Kymenlaakson kauppakamari 4_2022

MUKANA

tekivät syyskuussa yrityksille

jonka

laajasti. Tämän lehden

jaettuun Oppilaitosyhteistyö Kymenlaaksossa

yhteys-

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki vieraili Kotkassa.

FRIMAN

TEEMA VASTUULLISUUS

METSÄKESKUSTELU KAIPAA AITOA DIALOGIA MAIJA POHJAKALLIO, METSÄ GROUP

SODAN JALOISTA SUOMEN RAKENTAJIKSI NATALYA KONDRATYUK

YRITYSTEN ENERGIANSÄÄSTÖTEOT OVAT RATKAISEVASSA ROOLISSA MIKA LINTILÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.

HYÖDYNNÄ JÄSENETUJASI:

• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN

• MAKSUTON LAKINEUVONTA

• MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT

• VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON

• VAIKUTTAMINEN KYMENLAAKSON TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

Kysy lisää omasta Kauppakamaristasi, neuvomme mielellämme

KAUPPAKAMARI

05

Maksuton neuvontapalvelu jäsenyritysten käytössälaki-, verotus- ja työsuhdeasiantuntijat vastaavat kysymyksiin

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille. Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä:

• TYÖSUHDE-, PALKANLASKENTA- JA HENKILÖSTÖASIAT

• VEROTUS, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSASIAT, ULKOMAANKAUPPA

• KIRJANPITO JA TALOUSHALLINTO

KANSAINVÄLISET ASIAT

Neuvontapalvelu jäsenille 09

arkisin klo 8.00 – 16.00

Iloitaan vastuullisuusteoista

Hyvät kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit.

Pörssiyhtiöiden toimintakertomuksis sa puhutaan vastuullisuudesta, yritys ten mainostavat olevansa vastuulli sia toimijoita ja urheiluseurat kertovat vastuullisesta seuratoiminnasta. Mitä vastuullisuus oikein tarkoittaa ja miten se ilmenee meille asiakkaille tai yritys kumppaneille?

Hyvä lukija, olen äärimmäisen iloinen, että vastuullisuudesta puhutaan paljon ja kerrotaan, millaisia tekoja vastuulli set toimijat tekevät. Kuluttajat haluavat tehdä kauppaa vastuullisten toimijoiden kanssa ja yritykset edellyttävät kauppa kumppaneiltaan yhä korkeampaa vas tuullista toimintaa.

Haluan hiukan aukaista vastuullisuuden käsitettä OP:ssa. Vastuullisuus on yksi meidän perusarvoistamme yhdessä me nestymisen ja ihmisläheisyyden lisäksi. Vastuullisuusohjelmamme rakentuu kol men kantavan teeman varaan; ympä ristö ja ilmasto, ihmiset ja yhteisö sekä hyvä hallintotapa. 10-vuotisjuhlavuon na olemme nostaneet kuukausittain esille meille tärkeitä vastuullisia tekoja alueemme hyväksi. Toteutimme kym menen 10-vuotiaan unelmaa, tarjosim me 50 nuorelle kesätyöpaikat kymen laaksolaisissa yhdistyksissä, etsimme ja annoimme tukea 10 vastuulliseen tekoon, joissa teemana hyvä teko ym päristölle, toimme 10 vinkkiä vastuulli seempaan arkeen ja vahvistimme lasten ja nuorten taloustaitoja. Kymenlaakson kestävää menestystä olemme tukeneet tekemällä XAMK:lle merkittävän lahjoi tuksen uutta elintarviketekniikan insi nööritutkintoa varten ja Venäjän hyökkä yssodan seurauksena tuimme Suomeen

tulleita Ukrainalaisia SPR:n kautta.

Halusin kertoa näistä muutamista esi merkeistä, sillä hallintomme toivoi, että meidän pitää tuoda vielä paremmin ih misten tietoisuuteen, millaisia vastuulli suuteen liittyviä käytännön tekoja teem me maakunnassamme.

Kauppakamarissamme vastuullisuus on yksi arvoistamme. Olemme auttaneet yrityksiä kehittämään liiketoimintansa vastuullisuutta päästövähennyskoulu tusten kautta. Mielestäni Eurot Kymen laaksoon kuvastaa hyvin vastuullista toi mintaa. Lähituotteita ostamalla tuemme paikallisia yrittäjiä ja tuemme työllisyyt tä. Keskuskauppakamarimme kautta on tarjolla lisäksi erinomaista yritysjohdon vastuuvalmennusta ja ilmastositoumus -tietoiskuja sekä yritysten sosiaalinen vastuu -verkkokoulutuksia.

Kannustan kaikkia kauppakamarimme yrityksiä mukaan vastuullisuustalkoi siin. Teette upeita asioita vastuullisina toimijoina maakunnassamme, kerto kaa ja olkaa ylpeitä teoistanne. Me kaikki haluamme varmasti kuulla niistä vähän enemmän ja iloita yhdessä.

Haluan lämpimästi kiittää kauppakama rimme jäseniä mahdollisuudesta toimia kolmena vuonna hallituksen puheenjoh tajana. Nyt on kuitenkin aika siirtää vies tikapula uudelle puheenjohtajalle, jonka kauppakamarimme syyskokous valitsee joulukuun alussa.

Yhteistyöterveisin

JUHA KORHONEN

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

ILMOITUSTAULU

1200 merkin juttu. Tämä on otsikkon paikka.

Et laborro vidustibus enda dole cerum quisquam ad molupta conse nis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis vo luptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta volorer chitaqui saecta volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet dolo ressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio da volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe ligni mus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio doluptate.rum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis re henisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus sectust eatectistios molentio doluptate. eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse

Lyhyesti lukuina 13,5 %

Suomalaiskuluttajat vähensivät sähkön käyttöään syyskuussa jopa 13,5 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkönkulutus oli samalla tasolla kuin kesäkuussa, jolloin oli valoisaa ja lämmintä.

4,3 %

Pentti Sydänmaanlakka Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen

KIRJA-ARVOSTELU RUUSUJA JA RISUJA

Kiireiselle johtajalle kirjoitettu kirja kannustaa mietti mään ja pohtimaan, miten johtaa itseään. Sydänmaanlakka toteaa, että johtamisen lähtökohtana on oppia ensin johta maan itseään ja vasta tämän jälkeen muita. Huippujohtajan on oltava huippukunnossa pärjätäkseen vaativassa tehtä vässään. Kirjoittajalla on pitkä kokemus aihepiiristä, josta hän on tehnyt tuhansia valmennuksia.

Kirja ammentaa oppinsa valmennuksissa käydyistä coach ing-prosesseista, joissa itsensä johtaminen ja kokonaisval tainen hyvinvointi ovat olleet tärkeitä tavoitteita. Sydän maanlakka on koonnut kirjaan kokemuksiaan keskusteluista konkretisoidakseen ja kiteyttääkseen teeman käsittelyä. Kir jassa pohditaan mm. sosiaalista älykkyyttä, vuorovaikutus osaamista ja annetaan hyvin konkreettisia ajatuksia fyysisen hyvinvoinnin kasvattamiseen.

Et laborro vidustibus enda dolece rum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta voloeaquas venimus consedisi tet deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi quas venimus consedisi tet

Teollisuuden sähkönkäyttö väheni syys kuussa yli neljä prosenttia vuoden takaisesta.

69 %

Sähkön nettotuonti laski 69 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonnin väheneminen on ollut mahdollista siksi, että kotimainen säh kön kysyntä on vähentynyt ja samaan aikaan on saatu lisää kotimaista tuotantoa.

Lähde: Energiateollisuus

ETUNIMI SUKUNIMI TITTELI, TOIMIALA YRITYS OY

Kauppakamarin USA-katsaus

-Etunimi Sukunimi

Kirjan lopussa on työkirja ja mahdollisuus henkilökohtaisen kehityssuunnitelman viimeistelyyn. Työkirjassa on esitetty seitsemän konkreettista tapaa parantaa yksilön kokonais kuntoisuutta: ihmettele jatkuvasti, innostu usein, reflektoi, ota vastuu itsestäsi, ole tavoitteellinen, pistä tärkeät asiat etusijalle sekä uudistu ja kehitä itseäsi jatkuvasti.

Johtajan kokonaiskuntoisuus (2022) tarjoaa ideoita johtajan jatkuvan uudistumisen haasteeseen ja reflektointiin.

Ajankohtainen tietopaketti yrityksille Yhdysvalloista. Asiantuntijoiden kirjoituksissa käsitellään Yhdysvaltojen ja Suomen kauppasuhteita ja niiden kehittämismahdollisuuk sia. Kirjoituksissa pureudutaan myös EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteisin sekä Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan ja talo uteen.

Ucimusti dolorest quam in ento eruptat emporrum re henem ut molo cusdam aut labor re ma dis quam, in com nimo luptati.

www.kauppakamari.fi/julkaisut

UUSI JULKAISU

570 merkin juttu. Tämä on otsikon paikka.

Conlos iam. Em, quam que haciam

Talouskatsaus

Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi syyskuun kauppakamarikyselyssä, mutta romahduksesta ei voi puhua. Liikevaihdon ja työllisyyden kohtalaisen hyvään kehitykseen riittää edelleen luottoa useimmissa yrityksissä. Suhdanneodotuksia koskevat arviot ovat silti kyselyn kaikilla osa-alueilla vaisumpia verrattuna kolme kuukautta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn. Talouskatsaukseen on koottu tuoreimmat arviot talouden kehityksestä ja suhdannetilan teesta.

Jukka Appelqvist, pääekonomisti, Keskuskauppakamari

2x

Tuoretta tietoa

KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY

Talouden heikkenevästä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista, selviää kauppa kamarien tuoreesta kyselystä.

Kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 pro sentilla on pulaa tai paljon pulaa osaa vasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuu den rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastasi 1780 yritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.

Väylävisio 2050

Keskuskauppakamari, INFRA ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Tieyhdistys ovat teettäneet Väylävisio 2025–2050 selvityk sen. Selvitys sisältää tutkittua tietoa ja näkemyksiä siitä, mil laisiksi Suomen tärkeimmät liikenneväylät tulisi moderni soida. Päähuomio visiossa on elinkeinoelämän tarpeissa ja tavaraliikenteessä, mutta myös henkilöliikennettä käsitel lään tarvittavassa määrin.

Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

ILMOITUSKANAVA

Ehdotettu ilmoittajien suojelua koskeva sääntely velvoittaa yritykset ja julkisyh teisöt, joilla on vähintään 50 työntekijää, perustamaan työntekijöilleen sisäisen ilmoituskanavan epäiltyjen väärinkäytös ten ilmoittamiseen. Yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen lainsäädän nön vaatimuksiin viimeistään nyt, sillä siirtymäaika on suhteellisen lyhyt, suu rilla yrityksillä vain kolme kuukautta lain voimaantulosta.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Mikko Valtonen, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

parhaita

Me cursorilaiset palvelemme monipuolisesti yrityksen perustajia, yrittäjiä, liiketoiminnan kehittäjiä, yrityksiä, investoijia ja muita toimijoita – pyrimme saamaan koko alueen puhaltamaan yhteen hiileen! Tehtävämme on myös houkutella alueelle investointeja. Siinä onnistuminen ei ole kiinni tuurista, vaan kilpailemme investoinneista välillä rajustikin, myös kansainvälisesti.

Matkailun asiantuntijamme ovat rautainen joukko osaajia mm. ammattilaistyön, kokousmatkailun, kestävän matkailun, digi- ja sisältömarkkinoinnin, sisällöntuotannon, media- ja hanketyön sekä luonto- ja elokuvamatkailun aloilta. Tämän tiimin ääni kantaa houkuttaen seudulle matkailijoita läheltä ja kaukaa – onhan hyppysissämme aikamoinen timantti, Loviisa ja Kotkan-Haminan seutu!

CARITA FRIMAN

Hallintopäällikkö, CNGR Finland

KOULUTUS

Materiaalitalouden YO-merkonomi

MOTTO

Kohtele muita, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Ole huomaavainen.

Työn alla akkutehdas

CNGR FINLAND VALMISTELEE AKKUMATERIAALI

TEHDASTA HAMINAAN. YHTIÖN HALLINTOPÄÄL

LIKKÖ CARITA FRIMAN SAI URALLEEN ENSIM

MÄISESTÄ TYÖPAIKASTAAN LENTÄVÄN LÄHDÖN.

Ensimmäinen työpaikkani oli ”elinkautisena” Kymin lentokentällä 90-luvun alus sa kahtena kesänä. Tehtävänäni oli hinata purjelentokoneita ilmaan vintturilla, vinttaajan pestiä nimitettiin ”elinkautiseksi”. Työsuhde-etuna pienen rahallisen kor vauksen päälle tulivat ilmaiset lennot. Seuraava työpaikkani oli opiskelujen ohella Porvoon Optimiratkaisujen myyntisihteerinä, josta sain ensimmäisen todellisen työkokemukseni ja joka auttoi eteenpäin seuraaviin työpaikkoihin..

Ennen nykyistä työtäni työskentelin 14 vuotta Mussalon Nestesatamassa Oil tanking Finland Oy:ssä (nyk. Advario), ensin taloushallinnossa ja myöhemmin HR-päällikön tehtävissä. Näiden kahden roolin rinnalle mahtui paljon muitakin tehtäviä laidasta laitaan, jotka myös opettivat paljon ja valmistivat minua työurani seuraavaan vaiheeseen.

Merkittävin askel työurallani oli, kun siirryin taloushallinnosta HR-päällikön tehtäviin. Silloiset esimieheni tarjosivat minulle mahdollisuutta ottaa taloushallin non rinnalle myös henkilöstöhallinnon vastuut. Sain rauhassa miettiä ja tunnus tella, kumpi rooli vetää enemmän puoleensa. Henkilöstöhallinnon tehtäväkenttä laajeni pikkuhiljaa, talouden jäädessä lopulta pois kokonaan. Olenkin sanonut, että edellinen työpaikkani oli kuin ”HR:n korkeakoulu”, niin paljon sain sieltä ammen nettua oppia ja kokemusta. Olen myös ollut onnekas siinä, että olen saanut esi miehiltäni luottamusta ja vastuuta työssä kasvamiseen ja oppimiseen.

Töiden ohella tykkään ulkoilla, käydä teatterissa ystävien kanssa ja matkus taa. Olen myös äänikirjojen, varsinkin dekkareiden, suurkuluttaja. Joskus innos tun kaivamaan neulontavälineet esiin ja käynnistämään villasukkatuotannon. Nyt kun molemmat poikani ovat jo täysi-ikäisiä, jää paljon enemmän aikaa itselle, yksi suosikkimottoni onkin ”uni on parasta meditaatiota”.

Tällä hetkellä meillä on meneillään yrityksen hallinnollinen käynnistäminen, sekä ympäristölupahakemuksen jättäminen tulevaa Haminan akkumateriaaliteh dasta varten. Olen iloinnut uuteen alaan tutustumisesta ja laajasta tehtävänku vastani, tunnen olevani etuoikeutettu päästessäni mukaan rakentamaan uutta vihreää siirtymää. Minuun on tehnyt myös vaikutuksen yhteistyökumppaniemme tuki ja seudun yhteishenki, kaikki toivovat akkuteollisuuden menestystä Kymen laaksossa.

Kuva: Jukka Koskinen

Metsäkeskustelu kaipaa aitoa dialogia

METSÄNOMISTAJAT, METSÄTEOLLISUUS JA LUONTOVÄKI OVAT TAITTANEET VIIME AIKOINA PEISTÄ VASTUULLISESTA METSÄ TALOUDESTA, KESTÄVISTÄ HAKKUUMÄÄRISTÄ JA EU:N EN NALLISTAMISVAATIMUKSISTA. METSÄ GROUPIN ILMASTO- JA KIERTOTALOUSJOHTAJAN MAIJA POHJAKALLION MIELESTÄ VILKAS METSÄKESKUSTELU ON TERVETULLUTTA. PAREMPIIN TULOKSIIN KUITENKIN PÄÄSTÄISIIN KOKOONTUMALLA SAMAN PÖYDÄN ÄÄREEN JA KESKITTYMÄLLÄ AITOON KEHITYSDIALO GIIN, SILLÄ SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ MYÖS TULEVINA VUOSI KYMMENINÄ. Suomea on perinteisesti pidetty yhtenä vastuullisen metsäteollisuuden mallimaana, jossa panostetaan metsien talouskäytön kestävyyteen ja pidetään sa malla huolta myös alati tärkeämmistä luontoarvois ta. Metsäteollisuus on investoinut mittavasti uuteen tuotantoteknologiaan, mikä entisestään parantaa ympäristösuorituskykyä.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: METSÄ GROUP

ristiriitaisia. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvittaisiin tieteellistä systeemistä ajattelua”, tekniikan tohtori toteaa.

Moni onkin jäänyt ihmettelemään EU:n tuoreita met sä- ja ilmastolinjauksia, joissa kehujen ja kiitosten sijaan on jaettu enemmänkin moitteita täkäläisistä hakkuumääristä. Myös näkemys siitä, onko esimer kiksi nuoren metsän hoidosta saatava ja jalostukseen heikosti soveltuva pieniläpimittainen puu ylipäätään laskettavissa uusiutuvaksi energiaksi, poikkeaa Brys selin byrokratiakäytävillä omasta tulkinnastamme.

Sekava tilanne ja epämääräiset tulkinnat harmittavat myös Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakalliota.

”Metsään ja metsien käyttöön liittyvää säädöstöä tulee nyt todella monesta suunnasta, ja valitetta vasti siitä puuttuu holistinen kokonaisnäkemys. Nyt pykälien takana on esimerkiksi taksonomiaa, ennal listamista sekä Fit For 55-säädöksiä, jotka ovat osin

Hänen mielestään on silti hyvä, että EU piirtää myös metsiin liittyville arvoketjuille keskeisiä suuntaviivoja. Nyt regulaatio on kuitenkin monessa kohtaa jo liian yksityiskohtaisella tasolla, eikä se jätä riittävästi ti laa kansallisille tulkinnoille ja uusille innovaatioille.

”Eroja on myös määritelmissä, mikä on esimerkiksi primääristä tai sekundääristä biomassaa ja mikä lo pulta uusiutuvaa tai fossiilista energiaa. Muovikin on määritelty EU komissiossa eri tavalla kuin globaa leissa standardeissa”, Pohjakallio toteaa.

Metsäasioille oma pyöreä pöytä

Asia ei ole yhdentekevä ja riskinä on, että epäsel vien määritelmien myötä päätöksille haetaan fakto jen sijaan poliittisia perusteluja. Se puolestaan lisää kierroksia myös julkisessa keskustelussa – puolesta ja vastaan.

Pohjakallion mukaan viime aikojen vilkas mielipi teenvaihto kertoo siitä, että meillä on metsiin edel

leen varsin tiivis suhde. Keskinäisen väittelyn sijaan eri osapuolten kannattaisi kuitenkin istua yhteisen pöydän ääreen, sillä tavoite ja visio on kaikilla lopulta sama eli metsien hyvinvointi.

”Muutos on tässä kohtaa myös mahdollisuus. Erilais ten näkemysten, tutkimuksen ja rakentavan dialogin kautta on varmasti löydettävissä tasapainoinen rat kaisu”, tutkijataustan omaava Pohjakallio tähdentää.

Mallia voisi kuulemma ottaa ilmastopolitiikan pyöre ästä pöydästä tai muovitiekartan yhteistyöverkostos ta. Niissä eri toimialojen asiantuntijat ja valtionhal linnon, alueiden sekä ympäristöjärjestöjen edustajat istuvat säännöllisin väliajoin yhteen pohtimaan ajan kohtaisia asioita.

”Kun meillä on yhteinen näkemys, sitä on helpompi viedä myös EU:n suuntaan. Luontaisiin puulajeihin perustuva pohjoinen metsätalous on maankäyttö muotona varsin ainutlaatuinen ja vastuullinen tapa hankkia raaka-aineita – ja pitää metsistä laajemmin myös hyvää huolta”, Pohjakallio painottaa.

VASTUULLISUUS

Yksi perusongelmista onkin juuri se, ettei EU:ssa ole riittävästi kirkastunut täkäläisen metsäteolli suuden, sen yhteistyöverkostojen sekä tuotanto- ja arvoketjujen koko vastuullisuuskuva. Samalla sää döskeskustelu kiertyy liiaksi vain puunkäyttöön ja ilmastokysymyksiin, kun sitä pitäisi laajentaa koko naisvaltaisemmin hiilenkiertoon ja erilaisiin puu- ja biopohjaisiin tuotteisiin, joilla korvataan esimerkiksi muovin kaltaisia fossiilisia aineita.

”KÄYTÄNNÖSSÄ JOKAISESTA KAADETUSTA PUUSTA HYÖDYNNETÄÄN KAIKKI MAHDOLLISET

OSAT JOKO UUSIEN TUOTTEIDEN RAAKAAINEENA TAI ENERGIANA”

”Käytännössä jokaisesta kaadetusta puusta hyödyn netään kaikki mahdolliset osat joko uusien tuotteiden raaka-aineena tai energiana. Myös tuotannon sivu virrat hyödynnetään tarkasti ja viimeistenkin osalta tehdään jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä potenti aalisten kumppanien kanssa”, hän muistuttaa.

Vastuullisuus on metsäteollisuuden myyntivaltti

Oman energia- ja materiaalitehokkuuden jatkuva parantami nen onkin ollut yksi suomalaisen metsäteollisuuden keskei sistä kilpailuvalteista, joka kantaa nyt hedelmää myös alati kiristyvien vastuullisuusvaateiden kautta. Toisena tärkeänä tekijänä on metsien korkea sertifiointiaste ja puuraaka-ai neen jäljitettävyys.

”Kolmas valtti ovat teolliset symbioosit, joiden myötä meil lä on muun muassa integroituja sellu- ja kartonkitehtaita. Valitettavasti meiltä puuttuu edelleen lainsäädännölliset mittarit, jotka kannustaisivat luomaan näitä kiertotalouden mukaisia teollisia symbiooseja lisää. Usein kiertotaloutta mitataan vain yksittäisen ainevirran kierrätysasteella tai käytetyn kierrätysraaka-aineen osuudella.”

Myös metsien biodiversiteettiin kiinnitetään Pohjakallion mukaan koko ajan enemmän huomiota. Metsä Groupin puunhankinnassa se näkyy mm. siinä, että metsiin jätetään lahopuita sekä pihlajaa, tuomea ja raitaa – lajeja, jotka ta kavuosina miellettiin liki arvottomiksi.

Tuoreen linjauksensa mukaisesti Metsä Group jättää monimuotoisuudelle arvokkaat kotimaiset lehtipuut metsiin eikä osta niitä energiahakkeeksi. Suomessa yhtiö ostaa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua sekä alle 40-senttistä haapaa.

Lehtometsille Metsä Group suositellaan luonnon hoitoa tai vapaaehtoista suojelua.

Metsä Groupissa kestävä kehitys on jo osa jokaisen työtekijän henkilökohtaisia vuositavoitteita. Yhtiön pidemmän aikavälin vastuullistavoitteissa vuosi 2030 on rajapyykki, jolloin mm. sen tuotteiden ja tehtai den pitäisi olla fossiilittomia, tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti käytössä ja metsiin jätettävän la hopuun määrä kasvanut entisestään

”Vastuullisuus ja kiertotalous ovat metsäteollisuudes sa kestävän liiketoiminnan olennaisia osia. Poikkeus oloista viisastuneena vastuullisuusketjuun kannattaa lisätä entistä tärkeämpinä osina myös materiaali- ja energiaomavaraisuus sekä huoltovarmuus. Näissäkin kysymyksissä metsäteollisuuden rooli on keskeinen ”, Pohjakallio lisää.

Maija Pohjakallio

Ikä: 54 vuotta Kotipaikka: Espoo

Työ: Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalous johtaja. Työskennellyt aiemmin mm. Sulapacin vastuullisuusjohtajana. VTT:llä, Kemianteolli suus ry:ssä ja Aalto-yliopistolla.

Koulutus: Tekniikan tohtori, väitös fysikaalisen kemian alalta 1996 (Teknillinen korkeakoulu, nyk. Aalto-yliopisto)

Perhe: aviomies ja kaksi aikuista tytärtä

Harrastukset: Kirjapiiri, kuntoilu ja kilpacheer leadingin seuraaminen

Sodan jaloista Suomen rakentajiksi

UKRAINAN SOTA SAI LIIKKEELLE MAAHANMUUTTAJAVIRRAN, JOSTA SUOMI KIN ON SAANUT OSANSA. NATALYA KONDRATYUK JA STANISLAVA BELANDI NA TULIVAT SUOMEEN VIIME KEVÄÄNÄ – JA NÄILLÄ NÄKYMIN JÄÄDÄKSEEN. TYÖPAIKAT LÖYTYIVÄT STARTUP REFUGEESIN AVULLA.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: MEERI UTTI

Kuvassa Natalya Kondratyuk

Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin henkilöstön käy tössä olevassa kahvilassa riittää päivän mittaan vilskettä. Vaikka kahvin ja erilaisten välipalojen menekki on ajoittain kova, Torilta ei tarvitse poistua tyhjin käsin.

Siitä pitää huolen catering-assistentti Natalya Kondra tyuk, yksi Venäjän hyökkäyssotaa Suomeen paenneista ukrainalaisista. Vielä kuluvan vuoden alussa hän pyöritti omaa pientä konditoriaansa Kiovassa. Sieltä tie vei ve näläispommituksia pakoon Helsinkiin pitkäaikaisen ys tävän luo.

Päätös oli kova, sillä pariskunnan jo aikuisikään varttuneet lapset jäivät Kiovaan.

”Poikani on maanmittausinsinööri, ja tytär valmistuu pian arkkitehdiksi. He halusivat jäädä rakentamaan omaa ko timaataan, kun sota aikanaan loppuu”, Natalya toteaa.

Tärkeä työpaikkatärppi maahanmuuttajien tukiverkostolta

Heti Suomeen tultuaan Natalya suoritti hygieniapassin ja suunnisti pian sen jälkeen rekrytointitapahtumaan. Hän pestautui siivoustöihin, mutta huomasi pian sen käyvän liian rankaksi.

Sitten tuli työpaikkavinkki pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä auttavalta Startup Refugeesilta, jonka verkostoon kuuluu yli 1 500 yritystä, yhteisöä, julkisen sektorin toimijaa, op pilaitosta ja yksilöä. Kyseinen organisaatio on kuluneiden seitsemän vuoden aikana välittänyt yli 1 400 työpaikkaa, tarjonnut yli 9 000 erilaista kouluttautumis- ja verkostoi tumismahdollisuutta sekä tukenut yli 550 tiimiä alkuun yrittäjyydessä.

”Onneksi sieltä tuli tietoa tästä catering-assistentin pai kasta. Tulin haastatteluun ja sain paikan. Tämä on ollut juuri sellaista työtä, jota halusinkin. Toimettomana en ole koskaan osannut olla”, hän nauraa.

Kielimuuri teettää töitä

Pariskunnan ajatuksissa on jäädä Suomeen pysyvästi, sillä maa tuntuu turvalliselta ja suomalaiset ovat mutkattomia, luotettavia ja ystävällisiä. Myös puhdas luonto ja vesistöt ovat yksi ihastuksen aihe.

”Minulla on nyt työ, josta pidän todella paljon. Kielimuu ri teettää töitä, mutta onneksi apuna ovat eleet ja goo gle-kääntäjä. Osaan vähän englantia, ja muutama sana suomea on jo hallussa. Lisää opitaan joka päivä. Mies on tällä hetkellä maahanmuuttajille tarkoitetulla suomen kielen kurssilla, ja iltaisin opiskelemme suomea yhdessä.”

Moni maahanmuuttaja on kokenut suomalaisen viran omaisbyrokratian hitaaksi ja kankeaksi. Natalya on kui tenkin toista mieltä.

”Meidän kohdallamme asiat ovat menneet varsin sujuvasti. Vaikka vastaanottokeskuksessa meidän ja työntekijöiden välillä oli kielimuuri, saimme kuitenkin hyödyllistä tietoa siellä jo vähän asuneilta. Teollisuuskadulla oleva Ukrai na-apukeskus auttaa meitä, ja etenkin Startup Refugees on ollut isona apuna. Ilman heidän vihjettään ja kannus tustaan en olisi nyt täällä. Suurin kiitos kuuluu tietysti minut palkanneille.”

Suomi kiinnosti kaupunkiarkkitehtia

Kun venäläiset hyökkäsivät helmikuussa Ukrainaan, päätti Kiovassa asunut Stanislava Balandina lähteä saman tien sotaa pakoon yhdessä alle kouluikäisen tyttärensä kanssa. Matka Suomeen taittui autolla halki Euroopan ja kohdemaa valikoitui täällä asuneen serkun suosituksesta, mutta myös ammatillisista syistä.

Yhdyskuntasuunnitteluun erikoistuneen arkkitehdin ko tiutumista on helpottanut koulutusta vastaava työpaik ka arkkitehtitoimistossa sekä lapselle saatu hoitopaikka päiväkodista.

Kuvassa Stanislava Belandina

”Itse asiassa kaikki on mennyt paremmin kuin ennakkoon ajattelin. Samalla on alkanut harmittaa se, että emme teh neet mieheni kanssa muuttopäätöstä jo aiemmin.”

Kondratyukin tavoin Stanislava oli päättänyt työllistyä mah dollisimman nopeasti. Hän teki heti keväällä lukuisia työha kemuksia, kunnes sai Startup Refugeesin yhteyshenkilöltä listan ukrainalaispakolaisia palkkaavista täkäläisistä arkki tehtitoimistoista.

Hakemusrumba jatkui ja AW2-arkkitehtien kohdalla tärppäsi. Toukokuussa tuli kutsu työhaastatteluun ja kesäkuun alussa allekirjoitettiin työsopimus.

HENKILÖJUTTU

Tarvittavat luvat saatiin kuitenkin kuntoon vasta paria kuu kautta myöhemmin ja Helsingissä asuva Stanislava pääsi aloittamaan työt elokuussa. Täkäläinen viranomaisbyrokratia onkin seikka, joka Suomeen saapuvan kannattaa Balandinan mukaan pitää mielessä.

”Tämä prosessi kaipaisi kyllä sujuvoittamista. Monet asiat hoituvat sähköisesti, mutta byrokratiaa on silti aika tavalla. Etenkin se, että tilapaisen suojelun piirissä olevat eivät saa

pankkitunnuksia, aiheuttaa monia käytännön ongelmia.”

Työ kotouttaa kotimaahan

Castren & Snellman ja AINS Groupiin kuuluva AW2-arkkitehdit ovat esimerkkejä suomalaisyrityksistä, jotka ovat päättäneet kantaa oman osuutensa sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamisessa.

”Ukrainan sota ei ole ohi ja työpaikan tarjoaminen on var masti yksi parhaista keinoista auttaa kokonaisvaltaisesti. Mahdollisuus oman ammatin harjoittamiseen muutenkin epävarmassa tilanteessa tuo varmasti turvaa”, toteaa johtava arkkitehti Liisa Tuohimaa AW2-arkkitehdeiltä.

Castrén & Snellman on tukenut Ukrainaa sodan alusta läh tien mm. lahjoitusvaroin ja ukrainalaisten auttaminen on yritykselle tärkeä tavoite.

”Olemme iloisia, että voimme auttaa myös tarjoamalla työtä. Samalla saimme huipputekijän ja hommat hoituvat”, vas tuullisuusjohtaja Anna Kuusniemi-Laine kertoo.

Startup Refugees

Startup Refugees tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittä jyydessä. Verkosto uskoo työn ja oman toimeentulon olevan parhaita keinoja kotoutua yhteiskuntaan. Startup Refugees on vuodesta 2015 alkaen välittänyt yli 1 400 työpaikkaa, tarjonnut yli 10 000 erilaista kouluttautu mismahdollisuutta sekä tukenut yli 600 aloittelevaa yrittäjää.

Startup Refugees kartoittaa vasta maahan muuttanei den osaamisen, ammatilliset tavoitteet sekä tuen tar peen. Osaamisprofiilit kerätään Match Made in Startup Refugees -sovellukseen, jonka avulla voidaan yhdistää eri alojen ammattilaiset sopivien yritysten ja työtehtä vien kanssa.

Yli 7000 osaamisprofiilin joukossa on runsaasti eri alo jen ammattilaisia: kokkeja, hitsaajia, IT-alan työnteki

jöitä, siivoajia, rakennusalan ammattilaisia jne. Startup Refugees toimii työnantajan suuntaan kuin monikieli nen henkilöstöpalvelu, joka etsii sopivat työntekijät, esi haastattelee heidät ja toimii tukena rekrytoinnin eri vai heessa. Jokainen Startup Refugeesin kautta työllistynyt suorittaa myös suomalaiseen työelämään perehdyttä vän Working Life in Finland -koulutuksen.

Startup Refugees tarjoaa osallistumismahdollisuuk sia myös muille, kuin työvoimaa palkkaaville yrityksil le. Toiminnassa on mukana laajasti eri alojen yrityksiä, yhteisöjä, julkisen sektorin tahoja ja yksityishenkilöitä. Verkostossa toimijoita yhdistää halu tehdä jotain konk reettista turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahan muuttajien työllistämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Monien mahdollisuuksien satama

HaminaKotka on kansainvälisen kaupan ja teollisuuden merikuljetuksia monipuolisesti palveleva satama. Suomen suurin yleissatama on tärkeä liikenteen solmukohta Euroopassa ja Itämeren alueella. Tervetuloa HaminaKotkan satamaan!

Yritysten energiansäästöteot ovat ratkaisevassa roolissa

Haastavan energiatilanteen vaikutukset tuntuvat laajasti koko Euroopassa. Venä jän hyökkäys Ukrainaan ja Putinin hinnat heijastuvat voimakkaasti suomalaisyri tysten toimintaan kotitalouksien ja julki sen sektorin lisäksi.

Vaikea tilanne vaatii yhteisiä ratkaisu ja. Vastuullinen ja nopein keinomme energiakriisin hillitsemiseen on energi ansäästö. Se on jokaisen yrityksen ulot tuvilla ja sillä saavutettavat hyödyt ovat kiistattomat.

Investoinnit uuteen energiateknologiaan ovat myös olennaisia. Ne auttavat vai keassa energiatilanteessa, mutta ennen kaikkea ne vahvistavat energiaomava raisuutta ja teknologista muutosta, jota myös vihreäksi siirtymäksi kutsutaan. Yritysten rooli myös tässä positiivisessa murroksessa on ratkaiseva.

VINKKEJÄ:

Astetta kannattavampi pk-teollisuus:

MIKA LINTILÄ ELINKEINOMINISTERI

Energiansäästötoimet ja investoinnit energiatehokkuuteen lisäävät yritysten kustannustehokkuutta, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Joka tapauksessa hyödyt palvelevat koko yhteiskuntaa tu levan talven aikana. Energiankulutuksen vähentäminen hillitsee energian hintojen nousua, turvaa energian riittävyyttä ja yl läpitää sähköjärjestelmien vakautta.

Ilokseni olen saanut jo huomata, että yritykset ovat toimineet aktiivises ti energiansäätämisessä. Iso kiitos siitä. Energiateollisuuden mukaan säästöä on tapahtunut noin 10 prosenttia viime vuoden tilanteeseen verrattuna. Astet ta alemmas -energiansäästökampan ja on osoittanut vaikutuksensa. Lähes 700 yritystä ja työyhteisöä on virallisesti mukana. Uusista energiansäästöideoista saakin kuulla päivittäin.

Tehtaissa kannattaa tehdä kaikki käyttö tekniset toimet energian säästämisek si. Säätöjen ja asetusten muuttaminen energiatehokkaimmiksi ei edellytä in vestointeja, mutta vaatii osaamista. Ota avuksi energia-ammattilainen.

Astetta energiatehokkaampi palvelu kiinteistö:

Isojen kiinteistöjen energiankulutusta on mahdollista vähentää oikeilla säädöillä ja asetuksilla. Avainasemassa ovat tar peenmukainen ja oikein säädetty lämmi tys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista kiinteistön käyttäjiä energiansäästöön.

vastuullisuusteko 20x

SUSANNE VESALA, HR- JA VIESTINTÄJOHTAJA, OP KYMENLAAKSO

Rakennamme yhdessä kestävää huomista. Lah joitimme tänä vuonna 50 kesätyöpaikkaa kymen laaksolaisille yhdistyksille ja yhteisöille.

Mitä vastuullisuus on ja miksi se kannattaa?

MARJO JOKIPII, TOIMITUSJOHTAJA, SOTEK SÄÄTIÖ

Tarjoamme henkilökunnallemme mahdollisuu den työajalla tapahtuvaan liikuntaan yhden tun nin viikossa ja 11 kuukautena vuodessa. Yhdellä henkilöllä on siis mahdollisuus liikkua vuoden aikana 48 tuntia työajalla. Toimihenkilöidemme määrään suhteutettuna tämä tarkoittaa vuosita solla huikeaa 4320 tuntia liikuntamahdollisuuk sia.

TÄMÄN LEHDEN VASTUULLISUUS -TEEMASIVUILLE POIMIMME KYMEN LAAKSON ERI YRITYSTEN JA ORGANI SAATIOIDEN VASTUULLISUUSTEKOJA. TILA MAHDOLLISTI VAIN MUUTAMIEN TOIMENPITEIDEN ESILLE NOSTON, MUTTA NÄIDEN LISÄKSI YRITYKSET JA ORGANISAATIOT TEKEVÄT LAAJASTI JA MONIPUOLISESTI ERILAISIA VASTUUL LISUUSTOIMENPITEITÄ NIIHIN VOIT TUTUSTUA YRITYSTEN OMILLA NETTI SIVUILLA.

JUKKA TANI, TOIMITUSJOHTAJA SULZER PUMPS FINLAND OY

Ympäröivä yhteiskunta on meille tärkeä. Sulzeri laisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyö hön yhden työpäivän verran vuodessa.

TEKSTI ANNE VANHALA, VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

Vastuullisuudesta on puhuttu suurella tunteen palolla ja paa toksella viimeiset vuodet. Jopa niin, että vastuullisuuden sisältö on meinannut välillä keskustelusta unohtua.

Mistä me puhumme, kun puhumme vastuullisuudesta?

Vastuullisuudella tarkoitetaan yritystoiminnan vaikutuksia ihmi siin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaikutukset voivat olla nega tiivisia tai positiivisia, joista ensiksi mainittuja tulisi minimoida ja jälkimmäisiä vahvistaa.

Toinen keskustelusta usein unohtuva näkökulma on vastuulli suuden hyödyt yritykselle.

Miksi vastuullisuus kannattaa?

Tämä on tärkeä kysymys jo vastuullisuustyöhön sitoutumisen kannalta, mutta myös johdon vastuun näkökulmasta.

Useimmat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että vastuulli suudella on mahdollista saavuttaa selkeitä taloudellisia hyötyjä kuten esimerkiksi kustannussäästöjä energiansäästön tai paran netun työturvallisuuden myötä.

Tutkimuksissa on arvioitu, että jokainen työterveyteen ja turvalli suuteen panostettu euro tuottaa 2,20 euroa.

Vastuullinen toiminta ja taloudellinen kannattavuus näyttävät muutoinkin kulkevan käsikädessä.

Tuoreen kansainvälisen metatutkimuksen (NYU Stern) mukaan valtaosa tutkimuksista näyttää vastuullisuuden tuottavan parem paa (58%) tai vähintäänkin neutraalia (13%) taloudellista tulosta.

Lisääntyvä vastuullisuussääntely muun muassa ohjaa rahoitusta jatkossa vahvemmin vastuulliseen toimintaan ja hankkeisiin.

Kannattaa siis ennakkoluulottomasti ja etukenossa lähteä edis tämään vastuullisuutta omassa liiketoiminnassa, kun tulevaisuu dessa lainsäädäntökin siihen velvoittaa.

Yrityksen vastuullisuusteot voivat liittyä ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen, sosiaaliseen vastuuseen, yhteiskunnalliseen vas tuunkantoon, ihmisoikeustekoihin – kirjo on laaja.

KYMENLAAKSOLAISET YRITYKSET VASTUULLISUUDEN SUUNNANNÄYTTÄJIKSI

JYRI KYLMÄLÄ, TEHTAANJOHTAJA, UPM KYMI

Siirryimme tehtaalla tuotetun hapen käyttöön, mikä vähentää kuljetuksesta aiheutuvia fossiili sia päästöjä.

MONICA KUUSINEN, KAUPPAKESKUSJOHTAJA, KAUPPAKESKUS VETURI

Veturin toiminta perustuu energiatehokkuuteen ja ympäristövastuun kantamiseen, josta on yhtenä esimerkkinä Breeam -kiinteistön ympäristöluo kitusjärjestelmän sertifiointi. Arvosana excellent myönnettiin muun muassa geo- ja aurinkoenergi an, paikallisen vihreän vesisähkön sekä ledvalais tuksen hyödyntämisen ja sataprosenttisen jättei den hyötykäyttöasteen johdosta.

ERKKO SAARINEN, VASTUULLISUUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

Steveco Oy on aloittanut uusiutuvan polttoöljyn testaamisen valituissa työkoneissa tavoittee naan löytää vaihtoehtoinen polttoaine nykyisin käytössä olevalle moottoripolttoöljylle. Kysei nen pilotti tuo jatkumoa palvelutehokkuus- ja päästövähennystavoitteet täyttävien ratkaisui den kartoituksessa kohti vähäpäästöisempää logistiikkaketjua

VELI-MATTI KALPA, LAATU- JA KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ, AUTOSALPA

Lahden toimipisteen valaistuksen ledittäminen koko kiinteistöön (automyynti-, korjaamo-, toi misto- sekä asiakastilat). Energian säästö noin 50 000 kWh vuodessa. Työsuhdeautojen käyttäjille asennetaan kotilatauslaitteita, juuri on kolme la tauslaitetta tilattu koekäyttöön. Tämä järjestelmä tulee vähentämään työsuhdeautojen fossiilisen polttoaineen kulutusta arviolta 50 prosenttia. La tausinfraa lisätään seitsemään toimipisteeseen, nyt jo käytössä yhteensä noin 100 kpl AC-lataus laitteita. Toimipisteisiin lisätään aurinkosähköä. Kotkan korjaamolle on lisätty kaukolämmön pe rään neljä uutta vesikiertoista lämpöpuhallinta, minkä ansiosta on voitu poistaa kolme vanhaa, isoa sähkölämmitintä.

Kymenlaakson tavoite on olla hiilineutraali maakunta

Parvekelasien valmistuksessa syntyvät pääs töt on kompensoitu tietyissä olosuhteissa noin 3,3 vuodessa lasituksen tuoman energiasäästön kautta. Yksittäisen lasitetun parvekkeen energi ansäästö on vuodessa kaikkein varovaisimpien kin laskelmien mukaan 200 kilowattituntia.

Suomessa parvekkeista on lasitettu noin 75 prosenttia ja kun lasketaan yhteen nämä noin 600 000 lasitettua parveketta, energiansäästök si saadaan jo 120 gigawattituntia. Se vastaa 6-12 tuulivoimalan vuosituotantoa

Yhteiskunnallista vastuuta on, että Lumon toimii tuloksellisesti ja tuotto käytetään yrityksen, tuo tantolaitosten ja tuotteiden kehittämiseen, millä vaikutetaan laajasti yhteiskuntaan. Lisäksi tarjo amme harjoittelupaikkoja ja kesätöitä nuorille ja opiskelijoille.

- Kymenlaakson tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta. Tavoit teen toteutumiseksi olemme laatineet tiekartan, joka sisältää tiedot maakunnan kasvihuonekaasujen päästölähteistä ja tärkeim mät toimenpiteet sektoreittain, kertoo maakuntajohtaja Jaakko Mikkola Kymenlaakson liitosta.

- Toiminnassamme edistämme ilmasto- ja ympäristötavoitteita maakuntaohjelman ja -kaavoituksen, rahoituksen sekä liikenne- ja merialuesuunnittelun keinoin. Työpaikkamme on syrjinnästä vapaa alue, jolla osoitamme suhtautuvamme syrjintään ja yhdenvertai suuteen vakavasti, Mikkola kertoo.

Hiilineutraalitiekartta 2040

Tiekartassa esitetään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehi tys sekä tärkeimmät toimet, joilla tavoite saavutetaan. Pääpaino on päästövähennyksissä.

Merkittävimmät päästövähennystoimet ja -potentiaalit kohdistuvat liikenteeseen, teollisuuteen sekä energiantuotantoon. Lisäksi on tärkeää lisätä maaperän ja metsien hiilinieluja.

Tavoitteen saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutus vaatii myös aktiivista tutkimustiedon seurantaa ja käytäntöön soveltamista. Hiilineutraalius-tavoite on kirjattu maakuntaohjelmaan, ja Kymen laakso on myös sitoutunut Hinku-maakunnan tavoitteisiin.

Päästöt

Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet noin 40 prosenttia vuosina 1990-2017.

Suurimmat päästövähennykset on saavutettu teollisuudessa sekä energiantuotannossa. Kaikkien muidenkin sektoreiden päästöt ovat vähentyneet; jopa liikenteen päästöt ovat laskeneet hieman, vaikka liikennesuorite on kasvanut.

JOUNI HILLIAHO, TUOTANTOJOHTAJA, LUMON

JAAKKO MIKKOLA, MAAKUNTAJOHTAJA, KYMENLAAKSON LIITTO

Kiertotaloushanke

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tekstiilihankkeissa kehi tetään kestäviä toimintamalleja tehokkaampaan tekstiilikiertotalo uteen yhteistyössä yritysten ja kuluttajien kanssa. Tekstiilikiertota louteen sisältyy vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan edistää kiertotalousliiketoimintaa ja luonnonvarojen kestävämpää käyttöä, kertoo projektipäällikkö Kati Jordan Xam kista.

Kymenlaakso laati Suomen ensimmäisenä maakuntana sopeutumissuunnitelman

Ilmastokestävä Kymenlaakso -suunnitelma on Suomen ensim mäinen maakunnallinen suunnitelma ilmastonmuutokseen so peutumiseksi.

Suunnitelman tavoitteena on tunnistaa Kymenlaakson toimijoiden ja toimintaympäristön kannalta ilmastonmuutoksen keskeisimpiä vaikutuksia sekä niihin liittyviä riskejä ja haavoittuvuuksia. Näiden lisäksi sopeutumissuunnitelmassa on tunnistettu keskei siä toimia, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja riskeihin voi daan sekä sopeutua että varautua.

Kymenlaakson sopeutumissuunnitelma koostuu kahdesta eri osiosta, joista ensimmäinen tarkastelee ilmastoriskien ja haavoit tuvuuksien muodostumista sekä ilmastonmuutoksen kehitystä kahdessa eri skenaarioissa. Jälkimmäinen osio esittelee tunnis tettuja sopeutumistoimia yhdeksän eri sektorin näkökulmasta.

TAVOITTEENA

ILMASTOKESTÄVÄ MAAKUNTA

Nettopäästöt

Nettopäästöt

Jätehuolto

Päästökaup

Hiilinielut LULUCF sektori Hiilinielut merialueet

BIRTHE SUNI, PRODUCTION MANAGER, KRISTINA

Ohjeistamme yhteistyökumppaneitamme vastuullisuuskriteereistämme. Kerromme lä pinäkyvästi liiketoimintamme aiheuttamas ta hiilijalanjäljestä ja kompensoimme 100% jokaisen myymämme palvelun.

Hiilinielut LULUCF

Nettopäästöt

Kymenlaakson

Hiilinielut

JUSSI GRÖNROOS, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

STORA ENSO, ANJALANKOSKEN TEHTAAT

Stora Enso investoi Inkeroisten kartonkitehtaalla 3,5 miljoonaa euroa kartonkikoneen päällystys osan kuivaimiin. Kuivainten energialähde vaihtui investoinnin myötä maakaasusta sähköön, mikä vähensi koko kartonkitehtaan hiilidioksipäästö jä noin 20%. Hanke oli osa Inkeroisten tehtaiden CO2-tiekarttaa, jonka tarkoituksena on pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.

SIRPA SKIPPARI, TIEDOTTAJA KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Kokoamme Kymenlaakson ympäristökasva tusstrategiaa laajassa yhteistyössä alueen toi mijoiden kanssa. Haluamme vahvasti vaikuttaa alueemme kestävään hyvinvointiin.

ANU JOKINEN, YKSIKÖNJOHTAJA, MEHILÄINEN

Meillä Mehiläisessä yhdenvertaisuus ja tasa-ar vo ovat jokapäiväisen arkemme lähtökohta. Kuluneen vuoden aikana yhdenvertaisuus- ja ta sa-arvotyötä on meillä edelleen edistetty osana toiminnan kehittämistä muun muassa johtamis valmennuksissamme.

HANNA MÄKELÄ, JOHTAJA/LAATU JA

VASTUULLISUUS, HAMINAN ENERGIA

Yksi sosiaalisen vastuun periaatteistamme on tuottaa hyvinvointia haminalaisille. Perustimme Haminan keskustaan väliaikaisen palvelupisteen, jonne alueen asukkaiden on helppo tulla kes kustelemaan ja saamaan apua muuttuvassa ja haastavassa energiatilanteessa.

TIINA LUHTANIEMI, TEATTERINJOHTAJA, KOUVOLAN TEATTERI

Kouvolan Teatteri kantaa vastuutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista maksuttoman nuortente atterin, säännöllisen kummiluokkatoiminnan sekä erityislapsille järjestettyjen näytösten kautta.

Ehdota Kymenlaakson parasta ympäristötekoa

Kymenlaakson paras ympäristöteko -tunnustuksella Kymenlaakson liitto haluaa nostaa esille kymenlaak solaisten ympäristön eteen tekemää työtä.

Kymenlaakson paras ympäristöteko -tunnustus jae taan nyt kolmatta kertaa. Viime vuonna tunnustuksen sai Hauhian kosken kunnostus, jossa joki palautettiin vanhaan uomaansa. Tämä tuo Vaalimaanjokeen nouseville kaloille uusia elinympäristöjä ja suojaa historiallista myllyä tulva- ja jäätuhoilta. Kunniamaininnat annettiin Pyhtään vesiensuojeluyhdistykselle Veistämönlahden kunnostuksesta sekä Kotkan lyseon ympäristölinjalle, jossa ympäristöasiat ja kestävä kehitys on tuotu osaksi lyseon arkea.

Vuonna 2020 parhaaksi ympäristöteoksi valittiin Kymenlaakson junapi lotti, joka paransi merkittävästi Kotka-Kouvola-välin junavuorojen käyt töä työmatkailussa. Kunniamaininnat myönnettiin Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksen sekä Kotkan kaupungin Otsonkallion päiväkodin ja Otsolan koulun esiopetuksen pitkäjänteiselle ympäristökasvatustyölle. Ympäristön eteen tehtävät teot voivat olla siis monenlaisia.

Osallistu kilpailuun 2.12. mennessä: www.kymenlaaksonliitto.fi/ ajankohtaista

Kauppakamarin vastuullisuustoimet

Kymenlaakson kauppakamarin oman hiilijalanjäljen laskenta on parhaillaan käynnissä suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afryssa. Sen perusteella laaditaan keväällä 2023 toimenpidesuunnitelman päästöjen vähentämiseksi ja muiksi vastuullisuustoimenpiteiksi. Hiilijalanjäljen laskennassa keskeisiä päästölähteitä ovat olleet hen kilökunnan päivittäisten työ- ja liikematkojen sekä toimistojen ener giankulutuksen aiheuttamat päästöt.

Vastuullisuussuunnitelman toteuttamiseksi tullaan näiden ohel la jatkossa laskemaan kauppakamarin järjestämien seminaarien ja koulutustilaisuuksien aiheuttamat päästöt. Keräämme kaikista näis tä vuosittain tietoa kauppakamarin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Samalla otamme käyttöön organisaation sisäiset ohjeet matkojen, majoituksen, tilaisuuksien ja tarjoilun järjestämisestä.

Keskuskauppakamarin perustaman vastuullisuuslautakunnan vara puheenjohtaja Kati Ihamäki, Fiskars Group, piti marraskuussa Ky menlaakson kauppakamarin luottamushenkilöille vastuullisuuspe rehdytystä yhdessä Keskuskauppakamarin yritysten itsesääntely- ja vastuullisuusjohtaja Stina Wikbergin kanssa. Tilaisuudesta tarkem min marraskuun sähköpostitse jaettavassa Uutiskirjeessä.

VERKKOKOULUTUS

Keskuskauppakamari järjestää yritysten sosiaaliseen vastuuseen liittyviä koulutuksia, joissa opastetaan käytännönläheisesti sosiaalisen vastuun edistämiseen

Koulutus on suunnattu erityisesti yritysten johdolle ja hallinnosta, henki löstöstä, viestinnästä sekä liiketoiminnasta vastaaville sekä vastuullisuu den parissa työskenteleville asiantuntijoille.

Koulutuksessa saat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä sosiaalinen vastuu ja ihmisoikeudet tarkoittavat yritystoimin nassa?

Miksi sosiaalinen vastuu on yksi keskeinen yritystoiminnan menes tystekijä tänä päivänä?

Mitkä ovat sidosryhmien (työntekijät, asiakkaat, rahoittajat) vaati mukset tänä päivänä yrityksen sosiaalisen vastuun toteuttamiselle?

Mitä lainsäädäntö ja erilaiset viitekehykset edellyttävät yrityksiltä?

• Mitkä ovat yritystoiminnan vaikutukset ihmisiin?

Millaisia ihmisoikeusriskejä voi tulla vastaan Suomessa? Entä kan sainvälisissä yhteyksissä?

Miten selvitän oman yrityksen ihmisoikeusvaikutuksia ja mitä mah dollisille havainnoille tulisi tehdä?

Ilmoittautumiset: kauppakamari.fi/ tapahtumat

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus

Kauppakamarin yritysjohdolle suunnattu vastuullisuusvalmen nus alkaa maaliskuussa 2023.

Lisätietoa valmennuksesta: https://tapahtumat.kauppakamari. fi/vastuullisuusvalmennus_kevat2023

SAARA KOUKKA, HANKETYÖNTEKIJÄ, KOUVOLAN KAUPUNKI

Olemme ottaneet hankinnoissa käyttöön työllistämisehdon, jossa edellytämme valitun sopimuskumppanin työllistävän sopimus kauden aikana vaikeassa työmarkkina-ase massa olevia henkilöitä. Haluamme edistää sosiaalista kestävyyttä julkisten hankinto jen avulla, ja osallistumme valtakunnalliseen Hankinnoilla työllistämisen vauhditus -hank keeseen.

SAMI MARKKANEN, TOIMITUSJOHTAJA, KOTKAN ENERGIA

Päätimme edistää kestävämpää liikkumis ta ja vaihdamme yhtiön autot täyssähkö autoiksi.

HELI TOIKKA, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, CURSOR

Me Cursorilla pyrimme toimimaan eettisesti ja vastuullisesti ihmisiin, talouteen, seutuun, yh teiskuntaan ja ympäristöön liittyvissä asioissa. Tämän vuoden aikana konkreettisin vastuulli suusteko liittyy toimitilojemme sisustamiseen kierrätetyillä kalusteilla. Hankintoja on tehty omaan toimistoomme, mutta ensisijaisesti yri tyskiihdyttämö Starttisatamaan.

Yritysten sosiaalinen vastuumitä, miksi, miten?

VAPPU KUNNAALA-HYRKKI, SUSTAINABILITY COORDINATOR, XAMK

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edis täminen on meille tärkeää. Toimimme monimuotoisuuden puolesta ja yhtenä esimerkkinä tästä kaikilla Xamkin kam puksilla on nykyään unisex-wc-tiloja käy tettävissä.

Elinkeinoelämän toimenpiteitä ja esimerkkejä

Ilmastonmuutoksen hillinnän kustannusten on arvioitu olevan selvästi pie nemmät kuin ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitat. Hiilineutraalisuus on luomassa merkittäviä uusia markkinoita puhtaammille ratkaisuille ja uudelle yritystoiminnalle lähivuosikymmeninä.

Siirtyminen kohti kiertotaloutta on tärkeää. Pk-yritykset ovat keskeisessä ase massa uusien kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Hiilineutraali Kymenlaakso -tiekartassa suositeltuja toimenpiteitä

• Siirtyminen kohti bio- ja kiertotaloutta, erityisesti pk-yritykset. Muodostamalla teollisia symbiooseja ja ohjaamalla teollisuuden sivuvir toja hyötykäyttöön raaka-aineet ja niihin sitoutunut arvo pysyvät kierros sa.

• Julkiset hankinnat tulee tehdä kiertotalous- ja kestävän kehityksen kri teerien mukaisten ja kotimaisuuden pohjalta.

• Hiilineutraalien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen niin kotimaan kuin kansainvälisillekin markkinoille, mm. kestävät biopolttoaineet, lämpö pumppuratkaisut, liikkuminen palveluna, tiedon hyödyntäminen sovel lus- ja palvelukehityksen toimialalla sekä puutuotteet. Yrityksille tulee tiedotuksen ja koulutuksen kautta tarjota mahdollisuus valmiuksien kehittämiseen hiilineutraalisuden ja ympäristöystävällisyy den hyödyntämiseen toiminnassa ja markkinoinnissa ja sen nostamiseen kilpailueduksi.

SUSANNA GUNNAR, HENKILÖSTÖ JOHTAJA, MM KOTKAMILLS

Sosiaalinen vastuu on meille tärkeää, siksi työllistämme myös Sotek-sääti ön kautta.

• Politiikan, hallinnon, koulutustoiminnan ja elinkeinoelämän tulee laa jamittaisesti tukea siirtymistä vähemmän kuluttaviin elämäntapoihin ja hyödyntää ruokajärjestelmässäkin uusinta tutkimustietoa ilmaston kan nalta edullisesta ja ravitsemuksellisesti monipuolisesta ruokavaliosta. Jätehuollon päästöjen vähentäminen entisestään vaatii panostuksia kier totalousperiaatteiden mukaiseen resurssien käyttöön. Jätettä tulee ohja ta yhä enemmän energiahyödyntämisen sijaan materiaalihyötykäyttöön.

• Uudis- ja korjausrakentamisessa syntyvän rakennusjätteen lajittelu ja kierrätys, esimerkiksi puupohjaisen rakennusjätteen materiaalihyötykäy tön lisääminen polttamisen tai kaatopaikkasijoituksen sijaan.

• Toimivien kierrätysmarkkinoiden luominen purkumateriaaleille ja -tuot teille.

• Jätteen määrän vähentäminen mm. välttämällä lyhytikäistä, kertakäyt töistä ja luonnonvaroja tuhlaavaa kulutusta ja suosimalla kestäviä, kor jattavia ja uudelleenkäytettäviä tuotteita ja kuluttamalla tuotteiden sijaan palveluja.

TIMO NISULA, LAKUTEHTAILIJA, KOUVOLAN LAKRITSI

Keräsimme Unicefille 126 tuhatta euroa käytettäväksi ukrainalaisten perheiden hyväksi.

Työkoneiden sähköistäminen, polttoainevalinnat ja moottorien energiate hokkuuden parantaminen

Lähde: Kymenlaakson liitto

MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Oikeaa tietoa vai fake news?

Toimintavuosi on kääntynyt loppuliukua kohti ja eipä ai kaakaan, kun rauhoitumme joulun viettoon. Kurkistus taak sepäin kertoo ennakoimattomuuden jatkumisesta. Elämme parhaillaan budjettien ja toimintasuunnitelmien laatimisen aikaa ja teemme niitä parhaan tietomme mu kaan. Sanojen ketteryys, sopeutuminen, reagoiminen sisällöt ovat avautuneet meille toden teolla.

Tämän lehden aiheena on vastuullisuus. Perinteisimmillään se käsitetään vastuuna ilmastosta ja ympäristöstä. Käsi te kattaa myös sosiaaliseen vastuun, yhteiskuntavastuun ja ihmisoikeusvastuun. Suomea, maailman onnellisinta maata, pidetään turvallisena maana, jossa ei ilmene juurikaan korrup tiota ja jossa ihmisoikeudet ovat suuressa arvossa. Näin pääsääntöisesti onkin, mutta tämäkään kuva ei ole aivan tahraton.

Ihmisten kykyä arvioida uutisten ja asioiden paikkansapi tävyyttä ja totuudenmukaisuutta koetellaan toden teolla. Suomalaiset ovat tottuneet luottamaan illan puoli yhdek sän uutisiin sen enempää asiaa aprikoimatta. Perinteisten uutiskanavien rinnalle on syntynyt lukuisa määrä erilaisia uutislähteitä, joiden alkulähteestä tai tarkoitusperästä on vaikea saada varmuutta. Väärää tai vääristeltyä tietoa liikkuu enemmän kuin koskaan ja osaa uutisvirrasta voi kutsua propagandaksi. Fake news on arkipäivää ja yksilön vastuun merkitys tiedon suodattamisessa korostuu enti sestään.

SUURKIITOS KAIKILLE KYSELYIHIN VASTANNEILLE

Euroopan turvallisuustilanne ja balanssi ovat muuttuneet ratkaisevasti viime ke vään jälkeen. On hätkähdyttävää, miten yksittäisen ihmi sen päätökset ja tavoitteet muuttavat lähes koko maail man dynamiikan ja toimintatavat. Itänaapurimme toimien lisäksi mielenkiintoinen pelaaja maapallon pelilaudalla on Kiina, joka on saanut suhteellisen vähällä huomiolla tehdä pitkäjänteistä kvartaalisuunnitteluaan (”Kiinan kavartaali” 25 vuotta).

Kiina tavoittelee muiden suurvaltojen tapaan talouskasvua ja maailman herruutta ja joutuu pohtimaan kasvun siemeniä ja oikeita kumppaneita ja tekemään valintoja sen myötä. Kuin ka vastuullisia päätöksiä Kiinassa sitten tehdäänkään, sen näemme ajan myötä. Päätösten vaikutus tulee ulottumaan myös meihin.

Me erinäiset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toi mivuutta edistävät toimijat tarvitsemme toimin tamme perustaksi oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa yritysten ja sidosryhmien tilanteista, tar peista ja toiveista.

Kopottelen tässä aasinsiltaa pitkin moninaisten jäsenkyselyiden maailmaan. Olette pitkin vuotta saaneet useita eri aihealueita koskeneita kyselyjä. Näistä kyselyistä suoraan yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta saadut vastaukset ja kommentit antavat meille kullan arvoista tietoa, joka osaltaan ohjaa toimintaamme. Suuri kiitos kaikille kyselyihin vastanneille!

(LED)valoisaa syksyä ja kuulaita kelejä kaikille toivottaen.

Hyvillä mielin uutta kohti

HAMINAN KAUPUNGINJOHTAJA HANNU MUHONEN SIIRTYY ELÄKKEELLE HELMIKUUSSA.

18 VUODEN TYÖHÖN MAHTUU KAUPUNGIN ELIN VOIMAN KASVU KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN MYÖTÄ YHTÄ LAILLA KUIN YMPYRÄKAUPUNGIN ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KIRSI JUURA JA HAMINAN KAUPUNKI

Hannu Muhonen luovuttaa kaupunginjohtajan käädyt seuraajalleen helmikuussa. Pe rehdyttämistä lukuun ottamatta operatiivinen työskentely päättyi lomien takia jo loka kuun lopussa. Syksy on ollut normaaliin tapaan työntäyteinen eikä motivaatiosta ole puutetta. Mitään suurta luopumisen haikeutta hän ei tunnista kokevansa.

- Ei ole sitä tunnetta, että joudun tai pääsen eläkkeelle. Ainoa syy on ikä. Kaupungin osalta juna on täydessä vauhdissa, minä hyppään pois ja uusi ammattilainen tilalle, hän kuvailee.

Kaupunginjohtajan pesti on kokolailla 24/7 -työtä.

- Taitaa olla niin, että kaikilla meillä työtä on nykyisin vähän liikaakin. Kyllä sitä miettii oman energiansa riittävyyttä. Nämä hommat vaatii, että olet aina aktiivinen, niin hy vässä kuin pahassa. Tilanne on varmaan sama jokaisen tahon operatiivisella johtajalla.

Eläkkeelle lähtijöiltä kysytään poikkeuksetta, mitä aiot tehdä töistä vapautuvalla ajalla?

- Mietin enemmän energian käyttöä kuin ajan käyttöä. On olemassa vanha sanonta, että ”Kaikki muu paitsi puutarhan hoito tai purjehdus on turhaa.” Se on hirveän hyvä sanonta. Eihän sillä loppujen lopuksi ole mitään merkitystä, että mitä se on, kunhan se antaa jotakin itselle.

Muhosella ei ole aikeita jatkaa vaikkapa konsulttina.

- Tulevaisuus voi olla matkailua, se voi olla kirjallisuutta, voi se olla hommiakin.

Hannu Muhonen aloitti Haminan kaupunginjohtajana 2004. Sitä ennen hän ehti olla 10 vuotta Virolahden kunnanjohta jana ja viisi vuotta Heinävedellä. Kotoisin hän on Punkahar julta.

- Viisi kilometriä Saimin hotellilta, hän naurahtaa.

Kaakkoisen maakunnan tilanne oli Muhosen mielestä 90-luvun puolivälissä hyvin mielenkiintoista aikaa. Vaali maan tullin rakentaminen ja vilkastuva Venäjän liikenne kuljettivat Kymenlaakson edunvalvojia usein ministeriöihin Helsinkiin. Usein matkassa olivat mukana Häkämiehen vel jekset naapurikaupungista.

- Jyri oli silloin kauppakamarin toimitusjohtaja ja käytiin kyl lä hänen kanssaan monet kerrat eri ministeriöissä alueen asioita edistämässä, Muhonen muistelee.

Kuntaliitos saa kiitokset

Hannu Muhosen aloittaessa kaupunginjohtajana kesäl lä 2004 oli Haminan ja Vehkalahden kuntaliitos puolitoista vuotta vanha.

- Tulin siinä mielessä valmiiseen pöytään, että päätös oli tehty, mutta siitähän työ vasta alkoi. Meillä oli ollut toki paljon yhteistyötä muun muassa Virolahden ja Miehikkä län kanssa terveyskeskuksen ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien kautta. Haminalla ja Vehkalahdella oli kes kenään varsin erilaiset roolit. Hamina oli maantieteellisesti pieni, 10 000 asukkaan kaupunki. Vehkalahti oli väkimääräl tään suurempi, ja enemmän palveluihin keskittynyt kunta. Silloiseen Haminan kokoon nähden satama oli aivan mam mutti suhteessa kaupungin kokoon samoin kuin Summan paperitehdas Vehkalahden elinkeinotoiminnassa.

Kuntaliitos onnistui Muhosen mielestä hyvin.

- Molemmista kunnista tulleet valtuutetut olivat sitoutu neet siihen. Yhtenä vaikuttavana tekijänä oli, että Vehkalah den kunnantalo ja kirkko sijaitsivat keskellä Haminaa, joten myös yhdyskuntarakenne puolsi tällaista kaupunkia. Kun taliitoksen yksi peruste oli talous. Alussa piti tehdä paljon päätöksiä talouden suhteen.

Muhonen nostaa hattua uuden Haminan päättäjille.

- Yhteistyö on mennyt valtavan hienosti. Puheissa tuli al kuaikoina toki esille ”miten ennen tehtiin”, mutta esimer kiksi äänestyksissä jako ei ole koskaan mennyt kuntarajo jen mukaan, vaan aina on perusteena ollut joku muu fakta.

Toki alueella oli satoja vuosia kestäneet erilaiset kulttuurit, mutta yhdistymisen jälkeinen aika on mielestäni mennyt valtavan hyvin.

300 vuotta kasvua varuskunnan kanssa

Haminan keskeisiksi erityispiirteiksi Muhonen nostaa Puo lustusvoimien läsnäolon ja erityisesti Reserviupseerikoulun sekä HaminaKotkan Sataman.

- Me ollaan kasvettu varuskunnan kanssa lähes 300 vuotta. Siitä saakka, kun linnoitusta ruvettiin rakentamaan 1720-lu vulla. On maailmanlaajuisestikin harvinaista, että varuskun ta on keskellä kaupunkia.

Kaupunginjohtajana hän on ollut paljon suoraan tekemisis sä Puolustusvoimien johdon kanssa ja tapaa säännöllisesti Puolustusvoimain komentajaa.

- Haminalla on pitkä historia ja Suomen vanhin varuskunta, ja kaupunginjohtajana pääsee siihen siviilimaailman ja so tilasmaailman rajapintaan ja sehän on valtavan mielenkiin toista. Sitä vielä Reserviupseerikoulun asema Suomessa ja Tattoo-tapahtuma korostavat.

Puolustusvoimien ohella Muhonen korostaa HaminaKotkan Sataman merkitystä elinkeinoelämälle ja kaupungille.

- Suomen suurin yleissatama ja satamassa sijaitsevat useat kemian yritykset muodostavat pikkukaupunkiin oman, täy sin kansainvälisen maailmansa.

Maailmanluokan kansainvälinen kaupunki

Kuntaliitos otti ensiaskeleitaan, kun vuonna 2008 tuli sitten pommi. Summan paperitehtaalla käynnistyivät yhteistoi mintaneuvottelut, joiden lopputuloksena tehdas lopet ti toimintansa. Hamina menetti muutaman vuoden aikana pitkälti toista tuhatta työpaikkaa. Pelkästään tehtaalta hävisi 470 työpaikkaa.

- Meillä oli jo kokemus Voikkaasta. Tiedettiin, mitä tämä tar koittaa. Kaupunginjohdon kanssa vallalle pääsi hyvin pian ajatus, että nyt lähdetään rakentamaan uutta. Nähtiin myös Kemijärven tehtaan lakkautus ja miten tilannetta ei paik kakunnalla hyväksytty ja sitä seuranneet mielenosoitukset Helsingissä. Haminassa ei lähdetty Kemijärven tielle. Olim me suoraan ja heti yhteydessä Stora Enson toimitusjohta ja Karviseen, ja lähdettiin rakentamaan uutta tulevaisuutta. Cursorilla oli tässä vahva rooli ja Kaakkois-Suomen Ely-kes kus lähti myös apuun.

- Aluksi meillä oli teollisuuskyläidea, mutta lopullinen rat kaisu syntyi, kun Invest in Finland saattoi yhteen Googlen ja Stora Enson. Porukalla lähdettiin siihen mukaan ja sen jäl keen se on ollut menestystarina.

Googlea Muhonen kiittelee erinomaiseksi toimijaksi.

- Sillä on oma yrityskulttuuri, se ei lupaa liikoja ja on reilu

Pitkä varuskuntahistoria näkyy Haminassa tänäkin päivänä. Tattoo-konsertit keräävät kaupunkiin niin kotimaisia kuin kansainväli siä vieraita.

yhteistyökumppani. Google ei ole koskaan luvannut yli 50 työpaikkaa, nyt työpaikkoja taitaa olla yli 400. Se kuvastaa yrityksen toimintatapoja.

Google tulo Kymenlaaksoon toi valtavaa tulevaisuuden us koa paperitehtaiden lakkautuksista kärsivään maakuntaan.

- Silloin perinteinen teollisuus ei ollut ykkönen, vaan pe lastajaksi etsittiin jotain uutta toimialaa. Kymenlaakso on metsäteollisuuden keskittymä. Google edusti tulevaisuutta ja globaalia toimijaa. Sillä on tänäkin päivänä iso imagomer kitys Kymenlaaksolle.

Google on 15 vuoden aikana laajentanut erityisesti Suomes sa useita kertoja. Metsäteollisuuskin on noussut vaikeista vuosista.

- Nyt metsäteollisuus on taas valtavan vahvaa ja muutenkin perinteistä teollisuutta arvostetaan toisella tavalla. Metsäte ollisuus tekee valtavan hyvää kehitystyötä. Hyvänä esimerk kinä Sunilan tehtaan kehitystyö ligniinin parissa. Google oli ensimmäinen uuden teknologian investoija Suo meen. Vanavedessä tulivat Yandexin ja Microsoftin hakuko nekeskukset pääkaupunkiseudulle. Alkuinvestoinnin jälkeen Google on tehnyt kaksi 600 miljoonan uutta investointia. Viime vuoden lopulla Haminan kaupunki myi yhtiölle 50 hehtaaria maata, joten odotuksia jatkostakin on.

- Jos Summan tehtaan piti lakkautua, niin parempaa uutta

toimijaa ei olisi voitu löytää. Google on aina käytettävissä esimerkkinä, kun neuvotellaan uusia yritysinvestointeja Kymenlaaksoon. Se lunastaa paik kansa imagon nostajana ja kansainvälisenä toimijana sen verkostot yltävät jokaiseen maanosaan.

Seutukaupunkien kärkikastia Hamina pärjää hyvin myös maan sisäisessä seutukaupun kien vertailussa. Verkostoon kuuluu noin 50 kaupunkia, joi den yhteisasukasmäärä on noin miljoona. Ympyräkaupunki on omassa sarjassaan sekä imagonsa että tunnettuuden osalta viiden parhaan seutukaupungin joukossa ja sen ima go oli tämän vuoden vertailussa jopa noussut 0,3 prosent tiyksikköä vuodesta 2019. Hamina kuului myös muuttoveto voimaltaan vahvimpien seutukaupunkien joukkoon.

- Jos katsotaan isoja tekijöitä, jotka luovat pohjaa Hami nan hyvinvoinnille, niin yksi on kuntatalous. Hamina maksaa tänä vuonna lainoja pois noin 10 miljoonan euron edestä. Talouden pohja on saatu kuntoon.

Haminassa on panostettu osallisuuteen ja luotu alusto ja yhteisöllisyydelle, joilla on saatu kolmas sektori, muun muassa yhdistykset mukaan. Strategiatyössä on toinen val tuustokausi meneillään. Kaupunginjohtaja peukuttaa Hami nan visiolle olla maailmaluokan pikkukaupunki.

- Se on hirveän hyvä määritelmä, mutta molemmat pitää

olla mukana; sekä maailmanluokan että pikkukaupunki. Ei me kuvitella olevamme mikään metropoli, vaan pikkukau punki, joka on samalla osa globaalia toimintaympäristöä. Kansainvälisyyden tuovat mukanaan äsken mainittu Google, HaminaKotkan Satama, sataman kemianteollisuuden yrityk set ja osaltaan myös Hamina Tattoo.

- Pikkukaupungissa hyvää on yhteisöllisyys ja sujuva arki. Tavallaan elämä Haminassa on helppoa, kaikilla asioilla on kasvot. Jos tarvitset tehdä hankintoja, löydät ne kävelymat kojen päästä. Helsingissä voi olla jotain muuta, mutta suju vasta arjesta siellä ei juuri voi puhua.

Muhonen puhuu kokemuksesta, sillä hänellä oli usean vuo den ajan asunto Helsingin Kalliossa. Nyt myös psykotera peuttivaimon työt on pikku hiljaa siirretty Haminaan.

Haminan kaupunginjohtaja on myös kauppakamarille mer kittävä yhteistyökumppani, näkyvimmin marraskuisen Suunta-seminaarin myötä.

- Kauppakamari on elinkeinoelämän merkittävä toimija. Se on itsenäinen toimija, jonka vahvuus on organisaation kan sallinen ja kansainvälinen verkosto. Ne luovat sille syvyyden ja luotettavuuden. Kymenlaaksossa kauppakamari toimii ehkä keskimääräisesti haasteellisemmassa ympäristös sä sekä maakunnan saavutettavuusmielikuvan vuoksi että kahden maakuntakeskuksen yhdistävänä tekijänä.

Kymenlaakso oikealle paikalle mielenmaisemissa

Entä mikä on koko Kymenlaakson suurin haaste? Muhosen mielestä se on väestökehitys

- Viime vuonna Haminassa kuoli 180 ihmistä enemmän kuin syntyi, se on prosentti väkimäärästä. Ensimmäinen erä on nyt selätetty, kun on saatu muuttoliike plusmiinusnolla -ta soon. Väestökehityksen suhteen koko Kymenlaaksolla on suuret haasteet. Kehitys on aivan liian negatiivinen ja vaikut taa ikärakenteen kanssa vahvasti työvoiman saatavuuteen ja ostovoimaan.

Tuhannen taalan kysymys, jota on pohdittu kymmenissä työryhmissä ja strategiatyöpajoissa on, mitä pitäisi tehdä? Muhonen nostaa keskiöön saavutettavuuden.

- Väylät tänne ovat erinomaiset. Jos ajatellaan Kouvolaa, niin sinne on valtavan hyvät ratayhteydet ja sijainti on hyvä ihan yritysten sijoittumistakin ajatellen. Nykyisilläkin yhteyk sillä väestötilanne pitäisi olla jotain ihan muuta kuin se nyt on. Sama Etelä-Kymenlaaksossa, hyvä moottoritie ja eli nolosuhteet. Molempien alueiden fyysinen saavutettavuus on erinomainen.

Suomen suurin lipputanko on yksi Haminan maamerkeistä.

Mutta saavutettavuudella Muhonen tarkoittaa jotain muuta kin kuin väyliä.

- Kymenlaakso ei ole oikeassa paikassa ihmisten mielen kartalla, hän täräyttää.

- Se on etäisyyskysymys. Koetaan, että Kymenlaakso on kauempana pääkaupungista kuin onkaan. Se on myös mielikuvakysymys. Ajatusmalli kumpuaa ehkä historiasta. Etäisyys koetaan muuna kuin mitä se tänä päivänä on. Sen huomaa siitäkin, että kauempaa tulevat vieraat ovat aika usein etuajassa. Sitten he hämmästelevät, kuinka Hamina onkin lähempänä kuin ajattelivatkaan.

- Se on mielikuvakysymys ja tässä me menetetään, Muho nen sanoo viitaten Kymenlaakson muuttolukuihin.

Nyt tullaankin vaikeamman asian eteen.

- Mielikuvien muuttaminen ei onnistu helpolla, mutta mei dän pitäisi porukalla ruveta rummuttamaan kunnolla aja tusta ”Kymenlaakso on lähempänä kuin arvaatkaan.” Kyse ei ole vain kuntien ja maakuntaliiton toimenpiteistä, vaan tähän pitäisi ehdottomasti saada yritystoiminta mukaan ja Kymenlaakso ihmisten mielikuvissa fyysisesti sille paikalle, missä se todellisuudessa on.

Katse tulevaisuuteen

Strategiatyön rinnalla Haminassa on käynnistetty ns. tule vaisuustyö.

- Maailmanjärjestys on nyt kovassa muutoksessa, kun tu hoamalla tuhotaan yhtä maata Euroopassa. Tulevaisuus työllä pyrimme selvittämään itsellemme, mitä vaikutuk sia sodalla on usean vuoden tähtäimellä. Heikot signaalit varmaan näkyvät jo nyt, mutta me ei vielä osata nähdä niitä. Vuoden 2023 talousarvioon Haminan kaupunginhallitus hy väksyi miljoonan euron raamin tulevaisuustyölle.

- Mielenkiintoista tässä työssä on, että vielä ei tiedetä, mihin se käytetään vai käytetäänkö lainkaan. Lähdettiin liikkeelle, että nyt etsitään näkymiä muutokseen ja jos päädytään jo honkin toimenpiteisiin, niin sitä ruvetaan resursoimaan.

Yhtenä tärkeänä aspektina Muhonen nostaa esille väestö muutoksen ja työvoiman saatavuuden.

- Jos puhutaan vaikka ukrainalaisista, niin nyt on tärkeää antaa heille turvaa, saada lapset kouluun ja aikuisille työtä. Toinen puoli on, että kyselyjen mukaan kolmannes pako laisista miettii jäämistä pysyvästi Suomeen. Meidän tulisi miettiä ukrainalaisia myös työvoimapoliittisena ja väestöra kenteellisena kysymyksenä. Monella on järkyttävä tausta, ja

nyt tulee antaa heidän olla rauhassa täällä, mutta jos heillä on halua lähteä rakentamaan elämää täällä, niin tarjotaan mahdollisuus. Tämä on mielestäni yksi näkökulma tule vaisuustyölle. Haminassakin on lasten lukumäärä kovassa laskussa, mikä tulee vaikuttamaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Väitän, että omalla väestömäärän kasvul la ja sisäisellä väestönmuutolla ei tehdä isoja korjausliikkei tä. Pakolaiset ovat yksi mahdollisuus. Tulevaisuustyö sisältää myös energiaratkaisujen miettimis tä. Varuskuntakaupungissa aina läsnä oleva aihe on turvalli suus, mihin Haminalla historiansa ja sijaintinsa puolesta on paljon annettavaa.

- Aina kun johonkin satsataan, niin siinä pitää olla elinvoi manäkökulma, mutta myös kansalaisten hyvinvointikul ma. Jos ajatellaan varuskuntaa ja Natoon liittymistä, se on iso elinvoimakysymys. Kaupunkilaisille turvallisuudentunne on hyvän elämän edellytys, mitä sen eteen voidaan tehdä. Kyberturvallisuustyötä tehdään jo nyt.

Onko mahdollista, että Haminassa olisi joskus Naton tuki kohta?

- Eihän me sitä tietenkään ratkaista, mutta kyllä me oma osuutemme tehdään Haminan markkinoinnissa. Niin kuin me ollaan nähty, Haminan kaduille mahtuu sotilaat ja siviilit samaan aikaan.

Haminan taivaalle mahtuu monta tähteä Muhonen voi jättää kaupunginjohtajan tehtävät huojentu nein mielin. Jotakin on Haminassa osattu tehdä oikein. Elin keinoelämä on kasvanut reippain askelin, ja kaupunkiin on tullut vihreän siirtymän mukaista tulevaisuuteen orientoitu nutta elinkeinotoimintaa. LNG-terminaali otettiin käyttöön lokakuussa ja Finntoilin mäntyöljytehtaan rakennustyöt ovat loppusuoralla.

- Mun mielestä nyt on aika uus, Muhonen toteaa.

- Mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla ja me eletään nyt eri aikaa. Me ollaan tässä muutoksessa kaupunkina on nistuttu. Toki asiat voisi aina olla paremminkin, mutta meil lä on mielestäni hyvä menemisen ja tekemisen meininki laajasti. Eihän tämä yhtä voittokulkua aina ole ollut, mutta Haminan taivaalle mahtuu monta tähteä ja tavoitteena on tähtitaivas. Minusta siellä on tälläkin hetkellä paljon tähtiä, pienempiä ja isompia. Voisiko sanoa, että vertauskuvallisesti Haminassa eletään aika lailla onnellisten tähtien alla.

Muhosen kodin ikkunoista näkyy Raatihuone. Sieltä on jat kossakin hyvä näköalapaikka tarkkailla, miten elämä ympy räkaupungissa pyörii.

MIKKO VALTONEN

JOHTAVA ASIANTUNTIJA KESKUSKAUPPAKAMARI

Yli 80% yrityksistä peukuttaa oppisopimuskoulutukselle

KAUPPAKAMARIKYSELYN MUKAAN PERÄTI 86 PROSENT TIA KYMENLAAKSON YRITYKSISTÄ HYÖDYNTÄISI ENEM MÄN OPPISOPIMUSKOULUTUSTA, MIKÄLI SITÄ TUETTAI SIIN TALOUDELLISESTI NYKYISTÄ ENEMMÄN.

Yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen haasteena on alkuvaiheen palkkauskustannusten suuruus suhtees sa saatuun tuottavuushyötyyn.

Keskuskauppakamari esittää, että seu raavalla hallituskaudella yritysten palk kauskustannuksia kevennetään op pisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa ja kasvatetaan tätä kautta oppisopimus koulutuspaikkojen määrää erityisesti nuorille.

Kauppakamarikyselyn mukaan 27 pro senttia Kymenlaakson vastaajayrityksistä hyödyntää oppisopimuskoulutusta sään nöllisesti, noin 40 prosenttia harvoin ja kolmannes ei koskaan.

Yritysten näkökulmasta oppisopimus koulutuksen haasteena on sen alku vaiheen kustannus suhteessa saatuun tuottavuushyötyyn. Tämä pätee etenkin tilanteessa, jossa oppisopimuskoulutuk seen tulee vailla ammatillista peruskou lutusta ja työkokemusta oleva henkilö.

”Oppisopimuskoulutusta on yritetty lisä tä hallituskaudesta toiseen, mutta ikinä ei ole ollut valmiutta puuttua todelliseen ongelmaan eli palkkauskustannusten ja saadun tuottavuushyödyn väliseen kui luun. Oppisopimuskoulutuspaikkoja ei

synny, jos oppisopimuskoulutus ei ole yrityksille houkuttelevaa ja kannattavaa”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Yli puolet ammatillisesta perustutkin nostaan oppisopimuskoulutuksena suorittaneiden määrä vuonna 2021 oli 3 345, kun tutkintoja suoritettiin yhteen sä 43 671. Oppivelvollisuusikäisiä näissä pidemmissä oppisopimuskoulutuksissa oli vain noin 250. Pidempien oppisopi muskoulutusten määrä on noussut hy vin maltillisesti viime vuosien aikana ja määrällinen kasvu näyttää kohdistuvan pääasiassa lyhyisiin oppisopimuskoulu tuksiin.

Keskuskauppakamari painottaa, että op pisopimuskoulutuksen määrän lisäämi nen olisi hyvin mahdollista, jos päätök sissä puututtaisiin oikeisiin ongelmiin.

”Oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheen palkkauskustannuksia pitää keventää tavalla tai toisella. Joko irrotamme op pisopimuskoulutuksen kytkennän työ ehtosopimuksiin ja mahdollistamme kohtuullisemman palkan maksamisen alkuvaiheessa tai sitten luomme uuden oppisopimustuen, jolla valtio kompensoi yritysten palkkauskustannuksia”, esittää Valtonen.

jatkuu seuraavalla sivulla

KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY

Vahvana ja yhdessä eteenpäin

Pitkän elämän salaisuus on uteliaisuus, jatkuva kehittäminen sekä ammattitaitoinen huolto ja ylläpito. Sulzerin ydinosaamista on keskipakopumppujen, sekoittimien, suurnopeuskompressorien sekä mekaanisten tiivisteiden kehittäminen, valmistus ja niiden elinkaaren aikana tarvittavat huoltopalvelut. Tehokkaasti ja suorituskykyisesti! sulzer.com

OSAAMINEN

jatkuu edelliseltä sivulta

Keskuskauppakamari on esittänyt kahta vaihtoehtoista ratkaisua oppiso pimuskoulutuksen kasvattamiseksi. Molemmissa malleissa kohdejoukoksi on valittu alle 30-vuotiaat vailla am matillista peruskoulutusta olevat op pisopimuskoulutettavat.

Ensimmäinen vaihtoehto on mah dollistaa työehtosopimuksen minimiä pienempi aloituspalkka ja rakentaa porrastus, jolla palkka nousee osaa misen kehittyessä.

Toinen vaihtoehto on luoda palk kausporrastus uuden oppisopi mustuen avulla, jolloin valtio tukee yrityksiä palkkauskustannuksissa ja oppisopimuskoulutettava saa edel leen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

”Oppisopimuskoulutuksen lisäämi sessä on kysymys myös osaajapulaan vastaamisesta. Kauppakamarikyselyn mukaan noin 70 prosentilla yrityksis tä on pulaa tai paljon pulaa osaa vasta työvoimasta. Tarve kohdentuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin ja yhdeksi rat kaisuksi yritykset ovat itse esittäneet oppisopimuskoulutuksen lisäämistä”, kertoo Valtonen.

setaan oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa työehtosopimuksen minimiä pienempää palkkaa ja palkka nousee osaamisen kehittyessä. Tämä ratkaisu tekee oppisopimuskoulu tuksesta yritykselle houkuttelevan ja kannattavan.

”Oppisopimuskoulutus on yritysten näkökulmasta loistava tapa kouluttaa osaajia. Se on erittäin pitkälle rää tälöitävissä yritysten tarpeisiin. Op pisopimuskoulutus on myös monelle oppimisen näkökulmasta paremmin soveltuva vaihtoehto kuin perintei nen oppilaitosmuotoinen koulutus. Olisi sääli, jos emme tekisi kaikkeam me, että myös nuorilla olisi entistä useammin mahdollisuus valita op pisopimuskoulutus”, toteaa Valtonen.

Oppilaitosyhteistyö Kymenlaaksossa -opas on ladattavissa sähköisenä: www.kymenlaaksonkauppakamari. fi/vaikuttaminen/osaaminenjatyoe lama

Keskuskauppakamari kannustaa mui takin aloja ottamaan mallia kemian teollisuudesta, jossa on juuri sovittu uudesta oppisopimuskoulutuspilotis ta. Pilotissa alle 20-vuotiaille mak

OPPISOPIMUSKOULUTUK SEN LISÄÄMISESSÄ ON KYSYMYS MYÖS OSAAJAPU LAAN VASTAAMISESTA.

MAAILMALLA TUULEE

Steveco Logisticsin kyydissä lähetyksillesi löydetään turvallinen ja tehokas reitti.

Tullidokumentit ja huolinta Kuljetukset

Varastointi, lastinkäsittely ja lisäpalvelut

Kysy lisää asiantuntijoiltamme:

MYYNTIJOHTAJA

Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Sami Orimus puh. +358 44 2323 256 sami.orimus@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Päivi Nygren-Laitinen puh. +358 44 2323 562 paivi.nygren-laitinen@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Marko Tuokko puh. +358 44 2323 742 marko.tuokko@steveco.fi

onnistuu

Kouvola mahdollistaa kannattavan yritystoiminnan, kasvun ja muutoksen. Me autamme sinua kaikissa yrittämiseen liittyvissä tarpeissa, jotta sinä voit keskittyä olennaiseen – liiketoimintaasi.

@stevecoGroup Steveco Oy @steveco_oy @StevecoOy www.steveco.fi

Kymenlaakson

Risto E. J. Penttilän katsaus

PERJANTAI 2.12. KLO 10-13.00, INKEROINEN

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta, kun Kymenlaakson metsäteol lisuus sai alkunsa neljällä paikkakunnalla; Kotkassa, Inkeroisissa, Kuusan koskella ja Verlassa.

Vuoden mittaan kauppakamarin tilaisuuksia on pidetty Kymenlaakson eri tehtailla; metsäteollisuusseminaari kesäkuussa UPM Kymillä, Metsäteolli suus ry:n ja kansanedustajaehdokkaiden tilaisuus MM Kotkamillsillä ja nyt kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous pidetään Stora Enson Anja lankosken tehtailla Inkeroisissa.

Puhujavieraana on toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Nordic West Office.

10.00 Tervetuloa

Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtaja Juha Korhonen

10.05 150 vuotta metsäteollisuutta –Stora Enson Kymenlaakson tehtaiden katsaus.

10.25 Ruokakriisi, energiakriisi, sota UkrainassaUuden maailmanjärjestyksen vaikutukset Eurooppaan, Suomeen ja Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Nordic West Office

11.15 Sääntömääräinen kokous ja muistamiset

Tilaisuuden päätteeksi lounas.

Lämpimästi tervetuloa

Kymenlaakson kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit

Ilmoittautumiset 27.11. mennessä: www.kymen laaksonkauppakamari.fi/tapahtumat tai kymicham ber@kauppakamari.fi

Osoite: Stora Enso Anjalankosken tehtaat, Tehtaan kerho, Majurintie 4, Inkeroinen

Kansainväliseen politiik kaan erikoistunut asian tuntija ja filosofian toh tori Risto E. J. Penttilä on ajankohtaisohjelmista ja TV-uutisista tuttu kasvo, joka viikottain analysoi Ukrainan kriisin ja muuttuneen globaalin tilanteen vaiku tuksia.

Keskuskauppakamarin entisenä toimi tusjohtajana Penttilä tunnistaa hyvin ti lanteen heijastusvaikutukset yrityksiin ja Suomen talouteen.

Kymenlaakson kauppakamarin jäsenillä on tilaisuus kuulla ja keskustella Risto E. J. Penttilän kanssa syyskokouksessa Inkeroisissa

SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA 2.12.2022

1. Kokouksen avaus.

2. Kokouksen sihteerin valinta.

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Pöytäkirjan tarkistajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta.

5. Toimitusjohtajan katsaus.

6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2023.

7. Valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta kauppakamarin puheenjohtaja ja kolme varapu heenjohtajaa vuodeksi 2023.

8. Päätetään kauppakamarin hallituksen jäsen määrästä ja valitaan nimitysvaliokunnan esityk sen pohjalta hallituksen jäsenet vuodeksi 2023.

9. Asetetaan tarpeelliset valiokunnat ja valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta niiden puheenjohtajat vuodeksi 2023.

10. Valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta kauppakamarin edustajat. Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan vuodek si 2023.

11 .Valitaan nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta vuodeksi 2023 kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varahenkilöä, joiden on oltava PRH:n hyväksymiä tilintarkastajia.

12. Käsitellään muut kokouskutsussa. mainitut asiat.

13. Kokouksen päättäminen.

VASTUULLISUUSTIETOISKUT JA KOULUTUKSET

Kauppakamarin vastuullisuustietoiskut ovat maksuttomia, tunnin mittaisia perehdytyksia aiheeseen. Maksullisissa koulutuksissa keskitytään kunkin vastuullisuusaihiota tarkempaan käsittelyyn ja käy dään läpi sertifikaattien vaatimuksia.

Ilmastositoumus

Tietoiskut ja koulutukset

Tietoiskuissa käydään läpi ilmastositoumuksen hyödyt ja edellytyk set yritykselle sekä päästölähteitä, joista yritys voi hakea tietoja.

Tutustu Ilmastositoumukseen klo 8.30–9.30

1.12. maksuton tietoisku 12.1. maksuton tietoisku 7.2. maksuton tietoisku

Hiilijalanjäljen laskentakoulutukset

Tee ilmastositoumus ja laadi yrityksellesi tiekartta päästöjen vähentämiseksi. Sitoutumisesta voit viestiä Keskuskauppakamarin myöntämällä Ilmastositoumus-tunnuksella.

Miten voit tunnistaa yrityksesi päästölähteet ja kuinka voit laskea yritykse si hiilijalanjäljen? Miten voit laatia tiekartan päästöjen vähentämiseksi? Entä kuinka kohdistat päästövähennystoimenpiteet oikeisiin ja vaikuttaviin koh teisiin? Päästövähennyskoulutuksissa tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin.

Päästövähennyskoulutus Helsinki 29.11. klo 10.00 – 16.00

Päästövähennyskoulutus verkossa 13.12. klo 10.00 – 16.00

Ihmisoikeussitoumus

Ihmisoikeusvastuun toteuttaminen vahvistaa organisaation suorituskykyä ja taloudellista tulosta. Sosiaalista vastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani.

Tietoiskut ja koulutukset

Keskuskauppakamarin tietoiskuissa käydään läpi sitoumuksen hyödyt ja edellytykset sekä tutustutaan Ihmisoikeusjärjestelmään.

Tutustu Ihmisoikeussitoumukseen klo 8.30–9.30

8.12. maksuton tietoisku 19.1. maksuton tietoisku

Yritysten sosiaalinen vastuu – mitä, miksi, miten? -verkkokoulutus

1.12. klo 13.00 - 16.00

Ilmoituskanava

EU-direktiivi tulee velvoittamaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä tarjoamaan ilmoitus kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Nyt on hyvä hetki hoitaa asia kuntoon ajoissa. Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu tarjoaa yrityksellesi mahdollisuuden perustaa ilmoituskanava kustannustehokkaasti ja vaivattomasti.

Tietoiskut ja koulutukset

Tietoiskuissa käydään läpi Ilmoituskanavan hyödyt ja EU-direktiivin velvoitteet yrityksille.

Tutustu Ilmoituskanavaan klo 8.30–9.30 15.12. maksuton tietoisku

Tietoiskut ovat maksuttomia verkkotilaisuuksia. Koulu tukset ovat maksullisia.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: kauppakamari.fi/ vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset-ja-tapahtumat/

OTA HYÖTY IRTI KAUPPAKAMARIN TILAISUUKSISTA JA VALMENNUKSISTA

Suuri osakeyhtiöpäivä

30.11. SCANDIC GRAND CENTRAL HELSINKI TAI ETÄNÄ

LYHYESTI

Ajankohtaiskatsaus yhtiöoikeuteen ja corporate go vernanceen sekä uudistuvaan kestävyysraportointiin. Keskustelua hallitusten monimuotoisuudesta ja kiin tiödirektiivin vaikutuksista pörssiyhtiöihin sekä yritysten oikeusturvaan liittyviä kehittämistarpeita.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN kauppakama ri.fi/tapahtumat/suuri-kiinteistonarviointipaiva-2022

Yritysjohdon kansainvälisen kasvun ohjelma

2023

LYHYESTI

Mistä yrityksesi toimintaan vaikuttavista asioista pääte tään EU-lainsäädännössä? Miten ja milloin voit vaikuttaa EU:n eri toimielimissä tehtäviin päätöksiin? Keskuskaup pakamarin järjestämä ohjelma syventää osaamistasi ja laajentaa verkostojasi

PUHUJAT mm. Aura Salla/Meta, Henna Virkkunen/Euroopan parla mentti, Alexander Stubb/European Unversity Institute.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN kauppakamari.fi/tapahtumat/yritysjohdon-eu-vaikutta misen-ohjelma-kevat-2023/

7.2. - 25.4.2023 HYBRIDI

LYHYESTI

Poliittiset ja taloudelliset riskit ovat lisääntyneet kansainvälisillä markkinoilla. Ohjelma laajentaa ja syventää yritysjohdon osaamista kansainvälistymi sessä ja muuttuvan toimintaympäristön hallinnassa.

PUHUJAT

mm. yliasiamies Jyrki Katainen/Sitra, toimitusjohtaja Jan Feller/Saksalais-Suomalainen kauppakamari ja valtiosihteeri Jukka Salovaara/Ulkoministeriö.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kauppakamari.fi/tapahtumat/suuri-osaaja-ja-rekry paiva-2022

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus 2023

21.3. - 30.5. HELSINKI

LYHYESTI

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus. Neljän moduu lin kokonaisuus sisältää sen, mitä yritysjohtajan tulee tietää vastuullisuudesta.

MODUULIT

21.3. Strateginen yritysvastuu 18.4. Ympäristövastuun kysymyksiä 9.5. Sosiaalisen vastuun kysymyksiä 30.5. Vastuullisuutta tukevat toiminnot

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutuk set-ja-tapahtumat/

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

25.1. HELSINKI, 8.-9.2. BRYSSEL, 14.3. HELSINKI

EU-vaikuttamisen

OHJELMA

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit

9.40 Tervetuloa seminaariin Baba Lybeck, päivän moderaattori, toimittaja

9.50 Johtajana anna suunta ja tarkoitus Mikael Salo, Reserviupseerikoulun johtaja, eversti

10.10 Tulevaisuuden johtaja on rohkea sopeutuja Riku Rantala, toimittaja, Madventures Suomi

10.40 Tauko

11.00 Innovations bringing Vitality Thorsten Lahrs, toimitusjohtaja, CNGR Finland

11.30 Johtaminen painekattilassa - tarinoita keittiöstä Henri Alén, ravintoloitsija

12.10 Lounas - rokkaa ja pannaria, ravintola Rokka.

13.15 Talouspolitiikan johtaminen jatkuvien kriisien maailmassa Olli Rehn, pääjohtaja, Suomen Pankki

13.45 Taukojumppa, RUK:n upseerikokelaat

13.50 Kaikesta pahasta syntyy aina jotain hyvää Saimi Hoyer, yrittäjä, Hotelli Punkaharju

14.20 Tauko

14.50 Valtiot ja johtaminen Mika Aaltola, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti

15.20 Seminaarin päätös

@K2KYM #suuntaseminaari #kymenlaaksonousuun #kymenlaaksonkauppakamari #RUK

@babalybeck @ReserviupseeriK @ollirehn @MikaAaltola @HotelPunkaharju @HenriAlen @rikurantala

kymenlaaksonkauppakamari

Muistathan somettaa

HHJ-kurssi

LÄHIKOULUTUS 25.4.-23.5.2023 KOTKA

HALLITUSJÄSENEN VASTUUT JA TEHTÄVÄT 25.4.-23.5.2023

KOTKA

LYHYESTI

HHJ-kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn aktivoi miseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville; toimitusjohta jille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitos ten johtajille ja hallituksen jäsenille.

OHJELMA 25.4. jakso 1: Hyvä hallintotapa 2.5. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 9.5. jakso 3: Strategiatyö 16.5. Ryhmätyö 23.5. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

HINTA Jäsenhinta 1950 € + alv Normaalihinta 2800 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSEEN: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

LISÄTIETOJA katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112

Kauppakamarin syyskokouksessa 2.12. vali taan jäsenet neljään valiokuntaan; kaupan, matkailun, logistiikan ja teollisuuden alojen valiokuntiin vuosille 2023-2025.

Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kauppakamarin toimintaa sekä vaikuttamaan yrityksille tärkeisiin asioihin.

Samalla saat hyvät verkostot ja pääset tutus tumaan yrityksiin niin Kymenlaaksossa kuin valtakunnallisesti.

OTA YHTEYTTÄ tai

ILMIANNA KAVERISI: marika.kirjavainen@kauppakamari.fi 040 900 6651

Oletko kiinnostunut verkostoitumisesta?

Entä hyvien käytäntöjen benchmarkkaus?

Tai yritysten asioiden edistäminen? Tule Kymenla akson kauppakamarin valiokuntiin

Johtaminen & esimiestyö

22.11.

Tee tuloksia kilpailuetua johtamalla - 10 ohjetta 24.11.

Esihenkilön työkalupakki 29.11.

Totti Karpela: Työpaikan haastavat sisäiset vuor ovaikutustilanteet 1.12.

Yritysten sosiaalinen vastuu – mitä, miksi, miten?

Myynti, markkinointi & viestintä

21.11.

Antti Apunen: Asiakkuudenhallinta uudelle tasolle - palvelutoimittajasta avainkumppaniksi 1.12.

Näin myyt julkiselle sektorille 8.12.

Uusi Google Analytics 4 – koulutus 15.12.

Myyjä, vahvista asiakaskohtaamisia

Työsuhde, palkka & HR

24.1.

Vuosilomapalkkojen laskennan erikoistilanteet

Talous & verotus

6.-7.10.

Kirjanpidon jatkokurssi 19.10.

Tuloksen parantaminen kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kautta 25.-26.10.

Palkanlaskennan ajokortti® – osa 2 9.-10.11.

Reskontranhoitajasta kirjanpitäjäksi

Muut koulutukset

25.11.

Tietosuojariskien sekä tietovuotojen hallinta 29.11.

Päästövähennyskoulutus Helsinki 8.12.

Miksi yrityksesi kiinnostaa kyberrikollisia? 13.12.

Päästövähennyskoulutus

Tilauskoulutukset

Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Järjestämme yrityskohtaista koulutusta jäsenyritystemme toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yrityskohtaisen koulutuksen etuja

• Koulutuksen sisältö vastaa juuri oman organisaatiosi osaamistarpeita

• Helppo kouluttaa suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla

JÄSEN Hyödynnä jäsenhinnat !

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

• Koulutus on mahdollista toteuttaa työpaikalla tai koulutustiloissamme

Järjestämme yrityskohtaisia koulutuksia muun muassa esimiestyöhön, asiakaspalveluun, Office-ohjelmistojen käyttöön ja erilaisiin lakimuutoksiin liittyen.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous koulutuspäivästä, joka palvelee juuri teidän yrityksenne tarpeita. katja.laitinen@kauppakamari.fi 044

VIELÄ EHDIT ILMOITTAUTUA MUKAAN

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ

22.11. KLO 9:00-16:00

LYHYESTI

Vuosittainen Kauppakamarin veropäivä on taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma, jossa käydään läpi verotuksen keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina.

KOULUTTAJAT

Emmiliina Kujanpää, KTM, veroasiantuntija, Keskuskauppakamari Risto Walden, KTL, veroasiantuntija, Bilanssi Oy

HINTA Jäsenhinta 390 € + alv Normaalihinta 650 € + alv

jäsenhinta 390€ +alv.

TULEVAT VEROMUUTOKSET HALTUUN

Ennakkoperintä

14.12. KLO 8.15-11.30 KOTKA

14.12. KLO 13.00-16.15 KOUVOLA

LYHYESTI

Päivitä tietosi ensi vuoden verotukseen vaikuttavista muutoksista kauppakamarin suositussa koulutuksessa. Tänä vuonna ohjelmassa verolainsäädännön muutokset, ennakkoperintä 2023 sekä ajankohtaiset asiat tulorekisteristä ja verotuksesta.

KOULUTTAJA

Sari Wulff, johtava asiantuntija, Verohallinto

ALV-KYSYMYKSET KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

7.12. KLO 10.00-16.00 KOTKA

LYHYESTI

Koulutuksessa käsitellään käytännönläheisesti arvonlisäverotuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Tarkasteltavina ovat Verohallinnon uudet ohjeet, uu sin oikeuskäytäntö sekä lainsäädännön viimeaikai set ja tulevat muutokset. Aiheina myös tärkeimmät kansainvälisen kaupan arvonlisäverotukseen liittyvät ajankohtaiset teemat.

KOULUTTAJA

Petri Salomaa, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte Oy.

HINTA

HINTA Jäsenhinta 329 € + alv Normaalihinta 489 € + alv

Jäsenhinta 390 € + alv Normaalihinta 629 € + alv

Metsäteollisuus tapasi kansanedustajaehdokkaita

METSÄTEOLLISUUS RY:N SYYSKUUSSA ALOITTANUT TOIMITUSJOHTAJA PAULA LEHTOMÄKI VIERAILI KOTKASSA. METSÄTEOLLISUUDEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA OLI KESKUSTELE MASSA KAUPPAKAMARIN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ SEKÄ KAAKKOISSUOMEN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJAEHDOKKAITA. PÄIVÄ HUIPENTUI VIERAILUUN MM KOTKAMILLSIN TEHTAALLE.

Vas. MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Metsäteollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Paula Lehtomäki aloitti valtakunnallisen kiertueensa 150-juhlavuottaan viet tävästä Kymenlaaksosta. Kotkassa pidetyssä tilaisuudessa Lehtomäki korosti, että Suomen tulee huolehtia EU:n yh teisiä tavoitteita ajettaessa myös kansallisten intressiensä puolustamisesta.

- Metsät, puupohjaiset tuotteet ja hyvä metsänhoito ovat avain valtaviin ilmastohyötyihin ja fossiilitaloudesta irtau tumiseen. Tässä Suomella on paljon voitettavaa. Kun met säteollisuus saa menestyä, luomme kestävää hyvinvointia suomalaisille ja koko planeetalle, Lehtomäki korosti.

Suomelle ja Kymenlaaksolle keskeinen teollisuudenala luo kestäviä ratkaisuja. Sekä nykyiset että uudet innovatiiviset puunjalostustuotteet tarjoavat laajoja ilmasto- ja talous hyötyjä.

- Metsäteollisuuden avulla Suomi voi olla johtava maa, kun luodaan edellytykset Euroopan kehittymiselle uusiutuviin ja kierrätettäviin materiaaleihin tukeutuvaksi teollisten in vestointien suunnannäyttäjäksi, Lehtomäki sanoi.

Hyvinä esimerkkeinä metsäteollisuuden innovatiivisesta kehitystyöstä Lehtomäki nosti esille MM Kotkamillsin kier rätettävän kartonkilaadun ja Stora Enson Sunilan tehtaan

tekemän kehitystyön ligniinin käytössä.

- Tarvitsemme valtavan kestävyysloikan, ja tarvitsemme sen nopeasti. Tässä tehtävässä metsäteollisuus voi menestyes sään olla suureksi avuksi, Lehtomäki sanoi.

Paula Lehtomäki painotti, että metsäsektorin tuottamien hyötyjen lista on pitkä, ja nuo hyödyt on mahdollista saa vuttaa edistäen samalla myös metsäluonnon monimuotoi suutta.

- Metsätalous ja vahvistuva monimuotoisuus mahtuvat sa malle hehtaarille, hän painotti.

Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on merkittävä, lähes viidennes. Toimiala työllistää suoraan 41 700 ihmistä ja välillisesti muilla toimialoilla 32 200 henkilöä.

Puuta jalostavan teollisuuden rooli on Kymenlaaksossa eri tyisen tärkeä.

- Jo 150 vuoden ajan metsäteollisuus on luonut täällä hy vinvointia, tarjonnut työtä, kasvattanut kaupunkeja ja muo vannut kulttuuriympäristöjä. Nykyisin metsäteollisuus tuot

Vas. Päivi Suutari MM Kotkamills, Jenny Hasu (Kesk.), Tiina Rytilä-Broere ja Lotta Heikkinen, Metsäteollisuus ry., Kymenlaakson kauppaka marin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Timo Tidenberg, Stora Enso Sunila.

taa noin viidenneksen alueen tuotoksesta, työllistää yli 3 300 ihmistä ja maksaa alueelle yksin palkkoinakin noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, Lehtomäki korosti.

Metsäteollisuuden uusien tuotteiden ohella sellun merkitys ja arvo ovat Suomelle taloudellisesti suuret. Pehmopape rien kulutus ei maailmassa ole vähenemässä – päinvastoin. Sellun tuotannon avulla mahdollistetaan myös metsäteolli suuden tutkimus- ja kehitystyö, ja sitä kautta uudet, innova tiiviset tuotteet.

EU:n päätöksenteon kourissa metsäteollisuuden lähitulevai suus ja toimintaympäristö näyttävät sumuisilta ja vaikeilta kin, mutta kauempana horisontissa piirtyvä tulevaisuus on Lehtomäen mukaan täynnä mahdollisuuksia.

- Toimimme globaalilla markkinalla ja teollisuudenalan tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa kovaa vauhtia. Useat megatrendit tukevat metsäteollisuuden menestystä. Tren dien on ennakoitu ajavan globaalin markkinan vahvaan kas vuun, nykyisestä noin 540 miljardista vuotuisesta euroista noin 715 miljardiin euroon seuraavan vuosikymmen aikana.

Valtiovalta voi Metsäteollisuus ry:n mukaan tukea tai hei kentää teollisuuden menestymisen mahdollisuuksia.

- Menestys edellyttää kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Maamme tuleva hallitus voi tukea tai heikentää teollisuuden menestymisen mahdollisuuksia. Hallituksen täytyy tehdä kaikkensa, jotta EU tunnistaa ja tunnustaa, kuinka puunja lostustuotteet ja niiden valmistus mahdollistavat kestävän metsätalouden tarjoamat laajat ilmasto- ja taloushyödyt. Samalla on pidettävä huoli kotimaisesta kilpailukyvystä, Puulla pääsemme pitkälle, Lehtomäki totesi.

Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito

Kansanedustajaehdokas Sami Virtanen (SDP)

Edessä kansanedustajaehdokas Jukka Hallikainen (Kokoomus). Takana Juha Korhonen, OP Kymenlaakso, Eija Rossi, HaminaKotkan Satama ja kansanedustajaehdokas Johanna Hasu (Kokoomus).

Kansanedustajaehdokas Johanna Hasu (Kokoomus).

Kansanedustajaehdokas Christa Carpelan (Kokoomus) ja Paula Lehtomäki.

Kansanedustajaehdokkaat vas. Riikka Turunen (Kesk.), Sami Virtanen (SDP) ja Inka Häkkinen (SDP).

Kansanedustaja Niina Malm (SDP)

KUUKAUDEN TWIITTI Kymenlaakson liitto @kymenlaakso 31.marrask.

Seuraava EAKR-haku Uudistuva ja osaava

-ohjelma on auki 14.11.-21.12.2022

KUUKAUDEN POSTAUS

Ydinkeskusta ry

Koko marraskuun kestävä PELIEN VAPAAKAUPUNKI -tapahtuma tuo

monipuolis

Tarjolla muun muassa

työnäytteitä,

yhteisöllistä tekemistä, pelinostalgiaa sekä tietysti pelaamista!

Kauppakamarin kaupan alan valiokunnan ideoima Eurot Ky menlaaksoon -kampanja kannusti kuluttajia hankkimaan lähituottajien tuotteita ja elintarvikkeita oman maakunnan yrityksiltä.

Kampanjan murresanasto herätti kiinnostusta ympäri maa kuntaa. Meidän -sanalle löytyi monta eri muotoa paikkakun nasta riippuen. Keskustelua käytiin Facebookissa vilkkaasti: "Iittiäiset sanoo meitin."

"Meitin käytetään hämäläismurteessa." "Mie sanon, et meiän, pienellä j lisällä."

"Vanhal Sippolan murteel meilän"

"Meiän miälest meiän"

"Täti Myllykoskelta sanoi meilän ja Kuusaal asuva siskonsa saattoi sanoa meitin. Molempien synnyinkoti oli Valkealassa."

"Meijjän"

"Kyl meitil Elimmäjel on ruukattu sanoo meilän. Ehkeles ny kyäh harvemmast kuulee enäh näit murtehellisii sanoi. Min isäin kyl käytti puheessah usiast."

"Myös tuo h on tärkeä eripuolel vanhaa Valkialaa kuten mi täh, katoh, juostah mäkeh, lähetäh yhes kalah."

"Käkisalmen ja Ruskealan evakkojen lapsena ja paljasjalka sena lappeenrantalaisena sanosin, et Hitokseltaa hyvii makui mei mummoilt."

KAMPANJAT

Tutustu maksutta 2 viikkoa!

kauppakamari.koulutusonline.fi

Kymenlaakson kauppakamari

Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA Puh. + 358 5 229 6100

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Ässätorni, Ilmarinkuja 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100

Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Henkilöstö: Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi

Janita Lehtonen, tapahtumakoordinaattori 0440 296 110 janita.lehtonen@kauppakamari.fi

Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

KoulutusOnlinen verkkokoulutuksilla koko henkilöstön on helppo kehittää asiantuntijuuttaan joustavasti oman aikataulun mukaan. Palvelusta löytyy koulutuksia työ elämän eri aihepiireistä niin vasta-alkajille kuin kokeneille konkareillekin.

Uutta KoulutusOnlinessa!

Helpompi käyttää

• Kansainvälistymisen koulutukset Sertifikaattikoulutukset

Oma koulutuskirjasto ja muita käyttöä tehostavia ominaisuuksia.

Osaamisen kehittämiseen läpi työelämän riittää usein jo vartti viikossa. Aloita tänään!

Hinta:

1 käyttäjä alk. 79 € / kk

5 käyttäjää alk. 270 € / kk

10 käyttäjää alk. 450 € / kk

Hintoihin lisätään alv.

KoulutusOnlinessa on nyt entistä enemmän koko henkilöstölle kauppakamari.koulutusonline.fi

Seuraava lehti

Kauppakamari -lehti ilmestyy helmikuussa 2023

Kauppakamari sähköisesti

Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari

Kun tie yrittäjäksi käy yritysoston kautta.

Uudistettua Finnveran yrittäjälainaa voi käyttää omistajanvaihdoksissa kauppahinnan maksamiseen. Ja kun yrityksesi alkaa kasvaa, yrittäjälainaa voi käyttää myös toimivan yrityksen oman pääoman vahvistamiseen.

Tästä se sitten lähtee.