Selusta-tapahtuma osana Kouvolan Turvallisuuskonferenssia 2025 osoitti yritysten ja kiinnostuksen ja tiedonsaannin kiinnostuksen puolustus- ja turvallisuusalan tarjontaa kohtaan. Kadulla Ylen toimittaja Maria Stenrosin haastateltavana oli puolustusministeri Antti Häkkänen.
TEEMA TURVALLISUUS JA GEOPOLITIIKKA
12 16 20 29
TAATTUA TURVALLISUUTTA
PEKKA TOVERI, EUROPARLAMENTAARIKKO
UUTTA POTKUA PUOLUSTUSVIENTIIN
TUIJA KARANKO, PUOLUSTUS- JA ILMAILUTEOLLISUUS
PIA RY
SELUSTA-ARTIKKELIT
UKRAINAN JÄLLEENRAKENNUS, JAANA REKOLAINEN, EASTCHAM FINLAND
Kymenlaakson kauppakamari valittiin Vuoden kauppakamariksi. Kuvassa vasemmalla Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja tunnustusta vastaanottava Marika Kirjavainen Kymenlaaksosta.
KYSELYT JA TUTKIMUKSET
OSAAJAKYSELYN TULOKSET
TALOUS- JA SUHDANNEKYSELYN TULOKSET 30 32
Luottamushenkilöverkosto kokoontui syyskauden avajaisiin Villa Jaakkolaan, Haminan Reitkalliin. 15
VIENTIKYSELY
Yli puolet vientiyrityksistä pitää tullisopimusta huonona
Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yli puolet vientiyrityksistä pitää EU:n tullisopua USA:n kanssa huonona, mutta amerikkalaismarkkina pysyy yhä merkittävänä.
Yhdysvallat ja EU solmivat heinäkuussa puitesopimuksen, jonka mukaan EU:sta Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille asetetaan 15 prosentin tulli.
Kauppakamarin kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä 52 prosenttia kertoo olevansa tyytymättömiä sopimukseen ja vain 11 prosenttia kokee sen olevan tyydyttävä.
Kyselystä käy ilmi, että 20 prosenttia yrityksistä kertoo tullien vaikuttavan erityisen kielteisesti yrityksen toimintaan ja 42 prosenttia kertoo vaikutuksen olevan kielteinen. Vain vajaa kaksi prosenttia kokee sovun vaikuttavan myönteisesti liiketoimintaan.
”On aivan selvää, että vientiyritykset näkevät kielteisenä EU:n saavuttaman sovun. EU saavutti matalamman tullitason kuin jossain vaiheessa näytti. Sopu loi kuitenkin parempaa ennakoitavuutta, mikä on tärkeää yrityksille, sillä pahinta on epävarmuus. Selkeys avoimista yksityiskohdista ja toimeenpanosta on kuitenkin tarpeen saavuttaa pian”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo Yhdysvaltain merkitys säilyy suurimmalla osalla vastaajista ennallaan ja neljänneksellä jopa kasvaa. Vain 13 prosenttia kertoo merkityksen hiipuvan. Kolmannes yrityksistä kertoo puolestaan kasvattavansa liiketoimintaansa EU- ja ETA-maissa Yhdysvaltain tullien takia.
Kyselyssä selvitettiin myös yritysten kiinnostusta osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen. Karkeasti ottaen reilu kolmannes yrityksistä suunnittelee osallistuvansa Ukrainan jälleenrakennukseen, kolmannes ei aio osallistua ja vajaa kolmannes ei osaa vielä sanoa. Yritysten kiinnostus jälleenrakentamiseen on kasvanut pikkuhiljaa koko vuoden 2025 ajan.
”Vientijohtajakyselymme osoittavat, että yritysten sitoutuneisuus tukea Ukrainaa osallistumalla maan jälleenrakentamiseen ei ole horjunut”, sanoo Pohjanheimo.
Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 9.-12.9. ja siihen vastasi 106 vientiyritystä ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse ja siihen pystyi vastaamaan vain yhden kerran.
Logistiikan alan valiokunta vieraili Kymiringillä
Logistiikan alan valiokunta pääsi syyskuun kokouksessaan tutustumaan Iitissä toimivan Kymiring-moottoriradan toimintaan.
Toimitusjohtaja Kornél Öry kertoi moottoriradan tulevaisuuden suunnitelmista. Kulunut kesä oli ensimmäinen kausi uuden yrityksen omistuksessa ja radalla kisattiin sekä kansainvälisiä että kansallisia kilpailuja. Tavoitteet on asetettu lähivuosien ohella kymmenen vuoden periodille.
toimintaa esittelevä Pasi Riiali kertoi, että yrityksessä on ollut viime aikoina omistusmuutoksia, ja yrittäjät jatkavat ilman pääomasijoittajaa. Näkymät ovat hyvät ja tuotantoja on sekä meneillään että näköpiirissä. Valiokuntalaiset tutustuivat myös ohjelman leikkausvaiheeseen.
Kotkan Kauppatie ry:n toiminnanjohtaja Niina Härkönen kertoi Kotkan vuoden keskustatekona palkitusta Liitsin lenkistä. Hän toivoo, että kaupungit panostaisivat keskustavisioon ja -strategiaansa.
- Niiden myötä löytyvät yhteinen suunta ja tavoitteet, kaupungin elinvoima vahvistuu, asukaslähtöinen ja osallistava kehittäminen mahdollistuu sekä vetovoima lisääntyy, hän perusteli.
Kotkan kaupunki suunnittelee siirtävänsä Meripäivien aikana olevien Merimarkkinoiden järjestämisen Kotkan Kauppatie ry:lle. Muutoksen myötä toivotaan enemmän paikallisten toimijoiden osallistumista Meripäiville. Suunnitteilla on muun muassa yhteinen Kotka-teltta, jossa paikalliset kivijalkayrittäjät voisivat esitellä palvelujaan ja tuotteitaan.
Ilmasto-ohjelma kiinnosti yrityksiä
Hakuaika vuoden 2026 Ilmasto-ohjelmaan päättyi 30.9. ja Keskuskauppakamari sai hakuajan puitteissa 263 hakemusta. Ohjelma on siis jälleen kiinnostanut yrityksiä.
Kaikkiaan ohjelmaan mahtuu mukaan 300 ilmastotyönsä alkuvaiheessa olevaa pk-yritystä, joten vielä on ensi vuoden ohjelmassa muutama paikka vapaana.
Hakuaikaa on jatkettu kahdella viikolla, joten hakemuksen Ilmasto-ohjelmaan voi jättää vielä. Kaikki viimeistään 13.10. jätetyt hakemukset huomioidaan osallistujavalinnassa.
Hakeminen onnistuu Ilmasto-ohjelman verkkosivun kautta: https://kauppakamari.fi/vastuullisuus/ilmasto-ohjelma/
Teollisuuden alan valiokunta teettää Green Valley -selvityksen Kymenlaakson yrityksistä
Kauppakamari on tilannut LUT Yliopistolta oppilastyönä tehtävän selvityksen Kymenlaakson yritysten vihreän siirtymän hankkeista.
Tavoitteena on selvittää yritysten tehtyjä tai suunnitteilla olevia investointeja vihreän siirtymän edistämiseksi yritysten toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa.
Diplomityön tuloksena on tarkoitus saada Kymenlaaksosta jatkuvasti päivittyvä, virtuaalinen ja visuaalinen kartta, jossa näkyvät yritysten vihreän siirtymän investoinnit ja investointisuunnitelmat. Lopputyötä hyödynnetään maakunnan markkinoinnissa ja viestinnässä. Selvitys on osa vuonna 2024 tehdyn Kymenlaakson mainetutkimuksen toimenpiteitä.
Selvitys toteutetaan alueen yrityksille suunnattuna kyselytutkimuksena, joka toteutetaan syys-lokakuussa 2025. Kyselyn avulla kartoitetaan yritysten toimenpiteitä logistiikasta tuotantoon. Lopputyön suunniteltu valmistuminen on tammikuussa.
Diplomityön tekijänä on LUT Yliopiston Innovation and Logistics -maisteriohjelman opiskelija Abolfazl Moradian. Työn ohjaajina toimivat tutkijatohtori Päivi Haapalainen ja professori Marko Torkkeli LUT Yliopistosta. Tutkimustyön ohjausryhmään kuuluvat Jani Rautkoski, Joni Rinne, Minja Katajala, Heli Paasi, Jouni Pylvänäinen ja Ilkka Kuusela Kymenlaakson kauppakamarin teollisuuden alan valiokunnasta.
Olemme apunasi, kun pohdit yrityksen perustamista, yrityksesi kehittämistä tai laajentamista Kouvolaan.
Varmistamme kanssasi, että yritystoiminnallasi on kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja tarvittava rahoitus, ja sinulla itselläsi ajantasaista tietoa suunnitelmallisesta ja kannattavasta liiketoiminnasta.
Rakennetaanko yhdessä myös sinun yrityksesi tulevaisuutta Kouvolaan?
Glamping
Hemmottelu
Aktiviteetit
Saunat
Kokouspaketit
Tyhy-päivät Juhlat
Onnenhetkiä järven rannalla
Tykkimäki Resort on Suomen siistein Resort, joka on perheiden, pariskuntien, porukoiden ja kokoustajien ehdoton must-kohde mihin vuodenaikaan tahansa.
Tee varaukset: sokoshotels.fi
# tykkimakiresort
Ei kaikki ole niin huonosti
Tosin mitä vain mediaa lukee tai kuuntelee, niin niiden mukaan todellakin on. Olen huolissani yleisestä negatiivisuuden, luovuttamisen ja varovaisuuden ilmapiiristä. Ihmisten medialukutaito on todella koetuksella, ja kaikilla sitä ei ole riittävästi.
Teillä jokaisella, jotka luette tätä kirjoitustani, on se taito, mutta miettikääpä ihmisiä, jotka rakentavat maailmankuvansa klikkiotsikoiden pohjalta.
Ihminen kaipaa turvakseen peruskalliota, johon voi luottaa. Jollekin se taho on viranomaiset ja maan johto, toiselle kirkko ja uskonto, kolmannelle jotain muuta.
Nämä instituutiot ovat kaikki edelleen olemassa, mutta yleinen keskustelu kyseenalaistaa kaikkien olemassaolon oikeutuksen ja luotettavuuden. Tiettyyn rajaan asti pitääkin kyseenalaistaa ja haastaa, mutta liika on liikaa ja luo turvattomuutta.
Vaikka negatiivisuus vie liian suuren tilan mediassa, myös paljon hyvää tapahtuu. Tarkastelen tätä Kymenlaakson elinkeinoelämän näkökulmasta.
Yritykset uudistuvat koko ajan ja luovat paljon uutta esimerkiksi puhtaan siirtymän puitteissa. Se on hienoa niin ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta, kuin myös businessmielessä. Emme suinkaan ole pudonneet kelkasta, vaan olemme ihan kärkikastia. Tähän paneudummekin parhaillaan tarkemmin teiltä kysyen ja keräämme faktaa yhdessä LUT:n kanssa.
Kymenlaaksoon rakentuvat suuret investoinnit (muun muassa datakeskukset Haminassa ja Kouvolassa, akkuteollisuus jne.) työllistävät rakennusvaiheessa rakentajia ja maanrakentajia,
ja myöhemmin runsaasti erilaisia palveluntarjoajia. Maanrakennustöitä on käynnissä ja käynnistymässä (VT6, VT12, VT15), joten jossain vaiheessa rakentajista on todella paljon kysyntää. Kokonaisurakat ovat valtavia ja niihin valitaan suuret toimijat. Urakoiden toteutukseen tarvitaan kuitenkin suuri määrä aliurakoitsijoita.
Tehdään yhdessä kaikkemme, jotta paikalliset yritykset saavat töistä mahdollisimman isot siivut. Lisäksi myös esimerkiksi matkailun alalla on paljon saavutettavaa ja tarvitsemme näihinkin toimijoiksi rohkeita ja kasvuhaluisia yrittäjiä ja yrityksiä.
Yrityksiltä toivon aktiivisuutta ja halua ottaa terveitä riskejä. Tarvitsemme keskisuuria kasvuhakuisia pk-yrityksiä ja niille tietysti halukkaita kasvun (ja riskien) rahoittajia. Niinhän se tuppaa olemaan, että harvoin mitään suurta saa panostamatta ensin rahaa ja vaivaa, ja kaikki ei aina mene sukkana maaliin. Sekin kuuluu elämään ja varsinkin yrittämiseen ja kehittämiseen. Kaikki kunnia niille, jotka katsovat rohkeasti ja innovatiivisesti tulevaan.
Todetaan vielä, että tilastoissa on Kymenlaakson alueella positiivisia trendejä. Muun muassa muuttoliike on paikoittain kääntynyt parempaan suuntaan, ja yritysilmapiiri on parantunut.
Vaikuttamistyötä tehdään usean toimijan toimesta aktiivisesti ja suunnitelmallisesti koko ajan.
SUUNTA ylös ja eteenpäin! SUUNTA on monia asioita. Keskiviikkona 19.11. se on huippupuheenvuoroja, kohtaamisia ja rokkaa & pannaria Haminassa. Nähdään!
MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI
Marika
...täältä Vuoden kauppakamariksi valitusta kauppakamarista :)
KIRJAVINKKI
HEIKKI MANSIKKA
Voittava joukkueHornet-lentäjän opit tiimityöhön
Heikki Mansikan teos johdattaa lukijan oivaltamaan, millaisista aineksista voittavan tiimin tekeminen muodostuu jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Mansikka havainnollistaa esimerkkien kautta, miten yksinkertaisista asioista toimiva tiimityö lopulta muodostuu, mutta kuinka helposti ne saattavat jäädä huomioimatta.
Mansikka tuo kirjassaan tiimityöoppia hävittäjälentämisen maailmasta, mutta samalla hän kuljettaa rinnalla ajatuksia myös muilta elämänalueilta kuten yrityselämästä ja urheilun parista.
Mansikan opit voittavasta tiimistä rakentuvat helposti poimittavan punaisen langan ympärille. Voittava tiimi voi olla esimerkiksi yrityksen yksikkö tai urheilujoukkue, joka on onnistunut saavuttamaan ennalta määritetyn tavoitteen. Oleellista on, että tiimi muodostuu oikealla tavalla roolitetuista ihmisistä, jotka ovat selvillä tavoitteesta ja ponnistavat sitä kohti mahdollisimman samanlaisesta tilannekuvasta. Voittavassa tiimissä vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja halu auttaa tiimikaveria yhteisen edun nimissä. Johtajalta vaaditaan esimerkillä johtamista ja ymmärrystä tukea alaisiaan.
ILMOITUSTAULU
205,6 milj.€
Suomesta vietiin 205,6 milj. € arvosta puolustustarvikkeita 52 maahan vuonna 2024.
95 %
Puolustustarvikkeiden vienneistä arvossa mitattuna lähes 95 % olivat Euroopan alueelle. Eniten puolustustarvikkeita vietiin Ruotsiin (25 %) ja Latviaan (20 %).
40 %
Arvossa mitattuna reilu 40 % vienneistä olivat maakulkuneuvoja ja niiden komponentteja. Toiseksi eniten vietiin pienaseita (13 %) ja kolmanneksi eniten räjähteitä ja panoksia (11 %).
Lähde: Puolustusministeriö
TIESITKÖ TÄMÄN?
Kymenlaakson kauppakamari jätti hallituksen esitykseen uudeksi taksilaiksi oman lausuntonsa. Uuden taksilain tavoite on kitkeä harmaata taloutta, lisätä kuljettajien koulutusta ja ammattitaitoa sekä lisätä yleistä luottamusta.
Kaikki lausunnot: https://kymichamber.fi/vaikuttaminen/lausunnot-ja-vetoomukset/
KATSAUKSET
KATSAUS
LUKUSUOSITUS
Naisjohtajakatsaus
Heinäkuussa julkaistu naisjohtajakatsaus osoittaa, että naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut ennätykselliseen 40 prosenttiin. Kaikenkokoisissa pörssiyhtiöissä naisia on hallituksissa nyt keskimäärin 35 prosenttia, ja sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 70 prosentissa yhtiöistä.
Kasvu näkyy erityisesti suurissa ja keskisuurissa yhtiöissä, joissa naisten osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä edellisestä katsauksesta. Uusista hallitusnimityksistä lähes puolet kohdistui naisiin. Lisäksi naisten osuus hallituspaikoissa on kasvanut kaikissa muissa paitsi 71-vuotiaiden tai vanhempien ikäluokissa.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan kehitys heijastaa yhtiöiden valmistautumista ensi vuonna voimaan tuleviin hallinnointikoodin ja osakeyhtiölain muutoksiin, jotka edellyttävät sukupuolten tasapuolista edustusta.
Valiokuntien sukupuolijakaumat vaihtelevat edelleen, ja erityisesti nimitystoimikunnissa naisten osuus on selvästi pienempi.
Tuoretta tietoa
MAINONNAN EETTISEN NEUVOSTON LAUSUNTOPYYNNÖT
Markkinoinnin tunnistettavuutta koskevien lausuntopyyntöjen määrä on kasvanut mainonnan eettisen neuvoston (MEN) työpöydällä. Lausuntoja se antoi yhteensä vuonna 2024 61, joista 60 prosenttia koski piilomainontaa, kun esimerkiksi vuonna 2021 vastaava osuus oli 34 prosenttia. Huomautuksia kaikista lausunnoista oli 51 eli 82 prosenttia kaikista lausuntopyynnöistä.
Paula Paloranta pääsihteeri (markkinaoikeudelliset asiat), Keskuskauppakamari
VIENTIYRITYSTEN KYSELYTUTKIMUS
Lue lisää kauppakamari.fi
Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä. Elokuussa julkistettujen tutkimustulosten mukaan vain harva yritys hyödyntää luottovakuutuksia, vaikka 49 prosenttia vastaajista arvioi luottotappion vaarantavan liiketoiminnan pitkäksi aikaa. Maailmantalouden epävarmuus ja Suomen talouskasvun hidastuminen ovat heikentäneet vientihalukkuutta, mutta tästä huolimatta noin puolet yrityksistä suunnittelee laajentumista uusille markkinoille.
Päivi Pohjanheimo, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, ICC
Apuna yritysten kaikissa vakuutustarpeissa.
URATARINA
Investointien edistäjä
KUN TYÖPÖYDÄLLÄ ON ALUEEMME ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMISTÄ, INVESTOIN-
TIEN HOUKUTTELUA JA UUSIEN TYÖPAIKKOJEN LUONTIA, NIIN SE VAATII HYVÄÄ
KUNTOA JA VAHVAA OSAAMISTA. VUODEN VAIHTEESSA JUKKA TANI HYPPÄÄ VIELÄ
SUUREMPIIN SAAPPAISIIN - TULOSSA JUKOLAN VIESTI JA INVEST IN -VETOVASTUU.
JUKKA TANI
Senior Advisor 31.12.2025 asti, Director Invest In 1.1.2026 alkaen
KOULUTUS
Diplomi-insinööri, Lappeenrannan yliopisto LUT
MOTTONI
Ole rohkea ja uskalla elää!
Ensimmäinen työpaikkani valmistumiseni jälkeen oli Ikealle huonekaluja valmistanut yritys. Ura alkoi siellä ostotehtävissä, jatkui logistiikan parissa, painottui seuraavaksi myyntiin ja lopulta toimin tehtaanjohtajana. Nimitykseni tehtaanjohtajaksi tosi nuorena ihmisenä oli itselleni merkityksellinen, sillä se sai minut oikeasti pohtimaan, mitä työuraltani haluan ja mihin kykenen. Jos yrityksen johto minuun kovasti luotti ja uskoi, oli aika alkaa uskomaan myös itseeni.
Ennen nykyistä työtäni olin pitkään Sulzerilla. Ensin tehtaanjohtajana ja viimeiset vuodet yhtiön toimitusjohtajana. Vuodet opettivat ja kasvattivat niin ammatillisesti kuin ihmisenä todella paljon, ja se mitä nykypäivänä osaan, mihin kykenen ja mitä uskallan, on paljolti Sulzer-vuosien ansiota. Upeat kollegat ja opit kansainvälisestä liiketoiminnasta olivat erityisen antoisia. Lopulta 25 vuotta eri yhtiöissä operatiivisissa vastuissa toimittuani oli kuitenkin aika tehdä jotain aivan muuta ja niinpä siirryin Cursorille vuoden 2023 lopussa.
Työpöydälläni tällä hetkellä Cursorilla on alueemme elinkeinoelämän kehittämistä, investointien houkuttelua, uusien työpaikkojen luontia ja siten hyvinvoinnin parantamista. Onhan tuossakin tehtävää :) Onneksi tätä ei yksin tarvitse tehdä, vaan tukena ja apuna on laaja-alainen sidosryhmä ja alueemme yhteinen tahtotila. Ja tulostakin on saatu aikaan! Nykytyössäni on ollut mahtavaa kokea työpäivien monipuolisuus, sillä tänään saatan olla tapaamassa kansainvälisiä investoreita ja huomenna iltatorilla kuntalaisia. Erinomaisen lopputuloksen kannalta molemmat mainitsemani kohtaamiset ovat kaiken lisäksi äärettömän tärkeitä. Nykyisen työn ohella on nyt käynnissä myös perehdytys kohti uusia haasteita ja Cursorin Invest In -tiimin vetovastuuta. Aloitan uudessa tehtävässäni vuoden alussa.
Töiden ohella aika menee pitkälti joko omien tai lasten harrastusten parissa. Nautin monipuolisesta liikunnasta ja minut löytää mm. pesäpallokentältä, suunnistusmetsästä, hiihtoladulta tai kuntosalilta. Itse koen että liikunnalliset harrastukset tuovat sopivasti vastapainoa työarkeen ja auttavat pitämään mielen kirkkaana. Edessä myös mielenkiintoinen savotta Kotkaan tulevan Jukolan viestin kanssa.
Kuva: Jukka Koskinen
Taattua turvallisuutta
EUROOPASSA JA MAAILMALLA KUOHUU TAVALLA, JOLLAISTA EI OLE KOETTU LÄHES SATAAN VUOTEEN. SAMALLA MONI ON ALKANUT MIETTIÄ, MITEN SUOMI TÄSTÄ MYLLERRYKSESTÄ SELVIÄÄ. PEKKA TOVERIN MUKAAN VAHVASTI LIITTOUTUNUT SUOMI ON NYT PAREMMASSA TURVASSA KUIN KERTAAKAAN ITSENÄISYYTENSÄ AIKANA.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MARTIN LAHOUSSE
Jos joku olisi vuosikymmenen vaihteessa ennustanut, että Euroopassa riehuu muutaman vuoden päästä hyökkäyssota, Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä, EU- ja Nato-maat tuplaavat puolustusbudjettejaan, Suomen itäraja on kiinni koko matkaltaan, Gazassa on käynnissä täystuho ja Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump pommittaa yhdessä Israelin kanssa Irania, hän olisi todennäköisesti jäänyt ajatuksineen varsin yksin.
Venäjän selvästi jyrkentynyt ja kylmän sodan linjoille kääntynyt ulkopolitiikka herätti toki hämmennystä jo vuonna 2020 eikä Trumpin paluutakaan pidetty täysin poissuljettuna. Silti tilanne, jossa Euroopassa käydään perinteistä maasotaa ja kriisipesäkkeitä on monella muullakin ilmansuunnalla, tuntui tuolloin lähes utopistiselta.
Myös europarlamentaarikko ja pitkän sotilasuran tehnyt Pekka Toveri (kok) tunnustaa, että globaali turvallisuustilanne on huonoin vuosikymmeniin. Globaali suurvaltakilpailu jyllää ja ”lusikat ovat nyt menossa uuteen jakoon”.
”Suurvallat ovat valmiita ottamaan omansa vaikka väkisin. Samaan aikaan kansainvälinen järjestys on rikki ja YK varsin hampaaton. Käynnissä on monia konflikteja ja uusia kytee koko ajan, kuten mm. Intian ja Pakistanin keväinen yhteenotto meille osoitti”, kenraalimajuri evp. listailee.
Euroopan ja Suomen suurin uhka on Venäjä, mutta taustalla häärii myös sen tukena pysyttelevä Kiina. Sekin käy kauppasotaa, mutta huomattavasti ovelammin kuin Donald Trumpin Yhdysvallat.
”Kiinan tavoitteena on luoda riippuvuussuhteita, joita voi tarvittaessa käyttää kiristämiseen”, Toveri muistuttaa.
Tähän riskiin on hiljalleen havahduttu myös Euroopassa muun muassa kiinalaisten vähin äänin hankkimien kiinteistö- ja satamaomistusten myötä. Varoittavat äänenpainot ovat lisääntyneet myös meillä Suomessa etenkin datakeskushankkeiden myötä.
Pitäisikö meidän suomalaisten olla huolissaan?
Toverin mielestä liialliseen synkistelyyn ei ole aihetta. Eurooppa on herännyt ja vahvistumassa niin taloudellisena kuin sotilaallisena toimijana. Se hyödyttää myös Suomea.
”Euroopan edellisen ison myllerryksen aikaan olimme yksin. Nyt olemme jäseninä maailman vahvimmissa sotilas- ja kauppaliitoissa. Hyvän kansallisen puolustuskyvyn, Nato-jäsenyyden ja alueellisen liittolaisyhteistyön ansiosta olemme paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Lisäksi EU-jäse-
Suomi ei jää yksin
nyys tuo meille taloudellista turvaa mahdollisessa kauppasotatilanteessa”, Toveri toteaa.
Tummia pilviä karkotti myös kesäkuinen Natohuippukokous, jossa päätettiin puolustusbudjettien merkittävistä korotuksista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla saatiin varmistus, että Yhdysvallat seisoo edelleen Nato-liittolaistensa takana.
”Nato on nyt liikkeellä oikeaan suuntaan ja samalla luottamus artikla viitoseen on vahvistunut”, Toveri tiivistää.
Takaisin EU-keskiöön
Suomi oli EU-jäsenyytensä alkutaipaleella aktiivinen toimija, joka hakeutui tietoisesti veturimaiden kylkeen ja päätöksenteon keskiöön.
Hiljalleen vauhti hiipui ja EU-politiikassa tärkeät henkilökontaktit katkesivat vallanvaihdoksiin. Monien mielestä Suomi myös passivoitui ja ajautui suosiolla sivuraiteelle yhdessä monen muun pienemmän jäsenmaan kanssa.
Toverin mielestä Suomi on tällä hallituskaudella palannut EU-vaikuttamisen ytimeen mo-
nen lepsun vuoden jälkeen.
”Hallituksen EU-tavoiteohjelma antaa siihen hyvän pohjan. Turvallisuus, puolustus ja varautuminen ovat nyt EU:ssa valokeilassa, joten Suomi saa osaamisensa ja tunnetun kyvykkyytensä ansiosta paljon tilaa ja vaikutusvaltaa”, Toveri kehaisee.
Myös Henna Virkkusen (kok) painava komissaarisalkku ja kokoomusjohdon läheiset suhteet parlamentin suurimman ryhmän EPP:n johtoportaaseen tuovat vaikutusmahdollisuuksia.
”Suomen linjana on, että EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija ja meidän on vietävä kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää osaamista myös muualle Eurooppaan. Näin kestämme paremmin niin hybridisotaa kuin muitakin uhkia ja kriisejä”, Toveri listaa.
Tavoitteisiin on kirjattu myös EU:n puolustusteollisuuden ylösajoa, sotilaallisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden parantamista sekä muun muassa puolustustutkimuksen kehittämistä.
TURVALLISUUS JA GEOPOLITIIKKA
”Tähän kaikkeen on suunnattava varoja sekä kehitettävä lainsäädäntöä, jotta asiat saadaan etenemään nopeammin ja helpommin. Resursseja tarvitaan etenkin EU:n itäisille alueille, josta Eurooppaa myös puolustetaan”, Toveri tähdentää.
Sotilaan ääni on nyt arvossaan
Eduskunnasta europarlamenttiin lennähtäneellä Pekka Toverilla on nyt takana vuosi töitä Brysselissä ja Strasbourgissa.
Vielä viime vuosikymmenellä armeijataustainen euroedustaja oli parlamentin käytävillä liki kummajainen. Sotilaita on edelleen niukasti, mutta heidän äänensä kuuluu nyt selvästi aiempaa paremmin. Eurooppalaisten herääminen tilanteen vakavuuteen ja tarpeisiin on Toverin mukaan käsinkosketeltavaa.
”Tilannetta kuvaa aika hyvin se, että puolustusvaliokunnassa on jäsenenä kolme evp-kenraalia. Suomalaisena sotilaana täällä on erityisen hyvä olla, sillä meillä on kova maine oman puolustuksemme hoitavina ammattisina”, hän kertoo.
Tuleva syksy kuuluukin olevan kiireinen. Komissio on laatinut strategiat puolustuksesta, resilienssistä ja sisäisestä turvallisuudesta, ja niiden toimeenpano edellyttää seurantaa ja säädösmuutoksia. Hiontatyötä riittää myös säädös- ja regulaatiorintamalla, jotta puolustusteollisuuteen saataisiin lisäkierroksia ilman EU-pykälien jarrutusta.
”Sotilasliikkuvuuden kehittämisestä on tulossa käsittelyyn vastaava paketti ja omat kiireensä tuo myös Ukrainan tukeminen ja Ukraina-delegaation puheenjohtajuus”, Toveri listaa.
Suomalaistuotteille on nyt kysyntää
Euroopan varustautuminen on yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa avaamassa suomalaisyrityksille kosolti uusia vientimarkkinoita.
Pekka Toverin mukaan Suomen valttina ovat etenkin käytännönläheiset, monessa tapauksessa varusmiespalvelun aikana syntyneet ja sen pohjalta eteenpäin kehitetyt innovaatiot.
”Ne ovat usein myös verrattain halpoja ja helppokäyttöisiä, sillä ne on suunniteltu ammattilaisten sijaan Suomen kaltaisille kansanarmeijoille. Väestönsuojelupuolelta löytyy niin ikään osaamista, joka on monista maista rauhan aikana jo kadonnut”, Toveri toteaa.
Parempaankin olisi kuulemma mahdollisuuksia, jos vain kansallinen vientiluvitus ja EU-byrokratia saataisiin nykyistä sujuvammaksi.
Ruotsissa kansalaisia on jo varoitettu suoranaisesta sodanuhkasta ja kannustettu mm. kotiviljelyyn. Toverin mukaan palstanpito on kaikin puolin kannatettavaa, mutta sillä ei hoideta kansallista huoltovarmuutta.
”Meillä on Euroopan paras huoltovarmuusjärjestelmä, mutta silti oma varautuminen kannattaa. Viranomaisten kuorma on aina kevyempi, kun kansalaiset, yritykset, kunnat ja kaupungit pärjäävät kriisiaikana hetken aikaa myös omin avuin.”
Kuva: Topias
Kotkalaisten oma energiayhtiö.
www.kotkanenergia.fi
Tunne huominen.
Tarvitseeko yrityksesi apua muuttuvassa työelämässä?
Oli kyse sitten toiminnan tai organisaation kehittämisestä, henkilöstön osaamisen vahvistamisesta tai opiskelijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, olemme täällä auttamassa. Tutustu palveluihimme tarkemmin ja ota yhteyttä löytääksesi juuri sinulle sopivan ratkaisun!
Lue lisää: xamk.fi/palvelut-ja-yhteistyo
Uutta potkua puolustusvientiin
NATO-JÄSENYYDEN JA EUROOPAN VARUSTAUTU-
MISEN ODOTETAAN AVAAVAN SINIVALKOISELLE
PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSTEOLLISUUDELLE
UUSIA VIENTIMARKKINOITA. PUOLUSTUS- JA
ILMAILUTEOLLISUUS PIA RY:N PÄÄSIHTEERI
TUIJA KARANKO KUITENKIN MUISTUTTAA, ETTEIVÄT OVET AVAUDU ITSEKSEEN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Suomen puolustustarvikevienti on ollut Ukrainan sodan myötä varsin hyvässä myötätuulessa. Viime vuonna luvanvaraisten puolustustarvikkeiden viennin loppusumma kiipesi jo noin 206 miljoonaan euroon.
Myös lähivuodet näyttävät lupaavilta. Myönnettyjen vienti- ja siirtolupien arvo nousi 1,4 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan puolustusministeriön alkukesällä julkistamat vientiluvut eivät sisällä kaksikäyttötuotteita, jotka nimensä mukaisesti soveltuvat sekä siviili- että sotilassektorille. Niistä puuttuvat myös tuotteet, joiden vientiin ei tarvita vientilupaa.
”Ne nostavat lukuja vielä selvästi ylöspäin. Sinällään nuo kasvuluvut eivät enää yllätä. Ne kertovat, että suomalaiselle osaamiselle on markkinoilla kysyntää. Samaa viestiä tulee myös yrityksiltä”, Karanko kertoo.
PIA:n jäsenyritysten yhteenlaskettu vienti oli vuonna 2024 runsaat miljardi euroa.
Liialliseen optimismiin ei kannata kuitenkaan pääsihteerin mukaan tuudittautua. Vaikka vientiluvat ovat ennätystasolla, se ei vielä tarkoita automaattista tulovirtaa.
KUKA: Tuija Karanko, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri vuodesta 2010 lähtien.
Sitä ennen neuvonantajana ja virkamiehenä puolustusministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä Puolustusvoimissa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi pari vuotta sitten Kauppakamarilehden haastattelussa, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Perusteena oli se, että perinteisen puolustusteollisuuden lisäksi Suomesta löytyy tietotaitoa etenkin huoltovarmuuden ja väestönsuojelun puolelta. Myös Nato-jäsenyyden on vakuuteltu avaavan suomalaisyrityksille uusia ovia vientimarkkinoille.
Karangon mukaan Suomelle löytyy markkinarakoa ja Naton jäsenyys on kiistatta iso mahdollisuus. Onnistuminen tarjouskilpailuissa vaatii kuitenkin riittävän hyvät kortit, oikeaa ajoitusta sekä huolellista pohjatyötä.
Aina ei sekään riitä.
”Puolustusteollisuus on hyvin protektionistinen markkina, joten päätöksenteossa on aina mukana politiikkaa, kotiinpäin vetoa ja lehmänkauppoja”, päivätyönsä ohella myös NIAG:n (Nato Industrial Advisory Group) varapuheenjohtajana toimiva Karanko muistuttaa.
Naton kumppani- ja jäsenmaiden teollisuusjohtajista koostuva ryhmä tukee Natoa materiaalisten suorituskykyjen ja teknologioiden ennakoinnissa.
Karangon mukaan puolustusvientiin kohdistuu puoluekannasta riippumatta isoja odotuksia ja tavoitteita. Politiikkojen puheet ja teot eivät kuitenkaan ole tässä kohtaa tasapainossa.
”Public to Government -kauppa on jotain aivan muuta kuin perinteinen b-to-b-kauppa. Puolustusministeriöön ja Puolustusvoimiin tarvittaisiin muutama lisähenkilö kolkuttelemaan ja avaamaan vientiovia sekä kehittämään puolustushallinnon ja teollisuuden yhteisprojekteja. Nyt tällaisia resursseja ei ole”, Karanko toteaa.
”Ensin on oltava nimet papereissa ja se on puolustusteollisuusbisneksessä usein monen mutkan takana”, Karanko muistuttaa.
Uusilla tulokkailla on opeteltavaa Petrattavaa on myös vientihaaveita omaavilla yrityksillä. Potentiaalisen asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta on usein pitkä matka tarjousvaiheeseen – ja vielä pidempi varsinaisten kauppojen syntymiseen. Siksi asiakkaisiin, heidän tarpeisiinsa ja julkisiin kilpailutuksiin on perehdyttävä pintaa syvemmältä.
”Mitä sensitiivisempi tuote, sitä tiukemmat ovat vaatimukset. Lisäksi asiakkaat haluavat yksittäisten ratkaisujen sijaan kokonaisia järjestelmiä”, Karanko opastaa.
Perinteisten ammusten, aseiden ja ajoneuvojen lisäksi markkinarakoa on digitalisaatiossa. Vahvoja tuotesegmenttejä ovat avaruus-, tiedustelu- ja valvontateknologia sekä erilaiset johtamisjärjestelmät.
”Tärkeä voimavara ovat myös start up-yritykset, joiden bisnesideat voivat syntyä esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana. Ammattisotilaat ovat harvoin insinöörejä ja tuotekehittäjiä, mutta heitä löytyy varusmiesten riveistä”, Karanko huomauttaa.
Pitkäjänteisyyttä vientipolitiikkaan
Kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat tällä hetkellä hyvällä tasolla ja yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta tuottoisana ja jopa vastuullisena kohteena.
Alan edunvalvontaorganisaatiota pitkään luotsannut Karanko tunnustaa itsekin hämmästyneensä, kuinka nopeasti takavuosien miekat auroiksi -ajattelusta on hypätty lähes toiseen ääripäähän.
”Toisaalta on aika surullista, että kansalaisten ja poliittisten päättäjien turvallisuusherätykseen tarvittiin sota Ukrainassa”, Karanko sanoo.
Karangon toiveena onkin, että yleisen asennemuutoksen myötä päästäisiin eroon myös hallituspohjan mukaan muuttuvasta vientipolitiikasta. Tempoilun sijaan puolustusvientiin tarvitaan selkeää strategiaa ja yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
”Tässä olemme antaneet monille kilpailijamaille aivan liiaksi etumatkaa”, Karanko harmittelee.
Pitkäjänteinen politiikka toisi varmuutta myös huolto- ja ylläpitopalveluiden vientiin, sillä puolustusteollisuudessa tuotteiden elinkaaret ovat jopa 50–60 vuotta.
”Näin vältetään tilanne, jossa täältä myytyihin tuotteisiin ei voida vientirajoitusten vuoksi toimittaa varaosia tai huoltopalveluja”, Karanko toteaa.
Veri veti virkamieheksi
Tuija Karanko on tehnyt pitkän työuran puolustusasioiden parissa, sillä ennen nykyistä PIA-pestiään hän työskenteli vuosia muun muassa puolustusvoimien ja puolustusministeriön virkamiehenä.
Mikä sitten sai valtiotieteitä ja sosiologiaa opiskelleen maisterin suuntaamaan puolustushallintoon ja sittemmin koko toimialan edunvalvojaksi?
”Elämä vie. Tähtäsin jo lukioikäisenä virkamiesuralle, sillä halusin edistää yhteistä hyvää. Samalla ajattelin pelastavani myös Suomen ja koko maailman”, cheerleadingin suomalaispioneereihin kuuluva Karanko naurahtaa.
Vuodet puolustushallinnossa tekivät tutuiksi alan toimintatavat ja keskeiset toimijat. Kun Karangon edeltäjä Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:ssä eläköityi, vaihtui työpaikka Eteläranta 10:een. Vuosien saatossa pääsihteerille ovat tulleet tutuiksi niin pienet asepajat kuin ylelliset valtiosalit.
”Isommat sopimukset tehdään usein ylimmällä valtiotasolla, joten matkan varrella on päässyt kättelemään pääministereitä, presidenttejä ja kuninkaallisia. Tuore tähtihetki oli jäsenyritys Bevenicin tehdaslaajennuksen vihkiminen Kuopiossa.”
Selusta-tapahtuma Kouvolassa 12.9.2025
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI JA KOUVOLA INNOVATION JÄRJESTIVÄT
KOUVOLAN TURVALLISUUSKONFERENSSI 2025 YHTEYDESSÄ YRITYKSILLE
SUUNNATUN SELUSTA-TAPAHTUMAN. TILAISUUS TARJOSI OSALLISTUJILLE
TIETOA, MITEN PÄÄSTÄ MUKAAN PUOLUSTUSVOIMIEN HANKINTOIHIN. TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSSEKTORILLE TUOTTEITA JA PALVELUJA TARJOAVAT YRITYKSET KERTOIVAT KOKEMUKSISTAAN JA ANTOIVAT VINKKEJÄ.
TEKSTI JA KUVAT: KIRSI JUURA
East Cham Finlandin Jaana Rekolainen Selusta-tapahtumassa Kouvolassa 12.9.2025
Ukrainan jälleenrakennus tarjoaa mahdollisuuksia Kymenlaakson
yrityksille
SUOMALAISIA YRITYKSIÄ ARVOSTETAAN UKRAINASSA SUURESTI, JA POHJOISMAALAISIA YRITYKSIÄ TOIVOTAAN MUKAAN TARJOUSKILPAILUIHIN.
Ukrainan, Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian markkinoihin erikoistuneen kauppakamarin, EastCham Finlandin, toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoi Selusta-tilaisuudessa Ukrainan jälleenrakennuksen tuomista mahdollisuuksista suomalaisyrityksille.
- Jälleenrakentamisen mittakaava oli tämän vuoden alussa tehdyn kansainvälisen arvion mukaan 506 miljardia euroa ja hintalappu kasvaa joka päivä, hän avasi jälleenrakentamisen suuruusluokkaa.
Jälleenrakennusta tarvitaan monella eri toimialalla, muun muassa energia- ja kaivannaissektorilla, liikennesektorilla, kaupan ja teollisuuden toimialoilla sekä maataloudessa ja raivaustöissä. Asuinrakentamisen tarve on suuri jo nyt, sillä maassa on sisäistä muuttoa kotien tuhoutuessa sotatoimialueilla.
- Puhutaan vuosien ja vuosikymmenien työstä, Rekolainen sanoi.
Monipuoliset rahoituskanavat
Rekolainen kertoi, että Ukraina suunnittelee rohkeasti uutta. Ensi vuodelle on laadittu Ukrainan historian suurin investointisuunnitelma, jonka tavoitteena on edistää pitkäaikaista modernisaatiota ja talouden elpymistä. Ensi vuoden suunnitelmissa on 149 projektia, joiden arvo on yhteensä noin 280 miljardia US dollaria. Tähän sisältyvät muun muassa energia-, vesi- ja jätevesi-infran rakentaminen.
Osa projektien rahoituksesta tulee Ukrainan valtion bud-
jetista, ja osa kansainvälisten rahoituslaitosten kautta lainoina. Mukana on myös Euroopan Unionin ja G7-maiden rahoitusta.
- Yksityisillä investoinneilla sekä julkisen ja yksityisten sektorien kumppanuuksilla tulee olemaan iso rooli rahoituksessa, hän kuvaili.
Esimerkkeinä rahoituskanavista Rekolainen mainitsi PPP-mallilla toteutettavan Odessan lähellä olevan satamainfran uudistuksen ja Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiö Nefcon tarjouskilpailun nollaenergian koulurakennuksesta. Projektissa tullaan korvaamaan kaksi tuhoutunutta koulua.
- Maalle on tärkeää, että kaikki mitä rakennetaan, on Eurooppa-yhteensopivaa, Rekolainen sanoi.
Suomalaisyrityksiä arvostetaan
Rekolainen kertoi, että suomalaisia yrityksiä arvostetaan Ukrainassa suuresti ja pohjoismaalaisia yrityksiä toivotaan mukaan tarjouskilpailuihin.
- Suomalaisyritysten nopeaa vetäytymistä itäisestä naapurimaasta arvostetaan suuresti, hän korosti.
- Sota pysäytti yksityisen asuntorakentamisen, mutta vuodesta 2023 alkaen se on alkanut elpyä ja kasvaa nyt 20-30 prosentin vuositahtia. Modernille elementtirakentamiselle olisi tarvetta, koska maan oma rakentamis-
jatkuu seuraavalla sivulla
menetelmä on vielä työmaarakentamista paikan päällä, mikä ei sovellu nopeaan ja isoon tarpeeseen. Lisäksi Ukrainassa on työvoimapula, Rekolainen kertoi. Rakentamisessa tapahtuneista muutoksista kertoo se, että uudisrakennusten parkkihalleja muutetaan nyt monitoimitiloiksi ja väestösuojiksi.
- Voisiko Ukrainasta tulla puolustusteollisuuden Piilaakso, Rekolainen heitti pohdittavaksi.
- Ukrainassa on vahvaa teknologiaosaamista, mikä vauhdittaa puolustusalan innovaatioita, myös digitalisaatio on edennyt pitkälle. Maassa toimii Hilma-järjestelmän kaltainen Prozorro-alusta ja julkisia investointeja hallinnoidaan digitaalisella Dream-alustalla. Maan Brave1 -alustalla toimii yli 500 puolustusalan startup-yritystä, hän kertoi.
Vaatimattomuus pois ja rohkeasti yrittämään
Jaana Rekolainen on kokenut kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntija, joka on johdattanut suomalaisyrityksiä uusille markkinoille jo vuosien ajan. Mihin asioihin hän kehottaa suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomiota?
- Usein suomalaiset ovat turhan vaatimattomia kertomaan tuotteidensa ja palvelujensa eduista. Teknistä osaamista kyllä löytyy. Valmistaudu myös selvittämään ukrainalaisille projektisi rahoitus. Jos se ei ole kunnossa,
niin usein hyväkin yhteistyökuvio pysähtyy.
Hän kehottaa katsomaan myös laajasti.
- Ei kannata jäädä pelkästään Kiovaan, vaan mennä verkostoitumaan kaupunkeihin ja kuntiin, joissa on myös kilpailutuksia. Parhaissa tapauksissa pääsee työstämään jopa kilpailutukseen meneviä projektiaihioita kuntien kanssa.
Kielitaidon suhteen Rekolainen ei olisi huolissaan.
- Englantia käytetään laajasti bisneskielenä ja sitä osataan hyvin. Rakentaminen on vähän konservatiivisempi ala, ja siellä myös kielitaito on heikompaa. Venäjän kielen käytössä olisin varovainen, viranomaiset eivät edes saa puhua venäjää julkisissa yhteyksissä..
Selusta-tilaisuudessa puhunut Rekolainen siteerasi esityksensä lopuksi Ukrainan kesäkuussa Helsingissä aloittanutta suurlähettilästä.
- Hän toivotti suomalaisyritykset lämpimästi tervetulleiksi maahansa, ja kehotti suomalaisyrityksiä korvaamaan Venäjän markkinat Ukrainan markkinoilla sekä hyödyntämään Ukrainan jälleenrakentamisessa kaiken aiemmin kertyneen Venäjän-kaupan osaamisen, Rekolainen sanoi.
Jaana Rekolainen, EastCham Finland
3
vinkkiä Ukrainan
markkinoille
1. Tee kotiläksyt ja luo askelmerkit
markkinoille lähtöön
Selvitä potentiaaliset asiakkaat, rahoitus, verkostot, tuotteiden jakelualue, ja sopivatko tuotteesi/palvelusi kuluttajille vai B2B-kohderyhmälle. Ulkomaiset yritykset tarvitsevat projekteihin usein ukrainalaisen kumppanin.
2. Sovita tarjontasi Ukrainan markkinoille
Huomioi tekniset vaatimukset tai sertifiointitarve, kieliversiot ja maan tarpeiden ymmärtäminen. Ukraina on jo nyt kovin kilpailtu markkina. Tee markkinakartoitus. Fokusoi ydinosaamiseen tai ydintuotteisiisi.
3. Rakenna läsnäolo Ukrainassa
Henkilökohtaisilla suhteilla on tärkeä merkitys. Paikalliset verkostot ja fyysinen läsnäolo on tärkeää. Osallistu messuille ja delegaatiovierailuille löytääksesi kontakteja, tapaa asiakkaita kasvotusten. Tee yrityksesi näkyväksi. Panosta avainhenkilöiden valintaan.
Järjestäjät: Kouvola Innovation ja Kymenlaakson kauppakamari ! huom. tietoisku
EAST CHAM FINLANDIN
YRITYSPALVELUT UKRAINASSA
• EastCham Finland on kansainvälinen kauppakamari, joka osana Team Finland -verkostoa auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään.
• EastCham tukee suomalaisten yritysten liiketoimintaa Ukrainan, Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian markkinoilla ja neuvoo yrityksiä pakoteasioissa.
• EastChamilla on toimistot Helsingissä, Kazakstanin Almatyssa ja Ukrainan Kiovassa.
• Kiovan toimisto on perustettu yhteistyössä EK:n kanssa ja se auttaa suomalaisyritysten markkinoille pääsyssä ja jälleenrakennukseen osallistumisessa.
• Kiovan toimistossa on EK:n Pro Ukraina -hankkeen puitteissa lanseerattu matalan kynnyksen palvelut yrityksille.
11.11.2025 klo 10:00
Jaana Rekolainen Selusta-tietoiskussa
Mukana on myös EastCham Finlandin Kiovan toimiston asiantuntija.
Tule Teamsiin kuulemaan vinkit Ukrainan tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille ja aamun tilanteesta Ukrainassa.
• Markkinaselvityksen hinta on 2000 – 2500 euroa ja kontaktien evaluonti 1200 -1500 euroa.
• Hankkeen tavoitteena on saada 200 uutta suomalaista vientiyritystä Ukrainaan kahden vuoden aikana. eastcham.fi/markkinat/ukraina/
Millog on varautumisen ammattilainen yhteiskunnan häiriötilanteissa
TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA
Millog tarjoaa Puolustusvoimille huolto-, tarkastus- ja asiantuntijapalveluja. Se on vastuussa muun muassa puolustusmateriaalin huollosta, kunnossapidosta sekä varaosalogistiikasta ja -hankinnoista. Lisäksi yritys tarjoaa myös varautumisen ja valmiussuunnittelun tukipalveluita yrityksille ja julkisyhteisöille.
Selusta-tapahtumassa huoltovarmuudesta ja varautumisesta puhunut Millogin valmius- ja asiakkuuspäällikkö Joonas Leppänen korosti, että yritysten on tärkeää panostaa varautumiseen ja jatkuvuudenhallinnan perusteisiin.
- Yritykset ovat alkaneet kiinnostua varautumisesta yl-
lättävien tilanteiden varalta. Varautumisessa voi olle kyse vaikkapa tilanteesta, miten toimitaan, jos yrityksen kriittisiin toimitusketjuihin tulee häiriöitä. Tästä käytännön esimerkki on Suezin kanavaan viikoksi juuttunut Ever Given -konttialus jonka vaikutukset yritysten arvoketjuihin olivat maailmanlaajuiset. Hyvin varautuneen yrityksen huoltovarmuus on kestävällä pohjalla, Leppänen sanoi.
Leppänen kehotti kiinnittämään huomiota yrityksen keskinäiseen yhteistyöhön huoltovarmuuden turvaamiseksi.
- Suomen valtionjärjestyksen ja kansankunnan elinvoimaisuuden kannalta merkityksellisten tuotteiden ja palveluiden varmistaminen riittävällä tasolla edellyttää
SELUSTA-TAPAHTUMAN
toimenpiteitä myös yrityksiltä. Huoltovarmuuden kaksi painopistettä ovat varmuusvarastointi sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Kun yhteistyö yritysten välillä on saumatonta myös huoltovarmuuden näkökulmasta, niin suomalainen elinkeinoelämä on häiriönkestävä erilaisissa yllättävissä häiriötilanteissa, Leppänen sanoi.
Leppänen nosti esille viisi esimerkkiä, joista yrityksen tulisi huoltovarmuuden kannalta pitää huolta:
• Kassa
• Osaamisen hallinta
• Kriittisten tuotanto- ja alihankintaketjujen tunnistaminen
• Avainhenkilöt ja johtamiskyky
• Häiriötilanteista toipuminen
- Havaintojen mukaan hyvin varautunut yritys myös toipuu häiriötilanteista hyvin, Leppänen totesi esityksensä päätteeksi.
Leppänen korosti, että Suomessa korkea maanpuolustustahto yhdistettynä elinkeinoelämän korkeaan teknologiaosaamiseen toimii osana Suomen kokonaismaanpuolustuksen peloketta.
- Hyvin varautunutta yritysverkostoa on mahdoton kitkeä kokonaan pois yhteiskunnasta ja se toimii olennaisena osana maanpuolustuksen kokonaisuutta, hän sanoi.
Millog
• Millog on Puolustusvoimien strateginen kumppani ja kiinteä osa sen logistiikkajärjestelmää.
• Yhtiön omistavat Patria, Insta ja Suomen valtio.
• Liikevaihto 2024 oli lähes 250 miljoonaa euroa
• Millogissa työskentelee yli 1000 turvallisuusselvitettyä asiantuntijaa.
Kehittämisjohtaja Kai Laine Selusta-tapahtumassa Kouvolassa 12.9.2025
Kuinka päästä toimittajaksi Naton ja Puolustusvoimien hankintoihin?
Kehittämisjohtaja Kai Laine Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen suunnitteluosastolta kertoi Selusta-tapahtuman osallistujille, että Logistiikkalaitos on Puolustusvoimien keskitetty hankintayksikkö ja toimittajat valitaan tapauskohtaisesti tarjouspyyntöjen ja tarjousten perusteella.
- Puolustusvoimien kehittämisohjelmat on laadittu 12 vuodeksi eteenpäin. Niiden perusteella lähdetään laatimaan hankintasuunnitelmia, Laine sanoi.
Jos yritys haluaa osallistua Puolustusvoimien tarjouskilpailuihin, niin parhaiten tietoa saa julkisten hankintojen ilmoitustaulu Hilmasta (www.hankintilmoitukset.fi), jossa ilmoitetaan kansalliset kynnysarvot ( 60k/100k euroa) ylittävät tarjouskilpailut.
EU:n kynnysarvot (143k/443k euroa) ylittävät tarjoukset ilmoitetaan kansainvälisessä TED-tietokannassa.
Kansallisen kynnysarvon alittavat pienhankinnat ovat hankintalainsäädännön ulkopuolisia, eikä niistä ole ilmoittamisvelvollisuutta. Pienhankinnat tulee toteuttaa ensisijaisesti ns. kotiinkutsuina käyttämällä Hansel Oy:n puitejärjestelyjä tai Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen keskitetysti kilpailuttamia puitesopimuksia.
Kehittämisjohtaja Kai Laine korosti, että yrityksen kannattaa kehittää kilpailukykyinen tuote, joka palvelee Puolustusvoimien suorituskykyä. Etuna on toimiminen toimialalla, johon liittyvä teknologinen osaaminen on keskeinen kansallinen turvallisuusetu.
- Yritys voi suoran asiakassuhteen lisäksi hakeutua alihankkijaksi Puolustusvoimien strategisille kumppaneille, Laine sanoo.
Suomen Natoon liittymisen jälkeen yrityksille on tarjoutunut mahdollisuuksia päästä Naton tavaran- tai palvelujen toimittajaksi.
- Natolla on useita hankintaorganisaatioita, joista tärkeimmät ovat Naton logistiikka- ja hankintaorganisaatio NSPA sekä NCIA, joille suomalaiset yritykset voivat tarjota tuotteitaan, Laine sanoo.
Tuotteiden pitää olla Naton standardien mukaisia. Tarjouskilpailuihin osallistumisen edellytyksenä on rekisteröityminen ja kelpoisuustodistus. Lisäksi vaaditaan kansainvälinen yritysturvallisuusselvitystodistus FSC.
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö: www.hankinnat.fi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen asiointisivu: https://logistiikkalaitos.fi/nain-asioit www.hankintailmoitukset.fi
Joonas Leppänen, Millog Oy
Selusta-tapatumassa kuultiin kokemuksia puolustus- ja turvallisuusalalla toimivilta yrityksiltä.
Lappeenrantalainen KT-Shelter valmistaa suuren kokoluokan siirrettäviä sääsuojia, joita käytetään pääasiassa helikopterien, hävittäjien ja muiden ilma-alusten suojaamisessa. Tuotteita on kehitetty yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
Vuonna 2013 perustettu yritys osallistui jo toimintansa alkumetreillä 2017 Nato-harjoituksiin Puolassa. Plakkarissa on myös voitto kansainvälisessä puolustusalan innovaatiokilpailussa sekä Kasvu Openin Pohjois-Savon finaalissa.
- Alusta lähtien tiedostimme, että Suomi ja Puolustusvoimat eivät riitä asiakkaaksi yksinään. Tarvitsimme kansainvälisiä asiakkaita, jotta saatiin kasvuun tarvittavaa volyymiä. Näin saimme myös osoitettua Puolustusvoimille varmuutta, että pystymme toimittamaan suojia silloin, kun niitä tarvitaan, kertoi myyntijohtaja Juha Manninen Selusta-tapahtumassa.
Tällä hetkellä yritys työllistää 20 työntekijää, liikevaihto oli viime vuonna 12 miljoonaa. Yritykset toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Helsingissä.
Kopterisuojia
Lappeenrannasta
Selustassa puhunut Manninen muistutti osallistujia siitä, että puolustussektori ei yleensä tarjoa pikavoittoja.
- Yritysten kannattaa varautua siihen, että prosessit on hitaita ja kankeita. Toimitukset tarjoavat harvoin säännöllistä tulovirtaa, sillä ne ovat useimmiten projektiluonteisia. Rahoitus tulee olla kunnossa ja kassanhallinta on tärkeää, hän korosti.
Myyntityö saattaa vaatia vuosia ennen kuin yhteistyöhön päästään.
- Liidien realisoituminen saattaa kestää pitkään ja vaatii kärsivällisyyttä. Varsinkin kotimaiset referenssit ovat tärkeitä ja kaikessa tulee mennä asiakkaan tarve edellä, hän vinkkasi.
Manninen kehotti verkostoitumaan ja käymään alan messuilla, jotta yritys ja sen tuotteet saavat näkyvyyttä. Keskeisiksi verkostoiksi hän mainitsi PIAn, Business Finlandin sekä puolustus- ja sotilasasiamiehet.
Lopuksi Manniselta kysyttiin, mitä tarvitaan, että yritys kehittyy startupista kansainväliseksi toimijaksi?
- Hulluutta, luovuutta, tuuria, taitoa ja raivoa, Manninen kiteytti.
SELUSTA-TAPAHTUMAN YRITYSCASE KT-SHELTER
SELUSTA-TAPAHTUMAN YRITYSCASE RUMBLETOOLS
Huipputeknologiaa Imatraltadroonit valvovat
maalla, ilmassa ja vedessä
TEKSTIT KIRSI JUURA KUVAT KT-SHELTER JA RUMBLETOOLS
Imatralainen yritys RumbleTools kehittää tekoälypohjaisia robotiikkajärjestelmiä. Erikokoiset järjestelmät toimivat maalla, ilmassa ja vedessä. Toimitusjohtaja Arto Koivuharju esitteli yrityksen ykköstuotteen Skyfleetin toimintaa Selusta-tapahtuman osallistujille 12.9. lennättämällä droonia liveajassa Imatran yläpuolella.
- Skyfleet-kokonaisuus koostuu maastossa olevista asemista ja drooneista. Sovelluksen ideana, on että lennättämiseen ei tarvita ihmistä, vaan järjestelmä hoitaa lennättämisen, Koivuharju sanoi. Hän kertoi, että sovellusta voidaan käyttää esimerkiksi liikenteen ohjaukseen ja seurantaan, ajoneuvojen laskentaan ja reaaliaikaisena videona. Kohteena voi olla kiinteistön vartiointi huoltovarmuuden kannalta keskeisissä kohteissa kuten sähkölaitoksissa, makean veden säiliöissä ja tehdasalueilla.
- Skyfleetillä suoritetaan myös rakennustyömaiden valvontaa ja reaaliaikaista laskentaa, ennakoivaa kunnossapitoa, lämpökuvauksia, voimalinjojen sekä hirvi- ja poroaitojen tarkastuksia ja rajavalvontaa, hän kuvaili.
Skyfleetillä on potentiaalia toimia myös viime viikkoina kovana keskustelunaiheena olleessa droonien havaitsemisessa ja vastatoimissa.
- Teemme yhteistyötä Erillisverkot Oy:n kanssa, joka hallinnoi Virve-viranomaisverkkoa. Tällöin kaikilla viranomaisilla on mahdollisuus saada Skyfleetin tuottamaa tilannekuvaa saman tien. Drooni ei häiriinny edes GPS-häirinnästä. Se on kyllä ihan mahtava työkalu valvontaan ja vartiointiin, Koivuharju totesi lennätyksen päätteeksi.
Energiaa päivään tuo Kymenlaakson Sähkö.
IT-PalveluPaketti
Työkalut käyttäjälle ja yritykselle
Hanki laitteet käyttövalmiina, ylläpidettyinä ja tietoturvallisina alk. 79 € / kk / käyttäjä.
Lue lisää datagroup.fi/dgsatait
Kotka | Kouvola | Lappeenranta | Helsinki | Turku
Talous ja turvallisuus ovat toistensa edellytykset
Päivi Pohjanheimo
Kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari
Kuva: Jari Härkönen
Talouskasvu ja turvallisuus ovat Suomen kaksi eksistentiaalista kysymystä, ja ne ovat saman kolikon kääntöpuolet. Ei ole toista ilman toista. Kasvaakseen taloutemme tarvitsee turvallisuuden ylläpitämää luottamusta, eikä uskottavaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta ylläpidetä kestävällä tavalla ilman kasvua.
Kotimaisen puolustusteollisuuden kasvu ja vahvistuminen voi luoda kaipaamaamme dynamiikkaa talouskehitykselle. Yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta kiinnostavana kohteena, kun kestävyyskriteereitä on arvioitu uudelleen.
On sanottu, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Euroopassa puolustusteollisuuden kyvyssä vastata kasvavaan kysyntään on nähty haasteita. Puolustusteollisuuden nopea tuotannon lisääminen ei käy käden käänteessä, vaan tilauksesta toimitukseen voi kulua useita vuosia.
Suomessa on korkeatasoista, maailmanluokan puolustusteknologiaa, mutta sitä on kyettävä skaalaamaan
kansainväliseen vientikauppaan. Kysynnästä huolimatta kilpailu puolustussektorilla on kovaa, joten yritysten ja julkishallinnon välisen yhteistyön tiivistäminen on hyvin tärkeää. Myöskään puolustushallinnon perinteinen suunnittelusykli hankinnoissa ei enää riitä. Kansainvälinen puolustusteollisuus on tunnetusti hyvin protektionistinen markkina. Puolustusvientiin ja siihen liittyvään varaosa- ja huoltopalveluun tarvitaan selkeän kansallisen strategian lisäksi yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
Suomen maine kokonaisturvallisuuden osaajana on huippuluokkaa. Yhteiskunnan luottamus ajantasaiseen tilannekuvatietoon ja kyvykkääseen varautumiseen kriittisen infrastruktuurimme haavoittuvuuksien osalta on osa puolustustamme. Suomen kokonaisvaltainen turvallisuusmalli toimii hyvin tämänhetkisessä monialaisten epävarmuuksien maailmassa, jopa vientituotteiksi asti.
95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse. Siksi Suomen saavutettavuus ja logistiikan toimivuus ovat ratkaisevia kokonaisturvallisuudellemme ja huoltovarmuudellemme. Kriittisintä on kuitenkin palauttaa Suomen talous takaisin kasvu-uralle, ja vienti on siinä avainasemassa.
OSAAJAKYSELYN TULOKSET
KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELYYN VASTANNEIDEN YRITYSTEN HUOLENA ON AMMATTIOSAAJIEN SAATAVUUS.
TEKSTI KIRSI JUURA KUVA SHUTTERSTOCK
"Nuorissa ja ammattiosaamisessa nähdään valtavasti potentiaalia, mutta yritykset kantavat huolta riittävästä opetuksen määrästä ja vaatimustasosta", sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen
Kauppakamarien elokuussa tekemässä osaajakyselyssä kysyttiin yritysten arvioita, mitkä tekijät haastavat yritysten kilpailukykyä lähivuosien aikana.
Kymenlaakson kauppakamarin osaajakyselyn vastaajat arvioivat seuraavien seikkojen haastavan paljon:
1. ammattiosaajien saatavuus 53%
2. työelämään tulevien nuorten osaamistaso ja valmiudet 35 %
3. kansainvälisten rekrytointien onnistuminen 29%
4. saatavilla olevan työvoiman työkyky ja työssäjaksaminen 29%
Noin puolet vastaajista on huolissaan yrityksen omasta kyvystä uudistua ja kehittää uutta liiketoimintaa.
Valmistuneiden osaamistasoon ollaan varsin tyytyväisiä. Korkeakoulusta valmistuneiden osaamistasoon on tyytyväisiä 75 prosenttia vastaajista. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osalta osaamistasoon on tyytyväisiä 57 prosenttia vastaajista.
Kymenlaakson yritykset ovat keskimäärin tyytyväisempiä verrattuna koko maan keskiarvoon.
Taloustilanne haastaa kansainvälisten osaajien rekrytointia
35 prosenttia vastaajista kertoo rekrytoineensa kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana.
Kansainvälisellä osaajalla tarkoitetaan työntekijä-, asiantuntija- tai johtotason työntekijää, joka ei ole kansalaisuudeltaan suomalainen. Hän voi kuitenkin jo asua Suomessa.
Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla.
- Kokemukset rekrytoinneista ovat voittopuolisen myönteisiä. Tässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempiin vuosiin, vaan päin vastoin monet yritykset kuvailevat näitä työntekijöitä itselleen hyvin korvaamattomiksi, Pulkkinen sanoo.
Yritysten kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin hieman vähentynyt vuoden takaisesta tilanteesta. Merkittävimmäksi kv-osaajan rekrytoinnin esteeksi 64 prosenttia vastaajista mainitsee vallitsevan taloudellisen
tilanteen. Seuraavaksi suurimpana rekrytoinnin esteenä mainitaan hakijan kielitaito.
Kielikysymyksen ratkaisemiseksi Suvi Pulkkinen ehdottaa palveluseteliä yrityksille työntekijän kielen oppimisen tukemiseen.
- Palvelusetelin avulla yritykset voisivat ostaa suomen tai ruotsin kielen opintoja työntekijöilleen. Tämä helpottaisi ja rohkaisisi yrityksiä rekrytoimaan osaajia, joilla kielitaito on vasta kehittymässä, Pulkkinen sanoo.
Kymenlaaksossa suomenkielen opetusta antavat muun muassa Valkealan Opisto, Kymenlaakson opisto, Eduko ja Ekami.
Kohtaanto-ongelma ammattiosaajista
Kauppakamareiden elokuussa toteuttama kysely osoittaa, että osaajapula on enemmistössä yrityksiä helpottanut. Avoimiin työpaikkoihin on pääasiassa runsaasti hakijoita, mutta samalla osa yrityksistä kokee pulaa sopivista osaajista. Erityisesti kyse on ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista. 35 prosenttia vastaajista ilmoitti rekrytointitarpeen kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Vaikka työmarkkinoilla on yleisesti ylitarjontaa tekijöistä, monilla pienillä yrityksillä on silti vaikeuksia löytää sopivia osaajia.
- Työvoimapula on muuttunut määrällisestä laadulliseksi. Yritykset tarvitsevat osaajia, joilla on oikeanlaista ja ajantasaista osaamista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Nuorten työllistäminen
Yrityksistä noin puolet on ottanut nuoria viimeisen vuoden sisällä harjoitteluun tai kesätöihin.
Alueella opiskelevien tai vastavalmistuneiden ulkomaisten opiskelijoiden osaamista on hyödyntänyt alle puolet vastaajista. 24 prosenttia on tarjonnut kesätöitä, 18 prosenttia on ottanut harjoittelijoita, kuusi prosenttia on palkannut oppisopimuksella ja 18 prosenttia on palkannut työsuhteeseen.
Seuraavalta hallitukselta toivotaan toimenpiteitä, joilla parannetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille, mutta myös yli 55-vuotiaiden työssä pysymisen tukemista ja Suomen vetovoiman vahvistamista kansainvälisille osaajille.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 18.8.-22.8.2025 ja siihen vastasi 1035 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea, Kymenlaaksossa vastaajia oli 17. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä.
KAUPPAKAMARIEN TALOUS- JA SUHDANNEKYSELY SYYSKUU 2025
Riittämätön kysyntä ja geopolitiikka haitta avat eniten yritysten toimintaa tällä hetkellä
tilauskanta verrattuna vuoden takaiseen 36% yhtä suuri 36% pienempi pysynyt ennallaan 44%
72% toimintaa haittaa eniten riittämätön kysyntä
liikevaihto 20% kasvanut 36% laskenut yhtä suuri suurempi pienempi (verrattuna vuoden takaiseen) 60% 16% 24% henkilökunnan määrä
K72% työntekijämäärä pysyy samana seuraavat 6 kk
investoinnit pysyvät viime vuoden tasolla seuraavat 12 kk 58%
44% kannattavuus säilyy ennallaan
auppakamarien syyskuussa tekemästä talouskyselystä selviää, että Kymenlaakson kauppakamarin toiminta-alueen yritysvastaajista 44 prosentilla liikevaihto on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.
Yli kolmanneksella liikevaihto on laskenut. Huomionarvoista on, että haasteellisessa geopoliittisessa tilanteessa viidennes yrityksistä (20%) on kuitenkin onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan.
64 prosenttia Kymenlaakson vastaajista arvioi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan loppuvuoden ajan. Tilanne on parantunut tammikuusta, jolloin vain alle puolet (45%) ennakoi tilanteen pysyvän vakaana. Laskua pelkää 24 prosenttia ja kasvua näkee edessään 12 prosenttia vastaajista.
Henkilökunnan määrä on pysynyt 60 prosentilla vastaajista yhtä suurena verrattuna viime vuoteen. Neljänneksellä määrä on pienentynyt, mutta ilahduttavasti 16 prosentilla kasvanut.
Työntekijöiden määrän ei uskota kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. 72 prosenttia vastaajista uskoo henkilökuntamääränsä pysyvän nykyisellä tasolla.
Vähentymistä arvioi tapahtuvan 16 prosenttia ja henkilökunnan määrää aikoo lisätä 12 prosenttia vastaajista. Tilauskanta on pysynyt vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna yhtä suurena noin kolmanneksella vastaajista ja pienentynyt noin kolmanneksella vastaajista. Kasvua on alle kymmenellä prosentilla.
Lähes puolet vastaajista arvioi tilauskannan pysyvän samana loppuvuoden ajan. Tammikuussa kasvua odotti vielä 26 prosenttia Kymenlaakson vastaajista, nyt 12 prosenttia. Pienenemistä ennakoi 20 prosenttia vastaajista. Investointien arvioi pysyvän nykyisellä tasolla 58 prosentilla vastaajista. Pienenemistä ennakoi joka kolmas vastaaja ja vain 8 prosenttia arvioi investointien kasvavan, kun tammikuussa kasvua ennakoi vielä 17 prosenttia.
Kannattavuuden omalla toimialallaan arvioi pysyvän ennallaan 44 prosenttia vastaajista, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin kevään kyselyssä, 40 prosenttia uskoo kannattavuuden heikkenevän edelleen.
pitos ja vetoa - voimaa Kymenlaaksoon
Yritysten toimintaa rajoittaa tällä hetkellä eniten ja selvästi riittämätön kysyntä. Näin arvioi 72 prosenttia vastaajista. Joka neljäs nostaa esille jännittyneen geo-
poliittisen tilanteen. Noin viidenneksellä yrityksistä on haasteita rahoituksen saatavuuden kanssa.
Kun yrityksiltä kysyttiin työpaikalla vallitsevasta tunnelmasta, niin yli puolet vastaajista arvioi tunnelmiaan pessimistisiksi. Valoa tunnelin päässä näkee 16 prosenttia ja lähes kolmannes arvioi tilanteen normaaliksi.
”Tunnelma on ollut pessimistinen jo pitkään, sillä kyselyt ovat pääosin ajoittuneet heikolle suhdannejaksolle.
Vaikka yrityksistä löytyy edelleen kasvuodotuksia oman liiketoiminnan suhteen, tarvitaan aika paljon hyviä uutisia ennen kuin toimialan yleistunnelma muuttuu valoisaksi”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kauppakamarien syyskuussa 2025 tekemään kyselyyn vastasi 1386 eri kokoista yritystä eri puolilta Suomea. Kymenlaakson kauppakamarin toiminta-alueen vastaajia oli 25, joista 35% edusti teollisuutta, 12% rakentamista, 6% kauppaa, 35% palveluja ja 12% muita aloja.
Edelleen yrityksissä koetaan, että suunta on oikea, ja asetelmat jatkossa kohenemassa niin liikevaihdon kuin työllisyydenkin osalta. Pidemmän aikavälin näkymä luo tarvittavaa toivoa ensi vuotta silmällä pitäen.”
Keskuskauppakamarin Jukka Appelqvist.
Ojenna kätesi kotikulmilla
Haastamme sinut liittymään
OP Kaakkois-Suomi -Luovuttajaryhmään!
OP Kaakkois-Suomi lahjoittaa jokaisesta Luovuttajaryhmäänsä kirjautuneesta verenluovutuksesta 10 euroa hyvinvoinnin tukemiseen Kaakkois-Suomen alueella.
Lue lisää op.fi/kaakkois-suomi
MAAILMALLA TUULEE
Steveco Logisticsin kyydissä lähetyksillesi löydetään turvallinen ja tehokas reitti.
Tullidokumentit ja huolinta Kuljetukset
Varastointi, lastinkäsittely ja lisäpalvelut
Kysy lisää asiantuntijoiltamme:
MYYNTIJOHTAJA
Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi
LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖ
Ville Huovila puh. +358 44 2323 822 ville.huovila@steveco.fi
Marko Tuokko puh. +358 44 2323 742 marko.tuokko@steveco.fi
@stevecoGroup Steveco Oy @steveco_oy @StevecoOy www.steveco.fi
Haminasta ei tee maailmanluokan pikkukaupunkia ainoastaan historiallisuus ja kansainväliset yritykset ja yhteydet. Maailmanluokan pikkukaupungin tekevät myös Haminan valloittavat maaseutualueet, laadukkaat palvelut, elävä tapahtumakulttuuri sekä kaunis meri ja saaristo. Kokonaisuuden kruunaa tietysti ihmiset ja tekemisen asenne.
HaminaKotka on kansainvälisen kaupan ja teollisuuden merikuljetuksia monipuolisesti palveleva suomalainen suursatama. Se on myös on tärkeä liikenteen solmukohta Euroopassa ja Itämeren alueella. Tervetuloa HaminaKotkan satamaan!
HHJ-kurssilla käsitellään mm. hallituksen kokoonpanoa, roolia, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja: raportointia, strategiatyötä ja palkitsemisjärjestelmiä.
Hallitustyöskentely avataan kurssilla hyvin käytännönläheisesti monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Asiantuntijat selvittävät, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Voit osallistua kurssille paikan päällä tai etänä, sinulle sopivaan tapaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
HHJ-puheenjohtajakurssi tarjoaa syvällisen ja käytännönläheisen katsauksen hallituksen puheenjohtajan tehtäviin.
Lähikurssina järjestettävä koulutus keskittyy hallitustyön ydinkysymyksiin, kuten strategiaan, päätöksentekoon, kokousten johtamiseen ja vuorovaikutukseen toimitusjohtajan kanssa. Kurssi sisältää keskustelua, ryhmätöitä ja kokemusten jakamista. Kurssi on suunnattu nykyisille ja tuleville puheenjohtajille, joilla on HHJ-kurssin tausta tai vastaavat tiedot
Onko sinulla kehityskelpoinen idea tai keksintö? Myös yritykset voivat osallistua IdeaKymi 2025 -kilpailuun esimerkiksi Keksinnöstä liiketoimintaa, Vastuullinen tulevaisuus ja Rakennettu ympäristö -sarjoissa. Katso tarkemmat ohjeet IdeaKymi-kilpailu 2025 | kymeninno.fi ja jätä ehdotuksesi 15.10. mennessä.
Kauppakamarien kansainvälistymisviikot
11.11. -20.11.
Kauppakamarien kansainvälistymisviikot tarjoavat hyödyllisiä tietoiskuja yrityksille ja kaikille kiinnostuneille. Ohjelma täydentyy lokakuun aikana. Seuraa oman kauppakamarisi verkkosivuja. Tilaisuudet ovat pääsääntöisesti webinaareja tai hybriditilaisuuksia. www.kymenlaaksonkauppakamari.fi
MAANANTAI 10.11. Merenkurkku -seminaari. Merenkurkun Neuvoston johtjaja Mathias Lindström.
TIISTAI 11.11.
9-10.00 Kansainvälistymisviikon avaus. Pathway to success, HongKong
Incoterms 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat 28.11.
Excelin automaatio tekoälyn avulla –Aloittelijan opas 11.12.
EU:n pakotteet, niiden kiertämisyritysten tunnistaminen ja kaksikäyttötuotteiden valvonta
ASIAKASPOLUN OPTIMOINTI
Customer Excellence -
Asiakaskokemus kilpailutekijänä
19.11. KLO 9-11 HELSINKI JA ETÄ
LYHYESTI
Opit, miten asiakaslähtöisyys ja proaktiivinen palvelukulttuuri tuottavat sitoutuneita asiakkaita, parempaa brändimielikuvaa ja kestävää kasvua. Koulutus tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja inspiroivia esimerkkejä, joiden avulla voit viedä asiakaskokemuksesi uudelle tasolle.
KOULUTTAJAT
Toimitusjohtaja Hannu Uotila, Oy Sai- ler Research & Development Ltd.
HINTA
Jäsenhinta 350 € + alv
Normaalihinta 450 € + alv
TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUKSET
Työoikeuspäivä 2025
23.10. KLO 9.00 -16.00 HELSINKI JA ETÄ
LYHYESTI
Tule kuulemaan ja keskustelemaan tuoreimmista työlainsäädännön muutoksista sekä tulevista uudistuksista Kauppakamarin vuotuisessa Työoikeuspäivässä. Tarjoamme sinulle ajankohtaisen työoikeudellisen tiedon tehokkaasti käyttöösi.
KOULUTTAJAT
Asianajaja Petteri Uoti, Dittmar & Indrenius
Hallintoneuvos Nico Steiner, Työ- ja elinkeinoministeriö
Asianajaja Mika Kärkkäinen, Dittmar & Indrenius
Asianajaja Joel Uusi-Oukari, Asianajotoimisto Pouta Oy
HINTA
Jäsenhinta 619 € + alv
Normaalihinta 819€ + alv
VEROHALLINNON VIIMEAIKAISET OHJEET
Ennakkoperintä 2026
10.12. KLO 9-14 KOTKA JA ETÄ
LYHYESTI
Päivitä tietosi vuoden 2026 verotukseen vaikuttavista muutoksista Kauppakamarin suositussa koulutuksessa.
HINTA
Jäsenhinta 430 € + alv
Normaalihinta 570 € + alv
KOULUTTAJA
Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto
Johda tiimiäsi erikoisjoukkojen opein
3.12. KLO 9-11.00 ETÄ
LYHYESTI
Saat vinkkejä tiimityön sujuvuuden varmistamiseen, stressin hallintaan ja jaksamisen tukemiseen kovankin paineen keskellä. Koulutus sopii erityisesti esihenkilöille, tiimivetäjille ja muissa vastaavissa tehtävissä toimiville.
KOULUTTAJAT
Janne Lehtonen, entinen erikoisjoukkosotilas, yrittäjä, puhuja, palomies-ensihoitaja, v almentaja, Northern Allegiance Oy
HINTA
Jäsenhinta 450 € + alv
Normaalihinta 650 € + alv ERIKOISJOUKOT-SARJAN
jäsenhinta 450€ +alv
Harri Pajula
Vaikuttavaa ja monikanavaista markkinointiyhteistyötä
Kotka-Jukolassa
2026
Kesäkuussa 2026 Kymin lentokentän maastoissa järjestettävä Jukolan Viesti, Kotka-Jukola, tekee
Kotka-Haminan seudusta maailman suurimman viestisuunnistustapahtuman ja Suomen suurimman kuntoliikuntatapahtuman areenan.
Paikalle odotetaan 20 000 suunnistajaa ja kaikkiaan 50 000 tapahtumassa vierailevaa ihmistä. Järjestelyistä vastaavat Kymin Suunnistajat ja Vehkalahden Veikot arviolta noin 1 500 talkoolaisen voimin.
- Mikään muu tapahtuma ei tuo tälle seudulle tuhansia pohjoismaisia yritysjohtajia, ja muutoin päättävässä asemassa olevia henkilöitä yhtä aikaa, eikä tämä tule toistumaan kovin pian uudelleen. Kyse on ehdottomasti alueemme ykköstapahtumasta ensi vuonna, toteaa Kotka-Jukolan kumppanimyynnistä vastaava Jyrki Metsola
- Jukolan viestin brändi ja arvomaailma sopivat todella hyvin yritysten arvoihin. Suunnistajayhteisöllä on myös ostovoimaa sekä arvopohjaista päätöksentekoa tukeva profiili, hän sanoo.
Ei urheilusponsorointia vaan monikanavaista markkinointiyhteistyötä
Jyrki Metsola pohtii, että kun kyseessä on urheilutapahtuma, kokevat yritykset usein kumppanuuden urheilusponsoroinniksi.
- Näin ei ole Kotka-Jukolan tapauksessa. Haluamme murtaa perinteisen käsityksen urheilutapahtumakumppanuudesta olemalla aito markkinointiyhteistyökumppani.
- Käytännössä se tarkoittaa monikanavaista some- ja natiivimarkkinointia, jota tehdään räätälöidysti kunkin asiakkaan markkinointistrategian mukaisesti. Unohtamatta tietenkään monipuolista näkyvyyttä itse tapahtumassa, Metsola korostaa.
Kotka-Jukolan markkinointiyhteistyöpaketit ovat kolmiportaisia; vaihtoehtoina ovat Osuusisäntä-, Avainkumppani- ja Kumppani-paketti.
Lähtötilanne vuoden 2025 Jukolan viestissä Mikkelissä.
Löydä työntekijöitä ja kehitä oman tiimisi monikulttuurisuustaitoja
Maksuttomissa tietoiskuissa saat tietoa kansainvälisten osaajien työllistämiseen liittyvistä asioista, monikulttuurisesta työpaikasta ja oppilaitosten tarjoamista tukipalveluista.
Osallistuminen ei edellytä tarvetta rekrytoida juuri nyt – voit tulla mukaan kehittämään osaamistasi ja kartoittamaan mahdollisuuksia tulevaisuutta varten.
tervetuloa marraskuun mak
Saat tietoa ja tukea:
• työllistämisen tuista ja oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksista
• käytännön ratkaisuista monikulttuurisessa työyhteisössä
• perehdytyksestä ja työn organisoinnista
• rekrytoinnin prosessista
osallistua sinulle
KAUPPAKAMARITAPAAMISIA
Syyskauden avajaiset
KAUPPAKAMARIN SYYSKAUSI KÄYNNISTETTIIN TUNNELMALLISESSA MAASEUTUMILJÖÖSSÄ, VILLA JAAKKOLASSA HAMINAN REITKALLISSA. PUHUJAVIERAANA
OLLUT TOIMITTAJA TAPIO NURMINEN TARJOSI OSALLISTUJILLE MITTAVAN TILANNEKATSAUKSEN MAAILMANPOLITIIKAN TAPAHTUMISTA. NINA BRASK PUOLESTAAN AVASI KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEEN SYKSYN TOIMENPITEITÄ.
Vas. Pasi Miettinen, Kouvola Innovation; Jyri Vilko, LUT ja Petri Tani, Eduko.
Edessä vas. Nina Brask, Kymenlaakson HVA ja Elina Inkeroinen-Lalu, Haminan kaupunki. Takana vas. Petteri Portaankorva, Itärata Oy ja Katja Laitinen, Kymenlaakson kauppakamari.
Tapio Nurminen
Kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen avasi Valiokuntavalkeat.
Vas. Janne Sundqvist, Mailia; Ilari Varhimo, Prefere Resins Finland ja Sanna Lehtomäki, Kymenlaakson Taksi.
Annika Vilkki, Wisdom House ja Jarkko Pippola, Data Group Sata IT.
Vas. Jani Rautkoski, Kotkan Energia; Birthe Suni, Kristina ja Katriina Halles-Markkola, Santalahti Resort.
Vas. Marika Kirjavainen, Kymenlaakson kauppakamari; Eija Rossi, HaminaKotka Satama Oy ja Merja Karhu, Myllykosken Rauta.
Villa Jaakkolan isäntäpari Ismo ja Nuppu Forsman.
Mikko Green, Tuike Finland ja Martti Hannola, Adecco.
Kauppakamarin
jäsenyys kannattaa!
Kauppakamarin
SYYSKOKOUS
Torstaina 4.12.2025 klo 12.00
Street Food Factory, Runeberginka tu 1, Kotka
OHJELMA
12.00 Lounas
Sääntömääräinen syyskokous
Kokousesitelmä
Tervetuloa uusi jäsen
Mikey's County Cars Oy
Villa Jaakkola Oy
Crazy Company Oy
JM-Pipeline Oy
Hevi Yrityspalvelut Oy
Hitachi Rail GTS Finland Oy
Easpring Finland New Materials Oy
Kouvolan Putkilämpö Oy
Asianajotoimisto Tirronen & Nousiainen Oy
MTK-Kaakkois-Suomi ry
Sisustus Eloranta Oy
Kouvolan Isännöintikolmio Oy
Esmitek Oy
Rocktel Oy
Nordic Design Solutions Oy / Novart Kouvola
Nordic Insurance Solutions Oy
Kouvot Basket Oy
Etelä-Suomen Vartiointi Oy
Maksuton neuvontapalvelu jäsenille 09 2286 0250
arkisin klo 8.00 – 16.00
tai verkossa helsinki.chamber.fi/palvelumme/neuvonta/
Ilmoittautumiset 27.11.2025 mennessä: kymichamber.fi/tapahtumat tai kymichamber@kauppakamari.fi
Tilaisuus on maksuton ja avoin kauppakamarin jäsenyrityksille ja yhteistyötahoille.
Syyskokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen sihteerin valinta
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Pöytäkirjan tarkistajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
5. Toimitusjohtajan katsaus
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2026.
7. Valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta kauppakamarin puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa vuodeksi 2026.
8. Päätetään kauppakamarin hallituksen jäsenmäärästä ja valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta hallituksen jäsenet vuodeksi 2026.
9. Asetetaan tarpeelliset valiokunnat ja valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta niiden puheenjohtajat vuodeksi 2026.
10. Valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta kauppakamarin edustajat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan vuodeksi 2026
11. Valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta vuodeksi 2026 kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varahenkilöä, joiden on oltava PRH:n hyväksymiä tilintarkastajia
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
13. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa. Hallitus.
Yhdessä kohti puhtaampaa ja vahvempaa Kymenlaaksoa – tulevaisuuden kasvualustaa
Vuoden vaihtuessa päättyy oma kolmevuotinen kauteni Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana.
Haluan käyttää tämän mahdollisuuden ennen kaikkea kiittämiseen. Kiitos teille kaikille jäsenyrityksille, luottamushenkilöille ja erityisesti kauppakamarin operatiiviselle tiimille – yhteistyö kanssanne on ollut innostavaa, rakentavaa ja vaikuttavaa. Olette mahdollistaneet sen, että kauppakamari on voinut kehittyä ja uudistua.
Kauppakamarin strategia päivitettiin vuonna 2024, ja sen ytimessä on kunnianhimoinen visio: Kymenlaakso on muuttovoittoinen, kasvava ja haluttu maakunta
Tämän vision eteen on tehty määrätietoista työtä, ja toiminta on kuluneena vuonna organisoitu entistä systemaattisemmin strategian painopisteiden mukaisesti.
Painopisteiksi valittiin tuolloin:
1. Toimiva infra
2. Laadukas, osaava ja tarpeita vastaava työvoima
3. Menestyvä ja uudistuva yritystoiminta
Syksyn aikana olemme tarkastelleet strategiaa uudelleen ja todenneet, että osaavan työvoiman kehittäminen on kiinteä osa menestyvää yritystoimintaa.
Samalla olemme tunnistaneet uuden, tärkeän painopisteen: puhdas Kymenlaakso.
Tämä ei tarkoita vain ympäristön puhtautta, vaan laajemmin puhdasta ja kestävää kasvualustaa – aluetta, jossa yritykset voivat menestyä ja ihmiset voivat hyvin.
Puhdas Kymenlaakso on lupaus tulevaisuudesta. Se on kutsu uusille investoinneille, osaajille ja perheille. Se on viesti siitä, että Kymenlaakso haluaa olla edelläkävijä – ei vain kasvussa, vaan myös vastuullisuudessa ja elinvoimaisuudessa.
Päivitetty strategia tulee olemaan esillä sekä syyskokouksessa että ensi vuoden alussa pidettävillä Valiokuntavalkeilla.
Kauppakamarin rooli alueen kehittäjänä on vahvistunut, ja strategiamme antaa selkeän suunnan myös tuleville vuosille.
Lämmin kiitos vielä kerran kaikille –yhteistyö on ollut etuoikeus.
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI
MARI KAINIEMI
Kuva: Heidi Noponen
Vuoden kauppakamari tuli Kymenlaaksosta
Kymenlaakson kauppakamari valittiin Vuoden 2025 kauppakamariksi. Tunnustus julkistettiin vuotuisilla Kauppakamaripäivillä Rovaniemellä.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi mainitsi perusteluina valinnalle: ”Vuoden kauppakamari on alueensa sidosryhmien aktiivinen kokoaja ja liikuttaja. Vuoden kauppakamari on muun muassa tehnyt vuotuisesta Suunta-seminaaristaan alueensa merkittävimmän johtajatapahtuman.”
Kymenlaakson kauppakamari on yksi yhdeksästätoista ympäri maan toimivasta alueellisesta kauppakamarista. Itsenäisten alueellisten kauppakamareiden lisäksi toimii Keskuskauppakamari, jonka jäseniä alueelliset kauppakamarit ovat.
Kauppakamarit edustavat yli 23 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Kymenlaakson kauppakamarissa on noin 550 jäsenyritystä.
Kauppakamarit työskentelevät yritysten toimintaedellytyksien parantamiseksi verotuksen, liikenteen, työvoiman ja koulutuspalvelujen turvaamiseksi sekä lainsäädännön saralla ja kansainvälisessä kaupassa. Kauppakamareilla on lakisääteisiä tehtäviä muun muassa ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistajana.
Vas. Kymenlaakson kauppakamarin palvelupäällikkö Katja Laitinen, toimitusjohtaja Marika Kirjavainen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kymenlaakson kauppakamari on määritellyt tärkeimmäksi tehtäväkseen vahvistaa yritysten menestymistä ja kasvun edellytyksiä sekä elinvoimaista Kymenlaaksoa. Kauppakamarin henkilöstö toimii kiinteässä yhteistyössä paitsi yritysten myös oppilaitosten, kaupunkien, kuntien ja julkishallinnon organisaatioiden kanssa. Lisäksi Kymenlaakson kauppakamari tuottaa yritysten henkilöstön kehittämiseen erikoistuneita koulutus- ja tapahtumapalveluja.
Oleellisena osana kauppakamarin toimintaa on luottamushenkilöverkosto, johon Kymenlaaksossa kuuluu noin 100 jäsenyritysten edustajaa.
Kymenlaakson kauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, jonka puheenjohtajana toimii tehtaanjohtaja
Mari Kainiemi, Danisco Sweeteners Oy:stä. Toimitusjohtajana on vuodesta 2019 asti ollut kotkalainen Marika Kirjavainen
Kymenlaakson kauppakamarin toimistot sijaitsevat Kouvolassa Synergiakeskus Kohossa ja Kotkassa Eagle-talossa. Kauppakamarissa työkentelee viisi henkilöä; Katja Laitinen (palvelupäällikkö), Janita Lehtonen (tapahtumakoordinaattori), Jaana Pirtilä (toimistopäällikkö), Kirsi Juura (viestintäpäällikkö) ja Marika Kirjavainen (toimitusjohtaja).
KUUKAUDEN MAINETEKO
Cursorin yrittäjägaala
Yrittäjän päivän Yrittäjägaalassa alueemme kunnat, yrittäjäyhdistykset ja muut toimijat palkitsivat yhteistyössä alueemme upeita yrittäjiä. @cursor #yrittäjänpäivä #yrittäjägaala2025
Kymenlaakson kauppakamari
Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA
Puh. + 358 5 229 6100
Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Synergiakeskus Kohoa, Kauppalankatu 13 45100 KOUVOLA
