Tiedämme, että mitä paremmin jo etukäteen rakennamme yhdessä hyvää työyhteisöä, sitä mielekkäämpänä työtä pidetään, sen paremmin työssä jaksetaan, sitä enemmän koemme arvostusta ja sitä enemmän saamme myös aikaan.
Toimiva työyhteisö
TEKSTI Tuula Kiuru-Ahvonen
Tuula Kiuru-Ahvonen, VTM, työyhteisö- ja esimiesvalmentaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, johdon työnohjaaja Master CSLE 2018, Luotain Consulting Oy
10
TYÖNOHJAUS & COACHING
V
astaavasti tiedämme, että riidat ja konfliktit – varsinkin pitkittyneet – vaikuttavat juuri päinvastoin eli työ menettää mielenkiintoaan, sairaslomat lisääntyvät, työaika menee sekundaarisiin asioihin eli ei perustehtävän tekemiseen vaan puuhailuun, narisemiseen ja kuppikunnissa ”asioiden järjestelyyn” ja sen seurauksena tuloskin jää huonommaksi. Lisäksi rahaa palaa kriiseihin ja niiden vaikutuksiin. Siksi ensiarvoisen tärkeää on rakentaa toimivaa, mielekästä työyhteisöä, jossa kuitenkin on otettu huomioon myös ne tilanteet, joissa ristiriitojen avaamista ja mahdollisesti sovittelua tarvitaan. Näissäkin tilanteissa reagoidaan nopeasti, ei ajatella ajan puhdistavan ilmapiiriä – niin ei yleensä käy.
Toimiva työyhteisö Työssään hyvinvoiva ihminen nauttii työstään, arvostaa työtään ja itseään työntekijänä, arvostaa työkaveriaan, esimiestään, työnantajaansa ja asiakkaitaan. Työhyvinvoinnin perustana ovat myös hyvä terveys, tarvittava osaaminen, riittävä työmotivaatio, oikeudenmukainen johtaminen ja hyvä työilmapiiri. Pekka Järvinen toteaa kirjassaan Menestyvän työyhteisön pelisäännöt, että toimivan työyhteisön perustekijät ovat ammatillisuus sekä työpaikan peruspilareiden hyvä kunto. Ammatillinen käyttäytyminen ei ole aina helppoa, mutta
