Kymenlaakson kauppakamari 4_2018

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

4/2018 LIIKENNE

100-VUOTIAS KYMENLAAKSON SÄHKÖ s. 18

KIMMO NASKI

KAUPPAKAMARITYÖ ON YRITYSELÄMÄN ASEPALVELUSTA

s.3

Ylen toimitusjohtaja MERJA YLÄ-ANTTILA Suunta -johtamisseminaarissa

JOHTAMINEN MEDIALLISTUNEESSA YHTEISKUNNASSA

s. 21

LIIKENNEINFRA

LIISA KOSKI-LUKKARI HAMINAAN

K-CITYMARKET KOUVOLA

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339

34 Sijoittamisen keskiviikkon tilaisuudet keräsivät yli 300 osallistujaa. Yleisö osallistui interaktiiviseen tilaisuuteen muun muassa mobiilien kautta.

KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2018 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVASSA YLEN TOIMITUSJOHTAJA MERJA YLÄ-ANTTILA KUVA: YLE ISSN 2341-9962

SEURAA MEITÄ SOMESSA

3 PÄÄKIRJOITUS HaminaKotka Sataman toimitusjohtaja, kauppakamarin varapuheenjohtaja Kimmo Naski

8 URAPOLKU Haminan muutosjohtaja Liisa Koski-Lukkari

14 TEEMA LIIKENNE Liikenneinfra on elintärkeä osa Suomen kilpailukykyä

10 HENKILÖ Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman

18 ALUEELTA Kymenlaakson Sähkö on vireä 100-vuotias

4 NYT PUHUTTAA Kauppakamarit avaavat ovia Vietnamiin

7 UUSI JÄSEN K-Citymarket Kouvola

25 KALENTERI Sääntömääräiset syyskokoukset ovat Elimäellä ja Kouvolassa

32 KAMARIKUULUMISIA Tapahtumarikas syksy

WWW.KYMICHAMBER.FI

Syksyn runsas tapahtumasato on kerännyt osallistujia verkostoitumaan ja oppimaan uutta. Kasvuun -tilaisuus oli useiden yhteistyökumppaneiden ponnistus.

2 KAUPPAKAMARI

4 KIRJA Johdetaan yhdessä

32

29

PÄÄKIRJOITUS

Kauppakamarityö on yrityselämän asepalvelusta

K

auppakamari on keskeisin elinkeinoelämän organisaatio Kymenlaaksossa. Aika harva yritys on yksinään niin suuri tai painoarvoinen tai edes monta yritystä yhdessäkään, että niitä pystyisi millään lailla vertaamaan niihin vaikutusmahdollisuuksiin, joita kauppakamarilla voi olla.

Kauppakamari, niin kuin kaikki organisaatiot, on juuri niin vahva kuin millaiseksi se yhdessä rakennetaan. Huonoimmillaan sillä ei ole paljonkaan painoarvoa. Silloin se on ennemminkin kauppakomero. Kymenlaaksossa ei ole sellaista ongelmaa. Täällä ollaan saatu voimaa kauppakamarin taakse. Enemmänkin olisi voitu saada, jos alueella keskusteltaisiin samalla kielellä. Vaikka täällä puhutaan miä ja siä, niin silti ei aina ymmärretä toisiaan. Se on haasteemme.

Siihen pitäisi porukalla keskittyä, että kehitetään kauppakamaria koko ajan vahvemmaksi ja luodaan yhteistä Kymenlaaksoa.

Kymenlaakson yrityselämä menestyy, kun onnistumme yhdessä luomaan riittävät toimintaedellytykset. Silloin koko alueen hyvinvointi paranee ja se on varmasti kilpailukykyinen muiden seutujen kanssa.

Yritykset hyötyvät kauppakamarista monella tavalla ja yksi niistä on verkostoituminen.

Kauppakamarin luottamushenkilöt ovat Kymenlaaksossa hyvin verkostoituneita keskenään.

Muu hyöty tulee siitä, että saadaan porukalla tehtyä itselle tärkeissä asioissa vaikuttamistyötä.

Valiokunnissa luottamushenkilöt vaikuttavat nimenomaan heidän oman työnsä kannalta tärkeisiin asioihin.

Itselleni kauppakamarityö on ollut ennen kaikkea oman kortensa kantamista kekoon, tietynlaista yrityselämän asepalvelusta. Toinen puoli on ilman muuta se, että olen kokenut kauppakamarityön sekä alueellisesti että yritykselle tärkeänä.

Kauppakamari on juuri niin vahva, millaiseksi se rakennetaan.

Tärkeänä hyötynä yrityksille ei voi jättää mainitsematta kauppakamarin kattavaa koulutus- ja seminaariohjelmistoa. Esimerkiksi juuri käynnissä olevalla HHJ-kurssilla on jälleen peräti 27 osallistujaa. Isot vuosittaiset seminaarit kuten Suunta-seminaari, mutta myös pienemmät koulutustapahtumat, kuten vaikkapa aamukahvitilaisuudet kehittävät yritysten osaamista.

Yrityselämälle ja myös alueellisesti tärkeintä on kuitenkin kauppakamarin vaikuttamistyö.

Kauppakamarin on tärkeää ottaa kantaa maakunnan elinvoimaa edistäviin asioihin, ja sanoman pitää olla kristallinkirkas. Sitä ei voi piilottaa rivien väliin, vaan sen pitää olla rautalangasta väännetty.

Keskuskauppakamarin hallituksessa ja liikennevaliokunnassa olen ilolla huomannut, kuinka hyvin kauppakamari on ajanut meille elintärkeitä asioita ja nostanut niitä valtakunnalliselle agendalle. Jos me kymenlaaksolaiset emme olisi olleet mukana vaikuttamassa, niin miten olisi käynyt? Kyllä Kymenlaakson ääni kuuluu, kun menee lähemmäs huutamaan.

Kauppakamarin työ on epäkiitollista ja pyyteetöntä. Yrityksethän tuntevat kauppakamarin hyvin, mutta suurelta yleisöltä ahkerointi jää usein huomiotta. Kauppakamarin organisaatiolle paras kiitos on, kun edistettävä asia on mennyt eteenpäin tai toteutunut.

Jos jonkun jättihankkeista mainitsee, niin E18-moottoritien eteen kauppakamari oli vahvasti vaikuttamassa pitkään jo ennen omaa kauttani. Monessa lakialoitteessa ja infrastruktuurihankkeissa on kuunneltu kauppakamarin ääntä. Voisikin kääntäen kysyä, että mitä jos sitä ääntä ei olisi ollut?

Omalta osaltani siirryn nyt sivuun kauppakamarityöstä. Haluan päättää tämän upean jakson elämässäni suuriin kiitoksiin kamarimme henkilöstölle uskomattoman hienosta työstä ja koko luottamushenkilökaartille siitä, että edistätte vuodesta toiseen pyyteettömästi yhteistä asiaamme.

Kauppakamari on juuri niin vahva, millaiseksi se rakennetaan.

KIMMO NASKI Toimitusjohtaja, HaminaKotka Satama Varapuheenjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI

KIRJA

JOHDETAAN YHDESSÄ – HYPEÄ VAI TYÖPAIKAN TODELLISUUTTA? KIRJA KÄSITTELEE johtajien ja

henkilöstön välistä yhteiseloa työpaikoilla. Se antaa käytännön menetelmiä ja työkaluja viedä itse­ ohjautuvuutta, uudenlaista vastuun jakamista ja osallistavaa työkult­ tuuria käytäntöön. Kirjassa on myös esimerkkejä organisaatioista, jotka ovat onnistuneet yhteisessä johta­ misessa.

Kirja haastaa sekä johtajat ja esimiehet että henkilöstön ja alaiset pohtimaan omaa rooliaan ja asentei­ taan johtajuuteen ja yhteistyöhön liittyen. Se kannustaa pysähtymään tavallisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa kohdataan toinen osapuoli

MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN JA MITEEN OSAAMISTA VOITAISIIN KEHITTÄÄ?

kahden kesken tai eri kokoonpanoissa eri tilanteissa. Kirjan avulla on mah­ dollista löytää realistisia tapoja, joilla muun muassa luottamusta ja kuunte­ lemista voidaan lisätä työpaikoilla.

Teoksessa nostetaan esiin vinkkejä ja ehdotuksia sekä esimiehille että työntekijöille siitä, mitä pitäisi tehdä toisin ja miten osaamisia voidaan kehittää, jotta muutoshankkeet saadaan onnitumaan ja uudistuminen ohjataan haluttuun suuntaan – yhdessä.

4 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Kauppakamarit avaavat ovia Vietnamiin Yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia päästä Vietnamin kasvumarkkinoille, kun Keskuskauppa­ kamari solmi yhteistyösopimuksen Vietnamin Kauppa­ ja teollisuuskamari VICCI:n kanssa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän Team Finland -matkan yhteydessä Hanoissa lokakuussa allekirjoitetun sopimuksen johdosta maiden kauppakamarit lupaavat auttaa maidensa yrityksiä uusien kauppakumppanien ja investointien houkuttelussa. ”Kilpajuoksu Vietnamin 95 miljoonan kuluttajan kasvumarkkinoille on käynnissä. Ensi vuonna voimaan tuleva EU-Vietnam -kauppasopimus helpottaa kauppaa maidemme välillä”, korostaa Keskuskauppakamarin puolesta sopimuksen Hanoissa allekirjoittanut kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Erityisesti suomalainen ICT, energia, cleantech ja koulutusosaaminen kiinnostavat Vietnamissa. Vuoren mukaan Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi peräti 37 prosenttia, kun vastaava EU-sopimus tuli muutama vuosi sitten voimaan. Hän näkee, että Vietnamin osalta samanlainen kasvu on mahdollista.

Vuoren mukaan Kauppakamarit ovat sopineet hyvin käytännönläheisestä yhteistyöstä ja neuvonnasta maiden välisessä kaupassa.

Suomalaisilla yrityksillä on Vietnamissa Kauppakamarin kontaktihenkilö, joka auttaa yrityksiä kaikissa kauppa- ja investointiasioissa.

Kauppakamarit kokoavat myös maiden yrityksistä erillisen Business Councilin kehittämään yritysyhteistyötä. ”Vietnam haluaa vahvistaa myös matkailu- ja koulutusyhteistyötä Suomen kanssa”, sanoo Vuori. Vietnamilaiset opiskelijat ovat puolestaan yksi suurimmista ulkomaisista opiskelijaryhmistä Suomessa, mutta he eivät pysty helposti työllistymään Suomen työmarkkinoille hankalista työlupamenettelyistä johtuen.

Allekirjoitustilaisuudessa yhteydessä Vietnamin kauppa- ja teollisuuskauppakamarin varapääjohtaja Nguyen Vu Kien kehotti Suomea ottamaan oppia Kanadasta, jos se haluaa jatkossa houkutella ulkomaisia osaajia Suomeen.

Tehty sopimus on esimerkki toimivasta Team Finland -yhteistyöstä, jossa Suomen lähetystöllä ja Business Finlandilla on tärkeä rooli Kauppakamarien kumppanina. ”Yritysten viennin vahvistamiseksi kaikki verkostot on osattava hyödyntää myös Vietnamin valtiovetoisilla markkinoilla”, muistuttaa Vuori.

KUVA: MINH MINH, UNSPLASH

KOMPASSI

LYHYESTI LUKUINA LYHYESTI LUKUINA

30 Liikenneviraston käynnissä olevista kehittämishankkeista erilaisia tiehankkeita oli 18 kappaletta, ratahankkeita 8 kpl ja vesiväylähankkeita 5 kpl.

ULKOMAANKAUPAN ASIAKIRJAT

Liikenneviraston käynnissä olevia kehittämishankkeita yhteensä vuonna 2018.

18

Suomen kauppakamarit on hyväksytty osaksi Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Certificate Of Origins Accreditation Chain – järjestelmää.

Se varmistaa myönnettyjen alkuperätodistusten laadun ja oikeellisuuden. Yrityksille järjestelmä tuo etua, koska todistusten tunnistettavuus paranee ja vienti helpottuu.

Järjestelmää aletaan hyödyntää 1.1.2019 alkaen.

Kymenlaakson kauppakamari oli Suomen ensimmäinen kauppakamari, jonka menettelyt tarkastettiin. Kaikki muut kauppakamarit tarkastetaan ja akkreditoidaan kuluvan syksyn aikana. Asiakirja-asiakkaille järjestettiin tietoisku jo elokuussa Kotkassa. Muutoksesta tiedotetaan kaikille asiakkaille vielä loppuvuoden aikana.

MUISTATHAN ILMOITTAA TYÖSUHTEIDEN PÄÄTTYMISISTÄ, ETTEIVÄT E-VIENTIASIAKIRJAPALVELUN TUNNUKSET JÄÄ VOIMAAN

ILMOITUKSET

454 000

Päällystettyjä teitä on 65 % teistä eli noin 50 000 km. Vähäliikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 km tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta.

Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä.

Tästä yksityis- ja metsäteiden osuus on noin 350 000 km ja kuntien katuverkkojen 26 000 km.

Liikenneviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 km.

65 %

Muistattehan ilmoittaa meille Kymenlaakson kauppakamariin yrityksestänne poistuvista henkilöistä, joilla on ollut tunnukset e-vientiasiakirjat.fi –palveluun. Tietoturvasyistä heidät poistetaan järjestelmästä.

Tunnukset uusille työntekijöille ja palvelun käyttäjille luo järjestelmässä yrityksen pääkäyttäjä. (Asetukset – Luo alikäyttäjä.)

Lisätietoja: puh. 05 2296 100 tai kymichamber@kauppakamari.fi.

Ota yhteyttä jäsen- ja asiakirja-asioissa !

Anu-Aino Saharinen Asiakaspalvelusihteeri +358 40 5964 433 anu-aino.saharinen@ kauppakamari.fi KAUPPAKAMARI 7 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI BLOGIJA APSIVINKIT BLOGIJA APPSIVINKIT

#rahapodi Nordnetin #rahapodi on Suomen parhaaksi valittu podcast, jossa puhutaan taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. blogi.nordnet.fi/ rahapodi

Opera Touch Opera Touch on palkittu mobiiliselain, jossa on nopea verkkohakuliittymä.

Se on suunniteltu erityisesti yhdellä kädellä käytettäväksi.

KY kauppakamari Ulkoministeriö @K2KYM @ulkoministeriö @K2KYM #Suomi julkaisee omat Ilmastovastuulliset yritykset pelas#emoji’nsa ensimmäisenä tavat maailman. Kauppakamarit maana maailmassa http:// haluavat olla osa ilmastomuutoksenformin.finland.fi/public/ ratkaisua. #IPCC default … #ympäristö #joulu @thisis#ilmastopaneeli #tulevaisuus FINLAND

Somecon blogi Someco Oy:n asiantuntijat bloggaavat aiheenaan sisältöstrategia, sosiaalinen media, markkinointi ja viestintä. someco.fi/blogi

KAUPPAKAMARILEHTI

50 vuotta sitten

Aloitus endae vel ilique aut fuga Kymenlaakson kauppakamari lähetti

TEM. DERUM IUR? UPTATENIS ET ULPA SUM IN CONSEQU MEITÄ FACEBOOKISSA ATURIT ETSEURAA QUID MAION AUTEM.NOSSENE TWITTERISSÄ NUM K2KYM TE, DUM MOERA DIORION JA VERKOSSA ONFECRI SENAM NONICIVIS WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI BONORA? 6 KAUPPAKAMARI 8 KAUPPAKAMARI

Tium quibusc iminimet voloresimus, od quidici issimus, quatur, 17.10. vetoomuksen perhe- ja peruspalveluaboreic iisciis et utemolore eatur audistiam, vel id eum. ministeri Annika Saarikolle: Everit enimintorist harum ut et officto taIpit, quam in et, archillessim int molorunt que voloratur,ensihoidon volores toreius asimo Utti paras sijoituspaikka omnis simil et quasped quis aut exereresciis arum et acculparum helikopterille que enda dolor mil is ea cullanienis sum incte ligenda dolorae volor apis estias estemporpore sequatur?

Vetoomus luettavissa:ius ium re santemp oribus, estiorum Em nate cuptasincto www.kymichamber.fi/vaikuttaminen/vetoomukset ja quam, idemporia voluptas pel et eos ipsanda sit, te labore lausunnot. doluptas re nem rem quationseque moloriaes eat fugitio temolor estempo stiberem fugias aligeni enihil idelluptat aut ut eaquame dollias itatur, se cum expedicate core repernatur?

Xeritas maiore, temquam, corit quas moluptatur ma cum utem re, simusap ideliscia di berferovid quiam am accate eum intia coneceptione vident aut liqui dolende licipsu mendae laborunti con re, sit volessi as eatibus.

Pedipsum volorer iassumetur sus estrum nem coressuntint untur, con cum, quo coritate que consendisi officil inctus essinullam quid quo bea quatendipsum ius, to quas am eum?

KOMPASSI UUSI JÄSEN K-Citymarket, Kouvola

Uusi kauppias uskoo lähiruokaan ja laadukkaisiin elintarvikkeisiin TEKSTI ja KUVA KIRSI JUURA

Lasse Keränen, K-Citymarket Kouvola

K

esäkuussa Kouvolan Veturin Citymarket-kauppiaana aloittanut Lasse Keränen tuli Kymenlaaksoon Oulusta koukaten Akaan K-Supermarketin ja Riihimäen K-Citymarketin kautta.

Veturin sijaintia hän pitää erinomaisena, myös kauppakeskus on uusi ja vetovoimainen.

-Erityisesti mökkiläisiä käy selvästi enemmän kuin Riihimäellä, hän sanoo.

Kymmenen vuoden kauppiasuran aikana Keränen on nähnyt muutoksen ihmisten kulutustavoissa.

-Nykyisin ruoanlaittoon satsataan tosi paljon. Asiakkaat ovat valveutuneita ja ruoan terveellisyyteen ja kotimaisuuteen kiinnitetään paljon huomiota.

-Minun nuoruudessani ei ruoka välttämättä ollut kovin suuressa roolissa. Nykyään kaupassa näkee paljon nuoria ja nuoria pareja, jotka porukalla hakevat raaka-aineita ja kokoontuvat viikonloppuina tekemään yhdessä ruokaa.

Myös tuotevalikoimissa ovat painotukset muuttuneet kymmenen vuoden aikana.

- Luontaistuotteille raivataan lisämetrejä, korput ja näkkileivät puolestaan vievät vähemmän hyllytilaa.

Esimerkkinä tuoretuotteiden suosion kasvusta on myymälään äskettäin hankittu appelsiinimehunpuristuskone.

-Alkoholilain muutos näkyy panimo-osastolla annoskokojen pienentymisenä. Kun aiemmin meni kolmosolutta 24-packissa, niin nyt ostetaan muutama pullo parempaa erikoisolutta. Ihmiset ostavat laadukasta ja erikoisempaa, mutta vähemmän. Se on hyvä asia, Keränen toteaa.

Uudelta kauppiaalta on kesä ja syksy mennyt uuteen kaupunkiin ja kauppaan perehtyessä, mutta seuraavan puolen vuoden aikana on myymälään tulossa myös asiakkaille näkyvää faceliftiä. Valikoimia tullaan laajentamaan usealla osastolla.

Lasse Keränen vannoo erityisesti palvelevan liha- ja kalatiskin nimiin. Hän tarttuu itsekin mielellään fileerausveitseen, mutta harmittelee, että ammattitaitoisten lihamestareiden ammattikunta tahtoo kuolla sukupuuttoon.

- Digitalisaatio näkyy tulevaisuuden ruokakaupoissa lisääntyvinä ruokasovelluksina ja sähköisinä ostoslistoina mobiilissa ja älyostoskärryissä. Tuotteiden verkkotilaaminen helpottuu, myymälöihin tulee sähköisiä näyttöjä esimerkiksi vihannesosastoille. Kun elintarvikepuolellakin on

helposti 15000-20000 lajiketta, niin sähköisesti muutettavat hinnat nopeuttavat valtavasti myymälän töitä. Myös sosiaalisen median käyttö lisääntyy päivä päivältä.

K-Citymarkettien entinen velvoite tarkasta brändikonseptista on vaihtunut suosituksiin paikallisuuden näkymisestä valikoimissa.

Kauppias lupaakin kuunnella asiakkaita herkällä korvalla.

-Haluamme tarjota lähituottajien tuotteita ja panostaa erityisesti hyvään palveluun ja valikoimien laajuuteen. Alueen lähituottajien tuotteet ovat tärkeä osa valikoimaa.

Kauppakamarin toiminnassa Lasse Keränen pitää tärkeimpänä sen panosta toimintaympäristön edistämisessä siihen suuntaan, että olosuhteet yritysten toimiselle ovat hyvät.

Kun työt päättyvät iltaisin, niin Lasse suuntaa 15-, 12- ja 5-vuotiaiden poikiensa kanssa harrastusten pariin.

- Pojat pelaavat jääkiekkoa ja pesäpalloa ja näiden lajien harrastamiseen on Kouvolassa ihan mahtavat mahdollisuudet, kauppias iloitsee.

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU

Muutoksen tuulia ympyräkaupungissa LIISA KOSKI-LUKKARI MUUTOSJOHTAJA, HAMINAN KAUPUNKI

Heinäkuussa Haminan sivistyspalvelujen ja hyvinvointipalvelujen muutosjohtajan ruoriin tarttui kauppatieteiden maisteri Liisa Koski-Lukkari. Johto- ja kehittäjäkokemus finanssisektorilta, ICT-liiketoiminnasta, yritysjohdon konsultoinnista ja koulutussektorilta on nyt valjastettu Haminan kaupungin palvelujen kehittämiseen.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI...

mennukseen pääseminen korkeakouluo-

se raitisilma-annos ja hengähdyshetki,

oikeassa palkkatyössä oli porkkanan

pintojen valmistumisvaiheessa. Tiukka

mikä tuulettaa sopivasti ajatuksia ennen

taimien harventamista taimitarhalla. Työ

työtahti ja nopeasti vaihtuvat työtehtävät

seuraavaa palaveria.

oli tarkkuutta vaativaa ja suoraan sanoen

- pankkilakimiehen apurista pankinjohta-

aika näpräämistä. Teini-iässä suosikkityöni

jan työhön - rakensivat sekä asiaosaamista,

TÄLLÄ HETKELLÄ…

perhepiirissä oli isoisän puuveneen ter-

asiakokonaisuuksien haltuunottoa että

työstämme Haminan kaupungin organi-

vaaminen, jossa sain vedellä suuria linjoja

ammatti- identiteettiä. Olen kiitollinen

saatiota ja siihen tarvitaan henkilöstöä

ja sehän sopi minulle.

kaikille niille huippuammattilaisille, jotka

mukaan. Työpajoja ja muita yhteisiä

valmensivat minua noina vuosina.

tilaisuuksia rytmitetään päivittäisen työn oheen loppuvuodesta mahdollisimman

ENNEN NYKYISTÄ TYÖTÄNI… valmensin tradenomi- ja insinööriopiske-

TÖIDEN OHELLA….

lijoita eri toimialojen yritysten muutos-

olen tänä syksynä tutustunut pyöräillen

hankkeiden johtamisessa, esimiestyössä ja

Haminan monikasvoiseen kaupunkiin.

osaamisen johtamisessa. Näistä kehkey-

Historialliset rakennukset, ympyräkaa-

tyi toistasataa opinnäytetyötä. Ennen

va, ja merenläheisyys tekevät Haminan

Metropolia ammattikorkeakoulua toimin

keskustasta aivan erityisen ilmeikkään

ICT-alalla, yritysjohdon konsultoinnissa

ja kiinnostavan. Viikonloppuisin vietän

ja pankkimaailmassa. Lähes 30 vuoden

aikaa Tuusulan kodissamme Syvärannan

työsarka on karsinut turhan ja jäljellä on

maisemissa. Kun saan koottua ystäviäni ja

ihminen, jolle työ on kiinnostava osa elä-

nuorison kavereineen aterian ääreen, ei

mää ja jatkuva oppimisen lähde - erilais-

muuta ohjelmaa tarvita.

ten ihmisten yhteisöissä.

Pyöräilyn lisäksi pyrin liikkumaan niin paljon kuin mahdollista kävellen. Lih-

MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLANI…

asvoimin liikkuminen kaupungintalolta

oli pankkiryhmän esimies- ja johtajaval-

vaikkapa raatihuoneelle voi olla juuri

8 KAUPPAKAMARI

sopivina annoksina.

KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri KTM AMMATTINIMIKE Muutosjohtaja MOTTO: Tehdään tosissaan, vaan ei totisena.

Ilo kuuluu kaikille.

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN NÄKYVYYTTÄ JA KONTAKTEJA Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.

2. Jokainen kontakti on mahdollisuus.

3. Edullisemmat hinnat.

Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin koulutuksista, seminaareista ja tuotteista.

4. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa.

5. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset.

6. Vaikuta elinkeinoelämässä. Kauppakamarin tilaisuuksissa ja kokouksissa olet mukana vaikuttamassa maakunnan kehitykseen ja edistämässä tärkeitä hankkeita.

7. Asiakirjat ulkomaankauppaan.

8. Neuvoja sopimuskiemuroihin.

9. Kehitä osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

Kouvolan seudun kauppakamariosaston varapuheenjohtaja Marja-Leena Joukainen ja oikeusministeri Antti Häkkänen keskustelivat ajankohtaisista Kymenlaakson elinvoimaa edistävistä hankkeista BisnesPalju -tapahtumassa Kouvolassa.

10. TIetolähteet päivittäiseen työhösi. Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa.

Katso vinkit nnvera./pk-vienti

9 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ HENKILÖ

10 KAUPPAKAMARI 10 KAUPPAKAMARI

12 KAUPPAKAMARI

Peiton paikkauksen tilalle pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT SARI GUSTAFSSON

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kotimaisen väyläverkon kasvavan korjausvelan vähentäminen sekä tulevien suurien tie- ja ratahankkeiden toteuttaminen ei onnistu pelkästään valtion budjettirahoituksella. Väylähankkeissa on lisäksi huomioitava entistä laajemmin myös elinkeinopoliittiset kerrannaisvaikutukset.

KAUPPAKAMARI 1111KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 13

TEEMA HENKILÖ

KARI WIHLMAN LIIKENNEVIRASTON PÄÄJOHTAJA

1.1.2018 lähtien LIIKENTEEN

turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja 2010–2017 AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN

ylijohtaja 2008–2009 KOULUTUS

varatuomari SAI TÄNÄ VUONNA

Liikenneturvan myöntämän liikenneturvallisuusalan ansiomitalin HARRASTUKSET

liikunta PERHE

naimisissa, 4 lasta

12 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

S

vain harvoin ymmärrystä Turku-Tampeuomen liikenneverkossa muhii viime re-Helsinki-kolmion sisään jääville kehittävuosien mittavista budjettipanostukmishankkeille. sista huolimatta edelleen noin 2,5 Wihlmanin mukaan liikenneyhteyksien miljardin euron korjausvelka. Sitä turvaaminen ja huoltovarmuus Hangosta on takavuosina kutistuneiden määrärahojen Utsjoelle on viraston perustehtävä. Samalla seurauksena muun muassa väylärakenteissa, on kuitenkin pidettävä erityistä huolta keskeimaantie- ja rautatiesilloissa, ratapihoilla sekä simmistä ja elinkeinoelämälle tärkeimmistä varusteissa ja laitteissa. pääväylistä ja rataverkosta – tätä myös KesIstuva hallitus myönsi väyläverkon kuskauppakamari on omissa linjauksissaan korjausvelkaan noin miljardi euroa pääosin korostanut. vuosille 2016–18. Se on näkynyt viimeisen “Suomi elää viennistä, ja toimiva logistiikparin vuoden aikana lukuisina uusina tie- ja ka on olennainen kilpailukykytekijä. Puuta ratatyömaina eri puolilla Suomea. on saatava metsästä tehtaille ja vientituotteita Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlsatamiin. Siksi väylät on pystyttävä pitämään manin mukaan kyseisellä budjettipotilla saakunnossa”, Wihlman painottaa. tiin paikatuksi väyläverkon pahimmat kuopat, mutta sillä ei ratkaistu perusongelmaa.

BUDJETTIVÄÄNNÖN “Korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään, TILALLE PITKÄJÄNTEISIÄ mutta pelkästään nykytason säilyttäminen INVESTOINTIPÄÄTÖKSIÄ edellyttää runsaan 100 miljoonan euron Liikennevirastossa väylähankkeita laitetaanlisärahoitusta perusväylänpitoon joka vuosi. kin tärkeysjärjestykseen entistä enemmän Korjausvelan tehokas vähentäminen vaatii niiden elinkeinopoliittisten kerrannaisvaiministeri Anne Bernerin johtaman parlakutusten perusteella. Valtaväylissä tämä tarmentaarisen työryhmän helmikuussa esittäkoittaa koko Suomea, paikallisissa hankkeissa mää 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoiyksittäisten kuntien tusta”, Wihlman sanoo. sijaan vähintään koko Esimakua tulevasmaakuntaa tai lääniä. ta saatiin jo valtion “SUOMI ELÄÄ “Valtion rahoituktalousarvioehdotuksessa, VIENNISTÄ JA seen tarvitaan nykyistä jossa väylämäärärahat TOIMIVA LOGISTIIKKA selvästi pitkäjänteisemtypistyivät murto-osaan ON OLENNAINEN pää mallia. Se voisi olla odotetusta. Pääjohtajan 12-vuotinen liikennemukaan uhkana on, että KILPAILUKYjärjestelmäsuunnitelma, kertaalleen pysäytetty KYTEKIJÄ.” joka päivittyisi rullaavaskorjausvelka lähtee jälleen ti hallituskausittain. Pakasvamaan. Samalla nourasta aikaa parlamentaasevat myös kustannukset. rinen työryhmä pohtii menetelmää, jolla tuo “Korjausvelan kiriminen kiinni on aina suunnitelma tulisi laatia”, Wihlman kertoo. kalliimpaa kuin saavutetun palvelutason Uudistustarvetta ajavat eteenpäin myös ylläpito”, hän tähdentää. viime aikoina esillä olleet massiiviset, ilmastotavoitteita tukevat väylähankkeet. Niitä on VIENTIVÄYLÄT kuitenkin mahdotonta toteuttaa nykyisillä YKKÖSKATEGORIASSA rahoitusmalleilla. Mikäli Tallinnan tunneli, Valtiolla on maanteitä vajaat 80 000 kilometTurun ja Tampereen nopeat junayhteydet, riä, mikä on lähes viidesosa kaikista Suomen itäradan oikaisu Porvoon kautta Kouvolaan teistä. sekä pohjoinen jäämeren rata nytkähtävät Hankelistauksia tekevät maakuntien liikkeelle, tarvitaan mukaan myös infrasta ELY-keskukset ja liikennevirasto yhteistyössä kiinnostuneita sijoittajia niin kotimaasta kuin kuunnellen eri toimijoiden tarpeita. Liikenneulkomailta. ja viestintäministeriö tekee talousarvioesityk“Näiden ja muiden eri listoilla olevien set isojen hankkeiden osalta, mutta lopullinen hankkeiden yhteisarvo on noin 60 miljartärkeysjärjestys on edelleen kansanedustajien dia euroa. Nykyisellä budjettirahoituksella käsissä. niiden toteuttamiseen kuluisi 135 vuotta.

Takavuosien “siltarumpupolitikointi” on Jokainen tietää, ettei se ole realistista. Erilaisia Arkadianmäellä vähentynyt, mutta oman rahoitusmalleja on selvitelty vuosien varrella kotimaakunnan väyläinvestoinnit ovat useaan otteeseen. Nyt niitä on otettava myös kansanedustajille edelleen tärkeitä. Siksi pohkäyttöön”, Wihlman tiivistää. joisemman Suomen kansanedustajilla riittää

100 %

JO

S

TM

ME

R LÖYDÄ PA

VA

TA

0€

EM

A

AS

ET

ATL

U

TYY T

ÄISYYSTAKU YV

AN

N

Sinun ei tarvitse olla energia-alan asiantuntija.

Riittää, että sähköyhtiö on.

Arki virtaa.

ksoy.fi

KUVA: SHUTTERSTOCK 13 KAUPPAKAMARI

13 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KUVA: HANNES EGLER, UNSPLASH

KAUPPAKAMARI 1214KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

Liikenneinfra on

elintärkeä osa Suomen kilpailukykyä TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

L

iikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väylien korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioiden neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAA Hän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta. ”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

15 KAUPPAKAMARI

väylät vetävät ja ovat turvallisia, että niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tarvitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusrakenteiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

KAUPPAKAMARI 15 1513KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI

KAIKKEA EI VOI KORJATA KERRALLA Väylien korjausvelka arvioidaan 2,5 miljardiksi euroksi. Haapasalon mielestä on järkevää hoitaa velka yhden 12-vuotisjakson aikana, mihin nyt tähdätään. ”Kaikkea ei voi korjata kerralla.”

Korjaustarpeet pitää asettaa tärkeysjärjestykseen. Haapasalo priorisoisi väyliä, joita vientikuljetukset tarvitsevat.

Toinen prioriteetti on siltojen kestävyys.

Suomessa siltojen tilanne on onneksi sikäli hyvä, että niiden kunto on tutkittu ja viranomaisten tiedossa.

KUINKA RAHOITTAA LIIKENNEVÄYLIÄ?

Liikenneinfran uuden rahoitusmallin selvittäminen sisältyy Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Sama teema on esillä muuallakin. Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan erilaisten yhtiömallien juridista ja taloudellista soveltuvuutta infrahankkeisiin.

Työ valmistuu näillä näkymin marraskuun 2018 lopussa.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä hankkeista, joissa valtio on mukana.

Kauppakamarin ajattelun mukaan tienkäyttömaksuista kannattaa keskustella analyyttisesti. Niillä voidaan rahoittaa investointeja ja korjauksia. Ehdottomaksi reunaehdoksi on asetettava, että erityisesti vientiteollisuuden mutta myös koko muun elinkeinoelämän kuljetuskustannukset eivät nouse, vaan nimenomaan laskevat. ”Se tuottaa kilpailukykyä Suomelle. Hyväksyttävyys edellyttää myös, että ympäristöja ilmastositoumuksista pidetään vahvasti kiinni”, Haapasalo sanoo.

Tieverkko voitaisiin yhtiöittää valtionyhtiöksi, joka pystyisi käyttämään tasettaan investointeihin. Malli merkitsisi siirtymistä uuteen maailmaan, sillä se joutuisi ottamaan huomioon infran rahoituskustannukset.

Nyt infran korjaukset ja uusinvestoinnit kirjataan valtionbudjetin menopuolelle eikä päätöksissä oteta huomioon rahoituskustannuksia.

Rahoituskustannukset tulisi valtion ratkaisuin kuitenkin hallita niin, että niillä ei yhtiömallissakaan tarpeettomasti rasitettaisi infrarakentamista – vaikka rahoituksen hinta onkin tärkeä tiedostaa.

16 KAUPPAKAMARI 18 KAUPPAKAMARI

Haapasalon mielestä on hyvä asia, että yhtiömalli on noussut esiin. Toisaalta moni mallin yksityiskohta on auki. ”On esimerkiksi kestävästi ratkaistava, miten valtio ohjaa yhtiötä, miten valtio antaa sille lainaa, edellyttääkö valtio siltä osinkotuloa vai riittääkö valtiolle tuotoksi se, että Suomen kilpailukyky paranee infran kunnon kohentuessa.”

KÄYTTÖMAKSUJEN KERUUN ONGELMA ”Vaikka Suomi on digitaalisuuden kärkimaa, meillä ei ole valmista järjestelmää, joka keräisi maksut fiksulla tavalla.”

Jos järjestelmä hankittaisiin nyt, se maksaisi useita satoja miljoonia euroja – aivan liikaa.

KORJAUSVELAN LISÄKSI NYT KESKUSTELLAAN MYÖS ”INVESTOINTIVELASTA” ELI VAJEESTA, JOKA ON INFRAN NYKYTILAN JA TAVOITETILAN VÄLILLÄ.

Haapasalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua on saatavissa tehokas ja edullinen elektroninen järjestelmä. ”Maksaminen voi tapahtua esimerkiksi kännykän kautta.” ”Tietoturva pitää järjestää kestä-

vällä tavalla, ja järjestelmän pitää olla sellainen, että käyttömaksua ei voi kiertää.”

TURUN, HELSINGIN JA TAMPEREEN KOLMIO Korjausvelan lisäksi nyt keskustellaan myös ”investointivelasta” eli vajeesta, joka on infran nykytilan ja tavoitetilan välillä.

On asetettu rohkeita tavoitteita esimerkiksi Etelä-Suomen suurten kaupunkien talous- ja työssäkäyntialueiden yhdistämisestä uudella infralla. ”Tunnin juna” on ollut vireillä jo pitkään.

Se tarkoittaa Turun ja Helsingin uutta ratayhteyttä.

Toinen idea sisältää Turun ja Helsingin yhteyden lisäksi myös kolmannen raiteen Tampereen ja Helsingin välillä. Tätä ”tunnin raideyhteyksien” hanketta perustellaan sillä, että se edistäisi Etelä-Suomen innovaatioita ja talouskasvua. ”Näillä hankkeilla voisi olla strateginen merkitys Etelä-Suomen kehitykselle.”

Toisaalta nämä hankkeet eivät näytä kannattavilta perinteisten investointilaskelmien valossa.

Haapasalo pitää tärkeänä, että rahat lasketaan tarkkaan. Samalla hän tukee sitä, että isoja hankkeita tutkitaan myös laajemmasta perspektiivistä. ”Kaikkia tulevaisuuden asioita ei voida hinnoitella tänään.”

KESKUSTELU KEHITTYY Haapasalon mukaan kansallisesta infrakeskustelusta on tullut entistä monipuolisempaa, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon liikenneinvestointien positiiviset kansantaloudelliset vaikutukset, vaikka politiikka

LIIKENTEEN KOVAT LUVUT • Tieliikenteeltä kerätään vuodessa veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa. Summa sisältää alv:n.

• Valtio käyttää kaikkiin infrainvestointeihin ja kunnossapitoon 1,7–1,8 miljardia euroa.

Luvussa ovat mukana radanpito ja meriväylät.

• Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Tieverkon osuus siitä on puolet. Korjausvelka tarkoittaa summaa, joka tarvitaan väylien kunnostamiseen.

• Liikenneväylien ns. investointivelka tai -vaje on arviolta 15 miljardia euroa. Se on yhtä kuin toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa.

KUVA: COLOURBOX

KUVA: COLOURBOX

KALENTERI

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pääväylät ovat moitteettomassa kunnossa.

Tason nostaminen edellyttää uusien rahoitusmallien käyttöönottoa.

aika ajoin leimahtavine konflikteineen ei olekaan poistunut liikennepolitiikasta. ”Oma ajatteluni on laventunut. Muutenkin liikenneajattelu on liikkeellä.” ”Tuntuu kuin kauppakamarien viesti olisi mennyt perille: liikennettä pidetään kilpailukykyasiana ja nähdään, että sillä voidaan vahvistaa kasvua ja kehitystä.”

Aikaisemmin alueet kilpailivat väylärahoista.

Nyt alueelliset kauppakamarit muodostavat ketjuja yli maakuntarajojen muiden organisaatioiden kanssa.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lobbausjärjestö Viitostie ry, johon kuuluvat valtatie 5:n varren kunnat ja yritykset järjestöineen. 905 kilometriä pitkä väylä ulottuu Heinolan Lusista Sodankylään. ”Kuusamolaiset eivät ole kateellisia, jos viitostietä korjataan Mikkelissä, koska siitä hyötyy myös Kuusamo.”

SIJAA MYÖS BUDJETTIRAHOITUKSELLE Haapasalo arvioi, että myös valtion budjettirahoituksella on edelleen käyttöä tietyissä hankkeissa. ”Se voi olla hyvä silloin, kun sitä käytetään valmiiksi suunniteltuihin hankkeisiin, jotka voidaan kilpailuttaa milloin tahansa.”

Sellaisia ovat esimerkiksi liikennettä sujuvoittavat projektit kuten panostukset risteyksiin tai pitkiin ohituskaistoihin. ”Näitä ei ole syytä viivyttää tulevilla rahoitusratkaisuilla. On toimittava välittömästi.”

Budjettirahoitusta voidaan yhdistää myös kuntien panostuksiin esimerkiksi silloin, kun parannetaan tieyhteyksiä kuntien omistamiin satamayhtiöihin.

KESKUSKAUPPAKAMARI LINJASI LIIKENNEPOLITIIKKAA:

KORJAUS- JA INVESTOINTIVAJETTA VÄHENNETTÄVÄ KESKUSKAUPPAKAMARI ESITTÄÄ, ETTÄ HUHTIKUUN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN MUODOSTETTAVA UUSI HALLITUS OTTAA OHJELMAANSA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUS- JA INVESTOINTIVELAN MÄÄRÄTIETOISEN SUPISTAMISEN.

Myös liikenteen uusi rahoitusmalli sisältyy Keskuskauppakamarin tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi esitteli vaa17 KAUPPAKAMARI

litavoitteita taloustoimittajille 9. lokakuuta Helsingissä.

Keskuskauppakamarin tavoitteet perustuvat analyysiin, jonka mukaan hyvin toimiva liikennejärjestelmä on Suomen kilpailukyvyn keskeinen edellytys.

Korjausvelan vähentäminen edellyttää 12-vuotista suunnitelmaa, jonka mukaan väylien kunnostamismäärärahoja lisättäisiin vuosittain 300 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli tarvitaan siksi, että

Suomi alkaisi lähestyä Ruotsin kehitystasoa 35 KAUPPAKAMARI infrastruktuurin rahoituksessa.

“Teiden Finavia on toistaiseksi paras kuvaus rahoitusmallista.”

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppakamari täsmentää mallia myöhemmin.

Keskuskauppakamari vaatii myös, että logistiikkakustannuksia ei saa enää nostaa.

Tavoitteisiin kuuluu myös merenkulun väylämaksun poisto sekä se, että valtio vauhdittaa rautatieliikenteen kilpailua.

17 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 19

Santavuoren tuulivoimapuisto Ilmajoella. Kuva Mikko Havusela.

Kymenlaakson Sähkö on vireä ja uudistuva satavuotias TEKSTI MARJO LAHTINEN KUVAT KYMENLAAKSON SÄHKÖ

Kymenlaakson Sähkö on yksi maakunnan vanhimpia yrityksiä, ja saavuttaa tänä vuonna sadan vuoden etapin. Sähköyhtiöltä se on vaatinut harppausta agraariyhteiskunnasta digiaikaan. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpää on panostaa ympäristöystävälliseen tuotantoon ja uudistaa palveluita vastaamaan yhteiskunnan odotuksia ja tarpeita.

18 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

K

ymenlaakson Sähkön perustaminen oli 1910-luvun lopulla ainutlaatuisen suuri hanke. Useamman kunnan yhteisiä sähköyhtiöitä oli perustettu Suomeen vain muutamia ja ne olivat selvästi kymenlaaksolaisten hanketta pienempiä.

Omistusrakenne on sittemmin säilynyt ja tällä hetkellä omistajina toimii 11 kaupunkia ja kuntaa. Suurin osa Suomen sähköverkoista on kuntien ja kaupunkien omistamien energiayhtiöiden hallinnassa.

Viimeisin iso omistajuusmuutos tapahtui vuonna 2017, kun Kymenlaakson Sähkö hankki Kotkan kaupungilta koko sen osakekannan.

Vuoteen 1980 mennessä yhtiöön oli puolestaan liitetty 24 pienempää sähköyhtiötä.

SÄHKÖN MERKITYS ON MUUTTUNUT Viime vuosisadan alkupuolella kaikki tarpeelliset toimet voitiin hoitaa ilman sähköä ja sähkö oli vielä ihmisille ylellisyyden mitta Sähkön merkitys alkoi muuttua sotavuosien jälkeen ja erityisesti 1950-luvun lopulta lähtien, kun sähkö alkoi syrjäyttää muita lämmön ja voiman lähteitä. Samaan aikaan kaupungistuminen ja mm. sähköisten kodinkoneiden yleistyminen lisäsivät kuluttajien sähkön kulutusta. Tänä päivänä energia on kaikessa yhteiskunnan toiminnassa oleellinen elementti.

KSOY:n sähköverkko kykeni vastaamaan yritysten ja kotitalouksien kasvaviin tarpeisiin hyvin. Yhtiö satsasi jakeluverkkoonsa 1960-luvun mittaan yhä enemmän. Verkko laajeni, muuntajien määrä kasvoi ja verkon varrelle lisättiin kookkaiden sähköasemien määrää. Yhtiölle tämä tarkoitti vahvan kasvun aikaa. Vuonna 1920 yhtiön sähkönjakeluverkon pituus oli noin 700 kilometriä, tänään se on noin 13 000 kilometrin pituinen, ja palvelee yli 100 000 asiakasta.

Verkon toimitusvarmuuteen investoidaan vuonna 2018 noin 15 miljoonaa euroa. Kymenlaakson Sähkö toimittaa sähköä neljän maakunnan alueelle. Sähköenergiaa myydään koko Suomen alueelle ja myynnin ohella sähköä ostetaan yli 400:lta aurinkopaneeli-/ pientuottajalta.

UUDISTUVA YHTIÖ Kymenlaakson Sähköstä on sadassa vuodessa kasvanut vahva, perinteitä kunnioittava, mutta myös eteenpäin katsova ja uudistuva yhtiö.

Tuotantorakennetta on uudistettu viime vuosina merkittävästi.

Vielä viisi vuotta sitten 50% sähköntuotannosta tuli fossiilisista lähteistä ja nyt yli 90% sähköntuotannosta on hiilidioksidivapaata.

Kymenlaakson Sähkön asentajien käytössä ollut lava-auto 1960-luvulta.

Erkko-lukion opiskelijat tuunasivat sähkökaapin Orimattilassa osana KSOY 100 juhlavuotta.

Yhtiöllä on omistuksessaan merkittävä määrä päästötöntä energiantuotantoa: vesivoimaa, ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Noin 50% sähkön myynnistä tulee omista tuotantolähteistä.

Sähkömarkkinoiden kilpailu avautui 90-luvun puolivälissä ja muutti kuluttajien tottumuksia sähkön hankinnan suhteen. Kovasta kilpailusta huolimatta Kymenlaakson Sähkö on säilyttänyt vahvan markkina-aseman. Uusista tuotteista erityisesti aurinkosähköjärjestelmien myynti on ylittänyt odotukset moninkertaisesti.

Kymenlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Aku Pyymäki.

KSOY 100 -TEEMA ON NÄKYNYT LÄPI VUODEN Kymenlaakson Sähkö on viettänyt juhlavuotta pääasiassa jalkautumalla toiminta-alueelle asiakkaiden pariin. Kaiken kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia on järjestetty puolen sataa ja osa teemavuoteen liittyvistä toteutuksista jää myös näkyviin, kuten mm. koululaisten maalaamat sähkökaapit. Yksi laajimmista juhlavuoden projekteista on ollut satavuotishistoriikin toteuttaminen.

19 KAUPPAKAMARI

Kattava asiantuntijaverkosto Suomessa ja ulkomailla on i hd a v ike v u Li ka s

O mi s t u s ie sk a R i l l i nt ha

Mahdollistamme yrityksellesi yhdessä lukuisten kumppaniemme kanssa verkostoja monipuoliseen, liiketoimintarajoja ylittävään yhteistyöhön.

Kumppanina kasvussa

i it t mi n äm n a ine n n

Kasvu-unelmiesi ulottuessa kotimaan ulkopuolelle, ovat apunasi myös kansainvälisen PwC-ketjun asiantuntijat, jotka tuntevat markkinat 158 maassa.

un Ka s v n e i t t a mi n

o rah

Palvelemme omistaja- ja perhevetoisia yhtiöitä Suomessa yli 250 ammattilaisen voimin. Tunnemme yrittämiseen ja omistamiseen liittyvät haasteet sekä mahdollisuudet.

Asiantuntijamme tukevat kasvuasi, jotta sinä voit pitää katseesi tulevassa.

Yr it y sk a -j ä r j u p a t e st e l y ja t

n-

Kannattavuu s

to ke Lii eh k

www.pwc.fi/yrityksesi

1.

1.

Tavara liikkuu Yli rajojen, merien. Tehokas, kestävä logistiikka on entistä tärkeämpää.

Stevecolla pidämme huolen siitä, että yrityksesi logistiikka hoidetaan fiksusti joka tilanteessa. Toimimalla vastuullisesti ja varmasti jätämme oman kädenjälkemme vaativalla toimialalla.

Sinun yrityksesi puolesta, sinun asiakkaidesi parhaaksi. www.steveco.fi Steveco on Suomen suurin ahtauspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa asiakkailleen myös tarvittavat lastinkäsittely-, huolinta-, tullaus-, kuljetus-, varastointi- ja laivanselvityspalvelut. Yrityksen satamaterminaalit sijaitsevat Kotkan Mussalossa ja Hietasessa sekä Helsingin Vuosaaressa.

2.

2.

The Route Matters.

20 KAUPPAKAMARI

3.

ALUEELTA Q&A LAKIMIES

Suunta-seminaarissa kuullaan, mistä on moderni johtaja tehty?

Onko johtajalla fokus huomisessa, entä onko aikaa kehittää niin itseään kuin liiketoimintaa? Suunta-seminaari kerää jo kahdeksannen kerran esimiehiä ja johtajia Haminaan kuulemaan eri alojen huippupuhujia, jakamaan kokemuksia johtamisesta ja verkostoitumaan. Tilaisuutta luotsaa toimittaja Arto Nyberg.

Johtaja Harri Nummela,

OP-ryhmä

Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-

Harri johtaa Osuuspankki-ryhmän digitaalisia liiketoimintoja ja toimii Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtajana. Hänet valittiin vuoden 2018 digijohtajaksi.

Toimitusjohtaja Niklas

Nukari, Takuullecom

Menestys. Nuoruus.

Uskallus.

Nämä sanat kuvaavat Niklasta, jonka johtama yritys on mullistanut ja digitalisoinut autokaupan.

Osakas, Managing Partner

Tuomas Kukkonen, Kaslink

Kaslink on laajentunut voimakkaasti viime vuosina. Nyt katseet ovat globaaleilla markkinoilla.

Miten johdetaan elintarvikealan perheyritystä menestykseen?

Vasama, Kemppi Oy

Teresa on kolmannen polven yrittäjä, joka rohkeasti uudisti perinteisen, hitsauslaitteita valmistavan yrityksen Suomen suurimmaksi elektroniikkatehtaaksi.

Toimitusjohtaja Juho

Romakkaniemi, Keskuskauppakamari

Juho on moderni johtaja, joka hyödyntää johtamisessaan mentorointia. Hän haluaa uudistaa Kauppakamariryhmää määrätietoisesti ja modernisti.

Prikaatinkenraali, koulutuspäällikkö

Jukka Sonninen, Puolustusvoimat

Jukka vastaa Puolustusvoimien osaamisesta ja toimintakyvyn tuottamisesta.

Hän on uudistanut koulutusjärjestelmää 2020-luvun vaatimukset ja uudet teknologiat huomioiden.

Toimitusjohtaja Merja Ylä-

Anttila, Yle

Seminaarin media-alan puhujia edustaa syyskuussa Ylen toimitusjohtajana aloittanut Merja Ylä-Anttila. Merjassa yhdistyy kokemus, osaaminen ja media-alan murroksessa luoviminen.

Yritys- ja urheilujohtaja

Petteri Kilpinen

Petterin suurin intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää yllättävällä tavalla yrityksen johtamisen ja huippuurheilun vahvuudet.

OHJELMA 14.11.

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.30 Tervetuloa, Welcome, Välkommen, Willkommen, Bienvenue! Isäntänä tv-toimittaja Arto Nyberg 9.40 • Prosessin osaamisesta johtajuuteen kasvuun.

Prikaatinkenraali, koulutuspäällikkö Jukka Sonninen, Puolustusvoimat • Johtaminen mediallistuneessa yhteiskunnassaToimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, Yle • Asenne, Ammattitaito ja Aloitteellisuus Toimitusjohtaja Niklas Nukari, Takuullecom Oy • Innovaatioiden, kasvun ja kansainvälistymisen johtaminen toimintaympäristön murroksessa Osakas, Managing Partner Tuomas Kukkonen, Kaslink Foods Oy 11.40 Buffet-lounas Linnoitusravintola Kamu 12.50 •

Digitalisaatio muuttaa johtamista - ehkä enemmän kuin olemme ymmärtäneetkään Johtaja Harri Nummela, OP-ryhmä • Innovatiivisen perheyrityksen johtaminen Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama, Kemppi Oy • Johtaminen mentorointiprosessina Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari • Inspiroitunut - miten johtaa muuttuvassa työelämässä?

Yritys- ja urheilujohtaja Petteri Kilpinen 14.50 Seminaarin päätös - Miten sinä johdat joukkojasi? Tv-toimittaja Arto Nyberg 15.10-15.30 Verkostoitumiskahvit Reserviupseeerikoulun esittelykierros.

Lisätiedot www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ tapahtumat 21 KAUPPAKAMARI

Luotettavaa kumppanuutta Sulzer on maailman johtava innovatiivisten ja luotettavien pumppaus- ja sekoitusratkaisujen toimittaja sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudelle.

Tunnemme asiakkaidemme prosessit, sovellukset ja tarpeet. Jatkuvan tutkimus- ja kehitysyhteistyön ansiosta pysymme kehityksen kärjessä.

Täysimittaisten koelaitosten avulla pystymme tarjoamaan edistyksellisiä hydraulisia ratkaisuja ja ainutlaatuisia sovelluksia moniin käyttötarkoituksiin.

Olemme sitoutuneet uusien puupohjaisten prosessien ja sovellusten kehittämiseen. Lisäksi tunnemme jäteveden käsittelyn vaatimukset perinpohjaisesti, ja tarjoamme energiatehokkaita ratkaisuja käsittelyprosesseihin.

Ota yhteyttä Sulzeriin, kun haluat juuri tarpeittesi mukaisen pumppaus-, sekoitus- tai huoltoratkaisun. www.sulzer.com

22 KAUPPAKAMARI

KALENTERI OHJELMA

22.11. klo 8.30-10.30 Datariina, Kotka

AAMUKAHVIT Käyttöpääoma liiketoiminnan rahoituksen lähteenä Tervetuloa aamukahveille aiheena käyttöpääoma ja sen tehokas käyttäminen.

Tilaisuudessa käydään läpi käyttöpääomaan liittyviä teemoja, joiden yhteisenä tarkoituksena on osoittaa käyttöpääoman optimoinnilla olevan vaikutuksia omistaja-arvon kehitykseen ja toimimiseen yhtenä rahoituksen lähteenä.

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaussanat

Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja,

Kymenlaakson Kauppakamari ja

Teija Sutinen, KHT, Kouvolan ja Kotkan

toimiston johtaja, KPMG

Kenen vastuulla on käyttöpääoman optimointi?

Hanna Henell, neuvontapalvelut, KPMG

Arvonlisäverotuksen vaikutus käyttöpääomaan

Tanja Lappalainen, arvonlisäveroasiantuntija, KPMG 10.00 Vapaata keskustelua 10.30 Tilaisuus päättyy Ilmoittautuminen 14.11. mennessä: https://ssl.eventilla.com/event/xa2w7 Tilaisuuden järjestävät KPMG, Kymenlaakson kauppakamari ja Kymen Yrittäjät. Tilaisuus on maksuton.

Menestys vaatii tarkkanäköisyyttä!

r

Yrittäjä, optikl<o, Vesa Orhala

Kirkkokatu 14 Kotka, Puh. (05) 262 655 Palvelemme ma-pe klo 9.30-17.30, la klo 10-14 23 KAUPPAKAMARI

Yrittäjä, hae maksuttomat neuvot ja vinkit Cursorilta!

Tarjoamme apuamme mm: - yrityksen perustamisessa ja liiketoiminnan suunnittelussa - yrityksen kehittämiseen ja kasvuun liittyvissä asioissa - toiminta- ja rahoitusratkaisujen suunnittelussa - kansainvälistymisessä ja omistajanvaihdosasioissa

Hyödynnä sähköiset palvelumme: yrittäjän tietopankki Yritystulkki®, #Yritysneuvojat-vlogit You Tubessa, sähköinen ajanvaraus sekä rekisteri seudun vapaista toimitiloista ja tonteista cursor.fi-osoitteessa.

Cursorin toimipisteet: Kotka, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 Hamina, Raatihuoneentori 16

vaihde 040 190 2500 info@cursor.fi, www.cursor.fi

www.facebook.com/cursor www.youtube.com/cursoroyfi

TÄNÄÄNKIN ON KAUNIS PÄIVÄ KOHDATA JOKU. HAMINASSA.

KOHTAAMISTEN KAUPUNKI

2.

24 KAUPPAKAMARI

WWW.HAMINA.FI

3.

24 KAUPPAKAMARI

KALENTERI KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTON SYYSKOKOUS 12.11. klo 17.00 KRAO, Prikaatintie 1, Kouvola Kahvit tarjolla klo 16.30 alkaen.

Kauppakamariosaston syyskokouksessa päätetään talousarvio ja toimintasuunnitelma 2019 sekä vahvistetaan hallituksen henkilövalinnat. Esityslistalla on myös Kouvolan seudun kauppakamariosaston sulauttaminen Kymenlaakson kauppakamariin.

Syyskokouksen jälkeen ilta jatkuu Asuntomessujen parissa.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN SYYSKOKOUS

4.

28.11. klo 10.30-13.00

Kymenlaakson Sähkö, Yhdystie 7, Elimäki Kymenlaakson kauppakamarin sääntömääräisessä syyskokouksessa päätetään talousarvio ja toimintasuunnitelma 2019 sekä vahvistetaan luottamushenkilöiden valinnat ensi vuodeksi.

ASUNTOMESSUILTA Ma 12.11. klo 18.00 KRAO

Tervetuloa lounaskokoukseen 100-vuotiaseen Kymenlaakson Sähköön Elimäelle!

Ilmoittautuminen syyskokoukseen: www.kymichamber.fi/tapahtumakalenteri

Asuntomessut tuovat Pohjois-Kymenlaaksoon merkittävän määrän matkailijoita ensi kesänä. Valmistautuminen on monella yrityksellä jo hyvässä vauhdissa ja työryhmien kokoontumisista lähti runsaasti ideoita, joita Kinnossa käynnistynyeen projektin puitteissa on jalostettu toimintaehdotuksiksi syksyn aikana.

Messukohteena koko Kouvola -projektin tavoitteena on tuoda esille yritysten tarjontaa paikkakunnalla koko messuajan ja juurruttaa uusia käytäntöjä matkailualalle.

Asuntomessuillassa projektin vetäjä Raija Sierman kertoo, mitä toimenpiteitä on suunnitteilla ja miten yritykset voivat olla mukana.

Asuntomessujen yleistilanteeseen luo katsauksen projektipäällikkö Sanna Kauppi.

Ohjelma klo 18.00: Mitä mahdollisuuksia Messukohteena koko Kouvola -projekti tuo yrityksille.

Projektipäällikkö Raija Sierman, Kouvola Innovation.

Tilannekatsaus Asuntomessujen tulevaan talveen.

Projektipäällikkö Sanna Kauppi, Kouvolan kaupunki.

8.

Ilmoittautuminen: www.kymichamber.fi/tapahtumakalenteri 5.

7.11. mennessä. Tilaan mahtuu 80 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

VALIOKUNTIEN YHTEISKOKOUS 10.12. klo 13.00-16.00 Zsar Outlet Village, Virolahti Vierailu Vaalimaan Zsar Outlet Villageen. Isäntänä Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Yhteiskokous: Logistiikkavaliokunta, Kaupan ja palvelujen valiokunta, Kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunta.

Messukohteena koko Kouvola -projektin yhteistyöryhmässä ovat mukana Kouvolan seudun kauppakamariosasto, Liikemiesyhdistys, Kouvolan Yrittäjät ja seudun yrittäjäjärjestöt.

Verkkosivut ovat avautumassa loppuvuodesta visitkouvola.fisivustolle.

Kouvolan Asuntomessuja markkinoidaan valtakunnallisilla Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa 18.-20.1.2019

7.

25 KAUPPAKAMARI

1.

www.datagroupsatait.fi

V UO N N A 2018 LIIT T YM ISSOPIM U KSE N TEH N E IL LE TA R J O AM LIIT T Y M ISM A KSU ME STA

50 %

ALENNU

KSEN

Kysy lisää!

Lisätietoja kaukolämmön hankinnasta sekä tarjoamistamme lisäpalveluista saat asiantuntijoiltamme.

AKI TUOMISALO Energia-asiantuntija 044 7099519 aki.tuomisalo@ kotkanenergia.fi

26 KAUPPAKAMARI 26 KAUPPAKAMARI

KOULUTUS Kuva: Numi Nummelin

Alumniseminaarit kokoavat HHJ-kurssin ja HHJ-puheenjohtajakurssin käyneet päiväksi pohtimaan ajankohtaisia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Viime vuonna keynote-puheen piti professori Alf Rehn, tänä vuonna ajatuksia herättelee yritysvalmentaja Henkka Hyppönen.

Ennätysmäärä HHJ-tutkintokokelaita, keväällä seuraava kurssi

H

yväksytty hallituksen jäsen HHJ -koulutuskokonaisuudella on kysyntää. HHJ-tutkintoon osallistui lokakuun lopussa ennätysmäärä kurssilaisia.

– Hallitustyön aktiivinen kehittäminen kiinnostaa.

HHJ-tutkinnon suosio on kasvanut kolme viime vuotta. Syksyn HHJ-tutkintoon ilmoittautui 420 osallistujaa – aikaisempi ennätys oli 339 keväältä 2017, kertoo HHJ-rehtori, johtaja Juha Koski Tampereen kauppakamarista.

Kaiken kaikkiaan HHJ-kurssin osallistujamäärät ovat kasvaneet Suomessa kolme viime vuotta noin kymmenen prosenttia vuosittain, kun mukaan lasketaan kaikki Manner-Suomen kauppakamarit. Tänä vuonna osallistujamäärien kasvu on vieläkin suurempi, arviolta 13 prosenttia, ja kurssilaisten kokonaismäärä noussee yli tuhanteen.

TOP-YKKÖSLAATUA Yksi suosion syy on HHJ-koulutuksen huippulaatu, joka nousi esiin Taloustutkimuksen keväällä 2017 tekemässä bränditutkimuksessa. Myös hinta-laatusuhde on kohdallaan.

– Kiinnostusta on lisännyt myös se, että julkinen sektori on aktivoitunut kouluttamaan ihmisiä, jotka tulevat valituiksi kuntayhtiöiden hallituksiin. Esimerkiksi Lahti, Pori ja Tampere kannustavat kurssinkäyneitä suorittamaan myös HHJ-tutkinnon. Suosiossa tuntuu myös valtakunnallisen markkinoinnin vahvistuminen. HHJ on kolmena vuonna ollut mukana Kauppalehden Kasvajat-kiertueella, joka vuosittain päättyy Hallituspartnereiden Kultainen Nuija -kilpailun voittajan julkistukseen, Juha Koski kertoo.

TOIVOTTUJA UUTUUKSIA HHJ-puheenjohtajakurssi on vakiinnuttanut asemansa kauppakamareiden koulutustarjonnassa, ja kurssilaisten toiveiden mukaan on kehitytty myös uusia, päivän tai puolen päivän koulutuksia.

– HHJ-kurssin käyneiden koulutustoiveita kuunnellaan ja koulutuksia kehitetään jatkuvasti.

Uusien koulutusten aiheita ovat hallitus ja strategian toteuttaminen, hallitus ja myynnin johtaminen sekä hallitus ja talous. Ne ovat saaneet hyvää palautetta. Tänä syksynä pilotoidaan hallitus ja vuorovaikutus -koulutus.

ALUMNISEMINAARI: PELON HINTA JA MENESTYMINEN TULEVAISUUDESSA HHJ-kurssin ja HHJ-puheenjohtajakurssin käyneille järjestetään vuosittain valtakunnallinen alumniseminaari, tänä vuonna Tampere-talossa 3. 12., teemoina ovat pelko ja yrityksen menestys.

– Moni yritys kokoaa hallituksen omistajiensa joukosta, koska ei haluta – tai jopa pelätään – avata yrityksen asioita ulkopuolisille, riippumattomille jäsenille. Henkka Hyppösen luennon aiheena on tämän pelon käsitteleminen ja voittaminen. Hänen toisessa teemassaan kysytään, miten menestytään tulevaisuudessa.

Hallitustyöllä on ratkaiseva vaikutus, se tukee johtoa ja näyttää suuntaa. Kun hallitus menestyy tehtävässään, yrityskin menestyy, Koski sanoo. www.hhj.fi 27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KALENTERI

KAUPPAKAMARIN

VEROPÄIVÄ

13.12.

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ Tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon tulevista ja vireillä olevista muutoksista, muun muassa tulolähdejako ja sijoitusten verokohtelu.

Jäsenhinta 339€ + alv 13.12. klo 9.00-16.00 DATARIINA, KOTKA ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 5.12.

MARRASKUU

19.

VERKKOKOULUTUS: EXCEL MAKROT 13.00-14.30 OMA TYÖPISTE

Usein käytetyt toimenpiteet voidaan koostaa makroksi ja ne voidaan suorittaa yhdellä komennolla. Koulutus sopii sinulle, joka haluat oppia automatisoimaan rutiinitöitä ja tehostaa työskentelyä.

Jäsenhinta 100 € + alv.

23.

ENNAKKOPERINTÄ 2019 8.15-11.30 KOTKA 13.00-16.15 KOUVOLA

23.

VERKKOKOULUTUS: OFFICE 365 – YAMMER 13.00-14.00 OMA TYÖPISTE

23.

JOULUKUU

10.

VERKKOKOULUTUS: RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI – TYÖKALULLA JATKO 13.00-14.30 OMA TYÖPISTE

Koulutus sopii raportoinnin ja BI-ammattilaiselle, joille Microsoft Power BI -työkalu on tuttu ja jotka haluavat laajentaa osaamistaan työkalun hyödyntämisestä.

Koulutuksessa syvennetään Power BI -osaamista perehtymällä tietomallien luontiin, DAX-kielen mahdollisuuksiin ja raporttien visualisointiin sekä jakamiseen.

Jäsenhinta 100 € + alv

Päivitä tietosi vuoden 2019 verotukseen vaikuttavista muutoksista, kuten tulorekisteristä, kauppakamarin vuotuisessa koulutuksessa. Asiantuntijana tuttuun tapaan Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff. Jäsenhinta 269 € + alv.

Webinaarissa tutustutaan Yammeriin sisäisen viestinnän välineenä, opitaan tekemään tilapäivityksiä, käyttämään ryhmiä ja jakamaan tietoa tehokkaasti.

Jäsenhinta 75 € + alv.

VERKKOKOULUTUS: OFFICE 365 – PLANNER 14.00-15.00 OMA TYÖPISTE

Office 365 Planner on kevyeen projektien- ja tiimityön hallintaan tarkoitettu työkalu.

Sen avulla tehtävät paketoidaan suunnitelmiksi, joiden seuraaminen ja hallinta on erittäin helppoa. Jäsenhinta 75 € + alv

13.

Kauppakamarin KoulutusOnline sisältää kattavan valikoiman eri mittaisia koulutusvideoita opiskeltavaksi omaan tahtiin ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.

Kurssien kouluttajina toimii kauppakamarin lakimiehiä ja asiantuntijoita.

Kokeile maksutta ja tutustu palveluun: www.koulutusonline.fi

Kuva: Anni Reenpää

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ 9.00–16.00 KOTKA

Tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon tulevista ja vireillä olevista muutoksista, muun muassa tulolähdejakoon ja sijoitusten verokohteluun sekä henkilökuntaetuuksiin liittyvä verotus- ja oikeuskäytäntö. Lisäksi tarkastellaan keskeisimpien korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen vaikutusta verolainsäädännön tulkintaan.

Veropäivän kouluttajana Ann-Mari Kemell Keskuskauppakamari

Tarkemmat kuvaukset koulutuksista ja ilmoittautumiset myös netissä: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

28 KAUPPAKAMARI

SUOSITTU HHJ -KURSSI JÄLLEEN ENSI KEVÄÄNÄ

HEIDI HARDÉNISTA KAUPPAKAMARIN UUSI KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ

Tule hakemaan osaamista hallitustyöskentelyyn HHJ-kurssilta!

HHJ -kurssi antaa niin yrityksen omistajille, hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle kuin johtoryhmäläisille tietoa ja työvälineitä pk-yrityksen hallitustyöhön.

Osaavat hallituksen jäsenet kehittävät yrityksen hallitustyötä monella tavalla ja hallituksen kokonaisvaltainen hyödyntäminen edistää yrityksen menestymistä.

HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö ja kirja.

7.5.

17.5.

24.5.

28.5.

5.6.

1. jakso: Hyvä hallintotapa 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyöjakso 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Koulutuspaikka Etelä-Kymenlaaksossa Jäsenhinta 1400 € + alv 24 % / normaalihinta 2200 + alv 24 %.

Tiedustelut: koulutuspäällikkö Heidi Hardén

Heidi Hardén

heidi.harden@kauppakamari.fi tai 0440 296 112.

Lue lisää: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

TILAUSKOULUTUSTA YRITYKSILLE Haluamme palvella jäsenyrityksiämme entistä yksilöllisemmin ja olla mukana kehittämässä henkilöstön osaamista.

Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista.

Järjestämme yrityskohtaista koulutusta jäsenyritystemme toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Yrityskohtaisen koulutuksen etuja: • • •

Koulutuksen sisältö vastaa juuri oman organisaatiosi osaamistarpeita Helppo kouluttaa suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla Koulutus on mahdollista toteuttaa työpaikallasi tai koulutustiloissamme

Kauppatieteiden maisteri Heidi Hardén aloitti Kymenlaakson kauppakamarin koulutuspäällikkönä 15.10. Paikka avautui Petra Kuitusen siirtyessä HaminaKotka Sataman markkinointipäälliköksi.

Viime vuodet Heidi on työskennellyt taloushallinnon parissa Tilitoimisto Rantalaisella sekä Wasco Coatings Finlandilla.

Haminassa asuvan Heidin perheeseen kuuluu kaksi lasta ja mies. Harrastuksiin kuuluu monenlaista urheilua juoksusta lumilautailuun. ”Ensi kosketuksen Kymenlaakson kauppakamariin työpaikkana sain jo lähes kymmenen vuotta sitten ja nyt oli paluun aika!

Järjestämme yrityskohtaisia koulutuksia muun muassa esimiestyöhön, asiakaspalveluun, Office-ohjelmistojen käyttöön ja erilaisiin lakimuutoksiin liittyen.

Odotan työltäni paljon uuden oppimista sekä kehittymistä. On mukavaa työskennellä kymenlaaksolaisten yritysten ja ihmisten parissa.”

Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous koulutuspäivästä, joka palvelee juuri teidän yrityksenne tarpeita!

Nähdään koulutuksissa!

Tiedustelut: heidi.harden@kauppakamari.fi tai 0440 296 112 29 KAUPPAKAMARI

Monien mahdollisuuksien satama HamintaKotkan satama on tärkeä tavaraliikenteen keskus Euroopassa ja Itämeren alueella.

Säännöllinen tavaraliikenne takaa nopeat toimitukset ja yhteydet kaikkialle maailmaan. haminakotka.com

30 KAUPPAKAMARI

TILASTO

TILASTO

Laivakuljetusten osuus on 92 prosenttia viennistä VIENTIKULJETUSTEN TONNIMÄÄRÄT KASVOIVAT KOLME PROSENTTIA VIIME VUONNA, SELVIÄÄ TULLIN ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTILASTOISTA.

Valtaosa Suomen vientituotteista kulkee maailmalle satamien kautta. Laivat kuljettivat lähes 42 miljoonaa tonnia tavaraa ulkomaille viime vuoden aikana, kun kaikkien kuljetusmuotojen summa oli 46 miljoonan tonnia.

Suomessa on noin 50 kaupallista satamaa, joista kymmenen suurimman kautta lähtee noin 80 prosenttia merikuljetuksista. Satamien kautta maailmalle viedään mm. erilaisia koneita ja laitteita, moottoriajoneuvoja, polttoaineita, paperia, pahvia ja niistä valmistettuja tuotteita sekä raaka-aineita kuten rautaa, terästä ja paperimassaa.

Maantiekuljetusten osuus kokonaisuudesta on lähes seitsemän prosenttia. Rautateitse viedyn tavaran osuus kasvoi viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen nähden, mutta osuus koko viennistä jäi silti alle prosenttiin.

Lentokuljetuksen osuus kokonaisuudesta on vain 0,3 prosenttia. Lentoteitse kuljetetaan pääasiassa suhteessa kevyttä, mutta euromääräisesti arvokasta tavaraa, kuten koneita ja laitteita, kultaa, nahkaa ja turkista, kemiallisia tuotteita ja lääkkeitä.

VIENTI KULJETUSMUODON MUKAAN 2017

Maantie

Rautatie Muut 0.8 % 0.9 %

6,7 %

Laiva

91,7% Tavara kulkee ulkomaille suurelta osin satamien kautta, joten tiet satamiin on oltava kunnossa.

SUOMEN TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT EUROISSA MITATTUNA, 2017

Saksa 8 500 milj. €

Ruotsi 6 100 milj. €

Alankomaat 4 100 milj. €

Yhdysvallat 4 100 milj. €

Venäjä 3 400 milj. €

TONNIMÄÄRÄISESTI MITATTUNA, 2017

Ruotsi 5,9 milj. tonnia

22 KAUPPAKAMARI

Saksa 5,1 milj. tonnia

Alankomaat 3,7 milj. tonnia

Iso-Britannia 3,3 milj. tonnia

Kiina 2,7 milj. tonnia

Saksa ja Ruotsi ovat Suomen tärkeimmät vientimaat.

Saksaan viedään eniten moottoriajoneuvoja, yli 2 miljardin euron edestä. Saksaan viedään myös huomattava määrä paperia ja pahvia.

Ruotsiin puolestaan viedään eniten kivennäisöljyä ja siitä valmistettuja tuotteita.

LÄHDE: TULLI JA TURUN YLIOPISTO

31 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KASVUUN -TAPAHTUMA EVÄITÄ YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA KASVUUN SAATIIN USEIDEN ERI TAHOJEN YHDESSÄ JÄRJESTÄMÄSSÄ KASVUUN -TAPAHTUMASSA. MIELENKIINTOISTEN YRITYSTARINOIDEN JOUKOSSA KUULTIIN MM. JOULUKUUSSA AVATTAVASTA ZSAR OUTLET VILLAGESTA.

NAISVERKOSTON LOUNAS KOUVOLAN TEATTERISSA KOUVOLAN TEATTERIN JOHTAJA TIINA LUHTANIEMI PUHUI LUOVAN ALAN JOHTAJUUDESTA NAISVERKOSTON LOUNAALLA.

2.

1.

1. Tiina Luhtaniemi, Kouvolan Teatteri 2. Merita Kotiranta, Ernst&Young 3. Sanna Niemelä, Essenti

3.

32 KAUPPAKAMARI

VUOSIKIRJA 2019 JULKAISTAAN JUHLAPAINOKSENA

OPINTOMATKA VAIKUTTAMISTYÖN YTIMEEN KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTON HALLITUS VIERAILI ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITOSSA, KESKUSKAUPPAKAMARISSA JA EDUSKUNNASSA. KESKUSTELUJA KÄYTIIN MM. TYÖMARKKINOISTA, KEVÄÄN VAALEISTA JA KYMENLAAKSON AJANKOHTAISISTA ASIOISTA.

Kymenlaakson kauppakamari juhlii ensi vuonna 90-vuotista taivaltaan.

Juhlavuoden kunniaksi Kauppakamarin toiminnasta kertova Vuosikirja julkaistaan poikkeuksellisen laajana, yli 100-sivuisena Juhlavuosikirjana.

Yrityksillä on mahdollisuus esitellä vuosikirjassa toimintaansa, tuotteitaan ja palvelujaan. Normaalien ilmoitustilojen lisäksi Vuosikirjassa julkaistaan erilliset onnittelusivut.

1.

1. Vas. Jenny Hasu, Martti Husu, Henni Seppälä, Pekka Floman, Serafiina Toivonen, Marja-Leena Joukainen ja Esa Hasu.

2. Vas. Taina Susiluoto, Sakari Pasanen, Martti Husu ja Timo Nisula.

3. Henni Seppälä, Esa Hasu, Emmiliina Kujanpää ja Johanna Sipola, Keskuskauppakamari.

Vuosikirja sisältää kattavan katsauksen edelliseen vuoden toimintaan, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Vuosikirjasta on luettavissa katsaukset kauppakamarin vaikuttamistyöstä ja Kymenlaakson taloustilanteesta ja näkymistä.

Vuosikirja palvelee myös kymenlaaksolaisten asiantuntijoiden ja yritysten hakemistona. Julkaisusta löytyvät luottamushenkilöt, asiantuntijat, jäsenluettelo ja laaja yrityshakemisto toimialoittain.

Vuosikirja 2019 julkaistaan toukokuussa ja postitetaan kaikkiin jäsenyrityksiin, yhteistyökumppaneille sekä paikallisille ja valtakunnallisille päätöksentekotahoille.

Vuosikirja julkaistaan verkossa sähköisenä e-lehtenä.

2.

3.

4. Taina Susiluoto ja Jenni Ruokonen, Elinkeinoelämän Keskusliitto.

Mainostilavarauksia hoitavat kauppakamarin yhteistyökumppani MaCall Oy:n Helena Nikkanen ja Sari Perälä.

helena.nikkanen@macall.fi GSM 0400 383 683 / 044 737 1013 sari.perala@macall.fi www.macall.fi Vuosikirjan mediakortti, josta ilmenevät hinnat, ilmoituskoot ja aikataulu: https:// kymichamber.fi/viestinta/vuosikirja/

4.

4.

33 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA SIJOITTAMINEN KIINNOSTI SIJOITTAMISEN KESKIVIIKKO OLI YLEISÖMÄÄRÄLTÄÄN KAUPPAKAMARIN SYKSYN SUURIN TILAISUUS. PÄIVÄ- JA ILTATILAISUUS KERÄSIVÄT YLI 300 SIJOITTAMISESTA KIINNOSTUNUTTA KUUNTELEMAAN ASIANTUNTIJALUENTOJA JA PANKIT STAGELLA -PANEELIKESKUSTELUA. TAPAHTUMAN TOTEUTUKSESTA VASTASIVAT YHTEISTYÖSSÄ KOUVOLAN OSAKESÄÄSTÄJÄT, DANSKE BANK, NORDEA, OP KYMENLAAKSO, XAMK, KOUVOLAN LIIKEMIESYHDISTYS, KOUVOLAN KAUPPAKERHO, KOUVOLAN NUORKAUPPAKAMARI JA KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTO. 1. Vas. Minna Vesanen Nordea, Sinikka Pekkalin, Kati Haaraoja, Nordea ja Heta Vilen, Xamk.

2. Xamkin opiskelijat Kristiina Liitsola ja Alena Notko hoitivat tapahtuman markkinointia ja tekniikkaa.

3. Satu Temonen, OP Kymenlaakso, toimi tapahtumajärjestelyjen lisäksi juontajana.

4. Päivätilaisuuden esiintyjät yhteiskuvassa.

5. Mikko Järveläinen, OP Kymenlaakso.

XX

1.

6. Minna Oksanen, OP Kymenlaakso.

1.

2.

3.

2.

2.

34 KAUPPAKAMARI

3.

4.

5.

3.

6.

1. Pekka Floman, Datagroup, Kyösti Jääskeläinen, KSS Energia ja Esa Hasu, Kouvolan seudun kauppakamariosasto.

2. Illan esiintyjäkaartiin kuulunut Lauri Salovaara.

3. Danske Bankin Kouvolan konttorin henkilökunta oli aktiivisesti mukana tapahtuman järjestelyissä.

YHTEYSTIEDOT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA KAIKUKATU 7 45100 KOUVOLA

4.

4.

Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

5.

1.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ HEIDI HARDÉN puh. 0440 296 112 heidi.harden@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 0440 296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

4.

5.

5.

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA PAAVOLA puh. 0440 296 110 tiina.paavola@kauppakamari.fi

6.

2

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa

7.

Lue myös sähköinen jäsentiedote www.kymenlaaksonkauppakamari.fi etusivulta.

8.

3.

35 KAUPPAKAMARI

S I TO U T U N E I S U U S

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.

Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä tai rautaisesta työsuorituksesta.

www.ansiomerkit.fi