Kymenlaakson kauppakamari 4 2021

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NUMERO 04 MARRASKUU 2021

YRITYSVASTUU

KESKO S. 14

AUTOSALPA S. 22

POSTI S.41

VASTUULLISUUS ON VAHVA VIENTIVALTTI XXX , S. 12 KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAJA LENITA TOIVAKKA S. 18 XXX

SISÄLTÖ

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA Marika Kirjavainen VASTAAVA TOIMITTAJA Kirsi Juura TÄMÄN LEHDEN KIRJOITTAJAT Juha Korhonen, Marika Kirjavainen, Päivi Suutari, Noomi Jägerhorn, Timo Sormunen, Kirsi Juura TAITTO Kirsi Juura KANNESSA Lenita Toivakka valokuvaaja Meeri Utti JULKAISIJA Kymenlaakson kauppakamari, Kyminlinnantie 6 48600 Kotka ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa.

Seuraava lehti helmikuussa 2022.

ALUEELTA

5

9

35

VAIKUTTAJAFOORUMIN JÄLKIPUINTIA JUHA KORHONEN Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja

URATARINA PÄIVI SUUTARI MM Kotkamillsin toimitusjohtaja

SUHDANNEBAROMETRIN TULOKSET Paikalliskommentaattoreina Antti Harinen, AFRY ja Anu Markkanen, KRISTINA

PAINO

9

Painotalo Westman, Kotka JAKELU Jäsenyrityksiin ja

Kuva: Saara Liukkonen

sidosryhmille 1200 kpl PALAUTTEET: kymichamber@kauppakamari.fi SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari ISSN 2341-9962

YRITYSUUTISIA

10 30

KAHDEN YRITTÄJÄN KOMBO VEIKON KONE KOTKA JA HAMINA

LASITUS ON EKOTEKO LUMON

TEEMA

VASTUULLISUUS

14

18

VASTUULLISUUS VELVOITTAA Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja RIITTA JOUKIO, KESKO

VASTUULLISUUS ON SUOMALAISYRITYKSILLE VAHVA VIENTIVALTTI Keskuskauppakamarin johtaja LENITA TOIVAKKA

22

TAVOITTEENA OLLA HYVÄ YRITYSKANSALAINEN AUTOSALPA

26

VASTUULLISUUSKOULUTUKSET

29 41

VASTUULLISUUDEN SATEENVARJON ALLA Toimitusjohtajan kynästä MARIKA KIRJAVAINEN

16

KOHTI PÄÄSTÖTÖNTÄ LOGISTIIKKAA Vastuullisuusjohtaja NOOMI JÄGERHORN, POSTI Kuva: Autosalpa

22

KAMARIUUTISIA

36

MEPPITAPAAMISISTA TIETOA YRITYKSILLE

42

EUROT KYMENLAAKSOON - KAMPANJA KANNUSTAA JOULUOSTOKSILLE

50

NAISVERKOSTO K-RAUDASSA

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa.

Jäsenet saavat käyttöönsä kamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut.

Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.

TÄSSÄ JÄSENETUJASI:

• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN • MAKSUTON LAKINEUVONTA • MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT TYÖSUHDE-, TALOUSHALLINNON JA HENKILÖSTÖKYSYMYKSISSÄ • VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON • VAIKUTTAMINEN KYMENLAAKSON TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

Kysy lisää omasta Kauppakamaristasi, neuvomme mielellämme

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

kymichamber@kauppakamari.fi Puh. 05 229 6100

TERVETULOA

uudet jäsenet Asennussampo Oy Ikkunasaneeraus P. Jäätvuori Oy Rakennus Tuuri Oy RPM Group Oy Mestaritallit Oy Xerkus Oy Uninova Oy Karhunpesä Ky Taisto & Utriainen / Veikon kone Lehtosen Puutarha Oy East Coast Events Oy Asianajotoimisto Kantola & Tyni Ky

PÄÄKIRJOITUS

Vaikuttajafoorumin jälkipuintia ALOITAN MIELELLÄNI HAASTEKIERROKSEN JA TOIVOTAN KUNTAPÄÄTTÄJÄT TERVETULLEIKSI JATKOKESKUSTELUIHIN. Pidimme syyskuun puolessavälissä Kouvolassa pitkään suunnitellun Vaikuttajafoorumin, jonka käytännön toteutus viivästyi Koronasta johtuen lähes puolitoista vuotta. Puheenjohtajan näkökulmasta haluan vielä avata tapahtuman taustaa, foorumin antia ja jatkoja.

Tapahtuman taustalla oli Kymenlaakson suurimpien yritysten huoli maakuntamme taloudellisesta tilanteesta ja kyllästyminen keskinäiseen nokitteluun maakunnan sisällä.

Halusimme kutsua foorumiin paikan päälle kuntien keskeisimmät päättäjät, kehitysyhtiöiden ja oppilaitosten edustajia. Tapahtumaa valmisteltiin kauppakamarin puheenjohtajiston, hallituksen, toimitusjohtajan ja valiokuntien toimesta. Käytännön järjestelyt hoiti ammattitaitoisesti kauppakamarin henkilökunta.

Haastetta toteutukseen toi, kuinkas muuten, korona. Monille osanottajille tämä oli koronarajoitusten lievennyttyä ensimmäinen live-tapahtuma. Olikin riemullista seurata iloista puheensorinaa ja hymyileviä kasvoja, kun tutut ja tuntemattomat tervehtivät ja vaihtoivat kuulumisia ennen foorumin virallista alkua.

Itse tilaisuus rakentui kauppakamarin jäsenyritysten edustajien huolellisesti valmistelemiin puheenvuoroihin, joissa nostettiin ”kissa pöydälle”

ja käsiteltiin yritysten näkökulmasta merkittäviä, kehitystä vaativia asioita.

Nämä ovat myös maakuntamme kilpailutekijöitä ja menestyksen avaimia.

Tilaisuuden lopuksi sovimme täysin yksimielisesti yhteisestä koko maakuntaa koskevasta edunvalvonnan kärkihankkeesta, joka on kaikille meille tuttu eli valtatien 15 rahoituksen varmistaminen koko pituudeltaan.

Kiteyttäisin tilaisuuden yhdeksi pääanniksi luottamuksen rakentamisen.

Tällaisessa tilaisuudessa päästään tutustumaan toisiimme ja luomaan pohjaa vuorovaikutuksen lisäämiselle.

Kauppakamari omassa roolissaan jatkaa foorumissa nostetuista teemoista keskusteluja kuntien kanssa.

Haastaisin kuitenkin maakuntamme yrityksiä ja kuntapäättäjiä tutustumaan vielä paremmin toisiinsa.

Aloitankin mielelläni haastekierroksen ja toivotan kuntapäättäjät tervetulleiksi keskustelemaan, miten voimme auttaa toisiamme ja tehdä tekojen kautta yhdessä Kymenlaaksosta entistä parempi ja yhtenäisempi maakunta yritystoiminnalle ja liiketoiminnan kasvulle.

JUHA KORHONEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Kiitos kaikille teille, jotka olitte ideoimassa ja toteuttamassa Vaikuttajafoorumia. Palautteen pohjalta tällaiselle ratkaisukeskeiselle foorumille on tarvetta myös jatkossa.

a

Juh

MARRASKUU 2021

5

ILMOITUSTAULU ILMOITUSTAULU ILMOITUSTAULU KIRJAVINKKI

KIRJA-ARVOSTELU

1200 merkin juttu.

Tämä on otsikkon paikka.

Et laborro vidustibus enda dolecerum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voMinnainctotame Kettunen voluptio. ja Siamäk Naghian luptas Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta volorer chitaqui saecta volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint Iranilaissyntyisen ihmeellinen tie recae.

Seque cor maSiamäk con et Naghianin modis rehenisit velluptatem iisalmelaisen Genelec-äänentoistolaitteita valmistavan ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloperheyrityksen ressi conse optatoimitusjohtajaksi. consenis dolore consectust eatectistios molentio da volore vendaep elest, quae occab nt aceatio Siamäk Naghian syntyi ikivanhan persialaisen kulttuurin nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignikeskelle suurperheeseen, jonka isä oli rakennusalan yrittäjä. mus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque Poika oppi tekemään töitä, mutta opiskelu, tiede, taide ja cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que lopulta maan muuttaminen demokraattisemmaksi kiinnosverum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta tivat enemmän. Vuoden 1978 vallankumouksen jälkeen häconsenis dolore consectust eatectistios molentio dolunestä tuli kuitenkin yhteiskunnallisesti epäilyttävä. Yliopistoptate.rum aborepe lignimus reperibus am restis por aut jen ovet sulkeutuivat ja kavereita alkoi kadota. dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus sectust Naghian liittyi Iranin armeijaan ja lopulta nuoresta miehestä eatectistios molentio doluptate. eaquas venimus consetuli Iranin ja Irakin sodan veteraani. Hänelle ei jäänyt muita disi tet doloressi conse opta conse vaihtoehtoja kuin jättää rakas kotimaansa.

Siamäk Naghianin uskomaton elämä

Siamäk Naghian saapui opiskelemaan Suomeen kielitaidottomana ja yksinäisenä vuonna 1986. Talvi oli hyytäRUUSUJA JAkieli RISUJA vän kylmä ja mahdotonta. Ulkomaiset opiskelijat saivat olla oman onnensa ja aktiivisuutensa varassa. Työelämässä Naghian kiinnostui suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen arvoista. Hän opiskeli diplomi-insinööriksi ja väitteli sittemmin tekniikan tohtoriksi, työskenteli muun muassa Nokialla – ja palkittiin vuoden 2018 Suomen yritysjohtajana.

Et laborro vidustibus enda dolecerum quisquam ad molupta consenis Siamäk Naghianin uskomaton elämä on kertomus rakkaucorempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que den voimasta, luottamuksesta maailmassa olevaan hyvään nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate ja ihmeellisistä vastaantulijoista. Kirjan lukija pääsee katsenonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota lemaan suomalaista yhteiskuntaa toisenlaisesta maailmassolor as apid qui dolupta voloeaquas venimus consedisi ta tulleiden ja varsin tarkkanäköisten silmien kautta. Runous tet deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta punoo tarinaa yhteen kuin värikkäät villalangat persialaista conse deaquas venimus consedisi tet doloressi conse mattoa. opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi quas venimus consedisi tet

570 merkin juttu.

Tämä on otsikon paikka.

6

KAUPPAKAMARI

-Etunimi Sukunimi

Lyhyesti lukuina

40

EU on solminut yli 40 kauppasopimusta kattaen lähes 80 maata. Kauppasopimukset tarjoavat yrityksille muun muassa kilpailuetua, parempia katteita ja uusia markkinamahdollisuuksia.

87 % Pienet ja keskisuuret yritykset (joissa työntekijöitä on alle 250) ovat EU:n talouden tukipylväs. Niiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on 99 prosenttia ja vientiyrityksistä 87 prosenttia.

20,8 % EU:n kauppasopimuksia hyödynnetään eniten Sveitsin (20,8 %), Turkin (11,2 %), Japanin (10 %), Norjan (8,5 %), Etelä-Korean (7,3 %) ja Kanadan (4,8 %) kanssa käytävässä etuuskohtelukaupassa.

Lähde: Keskuskauppakamarin Askeleet EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen -opas

Miljardien mahdollisuuksia NIIMITYS Horisontissa nyt Conlos iam.

Em,

quam que haciam

Horisontti Eurooppa -ohjelman vuoden 2022 hakukierros on käynnistynyt! Haettavana on reilut 11 miljardia euroa korkealaatuisille tutkimus- ja innoETUNIMI SUKUNIMI vaatioprojekteille, tutkijaliikkuvuuteen, julkisten hanTITTELI, TOIMIALA kintojen valmisteluun tai vaikkapa tutkimustulosten YRITYS OY kaupallistamiseen ja skaalaamiseen Ucimusti dolorest quam in Osallistu hakuihin: www.businessfinland.fi ento eruptat emporrum re-

henem ut molo cusdam aut labor re ma dis quam, in comnimo luptati.

KUUKAUSI 2021

KAUPPAKAMARi

1

KATSAUS

LUKUSUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa ASKELEET EU:N KAUPPASOPIMUSTEN HYÖDYNTÄMISEEN

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu Työsopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Yritysten kannattaa nyt käydä läpi kaikki kilpailukieltosopimuksensa ja irtisanoa ne viimeistään lain siirtymäaikana ensi vuonna. ”Jos nyt ei ole hereillä ja tee tarvittavia korjauksia sopimuksiin, tarpeettomista kilpailukieltosopimuksista voi tulevaisuudessa aiheutua yllättäviä kustannuksia”, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä sanoo.

Kauppakamarin juridiikkakatsaus tuo esille keskeisimmät uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat. Katsauksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa.

Keskuskauppakamarin opas auttaa yrityksiä ymmärtämään EU:n kauppasopimusten merkityksen ja tarjoaa tiivistettyä ohjenuoraa niiden hyödyntämiseen. Edut ovat saatavilla kaikille, mutta niiden hyödyntäminen vaatii yrityksiltä kauppasopimusehtojen ymmärtämistä.

Hannele Visuri, kansainvälisen kaupan asiantuntija

DIGITALISOITUVASTA LIIKENTEESTÄ VIHREÄÄ KASVUA JA VIENTIÄ Liikenneala on merkittävä kasvun ja viennin toimiala, joka työllistää arviolta 175 000 henkilöä yli 31 000 alan yrityksessä. Globaaleilla markkinoilla onkin kysyntää Suomessa kehitetyille ratkaisuille.

Näihin tavoitteisiin katsaus tarjoaa käytännön toimia.

Minna Aalto-Setälä, lakimies Päivi Wood, liikenteen ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Lue lisää kauppakamari.fi

MARRASKUU 2021

7

UUTISIA

4x

joulutavat Graavikala kuuluu joulupöytään 64 prosentilla Myös mätiä ostetaan selvästi eniten joulukuussa. Peräti 70 prosenttia koko vuoden mädistä myydään joulukuussa. Lähde: LIdl 75 prosentissa kodeista syödään kinkkua Kinkun hankkivista kotitalouksista 87% valitsee kotimaisen kinkun. Joulupöydissä arvioidaan viime jouluna olleen noin 125 000 kiloa kotimaista luomukinkkua.

Lähde: Pro Luomu, Lihatiedotus

Kinkkurasvat polttoaineeksi Viime vuodenvaihteessa järjestetty Kinkkutemppu innosti suomalaisia jälleen kiertotaloustekoon. 240 000 kotitaloutta kierrätti yhteensä 55 tonnia rasvaa uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Lähde: Kinkkutemppu

Suomalaiskodeissa 1,4 miljoonaa joulukuusta Näistä Suomessa kasvatettuja joulukuusia oli vajaa miljoona. Joulupuita tuotiin Alankomaista, Saksasta ja Ruotsista. Joulupuiden vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä.

Vuonna 2019 Suomesta vietiin lähes 1 300 puuta Venäjälle. Lähde: Joulupuuseura 8

KAUPPAKAMARI

Rahtiongelmat yritysten riesana.

Kustannustaakka on saatava kuriin Yritysten logistiikkaongelmat sekä vaikeudet tuotanto- ja hankintaketjussa ovat kasvaneet viime keväästä. Perimmäinen syy on globaalin pandemian aiheuttama tavaravirtojen seisokki, kun kysyntä hiipui ja satamia suljettiin.

Siitä seurannut kysynnän nopea käynnistyminen on vaikuttanut siihen, että laivat seisovat nyt satamissa ja hinnatkin ovat räjähtäneet. Yritysten kustannustaakkaa ei pidä enää kasvattaa, todetaan kauppakamareista.

Kauppakamarien mukaan ongelma vaikuttaa lähes kaikkiin toimialoihin välillisesti. Komponenteista on pulaa ja tuotanto- ja toimitusajat pitenevät. Laivat seisovat satamissa vain odottaakseen purkua tai lastausta.

Tästä syystä 40 päivän matkaan voi kulua jopa 80 päivää.

“Kuljetusten ongelmat ja konttipula nostavat yritysten kustannuksia merkittävästi. Suomen syrjäinen sijainti luo jo lähtökohtaisesti monille yrityksille korkeampaa kustannustasoa verrattuna kilpaileviin yrityksiin muissa maissa. Ongelmien on arvioitu jatkuvan myös ensi vuonna. Yritysten kustannustaakkaa ei pidä enää kansallisilla toimilla kasvattaa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Vientiyritykset kärsivät logistiikkaongelmista Keskuskauppakamarin syksyn vientiyrityskyselyssä 84 prosenttia yrityksistä ilmoittaa logistiikkaongelmista. Keväällä vastaava luku oli 69 prosenttia.

Logistiikkaongelmia ovat kuljetushäiriöt, konttipula ja kohonneet kuljetuskustannukset. ”Kyselyn avoimissa vastauksissa yritykset toivoivat, ettei kuljetuskustannuksia enää kasvateta, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky maailmankaupan elpyessä ei heikkene”, Toivakka sanoo.

Pullonkaulat eivät johdu vain kuljetusongelmista vaan myös komponenttien, välituotteiden ja raaka-aineiden saatavuudessa on kasvavia ongelmia. Yrityksistä 82 prosenttia ilmoitti ongelmista. Keväällä vastaava luku oli 56 prosenttia. ”Tuotannon pullonkaulat ja maailmantalouden nopea kasvu ovat johtaneet myös raaka-aineiden, kuljetusten ja energian hintojen nousuun”, Toivakka sanoo.

Kauppakamarien vientijohtajakyselyn tulokset www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/uutiset 4.10.2021

URATARINA

Kansainväliset tehtävät koulivat Kuva: Saara Liukkonen

ELOKUUN ALUSTA LÄHTIEN KOTKAMILLS ON OLLUT OSA EUROOPAN TOISEKSI SUURINTA KARTONGIN VALMISTAJAA, ITÄVALTALAISTA MAYR-MELNHOF -KONSERNIA. UUSI TOIMITUSJOHTAJA PÄIVI SUUTARI TUNTEE TEHTAAN HYVIN, SILLÄ HÄN ALOITTI KOTKAMILLSIN KEHITYSJOHTAJANA VUONNA 2019.

Ensimmäinen työpaikkani oli noin kymmenvuotiaana vanhempieni perheyrityksessä VA Suutarin kauppapuutarhassa Kotkassa. Työtehtävinä olivat ruusujen ja neilikoiden niputtaminen. Ajan saatossa vastuu kesätöissä kasvoi ja tehtävinä oli muun muassa hoitaa kukkien tukkumyyjien kesälomasijaisuudet. Kemiantekniikan opiskelujen myötä kesätyöpaikat vaihtuivat sen alan yrityksiin.

Ennen nykyistä työtäni Kotkamillsin toimitusjohtajana vastasin kahden vuo-

PÄIVI SUUTARI

den ajan Kotkamillsin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Sitä edeltävä

Toimitusjohtaja, MM Kotkamills.

työtehtävä vei minut Singaporeen, jossa noin kahden ja puolen vuoden ajan vastasin Huhtamäen Kaakkois-Aasian liiketoiminnasta. Siihen kuului kartonkikuppien

KOULUTUS

valmistusta Malesiassa ja Intian Mumbaissa sekä työ alueen myyntiverkostoissa

Kemian tekniikan diplomi-insinööri

Thaimaassa, Vietnamissa ja Singaporessa. Aika Singaporessa mahdollisti tilaisuuden saada erilaisia kokemuksia Aasian dynaamisesta, sykkivästä temposta liike-

MOTTO Luottamus luodaan lupaukset lunastamalla.

toiminnan johtamisessa.

Merkittäviä askeleita työurallani on kyllä useita. Tässä yhteydessä nostaisin esille 2000-luvun alun tehtäväni Stora Enson laatujohtajana. Se avasi minulle hienon näköalapaikan suuren konsernin liiketoimintojen johtamiseen sekä antoi henkilökohtaisella tasolla mahdollisuuden asua Lontoossa muutaman vuoden ajan. Vastaavasti tehtäväni Stora Enson Baltian aaltopahviliiketoimintojen johtajana reilut 10 vuotta sitten kartuttivat kokemustani toimimisesta monikulttuurisessa työyhteisössä. Tuolloin sijaintipaikkani oli Latvian pääkaupunki Riika, josta käsin johdin myös Viron ja Liettuan yksiköitä.

Töiden ohella pyrin liikkumaan vapaa-ajallani luonnossa sekä teen mielelläni kesäisin piha- ja puutarhatöitä. Golf kuuluu myös kesäohjelmiini. Mieheni kanssa vietämme myös paljon aikaa vapaa-ajan asunnollamme meren rannalla..

Tällä hetkellä päiväni täyttyvät tehokkaasti uuden työtehtävän haasteissa.

Elokuun alusta lähtien Kotkamills on ollut osa Euroopan toiseksi suurinta kartongin valmistajaa, itävaltalaista Mayr-Melnhof -konsernia. Meneillään on toimintojemme integroituminen, joka edellyttää uutta yhteistyötä monelle saralla.

MARRASKUU 2021 9

10

KAUPPAKAMARI

YRITYSTARINA

Kahden yrittäjän kombo ASIANTUNTEVAA PALVELUA JA KULJETUKSET VAIKKA VIIDENTEEN KERROKSEEN. TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA

Yrittäjien päivä Veikon Koneen Jumalniemen myymälässä alkaa imuroinnilla ja tilausten tarkistuksella.

Antti Taistolla on menossa 25. vuosi, joista 13 vuotta yrittäjänä. Ura isän yrityksessä alkoi oppisopimuskoulutuksessa autonkuljettajana. Kotka tuli tutuksi ja hauikset kasvoivat.

13 vuotta sitten Antti ja isänsä Kari Taisto tekivät sukupolvenvaihdoksen. Yrityksen toinen alkuperäinen omistaja Risto Paasi jätti yritystoiminnan viime helmikuussa. Samassa käänteessä uutena yrittäjänä aloitti Julius Utriainen.

Yhteistyö yrittäjien kesken on saumatonta. Molemmat hoitavat tilauksia ja myynnin seurantaa, mutta silloin kun tarvitaan tietotekniikan syväasiantuntijaa, hihkaistaan Juliuksen suuntaan.

- Julius on enemmän sellainen tekniikan tohtori -tyyppi, kaivaa tiedot esiin laitteesta kuin laitteesta, kuittaa Antti.

Yhtiökumppani Julius Utriaisella on 10 vuoden myyntikokemus alalta. Myymälän lattialla ei ole sellaista tuotetta, josta tietoa ei tulisi kuin tykinsuusta.

- Tekniikka kiinnostaa harrastuksena ja alan lehtiä tulee selattua vapaa-ajallakin, Julius komppaa.

Vahvuutena asiantunteva henkilökunta ja hyvä palvelu Veikon Kone tunnetaan Etelä-Kymenlaaksossa ennen kaikkea hyvästä palvelustaan ja monipuolisesta valikoimastaan. Hyllystä löytyy kodin tekniikkaa pakastimista puhelimiin, telkkareista kuulokkeisiin. Kodinkoneet kuljetetaan ja asennetaan asiakkaalle vaikka viidenteen kerrokseen. Samalla vanhat koneet viedään pois.

Myös ostaminen on tehty kuluttajalle mahdollisimman helpoksi. Ammattitaitoiset myyjät kartoittavat asiakkaan tarpeet tarkasti, jolloin vältytään virheostoilta.

Elektroniikkaostoksissa asiakkaat luottavat tuttuun myyjään. Kun Julius oli käynnistämässä helmikuussa avatun Haminan liikkeen toimintoja, niin asiakaskunta seurasi osittain perässä.

- Edelleen asiakkaat soittavat ja kysyvät, kummassa myymälässä olet, myö tullaan sinne, Julius hymyilee.

- Omat tutut asiakkaat tekevät kauppaan kodinomaisen tunnelman, pohtii Antti Taisto.

Utriaisella ja Taistolla on ollut onni löytää osaavaa ja koulutusmyönteistä henkilöstöä. Ihan helppoa se ei ole ollut. Haminaan laajentumisen myötä yritykseen tarvittiin kuusi uutta työntekijää.

- Uuden liikkeen perustamisessa jännitti eniten juuri henkilöstön saaminen.

5x

Veikon Kone

VEIKON KONE KOTKA JA HAMINA Karhunpesä Ky Taisto & Utriainen Perustettu: 1978 Yrittäjät: Antti Taisto ja Julius Utriainen Liiketoiminta: Kodintekniikka ja IT-tarvikkeet Liikevaihtoarvio 2021: 7M€ Myymälät: Kotkan Jumalniemessä ja Haminassa Henkilöstö: 14 henkilöä Veikon Kone -ketju on alan ainoa täysin kotimainen, kauppiaiden muodostama osuuskunta.

MARRASKUU 2021

MARRASKUU 2021

11

Oltiin itsekin aika kriittisiä. Aika nopeasti hakemuksista erottuivat sitten sopivat. He tulivat eri aloilta ja ovat tuoneet mukanaan näkemystä ja rikkautta työyhteisöön ja herättelevät meitäkin sopivasti kysymyksillään, Antti korostaa.

Ketjun valtakunnallinen koulutus pitää sekä henkilökunnan että yrittäjät ajan hermolla nopeasti muuttuvissa teknologioissa.

- Kyllä työtunteja tulee selkeästi enemmän kuin työntekijöillämme, varmaan noin 50-80 tuntia viikossa. Olemme paikalla ensimmäisten joukossa ja viimeisenä poistumme.

Voimia antaa se, kun kotona on kaikki hyvin. Ja kun itse on poissa liikkeestä, niin paikalla on aina yrittäjistä toinen, joka pystyy tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuuta, Antti sanoo.

- Henkilöstöstä löytyy kullekin tuoteryhmälle vastuuhenkilö, painottaa Julius.

Molemmat korostavat hyvän henkilökunnan merkitystä yrittäjien jaksamiselle ja kaupankäynnille.

Hyvänä esimerkkinä palvelusta on erään kuluttajan kommentti Facebookissa. Hän kertoi, kuinka hänen syyskauden satoa täynnä oleva pakastimensa meni lauantaina rikki eikä huoltomiestä saatu mistään paikalle. Hän soitti Veikon Koneeseen, josta sai Antilta kehotuksen: ”Tuo ne pakasteet tänne.” Näin marjat ja sienet pelastettiin liikkeen pakastimeen korjauksen ajaksi.

- Yrittäjinä meillä on vastuu yhdestätoista työntekijästä, joilla jokaisella on oma elämänsä, perheensä ja menonsa maksettavana. Meille on tärkeää, että pystymme työllistämään ja tarjoamaan toimentulon, yrittäjät toteavat yhdestä suusta.

-Haluamme toimia niin kuin itsekin toivoisimme palvelua saavamme, onkin yrittäjien ajatus työnsä luonteesta.

Komponenttipula uhkana Tänä syksynä uhaksi tavaroiden saatavuudelle on noussut maailmanlaajuinen komponentti- ja raaka-ainepula. Tilanne on haasteellinen myös kodintekniikan osalta.

Kilpailtu ala Kodinkone- ja elektroniikka-alan hintakilpailu on Suomessa kovempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Verkkokauppa on kasvattanut osuuttaan, mutta teknisten laitteiden ostopäätöstä tehtäessä ovat henkilökohtainen palvelu ja myyjän asiantuntemus kuluttajalle arvokkaita asioita.

”ME EI OLLA TÄÄLLÄ TÖISSÄ VAAN ELÄMÄMME TÖISSÄ”

- Verkkokauppa vaikuttaa helpolta, mutta kun ruudulla on vaikkapa 169 erilaista pyykinpesukonetta valittavana, niin onhan se kuluttajalle melkoinen viidakko.

Tekniset laitteet sisältävät paljon dataa. Laitteet eivät ole helposti vertailukelpoisia keskenään ja joka tapauksessa perehtyminen on aikaavievää. Oma rumbansa on isojen kodinkoneiden kuljetukset; sekä vanhojen koneiden poisvienti että uusien tuonti kotiin. Entä jos verkkokaupasta tilattu tuote ei olekaan sopiva? Silloin ostaja on melkoisessa ahdingossa. Edessä on palautus ja kuljetuksen hoitaminen. Verkkokauppa näyttää helpolta, mutta todellisuudessa jääkaapin vaihtaminen toiseen ei ole ihan yhtä vaivatonta kuin paidan palauttaminen, Antti pohtii.

Yrittäjän arki ja jaksaminen Yrittäjän arkeen liitetään mielikuvissa raataminen ympäri vuorokauden ilman lomia. Onko näin myös Veikon Koneen yrittäjillä?

12

- Toki tavaraa on, mutta jos kiikarissa on jokin tietty laite joulupukinpakettiin, niin se kannattaa hankkia mahdollisimman pian, korostaa Julius.

Antti Taisto muistelee edellistä joulua, jolloin Smegin pienlaitteet vietiin käsistä.

- Vielä elokuussa soitin eräälle asiakkaalle, että nyt sun joululahjaksi tilaamasi kermanvalkoinen vedenkeitin on tullut.

Komponenttipula koskettaa erityisesti Kiinassa valmistettuja osia ja komponentteja. Yhden osan puuttuminen voi pysäyttää koko tuotteen valmistuksen.

- Todennäköisintä on, että eri tuoteryhmistä edullisemmat tavarat loppuvat ensin. Sitä riskiä, että se haluttu tuote loppuu, ei tänä syksynä ehkä kannata ottaa, Julius korostaa.

Veikon Kone -ketju on suomalaisten kauppiaiden muodostama osuuskunta ja osa isoa Pohjoismaista ostoyhteisliittymää. Globaali komponenttipula aiheuttaa silti yksittäisille yrittäjille isoa riskin ottoa, kun laitteita ja koneita pitää tilata varmuuden vuoksi isoja eriä.

- Välillä herään kahden – kolmen aikaan hakkaamaan tilauksia sisään. Pakko on ollut ostaa riskillä isojakin eriä. Eikä kyse ole kolmen euron karkkipusseista, Antti kuvaa yrittäjän arkea.

1978

2008

2021

2021

Karhunpesä Ky perustetaan

Sukupolvenvaihdos Kari ja Antti Taiston välillä

Toinen perustajajäsen Risto Paasi jää eläkkeelle.

Julius Utriainen aloittaa toisena omistaja-yrittäjänä.

KAUPPAKAMARI

aito. rohkea. kumppani.

Cursor Yrityspalvelut

yritysneuvonta@cursor.fi 040 190 2555

cursor.fi

Cursor Invest In

info@cursor.fi vaihde 040 190 2500

businesskotkahamina.fi

Cursorin yrityspalvelut

– tukenasi myös poikkeustilanteessa

Tunnista muutos.

Tarvitseeko yrityksesi apua muuttuvassa työelämässä?

Jotta tulevaisuus olisi ennakoitavampi, hallittavampi ja kannettavampi meille kaikille, Xamk tarjoaa osaamistaan yrityksille ja yhteisöille.

Meidän kanssamme saat uutta näkökulmaa ja oikeat työkalut paremman huomisen rakentamiseen.

Haluatko tietää yritysyhteistyöstä lisää?

xamk.fi/yrityksille

MARRASKUU 2021

TEEMA VASTUULLISUUS VASTUULLISUUS

Vastuullisuus velvoittaa KESKO ON VALITTU MAAILMAN VASTUULLISIMMAKSI RUOKAKAUPAN YRITYKSEKSI JO USEAAN OTTEESEEN JA YKKÖSSIJA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ MYÖS JATKOSSA. VASTUULLISUUS- JA YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA RIIKKA JOUKION MUKAAN SE TARKOITTAA KATSEEN SUUNTAAMISTA YMPÄRISTÖN LISÄKSI ENTISTÄ ENEMMÄN MYÖS SOSIAALISEEN VASTUUSEEN. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI World Economic Forumin tammikuisesta vuosikokouksesta Davosissa ja menestyksestä vastuullisten yritysten Global 100 -listalla on tullut Keskolle jo perinne.

Tänä vuonna yhtiö pokkasi ykköstilan ruokakaupan alan sarjassa jo seitsemättä kertaa peräkkäin ja kiipesi myös kokonaiskisassa sadan parhaan joukkoon yhdessä Nesteen, Outotecin, UPM-Kymmenen, Koneen, Metson ja Nokian kanssa.

Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukion mukaan hyvä tulos kertoo yrityksen ja sen henkilöstön vahvasta sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan. Pelkillä mielikuvilla ja lupauksilla ei enää pärjätä, vaan työn tuloksista on pystyttävä esittämään myös mitattua faktaa. ”Ykkössijaan tähdätään myös ensi vuonna. Kisa kuitenkin kiristyy jatkuvasti ja näiden asioiden eteen tehdään toki töitä muissakin yrityksissä.

Se edellyttää myös meiltä entistä enemmän tekemistä”, Joukio toteaa.

Silti hän uskoo, että sinivalkoisia värejä tullaan jatkossa näkemään Global 100-listalla nykyistä enemmän. Suomalaisyritykset toimivat jo lähtökohtaisesti varsin vastuullisesti ja sen

14

KAUPPAKAMARI

merkitys yhtenä kilpailutekijänä on alettu oivaltaa entistä laajemmin. ”Toki myös yhteiskuntarakenteemme on tässä etuna. Meillä on hyvinvointivaltiona monia muita maita paremmat lähtökohdat vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan”, Joukio muistuttaa.

Vastuullisuus on myös tehokkuutta Ympäristöseikat ja energiansäästö ovat olleet suomalaisyritysten agendalla jo pitkään, sillä niiden kautta on ollut tarjolla myös tehokkuusja kustannushyötyjä.

Vastuullisuudesta alettiin puhua laajemmin vasta vuosituhannen vaihteessa, jolloin raportointi laajeni kattamaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet. Alkuvuosien ympäristöraporteista on metsäteollisuustaustan omaavan Joukion mukaan kuljettu pitkä matka nykytilanteeseen.

Viimeisen parin vuoden aikana vastuullisuudesta on tullut jo yksi yritysstrategioiden kivijalka. Samalla mahdollisissa laiminlyönneissä piilee alati suurempi bisnesriski, onhan niistä saatua maine- ja uskottavuuskolhua entistä vaikeampaa oikaista.

VASTUULLISUUS

”Yritys, joka suhtautuu vastuullisuusasioihin edelleen välinpitämättömästi, ei ole kauan olemassa. Vastuullisuus on pitkällä aikajänteellä yritykselle tuloksenteon ytimessä ja esimerkiksi tapa toimia resurssitehokkaammin ja säästää samalla kustannuksia”, Joukio muistuttaa.

Kauppa on kaiken keskiössä Keskon vastuullisuustyön juuret ulottuvat jo 1980-luvulle, jolloin se alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota muun muassa kauppojen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin.

1990-luvulla tämä työ jatkui muun muassa K-kauppojen omalla ympäristökauppamallilla.

Tänä päivänä vastuullisuus on keskeinen osa Keskon liiketoimintastrategiaa, joten se ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa hankinnoista, kuljetuksista ja henkilöstöstä lähtien.

Iso haaste on myös ilmastonmuutos. Keskon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025.

Oma toiminta ja kuljetukset aiotaan saada päästöttömiksi vuoteen 2030 mennessä.

Ostettava sähkö tuotetaan jo uusiutuvalla energialla, käytännössä vesivoimalla tai bioenergialla ja jatkossa yhä enemmän tuulivoimalla. Lisänä ovat aurinkovoimalat, joita on rakennettu kauppojen katoille jo yli 40. Kesko onkin jo Suomen suurimpia aurinkoenergian tuottajia ja käyttäjiä.

Yksi iso investointikohde on maanlaajuinen sähköautojen latausverkosto, jota rakennetaan kauppojen yhteyteen. Lisäksi vähennetään materiaalihukkaa, tehostetaan kierrätystä sekä korvataan muovia pakkausmateriaaleissa.

Myös myytävä puutavara on 90 prosenttisesti kotimaista sertifioitua puuta. Kotimaisten tuotteiden osuus K-ruokakaupoissa on muutenkin 80 prosentin luokkaa.

KESKON TAVOITTEENA ON OLLA HIILINEUTRAALI VUONNA 2025

MARRASKUU 2021

15

TEEMA VASTUULLISUUS VASTUULLISUUS

”Suomalaisen hiilijalanjälki koostuu asumi”Esimiestyöhön, henkilöstön työterveyteen, sesta, liikkumisesta ja syömisestä. Tätä kautta tasa-arvoon ja työturvallisuuteen liittyvismeillä on iso vaikutus tä asioista on huolehdittu ihmisten arkeen, kun jo pitkään. Samalla on kuimietitään ruokaostoksia, tenkin hyvä huomata, että auton hankintaa tai MEILLÄ ON meillä on sosiaalinen vastuu rakennustarvikkeita”, myös asiakkaistamme ja SOSIAALINEN Joukio toteaa. heidän hyvinvoinnistaan.

VASTUU MYÖS Se tarkoittaa esimerkiksi ASIAKKAISTAMME Sosiaalinen vastuu on terveellistä ravintoa, vaivaJA HEIDÄN seuraava askel tonta liikkumista ja turvallisHYVINVOINNISTAAN ta kotia”, Joukio listaa.

Perinteisten ympäristöasioiden ohella vastuulYhdeksi esimerkiksi sosiaalisuuden vaakakupissa lisesta vastuusta hän nostaa painavat entistä enemmän myös sosiaaliset viime kesänä käynnistyneen kampanjan, jossa kysymykset. Käytännössä kyse on maineesK-Marketit nimettiin kiusaamisvapaiksi vyöhykta hyvänä ja yhteiskuntavastuunsa tuntevana keiksi. työnantajana, joka huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kohtelee heitä tasavertaisesti. ”Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeä asia ja tämän kampanjan myötä voimme tarjota heille Näihin seikkoihin ollaan myös Keskossa yhden turvapaikan kiusaamista vastaan.” pureutumassa entistä tarkemmin, vaikka yhtiö lukeutuu jo nyt esimerkiksi nuorten ja osatyökykyisten työllistäjänä kärkikastiin.

16 KAUPPAKAMARI

VASTUULLISUUS

Sosiaalinen vastuu tulee jatkossa korostumaan myös väestön ikääntymisen kautta. Suomi kärsii jo nyt osaajapulasta ja jatkossa tilanne vain pahenee. Siksi niille, jotka haluavat jatkaa työuriaan vielä eläkeiän jälkeen, pitää tarjota siihen mahdollisuus. ”Samalla tavoin pitää kiinnittää entistä enemmän huomioita nuorten, maahanmuuttajien sekä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen sekä monimuotoiseen ja mukaan ottavaan kulttuuriin”, Joukio toteaa.

Koko toimitusketju kuntoon Keskon ja K-kauppiaiden muodostama K-ryhmä on Suomen suurin ja yksi Pohjois-Euroopan suurimmista kaupan alan toimijoista. K-ryhmällä on noin 39 000 työntekijää ja 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.

Liiketoiminta-alueita ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Ketju on kuitenkin tunnetusti yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Niinpä Keskon vastuullisuuskampa ulottuu oman perustoiminnan lisäksi myös koko hankintaketjuun ja raaka-aineisiin saakka.

Käytössä on omat linjaukset ja kriteerit mm. puuvillalle, puu- ja paperituotteille sekä kaloille ja äyriäisille. Yhteistyökumppaneilta edellytetään vastuullista toimintatapaa, ja riskimaissa toimivien toimittajien prosesseja myös auditoidaan säännöllisesti. ”Tänä vuonna olemme liittyneet CDP:n Supply Chain -ohjelmaan ja haastaneet yhteistyökumppanimme raportoimaan sen kautta omat ilmastotavoitteensa ja tuloksensa”, Joukio kertoo.

CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project) on riippumaton voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kerää yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta, kasvihuonekaasupäästöistä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.

TEEMA

Vastuullisuus on suomalaisyrityksille vahva vientivaltti VASTUULLISUUS ON NOUSSUT NOPEASTI KÄRKITEEMAKSI YRITYSKENTÄSSÄ. KESKUSKAUPPAKAMARIN KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJAN LENITA TOIVAKAN MUKAAN SUOMALAISYRITYKSET OVAT HOITANEET TÄMÄN LEIVISKÄNSÄ MONIA KILPAILIJOITA PAREMMIN. SE PITÄISI VAIN KERTOA ENTISTÄ SELKEÄMMIN MYÖS POTENTIAALISILLE ASIAKKAILLE. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

18

KAUPPAKAMARI

TEEMA VASTUULLISUUS

Oman toiminnan ympäristökuorma ja hiilijalanjälki, tasa-arvo ja ihmisoikeudet sekä hyvä hallinto. Vastuullisuusteemat puskevat nyt läpi laajalla rintamalla ja samalla niistä on tullut yritysten kilpailukyvyn avaintekijöitä.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan ja kansainvälisen kauppakamarin (ICC) maajohtajan Lenita Toivakan mukaan suomalaisyrityksissä on reagoitu globaalin vastuullisuushaasteeseen varsin aktiivisesti. Toisaalta monessa yrityksessä mietitään, kuinka edetä. On myös lukuisia yrityksiä, jotka ovat jo edellä kilpailijoitaan.

Esimerkkeinä Toivakka mainitsee ilmastonmuutokseen, vähähiilisyyteen, energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvät ratkaisut, joissa Suomi on insinööriosaamisessa ja uusien tekniikoiden kehittäjinä maailman terävintä kärkeä. Myös metsätaloudessa ja biopolttoaineissa on otettu kehitysloikkia, joita monissa kilpailijamaissa vasta mietitään.

Toivakkaa kuitenkin harmittaa suomalaisten matala profiili. Olemme jo lähtökohtaisesti monia muita parempia ja tätä viestiä olisi rummutettava maailmalle paljon nykyistä kuuluvammin. Samalla vientimarkkinoille tarvittaisiin uusia yrityksiä etenkin pk-sektorilta. ”Suomalaisyritykset ovat osoittaneet, että ne pystyvät ratkomaan globaaleja ympäristö- ja vastuullisuushaasteita. Kompastumme kuitenkin edelleen turhaan vaatimattomuuteen ja markkinointiosaamisen puutteeseen. Ruotsalaiset ja tanskalaiset pitävät ääntä jo asettaessaan itselleen tavoitteita. Me suomalaiset myymme faktapohjalta ja vasta sitten, kun nuo tavoitteet on saavutettu”, Toivakka vertaa.

Isoimmissa yrityksissä vastuullisuus mielletään jo selkeäksi osaksi omaa kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja riskienhallintaa. Se tarkoittaa myös sitä, ettei omissa yhteistyö- ja alihankintaverkostoissa saa olla mustia lampaita, jotka voivat aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa koko verkostolle.

Vastuullisuuspainetta kertyy tänä päivänä jo niin monesta suunnasta, ettei sitä pääse pakoon. ”Hyvä tuote ja tarina eivät enää riitä. Myös taustojen on oltava kunnossa. Yhdellekään alihankkijalle tai päämiehelle ei saa olla yhdentekevää, millaisissa oloissa jokin yksittäinen komponentti on valmistettu.”

Toivakka paneutui vastuullisuusasioihin taannoin ulkomaankauppaministerinä sekä sittemmin YK:n alaisuudessa toimivan Global Compact Suomen verkoston pääsihteerinä. Hän toteaakin ykskantaan, että omasta tulevaisuudestaan huolehtivalla yrityksellä on käytännössä vain yksi vaihtoehto. Omat yhteistyöverkostot on käytävä läpi entistä tiheämmällä kammalla ja tarvittaessa kumppanuuksien suhteen on tehtävä koviakin päätöksiä.

Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen vastuun saralla riittää vielä työsarkaa. ”Kuluttajat edellyttävät yrityksiltä ja tuotteilta vastuullisuutta. Samalla tavoin sitä vaativat rahoittajat ja sijoittajat. Lainaraha on edullisempaa sille yritykselle, jolla myös ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat kunnossa. Lisäksi painetta tulee median ja kansalaisjärjestöjen puolelta. Meillä on jo monia esimerkkejä siitä, millainen mainetahra näiden asioiden laiminlyönti voi olla”, Toivakka toteaa.

Mustat lampaat käyvät entistä kalliimmiksi Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tämä viisaus pätee myös vastuullisuusasioissa.

”Yksi huomioitava seikka on myös osaava työvoima: se hakeutuu entistä selkeämmin yrityksiin, joiden arvot ovat linjassa omien kanssa.”

MARRASKUU 2021 19

KUKA: Lenita Toivakka Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja, ex-ulkomaankauppa-, Eurooppa- ja kehitysyhteistyöministeri sekä kansanedustaja KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri HARRASTUKSET: Liikunta luonnossa, pilates, talviuinti, neulominen ja mökkeily Saimaalla PERHE: Aviomies yrittäjä Jukka Toivakka, kolme aikuista tytärtä

Pk-viejistä on huutava pula Suomi on elpynyt koronakriisistä ällistyttävän nopeasti ja ripeästi kasvanut tavaravienti on yllättänyt iloisesti myös Toivakan. Vauhti näyttää vientijohtajien kyselyn mukaan vain kiihtyvän.

”Meillä vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus on vain 16 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on noin kolmannes ja Saksassa peräti 60 prosenttia. Uusia viejiä kaivataan kipeästi.”

”Tavaravienti on kasvanut todella vahvasti, vaikka logistiikka ja tiettyjen raaka-aineiden hinnannousu ovatkin olleet pullonkauloina.

Yrityksille on tarjolla paljon tukea. Alkuun pääsee esimerkiksi Business Finlandin ja kauppakamarin Fincham-verkostojen kautta. Korona-aika osoitti sen, että vientikauppaa voi harjoittaa kustannustehokkaasti myös etä-

Palveluvienti on sen sijaan junnannut, mikä johtunee pitkälti matkustusrajoituksista”,

yhteyksillä. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat kuitenkin tärkeitä uusien asiakassuhteiden sol-

Toivakka harmittelee.

mimiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi.

Edessä oleva aika EU-alueen koronaelvytyksineen pitääkin nyt hyödyntää etenkin pk-yrityksissä, joita Toivakka kannustaa entistä rohkeammin kansainvälistymisen tielle.

”Saattaa olla myös niin, että suoraviivaiset ja tehokkaat Teams-palaverit sopivat hyvin suomalaiseen myyntityylin, jossa mennään asiat edellä”, Toivakka naurahtaa.

Vastuullisuusherätys tuli jo K-kauppiaana Lenita Toivakka kertoo heränneensä vastuullisuusasioihin toden teolla viime vuosikymmenen puolivälissä, kun hän oli Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä hyväksymässä YK:n kestävän kehityksen periaatteita. ”Samalla kirkastui se, että muutos lähtee liikkeelle nimenomaan yrityksistä. Valtiot ovat siihen liian hitaita ja jähmeitä.

Ja näinhän tässä on myös käynyt”, hän toteaa.

Alkusysäyksen hän kuitenkin sai jo 1990-luvulla Mikkelin Citymarketissa, kun Toivakan kauppiaspariskunta lähti hakemaan tavaratalolle Ympäristökauppa-diplomia. Sen saamiseksi oli kiinnitettävä huomiota mm. energiatehokkuuteen, jätteen määrään sekä lähiruokaan ja luomutuotteisiin. ”Lopputuloksena oli selkeitä kustannussäästöjä, mutta myös henkilöstön aito innostuminen asiasta. Meitä yhdisti tunne, että olemme edelläkävijöitä ja teemme oikeasti tärkeitä asioita”, Toivakka muistelee.

Mikä ihana jokapäivä!

Sitä me kaipaamme.

Sähköä välillemme.

Kymenlaakson Sähkö on tuonut sähköä jokapäivään, arkeen ja juhlaan, jo yli sadan vuoden ajan.

Arki virtaa. www.ksoy.fi

Sinun ei tarvitse olla energia-alan asiantuntija. Riittää, että sähköyhtiö on.

Vahvana ja yhdessä eteenpäin Pitkän elämän salaisuus on uteliaisuus, jatkuva kehittäminen sekä ammattitaitoinen huolto ja ylläpito. Sulzerin ydinosaamista on keskipakopumppujen, sekoittimien, suurnopeuskompressorien sekä mekaanisten tiivisteiden kehittäminen, valmistus ja niiden elinkaaren aikana tarvittavat huoltopalvelut.

Tehokkaasti ja suorituskykyisesti! www.sulzer.com

Autosalvan Kouvolan myymälä Kaitilankadulla.

Autosalvan tavoitteena on olla hyvä yrityskansalainen DRONEKUVASSA NÄKYY KYLKI KYLJESSÄ SATOJA AURINKOPANEELEJA. SIIRTYMINEN FOSSIILIVAPAASEEN ENERGIANTUOTANTOON ON AUTOSALVASSA STRATEGINEN VALINTA. VASTUULLISUUS ON YRITYKSEN KOKO LIIKETOIMINTAA LÄPILEIKKAAVA TAVOITE, JOHON PYRITÄÄN USEILLA YKSITTÄISILLÄ TOIMENPITEILLÄ.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT AUTOSALPA

22

KAUPPAKAMARI

TEEMA VASTUULLISUUS

Autosalpa Oy:n rahoitusjohtaja Jukka Sirén kiteyttää yhtiön vastuullisuuskonseptin yhteen lauseeseen: - Haluamme olla hyvä yrityskansalainen.

- Meidän näkemyksemme mukaan ei riitä, että maksaa verot ja noudattaa lakia, vaan on ihan päivänselvää, että yritys myös toimii vastuullisesti. Se toteutuu muissakin asioissa kuin ympäristöasioissa, joka toki on tärkeässä roolissa, sanoo Sirén.

sähköllä katettiin viime vuonna noin 20 prosenttia kiinteistöjen energian kulutuksesta.

Vuonna 2015 Kouvolan toimipisteen ostosähkön määrä oli 579 megawattia. Viidessä vuodessa ostosähkön määrä on tippunut 365 megawattiin. Säästöön vaikuttavat myös muut kiinteistössä tehdyt parannustoimenpiteet.

- Ensimmäiset aurinkosähkövoimalat rakennettiin 2015, joten jos 2014 olisi vertailuvuotena olisi energiankulutuksen tiputus ollut vielä suurempi, tarkentaa Sirén.

Autosalvalle myönnettiin tekemänsä ympäristötyön tuloksena 14001-laatusertifikaatti - Aurinkosähkön avulla säästetään kustanjo vuonna 2000 ja kolme vuotta myöhemmin nuksissa, mutta ympäristönäkökulma on tärISO 9001. Sertifikaattien voimassaolo edelkeä.

Myös ostettava energia on 100-prosentlyttää ulkopuolisen asiantuntijan arviointia tisesti fossiilivapaata pohjoismaista tuuli-, ympäristövaatimuksien täyttymisestä. Ymvesija aurinkoenergiaa, sanoo Kalpa. päristökriteerien täyttymistä seurataan säännöllisesti - Käytännössä teemme muun muassa Lloyd’sin tesähkönkulutuksessa enemJATKUVA kemien auditointien avulla. män kuin osamme, kun PARANTAMINEN ON käytämme ympäristöys- Jatkuva parantaminen tävällistä sähköä ja lisäksi SERTIFIKAATTIEN on sertifikaattien punainen tuotamme aurinkosähköä. lanka, sanoo Autosalvan PUNAINEN LANKA Laskennallisesti noin sadan kehityspäällikkö Veli-Mathenkilöauton vuosipäästöt ti Kalpa. paikataan aurinkosähköllä, Sirén laskeskelee.

Ympäristöystävällistä aurinkosähköä Valtion tuki edesauttaa yritysten siirtymistä Siirtyminen päästöttömään aurinkosähköön on yksi steppi Autosalvan vastuullisuustoimenpiteissä ja strateginen valinta.

Autosalvan seitsemästä myymäläkiinteistöstä neljässä energia tuotetaan aurinkosähköllä. Porvoon kiinteistön katolla on 86 kilowatin suuruinen voimala ja kolmessa muussa sadan kilowatin voimalat. Mitoitus on optimoitu kunkin toimipisteen vuosittaiseen kulutukseen. Ensimmäiset paneelit asennettiin vuonna 2015. Kouvolan, Keravan, Porvoon ja Lahden jälkeen seuraavaksi vuorossa on Kotkan kiinteistö.

Järjestelmien suunnittelun lähtökohtana on ollut energian tuotannon ajoittaminen yhteen kulutuksen kanssa. Sähköä pyritään tuottamaan aamusta iltaan tasaisesti.

Aurinkosähkövoimaloiden kautta saatavalla

fossiilivapaan energian tuotantoon. Autosalvassa kymmenen vuoden takaisinmaksuaikataulua pidetään järkevänä, sillä laitteiston käyttöikä on noin 20-30 vuotta.

Tehon laskeman arvioidaan olevan vain noin 15 prosenttia viidessätoista vuodessa.

Kalpa seuraa tarkasti kuukausitasolla laitteiston tehoa.

- Kouvolaan paneelit asennettiin vuonna 2015, ja tämän vuoden kuntotarkistuksessa todettiin, että teho ei ole laskenut juuri ollenkaan. Seuraamme sähkön tuottoa tarkasti kuukausitasolla, joten näemme nopeasti mahdolliset poikkeamat. Vertailu eri vuosien kulutuksiin ja toimipisteiden välinen vertailu tuovat meille hyvää tietoa. Näin nähdään itse heti mahdolliset poikkeamat, Kalpa sanoo.

Aurinkosähköä käytetään tulevaisuudessa MARRASKUU 2021

23

TEEMA VASTUULLISUUS

Autosalpa toimii seitsemällä eri paikkakunnalla. Vas. perheyrityksen hallituksen puheenjohtaja Marjukka Sirén-Hynninen, rahoitusjohtaja Jukka Sirén ja toimitusjohtaja Tuukka Sirén.

entistä enemmän myös sähkö- ja hybridiautojen lataamiseen.

Laaja toimintatapojen muutos Kiinteistöihin kohdistuvilla toimenpiteillä on iso merkitys ympäristövaikutusten pienentämisessä. Autosalvan kiinteistöissä on uusittu valaistuksia ja ilmanvaihtojärjestelmiä.

Näin on parannettu energiatehokkuuden lisäksi myös työviihtyvyyttä.

- Suurimmat toimenpiteet on tehty Kymenlaaksossa. Ilmanvaihtojärjestelmien mekaniikka uusittiin kokonaan ja varsinkin Kouvolassa sillä saatiin aikaiseksi todella merkittävää energiasäästöä. Kotkassa ei ollut ennestään lämmöntalteenottojärjestelmää, joten uusinnalla saatiin kaukolämmön 24

KAUPPAKAMARI

kulutuksessa säästöä. Euromääräisesti nämä olivat itse asiassa isompi investointi kuin aurinkopaneelit, sanoo Sirén.

Veli-Matti Kalpa kertoo, että yhtenä toimenpiteenä on kiinteistöjen valaistuksen uusiminen.

- Kolme kiinteistöä on ledeissä lähes kokonaan, ja Kouvola täysin. Kun muistellaan aikaa taaksepäin, kun oli elohopealamput ja monimetallilamppuja, niin kyllähän ledeillä on saatu todella huomattavaa energian säästöä, sanoo Kalpa.

Valaistuksen muutos on tuonut energiankulutukseen säästöä 60%.

- Halvempaa olisi vaihtaa loisteputki toiseen kuin koko valaisin, mutta vastuullisuu-

teen panostaminen on strateginen päätös, Sirén muistuttaa.

Ympäristönäkökulma pyritään huomioimaan mahdollisimman kattavasti. Ovia on vaihdettu tiiviimmiksi, autohalleihin asennettu ovipuhaltimia estämään lämpöhukkaa ja pesuaineiden valinnassa huomioidaan ympäristöystävällisyys. EU on asettanut autovalmistajille kriteerit mallistojen CO2-päästörajan alittamiseksi. Autotehtaat ja maahantuojat vaativat puolestaan jälleenmyyjiltä CO2 -päästöjen laskentaa.

- Etenkin Volvon osalta tehdään jatkuvaa mittausta ja raportointia, Sirén sanoo.

Autosalpa on mukana myös Motivan energiatehokkuussopimuksessa.

- Viiden toimipisteen osalta raportoidaan vuosittain tehdyistä toimenpiteistä, kuten energialähteistä ja -muutoksista. Volvon osalta tehdään seitsemän toimipisteen osalta CO2-päästöraportointia. Työsuhde- ja esittelyautoissa käytetään polttoaineena Nesteen biodieseliä.

Aika moneen suuntaan on näitä toimenpiteitä, Kalpa laskeskelee.

Sähkö- ja hybridiautot lisääntyvät, haasteena latausinfra Kesäkuun lopussa Suomen teillä liikkui noin 82 000 sähköautoa, joista lähes joka viides on täyssähköinen. Suomessa ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa.

Autosalpa liittyi vuonna 2019 mukaan autoalan (AKL) vapaaehtoiseen Green Deal -ilmas-

Autosalpa Oy:n kehityspäällikkö

tosopimukseen, ja asetti omiksi tavoitteikseen muun muassa sähkökäyttöisten ajoneuvojen lisäämisen esittelyautoina sekä uusien latauspaikkojen rakentamisen.

- Työsuhdeautoista onkin jo noin puolet sähköautoja tai hybridejä, kertoo Sirén.

Vuosikasvu lisää liikennettä latausasemilla ja vahvistaa suuritehoisemman julkisen latausinfran tarvetta.

- Latausinfra onkin isoin haaste sähköautojen käytön lisääntymiselle. Meillä on tällä hetkellä seitsemässä toimipisteessä vajaa 100 latauslaitetta ja niitä lisätään voimakkaasti, Kalpa sanoo.

Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavat sähköautojen vielä toistaiseksi korkeahkot hinnat.

- Ennusteet eivät ole ihan pitäneet paikkaansa sähköautojen hintakehityksen suhteen. Hinnat laskevat koko ajan, mutta vie vuosia ennen kuin ne ovat samalla viivalla polttomoottoriautojen kanssa, Kalpa pohtii.

- Toisaalta rotaatio sähköautojen siirtymisessä vaihtoautokapasiteetiksi ei ole vielä käynnistynyt. Nähtäväksi jää, miten näissä autoryhmissä vaihtoautojen hinnat tulevat käyttäytymään, sanoo Jukka Sirén.

Jatkuva prosessi Veli-Matti Kalpa haki lisäkoulutusta ympäristöosaamiseen kauppakamarin Päästövähennyskoulutuksesta, jossa tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin.

Parhaillaan Kalpa laatii tavoitteita vuodelle 2022.

6x Autosalpa

AUTOSALPA OY Toimiala: Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa ja korjaus.

Tuotemerkit: Volvo, Renault, Nissan, Hyundai ja Dacia.

Toimipisteet: Kotka, Kouvola, Porvoo, Hyvinkää, Kerava, Lahti ja Hämeenlinna

- Oleellista on, että prosessit jatkuvat. Kattotilaa on vielä käyttämättä ja led-projektit jatkuvat, luettelee Kalpa

Liikevaihto: 170,9 miljoonaa euroa (31.12.2020)

- Vastuullisuus tarkoittaa meille valintoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Myös asiakkaat huomioivat tällaiset asiat, toteaa Jukka Sirén.

Henkilökunta 208 henkilöä Toimitusjohtaja: Tuukka Sirén

Lähteet: LVM ja Traficom

Veli-Matti Kalpa.

MARRASKUU 2021

25

TEEMA VASTUULLISUUS

OSALLISTU MAKSUTTOMIIN TIETOISKUIHIMME JÄRJESTÄMME MAKSUTTOMIA TEAMS-TIETOISKUJA, JOISSA VOIT TUTUSTUA KESKUSKAUPPAKAMARIN ILMASTO- JA IHMISOIKEUSSITOUMUKSIIN SEKÄ ILMOITUSKANAVAAN.

Ilmastositoumus Tee ilmastositoumus nyt ja laadi yrityksellesi tiekartta päästöjen vähentämiseksi. Sitoutumisesta voit viestiä Keskuskauppakamarin myöntämällä Ilmastositoumus-tunnuksella.

Ilmastositoumus - tietoiskut Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen hyödyt ja edellytykset yritykselle. Tietoiskussa käydään läpi päästölähteitä, joista yritys voi hakea tietoja.

Tutustu Ilmastositoumukseen klo 8.30–9.30 12.1.2022 9.2.2022 8.3.2022 5.4.2022 4.5.2022 1.6.2022

Ihmisoikeussitoumus -tietoiskut Yritys ihmisoikeusvastuun edelläkävijänä. Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumuksen hyödyt ja edellytykset. Ihmisoikeusjärjestelmään tutustuminen.

Tutustu Ihmisoikeussitoumukseen klo 8.30–9.30

Ihmisoikeussitoumus Ihmisoikeusvastuun toteuttaminen vahvistaa organisaation suorituskykyä ja taloudellista tulosta. Sosiaalista vastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani.

20.1.2022 15.2.2022 10.3.2022 12.4.2022 10.5.2022 2.6.2022

Ilmoituskanava EU-direktiivi tulee velvoittamaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä tarjoamaan ilmoituskanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Nyt on hyvä hetki hoitaa asia kuntoon ajoissa. Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu tarjoaa yrityksellesi mahdollisuuden perustaa ilmoituskanava kustannustehokkaasti ja vaivattomasti.

Ilmoituskanava -tietoiskut Tietoiskussa käydään läpi Ilmoituskanavan hyödyt ja EU-direktiivin velvoitteet yrityksille.

13.1. klo 8.30 17.2. klo 8.30 16.3. klo 8.30 13.4. klo 8.30 12.5. klo 8.30

26

KAUPPAKAMARI

Arki ja huvit kimppaan saman katon alle Maailmanluokan pikkukaupungissa on tarvetta monen alan osaajille ja ovet auki maailmalle. Meillä työt, asunnot ja huvit ovat kaikki saman katon alla.

Ole utelias ja katso millaisia asuntoja sekä työtehtäviä Haminassa on juuri nyt tarjolla

kokeilehaminaa.fi

28

KAUPPAKAMARI

#vastuullisuus #greendeal #fitfor55

TOIMITUSJOHTAJAN KYNÄSTÄ

MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Vastuullisuuden sateenvarjon alla Vastuullisuuden sateenvarjon alle mahtuu niin arjen pieniä, kuin myös koko maapallon kokoisia asioita. Sana vastuullisuus toistuu yritysten strategioissa, poliittisten päättäjien puheissa, ajankohtaisohjelmissa, EU:n lainsäädännössä – näin muutamia mainitakseni.

Kenelle vastuullisuus, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja tulevaisuutemme pelastaminen sitten kuuluu?

Pysähdyin miettimään aihetta ja heittelin sateenvarjon alle mieleeni tulevia sanoja ja aiheita.

tävä ja kauhistuttava tieto oli se, että tekstiiliteollisuus saastuttaa maailman laajuisesti enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Tekstiiliteollisuuden on arvioitu aiheuttavan 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja 35 prosenttia merien mikromuovijätteestä. Jotta tilannetta voidaan parantaa, on ihmisten unohdettava pikamuoti ja muutettava tapaa kuluttaa tekstiilejä. Tämä on yksi merkittävä ja helppo tapa auttaa luontoa ja edistää tasa- ja ihmisarvoa.

Ääri-ilmiöt mielipideilmastossa ovat tulleet näkyviksi. Nousevatko oikeat ongelmat esille ja ratkaistaanko ne tukkimalla teitä tai boikotoimalla Afrikan tähti -peliä?

Tuskinpa vain. Parempi on vastuullinen investointi Suomessa, kuin kyseenalaisella moraalilla toteutettu jossain kaukomailla. Kauhukuva tehtaassa työskentelevästä lapsesta istumassa Kymijoen rannalla ihmettelemässä putkea, joka työntää veteen iloisen sinistä denimväriä saaden veden poreilemaan, on valitettavasti ÄÄRI-ILMIÖT arkipäivää jossain päin maailmaa.

Kokonaisuus koostuu pienistä ja suurista teoista. Yritykset suhtautuvat nykyisin vastuullisuuteen hyvin vakavasti ja siitä on tullut merkittävä kilpailutekijä. Suuntaus näkyy kansallisessa lainsäädännössämme, joka etenee oikeaan suuntaan, mutta saattaa harkitsemattomasti linjattuna tuoda riskejä taloudelle ja investoinneillle ja tätä kautta työpaikkojen määrään ja hyvinvointiin.

EU:n päätökset ja linjaukset ovat vahvasti ympäristölähtöisiä. Valmisteilla on kunnianhimoinen Fit for 55 -paketti, joka toivottavasti pitää sisällään myös talouden realiteetit. Hyvä taloudenhoito on merkittävä osa vastuullisuutta ja painotusten välille soisi syntyvän järkevän tasapainon.

MIELIPIDEILMASTOSSA OVAT TULLEET NÄKYVIKSI

Teknologia mahdollistaa ympäristöfiksumman teollisuuden, tuotannon ja logistiikan kehittymisen ja tarjoaa samalla uusia businessmahdollisuuksia. Tässä kehityksessä suomalaiset ovat olleet vahvasti mukana ja tämä jatkunee myös tulevaisuudessa.

Mikä kaltaiseni tavallisen ihmisen rooli tässä kokonaisuudessa on?

Me jokainen teemme päivittäin valintoja. Itselleni herät-

Euroopassa haasteet on tunnistettu ja tunnustettu ja niiden ratkaisemiseksi etsitään vastauksia. Meidän on kuitenkin hyvä tiedostaa, kuinka pieni osa maailmaa Eurooppa on. Kuvan ympyröidyllä alueella asuu enemmän ihmisiä kuin sen ulkopuolella: 4,67 mrd ihmistä, mikä on noin 60 % maapallon väestöstä ja noin 60 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Maapallonlaajuista rintamaa tilanteen korjaamiseksi siis tarvitaan.

Tunnelmallista syksyä ja kohta jo joulun odotustakin!

a

ik Mar MARRASKUU 2021

29

Tapani Kinnunen ja Jouni Hilliaho e

totiloja Elinkeinoelämän keskusliito

Lasitukset ovat ekoteko LUMON RAKENTAA PARHAILLAAN KOUVOLAN TEHTAILLE 800 NELIÖN SUURUISTA LAAJENNUSTA TUOTANTOKAPASITEETIN LISÄÄMISEKSI. MYÖS ESPANJAAN NOUSEE UUSI TEHDAS. TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA 30

KAUPPAKAMARI

kämiehelle ja Kymenlaakson kaupp Marika Kirjavaiselle.

esittelivät Kouvolan tuotan-

on toimitusjohtaja Jyri Hä-

pakamarin toimitusjohtaja

TEEMA VASTUULLISUUS

Lumonin hallituksen puheenjohtaja Tapani Kinnunen ja tuotantojohtaja Jouni Hilliaho esittelivät tuotantotiloja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle ja Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavaiselle keskiviikkona 20.10.

Parvekelasituksen teknologia perustuu suomalaiseen innovaatioon.

-Elettiin vuotta 1989, kun päämies myi ikkunalasituksia tehneen yrityksen ja meitä jäi 50 miestä vaille työtä. Jäin miettimään tulevaisuutta ja löysin idean, miten parvekelasien tekniikka saadaan toimivaksi. Lumonin parvekelasitusta voidaan kyllä pitää tässä muodossa suomalaisena innovaationa, Kinnunen kertoi vierailleen.

Uusi tehdas valmistumassa Antequeraan Lumonin kasvukäyrät ovat osoittaneet koilliseen jo vuosia ja etenkin Espanjan liiketoiminta on ollut vahvassa kasvussa. Tärkeimmät vientimaat ovat Espanjan ohella Pohjoismaat, Kanada, Saksa, Venäjä, Ranska ja Sveitsi. Lumonilla on pääasiassa oma myynti- ja asennusorganisaatio sekä tuotanto, jota on kotimaan ulkopuolella myös Kanadassa.

Espanjan Antequeraan nouseva tehdas vastaa kansainvälisen kasvun myötä tullee-

Parveke- ja terassilasituksista yli puolet toimitetaan kuluttajille. Lisäksi merkittäviä asiakkaita ovat rakennusliikkeet ja taloyhtiöt.

- Aluksi tehtiin yksittäisiä parvekelasituksia.

Ensimmäinen kohde oli Kouvolan Kauppalankadulla, hautaustoimisto Kovasen liikehuoneiston yläpuolella. Tilauksia alkoi tulla lisää sitä mukaa, kun parvekelasituksiin tottuneet asukkaat muuttivat ja halusivat myös uusien asuntojensa parvekkeille lasitukset. 1990-luvun puolivälissä rakennusliikkeet alkoivat kysellä lasituksia uudiskohteisiin, kertoo Kinnunen.

Toiminta laajeni edelleen 2000-luvun alussa, kun lasitetuista terasseista alkoi tulla suomalaiskotien suosikkitiloja. Kodeista terassilasitusten kysyntä laajentui ravintoloihin ja julkisiin tiloihin.

- Terassilasituksilla saadaan tehtyä vähällä käytöllä olevista ulkotiloista uusia toiminnallisia sisätiloja. Kun kävelen Madridin tai Malagan kaduilla tunnistan, että monen ravintolan terassilasitukset ovat Lumonin tuotantoa.

Vastikään kävin eräässä ravintolassa, jossa pitkään mietittiin terassin lasitusta. Se oli iso investointi heille. Kuuden kuukauden jälkeen yrittäjä kertoi saaneensa investoinnin kustannukset katettua, kun aiemmin ulkosalla sijainneet asiakaspaikat tulivat lasituksen ansiosta käyttöön, Tapani Kinnunen kertoo.

seen lisäkapasiteetin tarpeeseen. Investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan koko lähentelee puoltatoista hehtaaria.

Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-luku 68,5 prosenttia kertoo erittäin suuresta asiakastyytyväisyydestä.

- Paikallistehtaan avulla pystymme lyhentämään toimitusaikoja ja kuljetusmatkoja, sanoo Lumonin tuotantojohtaja Jouni Hilliaho.

Korona-aika

Lumon on monissa maissa markkinajohtaja. Pohjois-Amerikassa yritys on uranuurtaja, ensimmäinen Kanadan CCMC-hyväksynnän saanut parvekelasien toimittaja.

- Amerikassa ollaan tehty hirveästi töitä, mutta saatu sillä etumatkaa, korostaa Tapani Kinnunen.

Lasitettu terassi tuo käyttöön uusia neliöitä

Vuonna 2020 Lumonin liikevaihto oli noin 150 miljoonaa euroa ja tulos yli 20 miljoonaa euroa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedusteli miten koronapandemia on vaikuttanut Lumonin toimintaan.

- Yrityksen toiminta ja tuotanto on pyörinyt koko ajan. Olemme panostaneet terveysturvallisuuteen ja siitä tiimit ovat huolehtineet erittäin hyvin. Liikevaihdoltaan viime vuosi ei ollut niin iso kasvun vuosi kuin aiemmat, MARRASKUU 2021 31

Lumonin tuotantojohtaja Jouni Hilliaho esittelee Espanjaan rakenteilla olevaa tehdasta.

mutta tänä vuonna kasvetaan yli 190 miljoonaan euroon.

Henkilöstön määrä maailmanlaajuisesti on kasvanut yli 300 henkilöllä, kertoi Lumonin tuotantojohtaja Jouni Hilliaho.

Noin 1400 työntekijästä Suomessa työskentelee noin 950 työntekijää. Verhoja valmistava tehdas toimii Kempeleessä, myynti- ja asennustoiminnot ympäri Suomea.

Viimeisimmällä strategiakaudella Lumon investoi 35 miljoonaa euroa toiminnan kehittämiseen kuten ohjelmistoihin, koneisiin, automatiikkaan, robotiikkaan ja tuotantolaitosten rakentamiseen. Uudella strategiakaudella tähtäimessä on muun muassa toimitusketjun kansainvälistäminen.

Työvoiman saatavuus haasteena Lumon on Kymenlaakson kärkiyrityksiä, jonka työllistävä vaikutus on erittäin suuri. Kymenlaaksossa oleva osaavan työvoiman saatavuus on haaste myös Lumonilla. Jouni Hilliaho kertoo, että kysyntää erityisesti teknisen koulutuksen saaneelle henkilöstölle on koko ajan.

- Polkua oppilaitoksista yrityksiin olisi mielestämme tärkeää kehittää koko maakunnan kaikkien toimijoiden osalta, korostaa Hilliaho.

- Oppisopimuskoulutusta ollaan sovellettu myös Lumonilla. Kun oppisopimuksen sisältö räätälöidään niin, että se vastaa työn sisältöä, se palvelee hyvin, Tapani Kinnunen sanoo.

32

KAUPPAKAMARI

Lasitukset ovat ekoteko Lumonin toiminnassa kestävä kehitys nousee esille usealta aspektilta. Parveke- ja terassilasitusten avulla huoneistoissa on mahdollista saavuttaa jopa 34 prosentin säästö energian kulutuksessa ja meluhaitat vähenevät 50 prosenttia.

- Täällä Pohjolassa parvekelasitukset suojaavat kylmältä ja sateelta. Eteläisissä maissa lasitukset suojaavat puolestaan ulkoa tulevalta pölyltä, lialta ja auringonpaisteeltakin, kun niihin yhdistetään auringon suojaus. Energiansäästön ansiosta parvekelasitukset ovat ekoteko, kiteyttää Jouni Hilliaho.

Vastuullinen toiminta on Lumonilla tärkeässä roolissa paitsi ympäristövastuun myös sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun näkökulmista. Tapani Kinnunen ja Jouni Hilliaho toimivat Kymenlaakson kauppakamarissa keskeisissä luottamustehtävissä ja ovat mukana edistämässä koko maakunnan kasvua ja kehittymistä.

- Kauppakamari on tällä hetkellä keskeisin organisaatio Kymenlaakson yhtenäisyyden edistäjänä, Kinnunen toteaa.

Jouni Hilliaho painottaa hänkin yrityksen yhteiskunnallisen vastuun tärkeyttä.

- Henkilöstöstä huolehtiminen ja yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen ovat meillä avainasemassa. Yhtenä esimerkkinä tarjoamme kymmenille nuorille kesätöitä pelkästään Kouvolassa.

Enemmän elettävää, vähemmän mietittävää Omistaja-asiakkaana saat parhaat hyödyt huolettomaan huomiseen pankki- ja vakuutuspalveluista sekä kertyvistä OP-bonuksista.

Tutustu lisää op.fi/omistaja-asiakkuus Omistaja-asiakkuus – elämääsi varten

31782116_OP_Kymenlaakso_ilmoitus_205x130mm.indd 1

13.10.2021 15.1

Parasta IT-palvelua Tarjoamme liiketoimintaasi tukevan, aina oikeankokoisen IT-ratkaisun.

KEHITYS JA YLLÄPITO

LAADUKKAAT YRITYSLAITTEET

TIETOTYÖN RATKAISUT

TURVALLISUUS JA HALLINTA

IT-INFRA

KOTKA - KOUVOLA - LAPPEENRANTA - TURKU www.datagroup.fi/dgsatait dgsatait@datagroup.fi

Tavara liikkuu Yli rajojen, merien. Tehokas, vastuullinen logistiikka on entistä tärkeämpää.

Steveco on paras kumppani tuottamaan logistiikkayhteydet maailmalle. www.steveco.fi

The Route Matters.

@stevecoGroup

Steveco Oy

@steveco_oy

steveco-oy

@StevecoOy

Monien mahdollisuuksien satama HaminaKotka on teollisuutta ja kauppaa monipuolisesti palveleva satama. Suomen suurin yleissatama on tärkeä liikenteen solmukohta Euroopassa ja Itämeren alueella.

Tervetuloa HaminaKotkan satamaan!

haminakotka.com

ALUEELTA

LOKAKUUN SUHDANNEBAROMETRIN TULOSJULKISTUS

Kymenlaaksolaisyritysten tilanne vaimeni hieman alkuvuoden nousun jälkeen. Näkymät ovat aavistuksen kohentuneet.

MATKAILUALALLA VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ, SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALALLA EI PANDEMIA OLE JUURIKAAN VAIKUTTANUT. PAIKALLISKOMMENTAATTOREINA ANU MARKKANEN KRISTINALTA JA ANTTI HARINEN AFRYSTÄ.

Kymenlaakson yritysten tilanne syksyllä vaimeni hieman alkuvuoden nousun jälkeen. Lähikuukausien näkymät kymenlaaksolaisyrityksissä ovat sen sijaan kohentuneet aavistuksen verran ja tilanteen arvioidaan pysyvän lähikuukausina ennallaan.

Tilanne ilmenee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Kymenlaakson kauppakamarin Suhdannebarometrikyselystä.

Tuotanto- ja myyntimäärät Kymenlaakson yrityksissä lisääntyivät heinä-syyskuussa vain lievästi, mutta tuotannon ennakoidaan vauhdittuvan vuoden loppua kohden. Yritysten välillä on suuria eroja. Ammattitaitoisesta työvoimasta oli lokakuussa puutetta kolmasosalla vastaajista. Kustannukset ovat nousseet yleisesti. Globaali materiaalipula näkyy myös paikallisissa yrityksissä.

Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksissä tilanne on hyvin kaksijakoinen. Pandemian seurauksena nähtävissä on erittäin suuria eroja eri toimialojen ja eri yritysten välillä.

Suhdannebarometrin tulosjulkistuksessa tilannetta kommentoivat paikallisten yritysten edustajina aluejohtaja Antti Harinen Afry Oy:stä ja toimitusjohtaja Anu Markkanen Kristinalta.

- Alkuvuoden matkakauppa oli erittäin hiljaista. Alkukesästä alkoi näkyä pientä viriämistä. Selvä muutos tuli elokuun puolivälissä, kun matkustusrajoitukset lievenivät ja yleinen keskustelu kääntyi vihdoin matkustusmyönteiseksi. Se, että Suomessa useimmilla toimialoilla näyttää nyt hyvältä, kauppa käy, työvoimaa tarvitaan lisää ja tulevaisuuskin näyttää lupaavalta, heijastuu myös kuluttajien vapaa-ajan matkustushaluihin, sanoi Anu Markkanen.

Antti Harinen Afryltä totesi, että suunnittelu- ja konsutointialaa pandemia ei puraissut pahasti. Teollisuuden aktiviteetit ovat lisääntyneet pandemiatilanteen selkiintyessä. Talousalueella on useita jo julkistettuja investointihankkeita, jotka odottavat investointipäätöstä. Suurena ongelmana Harinen mainitsi osaavan työvoiman puutteen. Insinöörikoulutusta tarvittaisiin Kymenlaaksoon lisää.

- Yksi erityisen hankala ala on sähkötekniikka. Lähimmät alan koulutuspisteet ovat Mikkelissä ja Helsingissä. Maailman sähköistyessä tarvetta alan osaajille olisi paljon, Harinen painotti.

Suhdannebarometrin aineistot: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/vaikuttaminen/suhdannebarometrit.

MARRASKUU 2021

35

VAIKUTTAMINEN

YRITYKSET KYSYIVÄT EUROPARLAMENTAARIKOILTA

Metsiin ja merenkulkuun liittyvät lainsäädäntöuudistukset puhuttivat Meppitapaamisissa

KAUPPAKAMARIN JÄSENILLÄ ON OLLUT TÄNÄ SYKSYNÄ AINUTLAATUINEN TILAISUUS TAVATA SUOMEN EUROPARLAMENTAARIKKOJA TEAMSIN VÄLITYKSELLÄ.

SUORA LINJA BRYSSELIIN OSOITTAUTUI ARVOKKAAKSI KANAVAKSI SAADA TAUSTATIETOJA PÄÄTÖKSENTEON ALLA OLEVISTA ASIOISTA. YRITYSTEN EDUSTAJAT KYSYIVÄT MM. SATAMIA UHKAAVASTA UUDESTA SÄHKÖISTYSDIREKTIIVISTÄ JA EU:N METSÄSTRATEGIAN VAIKUTUKSISTA ELINKEINOTOIMINNALLE. TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA

36

KAUPPAKAMARI

EPP-ryhmän europarlamentaarikko Petri Sarvamaa tapasi kauppakamarilaisia lokakuun puolivälissä.

- Ilmastopolitiikka hallitsee meneillään olevaa viisivuotiskautta, kiteytti Sarvamaa heti kärkeen.

- Euroopan komissio lähti kunnianhimoisesti laatimaan lainsäädäntöpakettia, johon kuuluu valtava määrä lakiesityksiä, asetuksia ja direktiivejä. Nimensä mukaisesti Fit for 55 -lakipakettia laaditaan, jotta EU:n tavoite vähentää kasvihuonepäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä toteutuisi. Komissio on antanut useita lainsäädäntöaloitteita, kuten maankäyttöä ja metsätaloussektoria koskeva LULUCF-asetus ja uusiutuvan energian RED-direktiivit. Kritiikkiä herättää, että molemmat lakikokonaisuudet saatiin valmiiksi vain pari vuotta sitten 2017-18 ja jo nyt niitä aletaan tehdä uusiksi, Sarvamaa sanoi.

Sarvamaa painotti kauppakamarin tapaamisessa, että lakipakettien käsittelyssä suomalaisia meppejä työllistää erittäin paljon taakanjaon näkökulman esilletuonti.

- Komission esityksissä ei huomioida riittävästi, että Suomi on lähestulkoon saari, jossa meriliikenne on merkittävässä osassa. Täytyy vain kärsivällisesti yrittää vääntää Suomen maantieteellistä sijaintia ja asemaa tietoisuuteen, sanoi Sarvamaa.

Sarvamaa on huolissaan EU komission sisällä tapahtuneesta muutoksesta päätöksenteossa.

- Tällä uudella kaudella ilmastonmuutos ohjaa kaikkea päätöksentekoa. DG Env ja DG Klima sopivat asioita paljolti keskenään ja DG Agri jää soittelemaan kolmatta viulua, Sarvamaa kritisoi.

EU:n metsästrategiasta Sarvamaalta kysyttiin, miten uusi metsästrategia tulee vaikuttamaan Suomen metsäteollisuuteen ja ymmärretäänkö EU:n päätöksenteossa suomalaista metsäosaamista?

- Niin, sopii kysyä, minkä takia tämä on juuri nyt näin vaikeaa? EU:n ympäristövaliokunnan vaikutusvalta komissiossa on kasvanut valtavaksi. Suomi ja Ruotsi tunnustettiin EU:ssa aiemmin metsänhoidon huippuasiantuntijoiksi. ”Niillä on ne borealiset metsät ja satavuotinen metsänhoitokokemus, ne kyllä osaa metsäasiat” sanottiin. Eikä suomalaisten osaaminen ole mihinkään hävinnyt, päinvastoin kasvanut ja Brysseliin viedään siitä sanaa, mutta nyt vastassa on iso tuulimylly ja kuurot korvat, Sarvamaa totesi.

Toimittaja Markku Laukkanen kysyi, onko Suomesta ja Ruotsista tulossa vain Euroopan hiilinieluja?

4x EU

FIT FOR 55 Kaikki 27 EU-maata sitoutuivat tekemään EU:sta ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä. Päästäkseen tähän ne sitoutuivat vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Euroopan komission 14.7.2021 julkaisema laaja säädösehdotuspaketti kantaa nimeä Fit for 55.

DG KLIMA Ilmastotoimien pääosasto vastaa ilmastonmuutokseen liittyvistä EU:n toimintapolitiikoista ja edustaa unionia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. DG Klimaa johtaa Frans Timmermans.

DG AGRI Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto vastaa näihin aloihin liittyvistä EU:n toimintapolitiikoista ja huolehtii yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kaikista osa-alueista. Pääosastoa johtaa komissaari Janusz Wojciechowski.

DG ENVIRONMENT Ympäristön pääosasto vastaa EU:n toimintapolitiikoista ympäristön alalla. Se ehdottaa ja toteuttaa toimia, joilla varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso ja turvataan EU:n kansalaisten elämänlaatu. Osastoa johtaa komissaari Virginijus Sinkevičius.

MARRASKUU 2021 37

- Jos metsät halutaan ottaa täysimääräisesti ilmastovankkureiden vetäjiksi ja maksimoida metsien kyky sitoa hiiltä, pitäisi toimia juuri sillä tavalla kuin Suomessa toimitaan. Samanaikaisesti voidaan pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta. Biodiversiteettikysymykset voidaan ratkoa alueittain, huomioiden Euroopan eri alueiden ominaispiirteet, vastasi Sarvamaa.

kinan suhteen, eikä näy valoa. Jos Sipilän hallitus ei pystynyt Kikyllä muutosta tekemään, niin mikä hallitus sitten?, Sarvamaa pohti.

Merenkulun lainsäädännöstä Liikennejohtaja Ville Kuitunen HaminaKotka Satamasta nosti esille, että satamat uhkaavat joutua isojen investointien eteen.

-EU:n uusien lakiesitysten mukaan sata- Jos heikennetään suomalaisen teollisuuden miin tuleville konttilaivoille on oltava tarjolla kykyä innovoida ja toimia, se hiljalleen raasmaasähköliittymä 2030 alkaen. HaminaKotkan taa ja supistaa toimintaa, mikä viime kädessä Satamalle on tästä tulossa helposti miljoonien tarkoittaa työpaikkojen menetystä. Pahimmasarvoinen investointikustannus, jonka tarpeelsa tapauksessa kyse on suoneniskusta, joka lisuus ja käytännöllirupeaa näivettämään ehkä tärkeintä syys jää kyseenalaikivijalkaa Suomen taloudessa. Se tu"KUINKA MONTA seksi, koska laivoihin lee olemaan erittäin kallista Suomen METSÄÄ TEILLÄ ON? kohdistuva standardi ja Ruotsin kohdalla. Tämä vaikutelma puuttuu ainakin toisväistämättä tulee mieleen, että SuoMEILLÄ ON 18." taiseksi. Laskun makmesta ja Ruotsista tulee hiilireservaat- Brysselin käytävillä kuultua saa lopulta suomalaiteja, Sarvamaa sanoi. nen vientiteollisuus.

- Onnettominta komission metEmme vastusta päässästrategiassa on se, että puupohjaisten fossiitöjen vähentämistä, mutta tällaisella lainsäälisia raaka-aineita korvaavien tuotteiden merkidännöllä annetaan turhaa etumatkaa muiden tys on jäänyt lapsipuolen asemaan, Sarvamaa alueiden teollisuudelle.

Lisäksi on muistettava, totesi. että merenkulun kasvihuonepäästöt tapahtuSarvamaa muistutti, että heinäkuussa hyvat pääasiassa merellä, eivät satamassa. Meväksytty metsästrategia on viitekehys, miten renkulun päästöt vähenevät, kun laivat vähitelEU:ssa jäsenvaltioita kehotetaan hoitamaan len siirtyvät käyttämään muita kuin fossiilisia metsäpolitiikkaa. Metsälainsäädäntö kuuluu polttoaineita, Kuitunen korosti. edelleen jäsenvaltioille.

Sarvamaa korosti vastauksessaan valioSuomi investointikohteena kuntien nykyistä heikentynyttä roolia tässäkin asiassa.

Cursorin toimitusjohtaja David Lindström kysi Sarvamaalta, miltä Suomi näyttää investointikohteena?

-Suomi nähdään pääsääntöisesti turvallisena kohteena investointia harkitseville yrityksille. Energian saatavuus on hyvä, poliittinen vakaus samoin. Haittatekijänä on, että me ei saada osaajia Suomeen töihin. Joku voisi laskea paljonko Suomen kansantalous menettää, kun ydinfysiikan tohtorin hakupaperit pyörivät puoli vuotta Migrissä ennen kuin hän pääsee tänne töihin. Kustannukset ovat toinen haittatekijä.

Meillä on aika paljon tekemistä koko työmark-

38

KAUPPAKAMARI

- Asia on suomalaisten satamien kautta erittäin tärkeä. EU:n päätöksenteossa on entistä enemmän vaarana, että vaikutusarvioita ei ole tehty teknisestä näkökulmasta. Ympäristönäkökulman lisäksi tulisi huomioida, minkälaiset vaikutukset, myös kustannusvaikutukset, päätöksellä on. Suuren mission toteutuksessa ei näitä aina oteta huomioon. Siihen me suomalaismepit pyritään koko ajan vaikuttamaan, Sarvamaa valoi lopuksi toivoa synkkien pilvien reunustamalle taivaalle.

Tulossa 2022

ASTETTA FIINIMPI RESORT.

tykkimakiresort.fi

Kouvolassa onnistuu!

Seuraava HHJ-kurssi Kouvolassa

25.1.-22.2.2022 KUNTAOMISTEINEN YHTIÖ - PK-YRITYS - YHDISTYS - SUURYRITYS

KOULUTA HALLITUSJÄSENENNE! HHJ -hallituskoulutus kehittää hallitustyöskentelyä ja tarjoaa uusia valmiuksia vallitsevien näkökulmien ja toimintatapojen uudistamiseen.

Hyvä hallitusosaaminen edistää yritysten ja organisaatioiden kasvua ja kilpailukykyä. HHJ-kurssi soveltuu hallitustyötä tekevälle tai sitä vasta harkitsevalle.

OHJELMA 25.1. jakso 1: Hyvä hallintotapa

8.2. jakso 3: Strategiatyö

• •

•

•

Omistajat, hallitus ja johto Hallituksen ja sen jäsenen tehtävät ja juridinen vastuu Kohti ammattimaista hallitusta

1.2. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

• •

Hallituksen organisointi; kokoonpano ja muodostaminen Hallitustyön organisointi ja tehokkaan hallitustyöskentelyn edellytykset

• •

Johdatus strategiseen ajatteluun Strateginen suunnittelu, miten luodaan yrityksen tulevaisuus ja menestys Hallituksen rooli stategian rakentamisessa

22.2. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

•

Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

15.2. Ryhmätyö

• •

KSS Energia Areenan uusi tekonurmi Kyösti Jääskeläisen tarkassa syynissä.

Kohdeyrityksen strategian suunnittelu Hallitustyöskentelyn tuottama lisäarvo kohdeyritykselle

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ koulutukset Katja Laitinen, palvelupäällikkö katja.laitinen@kauppakamari.fi 044 0296 112

KOLUMNI KOLUMNI

Kohti päästötöntä logistiikkaa Postin tehtävänä on kuljettaa ihmisten tarvitsemia asioita. Olemme olemassa, jotta vastaanottajalle merkitykselliset asiat kulkevat sinne missä niitä tarvitaan - oli kyse sitten verkkokaupan paketista tai yrityksen sisällä kulkevista massiivisista koneista.

Tämä kaikki tuottaa suuren määrän päästöjä. Kuljemme pelkästään Suomessa jokaisena jakelupäivänä matkan, joka vastaisi kuutta kertaa maapallon ympäri. Näistä päästöistä on päästävä eroon. Nyt tekemämme työ on jatkumoa pitkälle perinteelle.

Noomi Jägerhorn Vastuullisuusjohtaja, Posti

OLEMME SITOUTUNEET VÄHENTÄMÄÄN OMAT PÄÄSTÖMME NOLLAAN

Vastuullisuus on aina ollut osa perimäämme. Esimerkiksi sähköautoilun aloitimme 80-luvulla ja ensimmäinen ympäristöohjelmamme on 90-luvun lopusta. Tänään vastuullisuus on keskeinen osa strategiaamme, arvojamme ja olemassaolomme tarkoitusta. Toimitamme vastuullisesti sen millä on merkitystä. Jotta voisimme kuljettaa asioita kestävästi myös tulevaisuudessa, meidän on kyettävä toimimaan tuottamatta päästöjä ja varmistettava, että ihmisillä on hyvä olla.

Ilmastokriisin ratkaisemisessa ei pieni parannus riitä. Siksi olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen. Olemme sitoutuneet vähentämään omat päästömme nollaan ja kuljettamaan fossiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä. Science Based Targets -aloite hyväksyi päästövähennystavoitteemme tämän vuoden elokuussa. Posti onkin yksi kuudesta toimialan yrityksestä maailmassa, jonka

tavoitteet ovat aloitteen tiukimmassa 1,5 asteen kategoriassa.

Kuinka teemme tämän käytännössä?

Liikenteen päästövähennykset muodostuvat monesta pienestä virrasta.

Kolmella asialla on kuitenkin suurin vaikutus: puhdas energia, päästötön ajoneuvoteknologia sekä kuljettamisen tehokkuus.

Kuljetamme jo nyt yli 10 miljoonaa pakettia vuodessa täysin fossiilittomasti – uusiutuvilla polttoaineilla. Tavoitamme noin 40 prosenttia kotitalouksista sähköisillä kulkuvälineillä, kuten sähkörahtiskoottereilla. Pääkaupunkiseudulla luku on jo 90. Raskaassa liikenteessä käytössämme on Suomen suurin, 13 rekka-auton biokaasua käyttävä laivue. Kaikki käyttämämme sähkö on uusiutuvaa.

Panostamme sähköön entistäkin enemmän. Tulemme luomaan täysin sähköllä toimivat pakettien kotiinkuljetukset suurkaupunkeihin – näin aluksi. Kaikkiaan olemme hankkimassa pelkästään kuluvan syksyn aikana yli 70 uutta sähköpakettiautoa.

Vähiten päästöjä synnyttää silti ajamaton kilometri. Siksi kehitämme jatkuvasti esimerkiksi reittioptimointia ja ajotapaa.

Viime vuonna omat päästömme vähenivät 14 prosenttia ja tällä tiellä jatkamme. Vuosikymmenen loppuun mennessä tavarat ja yritysten materiaalivirrat kulkevat kauttamme päästöittä.

MARRASKUU 2021

41

Sonja Reinamo

Kauppakamarin Eurot Kymenlaaksoon -kampanja kannustaa jouluostoksille maakunnan yrityksiin XAMKIN OPISKELIJAT VAHVASTI MUKANA KAMPANJAN TOTEUTUKSESSA. YRITYKSIÄ TARVITAAN MUKAAN JAKAMAAN KAMPANJAN SOMEPÄIVITYKSIÄ.

Kaupan alan valiokunnan keväällä käynnistämä Eurot Kymenlaaksoon -markkinointikampanja jatkuu marras-joulukuussa. Markkinoinnin ajoitus on tähdätty joulukauppaan.

Kampanjan tavoitteena on herätellä kuluttajia huomaamaan, että jouluostoksilla on suuri merkitys yritysten toiminnalle, työllistämiselle, alueen verotuloille ja koko maakunnan elinvoimalle.

Nordean mukaan joululahjoihin ja muihin joulumenoihin kulutetaan keskimäärin 530 euroa.

Kampanja näkyy marras-joulukuun ajan kauppakamarin somepäivityksissä. Yritysten toivotaan jakavan aktiivisesti päivityksiä mahdollisimman laajan tehon saavuttamiseksi. Kampanjabannerit pyörivät myös Kaakon Viestinnän ledtauluilla Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa.

Eurot Kymenlaakson -kampanjan ideointi, sisällön tuotanto ja bannereiden toteutus ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin opiskelijatiimin työn tulosta.

Sonja Reinamo Olen toiminut syksyn Eurot Kymenlaaksoon tiimissä graafikkona. Opiskelen toista vuotta myynnin ja markkinoinnin tradenomiksi Xamkissa, mutta aikaisemmalta koulutukseltani olen graafinen suunnittelija. Oli mukavaa päästä toteuttamaan itseään tämän projektin parissa.

Minun vastuullani on ollut sanojen ja kuvien yhteensovittaminen bannereiksi. Oma opettavainen haasteensa oli hypätä mukaan kampanjaan, jonka graafinen ilme oli jo valmiina. Tavoitteena on ollut kesällä toteutetun kampanjailmeen jatkuvuus jouluvärein ja -kuvin ryyditettynä.

42

KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

Kristina Bakirova Olen asustellut koko ikäni Kymenlaaksossa, ja keväällä muutin takaisin Haminaan. Työskentelen julkishallinnossa täyspäiväisesti. Liiketalouden opinnot aloitin monimuotona Xamkilla vuonna 2020, painottuen digitaaliseen liiketoimintaan ja markkinointiin.

Eurot Kymenlaaksoon -kampanja on ensimmäinen projektini, jossa pääsin testaamaan käytännön tekemistä ja opiskeluissa opittujen tietojen yhdistämistä.

Käytännössä opinnot sekä työnteko ovat olleet etänä, joten ryhmätyöskentely Niinan, Lauran sekä Sonjan kanssa on tuntunut luontaiselta alusta alkaen. Eri opintolinjat ovat tuoneet erilaisia näkökulmia projektia tehdessä ja etänä työskentely on mahdollistanut joustavat ajat palavereille ja suunnittelulle.

Meillä on ollut hyvä porukka ja innolla odotan, että kampanja starttaa käyntiin! :)

Niina Hovi Olen haminalainen tradenomiopiskelija, ja syvennyn opinnoissani digitaaliseen markkinointiin. Tulin mukaan kampanjaan suunnittelemaan digibannereita ja kampanjan digitaalista markkinointia saadakseni lisää työelämälähtöistä oppia. Lisäksi paikallisten yritysten tukeminen on minulle tärkeä asia.

Projektissa olen yhdessä tiimini kanssa suunnitellut digibannerien teksti- ja kuvasisältöjä sekä kampanjan sosiaalisen median markkinointia. Yhteistyö kampanjassa on ollut erittäin antoisaa, sujuvaa ja opettavaista niin opiskelijatiimimme kuin Kymenlaakson kauppakamarin kanssa.

Bannerien sisällön suunnittelua ovat kivasti rikastuttaneet eri alojen opiskelijoiden näkemykset.

Laura Korkeila Asun Hollolassa ja opiskelen XAMK:n Mikkelin kampuksella sosionomi YAMK-tutkintoa, dataperustaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisen linjalla.

Opintoni ovat loppusuoralla, yksi kurssi ja lopputyö ovat enää jäljellä.

Syy, miksi lähdin tähän projektiin mukaan on ollut se, että halusin oppia uutta. Projektin aikana olen nähnyt, miten me koemme ja näemme projektin tarkoituksen eri näkökulmista. Tällaista ajattelutapaa tarvittaisiin työelämässä yhä enenevässä määrin. Projektin tiimityö on ollut antoisaa. Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin sekä markkinoinnin maailmaan enemmän. Huomioni on kasvanut entistä enemmän visuaalisuuteen ja sanojen valintaan.

Yritys, hyödynnä oppilaitosten tarjoamat palvelut ja yhteistyömahdollisuudet.

Maakunnan opiskelijat toivovat yhteistyötä yritysten kanssa.

Tietoa

Kymenlaakson oppilaitosten tarjoomasta saa alkuvuonna tuotetusta Oppilaitos-oppaasta.

Opas pitää sisällään konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista kuten oppisopimuksesta, kesätyöntekijän tai kansainvälisten osaajan palkkaamisesta, harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja rekrytoinnista.

Monipuolinen työpaikka- ja koulutustarjonta ovat avainasemassa, kun osaavat ammattilaiset tarkastelevat maakuntamme veto- ja pitovoimaa.

Lisäksi Kymenlaakson ja koko Kaakkois-Suomen alueella opiskelee merkittävä määrä kansainvälisiä opiskelijoita, joiden osaaminen, kielitaito ja kansainväliset suhteet tuovat tärkeää lisäarvoa yrityksille.

Oppaan ovat tuottaneet Ekami, Ksao, Kymenlaakson kauppakamari, LUT University, Taitaja ja Xamk.

Yrityskumppaneina oppaan toteuttamisessa ovat olleet mukana CTS Engtec Oy, KSS Energia Oy, KSS Verkko Oy, Kymen Seudun osuuskauppa, Kymsote-Kiinteistöt Oy, Sulzer Oy ja R.A. Wicholm Oy. Oppaan printtiversiota voi tilata kymichamber@kauppakamari.fi.

Verkkojulkaisua voi lukea oppilaitosten nettisivuilta ja www. kymenlaaksonkauppakamari.fi

MARRASKUU 2021

43

KOULUTUKSET

Johtaminen & esimiestyö 18.11. (8.30-12.00) Johtajasopimukset 30.11. (8.30-15.00) Esimiehen työkalupakki 9.12. (9.00-12.00) Harhaanjohtaminen, valehtelu ja muut epätoden alalajit työelämässä

Talous & verotus 22.11. (9.00-15.00) Kotka Kauppakamarin Veropäivä 25.11. (8.45-15.45) Tilinpäätös- ja veropäivä 26.11. (8.15-11.30) Kotka Ennakkoperintä 2022 26.11. (13.00-16.15) Kouvola Ennakkoperintä 2022 26.11. (9.00-12.00) Kirjanpidon ajankohtaisaamupäivä 2.12. (8.45-15.30) Älykäs automaatio taloushallinnossa

Myynti, markkinointi & viestintä 1.-2.12.

Project Manager -ajokortti 9.12. (8.45-15.30) Moderni ja älykäs myynti

8.12. (9.00-15.00) Kouvola Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä 8.12. (8.45-16.00) Kansainvälinen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä 10.12. (8.45-11.00) Verouudistukset 2022 -seminaari 14.12. (8.45-16.00) Tilinpäätös, veroilmoitus ja verotuksen toimittaminen

Kansainvälistyminen 30.11. (9.00-16.00) Vientikaupan keskeiset asiakirjamääritykset 8.12. (9.00-12.00) Kansainvälisen kauppasopimuksen perusteet

16.12. (9.15-16.00) Tilinpäätöksen tulkinta ja tunnuslukuanalyysi

Muut koulutukset 30.11. (9.00-12.00) Somevideoiden työpaja

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kauppakamarikauppa.fi

44

KAUPPAKAMARI

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

ALV käytännönläheisesti

TULEVAT MUUTOKSET HALTUUN

Ennakkoperintä 2022 LÄHIKOULUTUS 26.11. KLO 8.15-11.30, KOTKA LÄHIKOULUTUS 26.11. KLO 13.00-16.15, KOUVOLA

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä LÄHIKOULUTUS KLO 9.00-15.00, KOUVOLA

LYHYESTI Päivitä tietosi vuoden 2022 verotukseen vaikuttavista muutoksista kauppakamarin suositussa koulutuksessa. Tänä vuonna ohjelmassa verolainsäädännön muutokset, ennakkoperintä 2022 sekä ajankohtaista tulorekisteristä ja verotuksesta.

KOULUTTAJA Sari Wulff, johtava asiantuntija Verohallinto

LYHYESTI Koulutuksessa käsitellään käytännönläheisesti arvonlisäverotuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Tarkasteltavina ovat niin Verohallinnon uudet ohjeet, uusin oikeuskäytäntö kuin lainsäädännön viimeaikaiset ja tulevat muutoksetkin. Aiheena myös tärkeimmät kansainvälisen kaupan arvonlisäverotukseen liittyvät ajankohtaiset teemat.

KOULUTTAJA Petri Salomaa, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte Oy.

HINTA Jäsenhinta 299 € + alv Normaalihinta 489 € + alv alk

299€ +alv.

HINTA Jäsenhinta 379 € + alv Normaalihinta 629 € + alv

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISTEN VUOSITTAINEN TEHOPÄIVÄ

Kauppakamarin suosittu Veropäivä LÄHIKOULUTUS 22.11. KLO 9.00-16.00, KOTKA

alk.

379€ +alv.

LYHYESTI Vuosittainen Kauppakamarin veropäivä on taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma, jossa käydään läpi verotuksen keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina.

OHJELMASSA •

Verotuksen ajankohtaiskatsaus

•

Verotuksen uutta oikeuskäytäntöä

•

Ajankohtaista kirjanpidosta ja verosuunnittelusta

HINTA Jäsenhinta 379 € + alv 24% Normaalihinta 649 € + alv 24 %

KOULUTTAJAT Emmiliina Kujanpää, veroasiantuntija, Keskuskauppakamari Risto Walden, KTL, veroasiantuntija, Bilanssi Oy

MARRASKUU 2021 45

TAPAHTUMAT

Mitä ihmettä tapahtuu Pyhtäällä?

Aeronatica Arena

Jäsenet huom!

Syyskokous kutsuu

2.12. (10-13.00)

Aeronautica Arena, Pyhtää

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022.

Ensin kunnantoimisto muutti pois kunnantoimistosta!?

Sitten paikkakunnalle muutti innovaattoreita, jotka muuttivat kunnantoimiston kulttuuritaloksi.

Sitten motarin viereisen areenan kylkeen ilmestyivät kirjaimet Aeronautica Arena.

Nettisivuilla kunnanjohtaja Jouni Eho kirjoittaa: "Juuri kun luulin nähneeni kaiken, mitä tämän kesän Pyhtään kulttuurin superkesä voisi katsojalleen tarjota, erehdyin. Ajelin lauantai-iltana kotiin Suomen kenties positiivisimman artistin Elastisen ensikeikalta Pyhtään Kulttuuritalolt kroppa täynnä energiaa ja innostusta. Ei ole todellista, ajattelin.... Pyhtää pursuaa juuri nyt luovuutta. Ja se on upea asia!

Mitä ihmettä tapahtuu Pyhtäällä ?

Kauppakamari lähtee selvittämään asiaa 2.12. ja kutsuu mukaansa kaikki jäsenensä.

Mennään porukalla ihmettelemään Pyhtään ihmettä!

Syyskokouksen yhteydessä jaetaan ansiomerkit kauppakamarissa pitkään toimineille luottamushenkilölle.

OHJELMA 10.00

• •

Kymenlaakson kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous Muistamiset

11.00

• •

Pyhtään kehitysnäkymät Jouni Eho, kunnanjohtaja Pyhtää Aeronautican ja Pyhtään lentopaikan kuulumiset ja tulevaisuuden näkymät, Esa Korjula, hallituksen puheenjohtaja, Redstone AERO Oy

11.30 Lentonäytös 12.00 Lounas

Samalla tutustuminen Aeronautica Arenaan Aeronautica Arena on tapahtuma- ja elämyskeskus, joka tarjoaa ainutlaatuisen kattauksen lennokkaita aktiviteetteja ja monipuoliset puitteet yritystilaisuuksille Aeronautican ytimessä on vapaapudotus-lentotunneli, Suomen suurin sisäsurffausalue ja bistro -tyyppinen Aeronamnam-ravintola.

HALUKKAIDEN KESKEN ARVOTAAN KAKSI LENTOA 46 KAUPPAKAMARI

Tilaisuus on maksuton ja avoin kauppakamarin jäsenille ja jäsenyrityksille. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenyritysten yhteyshenkilöille marraskuussa.

Ilmoittautuminen: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ tapahtumakalenteri.

Aeronautica Arena, Kotitie 10, Pyhtää

LUOTTAMUSHENKILÖT

Kiitos työstä elinkeinoelämän hyväksi Keskuskauppakamari on Kymenlaakson kauppakamarin hakemuksesta myöntänyt seuraaville henkilöille kauppakamarin ansiomerkit kiitokseksi pitkästä ja ansiokkaasta luottamushenkilötoiminnasta ja työstä elinkeinoelämän hyväksi. Ansiomerkit luovutetaan syyskokouksen yhteydessä 2.12.2021.

20 vuoden

Toimitusjohtaja Eeva-Maija Koponen Toimitusjohtaja Eeva-Maija Koponen on ollut Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkavaliokunnan jäsen vuodesta 2001. Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittä-

ansiomerkki jät ry:n toimitusjohtajana Koponen on tuonut kauppakamarin luottamustehtävissään esille tieliikenteen kehittämiskohteita ja ollut aktiivisesti edistämässä toimialueensa yrittäjien toimintaedellytyksiä.

15

Toimitusjohtaja Juha Klami

Rakennuspartio Oy:n toimitusjohtaja Juha Klami on toiminut luottamushenkilönä Kymenlaakson kauppakamarissa vuodesta 2006. Hän on toiminut vuoden ansiomerkki teollisuusvaliokunnan jäsenenä vuodet 2006–2019 ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2011. Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa Klami on ollut vuodesta 2011. Luottamushenkilönä hän on ottanut aktiivisesti kantaa muun muassa rakennusalan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja koulutustarpeisiin Kymenlaaksossa.

15

Varatoimitusjohtaja Ari-Pekka Saari

Räätälöity tilauskoulutus yritysten omiin tarpeisiin Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista.

Järjestämme yrityskohtaista koulutusta jäsenyritystemme

Steveco Oy:n varatoimitusjohtaja Ari-Pekka Saari on toiminut luottamushenkilönä Kymenlaakson kauppakamarissa 15 vuotta. Hän on toiminut logisvuoden ansiomerkki tiikkavaliokunnan jäsenenä vuodesta 2006 alkaen ja vuodesta 2009 alkaen valiokunnan puheenjohtajana. Kauppakamarin hallituksen jäsenenä hän on ollut vuodesta 2011 lähtien. Logistiikkavaliokunnan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä Saari on aktiivisesti osallistunut tie-, raide- ja meriliikenteen toimintaedellytysten edistämiseen tähtäävään vaikuttamistyöhön.

toiveiden ja tarpeiden mukaan.

15

Koulutus on mahdollista toteut-

Huoltoliiketoiminnan päällikkö Pekka Salmi

Yrityskohtaisen koulutuksen etuja: Koulutuksen sisältö vastaa juuri oman organisaatiosi osaamistarpeita Helppo kouluttaa suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla

taa esimerkiksi työpaikallasi tai

Sulzer Pumps Finland Oy:n huoltoliiketoiminnan päällikkö Pekka Salmi on toiminut luottamushenkilönä Kymenlaakson kauppakamarissa 15 vuotta. Hän vuoden on toiminut hallituksen jäsenenä vuodesta 2007. Teollisuusvaliokunnan puansiomerkki heenjohtajana Salmi on ollut vuosina 2007–2010 ja 2016–2021. Luottamushenkilönä Salmelle on ollut luonteenomaista aktiivisuus ja positiivisuus. Hän on esimerkillään pyrkinyt tuomaan esille Kymenlaakson hyviä puolia.

koulutustiloissamme

15

koulutuspäivästä, joka palvelee

Toimitusjohtaja Jari Simola

Jakendos Oy:n toimitusjohtaja Jari Simola on toiminut luottamushenkilönä Kymenlaakson kauppakamarissa yhteensä 15 vuotta. Hän on toiminut vuosina vuoden ansiomerkki 1991–1994 Nuorkauppakamarin edus-ajana ulkomaankaupan kehittämisvaliokunnassa sekä teollisuusvaliokunnassa. Vuodesta 2010 lähtien Jari Simola on ollut kauppakamarin kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnan jäsenenä sekä valiokuntauudistuksen jälkeen vuodesta 2020 teollisuusvaliokunnan jäsenenä ja erikoistunut yritysten kansainvälistymisen edistämiseen.

Järjestämme yrityskohtaisia koulutuksia muun muassa esimiestyöhön, asiakaspalveluun, Office-ohjelmistojen käyttöön ja erilaisiin lakimuutoksiin liittyen.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teidän yrityksenne tarpeita!

Kuva koulutukset markkinointi kuvia markkmater syksy 2021

Katja Laitinen Palvelupäällikkö. Koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@ kauppakamari.fi MARRASKUU 2021

47

JOHTAMISSEMINAARI 18.11.2021 RUK maneesi, HAMINA

OHJELMA

YHTEISTYÖKUMPPANIT

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.30 Tervetuloa

Päivän moderaattori toimittaja, tuottaja Baba Lybeck 9.40 Reserviupseerikoulu - johtamiskykyä yhteiskuntaan 101 vuoden ajan

Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen 9.50 Missä Suomi menee nyt? Kilpailukyvyn avaimet

Elinkeinoministeri Mika Lintilä 10.20 Miltä talouden pelikenttä näyttää? Tunnista kasvun koordinaatit

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 10.50 Tauko 11.00 Mahdollista kasvu – johda empatian ja vuorovaikutuksen työkaluilla Aivotutkija Katri Saarikivi 11.30 Ikonin rinnalle perheyhtiön johtoon. Toimitusjohtaja Riikka Wulff, Pentik Oy 12.00 Buffet-lounas 13.10 Menestyvän tiimin rakentaminen

Päävalmentaja Jukka Jalonen, Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonat 13.40 Tauko 13.50 Tarina maisemareitistä ja henkilökohtaisesta epäonnistumisesta

Toimitusjohtaja Tommi Lähde, the other danish guy 14.20 Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan

Futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen 15.00 Seminaarin päätös

Toimittaja, tuottaja Baba Lybeck Verkostoitumiskahvit

Muistathan somettaa

@K2KYM #suunta2021 #kymenlaaksonousuun #kymenlaaksonkauppakamari @babalybeck @ReserviupseeriK @MikaLintila @AkiKangasharju @katrisaarikivi @riwu @tommilahde @PerttuPolonen kymenlaaksonkauppakamari

TAPAHTUMAT

Kymenlaakson liikennejärjestelmäpäivä 24.11. (9–11.00) WEBINAARI Vuosittaisen liikennejärjestelmäwebinaarin teemana liikenteen kehityssuunnat ja käyttövoimien tulevaisuus.

Ohjelmassa ajankohtaiskatsaukset valtakunnallisista ja alueellisista liikenteen kehityssuunnista sekä liikenteen ja sen käyttövoimien tulevaisuuden muutos Kymenlaaksossa.

Tilaisuuden järjestävät Kymenlaakson liikennejärjestelmätyöryhmä ja Kymenlaakson kauppakamari.

Ilmoittautuminen www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri

Yritysvastuulainsäädäntö ja ihmisoikeudet - koulutus TEAMS 25.11. (12-15.30) Koulutus soveltuu kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita vastuullisuutensa kehittämisestä, eikä osallistujilta

Mahdollisuuksien Eurooppa - webinaari Kohdemaina Bulgaria, Kroatia, Slovenia ja Romania

edellytetä erityistä vastuullisuusosaamista.

Koulutus on suunnattu erityisesti yritysten johdolle ja hallinnosta, henkilöstöstä, viestinnästä sekä liiketoiminnasta vastaaville

29.11.2021 (14.00–16.00) TEAMS

sekä vastuullisuuden parissa työskenteleville asiantuntijoille.

Bulgarian, Kroatian, Slovenian ja Romanian talouksien uskotaan kasvavan ripeästi tänä ja ensi vuonna. Maat saavat EU:n elpymisrahaa vauhdittamaan ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Miten maat käyttävät rahoituksen, avautuuko suomalaisille yrityksille uusia markkinamahdollisuuksia ja mitä tulee muistaa markkinoille mentäessä?

OHJELMA

Maiden Suomen suurlähettiläät pohtivat näitä kysymyksiä webinaarissamme.

toiminnoissa ja eri toimialoilla sekä millaisia

Ohjelma 14.00. Tilaisuuden avaus Pasi Rosenqvist, Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistyksen puheenjohtaja 14.05. Bulgarian markkinoiden mahdollisuudet ja haasteet. Suurlähettiläs Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos, Bulgaria 14.25. Kroatia, siivu Balkania suomalaiseen makuun. Suurlähettiläs Kalle Kankaanpää, Kroatia 14.45. Slovenia – ajankohtainen tilanne ja markkinamahdollisuudet. Suurlähettiläs Markku Virri, Slovenia 15.05. Romanian markkinamahdollisuudet. Mitä kannattaa muistaa markkinoille tultaessa? Suurlähettiläs Marjut Akola, Romania 15.25. Keskustelua 16.00. Tilaisuuden päätös. Pasi Rosenqvist, Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistyksen puheenjohtaja

12.00–12.15 Avaus ja johdatus päivän teemaan 12.15–13.15 Ihmisoikeudet ja ihmisoikeusvaikutukset liiketoiminnassa • Mitä ihmisoikeudet ovat • Miten ihmisoikeudet näkyvät eri liikeihmisoikeusvaikutuksia yrityksillä on.

13.15–13.25 Tauko 13.25–14.25 Ihmisoikeustilanteet ja -vaikutukset käytännössä • Opit tunnistamaan ihmisoikeustilanteita ja -vaikutuksia käytännön mallitapausten kautta.

14.25–14.30 Tauko 14.30–15.00 Yrityspuheenvuoro • Käytännön vinkit ihmisoikeustyöhön, millaisia vinkkejä ja ohjeita yrityksellä on antaa muille ihmisoikeustyön kehittämiseen yrityksissä.

15.00–15.30 Keskuskauppakamari tukee yritysten vastuullisuustyötä • Ihmisoikeussitoumuksen esittely • Keskustelua ja yhteenveto Tilaisuus päättyy noin klo 15.30

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen 25.11. mennessä: www.chamber.fi/tapahtumat. Teams-linkki lähetetään 26.11.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Enterprise Europe Network, Helsingin seudun kauppakamari ja Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys.

TERVETULOA!

Ilmoittautuminen www.kauppakamari.fi/ tapahtumat

MARRASKUU 2021

49

ILMOITUSTAULU

Naisverkosto K-Raudassa KAUPPAKAMARIN NAISVERKOSTO PÄÄSI VUODEN ODOTTELUN JÄLKEEN TUTUSTUMAAN KOUVOLAN K-RAUTAAN YRITTÄJÄ MERJA KARHUN VIERAIKSI. Kylppäriin laitetaan nyt jättikokoisia värillisiä laattoja ja sisäseinille puupintaa, kertoi K-Rauta Kouvolan yrittäjä Merja Karhu. Naisverkoston tapaamisessa kuultiin myös Merjan uratarina Citymarketiin palkatusta reippaasta partiolaisesta Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi rautakauppiaaksi.

Kauppakeskus Veturissa sijaitsevan myymälän lisäksi yrityksellä on toimipiste Inkeroisissa.

50

KAUPPAKAMARI

KUUKAUDEN TWIITTI @KymenSanomat 28. lokak.

Paimenportin ylikulkusilta katoaa Kotkan katukuvasta tänä viikonloppuna – Purkutyöt aloitetaan myöhään perjantaina sähkölankojen siirtämisellä: Luvassa ei ole räjäytyksiä, vaan kaivinkonehommia. Yleisöllä ei ole lupaa mennä katsomaan Paimenportin sillan purkamista..

Kymenlaakson kauppakamari Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA Puh. + 358 5 229 6100

Syyskuussa oli 109 000 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä. (+34,9%) TE-toimistoihin ilmoitettiin syyskuussa ennätykselliset 96 500 uutta avointa työpaikkaa. (+38 500 kpl)

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Ässätorni, Ilmarinkuja 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100 Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi Henkilöstö: Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi Sirpa Kantola-Pakkanen, yhteyspäällikkö 0440 296 110 sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Seuraava lehti

KUUKAUDEN POSTAUS Tiina Luhtaniemi Teatterinjohtaja, toimitusjohtaja yrityksessä Kouvolan Teatteri

Kauppakamari -lehti ilmestyy helmikuussa 2022 Lehtiä voi lukea myös verkkolehtinä: www.issuu.com/kymenlaaksonkauppakamari

22. lokakuuta kello 14.29 Tiina Luhtaniemi jakoi muiston

Höh, niin se aika menee eteenpäin. Olen viihtynyt Kouvolassa, oppinut jopa tätä huumoriakin ymmärtämään.

Kouvola Team on min joukkue.

Kauppakamari sähköisesti Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari MARRASKUU 2021

51

MAINOS — FINNVERA

Kysyntää on paljon ja rahoitusta saatavilla, toteavat Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Ilmastoratkaisut voivat olla seuraava mahdollisuus Ennusteet talouskasvusta lupaavat kovaa, mutta kenties lyhyttä nousukautta. Koronakriisistä toipuvia yrityksiä hoputetaan ottamaan kasvusta kiinni, mutta entäpä jos tuote ei olekaan valmis? Rahaa on nyt markkinoilla paljon, ja se mahdollistaa investoinnit, painottaa Pauli Heikkilä. Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luovat tarvetta innovaatioille, investoinneille ja kasvulle.

hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Pauli Heikkilä. ”Kaikessa, mitä ihminen tekee, on parantamisen paikkoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, alkaen teollisuuden prosesseista, liikenteestä ja kuluttamisesta.” ”Jos yritys keksii tuotteen, joka vähentää tietyn prosessin energiankulutusta merkittävästi, kauppa käy. Suomalaiset ovat tässä hyviä, mutta kilpailua tulee olemaan.

Kehitys kiihdyttää itse itseään ja luo tarpeen investoida”, jatkaa Heikkilä.

Uusilla teknologioilla ja tuotekehityksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös pk-yritysten kannattaa nähdä tämä mahdollisuutena, ja niin monet jo tekevätkin, arvioi Mauri Kotamäki.

Kriisin jälkeinen markkinoiden uusjako?

”Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen vientimahdollisuudet ovat rajattomat ja ne luovat kasvua kotimarkkinoillakin. Jos joitain vuosia sitten ilmastonmuutokseen liittyvät toimet nähtiin lähinnä kustannuksena, nyt ajatellaan melkeinpä niin, ettei yrityksellä ole varaa olla lähtemättä ilmastotoimiin mukaan.”

Korona on koetellut eri toimialoja eri tavoin.

Jotkut alat ovat hyötyneet, kun korona on vauhdittanut tiettyjä trendejä, muistuttaa Pauli Heikkilä. Suomen suurista vientialoista metsäteollisuuteen on luonut investointeja pakkausmateriaalien kysynnän kasvu, vaikka paperin kulutus on vähentynyt.

Myös tele- ja verkkobisnes on kuulunut poikkeusajan voittajiin.

Ilmastovaikutukset päätöksenteon keskiössä ”Finnvera on omassa strategiassaan asettamassa tavoitteeksi kannustaa yrityksiä

Yritysten perustaminen, kasvattaminen ja tuotekehitys ovat pitkiä prosesseja. ”Yritysten pitäisi olla jo viemässä, tuotteet jo kehitetty tai kehitystyö vauhdissa. Muuten

tämän kriisin mahdollisuudet menivät jo”, Kotamäki sanoo.

Maailmalle omin tuottein pyrkivien yritysten joukko on huolena, sanoo Heikkilä.

Hyvä puoli hänen mukaansa on, että rahan saatavuus on hyvä ja investointeja tehdään. ”Emme tiedä, mihin talous olisi mennyt ilman nykyistä rahapolitiikkaa. Finnvera voi omalta osaltaan edesauttaa investointien rahoitusta kotimaassa, yritysten kansainvälistymistä ja vientiä takauksilla, lainoilla ja vientitakuilla.”

Suomen vahvuudet pitää keksiä uudelleen Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, mutta vähän suuria. Miten kasvattaa keskisuurten yritysten joukkoa ja sitä kautta vähitellen suuria yrityksiä? Yksi kasvun hidaste Suomessa on pääoman vähyys, Kotamäki sanoo. Verotuksella on väliä, mutta moni muukin asia vaikuttaa. ”Arvomaailma, yritysten arvostus, on ratkaisevaa. Pk-yrityskenttä nähtiin pitkään suuryritysten alihankkijoina. Tarvitaan bisnesosaamisen, myynti- ja markkinointiosaamisen arvostusta. Onneksi näillä on nykyään jo suurempi rooli koulutuksessa”, Pauli Heikkilä sanoo. ”Nämä olivat Suomen menestystekijöitä jo 1990-luvun lopulla, ja vahvuudet nähtiin globaalisti. Ennakkoluulottomuus ja pragmaattisuus olivat vahvuuksiamme esimerkiksi telekommunikaatioalan nousussa. Nyt nämä vahvuudet pitäisi keksiä uudelleen”, Heikkilä sanoo.

Keskustelu jatkuu Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareissa!

Lue lisää: nnvera./rahoitusjakasvu