SAMI TIKKANEN Kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kymenlaaksossa on jäänyt paljon henkilöstöä työttömäksi muun muassa teollisuuden rakennemuutoksen johdosta. Työpaikkoja on vähentynyt runsaasti, mutta samanaikaisesti on syntynyt uusia työpaikkoja eri toimialoille aivan uusilla osaamis- ja pätevyysvaatimuksilla. Mielestäni Kymenlaaksossa koulutetaan työllistäviin ammatteihin pääosin. Kauppakamarin tutkimuksen mukaan pulaa on erityisesti korkeakoulutetuista työntekijöistä. Esimerkiksi Ekamissa ammatillisen koulutuksen tarjonnan työelämävastaavuutta arvioidaan 16:n ammatillisen neuvottelukunnan toimesta vähintään kerran vuodessa tutkintojen ja koulutusmäärien näkökulmasta. Työyhteisöillä on kuitenkin yhä enemmän yksilöllisempiä tarpeita rekrytoitavan henkilöstön osaamiselle. Yhä suurempaan rooliin on noussut myös työntekijän asenne ja yritteliäisyys.
Mikä lääkkeeksi? Yritysten kaikkiin yksilöllisiin tarpeisiin ei välttämättä kyetä vastaamaan nykyisen tutkintojärjestelmän kautta. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää ollaankin uudistamassa yhä joustavammaksi ja reagointikykyisemmäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä eli osin jo vuoden kuluttua. Yritysten tarvitseman erityisosaamista ja -taitoja koskeviin tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan yrityksen tai yritysverkoston kanssa yhdessä suunniteltujen täsmä-koulutusten, työssäoppimisen lisäämisen sekä oppisopimuskoulutuksen avulla. Erityisen tärkeää olisi mielestäni yhteistyön lisääminen oppilaitosten ja yritysten välillä. Tutkimuksessa todetaankin, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä voidaan tehostaa ja monipuolistaa oppilaitosten antamaa koulutusta, suunnata opetusta paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi ja parantaa esimerkiksi oppilaiden harjoittelupaikkojen saatavuutta.
MIRJA TOIKKA Vararehtori/varatoimitusjohtaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Xamk Meillä Kyamkissa on samat ongelmat työvoiman saannissa; esimerkiksi yliopettajien rekrytoinnit ovat tosi haastavia. Keskeisinä ongelmina näemme alueen imagon ja heikon taloustilanteen.
kentynyt: osastojen lakkauttaminen, irtisanomiset, työn rakenteelliset muutokset sekä keskus- että alueen muissa sairaaloissa. Keväällä 2016 saamiemme tietojen mukaan sairaanhoitajien sijaisuuksiin on ollut vaikea saada päteviä sairaanhoitajia. Vakituisiin toimiin on ollut riittävästi hakijoita. Osa Kyamkista valmistuneista sairaanhoitajista Miten koulutus kohtaa työelämän? on palannut tutkinnon suorittamisen jälkeen kotipaikkakunnilleen. Kyamkissa tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet Tilastokeskuk- Tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) sisältyvän ohjelmistokehittäsen valtakunnallisessa vertailussa varsin hyvin. Kaikkien valmis- jänkoulutuksen aloituspaikkoja on viime aikoina lisätty. Peliohjeltuneiden yhteenlaskettu työllistymisaste on maan keskiarvoa tai mointi soveltuu myös ohjelmistojen kehittämiseen. Lisääntyneet sen yläpuolella. Tämä kertoo siitä, että Kyamk aloituspaikat näkyvät tutkintoina noin neljän vuoONKO ALUEELLA kouluttaa työllistäviin ammatteihin. Kaikista den kuluttua. Tutkinnon suorittaneilla on ollut hyvä tutkinnon suorittaneista omaan maakuntaan HEIKKO KOLLEKTIIVINEN kysyntä työmarkkinoilla ja osa valmistuneista on ITSETUNTO ? on työllistynyt viimeisten tilastotietojen (vuosi sijoittunut muualle kuin Kymenlaaksoon. 2014) mukaan 57%. Seuraavaksi tärkeimmät Liiketalouden koulutuksessa (taloushallinto) on työllistäjät ovat Uusimaa 19% ja Päijät-Häme 7%. osaamistarpeiden kattamiseksi lisätty yritysyhteistyötä hankkeiden Kyamkin liiketalouden tutkinnon suorittaneista on Kymenlaak- sekä harjoittelun osalta. Koulutukseen on integroitu entistä enemsoon työllistynyt 60%. Seuraavaksi tärkein työllistäjä on Uusimaa, män yrityksissä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. 16%. Kyamkin tekniikan alan tutkinnon suorittaneista on Kymen- Taloushallinnon tehtävät ovat digitalisoitumassa ja tehtävät ovat laaksoon työllistynyt 57%. Uusimaa vetää tekniikan alan tutkinnon muuttumassa osin talousanalytiikaksi. Kaakkois-Suomen ammattisuorittajia osuudella 22%. barometrin mukaan kysyntä ja tarjonta ovat suurin piirtein tasapaiKyamkin sairaanhoitajakoulutusta on lisätty 2000-luvun lopusta nossa, mutta kaupunkikohtaiset erot ovat suuria. Ammatillisen toilähtien ja opiskelijat ovat valmistuneet hyvin ja tavoiteajassa. Am- sen asteen merkonomikoulutuksesta valmistuville on alueella ollut mattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanei- kysyntää mm. kirjanpidossa ja palkanlaskennassa. Kyamkin liiketaden työllistymisaste on ollut pitkään Suomen korkeimpia, ajoittain louden koulutuksesta valmistuvilla on mm. kansainvälisen kaupan jopa Suomen paras. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneis- osaaminen, joten heillä on kysyntää myös kasvukeskuksissa. ta Kymenlaaksoon on viimeisimmän tilaston (vuosi 2014) mukaan työllistynyt 67%. Uusimaa (12%) ja Päijät-Häme (8%) ovat myös Mikä lääkkeeksi? tärkeitä työllistäjiä. Olisi selvitettävä, mistä maakunnan heikko imago johtuu! Mitkä SOTE-uudistus vaikuttaa siihen, miten vaativia työtehtäviä sairaan- tekijät ruokkivat heikkoa imagoa? Onko alueella ”heikko kollektiihoitajilla on Kymenlaaksossa. Yliopistosairaaloissa hoidetaan vaa- vinen itsetunto”, joka olisi saatava asteittain parannettua. Media tivammat, korkeariskiset potilaat ja tästä johtuen osa sairaanhoi- olisi saatava kulttuurinmuutokseen mukaan; miten ja missä hentajan tutkinnon suorittaneista haluaa muualle vaativampiin töihin. gessä uutisoimme asioista, kerrommeko riittävästi onnistumisista Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellinen tilanne alueella on hei- jne. Hyvä vertailukohta on Pohjanmaa, jossa osataan olla ”ylpeitä” omasta maakunnasta ja osaamisesta.