Page 1

01/13

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 27. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: internet


RJ

I ÄK

US

NIKO PELTOKANGAS

T OI

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

KANSALAISALOITTEISTA KANSANÄÄNESTYKSIIN

02 LIBERO

VIIME SYKSYNÄ kerättiin ensimmäi-

tään nykyisen perusturvan vähim-

kansalaisaloitteelle. Turkistarhauk-

lo, joka maksettaisiin kaikille maas-

sen kerran yli 50 000 kannattajaa

sen kieltoa ajava aloite näyttää modernin demokraattisen lakivalmiste-

lun mallia, ja kymmenet muut aloitteet yrittävät ottaa opiksi (s. 7).

mäisetuuksien suuruinen perustu-

sa pysyvästi asuville täysi-ikäisille. Perustulo ei ole uusi ajatus, mut-

ta sen toteutuminen olisi histori-

allinen edistysaskel suomalaisessa

Kansalaisaloite.fistä voi tulla uu-

hyvinvointivaltiossa. Hierarkioita

raava askel on kansanäänestys.fi,

vä uudistus asettuisi samaan riviin

den sukupolven adressit.com. Seu-

jonka kautta kannatetut lakialoitteet etenevät lainvalmistelun kautta kansanäänestyksen päätettäviksi. Vaikka kansalaiset ovat päässeet

lainsäädäntöön mukaan uudella ta-

purkava ja työtä uudelleenmäärittä-

kahdeksan tunnin työpäivän, yleissitovan työehtosopimuksen ja muiden työväenliikkeen saavutusten

kanssa. Paradoksaalista kyllä, suurin este perustulon tiellä näyttää ole-

valla, edes satatuhatta kertaa alle-

van ammattiyhdistysliike.

ta eduskunnan kokoonpanoa. Aloit-

aa, allekirjoita perustuloaloite ja yri-

tapauksessa kiinni neljän vuoden

samoin. Samalla voit katsoa, olisi-

kirjoitettu kansalaisaloite ei muuteen lopullinen menestys on joka

välein päivittyvistä poliittisista voimasuhteista. Siksi tavoitteeksi täy-

tyy ottaa kansanvallan laajentaminen myös lainsäätämisen tärkeimpään vaiheeseen: päätöksentekoon

sitovilla kansanäänestyksillä. Kansanäänestykseen

johtavan

Jos haluat olla tekemässä histori-

tä saada kaksi tuttavaasi tekemään

ko kansalaisaloitteissa muita kannatuksesi arvoisia.

*** Tämän lehden teemasivuilla puhutaan internetistä (s. 18–30). Netti on

paitsi kansalaisaloitteita, myös ver-

kansalaisaloitteen raja voisi olla ny-

taistukea, pornoa, sensuuria, mak-

kunnan päätettäväksi pääsisi esi-

henkilöllisyyksiä.

Aloitteiden laadusta lienee turha ol-

liittisen vasemmiston kannatuksen

kannattajamäärien vakuuttamiseksi

kuvatauluissa. Oikeamielinen pau-

työtä kuin kansanedustajat tekevät

jä kissanpentuja ja muuta härpäket-

kyinen 50 000 kannattajaa, ja edus-

merkiksi jo 30 000 allekirjoituksella.

la kovin huolestunut, sillä tällaisten

vaaditaan varmasti paljon enemmän

omien lakialoitteidensa laatimiseen. ***

sumuureja, yhteisöpalveluja ja vale-

Niin ja meemejä. »S(u)omen po-

tulevaisuus voisi olla meemeissä ja

haaminen kaipaa kaverikseen söpötä», kirjoittaa kolumnisti (s. 30) ja

ehdottaa Vasemmistonuorille mee-

mityöryhmää. Tästä järjestön onkin

Yksi tärkeimmistä kansalaisaloit-

syytä ottaa koppi.

lekirjoitusta. Toimenpidealoite pe-

aseisiin.

tamaan lakien säätämisen, jotta

NIKO PELTOKANGAS PÄÄTOIMITTAJA

teista on saanut vasta alle 8 000 alrustulosta vaatii eduskuntaa aloitSuomessa otettaisiin käyttöön vähin-

s . 06

Seuraavassa Liberossa tartumme

ALKUPALAT

06 08 10 12 14

henkilö: Sini Myllykoski pitää opintotukea käyttökelpoisena. Saksassa metsiä suojellaan valtaamalla niitä. Kuka hyötyy PohjoisAfrikan riistämisestä? Ilmasto muuttuu + maaperä köyhtyy = ruoka loppuu. Karl Marx on yhä kuuminta hottia.


TEKIJÄLTÄ

s . 24

Jesse Matilainen on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija, joka on muuttanut vuodeksi asumaan Pekingiin Kiinaan. Hän rakastaa seikkailuja ja uusia paikkoja, mutta huomaa silti aika ajoin ikävöivänsä tutuille Kallion nurkille. Hän on vegaani, liikkuu mieluiten pyörällä ja rakastaa piirtää urbaania maisemaa luonnoskirjaansa. Koulutukseltaan hän on antropologi. Pekingissä hän opettaa ja piirtää sarjakuvia sekä työstää esikoisalbumiaan. Hänen lempiruokansa pitsa on vaihtunut baoziin ja savon vääntäminen takkuilevaan mandariiniin. Eniten Kiinassa hän tykkää puistoista, vähiten saasteista.

jesse matilainen on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija.

Lisää hänen kertomuksiaan elämästä miljoonakaupungissa voit löytää hänen blogistaan osoitteessa www.nallem.net. Hänen sarjakuviaan löytyy Liberon lisäksi vakituisesti myös Nuorten Luonnosta ja Ménage à Troista.

s . 20

s . 32

TEEMA

LOPUKSI

18 20 22 24 26

32 34 36 41 44

Sairaan kauniit saavat vertaistukea netissä. Porno on internetin kehittäjä. Netti puhkoo Kiinan sensuuria. Verkkolehtien maksumuurit murtuvat helposti. Onko verkko valehtelijoiden klubi?

pirjo hakonen piirsi kanteen kärttyisän tard-kissan valepuvussa.

Suomi kuvaa eikä kuvien alla ole nimeä. historia: Suomen työväki käy kapinaan. kritiikki: Perheet ja väkivalta teatterikevään aiheena. protestilaulaja: Kymmenien levyjen porilainen. Meemi tarkoittaa mm. internetissä

vasemmistonuoret: Puoluekokouspeli on avattu.

leviävää ilmiötä. Kansikuvaan yhdistettiin teeman kunniaksi kaksi eri vuosikymmenten meemiä: Guerrillero Heroico -posteri 1960-luvulta ja Grumpy Cat 2010-luvulta. Montako muuta meemikuvaa löydät tämän lehden sivuilta?

03 LIBERO


VINKIT

MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä

Terveisiä vain Ulla Appelsinille ja muille. Useimmista kämpistä löytyy peili. Käyttäkää sitä ja alkakaa töihin itsenne kanssa. Se on just niin iisiä. Jos te hyö-

dytte tästä järjestelmästä, niin teillä on myös vastuu sen muuttamisesta. Ei

jumalauta! Vaatimukset nousi just. Kolme tonnia kuussa ja ilmaiset drinksut.

atlas saarikoski, normihomolehti 1/2013

kirja: pussy riot! punkrukous vapauden puolesta suom. kirsi luoma, like 2013

Onko demokratiassa ylipäänsä mahdollista vieroittaa laajoja ihmisjoukkoja

vahingollisista tottumuksista? Miten perin inhimilliset psyykemme saadaan

luopumaan meille rakkaista asioista koko ihmiskunnan parhaaksi. Jos vastaus löytyy, se tulee luultavasti sijaitsemaan jossain pakkokeinojen ja pehmeiden kuluttajavalintojen välissä. Ehkä Suomi voisi tarjota maailmalle PohjoisKarjala-projektin aikana syntynyttä osaamista elintapojen muuttamisessa.

hanna nikkanen, iso numero talvi 2012–2013

Kahden tuolin politiikkaa tarvitaan. Syvällisesti oman kotiseutunsa asioihin juurtunut kansanedustaja pystyy tuomaan kansalliseen tietouteen myös paikalliset kehittämistarpeet ja ongelmat.

rakel hiltunen, kuntalehti 1/2013

Ari Leino kertoo olleensa aiemmin radikaali.

– Nuorena hakkasin tummaihoisia, koska ne olivat vääränvärisiä, veivät työpaikat ja naiset. Myöhemmin iän myötä ymmärsin, ettei niiden hakkaaminen auta mitään.

Kolme Pussy Riot -punkperformanssiryhmän jäsentä pidätettiin helmikuussa 2012. Pidätyksen syynä oli heidän 40 sekuntia kestänyt Jumalanäiti, häädä Putin -esityksensä Kristus Vapahtajan kirkossa Moskovassa. Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta -kirja on kokoelma oikeudenkäyntiasiakirjoja ja Katjan, Nadjan ja Mašan ja heidän tukijoidensa kirjoituksia. Ryhmän jäseniä syytettiin huliganismista ja jumalanpilkasta, vaikka teko täytti korkeintaan hallinnollisen rikkomuksen tunnusmerkit. Tempausta ei motivoinut uskonnollinen viha vaan poliittiset pyrkimykset – feministi ja kansalaisaktivisti voi olla myös ortodoksi. Kirjoituskokoelma kuvaa yhtäältä sitä, miten kansalaisyhteiskunta erkanee Venäjällä yhä kauemmas valtiosta. Toisaalta se näyttää, miten kirkko ei pelkästään ole yhteydessä valtioon vaan toimii aktiivisesti Putinin valtainstituution pönkittäjänä. Pussy Riotin naisten ääni yritettiin vaientaa ja kieltäytyä kuulemasta heidän asiaansa. Kirja ja pidätyksen nostattama kansanliike kertovat, miten heidän sittenkin onnistui jälleen tehdä henkilökohtaisesta poliittista. riikka kaukinen

Leino ei osaa vieraita kieliä, ja hänen mielestään Suomi kuuluu suomalaisille. Mies ihmettelee, miksi nykyään niin moni asia määritellään viharikokseksi.

keskisuomalainen (ksml.fi) 14.2.2013

Esimerkiksi IMF, EKP, Maailmanpankki sekä eri maiden hallitukset ja keskuspankit julkaisevat säännöllisesti talouden tunnuslukuja sekä ennusteita.

Nämä ovat mitä uskottavinta ja tieteellisintä tietoa mitä taloudesta saattaa

saada, vaikka esimerkiksi vuosina 2004-2011 EKP teki 61 taloudellista ennustusta, joista peräti 46 meni väärin ja ainoastaan 15 oikein. Siis yli kaksi kolmasosaa väärin!

antti ronkainen, laitos.fi 8.2.2013

Vaadimme siten 1) Kreikan kokonaisvelan nimellisarvon huomattavaa vähen-

tämistä, 2) lykkäystä velan maksuun, jotta säästyvät varat voitaisiin käyttää talouden elvyttämiseen, 3) »kehityspykälää», jotta velan maksaminen ei py-

säytä talouden elvyttämistä alkuunsa, ja 4) pankkien pääomittamista niin, ettei kyseisiä summia lasketa maan julkiseen velkaan.

alexis tsipras, le monde diplomatique 1/2013

04 LIBERO

kirja: syötäväksi kasvatetut elina lappalainen, atena 2012 Vaikka tuottajat päästävätkin vierailijoita nykyään liha- ja maitotiloilleen herkemmin, ei luokkaretkeläinen tai kiinnostunut aktivistikaan näe kaikkea. Juuri siksi Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut kannattaa lukea. Kirja ei turhia tunteile, syyttele tai puolustele. Lukijalle kerrotaan mistä Suomessa tuotettu liha, maito ja munat tulevat. Asioita ei kaunistella, mutta lukijan kurkusta ei myöskään työnnetä alas syyllisyydentuskaa ja periaatteellista vastarintaa herättävää kärsimystarinaa. Selväksi tulee myös se, miksei paljon toivottu luomu ota Suomessa tuulta alleen. Koska kirja on tehty Suomen oloista, on se monessa mielessä parempaa luettavaa kuin Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä. Lappalainen on tietokirjailijana lukijan huomioon ottavan helppolukuinen. Kirja ei vaadi aiempaa tietoa aiheesta, mutta antaa uutta tietoa myös perehtyneemmälle. Suosittelenkin kirjaa Vasemmistonuorten tulevan ympäristöasiakirjan jatkolukemistoksi. sini savolainen


yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

blogi: lautasellinen vastarintaa

levy: kaikki on hyvin

Ilta-Sanomat 5.2.2013

kakkatsokuvat

riutta, gunkanjima 2013 Hyvä ruoka tulee nyt Hämeestä tai ainakin sitä voi kokkailla Tampereen Vasemmistonuorten ruokablogin ohjeilla. Punavihreän keittiön ohjeilla syntyvät vaikkapa kebabit, browniet ja murekkeet. Blogin jujuna on eläinystävällisyys. Kaikki reseptit ovat toistaiseksi olleet vegaanisia eli lehmänmaidot on jätetty vasikoille ja munat vapaille kanoille. Ohjeiden joukkoon on ripoteltu myös hyppysellinen propagandaa esimerkiksi eläinperäisen ruoan ilmastovaikutuksista tai soijan todellisesta käyttötarkoituksesta. Libero suosittelee kokeilemaan! Vastarintalautasta voi nuolla myös Facebookissa.

Suomiprogea Pohjois-Pohjanmaalta. 2004 perustetun Riutta-yhtyeen debyyttialbumi Kaikki on hyvin tarjoilee kelvosti tehtyä progerockia suomeksi lauletun hämärän tarinoinnin diggailijoille. Oulussa kasattu levy ei ole järin yhtenäinen, mutta helmiä on levitetty tasaisesti. Samaa riuttalaiset itsekin toteavat – teemana albumilla on nykyajalle tyypillinen pirstoutuneisuus. Sanoissa on tujaus pinttynyttä yleisangstia, laulussa ripaus Tommi Liimattaa, kitaroinnissa, bassottelussa ja rummuissa jööti CMX:ää. eliisa alatalo

asiasanat: Ylioppilaslehti, journalismi, kakkaraivo, valekakka, kakkelsin

Ilta-Sanomat 7.1.2013

»Poliisit: Kuopion poliisi astuu kakkaan yövuorossa»

uutiskriteerite asiasanat: Ylioppilaslehti, journalismi, kakkaraivo, oikea kakkajournalismi

Helsingin Sanomat 20.2.2013

http://lautasellinenvastarintaa. wordpress.com/

»Appelsinin kommentti: Olisi ollut myös oikeaa kakkajournalismia»

»Long Play: Suurtutkimusta tekevältä Pekka Himaselta puuttuvat tieteelliset ansiot»

tiedesmennyt kampanja: tappavan hyvä diili

opintovihko: vasemmistolainen talouspolitiikka

asiasanat: talouskasvu, sininen kirja, sininen hetki, hiljainen kirja, hiljainen hetki

ksl 2012 Maaliskuussa alkava kampanja vaatii, ettei Suomi käy enää asekauppaa sotaa käyvien eikä ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvien maiden kanssa. Kampanjalla Vasemmistonuoret haluaa lisätä ihmisten tietoa asekaupasta ja sen seurauksista. Rauhan edistäminen globaalissa taloudessa edellyttää huomion kiinnittämistä merkittäviin talouspoliittisiin päätöksiin kuten asehankintoihin ja aseiden vientiin. Asekauppaa ei voi irrottaa muusta ulkopolitiikasta, eivätkä taloudelliset ratkaisut voi olla ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kanssa.

http://www.tappavadiili.fi/

Jotta talousjargonilla ja talouden »lainalaisuuksilla» ei sumutettaisi enää uusia silmiä, kirjoittivat Teppo Eskelinen ja Matti Ylönen vasemmistolaisen talouspolitiikan lyhyen oppimäärän opintovihon muotoon. Vihkonen käsittelee talouden ohjaamista ja kasvua sekä talouteen liittyviä politiikan aloja: teollisuus- ja kauppapolitiikkaa, rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa. Johdannon mukaan jokaisen tulisi ymmärtää talouden ammattilaisten tekevän politiikkaa, sillä erilaiset ratkaisut liittyvät erilaisiin yhteiskuntamalleihin. »On myös hyvä oppia näkemään »välttämättömyyksien» taakse ja analysoida, minkälaisia todellisia mahdollisuuksia talouspolitiikalla on – mikä on sen todellinen liikkumatila.» http://www.ksl.fi/julkaisut

Ilta-Sanomat 21.2.2013

»LP: Pekka Himasen rahakkaita sopimuksia yhdistää yksi nimi – Jyrki Katainen»

fantassofia asiasanat: talouskasvu, käteinen, kotoinen, maan tapa, oleskelu, loisiminen

YLE 1.2.2013

»Kansanedustaja Eerola: Puukotus toimii mainoksena kirjalle»

puukkoradio asiasanat: Jyväskylä, kaupunginkirjasto, Äärioikeisto Suomessa, Pro bono publico

05 LIBERO


HENKILÖ

työuran alkua pidentä teksti niko peltokangas • kuva pirjo hakonen

NAKKILALAINEN VASEMMISTOLIITON KUNNANVALTUUTETTU JA TRADENOMIOPISKELIJA SINI MYLLYKOSKI, 23, TEKEE TÄMÄN VUODEN KOULUTUSPOLITIIKKAA AMK-OPISKELIJOIDEN HYVÄKSI. Mitä olet tehnyt politiikassa tähän mennessä?

Kunnallispoliittisen heräämisen koin heti

jestöillä tekemistä, kun uudistukset myllää

mään», vaan työura alkaa jo tutkinnon suorit-

lijanäkökulmaa erilaisin keinoin. SAMOKin

edelleen käyttökelpoinen, sillä se kohdistuu

ja yritetään joka välissä tuoda esiin opiske-

keihäänkärkiin kuuluu amk-opiskelijoiden YTHS-mallin kokeilun laajentaminen kaikille, maksuttoman koulutuksen turvaaminen,

mista ja tietysti katastrofin välttäminen opin-

Ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään olleet

totuen rakenteellisen kehittämisen suhteen.

lä tiellä on tultu tähänkin asti. Ammattikor-

Se tarkoittaa opintotuen rakenteen muut-

lijakuntatoimintaan mukaan ja ensimmäistä kouluvuottani siivitti hallituksen koulutuspoliittisen vastaavan pesti. Siitä seuraavana

vuonna hyppy puheenjohtajan saappaisiin.

Tällä hetkellä olen hallituksen jäsen Suomen

ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitossa SAMOKissa.

Mitä aiotte SAMOKissa tänä vuonna tehdä?

Tänä vuonna totisesti riittää opiskelijajär06 LIBERO

kelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta.

Ammattikorkeakoulut muuttuvat osakeyh-

ilman koulutukseen hakemisen hankaloitta-

Mitä paradoksilta kuulostava kustannus-

keakouluun päästyäni hakeuduin heti opiske-

koko opiskeluajalle ja on tasavertainen opis-

opiskelijavalintauudistuksen toteuttaminen

finnien naamalta häipymisen jälkeen. Olin

19, kun pääsin läpi kunnallisvaaleissa ja sil-

tamisen aikana. Opintotuen nykyrakenne on

neutraali opintotuki tarkoittaa?

tamista siten, ettei se aiheuta valtiolle lisäkustannuksia. Rakennetta voidaan muuttaa

venksaamalla opintorahan ja lainan suhteita

tai rahan myöntämisen ehtoja. Kaiken takana on työurien pidentäminen niiden alkupäästä,

ja varsinkin korkeakouluopiskelijoille tämä tarkoittaa keppiä. Kaavamainen opintoaikojen lyhentäminen ei kuitenkaan toteuta tavoi-

tettaan, sillä keskustelussa työurista yleensä sivuutetaan se fakta, että suuri osa opiskelijoista ei enää valmistuttuaan »siirry työelä-

tiöiksi. Pilaako kapitalismi nyt kaiken?

eriarvoisessa asemassa yliopistoihin nähden, ja osasyynä tähän on tiukka talutushihna,

jonka toinen pää on kunnilla. Se on vaikeuttanut koulutuksen kehittämistä koulutuspo-

liittisella kärjellä aluepolitiikan sijaan. Ammattikorkeakoulujen autonomian lisääminen

ja rahoituksen siirtäminen valtiolle ovat hyvä juttu, sillä se selkeyttää tavoitteita koulutuksen antajana ja antaa keinot niiden saavuttamiseen. Niin kauan kuin rahoitus on julkisissa käsissä, korkeakoulut pysyvät kapitalismin

pitkien kynsien ulottumattomissa. Elinkeino-

elämän mukaantulo päätöksentekoon ei sinänsä ole huono juttu, mutta meidän tulee

poliittisin päätöksin pitää hyvä huoli, ettei se ala ohjata toimintaa.


KANNATTAISITKO ALOITETTANI? VIIME VUODEN ALUSSA VOIMAAN TULLEEN LAIN MYÖTÄ USEAT KANSALAISALOITTEET OVAT ALOITTANEET 50 000 KANNATTAJAN PITUISEN TAIPALEENSA KOHTI EDUSKUNTAKÄSITTELYÄ. ALOITTEIDEN PERUSTEELLA AINAKIN TEKIJÄNOIKEUS- JA PÄIHDELAINSÄÄDÄNTÖÖN HALUTAAN MUUTOSTA. teksti toni hämäläinen

tämässä

JÄRKEÄ TEKIJÄNOIKEUSLAKIIN -aloitteen

nee eduskunnasta läpi», Pekkanen povaa.

eräs hankkeen vireillepanijoista. »Ensim-

kohtalo nimittäin näyttää heikolta.»

suosio yllätti, kertoo Joonas Pekkanen, mäisen vuorokauden aikana saimme en-

nätykselliset 5200 kannatusilmoitusta.

Kannabis on lähtenyt uusintakierroksel-

Tekijänoikeusaloitteen luonnosteluvai-

ka Isomaan alullepanema aloite vaatii luo-

heessa sillä oli yli tuhat varmaa kannatta-

jaa. Tämän jälkeen sähköinen puskaradio teki tehtävänsä. Facebookin kautta aloitetta allekirjoittamaan kutsuttiin muu-

mistoministerien hallussa. Mitä väliä sil-

lä on, kun kaikki on sovittu jo hallitusohjelmassa?

Onhan sillä väliä. Hallitusohjelma antaa vain

tamassa päivässä yli 70 000 ihmistä. Sosiaalista mediaa seurasi kaksi lehdistötie-

dotetta, joista jälkimmäiseen tarttui myös kansainvälinen lehdistö niin sanotun Chisugaten myötä.

Isäsi on kansanedustaja Jari Myllykoski

(vas). Kuinka paljon se rasittaa sinun poliittisia pyrkimyksiäsi?

Siitä rasitusvaiheesta on jo päästy yli. Sain

nopeasti oman poliittisen identiteettini, sillä samasta puolueesta huolimatta emme so-

vi samaan muottiin kaikkien näkemystemme kanssa. Eikä siitä ainakaan haittaa ole, et-

tä pääsee käymään Arkadianmäellä melkein

koska vaan morjestamassa tuttuja. Enemmän olen kokenut, ja toisinaan koen edelleen, ra-

situsta sukupuolestani. Koko ajan pitää todistella, ettei ole niin tyhmä, miltä näyttää.

­

yllä »lähinnä huumevastaisten mieliku-

vien luomisella». Siinä missä edellinen aloite jäi alle tuhanteen kannatusilmoitukseen, nyt kannabiksen puolesta antoi

äänensä parin viikon aikana kymmenen tuhatta ihmistä

»Tahti on kansalaisaloite.fi-palvelussa

la käyty läpi. Media ei ole vielä merkittä-

pussa, tekivät mielellään jatkojutun, jos-

televien työryhmien kokoonpanoon.

pidon rangaistavuudesta, jota pidetään

pärin takavarikoinnista marraskuun lo-

terillä on vaikutusvaltaa, sillä hän voi muun malla suuntaviivoja ja vaikuttamalla valmis-

pumista kannabiksen käytön ja hallussa-

ylipäätään hidastunut viime aikoina, eli

9-vuotiaan piraattitytön Nalle Puh -läp-

muassa ohjata ministeriön toimintaa anta-

le kansalaisloitteiden kilpajuoksussa. Mi-

Uutisvälineet, jotka olivat raportoineet

raamit toiminnalle, mutta sen puitteissa teh-

tävät päätökset valmistelee ministeriö. Minis-

PILVI POIS PANNASTA

Se toimii toivottavasti liikkeelle lähteville aloitteille.»

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vasem-

»Turkistarhausta vastustavan aloitteen

sa kansalaisyhteiskunta astuu vastustamaan lakia, joka sellaiset ylilyönnit sallii.

Juuri tällaisiin ylilyönteihin ihmiset Jär-

keä tekijänoikeuslakiin -aloitteen takana halu-

avat puuttua. Tarkoitus on kiinnittää lain

ainakin jonkinlainen some-kupla alkaa ol-

västi ollut yhteydessä aloitteeseen liittyen», kertoo Isomaa.

»Nyt on vaan kansalaisten vastuulla

päätyä käyttämään palvelua ja osallistua tähän suoran vaikuttamisen kokeiluun.»

Peräti kahdessa aloitteessa vaaditaan

huomio »kaupalliseen tai laajamittaiseen

neuvoa-antavaa kansanäänestystä Suo-

miseen syyllistyneet». Oikeuspoliittinen

topakammin kyseenalaistavan aloitteen

tekijänoikeuksin suojatun sisällön jakatutkimuslaitos julkaisi joulukuussa tutkimuksen, jonka mukaan 79 prosenttia

15–16-vuotiaista on ladannut laitonta sisältöä viimeisen vuoden aikana. »Tutki-

mustuloksia ei vielä ole siitä, mitä seuraa, jos kokonainen ikäluokka leimataan rikollisiksi», aloitteessa todetaan.

»Tekijänoikeuslaki saattaa hyvinkin ol-

la ensimmäinen kansalaisaloite, joka me-

men EU-jäsenyyttä koskien. Jäsenyyden saldo näytti kuukauden voimassaolon jäl-

keen kahdeksaa tuhatta kannattajaa. Suomen asema EU:ssa on toinen kuin valtio-

johdon taholta kansalaisille luvattiin en-

nen vuoden 1994 kansanäänestystä, Antti

Pesosen vireillepanema aloite linjaa ja

huomauttaa, että »kansanäänestyksen järjestäminen mahdollistaa laajan kansalaiskeskustelun». ­

07 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

KUN MORDOR MARSSI SHERWOODIIN SAKSAN METSÄAKTIVISTIT HIILIKAIVOKSEN TIENTUKKONA teksti ja kuva riia colliander

HAMBACHIN METSÄALUE KÖLNIN KUPEESSA ON SAKSAN VIIMEISIÄ VANHOJA METSIÄ. VUONNA 1978 ENERGIAYHTIÖ RWE ALKOI RAIVATA SITÄ HIILIKAIVOKSEKSI.

dista. Merkittävän työkalun muodos-

koa. RWE ajautui kiistoihin alihank-

Saksan perunalakiin jääneet pakko-

vaadittiin lisäpalkkioita, ilmoitettiin

tivat toista maailmansotaa edeltäneen

kijoiden ja vartiointiliikkeen kanssa:

lunastuspykälät. Saksan pyristelles-

vaikeuksista löytää tekijöitä urakoil-

sä talouslamassa luotiin teollisuuden

le. Kokonaislasku kasvoi. Henkilös-

nousua avustamaan lait, joiden riveil-

tölle vaaraa tai vahinkoa ei syntynyt.

tä porsaanreikiä ei juuri löydy - mitä

Muutamia pidätyksiä ja ratsioita suori-

teollisuus oli katsonut tarvitsevansa,

tettiin, mutta todisteita ei löydetty tai

oli sen pitänyt saaman.

syytteitä nostettu.

Rakennemuutoksen tuoma työttö-

Kun poliisi marraskuussa 2012 pois-

ALKUPERÄINEN KAIVOSALUE kattaa

myyden kasvu on kaivosalueella kipe-

ti metsänvaltaajat alueelta, muodostui

mottavat yksittäiset numerot: kun

ta toimeentulo. Pakkolunastukset, työ-

neen leirin häädöstä neljän vuorokau-

33 neliökilometriä. Mittasuhteita hah-

louhoksen ruskohiilikaivurin kylkimitta on 500 metriä, muodostaa louhintajätteen kokoomapaikka Euroopan korkeimman keinotekoisen vuo-

rä aihe: toisaalta ovat haitat, toisaalpaikkojen valumat alihankkijoille ja

tui syyteharkintaan poliisin murha-

N on osallistunut valtaukseen kesän

(Rheinisches Braunkohlerevierin) hii-

vedoten haluun olla korostamatta yk-

rimman yksittäisen kasvihuonepääs-

poistettu aktivisti, »myyrämies», jou-

koivat silti näkyä kriittisinä puheina.

rakennusurakasta saakka. Nelikymp-

lituotanto muodostaa Euroopan suu-

den operaatio. Viimeisenä tunneleista

yhä kalliimmat haittavaikutukset al-

ren, Sophienhillin. Yhdessä Inden ja Garzweilerin kaivosten kanssa RWE:n

puumajoin ja tunnelein varustautu-

yrityksestä sekä sai miljoonien eurojen korvausvaateen.

pinen mies pysyttelee nimettömänä

Kumpikin esitys kumoutui. Aktiivit

kokosivat rivinsä uudelleen. Uuden si-

sittäistä kommentoijaa.

jan tarjosi eräs alueen maanomistajis-

»On palkitseva seurata paikallisen

ta pelloltaan metsäalueen laidalla.

töjen lähteen.

kannatuksen kasvua. Talven aikana

kuva

lomassa RWE hamuaa osuutta hiilituo-

joituksia vaatteista ruokaan ja ilmoi-

Keväästä 2012 syksyyn saakka rakennettu ensimmäinen Hambachin alueen metsävaltaus piti pintansa noin kuuden kuukauden ajan. Vakituisesti asutettu leiri majoitti keittiöineen, telttoineen ja suihkuineen vaihtelevan määrän erilaisia asukkaita aina uteliaista vieraista harjaantuneisiin ympäristöaktivisteihin. Leirin alueella järjestettiin myös useita tapahtumia konserteista infotilaisuuksiin. Marraskuussa 2012 häädetty leiri löysi uuden osoitteen lähistöllä asuvan maanviljelijän tiluksille kuuluvilta pelloilta, kivenheiton päässä metsäalueen rajasta.

Saksan energiapolitiikan muutosten

tannon jälkilöylyistä. 2011 Se ilmoitti louhoksen laajennuksesta 85 neliökilometriin. Projektin päätöspisteenä

olemme saaneet yhä enemmän lahtuksia taloista, joissa pyykätä tai joita käyttää turvataloina poliisin varalta.»

alue haudataan veden alle Reinin vir-

KUN SHERWOOD JA MAAJUSSI KÄTTÄ LÖIVÄT

ristöjärjestö vetosi RWE:n suunnitel-

RWE:n suunnitelmien myötä tarttui

vesihaudan pitkän aikavälin riskejä.

dosten ulkopuolella toimiva ruohon-

tausta uudelleenohjaten. Moni ympä-

mien unohtamiseksi kritisoiden myös RWE puolsi suunnitelmia syntyvin

työpaikoin ja olemassaolevien resurssien hyödyntämisellä. Yhtiön kautta on mahdollista ostaa tulevia rantatontteja.

KOLMANNEN VALTAKUNNAN PAKKOLUNASTUSAAVE Laajennusaikeet soittivat kelloja myös

alueelle jäävälle asutukselle. Jopa koko-

naisten kylien pakkolunastukset herät-

tivät keskustelua käytetyistä lainkoh08 LIBERO

toimiin pieni, järjestöjen ja puoluesi-

juuritason aktivistiyhmittymä. Pieni protestileiri toteutti metsäalueella keväällä 2012 Waldfest-tapahtuman, Met-

säjuhlan, joka kokosi paikalle eri ryhmiä, paikallisia ja uteliaita kasvoja. Syntyi kipinä valtauskampanjalle.

Kun RWE aloitti avohakkuut, sai se

vastaansa mielenilmausten ja sabotaa-

sien sarjan: kahden kuukauden aikana

poliisi kirjasi yli sata metsäkoneisiin, kaivoskalustoon ja yhtiön muuhun infraan kohdistunutta vahingonte-

»Talvi on tietenkin hiljaista aikaa,

mutta kevään tullen alamme uusin

voimin. Yhteisö ja leiri ovat avoimia tiloja ja projekteja, joiden pariin kukin on tervetullut», N sanoo.»

Mikä tunneliin ajaa? N pohtii tee-se-

itse -aktivismin oppeja.

»Hienoa tässä on tilaisuus tutustua

toimintamalliin, joka elää tekijöiden mukana. Valmiin kampanjaohjelman sijaan toimitaan keskustelevan yhtei-

sön kautta. Se taas mahdollistaa nopeankin reagoinnin. Olen huomannut sen innostaneen paitsi paikallisia,

myös sellaisia, joiden aiempi kokemus vaikuttamisesta nojaa toimintaan jär-

jestöissä tai poliittisissa organisaatioissa. Paikallisia on kehotettu luottamaan oikeuslaitoksen tai poliittisten

elinten kautta vaikuttamiseen, mutta

kun tilanne on vain heikentynyt, moni on turhautunut – ja yllättyy, että mui-

takin konsteja on. Omin käsin ongel-


Saksan sähkö – mitä se syö?

miin tarttuminen auttaa myös herkästi iskevää kyynistymistä vastaan.»

KAJO HORISONTISSA?

HIILEN KÄYTTÖ SAKSAN sähköntuo-

2001 tuotantohuippuun, 170 Twh:iin,

kavälillä 1990–2012. Hiilivoimalla tuo-

2006. Vuoden 1990 jälkeen Saksan ydin-

Hakkuut ovat kohdanneet hidastajan

tannossa on vähentynyt tasaisesti ai-

en, taholta. Kiista koskee energiayhti-

tetun sähkön prosenttilukema on pu-

myös BUNDin, Saksan Maan Ystäviön hakkuulupia, jotka ovat ristiriidas-

sa uhanalaisten lajien suojeluasetusten kanssa.

»Ei RWE tähän lopeta, mutta joka

viivästys haastaa projektin kannattavuutta. Voi olla, että maa pistetään hii-

lihelvetiksi, mutta siinäkin tapauksessa katson, että olemme voittaneet jo-

takin. Kampanja on kohtaamispaikka tekijöille, ideoille ja taidoille – ja jos onnistumme tekemään tästä RWE:lle

riittävän kallista, voi toivoa, että joku toinen miettii kahdesti ryhtymistä

vastaavaan. Ainoa kieli, jota nämä ymmärtävät on raha.

lähteet The European Network of Transmission System Operators for Electricity (ENTSO-E)

donnut aikavälillä 56,7 prosentista 43,5:een. Ruskohiilellä tuotetun säh-

sähkön kokonaistuotantomäärä on laskenut liki 30 prosenttia.

22 vuodessa Saksan sähköntuotan-

kön määrä on pudonnut vuoden 1990

non kokonaismäärä on kasvanut noin

vihiilen kohdalla pudotus samalla ai-

doin tuotetun sähkön osuus on nous-

170 terawattitunnista 150 Twh:iin. Kikavälillä on 140 Twh:sta 115 Twh:iin.

Uusiutuvin energiamuodoin tuote-

Arbeitsgemeinschaft Energiebilanzen www.ag-energiebilanzen.de

tun sähkön kokonaismäärä on noussut

kiinnostuitko?

erbare-Energien-Gesetz/EEG) vuoden

Klikkaa osoitteeseen http://hambachforest.blogspot.de/

aloittaen nopean pudotuksen vuodesta

vuoden 1990 20 Twh:sta 120 Twh:iin. Valtaosa kasvusta on tapahtunut Sak-

san uusiutuvan energian lain (Erneu2000 voimaantulon jälkeen.

Ydinsähkön tuotantolukemat nou-

sivat vuoden 1990 150 Twh:sta vuoden

10 prosenttia. Uusiutuvin energiamuosut kokonaissähkön määrässä 3,6 prosentista 19,9:ään. Syinä ovat pitkälti tuulivoiman sekä biomassan nopeasti

kasvaneet tuotannot. Uusiutuvin ener-

giamuodoin tuotetun sähkön määrä oli vielä 2011 ruskohiilellä tuotettua sähköä vähäisempi, mutta sen arvellaan

ylittävän ruskohiilen lukemat vuoteen 2015 mennessä.

09 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

POHJOIS-AFRIKKA MODE KOLONISAATION UHRINA

KALASTUS, ÖLJY JA MAAKAASU SAAVAT EUROOPAN UNOHTAMAAN MIEHITETYN LÄNSI-SAHARAN. teksti ja kuvat antti kurko

EUROOPAN KOMISSIO on neuvotellut

toisia se, että Euroopan parlament-

rokon kanssa. Viimeksi osapuolet ko-

pimuksen joulukuussa 2011. Sopimus

seen uudet kalastussopimukset Makoontuivat neuvottelupöydän ääreen tammi–helmikuun vaihteessa, mutta siinä ei vielä päästy lopputulokseen.

Kalastussopimuksen lisäksi EU havittelee myös kaupankäynninesteitä purkavan vapaakauppasopimuksen solmimista Marokon kanssa. 10 LIBERO

Neuvotteluista tekee mielenkiin-

viime vuoden syksystä asti solmiak-

ti päätti hylätä vastaavan kalastussokariutui, koska se olisi mahdollistanut kalastamisen Marokon miehittä-

mällä Länsi-Saharan alueella. Tämä taas nähtiin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.

Kansainvälisen lain mukaan mie-

hitettyjen alueiden luonnonvaroja voi


»erityisesti ranskalla on laajoja intressejä alueella.»

ERNIN A

ESPANJA MIELII KALAVESILLE Länsi-Saharan aluevedet tunnetaan yhtenä Atlantin kalarikkaimmista

merialueista. Marokolle onkin tärkeää

aan ja Maliin. Vaikka julkisuudessa on

lanne ja itsenäisyyskamppailu saavat huomiota.

Espanjalla on keskeinen rooli ka-

lastussopimusten kannalta. Maassa

on poikkeuksellisen suuri Länsi-Saha-

raan kohdistuva solidaarisuusliike ja se on myös Länsi-Saharan entinen siirto-

espanjalaisille kalastusyrityksille.

Kalastuskumppanuudesta on myös

taloudellista haittaa paikalliselle vä-

estölle, sillä sopimukset vaikuttavat usein negatiivisesti kehitysmaiden kalastajiin ja paikalliseen kalatalouteen.

Köyhien kalastajien on vaikea kilpail-

le vesille.

ihmisoikeuksien loukkaamisesta.

Ranskan rooli Muammar Gaddafin

huolimatta, että mailla oli hyvät suh-

Sarkozy oli vuonna 2007 saanut Gaddafilta 50 miljoonan euron tuen vaalikampanjaansa. Asenne Libyaa kohtaan kuitenkin muuttui, kun maan

hallinto kohtasi sai kritiikkiä tukemalla Tunisian entistä hallitsijaa Ben Alia.

Julkisuudessa Ranskan takinkääntö nähtiin pyrkimyksenä puhdistaa omaa mainettaan arabikevään keskellä.

Myös Algeria on saanut paljon kri-

siaaliantropologian professori Jeremy maansa terroristeja saadakseen syyn kaventaa kansalaistensa oikeuksia.

Algerialle alueen tilanne on erittäin

kan alueella sekä painetta lähteä etsi-

vaikea: samaan aikaan kun se kamp-

pasta.

jännitteet sen ulkorajoilla kasvavat.

mään parempaa tulevaisuutta Euroo-

omat kalastusaluksensa kiistanalaisil-

sia, on se syyttänyt esimerkiksi Libyaa

Keenan väittää Algerian tukevan oman

lisännyt työttömyyttä koko Länsi-Afri-

koa, mutta EU on silti valmis tuomaan

ka se kestitsee Marokon kuninkaalli-

suurimman osan kalansaalista jättäen tus ja kalansaaliiden hupeneminen on

nusta Länsi-Saharan olevan osa Marok-

luaa pitää niistä tiukasti kiinni. Vaik-

tiikkiä osakseen. Usein siteerattu so-

vain tähteet paikallisille. Ryöstökalas-

ettei yksikään valtio maailmassa tun-

on laajoja intressejä alueella ja se ha-

la suurten eurooppalaisten kalastus-

yritysten kanssa, jotka vievät merestä

tiin lainkaan. Ristiriidan aiheuttaa se,

tisia päämääriä. Erityisesti Ranskalla

teet ja Ranskan presidentti Nicolas

arvoisista kalastusoikeuksista menee

rawit eivät ole päässeet neuvottelupöy-

ta, monet näkevät taustalla kolonialis-

omaa valta-asemaansa alueella. On hy-

rokon esittämistä 36 miljoonan euron

ole kuitenkaan noudatettu, sillä sah-

puhuttu terrorismin vastaisesta sodas-

syrjäyttämisessä oli merkittävä siitä

vin todennäköistä, että suurin osa Ma-

Noin 160 000 sahrawia asuu Lounais-Algeriassa pakolaisleireillä. Ihmiset ovat leireillä täysin humanitaarisen avun varassa, sillä Marokko hallitsee lähes kaikkia sahrawien luonnonvaroja.

Pohjois-Afrikan maihin, kuten Liby-

maaisäntä. Marokolle onkin keskeis-

tä saada Espanjan hallinto tukemaan

ti. Sopimusta neuvoteltaessa lakia ei

Ihmisoikeudet nousevat esiin pu-

viimmät taloudelliset siteet se onnis-

vähemmän sahrawien ihmisoikeusti-

kuva:

ran rauhanoperaatioon MINURSOon.

huttaessa länsimaiden interventioista

tuu luomaan Euroopan Unioniin, sitä

kansan toiveiden ja etujen mukaises-

valvonnan sisällyttämisen Länsi-Saha-

saada eurooppalaisten alukset kalasta-

maan Länsi-Saharassa, sillä mitä tii-

käyttää ainoastaan alueen alkuperäis-

keuttaan estääkseen ihmisoikeuksien

ÖLJYN PERÄSSÄ Mikäli kalastussopimus saadaan solmittua, yksi voittajista on myös Ranska. Sen taloudelliset- ja poliittiset intressit Pohjois-Afrikkaan ovat vahvoja ja

maa tunnetaan Marokon suurimpana tukijana. Ranskan tuki näkyy muun

muassa Länsi-Saharan konfliktin ratkaisun hidastamisena. Maa on käyttänyt YK:n turvallisuusneuvoston py-

syvänä jäsenenä toistuvasti veto-oi-

pailee oman maan islamisteja vastaan,

Kiista Länsi-Saharasta on saanut Maro-

kon sulkemaan rajansa Algerian kanssa. Oman mausteensa soppaan tuo Ma-

lin kriisi, joka voi antaa Yhdysvalloille tilaisuuden perustaa sotilastukikohtia aivan sen etelärajan tuntumaan. Alge-

ria on jo joutunut myöntymään USA:n vaatimuksiin sallia CIA:n tiedustelu-

lennot ilmatilassaan. Tämä on herättänyt huolta länsimaiden pyrkimyksis-

tä ottaa haltuunsa maan suuret öljy- ja maakaasuvarannot.

11 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

MAAPERÄ KÖYHTYY JA SADOT PIENENEVÄT LÄNSIAFRIKKALAISESSA GUINEASSA.

AURINKO KYPSYTTÄÄ TOMAATIT teksti ja kuva heidi auvinen

KUULUU TÖMÄHDYS. Tuuli tönäisee

kaatuneen ja katkenneen puunrungon

Varsinkin siementen hinnat ovat nous-

voimakkaan ja jäätävän kylmän tuulen

kuumempi kuin aikaisemmin. Esimer-

ja satoa pilaantuu. Mutta myytävien

rimmista haasteista on polttavan au-

itää helposti auringosta ja pilaantuvat

vuoksi ei uskoisi, että yksi alueen suuringon lisäämä kuumuus ja kuivuus.

Länsi-Afrikassa Pohjois-Guineas-

sa lähellä Senegalin rajaa on pieni pu-

kiksi nykyään fonion siemenet alkavat nopeammin, joten niiden säilyvyys ja myyntiaika on lyhyempi.»

Paahtava aurinko kuivaa alueen joet

seet, koska maa tuottaa vähemmän

tuotteiden hintataso ei ole noussut. Nykyään torilla ansaitsee vähemmän. Tästä voi päätellä, mitä siitä seuraa.»

MIEHET ENSIN

ja kuivan kauden lopussa vedestä on

Souaré viittaa koko maata kiusaavaan

myös pieni N’djappén noin 1000 asuk-

sestä ja kuumemmasta auringosta ai-

kasvaneeseen köyhyyteen ja ruokapu-

prefektuuriin

kuuluu

kaan kylä. N’djappésta on Malin kaupunkiin muutaman kilometrin matka. Alueen pääelinkeino on maanviljely;

suuri pula. Saharan eroosion leviämiheutuva kuivuus aiheuttavat myös muita ongelmia alueella.

»Maa tuottaa vähemmän ruokaa

kovaan inflaatioon sekä Malin alueen laan. Eniten köyhyys koskettaa naisia ja lapsia. Ruokapula ei ole pulaa lämpimästä ateriasta, vaan enemmänkin vi-

yli 90 prosenttia alueen väestöstä saa

kuin ennen. Se on loputon tie. Koska

tenkin tuottaa yhä vähemmän kuin ai-

jellä tiheämmin, mutta koska viljel-

että perheen pää syö ensin. Naiset ja

pua ja köyhtyy entisestään. Esimerkik-

vain pelkkää pähkinäkastiketta tai pal-

leipänsä viljelemällä maata. Maa kuikaisemmin.

MAA TUOTTAA VÄHEMMÄN

12 LIBERO

»Suurin haaste on aurinko. Se on

naisten kivien kaupunki. Malin hallinnolliseen

Lasten työpanos ruokatuotantoon on korvaamaton.

»Kohonneet hinnat ovat ongelma.

neen voimakkaasti elinikänsä aikana.

metalliseen porttiin. Tänään erityisen

kuva

Souaré, 62, kertoo ilmaston muuttu-

Kaksi vuotta alueella ympäristönsuoje-

luun keskittyneen kansalaisjärjestö In-

digon hankekomitean puheenjohtajana toiminut viljelijä Mamadou Sadio

sato on nykyään pienempi, täytyy villään tiheämmin, maaperä ei ehdi toisi pavuista saatava sato on puolittunut muutamassa vuodessa.»

Viljelijä miettii hetken. Mumisee

pulaariksi ja jatkaa sitten ranskaksi pudistellen samalla päätään.

tamiineista ja monipuolisesta ruoasta.

»Riisi ja kastike jaetaan usein siten,

lapset syövät loput. Kastike on usein muöljyä ja tomaattia.»

Syitä köyhtyneeseen maaperään ja

alueen ilmaston muuttumiseen on monia. Viljelijä pitää yhtenä suurimpana syynä alueen hakattuja metsiä.


»Lähes kaikki puut oli kaadettu en-

nen kuin suojelumetsätoiminta aloitettiin. Puut on kaadettu polttopuuksi

ja aitamateriaaliksi. Kun metsät kaadetaan, siitä aiheutuu huomattavia

ongelmia. Sadekaudella vesi muovaa maata rajummin ja valuu suoraan kyliin, rikkoo teitä. Silloin kylistä ei pääse kulkemaan esimerkiksi kouluun tai sairaalaan.»

SYYTTÖMÄT KÄRSIVÄT ENITEN MUUTTUVASTA ILMASTOSTA teksti heidi auvinen RUOAN ILMASTOVAIKUTUKSIA ei voida

kieltää. Maatalous aiheuttaa 10-12 pro-

senttia kaikista maailman päästöistä. Se on lähes saman verran kuin liiken-

teen tai asumisen aiheuttamat ilmastovaikutukset.

Erityisen suuri osa ruuan aiheutta-

mista päästöistä syntyy typpi- ja fosforipäästöistä, joita aiheuttavat lai-

duntava karja, erilaiset lannoitteet ja metsien hakkaaminen eli maailman hiilinielujen tuhoaminen. Maatalouden päästöjä ei kuitenkaan aiheuta pienviljelijät kehittyvässä etelässä,

vaan teollisuusmaiden laiduntava kar-

ja ja sademetsien raivaaminen peltomaaksi.

Yli puolet maailman köyhistä ihmi-

sistä elää valmiiksi ekologisesti herkillä alueilla, kuten vuoristossa, jokien

suistoalueilla tai kuivien aavikoiden läheisyydessä. Ilmastonmuutoksen

seurauksena rankkasateet, myrskyt, helteet ja muut äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Merenpinta nousee ja

makeutuu jäätiköiden sulamisen seu-

rauksena, mikä pilaa pohjavettä, tuhoaa viljelymaata ja pakottaa ihmisiä jättämään kotinsa.

Globaalissa etelässä lähes 90 pro-

senttia ansiotulosta perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten

maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, metsästykseen sekä matkailuun. Siksi ilmastonmuutos heikentääkin ennen kaikkea köyhimpien ihmisten toi-

lähteet

terveys kärsii, aliravitsemus ja erilai-

Ulkoministeriö, hallitusten välinen ilmastopaneeli IPPC, YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO

meentulomahdollisuuksia. Ihmisten

set puutostilat lisääntyvät kun ruoan-

tuotanto vähenee. Afrikassa maatalouden tuottavuuden ennustetaan puolittuvan vuoteen 2020 mennessä.

13 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

MARX-KRAPULAN JÄLKEEN MARXILAINEN LÄHESTYMISTAPA KIINNOSTAA YHÄ TAMPEREEN YLIOPISTOSSA. teksti tiina heikkilä kuva tom burns

TAMPEREEN YLIOPISTON maine pu-

nostuksen taustalla on myös tyytymät-

sinnäkin katsotaan, että Marxin ajatte-

see niin akateemisissa kuin poliitti-

niiden ihmiskäsitystä kohtaan.

myös omassa ajassamme, vaikka mo-

naisena yliopistona on tunnettu klisissakin piireissä. Marxilaista lähesty-

Tampereen yliopistossa on luettu

mistapaa harrastettiin suomalaisissa

Pääomaa säännöllisimmin lukupiireis-

luksilla, joista kaikki eivät kestäneet

yhdistävät eri tieteenalojen opiskelijoi-

yliopistoissa 60-70-luvuilla eri sovelkriittistä tarkastelua.

Toisaalta opinahjon vasemmisto-

laisen radikaalin edelläkävijän maine

liittyy Tampereen yliopiston historiaan Yhteiskunnallisena korkeakouluna, jonne pääsi myös ilman ylioppilas-

sä vuodesta 2008 alkaen, ja lukupiirit

ta. Marxia tutkivat opiskelijat katsovat

marxilaisen lähestymistavan eduksi yhteiskunnan kokonaisvaltaisen ana-

lysoinnin erotuksena yliopiston nykytrendiin, jossa tieteenalat eriytyvät ei-

lua sellaisenaan voisi ja pitäisi soveltaa

ni asia on toisin kuin Marxin aikana.

Dogmatismia on myös se, että marxilainen teoria ymmärretään maailmanselitykseksi, joka tarjoaa vastauksen mihin tahansa ongelmaan – vieläpä omaa ajattelua juuri vaivaamatta», kommentoi Lahtinen.

POIKKITIETEELLISYYS MARXIN ETU

vätkä keskustele keskenään.

Reaalisosialismin romahdus ja uusli-

opiskelivat. 60- ja 70-lukujen opiskeli-

puolivälissä, jolloin viimeiset Marx-

laisen orientaation. Marxia tutkittiin,

keinen kapinapaikka, jossa ei kaihdet-

jina», kertoo Marx-tutkimusta yliopis-

tutkintoa ja jossa työväenluokan lapset ja-aktivismin aikaan Tampere oli kes-

tu jähmeän instituution kyseenalaistamista.

MARX-TUTKIMUS EI OLE MARXILAISUUTTA 2010-luvulla marxilainen lähestymistapa on jälleen alkanut kiinnostaa akateemisessa maailmassa. Se leviää nyt

yliopiston institutionaalisissa puit-

»Itse tulin opiskelemaan 80-luvun

tutkijat olivat vielä yliopistolla opetta-

tolla luotsannut valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen. Lahtinen

tutustui marxilaiseen ajatteluun Antonio Gramscin kirjoitusten kautta.

Hän on tyytyväinen, että tuli yliopistoon vasta, kun ylipolitisoitunut Mar-

mukaan »akateemisella suvaitsevuu-

della». Moni varttunutkin tutkija oppi pois ja irtisanoutui Marxista. Globaalitalouden ongelmien myötä kiinnostus

heräsi uudelleen ja ylipolitisoitumisen aiheuttama Marx-krapula oli ohi.

»Kun järjestimme Gramsci-seminaa-

»Maailmanselitysmarxismi on eri

nesosa», Lahtinen vertaa 90-luvun

tinen sai perehtyä rauhassa asioihin.

talla on muun muassa vuoden 2008 ta-

kuin vaikkapa marxilaisesti orientoi-

ja niiden marxilainen analyysi. Kiin-

mutta häneen suhtauduttiin Lahtisen

rin 90-luvun alkupuolella, siellä oli täs-

asia kuin Marx tiedemiehenä ja dog-

louskriisi ja sitä seurannut eurokriisi

beralismin nousu hiljensivät marxi-

xin tulkinta oli jo menneisyyttä. Lah-

teissa muun muassa Pääoma-lukupiirin muodossa. Uuden kiinnostuksen taus-

14 LIBERO

tömyys valtavirtaisia talousteorioita ja

maattinen marxilaisuus on eri asia

tunut yhteiskuntatiede. Dogmaattinen marxilaisuus lienee sitä, että en-

tä seminaariporukasta ehkä kymmelamavuosien kiinnostusta nykytilanteeseen. Marx 2010-luvulla -seminaarissa oli lähes sata kuulijaa. Marxilaisessa

lähestymistavassa

olennaista on se, että taloudellinen on


osa yhteiskunnallisia suhteita, eikä

erillisten asiantuntijoiden hallinnassa oleva lohko. Mikko Lahtinen näkee Marxin etuna poikkitieteellisyyden.

»Parhaimmillaan marxilainen ana-

lyysi voi olla oivaltavaa yhteiskuntateoreettista tutkimusta, jossa kyetään

ylittämään tiukkoja ja rajoittavia tieteenalojen välisiä rajoja.»

Mikko Lahtinen katsookin ongel-

maksi nykytiedemaailman fakki-idio-

tismin, josta myös kaikki akateemisen maailman rahoitusmekanismit palkitsevat. »Marxilaisessa kokonaisvaltaisessa analyysissa esimerkiksi »luonto» tai »ympäristö» ei jää vain luonnontieteilijöiden tutkimuskohteeksi,

vaan esimerkiksi ympäristöongelmia ja niihin tarjottuja ratkaisuja on mahdollista tarkastella yhteiskunnallisten

voima- ja valtasuhteiden organisoimisen kannalta.»

Marx 2010-luvulla seminaaria jär-

jestämässä olleet sosiologian opiskelijat Olli Herranen ja Petro Leinonen

kertovat, että seminaarin päämotivaatio oli hälventää Marxin ympärillä olevaa mystiikkaa ja tehdä tiettä-

väksi, että Marx on edelleen relevantti yhteiskuntatutkimuksen lähtökohta 2000-luvulla.

»Tieteellisesti uskottava ja käyttökel-

poinen marxilainen tiede on ihan samanlaista kuin mikä tahansa muukin

uskottava ja käyttökelpoinen tiede, eli se vastaa uskottavalla tavalla tieteenalan kysymyksiin, eli antaa koettelua

kestävää tietoa todellisuudesta. Marxin keskeisiä metodeja ovat kriittisyys

ja materialismi, jotka soveltuvat hyvin kapitalistisen yhteiskunnan ana-

lysointiin», sanoo uuden polven marxilaisesta tieteestä kiinnostunut Herranen.

»Poliittisen menneisyyden lieveil-

miöt eivät anna syytä jättää kirjoja

hyllyyn hiirten arvostelun kohteiksi. Nykyään Marxin lukeminen ei vaadi

minkään tietyn aatteen tai ideologian tunnustamista. Uusi tilanne antaa toi-

vottavasti entistä paremmin tilaa tie-

areilla SaksassaOrpokodissa Koreassa Kult sia www.kvtfinland.org - uusimmat vapaaehtoistyöpaikat ulkomailla! a L Ukrainassa Ashramissa Turkissa Rockfestar saLuonnonsuojelua Malawissa Orpokodissa Kulttuuria IndonesiassaRakennusta Italiassa IslannissaKunnostusta Sloveniassa Maalaus Lastenleiri Ukrainassa Ashramissa Turkissa Saksassa Luonnonsuojelua Malawissa Orp reassa Kulttuuria Indonesiassa Rakennusta okuvausta IslannissaKunnostusta Slovenias Norjassa Lastenleiri Ukrainnassa Ashramiss Rockfestareilla SaksassaOrpokodissa Korea uria Indonesiassa Rakennusta Ashramissa T SaksassaOrpokodissa Koreassa Kulttuuria I Rakennusta Italiassa Valokuvausta Islanniss Sloveniassa Maalausta Norjassa Lastenleiri Ashramissa Turkissa Rockfestareilla Saksas suojelua Malawissa Orpokodissa Koreassa donesiassaRakennusta Italiassa Valokuvaus saKunnostusta Sloveniassa Maalausta Norj Ukrainassa Ashramissa Turkissa Rockfestar Luonnonsuojelua Malawissa Orpokodissa K tuuria Indonesiassa Rakennusta Italiassa V Islan Indonesiassa Rakennusta Ashramissa

kasvata PAREMPI MAAILMA

teellisesti monipuoliselle Marx-keskus-

telulle», kommentoi toista vuotta opiskeleva Leinonen.

15 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

JOUSTA, JOUSTA, JOUSTA! YKSI MONISTA ASIOISTA, joka Suomen poliittisessa mielen-

maisemassa jaksaa hämmästyttää, on kokoomuksen korkea kannatus. Iso joukko ihmisiä kannattaa puoluetta, jonka ajama politiikka on huomattavasti pienemmän osan etujen mukaista. Viime kuukausien aikana kokoomus ja sen

miehittämät »asiantuntijaelimet» kuten Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen yrittäjät, Veronmaksajien keskusliitto ja Finanssialan keskusliitto, ovat viikoittain vaatineet työntekijöiden aseman heikentämistä ja verojen tuntuvaa alentamista yhdessä kokoomuslaisten demarien Sailas ja Vartiainen kanssa.

On ehdotettu matalapalkkaisen työn lisäämistä, nolla-

korotuslinjaa palkkoihin, eläkeiän nostoa, palkka-alennusta iäkkäämmille (eli tuottamattomimmille) työnteki-

jöille, palkatonta karenssipäivää sairausajalle, lisäleikkauksia julkisiin menoihin sekä yhteisöveron liki puolittamista 15 prosenttiin. Lisäksi on vastustettu ympäristöveroja ja

Vuokratyöntekijöiden ja niin sanotuilla nollatuntisopi-

pääomaverotuksen kiristämistä. On myös ehdotettu raami-

muksilla työskentelevien työsuhteet voivat toki olla mo-

ta työehtosopimusjärjestelmästä luopumista.

tamatonta tapahtuu. Jos riitaannut pomon kanssa, vaadit

ratkaisussa jo sovitusta koulutusvapaasta sekä koko sitovasKokoomuksen politiikan voi kiteyttää kolmeen kärkivaa-

timukseen: vähemmän palkkaa, enemmän työtä ja vähem-

män veroja. Työelämään kokoomuslaiset haluavat ennen kaikkea lisää joustoa.

Ainainen puhe joustojen tarpeesta synnyttää kuvan, jossa

työmarkkinat olisivat jotenkin liian kankeat. Oikeisto ha-

luaa heikentää palkkatasoa ja työsuhdeturvaa, koska se kas-

vattaa omistajien voittoja, mutta meille se viestitään tietenkin eri tavalla. Meiltä vaaditaan »vaikean tilanteen ymmär-

lemman osapuolen kannalta joustavia, kunnes jotain odotpalkkasaatavia tai olet liian usein kipeä, voit löytää itsesi

tilanteesta, jossa työvuoroja ei enää tarjota. Puhelin on aamuisin hiljaa.

Tämän lisäksi laittomuudet ovat yleisiä kaikilla työpai-

koilla. Varsinkin lyhyimmissä työsuhteissa olevat nuoret ei-

vät useinkaan tapaa työpaikan luottamusmiestä, jos sellaista edes on. Epäselvyydet lomarahojen, ylityökorvausten ja

irtisanomisten kanssa jäävät liian usein selvittämättä. Nämä »joustot» ovat arkitodellisuutta monelle.

tämistä», »talkoisiin osallistumista», »rohkeutta uudistua»

Mutta joustoja on monenlaisia. Parhaimmillaan joustavuus

koittavat lisää joustoja.

oon, etätyöskentely on mahdollista, sairastamisesta ei ran-

ja »vaikeita mutta vastuullisia päätöksiä» - jotka kaikki tarTyöelämä on jo joustoja täynnä. Moni sinnittelee vasten-

tahtoisesti osa-aikatyössä ja paikkailee riittämättömiä tu-

loja toimeentulotuella. Itsensä työllistäminen on kaikista nopeimmin yleistyvä »uuden» työn muoto. Yhä useampi työntekijä löytää itsensä tilanteesta, jossa myy yrittäjänä

palveluitaan yrityksille. Se tarkoittaa yritysriskin siirtämistä kokonaan työntekijöiden harteille sekä sitä, että kasva-

va joukko on tuomittu yrittäjien olemattomaan sosiaaliturvaan.

tarkoittaa sitä, että työntekijöiden tarpeet otetaan huomi-

gaista ja työntekijät voivat sopia vapaasti vuoroistaan esimiehen kanssa. Nollatuntisopimusten kaltaisissa työsopi-

muksisa ei välttämättä olisi ongelmia, jos työntekijöille olisi turvattu joko vähimmäistuntimäärä tai -palkka.

Työelämää on jo työnantajien toimesta joustavoitettu niin,

että toimeentulon epävarmuus ohjaa koko elämäämme. On

korkea aika haistattaa kakat kokoomuksen talkoille ja alkaa

vaatia sellaisia joustoja, jotka tekevät ihmisten elämästä varmempaa.

Flexa, flexa, flexa! UNDER DE SENASTE månaderna har

att arbetslivet redan är fullt av krav på

i fråga om semesterersättningar, ar-

marknader och längre karriärer va-

tidskontrakt, allt fler tvingas arbeta

ga.

nationella talkon, flexiblare arbetsrit det enda som såväl samlingspartiet som näringslivet talat om.

Man har föreslagit allt från mer låg-

lönearbete och lägre löner till nedskärningar och en chocksänkning av sam-

fundsskatten. Det som helt förbises är 16 LIBERO

flexibilitet. Många kämpar på i delsom freelancare och de som arbetar

betsturer och övertid är mycket vanliArbetsgivarna har redan gjort ar-

via bemanningsföretag eller på noll-

betslivet så flexibelt att den osäkra in-

ligt anställningsskydd. I kortare an-

tid att glömma högerns talkon och is-

timmeskontrakt har ett helt obefintställningar har man sällan ens träffat

någon förtroendeman, och oklarheter

komsten styr hela vårt liv. Det är hög tället kräva flexibilitet som gör människors liv säkrare.

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja


17 LIBERO

hannele richter aino sutinen


TEEMANA INTERNET Netti on muutakin kuin meemejä ja kissakuvia. Vaikka ovathan nekin kyllä tärkeitä. Päätoimittaja nauroi makeasti vielä illalla sängyssä nähtyään aamulla Pohjois-Koreaa johtavan Kim Jong-Unin kuiskaavan maansa sotilaan korvaan »can I eat you?» Vankileireissä ja nälänhädässä ei ole mitään hauskaa, mutta diktaattorille nauraminen helpottaa sivustakatsojan tuskaa. Sairastuneen tuskaa voi helpottaa vertaistuella. Entä kun tukea haetaan, jotta sairaus saisi rauhassa edetä eikä parantuminen pilaisi kaikkea? Aino Nevalainen valottaa aloitusjutussa anoreksiaan sairastuneiden ja sairastuvien pro ana -sivustoja. Pornoa pidetään netin varjopuolena, mutta monia käyttämiämme nettipalveluja ei välttämättä olisi ilman pornoteollisuuden panosta. Mikael Leskisen juttu (s. 20) on kuvitettu nuortenlehti Demin verkkosivujen keskustelupalstalla leviävillä pornokuvilla, joita demittäjät ovat kekseliäästi »siistineet». Kiinassa viranomaiset yrittävät sensuroida internetiä siinä, missä muitakin tiedotusvälineitä. Sensuuri on tehokasta, mutta Eero Suoranta kirjoittaa (s. 22), että suuressa maassa myös netinkäyttäjiä on tarpeeksi, jotta he voivat halutessaan vastustaa valtion otetta netistä. Suomessakin nettisensuuria on, mutta tällä kertaa perehdymme kaupalliseen sivujen suojaamiseen. Pontus Purokuru selittää (s. 24), miksi verkkolehtien maksumuurit on niin helppo kiertää. Miksi journalismin pitäisi menestyä markkinoilla, vaikka tiedontuottamista ei haluta alistaa kaupanteolle? Yksityisyys, henkilöllisyys ja identiteetti ovat nykynetin keskeisiä puheenaiheita. Raisa Musakka lähestyy aihetta verkon valehenkilöiden kautta (s. 26), Mikael Leskinen taas netin yhteisöpalveluista kieltäytymisen näkökulmasta (s. 28). 18 LIBERO

»must tulee PRO-ANA-MATERIAALIIN TÖRMÄÄ HELPOSTI INTERNETISSÄ, JOS LIIKKUU LAIHDUTUKSEEN, LIIKUNTAAN TAI RUOKAAN LIITTYVILLÄ SIVUSTOILLA – TAI TIETÄÄ, MISTÄ ETSIÄ. SISÄLTÖ VOI YLLÄTTÄÄ.

teksti aino nevalainen kuvitus pirjo hakonen


»nothing tastes as good as skinny feels» (mikään ei maistu niin hyvältä kuin laihuus tuntuu). Thinspiration kattokäsitteenä sisältää myös toisen muo-

tonsa, käänteis-thinspirationin, jossa lihavien ihmisten ja rasvaisen ruoan

kuvia julkaistaan kuvotus- ja pelottelutarkoituksessa.

VAARALLINEN VERTAISTUKI Pro-ana-yhteisöjen muodostumiselle on helppo löytää perusteita anorexia

nervosan taudinkuvasta. Syömishäiriöt, etenkin anorexia nervosa, ovat harvo-

ja, ellei jopa ainoita sairauksia, joista sairastunut ei välttämättä tahdo pa-

rantua. Syömishäiriöön sairastuneen elämään liittyy myös usein paljon salailua, joten oman aatemaailman hy-

väksyvät ja kannustavat ihmiset voivat olla yksi syy pro-ana-yhteisöjen vetovoimaan. Yhteisöt ovat verrattavissa

mihin tahansa muuhun laihdutusryh-

mään – tavoitteet ja keinot vain ovat äärimmäisiä ja niiden toteutus ja ideologia fundamentalistista.

Tutkimuksien mukaan vierailut si-

vustoilla aiheuttavat terveillä naisilla

muun muassa negatiivisten tunteiden lisääntymistä, itsetunnon laskua, negatiivisen kehonkuvan muodostumis-

ta, tyytymättömyyttä omaan vartaloon sekä painon ajattelemisen lisääntymistä. Syömishäiriöliitto – SYLI ry:n mukaan sairastuneilla »yhteisöllisyys

muiden samankaltaisesti ajattelevien

kanssa voi olla koukuttavaa ja pitkittää avun hakemista ja toipumista.»

Sivustojen houkutuksen vähentämi-

nen on olennainen osa niiden haitta-

e se kaunis pieni keiju»

vaikutusten vähentämistä. Lailla kieltäminen ajaisi yhteisöt maan alle, ja

salaperäisyys lisäisi ulkopuolisten kiinnostusta. Ryhmäkoheesio kasvaisi Me

vastaan muut -asetelmassa, ja näin yhteisöjen jättäminen olisi entistä vaikeampaa.

Pitkäaikaistavoitteeksi voidaan aset-

PRO-ANA ON LYHENNYS pro anorek-

misen ja liikunnan sekä laihduttujen

taa ihmisten itsetunnon vahvistami-

viittaa näkemykseen, jonka mukaan

ta. Mikäli paino laskee halutulla no-

dostuksen edistäminen. Tavoitteeseen

siasta, »anoreksian puolesta». Termi

anorexia nervosa (laihuushäiriö, F50.0)

ei ole sairaus, vaan elämäntapa. Pro-

anat tavoittelevat laihuutta elämän tärkeimpänä päämääränä, ja kannus-

tavat toisiaan laihduttamaan. Pro-anaaatemaailman jakavat kokoontuvat ja

kohtaavat useimmiten internetissä lukuisilla foorumeillaan ja blogeissaan.

Mitä pro-ana -blogit sitten sisältä-

vät? Pääosa sisällöstä on kirjoittajan painonkehityksen, käytännössä syö-

ja lihottujen grammojen raportoimispeudella, on syömisen ja liikunnan

suhde ollut oikea. Tekstien lisäksi kir-

joittajat julkaisevat usein blogeissaan niin sanottua thinspiration-materiaalia (thin, laiha + inspiration, inspiraatio).

Termi tarkoittaa käytännössä usein kuvia naisvartaloista, joiden ulkonä-

kö vaihtelee hoikista nälkiintyneisiin. Kuviin on usein myös lisätty laih-

duttamiseen kannustavaa tekstiä, kuten malli Kate Mossin lentävä lause

nen ja realistisen kehonkuvan muopäästään konkreettisilla toimilla, joita

voisivat olla esimerkiksi mainoskuvien merkitseminen kuvankäsittelyä käytettäessä sekä painoindeksin alarajan

asettaminen malleille. Lapsille, nuoril-

le ja aikuisille on tärkeää opettaa, että

ulkonäköä keskeisemmässä asemassa ovat ihmisen henkiset ominaisuudet ja taidot – ikään, kokoon, sukupuoleen,

etnisyyteen tai muuhun seikkaan katsomatta.

19 LIBERO


ei nettiä ilman po PORNOLLA ON, HALUAMME TAI EMME, SUURI VAIKUTUS ELÄMÄÄMME - JOS SIIS KÄYTÄMME INTERNETIÄ.

teksti mikael leskinen kuvitus demittäjät LEWIS PERDUE TUTKI vuonna 2002 jul-

kaistussa teoksessaan Eroticabiz: How Sex Shaped the Internet1 pornoteollisuuden vaikutuksia internetin kehitykseen.

Hän toteaa, että »porno on vaikuttanut kaikkien niiden elämään, jotka käyttä-

vät internetiä» ja väittää, että internet »ei olisi koskaan kasvanut niin suurek-

si yhtä nopeasti» ilman internetpornon kaupallista ja teknologista vaikutusta. Perduen teos on jo yli kymmenen

Menestys on johtanut myös siihen, et-

lisuus omaksuu ensimmäisenä uudet

edistykset, ellei se alun perin ollut jo luomassa niitä. Monet yleisimmistä

internetin sovelluksista – kuten pank-

kikorttien vahvistusjärjestelmät, vi-

deoiden suoratoisto (tai »streamaus»), Flash-teknologia, tiedostonjako-ohjel-

mat – ovat pornoteollisuuden aikaansaannosta.

Yksi syy tähän on, että pornoteolli-

suus on taipuvaisempi kokeilemaan

uusia ja riskialttiimpia tapoja tehdä

kuin muilla aloilla menee huonosti. tä pornotyöläisten arvostus ja pornon

hyväksyttävyys yleisesti on kasvanut.

Suuret yhtiöt ovat taipuvaisempia te-

kemään yhteistyötä, kun menestys on

taattua – kritiikistä ja vastaväitteistä huolimatta. Perdue ennusti, että pornon asema valtavirrassa nousee enti-

sestään, ja hän oli luultavasti oikeassa: nykyään esimerkiksi Sexhibition-mes-

mia. Sen sijaan pornoteollisuus näki 20 LIBERO

se, ettei jälkimmäisen omistava Sony

suostunut tekemään yhteistyötä pornoteollisuuden kanssa. Tapaus osoittaa, ettei pornon sanelema kehitys

etene aina teknologisesti parempaan suuntaan. Pornon merkitys saattaa olla elintärkeä; valmistajien on oltava

valmiita joustamaan – oli heidän tuotteensa sitten parempi tai ei.

SEKSI MYY VAIKKA SALAA

grafisen ja seksuaalisen potentiaalin,

ajia ja kuluttajia enää demonisoida.

Voidaan silti kysyä, edistääkö porno

den teknologian kehittämisessä vai

dyntämistä, koska se pelkäsi piratis-

teknisesti ylivertaisen Betamaxin, oli

esillä kulttuurissamme, eikä sen tarjo-

tua bussin kyljessä. Pornografia on nyt

tää. Kun videokasetit ilmaantuivat ollisuus epäröi uuden formaatin hyö-

ta: esimerkiksi avainsyy siihen, miksi

On vaiettu käytäntö, että valmistajat

internetin kehitystä vai ohjaako se si-

markkinoille, Hollywoodin elokuvate-

Tynan, Dan: 12 ways porn shaped the internet: how adult content improved the web’s infrastructure (29.12.08). Luettavissa osoitteessa »pcadvisor.co.uk» 3

myös internetiä edeltävä aikakaudel-

sujen mainoksia voi nähdä keskellä ka-

rahaa, koska se voi yleensä luottaa sii-

hen, että sen tuotteille löytyy kysyn-

VHS-videoformaatti päihitti aikoinaan

2

väitteitään: teknologiamaailmassa on julkilausuttu tosiasia, että pornoteol-

Gross, Doug: In the tech world, porn quietly leads the way (23.4.2010). Luettavissa osoitteessa »cnn.com»

PORNO PORSKUTTAA

dä rahaa.

Pornoteollisuus menestyy silloinkin,

yleisesti tiedostettu, mutta harvoin

teknologian kehitykseen, löytyy paljon

1

vuotta vanha, mutta tuoreempi CNN:n artikkeli2 vuodelta 2010 toistaa hänen

Luettavissa osoitteessa »eroticabiz. com»

kasetit uutena mahdollisuutena teh-

tä? Toimiiko porno kannustimena uumäärääkö se mitkä laitteet ja sovellukset lopulta vakiintuvat ja mitkä eivät?

Tapauksia, joissa pornografialla on

ollut ratkaiseva vaikutus median ja

huomioivat uusien tuotteiden pornovaikka he eivät siitä julkisesti keskus-

telekaan. On mahdollista, että Pola-

roid-kameroiden menestys perustui juuri tähän ulottuvuuteen: seksuaalisiin sivumerkityksiin ja tarkoitusperiin, joita ei tarvitse erikseen korostaa

(eräässä »Swinger»-kameran televisiomainoksessa vuodelta 1965 esitellään

valokuvaa, jossa mies laittaa vitsik-


ornoa

»valmistajat huomioivat uusien tuotteiden pornografisen ja seksuaalisen potentiaalin. »

käästi makkaraa naisen suuhun).

Toinen ilmiö on, ettei pornoteolli-

suus ainoastaan luo uutta teknologiaa, vaan se synnyttää tarpeita, joihin

kehityksen on vastattava. Brittiläisen tietokonelehti PC Advisorin mukaan laa-

jakaistaverkkojen nousu oli yhteydessä tarpeeseen ladata nopeammin pornografisia kuvia.3 Toisaalta internetporno

on yksi suurimmista syistä roskapos-

tin, haittaohjelmien ja huijaamiseen tai harhauttamiseen perustuvien mai-

nosmenetelmien valtavaan määrään. Porno on näin lisännyt myös torjuntaohjelmien kehitysvaatimuksia.

Ottaen huomioon sen, miten suu-

ri internetin merkitys on nykyään, on

pornografian vaikutus arkielämäämme suuri – vaikka emme sitä tiedostaisi

tai hyväksyisi. Mutta porno ei olisi vaikutusvaltainen, jos sille ei olisi kysyn-

tää. Tällaisesta kysynnästä ei voi vastata mikään marginaalinen ihmisryh-

mä. Tästä huolimatta haluamme ehkä ajatella pornon yhä kuuluvan kulttuu-

rin marginaaliin, tietynlaisena aikamme ääri-ilmiönä – jonain, mikä ei loppukädessä edusta mitään tärkeää.

21 LIBERO


22 LIBERO


jokiravut ja ruohomutahevonen kiinassa taistellaan nettisensuuria vastaan

teksti eero suoranta• kuvat richie thimmaiah KIINALAISTEN INTERNETIN käyttäjien lisään-

tuu nettikeskusteluun omasta aloitteestaan ja

missä muutkin ja viranomaisten harkitsemat-

mistuu. Hallinto kehittää uusia valvontakei-

Osa netin aineistosta on pysyvästi sensuroi-

mattomia väännöksiä, joiden huumori vaih-

tyessä myös kamppailu netin vapaudesta voi-

milloin hallinnon käskystä.

tomista lausunnoista syntyy nopeasti luke-

noja, joita netinkäyttäjät yrittävät kiertää.

tavien listalla, esimerkiksi Facebookin ja Twit-

myötä vai tukahtuuko vapaa keskustelu sen-

kusana »lakko». Yleensä sensuuri kuitenkin

VOITTAAKO NETTI KOMMUNISTISEN PUOLUEEN?

sivuille pääseminen estetään niiden julkais-

Internetistä ei kuitenkaan ole pelkkää hait-

tuista hakusanoista jätetään pois paikat, jois-

set auttavat keskushallintoa pitämään paikal-

Demokratisoituuko Kiina netin leviämisen suuriin?

Kiinalainen internet on verkossa kuin oma

tarkasti valvottu leirinsä: ulkopuolella saa

käydä vain rajatuissa paikoissa eikä leirin johtoa saa arvostella. Jotkut leiriläisistä hiipivät

silti ulos tai kokoontuvat puhumaan kielletyistä aiheista – internetissä se nimittäin on-

nistuu paremmin kuin muualla kiinalaisessa yhteiskunnassa.

Vaikka nettiin pääsevät Kiinassa vielä lä-

terin kaltaiset ulkomaalaiset palvelut sekä ha-

elää tilanteen mukaan: länsimaisten lehtien tessa Kiinaa arvostelevia artikkeleita ja sallisa on laajoja mielenosoituksia. Suodatuksesta voidaan luopua, kun asia on vanhentunut

tai kun hallinto julkaisee oman kannanottonsa, jonka se haluaa saavan huomiota netissä.

TAISTELU JOKIRAPUJA VASTAAN

hinnä nuoret, hyvin koulutetut ja kaupun-

Sensuuri vaikuttaa eniten siihen, millai-

sesti. Joidenkin arvioiden mukaan netinkäyt-

ta. Kielletyn aineiston löytäminen vaatii eri-

kilaiset, on sen käyttö levinnyt räjähdysmäitäjien määrä on jo ylittänyt 500 miljoonaa.

Erityisen nopeasti on kasvanut weibojen eli

mikro-blogien käyttö – näitä sosiaalisen me-

dian palveluita hyödyntää noin puolet netin-

käyttäjistä. Niissä leviää nopeasti myös sellainen tieto, jonka valtaapitävät haluaisivat pysäyttää.

KIELLETTY: FACEBOOK JA LAKOT Kiinan hallinto käyttää useita tekniikoita es-

tääkseen kumouksellisena tai moraalittoma-

na pitämänsä aineiston leviämisen. Esimer-

kiksi pääsy joillekin ulkomaalaisille sivuille ja tiedon etsiminen tietyillä hakusanoilla on estetty. Kiinalaisia nettipalveluita vaaditaan sensuroimaan itseään poistamalla viestejä ja

käyttäjien tilejä. Valvonta tapahtuu sekä auto-

maattisten suodattimien että valtion ja netti-

ta tuhanteen. Ei myöskään voida aina sanoa

varmasti, milloin jokin palveluntarjoaja puut-

tisiä äänenpainoja ei tarvitse tukahduttaa kokonaan, kunhan tyytymättömyys ei kasva liian suureksi tai kohdistu Kiinan korkeimpiin johtajiin.

Netissä on elää vahvana myös kiinalainen

den pois itsestään. Netin kautta on organisoi-

kiinnostuneita tai osaa lähteä etsimään sitä. Näin sensuuri rajoittaa varsin tehokkaasti sitä, mikä nousee yleisen huomion kohteeksi.

Käyttäjiä on kuitenkin tarpeeksi, jotta myös

sensuuria vastaan taistelevia riittää. Kielletyille sivuille pääsee käyttämällä VPN-yhteyk-

tää suunnata kansalaisten tyytymättömyytu epäisänmaallisina pidettyjen kansalaisten uhkailua ja häiriköintiä ja hakkerivapaaehtoiset ovat kaataneet Kiinaa kritisoivia sivu-

ja. Osa kansalliskiihkoilusta on puolueen manipuloinnin tulosta, osa spontaania.

Paras todiste internetin mahdollisuuksista

siä ja välityspalvelimia, jotka kätkevät tietolii-

on kuitenkin se, kuinka paljon vaivaa kom-

yrityksiä kierretään viittaamalla kiellettyihin

linnassa. Viime vuonna viranomaiset alkoivat

kenteen sisällön tai sen alkuperän. Suodatus-

aiheisiin samalta kuulostavilla sanoilla tai muilla kiertoilmauksilla. Esimerkiksi sensorit

ovat »harmonisoijia» (puoluejohtaja Hu Jintaon iskulauseen mukaan) tai »jokirapuja» (mi-

kä äännetään kiinaksi samoin kuin »harmonia»), kun taas »ruohomutahevonen» korvaa erään yleisen kiinalaisen kirosanan.

Maassa, jossa televisio ja lehdistö ovat val-

ta levittää tietoa poliittisista skandaaleista ja

vastaavista työntekijöistä vaihtelevat sadas-

antavat sille tietoa ihmisten mieliasta. Kriit-

tyistä vaivaa, ja vain osa kiinalaisista on siitä

takia sen kokoa ja toimintaperiaatteita ei tun-

mikro-blogipalvelu Sina Weibon sensuurista

liset viranomaiset kurissa ja nettikeskustelut

nationalismi, jota ruokkimalla puolue yrit-

taapitävien käsissä, netti on tärkeä vaihtoeh-

neta kovin hyvin. Esimerkiksi arviot suositun

taa Kiinan valtaapitäville. Valppaat kansalai-

seen tietoon netinkäyttäjä törmää sattumal-

yritysten työntekijöiden avulla.

Sensuurikoneiston läpinäkymättömyyden

telee absurdismista pikimustaan satiiriin.

toinen tiedotusväline. Netissä on mahdollis-

munistinen puolue näkee pitääkseen sen hal-

esimerkiksi suunnitella uusia keinoja VPNyhteyksien tunnistamiseksi ja pysäyttämiseksi sekä säädöksiä, jotka velvottaisivat käyttäjiä

rekisteröitymään nettipalveluissa omalla nimellään. Jos uudet rajoitukset pystytään kier-

tämään ja netin käyttö yleistyy hyväosaisten joukon ulkopuolella, voi verkossa leviävä tie-

to lopulta koitua nettileirin vartijoiden kohtaloksi.

painostaa keskushallintoa puuttumaan nii-

hin. Nimettömyyden turvin kiinalaiset voivat avoimesti sanoa, mitä mieltä he ovat kommu-

nistisen puolueen politiikasta ja propagandas-

ta. Kiinalaiset pitävät nettimeemeistä siinä

23 LIBERO


maksumuuri

nousee ja murtuu

HUOLI JOURNALISMIN RAHOITUKSESTA PYSTYTTÄÄ NETTIIN MAKSULLISIA TIESULKUJA.

teksti pontus purokuru • kuvitus teemu raudaskoski

NETTI MAHDOLLISTAA halvan ja vä-

rältä», kirjoittaa HS:n toimituspäällikkö Paula Salovaara.

Hesarin muuria ei ole suunniteltu pi-

man. Samalla sanomalehtien levikit ja

en kannalta liian hankala ja vähentäisi

maksuton. Jos jutut annetaan mak-

kaan, minkälainen muuri on sopivan

koita, että jutut pitäisi kirjoittaa il-

kuihin ja olohuoneisiin ympäri maailmainosmyynnit ovat laskussa. Osa leh-

distä reagoi tilanteeseen pystyttämäl-

lä sivustoilleen maksullisia tiesulkuja. New York Times aloitti trendin vuonna

2011. Kymmenen artikkelia kuussa il-

täväksi, koska sellainen olisi kuluttajimainostajia. Lehdessä lasketaan tarkhankala, jotta riittävä osuus nettilukijoista siirtyy maksajiksi.

Sekä New York Timesin, HS:n et-

maiseksi salliva maksumuuri on tuo-

tä Kauppalehden muurin pystyy kier-

Suomessa Kauppalehti meni maksul-

sa, tyhjentämällä selaimen evästeet

nut lehdelle satojatuhansia tilaajia.

liseksi toukokuussa 2012. Alma Media,

joka kustantaa Kauppalehden lisäksi

meille olis, jos ei haluttas», HS:n kehi-

Esimerkiksi brittiläisen Guardianin ta-

tuotteita ja palveluita. Ilmaisjakemainoksilla. Yhdysvalloissa on paljon lahjoitusten varassa toimivia paikallismedioita.

Mainokset ja lahjoitukset ovat epä-

varmoja rahoitustapoja, ja säätiöt te-

ILMAINEN JA MAKSUTON

sumuurikaan ei välttämättä pelasta

Lehdet perustelevat maksumuureja

teriin jakamat jutut voi lukea ilmaisek-

kansa. »Ajatus siitä, että toimittajien

si. Muuten täytyy maksaa tilauksesta.

tilauksilla.

kierto-ohjeiden leviämistä Twitterissä.

rin», joka antaa lukea viisi artikkelia viikossa. Tilaajien Facebookiin ja Twit-

muutenkin kuin maksumuureilla ja

lulehdet puolestaan tulevat toimeen

»Mä oon vaan ilonen, et muuria ha-

tyspäällikkö Ville Blåfield kommentoi

Viime marraskuussa Helsingin Sanomat

maiseksi. Journalismia voi rahoittaa

tai AdBlock-selainlaajennuksen avulla.

lehdissään maksumuureihin kolmen

otti käyttöön »avoimen maksumuu-

sutta luettaviksi, se ei välttämättä tar-

kana on säätiö. Lehti myy myös oheis-

lutaan puhkoa ja kiertää. Pahempi

vuoden sisällä.

Ilmainen on kuitenkin eri asia kuin

tämään yksityisen selaamisen tilas-

muun muassa Iltalehteä ja Aamulehteä, ilmoitti siirtyvänsä kaikissa sanoma-

24 LIBERO

MUURI ON HELPPO MURTAA

littömän tiedonjakelun ihmisten tas-

sillä, että journalistit tarvitsevat palktekemä työ olisi ilmaista, tuntuu vää-

kevät helposti tappiota. Toisaalta makmediaa. Muurin tuomat lisätilaajat ei-

vät oikein riitä nostamaan esimerkiksi New York Timesiä hankalasta taloustilanteessa.


Lukijarahoitteista laatujournalismia Tammikuussa aloitti Hitaan journalismin yhdistyksen julkaisema Long Play

-palvelu. Sivusto sai huomiota juttu-

assa yhtiöt ovat tehneet todella mittavia voittoja.»

Toistaiseksi LP:n apurahahakemuk-

jen tyylin ja rahoitusmallin takia. Ar-

set eivät ole poikineet avustuksia. Jos

lisia ja ne maksavat 3–6 euroa kappale.

tuotantoon ja oman julkaisualustan

tikkelit ovat erittäin pitkiä ja perusteel-

»Juttuja tehdään kuukausitolkulla.

Eihän tätä voi tehdä ilmaiseksi», pää-

toimittaja Johanna Vehkoo selittää maksullisuutta.

»Se raha, joka me jutuista saadaan,

menee suoraan journalismin tuotan-

tukea saadaan, se menee aluksi juttukehittämiseen.

Verkkolehtien

maksumuurit

on

helppo kiertää. Miten LP:ssä suhtaudutaan siihen, jos joku alkaa levittää sen juttuja ilmaiseksi?

»Luotamme lukijoihimme. Ihmi-

toon, eli juttupalkkioihin ja muihin

set, jotka ostavat meidän juttuja, ha-

Vehkoo huomauttaa, että digitaali-

lismia. En usko, että tällaiset ihmiset

kuluihin.»

sen julkaisun arvonlisävero on 24 prosenttia, paperisen taas 10 prosenttia.

luaa tukea meitä ja lukea hyvää journalähtee levittämään sitä juttua netissä.»

»Jos on sellaisia ihmisiä, jotka si-

Lisäksi julkaisijat ottavat osuutensa.

tä levittää, niin sittenhän ne levittää.

senttia.

lutaan lukea, niin se on mielestämme

Esimerkiksi Apple vetää välistä 30 proSuomen Kuvalehden toimituspäällikkö

Jari Lindholm arvosteli Helsingin Sanomien (5.1.) haastattelussa Long Playn maksullisuutta. Hän ehdotti tilalle mallia,

Jos jutuistamme puhutaan ja niitä hahyvä asia. Uskomme kyllä, että tarpeeksi moni on niistä valmis maksamaan.»

Ensimmäisen kahden viikon aikana

jossa jutut olisivat maksuttomia ja jo-

LP:n avausjutun osti »muutama sata»

»Jos sellainen säätiö ilmaantuisi jos-

vioida, koska Applelta ei ollut vielä tul-

kin säätiö rahoittaisi toimittajia.

tain ja haluaisi antaa meille rahaa, niin ei me pistettäisi hanttiin. Mut-

lut myyntilukuja.

muuttunut tärkeämmäksi kuin kysy-

Vehkoo arvioi, että tällä hetkellä

»Missä sellainen säätiö on? Suomes-

sa ja se, että verkkomaksaminen koe-

journalismia pitäisi tukea säätiörahoi-

tuksella, koska vanhassa printtimedi-

RAHOITUS ON OLLUT ensisijainen nä-

kökulma viime vuosien mediakeskus-

LP:n mallin ongelmia ovat sähkökirja-

sa ei ole ollut sellaista ajatustapaa, että

MIKSI JOURNALISMIN PITÄISI MENESTYÄ MARKKINOILLA?

ihmistä. Tarkkaa määrää oli vaikea ar-

ta eihän se ole meistä kiinni», Vehkoo vastaa.

KOMMENTTI

telussa. Kysymys bisnesmallista on mys journalismista.

Jos journalismi halutaan säilyttää,

formaatin kehittymättömyys Suomes-

pitäisi aluksi tietää, mikä sen tehtävä

taan yhä hankalaksi.

nalismi ylipäänsä paras ratkaisu tie-

on. Onko nykyinen kaupallinen jourdonvälityksen ongelmiin?

Kun yhteiskunnan perinteiset roolit

ja hierarkiat sekoittuvat, tarvitaanko edes erillisiä journalisteja?

Rahoitusta voi miettiä toisesta näkö-

kulmasta. Tieteen ja koulun kaltaiset tietoa välittävät laitokset pidetään tarkoituksella markkinoiden ulkopuolel-

la. Miksi juuri journalismin pitäisi menestyä markkinoiden ehdoilla?

Historiallisesti näin ei olekaan ollut,

vaan »hyvä journalismi on aina ollut tuettua», kuten Columbia Journalism

Schoolin raportissa Post Industrial Journa-

lism kirjoitetaan. Journalismia on tuettu mainosten ja ilmoitusten lisäksi

esimerkiksi postikulujen alennuksilla, lahjoituksilla, valtion tuella ja säätiöillä.

Tieteen ja koulutuksen ihanteena

on tiedon mahdollisimman suuri avoimuus ja julkisuus. Ainakin Suomessa

ajatellaan yhä, että ihanteen toteuttaminen edellyttää maksutonta pääsyä tietoon.

Miksei maksuttomuus voisi samalla

perusteella kuulua myös journalismin ihanteeseen?

25 LIBERO


NETISSÄ KAIKKI ON mahdollista. Monet anta-

»Ihminen, jolla ei ollut omakohtaista koke-

vat verkossa itsestään arkielämää fiksumman

musta aiheestaan, mutta voimakas luottamus

ja menestyneemmän vaikutelman, sillä netti

kykyynsä selittää syyrialaisten

mahdollistaa samaistumisen paranneltuun

kohtalo paremmin kuin syy-

omakuvaan.

rialaiset itse, kaappa-

»Tuunatun» itsen esitteleminen

si kohteensa ää-

voi olla viatonta, mutta mitä sit-

nen ja toitotti sillä

ten, kun massojen sympatiat ke-

oman

ränneen syyrialaisen lesbotytön blogin kirjoittajaksi paljastuukin amerikkalainen heteromies tai palstatilaa saaneen koulukiusaamisen uhrin isän nettikirjoitukset osoittautuvat keksityiksi? Profiilin takaa saattaa myös löytyä ihmisen sijaan

yritys, jolloin tavoite on vaikuttaa ostokäyttäytymiseen.

PARI VALKOISTA VALHETTA Sekä itsemurhan tehneen koulu-

kiusaamisen uhrin Enkeli-Elisan

tarinan tehtailijan, kirjailija Mint-

tu Vettenterän että »A Gay Girl in Da-

mascus» -blogin Amina Arrafina esiintyneen Tom MacMasterin mielestä

tarkoitus pyhittää keinot. Suomes-

sa on koulukiusaamista, ja Syyrias-

sa ei ole helppoa olla homoseksuaali.

Blogien henkilöt olivat keksittyjä, mut-

ta niissä käsitellyt ongelmat todellisia. Riittääkö se, että blogit herättivät keskustelua aidoista epäkohdista, oikeut-

tamaan väärennetyn tekijän ja keksi-

kuvansa

totta toinen puoli teksti raisa musakka

maailmanmukais-

ta näkemystä Syyrian

tilanteesta.»

Nikkanen sanoo

lopputuloksen ol-

leen

vääristynyt,

vaikka oman »hy-

vän tarkoituksensa» sokaisema tekijä ei

sitä

ymmärtänyt.

»Blogi kertoi enem-

män Tom MacMasterista kuin Syyriasta. Koko homma

oli yhden ihmisen narsistinen

kirjoitusharjoi-

tus, ei mikään po-

liittinen uroteko.»

SODASSA JA RAKKAUDESSA KAIKKI ON SALLITTUA Lilly Korpiolan kanssa

Arabikevät-kirjan kirjoitta-

nut Nikkanen on tutkinut

tyn kokemuksen käyttämisen?

sosiaalista mediaa arabimaiden kansannou-

toimittajan Hanna Nikkasen mieles-

on ollut vallankumouksissa?

Enkeli-Elisan tarinan paljastaneen

tä ei. »En osaa kuvitella tilannetta, jossa tekijän väärentäminen tai keksityn väittäminen totuudeksi olisi oikea tai fiksu strategia. Jos huijaus paljastuu, se tekee hallaa hyvälle tarkoitukselle.»

Nikkasen mukaan Arrafin ta-

paus on osuva esimerkki huijauksesta, jonka tekijä ajatteli itsensä hyväntekijäksi olematta sitä. Yhdysvaltalainen MacMaster blogasi keksimänsä tytön nimissä homoseksuaalien vaikeasta arjesta Syyriassa. Blogi sai lukuisia seuraajia ja Arrafin väitetty pidätys tukea LGBT-yhteisöiltä ympäri maailmaa.

26 LIBERO

suissa. Millainen rooli verkon valehenkilöillä »Sitä, miten suuresti Arrafin kaltaiset pal-

jastuneet ja paljastumattomat nettihahmot vaikuttivat tapahtumien suuntaan, on vai-

kea arvailla. Tärkeimmät ihmiset, joiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa vaikutti

arabikevään käänteisiin, olivat kuitenkin

todellisia: Khaled Said, Mohamed Bouazi-

zi, Kairon sinirintaliivinen nainen, Samira Ibrahim, ja lukemattomat bloggaajat», Nikkanen luettelee.

»Heidän tarinansa muuttivat his-

torian kulkua, koska ne olivat totta ja herättivät vastakaikua nimenomaan arabimaiden kansalai-

sissa – siinähän esimerkiksi yhdysvaltalaisen kirjoittajan luoman fiktiivisen syyrialaishahmon on vaikea onnistua.»


SAAKO HYVÄN ASIAN PUOLESTA VALEHDELLA, EDES NETISSÄ? TOIMITTAJA HANNA NIKKASEN MUKAAN VALEBLOGIT JA NETIN TEKAISTUT HENKILÖLLISYYDET OVAT VÄISTÄMÄTÖN OSA DIGITAALISIA YMPÄRISTÖJÄMME.

Fiktio itsessään on asia erikseen. »Sitä saa

tietenkin kirjoittaa, ja on aina kirjoitettukin maailman muuttamiseksi.»

Kun fiktiota ryhdytään väittämään to-

sia huijareita, mutta toimittajien tehtävä on

ymmärtää tämä ja erottaa totuus sepitteestä.»

MIKSI HÄLYTYSKELLOT EIVÄT SOINEET?

tuudeksi, on kysyttävä, mikä voisi olla hyväk-

Nikkanen kyseenalaisti yhdessä kollegansa

nen ei ole sellaista keksinyt yhdessäkään koh-

Kuukausiliitteessä Enkeli-Elisan tarinan to-

syttävä syy salata tarinan fiktiivisyys. Nikkataamassaan tapauksessa.

»Tositarinan kertominen muutetuilla ni-

millä ei tietenkään mene väärentämisen kate-

Anu Silfverbergin kanssa Helsingin Sanomien

denperäisyyden. Sitä ennen lukemattomat toimittajat olivat nielleet jutun purematta.

Nikkasen mukaan paljastaminen ei vaati-

goriaan – joskus joku on rinnastanut Arrafit ja

nut salapoliisin kykyjä.

ta. Lähdettä saa suojata, jos tositarinan kerto-

vilta, enemmän opettavaiselta ainekirjoituk-

eri asia kuin kokonaisen keksityn tarinan ker-

ja menettää tyttärensä ja ottaa yhteyttä enti-

Enkeli-Elisat siihen. Se on mielestäni asiatonminen asettaisi kertojan vaaraan. Se on ihan tominen totena.»

NARSISTISET SOOLOPROJEKTIT JA AMMATTIMAISESTI LUODUT HAHMOT

»Itse tarina alkoi tuntua kummallisen naii-

selta kuin oikealta elämältä: entinen kiusaaseen kiusattuunsa, joka tarjoaa katharsiksen

anteeksiannon yhteisen kirjoitushankkeen muodossa. Ei elämä toimi niin!»

Nikkasen mielestä se, miksi hälytyskellot

Sosiaalisen median keksityt henkilöllisyydet

soivat juuri hänellä ja Silfverbergillä, ei ole

Enkeli-Elisa ja moni muu hahmo ovat synty-

miksi muilla toimittajilla ne eivät soineet.

voi erottaa kahteen ryhmään. »Amina Arraf, neet tekijänsä huomionkipeydestä ja halusta vaikuttaa itselleen tär-

kiinnostavaa. Kiinnostavaa on sen sijaan se,

»Miten oli mahdollista, että kielenkäytön ammattilaiset olivat luke-

keään asiaan, sekä samal-

la kyvyttömyydestä löytää hyväksyttävämpiä keinoja

käsitellä omia murheita tai muuttaa maailmaa.»

Toisena tulevat ammat-

timaisesti luodut hahmot, joiden takana on esimerkiksi yritys tai hallitus. Il-

neet samaa tekstiä huo-

»tavallisen kansan ääni voidaan väärentää oikeuttamaan sodankäyntiä tai ihmisoikeusloukkauksia.»

miöstä käytetään termiä

dettä tarkoittava termi juontuu luonnon nur-

Siihen en osaa vieläkään vastata. Ehkä osa toimittajista oli tehnyt samat ha-

vainnot, mutta sivuuttanut ne ajatellen, että todenmukaisuudella ei ole väliä, tai

että jokin selitys varmaan

löytyy, mutta sitä ei keh-

»astroturfing». Tekaistua ruohonjuuritason mielipi-

maamatta sen puutteita?

taa kysyä, kun aihe on niin tunnelatautunut.»

»Kyllähän nuo syyt tavallaan ymmärtää.

mikkoa jäljittelevästä Astro Turf -merkkises-

Faktojen tarkistaminen voi olla todella kiusal-

»Näitä käytetään yhä enemmän mielipi-

kä loukkaantumaan tai aihe on todella rank-

tä tekonurmesta.

teenmuokkaukseen ja vakoiluun. Toimittajien

pitäisi mielestäni varautua kohtaamisiin myös tällaisten tekaistujen hahmojen kanssa.»

Nikkasen mielestä toimittajakunta, joka

lankesi Enkeli-Elisan tarinaan, on altis lan-

keamaan myös astroturffaukseen, jolloin kyseessä voi olla yhteiskunnallisesti yksittäis-

lista, jos toinen osapuoli on esimerkiksi herk-

ka. Halu luottaa toiseen ihmiseen voi vaimentaa hälytyskellon kilinän. Kaikki tuo on

inhimillistä, mutta toimittajan ammattitai-

toon kuuluu se, että kiusallisetkin kysymykset pitää esittää, huijareiden olemassaolo pitää muistaa ja omaa hälytyskelloa kuunnella.» Ilmiön laajuutta on vaikea arvioida. Varmaa

huijausta vakavampi ongelma. »Tavallisen

on vain se, että valeblogit ja tekaistut henki-

sodankäyntiä tai ihmisoikeusloukkauksia.»

päinvastoin.

kansan ääni voidaan väärentää oikeuttamaan Nikkanen peräänkuuluttaa toimittajien

löllisyydet eivät ole katoamassa mihinkään, »Mikä tahansa sosiaalisessa mediassa suur-

ammattitaitoa heidän kohdatessaan netin

ta nostetta saava ilmiö, joka tarjoaa mahdolli-

»Usein moralisoidaan tarinan keksijän toi-

liittiseen vaikuttamiseen, houkuttelee huija-

valehenkilöitä.

mintaa, vaikka suurin ongelma on median toiminnassa. Netti on tietenkin täynnä erilai-

suuden dramaattiseen huomionhakuun ja poreita. Se on jo väistämätön osa digitaalisia ympäristöjämme.»

27 LIBERO


kun virtuaalinen elämä ei riitä ENEMMISTÖLLÄ TUNTUU OLEVAN PROFIILI JOSSAIN SOSIAALISEN MEDIAN ELI SOMEN YHTEISÖPALVELUSSA. KAIKKI EIVÄT SILTI OLE HALUKKAITA KÄYTTÄMÄÄN NIITÄ. HAASTATTELIMME KUUTTA 21–53VUOTIASTA, JOTKA KAIKKI VÄLTTÄVÄT SOMEN YHTEISÖPALVELUJA.

teksti mikael leskinen kuva kris krüg

SOMEN EDUKSI MAINITAAN usein, et-

me käytämme, määrittää mielestä-

eri virtuaalimaailmassa, jossa heillä

tä. Haastatellut kuitenkin uskovat, et-

hyvin paljon. Haluan pitää käyttöliit-

kavereita vielä lisäksi edustamaan. Tuo

tä ystäväpiiriin on helppo pitää yhteyttä some on parhaimmillaan puutteellinen ja pahimmillaan vahingollinen tapa pitää yhteyttä muihin ihmisiin:

ni meitä ja kokemustamme elämästä

tymäni maailmaan mahdollisimman yksinkertaisena ja lineaarisena.»

»Me emme ole pelkkiä ajatuksen ja

on edustavat profiilit ja sinne kasattu

Facebookin ystäväjono ei ole oikeata kaveripiiriä.»

»Sosiaalinen media luo mielikuvaa sa-

meemien tasolla toimivia olentoja, jot-

Moni on huolissaan myös tietoturva-

likuva on toki kaunis ja ylevä, mutta

ravaruuden välityksellä. Olemme myös

nitsevat, että on parempi pitää yhteyt-

massa tilassa yhdessä olemisesta. Miekyseessä on vain mielikuva. Ihminen

on erittäin ruumiillinen olento, enkä usko sen olevan mielekästä uskotella it-

selleen olevansa jotain muuta. Mikään hymiö ei korvaa hymyä.»

»Ihmiset eivät enää osaa entiseen ta-

paansa tulkita toisten eleitä ja puheen

ka voivat vaivatta toimia pelkän kybe-

ennen kaikkea fyysisiä olentoja. Tarvitsemme nähdä ja tuntea toisia ihmisiä läheisyydessämme, jotta voimme aidosti hyvin.»

Lisäksi some nähtiin jollain lähtö-

kohtaisella tavalla pinnallisena ja teen-

riskeistä. Lähes kaikki kuitenkin maitä internetin kautta kuin ei lainkaan.

Osa näkee internetin merkityksen kas-

vun positiivisena. Toiset uskovat, että

pitkällä tähtäimellä vaikutukset ovat vahingollisia:

»Muutos on ollut evoluutionäkökul-

näisenä ilmiönä:

masta huiman nopea. Elämme mur-

tapahtuu puhtaasti kielellisellä tasol-

’tykkäämispaikkana’, en ole koskaan

naivin alkuinnostuksen aikaa ja vasta

kointi aiheuttaa väärinkäsityksiä, kos-

siihen. Luen mieluummin punnittu-

sävyjä, koska kaikki kommunikaatio

la. Pelkkä tekstin avulla kommuni-

ka tarkalleen se, miten toinen ihminen asian on sanonut, ei välity.»

»Facebook tuli tutuksi lapsellisena

ollut motivoitunut edes tutustumaan

ja, ’hitaita’ ajatuksia harkitussa kontekstissa.»

»FB:sta hehkuu pinnallinen merki-

rosaikaa. Uskon, että elämme vielä etsimme kulttuuriimme ja kehollemme sopivaa tapaa elää diginatiivia elämää.»

»Asia riippuu siitä onko netin käyttö

normaalia kommunikointia täydentä-

Somen koetaan vievän turhan paljon

tyksettömyys. Lopetin kaikkien sosi-

nuttavan todellisuudesta:

heitolla. Sen sijaan, että olisin rehdisti

puolensa. Tiedonvälittyminen on hel-

misistä, huomasin vakoilevani entis-

min näkyvyyttä kuin ennen. Mutta

aikaa, aiheuttavan stressiä ja vieraan-

»Kotona ollessani haluan jakaa ai-

kani ja ajatukseni vain lapseni ja kotitöiden kesken, en päästää ajatuksia-

ni rönsyilemään sinne sun tänne eri mediohin. Haluan olla läsnä kotona – myös ajatuksen tasolla.»

»Se, miten aikaamme ja energiaam-

28 LIBERO

aalisten medioiden käyttämisen kerta-

kiinnostunut muiden ihmisten teke-

ten tyttöystävien elämää, keräileväni ’ystäviä’ sekä kerjääväni kommentteja tai tykkäyspeukkuja hauskoilla sutkautuksilla.»

»Ihmiset elävät näköjään jossakin

vää vai sitä korvaavaa.»

»Sosiaalisella medialla on hyvätkin

pottunut ja taiteilijat saavat helpommielestäni huonot puolet ovat paljon

suuremmat ja suunta on hälyttävä. Jos asiat jatkuvat samaan tapaan, en edes haluaisi ajatella, mihin tämä kaikki saattaa johtaa.»


Tätä kirjoittaessa Facebookissa on

964 330 420 profiilia.

Twitter ylitti viime heinäkuussa

500 000 000 käyttäjän rajan.

Maapallolla elää

7 064 984 332 ihmistä.

Suomen 5 401 267 asukkaalla on

2 267 140 Facebook-profiilia. 1 ruutu = 200 000 suomalaista

42 %

Suomen 25–34-vuotiaista

82 % on Facebookissa.

Tilastot yhteisöpalvelujen käyttäjämääristä ovat suuntaa-antavia. Yhdellä ihmisellä voi olla useita profiileja ja osa käyttäjistä valehtelee ikänsä. Esimerkiksi checkfacebook.com ilmoittaa 18–24-vuotiaiden yhdysvaltalaisten käyttäjien nykyiseksi lukumääräksi 38 653 100, vaikka Yhdysvaltain hallituksen vuonna 2010 teettämän väestönlaskennan mukaan sen ikäisiä on maassa kokonaisuudessaan vain 30 672 088. Facebook ilmoitti viime elokuussa väärennettyjen profiilien käsittävän 8,7 prosenttia kokonaismäärästä. 29 LIBERO


SA

LAINEN VO

MEEMIN KOSTO FACEBOOKISSA ON muodostunut ta-

rikseen söpöjä kissanpentuja ja muuta

luinakin tunnettuja, ties millä teksti-

tää tiukkaan asiaan osattomuudesta

vaksi jaella kaikenlaisia, kai kuvatautettyjä kuvia. Aiheita on kaikenlaisista yleistervehdyksistä, tyyliin »Ihana

aamu, superjaxuhaliterkut teille ikiihqut ystävät!» aina viimeisen päälle

riimitettyihin lyhykäisiin runoihin.

Erityisesti tässä tuntuvat kunnostau-

2010-luvun yhteiskunnassa, ilmastonmuutoksesta ja perustulosta. Ehkä sö-

pöt eläimet vaikuttavat positiivisesti keskittymiskyvyn lisäksi myös kansan luokkataisteluintoon?

Ja tämän on tapahduttava kotimai-

tuneen 40+ naiset. (Havainto perustuu

silla kielillä, tarvittaessa vaikka ilman

havainnointiin.)

paha tapa luoda myös ulkopuolisia. Fa-

täysin kirjoittajan henkilökohtaiseen Mitä vasemmisto ja muut oikea-

mieliset aatteen soturit sitten jakavat? Pommien silpomia pikkulapsia ja kiroilevia Hitlereitä. Voitte arvata kumpi saa enemmän jakoja ja tykkäyksiä, superjaxuhali vai Hitler.

Jatkuvasti puhutaan siitä, miten

vasemmiston ydinviesti ei tunnu tavoittavan ihmisiä. Sanomme kannat-

tavamme arvoja, jotka lähes kuka ta-

kirjoitettua sanomaa, sillä kielellä on

cebookissa on useita hyviä englanninkielisiä (ja varmaan muillakin kielillä

löytyy kaikenlaista, maailmaan mahtuu puhetta) meemisivustoja täynnä

oivaltavia kuvia liikkeen tarkoituksiin,

mutta kun viesti on turhan keskittynyt yhden maan sisäisiin kamppailuihin,

ei niistä ole suomalaisen somen valloittamisessa paljoakaan hyötyä.

Viime liittokokouksessa ehdotet-

hansa voi allekirjoittaa, mutta tämä ei

tiin perustettavaksi tietoyhteiskun-

luvuissa.

sen toiveissa siintää meemityöryhmä,

silti näy valtakunnallisissa kannatusSamaan aikaan netissä (ja valitetta-

vasti ihan reaalimaailmassakin) haa-

huilee sakkia, joka on sitä mieltä, et-

tä itänaapurista pukkaa susia viemään meidän työpaikat ja naiset, ja että vasemmisto puukottaa itseään selkään

julkisella paikalla ihan vaan omaa julkisuudenkipeyttään.

Asian puhuminen sosiaalisessa me-

diassa on tärkeää, mutta aikana, jona liian monen hyvän tekstin alle ilmes-

tyy viiden merkin mittainen tuhahdus

»tl;dr», eli »too long, didn’t read», on vasemmiston aika etsiä uusia työkaluja taisteluvarustukseensa.

S(u)omen poliittisen vasemmis-

ton kannatuksen tulevaisuus voisi olla meemeissä ja kuvatauluissa. Oikea-

mielinen pauhaaminen kaipaa kave-

30 LIBERO

härpäkettä. Nämä tulee tietysti yhdis-

taan keskittyvää työryhmää. Savolaijoka muutaman kauden jälkeen vakiin-

tuu jaostoksi. Rahaa hommaan ei tuh-

lautuisi, koska työryhmä voisi punoa juonia porvarin kampittamiseksi erilaisilla kuvalaudoilla tai irkissä. Samal-

la hoituisi paljon puhuttu tarve löytää vastavoimia kovaäänisille ja agressiivista kieltä käyttäville isämmaarölleil-

le, jotka ovat upottaneet pitkät kyntensä ja hampaansa maamme luetuimpien lehtien keskustelupalstoille.

Vapise internet, sillä kohta pukkaa

semmosta meemiä, että sen muistaa jonnetkin.

SINI SAVOLAINEN Kirjoittaja ei pidä ES:ää jumalten juomana, mutta hyvänä kuomana kylläkin. Kuvalaudoilla hänen kuvansa vaatii tiskivuoroja jaettaviksi sukupuolielinten mukaan.


LUKIJAKIRJE

VIELÄ LOTTOVOITON LUNASTAMISESTA HIENOA, KESKUSTELU ON avattu! Ra-

mea kuin luokkatoverinsa. Ongelman

on helppo tapattaa.» Tämän uhauksen

olemassa rasistista tai suvaitsevaista

ei vaivaunut selvittämään toisin kun

sen kuusivuotias tytär alkoi itkeä hys-

sismi on painava sana. Onko oikeasti kansaa? Ongelma piilee joidenkin ihmisten päässä; kuinka erilaisuus ote-

taan vastaan, kuinka lapsia saa koh-

della ja kuinka heidät kasvatetaan ottamaan erilaisuus vastaan. Entä se

lottovoitto? Onko lapselle lottovoit-

to saada mahdollisuus elää ja kasvaa Suomessa?

tuotti vaikea lukihäiriö, mitä opettaja suomalaissyntyisten oppilaiden kohdalla. En vertaa Suomea toiseen maa-

han, mutta lapsen itsevarmuuden tu-

hoaminen ja yhden vuoden riistäminen hänen elämästään vain siksi,

suu tummaihoista lasta neekeriksi, se ei varmasti viestitä hänen rasistisuudestaan vaan vanhempien asenteista.

Kuinka käy, jos lapsi ei myöhemmin-

kään pääse elämään erilaisten ihmisten kanssa? Huuteleeko hän aikuisena

muille? Sitä emme varmuudella tiedä,

sillä asiaan vaikuttavat moneen muut-

kin tekijät kuten media, persoonallisuus ja itsevarmuus.

On kuitenkin myös valitettavan

yleistä, että aikuiset hyökkäävät lap-

päähänsä. Miksi koulussa ensimmäi-

rättiin tai naittaisi sinut 50-vuotiaalle vanhukselle?» Miksi opettaja kysyy lukiolaiselta, islamilaiseen huiviin son-

nustautuneelta tytöltä, mitä islam sa-

Lapsi saattaa joutua kärsimään jopa

opetustilanteissa. Luokan ainoa maa-

hanmuuttajataustainen lapsi jätettiin luokalle hänen kielitaitonsa vuoksi, vaikka hän puhuu yhä sujuvaa suo-

liian syvät arvet saattavat peittää iloi-

set muistot. Valtaosa ihmisistä on tsuvaitsevaisia, mutta arjesta muistiin

nousevat harvemmin koetut syrjintätilanteet.

Onneksi jokaisella joukosta erottu-

laisia, jotka arvostavat häntä juuri niin

on rikos lähes kaikkien islamilaisten valtioiden lakien mukaan. Vaikka tyt-

tö selventää sellaista tapahtuvan vain sivistymättömissä ja laittomissa olo-

suhteissa ja omansa suku olevan korkeasti koulutettua, kysyy opettaja seuraavaksi »onko sinut ympärileikattu».

Eikä kaikki rasismi iske lapsiin ja

set. Eräs nainen sai vastikään bussis-

saaliin.

En tiedä onko näin, mutta tiedän, että

ympärileikkaus kuulu islamiin ja se

tyttö kertoo asialliseen sävyyn, ettei

ys satuttaa enemmän. Lapsi ei yleen-

aikuiselle, ja se tekee hänestä helpon

nomissa oli Ilta-Sanomien päätoimitta-

valla on ympärillään myös suomalais-

nuoriin. Musliminaiset saavat kuulla

sä osaa puolustautua tai uskalla kertoa

Umayya Abu-Hannan kirjoitus »Lot-

noo tyttöjen ympärileikkauksiin? Kun

sen kimppuun. Hyökkäyksen ei tarvitse olla fyysistä vaan henkinen hyökkä-

muistista.

jan Ulla Appelsin mielestä liioittelua.

nen reaktio on »Pakottiko isäsi tuohon

mat. Kun pieni päivähoitolapsi kut-

lainen kokemus häviä päivässä lapsen

Entä lapsi, joka omasta tahdostaan

suomalaisia, ei ole lottovoitto.

kuulla ja kokea paljon kaikkea rajua. vat suurelta osin ympäristö ja vanhem-

uhkaaja poistettiin kaupasta, ei tuol-

tovoitto jäi lunastamatta» Helsingin Sa-

omasta tahdostaan pukee hijab-huivin

Nuorten suvaitsevaisuuteen vaikutta-

teerisenä ja pissasi housuunsa. Vaikka

etteivät molemmat vanhemmat ole

Lapset ovat herkkiä ja suojattomia

olentoja. Ehkä juuri siksi he saavat

kuullessaan suomalaissyntyisen nai-

paljon kommentteja – myös suomalai-

sa kommenttia huivistaan: »Kuka on pakottanut suomalaisen naisen hui-

viin?» Naiselle myös kerrottiin, kuin-

ka hän on häpeäksi koko Suomelle ja että tuollaiset huorat pitäisi pimeällä

kadulla tappaa. Musliminainen saattaa kuulla kauppareissullaan, kuinka »tuollaiset rättipäät ja niiden kakarat

syntyisiä ystäviä, kollegoita tai suku-

erilaisena kuin hän on. Itse olen työ- ja opiskeluelämässäni saanut paljon po-

sitiivisia kommentteja, ja erilaisuu-

teni herättää ennemminkin toivottua keskustelua kuin hyökkäyksiä. Joukosta erottuva oppii myös suhtautumaan

välinpitämättömästi kaikkialle seuraaviin katseisiin. Niin minäkin. Jos

jostain kuuluu jotain kommenttia hymyilen ja jatkan tietäni. Valitettavas-

ti tämä ei kaikissa tilanteissa toimi ja asialle on tehtävä jotakin.

Erilaisuus on rikkaus; rikkaus, jota

Suomessa kaikki eivät vielä ymmärrä ja loput arvostavat hyvin paljon.

NAHLA HEWIDY Suomen Islamilaisen Neuvoston nuoriso- ja opiskelijalautakunnan puheenjohtaja

Kirjoittaja on hankkinut taustatietoa ja ihmisten kokemuksia eri keskustelupalstoilta ja haluaa suojella vapaaehtoisesti kokemuksiaan jakaneiden yksityisyyttä.

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksista lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista. Nahla Hewidylle lähetetään Äärioikeisto Suomessa -tietokirja (Into 2012).

Libero Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki

31 LIBERO


hallittu pala teksti laura happo kuvat laura happo ja suomi kuvaa -kollektiivi LÖYSIN ITSENI viime syksynä tivaa-

tehtävä oma osuutensa hyvin, jotta ko-

valokuvateoksen tekijötä: »Kuka tämä

on oikeastaan myös keskustelua kuvien

masta taidenäyttelyn valvojalta erään

Suomi kuvaa -kollektiivi on? Kuka nä-

mä kuvat on ottanut?» Koska hän ei osannut vastata ja asia jäi vaivaamaan minua, päätin tavata heidät.

Kyse oli ilmeisesti vain huonosta

tiedotuksesta, sillä Tuomas Linnan,

konaisuus kuulostaisi hyvältä. »Tämä

avulla», Sirviö kertoo. He tekevät mie-

lestään lauseita, joihin jokainen tuo sanan. Lauseista muodostuu yhtenäinen tarina.

LAITESIRKUKSESTA VAPAAT

Juuso Noronkosken, Sauli Sirviön ja

Yhdessä tekeminen tuo ryhmälle myös

luoda kollektiivin ylle mitään turhaa

takin uutta on pienempi, kun on poru-

Matti Tanskasen tarkoituksena ei ole

mystiikkaa; he esiintyvät julkisesti omilla nimillään Suomi kuvaa -kollektiivin jäseninä. »Moni on kysynyt, miksi pidämme homman niin salaperäise-

nä. Ei siinä ole mitään salaperäistä», Linna sanoo.

Mielenkiintoista on kuitenkin tapa

vapauden tunteen. Kynnys kokeilla jo-

kan tuki taustalla. »Kuvataidekentällä on muutenkin melko vähän jakamista tai yhdessä tekemistä», Noronkoski

miettii. Linnan mielestä myös vertaispalaute on hyvä tapa kehittää omaa tekemistään.

Kyseenalaistamalla henkilökohtai-

julkistaa teokset yhteisen nimen alla,

sen tekijyyden he samalla kyseenalais-

toksina.

kijyys liittyy vahvasti taiteen markki-

ei kenenkään henkilökohtaisina tuoKaikki alkoi siitä, kun ryhmä ryh-

tyi tekemään Basso-lehden sivuille kuvablogia, joka leikitteli dokumentaarisella valokuvauksella. Keväällä 2011 he

pitivät ensimmäisen yhteisen näytte-

lyn, joka luonnostaan muotoutui yhdeksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

tavat taiteen institutionalisuuden. Tenointiin ja perinteiseen käsitykseen taiteilijuudesta. »Kyllä se on jotenkin

tässä ajassa ja uudenlaisessa energiassa. Ihmiset haluavat tehdä taas asioita yhdessä. Se näkyy myös taiteessa», Tanskanen sanoo.

Suomi kuvaa -kollektiivin jäsenet halu-

Kollektiivin jäsenten kuvat sopivat

avat haastaa henkilökohtaisen tekijyy-

ti niitä voisi luulla yhden tekijän otta-

misen ei tarvitse olla välineorientoi-

tyylillisesti hyvin yhteen. Hämääväs-

miksi. »Emme sovi etukäteen mitään

tiettyä teemaa. Kaikki vain kuvaavat omilla tahoillaan, ja sitten lopuksi kat-

sotaan, mitä tästä saisi aikaan», Tans-

kanen kertoo. »Kyse on ennemminkin

den lisäksi tekemisen tavat. Valokuvaatunutta kalliiden laitteiden sirkusta. Useat heidän teoksistaan on kuvattu

pienillä pokkarikameroilla, mikä tuo niihin rosoista estetiikkaa.

Porukka vaikuttaa siltä, että he teke-

hyvästä editoinnista kuin siitä, että

vät tätä yhdessä, koska todella nautti-

tavalla. Kiinnitämme huomiota tyy-

vat jakavansa samanlaisen tavan kat-

me kaikki kuvaisimme juuri samalla

lilliseen ja kerronnalliseen yhtenäisyyteen», Noronkoski selventää.

He vertaavat tekemisen tapaansa

bändissä soittamiseen: jokaisen on

32 LIBERO

vat toistensa seurasta. He myös sano-

soa maailmaa. »Mä aina odotan sitä hetkeä, kun kuvat laitetaan pöydälle

ja näkee toisten ottamat kuvat», Sirviö sanoo.


apeli

SUOMI KUVAA -KOLLEKTIIVIN JÄSENET HAVAINNOIVAT YMPÄRISTÖÄÄN VALOKUVAAMALLA, JA KOKOAVAT KUVISTA YHTEISTEOKSIA. PARASTA ON TUNNE YHTEISESTÄ ONNISTUMISESTA.

Matti Tanskanen, Tuomas Linna, Sauli Sirviö ja Juuso Noronkoski tai Juuso Noronkoski, Sauli Sirviö, Matti Tanskanen ja Tuomas Linna.

»he tekevät mielestään lauseita, joihin jokainen tuo sanan.»

33 LIBERO


SUOMEN TYÖVÄEN LIIKKEEN HISTORIA, OSA 3

sotatila kaventaa Eduskunnan ensimmäinen istunto sodan jälkeen 19.5.1918. Vasemmiston edustajista oli paikalla vain Matti Paasivuori, joka oli sanoutunut irti aseellisesta kapinasta.

SUOMEN TYÖVÄENLIIKKEEN HISTORIAN KOLMANNESSA OSASSA AJAUDUTAAN YRITTÄMÄÄN VALLANKUMOUSTA. teksti markus heikkinen kuvat työväen arkisto / foto nyblin ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA muut-

ti Suomen kauppasuhteita, kun tärkeät Saksan markkinat korvautuivat so-

tatarvikkeiden Venäjän-viennillä. Sotatila lisäsi keinottelua; Suomessa

tarvittavia elintarvikkeita alettiin vie-

dä Venäjälle, sillä Suomen pankki oli pakotettu pitämään ruplan vaihtokurssia markkina-arvoa korkeampa-

työväen järjestyskaartit. Venäjä oli val-

mutta vuoden 1916 eduskuntavaaleis-

mikä heijastui Suomeen lisääntyvänä

sotatilan vallitessa eduskuntaa koolle, sa Sosialidemokraattinen puolue sai 103 paikalla enemmistöaseman.

VENÄJÄN PORVARIVALLANKUMOUS Vuoden 1917 »Helmikuun vallankumo-

uksen» seurauksena kansalaisoikeudet palautuivat Suomessa. Eduskunta

lakkojen ollessa kiellettyjä. Työväen-

liikkeessä pelättiin saavutettujen etu-

enliike kasvoi ja radikalisoitui, minkä seurauksena puolueen johdon ja joukkojen väliset erimielisyydet tulivat selkeämmin esiin.

Eduskunnassa SDP otti julkiseksi ta-

joka ei halunnut menettää venäläisten

sialidemokraatti. SDP:n yritykset saa-

da työväestölle myönteisiä uudistuksia kilpistyivät porvarien vastustukseen.

Kevään aikana nähtiin lakkoaalto,

ja sittemmin muille teollisuusaloille.

yhdistysliike ei kyennyt vastustamaan

Poliittisia vapauksia nauttinut työvä-

(hallitus) johtoon nousi maltillinen so-

ripuolueiden muodostaman senaatin

Työnantaja käytti sodan synnyttä-

palkkojen alennukset, mitä ammatti-

työttömyytenä ja elintarvikepulana.

voitteeksi Suomen itsenäistymisen.

jonka ansiosta kahdeksan tunnin työ-

mää epävarmuutta hyväkseen ja aloitti

lankumouksen jälkeisessä kaaoksessa,

aloitti toimintansa, ja SDP:n ja porva-

na. Elintarvikepulasta kärsivät eniten kaupunkien työläiset.

34 LIBERO

jen menettämistä. Tsaari ei kutsunut

päivä saavutettiin ensin metallialalle Myös maaseudulla lakkoiltiin saman

tavoitteen puolesta, mutta sitä vastus-

tivat voimakkaasti porvarit, jotka pe-

rustivat järjestyskaarteja etujensa puo-

lustamiseksi. Samaan aikaan syntyivät

Vaatimus pelotti osaa porvaristosta, tukea sosialistienemmistöisen edus-

kunnan ja radikalisoituvien joukkojen edessä. Venäjän väliaikainen hallitus

kaatoi eduskunnan hyväksymän itse-

näisyyttä lisänneen valtalain ja hajotti eduskunnan. Porvaristo pani luokkae-

tunsa kansallisen edun edelle ja asettui yhdessä työväenliikkeen pyrkimyksiä vastaan.

Kesällä 1917 parlamentaarinen tie

oli ajatunut umpikujaan, ja joukkojen

mieliala alkoi kääntyä vallankumouk-


a vapauksia selliseksi. Aloitteellinen toiminta siir-

tinen internationaali tunnusti maail-

työntekijät» jäivät työttömiksi. Lakot

joukoille. Työväenliikkeen kasvua pe-

sen», ja SKP muutti linjaansa maltil-

työtaisteluja kuitenkin voitettiin, eri-

tyi nälkiintyville ja radikalisoituville lästyneet porvarit saivat eduskuntavaa-

leissa joukkonsa liikkeelle, ja sosialistienemmistö oli mennyttä.

YLEISLAKOSTA SISÄLLISSOTAAN Lokakuun vallankumous sai porvaripuolueet tekemään täyskäännöksen

itsenäisyyspolitiikassaan: Porvariston

manvallankumouksen »lykkääntymilisemmaksi pyrkien luomaan pohjaa

vallankumoukselle julkista ja maanalaista toimintaa yhdistellen. Sen toi-

keen toimintaa rankoin keinoin.

1920-luvun ajan oikeistoporvarit näki-

REFORMISTIT PARLAMENTISSA

tään: SDP teki reformistista politiik-

dostettiin porvarillinen senaatti, joka

vat reformistista työväenliikettä kamp-

irrotti Suomen Venäjästä.

Marraskuussa alkanut yleislakko

kärjisti tilannetta entisestään, ja lak-

koon liittyvät levottomuudet vaativat kuolonuhreja. Nälkä, pula ja pettymys

parlamentaariseen toimintaan veivät

demokraattiset porvarit, jotka tarvitsipaillaakseen porvariston oikean laidan autoritaarisia pyrkimyksiä vastaan.

Näin moni vanhan työväenpuolueen vaatimus ajettiin läpi eduskunnassa.

toon. Lopulta työväenliike pikemmin-

kin ajautui vallankumoukseen. Yritys johti raakaan sisällisotaan, jossa punaiset kärsivät tappion.

TYÖVÄENLIIKE VALKOISESSA SUOMESSA

ka SKP:n maanalainen organisaatio oli käytännössä toimintakyvytön vangitsemisten jäljiltä, ei kommunismia kukistettu kokonaan.

Vuonna 1929 maailmalla riehunut

set ristiriidat kärjistyivät: demarien

osallistuminen ja porvareiden kanssa

ajan hyödyksi valmistautuen yhteenot-

parempien työehtojen puolesta. Vaik-

SDP muuttui »työväenliikkeen oi-

tuksen vuosina 1926-27.

ollut päättäväisyyttä pidättäytyä parlataa vallankumousta. Porvaristo käytti

kaa parlamentissa ja ay-liike taisteli

talouskriisi vaikutti myös Suomeen, ja

keiston» vaikutuksesta joukkoliikkees-

mentaarisessa toiminnassa eikä aloit-

vät sisällissodan voiton valuvan käsis-

SDP muodosti jopa vähemmistöhalli-

työväenliikettä vallankumouksen tielle, eikä liikkeen erimielisellä johdolla

maiden työväenjärjestöiltä.

HAJAANNUKSEN JA FASISMIN KOURISSA

liisi esti vasemmistolaisen työväenliik-

Reformistinen SDP sai liittolaisekseen

Saksan tuenlupauksien rohkaisemana

tyisesti kun ne saivat tukea naapuri-

minta oli hankalaa, kun poliittinen po-

etujen mukaista oli itsenäistyä Venäjästä mahdollisimman nopeasti. Muo-

murrettiin rikkurityövoimalla. Joitain

tä vaaliorganisaatioksi, ja hallitukseen tehty yhteistyö hyväksyttiin puolueessa pikkuhiljaa, vaikka puolueen »kes-

kusta» haikailikin vanhan työväen-

puolueen linjoille. SDP:n ja SKP:n välit olivat todella kireät; olivathan heidän

veljespuolueensa olleet eri puolilla barrikadeja Keski-Euroopan 20-luvun alun vallankumouksissa.

SDP:n sisällä reformismia vastusta-

samaan aikaan työväenliikkeen sisäi-

huomattua, etteivät he saa haltuun-

sa ay-liikettä sisältäpäin, heidän hallussaan olevat liitot jättivät keskusjär-

jestön. SKP kehotti rajan takaa joukkojaan pidättäytymään yhteistyöstä

sosialidemokraattien kanssa. Ammat-

tijärjestö jäi kommunistisen internationaalin linjalla olevien kommunistien

käsiin, ja vuoden 1929 lopulla alkoi epäonnistunut yleislakkoyritys poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Samaan aikaan maassa nousi ääri-

Sisällissodan seurauksena työväenlii-

nut siipi perusti oman puolueen, Suo-

oikeistolainen Lapuan liike, joka otti

demokratia ei toiminut, reformismi ei

toimi Venäjältä operoineiden kommu-

semmistolaisen työväenliikkeen toi-

ke jakaantui: koska edustuksellinen

saanut kenttää puolelleen, mutta toisaalta SDP ei ollut kehittynyt vallankumouspuolueeksi bolsevikkien mallin mukaan. Liikkeen toinen laita tuo-

mitsi kapinan ja lähti rakentamaan reformistista puoluetta. Vasen laita

piti vallankumousyrityksen ongelmana vähäistä valmistautumista ja määrätietoisuuden puutetta. Liikkeen joukot keskittyivät hengissä pysymiseen ja organisaatioiden elvyttämiseen.

Venäjälle pakeni tuhansia punaisia,

joista tuli leninistejä yhdessä yössä. Rajan takaa johdettu SKP aloitti jyrkällä

men sosialistisen työväenpuolueen, ja nistien kanssa näiden maltillistettua politiikkaansa. Puolue kuitenkin kiellettiin vuonna 1923,

ja siitä lähtien työ-

väenliikkeen vasen laita osallistui vaa-

leihin vaalijärjestön avulla. Vaaleissa SDP

hemmäs 30 prosent-

mistolaisen työväenliikkeen

ryhmä

erotettiin lainvastaisesti nasta,

eduskun-

mutta

la-

pualaiset ja porvaripuolueet vaativat

perustuslain muu-

tosta, joka kieltäisi

tia äänistä, kun taas vasemman siiven

liikkeen toiminnan kokonaan. SDP:n

Suomeen jääneet vasemmistolaisen

porvaririntama ajoi lapualaisten vaati-

kannatus jäi alle 15 prosenttiin.

ja boikotoimaan laillista ay-toimintaa

pula ja valkoisten valta-asema mah-

Vuoteen 1923 tultaessa kommunis-

uhkailulla. Vasem-

sai 1920-luvulla lä-

työväenliikkeen toimijat saivat johta-

rakentaen uutta aseellista kapinaa.

minnan kieltämisen väkivallalla ja

»nälkä, pula ja yleinen pettymys veivät työväenliikettä vallankumouksen tielle.»

linjalla. Sisällissotaa seuranneina vuosina se kehotti työläisiä vaalilakkoon

asiakseen kommunismin ja muun va-

van aseman ay-liikkeessä. Työpaikka-

dollistivat kovat keinot ay-liikettä vas-

taan: johtajia vangittiin ja »hankalat

kompromissiehdotuksista huolimatta

mukset läpi. Näin laman ja äärioikeis-

ton nousun kohtasi työväenliike, jos-

sa toimintavapaudet oli vain SDP:llä ja sen haltuun siirtyneellä lamaantuneella ay-liikkeellä.

luettavaa Tauno Saarela: Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923 Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 75 vuotta, osa 1 1899-1937. Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 1975 35 LIBERO


KRITIIKKI

kadonnut suuruus MUSIIKKIDOKUMENTTI RODRIGUEZISTA SAA USKOMAAN, ETTÄ POP-MUSIIKILLA VOI OLLA SANOMAA JA SITÄ LUODAAN MUISTAKIN KUIN RAHASYISTÄ. teksti mikko pihkoluoma

DETROITILAINEN

folk-muusikko

Rodriguez sai 1970-luvun alussa levityssopimuksen, joka poiki kaksi albu-

mia. Kiittävistä arvioista huolimatta levyt myivät kehnosti, joten levytysso-

pimus purettiin. Rodriguez lopetti musiikin säveltämisen ja teki pienipalkkaisia töitä rakennustyömailla.

Rodriguez syntyi työväenluokkai-

seen meksikolaisperheeseen. Kap-

paleidensa lyriikoissa hän keskittyi kaupunkilaisköyhälistön ahdinkoon. Hänen tietämättään näistä löytyi kaikupohjaa Etelä-Afrikassa, jossa apart-

heidia vastustavat kokivat Rodriguezin sanoman omakseen. Vuonna 1977

julkaistu kokoelmalevy At His Best ylitti Etelä-Afrikassa platinalevyn rajan. Paikalliset muusikot esittivät omia

versioitaan Rodriguezin kappaleista. Rodriguezista tuli vastakulttuurinen

ilmiö ja kanava tunteille, joista ei ollut helppo puhua. Hänen askeettinen

elintasonsa ei tästä menestyksestä noussut, sillä rahat jäivät levy-yhtiön omistajien taskuun.

Ruotsalaisen Malik Bendjelloulin

ohjaajama dokumenttielokuva Searching For Sugar Man (2012) kertoo Rodriguezin kadonneesta musiikista ja sii-

tä, mitä se merkitsi eristyksessä olleessa Etelä-Afrikassa. Dokumenttina

Bendjelloulin esikoisohjaus ei ole poikkeuksellinen tai erityisen kekseliäs,

mutta sen valttikorttina toimii satu-

mainen tositarina, joka liikuttaa ja mietityttää. Jos haluaa säilyttää yllätysmomentin elokuvaa katsoessa, lukeminen kannattaa lopettaa tähän.

EI MENESTYKSEN TÄHDEN Dokumentti kerrotaan pitkälti etelä-

afrikkalaisen musiikkitoimittajan näkökulmasta. Toimittaja alkoi selvittää

muusikon taustoja internetin välityksellä 1990-luvun puolivälissä. Kuten

muutkin Etelä-Afrikassa hän luuli 36 LIBERO


KRITIIKKI

kevyttä suomireggaeta teksti feniks willamo Rodriguezin kuolleen nuorena oman

SUOMEN RYTMIMUSIIKKIKENTTÄÄ

käden kautta. Tietoa löytyi niukas-

jo vuosia rikastuttanut Posteljoo-

nettisivun. Läpimurto tapahtui, kun

bumin kera. Taustalla tuntuu täl-

ti, joten hän perusti asialle omistetun Rodriguezin tytär otti yhteyttä toimittajaan. Musiikki-intoilijan toive oli

totisinta totta: Rodriguez oli sittenkin elossa ja asui edelleen Detroitissa.

Ohjaaja panttaa käännettä elokuvas-

sa tarpeettoman pitkään, sillä se tuntuu ainoalta mahdolliselta suunnalta, jonne tarinaa ollaan kuljettamassa.

Käännettä seuraava kiertuemateriaa-

na & Ystävät on täällä taas uuden al-

lä kertaa olevan ihan koneistoakin,

kumentti onnistuu välittämään liikuttavan tunnelman ensimmäiseltä

Etelä-Afrikan keikalta. Rodriguez saa hysteerisen vastaanoton eikä tunteiden aitoudesta ole epäilystäkään. Tois-

Posteljoonan musiikkia voi suo-

kuuntele, sen verran on myös pop-

levy, jolta voi bongata monet reggae-

kliseet, mutta yhtyeen ote ja asenne ovat sen verran raika ja aito, että

moiset painuvat nopeasti unholaan. Levyn avaava nimikkoraita esit-

Talvella miellyttää tiukasti rullaaval-

Kaavamaisuudesta huolimatta do-

vibat, jotka kappale aiheuttaa.

suuteen. Uuteen multaan on tasavahva

si nousta suuremman yleisön tietoi-

nan kliseiltä elokuvan pelastaa Rodrikäyttää hienosti.

nutta häiritsevät hienoiset Mamba-

sitella myös niille, jotka eivät nor-

telee yhtyeen lempeää puolta. Suo-

guezin kaunis musiikki, jota osataan

mitään vikaa, mutta allekirjoitta-

jonka avulla Posteljoonan retkue voi-

li on niin hurmoksellista, että aiempi tyhjäkäynti korostuu. Kuvakerron-

le. Maailman kaunein -sinkussa ei ole

maalisti reggaeta, skata tai räppiä elementtejä läsnä. Lyriikat eivät ole

teemoiltaan kovin raskaita – keulakuva Joonas Kortesmäki laulaa rak-

kauuden ja kaukomaiden kaipuun kaltaisista tunteista.

Niin kuin yleensäkin rytmimu-

men karuja sääolosuhteita routiva

siikkia esittävät orkesterit, myös

la poljennollaan. Pisteet on jo tässä

millaan elävänä. Levyltä nyt vain

vaiheessa levyä pudotettava räppiosuuksista vastaavalle Paha-Nuutil-

Posteljoona & Ystävät on parhaimpuoliksi välittyvä energia pääsee live-tilanteessa todella valloilleen.

mitä pidempi, sen donnerimpi

tuvilla kiertueilla reaktio pysyy lähes

teksti kaisu suopanki

puolella annetun vertailun Bob Dyla-

JÖRN DONNER ON tehnyt 60 kirjaa,

voirin, mutta ei lopulta juurikaan

Searching For Sugar Man ei nouse me-

minut kansanedustajana, europar-

kusteluja tai elettyjä hetkiä. Mitä

samana, mikä saa dokumentin alkuniin tuntumaan perustellulta.

nestyksen silmittömäksi ihannoin-

niksi. Dokumentissa paljastuu viime metreillä, että Rodriguez on lahjoit-

tanut suurimman osan kiertueidensa tuotoista lapsilleen ja hyväntekeväi-

18 elokuvaa, voittanut Oscarin, toilamentaarikkona ja diplomaattina,

saanut professorin arvonimen sekä

harrastanut elämässään enemmän seksiä kuin moni kuvitelmissaan.

syyteen.

Mammutti on lähes 1200-sivuinen

Elokuva on myös jännittävä muis-

järkäle, joka koostuu 32 pienemmäs-

sa maailmassa jokaisella kansalla on

Päähenkilö on »J» ja kertoja Fredrik

omat erikoiset mieltymyksensä. Viih-

deteollisuus on täynnä yllätyksiä, joita ei voi ennustaa. Erityisen hyvin muistutus sopii suomalaiseen elokuvakenttään, jossa riskien lievittämiseksi tunnutaan seuraavan yhä tarkemmin elo-

kuvien menestystä Pohjois-Amerikan markkinoilla.

searching for sugar man elokuvateattereissa 22.2.2013 alkaen.

asiaa useamman sivun verran.

Teksti on paikoin kovin katkeraa.

tenkin ex-vaimojaan. Hän tuntuu

kompastuu perisyntiinsä itsekeskei-

tutus siitä, että alati globalisoituvas-

sijaan vaikkapa ruutanoista riittää

duttavat muistelmat, mutta Donner

nen uutta kiinnostusta musiikkiinsa. tuttaa varmasti monia.

naisneuvoja J antoi Niinistölle? Sen

Donner kritisoi muun muassa Paa-

olevan mahdotonta kirjoittaa puu-

70-vuotiaan Rodriguezin valinta pohdi-

avaa heidän kanssaan käytyjä kes-

Näistä lähtökohdista kuvittelisi

syyteen. Hän elää edelleen niukkaa elä-

mää samassa talossa, jossa hän eli en-

Posteljoona & Ystävät Uuteen multaan Slipoveri Records 2013

tä »kirjasta» ja yhdestä kuvakirjasta. Kock , Donnerin alter ego ja keino

päästä puhumaan kolmannessa per-

vo Haavikkoa, Väinö Linnaa ja tie-

olevan kaikkien yläpuolella, etenkin porvariston. Silti vanhoilla päivillään hän yhä katsoo Linnan juhlia

ja pohtii, miksi ei ole enää kutsuttu-

jen listalla. Monta kertaa kirjaa lukiessa tekisi mieli huutaa itsesäälissä pyöriskelevälle Jörnille: »Skarppaa!»

Marxin Pääoman tavoin Mammutti

soonassa. Tarina seuraa J:n elämää

olisi kaivannut tehokasta ja säälimä-

tarinoiden kautta. Aina ei voi tietää,

missaan Donner ei sellaiseen suostu-

päiväkirjamerkintöjen, kirjeiden ja mikä osa on totta, mikä väritystä.

Teoksen suurin ongelma ei ole pi-

tuus tai tapahtumien puute vaan se,

minkä Donner on päättänyt kuvailla ja minkä jättää kertomatta. Hän

namedroppailee häpeilemättä muun

muassa Brodskyn, Brechtin, Nerudan, Laxnessin, Sartren ja de Beau-

Jörn Donner Mammutti Otava 2013

töntä kustannustoimittajaa. Narsisnut. Lopputulos on niin uuvuttava,

ettei kirjailija itse ole sitä valmistumisen jälkeen alusta loppuun luke-

nut. Miehen oma twiitti helmikuulta kuvastaa sekä miestä että kirjaan-

sa: »Pohdin, vetäytyiköhän Paavi, koska hän ei olisi muuten ehtinyt lukea Mammuttia».

37 LIBERO


kodinsuuruinen näyttämötila PERHEET, NAISET JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA. HELSINGIN TEATTERIELÄMÄN KEVÄÄN ENSI-ILLOISTA MONI KÄSITTELEE RUHJEISTA IHOA TAI PERHEENSISÄISTÄ PAHOINVOINTIA. teksti sanna uuttu • kuva minna kurjenluoma ELÄVÄN YLEISÖN EDESSÄ on yhtä lail-

Jaana Taskisen kirjoittama ja oh-

la kanonisoituja klassikoita, Maria Jo-

jaama Hylkääminen käsittelee äidin ha-

manin Hyvää yötä äiti (1983), kuin uutu-

puoleen, naisiin projisoituja myytte-

tunin Huojuva talo (1965) ja Marsha Norkaisiakin.

Laura Gustafsson dramatisoi esi-

koisromaaninsa Ryhmäteatterin näyt-

tämölle. Irvokkuuden, poliittisuuden ja naurun rajoilla rynnivä kabaree,

Huorasatu, pilkkaa seksistisiä miehiä, useimpia naisrooleja, normaaliuden

kaipuuta ja aristoteelista draamaa. Sakari Hokkasen ohjaaman näytel-

män leveäkärkinen yleiskriittisyys

luttomuutta kääntyä parkuvan lapsen jä, niin moneen kertaan toistettuja tie-

teellisiä sepitteitä, että ne ovat tulleet tosiksi. Näyttämölle tuodaan filosofi-

sia pohdintoja, jotka käytännönelämä ja lapsuudenmuistot saattavat naurunalaiseksi. Henkilökohtainen näytelmä

on nopealiikkeinen ja leikittelevä; moni valinnoista kokeilee yleisön kykyä yhdistää pisteet.

Teatteri Jurkan kodinsuuruisessa sa-

osuu moneen, mutta ei lävistä ilmiöi-

lissa Wanda Dubiel’n ja Tiina Wek-

Jotunin proosan sivuilla nainen ja

si Lampelan ohjaus nojaa leikkaamat-

den pintaa.

lapsi sinnittelevät miehen luomassa avotulihelvetissä, jossa ihmisestä kuoritaan sadismia ja alistuvaa hyvyyttä.

Näyttämöteoksen tyylitelty yksinker-

strömin jokainen sana on lähellä. Patomaan läsnäoloon, vailla efektejä

esitettyyn tarinaan, jossa aikuinen tytär haluaa päättää elämänsä isänsä

käsiaseeseen. Hyvää yötä äiti on kaikes-

taistaminen ei herätä empatiaa. Hei-

sa luonnonkaltaisuudessaan oudoin ja

sessa Huojuva talo saa pintaansa lindy

rata mahanaurusta itkuun ja raivoon

ni Tolan dramatisoinnissa ja ohjaukhopia, Suvi Isotalon paikoin disneyn-

keveää musiikkia ja peittämätöntä väkivaltaa.

osuvin. Miten hämmentävää on seuvaihtuvaa näytelmää, jossa raskainta

on se, ettei siinä sittenkään ole mitään niin erikoista.

huorasatu Ryhmäteatteri Käsikirjoitus Laura Gustafsson Ohjaus Sakari Hokkanen rooleissa Satu Silvo, Minna Suuronen, Robin Svartström, Heidi Kirves, Arttu Kurttila, Aija Pahkala (TeaK), Alina Tomnikov (TeaK)

hylkääminen Q-teatteri Käsikirjoitus ja ohjaus Jaana Taskinen (TeaK) Rooleissa Outi Condit, Olli Haataja (Näty), Jaakko Ohtonen (Näty), Gesa Piper (TeaK), Helena Ryti, Elisa Salo ja Heidi Syrjäkari (TeaK)

huojuva talo Teatteri Avoimet Ovet Käsikirjoitus Maria Jotuni Ohjaus Heini Tola Rooleissa Ella Pyhältö, Jukka Pitkänen, Paavo Kerosuo, Petriikka Pohjanheimo, Hanna Seppä, Miika Laakso (TeaK)

hyvää yötä äiti Teatteri Jurkka Käsikirjoitus Marsha Norman Ohjaus Pasi Lampela Rooleissa Wanda Dubiel, Tiina Weckström ja PK Keränen

38 LIBERO

Ella Pyhältö esittää Lea Markkua Huojuva talo -klassikossa.


äärin laulu loppui teksti riikka kaukinen • kuva pekka buttler VUOSINA 2005–2012 aktiivisesti keikkail-

vastapainoksi tarvitaan myös rentoa yh-

Ääri-kuoron hautajaisia vietettiin tam-

la ja ystävillä on paljon myönteisiä vaiku-

leen Etelä-Suomen vasemmistonuorten mikuun puolivälissä. Ensimmäisen kerran vuoden 2005 liittokokouksessa esiin-

dessäoloa, sillä »viinillä, ruoalla, laulultuksia hyvinvointiin».

Koskettavimman kiitoksen Ääri sai puo-

tynyt kuoro teki yhteistyöprojekteja muun

lueen pitkäaikaiselta aktiivilta, joka ihas-

sa (Valtuusto III) ja julkaisi Kumpi on kau-

HTY:n Naisten 150-vuotisjuhlissa niin ko-

muassa Ylioppilasteatterin kuoron kansniimpi -levyn vuoden 2007 Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella. Äärin johtajina toimivat ammattimuusikot

Jouni Bäckström (2005–2009) ja Ulla Va-

tui kuoron esittämään Inkeri-kappaleeseen vasti, että toivoi Äärin laulavan sen hänen

hautajaisissaan. Muutamaa vuotta myöhemmin Ääri toteutti toiveen.

Jatkajaa Äärille ei ole suunnitteilla,

ris (2009–2012).

mutta vuosien saatossa monet ääriläiset

liittisista ja kantaaottavista sekä itse sä-

vahva sija poliittisen laululiikkeen luomi-

Kuoron ohjelmisto koostui pitkälti po-

velletyistä ja sanoitetuista että lainatuista

lauluista. Ääri-aktiivi Saila Ruuthin mu-

kaan tärkein merkitys kuorolla oli yhteisöllisyyden rakentajana. Vaikka kuorotoi-

mintaa välillä pidettiin liian epäpoliittisena harrasteluna, Ruuth muistuttaa, että

ollakseen houkutteleva ja voitokas poliit-

tinen liike, vasemmiston täytyy panostaa myös yhteisön rakentamiseen ja ihmisten

viihtymiseen. Palkattoman vaikutustyön

ovat siirtyneet Koiton Lauluun, jolla on

sessa ja kannattelemisessa. Työväenlaulu-

ja on kajauteltu myös Suomenlinnan-lauluilloissa jo parina kesänä. Ruuth kertoo

pohtineensa, että uudelle määräaikaisel-

le kuoroprojektille voisi anoa rahaa Euroopan Vasemmistopuolueelta (EL), jonka talouspäällikkö on innokas kulttuuri-ihmi-

nen. Projekti voisi huipentua vaikkapa esiintymiseen EL:n puoluekokouksessa Madridissa tämän vuoden joulukuussa.

39 LIBERO


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

äitikaupunki nyt kaupunkitilaa, aukioita, moottori-

ka lähettivät tytärkaupunkeja ympäri

letään aitaamalla, rajoittamalla ja yksityistämällä.

taloudellinen tila, koska tieto- ja palvelutalous sekä niiden päälle rakentu-

metropolit osittain valtiosta 1900-lu-

design- ja tekniikkakaupunkina kyllä.

kuuluu Pietarin metropolialueeseen.

tilassa. Monet liikkeet kamppailevat

Vastaavasti Suomi kokonaisuudessaan

töretket ja pysäytti merenkulun kehityksen.

David Harvey: Rebel Cities. Verso 2012.

suuden ja suvaitsevan ilmapiirin vuok-

Hille Koskela: Pelkokierre. Gaudeamus 2009.

juuri niiden moninaisuuden, rosoi-

si. Tietotaloudessa ei ole kyse tehtaista vaan kiinnostavista ympäristöistä.

Tai ajatellaan kiinteistötaloutta:

eli siihen, ketkä elävät alueella ja mi-

ropoli tulee sanoista meter, äiti, ja po-

40 LIBERO

neesti ja löyhästi rakennettu. Esimer-

voima on kiinnostunut metropoleista

rille. Suurkaupungeista tuli teollisen tä ja nationalismin päämajoja. Met-

Helsinki on kuitenkin metropoli-

näkökulmasta aivan liian pirstoutu-

lukemista:

senkin arvo perustuu kaupungin sosi-

vallankumouksen tuotantopesäkkei-

set tempaukset.

tutkijat korostavat, että korkeasti kou-

Kansallisvaltioiden synty 1700-luvul-

la alisti metropolit valtioiden päämää-

tutaideliike ja ravintolapäivän kaltai-

TUOTANTO LEVIÄÄ JA TILA SUMENEE

lutettu ja luovilla aloilla toimiva työ-

kingiin. Siirto lopetti kiinalaisten löy-

ginosaliikkeet, talonvaltausliike, ka-

listen rajojen ulkopuolelle.

gin sijainti on saattanut ratkaista ko-

siirrettiin 1400-luvulla Nanjingista Pe-

tästä tilasta suoraan, kuten kaupun-

nöi metro, vaan myös sitä, että sen vai-

Richard Floridan kaltaiset konsultti-

Kiinassa tapahtui, kun pääkaupunki

maissut itseään Helsingin kaupunki-

Metropoli ei siis tarkoita vain sitä,

ovat toimineet alueidensa talouksien

konaisen sivilisaation suunnan, kuten

Enemmistö viime vuosien näkyvim-

mistä suomalaisista liikkeistä on il-

kutus ulottuu kauas sen maantieteel-

ja politiikan keskuksina. Pääkaupun-

näkökulmasta.

singin metropolialueen vaikutuspiiriä.

mästä.

Syntymästään lähtien suurkaupungit

Samoin yhteiskunnallisten konfliktien

koko Suomi on Lappia myöten osa Hel-

että kaupunki on suuri ja siellä liiken-

METROPOLIN JA VALTION KILPAJUOKSU

talouteen kiinnittyneenä finanssi-,

hallitse Helsinkiä, vaan päinvastoin

vat finanssimarkkinat elävät metropo-

lin moninaisesta ja rönsyilevästä elä-

SNADI METROPOLI Onko Helsinki metropoli? Maailman-

vulla. Esimerkiksi Suomen valtio ei

lasta. Lisäksi metropoli on keskeinen

paata kaupunkikulttuuria.

Globalisaation uusin vaihe ja siirty-

Metropolista on tullut keskeinen

dään kaupunkitilassa ja kaupunkiti-

koliikennettä, halpaa asumista ja va-

maailmaa.

mä tieto- ja palvelutalouteen irrottivat

useimmat poliittiset konfliktit käy-

essaan esimerkiksi maksutonta jouk-

olivat tosiaankin äiti-kaupunkeja, jot-

kitsi työväenluokalle», kirjoittaa filo-

poliittinen tila, koska suurimmat ja

tää huippuyksilönsä, yleisen mielipi-

Metropolien yhteiskunnalliset liik-

lis, kaupunki: tämän ajan metropolit

sofi Toni Negri.

lestä ja sosiaalisuudesta, joista se veis-

keet toimivat toiseen suuntaan vaati-

N Y K Y L I I K K E I D E N N ÄY T TÄ MÖ N Ä on

kitsee väelle samaa kuin tehdas mer-

Perusristiriita on siinä, että metro-

politaaninen talous elää jaetusta kie-

Tämä jaettu ja yhteinen kuitenkin kiel-

teksti pontus purokuru

teitä ja rakennuksia. »Metropoli mer-

lee kamppailujen kohde ja väline.

teensä ja arvoa tuottavat ilmaisunsa.

MIKÄ YHDISTÄÄ ARABIKEVÄTTÄ, OCCUPY-LIIKETTÄ, BRITANNIAN OPISKELIJAMELLAKOITA JA ESPANJAN 15M-LIIKETTÄ?

kaupunki. Ennen vallattiin tehtaita,

ulottuvuuksineen. Samalla tilasta tu-

aalisiin ja kulttuurisiin verkostoihin tä sillä tehdään.

Metropolissa kaupunkitilasta itses-

tään tulee siis tuotantoväline kaikkine

Toni Negri: Moninaisuus ja metropoli. Verkkolehti Megafoni 29.1.2004, megafoni. kulma.net. Eetu Viren & Jussi Vähämäki: Metropoli. Ilmestyy Tutkijaliitolta 2013.

kiksi kaupunkitutkija ja aktivisti Jane Jacobsin ehdottama hyvän kaupunkiympäristön asukastiheys toteutuu lä-

hinnä Harjulla ja Torkkelinmäellä. Ti-

heyden lisäksi hyvä kaupunkiympäristö vaatii Jacobsin mukaan lyhyitä

kortteleita, eri-ikäisiä rakennuksia ja

sitä, että alueita voi käyttää usealla eri tavalla.

Metropolin olemus on sekoittumi-

sessa ja väenpaljoudessa. Jos väentiheys on liian alhainen, väestö tuppaa homogenisoitumaan. Tähän huomioon

tiivistyykin Suomen historia niin kaupungissa kuin maaseudulla.


PROTESTILAULAJA MIKA RÄTTÖ

kolmekymmentä albumia – ja siihen vielä ep:t, sinkut ja yhteisjulkaisut

päälle. Tuottelias mies on siis kyseessä.

Vuonna 1973 syntynyt Rättö on koulutukseltaan hieman yllättäen sähkö-

asentaja. Hän on kuitenkin opiskellut myös Kankaanpään taidekoulussa.

Laajan levytysuran lisäksi Rättö on

ansioitunut myös muun muassa maalaustaiteen, teatterin ja kirjallisuuden

parissa. Miehen esikoisteos Tihkuluo-

don kuiskaajat julkaistiin vuonna 2009. Kirjassa eräs kolmikko koettaa pelastaa kotiseutunsa Tihkuluodon. Rättö on kertonut Tihkuluodon kuiskaajien vaikutteina olleen myös hänen oma

elämänsä ja elinympäristönsä Porissa. Vaikka Rätön tuotantoa ei voi yleen-

sä moittia helposti samaistuttavaksi, kertoi hän Suomen Kuvalehden haas-

tattelussa halunneensa tehdä sadun kaikille. Tämä vaati myös aikaa. Vaik-

ka herran kenties maineikkain yhtye Circle tehtailee levyjä todella hurjalla tahdilla, Tihkuluodon kuiskaajat syntyi »perslihaksilla virastoaikaan».

Tuottelias mies on ennen esikoisromaaniaan keskittynyt näytelmäkirjallisuuteen.

»En pysty pidättäytymään missään»,

kertoo Rättö samaisessa haastattelus-

sa. Ehkä tästä syystä hänen tuotantonsa onkin niin laaja ja monipuolinen.

Kuten monet suuret taiteilijat, Rättöheini lehväslaiho

kin on syntynyt monitaituriksi. Yhtyeissään mies soittaa niin koskettimia,

kitaraa kuin lyömäsoittimia sekä lau-

outolintu MONILLA TAITEENALOILLA MENESTYNYT JA VAIKUTTANUT MIKA RÄTTÖ ON EDELLEEN PORIN TÄRKEIMPIÄ KULTTUURIVAIKUTTAJIA. teksti feniks willamo KUUSUMUN PROFEETTA, Circle, Rät-

bändiprojekteistaan tunnettu herra on

Ektroverde, Röyhkä ja Rättö ja Lehtisa-

jo monia kymmeniä levyjä. Pelkästään

tö & Lehtisalo, Eleanoora Rosenholm, lo, Omfalos Renaissance… Mika Rättö

on kiireinen mies. Poikkitaiteellisista

julkaissut tähänastisen uransa aikana Circle, Porin rock-skenen kummajai-

nen, on julkaissut tähän mennessä yli

»kauneutta kuoleman kanssain palvo, valo harhaa vain on.» kuusumun profeetta – morsius kuoleman

laa. Eleanoora Rosenholm -kokoonpanossa mies ei itse soita, mutta vastaa

taustavaikuttajana sävellyksistä ja sanoituksista.

Etenkin Rätön musiikillista tuo-

tantoa leimaa kunnianhimoisuus ja

omintakeisuus. Kertakäyttöistä popformaattia edustavia kappaleita on

miehen diskografiasta turha etsiä. Erikoisemman musiikin ystäviä tuntuu

riittävän, koska esimerkiksi Circlen

kanssa Rättö on kiertänyt Yhdysvalloissa asti. Yhtye on kertonut kommu-

nikoivansa yleisön kanssa suomeksi luoden näin kuuntelijoille eksoottisen kokemuksen.

Mika Rätön hämmästyttävän laajaa

uraa tarkastellessa saattaa herätä ky-

symys, mikä on miehen taiteellisen toiminnan tarkoitus. Arto Nybergin

haastattelussa Rättö vastasi nasevasti: »Se on elämän tarkoitus eli elämän toteutuminen.»

LIBERO

41


VASEMMISTONUORET

äärimmäisyydestä toiseen ÄÄRIRYHMÄ ON MONELLA TAVALLA HANKALA KÄSITE.

teksti niko peltokangas • kuvitus milka peltokangas

TAMMIKUUN LOPULLA Äärioikeisto Suo-

olevan äärimmäistä verrattuna mal-

naisempaa lienee ääri-etuliite ja sen

väskylässä tapahtunut puukotus he-

määrittelee omalla tavallaan. Kulttuu-

nen ajattelu ja järjestäytyminen joh-

messa -kirjan esittelytilaisuudessa Jyrätti keskustelun poliittisista ääriryhmistä. Sanan säilää on heiluteltu siitä,

mitä voi kutsua ääriryhmäksi ja asettu-

vatko ne perinteiselle oikeisto–vasemmisto-janalle.

Kun vainojen uhrien muistopäivän

tilliseen, jonka taas jokainen yhteisö

rien tutkija Minna Saarnivaara sanoo

lehdessä palestiinalaisen Hamasin olevan monelle ääriliike mutta toisille ei.

taan Mahatma Gandhin pasifismi, jo-

nalaisyhteisössä on niitäkin, jotka

Jutun kirjoittajan, toimittaja Mik-

ko Välimaan mielestä välikohtauksen

lejä. Saarnivaaran mukaan palestiivastustavat islamismia mutta pitävät

aseellista taistelua israelilaisia vastaan tärkeänä.

Ääriajatteluksi kutsutaan mustaval-

osapuolina olleet Suomen Vastarinta-

koista, yhden totuuden maailmanku-

aatteidensa puolesta määrittyvät anar-

gumentoida, sillä hän ei ota vastaan

liikkeen toimijat ja »äärivasemmalle

kistit» edustavat poliittisia ääripäitä.

Toisaalta hän pitää ääriryhmä-termiä epätarkkana, sillä kyse on esimerkiksi Suojelupoliisin mielestä vain pienistä ryhmistä tai yksilöistä.

»Juttu on herättänyt keskustelua sii-

vaa. »Ääriajattelijan kanssa ei voi ar-

mitään, mikä ei ole yhdenmukaista hänen totuutensa kanssa», toteaa Yliopisto-lehdessä käytännöllisen filosofian tutkija Heta Gylling.

ÄÄRI EI OLE AINA PAHAA

tä, voidaanko anarkisteja luonneh-

Sisäministeriö julkaisi tammikuus-

kemykseni mukaan anarkistien arvot,

sa ääriliikehdinnästä Suomessa. Ääri-

tia »vasemmistolaisiksi». Oman nävaikka ovatkin nykyisenlaisen yhteis-

kuntajärjestyksen vastaisia, ovat esimerkiksi ihmisarvojen suhteen essentiaalisesti vasemmalla.»

Välimaan mielestä myös Suomen

Vastarintaliikkeen kuvailemisessa on

sama ongelma: voiko kansallissosialismin sanoa olevan äärioikealla? Hän

perustelee sananvalintaa sillä, että lu-

sa ensimmäisen tilannekatsauksenoikeiston tunnustetaan syyllistyneen väkivaltaan mutta tapauksia pidetään

yksittäisinä. Raportissa mainitaan nimeltä ainostaan kansallissosialistiseksi luonnehdittu Suomen Vastarintaliike. Järjestö on raportin mukaan pieni

mutta organisoituneena ja taistelunhaluisena mahdollisesti vaarallinen.

Äärivasemmistossa vastaavaa uh-

kijat tunnistavat parhaiten perinteisen

kaa ei ministeriön mielestä ole. Ääri-

»Semanttisen kiistelyn sijaista olen-

tää ilmenee enintään »anarkismin

äärioikeisto-luonnehdinnan.

naisinta mielestäni on kuitenkin tode-

ta molempien aatteiden ääriluonne», Välimaa toteaa.

MUSTAVALKOINEN ÄÄRIAJATTELU Mitä ääriryhmien äärimmäisyys on?

Yliopisto-lehdessä (9/2011) sen todetaan 42

LIBERO

Minna Saarnivaara muistuttaa Yli-

Islamilaista valtiota ajava Hamas

sensukseen.»

otsikoi uutisensa »Ääriryhmät kahata Jyväskylän puukotuksen jälkeen.

uhkaamiseen.

opisto-lehdessä, ettei ääriajattelu ole

toimii väkivaltaisesti ja tappaa sivii-

koivat Helsingissä». Se julkaistiin vas-

taa väkivaltaan ja muiden ihmisten

»Ääriajattelu määrittyy suhteessa kon-

mielenosoituksessa Helsingissä 27.1.

tapahtui välikohtaus, Vantaan Sanomat

ilmentymien tunnistaminen: millai-

vasemmistolaista radikaaliliikehdinviitekehyksessä». »Radikaalien vaihtoehtoliikkeiden», kuten eläin- ja ym-

päristöliikkeen, toimintatavatkin ovat

raportin mukaan maltillistuneet viime vuosina.

Ääriryhmäkeskustelussa vasemmis-

to–oikeisto-takaliitteen sijaan olen-

aina kielteistä. Esimerkkinä mainika varmasti oli monen mittapuulla äärimmäistä.


VASEMMISTONUORET KADUILLA & KABINETEISSA

KAKSI VASEMMISTONUORTEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN JÄSENTÄ OTTAA KANTAA ASEVELVOLLISUUTEEN.

MITÄ TAPAHTUU TODELLA? ARMEIJA ON MYSTINEN paikka. Siel-

kultaa myös itsemurhien osalta. Vuo-

kalliset Puolustusvoimat yrittää vär-

Aseet ja panssarivaunut ovat kuin suu-

itseltään hengen. Yrittäjiä on onnistu-

mainoskampanjalla. Mainoksissa ky-

lä esimerkiksi tehdään pojista miehiä. rennoksia lapsuuden leluista, joiden kanssa pelehtiminen on epäilemättä

ratkaisevassa roolissa aikuiseksi kasvamisessa.

Naisille asepalveluksen vapaaehtoi-

suus toimii ristiriitaisesti myös rajoit-

teena. Paskasta ei saa valittaa, sillä kukaan ei pakottanut astumaan miesten alueelle. Vapaaehtoisuus myös pakottaa naiset perustelemaan valintansa armeijaan lähtemisestä. Inttiajasta

luodaan narratiivia itsensä etsimisen tai kunnon kohottamisen projektina.

Instituution varsinaisista tarkoitusperistä vaietaan.

Vaikeneminen on Puolustusvoimissa

sittain pari–kolme varusmiestä riistää jiin verrattuna moninkertainen mää-

rä. Puolustusvoimat on ottanut kantaa nuorten miesten psyykkiseen pahoin-

vointiin, mutta ei paikanna ongelmaa omalle tontilleen: »Vuosittain noin

neljäsosa ikäluokan miehistä ei suorita varusmies- tai siviilipalvelusta.

Useimmat heistä mielenterveydellisis-

tä syistä. Aikalisä! Elämä raiteilleen -tukipalvelu on suunniteltu näitä miehiä

varten, jotta syrjäytymiskehitystä eh-

käistäisiin», mainostaa Ruotuväki-lehti (15.12.2011).

Ruotsissa ruoho on tyypillisesti vih-

reämpää. Tässä tapauksessa poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Pai-

vätä riveihinsä uusia sotilaita kalliilla sytään lounaitaan kuvaavilta ja Ikea-

kotejaan sisustavilta hipstereiltä, et-

tä mitä ihmettä te oikein duunaatte. Mainoksissa armeija esitetään

hyväntekeväisyysjärjestönä, joka tarjoaa uneliaalle, kuplaansa vaipuneel-

taija roiha jyväskylä

le nuorisolle väylän päästä edistämään ihmisoikeuksia. Jos Försvarsmakten

onkin saanut hipsterinuorison näyttämään typerältä, niin varsinaisen pel-

len se tekee itsestään brändäämällä toi-

mintansa suoranaiseksi rauhantyöksi. Pyssyleikkien, identiteettiprojek-

tien ja taitavan brändäyksen alta löy-

tyy myös instituution varsinainen merkitys. Armeija kouluttaa tappamaan.

KANSANARMEIJA ON TURVALLISIN VA S E M M I STOSS A asevelvollisuudes-

sasta. Sillä ei ole ideologiaa tai poliit-

della hinkuvat. Ei kuulosta terveeltä.

siihen on vähintään nyrpeä. Natoa ja

köistä, että armeija kääntyisi hallitus-

liittinen työryhmä työsti kolme vuotta

epätodennäköistä olisi myös, että re-

Niin sanotussa valmiusvelvollisuus-

ta puhutaan vähän ja suhtautuminen

liittoutumista vastustaessaan vasemmisto kuitenkin unohtaa, että nimen-

omaan suomalainen asevelvollisuus-

järjestelmä on se, joka pitää edellä joona mielonen reservin luutnantti kotka

mainitut möröt loitolla. Mielestäni de-

tista agendaa. On erittäin epätodennätaan vastaan ja kaappaisi vallan. Yhtä serviläisarmeija kohdistaisi aseensa omia kansalaisiaan kohtaan. Nykymuotoista

asevelvollisuutta

mokraattisen vasemmistolaisen puo-

voidaan pitää ongelmallisena, koska

sen asevelvollisuusjärjestelmän säilyt-

kaumuksellisuutta. Vain miehiä kos-

lustuspolitiikan on pohjauduttava yleitämiseen ja kehittämiseen.

Yhdysvalloissa Thomas Jefferson

perusteli asevelvollisuutta demokraattisesta näkökulmasta. Kun armeijaan

koulutetaan kaikki maan talonpojat, on hallituksen vaikeampaa suunnata

sortoa kansalaisiaan kohtaan. Sama periaate pätee edelleen. Suomalainen

reserviläisarmeija on läpileikkaus kan-

se ei huomioi riittävästi ihmisten va-

kettava velvollisuus on myös merkittävä ongelma tasa-arvon kannalta. Eräs

ratkaisuidea on ollut siirtyminen va-

paaehtoiseen asepalveluksen. Se olisi kuitenkin askel pois demokraattisesta

kansanarmeijasta. Vapaaehtoisuuden myötä armeijan läpileikkaus muuttuisi ja oikeistolaistuisi, kun asepalvelukseen pyrkisivät vain ne, jotka sinne to-

Vasemmistoliiton turvallisuuspo-

sitten mielenkiintoisen vaihtoehdon. mallissa asepalveluksen kävisi rauhan aikana ainoastaan 25 prosenttia

ikäluokasta. Loput sijoitettaisiin val-

miusreserviin, joiden kouluttaminen

tapahtuisi vasta siinä vaiheessa, kun

maanjohto kokisi sen tarpeelliseksi. Valmiusvelvollisuus-malli on mieles-

täni uskottavin vaihtoehto nykyisel-

le järjestelmälle. Se ratkaisee nykyiset eettiset ongelmat säilyttäen asevelvol-

lisuusarmeijan uskottavuuden. Edellä mainitut vapaaehtoisuuden ongelmat

olisivat tässä mallissa lievempiä ja jopa vältettävissä kokonaan pienillä kompromisseillä.

LIBERO

43


VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

tekstit eliisa alatalo

1

VASEMMISTOLIITTOA VAADITAAN DEMOKRATISOITUMAAN

2

R A A H E N VA S E M M I STO N U O R E T esit-

ti kotikunnalleen tammikuussa, että sen tulisi varmistaa homojen, les-

PUOLUEEN JOHTAJISTOON ON ESITETTY VASEMMISTONUORTEN VARAPUHEENJOHTAJAA. VASEMMISTONUORET VAATII seitse-

nen varapuheenjohtaja Risto Kallio-

sää demokratiaa ja toimia perustulon,

jatkokaudelle.

mässä puoluekokousaloitteissaan litekijänoikeuksien suoja-aikojen alen-

aloiteoikeus kolmen vuoden välein pi-

Hanna Sarkkista ja puoluesihteeriksi

dettävässä puoluekokouksessa.

Vaatimuksena ovat puoluekokousten

välin tihentäminen kahteen vuoteen, poliittisten ohjelmien kommentointi-

hen kaupungille suunnatussa aloitteessa sanotaan. Erityisesti koulu- ja

nuorisotoimen toivotaan ottavan asenteet tarkasteluun, sillä on tärkeää, että

kaupungin ylläpitämissä tiloissa suhtaudutaan esimerkiksi homo- ja transnuoriin ymmärtäväisesti.

Sarkkinen ei ota kantaa esitykseen.

»Olen kyllä valmis puolueen johto-

pitää katsoa koko Pohjois-Suomen nä-

li muodostuisi valtiosta, suurkunnas-

koa olla avoimesti oma itsensä», Raa-

si Saramoa.

Järjestö vaatii myös sitovaa kansanää-

Kolmiportainen kuntahallintomal-

edustajille henkistä ahdistusta ja pel-

Paavo Arhinmäen erityisavustaja Jus-

paikoille eli puheenjohtajistoon tai

nestystä kuntien ja valtion tasolle.

»Yleinen nuiva ja heteronormatiivi-

nen asenne aiheuttaa vähemmistöjen

tonuorten toista varapuheenjohtajaa

mahdollisuus netissä sekä sitovien jä-

senäänestysten käyttöönottaminen.

yhdenvertainen kohtelu.

Puolueen johtopaikoille on Liberon

painoon mennessä esitetty Vasemmis-

tomallin puolesta. Nuorisoliitolla on

bojen, biseksuaalien ja transihmisten

rinne ilmoittivat, etteivät enää pyri

tamisen ja kuntien paremman hallin-

puoluehallitukseen, mutta tilannetta

Raahesta halutaan sateenkaarevin kunta

3

kökulmasta», oululainen kunnallispo-

Liittokokouksen turvallisuutta lisätään ÄÄRIOIKEISTON AKTIVOITUMINEN ja

liitikko pyörittelee.

isku Jyväskylän kirjatilaisuuteen vai-

kuttavat Vasemmistonuorten liittoko-

ta ja lähikunnasta.

kousjärjestelyihin. Osallistujien se-

Toisen asteen koulutuksen, jul-

lustaa varmistetaan kulunvalvonnal-

kisen liikenteen ja erikoissai-

la, omalla järjestyksenvalvonnalla ja

raanhoidon hoitavat suur-

pelastussuunnitelman valmistelulla.

kunnat perustuisivat työssä-

Järjestön tapahtumien turvallisuu-

käynti- ja palvelualueisiin.

teen on kiinnitetty aiempaa tarkem-

voituksen ja lähipalvelut.

saarella Norjassa tapahtuneen jouk-

Lähikunnat hoitaisivat kaa-

paa huomiota jo vuonna 2011 Utøyan

Lähikunnat voivat olla esi-

komurhan jälkeen. Iskun kohteena oli

merkiksi kaupunginosia

työväenpuolueen nuorten kesäleiri.

tai nykyisiä kuntia.

Liittokokous järjestetään Hyvin-

Vasemmistoliiton nykyi-

käällä 17.–19. toukokuuta. Kokoukseen

nen kanta perustuloon ei Vasemmistonuorten

osallistuu noin 200 vasemmistonuorta.

mielestä

ole riittävä. Järjestö vaatii, että perustulon euromääräi-

nen taso määriteltäisiin ja pe-

rustulo otettaisiin ensisijaisek-

si perusturvan uudistamisen tavoitteeksi.

PELI PUOLUEJOHDOSTA AVATTU Kaksi kautta puoluesihteerinä toiminut Sirpa Puhakka sekä puolueen toi-

4

Asiallisia hihamerkkejä myynnissä VA S E M M I STO N U O RT E N aatteellisten

tunnusten kavalkadi täydentyi vuoden alussa hihamerkeillä.

Uudet jäsenet saavat ilmaiseksi pe-

rinteisellä Vasemmistonuorten logolla varustetun merkin.

Myytävissä merkeissä on mm. sloga-

nit »Vastarinta on luvallista – jopa suotavaa», »Massit massoille» ja »Seksillä sosialismiin» sekä Palestiinan lippu. Hanna Sarkkinen toimii Oulussa yhdyskuntalautakunnan puolipäiväisenä puheenjohtajana. 44 LIBERO

»Paras paikka kangasmerkille on tie-

tenkin siellä, mistä se näkyy parhai-

ten. Merkin voi kiinnittää esimerkiksi takkiin, laukkuun tai pipoon!» toimistosihteeri Sara Korhonen suosittaa.


VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

POLITIIKKA EI OLE YMPYRÄ

Vasemmistonuoret

yhteystiedot

JYVÄSKYLÄSSÄ HELMIKUUSSA tapah-

olihan KSVN yksi tilaisuuden järjestä-

KESKUSTOIMISTO:

malaisessa poliittisessa keskustelussa

kivasemmistolaisia.

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15.

tuneen puukotusiskun jälkeen on suonäkynyt toistuva kaava. Media ja muutamat oikean laidan poliitikot ovat pu-

jistä ja kirjan kirjoittajistakin osa julEihän se niin mene.

Vasemmistonuoret ei ole mikään ää-

huneet julkisuudessa iskusta kahden

riliike. Nuorisoliitto on kohta 70-vuot-

heenvuoroissa on haluttu löytää kaksi

pitemmät juuret suomalaisessa työvä-

ääriryhmän välisenä mittelönä. Pukeskenään kamppailevaa ääriryhmää,

joiden toimintaan ei kannata sekaantu, tai käy huonosti.

Jyväskylän Äärioikeisto Suomessa

-kirjan tilaisuuden yhtenä järjestäjätahona oli Vasemmistonuorten Keski-Suomen piiri (KSVN). Vaikka on sel-

vää, että eräiden poliittisten toimijoiden näkökulmasta on hyödyllistä

väittää Vasemmistonuoria toiseksi ää-

ripääksi, paljastaa keskustelu silti jotain olennaista myös yleisestä poliitti-

sesta keskustelusta ja median tavasta käsitellä politiikkaa ja poliittista väkivaltaa.

Poliittisessa keskustelussa on näh-

tävillä eräänlainen politiikan ympyrä-

käsitys. Ympyrä-ajattelussa olennais-

ta on se, että jos mennään poliittisel-

ta vanha kansanliike, jolla on vieläkin enliikkeessä ja yhteiskunnassa. Liike

on ollut ja on edelleen hyvin radikaa-

li ja muutoksia vaativa, mutta myös kiinteä osa niitä poliittisia voimia, jot-

ka ovat rakentaneet suomalaisen hyvinvointivaltion.

»kamppailussa äärioikeistoa vastaan ei saa unohtaa, että vasemmistoliikkeen päävastustaja on tuloeroja kasvattava ja ympäristövihamielinen politiikka.» Vasemmistonuorilla oli 1990-luvulla

la laidalla tarpeeksi vasemmalle tai

iso rooli rasisminvastaisessa liikkeessä

lelta vastaan. Näin poliittinen kenttä

min vastustaminen ja vaatimus ihmis-

oikealle, tullaan lopulta toiselta puo-

muodostaa ympyrän. Tämän ajattelun

mukaan kulkeminen mahdollisimman keskellä on järkevän toimijan valinta.

Ympyrä on turvallinen ja pehmeä tapa ajatella ja käsitellä politiikkaa ja poliittisia eroja, koska siinä ei ole auki jää-

viä laitoja tai vastausta vaille jääviä kysymyksiä. Koko poliittinen järjestelmä on nätissä pyöreässä paketissa.

Julkisessa keskustelussa ympyräkaa-

sekä skiniliikkeen torjumisessa. Rasis-

ten yhdenvertaisuudesta ovat vasemmistolaisen liikkeen kulmakiviä. Nuo

vaatimukset ovat tänä päivänä valitettavasti ajankohtaisempia kuin pitkään

aikaan. Vasemmistonuoret ei silti ole mikään äärioikeiston vastinpari tai kil-

pakumppani. Vasemmistolainen ana-

lyysi yhteiskunnasta perustuu talouden rakenteisiin ja yrittää ymmärtää yhteiskuntaa rakenteellisella tasolla.

Uusnatsit ja äärioikeisto on järjes-

va toimii siten, että kun äärioikeis-

telmän sivutuote. Kamppailussa ääri-

järjestettyä keskustelutilaisuutta koh-

vasemmistolaisen liikkeen päävastus-

to hyökkää väkivaltaisesti kirjastossa taan, mediassa keskustellaan viikkoja

siitä, mikä erottaa äärioikeistoa ja äärivasemmistoa. Aivan kuin puolueeton

näkökulma tai poliittinen neutraalius

edellyttäisi kuvittellisen äärivasemmiston esiinkaivamista, kun puhu-

taan äärioikeiston konkreettisesta väkivallanteosta. Äärivasemmiston leimaa onkin yritetty istuttaa erinäisissä

puheenvuoroissa Vasemmistonuoriin,

oikeistoa vastaan ei saa unohtaa, että

taja on tuloeroja kasvattava ja ympä-

ristövihamielinen politiikka, hyvin pitkälti siis perinteinen talousliberaali

oikeisto. Pyrkimyksenä tulee olla mah-

dollisimman suuri punavihreiden voimien valta.

PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, 045 351 9917 santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: tuuli huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, 043 216 0197 niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja heli mahkonen, 050 415 2888, piirisihteeri arto bäckström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja tatu ahponen, 050 341 8044 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja sini savolainen, 040 7159 666 järjestösihteeri antti saarelainen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, 050 400 6786, Piirisihteeri martti rasa keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja petrus kauppinen, 045 657 1987 Piirisihteeri markus korjonen, 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja tero kaikko, 0400 374 015 piirisihteeri jonas björkbacka, 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja tuomas sundvall, 044 219 3640 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878 satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, 050 560 87 11 piirisihteeri laura tättilä, 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

SANTERI MIKKOLA PÄÄSIHTEERI LIBERO

45


46 LIBERO


lissu sjöholm

haluatko tavoittaa 7 000 nuorta? – ilmoita liberossa

JÄSENEKSI

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna. Jäsenhankkijan nimi: ........................................................................

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 1 | 2013

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

Ilmoitushinnat alkaen 200 € www.liberolehti.fi

seuraava libero ilmestyy kesäkuussa.


jesse matilainen

Libero 1/2013  

teemana INTERNET

Libero 1/2013  

teemana INTERNET