



ID 410335 OT 3079882

Tilaajana saat kauniin seinäkalenterin vuodelle 2026

LAHJAN SAAJA:

SUKUNIMI ETUNIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN

MAKSAJA: (JOS ERI KUIN SAAJA) SUKUNIMI ETUNIMI

Lehti kuin lehti + 2 lahjaa! 39 €

Osallistun 2.500,00 € Lomarahan arvontaan.

Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

POSTIMAKSU MAKSETTU

OTAVAMEDIA

Tunnus 5005030

00003 VASTAUSLÄHETYS

Loppuvuoden silmäkarkki

Kukkakori on kotien perinteinen joulusomistus. Muutamalla konstilla teet siitä muunneltavan, jolloin asetelmasta on pitkään iloa.

Käytä tilavia suojaruukkuja.

Se antaa pelivaraa kasvivalintoihin.

•HYASINTTIKORIIN voit vaihtaa käden käänteessä uudet kukat kuihtuneiden tilalle. Se onnistuu, kun laitat kukat koriin suojaruukuissa, joissa ei ole pohjassa reikää. Näin koria ei tarvitse vuorata muovilla, eikä asetelmaa varten tarvitse hankkia erikseen kukkamultaa.

•PEITTELE suojaruukut sammalella ja täytä kori kävyillä. Erilaiset kävyt antavat asetelmalle ilmettä.

•SOMISTA vanha kori kieputtamalla sen ympärille koivun risuja tai oksia kranssiksi. Voit tehdä asetelman myös laakeaan vatiin tai vaikkapa puulaatikkoon.

•JUHLISTA itsenäisyyspäivää sinisillä tai sinivalkoisilla hyasinteilla. Vaihda koriin myöhemmin vaaleanpunaiset hyasintit. Asetelmaan sopivat myös muut loppuvuoden kasvit jouluruususta sypressiin ja joulutähdestä atsaleaan. Kukat on helppo vaihtaa suojaruukkuihin, ja asetelma pysyy kauniina pitkälle talveen.

Näin onnistut

Kuvan asetelmassa on kaksi suojaruukkua, kaksi kolmen hyasintin ruukkua, sammalta, koivunrisuja ja erilaisia käpyjä.

Valmistaudu asetelman tekoon keräämällä erilaisia käpyjä. Ulkona kävyt ovat suppuisia, mutta sisälle tuotuna ne pörhistyvät nopeasti. Maahan tippuneiden käpyjen ja risujen kerääminen kuuluu jokaisenoikeuksiin. Sammalen kerääminen vaatii maanomistajan luvan. Voit korvata ruukkujen peittelyssä sammalen männynkävyillä, meriheinällä tai pienillä risukransseilla.

OUTI TYNYS • KUVA RITVA TUOMI

Kimpassa

Marttanäytelmässä rakennetaan lämpöpesä kylmää torjumaan. Teatterin lavalla parhaat ratkaisut keksitään yhdessä, ja niinhän se menee oikeassa elämässäkin. Kimppavoimalla eteenpäin!

Kun maailma romahtaa, Martat pelastaa

Teatterikoneen Martta 2.0 -näytelmässä ilmastokriisi ja ydinonnettomuudet ovat ajaneet ihmiskunnan kuilun partaalle. Kun toivo alkaa loppua, kellarin häkkivarastosta löytyy mummun marttakirja.

MINNA HOTOKKA • KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Päähenkilö Martta (Kirsi Sulonen) onnistuu vakuuttamaan kohtalotoverinsa mummun marttakirjan viisaudesta.

Kerrostalon asukkaat kyyhöttävät kireissä tunnelmissa väestönsuojassa. Yksi miehistä osoittaa laatikkoa, jonka sisältö on huvennut vauhdilla.

– Tässä on nyt viimeiset ruokaannokset. Kannattaa säännöstellä omaa osuuttaan niin pitkään kuin mahdollista.

Kaikki eivät hyväksy tilannetta. Syntyy nujakka, joka päättyy vasta marttapukuisen naisen puuttuessa kahinointiin.

– Lopettakaa! Täältä loppuu happi! Nainen, jonka nimi on Martta, ottaa komennon. Hän muistuttaa kaikkia vallitsevasta todellisuudesta: jäätiköt ovat

sulaneet, sähköverkot romahtaneet, kyberhyökkäykset kaataneet hallituksia ja ydinvoimalaonnettomuudet tehneet ulkona liikkumisesta mahdotonta.

– Kukaan meistä ei tiedä, selviämmekö me täältä koskaan hengissä pois. (…) Mutta sen minä tiedän, että jos me jatkamme taistelua toisiamme vastaan, me emme selviä.

Martta heiluttelee mustakantista kirjaa, jonka on löytänyt mummultaan perimänsä asunnon häkkivarastosta.

– Mummuni marttakirja. (…) Tämän kirjan neuvoilla meillä on mahdollisuus selviytyä hengissä!

OPPIA HISTORIASTA Jyväskyläläinen Teatterikone toi tänä syksynä lavalle dystooppiseen tulevaisuuteen sijoittuvan musiikkinäytelmän, jonka keskiössä ovat Martat. Annu Sankilammen käsikirjoittama ja ohjaama Martta 2.0 korostaa yhteisöllisyyden voimaa ja Marttojen ajattoman perinnön merkitystä.

Työryhmällä ei ollut siteitä järjestöön, vaan idea lähti Keski-Suomen Marttojen kanssa tehdystä yhteistyöstä. Marttapiiri täytti tänä vuonna sata vuotta ja pyysi Teatterikonetta tekemään juhlaansa pienen esityksen.

Kun Teatterikone perehtyi järjestön pitkään historiaan, oli selvää, ettei aiheen käsittely jäisi pieneen esitykseen.

– Halusimme tehdä näytelmän Martoista, koska lähtökohta itsessään on vaikuttava: sivistystä kodeille. Naistaiteilijana minua kiinnostaa työ, jota naiset ovat tehneet yhteiskunnan hyväksi, Annu Sankilampi sanoo.

Historiallista epookkia teatteri ei lähtenyt tavoittelemaan. Sankilampea inspiroi enemmän se, mitä voimme historiasta oppia.

– Siitä lähti ajatus siitä, mitä Martoilla voisi olla tarjolla kuvitellussa tulevaisuudessa, jossa maailma on romahtanut sellaisena kuin se on ollut. Vähän samankaltainen tilanne kuin Marttojen perustamisen aikaan, kun maailma oli järkähtänyt paikoiltaan.

Mitä marttojen oppeja ihmiset voi-

Villasukat tulevat koleassa kellarissa tarpeeseen.

sivat kriisin keskellä hyödyntää, kun resursseja on niukasti?

SIISTIÄ

TOIMINTAA Teatterikone lähti rakentamaan näytelmäänsä yhteistyössä ammattiopisto Gradian musiikkiteatterilinjan muusikko-opiskelijoiden kanssa. Työryhmä ei ennakkoon tuntenut Marttojen aatteita – heillä oli ainoastaan mielikuvansa siitä, millaista väkeä martat ovat.

Gradiassa opiskeleva Miska Nikula tottui lapsuudessaan Kaustisella siihen, että Martat oli kyläyhteisössä näkyvä toimija.

– Martoilta hommattiin rippijuhliin ja lakkiaisiin astiat ja pöytäliinat. Ja kun uusi lukio valmistui, martat olivat tehneet meille villasukat.

Nikulan opiskelukaveri Elo Rautjoki ja pääosaa esittävä Teatterikoneen Kirsi Sulonen tiesivät Martoista erityisesti sen, että järjestön verkkosivuilta löytyy ohjeet mihin tahansa puhdistuspulmaan.

– Ihailen Marttojen toimintaa. Se on tosi siistiä! Rautjoki sanoo.

Produktion alkumetreillä työryhmä kahlasi Keski-Suomen Marttojen historiikkia, Marttaliiton kotisivuja ja Martatlehtiä saadakseen järjestöstä kattavan kuvan. Harjoituksissa näyttelijät tekivät kohtauksia, joissa hyödynnettiin Marttojen oppeja mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Yhteisissä keskusteluissaan työryhmä palasi yhä uudelleen siihen, miten Martat on voinut pysyä voimissaan

Käsikirjoittaja-ohjaaja Annu Sankilampi seuraa harjoitusten kulkua herkeämättä.

Maahanmuuttaja Maria (Iida Savolainen) keventää oloaan – ja tunnelmaa – tanssimalla.

Nettiyhteisöihinsä uppoutunut Paula (Kati Niemelä) näkee tosielämänkin pelinä.

Meteli väestönsuojassa koettelee jaksamista

Yhdessä rakentuu lämpöpesä!

Martta varjelee varastosta löytynyttä suojapukua.

15-vuotiaalla Miljalla (Elo Rautjoki) on vaikeuksia sopeutua kriisioloihin.

Isännöitsijä Hannes (Miska Nikula) haluaa johtaa joukkoa.

Ikoninmaalausta harrastava Hanna-Kaisa (Delaila Salo) myötäelää toisten tunteissa.

Harjoituksissa käsikirjoitus auttaa, jos vuorosanat unohtuvat.

« Oppilaitosyhteistyön ansiosta pieni ammattiteatteri sai lavalle kymmenen näyttelijää.

Näytelmässä kuullaan soittimia, joita voisi löytyä häkkivarastojen kätköistä. Etualalla Krisseä esittävä Venla Pajukangas.

Kriisistä huolimatta kerrostalon kellarissa koetaan myös ilon hetkiä.

1800-luvulta tähän päivään.

– Yhteisöllisyys, toisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen on varmaan se, mitä ihmiset edelleen tarvitsevat, Sankilampi aprikoi.

HYVIÄ NEUVOJA Teatterikappaleen

tulevaisuusskenaarioiden luomisessa käsikirjoittaja käytti apunaan tekoälyä. Näytelmässä eletään vuotta 2030, jolloin moni asia Suomessa ja koko maailmassa on mennyt pahasti pieleen.

Myös näytelmän päähenkilöllä, Martalla, on lusikkansa sopassa, sillä hän on kansanedustajana ollut tekemässä isoja yhteiskunnallisia päätöksiä. Seikka ei jää huomaamatta muilta väestönsuojaan paenneilta, mikä aiheuttaa ristiriitoja hahmojen välillä.

Kaoottisissa oloissa Martan on pakko kasvaa nimensä veroiseksi ja lunastaa marttatyötä tehneen mummunsa perintö.

Tarinaa punoessaan Annu Sankilampi pohti yhteiskunnallista eriytymistä – sitä, että ihmiset vetäytyvät omiin poteroihinsa ja jumittuvat vastakkainasetteluun. Hän otti tavoitteekseen kirjoittaa näytelmän, jossa toivo ja ratkaisut löytyvät yhteistyöstä.

– Marttojen tärkeimmät opit ovat ehdottomasti yhdessä tekeminen ja varautuminen. Kun maailma pelottaa, ei jäädä yksin. Ennakointi ja varautuminen taas luovat turvan tunnetta.

Kirsi Sulosen mielestä Martoilla voisi tiukan paikan tullen olla sillanrakentajan rooli.

– Uskon, että kriisitilanteessa kuka tahansa on valmis ottamaan vastaan hyviä neuvoja arvomaailmastaan huolimatta.

Hän pitää aidosti mahdollisena, että joudumme tulevaisuudessa kokemaan kyberhyökkäyksiä ja sähköverkon romahtamisen, ehkä jopa sodan laajenemisen Euroopassa.

– Silloin ei woltata safkaa himaan.

Elo Rautjoen mielestä paniikkiin ei ole aihetta, mutta kaikkeen pitää varautua.

– On äärimmäisen hyvä, että Martoilla on konkreettisia ohjeita esimerkiksi kotivaraan.

Sankilammen mielestä martat voivat tehdä tulevaisuuden hyväksi paljon jo nyt.

– Kestävän kehityksen nostaminen on mielettömän hieno juttu.

AIHE VEI MUKANAAN Martta-aatteeseen sukeltaminen on saanut tekijät pohtimaan asenteen merkitystä elämässä. Marttailuun kuuluu toimeliaisuus ja toisista huolehtimisen eetos, mikä välittyy myös näytelmästä.

– Minuun on tehnyt vaikutuksen se intohimo, millä martat toimivat. Siinä ei ole omaa lehmää ojassa. Arvostukseni tätä juttua kohtaan on ehdottomasti kasvanut, Elo Rautjoki sanoo.

– Pyyteetöntä hyvän tekemistä saisi olla yhteiskunnassa enemmän, Miska Nikula toteaa.

Martta 2.0:aa katsomaan ovat lähteneet paitsi marttayhdistykset myös järjestöön kuulumattomat ihmiset. Annu Sankilammesta on ollut hauskaa seurata, millainen kuva järjestöstä piirtyy niille, jotka eivät tunne sen toimintaa.

– Eräs ystäväni sanoi, että häntä Martat eivät ole koskaan kiinnostaneet. Näytelmän nähtyään hän mietti, pitäisikö lähteä toimintaan.

Sankilampea marttailu alkoi puhutella niin paljon, että hän on tätä nykyä Jyväskylän Kaupunkimarttojen jäsen. Mukaan lähteminen houkuttaisi myös Sulosta ja Rautjokea.

– Pitäisi vain löytää vapaata aikaa.

Sankilammelle martta-aiheinen produktio on ollut mielenkiintoinen matka. Hän on tyytyväinen siihen, että Teatterikone päätti tarttua aiheeseen.

– Ehdottomasti kannatti. Tämä antoi minulle kirjoittajana suunnan ja polkuja, joita en olisi muuten löytänyt.

Uusi toivo riehaannuttaa. – Me olemme kaikki marttoja!

Annu Sankilammesta tuli produktion innoittamana martta.

KATSOIN NÄYTELMÄN:

”Tämä ei ole vain mummun perintö – tämä on tulevaisuusohje!”. Martta 2.0 kutsuu luopumaan oikeassa olemisen pakosta ja opettelemaan asioita yhdessä.

Näytelmän päähenkilö, päättäväinen leikkauspoliitikko Martta Kuusiluoma, puhuu työttömistä loisina. Luottamus omiin totuuksiin alkaa kuitenkin murentua, kun Martta joutuu evakkoon kotitalonsa kellariin ja päätyy anelemaan ruoanmuruja Ristolta, jonka elämän leikkaukset ovat pirstoneet.

Uusi suunta löytyy mummulta peritystä marttakirjasta. Martta vaihtaa suorat housut ruutumekkoon ja lukee ääneen: ”Martat eivät ole mitä tahansa naisia. Viemme sivistystä koteihin, opetamme, miten huolehditaan perheestä ja naapureista ja miten kylvetään sielu multaan.”

Marttamekossa ei enää hääräile nainen, jolla on homma hanskassa ja joka neuvoo toisia. Martta pistää egon s yrjään ja ojentaa ensimmäisenä kätensä sovintoon. Raikas kuva siitä, mitä marttailu voi olla!

Yhteys rakentuu, sillä muut tarttuvat ojennettuun käteen. Marttakirjan ohjaamana telttasängyistä rakennetaan lämpöpesä, joka suojaa yhtä lailla kylmyydeltä kuin toisista eristävältä pelolta.

Näytelmä ehdottaa, että ratkaisut löytyvät rajoja, myös miesten ja naisten välisiä, ylittävästä yhteistyöstä. Kun Risto tuo Martalle pahvilaatikon ”sun” sientenkasvatusprojektiin, Martta toteaa, että se ei ole hänen projektinsa, vaan yhteinen.

Teatterikone näkee marttailussa tulevaisuusohjeen. Se herättää kysymyksen, joka sekä innostaa että mietityttää. Millaista tulevaisuutta me nykymartat rakennamme?

KATRI PURANEN

VIELÄ ENNÄTTÄÄ

Näytelmän viimeiset esitykset ovat 28.11. ja 29.11. Lisätietoja: teatterikone.fi 

Sommittele somaa arkeen

Tässä pannulapussa pienimmätkin kangassuikaleet täyttävät tehtävänsä. Tee pieni lahja, se on iso ilo.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO • KUVAT LAURA RIIHELÄ

Ommellaan yhteen muistojen tilkkuja ja sesonkiin sopivia värejä.

TÄMÄN TILKKUMALLIN

NIMI on hirsimökki. Mallia on käytetty jo esiäitien tilkkupeitoissa. Pienetkin kangaspalat käytettiin ennen hyödyksi, ja tähän malliin tilkut uppoavat mainiosti. Valitse pannulapun materiaaliksi muistojen kankaita tai leikkaa loppuun kuluneista vaatteista ehjät kohdat.

Työn koko on noin 18 cm x 18 cm. Kokoon vaikuttavat keskusneliön koko ja kaitaleiden leveys.

TARVIKKEET:

● Värikkäitä puuvillakangastilkkuja: Tummia, vaaleita, kuviollisia… Vastavärit antavat intensiivisen vaikutelman. Kutista kaikki tilkut ennen ompelua. Vanhoista, pestyistä vaatteista leikattuja kankaita ei tarvitse kutistaa.

● Pöytäliinahuopaa tai ohutta vanulevyä väliin eristeeksi. Myös huopunut villa eristää hyvin lämpöä.

● Tilkkuleikkuri, viivain ja alusta sekä ompelutarvikkeet. Voit leikata kaitaleita myös terävillä kangassaksilla.

TEE NÄIN:

Leikkaa kankaista 4 cm leveitä kaitaleita sekä keskusneliö, joka voi olla 4 x 4 cm tai isompikin, jos haluat ehjän kuvion keskelle. Mitassa on saumanvara (0,7 cm) niin, että ompelet paininjalan etäisyydeltä reunasta.

Aseta keskusneliön yhdelle sivulle kaitale oikeat puolet vastakkain ja ompele suoralla ompeleella paininjalan etäisyydeltä reunasta, katkaise kaitale. Käännä saumanvarat samaan suuntaan aina heti ommeltuasi.

Voit tehdä samalla tekniikalla isomman alusen puuropadalle joulupöytään tai pienempiä alusia glögimukeille.

HIRSIMÖKIN OMPELUJÄRJESTYS

Valitse seuraava kaitale ja ompele se keskusneliön seuraavalle sivulle ja edellisen kaitaleen pään yli (ks. piirros). Voit tehdä kerroksista samanvärisiä, tai niin, että kulmista tulee eriväriset.

Kuvan patalapuissa keskusneliön ympärille on ommeltu kolme kaitalekerrosta. Jos haluat isomman patalapun, ompele enemmän kerroksia.

Ripustin:

Leikkaa kaitaleesta 15 cm ja silitä reunat keskelle, taita vielä kaksin kerroin ja ompele reunasta.

Taita ripustin kaksin kerroin ja aseta se oikealle puolelle sivun keskikohtaan, taite työn keskustaa päin. Voit laittaa ripustimen myös kulmaan. Kiinnitä nuppineuloilla.

Kokoaminen:

Leikkaa patalapun kokoinen taustakangas. Leikkaa lisäksi eristeeksi samankokoinen pala esimerkiksi pöytäliinahuopaa (Eurokangas) tai ohutta vanulevyä.

Aseta pöydälle tilkkutyö oikea puoli päällä, sitten taustakangas sen päälle, niin että oikeat puolet tulevat vastakkain. Aseta päällimmäiseksi huopa (tai vanu). Kiinnitä nuppineuloilla, aseta neulat kohtisuoraan reunoja vastaan.

Ompele kerrokset yhteen paininjalan etäisyydeltä reunasta. Aloita ompelu sivulta ja jätä kääntöaukko.

Kavenna vanulevyn saumanvaroja ja käännä työ kääntöaukosta. Asettele saumanvarojen kulmat niin, että kulmiin ei jää paksua kohtaa. Silitä ja ompele reunaan tikkaus niin, että kääntöaukko sulkeutuu samalla. Voit myös ommella aukon käsin. 

IDEA!

Tonttujoukko HUOMIO!

Käpytonttu on joulukoristeiden klassikko.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO • KUVA LAURA RIIHELÄ

NÄMÄ JOULUNTUOJAT

ovat helppotekoisia, ja niitä on hauska askarrella lastenkin kanssa. Tehkää vaikka kokonainen tonttukomppania kotia vartioimaan.

TARVIKKEET:

Kuivia männynkäpyjä

Punaista huopaa tai kangasta lakiksi

Punaista lankaa ompeluun (ja ripustuslenkiksi)

Askarteluliimaa

Akvarellipaperia tai muuta tukevaa paperia kasvoiksi

Puuvärit tai tussi kasvojen piirtämiseen.

TEE NÄIN:

Tee tonttulakin kaava: Mittaa käpyjen ”päänympärys” ja piirrä tasasivuinen kolmio, jonka sivu = kyseinen ympärysmitta.

Leikkaa kaavaa käyttäen huovasta tai purkautumattomasta kankaasta lakki, varaa 0.5 cm saumanvaraa.

Ompele lakin takasauma käsin. Päätä lanka hyvin. (Jätä lankaa oikealle puolelle ripustuslenkiksi, jos asettelet tontut mobileen tai kuusen oksille.)

Kokeile, istuuko lakki hyvin paikoilleen.

Leikkaa paperista kasvot: yläreuna on suora, alareuna pyöristetään kasvojen muotoon. Piirrä silmät, nenä, suu ja vaikka punaiset posketkin.

Liimaa ensin kasvot käpyyn paikoilleen.

Liimaa sitten lakki käpytontun päähän. Kasvojen yläreuna jää lakin alle.

VINKKI:

Käpytontuista voi kehitellä ripustettavan mobilen: Pujota tonttu-ukkojen lakkeihin langat ja kiinnitä tontut keppiin tai oksanpätkään. Ripusta keppi siimalla lamppuun tai kattoon.

VINKKI: PUSEROSTA LAKIT

Kuvan tonttulakkien materiaalina on käytetty vanhaa vanunutta villapuseroa. 

“Musiikki kietoo kuulijan ympärille nuoruuden muistot ja joulun sanoman – herkkyydestä juhlan loistoon.”

JOULUKONSERTTIKIERTUE

24.11.2025 OULU, .12.2025 LAPPEENRANTA, 4.12.2025 HELSINKI, 5.12.2025 PORVOO, 12.12.2025 TAMPERE, 17.12.2025 LAHTI, 19.12.2025 KUUSAMO,

Oulun Tuomiokirkko

Lappeen Marian kirkko

Johanneksenkirkko

Porvoon tuomiokirkko

Messukylän kirkko

Ristinkirkko

Pyhän Ristin kirkko

Liput ennakkoon lippu.fi › 25 € perus | 20 € eläkeläiset ja opiskelijat. Hinta sis. palvelumaksun. Lippuja ovelta tuntia ennen konsertin alkua. Ryhmävaraukset › myynti@fantasticoproduction.fi

KUVITUS KATJA KUITTINEN • TEKSTI HELENA KOKKONEN

Asenne kohdillaan

Puuttuuko pikkujouluista vielä ohjelma? Miten olisi mocktailbaari?

Asennemartat maistelivat alkoholittomia drinksuja; juomien koostumusta

säätämässä Nina Koskinen (vas.) ja Tinja Kaivolahti.

Sivuilla 46–49 pidetään hauskaa ja annetaan pari reseptiäkin.

MARTTAILU

”Pääasia, että on hauskaa!”

Alkoholittomien juomien suosio on vahvassa nousussa. Trendejä nuuskivat Asennemartat päättivät ottaa haltuun alkoholittomat drinkit. Jouluisista mocktaileista osa pääsi jatkoon!

MERJA FORSMAN • KUVAT ILONA SAVOLA

Emilia Hursti tarjoilee mustikka-kookosjuomaa.

Suloinen inkiväärin ja appelsiinin tuoksu leviää keittiöön hyvinkääläisen Minna Ala-Orvolan kodissa. Asennemartat ovat kokoontuneet valmistamaan mocktaileja – taas. Niitä kokeiltiin jo viime kesänä. Osa alkoholittomista cocktaileista oli juomakelvottomia, mutta se ei lannistanut marttoja.

– Kaikista ei tullut ihan onnistuneita, mutta meillä oli hauskaa! yhdistyksen varapuheenjohtaja Tinja Kaivolahti nauraa.

Tämän illan neuvoa antavat valmistetaan reseptien mukaan. Tinja ja Minna ovat etsineet ja muokanneet ohjeita. Luvassa on viisi erilaista mocktailia ja pientä purtavaa itsenäisyyspäivän ja joulun henkeen.

VAHVA TRENDI Alkoholittomien juomien suosio kasvaa. Kaupoissa alkaa olla hyvä valikoima alkoholittomia oluita ja viinejä, ja baareissa pitkät listat mock-

taileja. Jopa viskit, ginit ja vermutit ovat saaneet alkoholittomat verrokkinsa.

Mocktaileissa on monta etua. Niitä voivat nauttia raskaana olevat, autolla liikkuvat, jopa lapset – tai martat, jotka haluavat viettää yhdessä iltaa selvin päin.

ENSIN KUVATAAN Illan ensimmäinen juoma, glögispritz, on valmis. Martat kerääntyvät rosmariininoksin ja appelsiinilohkoin koristellun komeuden ympärille.

Drinkit ovat kuin julkimot punaisella matolla, kun martat kaivavat puhelimensa ja räpsivät kuvia.

– Jos sitä ei ole kuvannut, sitä ei ole tapahtunut, joku nauraa.

Maljat kohoavat korkealle, sitten huulille.

– Maistuu vähän siltä, kuin mukana olisi alkoholia, yksi martoista makustelee.

– Se on se alkoholiton kuohuviini. Glögi tuo makeuden, kuohuviini tasoit-

taa, toinen sanoo.

Kun lasinpohjat alkavat paljastua, asennemartat painuvat takaisin askareittensa pariin. Tinja istuu pöydän päähän päärynää viipaloimaan.

– Tapaamisissamme on aina hyvä henki, hän kertoo.

– Kun liityin pian 12 vuotta sitten Asennemarttoihin, en tuntenut Hyvinkäältä ketään. Asennemartoissa oli samanikäistä ja samanhenkistä porukkaa. Piti saada tekemistä, ja täällä sain oppia uusia taitoja. Jos tuli mieleen jotain, mitä haluaisi testata, pystyi ehdottamaan muille sitä ja sitten lähdimme yhdessä testaamaan, Tinja kertoo.

MARTTAILU SOPII RUUHKAVUOSIIN

Keväällä 2013 perustetulla yhdistyksellä on tällä hetkellä liki 90 jäsentä. Viime vuonna yhdistykseen liittyi 20 uutta jäsentä, mikä tekee 30 prosentin kasvun. Onko suosion takana yhdistyksen hyvä henki?

Paljonko on riittävästi? Päivi Laurila ja Mia Kiuru mittaavat aineksia juomaan.

Minna Ala-Orvola ja Tinja Kaivolahti etsivät ja muokkasivat reseptit illan juomiin.

– Enpä osaa sanoa, mistä meidän kasvumme johtuu, Tinja pohtii.

Ehkä yhdistyksen uusimmat jäsenet, Emilia ja Nina, osaavat. Mikä sai heidät liittymään Asennemarttoihin?

– No, kun ei muutakaan keksitty, naiset nauravat.

– Olemme vähän erilaisia, mitä yleensä ehkä ajatellaan martoista. Yritämme rikkoa myyttejä, että pitäisi osata jotain ennen kuin liittyy Marttoihin. Meillä ei tarvitse olla keittiövelho tai käsityömestari, Minna liittyy keskusteluun.

Marttailta alkamassa. Emilia Hursti (vas.) ja Hanna Myrberg kattavat pöytää.

Skål! Nyt maistetaan appelsiini-kanelimocktailia.

Minnasta tuli asennemartta kymmenisen vuotta sitten, kun hän oli muuttanut Hyvinkäälle ja etsi tekemistä lapsiperhearkea tasapainoittamaan.

– Ehkä yksi syy on siinä, että moni meidän martoistamme on perheellisiä ja elää ruuhkavuosiaan, Tinja sanoo.

– Marttailu on meille sitä omaa aikaa. Toisaalta lapset ovat myös tervetulleita moniin tapahtumiimme.

Sekä Tinjan että Minnan lapset ovat pyörineet mukana hallituksen kokouksissa, ja Tinja kertoo 9-vuotiaan Sadetyttärensä harmitelleen, kun ei tänään päässyt mukaan marttailemaan.

– Sade on ollut mukana marttatapaamisissa ensin kantokopassa ja sitten omin jaloin. Minnan ja minun lapset ovat marttalapsikavereita, Tinja kertoo.

ERIKOINEN MUTTA RAIKAS Seuraavat drinkit on nostettu pöydälle. Ainesten yhdistelmä on erikoinen. Juomassa on colaa, kookoskermaa ja mustikkakeittoa.

– Pitäisikö hakea tänne laskiämpäri varmuuden vuoksi, Tinja vitsailee. Huoneeseen laskeutuu hiljaisuus, kun kukin arvioi makua.

– Tosi erikoinen ja hämmentävä yhdistelmä, yksi martoista kuvailee.

– Kuitenkin raikasta, joku kehuu.

– Ihanaa tämä kookoskerma, siitä jää viikset!

Konsensus on, että drinkki pääsee jatkoon.

ERON JÄLKEEN ASENNEMARTTOIHIN

Ruokapöydän äärellä yli 20 vuotta yhtä pitäneet ystävykset, Holly Dinsdale ja

Juomien lisäksi nautitaan pientä suolaista ja makeaa.

Lili Yin, pilkkovat sitruunaa porkkalatahnaan.

– Montako marttaa tarvitaan yhden sitruunan puolittamiseen? Holly nauraa.

Yhdessä kaikki on mukavampaa, jopa sitruunan leikkaaminen.

Holly kertoo päätyneensä Asennemarttoihin erottuaan poikaystävästään.

– Kun mies lähti kävelemään ja jäin yksin asumaan kerrostaloasuntoon, kysyin Lililtä, haluaisiko hän tulla auttamaan vuokranmaksussa. Mietimme silloin, että voisimme hankkia tällaisen yhteisen harrastuksen, hän kertoo.

– Tykkäämme puutarhatöistä, käsitöistä ja muista marttamaisista jutuista. Yksin olisi ollut ihan eri asia tulla tapaamisiin, Lili sanoo.

– Taidammekin olla täällä nuorimmasta päästä.

Ympärillä on monen ikäisiä naisoletettuja alle 30-vuotiaista eläkeikäisiin. Myöhemmin saan kuulla, että vanhimmat jäsenet ovat yli 80-vuotiaita.

– Asennemartat on yhteisö, jonka kanssa olen saanut kivoja kokemuksia. Toiminta ei ole rutiineihin juuttunutta. Olemme kokeilleet kaikenlaista sellaistakin, mitä ei yksin tulisi kokeiltua: lasinpuhallusta, tankotanssia ja näitä mocktaileja.

Siitä puheenollen, on aika maistaa kolmatta juomaa.

MUMMON JÄLJISSÄ – Oi, inkiväärin raikkaus, joku huudahtaa.

Päärynäsoseesta ja inkiväärioluesta tehdyt spritz-juomat ovat koostumukseltaan aika jämerät.

– Hyvää on, mutta tämän juomiseen tarvittaisiin lusikka, kun päärynäsose on painunut pohjaan, Sanna Saarela kommentoi.

Hän kertoo liittyneenä Asennemarttoihin viisi vuotta sitten.

– Mummoni kuului Marttoihin, ja sitä kautta minulle jäi ajatus, että voisin olla itsekin martta joku päivä. Tykkään käsitöistä ja leipomisesta, ja tässä yhdistyksessä on nuorekas meininki. Meillä on monipuolista toimintaa: sieniretkiä, mindfulnessia ja kursseja, joilla valmistetaan itse pesuaineita ja kosmetiikkaa.

– Asennemartat on minun näköiseni kerho, hän kertoo, ja menee keittiöön auttamaan.

Nyt nostetaan esiin seuraavat juomat.

EI RYPPYOTSAISTA OLLENKAAN

Appelsiini-kaneli-mocktailista leijuu herkullinen mutta erikoinen aromi.

– Tuoksuu kanelilta, joku huudahtaa.

– Haisee etikalta, Holly irvistää.

– Muttei maistu siltä, Lili täydentää.

Juomassa on tosiaan mukana omenaviinietikkaa.

Jatkoon menee silti tämäkin juoma, ja seuraavaa odotellaan jo innoissaan. Se tarjoillaan lämpimänä ja yhdessä illan mittaan tehtyjen purtavien kanssa. Pöydälle katetaan muun muassa juustokierteitä, puolukka-toffeepiirakkaa ja porkkalatahnaa, eli porkkanoista valmistettua graavilohimaista pyreetä.

Sitten tarjoillaan ne illan viimeiset: granaattiomena-karpalojuomat.

– Herkullista! Granaattiomenan siemenet ovat hauskoja, joku kommentoi ja pureskelee sattumia.

– Tänään kaikki drinkit ovat olleet hyviä. Kesällä osa juomista oli aika… kokeellisia. Oudon makuisia, Holly sanoo, ja saa aikaan naurunpyrähdyksen.

Kesällä asennemartat keräsivät ensin pihalta syötäviä kukkia ja tekivät niistä koristeita lasinreunalle ja jääpaloihin. Juomien reseptejä keksittiin ihan omasta päästäkin.

– Niistä tuli tosi kauniita. Tykkään sellaisesta pipertämisestä, Minna huokaa.

– Eikä tällaisia mocktailin valmistamisia tarvitse ottaa niin vakavastikaan. Pääasia on, että on hauskaa, Tinja toteaa.

KOKEILE ASENNEMARTTOJEN OHJEITA!

Appelsiini-kanelimocktail (4 annosta)

Makusiirappi:

1 dl vettä

1 dl sokeria

1 appelsiini kuorittuna

0,5 tl jauhettua inkivääriä

0,5 rkl jauhettua kanelia

2 tl sitruunamehua

3 rkl omenaviinietikkaa

Lisäksi: kivennäisvettä

Valmista makusiirappi: Lisää kattilaan vesi ja sokeri. Anna sokerin liueta ja veden kiehahtaa. Lisää paloiteltu appelsiini, inkivääri ja kaneli. Keitä 10–15 minuuttia. Siivilöi appelsiinit pois ja anna nesteen jäähtyä. Sekoita viinietikka jäähtyneeseen nesteeseen. Säilytä jääkaapissa tarjoiluun saakka. Kokoa juoma: laita lasiin 1/3 makusiirappia ja 2/3 kivennäisvettä.

Glögispritz

(10 annosta)

1 pullo (0,7 litraa) glögiä

1 pullo (0,7 litraa) alkoholitonta kuo huviiniä

0,75 l kivennäisvettä jääpaloja

Lisäksi: appelsiininkuorta tuoretta rosmariinia, tähtianiksia tai kanelitankoja

Mittaa glögi, kuohuviini ja kivennäisvesi isoon kannuun ja sekoita. Jaa jääpalat drinkkilaseihin ja kaada päälle juomasekoitus. Koristele appelsiininkuorella ja tuoreella rosmariinilla tai tähtianiksilla ja kanelitangoilla. Tarjoa heti. 

IRMELI YLITALO

Marttaopinnot 2026: Valmiuksia vapaaehtoisuuteen

Haluatko saada enemmän irti marttaharrastuksestasi? Marttaopinnoissa saat valmiuksia moniin kiinnostaviin vapaaehtoistehtäviin. Toiminnan ilo kasvaa, osaaminen lisääntyy, tieto marttailun mahdollisuuksista ja merkityksestä syvenee.

Marttaopinnot keskittyvät jatkossa tukemaan erityisesti vapaaehtoisia marttoja. Opinnot tarjoavat käytännönläheistä ja innostavaa osaamista ja lisäävät valmiuksia toimia eri tehtävissä omassa yhdistyksessä tai marttapiirissä.

VAPAAEHTOISEN KOULUTUSPOLKU:

3 ASKELTA AKTIIVISEKSI MARTAKSI

1. VAPAAEHTOISEN PERUSKOULUTUS

Ensimmäinen askel vapaaehtoisuuteen: käymme läpi perusasiat marttajärjestön vapaaehtoistoiminnasta, kuten toimintamuodot ja vapaaehtoisen roolin, oikeudet sekä vastuut. Koulutukset toteutetaan 2 kerran etäkoulutuksina. Peruskoulutus sopii kaikille vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille jäsenille sekä jo toiminnassa mukana oleville. Peruskoulutuksen jälkeen voit kouluttautua sinua kiinnostavaan vapaaehtoisrooliin (katso kohta 2).

2. TEEMAKOHTAISET PERUSKOULUTUKSET – MARTTAOPINNOT 2026

Teemakohtaisessa peruskoulutuksessa saat valmiuksia toimia aktiivisesti yhdistyksessäsi tai marttapiirin tukena.

Teemakohtaiset koulutukset ovat maksuttomia, opintopisteytettyjä kokonaisuuksia, joiden kesto on noin 2 kuukautta. Opinnot toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa ja niistä on mahdollista saada virallinen suoritusmerkintä Oma opintopolku -palveluun. Opiskelu tapahtuu ryhmässä Marttaliiton asiantuntijan ohjauksessa. Opintoihin kuuluu verkkotapaamisia ja itsenäisesti suoritettavia tehtäviä Martta-akatemiassa, jossa opintoryhmä voi myös vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia koulutuksen aikana. Opintojen suorittaminen onnistuu joustavasti elämäntilanteesta riippumatta.

3.

TÄYDENTÄVÄT

KOULUTUKSET Täydentävät koulutukset tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen syventämiseen. Koulutukset ovat itseopiskeltavia verkkokursseja

Martta-akatemiassa, piirien ja liiton järjestämiä ketjukoulutuksia sekä muita koulutuksia.

ILMOITTAUDU MUKAAN OPPIMAAN Vapaaehtoisen peruskoulutuksen uudet ryhmät alkavat keväällä 2026.

Voit valita päivä- tai iltaryhmän, kumpi vain sopii aikatauluusi paremmin. Jokainen ryhmä kokoontuu kaksi kertaa.

Ryhmä 5

• ti 11.2. klo 13–14.30

• ti 11.3. klo 13–14.30

Ryhmä 6

• ti 11.2. klo 17–18.30

• ti 11.3. klo 17–18.30

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: martat.fi/vapaaehtoisen-koulutukset

Opintojen aikana pääset vaihtamaan kokemuksia muiden marttojen kanssa.

MARTTAOPINNOT 2026

Aihe Laajuus Koulutuksen aikataulu (kesto 2 kk)

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: martat.fi/marttaopinnot

SINUSTAKO LÄHIMARTTA?

Lähimartat eli Vilppu-vapaaehtoiset toimivat ikäihmisten tukena. Toimintaa on vuonna 2025 kuudessa marttapiirissä. Vilppuvapaaehtoisille järjestetään oma räätälöity koulutus. Kiinnostuitko? Lue lisää: martat.fi/vilppu

Yhdistyksen kotisivut kerralla kuntoon.

Kotisivut, joita osaat käyttää

Yhdistyksen tapahtumat näkyvästi esiin

Valmiiksi mietitty ulkoasupohja

Tuntuva alennus marttayhdistyksille

Jo yli 400 marttayhdistyksen käytössä!

Kokeile ilmaiseksi: www.yhdistysavain.fi/martat

KOONNUT

UUSI ULJAS MARTTAVUOSI ALKAA

– Tule mukaan 2026-avaukseen

martat.fi/yhdistyskanava/martaniltapala

Marttajärjestön teema vuosina 2025–2026 on Muutos lautasella. Ensi vuonna pidämme esillä erityisesti yhdessä syömisen merkitystä. Lisäksi perehdymme ravintokuituun ja sen lisäämiseen ruokavalinnoissa. Marttailuvuoden avaus järjestetään 13.1. klo 17–18.30. Mukana Marttaliitosta on ruoka- ja ravitsemusneuvonnan johtava asiantuntija Marjo Rantapusa. Hän kertoo, miksi kuitu on hyvinvoinnin kulmakivi ja neuvoo, mistä ruoka-aineista kuitua saa helposti. Lisäksi kerromme muista teemavuoden sisällöistä ja tapahtumista.

Tule mukaan linjoille oppimaan uutta ja aloittamaan marttailuvuosi yhdessä! Ilmoittaudu, ja saat osallistumislinkin.

VINK VINK! Ravintokuitu ja sen lisääminen ravinnossa ovat aiheena myös Marttailuviikolla 23.–29.3.

KÄYTETÄÄN PALAT JA PÄTKÄT martat.fi/kasityotoiminta-2026 Marttojen vuoden 2026 käsityöteemana ovat jämälangat ja tilkut. Nyt otetaan käyttöön kankaanpalat ja langanpätkät, jotka ovat jääneet tähteeksi isommista käsitöistä, eikä heitetä hukkaan käyttökelpoista materiaalia. Suurin osa tarvikkeista löytyy valmiiksi kotoa, ja töissä hyödynnetään vanhoja vaatteita ja kodin tekstiilejä. Lisäksi laitetaan lankoja ja muuta materiaalia kiertoon martalta toiselle. Kokeillaan, tehdään ja opitaan uutta. Luvassa on vinkkejä ja innostavia ideoita yhden illan käsitöihin, jotka valmistuvat jopa marttaillan aikana.

POSTIA JÄSENILLE Martat-lehti ilmestyy ensi vuonna 4 kertaa:

• numero 1/26 2.2.

• numero 2/26 4.5.

• numero 3/26 24.8.

• numero 4/26 23.11.

Marjo Rantapusa

SINULLE, PUHEENJOHTAJA!

martat.fi/puheenjohtajakoulutus Yhdistyksen puheenjohtaja, tule mukaan oppimaan, innostumaan ja jakamaan ideoita. Koulutus koostuu kuudesta kokoontumiskerrasta, jotka käsittelevät yhdistyksen puheenjohtajan tehtäviä ja yhdistyksen toimintaa eri näkökulmista. Koulutukseen sisältyy myös välitehtäviä. Kyseessä on järjestyksessä kuudes koulutuskokonaisuus yhdistysten puheenjohtajille.

Koulutuskerrat: 28.1., 12.2., 12.3., 25.3., 28.4, 6.5.

VUOSI TÄYNNÄ TOIMINTAA martat.fi/toiminta

TAPAHTUMAKALENTERI 2026

Tammi-helmikuu Martan soppapöytä -tapahtumat 23.–29.3. Marttailuviikko, teemana ravintokuitu

23.5. Mahtava marttaralli 2 26.7. Martan päivä

29.8. Valtakunnallinen sienipäivä. Marttojen sieniviikot alkavat. 29.10. Marttojen kekrikekkerit 1.–31.10. Lokakuu on puurokuu

HAE VIRIKKEITÄ

Vuoden ensimmäinen etäkässäkahvila järjestetään 15.1.

KOULUTUS KANNATTAA

Tutustu Yhdistystoimijan koulutuskalenteriin ja klikkaa itsesi mukaan! Koulutukset vahvistavat yhdistystoimijoiden osaamista, ja porukassa hyvät ideat pääsevät kiertoon. Koulutukset järjestetään etäyhteyksin Teamsilla. Ilmoittaudu mukaan: martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri

SEURAA JOULUKALENTERIAMME SOMESSA!

Martat vinkkaa @marttailu

TILASTOT KUNTOON

martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet

Yhdistyksen toimintatilastot kannattaa hoitaa ajan tasalle vielä tämän vuoden puolella. Tilastointi on tärkeää, jotta yhdistysten monipuolinen toiminta ja käytetyt vapaaehtoistyön tunnit tulevat näkyviin. Vuoden 2025 tilastoja voi täydentää vielä tammi- ja helmikuussa 2026. Tilastoinnin raportista saatte tiedot yhdistyksen toimintakertomukseen.

KYSYMYKSIÄ? Tilastoinnista järjestetään koulutus 29.1.

VINKKI: Tilastoista on apua alkuvuoden toiminnan suunnittelussa. Tarkistakaa, mitä aiheita yhdistyksen ohjelmassa on ollut ja mikä on vetänyt väkeä paikalle. Tehdäänkö sama uudelleen? Jätetäänkö jotain pois?

PUUROKUU KIITTÄÄ

martat.fi/puurokuu

Lokakuu oli Marttojen Puurokuu, jonka aikana yhdistykset tempaisivat kansainvälisten hankkeittemme hyväksi. Monet marttayhdistykset keittivät ja myivät puuroja ja jakoivat tietoa Marttojen kehitysyhteistyöstä. Lämmin kiitos lahjoituksistanne! Niillä tuemme

Somalimaan, Malawin, Etiopian ja Sambian haavoittuvassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia kohti omaa toimeentuloa ja hyvää arkea.

TOIMINTARYHMILLE

OMAT TUNNUKSET

MARTTAREKISTERIIN

martat.fi/marttarekisteri

Toimintaryhmät voivat päivittää Marttarekisterissä ryhmän ja sen jäsenten tietoja. Saatavilla on myös paljon valmiita raportteja, joita voi helposti hyödyntää ja tallentaa omalle koneelle tai tulostaa paperille.

Tunnukset voidaan antaa yhdelle toimintaryhmän jäsenelle kerrallaan. Tämän henkilön ei tarvitse olla toimintaryhmän vetäjä. Emoyhdistykset näkevät toimintaryhmiensä tiedot, kuten ennenkin.

Iixaan ja tytär Mabsuud välipalalla Somalimaan Hargeisassa.

LIISA

HUIMA

Tuo uusi jäsen mukaan –saat verkkoruokakurssin

Lähde mukaan loppuvuoden jäsenhankintatalkoisiin! Pyydä ystävä, tuttava, sukulainen tai työkaveri mukaan marttatoimintaan. Kun hän on liittynyt jäseneksi ja maksanut jäsenmaksunsa, sinä saat kiitokseksi osallistua Marttojen verkkoruokakurssille.

MIKSI OSALLISTUA JÄSENHANKINTAAN?

● Saat palkinnoksi verkkoruokakurssin.

● Autat kasvattamaan marttayhteisöä ja saat lisää mukavaa seuraa yhdistykseesi.

● Jäsenhankinta on helppoa – suosittelu toimii parhaiten!

Täältä löydät lisätietoja: martat.fi/tuo-uusi-jasen-marttoihin

Kampanjan säännöt

● Kampanja-aika: 1.11.–31.12.2025.

● Tavoite: Saada uusia jäseniä mukaan marttayhdistysten toimintaan ja nostaa järjestön uusien jäsenten määrää.

● Idea: Jokainen martta, joka tuo vähintään yhden uuden jäsenen, saa palkinnoksi yhden paikan verkkoruokakurssille. Valittavana on kaksi kurssivaihtoehtoa. Kurssit järjestetään maaliskuussa 2026.

● Ruokakurssipaikan saaminen edellyttää, että uusi jäsen on maksanut jäsenmaksunsa. Maksun pitää olla suoritettuna 31.12.2025 mennessä, jos henkilö liittyy verkkolomakkeella. Jos henkilö liittyy postitettavalla lomakkeella, jäsenmaksun pitää olla suoritettuna 31.1.2026 mennessä.

● Jäsenhankkijan on ilmoitettava tuomansa jäsenen nimi Marttaliiton verkkolomakkeella 6.1.2026 mennessä. Jokainen jäsen ilmoitetaan erillisellä lomakkeella.

● Eniten uusia jäseniä tuonut martta palkitaan yllätyspalkinnolla!

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 3/2025 suosituin juttu oli Vain ainutlaatuisia asuja. palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 kpl Marttojen esiliinaa. Sen saivat Pirkko Airaksinen Kuopiosta, Anneli Heinimäki Mäyrystä, Zhanna Koskiniemi Rovaniemeltä, Sirpa Kykkänen Vaasasta, Arja Lahtinen Kausalasta, Pirjo Leinonen Vantaalta, Taina Malmikare Vanhalinnasta, Leena Narvi Jämijärveltä, Susanna Nurmi Luhangasta ja Maire Timoskainen Järvenpäästä.

AJAN KUVA

Rautalammin Martat elvyttävät vanhoja perinteitä, opettelevat tekemään itse ja siirtävät taitoja seuraaville sukupolville. Yhdessä on opeteltu esimerkiksi villan kehräämistä ja pellavan kasvatusta. Villankehruukurssilla lampuri Kirsi Tiihonen Willa Niemelästä Niemisjärveltä opasti marttoja, ja lopulta jokainen sai kehrättyä lankaa. Pellavan kanssa on koettu kaikki työvaiheet pellavapellon kylvämisestä sadon käsittelyyn ja kehräämiseen – lankaa tuloksena sielläkin.

Kangasniemen Martat opettelivat moottorisahakurssilla sahan käsittelyä ja huoltoa.

kehrätään villaa, kuvassa

JÄSENKORTTISI TULEE SÄHKÖISEN JÄSENKIRJEEN MUKANA

Saat Marttojen jäsenkortin jatkossa valtakunnallisen sähköisen jäsenkirjeen mukana. Voit ottaa kirjeestä vaikka kuvakaappauksen, tai tulostaa ja leikata jäsenkortin itsellesi. Kun näytät jäsenkorttia esimerkiksi marttakahvioissa, saat mahdollisen jäsenhinnan ostoksistasi. Lisäksi löydät Marttojen jäsenkortin jatkossakin myös Martat-lehden takakannesta.

AJAN KUVA

Tässä

Kirsi Tiihonen ja Eila Peura.

Pellavapellolla Jaana Juhala, Ulla Jäntti, Terhi Pekkarinen, Eila Peura ja Jaana Jalkanen.

MobilePay 24306

Lahjoita naisille ja tytöille aktiivinen tulevaisuus

”Pidän omaa kauppaa ja hoidan vaikeasti vammaista tytärtäni. Marttojen tukema vammaisten naisten järjestö on minulle kaikkein tärkein paikka – siellä opin ajamaan tyttäreni oikeuksia!"

• Embet, Addis Abeba, Etiopia

Martat tukevat naisten ja tyttöjen koulutusta ja elinkeinoja Etiopiassa, Malawissa ja Somalimaassa, jotta jokaisella on oikeus hankkia omaa rahaa ja päättää omaa elämäänsä koskevista asioista.

ANNA KESTÄVÄ JOULULAHJAlahjoita keräykseemme!

Esimerkkihintoja:

• 25 euroa: kuukausi ompelukurssia yhdelle naiselle

• 30 euroa: kuukausi ruoanvalmistuskurssia yhdelle naiselle

• 125 euroa: työvälineet yritystoiminnan käynnistämiseen

Tili: Nordea FI49 1243 3000 0854 63 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

MARTAT-LEHTIÄ TAPAHTUMIIN

Martat-lehti on mukava lisä jäsenhankinnan tueksi, onhan lehti tiivis pakkaus marttailun monipuolisesta maailmasta. Yhdistykset voivat tilata lehtiä tapahtumiinsa maksutta Marttaliitosta, osoitteesta jarjestosihteeri@martat.fi. Sähköpostiviestin Aihe-riville kirjoitetaan ”Martat-lehtiä tapahtumaan”. Tilatkaa lehdet viimeistään kuukausi ennen H-hetkeä. Tapahtumissa kannattaa jakaa myös jäsenhankintaesitteitä. Niitä saa sekä piireistä että liitosta.

Ilmoita yhdistyksesi mukaan Avointen ovien tapahtumaan

Martan soppapöytä –Lämmöllä mukaan!

Marttaliitto kutsuu kaikki marttayhdistykset mukaan järjestämään Avointen ovien tapahtumia alkuvuodesta 2026. Martan soppapöytä katetaan tammi–helmikuussa, jokaiselle yhdistykselle parhaiten sopivana ajankohtana. Pyydetään paikalle tuttuja ja naapureita, jotka eivät vielä ole jäseniä. Keittokulhon ja höysteiden eli ripotteiden äärellä on hyvä tilaisuus tutustua yhdistykseen. Alkuvuodesta moni etsii itselleen uutta harrastusta, joten toivotetaan kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan marttajoukkoon!

Jokainen marttayhdistys voi muokata tapahtumasta itselleen sopivan ja kattaa soppaserviisin omalla porukalla tai naapuriyhdistysten kanssa.

Marttaliitto on tehnyt yhdistyksille ta pahtuman toteutukseen tarvittavat oh jeistukset, kahden keiton ja ripotebaarin ohjeet sekä markkinointi- ja jakomate riaalia. Lue lisää ja ilmoita yhdistyksesi mukaan: martat.fi/martan-soppapoyta

KYLLÄ MAISTUU: Kolmen sipulin perunakeitto

1 pieni purjosipuli

1 l vettä

1 kasvisliemikuutio

6 perunaa

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 dl ruoka- tai kaurakermaa

0,5 tl valkopippuria

4 hienonnettua viherpippuria suolaa

Ripotteita, kuten

● erilaisia siemeniä (esim. auringonkukan tai kurpitsansiemeniä)

● hienonnettuja yrttejä

● paahdettuja kikherneitä

1. Halkaise purjo pituussuunnassa ja huuhdo välit hyvin. Paloittele purjo.

2. Kiehauta vesi, lisää kasvisliemikuutio ja paloiteltu purjo.

3. Kuori ja paloittele perunat, sipuli ja valkosipulinkynnet ja lisää ne liemeen.

4. Keitä vihanneksia noin puoli tuntia ja soseuta sitten sauvasekoittimella.

5. Kaada kerma sekaan ja kuumenna keitto uudestaan.

6. Mausta keitto valkopippurilla, viherpippurilla ja suolalla.

arkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Jos keitto tuntuu liian paksulta, voi sitä ohentaa kasvisliemellä.

aita tarjolle ripotteita, joita jokainen voi lisätä annokseensa makunsa mukaan.

OLETHAN MUKANA

Avoimet ovet -tapahtuma on jo perinne! Vuoden 2024 alussa vietettiin Martan teehetkeä. Tämän vuoden käynnistivät Martan mocktail -tapahtumat.

martat.fi/martan-soppapoyta

Kuusan Martat on vuosittain mukana John Smith -festivaaleilla. Metallimusiikkitapahtumassa martat tarjosivat voisilmäpullia, kahvia – ja keinutuolin, jossa sai neuloa tai virkata. Kuvassa Leena Laine (vas.), Marjatta Räisänen, Eija Koukka, Liisa Litmanen ja Pirkko Hautala.

T

ammijärven Marttayhdistys järjesti retken Valamon ja Lintulan luostareihin.

Raision Martat tekivät retken Livonsaaren yhteisökylään.

Taivassalon Martat lahjoittivat jäätelöt koululaisille, päiväkotilapsille ja vanhuksille sekä koulun, päiväkodin ja vanhainkodin henkilökunnalle. Yrittäjä Helmi Torppa pyöritti kaikkiaan 367 jäätelöpalloa Jymy-jäätelöautossa. Rahat tempaukseen yhdistys oli hankkinut pitämällä kahvilaa Kustavissa Volter Kilpi -viikolla.

Anjalan Riitamaan Martat retkeilivät Pyhtäällä Valkmusan kansallispuistossa.

Kuluntalahden Martat ja Kainuun Pelastuslaitos järjestivät Paloturvallisuus kotona -illan.

Karpaloniemen Martat osallistuivat Viikateniiton MM-kisoihin Limingassa, naisten joukkuekisassa. Abrahamin kulttuuripuiston niityllä mestaruus irtosi kokonaisajalla 09.32.

TerveysMartat patikoivat Sveitsin Engelbergin maisemissa.

Syväsenvaaran Martat viettivät ulkoilupäivää Pöyliövaarassa.

Takkurannan Martat vierailivat Virpiniemen merivartioasemalla ja pääsivät tutustumaan muun muassa Rajavartioston pelastushelikopteriin. Merivartioston toimintaa esittelivät Tuomo Pajula ja Teemu Viita.

Kyrön Martat retkeilivät Tuusulassa ja Järvenpäässä, kohteina Lottamuseo, Halosenniemi, Ainola, Erkkola sekä Aleksis Kiven kuolinmökki.

Saarijärven Martat tekivät kahden päivän retken Ahvenanmaalle.

Uukuniemen Martat lounastivat ravintola Metsä Hotelli Punkaharjussa. Yhteiskuvaan saatiin ravintolan pitäjät Ilkka Lääveri ja Sari Helin.

Villikkalan Martat retkeilivät Valkealan maisemissa, muun muassa Puotimuseossa.

» Lähetä tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi.

S

odankylän Martat tekivät Lapin Keskussairaalaan lapsille 70 turvalonkeroa ja 17 sukkaparia.

K

ukko-Martat kokoontuivat pitsan paiston merkeissä.

K

arhulankylän Martat retkeilivät Loviisassa ja Strömforsin ruukkikylässä.

Ylämaan ja Hanhijärven Martat tekivät Marttalenkin Junnolan Karin arboretumiin.

P

aavolan Martat tekivät kesäretken Helsinkiin ja tutustuivat Hietaniemen hautausmaahan.

L

änsi-Hollolan Martat leipoivat 100 pullaa Päijät-Hämeen saattohoidon tukiyhdistykselle.

Oriniemen Martat viettivät Martan päivää Sammakkojärven rannalla, martan kesämökillä.

Uudenkaupungin Martat kävivät koko kesän Saunalaituri Höyryllä, ja tarkoitus on jatkaa läpi vuoden.

Harvialan Martat lahjoittivat Aunen virkkaamia vihanneksia ja leivonnaisia Harvialan päiväkotiin.

Kuusankosken Herttamartat tekivät retken Verlan Patruunan Pytinkiin ja Jaala Areenalle Taisto Tammi -musikaaliin.

Elimäen Teuroisten Martat viettivät Martan päivää Kymijoella lastenlasten ja puolisoiden kanssa

Paimion Marttayhdistys ja Vistan Martat pitivät piknikin Jokipuistossa Martan päivänä.

Kausalan seudun Martat tutustuivat Lottamuseoon, Järvenpään taidemuseoon ja Kellokosken ruukkiin Martan päivänä.

Ä

änesalon Martat kokoontuivat Martan päivänä Kaijan kesäkodissa.

K

iimingin Martat nauttivat

Martan päivästä Pirjo Laitisen mökillä Olhavan Nybyssä.

Iisalmen Niemisen Martat viettivät Martan päivää Tuomirannassa Peltosalmella ja pulahtivat välillä uimaan.

K

eskikaupungin Martat Kuopio retkeili Suonenjoelle, ohjelmassa oli shoppailua ja tutustuminen Aulis Jalkasen kotimuseoon.

Ylä-Valtimon Martat olivat Karhunpään Marttojen vieraana Laitalan Lomissa.

K

auhavan Martat tutustuivat Pietarsaareen perinteisellä Martan päivän retkellään.

Kannuksen Martat viettivät ulkoiluiltaa Metsäkirkolla, vierainaan naapuriyhdistys Kälviän Martat.

Säynätsalon Martat järjestivät Sienet tutuksi -neuvontapisteen ja sieninäyttelyn Säynätsalon syysmarkkinoille.

Salon VoimaMartat tekivät syysretken Lohjan omenafestareille.

Kajaanin Marttojen järjestämällä Marjasta on moneksi -kurssilla tehtiin lakkaherkkuja ja muuta hyvää Kaino Kinnusen opastuksella.

Yli-Iin Martat olivat sienikurssilla Marttalan ohjaajan kanssa.

Uukuniemen Martat pitivät Kaalivallankumous-ruokakurssin, vierainaan naapurimartat Purujärveltä.

Kuusamon Martat jakoivat ylijäämäruokaa Kumppanuustalo Nuotan Yhteisellä lounaalla.

Tammijärven Marttayhdistyksen ja Luhangan Marttojen järjestämässä Marttailuviikon tilaisuudessa geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne piti esitelmän Tuoretta ravitsemustietoa senioreille. Yleisö sai myös tutustua erilaisiin kaaleihin, jotka lahjoitti Joutsan K-Supermarket.

Raahen ja Rautaruukin Martat tarjoilivat täytekakkukahvit asiakkaille Raahen CM:n täyttäessä 20 vuotta.

Pohjois-Haagan Martat oli kutsuttu Huopalahden seurakuntaan aamupuurolle piispantarkastuksen merkeissä.

K

arkkilan Marttojen sihteeri Marika piti yhdistykselle sokerikukkakurssin. Lopuksi syötiin kakku koristeineen!

Virtain Martat saivat vieraakseen kakkutaituri ”Memmu” Merja Kohtalan, joka on osallistunut Koko Suomi leipoo -kilpailuun. Merjan koristelema täytekakku nautittiin kahvin kanssa.

Ylästön Martat olivat mukana Helsingin Keskiaikapäivässä. Ohjelmassa oli muun muassa kehräämistä värttinällä ja myynnissä hunajasimaa ja pumpernikkeleitä.

Patelan Martat tutustuivat Oulun Kaupungintaloon oppaan johdolla.

Äänesalon Martattojen Helena Kalkku ja Pirjo Kunnari leipoivat Vanhusten viikolla Konginkankaan palvelukodilla muikkukukkoja asukkaiden toiveesta, yhdessä heidän kanssaan.

Kiuruveden Marttojen Neulekahvila on toiminut 15 vuotta. Sen merkeissä pystytettiin kirjastolle käsityönäyttely.

Tortinmäen Martat värjäsivät villalankoja luonnonkasveilla.

Turun Marttayhdistyksen Mikaelin Martat kokkasivat Kaalivallankumouksessa muun muassa lehtikaalipestoa ja kaali-sienipataa.

Luhtikylän Martat viettivät saunailtaa Hallamaalla.

Naantalin Marttojen ompelulaneissa valmistui joulumyyjäisiin kestokasseja ja essuja ylijäämäkankaista, vanhoista verhoista ja pöytäliinoista.

Kiimingin Martat valmistivat herkkuruokia Kaalivallankumouksessa.

Imatran Marttayhdistys lahjoitti 146 turvalonkeroa EteläKarjalan keskussairaalan synnytysosastolle.

TURVALLINEN TEKSTIILI RAUHOITTAA KÄDET

Ensi vuoden käsityökampanjassa martat ompelevat hypistelytekstiilejä muistisairaille. Yhdistykset ja kässäryhmät voivat lahjoittaa tekstiilit esimerkiksi oman paikkakuntansa hoivakotiin.

TANJA RANTANEN & KRISTIINA HIMANEN

• KUVAT LAURA RIIHELÄ

MARTTOJEN KÄSITYÖKAMPANJA 2026: Hypistelytekstiilejä muistisairaille.

Työssä käytetään mahdollisimman erilaisia materiaaleja, joissa riittää kosketeltavaa.

HYPISTELYTEKSTIILILLÄ

TARKOITETAAN ommeltua pientä peittoa, tyynyä tai vaikkapa päälle puettavaa essua, joka sisältää monenlaisia materiaaleja ja käsin kosketeltavia osia. Muistisairaan levottomat sormet saavat niistä turvallista näperreltävää.

Oheisella ohjeella tulee pieni peitto, jota pidetään sylissä tai pöydällä. Peitto kootaan paloista, joten se sopii hyvin porukan yhteiseksi käsityöksi. Marttayhdistykset ja käsityöryhmät voivat lahjoittaa tekemänsä hypistelytekstiilit esimerkiksi oman paikkakunnan hoivakotiin.

Tärkeä osa työtä ovat erilaiset toiminnalliset elementit: nauhat, vetoketjut, taskut, virkatut kukat, pienet pitsiliinat, kangasmerkit, napit, soljet… Niissä ei saa olla teräviä osia, jotka voivat vahingoittaa käyttäjää. Kaikki elementit kiinnitetään huolellisesti, jotta ne eivät irtoa käytössä tai pesussa.

PIENI HYPISTELYPEITTO

SUUNNITTELU:

Peiton suunnittelussa voit päästää mielikuvituksesi valloilleen. Pidä kuitenkin mielessä seuraavat seikat:

● Valitse peittoon turvallisia materiaaleja, jotka kestävät 60 asteen konepesun.

● Pese uudet kankaat ennen ompelua.

● Voit käyttää kierrätettyjä materiaaleja ja hyödyntää esimerkiksi taskuja, vetoketjuja ja nappilistoja vanhoista vaatteista.

● Käytä erivärisiä ja tuntumaltaan erilaisia kankaita.

KOKO:

Valmis peitto on kooltaan noin 60 cm x 40 cm. Peitto voi olla hieman pienempi tai isompi.

TARVIKKEET:

● 2 palaa tukevahkoa puuvillakangasta, koko 62 cm x 42 cm. Toinen tulee päällipuoleksi ja toinen taustapuoleksi.

● Täytteeksi samankokoinen pala ohutta vanua. Täyte voi olla myös froteeta tai fleeceä.

● 2 eriväristä kangaspalaa, koko 20 cm x 20 cm

● Erilaisia toiminnallisia elementtejä (katso lista edellä)

TEE NÄIN

» Aloita kiinnittämällä pieniin kangasneliöihin haluamasi toiminnalliset elementit. Ompele ne huolellisesti kiinni ompelukoneella. Jätä jokaiselle reunalle riittävä käännevara.

» Taita neliön reunasta noin 1 cm:n levyinen käänne nurjalle puolelle ja ompele neliöt kiinni päällipuolen kankaaseen.

» Voit kiinnittää toiminnallisia elementtejä myös suoraan päällipuoleen.

» Aseta päällikangas ja taustakangas oikeat puolet vastakkain. Aseta päällimmäiseksi täytteeksi tuleva vanu tai kangas. Kiinnitä hyvin nuppineuloilla ja ompele 1 cm:n saumanvaralla. Jätä noin 15 cm:n kokoinen kääntöaukko. Kavenna sau-

Valmis työ voi näyttää vaikka tältä. Ei ole kahta samanlaista peittoa.

martat.fi/yhdistyskanava/toiminta/hypistelypeitot-vuoden2026-kasityokampanja/

Jakakaa kuvia tekemistänne töistä aihetunnisteella #martat.

manvaroja kulmista.

» Käännä työ oikein päin, avaa kulmat ja silitä päärmeet auki.

» Ompele peiton reunaan tikkaus, joka sulkee samalla kääntöaukon.

VAIHTOEHTO

» Kokoa päällipuoli 6 erivärisestä neliöstä, joiden koko on 22 cm x 22 cm (mitat sisältävät saumanvarat). Kiinnitä 3 neliöön toiminnallisia elementtejä. Yhdistä neliöt toisiinsa. Silitä saumanvarat auki ja kokoa peitto kuten edellä.

Onnittelemme

101 VUOTTA | Liisa Seppä 25.12. Itä-Ikaalisten Martat

90 VUOTTA |Ritva Laikkoja 7.1. Porin

Nuormartat • Ethel Stenroos 28.12. Pihlavan Martat • Hillevi Kaleva 30.12. Teuvan Martat

85 VUOTTA | Aira Lehmusvaara 18.2. Vehmaan Martat • Anita Kukkonen 2.7. Riihimäen Martat • Seija Miettinen 24.1.2026 Imatran My

80 VUOTTA | Marjatta Kenttä 6.12.2024

Turtolan Martat • Mirja Nevala 8.7. Teuvan Martat • Helli Saarela 26.8. Teuvan Martat • Heli Inkinen 29.9. Riihimäen Martat • Ritva Lahtonen 12.10. Laitilan My • Tuulikki Heikkinen 19.10. Uudenkaupungin My • Hilkka Raukko 20.10. Ristinummen Martat • Riitta Kiviluoto 3.11. Äänesalon Martat • Helena Rautakorpi 3.11. Ruotsinpyhtään Martat • Outi Lahtivuo 26.11. Vehmaan Martat • Ritva Naakka 26.11. Saarenkylän Martat • Laura Rahkonen 3.12. Hallin My • Esko Rantalainen 9.12. Luhtikylän My • Maija-Liisa Lahtinen 12.12. Hallin My • Kirsti Mäkilä 30.12. Forssan Martat • Marja-Liisa Patovisti 31.12. Hallin My

75 VUOTTA | Liisa Seuranen 6.1. Riihimäen Marta • Marjaana Läpikivi 5.2. Vehmaan Martat • Tarja Aaltonen 24.4. Vehmaan Martat • Mirkku Jalonen 12.6. Vehmaan Martat • Maire Tiihonen 27.6. Äänesalon Martat • Sirpa Ala-Pietilä 2.9. Uudenkaupungin My • Tuula Santanen 12.10. Naantalin Martat • Merja Alastalo 27.10. Vehmaan Martat • Anja Laurila 27.10. Rajamäen Martat • Maija Toivonen 30.10. Uudenkaupungin My • Sinikka Sillanpää 5.11. Teuvan Martat • Heli Manneroos 17.11. Uudenkaupungin My • Hilkka Tarkka 27.11. Teuvan Martat • Erja Lepistö 28.11. Launeen Martat • Salme Nieminen 13.12. Hallin My • Ritva Hyppölä 15.12. Paavolan Martat • Elvi Vuori 31.12. Luhtikylän My • Maritta Kapulainen 18.1. Luhtikylän My

70 VUOTTA | Merja Leppänen 15.1. Porin Nuormartat • Marja-Leena Ruuskanen 18.1. Riihimäen Martat • Riitta Aska 31.7. Turtolan Martat • Briitta Lindfors 24.8. Porin Nuormartat • Eija Heinonen 7.9. Uudenkaupungin My • Sari Rautio 29.9. Naantalin Martat • Marja Airaksinen 9.10.

Pihlavan Martat • Heli Siilin 9.10. Karkkilan Martat • Riitta Helpiö 13.10. Uudenkaupungin My • Jaana Sippola 16.10. Wirmon Martat • Tuula Ollilainen 5.11. Vehmaan Martat • Helena Elohaka 13.11. Porin Nuormartat • Kaija Uusalo 25.11. Imatran My • Merja Tihula 26.11. Kaunisnurmen Martat • Helena Turkka 26.11. Kaunisnurmen Martat • Ritva Heikonen 2.12. Patelan Martat • Laila Åivo 7.12. Vetelin Martat • Aija Lahti 8.12. Ruotsinpyhtään Martat • Päivi Rämö 28.12. Keski-Hollolan Martat • Tuija Karjalainen 29.12. Riihimäen Martat • Sirpa Renvall 1.1.2026 Kiteen Säyneenkylän Martat • Helena Gröhn 2.2.2026 Kiteen Säyneenkylän Martat

65 VUOTTA | Mervi Myllyntausta 5.9. Erkylän Martat • Eeva Kaarina HorjamoKoivusalo 14.12. Naantalin Martat • RiittaLiisa Marjamäki 22.12. Porin Nuormartat

60 VUOTTA | Markku Matti 16.12.2024 Turtolan Martat • Tuija Brax 6.1. Turtolan Martat • Marja-Riitta Matti 13.6. Turtolan Martat • Marja Birling 7.8. Teuvan Martat • Hanna-Leena Loppi 9.9. Riihimäen Martat • Eija Rosenqvist 15.9. Wirmon Martat • Kirsi Kaitanen 20.9. Wirmon Martat • Mirja Porkka 4.10. Kannusjärven Alapään Martat • Kristiina Laaksonen 28.10. Riihimäen Martat • Maarit Rajamäki 25.11. Pihlavan Martat • Tarja Heinonen 9.12. Pitkälahden Martat • Minna-Liisa Mikkilä 16.12. Teuvan Martat • Paula Rautio 23.12. Kokkokankaan Martat

55 VUOTTA | Päivi Kotaniemi 8.12. Tietävälän Martat

50 VUOTTA | Heidi Matilainen 18.8. Rajamäen Martat • Mia Helen 21.9. Uudenkaupungin My • Mira Hakamäki 10.10. Wirmon Martat • Piritta Mattila 24.10. Riihimäen Martat • Katja Rippstein 28.10. Wirmon Martat • Serafiina Toivonen 27.11. Intomartat • Riikka Henttula 20.12. Wirmon Martat

40 VUOTTA | Elina Lehtonen 27.8. Wirmon Martat • Saara Kalluinen 18.11. Wirmon Martat

30 VUOTTA | Nicola Raitanen 1.4. Wirmon Martat • Iina Valtonen 7.12. Wirmon Martat • Essi Sippu 29.11. Intomartat

20 VUOTTA | Oona Sailio 19.12. Intomartat

Osanottomme

Tietävälän Marttojen jäsen Ulla Virtanen nukkui ikiuneen 31.7.2025 vaikean sairauden murtamana, 82 vuoden iässä. Ulla oli yhdistyksessämme monessa mukana: rahastonhoitajana, sihteerinä ja puheenjohtajana, ja aina valmiina, missä vain tarvittiin. Hän toimi myös Orimattilan Yhteisten Marttojen sienimarttana ja järjesti monet sieninäyttelyt. Elämäntyönsä Ulla teki ruoan parissa emäntänä sekä keittäjänä. Hän piti myös vuosien ajan omaa lounaspaikkaa.

Ullaa kaivaten ja lämmöllä muistaen ♥

Tietävälän Martat

Yhdistykset juhlivat

Luhtikylän Martat viettivät marttailtaa juhlien Tuula Virosen syntymäpäivää.

Marttojen kirkkopyhää vietettiin Kuusamon kirkossa. Osallistujia oli Lapin Martoista, Pohjois-Pohjanmaan Martoista ja Kainuusta. Pääsihteeri Marianne Heikkilä saarnasi, mukana oli rovasti Taina Manninen, Kuusamon Martat avusti.

Iisveden Marttojen 80-vuotisjuhlassa muistettiin ansioituneita jäseniä marttaviirillä. Mukana juhlassa olivat eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen ja Savon Marttojen toiminnanjohtaja Sonja Miettinen.

Pohjois-Haagan Marttojen 70-vuotisjuhlassa kukitettiin aiemmat puheenjohtajat.

Kuusamon Marttojen vuosikokouksessa kutsuttiin kunniajäseneksi yhdistyksen perustajajäsen Pirkko Heiskanen.

Karkkilan Marttoissa vietettiin 70-vuotissynttäreitä 9.10., kun päivänsankarina oli yhdistyksen varapuheenjohtaja Heli Siilin. Kuvassa Heli (vas.) kurpitsakisassa, vierellään puutarhuri-martta Virpi.

INFO

ꞏLehti ei ota Elämänmeno-sivulla julkaistavia tietoja jäsenrekisteristä. Jos yhdistykset tai yksittäiset martat haluavat tiedot lehteen, ne pitää lähettää itse.

ꞏJos lähetät syntymäpäivätietoja toisten puolesta, varmista kyseisiltä henkilöiltä, että tiedot saa julkaista lehdessä.

Latokasken Martat viettivät yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa Espoon Backbyn kartanolla.

Maija-Liisa Suikki Turun Ispoisten Marttayhdistyksestä täytti 90 vuotta 24.9.2025. Hän liittyi Marttoihin vuonna 1976 ja on vuosikymmenten aikana ollut monessa eri roolissa yhdistyksessä. Hän osallistuu edelleen aktiivisesti marttailtoihin. Koko yhdistyksen porukka onnittelee MaijaLiisaa!

Lampin Martat täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Alhaisten Kievarissa pidetyssä juhlassa palkittiin yhdistyksen alkuperäisiä jäseniä sekä Kaija Vuori, joka on ollut marttana 70 vuotta.

Kaija Vuori on ollut jäsen 70 vuotta. Juhlimassa mukana aviomies Kauko, hänkin Lampin Marttojen jäsen.

Menevät Martat Kouvolasta juhlistivat 15-vuotisjuhlaansa kakkukahvein ja askartelemalla vuorenkilven lehdistä ruusuja.

Syväsenvaaran Martat vietti yhdistyksen 40-vuotispäivää.

Lampin Marttojen puheenjohtaja Anja Huhtala (vas.) jakoi 40-vuotismerkit yhdistyksen alkuperäisille jäsenille, Sirkka Virtaselle, Tuija Kyynäräiselle ja Tellervo Leppiniemelle.

I

matran Marttayhdistyksen 100-vuotisjuhlavuoden huipensi kirkkopyhä Tainionkosken kirkossa. Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä saarnasi, liturgina toimi Piia Frosti-Vänskä ja musiikista vastasi Seurakunnan soittokunta Ismo Vänskän johdolla sekä Heini Vesterinen. Tainionkosken Martat keittivät kirkkokahvit. Messun jälkeen pidetyssä 100-vuotisjuhlassa puhuivat yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Sandberg ja Kaakkois-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Valjakka. Annele Narsakka Rautatehtaan Martoista piti Martta kautta aikojen -esityksen. Marttaliiton pronssisen ansiomerkin saivat Maarit Hallikainen, Tuula Lankinen, Leena Nousiainen, Tytti Nurminen ja Leena Räsänen. Vuosimerkkejä saivat Terttu Airola ja Ritva Kuuva (60-vuotismerkki), Pirjo Lankinen ja Hellevi Piiroinen (50-vuotismerkit) sekä Liisa Husu, Leena Pennanen ja Hilkka Veijalainen (40-vuotismerkit). Juhlavieraat kokoontuivat yhteiskuvaan Tainionkosken kirkossa.

Vehmaan Martat juhlivat vuoden 2025 synttärisankareita.

Mietoisten Karjalaisen Marttayhdistyksen toiminta alkoi Karjalassa Kuolemajärven pitäjässä, Hatjalahden kylässä. Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1935 nimellä Kuolemajärven Hatjalahden Marttayhdistys. Toiminta siirtyi evakkojen mukana Urjalan ja Halikon kautta Mietoisiin, missä jäseniksi liittyi myös Metsäpirtin ja Uudenkirkon marttoja. Vuonna 1949 yhdistyksen nimeksi muutettiin Mietoisten Karjalainen Marttayhdistys. Tänä vuonna juhlittiin 90-vuotisjuhlia Mietoisten Tavastilan kotiseutumuseossa. Ohjelmassa oli kakkukahvit, puheita, musiikki- ja lausuntaesityksiä sekä juhlanäyttely Kuolemajärveltä mutkitellen Mietoisiin. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Kivivuori, joka toivotti juhlaväen tervetulleeksi.

Hintan Martat viettivät 90-vuotisjuhlaa lokakuussa. Juhlatoimikunta kokoontui yhteiskuvaan.

JOULUGLÖGIT MARTTAMUKISTA

Mukit ja muut tuotteet: martanpuoti.fi

Joulukalenteri

somessa

Martat-lehden joulukalenteri jatkuu verkossa: uusi luukku avautuu joka päivä jouluaattoon asti Martat vinkkaa -Facebookissa ja Marttailu-Instagramissa. Seuraa ja jaa joulun parhaat marttavinkit eteenpäin!

Oranssi

2 mukin pakkaus

Toivotamme joulurauhaa!

Joululahjakirjoja tutkitaan tässä 1950-luvun valokuvassa.

Ristikon ratkaisu s. 51

Tässä menee martta!

Heijastava reppu on kevyt ja kestävä.

Tilaa: martanpuoti.fi

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 4/2025?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Lähetä vastauksesi 7.1.2026 mennessä.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl nostalgista Emäntälehti-leikkuulautaa.

PALVELUKORTTI

 Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

 Osoitteenmuutos alkaen /

A siakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 412 1099

Marttaliitto

Marttaliitto

JOKO LUIT KOKO LEHDEN?

Ei hätää! Marttailu nimittäin jatkuu verkkolehdessä.

Martat-verkkolehdessä uusia juttuja ilmestyy tiuhaan, ja arkiston aarteetkin ovat ulottuvillasi.

Ruokamuistoja, mokapaloja, ajankohtaisia puheenvuoroja. Vinkkejä ja inspiraatiota, henkilöitä ja hyötysisältöä. Sesongin parhaat sattumat.

Kaikki sisällöt maksutta osoitteessa martatlehti.fi

Astu keskelle Downton Abbey -sarjan eleganttia maailmaa!

Englantilaisen maaseudun lempeys, Cotswoldsin kumpuilevat kukkulat, viehättävät kylät ja kartanoiden lumoavat puutarhat johdattavat sarjan maisemiin. Tutustutaan kyliin, joissa aika tuntuu pysähtyneen, sekä kartanoihin, joiden salit henkivät vanhan maailman charmia. Matkan kohokohtana on vierailu upeassa Highcleren kartanossa, joka tunnetaan sarjan ikonisena kuvauspaikkana.

asiantuntijaopas Ville Kinos alk. 1 868 €

sis. Helsinki-Lontoo-Helsinki reittilennot turistiluokassa • 3 vrk:n majoitus jaetussa 2hh • 3 x aamiainen, 2 x lounas, 3 x päivällinen • ohjelman kuljetukset ja retket sisäänpääsymaksuineen • suomenkielisen asiantuntijaoppaan palvelut

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI

TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

KREIKAN PARHAITA PALOJA

alk. 1 968 € I 27.3.–3.4., 7.–14.6.2026

Antiikin Olympia, oliivitilavierailu, junamatka Vouraikosin kanjonilla, kiehtova Ateena ja vehreä Nemean viinilaakso. Kreikan lämmössä koetaan upeita elämyksiä ja nähdään Unescon maailmanperintökohteita Peloponnesoksen hienoimmissa maisemissa! Puolihoito.

asiantuntijaopas Pirjo Fragkopoulos

Sikke Sumarin matkassa

RUOKAMATKA GARDAJÄRVELLE

2 095 € I 9.–13.4.2026

Gardajärven lumoavat maisemat, italialaiset juustot, viinit, oliiviöljyt, pasta, limoncello, tiramisu… Siinä monta syytä lähteä ruokamatkalle, joka haastaa kaikki aistit! Siken kanssa opitaan italialaisen ruoanvalmistuksen saloja, saadaan kallisarvoisia vinkkejä ja käydään intohimoisia keskusteluja niin ruoasta kuin italialaisesta kulttuurista, aina suurella rakkaudella. asiantuntijaopas Jaana Nakari

KAUNEINTA ITALIAN RIVIERAA

1 996 € I 10.–16.4.2026

Kukkien Rivieran pääkaupunki Sanremo, maalattujen ovien kylä Valloria, tyylikäs Alassio, keskiaikaisten muurien ympäröimä Finalborgo sekä kapeista kujistaan tunnettu Cervo johdattelevat aitoon vanhanajan tunnelmaan. Lisämausteena viehättävä Biovion perheen viinitila, Imperian oliivimuseo sekä majoituspaikkamme Diano Marina, joka myös appelsiinipuiden kaupunkina tunnetaan. asiantuntijaopas Timo Hakola

KAUNEINTA PORTUGALIA

1 896 € I 15.–21.4.2, 22.–28.4., 13.–19.5.2026

Lissabon on Euroopan vanhimpia pääkaupunkeja ja tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää. Tehdään retket myös historialliseen Evoraan, palatsien Sintraan, manner-Euroopan läntisimpään niemeen Cabo da Rocaan sekä Keski-Portugaliin Obidokseen, Nazaréen ja Fatimaan. Tukikohtana merenrantakaupunki Estoril. asiantuntijaopas Liisa Hämäläinen

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT

alk. 698 € I 7.–8.7., 22.–23.7.2026

7.7. lähdöllä Puccinin koskettava Madama Butterfly vie rakkauden ja menetyksen maailmaan, 22.7. ohjelmassa on Mozartin riemastuttava mestariteos Figaron häät. Elämyksen kruunaa tunnelmallinen oopperaillallinen Olavinlinnassa. Lisäksi nautitaan kesäisestä höyrylaivaristeilystä sekä Tertin kartanon kuuluisasta kesäpöydästä. Kuljetukset Tampereelta/ Helsingistä alkaen. ooppera-asiantuntija Aarno Cronvall, asiantuntijaopas Riitta Niemenmaa

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN

• asiantuntijan räätälöimä matkaohjelma

• suomenkielinen asiantuntijaopastus

• selkeä kokonaishinnoittelu

• kotimainen luotettava matkanjärjestäjä – yli 45 vuoden kokemus

Ville Kinos

Tässä ajassa tarvitaan taidetta

TUTUSTU

LAHJAPAKETTEIHIN: oopperabaletti.fi/lahjapaketit