Kauppakamari 1 2016

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI

1/2016 EU-RAHOITUS

WWW.KYMICHAMBER.FI

UUSIA LUOTSEJA VALIOKUNTIEN PERÄISIMISSÄ

Elinkeinoministeri Olli Rehn YRITTÄJYYSPAKETILLA TALOUSKASVUA EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk TYÖKYVYN JOHTAMINEN NÄKYY VIIVAN ALLA

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen

EU TARJOAA RISKIRAHAA INVESTOINTEIHIN JAA-PUOLUE

MM-PIKKULEIJONAT

KOUVOLAN LAKRITSI

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2016 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO SCANWEB OY KORJALANKATU 27 45100 KOUVOLA KANSIKUVA MIKA LEVÄLAMPI ISSN 2341-9962

27 3 PÄÄKIRJOITUS Elinkeinoministeri Olli Rehn 7 UUSI JÄSEN Rosariumin ruusuinen arki Tiina Solio 8 URAPOLKU Henkinen valmennus osana pikkuleijonien MM-kultaa 24 KAMARIKUULUMISIA Valiokuntavalkeat polkaisi kauppakamarivuoden käyntiin

SEURAA MEITÄ SOMESSA

WWW.KYMICHAMBER.FI

WWW.JAAPUOLUE.FI

2 KAUPPAKAMARI

26 KOULUTUSKALENTERI Lean-koulutuksessa hiotaan kehittämisosaaminen iskukuntoon

10 HENKILÖ Jyrki Kataisen työkaluna on painava salkku

6 BLOGIT JA APPSIT CMI:n twiitit sisältävät työkaluja sisältömarkkinointiin

14 TEEMA Yritykset voisivat hakea enemmän EU-rahoitusta

9 AJANKOHTAINEN UUTINEN Nyt johdetaan tiedolla

18 TILASTO Mentorointi vauhdittaa naisten urakehitystä 20 ASIANTUNTIJA Työkyvyn johtaminen näkyy viivan alla

19 KOLUMNI Viren, MM-pikkuleijonat ja kauppakamari 22 VALIOKUNTASIVUT Uusia ja retroluotseja valiokuntien peräsimissä 27 HYVÄ UUTINEN Kouvolan Lakritsi buustaa nuoria töihin

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjyyspaketilla talouskasvua Olen seurannut ilolla Kymenlaakson nousua metsäteollisuuden rakennemuutoksen kourista. Niin metsäteollisuuden Kymenlaaksoon tekemät investoinnit kuin datacenter-liiketoiminnan kehitys ovat luoneet alueella uskoa tulevaisuuteen. Samanlaista kehitystä tarvitsemme koko maahan Suomen vaikeassa taloustilanteessa.

Tilanteessa, missä talouskasvua ei juuri ole ja julkinen velka sekä työttömyys kasvavat. Tätä menoa julkisen talouden kestävyys on uhattuna.

Kaiken synkkyyden keskellä on paikallaan todeta, että häivähdys valosta on havaittavissa Suomen taloudessa, mistä kertovat niin kuluttajien kasvanut luottamus talouteen kuin avoimien työpaikkojen lisääntyminen. Häivähdys ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme kestävämpää talouskasvua. Kysymys on rakenteista ja kilpailukyvystä.

Tuetaan alueellisia innovaatioita ja kokeilujen käynnistämistä.

Rakenteellisia muutoksia maan hallitus tekee työmarkkinoiden uudistamisen ja sote-uudistuksen myötä. Tärkein Sipilän hallituksen Suomen uudistamiseen tähtäävistä kärkihankkeista on suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Konkreettiset keinot näiden edellytysten parantamiseksi on kerätty yrittäjyyspaketiksi.

Yrittäjyyspaketti sisältää lukuisia keinoja, kuten Team Finland -verkoston vahvistamisen, joilla tuetaan erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymistä. Samalla yrittäjyyspaketilla vahvistetaan yritysten rahoitusasemaa, kuten EU:n tarjoaman rahoituksen tehokkaampi tarjoaminen.

Verotusta muutetaan yrittämiseen, omistamiseen ja investoimiseen kannattavammaksi. Lisäksi lakisääteisiä ja rakenteellisia kilpailun esteitä puretaan. Samoin sillä tuetaan alueellisia innovaatioita ja kokeilujen käynnistämistä.

Lähtökohtana on koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen.

Yrittäjyyspaketilla kehitetään yritysten toimintaympäristöä niin, että yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllistäminen voivat vahvistua. Vain niin saamme Suomen nostettua ylös ahdingostaan.

OLLI REHN

Elinkeinoministeri

3 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

NYT PUHUTTAA

HUIPPUNAISET MENESTYSTARINOITA Maaretta Tukiainen & Jaana Villanen

Huippunaisia-kirja tarkastelee kysymystä naisjohtajuuden näkökulmasta ja kokoaa yhteen tekijät, jotka menestyneiDen naisten urakehityksestä löytyvät.

Kirjaa varten on haastateltu joukko suomalaisen yhteiskunnan menestyneimpiä naisia poliitikoista ja taiteilijoista yritysjohtajiin. Mukana ovat muun muassa Anne Berner, Minna Parikka, Ann Wahlroos-Jaakkola, Nasima Razmyar, Susanna Mälkki, Riikka Kämppi sekä joukko muita inspiroivia naisia.

Kirja johdattaa lukijan sankarin matkaan kiinnostavien elämäntarinoiden kautta ja tarjoaa runsaasti konkreettisia toimenpide-ehdotuksia naisten urakehityksen tukemiseen. Niiden avulla kuka tahansa voi edetä kohti unelmiensa uraa.

KESKI-IKÄISISSÄ ASIANTUNTIJANAISISSA ON HUOMATTAVA MÄÄRÄ POTENTIAALIA. Johtajuuden tulevaisuutta koskevaa tutkimustietoa hyödyntäen kirja tuo myös esiin havainnon, että keski-ikäisissä asiantuntijanaisissa on huomattava määrä potentiaalia, jonka merkitystä yrityselämässä ei tällä hetkellä täysimittaisesti tunnisteta. Yrityksille ja organisaatioille kirja tarjoaa näkökulmia tämän potentiaalin hyödyntämiseen kilpailuetuna. Koskettavat tarinat ja tuoreet havainnot tempaavat lukijan mukaansa.

4 KAUPPAKAMARI

Kauppakamarin puheenjohtaja vaihtui TUIJA SUUR-HAMARI SIIRTYI TÖIHIN NASTOLAAN. KAUPPANEUVOS JOUKO VEHMAS TOIMII VUODEN LOPPUUN ASTI VT. PUHEENJOHTAJANA. Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtajisto on sopinut, että Kymen Seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja, kauppaneuvos Jouko Vehmas toimii Kymenlaakson kauppakamarin vt. puheenjohtajana 8.2.16 alkaen.

Reilut kaksi vuotta kauppakamarin puheenjohtajana toiminut Kotkan Energian kehitysjohtaja Tuija Suur-Hamari luopui puheenjohtajuudesta, koska siirtyy 15.2.16 alkaen Wipak Oy:n toimitusjohtajaksi Nastolaan ja näin ollen pois Kymenlaaksosta.

Kauppaneuvos Vehmas on pitkään toiminut kauppakamarin ensimmäisenä varapuheenjohtajana, ja hänen lisäkseen puheenjohtajistoon kuuluvat HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski ja Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy:n toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Vehmaksen vt. puheenjohtajakausi jatkuu vuoden 2016 loppuun asti ja uudet luottamushenkilövalinnat vuodelle 2017 tehdään kauppakamarin sääntöjen mukaisesti marras-joulukuussa pidettävässä sääntömääräisessä syyskokouksessa.

KIITÄMME TUIJAA ISOSTA PANOKSESTA MONIVUOTISENA LUOTTAMUSHENKILÖNÄ KAMARISSAMME JA TOIVOTAMME MENESTYSTÄ MYÖS WIPAKIN KIPPARINA!

LYHYESTI LUKUINA

1/3

Finnveran mukaan yritysten omistusjärjestelyt kääntyivät vuoden 2015 aikana ensimmäistä kertaa kasvuun, ja Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa.

VIISI SAAVUTUSTA VIISI TAVOITETTA KAUPPAKAMARIRYHMÄN VIISI SAAVUTUSTA 2015 1. Kauppojen aukiolon vapauttaminen 2. Hallitusohjelman linjaukset veronkorotusten lopettamisesta ja verotuksen ennakoitavuudesta 3. Huomion kiinnittäminen valtion velkaantumiseen velkakellon avulla 4. Liikenneverkon kunnon parantamiseen saatu lisärahoitus (600 miljoonaa euroa 2016-2018) 5. Sääntelyn purkaminen osaksi hallitusohjelmaa

Vuoden 2015 aikana Finnvera rahoitti yrityksiä yhteensä 1 116 miljoonalla eurolla.

1 116 000 000

VIISI TAVOITETTA/ HAASTETTA VUODELLE 2016 1. Työn verotuksen keventäminen 2. Liiallisen sääntelyn estäminen ja ylisääntelyn purkaminen 3. Liikennerahoituksen elinkeinoelämän kannalta oikea kohdentaminen 4. Sote-uudistuksen kustannustehokas toteutus ilman veronkorotuksia 5. Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän tarpeet huomioon ottaen

950

Suurin osa, eli 88 prosenttia Finnveran tarjoamista vientitakuista koski pääoma­tavaraviennin perinteisiä toimialoja, kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaatiota ja metsäteollisuutta.

Vuonna 2015 yhteensä noin 950 yritystä sai rahoitusta omistusvaihdokseen.

88%

KASVUHAKUISET YRITYKSET OVAT MUITA PK-YRITYKSIÄ KANSAINVÄLISEMPIÄ.

73% ODOTTAA SUHDANTEIDEN KOHENTUVAN LISÄÄ VUODEN AIKANA. Lue lisää tiedotteesta: www.team.finland.fi

5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI BLOGIVINKIT

Fuel blogi Fuel Digital Oy:n yritysblogi, jossa avataan sosiaalisen myynnin ja markkinoinnin saloja selkokielisesti ja hauskalla tavalla. blogi.fueldigital.fi

@Jaapuolue #kyllä hyvät ideat voivat kasvaa puussa! pic.twitter.com/KGEMSGCbXR

Periscope Periscope on Twitterin sovellus, jolla voi lähettää reaaliaikaista videokuvaa. Ladattavissa Google Play:ssa ja Apple Store:ssa. periscope.tv

Content Marketing Insitute CMI:n twiitit sisältävät työkaluja ja vinkkejä sisältömarkkinoinnin tuottamiseen ja tehostamiseen. @CMIContent

VUOSIKIRJA 2016 ON TYÖN ALLA. TOUKOKUUSSA ILMESTYVÄSSÄ JULKAISUSSA ON MUKANA MM. KAUPPAKAMARIVUODEN TOIMINTAKERTOMUS JA JÄSENYRITYSLUETTELO.

6 KAUPPAKAMARI

Kymenlaakson kauppakamarin syyskokous 3.12. keräsi runsaan osallistujajoukon. Tilaisuuden isäntänä toimineen Gasum Oy:n Mikko Simola kuvassa keskellä.

KAUPPAKAMARIEN JÄSENMÄÄRÄ KOHOSI ENNÄTYKSEEN Kauppakamariryhmän valtakunnallinen jäsenmäärä on ylittänyt 20 000 jäsenen rajapyykin. Kymenlaakson kauppakamarissa oli vuoden 2016 alussa 558 yritys-, yhteisö- tai henkilöjäsentä. Jäsenmäärä kääntyi nettomääräiseen kasvuun viime vuoden aikana. Kauppakamariin liittyi 68 uutta jäsenyritystä.

Kauppakamaritoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet.

Ensimmäiset kauppakamarit perustettiin Suomen itsenäisyyden kynnyksellä vuonna 1917.

Suomessa toimii 19 paikallista kauppakamaria, jotka edustavat yli 50 prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta ja yli 40 prosenttia työntekijöistä.

KOMPASSI UUSI JÄSEN

Rosarium tuo kevään kotiin kukilla Tiina Solio on kirjaimellisesti kasvanut ruusujen keskellä. Kun perheyrityksessä, Ruusutarhat Suutarilla, tehtiin sukupolvenvaihdos, Tiina otti ohjat Kouvolan Tornionmäessä sijaitsevassa kukkatalo Rosariumissa.

Kahdeksan vuoden aikana kukkatalon valikoimat ovat muuttuneet letkujen liittimistä lahja- ja sisustustuotteisiin. Pääosassa ovat toki edelleen kukat ja viherkasvit.

–Elämme ihmisten arjessa ja perhejuhlissa, ilossa ja surussa, Tiina kertoo.

Kukka-ala elää voimakkaasti vuodenaikojen ja tapahtumien sykkeessä.

–Naistenpäivän ihanuus on, kun raavaat miehet tulevat ruokatunnilla työhaalareissaan hakemaan kukkia. Äitienpäivä on puolestaan yksi valtava rysäys, kaikki tyttäreni ovat silloin töissä. Se on meidän tapamme viettää äitienpäivää, Tiina kertoo.

Sesonkien nopea vaihtuminen näkyy kukkatalossa.

–Joulu siivottiin kodeissa nopeasti pois ja ihmiset hakivat tilalle kevään vihreää. Nyt on sipulikukkien aika.

Tiina kävi tyttärensä Sariannen kanssa vastikään Tukholman kukka- ja sisustusmessuilla hakemassa uusia ideoita ja tuotteita.

–Asiakkaat seuraavat sisustuslehtiä, Instagramia, blogeja ja eri tuotemerkkejä, joten koko ajan on oltava kuulolla.

Kukkien myynnin liikevaihdosta noin 60% tehdään marketeissa. Kukkatalo Rosariumin vahvuus on sidonnassa ja kukkien laadussa ja huollossa. Koulutettua henkilökuntaa Rosariumissa on puolen tusinaa, jotka loihtivat asiakkaalle peruskimpustakin upean asetelman. Yritysasiakkaille tehdään ulkoistutuksia, huolletaan viherkasveja ja sisätilojen kukka-asetelmia.

Kauppakamaritoiminnassa Tiina Solio on kiinnostunut erityisesti koulutustarjonnasta. Hän on useiden yhtiöiden hallitusjäsen ja toivoo saavansa koulutuksista uusia valmiuksia paitsi yrityksen johtamiseen myös hallitustyöskentelyyn.

Vaaleanpunainen hortensia on Tiina Solion lempikukka.

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ.

AINUTLAATUISTEN VERKOSTOJEN AVULLA VOIT VAIKUTTAA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTYMISEEN NIIN ALUEELLISESTI KUIN KANSALLISESTI.

1. Jokainen kontakti on mahdollisuus.

2. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa.

3. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset.

4. Tietolähteet päivittäiseen työhön.

Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

5. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.

6. Asiakirjat ulkomaankauppaan.

7. Neuvoja sopimuskiemuroihin.

8. Edullisemmat hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista.

9. Kehität osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU

Henkinen valmennus osana pikkuleijonien MM-kultaa Kymenlaakson Opteam -yrittäjä Jukka Westerholm valmentaa yritysten henkilöstöä samalla menetelmällä kuin Jukka Jalonen pikkuleijonia.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT OPTEAM, KAUPPAKAMARI

Ainoastaan jääkiekkosydän sykkii Lukolle, hän sanoo.

Henkilöstövuokraus ja rekrytointi sekä työyhteisöjen valmennuspalvelut työllistävät Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa toimivaa yrittäjää tällä hetkellä eniten.

Alueen vaikea työttömyystilanne saa Westerholmin mietteliääksi.

– Tilanne on niin kaksijakoinen. Kun laitamme hakuun vaikkapa prosessityöntekijän tai keittiöapulaisen paikan, tulee monta sataa hakemusta. Myynnin esimiestehtäviin tehtäviin puolestaan on haastavaa löytää työntekijöitä samoin kuin tiettyihin asiantuntijatehtäviin.

Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkue otti toisen maailmanmestaruutensa kolmen vuoden sisään loppiaisaattona 2016, kun joukkue nousi finaalissa tappioasemasta ja takaiskumaaleista huolimatta komeaan jatkoaikavoittoon.

Kotkan kodissaan ottelua seurannut henkilöstöpalveluyritys Opteamin Kymenlaakson yrittäjä Jukka Westerholm tuuletti paitsi pikkuleijonien puolesta, myös yrityksensä käyttämän valmennusjärjestelmän johdosta.

Nuorten leijonien henkisessä valmennuksessa keskeisenä työkaluna on käytetty Insights Discovery -oppimisjärjestelmää, joka on alun perin ollut käytössä yritysten henkilöstövalmennuksessa. Vuonna 2008 järjestelmä laajeni urheiluseurojen käyttöön.

Oppimisjärjestelmä perustuu online-kyselynä tehtävään itsearviointiin, jonka perusteella kullekin luodaan henkilökohtainen profiili. Kuuluuko henkilö punaiseen, keltaiseen, vihreään vai jäänsiniseen ihmistyyppiin, paljastaa suuntaviivat kunkin vahvuuksista, kommunikointityylistä ja motivaatiosta. Menetelmä pohjautuu 8 KAUPPAKAMARI

psykiatri Carl Jungin teoriaan.

Jukka Westerholm kertoo, että jokaisesta ihmisestä löytyy lähes kaikkia värejä, mutta yleensä yksi-kaksi väriä ovat dominoivia.

– Näiden persoonallisuutta vahvasti määrittävien ominaisuuksien ymmärtäminen auttaa löytämään omat henkilökohtaiset kehittämiskohteet sekä oppimaan, miten kommunikoida erilaisten persoonallisuuksien kanssa.

Järjestelmä on useissa yrityksissä käytössä työkykyjohtamisen apuvälineenä. Itsearvioinnin ja valmennuksen tavoitteena on tehostaa työyhteisön eri persoonallisuuksien motivointia, johtamista ja parantaa kommunikointia.

– Profilointi auttaa näkemään tiimin vahvuudet tavoitteiden näkökulmasta nopeasti. Esimies tai valmentaja näkee selkeästi, miten motivoida eri pelaajia ja miten johdetaan erilaisia työyhteisön jäseniä, Westerholm kiteyttää.

Raumalta kotoisin oleva yrittäjä tuli parinkymmenen Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Kymenlaaksoon vuonna 2011.

– En ollut koskaan käynytkään Kotkassa, mutta nyt tunnen itseni ihan paikalliseksi.

Legopalikoiden järjestys kertoo, mikä väri kutakin dominoi. Jukka Westerholm on puna-keltainen persoonallisuus.

KOULUTUS Restonomi. Opteam Akatemia.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Teollisuussiivous telakalla.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Yrittäjäksi ryhtyminen.

MUISTA! Menestyksen komponentit ovat ensinnäkin ymmärtää itseään ja toiseksi ymmärtää muita. Sen jälkeen käyttää tätä tietämystä vuorovaikutussuhteissa asiakkaiden, kollegoiden, ystävien ja perheen kanssa.

AJANKOHTAINEN UUTINEN

Nyt johdetaan tiedolla Tietoa on tänä päivänä tarjolla enemmän kuin koskaan. Sitä tulee kirjaimellisesti joka ikisestä tuutista, ja sen määrä tuntuu aina vain kasvavan. Mutta osataanko jatkuvasti lisääntyvää tietomassaa kerätä ja muokata niin, että siitä on yritykselle tai yhteisölle hyötyä?

Tai osataanko tietoa käyttää ollenkaan? Tiedosta kun ei ole tuon taivaallista hyötyä, jos sitä ei pystytä hyödyntämään organisaatiota koskevassa päätöksenteossa.

Siinä taisi tulla jo selitetyksi, mitä tarkoittaa tiedolla johtamisen käsite.

Tiedolla johtaminen on sitä, että yritys jalostaa keräämäänsä ja tallentamaansa tietomassaa selkokieliseen ja mahdollisimman avoimeen muotoon. Näin voidaan varmistaa, että kaikki näkökulmat ja vaihtoehtoiset toimintatavat tulevat otetuiksi päätöksenteossa huomioon. Samalla pystytään varautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Jos ympäröivä maailma pyörähtää uuteen asentoon, johdolla pitää olla selvät sävelet siitä, mihin suuntaan yrityksen omaa toimintaa aletaan ohjata.

Tiedolla johtaminen on ennen muuta sitä, että johtaja jättää fiilistelyt ja intuitiot vähemmälle ja keskittyy tekemään faktapohjaisia päätöksiä. Kyse on nimenomaan johtamisesta. Parhaastakaan tiedosta ei ole mitään iloa, jos johtaja ei osaa ottaa sitä käyttöönsä.

Tietoa voi kerätä ja pakata kuka tahansa, mutta tiedolla johtamisesta vastaa aina pomo.

Tiedolla johtaminen koskettaa tavalla tai toisella kaikkia kauppakamarien jäseniä. Niin johtajat kuin yritysten henkilökuntakin ovat tämän haasteen edessä. Siksi se on syytä ottaa mukaan jokaisen kauppakamarin koulutusohjelmaan. Jotkut ovat heränneet jo: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarissa mietitään, mihin ajankohtaan ensimmäinen tiedolla johtamisen koulutustilaisuus olisi mahdollista sijoittaa.

Kouvolan kauppakamariosaston kevätkokous Kymin huvilassa

Tervetuloa tutustumaan nyt yleisölle avattuun, entiseen Kymin johtokunnan huvilaan Moni on ajanut Kuusankosken Ekholmin sillan pielessä olevan ”Johtokunnan huvilan” ohi useita kertoja, mutta harva käynyt sen sisällä.

Huvila on ollut Kymi-yhtiön käytössä edustustilana.

Vuoden vaihteessa tämä uniikki huvila avasi ovensa yleisölle. Kouvolan seudun kauppakamariosasto kutsuu nyt jäsenistönsä kevätkokoukseen tutustumaan tähän ainutlaatuiseen miljööseen.

Kokousten jälkeen osallistujilla on ainutlaatuinen tilaisuus saada tuoretta tietoa ajankohtaisesta taloustilanteesta, pakolaistilanteestä ja muista eduskunnassa käsittelyssä olevista ajankohtaisista aiheista.

Ajankohtaiskatsauksessa kansanedustaja

ANTTI HÄKKÄNEN KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTON KEVÄTKOKOUS 14.3.2016 klo 17:00 KYMIN HUVILA, KOUVOLA 17.00 17.30

18.00

Kahvitus Kouvolan kauppakamariosaston kevätkokous Kouvolan Liikemiesyhdistyksen kevätkokous Katsaus ajankohtaisiin asioihin Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok)

Ilmoittautuminen: www.kymichamber.fi Kymin huvila: www.kyminhuvila.fi 9 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

EU tarjoaa riskirahaa investointeihin TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT MIKA LEVÄLAMPI

Jyrki Kataisella on Euroopan komission varapuheenjohtajana selkeä tehtävä: investointien aikaansaaminen, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranisi ja talouskasvu lähtisi nousuun.

Työkalunaan hänellä on 315 miljardin euron rahasto.

Rahaa sijoitetaan hankkeisiin, joiden riskikerroin on niin suuri, että yksityiset rahoittajat eivät yksin lähde niihin mukaan.

Kuva: Mika Levälampi

JYRKI KATAINEN EU-KOMISSION

varapuheenjohtaja.

Vastaa mm. EU:n strategisesta investointi­ rahastosta (ESIR) SYNTYNYT

Siilinjärvellä 1971 URA

Suomen pääministeri 2011­2014.

Valtiovarainministeri 2007­2011.

Kokoomuksen puheen­ johtaja 2004­2014.

ESIR-RAHASTO ESIR

Euroopan strategisten investointien rahasto.

Rahasto tukee strategisia investointeja EU­ komission määrittelemillä avainaloilla, mm. infra­ struktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä pk­yritysten riskirahoitus.

ESIR EI TARJOA

vastikkeetonta avustusta. Hankkeissa on oltava myös yksityistä rahoitusta. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle on myönnetty ESIR­ rahoitusta.

LISÄTIETOJA

www.esir.fi EIB:n toimisto (Fabianin­ katu 34, Helsinki) helsinki@eib.org 12 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

J

kain tapa vauhdittaa talouskasvua”, toteaa Katainen. yrki Kataisen johtaman ESIR-rahaston tehtävä on kanavoida 315 miljardin euron edestä RAHAA INFRAAN JA TEKNOLOGIAAN investointeja hankkeisiin, joissa riski on korkea, ESIR tarjoaa kolme vaihtoehtoa: lainaa, pääomimutta joiden vaikutukset ovat Euroopan talouskastusta ja vakuuksia. Rahasto ei jaa rahoja itse, vaan vun kannalta merkittävät. Euroopan strategisten ensisijaisena välittäjätahona toimii Euroopan invesinvestointien rahasto ESIR on yksi komission tointipankki EIP, jolla on toimisto Helsingissä. kärkihankkeista talouskasvun aikaansaamiseksi.

Katainen haluaa myös suomalaisia pankkeja Rahasto aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2016 välittäjätahoiksi. Pankit ja pääomarahastot voivat alusta ja toimii tällä rahoituksella vuoteen 2020 hakea ESIR-rahaa EIP:n kautta, ja lainata sitä asti. eteenpäin omille asiakasyrityksille. Suomessa ei ”ESIRin vaikutus perustuu siihen, että ravielä ole yhtään välittäjätahoitettavat hankkeet ESIR OTTAA hona toimivaa pankkia tai luovat ympärilleen uutta ENSIMMÄISET ISKUT kansallista kehityspankkia. liiketoimintaa. EsimerESIR-rahaa voi hakea kiksi investoinnit uusiin VASTAAN hankkeisiin, jotka ensisiteknologioihin antavat jaisesti liittyvät infrastrukmahdollisuuden uusien tuuriin, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä toimialojen kehittymiselle. Infrastruktuuriin tehdyt opetukseen. Hakijana voi toimia yksityinen yritys investoinnit vauhdittavat alueiden välistä vuorovaitai julkinen taho. Kyseessä voi myös olla yksityisen kutusta ja lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia”, ja julkisen toimijan yhteinen niin kutsuttu Public sanoo Katainen.

Private Partnership -hanke.

ESIRin keskeinen idea on, että se vähentää muiYksi kolmasosa rahastosta, eli 75 miljardia den sijoittajien riskiä. EU ja Euroopan investointieuroa, on korvamerkitty PK-yrityksille. Pienin pankki EIP sijoittavat yhteensä 21 miljardia euroa ESIRistä haettava summa on 10 miljoonaa euroa. rahastoon. Näitä rahoja käytetään ensi kädessä Hakijat voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan tappioiden kattamiseen, jos rahoituksen saanut investointipankin toimistoon Helsingissä. hanke epäonnistuu. Muiden sijoittajien rahat ovat vaarassa vasta, jos ESIRin osuus ei riitä tappioiden KAUPUNKISEUDUISSA MAHDOLLISUUS maksamiseen. Tämä tappiotakuumekanismi maÄlykkäät kaupunkiseudut tarjoavat Kataisen daltaa olennaisesti yksityisten rahoittajien kynnystä mukaan suuria mahdollisuuksia Suomelle. Inosallistua riskipitoisiin hankkeisiin. Tavoitteena vestoinnit energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja on, että yksityiset sijoittajat lähtisivät rahoittamaan tietoverkkoihin ovat erittäin kalliita. Toteuttaminen ESIR-hankkeita yhteensä 294 miljardilla eurolla. ja rahoituksen järjestäminen on helpompaa, jos ”Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kannattaa erilliset hankkeet yhdistetään yhteen isoon kokoperehtyä ESIRin tarjoamiin mahdollisuuksiin. naisuuteen.

Rahastolla ei ole maakohtaisia kiintiöitä, joten Toinen esimerkki vastaavasta mallista on jokaisen maan oma aktiivisuus ratkaisee.”

Ranskassa toimiva energiatehokkuuteen keskittyvä hanke. Kyseessä on rahasto, joka kokoaa yhteen EU KÄRSII INVESTOINTIVAJEESTA 40000 rakennusta Pariisin seudulla.

Edellytykset investointeihin ovat tällä hetkellä ”Hankkeessa on mukana asiantuntijoita, jotka hyvät Euroopassa. Rahaa on tarjolla, korot ovat entarjoavat asukkaille edullisia luottoja ja rakennustenätyksellisen alhaalla ja rahoitusmarkkinat ovat vahokkuuteen liittyvää neuvontaa. Asunnon omistaja kaat. Yritykset investoivat tästä huolimatta erittäin maksaa kulut, mutta tavoitteena on, että sähkölasvähän tuotannon uudistamiseen ja laajentamiseen. ku puolittuu”, sanoo Katainen.

Jyrki Katainen tarjoaa ESIR-rahaston lisäksi Katainen peräänkuuluttaa aktiivisia talouseläkaksi muuta lääkettä EU:ta vaivaavaan investoinmän edustajia ja kaupunkien päättäjiä viemään tilamaan. Jäsenmaiden on ryhdyttävä tarvittaviin tämän tyyppisiä hankkeita eteenpäin. rakenneuudistuksiin, muun muassa lisäämällä ”ESIR voi olla mukana ottamassa ensimmäisiä työlainsäädännön joustoja ja verotuksen kaniskuja vastaan, jos tulee tappioita”, sanoo Katainen. nustavuutta. Unionin omien sisämarkkinoiden Suomalaisten yritysten kannattaa Kataisen avaaminen on toinen toimenpide, jota komissio vie mukaan seurata, minkä tyyppisiin hankkeisiin eteenpäin investointien ja kasvun aikaansaamisekyritykset muualla Euroopassa hakevat rahaa. EIB:n si. EU:n tavoite on, että jokaisella jäsenmaalla olisi Helsingin toimisto antaa myös tietoa muista ESIRkäytössään 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, hankkeista. varsinkin digitaalisten tuotteiden ja palveluiden ”Muiden tekemät ratkaisut on mahdollista sekä pääoma- ja energiamarkkinoiden osalta. monistaa ja soveltaa omiin tarpeisiin.” ”Markkinoiden avaaminen on halvin ja tehok-

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa.

Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Jaa-puolue on Keskuskauppakamarin lanseeraama ja ylläpitämä yhteisö.

Se on muutokseen ahnaasti tarttuvien suomalaisten tahdonilmaus paremman huomisen puolesta.

Sanomalla #kyllä et liity mihinkään puolueeseen, et liputa mitään perinteistä ideologiaa,

Katso lisää ansiomerkit.fi »

et liity järjestöön etkä edes sähköpostilistalle.

Jaa-puolue on silti oikea, yhteinen vaikuttamisen kanava.

Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin?

Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 212 000 asiantuntijaa yli 150 maassa.

Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta ey.com/fi/kotimaa EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt

© 2016 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

LUE LISÄÄ www.jaapuolue.fi

TEEMA

Yritykset voisivat hakea enemmän EU-rahoitusta Suomalaiset yritykset voisivat hakea rohkeammin kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti.

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA VALOKUVAT: HEIKKI SAVOLAINEN, PIXHILL, FINNPULP

14 KAUPPAKAMARI

S

uomi kärsii talouden taantumasta jo neljättä vuotta eikä merkittävää toipumista näytä vieläkään olevan näköpiirissä. Vienti ei vedä entiseen malliin ja työttömyys pysyttelee korkealla.

Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa. Ne ovat edelleen noin 15–20 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008.

Suomi elää paljolti juuri investointitavaroiden viennistä eli vientimme on melko yksipuolista. Meillä ei ole sellaisia globaaleja kulutustavararabrändejä – H & M, IKEA, VOLVO – kuin länsinaapurillamme Ruotsilla.

Yrityksille on rahoitusta tarjolla kotimaan lisäksi myös EU:sta, mutta siinäkin suhteessa suomalaiset ovat hitaampia ja jäyhempiä kuin ruotsalaiset, hollantilaiset tai jopa britit.

– Kaikkiaan rahoitusvälineitä on runsaasti, kunhan suomalaiset yritykset rohkaistuisivat hakemaan nykyistä enemmän kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti, joka palasi viime syyskuussa takaisin Suomeen neljän vuoden Brysselin komennukselta.

Brysselissä Yli-Lahti hoiti Suomen pysyvässä EU-edustustossa erityisesti rakennerahastoasioita.

Uusin rahoitusinstrumentti on Euroopan Investointipankin takaus- ja investointiohjelma ESIR (Euroopan strategisten investointien rahasto), jonka pitäisi lisätä yksityisten investointien määrää Euroopassa, nopeuttaa talouden kasvua ja parantaa työllisyyttä.

ESIR:in kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu yhteensä 315 miljardin euron uudet investoinnit EU-maissa kolmessa vuodessa. Investoinneista kolme neljäsosaa on isoja kansallisen tason hankkeita ja loppuosa rahoituksesta on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille. ESIR on uusi väline, jonka taustalla ovat EU ja Euroopan Investointipankki EIP. 15 KAUPPAKAMARI

NOIN 500 MILJOONAA EUROA VUODESSA Tähän mennessä Suomi on saanut Euroopan unionin rahoitusvälineistä tutkimus- ja investointirahoitusta yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, mukaan lukien kansalliset rahoitusosuudet.

Niin sanottuja vanhoja rahoitusvälineitä ovat Horisontti 2020 -ohjelma ja EAKR-rahoitus (Euroopan aluekehitysrahoitus).

EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on seitsemän vuoden mittainen, 2014–2020.

EU-maiden tutkimuslaitokset ja yritykset voivat saada rahoitusta nykyisellä EU:n budjettikaudella yhteensä lähes 80 miljardia euroa.

Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.

Käynnistysvaiheessa Suomi on saanut Horisontti-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

– Edellytyksiä olisi varmasti paljon enempäänkin, mutta Suomi ei osaa lobata tarpeeksi omia hankkeitaan verrattuna vaikkapa Ruotsiin, sanoo Yli-Lahti.

FINNPULP OY VALMISTELEE UUTTA BIOTUOTETEHDASTA KUOPIOON. TEHDASHANKKEESSA ON MYÖS EU-RAHOITUSTA.

16 KAUPPAKAMARI

EAKR ON VANHIN EU-RAHOITUSVÄLINE Suomalaisille yrityksille ehkä tunnetuin EU-rahoitusväline on EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto). Yhteensä EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoitusta Suomeen on tulossa 1,2 miljardia euroa EU:n budjettikaudella 2014–2020. Kummatkin rahastot ovat olleet toiminnassa jo

taketjua. Lisäksi tarvitaan eri teollisuudenalojen markkina- ja kysyntätilanteisiin sopeutuvaa puun hyödyntämistä.

Tänä vuonna toteutettavan toisen rahoituskierroksen jälkeen hankkeen painopiste siirtyy tehtaan perussuunnitteluun sekä varsinaisen rakennusvaiheen rahoitukseen.

Tässä vaiheessa Finnpulp näkee EU:n tarjoamat ESIRin kaltaiset rahoitusmallit erittäin

tärkeiksi. Hankkeen mahdollistamisen myötä niillä on iso yhteiskunnallinen merkitys.

Valmistuttuaan biotuotetehdas kasvattaa maamme teollisuuden vientituloa yhden prosentin ja bkt:ta 0,4 prosenttia sekä työllistää yhteensä yli 3 400 henkeä.

FINNPULP

Tällä hetkellä yhtiön työpöydällä on ympäristölupaan ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä seuraavan vaiheen rahoitusneuvottelut.

Hankkeessa on mukana useita arvostettuja kotimaisia sijoittajia, jotka ovat olleet valmiita alkuvaiheen riskirahoitukseen ennen lupa-asioiden varmistumista, kerrotaan Finnpulp Oy:stä.

Rahoituskierrosten myötä omistajia tulee lisää. Etenkin kansainväliset sijoittajat edellyttävät lupaprosessien valmistumista ennen sijoituspäätöksiään.

Uusi tehdas tarvitsee 6,7 miljoonaa kuutiota puuta. Laskennallisesti kotimainen puu riittää Finnpulpille ja muille toteutuksessa oleville selluhankkeille.

Finnpulpin mukaan tärkeää on aktivoida puumarkkinoita ja tehostaa koko hankin-

EDELLYTYKSIÄ OLISI VARMASTI PALJON ENEMPÄÄNKIN, MUTTA SUOMI EI OSAA LOBATA TARPEEKSI OMIA HANKKEITAAN VERRATTUNA VAIKKAPA RUOTSIIN.

ennen Suomen EU-jäsenyyttä.

Kappalemääräisesti suosituin on EAKR, jonka rahoituksesta tehdään noin 1 000 päätöstä vuodessa.

EAKR:n suurin hanke Suomessa tällä hetkellä on Stora Enson LVL-tehdas Varkaudessa. Tehdas valmistaa rakennuslevyjä.

Tehdas on saanut EAKR-rahoitusta vajaa viisi miljoonaa euroa.

LVL-viilupuu on maailmanlaajuisesti tunnettu ja käytetty puutuote, jolla on useita käyttötarkoituksia. Stora Enso aloittaa viilupuun valmistuksen Varkaudessa uudella tuotantolinjallaan kesään 2016 mennessä.

Nivalassa sijaitseva Champion Door Oy on erikoistunut valmistamaan muun muassa lentokonehallien ja laivatelakoiden ovia. Yhtiön on saanut EAKR-rahoitusta tuotantoteknologiansa kehittämiseen noin 120 000 euroa. Yritys on hyvä esimerkki, kuinka paikallinen PK-yritys voi päästä erikoisosaamisellaan myös vientiyritykseksi.

Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan jättimäistä, noin 1,4 miljardia euroa maksavaa, maailman suurinta havusellutehdasta Finnpulp Oy:tä. Se olisi valmistuessaan vielä suurempi kuin Metsä Groupin Äänekoskelle

Havainnekuva Finnpulpin havusellutehtaasta.

TEM:n neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti kannustaa yrityksiä tutustumaan EU-rahoituksen mahdollisuuksiin.

valmistuva biosellutehdas. Finnpulp on saanut sellutehdashankkeen alkuvaiheen valmisteluihin EAKR-rahoitusta vajaa 600 000 euroa.

Finnpulpin tehdas käyttäisi puuraakaainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sellutuotanto olisi 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Lisäksi tehdas tuottaisi 60 000 tonnia mäntyöljyä ja yhden terawattitunnin biosähköä valtakunnan verkkoon.

Joulukuussa 2015 valmistui Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointiselostus.

Tehtaan perustajien tarkoituksena on, että sellutehdas käynnistyisi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hankkeet päätetään Suomessa, ESIR-hakemukset Luxemburgissa ja Horisontti-hakemukset Brysselissä.

HAKEMUKSET ELY-KESKUKSISTA Kaikki tutkimus- ja investointirahoitushakemukset hoidetaan paikallisen Ely-keskuksen kautta. Isommat hankkeet päätetään työ- ja elinkeinoministeriössä. ESIR-rahoitusta haetaan kuitenkin suoraan Euroopan investointipankista.

Yli-Lahden mukaan hakemusten

käsittelyajat ovat muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, joskus pitempiä.

Kun puhutaan yritysten kilpailusta EU-rahoituksesta, Suomi on Yli-Lahden mukaan ollut keskinkertainen hakija.

– Britannia, Ranska, Hollanti ja Ruotsi ovat selvästi Suomen edellä EU-rahoituksen

BRITANNIA, RANSKA, HOLLANTI JA RUOTSI OVAT SELVÄSTI SUOMEN EDELLÄ EURAHOITUKSEN HANKINNASSA.

Suomalaisten yritysten pääsyä EU:n rahoituslähteille helpottanee se, että elinkeinoministerinä toimii Olli Rehn (kesk.), jolla entisenä EU-komissaarina on erittäin hyvä unionin ja keskeisten päättäjien tuntemus.

EU-rahoituksen lisäksi yritykset voivat saada ja usein tarvitsevatkin myös kotimaista julkista rahoitusta, jota on tarjolla Tekesistä, Finnveralta ja Suomen Teollisuussijoitukselta.

ESIMERKKEJÄ EU:N RAHOITUSINSTRUMENTEISTA • ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto • EAKR eli Euroopan aluekehitysrahoitus • Horisontti 2020 -ohjelma

hankinnassa. Ne osaavat lobata paremmin kuin Suomi. Tietenkin tarvitaan ensin hyvä liikeidea ja sitten rohkeutta riskinottoon.

Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta.

Yli-Lahden mukaan Suomen hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritykset voisivat olla uusi kasvava alue EU-rahoituksen saannissa.

• ESR eli Euroopan Sosiaalirahasto • PK-yrityksille suunnattu Cosme • EIP:n, EIF:n tarjoamat lainat ja lainatakaukset Lisätietoja osoitteesta ec.europa.eu

17 KAUPPAKAMARI

TILASTO TILASTO

Mentorointi vauhdittaa naisten urakehitystä KESKUSKAUPPAKAMARIN MENTOROINTIOHJELMA NAISJOHTAJILLE VAUHDITTAA OSAAVIEN NAISTEN ETENEMISTÄ YHTIÖIDEN LIIKETOIMINNAN JOHTOTEHTÄVIIN JA HALLITUKSIIN. TEKSTI JA GRAAFIT KESKUSKAUPPAKAMARIN VIESTINTÄ

Keskuskauppakamarin mentorointiohjelma on suunnattu keskijohdossa toimiville naisjohtajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan. Ohjelman tavoitteena on myös murtaa lasikattoja.

Mentorointiohjelma on siivittänyt monen osallistujan urakehitystä ja tukenut vaativassa työssä toimimista.

SAAVUTTIVATKO NAISET TAVOITTEENSA OHJELMASSA?

61

SAAVUTTI ENNEN OHJELMAA ASETTAMANSA TAVOITTEEN TAVOITE MUUTTUI, JA SE SAAVUTETTIIN

Nyt käynnissä on kolmas ohjelma. ”Ensimmäiseen ohjelmaan osallistujille tehtiin seurantakysely kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Tulokset olivat hyviä”, kertoo Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen. ”Osallistujista jopa 93 prosenttia kertoo kasvattaneensa verkostojaan ohjelman myötä. Lähes yhtä moni ilmoittaa saaneensa eväitä oman uran suunnitteluun”, Horttanainen sanoo.

100 %

25

TAVOITE MUUTTUI, JA SITÄ EI SAAVUTETTU

EI SAAVUTTANUT TAVOITETTAAN

4 10

Yhteensä 86 prosenttia mentoroitavista sanoo saavuttaneensa tavoitteen, jonka oli asettanut ennen mentorointia tai sen aikana.

OHJELMASTA SANOTTUA:

sai ohjelmasta työkaluja uransa suunnitteluun

2 KAUPPAKAMARI 18 KAUPPAKAMARI

”

Erinomainen kokonaisuus: sopivan pitkä ja monipuolinen. Mentorikin sattui hyvin kohdalleen.

93 %

”

kasvatti verkostojaan ohjelman aikana

”

Mahtavaa oli verkostoituminen erilaisissa virallisissa ja vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.

Erittäin lämpimät kiitokset siitä, että sain mahdollisuuden osallistua Naisjohtajien mentorointiohjelmaan, ja sain mahdollisuuden tavata ihmisiä ja tutustua organisaatioihin ja yhtiöihin, joihin en olisi omassa työssäni pystynyt.

NYT PUHUTTAA

Viren, MM-pikkuleijonat ja kauppakamarit JOUKO LEHTORANTA

Toimitusjohtaja Kymenlaakson kauppakamari

Otsikkoni saattaa hämmästyttää. Toivottavasti ainakin herättää uteliaisuutta. Otsikon trioon liittyy ajankohtaisia assosiaatioita Tasavallan presidentti Sauli Niinistö joutui palaamaan vuoteen 1972 ja Virenin urotekoon – kaatumisen kautta kympillä kultaan – Münchenin olympiakisoissa etsiessään parasta yhtäläisyyttä pikkuleijonien huikealle MM-voitolle. Virenin kultajuoksu on hyvä esimerkki kauppakamariryhmälle, kuinka rytminmuutos onnistuneesti tehdään: ensin rähmällään radalla, sieltä ylös, käsittämätön rytminmuutos ja kädet ylhäällä voittajana maaliin! Tällaiseen rytminmuutokseen kauppakamarit tähtäävät tänä vuonna teemalla ”Rytminmuutos koko Suomeen”.

Kauppakamariryhmä vaatii maamme hallitukselta ja oppositiolta rytminmuutosta, jolla Oy Suomi Ab:n kurssi saadaan käännettyä ja maamme kasvu-uralle. Samanaikaisesti kauppakamarien on pystyttävä rytminmuutokseen. Jotta rytmi muuttuu, olemme ryhmänä asettaneet tälle vuodelle vaikuttamistavoitteet: 1. Verotus tukemaan kasvua 2. Ylisääntelyn purkaminen 3. Liikenne palvelemaan kilpailukykyä.

Ryhmätason tavoitteiden lisäksi Kymenlaaksoon on fokusoitu tavoitteet: 1. Haluamme tehostaa vahvaa vaikuttamista 2. Aktiivisempaa, vakuuttavampaa ja konkreettisempaa valiokuntatoimintaa 3. Panostamme oikea-aikaiseen ja monikanavaiseen viestintään 4. Vahvistamme asemaamme johtavana ajankohtais-, täsmä- ja päivityskouluttaja Kymenlaaksossa.

Saavuttaaksemme tavoitteet meidän on käärittävä hihat yhä korkeammalle, liputettava virtuaalisen JAA-puolueen puolesta, tehtävä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja oltava sopivasti myös onnettaren suotuisien tähtien alla. Siispä näillä eväillä, virenmäisellä esimerkillä ja räppäri Cheekin ohjeilla ”parempi muuttunut kuin juuttunut” - Rytminmuutos koko Suomeen ja erityisesti Kymenlaaksoon !

Lausunto valtatie 6:n parantamisesta Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi Kymenlaakson kauppakamarilta 13.1.2016 lausuntoa valtatie 6:n parantamisesta Kouvolan kohdalla.

Kauppakamarin lausunto: ” Valtatie 6:n kunnostaminen on tärkeää koko maakuntamme ja erityisesti Kouvolan seudun elinkeinoelämän kannalta. Suunnitelma vaikuttaa kokonaisuutena hyvältä ja muun muassa siihen suunniteltut liittymät toimivilta ja joustavilta.

Suunnitelmaan sisältyvien liittymien osalta elinkeinoelämän kannalta tärkein on Tykkimäessä oleva valtatie 6:n ja valtatie 15:n liittymä, koska siinä sekä Lahden että Heinolan suunnasta tuleva liikenne siirtyy etelään ja maamme suurimpaan satamaan, HaminaKotka satamaan, johtavalle tielle. Ao. liittymä on nykyisin jyrkkä, ja siksi raskas liikenne joutuu lähes pysähtymään ja lähtemään liikkeelle ylämäkeen. Tämä epäkohta on poistettava tekemällä uusi loiva liittymä, kuten suunnitelmassa olevan kuvan mukaan tapahtuukin. Loivalla liittymällä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja lisätään turvallisuutta.

Tielinjauksen liittymä Tanttarissa suoraan Kouvolan keskustaan on keskusta-alueen elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeä ja valtatie 6:lta pohjoiseen suuntautuvan liikenteen kannalta suositeltava. Sen toteuttamisessa on varmistettava, että väylä ei jää ahtaaksi.

Suunnitelman toteutuksessa on kiirehdittävä etenkin reittiä Hevossuo-Keltti ja Keltin rampin järjestelyt.

Lopputoteamana lausumme, että jos maakuntamme eri tieosuuksien parantamista voi priorisoida, niin elinkeinoelämän – kuten yksityishenkilöidenkin – kannalta valtatie 15 (Kouvola-Kotka) kunnostaminen on asetettava ykköskohteeksi. Nykyinen VT15 ei täytä lähellekään niitä turvallisuus- ja sujuvuuskriteereitä, joita sillä kulkeva raskas- ja muu liikenne edellyttävät.”

Kaikki Kymenlaakson kauppakamarin lausunnot ja selvitykset julkaistaan sivuilla: http://www.kymichamber.fi/ fi/vaikuttaminen/Lausunnot_kannanotot

”PAREMPI MUUTTUNUT KUIN JUUTTUNUT” 19 KAUPPAKAMARI

ASIANTUNTIJA KEHU KAVERIA

Työtavat on muokattava tukemaan hyvinvointia, korosti asiantuntijalääkäri Jan Schugk EK foorumissa.

Työkyvyn johtaminen

näkyy viivan alla Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa keskimäärin 350 euroa ja vain 39 % työntekijöistä siirtyy ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle. Asiantuntijalääkäri Jan Schugk luennoi kauppakamarin jäsenyrityksille, miten kuluista ja kustannuksista tehdään investointeja.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

20 KAUPPAKAMARI

–Viimeisen 30 vuoden aikana suomalaisten terveys on kohentunut ja elinajanodote on noussut. Miksi nämä eivät näy sairauspoissaolojen määrässä, kysyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

Kymenlaakson kauppakamarin järjestämässä EK foorumissa luennoinut Schugk sanoi, että vuonna 1981 ei masennusta tunnettu työkyvyttömyyden syynä juuri lainkaan.

Huippuvuonna 2014 mielenterveydellisistä syistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle yli 4000 henkilöä.

– Tämä kertoo työelämän muutoksista ja siitä, että sairausprofiili on muuttunut. Ennen ruumiillista työtä tekevä työmies kykeni siirtämään tavaraa paikasta toiseen alakuloisenakin, mutta jos asiantuntijatehtävässä toimiva sairastuu masennukseen, ei työnteosta kerta kaikkiaan tule mitään, Schugk kiteyttää.

SUURIA EROJA YRITYSTEN VÄLILLÄ JA SISÄLLÄ Sairauspoissaolojen määrissä on suuria eroja. EK:n jäsenyrityksissä menetetään sairauspoissaolojen takia vuosittain noin 50 000 työvuoden työpanos. Poissaoloja on keskimäärin 10 päivää henkilöä kohti vuodessa.

Myös yritysten väliset erot poissaolojen määrissä ovat erittäin suuria. Saman yrityksen eri toimipisteiden välillä voi olla huomattavia eroja, jotka eivät selity työn laadulla tai kuormittavuudella Kuntien henkilöstöllä sairauspoissaolopäiviä on yksityissektoria enemmän; keskimäärin 16,7 päivää henkilöä kohden vuonna 2013.

VASEMMAN KÄDEN KÄYTTÖVAPAA -AJATTELUTAPA ARMEIJASTA TYÖELÄMÄÄN

Kansantaloudellisesti puhutaan merkittävästä määrästä menetettyjä työpäiviä.

Sairauspoissaolojen arvioidut kokonaiskustannukset Suomen kansantaloudelle olivat noin 3,4 miljardia euroa. Vuonna 2012 sairauspoissaolopäiviä kertyi noin 22 miljoonaa, joista sairauspäivärahapäiviä oli noin 15,4 miljoonaa. Kelan sairauspäivärahaa sai noin 322 000 henkilöä. Sairauspäivärahoja maksettiin noin 843 miljoonaa euroa.

KALLISTA SAIRASTAMISTA Eri arvioiden mukaan yhden poissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus

on noin 350 euroa.

Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella eri yrityksissä ja eri aloilla huomattavasti; 100 eurosta jopa 500 euroon päivältä.

Sairauspoissaolojen kustannukset koostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista.

Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksetut palkat ja välillisiä muun muassa tuotannon tai palvelujen heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset. On tavallista, että välillisiä vaikutuksia ja kustannuksia aliarvioidaan tai niitä ei huomata laskea.

TYÖKYKYJOHTAMISEN KUUSI TEESIÄ Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista, vaan työyhteisöissä tarvitaan myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista. Schugk luettelee kuusi tekijää, jotka edistävät työyhteisön voimavaroja.

1. Selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki 2. Palaute ja arvostus 3. Työn mielekkyys ja palkitsevuus 4. Luottamus ja hyvä tiedonkulku 5. Kannustava työyhteisö 6. Korkea työmarkkina-arvo ja ammatillinen itsetunto Schugk kertoo silloin tällöin törmäävänsä uhriajatteluun, jossa oma kohtalo nähdään globalisaation tai digitalisaation uhrina ja haikaillaan ”vanhoja, hyviä aikoja”. Tälle ajattelutavalle Schugk kehottaa sanomaan voimallisen ein.

– Paluuta punaiseen mökkiin ja perunamaahan ei yksinkertaisesti ole. On mietittävä suuntaa eteenpäin eikä paluuta taakse.

Työtavat on muokattava tukemaan hyvinvointia nykytilanteessa.

SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA Sairauspoissaolojen vähentämistä tukevat selkeät sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö ja poissaolotodistusten käsittely. Työpaikalla tulisi etukäteen sopia, miten sairauslomalla oleva henkilö ja työpaikka pitävät yhteyttä ja miten toistuvat tai runsaat poissaolot ote-

taan puheeksi esimies-alaiskeskustelussa.

– Sairastaessa ei ole esimerkiksi estynyt vastaamasta puhelimeen. Useissa maissa on yleistä käytäntö, että esimies käy tervehtimässä sairasta ja vie vaikka läppärin käytettäväksi. Armeijasta moni tuntee sanonnan ”vasemman käden käyttövapaa”, joka olisi hyvä käytäntö moneen sairastapaukseen. Jos on nilkka nyrjähtänyt, ei se estä pään käyttöä, Schugk sanoo.

Erityisen tärkeää tuettu työhönpaluu on pitkän sairastamisen jälkeen. Yhteyttä on hyvä pitää koko ajan ja pohtia ajoissa, voiko työntekijä siirtyä suoraan takaisin vanhoihin työtehtäviin vai onko työn keventäminen aiheellista.

TYÖKYKYJOHTAMISEN WIN-WIN-WIN TYÖNTEKIJÄ HYÖTYY • Parempi toimintakyky • Parempi ansio- ja eläketaso • Parempi työhyvinvointi ja elämänlaatu TYÖNANTAJA HYÖTYY • Parempi työn tuottavuus • Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä • Osaaminen säilyy työnantajan käytössä • Myönteinen työnantajakuva • Pienemmät eläkekustannukset ja muut työkyvyttömyyteen liittyvät kulut YHTEISKUNTA HYÖTYY • Tehdyn työn määrä lisääntyy • Huoltosuhde kohenee ja kestävyysvaje kutistuu 21 KAUPPAKAMARI

VALIOKUNTASIVUT KALENTERI

Uusia ja retroluotseja valiokuntien peräsimissä Kymenlaakson kauppakamarin seitsemästä valiokunnasta yli puolet sai uudet puheenjohtajat tämän vuoden alussa. Uutena aloitti koulutusja työvoimavaliokunnan Päivi Vahteri. Teollisuusvaliokunnan Pekka Salmi palasi tehtävään muutaman vuoden tauon jälkeen.

PÄIVI VAHTERI Koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Hoiku Oy Yhteiskunnassamme on menossa isoja muutoksia, jotka vääjäämättä vaikuttavat myös meidän kymenlaaksolaisten elämään. Kauppakamarin tavoitteista koulutus- ja työvaliokunnan toimintaan vaikuttavat vahvasti digitalisaation edistäminen, julkisen sektorin reformi, yritysten toimintaedellytysten tukeminen, Kymenlaakson vetovoimaisuus sekä osaaminen, koulutus ja työvoima.

Jotta Kymenlaakso menestyy, täytyy varmistaa, että osaava ja motivoitunut työvoima löytää kymenlaaksolaiset yritykset ja että oma koulutusrakenteemme mahdollisimman hyvin vastaa paikkakuntamme osaamistarpeita.

Oppilaitoksille tämä tavoite tietenkin luo haasteita. Ei riitä, että oppilaitokset houkuttelevat opiskelijoita vain Kymenlaakson alueelta, vaan myös oppilaitosten valtakunnallinen kilpailukyky pitää varmistaa.

Myös julkisen sektorin reformi tuo mahdollisuuksia miettiä ja vaikuttaa asioihin positiivisella tavalla. Omasta mielestäni ehkä kaikkein tärkein meneillään oleva julkisen sektorin uudistus on sote-uudistus, joka vääjäämättä tuo muutoksia niin osaamis- kuin työvoimakysymyksiin.

Sote myös haastaa meidät miettimään Kymenlaaksoa ja terveydenhuollon toimintaketjuja uusin silmin.

Valiokuntatyöhön toivon tuovani tuloshakuisuutta ja tulosten mitattavuutta.

Tavoitteilla on taipumus toteutua, ja valiokunnan työn arviointiin tarvitsemme tulevaisuudessa mittareita, jotta varmistamme kehittymisen oikeaan suuntaan.

Tarvitsemme valiokuntatyössä myös erittäin tehokasta yhteistyötä ja erinomaista viestintää.

Haasteet ovat isoja, mutta jo lyhyen kokemuksen perusteella voin sanoa, että valiokuntamme jäsenet ovat paitsi yksilöinä ja myös verkostona erittäin sitoutuneita Kymenlaakson osaamisen ja työvoiman kehittämiseen.

22 KAUPPAKAMARI

PEKKA SALMI Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Huoltoliiketoiminnan johtaja, Sulzer Oy Kymenlaakson teolliset perinteet ulottuvat pitkälle yli sadan vuoden taakse. Kymijoki on antanut voiman ja veden useille sellu- ja paperitehtaille. Merkittävä osa tehtaiden tuotannosta laivataan omien satamien kautta maailmalle.

Puunjalostusteollisuuden yhteyteen syntyneistä konepajoista kasvoi alueellemme myös mittava metalliteollisuus.

Tehokas energiantuotanto on olennainen menestyvän teollisen tuotannon tukipilari.

Kymenlaakson varsin laajaan teolliseen pohjaan kuuluvat tänä päivänä edellisten lisäksi muun muassa lasikuidun valmistus, suunnittelupalvelut, maidonjalostus ja elektroniikkateollisuus.

Vahvan viennin kautta teollisuutemme on merkittävä hyvinvoinnin tuoja maakuntaamme.

Teollisuusvaliokunnan jäsenistö edustaa laajasti alueemme teollisia toimijoita. Mukana on myös kehitysyhtiöiden ja koulumaailman edustajia ja edustaja Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistosta. Meitä on valiokunnassame tasan ventti eli 21 jäsentä. Tälle vuodelle valiokuntamme uusiutui reippaasti, kun saimme kuusi uutta jäsentä.

Valiokuntamme on oman toimintansa kautta ja osana Kymenlaakson kauppakamarin toimintaa ollut vaikuttamassa maakuntamme menestysedellytysten ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kymenlaakson kauppakamarin strategian mukaisesti tavoitteemme on olla vahva vaikuttaja.

Valiokuntamme tehtävä on jatkossakin edistää Kymenlaakson teollisuuden hyvinvointia. Teemme sitä verkostoitumalla erilaisten toimijoiden ja vaikuttajien kanssa sekä osallistumalla ja antamalla oman panoksemme Kymenlaakson kauppakamarin johdon kanssa tehtäviin lausuntoihin.

Keskeisenä vaikuttamiskeinona on luonnollisesti aktiivinen valiokuntatyö.

Q&A LAKIMIES

Valiokuntien vuoden teemat Toiminnan tavoitteet 2016

Kokousteemat ja sisältö

KAUPAN JA PALVELUALAN Tuoda esille positiivisia tarinoita kaupan- ja palvelujen toimialoilta.

Palveluiden arvonlisäveroon vaikuttaminen. Osallistumisaktiivisuuden kasvu 65 %. Myönteisen ilmapiiriin kehittäminen positiivisten onnistumistarinoiden kautta.

10.3. klo 9.00–11.00 Kouvolan jäähalli.

Isäntänä KooKoo Hockey Oy. Teemana urheilumarkkinointi.

Positiiviset tarinat: Ari Lindeman, KYAMK ja Henni Seppälä, Kymijoen Osuuspankki.

TEOLLISUUS Kymenlaakson teollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistoiminnan lisääminen. Kunnallisten lupakäsittelyjen nopeuttaminen.

24.3. klo 9.00–11.00 Ekami, Malmingin kampus.

Ekamin ja Teknologiateollisuus ry:n puheenvuorot ja yhteistyön kehittäminen.

ICT Lisätä tietoa digitalisaatiosta ja saattaa toimijoita yhteen.

Tehdään kartoitus, jossa selvitetään yritysten digitaalinen tilanne, osaamistaso ja -tarpeet sekä alan kehittämistarpeet.

Kartoituksen purku esim. aamukahvitilaisuudessa.

8.3. klo 16.00–18.00. Prikaatintie 9, Kouvola. Isäntänä Propentus.

Teemana digikyselyn valmistelut.

LOGISTIIKKA Vaikuttaminen siihen, että jäsenyritysten toimitusketjun hallinta on mahdollisimman sujuvaa, kustannustehokasta ja laadukasta.

Toimeksianto Logistiikkaverstaalle.

Julkinen kannanotto/lausunto valtatie 15:n kunnostuksesta Kotka-Kouvola -välillä ja logistiikkaan liittyvistä viranomaismaksuista. 70% osallistuminen kokouksiin.

14.3. klo 9.00–11.00 Datariina Isäntänä Kymen KTK. Teemana Kymenlaakson logistiikan markkinointi yritysten toimesta.

Asiantuntijana Jonne Saivosalmi, Briiffi Oy.

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KASVU Parantaa Kymenlaaksossa toimivien yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja menestymisen edellytyksiä.

Pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvän tapahtuman toteutus.

Yhteistyö elinkeinoyhtiöiden kanssa.

Kauppakamarin koulutuskalenteriin kansainvälistymiseen liittyviä koulutuksia.

4.5. klo 9.00–11.00 Isäntänä Lumon Oy. Teemana “Miten menestyä kansainvälisillä markkinoilla?”.

Kokous 1/2016 pidetty 23.2.

Toiminnan missio 2016

KOULUTUS- JA TYÖVOIMA Työllistymiseen ja koulutukseen liittyvien asioiden kehittäminen.

Innovaatioiden etsiminen ja toteutuksen edistäminen Kymenlaaksossa, työllistämisessä ja oppilaitosten kehittämisessä.

9.3. klo 15.00–17.00 ELY-keskus Kouvola

JC Vahvistaa kauppakamarin ja nuorkauppakamarin yhteistyötä.

Lisätä tietoa kauppakamaritoiminnasta JC:n jäsenille. Välittää JC-tietoa kauppakamarin jäsenyrityksille.

13.4. Markkinoinnin koordinointi.

JC:n osallistuminen kauppakamarin seminaareihin.

23 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA VALIOKUNTAVALKEAT 28.1. HÖYRYPANIMOLLA VALIOKUNTIEN JÄSENET KÄYNNISTIVÄT VUODEN TYÖSKENTELYNSÄ VALIOKUNTAVALKEILLA KOTKAN HÖYRYPANIMOLLA. JO KYMMENENNEN KERRAN JÄRJESTETTY TAPAHTUMA KERÄSI LÄHES 70 OSALLISTUJAA. TAPAHTUMAN PUHUJAVIERAANA OLI ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:N TOIMITUSJOHTAJA JYRI HÄKÄMIES.

1. Teollisuusvaliokunta vas. Kare Kupiainen, Helene Tynkkynen, Pekka Helynranta, puheenjohtaja Pekka Salmi, Kirsi Hovikorpi, Katja Ahola ja Kalle Sundberg.

2. Logistiikkavaliokunta vas.

Ari-Pekka Saari, Mervi Nurminen, Markku Koskinen ja Timo Heikkinen.

4. Koulutus- ja työvoimavaliokunta, edessä vas.

Carina Pulkkinen, Timo Nisula, Antti Vänskä, Arja Narinen.

Edessä oik. Päivi Vahteri, Jenna Lehtimäki, Marja-Leena Joukainen, Johanna Hasu ja Ulla Silmäri.

5. Logistiikkavaliokunta, vas.

Anna Kiiski, Riitta Kallström ja Anni Anttila.

6. Kaupan ja palvelualan valiokunta. Pöydän päässä puheenjohtaja Jari Koistinen, Tiina Paavola, Janne Sundström, Ari Lindeman, Kai Savolainen, Henni Seppälä ja Reijo Saksa.

7. Matti Kulla tapasi Valiokuntavalkeilla entisen työkaverinsa Jyri Häkämiehen.

3. ICT-valiokunta Jarno Laitinen ja Tarja Nousiainen.

1.

2.

24 KAUPPAKAMARI

3.

4.

5.

6.

7.

SUHDANNEBAROMETRI 3.2. PYHTÄÄLLÄ 1. Eturivissä istuvat Annika Vilkki Elisa Oy:stä ja Magnus Fagerstedt Finex Oy:stä kommentoivat yritysten tilannetta Suhdannebarometri -tilaisuudessa.

2. Anni Anttila testasi Sirius Sport Resortin tunnelin.

1.

2.

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

27.4.

LEAN - PAREMPAA TUOTTAVUUTTA JA KANNATTAVAA KASVUA Miten lisätä tuottavuutta erityisesti toimistotyössä ja palveluissa? Lean-koulutuksessa hiotaan kehittämisosaaminen ja toimintaprosessit iskukuntoon. Koulutuksessa perehdytään Leanin keskeisiin periaatteisiin.

Valmennuspäivä antaa osallistujille perustietämyksen Lean-ajattelun, -menetelmien ja -työkalujen taustoista.

KOULUTUS 27.4. KLO 8.45-16.00 DATARIINASSA HEIKINKATU 7 KOTKA. ILMOITTAUTUMISET 20.4.

MENNESSÄ.

MAALISKUU

14.

15.

17.

24.

24.

31.

31.

VERKKOKOULUTUS: SELKEÄT RAPORTIT EXCELIN PIVOTILLA

Koulutuksessa opitaan luomaan isosta aineistosta raportteja liiketoiminnan tarpeisiin.

MYYNTIHENKILÖN SOPIMUSOPPI

Koulutuksessa keskitytään yritysten väliseen kaupankäyntiin liittyvään juridiikkaan.

HUHTIKUU

7.

11.

AJANKOHTAISTA INCOTERMSEISTÄ

Tunnetko toimitusehdot ja tiedätkö, kuinka niitä käytetään oikein?

TYÖOIKEUDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Läpikäydään mm. työsuhteen päättämistilanteisiin liittyviä oikeustapauksia ja ajankohtaisia lakimuutoksia.

VERKKOKOULUTUS: VISUAALISUUS EXCELISSÄ

Koulutuksessa opetellaan tuottamaan luvuista selkeitä kuvia, joiden avulla voi tulkita kehityssuuntia ja tehdä vaikuttavia esityksiä.

KULUJEN EDELLEENVELOITUS ARVONLISÄVEROTUKSESSA

Aiheina mm. alkuperäisten kulujen vähennysoikeus ja sovellettava verokanta.

MEDIASUHTEILLA MENESTYKSEEN

Koulutus median ja sen toimintatapojen pääpiirteisiin.

12.

13.

ONNISTU MEDIATIEDOTTAMISESSA

Koulutus hyvien mediasuhteiden luomiseen ja ylläpitäminen.

9.

10.

17.

ARVONLISÄVERON LASKENTA – TULKINNANVARAISET KYSYMYKSET

Koulutus tulkinnanvaraisiin ja hankaliin arvonlisäverokysymyksiin.

TOUKOKUU

27.

24.

VERKKOKOULUTUS: EXCELIN NÄPPÄRÄT MAKROT

Excel-taulukoiden toistuvien rutiinien automatisointi makroilla.

SUURI TULLISUUNNITTELUPÄIVÄ

Viennin eri vaiheissa tarvittavat asiakirjat ja niiden täyttämiseen liittyvät asiat yrityksen ja huolitsijan näkökulmasta.

EXCEL TEHOKÄYTTÖÖN, KOTKA

Syvällisen tason opetus käyttäjille, jotka osaavat taulukoiden käsittelyn ja kaavalaskennan.

EXCEL TEHOKÄYTTÖÖN, KOUVOLA

SUURI TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ

Työkyvyn johtaminen eri näkökulmista. Kokemuksia ja keskustelua, miten toimia aktiivisesti ja ennakoiden työkykyja hyvinvointiasioissa.

INDESIGN-PERUSTEET TEHOKKAASTI

Peruskurssi InDesign -ohjelman käyttöön painokelpoisen materiaalin tuottamiseksi.

LEAN – PAREMPAA TUOTTAVUUTTA JA KANNATTAVAA KASVUA

26.

SUURI PALKKAPÄIVÄ

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat, mm. työsuhteen päättyminen, lomautukset, poissaolotilanteet ja vuosilomapalkan laskeminen.

Koulutuksen sisällön esittely sivun yläosassa.

TARKEMMAT TIEDOT KOULUTUKSISTA: WWW.KYMICHAMBER.FI

PÄIVÄKIN TÖISSÄ VIE NUORTA ENEMMÄN ETEENPÄIN KUIN KOTONA ISTUMINEN

LAKRITSIPORTTERIA, TERVAMARMELADIA JA ASENNETTA TEKSTI JA KUVA: KIRSI JUURA

Timo Nisula haluaa tehdä Kouvolan Lakritsista Marimekon ja Iittalan vertaisen brändin. Häntä sapettaa, että suomalainen osaaminen on jäänyt sivustaseuraajaksi tanskalaisen designin ja ruotsalaisten brändien porskuttaessa maailmanmaineeseen.

Nisulalla onkin kaikki ainekset keittää herkullinen lakusoppa, kun tuote on tunnustetusti Suomen paras ja omaa lisäksi hyvän tarinan ja pitkän historian – ominaisuuksia, joita ei paraskaan brän-

dintekijä voi ostaa.

Yritys on tullut alun perin Kouvolaan evakkojunassa Viipurista Olkun sukuyrityksenä, jonka perustukset valettiin 110 vuotta sitten. Viimeisimpinä uutuuksina innovatiivisuudestaan tunnettu Nisula esittelee tervan makuista marmeladia ja alkuvuodesta Alkoon myyntiin tullutta lakritsiportteria.

Kouvolan kauppakamariosaston hallituksessa vuoden vaihteessa aloittanut Timo Nisula haluaa tuoda alueelle muutakin hyvää. Hän on mukana viidessä start-up -yrityksessä ja työttömyyden vähentämiseksi pilotoinnissa on parhaillaan mobiilipalvelu Work Pilots, joka tuo yhteen lyhytkestoista, nopeaa työllistymistä tarvitsevat ihmiset, yritykset, työelämän aloittelijat ja keikkatöiden tekijät.

HYVÄ UUTINEN

Nisula haastaakin alueen kaikki yritykset tarjoamaan edes 10 tunnin työkokemuksen nuorelle.

– Jos 100 yritystä lähtee haasteeseen mukaan, tekee se 1000 tuntia. Kysymys on siitä, että saataisiin aktivoitua näitä nuoria työelämään. Me voidaan ruikuttaa vaikka maailman tappiin, mutta päiväkin töissä vie nuorta enemmän eteenpäin kuin kotona istuminen.

Suurimpana haasteena alueen kehittymiselle Nisula pitää negatiivista asennetta.

– Olen luvannut tehdä Kouvolasta Suomen positiivisimman kunnan ja sen jälkeen itsestäni Euroopan keisarin. Ensimmäiseen ei kukaan usko, mutta olen ottanut missiokseni käännyttää yksitellen jokaisen tapaamani ihmisen.

Miehen tuntevat tietävät sen olevan täysin mahdollista. www.workpilots.fi

Jäsenille neuvontaa vain puhelinsoiton päässä Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista?

Ota tällöin yhteyttä kauppakamarin lakimiehiin tai asiantuntijoihin.

Työsuhde- ja henkilöstöasiat 09 2286 0250

Verotus, yhtiöoikeus, sopimusasiat

Kansainväliset asiat

lakimies Kirsi Parnila Puh. 09 2286 0231 kirsi.parnila@chamber.fi - työsuhde- ja henkilöstöasiat - palkkakansiota tukeva neuvonta

veroasiantuntija Jukka Koivumäki Puh. 09 2286 0303 jukka.koivumaki@chamber.fi - yritysverotus - yritysjärjestelyt - yritysten sukupolvenvaihdokset

päällikkö Enterprise Europe Network Maija Kärkäs Puh. 09 2286 0301 maija.karkas@chamber.fi - EU-oikeus - EU-rahoitus - Enterprise Europe Network

lakimies Mika Lahtinen Puh. 09 2286 0316 mika.lahtinen@chamber.fi - sopimus, yhtiöoikeus- ja työsuhdeasiat - EU-asiat ja yritysten kansainvälistyminen

johtaja Marko Silen Puh. 09 2286 0233 marko.silen@chamber.fi - sopimusasiat - yhtiöoikeus

lakimies Kati Mattinen Puh. 09 2286 0313 kati.mattinen@chamber.fi - työsuhde- ja henkilöstöasiat - palkkakansiota tukeva neuvonta - escrow

ETU

JÄSEN

lakimies Sini Järvinen sini.jarvinen@chamber.fi - työsuhde- ja henkilöstöasiat - palkkakansiota tukeva neuvonta - escrow

Kirjanpito ja taloushallinto kirjanpidon asiantuntija Teija Kerbs Puh.09 2286 0469 teija.kerbs@chamber.fi - käytännön kirjanpito - taloushallinto

KAUPPAKAMARIN MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT JÄSENILLE Kysy asiantuntijoiltamme yhteydenottolomakkeella: http://helsinki.chamber.fi/fi/kysy-neuvoja/lakimiehet-ja-asiantuntijat/

Enterprise Europe Network

asiantuntija Johanna Marin-Hyppönen Puh. 09 2286 0306 johanna.marin-hypponen@chamber.fi - kansainvälistyminen - maa- ja markkinatieto - EU-rahoitus - kansainväliset yrityskontaktihaut - Enterprise Europe Network asiantuntija, kansainväliset asiat Johanna Niemistö Puh. 09 2286 0238 johanna.niemisto@chamber.fi - kansainvälistyminen - maa- ja markkinatieto - kansainväliset yrityskontaktihaut - Enterprise Europe Network