Page 1

02/14

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: kehitysyhteistyö


RJ

I ÄK

US

T OI

NIKO PELTOKANGAS

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

02 LIBERO

YHTEISRINTAMAAN HELSINGIN VAPPUMARSSIN surku-

ta kuin politiikan käytännöllisistä

hupainen poliisioperaatio nosti esiin

ja ideologisista tavoitteista. Vappu-

sin valitettavan käänteisesti. Kun

rostaan keskustelun. Tätä moniar-

sen, mistä vapussa on kysymys – to-

marssin hajottaminen aktivoi vuo-

vappuna työväenluokan pitäisi juh-

voisuutta on syytä vahvistaa.

taminen anarkisten ryhmän koh-

teena – jos ollenkaan – ei pidä ol-

lia yhtenäisyyttään, marssin hajot-

Yhtenäisyyden keskeisenä tavoit-

dalta tuntuu jakavan myös marssijat

la suurpuolueen synnyttäminen

ta, toiset kiittelevät poliisia ja toi-

lu. Mallia voidaan ottaa esimerkik-

marssilta. (Uutinen vapusta on si-

ta, jotka ovat muodostaneet uuden

kahtia. Toiset vaativat solidaarisuutvottavat anarkistit tovereineen pois

ja uusien hierarkkioiden rakentesi kreikkalaisilta vasemmistonuoril-

vulla 46.)

järjestönsä sisälle asiakeskeisiä ryh-

teisesti vaikeampaa kuin oikeistolle,

taa Henrik Jaakkola Liberon blogissa.

Yhteistyö on vasemmistolle perin-

eikä tämä kerro vasemmistosta pelk-

kää pahaa. Tinkimättömyys näyttäy-

tyy aika ajoin yhteistyökyvyttömyytenä, kun taas oikeiston takki kääntyy helpommin. Lisäksi poliittinen

miä erimielisille jäsenilleen, kirjoit-

»Koska [Suomen vasemmistossa] val-

lalla oleva kulttuuri nostaa yhtenäisyyden ylimmäksi arvoksi, ei ristirii-

toja tuoda julki. Kamppailu käydään

jatkuvasti hämärässä, missä taiste-

hegemonia on siinä määrin sen hal-

lut ovatkin vielä verisempiä. [- -] Täs-

kamaan kurjistamispolitiikkaansa,

kamppailevat osapuolet katkeroitu-

lussa, että kokoomus onnistuu jatvaikka se luopui hallitusneuvotte-

luisssa ainoasta kynnyskysymyksestään.

Yhteistyön lisääntyminen edel-

lyttää määrätietoisia tekoja. Vasem-

tä taas seuraa se, että hegemoniasta

vat toisiaan kohtaan ja riidat kitey-

tyvät henkilöihin asiasisältöjen si-

jaan.»

***

mistonuorilta niitä voi realistisesti

Teemasivuilla käsitellään kehitys-

laan ensi kevään liittokokoukseen

sa teemana on vapaus. Se on teema-

odottaa. Nuorisoliitossa valmisteluutta järjestöstrategiaa, jonka yhte-

nä painopisteenä näkisi mielellään

luokkatietoisen vasemmiston yhteistyön mahdollistamisen.

yhteistyötä. Seuraavassa numerosna myös poliittisen sarjakuvan kilpailussa, josta sanotaan pari sanaa

sivulla 46.

Onnistuneesti katujen ja kabinet-

tien toimijaksi profiloitunut nuorisojärjestö käy jatkuvasti keskustelua

niin parlamentaarisen ja ulkopar-

lamentaarisen toiminnan suhtees-

s . 10

NIKO PELTOKANGAS PÄÄTOIMITTAJA

ALKUPALAT

04 06 08 14 16

Pasifistin palkka on panta jalassa. henkilö: Taija Roiha toivoo osuuskuntien solidaarisuutta. Georgiassa taistellaan puistosta ja ihaillaan Ukrainaa. Äiti vastasi poliisin soittopyyntöön ja hämmentyi. kolumni: Liittovaltio vaatisi sotilasliiton.


TEKIJÄLTÄ

s . 21

s . 28

LOPUKSI

21 24 26 28 29

30 38 40 42 43

Byrokratia rasittaa kehitysyhteistyön tekijöitä. Suomi on tukenut Palestiinaa, mutta varovasti. Suomessa haaveillaan itsenäisestä Somalimaasta. kolumni: Valkoinen mies nauttii kärsimyspornosta.

heidi auvinen on Liberon toimitussihteeri.

s . 30

TEEMA Kehitysyhteistyö pitää keksiä uudelleen.

Olen ollut Vasemmistonuorten aktiivijäsen pian kymmenen vuotta. Olen vuosien varrella ehtinyt olla erilaisissa toimissa työryhmistä keskusjärjestön hallitustyöskentelyyn ja piirin työntekijäksi. Liberoa olen avustanut aina satunnaisesti, viimeisen vuoden kuitenkin hiukan aktiivisemmin. Libero on itselleni tärkeä lehti erityisesti siksi, että eri teemojen kautta lehti paneutuu yhteiskunnan epäkohtiin kainostelematta ja toimii siten mielipidevaikuttajana. Tähän lehteen olen koonnut järjestöuutiset ja Liberon edeltäjän Terä-lehden lehtikatsauksen. Lukemalla ja kahlaamalla läpi arkistoituja Terä-lehtiä olen saanut paljon irti nuorisoliiton historiasta. Erityisen palkitsevaa on verrata ajan toimintatapoja ja poliittista analyysia nykypäivään. Tärkeintä on ehkä ollut huomata, että perusteet eivät ole muuttuneet – 70 vuoden jälkeen Vasemmistonuoret on edelleen antikapitalistinen, feministinen vaihtoehto, jolla on painoarvoa ja näkyvyyttä yhteiskunnassamme.

Ruokaa menee yhä roskiin, vaikka syöjiä olisi.

pirjo hakonen piirsi kannen.

02/14

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: kehitysyhteistyö

kritiikki: Lastenkirja tavallisille perheille. Ruumiinavauksessa perimmäinen paha – kapitalismi. på svenska: Vänstern och högerextremisterna vann. vasemmistonuoret jännittivät EU-vaalien tulosta. Kankkulan kaivo vai apua tarvitsevien

Tämän lehden tuottamiseen on saatu Ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

pelastus? Ainakin rahoittaja määrittää

Tukea on haettu kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä käsittelevän teemaosion

sen itse.

tuottamiseen sekä aiheeseen liittyvän työpajan järjestämiseen Vasemmistonuorten nuorisoliittolaisleirillä kesäkuussa 2014. 03 LIBERO


JUOKSUHAUTOJEN MYYTTI JALKAPANNALLA PASIFISMISTA RANGAISTU LAURI LEINONEN PUREKSII ASEVELVOLLISUUSTABUA. teksti lauri leinonen • kuvitus pirjo hakonen »SUOMEN POLIITTISEN johdon – mi-

kunnallista kuria ja nationalistisia

nisoivat laajamittaiset kutsuntalakot

temaailma lepää ilmeisesti edelleen

uskottavana puolustuskeinona on ny-

na suomalaiset määrättiin maksa-

nisteriön ja kansanedustajien – käsitalvi- ja jatkosodan juoksuhautojen pohjalla. Turvallisuutta lähestytään

kyoloissa toisarvoinen.»

Kaiken kaikkiaan armeijan suorittaa

seuraaville vuosille. Lakon seurauksemaan sotilasmiljoonia, mutta Venäjän

keisarikunnan sodissa suomalaisten ei

pitkälti vanhojen mielikuvien ja käsit-

noin 70 prosenttia kutsuntavelvollisis-

keutta kertoa kansalaisille avoimesti

tain siviilipalveluksen. Viidestäkym-

rikunnan romahduksen myötä sen rau-

konaan kunniasta palvella isänmaata,

oma kansakunta tunnustetuksi val-

teiden pohjalta, tai sitten puuttuu rohuusista uhkakuvista ja keinoista, joilla niitä torjutaan.»

Siteeraus oli toimittajan ja reservin

vänrikin Heikki Saaren kirjasta Kaunis on kuolla. Nuo sanat kirjoitettiin kuusi

vuotta sitten, ja tilanne, jota Saarikin

kritisoi, on täysin sama: Suomi pitää

ta; pari kolme tuhatta valitsee vuositmenestä sataan miestä kieltäytyy komistä seuraa nykyisellä lainsäädännöllä armolliset puoli vuotta vankeut-

ta. Pääsääntöisesti nämä kaikki tuomitaan valvontarangaistuksina.

Suomi on Euroopan musta lammas

sitkeästi kiinni yleisestä asevelvolli-

yleisen asevelvollisuuden kanssa. Se on

lisesti. Joka vuosi noin 25 000 nuorta

aseopin pakottamisesta. Vaihtoehtoja

suudesta, joka maassa on vain nimel-

miestä aloittaa armeijan, mutta lähes viidennes vapautetaan terveydellisistä

syistä. Kymmenen vuoden takaisesta C-papereilla läpsyttelevien – vapautet-

tavien – määrä on kaksinkertaistunut. Tämä kehitys on Puolustusvoimien

julkilausumaa. Terveydellisiä kriteere-

jä on tiukennettu, koska armeijalla ei

harvoja maita, jotka yhä pitävät kiinni on esitetty julkisessa keskustelussa as-

ti, mutta ajatus mahdollisesta armeijan uudistamisesta on lopulta päät-

»Asevelvollisuuden olennaisena teh-

tion muodossa. Suomi julistautui itsenäiseksi ilman omaa armeijaa. Vasta kymmenien tuhansien oman maan

kansalaisen lahtaamisen jälkeen, sisällissodan päätyttyä Suomeen säädet-

tiin asevelvollisuuslaki. Se mahdollisti

laajamittaisten joukkojen kokoamisen ja lujitti yhteenkuuluvuudentunnetta,

jolle oli käyttöä toisen maailmansodan mielettömyyksissä.

Suomen tämän päivän sotilasoppi

Puolustusstrategia perustuu yhä alu-

PATRIOOTTINEN DOGMI

kunnalliset juuret. 1900-luvun alussa

tävänä on ylläpitää sisäistettyä yhteis-

nioissa eli kansa, jolla oli halua saada

lyömättömyydestä.

konsensukseen vanhan järjestelmän

lopettaa kirjansa kappaleella, joka kihyvin:

Venäjän vallankumouksen ja keisa-

on käytännössä täysin sama, joka se

Yleinen asevelvollisuus on sotilaallinen

teyttää nykyisen surullisen tilanteen

tarvinnut kuolla.

tynyt kansanedustajien enemmistön

todellisuudessa ole haluja eikä resursseja kouluttaa koko ikäluokkaa. Saari

04 LIBERO

ihanteita. Sen merkitys todellisena ja

oppi, jolla on historialliset ja yhteiskeisari Nikolai II päätti liittää Suomen

oli seitsemänkymmentä vuotta sitten. eelliseen koko maan puolustamiseen.

Parisataatuhatta miestä on tarvittaessa valmiina heittäytymään vaanimaan

Suomen koskemattomien kuusimetsien siimeksiin.

Armeijan budjettia leikataan ja toi-

suuriruhtinaskunnan joukot Venäjän

minta heikkenee; ensi vuoteen men-

tiin kaventamaan ja suomalaiset orga-

2 100 henkilöä ja varusteet vanhentu-

armeijaan. Suomen autonomiaa pyrit-

nessä Puolustusvoimista potkitaan


vat. Euroopan ihmisoikeustuomiois-

sopimukseen, ja tuomari myönsikin

tystä kallis järjestelmä. Valtion budje-

YK:n ihmisoikeuskomitea puuttui vii-

meen yleistyneen käytänteen mukaan

litotuus: on otettava huomioon myös

tuin antaa langettavia päätöksiä, ja

me vuonna julkaistussa raportissa jäl-

leen Suomen aseistakieltäytyjien asemaan: Jehovan todistajien erityisvapaus pitäisi laajentaa koskemaan myös

muita aseistakieltäytyjäryhmiä, ja siviilipalveluksen kesto nähtiin yhä ran-

gaistuksenomaisena. Asevelvollisuustabua kunnioitetaan Suomessa silti todella hartaasti.

KAUNIS ON KUOLLA Yleinen asevelvollisuus pitää sisäl-

lään ajatuksen siitä, että tietyn ikäisten miesten on valtion johdon politi-

asian olevan ristiriitainen, mutta Suovalvontapanta kiristettiin vasempaan nilkkaani muistuttamaan pasifismin vaaroista.

»ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta nuorten miesten tapattaminen oikeuttaa koko lain perustan kiertämisen.»

koinnin päätöksellä oltava valmiina

uhraamaan henkensä. Aseistakieltäy-

tyjät vaativat oikeutta olla kuolematta

Kansallinen kehitysvamma nimel-

tä yleinen asevelvollisuus on leikatta-

jo yleisesti tunnustetaan. Se tunnus-

jolla kirurgiaviomies operoisi vaimon-

tetaan myös Suomen perustuslaissa,

jonka selkeä julistus on se, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä,

mutta nuorten miesten tapattaminen

oikeuttaa tarvittaessa koko lain perustan kiertämisen.

Syrjinnän kielto löytyy myös YK:n

perusoikeuskirjasta, johon Suomikin

on sitoutunut. Omassa oikeudenkäynnissäni vetosimme juuri tuohon YK:n

armeijan

negatiiviset

vaikutukset

nuorien työurien lyhentymisestä, josta seuraa verotulojen pieneneminen.

Olemmeko jatkossa yhä valmiina

maksamaan armeijan yhteiskunnallisesti suuren hinnan vain turvallisuuden mielikuvasta? Asevelvollisuus vaatii sotilasopin iskostamista nuorille

miehille ja rakenteellisen syrjinnän oikeuttamista. Tilanne on lähes yhtä ab-

surdi kuin jatkosodassa 5. marraskuutta 1941: Mannerheim-ristillä palkittu

sotasankari Pentti Valkonen määräsi

Arndt Pekurisen teloitettavaksi, kos-

ka hän ei suostunut tarttumaan asee-

luodista ja oikeutta olla opettelematta tappamaan. Euroopassa tuo oikeus

tissa näkyvät menot eivät ole edes puo-

va yhteiskunnasta sillä intensiteetillä, sa kasvainta. Vapaaehtoiseen armei-

jaan menisivät motivoituneemmat

seen. Hänen rohkeutensa ja tinkimät-

tömän pasifisminsa ansiosta Suomessa on ylipäätään siviilipalvelus. Valitettavasti sekin täyttää pakkotyön tunnuspiirteet, eikä sillä ole todellista yhteisöä tai yksilöä hyödyttävää funktiota.

Ensi syksynä Suomen uusi ihmisoi-

nuoret, joille pystytään tarjoamaan

keusselonteko luovutetaan eduskun-

kaisella varustuksella. Lisäksi se on

sena aseistakieltäytyjien tilanne päi-

laadukkaampaa koulutusta ajanmu-

myös kansantaloudellisesti parempi vaihtoehto: Helsingin yliopiston kan-

santaloustieteen professori Panu Pout-

vaara on huomauttanut, että yleinen asevelvollisuus on vastoin yleistä käsi-

nalle. Toivottavasti tämän seuraukvitetään sivistyneen yhteiskunnan

standardeihin ja Suomikin voisi näyttää mallia ja luoda painetta niille mail-

le, joissa aseistakieltäytyjien asema on todella huono. ­

05 LIBERO


HENKILÖ

puuhastelun puolesta OSUUSKUNNISTA GRADUA VALMISTELEVA TAIJA ROIHA HALUAA TYÖN ITSEORGANISOIMISEN VAHVEMMIN VASEMMISTONUORTEN POLITIIKKAAN.

teksti niko peltokangas • kuva kirsi salo

TAIJA ROIHA ei pidä osuustoimintaa

neesta »punavihreänä puuhasteluna»

on poliittisen ohjelman työryhmässä

tapana organisoida tekijöille tärkeää

suhtaudutaan aivan liian vähätteleväs-

kattavampaa analyysiä työn – tai Roi-

niinkään poliittisena välineenä vaan toimintaa. Se voi olla osa yhteiskun-

nallista muutosta muttei itsessään tarjoa kokonaista vastausta.

»Sen idea ja terä murenee ja tylsyy,

jos asiaan aletaan suhtautua jonainen

laajempana massojen organisoinnin »välineenä». Se ei toki tarkoita, ettei-

ti. »Mitä pienimuotoisempaa »puuhastelua», sen enemmän väyliä toteuttaa itseään ja tehdä asioita, jotka koetaan sisällöllisesti mielekkäiksi.»

TYÖN JA VAPAA-AJAN ULKOPUOLELTA

kö osuustoiminnalla olisi poliittista

Ollessaan ehdolla Vasemmistonuorten

miset tekevät itse ja siitä sitten muo-

läinen Roiha halusi perustulo- ja pre-

merkitystä. Suunta vain on se, että ihdostuu jotain laajempaa, jos on muodostuakseen.»

Väitteeseen osuustoiminnan mai-

06 LIBERO

Roiha kommentoi, että puuhasteluun

hallitukseen keväällä 2013 jyväskylä-

karisaatiokeskustelun jatkoksi entistä vahvemmin pohdintaa työn itseorganisoimisen mahdollisuuksista. Nyt hän

ja haluaisi nostaa perustulon rinnalle han sanoin »tekemisen» – organisoimisesta alusta asti itse.

Nykyisessä poliittisessa ohjelmassa

työn vastakohtana nähdään vapaa-ai-

ka, jonka todetaan voivan »hyvinkin olla yhteiskunnan kannalta lisäarvoa

tuottavaa ja näin ollen laskettavissa työksi». Roihan mielestä monet oikeistolaiset talousmallit perustuvat samalle ajatukselle ja siten aitaavat ihmisten

yhteistä puuhaamista tuottavuusajattelun piiriin.

Toimeentulo on kuitenkin oleelli-


MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä

Kun järjestön hankkeista raportoidaan rahoittajalle,

nousevat esiin numerot. Lukutaitopiiriin osallistui 2500. Tuotettiin 3500 oppikirjaa. Mutta miten tuoda

esiin se tärkein muutos, joka on tapahtunut ihmisten elämässä ja mielessä? Kuinka raportoida naisten parantunut itseluottamus ja kyky ottaa elämä omiin käsiin.

pakolainen 2/2014 »Länsimainen toimijuus asetetaan rationaaliseksi, osaavaksi ja kyseenalaistamattomaksi. Afrikka taas

hiljenee objektiksi, se ei pysty edustamaan itseään. Afrikkalaiset ovat afrikkalaisia, heillä ei ole nimeä, identiteettiä eikä historiaa», Yrjölä kuvailee. Esimerkiksi Bonon kirjoittamassa On the Road -kirjassa mainitaan yksi afrikkalainen nimeltä. Geldofin Geldof in Africa -kirjassa ei kysytä kertaakaan afrikkalaisten

mielipidettä, vaan ajatellaan näiden puolesta, Yrjölä havainnollistaa.

maailma.net 22.5.2014

nen asia, kun puhutaan ihmisten voi-

Suuryrityksen demokraattisuutta ja

miseen. Jälleen palataan perustuloon.

Roiha näkee tärkeämmän ongelman

maannuttamisesta itsensä toteutta»Lainsäädäntö asettaa nykyisellään ihmiset joko palkansaajiksi tai yrittäjik-

si, ja silloin niiden väliin asettuvaa työtä on käytännössä varsin hankala saa-

da edes alkuun.» Tosin riittävän isossa osuuskunnassa jäsenellä säilyy oikeus

työmarkkinatukeen, Roiha huomauttaa.

S NIIN KUIN SOLIDAARISUUS S-ryhmä alueellisine osuuskuntineen

esiintyy osuustoiminnan airuena.

osuuskunta-aatetta epäillään, mutta muualla: S-ryhmä tavoittelee voittoa

markkinoilla ja yrittää samalla horjut-

taa kilpailijoidensa asemaa. Aatteeseen kuuluisi kuitenkin erilainen ajattelutapa.

»Yhtenä osuustoimintaa määrittä-

vänä arvona on nähty solidaarisuus.

Osuuskuntaliike pitäisi mielestäni ym-

märtää verkostona, joka koostuu suuresta määrästä pieniä ja itsenäisiä toimijoita, jotka tekevät yhteistyötä keskenään ja tukevat toisiaan – ovat siis solidaarisia myös keskenään.»

­

dck zine #2 07 LIBERO


euromaidanin heijast UKRAINAN KRIISI KUOHUTTAA MYÖS GEORGIASSA, UKRAINAN MERIRAJANAAPURISSA KAUKASUKSELLA. GEORGIAN JA UKRAINAN OLI MÄÄRÄ ALLEKIRJOITTAA EU:N LÄHENTYMISSOPIMUS SAMANAIKAISESTI. SIITÄ LÄHTIEN, KUN UKRAINAN PRESIDENTTI VIKTOR JANUKOVYTŠ HYLKÄSI SOPIMUKSEN MARRASKUUSSA 2013, OVAT UKRAINA-SYMPATIAT OLLEET GEORGIASSA KORKEALLA. NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ UKRAINAN KRIISI ON KASVATTANUT TURVATTOMUUDEN JA EPÄVARMUUDEN TUNTEITA MYÖS GEORGIASSA. teksti kaisa vainio kuva lado chalatashvili

GEORGIA ON monessakin mielessä Uk-

kanssa sotaan 2008. Mediassa yhtäläi-

väestöjen pakkosiirrot olivat osa stra-

vät läpi vallankumoukset ja ovat itse-

Krimin väliltä.

tinen yhtenäisyys. Chapichadzen mu-

rainan sisarvaltio. Molemmat kävinäisyystaipaleensa alussa. Molemmat

Politiikan tutkija ja Georgian tek-

yrittävät hakea tukea lännestä. Kansat

nillisen yliopiston varaprofessori Kha-

tensa kanssa. Ukraina ja Georgia ovat

orgiassa.

ovat myös aktiivisissa tekemisissä toiskeskenään suosittuja lomakohteita,

tuna Chapichadze avaa tilannetta Ge»Vaikea sanoa, mitä Abhasiassa ja

tegiaa rikkoa alueiden etnonationalis-

kaan Abhasiassa Venäjä yllytti abhasialaisia ja georgialaisia toisiaan vastaan.

Samantyyppisestä toiminnasta on huhuttu Ukrainassa.

Chapichadze syyttää jakaantumises-

monilla on ystäviä ja sukulaisia naa-

Etelä-Ossetiassa oikeasti tapahtui. Osa

ta myös maiden sisäpolitiikkaa. Krii-

doksissa Venäjään: neuvostomennei-

tulleeksi. Mutta samalla suuri osa alu-

suhtauduttin ehkä välilpitämättömäs-

purimaassa. Ne ovat myös tiukasti sisyys, ortodoksinen kirkko, venäjän kie-

li ja geopoliittinen sijainti ovat asioita, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Maat ovat tiukasti kiinni Venäjän talousalueessa.

Molemmat ovat osa Venäjän suurval-

tapolitiikkaa. Georgia menetti Etelä-

Ossetian ja Abhasian maakunnat Ve-

näjän vaikutuspiiriin ja joutui Venäjän taustalla: Stop Russia-liikkeen postikortti varoittaa Venäjän toimista Georgiassa.

oikealla: Venäjänvastaisessa mielenosoituksessa 13.huhtikuuta vaadittiin yhteistyön lopettamista »vihollisen» ja »miehittäjän» kanssa. Tbilisin oikeustalon edessä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui satoja ihmisiä. 08 LIBERO

syyksiä on yritetty löytää Georgian ja

väestöstä ehkä toivotti Venäjän terveeiden väestöstä ajettiin kodeistaan Ge-

orgian puolelle. Abhasiassa ja EteläOssetiassa enemmistö oli oikeastaan

georgialaisia, mutta Venäjä lupasi paremmin sosioekonomiset olosuhteet.»

Georgiassa ja Ukrainassa Venäjä on

korjannut neuvostopolitiikan satoa. Vapaahtoinen siirtolaisuus ja laajat

siytyneiden alueiden hyvinvointiin ti, eikä kansallista yhtenäisyyden luo-

miseen kiinnitetty tarpeeksi huomio-

ta. Venäjä sytytti tulen, mutta sytykkeet on kerätty itse.

REAKTIOT MAIDANIIN GEORGIASSA EU-sopimuksen kaatuminen ja sitä

seurannut vallankumous ja kriisi no-


tuksia georgiassa teerattiin Georgiassa isosti. Ukrainan

Venäjän vaikutus georgian yhteiskun-

kettä. Tavallisen kansan kohdalla ky-

kuvaan, hallitusrakennuksiin ja so-

voisi arvata. Kirkon valta ulottuu myös

tä, vaan yksinkertaisesti siitä, miten

liput ilmaantuivat välittömästi katusiaaliseen mediaan. Pääkaupungissa

Tbilisissä on nähty säännöllisesti Ukraina-solidaarisuusmarsseja ja Venäjän vastaisia mielenilmauksia. Protestit kulminoituvat Venäjän miehityspo-

nassa on siis suurempi kuin muutoin

hallitukseen, sillä ilman kirkon tukea

myös hallituksen legitimiteetti ja suosio murenee nopeasti, avaa Chapichadze.

Etelä-Kaukasian asiantuntija Mik-

litiikan vastustamiseen, joka monille

ko Palokorven mukaan Ukrainan ja

nen asia. Venäjän vastaisessa mie-

vähän todellisia yhtäläisyyksiä. Suurin

osallistujille on myös henkilökohtailenosoituksessa 13.4. nähtiin puhujana myös itse tuore presidentti Giorgi Margvelashvili.

Taiteilija-aktivisti Levan Skhirtlad-

ze oli läsnä ensimmäisissä mielenosoi-

tuksissa. »Minulla oli kyltti: »Me rakas-

tamme sisartamme Ukrainaa». Meitä oli 100-200 osallistujaa, toimme kuk-

kia Ukrainan suurlähetystön edustalle.

Georgian tapahtumien välillä on vain ero on, että Ukraina ei ole Georgian ta-

GEORGIA EI OLE UKRAINA Erot Georgian ja Ukrainan tilanteen vä-

näjän ja Ukrainan välit ovat olleet ys-

tävällismieliset, toisin kuin Georgian ja Venäjän.

»Tietyistä samankaltaisuuksistaan

sä- ja ulkopoliittiset kontekstit ovat lä-

minen Venäjän kanssa toisi merkittä-

vää talouskasvua. Ukrainan viennistä 70% menee venäjälle, ja tuon viennin tyrehtyminen olisi taloudellinen katastrofi. Mutta Georgia on Ukrainan ta-

voin poliittisesti riippuvainen venäjäs-

tä, geopoliittista statusta tai sijaintia eivät kummatkaan voi muuttaa vaikka

kuinka kurkottelevat länteen päin. Venäjä on ja pysyy.

Ukrainan kansalaisyhteiskunta on

voimakas. Vaikka kansalaisaktivis-

vokaatiota», huomauttaa Palokorpi. Yhteistä on kui-

tilanteesta »Esimerkiksi Samksheti-Jakunnassa on aiemmin ollut Venäjän

tukikohta ja suuri osa väestöstä on armenialaisia. Armenialaiset ovat yleen-

sä olleet venäjämielisiä. Todellisuudessa Venäjällä olisi voimaa miehittää,

vaikka koko Georgia koska tahansa uudelleen.»

Nyt Venäjältä kantautuu viesti kan-

tä väestöstä noin 80 % voisi lopulta olsillä itsenäisyys ei paljoa hyödytä köyhimpiä väestöluokkia. Kaikki eivät us-

ko Euroopan uni-

yhteydessä samankaltaista

omien

kansalaistensa suojelemisen retoriik-

kaa kuin »viiden päivän

Britannian opiskelijaliike on noussut vastustamaan talouskuria.

onin tuovan Georgialle

»tavallisen kansan kohdalla on harvoin kyse identiteettikysymyksistä.»

sodassa»

läisen väestön mää-

suuria

hyötyjä. Köyhyys nostaa

neuvos-

tonostalgiaa,

ja

se puolestaan lisää Venäjä-myönteisyyttä»,

sa-

noo Khatuna Cha-

vuonna 2008. Venä-

pichadze. Myös

Levan

rää kriisialueilla on lisännyt pitkään

Skhirtladze suhtautuu tulevaisuuteen

nen paikallisille. Multietnisillä alueil-

näjä on aloittanut venäjän passien ja-

jatkunut Venäjän passien myöntämila Georgiassa ja Ukrainassa se saa helposti aikaan levottomuutta.

MIEHITYKSEN PELKO Monelle etniselle georgilaiselle Venä-

sinen kirkko. Ja ortodoksinen kirkko

suuksia etsiä töitä venäjän puolelta tai

seuraa Moskovan patriarkaatin linjaa.

Khatuna Chapichadze on huolis-

näjä käyttää Kri-

mi on lisääntynyt Georgiassakin, suurin auktoriteetti on kuitenkin ortodok-

estäminen vähemmistöalueilla.

la jopa venäjään liittymisen kannalla,

yksipuolisesti ilman ukrainalaista pro-

min intervention

kauppasuhteiden uudelleen lämpene-

saavuttaminen ja Venäjän vaikutuksen

sa. Ukrainassa Venäjän toimet alkoivat

ja Ukraina toimivat konfliktitilantees-

orgia ei ole Ukrainan lailla saanut min-

on ekonomisesti itsenäinen, vaikkakin

estön luottamuksen ja uskollisuuden

sojen yhteenkuulumisesta. »Arvion et-

tenkin se, että Ve-

käänlaista avustusta venäjältä, vaan se

pia haasteita on ei-georgialaisen vä-

Erilaiset ovat myös tavat, joilla Georgia

lillä ovat kuitenkin huomattavat. Khatuna Chapichadze muistuttaa että Ge-

valtaosaa kansasta. Georgian suurim-

vakhetin alue voi olla vaarassa. maa-

an väitetään tehneen ennen sotaa. Ve-

hemmin tarkasteltuna hyvin erilaiset.

vain aggressiota.»

missä köyhyys ja työttömyys koskettaa

venäläisväestöä vastaan, kuten Georgi-

vokaatioon Venäjää tai sen sen omaa

lippu ajalta, kun he auttoivat GeorgiPutin». En pitänyt siitä, sellainen lisää

teen ekonomisesti hauraassa valtiossa

saan Georgian vähemmistöalueiden

huolimatta näiden kahden kriisin si-

an armeijaa sodassa. Hän lauloi »Fuck

voi turvata itsensä ja perheensä tilan-

voin syyllistynyt minkäänlaiseen pro-

Sen jälkeen oli »Stop Russia»-konsertti.

Eräällä artistilla oli Ukrainan armeijan

se on harvoin identiteettikysymyksis-

jän kansalaisuus on avannut mahdolli-

saada parempia etuuksia, kuten elä-

huolestuneesti. »Olen kuullut että Ve-

kamisen georgian etnisille armenia-

laisille. En epäile, etteikö venäjä yrittäisi miehittää muita georgian alueita lähitulevaisuudessa. Monet ovat sitä

mieltä, että meidän pitäisi liittyä venäjään, meidän siskoihimme ja veljiimme siellä. Mutta itse olen Euroopan kannalla.» ­

09 LIBERO


save vake park!

Krimin poliittiset nuorisojärjestöt vannovat patriotismin nimeen TOINEN MAAILMANSOTA JA NEUVOSTOLIITTO ELÄVÄT YHÄ KRIMIN NUORISOJÄRJESTÖJEN PUHEISSA. teksti kaisa vainio VALTIOTIETEIDEN MAISTERI Emma Rimpiläi-

nen osui helmikuussa julkaistulla gradullaa pelottavan hyvään ajankohtaan. Rimpiläinen tutki kahta Krimin poliittista nuorisojärjes-

töä, Alueiden puolueen nuoriso-osastoa Mo-

lodnye Regiony (Nuoret alueet) ja paikallisen Russkoje Jedinstvo (Venäläinen yhtenäisyys)

-puolueen nuorisojärjestöä Molodye (Nuori-

so). Gradun haastatteluaineisto on kerätty Krimillä keväällä 2012.

Järjestöjen retoriikassa keskiössä ovat pat-

riotismi ja muistin politiikka. Neuvostoaikainen retoriikka on yhä käytössä ja etenkin toi-

sen maailmansodan eli »suuren isänmaallisen sodan» merkitystä korostetaan. Sodan

muistaminen on positiivisena pidettyä pat-

riotismia. Vastakohtana nähdään toisiinsa rinnastettavat nationalismi ja fasismi. Käsitteiden käyttö pohjautuu neuvostoliittolaiseen

kansallisuuskeskusteluun, missä lojaalisuus Neuvostoliittoa kohtaan oli positiivista patrio-

tismia, muu nationalismi vaarallista separatismia. Retoriikassa vedetään linjat suoriksi

ja mustamaalataan poliittisia vastustajia fasisteiksi.

Rimpiläisen mukaan mikään puolue ei siis

voi täysin sivuuttaa toisen maailmansodan

muistoa. Pikemminkin poliittiset liikkeet yrittävät valjastaa toisen maailmansodan

symboliikan omiin tarkoituksiinsa. Neuvostoliiton nostalgisoiminen on Krimillä valtavirtaa.

Rimpiläisen mukaan poliittinen aktiivi-

suus Ukrainassa on yleisesti ottaen melko

heikkoa ja etenkin politiikan parissa toimivat nuoret ovat harvinaisuus. Järjestöjen perus-

tehtävänä pidetään nuorten patrioottista kasvatusta ja historiallisen muistin säilyttämis-

tä. Kuitenkin monille haastatelluista näytti olevan tärkeintä vastaaminen tavallisiin

nuorten ongelmiin työllistymisessä, asun-

non löytämisessä ja perheen perustamisessa. Kieliongelmista tai etnisestä syrjinnästä puhui todellisuudessa harva.

10 LIBERO

­

Nuorallatanssia Voiton puistossa.


GEORGIAN PUISTOPARTISAANIT NOUSIVAT VASTARINTAAN VIHERALUEIDEN PUOLESTA. teksti ja kuva kaisa vainio VENÄJÄN ETELÄNAAPURINA sijaitseva Geor-

noussut uusia hotelleja, ostoskeskuksia ja bis-

1992 ja 2003. Nyt maassa on käynnissä vihreä

sestä joutuvat maksamaan kaupungin asuk-

gia muistetaan vallankumouksista vuosina vallankumous.

Save Vake park - kansalaisliike pysäytti ho-

tellin rakennustyöt pääkaupungin Tbilisin suurimmassa puistossa, Vake Parkissa (Voi-

neskeskuksia kuin sieniä sateella. Menestyk-

kaat. Myös julkinen tila on kaupan: puistot, historialliset rakennukset ja sen myötä historiallinen perintö ja ihmisten terveys.

Sijoittajat ja ulkomaiset yhtiöt ostavat, ra-

ton puisto) joulukuussa 2013 ja on siitä lähti-

kentavat ja muokkaavat kaupunkiympäris-

täen rakennustöiden jatkamisen. Aktivistit

den tekemisiä. Voitonpuiston hotelliprojektia

en pitänyt yllä Occupy-tyylistä aktivismia esovat pysyneet leirissään jo neljä kuukautta

pitäen vahtia ympäri vuorokauden. Tarpeen tullen satoja vapaaehtoisia hälytetään mukaan tekstiviestiverkoston ja sosiaalisen median avulla.

Leirissä järjestetään myös säännöllisesti

toimintaa lapsille ja aikuisille: taidenäyttely-

jä, konsertteja, käsityöpajoja ja urheiluakti-

töä, eikä kukaan lopulta valvo tai rajoita nii-

kaupungin johto puolustelee sille myönnettyn erikoisluvan kautta ja väittämällä että ra-

kennusmaa ei ole puistoon kuuluvaa aluetta. Kaupunki on myynyt sen yksityiselle omistajalle vuonna 1998. Puiston pinta-ala onkin pienentynyt alkuperäisestä jo 20 prosenttiin kaupungin maakauppojen seurauksena.

viteetteja. Kesän tullen myös vierailevat rep-

VOITONPUISTON KOHTALOSTA RIIPPUU PALJON

toimintaa on myös kouluihin ulotettava ym-

Kehitys on huolestuttavaa eikä tämä ole yksit-

kenikäiset ihmiset, lapsiperheistä vanhuk-

telli rakennetaan, muut yhtiöt seuraavat esi-

pureissaajat ovat liittyneet leiriin. Tärkeä osa päristökasvatus. Protestiin ovat liittyneet kaisiin. Monet osallistuvat tuomalla ruokaa, teetä ja polttopuita aktivisteille.

Protestin luonteesta kertoo Nick Davitash-

vili, yksi Guerilla Gardening-nimeä käyttävistä aktivisteista. »Tavallaan aiheutamme ongelmia hallitukselle ja rakennusbisnekselle,

mutta keinomme eivät ole agressiivisia. Me

emme ole osallistuneet yhteenkään tappe-

täistapaus, Davitashvili kertoo. »Jos tämä ho-

merkkiä ja menetämme koko puiston. Meil-

lä on kaksi keinoa estää sen tapahtuminen: toimia laillisesti oikeuden kautta ja fyysisesti estää rakennustöitä jatkumasta. Me olemme haastaneet kaupungintalon oikeuteen

julkisen tilan myymisestä ja rakennuslupien myöntämisestä sopimattomiin paikkoihin.»

Nyt taistelu on hiipunut asemasodaksi.

luun tai väkivaltaiseen protestiin. Emme aio

Molemmat puolet – aktivistit ja rakennusfir-

vaan taiteen kautta. Sillä kun hymyilet ja alat

epäilevät että taustalla on hämäriä kuvioita

näyttää vihaamme sivistymättömin keinoin,

laulaa, jopa vastastujasi tuntee jonkinlaista sympatiaa. Mutta jos meidän on pakko ottaa

ma – odottavat oikeuden päätöstä. Aktivistit ja isot rahat.

Vaikka taistelu on kesken, on jotain jo voi-

agressiiviset keinot käyttöön, olemme siihen

tettu. Ihmiset ovat viimein nousseet barrika-

vinnut.»

mäisiä ja pitkäikäisimpiä esimerkkejä Georgi-

valmiita. Tähän mennessä meidän ei ole tar-

JULKINEN TILA ON KAUPAN Georgian hallinto on ottanut kaikki keinot

käyttöön valtion kassan täyttämiseksi. Suurimpia tulonlähteitä ovat ulkomaiset sijoitukset. Pääkaupunkiin Tbilisiin on viime vuosina

deille ympäristön puolesta. Tämä on ensim-

assa ruohonjuuritason aktivismista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hallituksen on alettava ottaa kansalaisaktivismi vakavasti. Par-

lamentin ympäristökomitea on jo luvannut muuttaa lainsäädäntöä, jotta se suojelisi paremmin olemassaolevia viheralueita.

­

11 LIBERO


TALOUTTA KESKUSTELTAVASSA MUODOSSA

VALTAVIRTAISEN TALOUSAJATTELUN SUDENKUOPPIA KARTOITETTIIN JA VAIHTOEHTOISIA TALOUSORGANISAATIOITA ESITELTIIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLA HUHTIKUUSSA. KESKUSTELUTILAISUUDEN VIESTI OLI SELVÄ: KURJISTAVALLE TALOUSPOLITIIKALLE ON VAIHTOEHTOJA.

teksti ville-veikko pulkka kuva saku soukka

TA LO U S A S I A N T U N T IJA M M E toistele-

UUSKLASSISEN TALOUSTIETEEN SUDENKUOPAT

ät päätökset ovat välttämättömiä, jotta

Jakonen ja Silvasti kiteyttävät uusli-

louden uudet muodot -kollokvion jär-

klassisen taloustieteen sudenkuopat

vat väsymättä, kuinka talouden kipehyvinvointimme voidaan pelastaa. Ta-

jestäneet tutkijatohtori Mikko Jako-

nen ja yliopistonlehtori Tiina Silvasti kuitenkin väittävät, että myös taloudessa on kysymys politiikasta.

»Yleensä taloutta ei politisoida, kos-

ka siitä ei tiedetä mitään. Ajatellaan, että meillä on talousviisaat, jotka ovat

nykyaikaisia versioita keskiaikaisista

papeista, jotka tulkitsevat jumalan latinankielistä sanaa», Jakonen sanoo.

»Kun osataan kysyä kysymyksiä, po-

litiikka paljastaa itse itsensä.»

Taloustiede esitetään usein luon-

nontieteiden kaltaisena objektiivisena totuutena yhteiskunnasta, vaikka

valtavirtaiseen taloustieteeseen liittyy useita empiirisestikin kyseenalai-

sia, arvolatautuneita olettamuksia. Ta-

kolmeen periaatteeseen: individualis-

mioletukseen, hyödynmaksimointia ylikorostavaan ihmiskuvaan ja keinotekoiseen vaatimukseen talouden tasapainosta. Myös vieraantuneita kuluttajakansalaisia rakentava palkkatyöideologia saa osansa kritiikistä.

»Työllä ei ole tällä hetkellä muu-

ta merkitystä kuin sisustamaan

sitä

omistusasuntoasi. En usko, että se si-

sustaminen riittää kenellekään kovin

pitkäksi aikaa», Ja-

töön matemaattiset kaavat. Talous on

saatava puettua keskusteltavaan muotoon.»

vasta tyydyttää ihmisten inhimillisiä

tarpeita. Demokraattinen yhdessä te-

keminen on myös Tiina Silvastin mielestä ainoa kestävä lähtökohta vaihtoehtoisten talousmuotojen syntymiselle.

»Olisi kauhistuttava ajatus, että

meillä olisi jokin valmis malli. Silloin,

kun tulee herra, joka

konen kritisoi.

Silvasti on huo-

palkkatyösuhteisiin perustuva hyvin-

ja viimeisessä vaiheessa otetaan käyt-

ajatukseen demokraattisemmasta ta-

»yleensä taloutta ei politisoida, koska siitä ei tiedetä mitään.»

myös vallankäytöstä.

louden vetäytymällä jargoninsa taakse

kuntaliike perustuvat ennen muuta

tarjoaa valmista mal-

lissaan myös siitä, kuinka käy pre-

»Talousviisaat ovat kaapanneet ta-

telu, solidaarisuustalous ja uusosuus-

se, että voit alkaa

lousviisaiden kyseenalaistamattomassa asemassa on Silvastin mukaan kyse

12 LIBERO

beraalia politiikkaa oikeuttavan uus-

KOHTI MONIPUOLISEMPAA TALOUTTA Kollokviossa esitellyt commons-ajat-

kaarin sukupolven, kun vakaisiin

lia, niin silloin me ollaan isoissa vaikeuk-

sissa», Silvasti väittää. Jakosen mukaan val-

tiovallan tulisi alkaa

mahdollistamaan uusia talouden muotoja antamalla niille re-

sursseja sen sijaan, että ne nähtäisiin nykyiseen tapaan uhkakuvana.

»Se millä luonto selviää, on se, että

vointivaltio ei kykenekään enää lunas-

se on monipuolinen. Miksei taloudes-

perustulo on lopulta ainoa keino taata

hutaan tästä yhdestä taloudesta, joka

tamaan lupaustaan. Hänen mukaansa

ihmisten toimeentulo vakaiden palkkatyösuhteiden jälkeisessä yhteiskunnassa.

ta voi ajatella samalla lailla? Meillä pukriisiytyy ja joka pitää pelastaa. Jos se tuhoutuu, niin kaikki tuhoutuu», Jakonen visioi.


Ammattiliitto Pro edustaa 130 000:tta yksityisen sektorin palkansaajaa mm. maamme merkittävimmissä teollisuuden ja sen palvelujen, ict- ja viestintäalojen sekä finanssialan yrityksissä. Jäsenemme ovat toimihenkilö-, asiantuntija- ja esimiesasemassa työskenteleviä. Solmimme lähes 60 työehtosopimusta. Pro on varttitalouden vastavoima, joka puolustaa työtä ja tulosta tekevää ihmistä – Suomen menestyksen tekijää.

13 LIBERO


E L L I S I I L O SOITTO P teksti timo surkka

HELSINKILÄINEN tuttavanainen soitti

kuessa, virkavallan edustaja päätteli.

poliisilaitokselle. Tämä tarina on tosi.

tomalta kuin se kuulostaakin, minä

riihimäkeläiselle poliisille Riihimäen – Sain teiltä muutama päivä sitten kirjeen, että teille pitäisi soittaa, hän sanoi poliisimiehelle.

– Ja nyt vasta soitatte?

– Niin, no, kyllä. Nyt soitan.

– Onko poikanne syntymäaika XXXXXXXX?

-–Kyllä on.

– Onko poikanne nimi XXXX XXXXXX? – Onhan tuo.

– Miksi otatte yhteyttä vasta nyt? – Milloin olisi pitänyt?

– Poikanne spraymaalasi täällä Riihimäellä seiniä ja hänet napattiin itse teosta.

– Minä tunnen poikani eikä se voinut olla hän.

– Kyllä se vaan oli hän. – Kyllä se ei ollut hän. – Oli.

– Ei ollut.

Inttämistä jatkui ja jatkui jonkin ai-

kaa.

-– Meillä on varma tieto, että se oli hän. Hän tunnusti.

-–Ei se voi olla hän.

– Poikanne syyllistyi ilkivaltaan!

tunnen hänet. Taitaa olla vieras käsitys teille?

– Hän saapui tänne junalla Helsingistä ja syyllistyi julkisen omaisuuden tärvelyyn.

– Se ei ollut hän, uskokaa jo.

– Kyllä me tiedämme, että oli. Miksi väitätte vastaan? poliisi tivasi.

– Asia ei koske meidän perhettä. – Kyllä koskee, poliisi intti. Nainen ymmärsi kysyä:

– Tarkistettiinko tämän kiinniotetun seinätaiteilijan henkilöllisyyspaperit? Paperien kahinaa.

– No… ei. Mutta kyllä se oli hän.

– Poliisi ei siis tarkistanut henkkareita!

– Poika antoi nämä henkilötiedot ja ne kirjattiin ylös…

– JOKU poika antoi nämä henkilötiedot! Joku poika antoi jonkin syntymäajan ja joku Reinikainen kirjasi sen muistiin! Kirjoitti! Ihanko lehtiöön?

Oliko mukana toinen poliisi, joka osasi lukea! Ja kolmas, joka vain tykkää älyllisestä seurasta?

– Älkää nyt hermostuko.

Poliisimiehen ylimielisyys ja tylyys

– Milloin tämä tapahtui?

oli vaihtunut pelokkuudeksi.

ja nainen tarkisti sen kalenterista.

maan tämän takia! Te tässä olitte juuri

Poliisi kertoi kyseisen päivämäärän

– Hän oli silloin kotona. – Ei varmasti ollut.

– Kyllä oli. Minä tunnen poikani eikä

hän ole niin aivoton, että lähtisi jonnekin Riihimäelle asti maalaamaan seinää, haha.

– Niin niin. Lapsella on tämä vahin-

gonkorvausvastuu yhdessä vanhempiensa kanssa. Sitä on ennenkin pakoiltu.

– Jos poikani olisi tehnyt tuon, totta kai

hän ottaisi vastuun. Mutta kun ei ole tehnyt.

Nainen alkoi tajuta, että poliisi piti

häntä juuri sellaisena, »joka ei ns. usko,

että hänen jälkikasvunsa voisi syyllis-

tyä mihinkään, ei meidän poika, ei ei». – Hän on saattanut käydä täällä tekemässä graffiteja teidän muiden nuk14 LIBERO

– Minä tunnen poikani. Niin uskomat-

– Kyllä hermostun. Käskitte soittaäsken varsin vihamielinen! Nyt on vähän niin kuin minun vuoro! Keitä sinne teille oikein pääsee töihin?

– Yrittäkää ymmärtää, että työtä me vain teemme…

– Olisiko sittenkin niin päin, että po-

liisiksi palkataan ne, jotka eivät pääse vartiointiliikkeeseen tai portsareiksi? – Vitsailu ei nyt auta tässä ketään.

– Jos minä vitsailen, teiltä pääsee nauru ehkä noin viikon kuluttua.

– Meillä oli syytä epäillä teidän poikaanne.

– Kun otan sinne päin yhteyttä, niin… mikä teidän nimi taas olikaan? nainen kysyi.

– Arvon rouva, unohtakaa koko juttu.

Ei anteeksipyyntöä, ei mitään, vain:

NAKS.


15 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

VASEMMISTO VOITTI,

MUTTA TYÖTÄ RIITTÄÄ EDELLEEN EUROVAALEISSA ISTUTETTIIN yhteiskunnallisen muu-

toksen ensitaimia. Vasemmisto saavutti ison vaalivoi-

ton Suomessa, ja onnistuimme valtaamaan takaisin paikan europarlamentissa. Vasemmisto kasvatti myös ryhmänsä paikkamäärää europarlamentissa, ja vaalivoittoja nähtiin muun muassa Kreikassa, Irlannissa ja Espanjassa.

Samalla on äärimmäisen huolestuttavaa, että niin

moni eurooppalainen hakee ratkaisuja talouskriisin ja talouskuripolitiikan aiheuttamiin ongelmiin halvasta populismista ja rasismista. Eurovaalien toinen iso

voittaja olivat oikeistopopulistiset ja äärioikeistolaiset puolueet, ja meppien joukossa tullaan seuraavalla kaudella näkemään edustajia muun muassa Ransan Kan-

sallisesta rintamasta, Ruotsidemokraateista, Tanskan kansanpuolueesta, italialaisesta Lega Nordista, Kreikan Kultaisesta aamunkoitosta ja Saksan NDP:stä. Va-

Viimeinen, mutta ei suinkaan vähäisin tekijä, ovat

semmistolla riittää siis edelleen paljon työtä kansan

onnistuneet ja konkreettiset vaalikärjet sekä selkeä ta-

Erityisesti eurooppalainen kehitys huomioiden on

ton suurimpia nimiä ja talouskuripolitiikkaa, josta he

protestin kanavoimiseen.

valtavan ilahduttavaa huomata, että Suomessa kansa

äänesti vasemmiston uusiin parempiin kannatuslu-

kuihin. Vasemmiston vaalivoittoa selittää ainakin kolme tärkeää tekijää. Ensimmäinen on onnistunut ehdo-

louskurikritiikki. Haastoimme näissä vaaleissa oikeisovat vastuussa. Talouskuri on aiheuttanut köyhyyttä ja eriarvoisuutta etenkin Etelä-Euroopan maissa mutta on johtanut leikkauspolitiikkaan myös Suomessa.

Tätä kehitystä vasemmisto nosti näissä vaaleissa

kasasettelu. Listalla oli niin omalla alueellaan näkyviä

esille ja osoitti samalla, että talouskuripolitiikalle on

jia ja yksi entinen ministerikin. Lista keräsi tasaisem-

sä kannattaa vasemmiston edelleen keskittyä omiin us-

nuoria ja duunareita kuin akateemisia, kansanedustamin isoja äänimääriä kuin edellisissä eurovaaleissa.

Vasemmiston vahvuus on sen monipuolisuus, sekä mi-

tä tulee ehdokkaiden profiileihin että alueellisuuteen. Toinen tekijä on koko puolueen ja myös esimerkiksi vasemmistonuorten tekemä vaalityö. Tunnelma oli ko-

ko kampanjan aikana erittäin hyvä, ja kaikkien ehdokkaiden tukiryhmät tekivät erittäin kovaa työtä. Tulos

osoitti tosiaan, että vasemmisto pärjää siellä, missä

paljon rahaa käyttävät puolueet eivät motivoituneella porukalla, jolla on paljon kokemusta erittäin kovastakin vapaaehtoistyöstä.

16 LIBERO

uskottavia vaihtoehtoja. Eduskuntavaaleihin mentäes-

kottaviin talouspoliittisiin vaihtoehtoihinsa ja oikeiston haastamiseen näiden kautta.

Henkilökohtaisesti haluan kiittää kaikkia kampanja-

työtä tehneitä ja äänestäjiäni. Teimme upean työn ja

onnistuimme tavoitteessamme tehdä nykypolitiikkaa haastava ja ihmisiä laajasti osallistava kampanja. Eurovaaleissa korttipakka jaettiin uusiksi, ja vasemmis-

to sai käteensä entistä paremmat kortit muuttaa Eu-

rooppaa. Nyt on omissa käsissämme, miten käytämme kortit ja rakennamme oikeudenmukaisen Suomen ja Euroopan.

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja


! a a s i i p a Into ET! D U U T U U N Ä Ä V E K T Y N TILAA

Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.):

KAPITALISMIN SANAKIRJA Kapitalismin sanakirjassa eri alojen tutkijat ja kansalaisaktivistit selittävät kapitalismin keskeiset käsitteet.

25 € (ovh 29 €)

Eveliina Lundqvist:

SALAINEN PÄIVÄKIRJA ELÄINTILOILTA Mitä tiloilla todella tapahtuu, kun toimittajat ja aktivistit eivät ole näkemässä?

23 € (ovh 26 €)

Pentti Sainio:

KUMMOLAN KÄÄNTÖPIIRI

Mr. Fish:

Kummola, Harkimo, Putin… Kirja paljastaa kotimaista ja kansainvälistä urheilukorruptiota.

Mr. Fishin pureva, älykäs ja hauska poliittinen satiiri ei jätä ketään kylmäksi.

PILAKUVIA PERSEESTÄ II

13 € (ovh 15 €)

28 € (ovh 32 €)

Anna Kontula:

KIRJEITÄ OIKEALLE Anna Kontulan uutuusteos on kuvitteellinen romanttinen kirjeenvaihto vasemmistopoliitikon ja oikeistovaikuttajan välillä.

22 € (ovh 25 €) Jussi Förbom:

VÄKI, VALTA JA VIRASTO Miten suomalainen turvapaikkapolitiikka ja sitä ohjaavat linjaukset ovat syntyneet?

22 € (ovh 25 €) Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.):

KAIKELLA RAKKAUDELLA Useimmiten homoista, biseksuaaleista ja transihmisistä puhuvat heterot. Tässä kirjassa he ovat äänessä itse.

Le Monde diplomatique on maailmanpoliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomenkieliseen Diploon käännetään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä.

si Tilaa nyt, saat tilaajalahjak Maailman kuvat -kirjan! 30 € /vuosi

(toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää digilehden ja tilaajalahjan)

23 € (ovh 26 €)

Ari Turunen:

MAAILMAN KUVAT – Mitä kartat kertovat meistä ja muista

Marjut Hjelt:

LAPSUUDEN SADUT JA SEIKKAILUT Kaunis ja runsaasti kuvitettu tietokirja kertoo elävästi klassisista satukirjoista ja -hahmoista, satujen kirjoittajista ja keräilijöistä.

26 € (ovh 29 €)

34 € /vuosi

(määräaikainen tilaus, sisältää digilehden)

Jokainen kulttuuri pitää itseään maailmannapana. Näin on ajateltu muinaisesta Babyloniasta Kiinaan ja nykyajan Eurooppaan. Ari Turunen esittelee näyttävästi maailmankarttoja eri kulttuureista ja eri aikakausilta.

25 € (ovh 34 €)

0 € (ovh 34 €)

Tilaan Diplon tällä lomakkeella ja saan Maailman kuvat -karttakirjan tilaajalahjaksi.

Tsekkaa tarjoukset ja tee löytöjä! Rastita molemmin puolin, irrota sivu, taittele, teippaa ja postita. Kaikki uutuudet, yli 250 kirjan valikoima ja lisää tarjouksia nettikaupassa www.intokustannus.fi


Tuomo Pietiläinen & tutkiva työryhmä:

Eija Niskanen (toim.):

Catharine Grant:

WAHLROOS

IHMISOIKEUDET AASIASSA

ELÄINTEN OIKEUDET

Huikea tutkivaa journalismia hyödyntävä teos merkittävästä vallankäyttäjästä ja hänen hyvä veli -verkostostaan.

Ihmisoikeudet Aasiassa kertoo, miten eurooppalaisten teot vaikuttavat aasialaisten ihmisoikeuksiin.

Eläinten oikeudet valottaa eläintenoikeusliikkeen historiaa ja kertoo tarvittavat perustiedot eläinten oikeuksista.

18 € (ovh 19.90 €)

22 € (ovh 25 €)

15 € (ovh 37 €) Juha Suoranta & Sanna Ryynänen:

TAISTELEVA TUTKIMUS

Luiz Ruffato:

Heikki Patomäki:

RUTOSTI HEVOSIA

TULEVAISUUDEN POLITIIKKAA

Hypnotisoiva yhdenpäivänromaani São Paulon vimmaisesta metropolista on yksi brasilialaisen kirjallisuuden käänteentekevistä teoksista.

Ensimmäinen suomenkielinen esitys kantaa ottavista ja toiminnallisista tutkimusperinteistä sekä tutkimuksesta aktivismina.

22 € (ovh 25 €)

Tulevaisuuden politiikkaa suhteuttaa suomalaisen politiikan ja hallituskysymykset laajempiin kokonaisuuksiin.

24 € (ovh 27 €)

24 € (ovh 27 €) Peter Singer:

Jonathan Balcombe:

Heikki Patomäki:

MARX

ELÄIMELLINEN NAUTINTO

EUROKRIISIN ANATOMIA

Kirja avaa Marxin elämän ja ajattelun ydinkohdat ja tärkeimmät käsitteet kuten vieraantumisen, historiallisen materialismin ja pääoman selkeästi ja oivaltavasti.

Historian ensimmäinen kirja, jonka aiheena on eläinten kyky tuntea nautintoa.

25 € (ovh 28 €)

Kirja pureutuu Euroopan velkakriisin historiaan, syihin ja todennäköisiin seurauksiin. Tältä pohjalta Patomäki avaa keskustelun vaihtoehdoista uusliberaalille globalisaatiolle.

5 € (ovh 27 €)

18 € (ovh 19.90 €) Antti Alaja & Esa Suominen:

Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat

(halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle)

Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita.

Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi, email myynti@intokustannus.fi, puh. 040 179 5297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa!

Nimi

Osoite

Postinro

Puhelin

Sähköposti

Allekirjoitus

Hintoihin lisätään postikulut, max. 5 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista.

LIBERO 5/14

20 € (ovh 26 €) Laura Gustafsson:

ANOMALIA Anomalia on henkipattojen romaani. Kostonäytelmä, julistus, farssi ja fysiologinen draama, jossa miltei kukaan ei pelastu. Finlandia-ehdokkaan odotettu toinen romaani!

20 € (ovh 29 €) Johanna Pohjola:

MATE – Etelä-Amerikan voimajuoma Hauskaa tietoa ja vinkkejä niin aloitteleville kuin kokeneillekin matenjuojille. Upeasti kuvitettu tietokirja vie lukijan elämysmatkalle EteläAmerikkaan ja opastaa maten kulttuuriin.

31 € (ovh 35 €) Yassin Musharbash:

RADIKAALI Into Kustannus maksaa postimaksun

Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS

18 LIBERO

TALOUTTA TYÖVÄELLE Taloutta työväelle haastaa markkinaliberalismin myytit. Kirjassa etsitään vaihtoehtoa markkinaliberaalille talousmallille John Maynardin Keynesin sekä hänen teoreettisen työnsä jatkajien ajatuksista. Erityisen huomion saavat jälkikeynesiläiset ajattelijat.

Radikaali on pelottavan realistinen poliittinen trilleri yhteiskunnasta hälytystilassa ja radikaaleista eri vaatteissa. Totuutta etsiessä on mentävä pitkälle – ehkä liian pitkälle. Ja mikä on loppujen lopuksi totuus?

28 € (ovh 32 €)


A ONEN HP

LIITTOVALTIO ON KAIKKI JA EI MITÄÄN TÄTÄ LUKIESSASI sinulla on enemmän

itse kuuluvatko Naton kaltaisiin soti-

kuin minulla tätä kirjoittaessani. Eu-

merkiksi nyt pohtia sitä, missä määrin

tietoa siitä, miten eurovaaleissa kävi rovaalit ovat siis tulleet ja menneet ja

niissä on tapahtunut varmastikin jota-

kin erittäin tärkeää, mutta EU:n sisäi-

laisliittoihin vai eivät? Voivatko ne esilähtevät Venäjän pakotteisiin mukaan, kuten ainakin Suomi tekee?

Tämänhetkisessä Euroopassa ne voi-

set tärkeät kysymykset säilyvät.

vat niin tehdä, verrattuna mahdolli-

asiasta nimeltä »liittovaltio». Osal-

yrittää kuvitella, miten Yhdysvallois-

Vaalien aikaan on puhuttu paljon

le ehdokkaista se on tavoiteltava asia

ja osalle pahin pelko. Yleensä käyttötavasta riippumatta termi on kuiten-

kin epäselvä, ja kaikenlaista Euroopan Unionin integraatiota voidaan kutsua

seen liittovaltio-Eurooppaan. Voi vain sa reagoitaisiin, jos vaikkapa Minne-

sotan osavaltio alkaisi pohtia yksinään Natosta eroamista tai pakotteista kieltäytymistä.

Pääasiallisena kysymyksenä vasem-

liittovaltiokehitykseksi, varsinkin sitä

mistolaisilla ei tulisikaan olla se, mi-

sen takia.

on, vaan se, mikä on paras tapa teh-

vastutettaessa, sanan vahvan lataukMinulle liittovaltio ei määrity en-

sisijaisesti taloudellisen integraation

kautta. Kaikki EU:lle ehdotetut muodot – paitsi se, että järjestöstä luovutaan kokonaan, jota tällä hetkellä ehdottavat vain muutamat pienryhmät

– vaativat jonkinasteista talouden integraatiota, oli kyse sitten vain vapaa-

ten integroitunut Euroopan Unioni

dä vasemmistolaista politiikkaa milläkin tasolla. Se voi tarkoittaa integraation lisäämistä joillakin osa-alueilla,

esimerkiksi ympäristöpolitiikassa, ja vähentämistä toisilla, esimerkiksi ny-

kyisten, talouskasvua rajoittavien talouskurimekanismien osalta.

Kuvaamaani liittovaltiota – ulko- ja

kauppaliitosta tai kokonaisesta liitto-

turvallisuuspolitiikan yhdistämistä –

kovasti viime aikoina povattu ja toivot-

uuden supervaltion, jolla on superval-

valtiosta. Eurokriisin loppumista on tu, mutta vieläkään ei ole varmaa onko edes väliaikaiseen elpymiseen päästy. Kestävä ratkaisu voi hyvinkin vaatia joko taloudellisen integraation ja

yhteisvastuun lisäämistä – tai vaihto-

ehtoisesti koko eurojärjestelmän hallittua purkamista.

Tärkeämpi kysymys sen määrittä-

misessä, eletäänkö liittovaltiossa vai

en kuitenkaan kannata. Se synnyttäisi

tion halut ja tarpeet, enkä näe, miten

sellaisen synnyttäminen olisi Suomen,

Euroopan tai koko maailman etujen mukaista. Tehdään yhdessä ne asiat,

jotka on järkevä tehdä, ja rakennetaan

rauhaa ja yhteisyyttä mieluiten koko maailman, ei maanosan, instituutioiden kautta.

»pääasiallisena kysymyksenä tulisi olla se, mikä on paras tapa tehdä vasemmistolaista politiikkaa milläkin tasolla.»

valtioiden liitossa, on ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Onko Euroopan Uni-

onin jäsenvaltioilla omat armeijansa

vai yhteisarmeija? Voivatko ne päättää

tatu ahponen Kohta vanhentuva poliittinen nuori

19 LIBERO


TEEMANA KEHITYSYHTEISTYÖ Kehitysyhteistyötä puolustetaan ja vastustetaan, mutta yhdestä asiasta vasemmistolaiset ja populistioikeisto ovat samaa mieltä: kehitysyhteistyö kaipaa uudistamista. Perussuomalaiset jättäisi sen hyväntekeväisyyden varaan perustamalla valtion kehitysapurahaston, johon kerättäisiin kansalaisten lahjoituksia. Kehitysyhteistyön ongelmia käsittelevässä jutussa (s. 21) todetaan kuitenkin yksityisten tahojen vastaavan jo nyt merkittävästä osasta kehitysapua. Professori Juhani Koposen mukaan tavoite antaa kehitysyhteistyöhön prosentti bruttokansantuotteesta – josta myöhemmin muodostui 0,7 prosentin tavoite – on saavutettu yksityisten osalta jo monta kertaa. Kehitysyhteistyötä puolustavatkin näkevät ongelmia aivan perusasioissa: Yhteistyö on yhä yksipuolista auttamista. Byrokratia syö liikaa tekijöiden aikaa ja hankkeiden vaikuttavuutta. Apu ei kohdennu tarpeen mukaan, vaan »markkinoilla» vaikuttaa moni muukin asia. Poliittisesti kehitysyhteistyössä on kyse ennen kaikkea taloudesta. Tavat ja periaatteet, joilla sitä tehdään, perustuvat johonkin talouskäsitykseen ja sen levittämiseen. Lisäksi »nykyinen talouspolitiikka on merkittävä tekijä siinä, että kehitysmaissa tuloerot kasvavat, vaikka maan yleinen taloustilanne paranisikin», toteaa solidaarisuustalous-hanketta valmisteleva Laura Kumpuniemi (s. 25). Sara Korhosen artikkeli (s. 26) kertoo kehitysyhteistyöstä ulkopolitiikan osana. Suomi on tukenut miehitettyä Palestiinaa kehitysyhteistyön keinoin, mutta varonut vaarantamasta suhteitaan miehittäjä-Israeliin.


0,7 % kehityksen arvo:

KEHITYSYHTEISTYÖ KAIPAA MUUTOKSIA. RAHOITTAJAN VALLASTA ON PÄÄSTÄVÄ AITOON YHTEISTYÖHÖN. teksti milja rämö • kuvitus pirjo hakonen

21 21 LIBERO LIBERO


0,7 on prosenttiosuus, jonka pitäisi mennä bruttokansantulosta kehitysapuun ja -yhteistyöhön. Sen tarkoitus on edistää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa. Apu voi mennä maalta suoraan toiselle tai esimerkiksi EU:n tai YK:n kautta. Sitä voidaan suunnata tiettyihin hankkeisiin, tietyille julkisille sektoreille tai budjettitukena yleisesti kohdemaan köyhyyden vähentämiseen.

K E H I T YSY H T E I ST YÖ K ES K U ST E LU SS A pyöri-

kut ajattelevat, että julkisen avun rooli pitäisi

notusti trendikkäämpiä. Yksityistä pääomaa

la varoilla järjestetylle kehitysyhteistyölle.

kinaehtoisella tuella pystytään kuitenkin kes-

sa malarian ja hiv/aidsin parantaminen, kun

vä 0,7 prosenttia on paljolti symboli julkisil-

»Tällä hetkellä voidaan sanoa, että 0,7 ei perustu oikein mihinkään, mutta se on jäänyt

elämään, sillä sitä ovat muun muassa kansalaisjärjestöt tukeneet vahvasti jo 60-luvulla»,

kertoo kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen.

Alun perin oli tehty laskutoimitus, jonka

mukaan riittäisi, jos valtiot sijoittaisivat yhden prosentin bruttokansantulostaan kehi-

olla yksityisiä investointeja tukeva. Ei-mark-

kittymään niihin asioihin, jotka eivät kiin-

nosta yksityistä pääomaa. Sillä voidaan yrittää taata perusedellytyksiä kuten koulutusta,

terveydenhuoltoa ja infrastuktuuria esimer-

kiksi kunnollisina teinä. Julkisella rahoituksella voidaan panostaa maiden poliittiseen kehitykseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.

tysmaihin. Ajatuksena oli, että investoinnit

tavirta-ajatukseksi tuli, että valtiot investoisivat 0,7 prosenttia ja yksityiset tahot loput.

Koposen mukaan yksityisiä investointeja tar-

kasteltaessa prosentin tavoite on saavutettu jo monta kertaa. »Täytyy kuitenkin muistaa, et-

»avunantaja saa päättää, mitä rahoillaan tekee.»

Nykypäivänä kehitysmaat kiinnostavat yksityisiä toimijoita enemmän ja enemmän. Jot-

22 LIBERO

tautien parannuskeinoille ei ole markkinoi-

ta. Olennaista olisi keskittyä terveydenhuollon eri osa-alueisiin.

HIERARKKISTA APUA EIKÄ YHTEISTYÖTÄ Usein kuulee väitteitä siitä, että kehitysyhteistyöhön menevät julkiset varat pääty-

menee kuitenkin kehitysapusysteemin pyörittämiseen ja hallintoon, konsultteihin ja

lentelyyn. Mikäli kuitenkin halutaan ylläpi-

tää systeemiä, hallinnointi on välttämätöntä. Kaikkein köyhimpiä ei myöskään voida tavoittaa ilman välikäsiä ja apua.»

»Kehitysyhteistyönhän tarkoitus on teh-

takaisin teollisuusmaihin kuin jää kehitys-

TRENDIKKÄÄT SAIRAUDET

minlyödään. Tämä liittyy siihen, että näiden

väitteissä on jotain perää. »Enemmän rahaa

tä näistä sijoituksista tulee enemmän rahaa maihin.»

samalla kehitysmaiden yleisimmät taudit lai-

vät eliitille ja korruptioon. Koposen mielestä

tuottaisivat jotain toisessa päässä ja maiden

taloudet saataisiin kasvuun. Myöhemmin val-

ja teollisuusmaita kiinnostavat muun muas-

dä itsensä tarpeettomaksi.» Koposen mukaan Terveydenhuolto on hyvä esimerkki yksityi-

sen pääoman roolista. Sairauskohtaiset paino-

tukset ovat tulleet keskeisemmiksi, mikä tarkoittaa sitä, että tietyt sairaudet ovat niin sa-

kehitysyhteistyön isoimpia ongelmia on, että

avulla ei aina saada aikaiseksi kestäviä tuloksia. Hankkeen loppuessa hyötyjen lakkaaminen on suuri ongelma. Puhutaan kestävästä

kehityksestä, joka kehitysyhteistyön yhtey-


dessä ei välttämättä tarkoita ympäristön kes-

»Vaikka kehitysyhteistyötä ei olisi siinä

tävyyttä. Ajatuksena on enemmänkin, että

muodossa kun se nyt on, täytyisi valtioiden

tysinterventioita. Viime vuosina ratkaisuksi

teisten globaalien asioiden hoitamiseen. Ku-

hyödyt jäävät maihin, joihin on tehty kehion ajateltu omistajuutta, joka tarkoittaa sitä,

että kumppanit, toisin sanoen avunsaajat, ko-

kevat hankkeet ja projektit omikseen. Tällöin avunsaajilla olisi suurempi motivaatio osallistua projekteihin ja jatkaa niitä hankkeiden loputtua.

kyetä joillakin resursseilla osallistumaan yh-

taiseksi nationalistiksi. Kehitysyhteistyötä

baaleihin kysymyksiin.»

KEHITYKSESSÄ ON KEHITETTÄVÄÄ

on pohtinut sitä vuosia. Kehitysapu on ala,

toimijat ovat kumppaneita, Koposen mukaan kyse on edelleen kehitysavusta. »Toisella on

rahaa ja resursseja, ja toiset ovat kiinnostu-

tä rahoillaan tekee. Mikäli tämä valtasuhde

rikottaisiin, vahvistaisi se kehitysmaiden toimijoiden omistajuutta.

semmaksi ja samalla tehokkaammaksi.

Tasa-arvoinen kehitysyhteistyö olisi mie-

senäisesti. 0,7:ää prosenttia voidaan tarkas-

eivät toimi. Jos projektien toimivuudelle olisi olemassa patenttilääke, sitä olisi jo varmasti käytetty moneen otteeseen.

Kehitysmaat eivät ole yksi yhteinäinen ja

paikassa toimiva projekti ei välttämättä toi-

ole kiinnostavia. Avunantaja saa päättää, mi-

ti, jotta sitä voitaisiin muuttaa tasa-arvoi-

jossa usein tulee vastaan se, millaiset asiat

Tähän liittyy myös se, että 0,7 on ideaali ei-

antamaan varojaan projekteihin, jotka eivät

täytyy kuitenkin voida tarkastella kriittises-

lekkäämpää niille, jotka apua saavat. Tällöin

passiivinen ryhmä, jossa kaikki maat ja yh-

kä sopimus. Kukaan ei velvoita rahoittajaa

yhteistyötä leimaantumatta ulkomaalaisvas-

tämisestä on kuitenkin haastava, ja Koponen

neita näistä resursseista. Tässä on selvä valtaasetelma. Rahoittajalla on viimeinen sana.»

Tämän päivän poliittisessa ilmapiirissä on

kuin kehitysapu, jolla voitaisiin puuttua glo-

sistamme. Tällä hetkellä ei ole muuta keinoa

rikkoa, sillä ne vääristävät hankkeita», toteaa

kehitysyhteistöstä, jossa etelän ja pohjoisen

den ja kulttuurien puitteissa.

vaikea vastustaa tai kyseenalaistaa kehitys-

Kysymys kehitysyhteistyön uudelleen järjes-

Koponen. Vaikka ajatuksena on, että kyse on

tisia prosesseja, jotka tapahtuvat historioi-

kaan ei ole saari, ja olemme riippuvaisia toi-

»Nykymuotoinen kehitysyhteistyö tarvitsee

muutoksia. Apusuhteen valta-asetelmat tulee

on osa muuttuvia yhteiskunnallisia ja poliit-

teisöt toimisivat samalla tavalla. Yhdessä

avunsaajien on helpompi jatkaa kehitystä ittella työkaluna, jonka avulla pystyttäisiin takaamaan jollakin tasolla se, että valtiot

osallistuvat globaalin köyhyyden vähentämiseen. Ilman julkista kehitysapua kehitysmaiden ihmisten elämien perusedellytykset olisivat vielä huonommat kuin ne ovat nyt.

mi toisaalla. »Loppujen lopuksi tämä ala on

ihmisten hommaa. Ihmiset tekevät virheitä, ja kaikilla on omat intressinsä ja pyrkimyk-

sensä», Koponen kuvailee pohtiessaan kehi-

tysyhteistyön ideaalia. Kehitysyhteistyöllä ei

olla ratkaisemassa teknistä ongelmaa, vaan se

Juhani Koponen on kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Koponen on tutkinut kehitysyhteistyötä, sen historiaa ja arvoja.

23 LIBERO


tukibyrokratia rasittaa

järjestöjen kehitysyhteistyötä

MARKUS MAUNULA SELVITTI, ETTEI HANKEHAKEMUSTEN RAHOITUKSISTA PÄÄTTÄVÄ ULKOMINISTERIÖ PYRI VAIKUTTAMAAN KANSALAISJÄRJESTÖIDEN HANKKEISIIN TAI VALIKOIMAAN NIIDEN KOHDEMAITA. HANKEHAKEMUSBYROKRATIA ON KUITENKIN VIIDAKKO, JOKA UUVUTTAA NIIN VIRKAMIEHET KUIN JÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT. teksti ja kuva liisa heikinheimo VIIME LOKAKUUSSA valmistuneessa pro gra-

tä kehitysyhteistyötä, vai saavatko pienet ja

kepäätöksistä sekä kuuden kansalaisjärjes-

Pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen asema

toteuttavat hankkeitaan», Maunula kertoo.

haastatteluista. Haastatellut järjestöt olivat

du -työssään Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat? Suomen valtiollisessa kehitysyhteistyössä Maunula

keskisuuret järjestöt itse päättää, missä he Järjestöjen mielestä UM ei ohjaile hank-

selvitti, pyrkiikö ministeriö vaikuttamaan

keita. »Lisäksi hankepäätösten alueellisuus

järjestöjen hankkeisiin.

muualle kuin valtion pitkäaikaisiin kumppa-

pienten ja keskisuurten kehitysyhteistyö»Tutkin pyrkiikö UM esimerkiksi ohjaile-

maan hankkeita tietyille alueille tai maihin missä hankkeet täydentäisivät kahdenvälis24 LIBERO

osoittaa, että hankkeita hyväksyttiin myös nuusmaihin», Maunula toteaa.

Maunulan aineisto koostui UM:n kansa-

laisjärjestöyksikön vuosien 2003–2011 han-

tön, ulkoministeriön ja Kepa ry:n edustajien

yleisesti tyytyväisiä UM:n toimintaan. »Pienten järjestöjen toiminta rakentuu vahvasti mi-

nisteriön hanketuen varaan. Monet haastattelemani järjestöt sanoivat, ettei heillä olisi rahkeita toimia kehitysmaissa ilman ministeriön hanketukea», Maunula kertoo.


BYROKRATIA ON ONGELMA JÄRJESTÖILLE... Suurimmaksi ongelmaksi haastatellut järjestöt nostivat hanketukeen liittyvän byro-

kratian. Pienet ja keskisuuret kansalaisjärjestöt saavat tukea vain yksittäispäätöksillä.

Hallinnolliseen työhön tukea ei saa lain-

kaan. »Hankeraportointi on tehtävä samalla tavoin, oli kyseessä 100 000 tai 5 000 euron hanke», Maunula kertoo.

Suurimmille vuonna 2003 perustettuun

kumppanuusjärjestelmään kuuluville niin sanotuille

kumppanuusjärjestöille

UM

myöntää rahoituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ne saavat itse päättää, miten jakavat

länsimaista kehityskäsitystä kyseenalaistamassa SOLIDAARISUUSTALOUS TARJOAA TASA-ARVOISEMMAN TALOUSteksti rimma erkko KÄSITYKSEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN. KANSAINVÄLINEN solidaarisuustyö ry

toivottavasti vasta alku prosessille, jol-

kehityspolitiikassa -hanketta. Siinä

liseen muutokseen», Kumpuniemi vi-

rahat hankkeisiinsa isommasta kokonaispa-

on aloittelemassa Solidaarisuustalous

liseen työhön. Kumppanuusjärjestöt rapor-

halutaan tutkia solidaarisuustalou-

ketista, johon sisältyy myös tukea hallinnoltoivat toimintaansa yleisemmin ohjelmatasolla vuosittain, kun pk-järjestöt raportoivat vuosittain jokaisesta hankkeestaan.

...JA MINISTERIÖLLE

den mahdollisuuksia kehitysyhteis-

la pyritään suurempaan yhteiskunnalsioi.

Kumpuniemen mukaan talousaihei-

työn näkökulmasta. Hankekoordinaat-

silla hankkeilla halutaan tuoda esille

keen ideasta.

niiden puolesta kehitysrintamalla.

tori Laura Kumpuniemi kertoo hank-

»Solidaarisuustalous on talous- ja

vaihtoehtoisia näkemyksiä ja toimia

»Nykyinen talouspolitiikka on mer-

Yksittäisten hankkeiden hallintobyrokra-

kehityskäsitys, jonka keskiössä on

kittävä tekijä siinä, että kehitysmais-

2014 korkeakouluharjoittelunsa UM:n kansa-

suus, kestävyys ja jaettu valta. Soli-

nen taloustilanne paranisikin. Näillä

tia kuormittaa myös ministeriötä. Keväällä laisjärjestöyksikössä tehnyt Maunula kertoo,

että yhden virkamiehen vastuulla on monta järjestöä. »Juuri yksittäiset hankkeet teettävät virkamiehillä paljon työtä. Kaikkia raportteja pitää seurata ja selvittää, ettei niissä ole väärinkäytöksiä.»

Kansalaisjärjestöyksikön kuormitusta on

viime vuosina lisännyt myös kehityspoliit-

tisen toimenpideohjelman (2012–2015) myö-

yhteisöjen hyvinvointi, yhdenvertai-

daarisuustaloudelle ominaista on toimijoiden verkostoitu-

minen ja tavoitteena on toteuttaa näiden arvojen mukaista toi-

mintaa kaikilla talouden saroilla», Kumpuniemi sanoo.

Kumpuniemen mu-

tä kansalaisjärjestöille kanavoitavien mää-

kaan solidaarisuusta-

mutta työntekijöiden määrä yksikössä on py-

nalaisessa Amerikas-

rärahojen kasvu. »Työmäärä on lisääntynyt, synyt samana», Maunula sanoo.

Tilannetta on pyritty ratkaisemaan lisää-

mällä kumppanuusjärjestöjen lukumäärää. Vuoden 2014 alusta kumppanuusjärjestelmään kuului 16 järjestöä.

Vaikka kansalaisjärjestöjen kautta kana-

voidaan nyt enemmän kehitysapurahaa, pienille ja keskisuurille järjestöille se ei välttämättä merkitse lisääntynyttä tukea. »Vuo-

sina 2008–2011 hanketukeen ohjatut varat olivat vajaan kolmanneksen kansalaisjärjes-

sa tuloerot kasvavat, vaikka maan ylei-

aloitteilla nostetaan esille tasa-arvoisempia kehitysnäke-

»talous pitää ymmärtää laajemmin kuin bkt:n nostamisena.»

lous on edistynyt Lati-

myksiä», Kumpuniemi kiteyttää.

Talous on vain yk-

si osa hyvinvoinnin edistämistä.

»Kehi-

tysyhteistyötä pitää tarkastella kriittisesti

ja pohtia, ovatko sen

päämäärät todella ihmisten ja ympäristön

sa. »Sieltä löytyy paljon esimerkkejä,

hyvinvoinnin kannalta parhaita. Ta-

ovat löytäneet toimintamalleja, joiden

lössä, sillä talouden toimintamallit sa-

joissa muun muassa alkuperäiskansat kautta he ovat pystyneet parantamaan toimeentuloaan. Parhaissa tapauksis-

sa nämä ihmiset ovat voineet voimaantumisen seurauksena ottaa osaa kylänsä tai alueensa päätöksentekoon, jos-

ta he ovat olleet sivussa», Kumpuniemi kertoo.

Pitkäaikaisena tavoitteena on muut-

lous on tärkeä puheenaihe tässä yhtänelevat paljolti sen, miten muihin asioihin suhtaudutaan. Kehitystä ei voi

lähestyä pelkästään yhdestä näkökul-

masta, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Talous pitää myös ymmärtää laajemmin kuin bruttokansantuotteen nostamisena.»

»Erityisesti haluan nähdä, minkä-

töille osoitetuista kehitysyhteistyövaroista.

taa vallitseva talouskäsitys vastuulli-

laisia verkostoja saamme luotua ete-

jestöille, kun niitä on tullut lisää», Maunu-

tiedostaa, että kunnianhimoinen ta-

pohjoisessa luullaan, ettemme voisi

Nyt menee vielä enemmän kumppanuusjärla sanoo.

Maunula näkisi pienempien järjestöjen

semmaksi. Kumpuniemi kuitenkin voite toteutuu pienin askelin.

»Solidaarisuustalous on kuitenkin

vaihtoehdoksi yhteistyön lisäämisen. »Use-

vielä uusi käsite ihmisille. Ensin on

vää hallinnollista työmäärää ja toimia laa-

tä solidaarisuustalous on ja miten si-

ampi järjestö voisi jakaa hankkeisiin liittyjemmalla skaalalla kohdemaassa», Maunula pohtii.

tärkeää käydä keskustelua siitä, mi-

tä voidaan hyödyntää. Tämä hanke on

lästä tulevien vieraiden kanssa. Usein

oppia kehittyviksi luokiteltavilta mailta. Tavoitteena on nimenomaan, että

tiedonvaihtoa tapahtuu molempiin

suuntiin. On hyvä, että länsimaista

kehityskäsitystä kyseenalaistetaan», Kumpuniemi kehuu.

25 LIBERO


kehitysyhteistyön luvattu maa MITEN VIRALLINEN SUOMI ON TUKENUT MIEHITETTYÄ PALESTIINAA VUOSIKYMMENTEN AIKANA. SARA KORHONEN TUTKI JA KIRJOITTI. teksti sara korhonen • kuva robin iversen rönnlund JU N A K I I TÄ Ä jossakin Helsingin ja

Tampereen välillä. Suomalainen järvimaisema vilahtelee puiden lomas-

hin, joissa Suomella ei ole vielä nimeä eikä muotoa.

Yhteydet kansojen välillä olivat pit-

ta. Toukokuussa ilma on raikas ja maa

kään vain satunnaisia. Kansainväli-

nalaiset vieraat huokailevat ihastuk-

1970-luvulla poliittiset yhteydet Suo-

kostea. Vasemmistonuorten palestii-

sesta, sillä maisema poikkeaa niin suuresti siitä vuosituhansien ajan kalutus-

ta maaperästä, johon heidän talonsa on pystytetty. Suomi on palestiinalai-

sille pieni, kaukainen ja tuntematon maa. Palestiinalaisten pääkaupunki

Jerusalem taas on piirretty maailman keskipisteeksi ikivanhoihin karttoi-

26 LIBERO

sen solidaarisuusliikkeen kasvaessa

men ja palestiinalaisten välillä lisään-

tyivät. Vähitellen Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n maltillistuminen ja

Fatah-puolueeseen kuuluneen palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin dip-

lomaattinen karisma muuttivat myös Suomen virallisen tason suhtautumista järjestöön.


Oslon prosessiksi kutsuttu historial-

den 1994 jälkeen poliittisen eliitin hal-

työn kautta. Suomen vaikutus rauhan-

nen rauhanprosessi aloitettiin yli kak-

pääosin yhteen puolueeseen, Fatahiin.

Väestömäärältään yhtä pieneen Tans-

linen Israelin ja palestiinalaisten välisikymmentä vuotta sitten 1990-luvun alussa. Prosessi sai aikaan vuosikym-

menen suurimman kansainvälisen ponnistuksen taloudellisen avun keräämiseksi: Palestiinalaishallinto ja Is-

raelin hallitus vastaanottivat 1990-lu-

vun aikana enemmän apua kuin mitä lahjoitettiin esimerkiksi Ruandan tai

Bosnian humanitaaristen kriisien hel-

linnoimaksi koneistoksi. Eliitti kuului Hallinnon ominaispiirteisiin kuuluivat autoritaarisuus ja uuspatriarkaaliset toimintatavat. Kansainvälinen yhteisö tuki hallintoa koko vuosikymme-

nen, vaikka raportteja korruptiosta ja muista ongelmista alkoi ilmetä. Rau-

hanprosessille haluttiin saada onnistunut loppu, hinnalla millä hyvänsä.

Toisen intifadan, eli palestiinalais-

pottamiseksi. Myös Suomi lähti mu-

ten kansannousun,

Tuen tarkoituksena oli rauhanpro-

alussa oli selvää, et-

kaan tähän avustusprosessiin.

sessin tukeminen ja tulevan itsenäisen palestiinalaisvaltion hallinnon ja

infrastruktuurin vahvistaminen. Ul-

komaisen avun tuomien parannusten, kuten työpaikkojen ja infrastruktuurin kehittymisen, ajateltiin myös kasvattavan miehitetyillä alueilla asuvien

palestiinalaisten tukea rauhanproses-

sille. Vallalla oli yhä vaikuttava optimistinen näkemys siitä, että taloudellinen kehitys ja lisääntynyt alueellinen kanssakäyminen edistäisivät rauhaa.

Päättäjäpiirien ja kansalaisjärjestö-

jen kehityspolitiikka muuttui 1990-lu-

vun aikana siten, että apua pyrittiin käyttämään yhä enemmän strategisena työkaluna konfliktien ratkaisemiseksi. Kehitys ja turvallisuus yhdistettiin ja ajateltiin, että kriisialueiden

voimatasapainoon on mahdollista vaikuttaa avun kautta esimerkiksi eristä-

mällä väkivaltaisia toimijoita. Rauhaa tukevia paikallisia elementtejä puolestaan tuettiin.

Oslon prosessin turvallisuusorien-

toitunut painotus oli osasyynä siihen, että palestiinalaishallinto kehittyi vuo-

alkaessa 2000-luvun

tei Oslon prosessin

lupaama rauha tule toteutumaan. Viimeistään islamilaisen

puolueen

Ha-

masin

vaalivoitto

linisku

palestiina-

vuonna 2007 oli kuo-

laisten yhtenäisyy-

prosessiin pysyi kuitenkin pienenä. kaankin verrattuna Suomen taloudellinen tuki jäi vähäiseksi. Tanskan apu

nousi vuosina 1993−1998 yli 50 miljoonaan dollariin, Suomen avun määrä

oli dollareissa noin 19 miljoonaa. Kos-

ka Suomen taloudellinen tuki oli pieni, myöskään poliittisella sanalla ei ol-

lut juuri painoarvoa isompiin rahoittajamaihin verrattuna. Vaikka Suomi

olisi esimerkiksi ha-

»kauppapoliittiset boikotit olisivat linjassa virallisen palestiinapolitiikan kanssa.»

delle. Rauhanproses-

lunnut vaikuttaa palestiinalaishallinnon

autoritaariseen raken-

teeseen, ei siihen oli-

si ollut todennäköises-

ti juurikaan mahdollisuutta.

Suomi on kehitys-

yhteistyönsä ja poliittisen

linjansa

myötä tukenut Fa-

tah-johtoista palestii-

sin taloudellisen tukemisen avulla ei

nalaishallintoa jo kahdenkymmenen

jen alueiden asukkaille vakuuksia sii-

tit ovat toki nostaneet palestiinalais-

lopulta kyetty tarjoamaan miehitetty-

tä, että prosessi olisi edullinen heidän kannaltaan. Lähes kaikki taloudelli-

nen tuki palestiinalaisille oli kanavoitu palestiinalaishallinnon, toisin sanoen Fatahin, kautta. Vuosikymmeniä jat-

kunut taloudellinen ja poliittinen tuki yhdelle ainoalla poliittiselle puolu-

eelle aiheutti monien 1970−80-luvuilla suurta suosiota nauttineiden oppositiopuolueiden, kuten marxilaisten vasemmistopuolueiden, marginalisoitumisen.

Muiden länsimaiden tapaan Suomi

alkoi tukea Palestiinaa kehitysyhteis-

vuoden ajan. Infrastruktuuriprojekten elintasoa, mutta ponnekkaita poliittisia vaatimuksia miehityksen lo-

pettamiseksi ei ole tehty. Suomi vaatii Palestiina-politiikassaan miehityksen

lopettamista ja itsemääräämisoikeutta. Samalla Suomi on pyrkinyt pitämään kiinni puolueettomuudestaan

ja tähän on kuulunut myös hyvien Israel-suhteiden varjeleminen. Kauppa-

poliittiset boikotit tai muut konkreettiset toimet olisivat linjassa Suomen virallisen Palestiina-politiikan kanssa,

mutta niihin ei ole tänäkään päivänä

Kirjoitus perustuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan.

uskallettu, tai haluttu, ryhtyä.

Osta ”Länsi-Sahara – Afrikan viimeinen siirtomaa” -t-paita

20€

ja tuet samalla Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n solidaarisuushanketta Länsi-Saharassa!

> kvsolidaarisuustyo.fi < 27 LIBERO


KOHTI ITSENÄISTÄ SOMALIMAATA SOMALIAN VAKAAMMAN OSAN, SOMALIMAAN, ITSENÄISYYTTÄ AJETAAN SUOMESSAKIN.

teksti ja kuva antti kurko

TA M M I K U U SS A 1991 Somaliassa 23

vuotta valtaa pitänyt diktaattori Siad

Barre syrjäytettiin ja maan pohjois-

osassa sijaitseva Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Valta oli useiden vuosien

ajan valunut Mogadishuun samaan ai-

kaan, kun Somalimaan työttömyys ja köyhyys oli jatkanut kasvuaan.

Somalimaan kohdalla tie kohti it-

senäisyyttä on jopa hieman yllättäenkin ollut vähemmän kivikkoinen vaikka maa sijaitsee kenties maailman

epävakaisimmalla alueella. Huolimatta siitä, että yksikään valtio ei ole vie-

lä tunnustanut maan itsenäisyyttä, on sen talous kasvanut hyvää vauhtia vii-

me vuosina. Kasvu olisi todennäköisesti ollut nopeampaa, jos maa olisi viral-

lisesti tunnustettu. Mikään pankki tai vakuutusyhtiö ei nimittäin voi myöntää lainaa tai vakuutuksia ulkomaisille investoinneille maahan, jota ei ole virallisesti olemassa.

ITSENÄISYYDEN TUNNUSTAMINEN AJAN KYSYMYS Vaikka kartoissa Somalimaa piirretään

yhä osaksi Somaliaa, ovat alueet käy-

tännössä eri valtioita. Somalimaalla on oma valuutta, hallinto, puolustusvoimat, passi ja lippu. Ylittäessään mai-

den välisen rajan joutuu matkaaja käy-

tä maan virallinen tunnustaminen on vain ajan kysymys.

»Nykyään osataan jo tehdä ero So-

malian ja Somalimaan ja se kertoo, että maan erityisyys on tunnustettu. Kenia on pian avaamassa konsulaatin

Somalimaahan, vaikka se ei ole vielä

tunnustanut itsenäisyyttä, ja Iso-Britanniassa useampi kaupunki on tehnyt

symbolisen tunnustuksen. Suomessa kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen

28 LIBERO

historia itsenäisenä valtiona. Entinen Iso-Britannian siirtomaa ehti nimit-

tynyt pitämään terrorijärjestö al-Shasee maa keskellä erittäin tulenarkaa aluetta.

Somalimaan yhteiskunnallista kehi-

täin olla vuonna 1960 viisi päivää it-

tystä pidetään osoituksena kehitykses-

tyä Italian siirtomaana olleen Somali-

limaa saa suuren siivun kehitysavusta,

senäinen ennen kuin se päätti yhdisan kanssa.

LEVOTTOMALLA ALUEELLA

Somalimaan kohdalla

seen kuuluva nuori yrittäjä uskoo, et-

SOMALIA

baabin rajojensa ulkopuolella, sijait-

maan etuna on se, että sillä on lyhyt

pitkään Somalimaan tunnustamisen

että paikalliseen Waddani-puoluee-

Mogadishu

Tunnustamisen kannalta Somali-

Perinteisesti Afrikan Unioni on tuke-

puolesta. Sekä Vasemmistoliittoon

ETIOPIA

tenkin tarpeen sillä vaikka maa on pys-

eduskunnassa asiasta.»

mään läpi rajatarkastukseen.

Suldaan Said Ahmed on toiminut

SOMALIMAA

teki äskettäin kirjallisen kysymyksen

nut valtioiden itsenäistymistä, mutta se on ottanut varovaisemman lähestymis-

tavan. Uuden valtion tunnustaminen kes-

kellä levottomuuksien piinaamaa maanosaa

saattaisi rohkaista uu-

tä ilman apua. Todellisuudessa Somajota EU antaa Somalialle. Esimerkkinä

kehitysyhteistyöstä on suomalainen Solidaarisuus-järjestö, joka tekee Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä.

»Somalimaalla

»somalimaalla on lyhyt historia itsenäisenä valtiona.»

siin itsenäisyysvaati-

muksiin muissa mais-

on

valtavasti potentiaalia, joka voitaisiin ottaa käyttöön, mikä-

li maalle annettaisiin virallinen tunnustus.

Vaikka sillä on merkittävät luonnonvarat

ja osaamista, on ulko-

maisten investointi-

sa. Eurooppa ja Yhdysvallat puolestaan

en haaliminen haastavaa. On tärkeää

tunnustus tulisi Afrikasta ennen kuin

vat yhä vuosittain Välimerellä pyrkies-

tuntuvat odottavan, että ensimmäinen ne ottavat virallista kantaa asiaan.

Kaikki tuki uudelle valtiolle olisi kui-

muistaa, että tuhannet nuoret hukkusään kohti parempaa tulevaisuutta,» Said Ahmed kiteyttää.


SA

LAINEN VO

TULE APUUN, VALKOINEN MIES! »TÄSSÄ ON X. X:lle on sattunut kama-

on oltava oikeanlaisia. Esimerkiksi sö-

ti kertoo meille. Kun olette kuivanneet

diaseksikkäämpää kuin seksityönteki-

lia asioita, joista hän nyt koskettavaskyyneleenne, soittakaa numeroon 123

456 ja auttakaa meitä auttamaan.»

pöjen AIDS-orpojen auttaminen on mejöiden voimauttaminen.

Auttamisesta on tullut teollisuuden-

Suurin piirtein näillä sanoillahan esi-

ala. Etuoikeutetut »maailmankansa-

taan tähtäävän erikoislähetyksen tai

he voivat lisätä CV:hensä olleensa vuo-

tellään lähes jokainen varainhankinkonsertin videoinsertti. Videolla lapsi

tai nuori kertoo karusta elämästään kameralle. Länkkäri nyyhkii ja soittaa tai tekstaa lapselle rahaa.

Tehtäköön yksi asia selväksi. En vi-

haa tai vastusta kehitysapua. Se, mitä vihaan ja vastustan, on tapa, jolla suuret valtavirran avustusjärjestöt käyttä-

vät kovia kokeneita ihmisiä avustus-

teollisuuden mannekiineina. Avun vastaanottajat ovat täysin objektin ase-

laiset» maksavat järjestöille siitä, että

den ulkomailla sivistämässä sorrettu-

ja. Mistään sorrettujen pedagogiikasta tosin voidaan harvemmin puhua. Aina

tästä »avusta» eivät hyödy avun kohteet. Esimerkiksi Nepalissa tiedetään

olevan orpokoteja, joiden orvot ovat

ostettuja. Lapsia pidetään erossa perheistään, koska joku on keksinyt, että

valkoisen miehen taakan riivaamista länkkäreistä on helppoa vuolla rahaa.

»Kaikki joukolla etelää kehittä-

massa. Öljylampun himmeässä valos-

mään!» ja »Jos etelää ei jatkuvasti au-

kamisen ainoa tarkoitus on höllätä etu-

ti katoaa» lauloivat jo 70-luvulla Kalle

sa opiskelevan orpolapsen tarinan jaoikeutettujen kukkaronnyörejä.

Vaikka tehtävä työ on tärkeää, meni-

sitkö itse omilla kasvoillasi televisioon

teta, niin sen kehityksen kontrolloin-

Holmberg ja Kaj Chydenius Kehitysapu Go-Go-kappaleessa.

Juuri kehityksen kontrolli on asia,

puhumaan siitä, miten olet lapsuudes-

jota meidän kaikkien tulisi miettiä.

käyttöä, vaikka tietäisit, että lähetystä

kentavalla kiinalaisella yhtiöllä, omaa

sasi kohdannut väkivaltaa ja hyväksi-

ei tulla näyttämään kotimaassasi? Ih-

misten tarinoista tulee kärsimyspor-

noa, ja paikalliset projektit jyrätään kansainvälisten teemapäivien nimissä (esimerkiksi Eve Enslerin One Billion Rising). Nyyhkytarinat ja avojaloin

kaatopaikalla kulkevat lapset tuovat rahaa kassaan, mutta millä hinnalla?

Kyseessä ei ole »väärin sammutta-

Niin infrastruktuuria Sambiaan ra-

brändiään kiillottavalla valkoisella fe-

ministillä kuin intialaisessa orpokodis-

sa avustavalla eurooppalaisella on oma

näkemyksensä siitä, mikä tulisi olla kehityksen suunta ja mitä hän itse siitä kehityksestä saa. Vai rakentaisitko

itse moottoritien savannin halki hyvää hyvyyttäsi?

minen», kun puhutaan konkreettisesta vaikuttamisesta ihmisten elämään.

Vai ottaisitko itse mieluummin vastaan apua taholta, joka kuuntelee sinua ja tarpeitasi, vai niiltä, jotka tulevat kertomaan sinulle, että koska sinulla menee niin surkeasti, on sinut

pelastettava? Lisäksi »pelastettavien»

SINI SAVOLAINEN

Kirjottaja ei tällä hetkellä lahjoita säännöllisesti rahaa millekään järjestölle tai projektille. Viimeksi hän antoi rahaa kirjailija Shiri Eisnerin joukkorahoitushankkeelle. 29 LIBERO


30 LIBERO


avoimien ovien vuosi

eläintuotannossa EVELIINA LUNDQVIST AVASI OVEN IHAN TAVALLISILLE PERHETILOILLE. ELÄINTENHOITAJAOPINTOJENSA myö-

tä Eveliina Lundqvist pestautui harjoittelijaksi suomalaisille eläintiloil-

lattioilta. Kaikki tämä on tuotantotiloilla arkipäivää.

le. Motiivina oli paitsi oppia eläinten

Onko mielestäsi eläimiä hyvin kohte-

tantoeläinten turvakotia varten, myös

»Ei. Koko eläintuotanto perustuu

hoitoa myöhemmin perustettavaa tuopäästä omin silmin näkemään millaista eläintuotannon todellisuus on tilo-

jen suljettujen ovien takana. Lundqvistilla on maatalous- ja metsätietei-

den maisterina sekä eläinaktivistina vuosien tietopohja eläintuotannosta. Silti eläinten kohtelu tiloilla järkytti. Mikä tiloilla yllätti?

»Suurin yllätys oli ehdottomasti väkivallan määrä. Kaikkihan eläintuotannossa on tarpeetonta väkivaltaa, mut-

ta se käyttäytyminen eläimiä kohtaan. Potkiminen ja lyöminen. Ei toki kaikilla tiloilla, mutta hyvin monilla. Tämä

on asia, josta ei pysty mistään etukä-

teen lukemaan, ei edes eläinoikeusjärjestöjen materiaalista eikä sitä saa selville kun osallistuu tiloilla järjestetyille vierailukäynneille.»

Entä mikä vastasi odotuksiasi?

»Monet muut asiat tilojen arkipäivässä – eläimet ahtaissa oloissa, lajityypillisen toiminnan puute, ainainen kiire. »

Väkivallan monet muodot dokumentoidaan päiväkirjan sivuille. Sähköpiis-

kalla vauhdittamista ja lantakolalla ja-

leva eläintuotanto mahdollista?

eläinten hyväksikäyttöön. Ja eläin tapetaan kun se ei enää tuota – sen sijaan

että eläin saisi vaikka elää vanhuutensa tutulla tilalla ja eutanasian kun sen

aika koittaa. Kun eläin ei enää tuota

voittoa, se tapetaan ja uusi tulee tilalle. Ei siinä voi ajatella miten eläin voisi hyvin.»

Mikä mielestäsi on syy sille, että eläimiä kohdellaan näin?

tottuu

Kirja etenee kronologisesti, kuukausi kuukaudelta ja tila tilalta. Jokaisen

eläinryhmän kohdalla on omat haasteensa – Lundqvist kuvaa yksityiskohtaisesti ja koskettavasti porsaiden kastrointia ilman puudutusta, oman

vasikkansa yön aikana jalkoihinsa tallonutta lehmää sekä kuolleiden tai kituvien raatojen keräilyä broilerihallin

eläinten vastaavista. Paikoin lohduttomien kuvailujen jälkeen lukijalle jääkin toiveikas olo.

»Minua tilojen todellisuuden näkeminen omin silmin motivoi toimi-

maan entistä määrätietoisemmin aktivistina. Toivon, että lukijani näkisi-

vät eläimet yksilöinä joilla on tunteet ja tarpeet, ja joita ei voi kohdella miten tahansa. Että he miettisivät omia valintojaan ja alkaisivat toimimaan eläinten puolesta.»

huo-

noon kohteluun, jopa väkivallan

käyttöön. Toisaalta

monen tilal-

lisen eläinkuva

on ristiriitainen

– kotona odottaa ra-

kas lemmikkikoira,

jota hemmotellaan, ja

hetki sitten ollaan ohi-

mennen potkaistu lehmää.»

pahtumakuvauksen lomaan. Kirjoitta-

itse olevansa mukana tilalla.

poikkeavat radikaalisti tuotantotilojen

Tilalla kasvanut

sen rajoittaminen ahtailla parsilla jo-

koin niin realistista, että lukija tuntee

sa, jossa eläinten käytös ja ympäristö

minen tietyllä tavalla.

Lundqvistin kuvaus on sujuvaa ja

pa synnytyksen aikana. Kuvailu on pai-

kauden tuotantoeläinten turvakodis-

»Eläinkuva, eläimen näke-

loille lyömistä, kipulääkityksen puute vammautuneiden kohdalla. Liikkumi-

teksti jasmin kailio

oma pohdinta nivottu luontevasti tajan ollessa avoimesti eläinten puolella jää lukijalle tilaa pohtia esimerkiksi

kielenkäytön roolia eläinten laajamit-

taisessa toiseuttamisessa. Kautta teoksen Lundqvist valitsee eri termistöä

kuin tuottajaslangi suosittaa – vaikka-

pa nyt synnyttäminen poikimisen si-

jasta. Tämä tekee heti vaikeammaksi eläinten kärsimyksen sivuuttamisen.

Kirjan viimeinen luku tarjoaa positii-

visempaa kuvausta eläinten arkipäivästä. Kirjoittaja työskentelee kuu-

Eveliina Lundqvist Salainen päiväkirja eläintiloilta Into 2014 31 LIBERO


vaihtelevaa vä RUOANJAKELUN HELPOTTUMISEN MYÖTÄ KAUPAT HARRASTAVAT HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ AIEMPAA ENEMMÄN, MUTTA EDELLEEN VAIN MURTO-OSA MYYNNISTÄ POISTUNEESTA RUOASTA PÄÄTYY VÄHÄOSAISTEN SUIHIN.

MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN tut-

ta ja ruoan kelpoisuuden konkreetti-

laisen ruokaketjun vuotuinen hävikki

sekä kaupat että ruokaa jakavat tahot.

kimuskeskus on arvioinut, että suomaon jopa 335–460 miljoonaa kiloa, josta

sesta varmistamisesta, joista vastaavat

teksti henrik lahtinen kuva saku soukka

töiltä, että ruokaa voisi jakaa enemmänkin. Yritämme lisätä ja kehittää lahjoitustoimintaamme edelleen,

vaikka meillä on Suomessa jo yli sata

kauppojen osuus on noin 18 prosenttia.

OHJEISTUS LISÄNNYT RUOKALAHJOITUKSIA

navointi kaatopaikoille tai esimerkiksi

S-ryhmän

päivittäistavarakaupan

hatuotteet menevät viimeistään alen-

koiselta, koska ruoka-apuun turvautu-

sen mukaan monilla pienillä paikka-

hävikistä koostuu hänen mielestään

Syömäkelpoisen ruoan massiivinen kabioetanolin valmistukseen tuntuu eri-

vien ihmisten määrä on talouslaman myötä kasvanut merkittävästi. Kaiken

lisäksi ruoan lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen on kaupoille edullisin tapa päästä eroon ruokahävikistä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

sekä maa- ja metsätalousministeriö laativat viime vuoden toukokuus-

sa ohjeistuksen, jonka tavoitteena

on selkeyttää ruoanjakeluun liittyviä säännöksiä ja madaltaa kauppiaiden

kynnystä lahjoittaa ruokaa hyvänteke-

väisyyteen. Ohjeistuksessa annetaan selkeät ohjeet säilytyksestä, kuljetuksesta, päiväysmerkintöjen sitovuudes32 LIBERO

suunnittelujohtaja Mika Lyytikäikunnilla ruoanlahjoittaminen on vasta alkuvaiheessa, kun taas esimerkik-

si pääkaupunkiseudulla toimintatavat ovat jo vakiintuneet. Lyytikäinen sanoo, että Eviran selkeyttävän ohjeistuksen ansiosta S-ryhmän kaupat ovat

alkuvuoden aikana jakaneet ruokaa hy-

väntekeväisyyteen enemmän kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa esimer-

ruoka-apukumppania.»

Lyytikäisen mukaan lähes kaikki li-

nettuna kaupaksi. Suurin osa ruokahedelmistä ja vihanneksista, jotka hivenen pehmenneinä kestävät huonosti kuljettamista ja säilyttämistä. Kaik-

kea hävikkiruokaa ei siis ole järkevää tai edes sallittua antaa hyväntekeväisyysjärjestöille, mutta eräs S-ryhmän

sisäinen sääntökin rajoittaa kauppojen lahjoitusmahdollisuuksia:

»Lahjoitamme tuotteitamme hyvin

kiksi S-ryhmän keskusvarastolta on jo

monipuolisesti, mutta emme kalaa,

kaa kuin koko viime vuonna yhteensä.

tilan vaihteluille», Lyytikäinen sanoo.

tänä vuonna lahjoitettu enemmän ruo-

Lyytikäinen kuitenkin myöntää, että parantamisen varaa löytyy:

»Olemme saaneet palautetta järjes-

koska se on herkkä pienillekin lämpö-

Pirkanmaan Osuuskaupan päivit-

täis- ja käyttötavarakaupan kehittämispäällikkö Johanna Tervala-Pirska-


välittämistä sen mukaan osuuskaupan ruokahävi-

sen elintarvikejakeluvastaava Petri

voimakkaasti luovuttavansa syömäkel-

järjestöille. Hänen mielestään osuus-

on lähikuukausina tehnyt ruoanlah-

huonoa julkisuutta. Tilanteen paran-

kistä edelleen vain murto-osa menee kaupan myymälät kuitenkin suhtautuvat hyväntekeväisyyteen hyvin myönteisesti:

»Mikäli järjestöjen turvallisuuskri-

teerit täyttyvät, emme näe yhteistyölle estettä.»

Kauppojen aktiivisuus varmasti vai-

kuttaa lahjoitusten määrään. Osa S-

Ahokaisen mukaan Diakoniakeskus

joituksesta uusia sopimuksia muutamien eri kauppojen kanssa. Hän ei

kuitenkaan ole täysin tyytyväinen tilanteeseen:

»Esimerkiksi lihaa saadaan hyvänte-

keväisyyteen edelleen vain hyvin marginaalisia määriä.»

nen sanoo osuuskaupan myymälöiden odottavan aloitteita järjestöiltä.

Monet itsenäiset K-kauppiaat ovat

oman harkintansa mukaan lahjoittaneet ruokaa jo pitkään. Ruokakeskon

tiedottaja Otto Heinosen mukaan ti-

lastoja K-kauppiaiden lahjoituksista

»ruoan lahjoitus hyväntekeväisyyteen on kaupoille edullisin tapa päästä eroon ruokahävikistä.»

ei kuitenkaan ole. Tiedustelen tilan-

ei ole kovin merkittävästi vaikuttanut heidän toimintaansa.

JÄRJESTÖT KAIPAAVAT LISÄÄ RUOKAA

René Honkanen on kiitollinen kai-

kille lahjoittajille, mutta samalla hän

jen ketjusidonnaisuus on rajoittanut

yksittäisten myymälöiden mahdollisuuksia ruoanlahjoittamiseen. Ohisalo ei kuitenkaan yritä herätellä yk-

sinomaan kauppoja vaan muistuttaa

»Yksittäiset järjestöt hakevat ruo-

denkeskisiä sopimuksia tehneet. Suutoiminta on usein hyvin henkilösidonnaista.»

Ratkaisuksi ongelmiin hän ehdottaa

samalla paikkakunnilla operoivien toi-

sään nähnyt, että Eviran suositukset

ta. Toiminnan keskittämisellä järjes-

jeistukseen. Hän ei ole omassa työs-

olisivat vaikuttaneet juuri mitenkään: »Kaupat ovat edelleen arkoja anta-

tin mukaan Eviran ohjeistuksen jäl-

ten liha- ja maitotuotteita, leipää saa

man lisääntyneet, mutta maltillisesti.

Hänen mukaansa S-ryhmän kauppo-

myöntää olevansa pettynyt uuteen oh-

maan ruokaa, vaikka se olisi lain mu-

keen kauppojen lahjoitukset ovat hie-

sen ruoka-apukulttuurin haasteisiin.

rempia yhteistyökuvioita ei juuri ole ja

Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö

ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hurs-

ria Ohisalo on perehtynyt kotimai-

ti ruokaa useille alueen hyväntekeväisyysjärjestöille. Hankintavastaava

helpottanut lahjoittamista, joskaan se

LAAJEMPIA YHTEISTYÖKUVIOITA TARVITAAN

kaa kaupoista, joiden kanssa ovat kah-

as kertoo pidättäytyvänsä varmuuden Kolmikon mukaan Eviran ohjeistus on

motivoivan kauppiaita parhaiten.

Turun talousalueella toimiva Ope-

raatio Ruokakassi jakaa keskitetys-

vuoksi lihan ja kalan lahjoittamisesta.

joittamiseen, koska hän uskoo rahan

tilkkutäkki:

teissa kaikki mahdollisia ruokalajeja,

kun taas eräs helsinkiläinen kauppi-

taloudellisia kannustimia ruoan lah-

van monella tavalla pirstaleinen kuin

toimivalta K-kauppiaalta, joista kolme Heistä kaksi sanoo jakavansa lain puit-

sen päätöksenteon kautta annettavia

suomalaisen ruoka-avun kentän ole-

netta kahdeksalta eri puolella Suomea sanoo harrastavansa ruoka-avustusta.

tamiseksi Honkanen ehdottaa poliitti-

Itä-Suomen yliopiston tutkija Ma-

ryhmän kaupoista etsii itse hyväntekeväisyyskohteita, mutta Tervala-Pirska-

votonta ruokaa ja saavansa sitä kautta

mijoiden laaja-alaista verkostoitumis-

töille jäisi enemmän aikaa varsinaisten perustehtäviensä hoitamiseen:

»Tuntuu erikoiselta, että jokaisella

kaan mahdollista. Tämä koskee erito-

toimijalla pitää olla omat autot, ruo-

helpommin.»

varten.»

Honkanen toteaa, että päiväysten

anhakijat ja kylmäsäilytystilat ruokia

Eteenpäin on kuitenkin menty. Tur-

Kokonaisuudessaan kauppojen hyvän-

tuijottamisen sijaan ruoan kelpoisuu-

kulainen Operaatio Ruokakassi on jo

seksi melko pienen osan järjestön ruo-

enemmän terveeseen maalaisjärkeen.

ruoanjakelusta ja Vantaalla suunnitel-

tekeväisyys muodostaa ainakin toistaikakapasiteetista:

»Kaupoista tulee noin 150 kiloa ei-

neksiä ja 50 litraa maitotuotteita, mutta meillä käy päivittäin 2600 avun tarvitsijaa.»

Tampereen

evankelisluterilaisen

seurakuntayhtymän Diakoniakeskuk-

den varmistamisessa olisi luotettava

Honkasen mukaan Operaatio Ruokakassin työntekijät tarkistavat itse jokaisen tuotteen laadun hyvin huolellisesti. Järjestöjen toimintamalleja

kontrolloidaan ja valvotaan tiukasti ulkoakin päin, joten hänen mielestään kaupat pelkäävät tarpeettoman

varsin toimiva esimerkki keskitetystä laan kattavaa ruokapankkia, joka vastaisi logistiikasta hyväntekeväisyysjärjestöjen sijaan. Toivottavasti toiminta

laajenee muihinkin kaupunkeihin, koska esimerkiksi Tanskassa ruokapankkimalli on Ohisalon mukaan toiminut erittäin hyvin.

33 LIBERO


verotutkija etsii

verotuksen oikeutusta REIMA LAUNOSEN MIELESTÄ VEROTUKSESSA ON JÄRKEÄ. teksti oskar lindman

REIMA LAUNONEN pohtii kirjassaan

markkinoiden tuottamaan jakoon ei

tusta yhteiskunnallisfilosofiselta kan-

tuksella.

Kuningasjako – miksi verotus on oikein? vero-

nalta. Tavoitteena oli kirjoittaa popu-

Yhteiskunnallinen toiminta edel-

laari teos, ei tieteellistä jargonia, ja

lyttää aktiivisia kansalaisia. Launo-

pamfletinomainen teos. Lukijan ei tar-

riippumattomuus» kuvaamaan yksi-

lopputuloksena on aavistuksen verran vitse olla valtionhallinnon asiantuntija tai ymmärtää ekonometriaa. »Verotusta

mentoivat

kom-

loustieteilijät. Eettisfilosofiset näkökannat unohtuvat

täysin»,

Launonen sanoo.

Launonen on taus-

taltaan vasemmistolainen, mutta ei ole saanut

rahoitusta

työlleen puoluekentältä.

nen käyttää sanontaa »kohtuullinen

lön autonomisuuden ja toimintamahdollisuuden tasoa. Yksilöä ei saa aset-

taa muiden alaiseksi,

yleensä

vain byrokraatit ja ta-

riippuvaiseksi vaikka

»trickle down -ajattelun – että yksien rikastuminen hyödyttää lopulta toisiakin – launonen tyrmää.»

Vasemmisto-

laisten kollegojensa

perheestään tai tiettyjen ihmisten suopeu-

desta. Kansalaisten vapautta on tuettava taloudellisilla hyvil-

lä. Lähtökohtaisten mahdollisuuksien tasa-arvo on tärkeää,

mutta täytyy huoma-

ta, että lopputulokseen jäävät epäkohdat on korjattava, sillä ne

kritiikin mukaan hän erottaa turhan

vaikuttavat taas uusiin lähtökohtiin.

sesta. Tutkija kiitteleekin Vasemmisto-

jaukselle. Markkinat tuotetaan valti-

tautumisesta kirjaprojektiinsa.

ovat riippuvaisia esimerkiksi lainsää-

selkeästi poliittisen sfäärin taloudellifoorumia ennakkoluulottomasta suh-

VEROTUS VAPAUTTAA Aikoinaan Kataisen hallitus tilasi val-

tiosihteeri Martti Hetemäeltä rapor-

Talous on alisteista poliittiselle oh-

ollisen järjestelmän kautta, sillä ne dännöstä. Kysyttäessä onko valtio suvereeni, Launonen naurahtaa. »Kansalaiset ovat.»

Liberalismin vapausoikeuksien sekä

tin, jossa oikeudenmukaisuus-kysy-

tasa-arvon kannattajien välillä on risti-

vain horisontaalinen ja vertikaalinen

hui: jos pyrimme tasa-arvoon, kaven-

mykset vaiettiin täysin. Määriteltiin

verorasitus. Horisontaalisuus on sitä, että samalla tulotasolla verotuksen tulisi olla samaa tasoa, vertikaalisuus

riita, josta Carl Schmitt aikoinaan punamme oikeuksia. On painotuskysymys, kumpaa halutaan.

»Jos ei niin välitetä tasa-arvoisuu-

taas sitä, että verotuksella tasataan tu-

desta, syntyy individualismia, liioitel-

Verotus ei voi olla pelkkä muodolli-

toisen vapaudet ja oikeudet ovat tois-

loeroja.

nen kysymys. Sen lisäksi, että verotus mahdollistaa yhteiskunnan resurssit, siihen liittyy oikeus-, vapaus- ja omai-

tua yksilöllisyyden korostamista, jossa ta suurempia. On luotava yhteiskunta, jossa on hyvä elää.»

Vasemmistolibertarismissa

Lau-

suuskysymyksiä.

nonen näkee paljon samaa ajattelua

seen kassaan rahaa, joka ei ole millään

kivät mahdollistamaan yksilönvapau-

Verotuksen tavoite on kerätä yhtei-

tavalla korvamerkittyä. Näin voidaan

tukea sen tarpeessa olevia ihmisiä. Jos 34 LIBERO

olla tyytyväisiä, voi sitä korjata vero-

kuin omassaan. Sen kannattajat pyrden kaikille yhdistäen vapauden ja tasa-arvon.


PERUSTULO USKOO IHMISEEN Verosuunnittelun

ajatusta

Launo-

nen pitää kummallisena. Miksi tehdä

poikkeuksia yhteisiin päätöksiin? Niin ikään »iloisista veronmaksajista» puhuminen on vähän pöhköä. Supercellin rikastuneet omistajat sanoivat maksaneensa mielellään verot, sillä usein

unohdetaan, mitä yhteiskunta tuottaa

infrastruktuurin, koulutetun väestön tai terveydenhuollon kautta. Lyhyesti,

verotuksessa on järkeä ja se kannattaa – se on »right thing to do».

Trickle down -ajattelun – että yksien

rikastuminen hyödyttää lopulta toisiakin – Launonen tyrmää. Se ei ole toiminut missään. Joillain on muka resurssit ja mahdollisuudet tuottaa kansalaisten

perushyvä. Arvo perustuu kuitenkin

myös aikaisemmin tehtyyn työhön eikä tuotanto riipu vain yhdestä henkilöstä

vaan perustuu koko yhteiskunnan toimivuuteen.

Perustulo sytyttää Launosen. »Tur-

hasta byrokratiasta ei hyödy kukaan, eikä tehottomuudessa ole mitään järkeä.» Perustulossa on vapauden aspekti, mahdollistamisen aspekti. Tämä tulee tehdä positiivisuuden kautta.

Nykyinen systeemi on epäileväinen, ja

siinä täytyy itse todistaa ansainneensa itselleen tuet. Perustulo ei ole keppiä vaan porkkanaa.

»Jos ihmisiin uskotaan, se tuottaa po-

sitiivisia asioita.» Varsinaisen perustu-

lomallin suhteen Launonen on vielä odottavalla kannalla. Perustulolla pitäisi tulla aidosti toimeen, mutta bud-

jettien suhteen pitää olla myös realistinen.

Vihreä verotus on Launosen mieles-

tä todella tuottava ajatus. Kaikki ympäristöön kohdistuvat kustannukset

areilla SaksassaOrpokodissa Koreassa Kulttuuri sia www.kvtfinland.org - uusimmat vapaaehtoistyöpaikat ulkomailla! a Lasten Ukrainassa Ashramissa Turkissa Rockfestareilla saLuonnonsuojelua Malawissa Orpokodissa Kor Kulttuuria IndonesiassaRakennusta Italiassa Val IslannissaKunnostusta Sloveniassa Maalausta N Lastenleiri Ukrainassa Ashramissa Turkissa Roc Saksassa Luonnonsuojelua Malawissa Orpokod reassa Kulttuuria Indonesiassa Rakennusta Italia okuvausta IslannissaKunnostusta Sloveniassa M Norjassa Lastenleiri Ukrainnassa Ashramissa Tu Rockfestareilla SaksassaOrpokodissa Koreassa uria Indonesiassa Rakennusta Ashramissa Turki SaksassaOrpokodissa Koreassa Kulttuuria Indon Rakennusta Italiassa Valokuvausta IslannissaKu Sloveniassa Maalausta Norjassa Lastenleiri Ukra Ashramissa Turkissa Rockfestareilla SaksassaL suojelua Malawissa Orpokodissa Koreassa Kultt donesiassaRakennusta Italiassa Valokuvausta Is saKunnostusta Sloveniassa Maalausta Norjassa Ukrainassa Ashramissa Turkissa Rockfestareilla Luonnonsuojelua Malawissa Orpokodissa Korea tuuria Indonesiassa Rakennusta Italiassa Valok Islan Indonesiassa Rakennusta Ashramissa Turk

kasvata PAREMPI MAAILMA

tulisi saada mukaan näkyviin tuotteen

hintaan. Täydessä mitassaan toteutuva ilmastonmuutos tekee kaikesta tuotannosta vaikeaa, joten ympäristön tunattavaa.

© Suvi Teerenhovi

hoaminen ei saisi olla kenellekään kan-

35 LIBERO


KRITIIKKI

noah vs godzilla

KEVÄÄN LEFFOISSA TARKASTELLAAN IHMISTÄ, LUONTOA JA IHMISLUONTOA. HIRVIÖTARINA ONNISTUU RAAMATTUA PAREMMIN.

teksti mikko pihkoluoma

OMAPERÄISISTÄ JA visuaalisesti näyt-

ti. Kun arkki on valmis, alkaa verinen

ren Aronofsky siirtyi Hollywoodiin

syöjiä, jotka epätoivoisina yrittävät

tävistä ohjaustöistään tunnettu Darkaikkien yllätykseksi Nooan arkista kertovalla tarinalla. Keväällä Suomeen

rantautunut Noah sai paljon enemmän murskaavia kommentteja kuin Aronofskyn aiemmat vähemmillä resurs-

tunkea paattiin mukaan. Nämä ihmi-

nonkatastrofeja sekoittava elokuva.

set eivät ansaitse pelastusta, koska he

söisivät laivan eläimet heti, kun silmä välttää.

Pahinta elokuvan sisäisessä logiikas-

sa on yllä leijuva fatalismi: näin tulee

vään viittaavassa elokuvassa veden-

yksinkertaisesti ole. Korniuden rajat

paisumus kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Ihminen on kohdellut maailmaa niin kehnosti, että Jumala päättää

aloittaa puhtaalta pöydältä. Lähtökoh-

ta on ainakin persoonallinen, mut-

tapahtumaan, eikä muuta ratkaisua

maanjäristyksellä, josta seuraa ydin-

voimalaonnettomuus. Brodyn perheen äiti (Juliette Binoche) kuolee onnettomuudessa.

Viisitoistavuotta myöhemmin trau-

lan omistava yhtiö piilottelee onnetto-

lut lupa odottaa.

Periaatteessa on ihan virkistävää,

minen yhteen raamatun tekstien kans-

lihaa ja kohtelee luontoa arvokkaas-

kaa vuonna 1999 Japania koettelevalla

solla kuin Aronofskyn elokuvilta on ol-

elokuva edes visuaalisesti ole sillä ta-

hana, minkä vuoksi sitä on vaikea katNooan (Russell Crowe) perhe ei syö

Gareth Edwardsin ohjaama Godzilla al-

matisoitunut isä (Bryan Cranston) on

että Hollywood-elokuvassa on taustal-

soa vakavalla naamalla.

pui myös toinen satumaailmaa ja luon-

ylittyvät monen monta kertaa, eikä

ta Aronofskyn ajatusmaailma välittyy varsin penttilinkolamaisena ihmisvi-

36 LIBERO

Tänä keväänä elokuvateattereihin saa-

seilla tuotetut draamat.

Raamatusta symbolisesti nykypäi-

LUONNOTONTA LUONNONVOIMAA

taisto, jossa Nooa lahtaa pahoja lihan-

la ekologinen eetos, mutta sen naittasa ei tunnu järkevältä. Lopputuloksena syntyvä keitos on sen verran paksua, että sitä on vaikea niellä.

edelleen vakuuttunut, että ydinvoima-

muuspaikalla jotain. Aikuistunut Ford Brody (Aaron Taylor-Johnson) lentää Tokioon kääntääkseen salaliittoteo-

rioihin uskovan isänsä pään, mutta isä on kuin onkin oikeilla jäljillä. Voi-

malan jäännöksistä ryömii ulos Muto-hirviö, joka toimintaelokuvalle tyypillisesti pääsee myöhemmin taistele-


KRITIIKKI

monikäyttöistä karjalaista teksti feniks willamo maan Godzillan kanssa. Tyynenmeren

COVER-LEVYT suurten suomalaisten

mielellään olevan vaikka jonkinlai-

molemmilla puolin tapahtuvissa toi-

artistien ja yhtyeiden tuotannosta

yrittää tulla väliin ontuen.

ta hip hop -versio J. Karjalaisen uu-

reteä Reissulaulu sekä Kevin Tandun ja

räppäreiden tulkitsemana ja uudel-

Nykyään näin.

mintajaksoissa Yhdysvaltojen armeija

Edwards panttaa hirviöiden näyttä-

mistä lähes puoliväliin elokuvaa, mi-

kä lisää kiinnostavuutta tarinan yksin-

kertaisuudesta huolimatta. Godzilla on

ovat olleet arkipäivää jo kauan, mutdesta Et ole yksin -levystä suomalaisten

leen kirjoittamana on vähintäänkin

nen kesähitti tulevana suvena.

Mainittava on myös Stepan & Aren

Toisen Kadunpojan hyvän fiiliksen On ymmärrettävää, että Nyt kolisee

mielenkiintoinen konsepti.

-pläjäystä vaivaa pieni epätasaisuus

ka erottuu edukseen muista Hollywoo-

ten räppäreiden kärkiryhmää. Le-

hämmentäjää. Levyä kannattaa lä-

tuu myös sisällyttämään ydinaseita ja

ki Kuulaa, Asaa, Pyhimystä ja Pa-

tunnelmallinen toimintaelokuva, jodin jättituotannoista. Edwards onnisydinvoimaa kritisoivia sävyjä, jota voi

pitää Top Gunista lähtien armeijaa kosis-

kelleelle Hollywood-elokuvalle lähes vallankumouksellisena. Kaikki ihmis-

Mukana on kattava lista kotimais-

vyllä kuullaan muun muassa Heikpaeri T:tä, Palefacea, RPK:ta kuin

myös Timo Pieni Huijausta ja Tommy Lindgrenia.

Ykköseksi on kuitenkin nostetta-

ten ratkaisut jäävät merkityksettömik-

va loistava Solonen & Kosola. Kaksi-

voimansa. Elokuvan näkyvin japani-

oi Karjalaisen Meripihkahuonetta on le-

si tai haitallisiksi, kun luonto näyttää laishahmo (Ken Watanabe) ennustaa

Godzillan olevan luonnon tasapainoittava (jumal)voima - ja ydinaseiden käy-

kon Miljoona vuotta -rykäys, joka versivyn ylivoimaisesti kovin biisi. Myös

sinkkuna julkaistun kappaleen soisi

– onhan sopassa toistakymmentä

V/A Nyt kolisee Warner Music 2014

hestyä kokoelmana yksittäisiä biisejä, ei niinkään kokonaisuutena,

jonka ei voi tässä tapauksessa olettaa olevan täysin ehyt. Monikäyttöi-

nen se sen sijaan on, sillä kappaleita tunnelmineen löytyy moneen tilanteeseen: kotibileisiin, rentoihin

puistoiluihin, tanssilattialle ja jatkoille. Tällaisia projekteja soisi teh-

tävän Suomessa jatkossa enemmänkin.

tön tarpeettomuuden.

Jos Noah oli luontaantyöntävä kark-

kivärimääriteltyine taivaineen, Godzil-

la on tyylikäs elokuva pitkälti samankaltaisista teemoista, joissa ihmisten

heikkous jää luonnonvoimien alle. Edwards tekee tämän kaiken sortumatta

korneihin ylilyönteihin. Visuaalisesti Edwards iskee kuvilla, jotka muis-

tuttavat 2000-luvun uutistapahtumista: syyskuun 11. terrori-iskut tulevat

mieleen mustan savun keskellä, vuo-

vallatkaa valta kansalle! teksti niko peltokangas EUROVAALIKEVÄÄN iloinen lieveil-

tamaan sosialistiseksi. Muilla rai-

sattuma – on Laulu- ja soitinyhtye

puukkonatsit kuin Perussuomalai-

den 2011 Tohokun ydinvoimalaonnetto-

miö – tai sitten ihan vain mukava

ja se muistuu mieleen myös myöhem-

Uuden Euroopan julkaisema Tulipu-

muus on selvä esikuva alun turmalle, min tapahtuvan tsunamin aikana.

Edwards tyytyy lopussa pelkkään fii-

listelyyn sen sijaan, että terottaisi sa-

nottavansa jotenkin selkeään paket-

nainen taistelulevy. Netissä vapaassa jakelussa olevasta levystä on lupailtu myös cd-versiota.

Työväenlaulujen harrastajalle bii-

tiin. Elokuvan kolmas näytös polveilee

seissä on paljon tuttua, mikä johtu-

en taukokuvien välissä täysin onnis-

seen myös siitä, että työväenluokan

erikoisesti toiminnan ja vangitsevitumatta. Lopputulos on silti niin erikoislaatuista elokuvaa ääniraidalla

pauhaavan Ligetin turvin, että Godzil-

la herättää toiveita nuoren ohjaajan mahdollisuuksista luoda omaleimaista kerrontaa megabudjetin raameissa.

doilla osansa saavat niin Jyväskylän set. Työttömyys ja työväenliike ovat vahvasti menossa mukana, ja iskel-

mällisemmät kappaleet käsittelevät esimerkiksi siirtolaisuutta rakkaustarinan kautta.

Sanomaltaan virkistävän ajaton

nee paitsi kiinnittymisestä perintee-

ja ajankohtainen levy tuskin uudis-

taistelun perimmäiset teemat eivät

simainen kokoelma on pääosin mu-

ole juuri vuosikymmenten aikana vaihtuneet.

Nimibiisi maalaa kuvaa pankkii-

rien ja populistioikeiston Euroopas-

ta, jota nuoriso on tulossa muut-

taa musiikillisesti mitään. Kollaakanalaulettavan helppoa ja biiseissä mennään sanoitukset edellä – tiellä,

Laulu- ja soitinyhtye Uusi Eurooppa Tulipunainen taistelulevy 2014 soundcloud.com/ uusi-eurooppa

joka johtanee pysyvästi ainakin vasemmistonuorten iltanuotioille ja lauluiltoihin.

37 LIBERO


KRITIIKKI

sateenkaariarkea lapsille teksti iiris niittynen IKIOMA PERHEENI kertoo Kuusta ja hä-

teet on kerrottu yksinkertaisesti, to-

ja mama sekä Kuun paras kaveri Kim,

mieltä tuovan tarinan seassa. Kirja

nen perheestään, johon kuuluvat äiti

Kimin isät Antti ja Vesa sekä Kuun transsukupuolinen kummi Niki. Kirjassa on Kuun syntymäpäivä, ja perhe tekee kaikkea mukavaa yhdessä.

tuudenmukaisesti ja selkeästi hyvää

antaa monipuolisen ja avartavan kuva perheistä, joista ylläpidetään usein ennakkoluuloja ja stereotypioita.

Ikioma perheeni avaa silmät ja mielen

Teos kertoo järkevästi ja totuuden-

todellisuudelle helpolla tavalla. Se on

elämästä, erilaisista perhemuodoista

vat sen, ennakkoluulot vähenisivät

mukaisesti normaalin lapsiperheen

Tittamari Marttinen ja monimuotoisista ihmisistä. Ikioma & Aiju Salminen perheeni on kaikin puolin hyvä ja valaiIkioma perheeni seva kertomus ihmisistä, jotka rakasPieni Karhu 2014

tavat ja viettävät samanlaista arkielämää kuin kuka tahansa.

Kirja sisältää faktoja ja pieniä yk-

sityiskohtia, joihin lukijat voivat samaistaa itseään ja tuttujaan. Käsit-

viihdyttävä, mutta jos kaikki lukisihuomattavasti. Kirjan lopussa mieles-

sä päällimmäisenä on, että seuraavat syntymäpäivät eivät ole mitään, ellei

lahjaksi saa omia yökoruja. Miltäköhän kunkin yökorut näyttävät? Kirja

sopii kaikenikäisille, mutta erityisesti voin suositella sitä kaikille yli 5-vuotiaille.

salapoliisi ilmastonmuutoksen jäljillä teksti sanna uuttu MUSTA ORKIDEA - Tositarina kukkasista,

yksi maailman pahimmista ekoka-

kijoita, orkideaharrastajia, yhtä kuver-

tainen tietokirja markettien ale-orki-

laa kuukausia vapauttaen ilmakehään

ta. Eläytyvä kuvailu ja kirjan kuvalii-

jotka menettivät tuoksunsa on dekkarinkaldeoista ja saavuttamattomasta mustas-

ta orkideasta, mutta myös ilmastonmuutoksesta ja yrityksistä hillitä sitä.

Kirjassaan toimittaja Elina Grund-

ström myöntää, ettei hän etsinyt mustaa orkideaa vain kämmekän houkut-

Elina Grundström Musta orkidea – Tositarina kukkasista, jotka menettivät tuoksunsa Nemo 2013

telemana. Orkidea on lanka, jota kerimällä kirjailija pääsee käsiksi koviin

aiheisiin: lajien katoaminen, kiihtynyt globalisaatio sekä ilmastonmuu-

enemmän päästöjä kuin koko Suomi. Grundström kirjoittaa, että Mega-Ri-

cen savupilvet pimentävät taivaan aina Singaporeen saakka. Alueen entistämi-

hankkeen lohduttomille jäänteille. Turvepohja ei soveltunut riisin vil-

jelemiseen, ja Mega-Ricesta tulikin

kesta huolimatta ovat totta.

Grundströmin kirja on tarinamuo-

kaari on huolellisesti rakennettu ei-

tahojen taloudellisen edun tavoitteluun ja valtioiden arkailuun.

Musta orkidea -kirjan taustalla oleva

den aikajänne tihentyy, ja kerronnan

metsää 1990-luvulla. Kirja vie lukijan

epäuskottaviin paikkoihin, jotka kai-

minen on kaatunut pienten ja suurten

kittävää vähentämistä, mutta entistä-

Mega-Rice-alueen piti olla maail-

tiin lähes miljoona hehtaaria suosade-

te vievät lukijan mielikuvituksellisiin,

toinen reportaasi, jossa lukija samais-

tutkimustyö kesti yli kymmenen vuot-

onnistunut entistäminen.

nööriä ja Borneon alkuperäisasukkai-

nen tarkoittaisi ilmastopäästöjen mer-

tos ja Borneon Mega-Rice-alueen epä-

man riisikeidas, jonka tieltä raivat-

38 LIBERO

tastrofeista, joka kuivina aikoina pa-

ta. Kirjaa lukiessani kymmenen vuokehämäinen rytmi suostuttelee minut uskomaan, että kyseessä on intensiivi-

nen salapoliisityö. Elina Grundtström matkusti lukuisia kertoja Borneoon,

Singaporeen, Lontooseen, Lohjalle ja Sörnäisiin tapaamaan esimerkiksi tut-

tuu kirjailijan kokemuksiin. Teoksen

kä kirjan kerronta täysin seuraa tut-

kimustyön vaiheita. Kirjan lopussa Grundström kertoo, miten hän on esi-

merkiksi yhdistänyt eri matkoilla tekemiään havaintoja ja haastattelumateriaaleja kertomusteknisistä syistä. Se

ei vähennä teoksen faktoja, mutta te-

kee lukukokemuksesta nautinnollisen. Herkullisen tarinankerronnan edessä

minun oli vain vaikea hillitä itseäni,

etten ahmisi nopeammin kuin ennätän sulattaa.


HAIKULOISIA Matias Kangas

Ylös, alas tai vasemmalle, oikeaan eteen tai taakse

Lentäminen

liikuttava on sillä paikallaan ollen ei tule mitään

Halpaa sinulle – kallista ympäris

tölle Miehisyyttäkö on turpaan vetäminen ja vihaaminen? Eikö kuitenkin todellista luonnetta kuvaa jokin muu? Varauksetonta auttavaa ystävyyttä tunnen mieluummin

Kanna vastuusi ja maksa vapaaehtoinen lentomaksu! Varat käytetään ympäristöjärjestö Maan ystävien kautta ilmastotyöhön kotimaassa ja päästövähennysprojekteihin etelässä. www.lentomaksu.fi

Aamuyön aikaan linnun kuulen laulavan mietin viestiään: »Kopulaatio! Tämä on reviirini painu helvettiin!»

39 LIBERO


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

masta kapitalismi on 1500-luvulta alkaen kehittynyt maailmanlaajuinen

järjestelmä, joka on yhtä aikaa jokais-

Totaalinen

ta Weberin esittelemää tyyppiä. Kapitalismi on yhtä lailla seikkailu-, ryöstö- ja valtionhankkijakapitalismia

kuin teollista tuotantoa ja markkinataloutta.

Demokraattiset ja kapitalistiset val-

tiot ovat maailmanjärjestelmässä si-

doksissa ei-kapitalistisina pidettyihin diktatuureihin. Markkinoilla toimivat elektroniikkayritykset (teollisuuskapitalismi) eivät tulisi toimeen ilman

kehittyvien maiden kaivoshankkeita, öljynporausta ja keinottelua (seikkailukapitalismi). Öljy-yhtiöt ottavat haltuunsa alkuperäisväestöjen maita, ja

KAPITALISMI. RAKKAALLA VIHOLLISELLA ON MONTA MÄÄRITELMÄÄ: SIJOITTAJAVALTA, TOIMINTATAPA, MAAILMANJÄRJESTYS.

1980-luvulta alkaen talouskasvua on

tuotettu lisääntyvässä määrin anastamalla ja yksityistämällä (ryöstökapitalismi).

teksti pontus purokuru • kuvitus pirjo hakonen KAPITALISMIA ARVOSTELLAAN, analy-

rittelivät kapitalismin kukin omalla

lukemista:

sen ylilyöntien rajoittamista, toiset pa-

mi tarkoittaa toiminnan tapaa, jon-

Terry Eagleton: Miksi Marx oli oikeassa. Like 2012.

soidaan ja vastustetaan. Toiset vaativat

luuta puhtaaseen kapitalismiin. Occu-

pyn kaltaiset liikkeet selittävät toimintaansa suhteessa kapitalismiin, mutta mediassa puhutaan kainostelevasti

kapitalismin sijaan »taloudesta», »glo-

balisaatiosta» tai peräti »modernista». Kuitenkin jopa paavi Franciscus on

julkisesti puolustanut marxilaisia ka-

tavallaan. Max Weberille kapitaliska tyyppiesimerkki on voittoa tavoitteleva liikeyritys. Weber esitti valtavasti kapitalismin luokitteluja Välimeren

antiikin valtionhankkijakapitalismista ja Rooman imperialistisesta kapitalismista keskiajan yksinkertaiseen yrityskapitalismiin.

Länsimaat ovat Weberin mukaan

pitalismin kriitikkoja.

tuottaneet uudella ajalla ainutlaatui-

Eagleton tarjoaa Marx-kirjassaan toi-

listinen toiminta on rajoittunut irra-

Jos ei jaksa halkoa hiuksia, Terry

mivan määritelmän: kapitalismi on sijoittajavaltaa. Kapitalismin suurin

ongelma ei ole tuloerojen kasvaminen, finanssitalouden liian vähäinen

kontrollointi tai epädemokraattinen

lobbaustoiminta, vaan hierarkkinen ja tuhoava vallankäyttö.

»Kapitalismi tarkoittaa rakenteellis-

ta pakkoa alistaa elämä arvonlisäyksen

eli käytännössä sijoitustoiminnan eh-

sen kapitalismin. Tavallisesti kapitationaaliseen ryöstelyyn ja seikkailuun,

esimerkiksi keinotteluun, lainayrityksiin, sotien ja merirosvouden rahoittamiseen sekä toisten omaisuuden anas-

tamiseen. Vain länsimaissa kehittyi Weberin mukaan muodollisesti vapaan työvoiman järjestäminen rationaalisella kapitalistisella tavalla, jossa tuotetaan tavaroita markkinoille.

Weberin kuvailu länsimaisesta teol-

Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.): Kapitalismin sanakirja. Into 2014. JK Gibson-Graham: The End of Capitalism (As We Knew It). Blackwell 1996. Pontus Purokuru: Kapitalismin käsite. Filosofian pro gradu 2014. bit.ly/kapitalismigradu Immanuel Wallerstein: Historiallinen kapitalismi. Vastapaino 1987.

Kapitalismi vaatii myös työmarkki-

noita edeltävää väkivaltaa, jolla työläiset tehdään riippuvaisiksi tuotantovälineiden omistajista ja jolla este-

tään ihmisiä pakenemasta riistäviä

olosuhteita. Siksikään kapitalismi ei ole pelkästään yhteiskunnan talous-

sektori, vaan se muodostaa taustajär-

jestelmän, joka säätelee yhteiskunnan jakautumista.

PURETAAN MÖRKÖ Joidenkin mielestä koko käsite on haitallinen. Katherine Gibson ja Julie

Graham kirjoittavat kirjassaan The End

of Capitalism (As We Knew It), että kapita-

lismin analysoiminen ei ole neutraalia, koska se uusintaa käsitteellisesti

järjestelmää, johon kapitalismin käsitteellä viitataan. Kapitalismista on teh-

ty yhteiskuntateoriassa kaiken kattava käsitteellinen mörkö, joka on kaikkialla mutta ei varsinaisesti missään. Se on lannistava jo pelkkänä käsitteenä.

Antikapitalisteina Gibson ja Graham

tojen alaiseksi ja sen päämäärien pal-

lisuuskapitalismista on lähellä kapita-

ovat sitä mieltä, että kapitalismista

Kapitalismi on yhteiskuntajärjestel-

mointi, voitonteko, palkkatyö, valtava

pitalismin käsitteen purkamista. Yh-

velukseen», Eagleton kirjoittaa.

mä, jossa sijoittajien voitontekoa suojellaan viime kädessä vaikka ydinaseilla.

lismin sanakirjamääritelmiä: laskeltavarantuotanto, tuotantovälineiden yksityisomistus.

KAPITALISMEJA KAIKKIALLA

RYÖSTELYÄ JA VÄKIVALTAA

Yhteiskuntatieteiden klassikot mää-

Immanuel Wallersteinin näkökul-

40 LIBERO

eroon pääseminen edellyttää myös ka-

den kapitalismin olettamisen sijaan pitäisi tutkia kapitalististen mekanis-

mien moninaisuutta ja sitä, minkälaisia ei-kapitalistisia talouksia on olemassa.


heinrich klaffs

PROTESTILAULAJA MIKIS THEODORAKIS

kielletty säveltäjä, arvostettu sosialisti

MIKIS THEODORAKIS ON TUNNETUIMPIA KREIKKALAISIA MUUSIKKONA JA POLIITIKKONA.

MIKIS THEODORAKIS syntyi Chioksen

käytyjen yhteenottojen sarjaan. Toi-

tiasta herraa pidetään maan tärkeim-

sa käytiin vielä sisällissota 1946–1949.

saarella Kreikassa vuonna 1925. 88-vuo-

pinä säveltäjinä. Hänen tuotantonsa on huimaavan laaja – Theodorakis on merkitty tekijäksi yli 1 000 sävellyk-

seen. Mies on tehnyt myös yhteistyötä suomalaislaulaja Arja Saijonmaan

sen maailmansodan loputtua Kreikas-

Sen aikana Mikis vangittiin ja vietiin Icarian saarelle. Sieltä hänet kuitenkin karkotettiin Makronisoksen saarelle, jossa miestä kidutettiin karmi-

teksti feniks willamo

Takaisin Kreikkaan Mikis palasi

vuonna 1960 ja aloitti samalla säveltämisensä kolmannen kauden. Hän an-

toi sävellyksillään oman panoksensa maassa tapahtuvan kulttuurisen vallankumouksen eteen.

Vuonna 1964 Theodorakis valittiin

vin tavoin.

Kreikan parlamenttiin, jossa hän ar-

Lapsuutensa hän vietti lukuisissa eri

useasti vangittuna tai maanpaossa,

laista EDA-puoluetta. Poliittinen myl-

sessä, Patrasissa, Pygosissa, Cephallo-

nan konservatoriossa, josta valmistui

kanssa.

kreikkalaisissa kaupungeissa: Mytilenniassa ja Tripolissa. Kasvettuaan kreik-

kalaisen musiikin parissa, Mikis tiesi jo lapsena haluavansa säveltäjäksi.

Maininnan arvoinen fakta lienee, että nuori säveltäjänalku kirjoitti ensimmäiset kappaleensa ilman instru-

menttia. Myöhemmin hän pääsi mu-

siikkitunneille ja esitti ensimmäisen konserttina jo seitsemäntoista vuoden iässä.

Epävakaan sota-ajan Theodorakis oli

mutta kyetessään hän opiskeli Atee-

vuonna 1950. Nuoren miehen seuraavan askel musiikillisella urallaan oli

lähtö Kreetalle. Siellä hän perusti ensimmäisen orkesterinsa. Theodorakis

on myöhemmin sanonut, että näihin

aikoihin päättyi hänen säveltämisen-

tantti siipi. Theodorakis taisteli brittejä ja Kreikan oikeistojoukkoja vastaan

Dekemvrianassa, jolla viitataan Ateenassa vuosien 1944 ja 1945 vaihteessa

Theodorakis joutui pakenemaan maan

alle, kunnes hänet jälleen vangittiin. Hänen musiikkinsa esittäminen ja jopa kuunteleminen kiellettiin lailla.

80-luvun alussa Mikis aloitti nel-

musiikin pariin. Lisäsulkana hattuun

vietti lopulta useita vuosia. Tänä aika-

Kansallisen Vapautusrintaman mili-

tilasjuntta kaappasi vallan Kreikassa:

PARIISISTA PARLAMENTTIIN VANKILAAN

jan riveihin. ELAS-lyhenteellä (Ellitunnettu ryhmä oli vasemmistolaisen

myöhemmin, kun oikeistolainen so-

jännen kauden säveltämisessään, jon-

Vuonna 1954 Theodorakis muutti vai-

nikós Laïkós Apeleftherotikós Stratós)

lerrys alkoi jälleen muutamaa vuotta

sä ensimmäinen kausi.

Vuonna 1943 Theodorakis lähti Atee-

naan ja liittyi Kreikan Vapautusarmei-

vojensa mukaisesti edusti vasemmisto-

monsa kanssa Pariisiin, missä hän na hän opiskeli musiikin tutkimusta

ja sävelsi. Ranskassa vietetty aika on-

kin miehen säveltämisen toinen kausi.

ka aikana hän palasi sinfonisemman

hänelle myönnettiin Leninin kansain-

välinen rauhanpalkinto. Viidennen, ja samalla viimeisen sävellyskautensa Theodorakis aloitti 80-luvun lopul-

la, jonka aikana hän kirjoitti oopperatrilogian.

Myös poliittinen ura jatkui, ja Theo-

Laajenevaa arvostusta nauttinut Theo-

dorakis istui Kreikan parlamentissa

muassa kultamitalin Moskovan mu-

nisterinä Constantine Mitsotakiksen

dorakis voitti näihin aikoihin muun siikkifestivaaleilla.

vuosina 1981–1986 ja 1989–1993 sekä mihallituksessa 1990–1992.

LIBERO

41


PÅ SVENSKA

VÄNSTERN VANN,

MEN DET FINNS MYCKET KVAR ATT GÖRA EUROPAVALET ÄR BÖRJAN på en bredare samhällelig

förändring. Vänstern fick en stor valseger i Finland och vann tillbaka det mandat i Europaparlamentet som

man förlorade i valet 2009. Vänstergrupperingen i Europaparlamentet växte också, och valsegrar firades förutom i Finland även i Grekland, Irland och Spanien.

Samtidigt är det extremt oroande att så många eu-

ropéer söker svar på den ekonomiska krisen och på de problem nedskärningspolitiken orsakat i billig populism och rasism. Den andra stora vinnaren i Europavalet var de högerpopulistiska och högerradikala partierna. Under den kommande parlamentsperioden kommer man att kunna stöta på meppar från bland

annat franska Front National, Sverigedemokraterna, Dansk Folkeparti, italienska Lega Nord, grekiska Gyllene gryningen samt från det tyska NPD. Vänstern har

Den sista men minst lika viktiga faktorn var lyckade

med andra ord ännu mycket arbete kvar för att fungera

och konkreta valteman och en klar kritik av nedskär-

Beaktande denna europeiska utveckling känns det

namn och den nedskärningspolitik som de är ansva-

som protestkanal för det missnöje folk känner.

speciellt glädjande att finländarna var beredda att höja vänsterns understöd rejält. Speciellt tre faktorer var

centrala för vänsterns valseger. Den första var en lyck-

ad kandidatnominering. Uppställda var såväl välkända

ningspolitiken. I detta val utmanade vi högerns stora riga för. Nedskärningarna har orsakat fattigdom och växande klyftor speciellt i Sydeuropa men har även inneburit nedskärningar i Finland.

Denna utveckling lyfte vänstern fram i valet och vi-

unga kandidater som duunare, akademiker, riksdags-

sade samtidigt att det finns trovärdiga alternativ till

jämnare röster än i tidigare Europaval. Vänsterns styr-

let bör vänstern fortsättningsvis koncentrera sig på eg-

ledamöter och en föredetta minister. Listan samlade

ka var dess mångsidighet, såväl vad gäller kandidatprofiler som regional bredd.

nedskärningspolitiken. I det kommande riksdagsvana trovärdiga alternativ till den nuvarande ekonomiska politiken samt på att utmana högern genom dessa.

Den andra faktorn var det valarbete som hela partiet

Personligen vill jag tacka alla de som jobbat med kam-

bra under hela kampanjen och alla kandidaters stödg-

tiskt arbete och lyckades i vår målsättning att göra po-

och även Vänsterunga gjorde. Stämningen var mycket

rupper gjorde ett otroligt hårt arbete. Resultatet visade hur vänsterns styrka är något som de partier med stora

kampanjbudgeter inte har, det vill säga en stor mängd motiverade människor med mycket erfarenhet av hårt frivilligarbete.

42 LIBERO

panjen samt alla de som röstat. Vi gjorde ett fantaslitik som utmanar de nuvarande makthavarna och som samtidigt erbjuder ett sätt för fler att delta. Vänstern har nu fått en fantastisk möjlighet att arbeta ännu

synligare för en förändring av såväl Europa som Finland.

LI ANDERSSON Ordförande för Vänsterunga


VASEMMISTONUORET

VASEMMISTO VOITTI EUROVAALIT VAALIANALYYSI: EUROPARLAMENTTIIN VALITTU MERJA KYLLÖNEN SAI VAHVAN TAUSTATUEN LI ANDERSSONILTA. VASEMMISTONUORTEN PUHEENJOHTAJA VOITTI JÄLLEEN MONTA KANSANEDUSTAJAA JA ISTUVIA MEPPEJÄKIN. teksti niko peltokangas • kuva robin iversen rönnlund VASEMMISTOLIITON varsinainen vaa-

livoitto eurovaaleissa on kannatuksen

selvä nousu. Kannatusprosentti nousi edellisistä eurovaaleista 3,4 ja edus-

kuntavaaleista 1,2 prosenttiyksikköä. Valtakunnallinen kannatus kipusi 9,3

prosenttiin ja vaalipiireistä esimerkik-

si Helsingissä ja Varsinais-Suomessa noustiin yli 10 prosenttiin. Vasemmistonuorten

ehdokkaat

menestyivät hyvin. Li Andersson ylsi varapaikalle 47 517 äänellä, mikä

on yhdeksänneksi eniten kaikista ehdokkaista. Vasemmistoliiton toinen

paikka jäi kuitenkin noin 50 000 äänen päähän.

Oululainen Hanna Sarkkinen sai

7 337 ääntä, kolarilaislähtöinen Juha-

Petteri Pasma 1 774 sekä joensuulainen Toivo Haimi 935. Luvut ennakoi-

vat kaikille menestystä myös ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Suomen 13 parlamenttipaikkaa jakaan-

tuivat hieman uudelleen. Vasemmisto-

liitto palasi parlamenttiin vieden vihreiden toisen paikan. Perussuomalaiset

puolestaan

raavia eduskuntavaaleja ajatellen. Demarit ovat pattitilanteessa: Puolueen

linja kaipaa kään-

ottivat toisen paikan, joka edellisellä

kaudella oli kristillisdemokraattien hallussa. Tavallaan toinen paikka tuli pe-

russuomalaisille jo viime vaaleissa, kun perussuomalaiset ja

nöstä vasempaan,

»vasemmistoliitto vahvisti asemiaan, mutta punavihreä rintama ei vahvistunut.»

kristillisdemokraatit olivat vaaliliitossa.

Vasemmistoliitto vahvisti asemi-

aan, mutta punavihreä rintama ei

vahvistunut. Sosialidemokraatit pitivät kaksi paikkaansa, mutta puolueen

kannatuksen lasku ei lupaa hyvää seu-

mikä tarkoittaisi

myös kokoomusvetoisen hallituk-

sen jättämistä ja siten ennenaikaisia

eduskunta-

kuva: Vasemmistonuorten ehdokkaat menestyivät vaaleissa erinomaisesti. Kuvassa Toivo Haimi ja Li Andersson mielenosoituksessa Hyvinkäällä toukokuussa 2013.

kampanjointi jatkui aktiivisena vaaliviikonloppuun saakka, ja esimerkiksi vaaliviikolle sijoittuneella Yleisradion puoluepäivällä oli kampanjaa kirit-

tävä merkitys. Huomattavaa on, että parhaiten menestyneistä ehdokkaista puolue valitsi Ylen tv-esiintymisiin

kansanedustajat Merja Kyllösen ja Silvia Modigin.

Puolueen sisäisen dynamiikan kan-

vaaleja. Toisaalta

nalta vaalitulos on odotetun mielen-

tatulla kannatuk-

Andersson edustaa keskenään erilaisia

eurovaaleissa misella demarien ei

kannata kamppailla eduskuntavaaleissa vielä syksyllä.

Eurovaalien äänestysprosentti pysyi

ennallaan. Vasemmistoliiton osalta

kiintoinen. Kärkikaksikko Kyllönen–

poliittisia linjoja, mikä on viime vuosi-

na näkynyt suhtautumisessa hallitus-

yhteistyöhön ja sen vaatimiin myönnytyksiin. Ei olisi yllättävää, jos naiset

kisaisivat kahden vuoden päästä puolueen puheenjohtajan paikasta.

43 LIBERO


VASEMMISTONUORET

lakkoilua, festarointia ja robotisaation vastustusta LIBERO HUOMIOI VASEMMISTONUORTEN 70-VUOTISJUHLAVUODEN KATSAUKSELLA JÄRJESTÖN LEHTIIN VUODESTA 1945 LÄHTIEN. SARJAN TOISESSA OSASSA PEREHDYTÄÄN 1950 JA 1960-LUKUIHIN, JOLLOIN SODASTA TOIPUVAN YHTEISKUNNAN SUURIMPIA PUHENAIHEITA OLIVAT TYÖN MUUTOS JA TOISAALTA MORAALIN JA ARVOJEN LIBERALISOITUMINEN. teksti heidi auvinen ROBOTIT EIVÄT VAADI PALKKAA Työn muutos ja laajeneva automaatio puhuttivat paljon. Varoittavia esimerkkejä haettiin Yhdysvalloista ja

Iso-Britanniasta, missä tehdastyöläi-

maksuttomia avioliitto- ja sukupuoli-

sentämistä, jotta hengenvaarallisilta,

vatuksen ottamista mukaan koulujen

sa vaadittiin aborttilainsäädännön löylaittomilta aborteilta väistyttäisiin.

Sosiaaliturvaa ja toimeentuloa pi-

kasvatusneuvoloita, sekä seksuaalikasopetusohjelmaan.

siä oli korvattu koneilla. Monet työpai-

dettiin suurimpana abortteja vähen-

NUORISOFESTIVAALIT TOIVAT VÄRIÄ JA KULTTUURIA HELSINGIN KATUKUVAAN

kasvoi ennätysvauhtia. Kuitenkin sa-

tä yksikään työläisäiti ei tee aborttia,

Kahdeksannet sosialististen maiden

sa tulevaisuuden puolesta. Niin kauan

1962 Helsingissä. Olympiastadionille

kat lakkasivat olemasta ja työttömyys maan aikaan tehtaiden tuottavuus pa-

rani. Työn automatisaatio ei koskenut

vain tehtaita, vaan myös »toisen asteen työläisiä» eli toimisto-, konttori-, laskutus- ja kirjanpitotöitä.

Koneellistuminen koettiin uhkana

kaikilla aloilla. Voidaankin sanoa, et-

tä osittain robotisaation uhkan vuok-

tävänä tekijänä. Argumentointiin, etjos hänen ei tarvitse pelätä alati lastenkuin eletään kapitalistisessa yhteiskunnassa, työläisäiti kuitenkin elää

ahdingossa ja joutuu turvautumaan

toimeentulon ja sosiaaliturvan puuttuessa sikiönlähdettäjään.

Nuorisoliiton kanta aborttisolmun

si keskusteluun nousi myös työväen-

avaamiseksi oli selvä. Ratkaisuksi esi-

käsitteli toimistotyöntekijöiden järjes-

sen lisäksi valtion ylläpitämiä kaikille

luokan yhtenäisyys. Vuonna 1955 Terä täytymisastetta. Viesti oli selvä: työvä-

enliike saavuttaisi asemaansa paran-

nuksia joko ammatillisen liikkeensä tai poliittisen toimintansa kautta – yh-

teisestä taistelusta ja tuloksista hyötyisi myös liikealan naisvaltainen väki.

Työnmuutos, sosiaaliturvan puute

ja kasvava työttömyys sekä erityisesti nouseva hintataso, varsinkin asumisen kohdalla, olivat kimmokkeina

1956-vuoden yleislakolle. Lakossa oli yli puoli miljoonaa työläistä, vaikka

virallisesti SAK:n jäseniä oli vain vajaa 300 000.

SIKIÖNLÄHDETTÄJÄN LIKAINEN TYÖ Vuoden 1955 ensimmäisessä numerossa Terä käsitteli aukeaman jutulla aborttia. Lehdessä julkaistiin helsinkiläisen abortin tehneen rouva A:n 44 LIBERO

haastattelu. Yksiselitteisesti artikkelis-

tettiin aborttioikeuden laajentami-

nuorisofestivaalit pidettiin elokuussa kokoontui 18 000 nuorta 137 maasta. Fe-

sivaalien teemana ja yhteisenä tahtona kaikilla nuorilla oli ilmaista tahtonsa

suojella maapalloa kolmannen suursodan syttymiseltä. Kulttuuri huomioi-

tiin lehdessä myös siltä osin, että vuon-

na 1957 Terä järjesti suuren kirjoitus- ja

valokuvakilpailun 16–29-vuotiaille alan harrastajille.


VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

ISRAELILAISSOTILAAT PALESTIINAN MIEHITYSTÄ VASTAAN

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

VIERAILIN TÄNÄ KEVÄÄNÄ ensimmäis-

tärkeänä, että myös ulkomaalaiset tu-

Vaikka olen ollut mukana Palestiina-

miehitetyllä Länsirannalla tapahtuu.

tä kertaa Palestiinassa Länsirannalla.

solidaarisuustoiminnassa vuosia, en

levat kuulemaan ja näkemään, mitä

Vasemmistonuoret toimii monin ta-

silti ollut osannut kuvitella minkälais-

voin Palestiina-solidaarisuustyön pa-

lä on.

tään Palestiina-teemalla 23.–27.6.2013

ta palestiinalaisten arki paikan päälYksi matkan mielenkiintoisimmis-

ta osuuksista oli Breaking the Silen-

ce -nimisen järjestön opastettu kierros miehitetyssä palestiinalaiskaupungis-

sa Hebronissa, jota israelilaisten siirtokunnat pilkkovat (ja jossa Vasem-

mistonuorten kautta myytävät huivit tehdään). Vuonna 2004 Israelin asevoi-

mien entiset sotilaat perustivat Breaking the Silencen informoidakseen is-

raelilaisia ja muuta maailmaa asevoi-

missa kokemistaan ja toteuttamistaan palestiinalaisten ihmisoikeuksia louk-

kaavista toimista. Järjestö vaatii loppua miehitykselle, ja toimii keräämällä sotilailta anonyymejä todistuksia sekä järjestämällä opaskierroksia,

luentoja ja valokuvanäyttelyjä. Järjestö on onnistunut herättämään paljon huomiota kotimaassaan.

Oppaanamme toiminut entinen eri-

rissa. Tämän vuoden kesäleiri järjesteTampereella. Leirille osallistuu pales-

tiinalaisten nuorten delegaatio, ja lei-

rin ohjelma toteutetaan yhdessä hei-

dän kanssaan. Leirin tarkoituksena on vahvistaa vasemmistonuorten yhteistyötä palestiinalaisten kanssa. Samana viikonloppuna järjestetään myös

yleisötilaisuuksia Tampereella ja Helsingissä.

»uusin hebronin keskustassa sijaitseva siirtokunta on vain muutamia viikkoja vanha.» Tämän vuoden aikana Vasemmis-

koisjoukkojen tarkka-ampuja Nadav

tonuoret osallistuu myös kahteen Pa-

oista ja laittomuuksista, joihin niin so-

toimintapäivään: toisen intifadan eli

Weiman kertoo useista väkivallante-

tilaat kuin siirtokuntalaiset ovat syyllistyneet. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta israelilaisten siirtokuntia

pidetään kokonaisuudessaan laittomina. Uusin Hebronin keskustassa si-

jaitseva siirtokunta on vain muutamia viikkoja vanha ja jatkuvat liikkumisen

rajoitukset ja maananastukset kurjistavat tilannetta entisestään.

Weiman korostaa, että kyse on sys-

temaattisesta sorrosta, jossa syyllisiä

ovat päättävissä asemissa olevat poliitikot ja armeijan johtohenkilöt. Esimerkiksi Länsirannalla asuvilla siirtokun-

talaisilla ja palestiilalaisilla on täysin erilliset oikeudet; vain palestiinalaisiin sovelletaan sotilaslakia, siirtokun-

talaisiin Israelin lakia. Vaikka oma roo-

li konfliktin seuraajana tuntuu ristirii-

taiselta, moni sanoo pitävänsä erittäin

lestiina-aiheiseen valtakunnalliseen

palestiinalaisten kansannousun vuo-

sipäivään 28.9. sekä YK:n Palestiinasolidaarisuuspäivään 29.11. Lisäksi Va-

semmistonuorten Palestiina-työryhmä organisoi BDS-liikkeen (Boycott,

Divestment and Sanctions) boikottikampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä tietoa miehityksestä palestiina-

laisalueilla sekä osallistaa aiheesta kiinnostuneita vasemmistonuoria valtakunnalliseen toimintaan. Tavoitteena on, että kampanjan puitteissa järjestetään näkyviä tempauksia ympäri

maan. Toiveeni onkin, että piireissä ja osastoissa ollaan aktiivisia ja omatoimisia toimintapäivien sekä BDS-kampanjan puitteissa!

MAI KIVELÄ PÄÄSIHTEERI

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15. PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: mai kivelä, 040 741 7379 mai@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: tuuli huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, 043 216 0197 niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi kampanjakoordinaattorI: aino tuomi-nikula, 044 013 0215 aino@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja lauri von pfaler, 040 7276 731 piirisihteeri arto bäckström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja tuulikki rautiainen, 044 017 8466 järjestösihteeri viljami vaskonen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja marjukka huttunen, 040 843 6301 Piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Jussi Öman, 040 731 4145 Piirisihteeri eetu ahola, 040 700 0219 lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-pekka kanniainen, 040 596 4764 piirisihteeri ville luotola, 0400 632 540 f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja riku-petteri vainio, 044 3569 187 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878 satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja saska heino, 040 503 2524 piirisihteeri misha dellinger, 045 131 2552 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi

LIBERO

45


VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

1

HELSINGIN VAPPUMARSSILLA POLIISIVÄKIVALTAA

HELSINGIN PERINTEINEN vappumars-

oli yksi kiinniotetuista. Hän sai 19 päi-

Poliisi eristi Rautatientorilla anarkis-

kamiehelle ja kokoontumisrikkomuk-

tien blokin, eikä päästänyt heitä sekä

satoja muita solidaarisuuttaan osoit-

väsakkoa (665 euroa) haitanteosta virsesta.

»Nopeasti liikkeelle lähtemisen jäl-

tamaan jäänyttä marssimaan ennenk

keen poliisi kävi käsiksi minuun ilman

punut määränpäähänsä. Poliisi te-

voimin väkivaltaisesti veti minut pois

kuin marssin alkupää oli jo lähes saaki lukuisia perusteettomia kiinniottoja, käytti kiinniottotilanteissa turhaa

väkivaltaa ja takavarikoi marssijoiden

ennakkovaroitusta ja usean poliisin

kulkueesta, sitoi nippusiteillä kiinni ja kuljetti Kisahallille», Tapani kertoo.

Syyksi mielivaltaiselle kohtelulle ja

aatteellisia lippuja.

jättioperaatiolle on arvioitu poliisin us-

nut viranomaisten toimenpiteistä sel-

Tampereen Kiakkovierasjuhlissa polii-

Helsingin Vasemmistoliitto on vaati-

vitystä. Lisäksi lukuisat yksityishenkilöt ovat kannelleet poliisitoimista oikeusasiamiehelle.

»Viranomaisten tulee viipymättä sel-

vittää, miksi perusteettomiin kiinni-

kottavuuden kärsiminen. Esimerkiksi

si ei suoriutunut tehtävästään, ja mediassa on keväällä levinnyt video, jossa poliisi esittää laittomia uhkauksia nuorukaiselle.

»Yksi syy aggressiiviselle poliisiope-

ottoihin ja ylilyönteihin ryhdyttiin ja

raatiolle voi myös olla poliisien tarve

dessa», vaatii myös Etelä-Suomen Va-

taa, koska poliisin määrärahat ovat ko-

miten sellaisilta vältytään tulevaisuusemmistonuorten puheenjohtaja Lauri von Pfaler.

2

kuva etelä-suomen vanu

Pelkällä etunimellä esiintyvä Tapani

si päättyi ikävään farssiin mellakkapoliisien massiivisen operaation vuoksi.

tekstit heidi auvinen

näyttää merkittävää aktiivista toimin-

Poliisi katkoo vasemmiston lippukeppejä.

vien leikkauspaineiden alla», Tapani arvioi tapahtumien syitä.

Vasemmistonuoret tyytyväisiä järjestöön

4

Poliittista sarjakuvaa vapaudesta

VASEMMISTONUORET toteutti keväällä

mäksi toiminnassa vastaajat kokivat

löä. Kyselyn tuloksia käsiteltiin strate-

yhdessäolon sekä parlamentaarisen

tisen sarjakuvan kilpailu on käynnissä

Järjestön varainhankinnan kehittä-

avoimen kilpailun teemana on »vapa-

jäsenkyselyn, johon vastasi 275 henki-

giaseminaarissa huhtikuussa. Niiden mukana kyselyyn vastanneet jäsenet

ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen, vaikuttamisen.

samaistuvat Vasemmistonuorten po-

miseen ehdotetaan tukikonsertteja,

kittävästi itseään radikaalimpana tai

toista jäsenmaksua. Varainhankinta ja

liittiseen linjaan eivätkä pidä sitä mer-

maltillisempana. Itselleen tärkeimpinä aatteina vastaajat pitivät antirasismia, ympäristöaatetta ja sosialismia. Toiminnasta kiinnostaviksi nimettiin

mielenosoitukset, tempaukset ja kokoukset. Henkilökohtaisesti tärkeim-

3

laajempaa tuotemyyntiä sekä vapaaehsen kehittäminen onkin yksi suurista kysymyksistä uuden strategian yhteydessä. Jäsenkyselyn tuloksia työste-

ta vuosien varrelta, musiikki- ja teat-

46 LIBERO

levat 200 eurosta 800 euroon. Kilpailu-

töistä kootaan tämän vuoden aikana myös julkaisu.

Vasemmistonuorten tiedottaja ja Li-

ja huomauttaa, että vielä ehtii hyvin

juhlat järjestetään vuoden 2014 viimei-

yhteen toimijoita eri vuosikymmenil-

muodon sarja. Rahapalkinnot vaihte-

aa ensi vuoden liittokokoukselle.

joka valmistelee uutta järjestöstrategi-

tä. Luvassa on ainakin muistoja eri ai-

tuuritalolla. Tarkoituksena on koota

us». Sarjoja on kaksi: strippi ja vapaan

beron päätoimittaja Niko Peltokangas

VASEMMISTONUORET viettää parhail-

senä päivänä klo 15–02 Helsingin Kult-

heinäkuun loppuun saakka. Kaikille

tään järjestön strategiatyöryhmässä,

Vasemmistonuoret juhlii 70-vuotista taivaltaan

laan juhlavuotta, ja järjestön 70-vuotis-

LIBERON JA Vasemmistonuorten poliit-

kakausilta, esittelyjä isoista projekteisteriesityksiä, illallisbuffetti ja lopuksi

vielä karaokea sekä bileet nimekkäillä esiintyjillä.

kannustaa osallistumaan kilpailuun mukaan.

»Kilpailun teema on tärkeä, koska

vapaus on vasemmistolle keskeinen

ihanne, jota kannattaa vaalia sarjaku-

vankin keinoin. Vasemmistonuorten kulttuurikilpailuista voi saada myös

nostetta taiteelliselle uralleen», perustelee Peltokangas.

Säännöt ja osallistumisohjeet on jul-

kaistu osoitteessa liberolehti.fi/sarja-

kuvakilpailu.


Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite. Anna Kontula: Kirjeitä oikealle (Into 2014) Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.): Kapitalismin sanakirja (Into 2014)

Haluamani tilaajalahja: (sisältyy maksullisiin tilauksiin)

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 2 | 2014

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

JÄSENEKSI


ILMOITUS

Liitossa on hyvä olla! Moni osa-aikaisesti tai määräaikaisesti työskentelevä ei liity ammattilii-

ton jäseneksi, koska ajattelee, että siitä ei ole mitään hyötyä. Se ei kuitenkaan ole totta. Myös pätkätöissä olevat joutuvat työelämässä tilanteisiin, joissa tarvitsevat liiton ja luottamusmiehen apua. Sinulle voidaan esimerkiksi maksaa liian vähän palkkaa, voit joutua työtapaturman uhriksi tai työsuhteesi voidaan päättää laittomasti. Näissäkin tilanteissa saat liiton jäsenenä apua asioiden selvittämisessä. Jos työskentelet vähintään 18 tuntia viikossa, kerrytät liiton jäsenenä myös

työssäoloehtoa, ja voit saada työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos jäät työttömäksi. Voit kerryttää 26 viikon työssäoloehtoa täyteen 28 kuukauden ajan. Esimerkiksi päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä, sairaus tai asevelvollisuuden suorittaminen pidentävät 28 kuukauden tarkastelujaksoa enintään seitsemän vuotta. Kerryttämäsi työssäoloehto ei katoa, kun vaihdat toiseen työpaikkaan tai kokonaan toiselle alalle, jos pidät liiton jäsenyyden kunnossa tai vaihdat toiseen ammattiliittoon ilman katkoksia.

Tutustu ja liity ilmaiseksi: www.selry.fi

Suomen elintarviketyöläiSten liitto

SEL on elintarvikealan työntekijöiden ammattiliitto, jonka jäseneksi

voit liittyä jo opiskeluaikanasi. Liiton jäsenyydellä turvaat selustasi sekä työelämässä että työttömyyden varalta. Olet myös mukana parantamassa alan palkka- ja muita työehtoja sekä työoloja. Opiskelijalle jäsenyys ei maksa mitään. Jos teet opiskeluaikanasi palkkatöitä, kesällä tai opiskeluiden ohessa, maksa palkastasi liiton jäsenmaksu ja kerrytät työssäoloehtoasi mahdollista työttömyyttä ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausta varten. Jos et opiskele elintarvikealaa tai työskentele elintarvikealalla, oman alasi ammattiliiton löydät osoitteesta www.liitot.fi

Libero 2/2014  

teemana KEHITYSYHTEISTYÖ

Libero 2/2014  

teemana KEHITYSYHTEISTYÖ

Advertisement