Kauppakamari 2 2016

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

2/2016 KANSAINVÄLISYYS & TYÖMARKKINAMUUTOKSET

KYMENLAAKSON TEOLLISUUS PETRASI

s. 22

ALOITTEELLISUUTTA JA SITKEYTTÄ TYÖN HAKUUN

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström s. 14

PÄÄTÖSVALTAA TYÖPAIKOILLE

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies s. 3

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA SUOMEEN

Fiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma S. 10

VALIOKUNTASIVUT

ANKKAPURHAN KULTTUURISÄÄTIÖ APPSIT

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2016 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVA NINA ARILUOMA, FISKARS ISSN 2341-9962

Jäsenyritysten kesätapahtumat ovat käynnistyneet. Valinnanvaraa riittää koko kesäksi niin musiikin, taidenäyttelyiden, kesäteattereiden kuin elämysmatkailun kohteissa.

3 PÄÄKIRJOITUS TEEMANA TYÖMARKKINAT Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies

10 HENKILÖ TEEMANA KANSAINVÄLISYYS Fiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma

7 UUSI JÄSEN Vimpa Islands tarjoaa elämyksiä saaristossa ja mantereella

14 TEEMA TYÖMARKKINAT Suomen oma työreservi ensin käyttöön Työministeri Jari Lindström

8 URAPOLKU Ankkapurhan kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen

SEURAA MEITÄ SOMESSA

WWW.KYMICHAMBER.FI

WWW.JAAPUOLUE.FI

2 KAUPPAKAMARI

30 KAMARIKUULUMISIA Kevätkokouksessa perehdyttiin yritysten digitalisaatioon 26 KOULUTUSKALENTERI Power Pivotilla lisämahdollisuuksia exceliin

29 TILASTO Suomen sopeuduttava globaaliin kilpailuun 20 ALUEELTA Kouvolan keskustassa positiivista pöhinää

6 BLOGIT JA APPSIT Ilmaista kielijumppaa 13 kielellä 9 AJANKOHTAINEN UUTINEN Sähköiset kanavat tukevat kansainvälisille markkinoille menoa 19 ALUEELTA KasvuCamp avuksi yrityksen kasvuun 24 VALIOKUNTASIVUT Valiokuntalaiset tutustuvat Saksan markkinoihin 31 HYVÄ UUTINEN TEEMANA TYÖMARKKINAT Lumonin vienti vetää työntekijöistä pulaa

PÄÄKIRJOITUS

Päätösvaltaa työpaikoille Kilpailukykysopimuksen liittoneuvottelut ovat olleet käynnissä jo viikkoja, mutta avaajaa ei ole vielä löytynyt, pientä kyttäystä sen sijaan kyllä.

Liitot siis neuvottelevat sopimuksen viemisestä työehtosopimuksiin. Suurin kynnys on ylitettävänä työajan lisäämisessä. Sopimukseen kirjattiin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan. Nyt neuvotellaan siitä, miten tämä lisäys toteutetaan - kokonaisina päivinä vai minuutteja päivässä.

Myös paikallisen sopimisen päätöksiä viedään eteenpäin. Maan hallitus nosti paikallisen sopimisen korkealle sijalle hallituksensa työllisyysohjelmassa, tätä tavoitetta niin EK kuin Suomen Yrittäjät tukivat.

Aluksi tavoiteltiin uudistuksen läpiviemistä lakitietä niin, että sovitaan tietystä vähimmäisalasta, jossa voi sopia paikallisesti. Tämä ei käynyt palkansaajajärjestöille, jotka vaativat hallituksen luopumaan lakitiestä. Näin tapahtui.

Paljon on pelissä tämän kevään aikana

Nyt pallo on työmarkkinapöydässä. On tunnustettava, ettei nyt päästä maaliin. Edetään kyllä, mutta tehtävää jää tulevillekin vuosille.

Jos sopimus syntyy, ensi vuosi vedetään palkoissa nollakorotuksella. Tällä ratkaisulla ottaisimme kiinni kilpailijamaitamme. Lisäksi yritysten sotumaksuja siirretään palkansaajien maksettaviksi.

Kaikki tämä edellyttää, että hallitus toteuttaa lupaamansa veronalennukset.

Muutoin kansalaisten ostovoima sakkaa ja siihen meillä ei ole varaa.

Sopimus siis syntyessään alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia lähes 4%.

Sopimukseen sisältyy myös linjaus siitä, että tulevaisuudessa Suomessa palkkakierros viedään vientisektorin toimiessa kattona huolehtien vientiteollisuuden kilpailukyvystä.

EK lähtee siitä, että tulevaisuudessa aika on ajanut ohi keskitettyjen palkkaratkaisujen. Päätösvaltaa tulee siirtää työpaikoille, sinne missä työkin tehdään.

Voimassa oleva laki työrauhasta on kuusikymmentä vuotta vanha ja kaipaa uudistamista. Työrauhan parantaminen on ollut vuosikausia työmarkkinajärjestöjen pöydällä ilman mainittavaa etenemistä.

Kaiken kaikkiaan paljon on pelissä tämän kevään aikana.

Kilpailukykysopimus olisi syntyessään oikea askel oikeaan suuntaan.

JYRI HÄKÄMIES

Toimitusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto 3 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

NYT PUHUTTAA

Pohja saavutettu Venäjän kaupassa?

Vienti takkuaa, mutta Venäjällä toimivilla yrityksillä menee jo paremmin

INNOSTA ONNISTUMAAN – YHDESSÄ!

MISTÄ INNOSTUS syntyy? Miten minä johtajana innostun? Entä miten innostukseni ja innottomuuteni vaikuttaa muihin? Miten innostan, miten luon tilaa innostua?

Innostus nostaa energiatasoa ja aktivoi hyödyntämään havaitut mahdollisuudet. Se orientoi tulevaisuuteen. Tätä me yksilöinä, organisaatioina ja yhteiskuntana tarvitsemme.

Taloudellinen kasvu edellyttää innostusta, joka ohjaa mahdollisuuksien näkemiseen ja voimavarojen vapauttamiseen.

INNOSTUS NOSTAA ENERGIATASOA JA AKTIVOI HYÖDYNTÄMÄÄN HAVAITUT MAHDOLLISUUDET

Onnistuminen ruokkii onnistumista. Syntyy positiivinen kehä, jossa ihmiset voivat käyttää vahvuuksiaan kokonaisvaltaisesti. Innostu johtaja, innosta ja onnistu!

Kirjoittajan Maarit Tiililän vahva osaaminen johdon coachina perustuu monipuoliseen kokemukseen henkilöstöjohtamisesta ja johtoryhmätyöskentelystä suomalaisissa ja amerikkalaisessa pörssiyhtiöissä eri toimialoilla.

4 KAUPPAKAMARI

Venäjän talouden asteittainen tasaantuminen näkyy orastavana positiivisuutena yritysten tulevaisuuden odotuksissa. Venäjällä toimivat yritykset ovat hieman vientiyrityksiä paremmin pystyneet sopeuttamaan toimintaansa vallitseviin olosuhteisiin Venäjän taloustaantuma, pakotteet, öljyn alhainen hinta ja heikko ruplan kurssi ja venäläisyritysten rahoitusvaikeudet supistivat Suomen ja Venäjän välistä kauppaa noin kolmanneksella vuonna 2015. Barometriin osallistuneiden noin 700 yrityksen vastaukset heijastelevat tullin tilastojen ja Venäjän taloustilanteen antamaa kuvaa, mutta uutta on, että parin vuoden šokin jälkeen yritykset näkevät jo valonpilkahduksia.

Yritysten odotukset Venäjän talouden kehityksestä eivät ole aivan yhtä pessimistisiä kuin aiemmin. 52 prosenttia vastanneista uskoo Venäjän talouden kasvavan hieman tai pysyvän nykyisellään. Syksyllä talouden tasaantumiseen tai kasvuun uskovia oli vain 30 prosenttia.

Liiketoiminta Venäjällä on edelleen supistunut kuluneiden kuuden kuukauden aikana, mutta ei enää samaa tahtia kuin aiemmin. Odotukset ovat kääntyneet 1,5 PARIN VUODEN vuoden pessimisimin jälkeen selvästi SHOKIN JÄLKEEN positiivisiksi. Vastaajista 31 prosenttia YRITYKSET NÄKEVÄT JO odottaa kasvua seuraavan puolen vuoden aikana ja 47 prosenttia arvelee VALONPILKAHDUKSIA tilanteen pysyvän nykytasolla. Syksyllä kasvua odotti 21 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vienti Venäjälle on vähentynyt kuluneiden 6 kuukauden aikana. Hiipumisesta raportoi 15 prosenttia yrityksistä eli sama määrä kuin edellisessä mittauksessa. Silti viennissäkin on havaittavissa lievää tasaantumista, sillä supistumisesta kertovien määrä on laskenut. Yritykset odottavat negatiivisen kehityksen taittuvan seuraavan 6 kuukauden aikana.

Tuonti Venäjältä kuluneiden 6 kuukauden aikana on pysynyt käytännössä samalla tasolla kuin edellisissä mittauksissa. Tuonnin odotetaan kasvavan seuraavan puolivuotisjakson aikana.

Edellisten 12 kuukauden aikana Venäjälle tehdyt investoinnit ovat pysyneet viime syksyn lukemissa. Talouden tasaantuminen on kääntänyt myös yritysten investointiaikeet pieneen kasvuun. Joka viides yritys aikoo investoida seuraavan 12 kuukauden aikana. Investointien kohteena on useimmiten tytäryhtiö tai edustusto.

Yritykset ovat aktivoituneet selvästi ja aiempaa harvempi pysyttelee passiivisena. Yrityksistä jopa 30 prosenttia kertoo vahvistaneensa myyntiään ja/tai lisänneensä markkinointia.

Edelleen 15 prosenttia vähentää henkilökuntaansa Venäjällä ja hieman aiempaa useampi myös Suomessa.

Valtaosa yrityksistä (62 %) arvioi Venäjä-pakotteiden vaikuttaneen toimintaansa negatiivisesti. Vain muutamalle yritykselle (2 %) tilanteella on ollut joitakin positiivisia vaikutuksia.

Kielteisistä asioista mainitaan useimmin venäläisten yritysten rahoitukseen/rahan puutteeseen liittyvät ongelmat. Myös ruplan kurssi ja sen vaikutukset hintoihin, heikko ostovoima ja kysyntä, asiakkaiden ja tiettyjen tuoteryhmien joutuminen pakotelistalle, protektionismi sekä negatiivinen asenne / ilmapiiri venäläisiä kohtaan hankaloittaa yritysten tilannetta.

Lähde: SVVK/Venäjän-kaupan barometri, kevät 2016

KAUPPAKAMARI -GOLF IITIN NISKAPORTIN KENTÄLLÄ 11.8.

LYHYESTI LUKUINA

27%

Turvapaikanhakijoista 27 % on työskennellyt rakennusalalla.

Iitin Niskaportin kenttä kutsuu kaikkia golfkärpäsen puraisemia pelaajia tai vasta tutustumassa olevia jäsenyritysten edustajia rentoon ja mukavaan kisaan elokuussa.

Kartoitukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista 191 on ollut yrittäjänä.

191

Kauppakamari -golf on myös loistava paikka lähteä väyläkumppaniksi. Saat nimikkoväylän tiiauspaikalle yrityksen logon ja tapahtuman sähköiseen markkinointiin bannerin ja linkin yrityksen kotisivuille.

Väyläisännyys sisältää pelipaikan kahdelle pelaajalle. Myös caddie on tervetullut peliporukkaan.

ILMOITUKSET

1004

Turvapaikanhakijoista 21 % on työskennellyt kuljetusalalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön osaamiskartoitukseen osallistui 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.

21%

KAUPPAKAMARI-GOLF ON ENEMMÄN KUIN KISA Olemme huomioineet myös lajista kiinnostuneet aloittelijat.

Golf-pro Matti Laaksonen Swingmakers Golf Oy:stä tutustuttaa halukkaat pelin alkeisiin ja perehdyttäät golfin eri osa-alueisiin. Pääset muun muassa kokeilemaan erilaisia golflyöntejä.

Tule tutustumaan golfiin harrastuksena.

Väyläkumppanuudet myydään nopesti loppuun. Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä Jukka Ryynänen, puh. 050 597 5038, jukka.ryynanen@iittigolf.com. tai Jouko Lehtoranta, puh. 0440 554 877, jouko. lehtoranta@kauppakamari.fi ILMOITTAUTUMINEN KISAAN AVATAAN KESÄKUUN AIKANA WWW.KAUPPAKAMARI.FI -SIVUILLE. LUE LISÄÄ JUHANNUSVIIKOLLA ILMESTYVÄSTÄ SÄHKÖISESTÄ JÄSENTIEDOTTEESTA.

5 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KOMPASSI BLOGIVINKIT ++APSIVINKIT APPSIVINKIT BLOGIVINKIT

Slack Viestintä- ja projektinhallintatyökalu tiimeille. www.slack.com

Peoplemovin Sivustolla voi seurata maasta toiseen käynnissä olevaa muuttoliikettä.

Erittäin selkeä ja varsin informatiivinen sivusto. www.peoplemov.in

@Jaapuolue Turun kauppakamari @kauppakamaritku Eduskunta on hyväksynyt tänään lakiesityksen, joka vapauttaa vähittäiskaupan aukiolosääntelystä.

Eläköön #kauppa! Vähemmän #sääntely’ä.

PARASTETAAN KYMENLAAKSO! Busuu Ilmaisesta kielijumppaa 13 kielellä. Näppärä vaikka bussimatkalla.

Lapsille omat versiot englannin ja espanjan treenaamiseen.

AppStoresta ja Google Playsta. www.busuu.com/enc

VALTAKUNNALLINEN TULLI KYSELY SUUNNITTELEE KAUPPAKAMAREIDEN AUKIOLOAIKOJEN JÄSENTYYTYVÄISYYDESTÄ SUPISTAMISTA. LUE ON KÄYNNISSÄ.

KUTSU TURUN KAUPPAKAMARIN VASTAAMISEEN LÄHETETÄÄN LAUSUNTO AIHEESTA SÄHKÖPOSTITSE TOUKOKUUN WWW.TURKU.CHAMBER.FI AIKANA. VASTAUSAIKAA ON 31.5. ASTI. 8 KAUPPAKAMARI

KYMMENEN VUOTTA TÄYTEEN

TUORLAN MAJATALO Flowpark haluaa ekologisen seikkailuhuvipuistokonseptinsa myös maailmalle. Yritys on kiinnostunut kansainvälisistä markkinoista ja tällä hetkellä se tutkiikin erilaisia vaihtoehtoja ja luo edellytyksiä kansainvälistymiselle. Kyselyitä toiminnasta on sadellut niin Euroopasta kuin Aasiastakin. ”Seikkailupuistotoiminta on Euroopassa suosittua ja kasvavat markkinat ovat pääasiassa sen ulkopuolella. Toki täälläkin on edelleen maita, joissa buumia ei ole ollut ja markkinoilla on tilaa.

Meitä kohtaan esitetty kiinnostus on kasvava, koska toimimme täysin erilaisella liiketoimintamallilla verrattuna muihin puistotoimijoihin ja hallitsemme koko toimintaketjun suunnittelusta ja rakentamisesta operatiiviseen toimintaan”, kertoo Flowparkin Queen of Monkeys Veera Jouko Lehtoranta on toiminut 10 Westerlund. vuotta Kymenlaakson kauppakamarin Tällä hetkellä puistoja löytyy Turusta, Lappeenrannasta, Ähtätoimitusjohtajana. ristä, Vierumäeltä, Tampereelta ja Hämeenlinnasta.

KOMPASSI UUSI JÄSEN

Saaristoelämyksiä kokouksiin ja vapaa-aikaan tössä noin yhdeksän kuukautta. Talvella kuljetus hoidetaan ilmatyynyaluksella.

OMA ENERGIATUOTANTO RAKENTEILLA Saaret ovat upeita luontokohteita ja ekologisuus onkin huomioitu energiatuotannossa. Parhaillaan Rakinkotkan on rakenteilla oma hybridivoimalaitos, jonka energiatuotannosta aurinkovoima kattaa 90% ja tuulivoima 10%. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa sähköä myös kalastusveneiden käyttöön.

Ekologisuus on vahvasti läsnä myös rakennuskannassa. Mantereelta on kuljetettu purettuja 1800-luvun hirsirakennuksia, jotka on pystytetty saariin uudestaan. Sisustuksissa on käytetty paljon vanhoja huonekaluja.

Elämysmatkat luontoon on Vimpa Islandsia luotsaavan Pertti Illin missio.

- Vimpa Islandsin idea lähti siitä, kun liike-elämässä toimivat kaverit etsivät jotain erilaista kokouspaikkaa ravintolatilojen sijaan. Meillä kokouspäivän yhteyteen järjestetään kalastusretki, saaristolaisruokaa ja vapaampaa yhdessätekemistä, hän kertoo.

Haminalainen yritys vie asiakkaansa kokoustamaan luonnonkauniiseen ympäristöön mantereella ja saaristossa ympäri vuoden. Upea luonto jättää kieltämättä seminaarista hieman toisenlaisen muistijäljen kuin pelkistetty kokoustila.

LUONNONYSTÄVÄN PARATIISISAARET Yrityksen tarina sai alkunsa, kun Pertti Illi toimi Intersport-kauppiaana.

Hän kuului konsernin kansainväliseen markkinointiryhmään ja sai hyvää oppia matkailutapahtumien järjestämisestä. Oman yrityksen perustamista helpotti myös kalastusharrastus ja kokemus kiinteistötoiminnasta.

Nyt yritykseen kuuluvat Rakinkotkan saari ja Vimpasaari sekä mantereella sijaitsevat Vilniemen kokoustilat. Kokousten ja seminaarien lisäksi Vimpa Islands järjestää erilaisia teemapäiviä, juhlia, eläkeläistapaamisia ja kohdennettuja tapahtumia.

Kohteista Rakinkotka on luonnonystävän paratiisisaari itäisellä Suomenlahdella, Kymenlaaksossa. Se tarjoaa idyllisen, vanhanajan tyyliin rakennetun saaristokylämiljöön muodossa hyvät puitteet ja palvelun ikimuistoisiin seminaareihin. Rakinkotka sijaitsee 7 kilometriä Vimpasaaresta etelään. Kuljetus hoidetaan turvallisilla ja erikokoisilla aluksilla. Saaresta löytyvät hyvin varustetut seminaaritilat yhteensä 80 hengelle ja kodikkaat majoitustilat 60 hengelle. Takkatulen loimua ja meren tyrskyjä pääsee kokemaan myös idyllisissä vuokramökeissä saaristossa.

Vimpasaari toimii kokoustilana ympärivuotisesti, Rakinkotka on käy-

VIRPIN SAARISTOLAISLEIPÄÄ JA KALAHERKKUJA Vimpan keittiössä panostetaan lähiruokaan. Ravintolatoiminnasta vastaava Pertin puoliso Virpi Kokkola on erityisen tarkka, että asiakkaille tarjotaan puhdasta ravintoa. Rakinkotkassa on omat kasviviljelmät, lampaita ja kanala. Kalaruoka näyttelee luonnollisesti suurta roolia, saaristossa kun ollaan. Mitä ei itse saada tuotettua, hankitaan lähialueen tuottajilta.

Asiakaskunta tulee pääasiassa lähiseuduilta ja pääkaupunkiseudulta.

Yritys markkinoi kansainvälisesti mm. Booking.com -verkkopalvelun kautta. Tärkeimpinä kohdemaina Illi pitää Saksaa, Sveitsiä, Ranskaa ja Aasian maita. Venäläisturistit ovat tällä hetkellä vähemmistössä, mutta maan taloudellisen ja poliittisen tilanteen aikanaan muuttuessa Haminan Rakinkotka ja Vimpasaari ovat valmiina vastaanottamaan sieltä tulevat matkailijat.

Kauppakamaritoiminnasta Pertti Illi odottaa saavansa uusia, innovatiivisia ideoita ja liiketoimintaan liittyvää tietoainesta. Tutustuminen muihin yrityksiin ja verkostoituminen ovat myös toivelistalla.

Pertti Illi ja Virpi Kokkola luotsaavat yhdessä Vimpa Islandsia.

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI Ankkapurhan kulttuuripuistossa on kesätapahtumia 14.5. alkaen. Alueella voi tutustua mm. Anjalan kartanoon, Ankkapurhan teollisuusmuseoon, Museotalo Varpuseen ja Regina-kouluun.

Kosken toisella puolella on Alvar Aallon suunnittelema asuinalue. Elokuussa kartanon puistossa esitetään Kustaan sota –kansanoopperaa.

Lisätietoja: www.ankkapurha.fi

URAPOLKU

Johdettavana kartanomiljöö ja Nuorisokeskus Ankkapurhan kulttuurisäätiö huolehtii Anjalan kartanomiljöön vaalimisesta ja pyörittää nuorisokeskustoimintaa.

Toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen kiersi Tampereen kautta takaisin synnyinseudulleen.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVA ANKKAPURHAN KULTTUURISÄÄTIÖ

-Minun ei todellakaan pitänyt päätyä palvelualalla, vaan olin suunnitellut lääkärin uraa. Kesätöissä Anjalan Makasiinikahvilassa huomasin kuitenkin viihtyväni alalla hyvin, hän muistelee.

Innostuksesta seurasi hakeutuminen Tampereen ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan ja johtamisen koulutusohjelmaan. Työllistyminen tapahtui koulun ohella ja 21-vuotiaana Jenni huomasi olevansa Sokos Hotel Ilveksen vuoropäällikkönä.

-Työ oli ennen kaikkea kova koulu asiakaspalvelun raadollisuudesta. Hymy ei saanut hyytyä, vaikka olit ollut 10 tuntia töissä syömättä ja käymättä vessassa. Vuoropäällikön piti vielä tsempata muita tiimiläisiä jaksamaan.

-Työ oli myös tehokkuuden korkeakoulu. Tehokkuuden mittaaminen opetti näkemään kääntöpuolen asiasta eli miksi työelämässä tarvitaan niitäkin hetkiä, ettei tarvitse puristaa kaiken aikaa. Pitää ymmärtää niitäkin hetkiä, kun ollaan kuin ”Ellun kanat”. Pelkkä tehokkuuden kautta ohjautuva toiminta on itse asiassa lyhytnäköistä, Jenni pohdiskelee.

Niin kuin elämässä usein käy, suunnitel8 KAUPPAKAMARI

mat muuttuvat ja Jennin kohdalla toinen kaiken pyörtävä päätös tapahtui vuonna 2000, kun hänen isänsä kuoli.

-Olin ajatellut, että takaisin kotiseudulle en koskaan palaa. Mulla oli lopputyö tehtynä Tampereella, mutta työpaikalla oli todella hektistä ja äiti oli yksin Anjalassa. Rupesin miettimään, että miksikäs ei?

Jennistä tuli Kouvolan kipeästi kaipaama paluumuuttaja.

Seuraava työpaikka löytyi Kouvolasta, jossa hän oli vetovastuussa Mielakan rinnekeskuksesta. Jos edellinen työ oli ollut tehokkaan työskentelyn korkeakoulu, niin Mielakan aikaa Jenni nimittää johtamiskoulukseen.

-Esimiesasemani ei perustunut alan asiantuntijuuteen, vaan organisaatioon oli etsittävä asiantuntijat. Asiantuntijaorganisaatiossa perustehtävän on oltava kaikkien ymmärrettävissä ja jokaiselle on annettava mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja osaamistaan yhteisen perustehtävän toteuttamiseen. Tämä myös motivoi työntekijöitä.

Johtajan tehtävä on pikemminkin ymmärtää olla puuttumatta päivittäiseen tekemiseen ja huolehtia, että yrityksellä on visio ja

asettaa tavoitteet. Pitää nähdä tulevaisuuden trendit, ja ohjata kaikkien tekemistä oikeaan suuntaan.

Ankkapurhan kulttuurisäätiön johdossa Jenni Liikkanen on vienyt läpi suurta muutosprosessia. Säätiö toimii kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Anjalan kartanomiljöön suojelijana ja alueella olevan nuorisokeskus Anjalan toiminnan pyörittäjänä. Nuorisokeskus on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema, Etelä-Suomen suurin leirikoulutuottaja.

Erityisen tyytyväinen Jenni Liikkanen oli, kun Ankkapurhan kulttuurisäätiö palkittiin viime vuonna Keskilaakso-lehden äänestyksessä Vuoden hyväntekijä –palkinnolla.

-Yleensä saamme palautetta vain muualta tulevilta vierailijoilta, joten tämä oman paikkakunnan huomionosoitus lämmitti kyllä erityisesti.

KOULUTUS Restonomi, YAMK. ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Jäätelökioskin myyjä MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Ankkapurhan kulttuurisäätiön perustaminen ja muutoksen läpivienti.

MUISTA! Asioilla on taipumus järjestyä tavalla tai toisella, eikä ne ainakaan murehtimalla parane.

AJANKOHTAINEN UUTINEN

SUHDANNEBAROMETRIN JULKISTUS ja

Sähköiset kanavat tukevat kansainvälisille markkinoille menoa Kansainvälistyminen vaatii jalkatyötä, mutta sähköisellä viestinnällä säästetään paljon resursseja.

EK & KAUPPAKAMARI ilmo 1/4 FOORUMI Keskiviikkona 3.8.2016 klo 9:00-13:00 Koskela, Kuusankoski

UUSSA K O L E AAN TAVAT LASSA KOSKE Tilaisuus on vapaa ja maksuton kauppakamarin jäsenille. Lounasmäärän arvioimiseksi ilmoittautuminen 28.7. mennessä: www.kymichamber/ tapahtumakalenteri tai kymichamber@kauppakamari.fi

www.haminatattoo.fi

Kansainvälistyminen edellyttää lähes aina henkilökohtaisten suhdeverkostojen luomista, mutta luottamusta voidaan rakentaa pitkäjänteisesti myös verkon digitaalisissa kanavissa. ”Sähköiset kanavat tukevat perinteistä jalkatyötä, sillä sen avulla kaukanakin oleva asiakas pidetään lähellä pitkänkin myyntiprosessin ajan”, kertoo Mediataivas Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kokkonen.

Verkkopalvelulla opetellaan tuntemaan asiakas Digitaalisissa kanavissa asiakkaita voidaan palvella yksilöllisesti ja samalla tarkkailla, minkälaiset viestit toimivat ja mitkä palvelut ovat tarpeellisia. ”Digitaalisuudesta saadaan irti suurin hyöty, kun verkossa olevat sisällöt ja käyttökokemus suunnitellaan asiakasnäkökulmasta”, opastaa Kokkonen. Sähköisten kanavien luoma ja tukema asiakaskokemus rakentaa pohjan yhteistyölle. Taustatyö, kuten asiakkaiden verkkokäyttäytymisen seuraaminen, auttaa tunnistamaan heidän todelliset tarpeensa, ja saatua tietoa voidaan hyödyntää sekä verkkopalvelujen suunnittelussa että viestinnässä kasvokkain.

Käyttökokemus luo siteen; digitaalisuus pitää sitä yllä Verkkopalvelu on kiinteä osa yrityksen brändiä. Digitaalisten kanavien käytettävyys ja design luovat yritysmielikuvan, jota voidaan vahvistaa ja ylläpitää erilaisilla palveluilla. ”Ensikontaktin kehittyminen kaupaksi vie usein aikaa, mutta digitaaliset palvelut auttavat pitämään asiakkaaseen yhteyden ja tarjoamaan hänelle erilaisia kohtaamispisteitä”, Kokkonen selittää. Automaatiolla voidaan kerätä tietoa tietyn kohderyhmän yksittäisen edustajan käyttäytymisestä ja kiinnostuksen kohteista sekä tuottaa hänelle kohdennettua sisältöä. ”Digitaalisuus mahdollistaakin liidin kypsyttämisen ajan kanssa kohti asiakkuutta”, muistuttaa vielä Kokkonen.

ilmo 1/4

International Military Music Festival YNNISSÄ

LIPUT MY

NYT!

9 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ HENKILÖ

Brändi vetää puoleensa oikeat ihmiset Vetovoimainen brändi houkuttaa oikeat ihmiset, kun Fiskars etsii palvelukseensa osaajia maailmalta. Siksi Suomenkin kannattaisi kirkastaa brändinsä, sanoo henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma.

TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN KUVAT FISKARS

F NINA ARILUOMA Fiskarsin henkilöstöjohtaja vuodesta 2013 KOULUTUS Psykologian maisteri ja EMBA URA Aiemmin erilaisissa HRtehtävissä Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa.

HARRASTUKSET Perhe, liikunta ja musiikki.

Harmittelee, ettei laulu- ja latinotanssiharrastukselle enää tahdo jäädä aikaa.

12 KAUPPAKAMARI

seuraavaksi tänne madaltuu. iskarsin 11 hengen johtoryhmään kuuluu kuusi ulkomaista kykyä, joista kaksi ARVOPOHJAN PITÄÄ KOHDATA on houkuteltu yritykseen ja Suomeen Vahvojen brändien talossa myös rekrytoinnin ohjereilun vuoden aikana. Asumisen tuotteinuorana on, että brändi ja liiketoiminnan haasteet den liiketoiminnasta vastaava Ulrik Garde Due vetävät puoleensa juuri sille sopivia henkilöitä. on työskennellyt luksustuotteiden parissa muun ”Rekrytoinnissa pitää syntyä jonkinlainen koskemuassa Burberryllä ja LVMH:lla. Konsernin brändituspinta, ihastuminen kyseiseen brändiin. Me emme ja markkinointijohtaja Alexander Mattilla taas käytä mitään kikka kuutosia. Haluamme ihmisiä, on kokemusta muun muassa Adidakselta ja Levi jotka aidosti haluavat tehdä töitä juuri näiden Straussilta. brändien ja niihin liittyvien liiketoimintahaasteiFiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma den ja mahdollisuuksien kanssa. Haemme matchia kertoo, että Suomesta löytyy kyllä osaajia yrityksen arvopohjasta.” tukifunktioihin ja esimerkiksi logistiikan tarpeisiin.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? EsimerMutta kun mennään liiketoiminnan ytimeen eli kiksi Fiskarsin ja Iittalan tapauksissa pohjoismaista globaaleihin brändättyihin kuluttajatuotteisiin, katse konstailemattomuutta ja pitkäjänteisyyttä. täytyy kääntää maan rajojen ulkopuolelle. ”Brändiemme tarina kertoo pitkästä historiasta, ”Suomessa ei oikein ole kuin muutamia yritykteemme asioita pitkällä aikasiä, jotka olisivat isosti välillä. Mutta etsimme myös mukana tässä liiketoiminihmisiä, jotka haluavat saada nassa. Siksi tarvitsemme REKRYTOINNISSA PITÄÄ asioita aikaan – meillä siihen ulkomaista osaamista SYNTYÄ JONKINLAINEN on mahdollisuus.” etenkin kokonaisvalKOSKETUSPINTA, Ariluoman mukaan Fiskars taisiin liiketoiminnan IHASTUMINEN KYSEISEEN on saanut johtotehtäviinsä vetämisrooleihin”, kertoo haluamansa ihmiset ulkomailta.

Ariluoma.

BRÄNDIIN. Hän kuitenkin myöntää, että rekrytointikierroksen alkuTUNNETTU TUOTE, vaiheessa karsiutuu varmasti HELPPO REKRYTOINTI ihmisiä, joille Suomi on ehdoton ei.

Ulkomaisia osaajia Fiskarsilla käytetään ylimmän ”Ongelmana on yleinen brändimielikuva Suojohdon lisäksi jonkin verran myös keskijohdossa. mesta ja suomalaisista: pohjoinen lokaatio, sää – Siellä kuitenkin ensisijainen tavoite on kehittää pieni, joillekin tylsä ja syrjässä”, Ariluoma tiivistää. talon omia kykyjä, myös kierrättämällä heitä kansainvälisesti.

Ariluoma on aiemmin työskennellyt pitkään Nokian palveluksessa. Jo silloinen kokemus opetti, että kansainvälisen rekrytoinnin helppous tai vaikeus riippuu siitä, miten vahva brändi on kyseessä. Fiskarsissa ei yleensä korosteta konsernibrändiä vaan mennään tuotebrändit edellä. ”Kun Fiskarsilla on USA:ssa vahva asema puutarhatuotteissa, siihen markkinaan on helppo löytää osaajia. Aasiassa taas olemme kasvuvaiheessa asumisen tuotteissa ja siellä tunnettuutemme on pienempi. Sitä paitsi kilpailussa meitä on vastassa isot maailmanluokan brändit.”

Iso osa Fiskarsin ulkomaisista osaajista sijoittuu muualle kuin Suomeen. Myynti on tietysti siellä missä asiakkaatkin, oli alue sitten Keski-Eurooppa, USA tai Aasia. Myös brändeillä on omat luontaiset kotimaansa. ”Fiskars ja Iittala ovat juuriltaan hyvin suomalaisia brändejä, joiden tuotekehityspaikka on täällä, joten niitä on luonteva myös johtaa täältä. Viime vuonna ostettua WWRD:tä on vedetty Britanniasta.

Se on luontevaa, koska brändien kuten Waterford ja Wedgwood tarina ja historia ovat siellä.”

Kansainvälisesti toimivan suomalaisyrityksen on usein helpompi rekrytoida osaajia muualle kuin Suomeen. Mutta kun yritys on tuttu, kynnys siirtyä

SUOMI SOPII PERHEELLISELLE Ei tilanne silti toivoton ole. Suomeen pätevät Ariluoman mielestä oikeastaan samat periaatteet kuin Fiskarsin bisnekseen ja rekrytointiin: pitää kirkastaa brändiä ja löytää oikeat henkilöt. ”Perheellisille tällaista maata on helppo myydä, he hakevat ehkä siinä elämänvaiheessa rauhallisempaa elämäntyyliä. Turha meidän on kisata sellaisista, jotka rakastavat New Yorkia.”

Suomen olemassaoleviin vahvuuksiin kuuluvat esimerkiksi kansainvälisessä vertailussa byrokratiasta vapaa ja toimiva yhteiskunta, arjen helppous ja sujuvuus, laadukas koulutus ja terveydenhuolto.

Näitä kannattaa siis korostaa entisestään. ”Kunpa lisäksi Suomi nähtäisiin aktiivisena ja viriilinä maana, jossa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Näinhän on nyt peliteollisuuden alalla.”

Fiskarsilla ulkomaisten tulokkaiden sopeutumista helpottaa myös ulkopuolinen yhteistyökumppani, joka auttaa esimerkiksi asunnon löytämisessä, viranomaisasioissa ja perheen arjen järjestämisessä. ”Viime aikoina meille tulleista kaikki ovat olleet ihan tyytyväisiä. Uskon, että myönteistä palautetta tulee silloin, kun olemme osanneet realistisesti briiffata tulokkaan siitä, mitä on odotettavissa.”

KasvuCamp kasvaville yrityksille • • • • • •

2 päivää konkarin ohjauksessa kansainvälistymisen askelmerkit kilpailukyvyn osatekijät kv-kaupan lainsäädäntö aineettomat oikeudet rahoitusratkaisut

TERVETULOA MUKAAN - HAKU ON JO KÄYNNISSÄ!

MYÖS KONKAREITA HAETAAN! LISÄTIETOJA: KINNO.FI/KASVUCAMP

KOHTI HUOMISTA JA SEN YLI JAOSSA 15 000 EUROA AITOIHIN TEKOIHIN Miten tehdään asioita uudella otteella ja yhteistyöllä? Aito teko, rohkea veto -kilpailulla etsitään sekä toteutuksia että ideoita Kotkan-Haminan seudun sisäisen yhteistyön ja alueen uudistumisen ja vetovoimaisuuden edistämiseksi. Jaossa on yhteensä 15 000 euroa seudun tulevaisuuden hyväksi toteutettaviin ideoihin. Kilpailun järjestää Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Kilpailu on tärkeä osa seudun uutta elinkeinostrategiaa.

- Strategia onnistuu vain jos innostunut joukko eri sidosryhmiä yhdessä rakentaa seudun uutta tulevaisuutta. Etsimme toteutuksia, jotka eniten parantavat Kotkan-Haminan seudun uusiutumista ja sen myötä seudun vetovoimaisuutta. Se on yhdessä tekemistä erilaisten sidosryhmien kesken, kokeiluja ja vahvaa viestintää, kertoo strategiatyötä vetävä Cursorin palvelujohtaja Jouni Eho.

AITO TEKO, ROHKEA VETO Kilpailuun osallistutaan verkossa, osoitteessa www.kasvukaista.fi. Kilpailuun voi osallistua joko toteutusehdotuksella tai ainoastaan idealla. Nimensä mukaisesti toteutuskategoriassa palkitaan ehdotuksesta ja sen tulevasta toteutuksesta. Ideakategoriassa voi osallistua pelkällä idealla.

Kaikki ehdotukset ovat julkisesti nähtävillä ja kommentoitavissa Kasvukaista.fi.ssä. Kilpailuun voivat osallistua yksityishenkilöt yhdessä, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt. Kilpailu päättyy 1.6.2016.

Ehdotuksia arvioidaan sen mukaan, miten se edistää seudun sisäistä yhteistyötä, uudistumista, esim. uudet palvelut, tuotteet, liiketoimintamahdollisuudet ja tapahtumat sekä seudun tunnettuutta. Kilpailuehdotus ei saa kohdistua ainoastaan yksittäiseen yritykseen tai toimijaan.

Kilpailun pääpalkinto Toteutuskategoriassa on 5 000 euroa ja Ideakategoriassa 500 euroa.

LIsäksi jaetaan useita palkintoja kolmelle parhaalle ehdotukselle. Tuomaristo koostuu seudun yritysten, kuntien ja Cursorin edustajista. Tuomaristo tekee valinnat kesäkuussa 2016.

Elinkeinostrategia valmis kesäkuussa Elinkeinostrategiaa on työstänyt seudun yritys- ja päättäjäjoukko.

Maaliskuussa yli 500 henkilöä osallistui ajatuksillaan ja ideoillaan miettimään alueen tulevaisuutta ja kehittämistä yhteiseen verkkoaivoriiheen.

Seudun kehittämisyhtiö Cursor vastaa ohjelmatyön päivityksen etenemisestä. Seudun kuntajohdosta ja yritysten edustajista koostuva yhtiön hallitus toimii työn ohjausryhmänä. Seutuvaltuusto hyväksyy elinkeinostrategian kesäkuussa.

Lisätietoja: www.kasvukaista.fi

TEEMA TEEMA

Suomen oma työvoimareservi ensin käyttöön Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kehottaa työnhaussa aloitteellisuuteen ja sitkeyteen TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT HEIKKI SAVOLAINEN

14 KAUPPAKAMARI

O

ikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo, että taikatemppuja työttömyyden alentamiseksi ei ole. ”Työttömyys on Suomen työelämän suurin ongelma ja haaste. Työttömyyttä saadaan alas ensi kesästä alkaen ehkä tuntuvastikin, mutta 110 000 uutta työpaikkaa, kuten hallitusohjelmassa lukee, on todella suuri haaste.”

Lindströmin mukaan syntymässä oleva yhteiskuntasopimus voisi tuoda kolmasosan uusista työpaikoista ja loppu tulisi muilla toimilla.

Hallitus on julkaissut muun muassa työllisyysja yrittäjyyspaketin. ”Jos valtiolla olisi ylimääräistä rahaa, työttömyyttä voitaisiin helpottaa, mutta kun ylimääräistä rahaa ei ole.”

Ministeriössä on laskettu, että yhden prosenttiyksikön tiputus työttömyydessä säästäisi valtion rahaa noin 600 miljoonaa euroa. ”Jos pääsisimme hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseemme eli 72 prosentin työllisyysasteeseen, niin valtion velkaantumisaste kääntyisi laskuun etuajassa eli jo parin vuoden päästä.

Tuollainen kehitys kuitenkin vaatii, että hyvin monen asian pitää onnistua”, selvittää Lindström.

Suomen työikäinen väestö vähenee noin 10 000 henkilöllä joka vuosi. Tuon verran enemmän työelämästä siis poistuu ihmisiä eläkkeelle kuin työmarkkinoille tulee uusia.

Lindströmin mukaan Suomen työttömyyden suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yli vuoden työttöminä olleiden on hyvin vaikeaa työllistyä.

OMA RESERVI ENSIN KÄYTTÖÖN Lindström painottaa, että ensin pitää saada omaa työvoimareserviämme käyttöön eli suuri osa Suomen noin 300 000 työttömästä työnhakijasta töihin, ennen kuin aletaan puhua isommasta työperäisestä maahanmuutosta. ”Työperäinen maahanmuutto on perussuomalaisille hyväksyttävä asia. Maahanmuuttajiakin varmasti tarvitsemme, mutta meidän pitää työllistää myös omia työttömiämme. Työpaikkojahan on jonkin verran tarjolla, mutta työpaikat ja työttömät eivät kohtaa.”

Hän muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa on työpaikkoja, mutta ei tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. Työmatkat saattavat silloin muuttua liian pitkiksi. Myöskään koulutus ja työpaikat eivät aina kohtaa.

Työvoimatutkijoiden mukaan Suomeen tarvittaisiin joka vuosi 34 000 uutta työntekijää, jotta työvoiman määrä ei supistuisi.

15 KAUPPAKAMARI

”Suunnilleen tuo määrä tarvitaan. Meillä on jo nyt enemmän avoimia työpaikkoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Rakennusala on nykyään hyvä veturi, joka palkkaa uutta työvoimaa. Toisaalta tekniikan kehittyminen, robotisaatio ja automaatio haastavat monet alat.”

Rakennusyhtiöt ovat kertoneet, että ala voisi palkata lähivuosina kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, kunhan kotouttaminen saadaan käyntiin ja työelämän perustaidot opetettua. Käsillä tekijöistä on jo nyt pulaa, kuten putkimiehistä ja monista muista rakentamisen erikoisosaajista.

Työssäkäyntialueen raja on nykyään 80 kilometriä. Monet tekevät jo nytkin hyvin pitkiä työmatkoja. ”Mikä on se taloudellinen hyöty, jos ihminen hakee palkkansa vaikkapa 100 kilometrin päästä. Tätä jokainen laskee. Työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa.

Ennen kaikkea peruspäivärahan varassa

oleva on todella tiukilla. Jos työ on kannattavaa, niin harvoin se matka on este työn vastaanottamiselle. Liian usein asumisen kalleus suurissa kaupungeissa ehkäisee työn perässä muuttamisen. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa niin korkealla, että työn perässä muutto ei ole aina kovin houkuttelevaa tai kannattavaa”, painottaa Lindström.

Hän asuu Kouvolassa ja kertoo, että omakotitalon hinnalla Kouvolassa voi ehkä saada Helsingistä vain yksiön. ”Sosiaaliturva ja palkka pitäisi yhdistää nykyistä paremmin niin, että työn vastaanottaminen kannattaisi aina. Yhtälöä on yritetty ratkaista jo vuosikaudet, mutta vaikeaa se näyttää olevan, vaikka elämme tietoyhteiskunnassa. Perustulokokeilu saattaa tuoda vastauksia tähän ongelmaan.”

TYÖLLISTYMISOPPEJA TANSKASTA

Lindström kertoo, että Tanskassa työttömyysturvan taso on korkeampi kuin Suomessa, mutta siellä pitää hakea aktiivisesti työpaikkaa, jotta saa korkeamman työttömyysturvan.

Työtä on vastaanotettava myös oman alan ulkopuolelta sanktion uhalla. ”Perussuomalaiset kannattavat yleissitovuutta, mutta sitäkin voi kehittää, kunhan pidetään huolta, että perimmäinen turva on kaikilla työntekijöillä. Tanskan lisäksi voisimme ottaa työmarkkinoillemme oppia Ruotsin joustavuudesta.”

Lindströmin mukaan suomalaisen työelämän kehittämistä auttaisi se, jos korporaatioiden välille saataisiin nykyistä enemmän luottamusta. ”EK, SAK, STTK ja Akava kyräilevät toisiaan, kun epäluottamus on niin suurta.

Sama tilanne on työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä ja eihän luottamus maan hallitukseenkaan ole korkeassa kurssissa.

Luottamus paranee vain ajan kanssa ja teoil-

TYÖVOIMAN TARJONNAN SUPISTUMINEN KASVUN ESTEENÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VÄHENEE TÄSTÄ ETEENPÄIN NOIN 10 000 JOKA VUOSI TEKSTI HEINO YLISIPOLA

Vaikka Suomea piinaa sitkeä taantuma ja noin yhdeksän prosentin työttömyys, niin seuraavat parikymmentä vuotta kärsimme työvoimapulasta. ”Työvoimastamme häviää joka vuosi noin 10 000 henkilöä enemmän, kuin tilalle tulee uutta työvoimaa, eli eläkkeelle lähtee enemmän väkeä kuin tulee tilalle. Tilanne jatkuu seuraavat parikymmentä vuotta eli 2030-luvun puoliväliin”, selvittää Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

Hän painottaa, että tilanteessa on suuria maakunnallisia eroja. Pahiten työvoimapulasta kärsivät kasvukeskukset pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun ja Oulun seudut.

Yksinomaan Helsingin seudulla työmarkkinoille tulee vuosittain 5 000–6 000 nuorta liian vähän.

Syy yllättävään tilanteeseen on suomalaisten nopeassa ikääntymisessä ja eläköitymisessä. Lisäksi työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti paljon pienempiä kuin työmarkkinoilta poistuvat.

Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat sijaitsevat usein kaukana toisistaan eli työvoima liikkuu huonosti Suomen sisällä.

16 KAUPPAKAMARI

”Uusimaa ja Pohjanmaa ovat Suomen nuorekkaimpia maakuntia. Muiden maakuntien väestö vanhenee niitä vielä enemmän. Työelämä elää suurta murrosta, jossa työnhakijan osumatarkkuus työpaikan löytämisessä ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla.”

Lahtisen mukaan historiaan on jäämässä aika, jolloin ihminen saattoi tehdä työuransa yhdessä ja samassa työpaikassa. Nyt tarvitaan elämänuran aikana kymmenkunta ammattia. ”Surullisin tilanne on niillä nuorilla, jotka eivät pääse perusasteen jälkeen jatko-opiskelemaan tai töihin. Noin 10–15 prosenttia nuorista jää tavallaan kaiken – jatko-opiskelun ja työelämän – ulkopuolelle. Näille pudokkaille ei ole enää työpaikkoja, joissa selviäisi pelkällä peruskoululla.”

Pudokkaita on yhteensä noin 50 000. Se vastaa vuosittaista syntyneiden määrää, eli yksi sukupolvi on tavallaan hukassa tai kaiken ulkopuolella.

Vaikka taantuma jyllää, niin kesätyöpaikkoja on kohtuullisen hyvin tarjolla, varsinkin ammatillisessa koulutuksessa oleville.

Teollisuuden rakennemuutos on kuitenkin vähentänyt kovasti perinteisen tehdasteollisuuden kesätyöpaikkoja. ”Jos Suomen talous kasvaisi noin kolmen prosentin vuosivauhtia, mihin totuimme hyvinä talousvuosina, Suomessa vallitsisi nyt huutava työvoimapula”, muistuttaa Lahtinen.

TURVAPAIKANHAKIJOISTA APUA Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Joukosta noin kolmannes eli 8 000- 10 000 ihmistä saanee turvapaikan.

Entuudestaan tiedetään, että suurin osa heistä asettuu pääkaupunkiseudulle. ”Turvapaikanhakijoiden nettovaikutus Suomen työvoimatilanteeseen ei ole suuri. Turvapaikanhakijat eivät yksistään ratkaise Suomen työvoiman tarjontavajetta. Meille pitäisi tulla vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotka jäisivät tänne asumaan ja pääsisivät melko pian töihin”, kertoo Lahtinen.

Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu suurina kasvukeskuksina vetävät eniten maahanmuuttajia. Varsinkin Helsingin seudulla on paljon työpaikkoja tarjolla, mutta niissä tarvitaan hyvää ammatillista osaamista. ”Tästä pitkälle eteenpäin Suomen väestönkasvu perustuu liki kokonaan maahanmuuttoon”, painottaa Lahtinen.

Rakennusala on hyvä esimerkki siitä, kuinka ala työllistää ulkomaalaisia. Lahtinen arvioi, että rakennuksilla työskentelee arviolta noin 30 000 ”reppuria” eli ulkomaalaista. Heistä suurin osa on virolaisia. ”Suomesta ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä kaikkiin tehtäviin tai tekijät ovat muualla kuin työpaikat. Meillä on noin 300 000 työtöntä työnhakijaa, joista kolmasosan on erittäin vaikea sijoittua takaisin työmarkkinoille, johtuen

la, kun toisen osapuolen sanaan voi luottaa.”

Pätkätöihin ja nollatuntisopimuksiin Lindström kaipaa nykyistä parempia pelisääntöjä. Asia on nyt eduskunnan käsittelyssä ja tuloksia pitäisi tulla syksyllä. ”Nollatuntisopimuksia ei kansalaisaloitteen mukaan ole tarkoitus kokonaan kieltää, jos työntekijä haluaa sellaisen. Pätkätöiden inhimillistämisessä voisi auttaa sosiaaliturvan ja palkan combo eli työn vastaanottaminen olisi myös siellä kannattavaa. Perustulossa voi olla se vaara, että se passivoi ihmisiä. Riippuu siitä, millainen malli perustulosta rakennetaan.”

TAVOITELLAAN KUUTA TAIVAALTA Suomessa vallitsi ennen 1990-luvun alun pankkikriisiä hyvin alhainen työttömyysaste, noin kolme-neljä prosenttia. Lindström sanoo, että lukuun pitää pyrkiä nytkin. ”Yltiöpositiivisesti sanon, että tavoitellaan kuuta taivaalta eli tuota noin kolmen

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

matalasta koulutuksesta, korkeasta iästä tei terveydellisistä syistä, vaikka työllisyys paranisi kuinka paljon tahansa.”

OPISKELIJOITA HOUKUTELTAVA Suomen korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoista noin 3 000 suorittaa tutkinnon tai valmistuu ammattiin, mutta vain murto-osa heistä sijoittuu koulutustaan vastaaviin tehtäviin. ”Ulkomaalaiset vastavalmistuneet olisivat suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille.

Nämä nuoret osaavat kahden maan kulttuurin, tavat ja kielen. Yliopistojen ja korkeakoulujen suhteiden elinkeinoelämään pitäisi olla paljon nykyistä tiiviimmät. Ongelma on varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka tarvitsisivat kansainvälisesti suuntautuneita nuoria esimerkiksi vientitehtäviin”, kertoo Lahtinen.

Hän pohtii, voisiko yliopistoja ja korkeakouluja jopa palkita siitä, että niistä valmistuvat opiskelijat saisivat koulutustaan vastaavia työpaikkoja.

Nyt korkeakoulut mittaavat vain valmistuneiden määriä eivätkä opintonsa päättäneiden työllistymistä.

Jotta yritykset pärjäisivät yhä enemmän kansainvälistyvässä maailmassa, niiden pitää toimia globaalisti ja palkata nuoria osaajia. Silloin avainasemassa ovat ulkomaiset opiskelijat.

töitä tai kokeilla jopa yrittäjyyttä. Se ei toki ole patenttiratkaisu eikä sovi aivan jokaiselle.”

Lindström itse joutui työttömäksi joulukuussa 2006, kun Voikkaan tehdas lopetti toimintansa. Hän ei antanut periksi, vaan kouluttautui uuteen ammattiin, laborantiksi.

Siinä auttoi se, että aiempi koulutus oli puoliksi kemiaa ja puoliksi prosessiteollisuutta. ”Se helpotti, mutta aluksi minun piti opetella opiskelemaan. Joka aamu tuntui kivalta mennä kouluun, ei tullut mieleenkään jäädä kotiin istumaan.”

Lindströmin ensimmäinen kesätyöpaikka oli mehiläistenhoitajan apupoikana Voikkaalla. Sittemmin hän kävi Kuusankosken kaupungin kaksivuotisen ammattikoulun.

Seuraavaksi piti hakea joulun päästötodistuksella erikoistumaan Kymi-yhtiön omaan ammattikouluun. Keväällä tuli iloinen uutinen: Jari Lindström on valittu Kymin kouluun Voikkaan tehtaalle 1. kesäkuuta

prosentin työttömyysastetta todella pitkässä juoksussa!”

Lindström työskenteli aikoinaan painehiomamiehenä Voikkaan tehtaalla Kuusankoskella. Työtä tehtiin paljon käsipelillä.

Sitten tuli automaatio, joka vei työpaikkoja niin paperimiehiltä kuin pankkitoimihenkilöiltäkin. ”Paperimiehet ja pankkitoimihenkilöt ovat nyt samassa tilanteessa: sama tuotos tehdään vähintään puolta pienemmällä porukalla.

Tehtaita ja pankkikonttoreita suljetaan.

Toisaalla hoivatyöpaikat lisääntyvät. Tunnen muutamia työttömiksi joutuneita paperimiehiä, jotka ovat uudelleen kouluttautuneet lähi- tai sairaanhoitajiksi. He viihtyvät työssään, vaikka palkka onkin pienempi.”

Lindström kehottaa työttömiä aktiivisuuteen ja sitkeyteen. ”Kukaan ei tule kotoa hakemaan töihin.

Ei myöskään kannata rajata työtehtäviä vain muutamaan, vaan hakea hyvinkin erilaisia

”Digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä”, sanoo Markku Lahtinen.

AMMATTEJA VAARASSA Käynnissä olevassa työelämän suuressa murroksessa keskiluokkaiset ammatit, toimihenkilöammatit, ovat suuressa vaarassa.

Niitä katoaa automaation ja uudenlaisen työn organisoinnin vuoksi todella paljon. ”Teknologia synnyttää uusia tietointensiivisiä ammatteja, joissa vaaditaan hyvin monialaista osaamista ja hyvin erilaisissa ympäristöissä kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Esimerkiksi teollisen tuotannon

tuotekehittelijän ammatti on vaarassa. Siirrymme yhä enemmän toteuttamaan asiakkaiden tarpeita ja palvelemme entistä paremmin pieniä ryhmiä. Asiakas on todellakin kaikessa toiminnassa kuningas”, arvioi Lahtinen tulevaisuuden työelämää.

Lahtinen painottaa, että digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä.

EI PIDÄ VOIVOTELLA Lahtinen myöntää, että Suomi elää hyvin poikkeuksellista aikaa: on finanssikriisiä, eurokriisiä, teollisuuden rakennemuutosta sekä vielä Venäjän talouden kriisi. ”Olemme selvinneet pahemmistakin ajoista. Voivottelemalla emme pääse mihinkään.

Meidän pitää kouluttaa edelleenkin ihmisiä, luottaa osaamiseemme, kansainvälistyä rohkeasti ja hyödyntää digitalisaatiota.”

Lahtinen luettelee Suomen vahvuuksia: maa on turvallinen, ei korruptiota, koulutustaso on korkea ja meillä on esimerkkejä globaalisti menestyvistä yrityksistä. Lisäksi Suomessa on tehokas ja joustava koulutusjärjestelmä. ”Olemme yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista. Kasvanut kriisitietoisuus ei saa lamauttaa Suomea, vaan kaikki kyvyt ja osaaminen pitää suunnata pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen, uusien tietointensiivisten työpaikkojen luomiseen ja työllisyysasteen nostamiseen.

17 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

YRITYKSESI KASVUN TUEKSI APUA KONKARILTA KYMENLAAKSON YRITYKSIÄ AUTETAAN TAAS KASVUUN JA LAAJENTUMAAN. TOISEN KERRAN JÄRJESTETTÄVÄ KASVUCAMP – YRITYSVALMENNUS STARTTAA SYYSKUUSSA KOUVOLASSA. TEKSTI KATI VELIN

Jos sinulla on hyvä tuote tai palvelu ja halu kasvattaa yritystäsi, tämä on sinua varten. Nyt kannattaa lähteä hakemaan oppia ja keinoja kokeneilta yrittäjiltä Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä valmennus on kymenlaaksolaisten yritysten yhteinen ponnistus, jossa jo kokemusta keränneet yritysjohtajat jakavat omaa kantapään kautta kertynyttä tietoa, jota ei aina kirjoista löydy.

Umacon Oy:n toimitusjohtaja Sami Moisio osallistui viime kesänä järjestetylle ensimmäiselle leirille. KasvuCampissä Moisio huomasi, että muutkin olivat painiskelleet yrityksissään samantapaisten haasteiden kanssa kuin hän ja yhtälailla miettineet suuntaviivoja tulevaisuuteen. Näin tuli vahva tunne siitä, että ei tässä ihan yksin ja eksyksissä olla puurtamassa, vaan kohtalotovereita riittää – ja kaikista kohtaamisista voi myös oppia jotain - Fiilis leiristä oli hemmetin hyvä, Moisio täräyttää.

- Leiriltä sai paljon virtaa omaan arkeen ja tekemiseen – se todella ylitti odotukset KONKARIYRITTÄJÄ TUEKSI KasvuCamp on yrittäjälle ja johtajalle hyvä tilaisuus käyttää pari päivää yrityksen kehittämiseen ja saada ulkopuolista näkemystä ja kokemusta käyttöönsä.

Pelkkien majoituskustannusten hinnalla yritys saa hyvän tietopaketin ja sparrausapua. KasvuCampissä ei kuunnella pelkästään luentoja vaan jokainen yrittäjä saa tuekseen ns. konkariyrittäjän, jonka kanssa käsitellään yritykselle ajankohtaisia kehittämisideoita.

Helppo Oy:n Mia Patanen sai leiristä paljon hyötyä irti ja uusia eväitä liiketoimintansa kehittämiseen.

- Kouluttajat olivat ammattitaitoisia ja todella loistavia esiintyjiä, jolloin tällainen untuvikko oppi paljon. Samaten leirin tehtävät olivat hyviä ja konkreettisia, Patanen

sanoo.

Mukana leirillä on myös kasvuasiantuntijoita, jotka konkarien kanssa muodostavat valmentajatiimin käsittelemään kasvun kipupisteitä – ja löytämään reseptit ja polut seuraavalle tasolle.

KasvuCamp tarjoaa myös konkareille mielenkiintoisia näkökulmia ja mahdollisuuden kurkistaa sekä oman konkaroitavan yrityksen että muiden osallistujien arkeen.

- Keskustelut olivat erittäin kiinnostavia ja vuorovaikutuksessa kumpikin osapuoli oppi jotain, konkarina viime vuonna toiminut Hannu Vakkari arvioi - Kymenlaaksolaiset yritykset ovat osaavia ja sitkeitä – ja meillä on täällä kaikki edellytykset pärjätä, tiivistää Mia Patanen.

KasvuCamp toteutetaan Kouvolan seudulla syyskuussa 2016. Mukaan voi ilmoittautua heinäkuun loppuun asti.

Lisätietoja www.kinno.fi/kasvucamp

TOTEUTUS RATKAISEE

Jari Sarasvuo

Pekka Lundmark

Vuoden tärkein bisnestapahtuma

Välineitä muutoksen ymmärtämiseen, työkaluja mahdollisuuksiin tarttumiseen ja inspiraatiota aikamme menestyjiltä.

Kuusi tuntia, kolme lavaa, yli 20 puhujaa

Micke Paqvalén

Mirkku Kullberg

rytminmuutos.fi YHTEISTYÖSSÄ

13.6.2016

Kokoustamo, Messukeskus Helsinki

Laatutakuu: saat rahat takaisin, jos et päivän aikana saa yhtään uutta ideaa.

JÄRJESTÄJÄ

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa.

Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Jaa-puolue on Keskuskauppakamarin lanseeraama ja ylläpitämä yhteisö.

Se on muutokseen ahnaasti tarttuvien suomalaisten tahdonilmaus paremman huomisen puolesta.

Sanomalla #kyllä et liity mihinkään puolueeseen, et liputa mitään perinteistä ideologiaa,

Katso lisää ansiomerkit.fi »

et liity järjestöön etkä edes sähköpostilistalle.

Jaa-puolue on silti oikea, yhteinen vaikuttamisen kanava.

LUE LISÄÄ www.jaapuolue.fi

Hae potkua kasvuun ja ilmoittaudu mukaan! www.eoy.fi

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

EYO_90x125mm_Chameleon.indd 1

© 2016 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

Yrittäjä, vuoden 2016 kilpailu on käynnissä.

2016-04-05 14:22:51

ALUEELTA KEHU KAVERIA

Keskuspuiston leikkipaikan kilpailun tuloksia ei ole vielä julkistettu. Kuvassa on ote nimimerkki ”Piirin” kilpailutyöstä.

Manskin kunnostussuunnitelma. Kuva: Masu Planning/Anttinen Oiva Arkkitehdit

Positiivista pöhinää Kouvolan keskustassa Kouvolan ydinkeskustan kävijäluvut ovat kevään aikana kasvaneet. Ydinkeskustaa elävöitetään runsaalla tapahtumatarjonnalla, pysäköintijärjestelyillä ja Ostoslauantaitempauksilla. Syksyllä alkavan katuremontin lisäksi kaupunki rakentaa Keskuspuiston länsilaidalle perheiden kaipaaman leikkipuiston.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KOUVOLAN KAUPUNKI

20 KAUPPAKAMARI

K

ouvolan vetovoimainen ydinkeskusta -projektin vetäjä Reijo Saksa kertoo, että kävelykadun kävijäluvut ovat kasvaneet tammi-huhtikuun aikana yli 30%. Huhtikuun luvut ohittivat jo joulun ajan kävijämäärät.

-Mittaamme Keskikadun ja Manskin kulmasta kävijämääriä ja nyt olisi tärkeää saada yrityksiltä tietoa, onko kävijämäärien kasvu näkynyt myös kassakoneissa.

-Käsittelemme tietoja ehdottoman luottamuksellisesti emmekä tarvitse kassakoneen lukemia vaan ainoastaan tietoja kuukausittaisista bruttomyynnin muutoksista prosentteina, hän painottaa.

SAIMI HOYER VETI VÄKEÄ Samaa pöhinää on havaittu myös Kouvolan Ydinkeskusta ry:n tapahtumissa. Muodin yössä kävelijämäärä Manskilla kasvoi 33% viime vuodesta.

-Olen saanut tietoa, että joillakin kauppiailla oli Muodin yössä jopa 40% parempi myynti kuin viime vuoden tapahtumassa, kertoo toiminnanjohtaja Marja-Leena Monni.

SÄHKÖISTÄ MARKKINOINTIA KEHITETÄÄN Kouvolan kaupungin ylläpitämä VisitKouvola.fi –nettisivusto avautuu uusittuna toukokuussa. Suomen parhaaksi alan sivustoksi pyrkivä sivusto tarjoaa uutena elementtinä Trip Advisor –suosittelut. Sivusto paikantaa automaattisesti avaajan sijainnin ja tarjoaa hänelle lähietäisyydellä olevan palvelujen kartaston.

-Jos avaat sovelluksen matkakeskuksessa, saat näytölle heti aseman seudun ja keskustan palvelut ja liikkeet. Jos tulet vaikkapa Repovedelle, niin sovellus näyttää sen alueen tarjonnan.

Reijo Saksa kertoo, että uudet sivut tarjoavat yrittäjille nyt tuhannen taalan paikan saada oma yritys näkyviin.

-Palvelun hinta on tarkoituksella laskettu minimiin ja mukaan pääsee 150 euron + alvin panostuksella.

Keskustan liiketilojen markkinointia varten tyhjät liiketilat on kartoitettu ja ne tullaan mallintamaan 3D-kuviksi, jotta tiloista kiinnostuneet vuokraajat pääsevät tutkimaan tiloja virtuaalisesti niin sisä- kuin ulkopuolelta.

Keskustaa markkinoidaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Shoppaile Kouvolan keskustassa –facebook-sivujen

tavoittavuus on kiinnostavimmilla julkaisuilla ollut noin 10 000 henkilöä ja sivustolla on jo noin tuhatkunta tykkääjää.

LAUANTAIAUKIOLOT TÄRKEITÄ KOKONAISVETOVOIMALLE Reijo Saksa kertoo, että tällä hetkellä kadun remontoinnin ohella kaksi tärkeintä painopistettä keskustan kehittämisessä ovat pysäköinnin kehittäminen ja lauantai-aukioloaikojen vakiinnuttaminen. Ostoslauantait jatkuvat neljänä toukokuun lauantaina.

-Keskusta-alueella on 381 liikepaikkaa, joista vain 115 pitää ovensa auki lauantaisin ja näistäkin iso osa sulkeutuu jo yhden-kahden maissa. Asiakkaiden saamiseksi keskustaan tulisi saada yhtenäiset aukioloajat jatkumaan ainakin muutaman tunnin pidempään, Saksa painottaa.

-Mittareissa näkyy, että lauantaiset kävijämäärät ovat yhä useammin yhtä suuria kuin arkipäivinä ja kun luvusta poistetaan arkisin keskustassa työskentelevät, niin kyllä lauantai on edelleen viikon tärkein kauppapäivä. Mutta suljetut ovet eivät houkuttele ostoksille!

KESKUSPUISTOON LEIKKIPUISTO Keskustan elävöittäminen on yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kaupungin yhteistyöllä kehittymässä monella eri sektorilla Kaupunki panostaa kävelykadun remontin ohella lapsiperheiden viihtyvyyteen. Parhaillaan käynnissä on leikkipuiston suunnittelu Keskuspuiston länsireunalle.

-Tavoitteena on, että leikkipuistoa päästään rakentamaan syksyllä 2016 ja se valmistuisi vuoden 2017 aikana, kertoo Kouvolan kaupungin kaavoituspäällikkö Hannu Tylli.

Liikenneverkko ja pysäköintitilanne on kartoitettu ja toukokuussa Trafix Oy:n edustajat kertovat kartoituksen tuloksista ja ehdotuksensa, miten liikenneverkon kehittämisessä voitaisiin edetä. Tavoitteena on ainakin lisätä pysäköintikiekollista aikaa.

HENKKA HYPPÖNEN TYÖRYHMÄN VETÄJÄKSI Keskustan kehittämisen työryhmässä toimiva Tomi Hautala Propentus Oy:stä painottaa, että yksittäiset yrittäjät ovat avainroolissa vetämään ihmisiä ostoksille.

-Pysäköintiasian eteneminen ja lauantaiaukioloaikojen lisääntyminen ovat positiivisia signaaleja asiakkaille ja liikkeiden kävijämäärien lisääntyminen puolestaan ruokkii yrittäjiä. Näin saadaan syntymään positiivinen kierre, Hautala sanoo.

Keskustan kehittämiseksi toimiva identiteettiryhmä saa kevään aikana vetäjäkseen Kouvolaa julkisuudessa kritisoineen tv-toimittaja Henkka Hyppösen.

-Henkalla on moraalista velkaa Kouvolalle ja hän lähti innoissaan mukaan, kun pyydettiin. Henkka tekee juontotyön ohella tutkimusta ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja lisäksi hän on hyvin myyntiorientoitunut, joten uskon, että kehitysideoita on tulossa Tomi Hautala kertoo.

ASUNTOMESSUINFO YRITTÄJILLE AIKA: keskiviikkona 25.5.2016 klo 16:30 – 18:30 PAIKKA: Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutus – KRAO, Prikaatintie 2, Kouvola Korialla vuonna 2019 pidettävät valtakunnalliset Asuntomessut tarjoavat alueen yrittäjille ja muille toimijoille monipuolisesti mahdollisuuksia sekä rakentamisen että itse messujen aikana. Asuntomessut ovat tuoneet messupaikkakunnille reilusti yli 100 000 kävijää.

Kouvolan Yrittäjät, Kouvola Innovation ja Kouvolan kaupunki järjestävät asuntomessuinfon yrittäjille 25.5. Ensimmäisessä yrittäjäinfossa esitellään asuntomessuprojektia kokonaisuutena. Rakentamiseen erikoistuneen toimittaja Markku Laukkasen vetämässä paneelissa avataan asuntomessujen tarjontaa eri aloja edustavien panelistien kanssa. Mukana keskustelussa ovat Kinnon ja kaupungin teknisen osaston edustajat Yrittäjiä edustavat Elementit-E, Kymen Granite, Pilke Oy, Teräspaalutus Tamminen, Kymen Paviljonki ja Ranesko.

Lisätietoja asuntomessuinfosta: www.kinno.fi

ALUEELTA

Kymenlaakson teollisuus petrasi KYMENLAAKSON TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN YRITYKSET ARVIOIVAT SUHDANNETILANTEEN NORMAALIA SUOTUISAMMAKSI. PALVELUALOJEN YRITYSTEN SUHDANNETILANNE OLI HUHTIKUUSSA HIEMAN TAVANOMAISTA HEIKOMPI. EK KYSYI YRITYKSILTÄ HUHTIKUUSSA, MITEN NE ARVIOIVAT SUHDANNEKEHITYSTÄÄN KESÄN JA SYKSYN 2016 AIKANA. KYMENLAAKSON TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN

KYMENLAAKSON PALVELUYRITYKSET

Kymenlaakson teollisuuden ja rakentamisen yritykset arvioivat suhdannetilanteen normaalia suotuisammaksi huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä.

Suhdannenäkymät ovat parantuneet aavistuksen verran ja tilanteen arvioitiin pysyvän lähikuukausina lähes ennallaan. Suhdanneodotuksien saldoluku oli huhtikuussa -3 (tammikuussa -5).

Lähikuukausien suhdannenäkymät olivat hieman edellistä tiedustelua varovaisemmat. Huhtikuussa 82 % yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän kesällä ennallaan. Paranemista odotti 9 % alasta ja samoin 9 % ennakoi suhdanteiden heikkenemistä. Kymenlaakson vastaajien suhdanneodotukset ovat hieman koko maan keskiarvoa vaisummat.

Huhtikuussa 83 % yrityksistä ennakoi tilanteen pysyvän muuttumattomana. Heikkenemistä odotti 10 % pulaa alasta ja 7 % ennakoi suhdanteiden työvoimasta paranevan. Kymenlaakson palveluyritysten suhdanneodotukset ovat vähän koko maan keskiarvoa varovaisemmat.

Myyntimäärät pienentyivät hieman vuoden 2016 tammi-maaliskuussa.

Myynti supistunee lievästi myös kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Henkilöstö pysyi ennallaan vuoden alkukuukausina. Kesän aikana työvoima supistunee aavistuksen verran.

Tuotanto lisääntyi hivenen vuoden 2016 alkukuukausina. Tuotannon kasvu vauhdittunee jonkin verran kevään lopulla ja kesän alussa. Tuotantokapasiteetti oli huhtikuussa kokonaan käytössä 73 prosentilla vastaajista. Tilauskirjat laskivat alkuvuoden aikana hieman tavanomaista pienemmiksi. Valmistuotevarastot olivat hivenen tavanomaista suuremmat.

Henkilöstö väheni hieman vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Työvoima kasvanee lähikuukausina jonkin verran kesätyöntekijöiden palkkaamisen myötä. Tuotantokapeikkoja oli huhtikuussa 42 prosentilla Kymenlaakson yrityksistä. Heikko kysyntä oli ongelmana 25 prosentilla yrityksistä ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen kangerteli 11 prosentilla alasta. Kannattavuus vaihtelee yrityksittäin, mutta keskimäärin se on vähän vuoden takaista parempi Palvelualojen yritysten suhdannetilanne oli huhtikuussa hieman tavanomaista heikompi. Tämänhetkistä suhdannetilannetta mittaavan kysymyksen viimeisin saldoluku oli -23.

32%

paranee

7%

ennallaan

83%

heikkenee

10%

Tuotantokapeikkoja oli huhtikuussa 66 % Kymenlaakson palvelualojen vastaajista. Heikko kysyntä oli ongelmana prosentilla alasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta oli pulaa 32 prosentilla yrityksistä.

Kannattavuus jäi vuoden takaista huonommaksi alkuvuoden 2016 aikana.

Tiedusteluvastaukset kerättiin huhtikuun 2016 aikana. Tiedusteluun vastasi Kymenlaaksossa 72 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 6 855 henkeä. kysyntä

paranee

9%

heikkoa

Lähde: EK:n suhdannebarometri toukokuu 2016

ennallaan

82%

heikkenee

9%

Koko aineisto on ladattavissa: www.kymichamber.fi/ajankohtaista

33% 22 KAUPPAKAMARI

KOUVOLA

areena

Paneelin vetäjänä Nelonen Pron kiekkostudion isäntä

IIRO HARJULA

URHEILUMARKKINOINNIN WIN-WIN-WIN Itä-Länsi -ottelutapahtumassa B-poikien ja miesten otteluiden väliajalla

3.7. klo 15:00 KSS Energia Areena, Kouvola Modernissa urheilumarkkinoinnissa on kolme osapuolta.

YRITYS. URHEILIJA. KATSOJAT. Mitä yritys haluaa panostuksellaan?

Mihin urheilija ehtii? Mitä katsoja saa?

Miten kaikki voittavat?

Tule katsomaan urheilupaneelikeskustelu kesän ykköstapahtumaan Itä-Länsi -peliin.

Puheenvuoron saavat urheilumarkkinoinnin gurut.

Kuulet myös aidon tarinan yhden urheilijan markkinointikokemuksista.

Järjestää

Yhteistyössä

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ.

AINUTLAATUISTEN VERKOSTOJEN AVULLA VOIT VAIKUTTAA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTYMISEEN NIIN ALUEELLISESTI KUIN KANSALLISESTI.

1. Jokainen kontakti on mahdollisuus.

2. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa.

3. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset.

4. Tietolähteet päivittäiseen työhön.

Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

5. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.

6. Asiakirjat ulkomaankauppaan.

7. Neuvoja sopimuskiemuroihin.

8. Edullisemmat hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista.

9. Kehität osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

VALIOKUNTASIVUT KALENTERI

Valiokuntakipparit muutosten pyörteissä UUDET PUHEENJOHTAJAT ANNIKA VILKKI JA JARI KOISTINEN TYÖSKENTELEVÄT VOIMAKKAASSA MUUTOKSESSA OLEVILLA ALOILLA.

Tieto- ja kommunikaatioteknologia, ICT, on ikkuna moneen. Se on iso osa arkeamme niin työssä kuin vapaa-ajalla erilaisten laitteiden, sovellusten, pilvipalveluiden ja tietolii-kenneyhteyksien kautta - joka päivä 24/7.

Digitaalisia tuotteita ja palveluita on jo nyt rajaton määrä!

Gartnerin arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikkien toimialojen arvoketjut ja ekosysteemit tulevat digitalisoitumaan. Pienempiä ja isompia murroksia on käynnissä, mm. asiakaskäyttäytymisen, liiketoimintamallien ja -prosessien, asiakasarvon tuottamisen, tuotteiden ja palveluiden tuottamisen ja erilaisten teknologioiden sekä kilpailukentän osalta. Kulutustottumukset muuttuvat: asiakkaat haluavat palvelua kellonajasta tai paikasta riippuANNIKA VILKKI matta. Myös toimintamallit muuttuvat.

Suosittelut ja sosiaalinen media sekä ICT-valiokunnan puheenjohtaja myyntijohtaja, Elisa Oyj virtuaaliset verkostot ovat tärkeässä roolissa. Työtäkin voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

Digitalisaatio, asioiden Internet (IoT, Internet of Things), IoE (Internet of Everything) ja teollinen Internet ovat käsitteitä hypen aallonharjalla, mutta myös kokonaan uusien liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden mahdollistajia. Varmaa on myös, että IT tulee yhä keskeisemmäksi osaksi yritysten liiketoimintaa sekä tuote- ja kehitystoimintaa.

ICT-valiokunnan tehtävänä on vaikuttaa siihen, että murroksesta syntyy alueemme yrityksille ja organisaatioille uusia mahdollisuuksia. Teknologian lisäksi tarvitaan kosolti liiketoimintaymmärrystä, kykyä ja rohkeutta nähdä toisin sekä uskallusta johtaa muutosta kokeilujen kautta. Kun vuosien kehitystyöhön ei enää ole aikaa eikä varaa, nousee yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken uusien innovaatioiden synnyttämisessä keskeiseen rooliin.

24 KAUPPAKAMARI

JARI KOISTINEN Kaupan ja palvelualan valiokunnan puheenjohtaja Kauppakeskusjohtaja, Kauppakeskus Veturi

Kaupan ja palvelujen valiokunnassa on kattava ja monipuolinen edustus eri toimialojen osaajista ympäri Kymenlaakson maakuntaa. Eräänlainen ”poikkitieteellisyys” on tälle valiokunnalle ominaista, sillä kosketuspintaa löytyy niin logistiikkaan, koulutukseen, kansainvälistymiseen kuin teollisuuteenkin.

Kaupan ja palveluiden sektori käy tällä hetkellä läpi mittavaa toimintaympäristön muutosta.

Uusien liiketoimintamallien kehittäminen ja kuluttajakäyttäytymisen muuttumisen ennustaminen ovat isoja haasteita, ja niiden parissa askaroivat lähes kaikki yritykset toimialasta riippumatta.

Digitalisaatio, uudet teknologiat ja toimitusketjujen tehokkuusvaatimukset tuovat omat mausteensa kaupan ja palveluiden kehittämiseen.

Keskustelu kivijalkakaupan ja verkkokaupan tulevaisuuden asemista käy vilkkaana. Vaikka kauppaa ei perinteisesti olekaan aiemmin nähty varsinaisena innovaatioalana, niin nyt tarvitaan uutta ajattelua, uusia kaupankäyntimalleja ja toimintatapoja alueemme yritysten liiketoimintaedellytysten turvaamiseksi.

Uudet teknologiat ja perinteisen kaupan mahdollistama sosiaalinen kontakti ovat yhdistettävissä. Vähittäiskauppa on ennenkin historiansa aikana sopeutunut suuriin murroksiin.

Kauppa ja palvelut ovat merkittävä työllistäjä, ja monelle nuorelle se ensimmäinen kosketus työelämään. Uudentyyppisten työpaikkojen luominen ja uusia taitoja vaativien palvelujen synnyttäminen vaatii sekin yhteistyötä eri tahojen välillä. Työvoiman saantiin liittyen keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi ammatillisen koulutuksen oikea määrä ja laatu.

Valiokuntatyö vaatii paneutumista ja ajankäyttöä yhteisten asioiden eteen, mutta toisaalta luo mahdollisuuksia verkostoitua ja avartaa omia näkemyksiä yli toimialarajojen. Toivon valiokunnan jäseniltä aktiivista osallistumista ja aloitteellisuutta uusien toiminta -ja yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi.

Q&A LAKIMIES

26.5.

ICT-valiokunta

ONKO DIGI HYÖDYNNETTY? JÄSENKYSELY TULOSSA

VALIOKUNTALAISET TUTUSTUVAT SAKSAN MARKKINOIHIN SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN VARATOIMITUSJOHTAJA JAN FELLER VIERAILEE TEOLLISUUSVALIOKUNNAN KOKOUKSESSA. Valiokuntalaisilla on mahdollisuus tutustua Saksan markkinoiden mahdollisuuksiin 26.5, kun vieraaksi saapuu Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller.

Saksa on vuodesta 2014 lähtien ollut Suomen tärkein vienti- ja tuontimaa. Saksan bruttokansantuote kasvoi odotetun mukaisesti 0,3 prosenttia vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Viennin lievästä alamäestä johtuen BKT:tä kasvattivat lähinnä kulutus ja investoinnit.

Kuluttajakysyntä kasvoi 0,3 prosenttia ja julkiset investoinnit kasvoivat prosentilla. Suomen kauppakamariryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin kanssa. Organisaation verkostoon kuuluu 80 alueellista kauppakamaria Saksassa, jotka edustavat 3,7 miljoonaa yritystä, sekä 130 Kauppakamaria 90 eri maassa.

Saksalais-Suomalaisella kauppakamarilla on vahva yhteistyöverkosto. Kumppaneina ovat muun muassa Saksan talous- ja teknologiaministeriö (BMWi), Saksan osavaltioiden talousministeriöt, Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja eri alojen ammattiliitot.

SAKSA ON SUOMALAISELLE TEKNOLOGIAOSAAMISELLE SUURI MAHDOLLISUUS

Teollisuusvaliokunnan kokous 26.5.2016 klo 9-11:00

KOTKA POWER TECH OY, Kotka Tervetuloa mukaan kaikkien valiokuntien Saksan markkinoista ja mahdollisuuksista kiinnostuneet.

Tilaisuus on maksuton kaikille kauppakamarin jäsenyritysten edustajille ja soveltuu eri kokoisille yrityksille toimialasta riippumatta.

Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä: Tiina Paavola 0440 296 110, tiina.paavola@kauppakamari.fi

Kymenlaakson kauppakamarin ICT-valiokunta selvittää jäsenkyselyn avulla, kuinka paljon Kymenlaakson pk-yrityksissä hyödynnetään tieto- ja infomaatiotekniikkaa, miten asenteet vaikuttavat uusien teknologioiden käyttöönottoon ja mikä on pk-yritysten digitaalisen osaamisen taso.

Projektin tavoitteena on kehittää konkreettisia toimenpiteitä maakunnan pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi digitalisaatiota hyödyntämällä.

Kysely toteutetaan toukokuun aikana.

Kyselyn kohderyhmä saa sähköpostiinsa ilmoituksen kyselyn käynnistymisestä ja vastaaminen tehdään verkossa. Vastaaminen kannattaa, sillä vastaajien kesken arvotaan 2 kappaletta kahden hengen lippupaketteja Meripäivä-areenan kahden päivän artistikattaukseen. LIsäksi vastaajat ovat vaikuttamassa toimenpiteisiin, joita kauppakamari käynnistää kyselyn tulosten perusteella. Luvassa on muun muassa aihepiiriin liittyvä digikoulutusta, yrityskonsultointia ja -vierailuja sekä hyvien käytäntöjen benchmarkkausta koko jäsenistölle.

HYÖDYNNÄ DIGI! Kyselytutkimus tulossa.

Vastaa ja voita Meripäivä-liput

Maailma muuttuu vauhdilla ja jokaisen yrityksen uudistumiskyvyn merkitys kasvaa.

Digitalisaatiossa on kyse muutosprosessista, jossa haetaan kilpailuetua uudistamalla liiketoimintaa ja toimintamalleja uusia teknologioita hyödyntäen. On uskallettava ajatella toisin ja uudistaa tekemisen kulttuuria.

Olethan mukana vaikuttamassa pk-yritysten menestykseen!

25 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KALENTERI

6.6.

RAPORTOINTI POWER PIVOTILLA Haluatko tehdä yhteenvetoja ja raportteja useamman järjestelmän tiedoista? Haluatko siirtää aikaa raporttien tekemisestä niiden tulkintaan? Haluatko varmistua tiedon luotettavuudesta ja pienentää virheiden riskiä?

PowerPivot on tehnyt Excelistä raportointijärjestelmän – miten?

VERKKOKOULUTUS 6.6. KLO 14.00-15.00 OMASSA TYÖPISTEESSÄ. ILMOITTAUTUMISET 30.5. MENNESSÄ.

Opit hyödyntämään PowerPivot for Excel 2010/2013 -raportointityökaluja vaativassa raportoinnissa.

TOUKOKUU

26.

TEOLLISUUSVALIOKUNNAN KOKOUS

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller vierailulla.

Muidenkin valiokuntien jäsenet tervetulleita. Kotka Power Tech, klo 9-11:00

HEINÄKUU

3.

KOUVOLA AREENA

Kauppakamarin järjestämä ajankohtaispaneeli pesäpallon Itä-Länsi -ottelun yhteydessä.

Keskustelun aiheena urheilumarkkinointi. B-poikien pelin ja miesten loppuottelun välisellä tauolla. KSS Energia Areena, Kouvola klo 15:00

KESÄKUU

2.

KAUPAN JA PALVELUALAN VALIOKUNTAKOKOUS

Investointien edistäminen Kymenlaaksossa. Cursor klo 9-11:00

ELOKUU

3.

11.

13.

26 KAUPPAKAMARI

RYTMINMUUTOS -TAPAHTUMA

Kauppakamarien yhteinen tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Puhujina mm. Mirkku Kullberg, Peter Lundmark ja Jarmo Lindberg. Avoin kaikille, liput 495€ + alv., jäsenille 350 + alv. www.rytminmuutos.fi

SUHDANNEBAROMETRI

Valtakunnallisen suhdannebarometrin tulokset julkistetaan Kouvolassa. Koskela, 9:00-13:00

KAUPPAKAMARI-GOLF IITISSÄ

Kauppakamarin ja Iitti Golfin yhteinen kutsukisa jäsenille Niskaportin kentällä Iitissä.

Verkkokoulutuksessa saat vastauksen seuraaviin kysymyksiin: Katsaus Microsoftin BI –tuotteisiin Kuinka saan PowerPivotin käyttööni?

Kuinka tuon PowerPivottiin dataa järjestelmistä?

Kuinka yhdistän eri järjestelmistä ja tietokannoista tuotua dataa?

Miten laskenta toteutetaan PowerPivotissa?

Kuinka esitän PowerPivot-aineistoa Pivot-raportointityökaluilla?

Osallistumiseen tarvitset vain tietokoneen, nettiyhteyden ja kuulokkeet/kaiuttimet.

Ennen koulutusta saat selkeät ohjeet ja osallistumislinkin, jota klikkaamalla verkkokoulutus avautuu. Helppoa ja vaivatonta!

Live-verkkokoulutuksen lisäksi Sinulla on mahdollisuus katsoa koulutus tallenteena kahden viikon ajan koulutuksen jälkeen.

Voit kerrata ja tai jos et pääset live-koulutukseen, voit katsoa nauhan oman aikataulusi mukaan.

Koulutus sopii Excel 2007, 2010 ja 2013 -käyttäjille. Koulutus pidetään Excel 2013 -versiolla.

Koulutus järjestetään yhteistyössä Powen Oy:n kanssa Jäsenetuhinta 85 euroa, normaalihinta 110 euroa (+alv 24%).

Ilmoittautumiset kauppakamariin 30.5.2016 mennessä: www.kauppakamari.fi /koulutus /koulutuskalenteri

HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan, ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus, markkinahäiriöt ovat helpoimmin hallittavissa, jos yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

Kymenlaakson kauppakamarin seuraava HHJ-kurssi käynnistyy syksyllä Kouvolan seudulla.

HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö ja kirja.

5.10.2016 Hyvä hallintotapa 13.10.2016 Hallituksen ja hallitustyön organisointi 20.10.2016 Strategiatyö Ryhmätyöjakso 1.11.2016 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja käytännönläheisesti yritysesimerkkien avulla.

”HHJ -koulutus on ollut todella hyvä!

Tietoa on saanut runsaasti ja monipuolisesti luennoitsijoilta,ja keskustelut muiden koulutukseen osallistujien kanssa ovat olleet antoisia. Ryhmätyö oli mielenkiintoinen ja toi uusia näkökulmia.”

Ilmoittautumiset: petra.kuitunen@kauppakamari.fi tai puh. 0440 296 112

TILAUSKOULUTUSTA YRITYKSILLE Haluamme palvella jäsenyrityksiämme entistä yksilöllisemmin ja olla mukana kehittämässä henkilöstön osaamista.

Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista.

Järjestämme yrityskohtaista koulutusta jäsenyritystemme toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous koulutuspäivästä, joka palvelee juuri teidän yrityksenne tarpeita!

Koulutuspäällikkö Petra Kuitunen p. 0440 296 112 petra.kuitunen@kauppakamari.fi

KOULUTUSPALVELUJEN KEVÄTKISA RATKESI Koulutuspalvelujen perinteinen kevätkisa toteutettiin huhtikuussa. Vastauksia kertyi runsaasti, mistä suuri kiitos osallistujille! Kisassa pyydettiin äänestämään kiinnostavimpia koulutuspäiviä sekä esittämään toiveita koulutusaiheista tai kouluttajista. Eniten ääniä saivat Arvonlisäverotus kansainvälisessä kaupassa -koulutus sekä Toimiva ajanhallinta -koulutus. Nämä koulutukset tullaan sisällyttämään myös syksyn koulutustarjontaan.

Osallistujat antoivat myös kiitettävästi avointa palautetta ja niissä kehuttiin muun muassa koulutusten laatua sekä koulutusaiheiden ajankohtaisuutta ja kouluttajien asiantuntevuutta. Myös toimivat koulutusjärjestelyt saivat kiitosta. Toki kehittämisehdotuksiakin annettiin ja ne tullaan huomioimaan tulevissa koulutuksissa.

Kaikkien kisaan osallistuneiden kesken arvottiin Lenovon tablettitietokone, onnetar suosi Riitta Hyökkiä KSS Energia Oy:stä. Paljon onnea voittajalle!

”Jäsenhinnalla kohtuuhintaisia ja asianmukaisia koulutuksia, hyvä!”

”Järjestelynne toimivat aina hyvin ja koulutukset ovat ajankohtaisia – jatkakaa samalla linjalla.”

”Lakimuutoksiin ja niiden käytännön vaikutuksiin liittyvät koulutuksenne ovat olleet todella hyviä.”

Kevätkisan vastauksista poimittuja palautteita 27 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

MINISTERIÖ ON PYYTÄNYT KAUPPAKAMARIRYHMÄLTÄ LAUSUNTOA LIIKENNEKAARIESITYKSESTÄ Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kauppakamariryhmältä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkavaliokunta on antanut ehdotuksensa esitykseen ja esitys on toimitettu Keskuskauppakamarille.

Liikennekaari on osa hallituksen kärkihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Tätä kautta voitaisiin saavuttaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin vastaavia liikennepalveluita ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla.

Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaarella ehdotetaan avattavaksi liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot ja säädettäväksi lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta. Näin liikenteen palvelut olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja myös tarkoituksenmukaisella tavalla yhdisteltävissä.

Esityksellä muutettaisiin nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjatut. Samalla edistettäisiin liikennepalveluiden syntymistä asiakaslähtöisesti, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun pohjalta.

Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki liikennejärjestelmälle ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä menoerä. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esitys tukee hallitusohjelman tavoitteita kuntien kustannusten karsimisesta sekä kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla.

Keskuskauppakamari:

LIIKENNEVERKON AVAAMINEN KILPAILULLE ANTAA MAHDOLLISUUKSIA ASIAKKAILLE JA YRITYKSILLE Keskuskauppakamari pitää hallituksen liikennelinjauksia oikeina.

Kevyempi sääntely ja markkinoille pääsyn helpottaminen mahdollistavat liikennetoimialan kasvun, uudet digitaaliset ratkaisut ja sitä kautta monipuolisemmat palvelut asiakkaille.

Liikenne- ja viestintäministeriön esittämät linjaukset markkinoita avaavasta liikennekaaresta ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan oikeansuuntaisia.

- Kevyempi sääntely ja markkinoille pääsyn helpottaminen ovat oikea tapa vastata meneillään olevaan teknologiseen murrokseen, sanoo Penttilä.

Liikennemarkkinan avaaminen on Penttilän mukaan suuri mahdollisuus samaan tapaan kuin telealan vapauttaminen oli 1990-luvulla. Suomeen ja Eurooppaan syntyi uusia toimintamalleja, kasvua ja menestyviä yrityksiä. Nyt tavoitteena tulee olla samanlaisen dynamiikan synnyttäminen liikennetoimialalle.

- Yksityiskohdissa on paljon työstettävää, mutta on tärkeää, että etenemme nopeasti ja pidämme kiinni tänään julkaistuista periaatteista, sanoo Penttilä.

Mikäli uudistus toteutetaan oikein, asiakas saa mahdollisuuden valita erilaisista vaihtoehdoista itselleen tai edustamalleen yritykselle parhaiten sopivan vaihtoehdon. Onnistuessaan siirtyminen liikennekaareen tarkoittaa Penttilän mukaan merkittävää kilpailukykyloikkaa.

Kymenlaakson Kauppakamari Golf 2016 Iitin Niskaportin kentällä to 11.8.2016.

Varaa päivä kalenteriisi! Tervetuloa!

Lisätietoja: jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi, 0440554877 jukka.ryynanen@iittigolf.com, 0505975038 Iitti Golf, Niskaportin Golfkeskus

www.iittigolf.com

Iitintie 684, 47400 Kausala 28 KAUPPAKAMARI

TILASTO TILASTO

Suomen sopeuduttava globaaliin kilpailuun SUOMALAISYRITYKSET OVAT KEVÄÄN TULOSJULKISTUSTEN PERUSTEELLA PÄRJÄNNEET HYVIN, VAIKKA TALOUSODOTUKSET NOTKAHTIVAT MAAILMALLA. SUOMELTA YHTEISKUNTANA KAIVATAAN SAMAA SOPEUTUMISKYKYÄ.

TEKSTI JA GRAAFIT EVA-RIITTA ANTIKAINEN

MAAILMANTALOUDEN TILA Maailmantalouden kasvu on hiipumassa, osoittaa tammikuussa tehty Ifo World Economic Survey -kysely. Ifo-indikaattori tippui 89,6:sta 87,8:aan, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 96,1.

120 110

ODOTUKSET SEURAAVAN 6 KK:N AJALTA

100 Euroalueen odotukset ovat aavistuksen laskeneet 122:sta 118,9:ään. ”Eurooppa on kuitenkin toipumassa taantumasta hitaasti mutta varmasti. Nopeinta kasvu on edelleen Saksassa ja Britanniassa”, kommentoi Keskuskauppakamarin johtaja, ICC:n maajohtaja Timo Vuori.

Aasiassa Kiinan talouskasvun epävarmuus heijastuu koko maanosaan.

Amerikassa USA:n kasvu on rauhoittunut, mutta Brasilia on vajonnut syvään taantumaan. Afrikassa kasvua hillitsee raaka-ainekysynnän hiipuminen.

Vuoren mukaan suomalaiset yritykset ovat sopeutuneet globaaliin kilpailuun, mutta Suomi yhteiskuntana ei. ”Jos Suomi ei houkuttele investoimaan ja luomaan työpaikkoija, ne siirtyvät väistämättä muualle”, sanoo Vuori.

^

90 ARVIO TALOUSTILANTEESTA

80 TALOUSILMAPIIRI

70 60

2014

2015 Ilmapiiri

Tilanne

2016

Odotukset

Ifo-indikaattori tippui vuoden 2016 ensimmäisen kvartaalin kyselyssä 89,6:sta 87,7:aan.

EUROALUEEN TALOUSILMAPIIRI 125 120 115 110

Suomessa Ifon kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1085 talousasiantuntijaa 120 maasta tammikuussa 2016.

105 100 95 90

2014

2015

2016

Euroalueen talousodotusten indikaattori on hieman laskenut 122:sta 118,9:ään.

29 KAUPPAKAMARI 2 KAUPPAKAMARI

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN KEVÄTKOKOUS 10.5.

KEVÄTKOKOUS KOKOSI JÄSENISTÖÄ KOTKAAN. MYYNTIJOHTAJA MIKA RAILOSALO ELISALTA LUENNOI DIGIN MAHDOLLISUUKSISTA.

1.

Illan puhujavieras Mika Railosalo ja Annika Vilkki, Elisa Oyj.

Vas. Johanna Hasu keskustelemassa Hoikun Päivi Vahterin kanssa. Oikealla Mikko Simola, Gasum.

Veijo Partanen, Neljäs Nikama ja Erkki Immonen, Tiliaudit.

Takarivissä istumassa vas. Juha Korhonen ja Matti Arola, Kymenlaakson Osuuspankki. Edessä Marko Sinkkonen, Oma Säästöpankki ja Mika Perttunen, Cursor.

KEVÄÄN KANSANEDUSTAJATAPAAMISET KOUVOLAN KAUPPAKAMARIOSASTO ON JÄRJESTÄNYT KAKSI KANSANEDUSTAJATAPAAMISTA KEVÄÄN AIKANA. TAPAAMISISSA ON KÄSITELTY VALTATIE 15 KOUVOLA-KOTKA PARANTAMISTA ELY:N TEKEMÄN SUUNNITELMAN MUKAAN.

Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) tapasi maaliskuussa kauppakamariosaston hallituksen jäsenet, kuvassa vas. Timo Nisula, Kouvolan Lakritsi ja Sakari Pasanen, Tykkimäen vapaa-ajankeskus. Samana iltana Kymin huvilassa järjestetyssä kevätkokouksessa Häkkänen piti esitelmän ajankohtaisista talousasioista.

Vas. Kyösti Jääskeläinen, KSS Energia ja Marja-Leena Joukainen, Tulosmarkat, evästivät kansanedustaja Markku Pakkasta (kesk.) valtatien pikaisesta kunnostustarpeesta.

HYVÄ UUTINEN

Lumonin tuotanto vetää hyvin tekijöitä tarvittaisiin lisää TEKSTI KIRSI JUURA, KUVA LUMON

Kouvolalainen parvekejulkisivu- ja terassituotteiden myyntiin, valmistukseen ja asennukseen keskittynyt Lumon laajentaa tuotantovalikoimaansa aurinkosuojaverhoihin ja rakentaa niiden tuotantoa varten Kempeleelle isomman ja nykyaikaisemman tehtaan aiemman tilalle. Tehtaan on tarkoitus olla käynnissä tammikuussa 2017.

Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat tällä hetkellä Kouvolassa ja Kanadassa.

Kouvolasta toimitetaan kaikki Euroopan markkinoiden tuotanto ja Moskovan tehtaan sulkeuduttua myös Venäjän tilaukset.

Yritys on muutenkin vahvassa kasvuvauhdissa. Huimaa 25-35 % vuosikasvua tekevä yritys on törmännyt kuitenkin erikoiseen ongelmaan. Töitä olisi, mutta te-

kijöitä ei tahdo löytyä. Seuraavan kolmen kuukauden aikana rekrytointitarve on 250 henkilöä, joista Suomeen tarvitaan vajaat 100 henkilöä. Huhtikuussa Kouvolassa rekrytoitiin 70 työntekijää.

- Meillä on vaikeus löytää henkilöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä sillä intensiteetillä, jota maailmalla tarvitaan.

Suomessa ollaan vähän liian mukavuudenhaluisia. On tosi iso haaste löytää sopivia ihmisiä, sanoo yhtiön markkinointijohtaja Antti Vänskä.

Lasi- ja alumiinirakenteisiin keskittynyt Lumon on markkinajohtaja Euroopan ja Pohjois-Amerikan parveke- ja terassimarkkinoilla. Tytäryhtiöitä on Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Espanjassa, Saksassa, Sveitsissä ja Kanadassa. Yhtiön liikevaihto on yli 100 milj. euroa. Konsernissa työs-

kentelee lähes 800 henkilöä. Liikevaihdosta viennin osuus ylittää tänä vuonna kotimaan osuuden muutamalla prosentilla.

Vänskä kertoo, että kansainvälistymisen menestysreseptit löytyvät tehokkaasta tuotannosta, asiakasymmärryksestä ja sen kautta tulevasta kyvystä reagoida nopeasti asiakastarpeisiin. Uusin huomioitava asia on ympäristövaikutusten merkitys, mikä on kasvanut etenkin Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tärkeäksi kilpailutekijäksi.

- Lasituksilla saatava 6-12 % säästö energiankulutuksessa on iso etu kansainvälisillä markkinoilla.

8.9.2016 Kino 123, Kouvola Kauppakeskus Veturi

TOP 10 THINGS, jotka muuttavat bisnestä Työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Uudet teknologiat ja energialähteet, turvallisuus, kierto- ja jakamistalous muuttavat bisnestä.

Huomisen kuluttajan arvomaailman perustana ovat yhteisöllisyys ja vastuullisuus.

Poimi välineet muutoksen ymmärtämiseen, työkaluja mahdollisuuksiin tarttumiseen ja inspiraatiota aikamme menestyjiltä.

Tapahtuma sinulle, joka olet päättänyt kääntää muutoksen menestykseksi!

JÄRJESTÄJÄ

SEURAA

#rytminmuutos Early Bird hinta jäsenille 31.7 asti 195€.

Normaalihinta 295€. Ei-jäsenhinta 395€. Hintoihin lisätään alv.

www.kymichamber.fi