Kauppakamari 2 2018

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI

2/2018

WWW.KYMICHAMBER.FI

TEEMA

KIRISTYSHAITTAOHJELMAT KIUSAAVAT YRITYKSIA

F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen ja toimitusjohtaja Samu Konttinen s.10

PÄÄKIRJOITUS

KOHTI HIILETÖNTÄ LIIKENNETTÄ

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner s. 3

KYMENLAAKSO SUMMIT

HEIDI EKDAHL

KESÄTYÖPAIKAT

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2018 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVASSA F-SECUREN HALLITUKSEN JÄSEN PÄIVI REKONEN KUVA: F-SECURE

14 xxx.

Suomen yrityksistä lähes puolet arvioi, että niihin kohdistvien rikosten määrä on kasvanut kolmen viimeisen vuoden aikana. Erityisen synkältä näyttää kaupan alalla ja rakennusalalla.

3 PÄÄKIRJOITUS Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

10 HENKILÖ Päivi Rekonen ja Samu Konttinen F-Secure

8 URAPOLKU Päätoimittaja Heidi Ekdahl

18 ALUEELTA Kymenlaakso Summit 2018 - kesäseminaari ja lounasristeily

14 TEEMA YRITYSTURVALLISUUS Yrityksiin kohdistuva rikollisuus jatkaa kasvuaan

20 ALUEELTA Duunia olisi. Missä tekijät?

4 NYT PUHUTTAA Yhteistyössä pro valtatie 15

7 UUSI JÄSEN Atlas-Media

24 KALENTERI Kevään koulutukset ja kurssit

ISSN 2341-9962

28 KAMARIKUULUMISIA Digiaamukahvit Urheilumarkkinoinnin ilta

SEURAA MEITÄ SOMESSA

WWW.KYMICHAMBER.FI

Arvoliittolaisuus on yhä useamman yrityksen ja urheilijan yhteistyön peruste.

2 KAUPPAKAMARI

30

30

PÄÄKIRJOITUS

Kohti hiiletöntä liikennettä

T

yössäni liikenne- ja viestintäministerinä puhun päivittäin kahdesta teemasta: muutoksesta ja kokeilusta. Rohkeus kokeilla on muutosvoima, jota tarvitsemme. Kokeilu on ideoiden testaamista ja ajattelun ja tekemisen tapojen uudistamista.

Rohkeus kokeilla ja uudistua on myös suomalaisen kestävän yritystoiminnan ydintä. Rohkeasta ajattelusta kertoo se, että Kouvolasta lähti marraskuussa ensimmäinen juna Kiinaan.

Mietin päivittäin myös muutosta, joka on synkin perintömme tuleville sukupolville.

Ilmastonmuutos on tosiasia, ja nyt tarvitsemme muutosvoimaa sen vaikutusten hillitsemiseksi.

Vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöt on puolitettava verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Tavoitetta ei saavuteta millään yksittäisellä keinolla vaan monien tapojen yhdistelmällä. Liikenteeseen ja liikkumiseen tarvitaan uutta teknologiaa, uusia palveluita, uutta asennetta.

Rohkeus kokeilla on muutosvoima, jota tarvitsemme.

Liikenteestä kertyy noin viidennes kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ja suurin osa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä.

Päästöjen vähentämiseksi on parannettava sekä liikennejärjestelmän että ajoneuvojen energiatehokkuutta. Tässä keskeisiä ovat liikenteen uudet palvelut, sujuvat ja älykkäät matkaketjut, kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen ja joukkoliikenteen hyödyntäminen.

Kattava latausverkosto sähkö- ja biokaasuautoille sekä tehokkaasti hyödynnetty tieto erilaisista liikenteen palveluista parantavat mahdollisuuksia käyttää päästöjen kannalta kestävämpiä ratkaisuja.

Olen sitä mieltä, että tavoitteet pitää asettaa korkealle – ja sitten niitä pitää vielä nostaa. Näin myös ilmastopolitiikassa. Liikenne- ja viestintäministeriössä aloitti hiljattain työnsä ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on keksiä keinot liikenteen hiilidioksidipäästöjen poistamiseksi kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Tuloksista kuulemme tämän vuoden lopussa.

Ilmastonmuutoksen torjunta on koko maailman yhteinen haaste.

Tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot ja yhteistä sitoutumista, jotta haasteeseen voidaan vastata. Tarvitsemme rohkeutta tehdä uudenlaisia päätöksiä ja kykyä nähdä nämä toimenpiteet mahdollisuuksina.

Suomen panos päästövähennyksissä on nähtävä myös osana meille kehittyvää osaamista ja teknologiaa. Haluankin nähdä, että samalla kun luomme meille kestäviä, päästöjä vähentäviä ratkaisuja, teemme myös Suomesta vahvan ympäristöosaamisen ja –teknologian viejän.

Sellaiselle on tilaa myös Kouvolasta Kiinaan matkaavalla junalla.

ANNE BERNER Liikenne- ja viestintäministeri

3 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

LYHYESTI LUKUINA LYHYESTI LUKUINA

43% KETTERÄ OPPIMINEN - KEINO SELVITÄ JATKUVASSA MUUTOKSESSA OPPINEN ON tänään kaikkein tärkein kilpailukykytekijä.

Organisaatioiden nopea uusiutuminen edellyttää, että ihmiset oppivat nopeasti. Monet tilanteet esimerkiksi asiakkaan kanssa ovat ainutlaatuisia ja täysin uusia. Entiset opit tai ennalta annetut ohjeet eivät päde. Tilanteessa on opittava nopeasti, mistä on kyse, miten tilanne ratkaistaan ja mitä osaamista ratkaiseminen edellyttää.

Lähes jokainen kokee epävarmuut-

OPPIMINEN ON TÄNÄÄN KAIKKEIN TÄRKEIN KILPAILUTEKIJÄ.

ta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Oppiminen ja erityisesti ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Kirja antaa tietoa ja työvälineitä jokaiselle johtaa omaa oppimistaan ja kehittää omaa oppimiskykyään.

Esimiehille ja HR-asiantuntijoille se antaa eväitä kehittää organisaatioon toimintatapoja ja rakenteita, joiden avulla koko organisaatio voi uusiutua nopeasti ja vastata ketterästi asiakkaan, markkinoiden ja teknologian muuttuviin tarpeisiin.

4 KAUPPAKAMARI

Identiteettirikokset ja petokset ovat uusi, voimakkaasti kasvava ilmiö.

Identiteettivarkaus tuli rangaistavaksi vasta 2015 voimaan tulleella lainuudistuksella.

12 000

Maailmanlaajuisesti tietoturvamarkkinan koko vuonna 2017 oli 89,1 miljardia dollaria, ja sen odotetaan kasvavan vuosittain noin 8,1 prosenttia.

Yritysten rikosturvallisuusselvitykseen vastanneista 43 % oli kokenut erilaisia tietoon kohdistuneita rikoksia tai tahallisia väärinkäytöksiä viimeisen kolmen vuoden aikana.

2015

IL Erilaisten verkkohuijausten ja tilausansojen määrä on kasvanut viime vuosina.

Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikkana on ollut internet.

89,1

NYT PUHUTTAA

KYSELYT, SELVITYKSET

Yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina

Logistiikkavaliokunnan kutsumana valtatie 15 tilanteeseen perehtyivät vas. logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Saari, eduskunta-avustaja Sonja Lautamatti, kansanedustaja Markku Pakkanen, työministeri Jari Lindström, kansanedustajat Sirpa Paatero ja Juho Eerola.

Yhteistyössä pro valtatie 15 Valtatie 15 Kotka-Kouvola -välillä saa lisää suunnittelumäärärahaa kattamaan koko yhteysvälin Rantahaka-Kouvola.

Tiehanketta ovat monissa yhteyksissä vieneet eteenpäin muun muassa Kymenlaakson liitto ja Kouvolan kaupunki.

Helmikuussa kauppakamarin logistiikkavaliokunta kutsui Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajat keskustelemaan valtatien korjaustarpeesta. Kaikki kansanedustajat painottivat työskentelevänsä investoinnin puolesta ja tilaisuuden tuloksena kansanedustajat päättivät lähettää vetoomuksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille. Kirjelmässä vedottiin lisärahoituksen myöntämiseen valtatien suunnitteluun sekä investointimäärärahan sisällyttämistä valtion tuleviin tulomenoarvioihin.

Huhtikuun alussa Kymenlaakson kauppakamarin delegaatio kävi keskustelemassa asiasta liikenne- ja viestintäministeri Bernerin kanssa. Tapaamisessa mukana olleet tahot edustivat monipuolisesti valtatie 15:n käyttäjäryhmiä.

Kaupan ja matkailun edustajana oli Harri Miettinen Kymen Seudun Osuuskauppa, metsäteollisuuden edustajana Juha Kääriäinen, UPM, sataman ja logistiikan edustajina Ari-Pekka Saari, Steveco ja Markku Koskinen Hamina-Kotka Satama sekä terveydenhuollon edustajana Annikki Niiranen, Carea. Tilaisuuteen osallistuivat myös Kouvolan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jenny Hasu, kotkalainen kansanedustaja, Kymenlaakson liiton hallituksen jäsen Sirpa Paatero sekä ministeri, kansanedustaja Jari Lindström.

Huipulla tuulee - vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa

Ennätysmäärä naisjohtajia pörssiyhtiöissä

Keskuskauppamarin seitsemäs naisjohtajaselvitys 2017

Ennätysmäärä naisjohtajia pörssiyhtiöissä

Eri teollisuudenalojen rahti- ja kuljetukset Suomen tieverkolla.

Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajat Heli Järvinen Jenny Hasu organisoi ja Jukka Kopra, Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen johtaja tapaamista ministeri Bernerin Jyrki Karhula ja Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri kanssa.

Portaankorva.

Kauppakamarin selvitykset ja kannanotot ovat luettavissa sähköisinä: https://kauppakamari.fi/hankkeet/selvitykset/ http://kymichamber.fi/vaikuttaminen/selvitykset-ja-kyselyt/ 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI BLOGI- JA APPSIVINKIT APSIVINKIT

Locus Map Jo ilmaisversio on paikkatiedon runsaudensarvi, joka palvelee niin vaeltajaa, retkeilijää, urheilijaa, geokätköilijää kuin tavallista katuverkossa käppäilijääkin.

App in the Air Lentomatkustajan aikajanasovellus hälyttää, kun on check-in, boarding, take-off ja landing.

Huomioi jatkolennot, lentojen peruutukset ja myöhästymiset.

Hopper Laskee algoritmit mahdollisimman edullisen lentolipun oston ajoittamiseksi. Lupaa 95% tarkkuuden hinta-arvioissa ja 40 % säästön lippujen hinnassa.

KY kauppakamari @K2KYM Ulkoministeriö @ulkoministeriö #Ulkomaankaupan #kuljetusten tonnimäärät kasvoivat hieman #Suomi julkaisee omat vuonna 2017 #emoji’nsa ensimmäisenä @FinnCham, @K3FIN

maana maailmassa http:// formin.finland.fi/public/ default … #joulu @thisisFINLAND

Lukupaketti kauppakamarivuodesta ja jäsenyritysten hakuteos

KAUPPAKAMARILEHTI

50 vuotta sitten

Aloitus endae vel ilique2aut 018 fuga irja

osik Tium quibusc iminimet od quidici issimus, quatur, Vuvoloresimus, aboreic iisciis et utemolore eatur audistiam, vel id eum.

Everit enimintorist harum ut et officto taIpit, quam in et, archillessim int molorunt que voloratur, volores toreius asimo Kauppakamarin tuore Vuosikirja 2018 onarum ilmestynyt omnis simil et quasped quis aut exereresciis et acculparum printtijulkaisuna että sähköisenä e-versiona. quesekä enda dolor mil is ea cullanienis sum incte ligenda dolorae volor apis estias estemporpore sequatur?

Vuosikirjassa kerrotaan Em nate cuptasincto ius muun ium re muassa santempkauppakaoribus, estiorum marin vaikuttamistyöstä, tapahtumista quam, idemporia voluptas pelvaliokuntien et eos ipsanda sit, te labore ja se sisältää ja toimintakertomukset. doluptas re nemtilinpäätökset rem quationseque moloriaes eat fugitio Jäsenluettelosta löytyvät jäsenyritysten yhteystiedot temolor estempo stiberem fugias aligeni enihil idelluptat aut toimialoittain. ut eaquame dollias itatur, se cum expedicate core repernatur?

Xeritas maiore, temquam, corit quas moluptatur ma cum utem Vuosikirja on jaettu kaikkiin jäsenyrityksiin sekäeum intia re, simusap ideliscia di berferovid quiam am accate yhteistyökumppaneille vappuviikolla.

Jos et ole laborunti coneceptione vident aut liqui dolende licipsu mendae saanut omaasi, niin laitathan viestiä: kymichamber@ con re, sit volessi as eatibus. kauppakamari.fi Pedipsum volorer iassumetur sus estrum nem coressuntint untur, con cum, quo coritate que consendisi officil inctus essinullam quid quo bea quatendipsum ius, to quas am eum? isto hakem

tys t I Yri

Jäsene 17 I us 20 kertom Vuosi

TEM. DERUM IUR? UPTATENIS ET ULPA SUM KAAKKOIS-SUOMEN IN CONSEQUKASVU OPEN -OHJELMAAN HAKI 36 YRITYSTÄ, ATURIT ETJOISTA QUID 15 MAION ON VALITTU JATKOON. HEIDÄN OSALTAAN AUTEM.NOSSENE NUM MATKA JATKUU PITCHAUSTYÖPAJASSA JA TE, DUM MOERA DIORION KIITORATAPÄIVISSÄ, JOIDEN JÄLKEEN TUOMARISTO ONFECRI SENAM NONICIVIS VALITSEE KAAKKOIS-SUOMEN KASVUPOLUN VOITTAJAT. KASVUOPEN HUIPENTUU VALTAKUNNALLIBONORA? SEEN FINAALIIN ON LOKAKUUSSA. 6 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI UUSI JÄSEN Atlas-Media

Pylväät puhuttelevat

A

amuruuhkassa, liikennevalojen jonossa Veikon koneen äijien naamat lyhtytolpissa nostavat hymynkareen huulille. Yksi kertoo olevansa hifistelijä, toinen pitkäikäinen, kolmas muuten mukava.

Ideanikkari tolppamainosten takana on ulkomainontaan erikoistunut Atlas-Media Oy. Yrityksen primus motor Tomi Piipponen kertoo, että puhuttelevin kuva onkin juuri kasvot. Kuntavaaleissa meni läpi moni tolppamainoksesta tuttu ehdokas kuten ensikertalaiset Minna-Kristiina Mattila ja Matti Lindholm.

Yrittäjät ovat löytäneet ulkomainonnan kustannustehokkaana ja tavoittavana mediana, jonka suosio jatkaa vahvaa kasvuaan. TNS:n Ad Intelligencen tekemän mediaseurantatutkimuksen mukaan tämän vuoden tammikuussa ulkomainontaan panostettiin 32,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mikä teki siitä selvästi eniten kasvaneen mediamainonnan kanavan.

Ulkomainonnan suosio perustuu ennen kaikkea sen helppouteen. Suhteellisen pienellä taloudellisella panoksella tavoittaa suuria massoja toistuvasti kellon ympäri.

- Tolppamainos näkyy 24/7 ja tavoittaa miljoonia silmäpareja jo kahdessa viikossa, Tomi kertoo.

Asiakas näkee nopeasti ja selkeästi sähköisestä karttasovelluksesta mainospaketin sisältämien paikkojen sijainnin ja väylien liikennemäärät. Paketin näyttöaika on asiakkaan valittavissa, mutta Piipposen mukaan neljä viikkoa on minimi, mikä kannattaa laittaa.

-Hiljaisemmin liikennöity tienvarsipaikka voi olla huomioarvoltaan parempi kuin vilkkaasti liikennöity tie, jossa kuljettajan huomio kiinnittyy liikenteen seuraamiseen.

Entä onko parempi sijoittaa tolppamainos lähelle yrityksen sijaintipaikkaa vai kauemmas?

- Moni ”pussin perällä” sijaitseva yritys on tuonut itsensä esille ostamalla mainos-

paikat suurten liikennevirtojen alueelta, Tomi sanoo.

Usein ulkomainonta yhdistetään yrityksen muuhun markkinointiin osana kampanjaa.

Atlas-Median omistavat Divest Group ja Kouvolan Mixam Oy, jonka takana on henkilöomistajia, kuten Atlas-Median operatiivisesta toiminnasta ja Kaakkois-Suomen myynnistä vastaava Tomi Piipponen. Hän toimi aiemmin Menokoneen yrittäjänä ja motorisoitujen vapaa-ajan välineiden kauppiaana.

-Olin juuri lopettanut 15 vuoden todella hektisen vaiheen Menokoneessa, kun veljeni pyysi myymään mainospaikkoja. No, lupasin sitten tulla muutamaksi viikoksi ja tänne jäin, kun homma olikin hauskaa ja asiakaskunnassa oli paljon tuttuja jo valmiiksi, Tomi Piipponen kertoo.

Yritys kasvoi yrityskaupalla viime marraskuussa, kun Atlas-Media osti Mainosta.

comin liiketoiminnan. Markkina-alue kasvoi 20:stä kaupungista 47:ään ja mainospaikkojen määrä kolminkertaistui 10 000:een. Kymenlaaksossa yritys hallinnoi Kouvolan, Kotkan ja Haminan tolppamainospaikkoja. Kokonaisvaltaiseen palveluun tarjotaan tarvittaessa suunnittelu ja valokuvaus asennuksen lisäksi.

Myyntiä hoitaa alueittain seitsemän henkilöä, lisäksi yritys työllistää mainossuunnittelijan ja välillisesti valokuvaajan.

Asennukset hoidetaan paikallisten asentajien toimesta.

Kauppakamariin Atlas-Media liittyi alkuvuodesta. Yhteistyöltä Tomi odottaa hyviä koulutuksia ja tilaisuuksia sekä verkostoitumista.

- Ihan parasta on keskustelut toisten yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa. Niistä oppii itsekin, hän toteaa lopuksi.

Tervetuloa joukkoon, Tomi!

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU URAPOLKU

Maakunta sai vahvan media-alan vaikuttajan HEIDI EKDAHL VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA, KYMEN SANOMAT

Heidi Ekdahl halusi toimittajaksi niin kiihkeästi, että soitti läpi kaikki puhelinluettelosta löytyneet päätoimittajat.

Hän lupasi tehdä töitä vaikka seisten, jos saa paikan.

Tammikuussa hän aloitti Kymen Sanomien uutena päätoimittajana ja luotsaa nyt maakuntalehteä digiajan ja mediamurroksen haasteissa.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI OLI… Kesätyö varastotyöntekijänä yhtiössä, joka oli keskittynyt voimalaitoskattiloiden huoltoon. Lajittelin varastossa höyrykattiloiden nuohouslaitteiden varaosia ja tein inventaariota kirjanpitoa varten. Olen 15-vuotiaasta asti tehnyt kesälomalla töitä ja pitänyt kaikista työpaikoistani. Joka työ opettaa!

ENNEN NYKYISTÄ TYÖTÄNI… Olen työskennellyt viimeiset 10 vuotta STT:llä uutistoimittajana 24/7, tuottajana, asiakaspäällikkönä ja liiketoimintapäällikkönä. STT on kova ja opettavainen koulu uutistyöhön. Media-alalla olen ollut jo 20 vuotta. Sain ensimmäisen työpaikkani ylioppilaskeväänä ottamalla puhelinluettelon käteen ja soittamalla päätoimittajia läpi. Sanoin, että teen töitä vaikka seisten, jos saan paikan. Innokkuus on minulle aika ominaista ja siihen liittyneestä tinkimättömyydestä on tainnut joskus olla hyötyäkin.

MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLANI… Tapahtui noin neljä vuotta sitten, kun päätin lähteä tekemään Aaltoon MBA-tutkintoa ja siirryin STT:llä kantamaan 8 KAUPPAKAMARI

liiketaloudellista vastuuta puhtaasti journalistisen työn sijaan. Oli arvokasta oppia asiakaskeskeistä ajattelua ja saada jalostaa esimiestaitoja. Kun aloitin opinnot, kuopus oli kuusi kuukautta. Vanhempainvapaata väritti tiukasti aikataulutetut rutiinit. Oli inspiroivaa ratkoa käytännöllisiä johtamisen ja liike-elämän ongelmia monikulttuurisissa ja -ammatillisissa tiimeissä.

Opin arvostamaan ennakkoluulotonta yhteistyötä ja ajatusten jakamista entistä enemmän.

TÖIDEN OHELLA….

Viihdyn luonnossa ja lasteni kanssa. Minulla on kaksi tytärtä ja kaksi poikaa ja heidän kasvunsa seuraaminen ja tukeminen on kaikkine haasteineen antoisaa. Lasten kanssa oppii laittamaan asioita terveellä tavalla perspektiiviin. Nautin lukemisesta ja kirjoittamisesta myös vapaa-ajalla, mutta intohimo liittyy vauhdikkaampiin harrastuksiin; muodostelmaluisteluun, kiipeilyyn ja pyöräilyyn. Kiipeilyn aloitin, koska ajattelin, että minulle tekisi hyvää kokeilla rajojani ja oppia paremmaksi riskinottajaksi. Jokunen luu on matkalla murtunut.

TÄLLÄ HETKELLÄ…

Kannan vastuun Kymen Sanomista vastaavan päätoimittajan roolissa. Tärkein tavoitteeni on kehittää paikallisia sisältöjä ja ohjata meitä ennakkoluulottomasti digiaikaan. Olen nauttinut työstäni paljon.

Se on haastavaa ja tarjoaa mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja parantaa joka päivä.

Meillä on taitavia toimittajia, jotka ovat hyvin sitoutuneet lukijoihinsa. Uskon, että tämä välittyy myös lukijoille. Media-ala on murroksessa, eikä se pelota minua.

Päinvastoin: nautin haasteista vähän isommissa tyrskyissä. Silloin onnistumisetkin tuntuvat joltain sydänalassa!

KOULUTUS YTM ja MBA AMMATTINIMIKE Vastaava päätoimittaja, Kymen Sanomat MOTTO: Elämä on elämistä varten, eikä siihen ole valmista ohjetta. Tärkeää on saada oppia uutta ja pitää huoli toisista.

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN

VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ.

Kauppakamarin tilaisuuksissa ja kokouksissa olet mukana vaikuttamassa maakunnan kehitykseen ja edistämässä tärkeitä hankkeita.

1. Jokainen kontakti on mahdollisuus.

2. Edullisemmat hinnat.

Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin koulutuksista, seminaareista ja tuotteista.

3. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa.

4. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset.

5. Tietolähteet päivittäiseen työhön. Saat asiantuntijoil-

tamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

6. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.

7. Asiakirjat ulkomaankauppaan.

8. Neuvoja sopimuskiemuroihin.

9. Kehitä osaamistasi.

Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa.

Katso vinkit nnvera./pk-vienti

9 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Kyberuhat voivat lamauttaa koko

LIIKETOIMINNAN F-Securen Konttinen ja Rekonen: Kyvykkyys reagoida kyberhyökkäyksiin on usein alkeellisella tasolla

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturvaasiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta.

Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVA: SHUTTERSTOCK 10 KAUPPAKAMARI 12 KAUPPAKAMARI

KUVA: F-SECURE

M

itkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yritysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten yritysten välillä?

Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäysvektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään.

Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaikeampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä.

Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyberturvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoinnin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puutteesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia?

SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä on yli 1 500 000 avointa työpaikkaa

”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula”, sanoo F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen.

henkilöille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojärjestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista?

SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimutkaisia ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vaan kasvavat.”´ Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?

SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisistä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyntävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietolii-

kenneverkkoon liittyviä ongelmia?

SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökohtaisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydellinen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenestohyökkäyksiä vastaan?

SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyydet havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomenkielistä termiä?

SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 1113

HENKILÖ

KUVA: F-SECURE

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?

SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.

Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedustelutoiminnalle taas kohteita ovat organisaatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskeisintä asiaa yrityksen tietoturvan parantamisessa?

SK:n kolme neuvoa: 1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla oma tietoturvan taso, mieluummin kuin aidossa hyökkäyksessä oppia kantapään kautta.

2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaa panostaa, koska täydellinen estäminen ei onnistu.

3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueet yhtiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisi suurimmat vahingot yhtiön liiketoiminnalle ja maineelle, ja katsoa, että niissä turva on riittävällä tasolla. Usein tämä ei ole yhtiön johdolle riittävän kirkkaana selvillä, eli miksi me olisimme kohde hyökkäykselle?

Lisäkysymyksenä voi esittää: Mikä on yrityksen hallituksen rooli tietoturva-asioissa?

PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturva-asioita hoidetaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.

Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturvallisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yri12 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn”, sanoo F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

tyksessä nostetaan?

SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut.

Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien.

PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn.

Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyberturvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla, esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien

yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?

SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen, niissä käytännön kautta oppii.”

PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuudesta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvallisuuden taso suhteessa muihin maihin? Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?

SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havainnon jälkeen.”

TILASTO

Kumppanina alueen kehityksessä

Kymenlaakson visio 2040 Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin-, harrastus- ja liiketoimintaympäristö.

Pienyrittäjän ajansäästäjä OP-yritysmobiililla hoidat yrityksesi arkiset pankkiasiat helposti ajasta ja paikasta riippumatta.

Tutustu 13 KAUPPAKAMARI

op.fi/yritysmobiili

13 KAUPPAKAMARI

TEEMA TEEMA

KUVAT: COLOURBOX JA SHUTTERSTOCK

14 KAUPPAKAMARI

Yrityksiin kohdistuva rikollisuus

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

Suomen yrityksistä lähes puolet, 44 prosenttia, arvioi, että niihin kohdistuvien rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti suuret yritykset kokevat joutuneensa keskimääräistä useammin rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi.

15 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Y

ritysrikosten kehitystä pidetään synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työmaiden suojaaminen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi.

Rakennusalan vastaajista peräti 58 prosenttia kertoi työväline- ja laitevarkauksista.

Kaupan alalla on myös entistä enemmän uudenlaisia tieto- ja petosriskejä.

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari ovat kartoittaneet suomalaisten yritysten turvallisuustilannetta vuodesta 2005 lähtien. Ne tekivät 2017 valtakunnallisen selvityksen kysymällä yritysturvallisuuden tilasta ja sen kehityksestä 762 yritysjohtajalta, joista suurin osa oli toimitusjohtajia.

Selvitykseen vastanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teollisuutta, 12 prosenttia kauppaa, 34 prosenttia palveluita ja 10 prosenttia rakentamista. Vastaajista 16 prosenttia ilmoitti jonkin muun toimialan kuin edellä mainitun.

Turvallisuustilannetta pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittauskerralla. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa. Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

IDENTITEETTIKAAPPAUKSET OVAT SELVÄSSÄ KASVUSSA Vuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon kohdistuvista riskeistä nousivat esille lukuisat tapaukset, joissa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille.

Suuret yritykset näyttävät valikoituvan usein rikoksen

16 KAUPPAKAMARI

kohteeksi. Pienistä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Vuonna 2012 kolme prosenttia kaikista yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksaan prosenttiin.

TURVALLISUUS­ TILANNETTA PIDETÄÄN KAIKILLA ALOILLA SELVÄSTI HEIKOMPANA KUIN EDELLISELLÄ MITTAUSKERRALLA. Identiteettikaappausten avulla toteutetaan erilaisia petoksia, joilla rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä. Esimerkiksi toimitusjohtajahuijauksissa voi olla kyse myös identiteettivarkaudesta.

Vuonna 2017 yritystoimintaa haittasivat kyberhyökkäykset, joissa kiristäjävirusohjelman avulla yritettiin kaapata tai lukita tietoja ja vaatia niistä lunnaita.

Tuollaisilta hyökkäyksiltä suojautuminen edellyttää, että tietokoneen päivitykset pidetään ajan tasalla. Myös varmuuskopiot turvaavat yrityksen tietoja. Yrityksen kannattaa myös ohjeistaa työntekijöitä tietoturvahyökkäysten varalle.

Yrityksistä 43 prosenttia tunnistaa, että niillä on tietotaitoa tai muuta omaisuutta, jotka saattaisivat olla laittoman tiedustelun kohteena.

PETOKSIA TEHDÄÄN TIETOVERKKOJEN AVULLA Petokset ovat yritysmaailmassa voimakkaassa kasvussa, ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen aiheuttaman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana.

Monia petosyrityksiä pide-

tään julkisuudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina.

Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimääräisellä tasolla, 12–13 prosenttia, kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes ilmoitti ulkopuolisen tekemistä petoksista.

Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytännössä aina tuntea toisiaan.

Lahjonta on suomalaisissa yrityksissä hyvin vähäistä. Vastanneista yrityksistä vain kolme prosenttia oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioidessa ja viisi prosenttia oli kohdannut sitä yritysten välisessä yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suurten yritysten vastaajista peräti neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmia pitäisi laatia enemmän kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain runsas neljäsosa oli sopinut kirjallisesti tuotteiden ja palveluiden toimittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yritysturvallisuusselvityksiä on tehty neljästi: vuosina 2017, 2012, 2008 ja 2005. Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tarkastuslistat auttavat riskienhallinnassa Yritysten kannattaa laatia erityiset tarkistuslistat, jotta mahdollisimman moni yritysturvallisuuteen kohdistuva riski saadaan kartoitettua ja riskiin voidaan varautua.

Tarkistuslistat voidaan jakaa esimerkiksi seitsemään eri osa-alueeseen: TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

1

Ihmisiin liittyviin rikosriskeihin ja väärinkäytöksiin varautuminen Työväkivallan vähentäminen: työtilan järjestelyt ja tekniset suojaus- ja hälytysjärjestelmät, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkivaltatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnistaminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen, uhkatilanteen jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Turvallisuusasiat osaksi perehdyttämiskoulutusta ja työntekijöiden turvallisuuskoulutus.

4

2

Tietoon liittyviin rikosriskeihin ja väärinkäytöksiin varautuminen Tiedon tekniset suojauskeinot, kuten palomuuri, virustorjunta, ajantasainen käyttöjärjestelmä, varmuuskopiointi ja palvelimet.

Tietojen luokittelu riskiperustaisesti.

Irtaimen omaisuuden suojaus Omaisuusrekisteri, turvamerkintä ja kameravalvonta.

5

3

Tuotanto- ja toimitilojen suojaaminen Eriytetyt tuotanto-, toimistoja tuotekehitystilat. Murtohälytys, kulunvalvonta, videovalvonta, vierailujen ohjeistus, vartiointi.

7

Jatkuvuussuunnittelu Kaikissa tilanteissa ylläpidettävät kriittiset toiminnot on tunnistettu sekä dokumentoitu kirjallisesti. Asiakassopimusten näkökulmasta vähintään kriittisille palveluille ja toiminnoille on määritelty suurin sallittu keskeytysaika.

Toimintaan kohdistuvat rikokset ja väärinkäytökset Kirjalliset sopimukset yhteistyötahojen kanssa, yhteistyökumppanin luotettavuuden arvioiminen. Asiantuntijat tarkastavat sopimustekstit.

6

Yrityksen turvallisuusjohtaminen Yrityksen johto osallistuu henkilökohtaisesti turvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa.

Työntekijät voivat vaikuttaa turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon.

17 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 19

KALENTERI

Duunia olisi, mistä tekijät?

TEKSTI KIRSI JUURA KUVA PIXHILL

Kymenlaakson kauppakamari teki keväällä kyselyn jäsenyritystensä työvoimatarpeesta.

Suurin pula on kyselyn mukaan IT-alan osaajista ja teknisen koulutuksen saaneista työntekijöistä. Yli kolmannes yrityksistä palkkaisi heti lisää henkilökuntaa, jos saisi sopivan koulutuksen tai ammattitaidon omaavia henkilöitä. Vastaajien mielestä Kymenlaakson vetovoimaa pitäisi edelleen parantaa tilanteen muuttamiseksi.

18 KAUPPAKAMARI

Q&A LAKIMIES ALUEELTA

H

elmi-maaliskuun vaihteessa tehtyyn kyselyyn vastasi 145 jäsenyrityksen edustajaa. Yrityksistä lähes puolella (42,1%) oli ollut vaikeuksia rekrytoida työvoimaa kuluneen vuoden aikana ja 15,2% oli joutunut tilanteen eteen silloin tällöin. 42,8% oli onnistunut saamaan työvoimaa sitä tarvitessaan.

Yrityksistä 35,9% palkkaisi heti 1-3 työntekijää ja 10 % yrityksistä 3-5 työntekijää. 36,6% ei pystyisi palkkaamaan tällä hetkellä uusia työntekijöitä.

Minkälaisista työntekijöistä sitten on pulaa?

Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna eniten avoimia paikkoja olisi IT-alan ammattilaisille kuten koodarit, ohjelmistonkehittäjät ja –suunnittelijat sekä toisena selkeästi erottuvana ryhmänä insinöörit.

Insinööripula koskettaa laaja-alaisesti laitos-, automaatio-, sähkö- ja prosessisuunnittelijoita ja asiantuntijoita työllistäviä yrityksiä. Teknisillä aloilla näyttäisi kyselyn perusteella olevan työpaikkoja tarjolla eri koulutusasteen osaajille, sillä kysyntää on niin tuotannon työnjohtajista kuin kone-, sähkö- ja automaatioasentajista ja hitsaajista.

Rakennusalalla yritykset rekrytoisivat kirvesmiehiä, laatoittajia, maalareita ja ylipäätään ammattitaitoisia rakennusmiehiä.

Pulaa on myös myyjistä, ravintolatyöntekijöistä ja kokeista, kirjanpitäjistä, sairaanhoitajista ja lääkäreistä.

Koulutusasteita vertailtaessa eniten tarvetta näyttäisi kyselyn mukaan ”RAKENNUSMESTARIKOULUTUS KOTKASSA ALOITETTAVA UUDESTAAN ”

olevan ammattiopistojen kouluttamista työntekijöistä (34,4%). Ammattikorkeakoulujen koulutuksen saaneista pulaa oli 26 prosentilla yrityksistä ja yliopisto/korkeakouluasteen suorittaneista ammattilaisista ja asiantuntijoista 15,6 prosentilla.

Kun kyselyssä tiedusteltiin syitä työvoimapulaan, niin suurimmiksi syiksi nousivat hakijoiden riittämätön ammattitaito tai koulutus sekä riittämätön työvoiman tarjonta alueella ylipäätään. Kolmanneksi suurimpana syynä pidettiin, että alueen oppilaitoksista ei valmistu riittävästi työvoimaa. Osa otti syyn omaan piikkiinsä mainiten, ettei yritys itsessään ole riittävän vetovoimainen.

Sapiskaa saivat myös hakijat, jotka jäivät ilman työpaikkaa palkka- ja työsuhdetoiveiden epärealistisuuden takia.

Mikä lääkkeeksi?

Vastaajista 63,4 % arvioi tärkeimmäksi asiaksi tilanteen helpottamiseksi, että alueen vetovoimaa tulisi parantaa. Noin kolmannes vastaajista toivoi alueelle uusia investointeja ja alueen oppilaitoksiin lisää alan koulutuslinjoja.

Työllisyyttä edistävinä toimenpiteinä ehdotettiin myös kulkuyhteyksien parantamista maakunnan sisällä ja joustavia täydennyskoulutusmahdollisuuksia.

Vastaajat totesivat myös, että yritysten itsensä tulisi kehitettää työsuhde-etuja, palkkausta ja yrityksen omaa kiinnostavuutta. Erityisesti painotettiin opinnäytetöiden, gradu- ja kanditöiden tekijöiden ottamista systemaattisesti pitkin vuotta yrityksiin. Usein työntekijän rekrytointi kaatuu puolison mahdollisuuksiin löytää sopiva työpaikka alueelta.

Yrityksistä 55% ilmoitti tarvitsevansa lähivuosina lisää henkilökuntaa, 40% arvioi määrän pysyvän samana ja vain 5% arveli työvoimatarpeen vähentyvän.

Kymenlaakson kauppakamarin teki helmi-maaliskuun vaihteessa kyselyn työvoimatarpeesta jäsenyrityksilleen. Kysely lähetettiin 829 vastaanottajalle kohdennettuna sähköpostikyselynä. Vastauksia 145 kpl. Vastausprosentti 17%. Alueellinen kattavuus: Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Kouvola ja Iitti.

Koulutusjärjestelmä laahaa perässä vähintään viisi vuotta tilanteessa, jossa ”kentällä” tapahtuu iso teknologinen harppaus ja/tai muutos 9 kuukauden välein. Kaikki oppilaitokset päästävät opiskelijat liian helpolla valmistumaan. Oppilaitokset eivät kykene kommunikoimaan opiskelijoille tämänhetkistä työmarkkinoiden realiteettia ja toteutustasoa millään tavalla järkevästi. Kulttuurillinen muutos, varsinkin vuoden 1995 jälkeen syntyneiden kesken, suuntaan ”mulle kaikki-heti-nyt” ilman minkäänlaista panostusta ja oikeaa osaamista vaikeuttaa tilannetta myös vahvasti.

Rakennusmestarikoulutus Kotkassa aloitettava uudestaan, ensisijaisesti Kymenlaakson alueelle, ruuhka -Suomeen ja Venäjän työmaille. Nyt joudutaan turvautumaan eläkeläisiin.

Kotkan vetovoiman parantaminen ja alueen maineen parantaminen helpottaisi korkeastikoulutettujen työntekijöiden rekrytointia. Myös alueen heikko työllisyystilanne vaikeuttaa rekrytointia, kun puolisoille ei useinkaan ole työmahdollisuuksia.

Julkiset liikenneyhteydet länteen päin mahdollistaisivat työssäkäyntialueen laajentumisen. Muun muassa Porvoosta ei julkisen liikenteen yhteydet mahdollista työssäkäyntiä Kotkassa.

Oppilaitosten tulisi ennakoida tarvetta läheisemmässä yhteistyössä yritysten kanssa. Mielestäni kasvua haluavien yritysten tulisi tehdä rohkeita avauksia enemmän, jolloin työvoimaa aidosti tarvittaisiin jatkossakin ja tarve olisi myös ennakoitavampaa. Koodaajia tai koodiosaajan ja jonkun muun ammattiosa-alueen yhdistelmiä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän!

Työvoiman saatavuudessa kyse on ensisijaisesti yrityksen kyvykkyydestä ja halukkuudesta kehittää omaa rekrytointitapaansa ja esim. palkkamallejaan. Toissijaisesti alan vetovoimatekijät ovat alueellisesti vähissä kasvukeskusten houkutellessa ammattilaiset sekä ympäristöettä työsuhdetekijöillä.

19 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

Yli puolet jäsenyrityksistä palkkaa kesätyöntekijöitä Lähes 60 prosenttia kauppakamarin jäsenyrityksistä palkkaa kesätyöntekijöitä. Määrä on vähemmän kuin viime vuonna. Paikan saa useimmiten opintojen keskivaiheilla oleva opiskelija. Useimmiten sopivat tekijät löytyvät yritysten verkostojen ja oppilaitosyhteistyön kautta.

K

ymenlaakson kauppakamarin kesätyökyselyyn vastankokemusta rakennusalan töistä ei välttämättä tarvita, mutta tietysti neista yrityksistä 60% ilmoittaa rekrytoivansa kesätyön- ammattikoulu, vaikka se olisi keskenkin, katsotaan eduksi. Samoin tekijöitä tulevana kesänä. Vuosi sitten vastaava luku mikä tahansa työ, jossa hakija on ennen ollut. Tarkistamme taustat, sillä oli 74,7%. Kaksi vuotta sitten kesätyöntekijän rekrytoi rötöksiä ei saa olla poliisin tai Supon tiedoissa, kertoo Etelä-Suomen vähän alle puolet eli 48% yrityksistä.

Varustesetti Oy:n yrittäjä Jaakko Sairo.

Noin kolmannes yrityksistä (33%) ilmoitti, että ei rekrytoi Miten kesätyöpaikkaa etsivä sitten tavoittaa potentiaalisen työnankesätyöntekijöitä ollenkaan, kun edellisenä vuonna kesätyöntajan parhaiten? tekijöitä jätti palkkaamatta 19% yrityksistä.

Vastauksissa ylivoimaisesti tärkeimpäLukumääräinen lasku kesätyöpaikkojen lukunä mainittiin henkilökohtainen käynti. määrässä verrattuna viime vuoteen näkyy myös Seuraavaksi samanarvoisina tapoina Kaakkois-Suomen TE-palveluissa (Etelä-Karjala olivat yhteydenotto sähköpostitse tai ”PALKKAAMME TYÖHARJOITTELUUN ja Kymenlaakso). Viime vuoden huhtikuussa oli puhelimitse.

JOKA KESÄ KYMMENKUNTA TEKIJÄÄ ilmoitettu avoimeksi 2644 kesätyöpaikkaa ja Kesätyöntekijöistä 42 prosentilla opisPÄÄASIASSA XAMKISTA.” tänä vuonna 2417. kelut ovat vielä kesken. Noin viidennes Kyselyn mukaan suurin syy jättää kesätyönteon opintojen loppusuoralla. Viidennes kijä rekrytoimatta on soveltuvien töiden puute. Joko opiskelikesätyöpaikoista on sellaisia, joissa ei tarvita erityistä ammattiosaamisjoille soveltuvia töitä ei faktisesti ole tai opiskelijoiden ammatta. titaito ei vielä riitä vaativiin työtehtäviin. Kohtaanto-ongelma ”Kesätyöntekijän tilanne paranee oleellisesti, jos on hankkinut koittelee tiettyjä aloja Kymenlaaksossa ympäri vuoden. Noin työturva-, tieturva-, (vähintään) hätäensiapu- ja tulityökortit. Ja meille kolmannes vastasi syyksi, ettei kesätyöntekijän rekrytointiin vielä BC-ajokortti ja ammattipätevyys. Nuo ovat meille minimit ja ja perehdyttämiseen ole aikaa. Palkkakustannukset nousevat kesätyöpaikka on varma 3-4 henkilölle, jos on asenne kohdallaan ja esteeksi vain joka neljännellä työnantajalla. ajoneuvonosturikortti,” sanottiin yhdessä vastauksessa.

Kuudella prosentilla yrityksistä rekrytointiprosessi on vielä käynnissä.

REKRYTOINTIKANAVAT Verkostojen hyödyntäminen nousi ylivoimaisesti tärkeimmäksi kanavaksi yritysten etsiessä sopivia kesätyöntekijöitä. Yritykseen jätetyt HAKIJAN TAIDOT JA OMINAISUUDET avoimet hakemukset ja nettisivujen kautta tapahtuva haku ovat myös Kun tiedusteltiin mitkä kolme ominaisuutta vaikuttavat kesä- yleisempien hakukanavien joukossa. Noin 30% yrityksistä löytää kesätyöntekijän valintaan, nousi esille selkeä kolmen kärki. Hakijan työntekijöitä oppilaitosyhteistyön kautta. henkilökohtaisia ominaisuuksia pidetään kaikkein tärkeimpänä – Palkkaamme työharjoitteluun joka kesä kymmenkunta tekijää valttina, toisena ammatillisia taitoja kolmanneksi yritykset pääasiassa Xamkista, kertoo *ship Startup -festivaalin pääjärjestäjä painottavat hyviä sosiaalisia taitoja.

Antti Viitanen.

– Otamme töihin 18-vuotta täyttäneitä, ajokortillisia poikia tai tyttöjä henkilökohtaisen käynnin perusteella. Aiempaa Kymenlaakson kauppakamarin tekemään kyselyyn vastasi 138 kauppakamarin jäsenyrityksen edustajaa huhtikuun aikana Kymenlaakson alueella. .

20 KAUPPAKAMARI

20 KAUPPAKAMARI

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n suhdannebarometri 2.5.2018

Kymenlaaksossa hyvä kevät Yritysten suhdannetilanne oli huhtikuussa normaalia parempi ja myös suhdannenäkymät ovat myönteiset. Tuotannon kasvun ennakoidaan vilkastuvan loppukevään ja alkukesän aikana. Henkilökunnan määrä on hienoisesti noususuunnassa, rekrytointivaikeuksia on neljäsosalla vastaajista.

Kymenlaakson yritysten suhdannearviot olivat huhtikuussa 2018 alkuvuoden lievästä tasaantumisesta huolimatta hieman normaalia paremmat. Tämänhetkistä tilannetta kuvaava saldoluku oli 10 (tammikuussa 17).

Suhdannenäkymät ovat pysyneet myönteisinä alkuvuoden aikana. Suhdanneodotuksien saldoluku oli huhtikuussa 19, kun vastaava saldoluku oli tammikuussa 18. Huhtikuussa vastaajista 22 % arvioi suhdanteiden olevan lähikuukausina nousussa ja 3 % ennakoi suhdanteiden hiipumista. Kymenlaaksolaisyritysten suhdanneodotukset ovat lähellä koko maan keskiarvoa.

Tuotanto- ja myyntimäärät lisääntyivät hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myynnin kasvun ennakoidaan voimistuvan loppukevään ja alkukesän kuluessa. Henkilökunnan määrä lisääntyi vähän tammi-maaliskuussa ja henkilöstöä

lisättäneen hieman enemmän toisella neljänneksellä.

Rekrytointivaikeuksia oli huhtikuussa 25 prosentilla Kymenlaakson yrityksistä ja kysyntä oli heikkoa viidesosalla vastaajista. Muut kapeikot olivat vähäisiä.

Myyntihinnat ovat olleet loivassa nousussa alkuvuoden aikana, mutta samaan aikaan myös tuotantokustannukset ovat kallistuneet. Tuotantokustannusten ennakoidaan kohoavan lähikuukausina hieman hintoja yleisemmin. Kannattavuus on pysynyt keskimäärin vuoden takaisissa lukemissa.

Katsaus perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuussa 2018 tekemään suhdannetiedusteluun. Tuloksissa on laskettu yhteen teollisuus, rakentaminen ja palvelut.

21 KAUPPAKAMARI

Parasta IT-palvelua. €/kk Kotka, Kouvola, Lappeenranta Puhelin 05 2200600 datagroupsatait.fi | dgsatait@datagroup.fi

HYVÄ IHMINEN ON KIITOKSEN ARVOINEN. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on arvostettu huomionosoitus työlle ja sen tekijälle.

Ansiomerkkejä myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä ja rautaisesta työsuorituksesta.

ansiomerkit.fi

22 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

Ennakointi kannattaa Yritysten on entistä tärkeämpää osata varautua muutoksiin Muutosten ennakointi on yrityksille vaikea ja haasteellinen tehtävä, mutta yrityksen toiminnan ja jatkuvuuden kannalta keskeinen yrityksen jatkuvuuteen vaikuttava asia.

Kauppakamari tuo kesäkuussa Merikeskus Vellamoon seitsemän ennakointia tekevää ja tulevaisuuden kehityssuuntia tutkinutta asiantuntija.

Kymenlaakso Summit 2018 -seminaarissa yrityksillä ja organisaatioilla on tilaisuus kuulla, mihin suuntiin lähivuoden vievät kuluttajamarkkinoita ja miten digitalisaatio ja tekoäly voidaan valjastaa yritysten käyttöön sekä hyödyksi.

Seminaarin moderaattorina toimii Kymen Sanomien päätoimittaja Heidi Ekdahl.

Seminaari päättyy lounasristeilyyn Kotkan kesäisissä saaristomaisemissa.

Puhujat MIKA LAMMI, KINNO ... on älylogistiikan ja IOT:n asiantuntija, joka kertoo seminaarissa tekoälyn mahdollisuuksista luoda kilpailuetua yrityksille ja yhteiskunnalle.

SIMO LEISTI, FUJITSU FINLAND ... on työskentellyt useissa johtavissa tietotekniikka- ja teollisuusyrityksissä. Hän luennoi digitalisaation vaikutuksista yrityksiin ja ympäröivään yhteiskuntaa.

VILLE TOLVANEN

SIMO LEISTI

ALEKSI NEUVONEN, DEMOS HELSINKI ...on tulevaisuudentutkija ja yhteiskunnallisten muutosten asiantuntija. Hän on Suomen ensimmäisen ajatushautomon Demos Helsingin perustaja.

VESA-MATTI PAANANEN, MICROSOFT OY ...on yksi suomalaisista digitaalisten medioiden pioneereista. Kymmenen vuoden kokemus Microsoftin palveluksessa, nykyisessä tehtävässä hän auttaa kumppaneita kehittamään ja kasvattamaan menestyksellistä pilviliiketoimintaa, jonka avulla asiakkaat voivat saavuttaa digitalisaatiotavoitteensa.

ALEKSI NEUVONEN

MIKA LAMMI

VESA-MATTI PAANANEN

RISTO E. J. PENTTILÄ, NORDIC WEST OFFICE ...johtaa skenaarioprojektia, joka tarjoaa ymmärrystä geopoliittisen, taloudellisen ja teknologisen murroksen vaikutuksista elinkeinoelämälle.

VILLE TOLVANEN, DIGITALIST GROUP ....on strategi ja kouluttaja, joka viimeisen 20 vuoden aikana on perustanut ja johtanut useita yrityksiä, vetänyt menestyksellä kymmeniä strategisia kehityshankkeita ja konsultoinut Suomen johtavia yrityksiä.

HEIDI EKDAHL

RISTO E. J. PENTTILÄ

23 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KALENTERI

29.5.

SUURI PALKKAPÄIVÄ Perinteinen kevään Suuri Palkkapäivä kokoaa jälleen yhteen palkanlaskentaa koskevia ajankohtaisia asioita ja tulevia muutoksia. Tule kuulemaan muun muassa siitä, mikä muuttuu palkanlaskijan työssä tulorekisterin myötä!

Asiantuntijoina suositut kouluttajamme lakimies Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari sekä ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto.

Jäsenhinta 329 € + alv 29.5. klo 9.00–16.00 EKAMI, KOTEKON KAMPUS ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 22.5.

TOUKOKUU

29.

SUURI PALKKAPÄIVÄ 9.00–16.00 KOTKA

Koulutuksen kuvaus sivun yläreunassa.

KESÄKUU

7.

SUJUVAT KANSAINVÄLISEN KAUPAN TOIMITUKSET 9.00–16.00 KOUVOLA

Kansainvälisen kaupan säännöt, määräykset ja toimintatavat muuttuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Tule päivittämään viimeisimmät tiedot kv-kaupan toimituksista!

Jäsenhinta 329 € + alv

SYYSKUU

20.

21.

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ KOTKA 10.00–16.00 ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ KOUVOLA 9.00–15.00

Merkitse päivä kalenteriin!

Suosittu, vuosittainen ajankohtaiskoulutus arvonlisäverotuksen uusimmista muutoksista ja ohjeista.

Koulutuskalenteria päivitetään kesän aikana. Käy tutustumassa koulutuksiin nettisivuillamme!

Tarkemmat kuvaukset koulutuksista sekä ilmoittautumiset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi 24 KAUPPAKAMARI

TILAUSKOULUTUSTA YRITYKSILLE Motivoitunut ja osaava henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista.

Haluamme palvella jäsenyrityksiämme entistä yksilöllisemmin ja olla mukana kehittämässä henkilöstön osaamista.

Yrityskohtaisella koulutuksella on helppo kouluttaa kustannustehokkaasti suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla.

Ota yhteyttä, niin räätälöidään juuri teidän yrityksenne tarpeita vastaava koulutus!

Koulutuspäällikkö Petra Kuitunen 0440 296 112 petra.kuitunen@kauppakamari.fi

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -kurssi lokakuussa Kouvolan seudulla Tule hakemaan osaamista hallitustyöskentelyyn HHJ-kurssilta!

HHJ -kurssi antaa niin yrityksen omistajille, hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle kuin johtoryhmäläisille tietoa ja työvälineitä pkyrityksen hallitustyöhön.

Osaavat hallituksen jäsenet kehittävät yrityksen hallitustyötä monella tavalla ja hallituksen kokonaisvaltainen hyödyntäminen edistää yrityksen menestymistä.

4,5

HHJ-kurssien 2017 yleisarvosana keskiarvo (asteikolla 1-5)

HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö ja kirja.

Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 2.10.2018

klo 12.45–17.30 Jakso 1: Hyvä hallintotapa

10.10.2018 klo 12.45–17.15

Jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 17.10.2018

klo 12.45–17.15 Jakso 3: Strategiatyö

30.10.2018

klo 13.00–17.00

Ryhmätyöjakso 8.11.2018 klo 12.45–19.00

Jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Jäsenhinta 1400 € . Normaalihinta 2200 €.

Hintoihin lisätään alv 24%

Ilmoittautumiset: www.hhj.fi viimeistään 18.9.2018 Tiedustelut: petra.kuitunen@kauppakamari.fi tai 0440 296 112

4.-5.9.

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI HHJ-puheenjohtajakurssilla luodaan pohja hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle: • hallituksen ydintehtävät ja tehokkuus • yrityksen strategia • päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmät • kokouksen johtaminen ja työjärjestys • liiketoiminnan kehittäminen • toimitusjohtajan katsaus • hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet • hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut

Paikka: Kymenlaakson Jäte Oy, Ekokaari 50, Kouvola Aika: 4.9.2018 klo 12.15–16.30

5.9.2018 klo 8.30–15.00 Hinta: jäsenhinta 1300 € + alv 24 %,

normaalihinta 1900 € + alv 24 % Ilmoittaudu: www.hhj.fi viimeistään 21.8.

Lisätietoja: petra.kuitunen@kauppakamari.fi

p. 0440 296 112

Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville.

Kurssin osallistujilta edellytetään HHJ-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

25 KAUPPAKAMARI

Matti Alahuhta ja Sari Baldauf arvioivat

Riippumattomat hallituksen jäsenet tuovat arvokasta osaamista pk-yrityksiin TEKSTI: KUSTAA HULKKO KUVA: PIXHILL

1.

H

1.

hyötyä pk-yhtiöiden hallituksille?

– Uudet riippumattomat hallituksen jäsenet tuovat usein parhaita käytäntöjä yritystoiminnan eri alueille – tai eri kansainvälistymisvaiheissa tarvittavaa asiantuntemusta, Alahuhta kommentoi.

– He tuovat diversiteettiä, uusia näkökulmia keskusteluun.

Yleensä on aina hyvä saada tuoretta näkemystä yrityksen kehittämiseen, hän sanoo.

Baldaufin mukaan erityinen hyöty näkyy esimerkiksi jonkin toiminnon benchmarkingissa. Sama pätee toimenpiteiden ambitiotason määrittelyyn, kun kehitetään vaikkapa laadunhallintaa ja laatujärjestelmiä.

– Esimerkki voi olla myös ovien avaaminen ja verkostoituminen uusille markkinoille pyrittäessä ja uusia asiakassuhteita avattaessa.

Hallituspartnerit Kymenlaakso ry järjesti yhteistyössä kauppakamarin kanssa aamukahvit alueen pk-yrityksille maaliskuussa.

Yhdistyksen jäsenet ovat käytettävissä Kymenlaakson pk-yritysten hallitustyöhön riippumattomina hallitusosaajina.

Heidän yhteystietonsa löytyvät: www.kymenlaakso-hallituspartnerit.fi -sivustolta.

allituspartnerit ry jakaa vuosittain Kultainen Nuija -palkinnon pk-yritykselle, joka on uudistanut toimintaansa rekrytoimalla hallitukseensa riippumattomia jäseniä.

DevCo Partnersin hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta johtaa tänä vuonna puhetta Kultainen Nuija -kilpailun raadissa.

Alahuhta on myös pörssiyhtiö Outotecin hallituksen puheenjohtaja.

Alahuhta pitää olennaisena pk-yritysten corporate governancen ja hallitustyön kehittämisen kannalta, että yhtiöiden hallituksissa on ulkopuolisia jäseniä.

– Se on pienille ja keskisuurille yrityksille yhä tärkeämpää useimpien toimialojen markkinoiden muuttuessa yhä nopeammin ja toiminnan kehitystarpeiden kasvaessa, Alahuhta sanoo.

Myös Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf työskentelee raadin jäsenenä. Hän arvioi, että riippumattomilla jäsenillä on erityisen suuri merkitys johdon sparraamisessa ja yrityksen strategian rakentamisessa.

–Monipuolisesti valittu riippumattomien jäsenten joukko voi tuoda arvokasta osaamista, kokemusten jakamista, näkemysten avartamista, hän sanoo.

Missä asioissa riippumattomien jäsenten panoksesta on erityistä 2.

26 KAUPPAKAMARI

2.

3.

KALENTERI VALIOKUNTIEN TAPAAMISIA

29.5. klo 14-15:30 ANJALA NAISVERKOSTON ILTAPÄIVÄKAHVIT

Kymenlaakson kauppakamarissa toimii 9 valiokuntaa, joissa on noin 180 luottamushenkilöä.

Valiokuntien vaikuttamistyön tavoitteina on edistää Kymenlaakson vetovoimaa, osaavan työvoiman saantia ja koulutuskysymyksiä, liikenne- ja infrahankkeita sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä.

Kauppakamarin naisverkosto kokoontuu kesäkauden avajaisiin kahvien ja jäätelön merkeissä idyllisessä Ankkapurhan kulttuurimiljöössä. Emäntänä on Ankkapurhan 7. kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.

Kauppakamarin naisverkosto tähtää naisten keskinäiseen ammatilliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen verkostoa hyödyntäen.

Startup -valiokunta Digivaliokunta 18.6. klo 9.30-11.30 Yhteiskokous, Strömfors, Pyhtää Teollisuusvaliokunta 6.6. klo 9-11.00 Vierailu Strömforsiin, Pyhtää

4.

Kuva: Ankkapurhan kulttuurisäätiö

Ilmoittautumiset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi Tiedustelut: Tiina Paavola, puh. 044 0296 110 tiina.paavola@kymichamber.fi

8.

5.

Kouvolan nuorkauppakamari järjestää:

Pomolounas 25.5.

Alustajana monialainen yrittäjä, maanviljelijä ja Euroopan suurimmasta sirkkakasvattamosta vastaava

VESA-MATTI MARJAMÄKI

5.

Lounas nautitaan tunnelmallisessa Kymin Huvilassa Ahlmanintie 1, 45700 Kuusankoski

EY on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija ja auttaa yrityksiä ratkomaan digiajan monimutkaiset haasteet. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee yli 150 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi

KELLO 11:00 - 13:00

6. 8.

Ilmoittaudu mukaan 22.5. mennessä: www.konuka.fi/pomolounas

Kauppakamarin ja nuorkauppakamarin jäsenille

HINTA 30€ muut 40€

KOUVOLASSA 24.5. - 26.5.

A17014fi

Jos jääkaappi hoitaa ruokaostokset, mihin tarvitaan kauppoja?

© 2018 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

4.

Valiokuntalounas 30.8. 11-13.00 Kotka Lounaan aikana kuulemme Kauppakamareiden tulevaisuusvisiosta. Vieraana johtaja Johanna Sipola, Keskuskauppakamari.

KOLME PÄIVÄÄ. NELJÄ RAVINTOLAA. HUIPPULUOKAN HYÖNTEISRUOKAA. Tutustu tapahtuman ohjelmaan www.konuka.fi/hyonteisruoka

10 9.

27 KAUPPAKAMARI

TILASTO TILASTO

Johtoryhmät ovat kaikkein tuulisimpia paikkoja suomalaisissa pörssiyhtiöissä VAIHTUVUUS SUOMALAISTEN PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA ON SUURTA JA URAKIERTO NOPEAA. Tehtävän kesto on hallitusten jäsenillä keskimäärin 4,8 vuot­ ta, toimitusjohtajilla 5,1 vuotta ja johtoryhmän jäsenillä 3,7 vuotta. Viidennes hallitusten ja neljännes johtoryhmien jäse­ nistä vaihtui vuonna 2017. Tiedot ilmenevät Keskuskauppa­ kamarin julkaisemasta Huipulla tuulee ­selvityksestä.

“Pörssiyhtiöiden johtoa koskeva keskustelu kietoutuu pit­ kälti palkitsemisen ympärille. Huomaamatta jää usein, kuinka tuulisia nämä paikat ovat”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä, mikä vastaa 13 prosenttia kaikista pörssiyhti­ öistä. Toimitusjohtajan toimikausi pörssiyhtiön johdossa on keskimäärin 5,1 vuoden pituinen.

“Yrityksen hallitus voi päättää toimitusjohtajan irtisano­ misesta jopa hyvin nopealla aikataululla, sillä toimitusjohta­ jilla ei ole työsuhdetta eikä lakisääteistä irtisanomissuojaa”, Linnainmaa toteaa.

Vuonna 2017 vain 19 prosenttia toimitusjohtajanimi­ tyksistä tuli talon sisältä. Osuus on Linnainmaan mukaan kansainvälisessä vertailussa melko alhainen.

“Kun 81 prosenttia nimityksistä tulee talon ulkopuolelta, seuraajasuunnittelu ei välttämättä ole toimivaa”, Linnainmaa arvioi.

PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDON TEHTÄVIEN KESTO KESKIMÄÄRIN

6 5 4

5,1

4,8

vuotta

vuotta

3,7

3

vuotta

2 1 0

Hallituksen jäsen

Toimitusjohtaja

Johtoryhmän jäsen

Urakierto on nopeaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, selviää Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee -selvityksestä.

TALON SISÄLTÄ VALITTUJEN TOIMITUSJOHTAJIEN OSUUS UUSISTA TOIMITUSJOHTAJISTA

KUVAT: JULIA KOIVULANAHO

19 %

2017

28 %

2016

2015 2.

28 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 22

56 %

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuonna 2017 tehdyistä toimitusjohtajanimityksistä alle viidesosa tuli talon sisältä eli nimitys kohdistui yhtiön palveluksessa toimineeseen henkilöön. Suhteellinen osuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Toimitusjohtajan löytyminen yhtiön sisältä viittaa yleensä siihen, että seuraajasuunnittelu on toiminut yhtiössä.

3.

28 KAUPPAKAMARI LÄHDE: HUIPULLA TUULEE – VAIHTUVUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA

KAMARIKUULUMISIA DIGIAAMUKAHVIT DIGIVALIOKUNNAN JÄRJESTÄMILLÄ AAMUKAHVEILLA INSPIROITIIN JA INSPIROIDUTTIIN DIGITAALISELLE POLULLE.

4.

5.

1.

1. Bloggaamisesta on tullut Si Modan Kaisa Turuselle ammatti ja elinkeino. Bloggaaminen kiinnosti myös radion kuuntelijoita.

Kaisaa haastatteli Yle Kotkan Olli Törönen.

2.

6.

2. Niklas Nukari, Autollecom Oy & Takuullecom Oy:n toimitusjohtaja, on vienyt autokaupan nettiin.

3. Pohjoismaiden suurinta digitaalista pakkaustehdasta luotsaava Mauri Reinilä PackageMedia Oy:stä.

3.

7.

29 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA URHEILUMARKKINOINNIN ILTA URHEILIJAA JA YRITYSTÄ YHDISTÄÄ YHÄ USEAMMIN ARVOLIITTOLAISUUS. AIHEESTA PUHUIVAT KOUVOLAN KAUPPAKAMARIOSASTON JA LIIKEMIESYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEN YHTEYDESSÄ JUHA-PETTERI KUKKONEN JA RISTO OKSANEN.

1.

2.

1. Enni Rukajärvi on Kaslinkin brändilähettiläs. Viestintä- ja markkinointijohtaja Juha-Petteri Kukkonen kertoi urheilumarkkinoinnin illassa yhteistyön taustoista.

2.

30 KAUPPAKAMARI

3.

2. Arvopohjainen sponsorointi on huimassa kasvussa. Asiasta toi kuuntelijoille uutta näkökulmaa Sponsorointi ja tapahtumamarkkinointi ry:n toimitusjohtaja Risto Oksanen.

3. KRAO:n auditorio täyttyi Urheilumarkkinoinnin illassa.

3.

YHTEYSTIEDOT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA KAIKUKATU 7 45100 KOUVOLA

4.

4.

Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

5.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PETRA KUITUNEN puh. 0440 296 112 petra.kuitunen@kauppakamari.fi

4.

TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 0440 296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

5.

5.

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA PAAVOLA puh. 0440 296 110 tiina.paavola@kauppakamari.fi

6.

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa

7.

4-5. Yrityksen kasvuun ja/tai kansainvälistymiseen tähtäävä sparrausohjelma KasvuOpen käynnistyi ensimmäistä kertaa myös Kymenlaaksossa.

6. Naisverkoston lounaat keräsivät kevään aikana naiset kolmesti yhteisten asioiden äärelle. Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kannusti naisia verkostoitumaan.

6.

Lue myös sähköinen jäsentiedote www.kymenlaaksonkauppakamari.fi etusivulta.

8.

31 KAUPPAKAMARI

KymenlaaksoSummit2018_Ohjelma_216x240mm_25042018.pdf

1

25.4.2018

12.37