Page 1

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

3/2016 SÄÄNTELY

KYMENLAAKSOSSA KOHTAANTOONGELMA

s. 21

HAKKAPELIITAN JÄLKELÄISIÄ

Uusi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola s. 8

RYTMINMUUTOS VETI ELOKUVATEATTERIN TÄYTEEN

s. 34

SUOMESSA ON LIIKAA SÄÄNTELYÄ

Keskuskauppakamarin Leena Linnainmaa s. 12

KOULUTUSKALENTERI

KAMARIKUULUMISIA

NYT PUHUTTAA


JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2016 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVASSA LEENA LINNAINMAA KUVA: PASI MURTO

34 Rytminmuutos -tapahtumassa esiintyi muun muassa tänä vuonna 100-vuotista toimintaa juhlivan Kouvolan Lakritsin tehtailija Timo Nisula. Kengät olivat yrityksen teemaan sopivasti makeat nekin.

3 PÄÄKIRJOITUS TOTEUTUS RATKAISEE JA 100 VUOTTA TULEVAISUUTTA Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta 7 UUSI JÄSEN Kaneli keskellä kylää 8 URAPOLKU Kymenlaakson liiton uusi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola

ISSN 2341-9962 26 KOULUTUSKALENTERI Kauppakamarin Veropäivä Kotkassa

12 HENKILÖ TEEMA SÄÄNTELY Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa 14 TEEMA SÄÄNTELY Kuka päättää sääntelystä? 29 TILASTO Yritysten maksamat osingot tukevat kotimaista hyvinvointia 23 KOLUMNI Vastuullisuudesta voittoa

4 NYT PUHUTTAA Alueiden kilpailukykytutkimus 2016 julkaistiin syyskuussa 16 AJANKOHTAINEN UUTINEN Kymenlaaksossa maan vaikein kohtaanto-ongelma 18 ALUEELTA Oppilaitosten ja työvoimanvälittäjät pohdiskelevat kohtaanto-ongelmaa 24 VALIOKUNTASIVUT Loppuvuoden kokouskalenteri 32-35 KAMARIKUULUMISIA Rytminmuutosta ja golffia

SEURAA MEITÄ SOMESSA

WWW.KYMICHAMBER.FI

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski luennoi Suunta 2016 -seminaarissa marraskuussa aiheesta ” Johdettavana huippuyksilöt.” 2 KAUPPAKAMARI

36


PÄÄKIRJOITUS

Toteutus ratkaisee ja 100 vuotta tulevaisuutta Vähemmän puhetta, enemmän tekoja. Hyvä motto, jota kauppakamariryhmämme on tämän vuoden ajan yrittänyt noudattaa teemoilla #rytminmuutos ja ”Toteutus ratkaisee, ei tavoitteiden määrä”. Kymenlaakson kauppakamari vastaa tähän huutoon toteuttamalla tapahtumarikkaan syyskauden. Elokuussa saimme hyvän lähdön kiertotalouteen pureutuneella EK & KK-foorumilla, suhdannebaron julkistamisella ja jäsengolfpäivällä. Syyskuu starttasi aivan uudenlaisella Rytminmuutos-tapahtumalla, jossa 10 huippuasiantuntijaa evästi, miten tehdä parempaa bisnestä Top 10 Things hengessä. Syysstarttiin mahtui myös alueiden kilpailukykyselvitys, jonka tuloksissa päähuomio kiinnittyi Kymenlaakson kohtaanto-ongelmaan: selvityksen mukaan alueellamme on maamme suurin osaavan työvoiman puute. Sikäli ristiriitainen tulos, että maakunnassamme on liki korkein työttömyysprosentti ja samalla suurin puute osaajista. Positiivisesti ajatellen alueeltamme kyllä löytyy töitä, kunhan on tarjota osaamista. Kauppakamarimme lääke kohtaanto-ongelmaan on kattava ja laadukas koulutuspalvelu, jolla varmistamme osaavan työvoiman saatavuutta. Syksyn TOP3-koulutustarjontaamme kuuluvat Parempi elämä, parempi suorituskyky –koulutus, Hyväksytty hallituksen jäsen-kurssi ja veropäivä. Koulutussyksymme kruunaa perinteinen marraskuinen Suunta-seminaari, jossa teemana #johtamisen filosofia. Näistä ja muista koulutuksistamme tarkemmin tästä lehdestä ja kotisivuiltamme www.kymichamber.fi. Varaa paikkasi ja varmista osaamisesi ! Kun tapahtumatarjontaan lisätään vielä valiokuntiemme toiminta ja sääntömääräiset syyskokouksemme, niin voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kakku on toteutusta vaille valmis. Samalla on jo suunnattava katse ensi vuoteen ja toimintasuunnitelmiin. Se onkin tällä kertaa aiempaa juhlavampaa, koska edessä sekä Suomen että kauppakamarin 100-vuotisjuhlat. Kauppakamariryhmämme on jo asettanut juhlavuodelle yhteiset vaikuttamistavoitteet, joissa mm. nostamme esiin yritysten yhteiskunnallisen ja alueellisen merkityksen. Sloganilla ”Kauppakamari – 100 vuotta tulevaisuutta”.

Toteutus ratkaisee, ei tavoitteiden määrä

JOUKO LEHTORANTA

Toimitusjohtaja Kymenlaakson kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI KIRJA

NYT PUHUTTAA

Liikenneyhteydet ja osaava työvoima kriteerien kärjessä

Yritykset hakeutuvat Suomessa hyvien liikenneyhteyksien ja osaavan työvoiman luokse. Kuusi kymmenestä yritysjohtajasta valitsee sijaintipaikan näiden tekijöiden perusteella Muun muassa nämä asiat tulivat esille Keskuskauppakamarin teettämässä alueiden kilpailukykyä mittaavassa tutkimuksessa, joka julkaistiin syyskuussa. Liikenneyhteydet ja sopivan työvoiman saatavuus ovat niitä asioita, joita yritykset haluavat alueilla kehittää eniten. Kuntien tukitoimien ja yrityspalvelujen kehittämistä pidetään myös tärkeänä. Kymenlaakson tärkeimpänä kehityskohteena kyselyyn vastanneet yritysjohtajat pitävät koko alueen imagon parantamista. Seuraavaksi tärkeimpänä kehityskohteena pidetään elinkeinorakenteen monipuolistamista ja kuntien tukitoimia sekä yrityspalveluja. Olemassa olevien väylien kunto oli liikenteen ja logistiikan osalta tärkein kehittämiskohde 17:llä alueella, mukaan lukien Kymenlaakso. Rautatieliikenne on väylien kunnon jälkeen toiseksi tärkein kehittämiskohde viidellä alueella: Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Länsi-Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Turussa.

KYMENLAAKSOSSA TÄRKEIMPÄNÄ KEHITYSKOHTEENA YRITYSJOHTAJAT PITÄVÄT ALUEEN IMAGON PARANTAMISTA

Suomalaiset yritysjohtajat haluaisivat eroon esimerkiksi Itämeren kilpailua vääristävistä merenkulun väylämaksuista, joita Baltian maat eivät peri. Yritysjohtajat suhtautuvat koko maassa varsin varauksellisesti myös kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Yritysjohtajat pitävät myös ehdottoman tärkeänä sitä, että yritysten kustannustaakkaa ei kasvateta. Yrityksille yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen sijainti on vetovoimatekija. Tarpeita vastaavan ammattityövoiman saanti vaikuttaa yritysten sijaintipäätöksiin ja toimintaedellytyksiin. Kansainvälistymistä ja kasvua tukevista asioista Kymenlaaksossa tärkeimpänä (54%) pidettiin yrityksen osaamisen lisäämistä, esimerkiksi työvoimaa kouluttamalla ja uusia osaajia palkkaamalla. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi yrityksen liiketoimintamallin ja –strategian päivittäminen (49%) Kolmantena on uusien teknologioiden sovittaminen omaan liiketoimintaan, esimerkkeinä digitaaliset palvelut ja automatisointi (44%).

4 KAUPPAKAMARI


SAVE THE DATE!

LYHYESTI LUKUINA

12.10. 337,5 MILJOONAA

Noin 337,5 miljoonaa EU:n kansalaista käyttää euroa valuuttanaan.

TERVETULOA ENERGIA-AAMUKAHVEILLE 12.10.2016 klo 8:45

EU:n bruttokansantuote vuonna 2014 oli 13 920 541 miljoonaa euroa. EU:n BKT ylittää nykyään Yhdysvaltain BKT:n.

20 %

13 920 541 MILJOONAA

Vaikka EU:ssa asuu vain 7 % maailman väestöstä, muodostaa EU:n ja muiden maiden välinen kauppa noin 20 % koko maailman viennistä ja tuonnista.

Tule kuulemaan biotalouden yrityksille tuomista eduista ja uusista kuluja säästävistä palvelukonsepteista! Kauppakamari järjestää tilaisuuden yhteistyössä Gasum Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n kanssa. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille. Paikka: Datariina, Kotka Ilmoittautuminen 9.10 mennessä: www.kymichamber.fi

10.11. KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTON SYYSKOKOUS 10.11.2016 KLO 17.00 KOUVOLAN UPSEERIKERHO Esitelmä KYMENLAAKSON NÄKYMISTÄ maakuntajohtaja JAAKKO MIKKOLA

29.11. Talouskriisistä huolimatta maailmanlaajuisen lentoliikenteen kasvu näyttää jatkuvan noin 5 %:n vuosivauhtia vuoteen 2030 saakka.

5%

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN SYYSKOKOUS 29.11. 2016 ALK. KLO 16.00 STORA ENSO INKEROINEN TEHTAAN KERHO

LÄHDE: EUROPA.EU 5 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI BLOGI- JA APSIVINKIT

@K3FIN

Hallituksen budjettiesitys on lyhyt askel oikeaan suuntaan #budjettiriihi http://ow.ly/ NBPR303OeDr

Yrittäjä, vuoden 2016 kilpailu on käynnissä. Hae potkua kasvuun ja ilmoittaudu mukaan! www.eoy.fi

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

EYO_90x125mm_Chameleon.indd 1

© 2016 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

KOUVOLAN PERINTEINEN PÖRSSITAPAHTUMA ON SAANUT UUDEN NIMEN. SIJOITTAMISEN KESKIVIIKKO -TAPAHTUMASSA ON OHJELMAA KOKO PÄIVÄKSI. LOUNAALLA SIJOITTAMISEN ABC JA ILLALLA NÄKYMÄT SIJOITUSMARKKINOILLA.

2016-04-05 14:22:51


KOMPASSI UUSI JÄSEN

Kaneli keskellä kylää Omenan ja kookoksen tuoksut leijuvat kadulle asti Haminan Raatihuoneen ovista ja idyllisten ruutuikkunoiden taakse on pakko kurkistaa! Raati Cafe Kaneli sijaitsee kirjaimellisesti keskellä kylää. Haminan maamerkkinä seisova Raatihuone on paikka, johon jokainen Haminassa kävijä ennemmin tai myöhemmin ajautuu. Moni kiertää kuitenkin vanhan Raatihuoneen pariin kertaan ympäri ennen kuin uskoo, että sen sisällä on muutakin kuin virasto. Kai Läätin yritys sai alkunsa täysin eri alalta, kun Tornados-musiikki Oy perustettiin 2000. Vaimo alkoi pyörittää ystävättärensä kanssa kahvilaa, josta pian tuli musiikkialaa suurempi toimija ja koko yrityksen nimikin vaihtui Raati Cafeeksi. Musiikkikin on edelleen kuvioissa mukana Kai Läätin hoitamana ohjelmatoimistona. Raatihuoneen paksujen kiviseinien sisällä kahvilassa on 30 asiakaspaikkaa sekä 20-paikkainen kabinetti ja kesäisin terassi. Kahvila palvelee päivittäisasiakkaita arkisin 9-18 välillä ja viikonloppuisin 10-17. Kaupungissa olevien lukuisten tapahtumien aikana kahvila on avoinna pidempään. Kahvilatoiminnan lisäksi yritys pyörittää tilauksesta ruokatarjoilua. Lounastarjoiluun ei vielä ole lähdetty, mutta tilauksesta saa käyttöönsä joko kabinetin ruokineen ja juomineen tai suuremman porukan ollessa kyseessä myös itse ravintolasalin. Raati Cafe tunnetaan myös pitopalveluna. Kai Lääti kertoo, että pitopalvelua tilataan niin yksityistilaisuuksiin kuin kokous- ja työpaikkatarjoiluja varten. Pitopalvelu on mahdollista tilata myös asiakkaan omiin tiloihin tai tarvittaessa etsitään sopivat tilat, jos Raati Cafen tilat käyvät pieniksi. Kauppakamaritoimintaan Kai Lääti lähti mukaan verkostoitumaan ja tapaamaan muita yrityselämän toimijoita. Syksyn monet kauppakamaritapahtumat kutsuvatkin nyt tutustumaan toimintaan.

Kotiomenoista tehtyä omenasosetta, jonka kookos-marenki kuorruttaa. Voiko piirakka enää tästä paremmaksi tulla?

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN NÄKYVYYTTÄ JA KONTAKTEJA VERKOSTOJEN KAUTTA MAAILMANLAAJUISET YHTEYDET.

1. Jokainen kontakti on mahdollisuus. 2. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 3. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 4. Tietolähteet päivittäiseen työhön. Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

5. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet. 6. Asiakirjat ulkomaankauppaan. 7. Neuvoja sopimuskiemuroihin. 8. Edullisemmat hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista. 9. Kehität osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset. 7 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI URAPOLKU URAPOLKU

Hakkapeliittojen hengessä eteenpäin Kymenlaakson uusi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola aloitti työt Kymenlaakson liitossa elokuussa. Hän palasi tuttuun paikkaan, Kymin vanhaan pappilaan Karhulaan, neljäntoista vuoden loikan jälkeen, jonka hän teki naapurimaakuntaan. Kymenlaakso on hänellä kirjaimellisesti verissä, sillä Mikkolan suku on yksi vanhimmista kouvolalaissuvuista. TEKSTI KIRSI JUURA KUVA KYMENLAAKSON LIITTO

Jaakko Mikkolan varsinainen työura alkoi, kun hänet vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä valittiin Hattulan kunnan kaavoituspäälliköksi 1987. -Ensimmäinen kesätyöpaikka oli Hämeenlinnan maanmittaustoimiston mittamiehenä. Sen kesän kaivoin pyykkejä ja vedin mittanauhaa. Kaavoituspäällikön tehtäviin Hattulaan tulin valituksi varasijalta eikä työkokemustakaan ollut ehtinyt kertyä kuin pari vuotta kaavasuunnittelijana Hämeenlinnan maanmittaustoimistossa, hän muistelee. Siitä Mikkola eteni Hattulan kunnan tekniseksi johtajaksi. 1996 Mikkola siirtyi Kymenlaakson liittoon, josta tie vei yhdeksän vuoden jälkeen Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Fuusion seurauksena työnantaja vaihtui Uudenmaan liitoksi ja Jaakko Mikkolan tehtäväkentäksi tulivat maakuntaliiton kansainväliset asiat.

SAAPPAAT KOUVOLAN MULLASSA Vaikka Mikkola on kotoisin Hämeenlinnasta, kaivautuvat juuret syvälle Kouvolan Alakylän multaan. Vanhin tiedetty esi-isä, Mikko Eskonpoika, oli hakkapeliitta. 1600-luvun alussa kuningas lahjoitti tälle uskolliselle alamaiselle tilukset Kouvolasta, Kymijoen tuntumasta ja Mikkolasta muodostui yksi silloisen Valkealan Kouvolankylän kantatiloista. Tiluksiin kuului myös takametsää, johon muutama vuosisata myöhemmin perustettiin rautateiden solmukohta ja alueesta kehittyi Kouvolan keskusta. Suvun historiaan liittyy muitakin kohtalokkaita käänteitä. - Isosetäni majuri Väinö Mikkola johti suomalaista ryhmää, joka lähti noutamaan 8 KAUPPAKAMARI

vastaperustetuille Suomen Ilmavoimille kahta lentovenettä Italiasta vuonna 1920. Paluumatkalla Alppien yli molemmat koneet tuhoutuivat: toinen syöksyi Zürich-järveen ja toinen, Mikkolan ohjaama päin Tödi-vuorta Glims-jäätikölle. Kymenlaakson Ilmakilta pystytti menehtyneiden lentäjien muistoksi muistomerkin Mikkolan kotitalon paikalle Lauttarannantielle vuonna 2000. Onnettomuuden vuosipäivä 7.9. on Suomen Ilmavoimien vainajien vuosipäivä.

KANSAINVÄLISYYS VERISSÄ Jaakko Mikkola ei tunnustaudu isosetänsä kaltaiseksi huimapääksi, mutta rakkaus vieraisiin kieliin ja kansainvälisiin tehtäviin voitaneen lukea verenperinnöksi. Uusi maakuntajohtaja tuokin mukanaan hyvät kontaktit Eurooppaan. Brysselissä toimiva Helsinki EU Office kuului Mikkolan alaisuuteen Uudenmaan liitossa. Toimisto tarjoaa kymenlaaksolaisille yrityksille palveluja ja kontaktihakua sekä tarvittaessa järjestää tapaamisia ja tilat yritysten tapaamisiin. Mikkola on seurannut Kymenlaakson

rakennemuutosta ja tuntee kymenlaaksolaisen mentaliteetin. Tulevaisuuden hän näkee valoisampana kuin kuluneet kymmenen vuotta. -Uusimmat indikaattorit näyttävät jo valoa tunnelin päässä ja useiden heikkojen signaalien vahvistuminen etenee, hän sanoo. Hän tiivistää Kymenlaakson vahvuudet neljään sanaan; RATA-RAJA-MERI-JOKI. -Kouvolan logistinen sijainti on ainutlaatuinen ja toimiala vahvistuu tehtyjen toimenpiteiden ansiosta edelleen. Myös satamien logistinen merkitys on maakunnalle suuri. Venäjä on meidän otettava mahdollisuutena, vaikka tämän hetkinen tilanne onkin haasteellinen. E-18 -moottoritie on iso mahdollisuus, jonka laajat vaikutukset nähdään vasta viiveellä. Sen vaikutukset tuntuvat jo eteläisen Kouvolan alueella ja myös Pyhtäällä uuden tien hyödyntäminen on alkanut, maakuntajohtaja kiteyttää. Vetovoimaisuuden kasvua mietittäessä huomionarvoisia näkökulmia ovat esimerkiksi ympäristötekijöiden esilletuonti. Jaakko Mikkola näkee Kotkan imagon muuttuneen voimakkaasti muutaman viime vuosikymmenen takaisesta. -Enää ei ole mustia öljysäiliöitä ensimmäisenä vastassa, vaan kaupunkia voidaan markkinoida ”puistojen Kotkana”. Kouvolan yhdeksi vetovoimatekijäksi nostaisin Kymijoen, joka on vielä osin hyödyntämättä. Maakuntaliiton yhtenä tärkeänä tehtävänä Mikkola näkee alueellisen yhtenäisyyden edistämisen. -Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa on samankaltaiset elinkeinorakenteet ja elinkeinoelämä hyötyy yhteistyöstä. Tiehankkeet ovat ihan tärkeimmästä päästä, etenkin runkotienä tuntemani valtatie 15:n kunnostamisen jatkaminen. KOULUTUS Diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 1986, Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopisto 1996. ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Mittamies, Hämeenlinnan maanmittaustoimisto. MUISTA! Mikään ei ole sattumaa. Kaikella on tarkoituksensa.


PÄIVÄOHJELMA klo 12.30 - 14.00 KyAMK, Amican auditorio

Avaussanat, Kouvolan Nuorkauppakamari Miksi sijoittaisin? Danske Bank Erilaiset sijoitusinstrumentit, Nordea Miten pääsen sijoittamisen alkuun? OP Kymenlaakso Miten kiinnostuin sijoittamisesta? Harri Riihimäki, Kouvolan Osakesäästäjät Päiväohjelma on avoin kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille, eikä sinne tarvitse ilmoittautua erikseen.

ILTAOHJELMA klo 18.00 - 20.00 Kouvola-talo, Simelius-Sali

Huilumusiikkia, Emma Huttunen Tervehdyssanat Digitalisaatio tarjoaa parempia palveluita asiakkaille Kristian Luoma, yksikönpäällikkö, OPn tuote- ja palvelukehitys Voimateatterin impro-ryhmä Sijoitusmarkkinoiden näkymät instituutiosijoittajan silmin, Hanna Hiidenpalo, sijoitusjohtaja, Eläkevakuutusyhtiö Elo Pörssiosakkeet syksyllä 2016 ja oma sijoitusfilosofiani, Henri Elo, sijoituskirjailija, pörssikolumnisti Cocktail-tarjoilu Ilmoittautumiset iltatilaisuuteen 19.9. mennessä: https://www.osakeliitto.fi/events/sijoittamisen-keskiviikko/

Yhteistyökumppanit

Tiedustelut:

Kymenlaakson kauppakamari www.kymichamber.fi kirsi.juura@kauppakamari.fi 040 591 3339

9 KAUPPAKAMARI


10 KAUPPAKAMARI


KAUPPAKAMARI 13


TEEMA

12 KAUPPAKAMARI


O

ikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo, että taikatemppuja työttömyyden alentamiseksi ei ole. ”Työttömyys on Suomen työelämän suurin ongelma ja haaste. Työttömyyttä saadaan alas ensi kesästä alkaen ehkä tuntuvastikin, mutta 110 000 uutta työpaikkaa, kuten hallitusohjelmassa lukee, on todella suuri haaste.” Lindströmin mukaan syntymässä oleva yhteiskuntasopimus voisi tuoda kolmasosan uusista työpaikoista ja loppu tulisi muilla toimilla. Hallitus on julkaissut muun muassa työllisyysja yrittäjyyspaketin. ”Jos valtiolla olisi ylimääräistä rahaa, työttömyyttä voitaisiin helpottaa, mutta kun ylimääräistä rahaa ei ole.” Ministeriössä on laskettu, että yhden prosenttiyksikön tiputus työttömyydessä säästäisi valtion rahaa noin 600 miljoonaa euroa. ”Jos pääsisimme hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseemme eli 72 prosentin työllisyysasteeseen, niin valtion velkaantumisaste kääntyisi laskuun etuajassa eli jo parin vuoden päästä. Tuollainen kehitys kuitenkin vaatii, että hyvin monen asian pitää onnistua”, selvittää Lindström. Suomen työikäinen väestö vähenee noin 10 000 henkilöllä joka vuosi. Tuon verran enemmän työelämästä siis poistuu ihmisiä eläkkeelle kuin työmarkkinoille tulee uusia. Lindströmin mukaan Suomen työttömyyden suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yli vuoden työttöminä olleiden on hyvin vaikeaa työllistyä.

Maailman suurimmat

PURJEALUKSET KOTKASSA 13.– 16.7.2017 Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus järjestää kansijuhla upealla purjealuksella yrityksesi asiakkaille, yhteistyökumppaneille tai vaikkapa henkilöstölle!

oisivat mmän

tusta

mmin kehitys-, oo työ- ja Jussi Yli-Lahti.

AINEN

S

TALL SHIPS RACES KOTKAN ORGANISAATIO OMA RESERVI ENSIN KÄYTTÖÖN rakentaa kansijuhlan ”avaimet Lindströmyrityksellesi painottaa, että ensin pitää saada omaa työvoimareserviämme käyttöön eli suuri osa käteen” -periaatteella eli juuri sellaiseksi Suomen noin 300 000 työttömästä työnhakijasta kuin sinä haluat.töihin, ennen kuin aletaan puhua isommasta työperäisestä maahanmuutosta.

”Työperäinen maahanmuutto on perussuomaYrityksille on rahoitusta tarjolla kotiuomi kärsii talouden taantumasta laisille hyväksyttävä asia. Maahanmuuttajiakin maan lisäksi myös EU:sta, mutta siinäkin joOTA neljättäYHTEYTTÄ vuotta, eikä merkittävää varmasti tarvitsemme, meidänovat pitäähitaampia ja suhteessamutta suomalaiset toipumista näytä vieläkään olevan • nina.rauhala kari.makkonen @kotka.fi @kotka.fi työllistää myös omia työttömiämme. Työpaikkojäyhempiä kuin ruotsalaiset, hollantilaiset näköpiirissä. Vienti ei vedä entiseen jahan on jonkin verran tarjolla, mutta työpaikat tai jopa britit. malliin, ja työttömyys pysyttelee korkealla. ja työttömät eivät kohtaa.” ”Kaikkiaan rahoitusvälineitä on runsaasMaailmanlaajuinen talous- ja finanssiHän muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla ja ti, kunhan suomalaiset yritykset rohkaistuikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassuurissa kasvukeskuksissa on työpaikkoja, mutta sivat hakemaan nykyistä enemmän kehitys-, sa. Ne ovat edelleen noin 15–20 prosenttia ei tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. Työmatkat tutkimus- ja investointirahaa EU:sta”, sanoo alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisin saattavat silloin muuttua liian pitkiksi. Myöstyö- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva alkua vuonna 2008. kään koulutus ja työpaikat eivät aina kohtaa. virkamies Jussi Yli-Lahti, joka palasi viime Suomi elää paljolti juuri investointiTyövoimatutkijoiden mukaan Suomeen tarvitsyyskuussa takaisin Suomeen neljän vuoden tavaroiden viennistä, eli vientimme on taisiin joka vuosi 34 000 uutta työntekijää, jotta Brysselin komennukselta. melko yksipuolista. Meillä ei ole sellaisia työvoiman määrä ei supistuisi. Brysselissä Yli-Lahti hoiti Suomen pysyglobaaleja kulutustavararabrändejä – H&M, 13 erityisesti KAUPPAKAMARI vässä EU-edustustossa rakenneIkea, Volvo – kuin länsinaapurillamme rahastoasioita. Ruotsilla.

p t in y s t

o u n t t y

E


HENKILÖ


KAUPPAKAMARI 15


ALUEIDEN KILPAILUKYKY -tutkimus

Kymenlaaksossa maan vaikein kohtaanto-ongelma Koko maassa kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada osaajia. Kymenlaaksossa osuus on suurin, 44 prosenttia. Keskuskauppakamari teetti alueiden kilpailukykyä mittaavan selvityksen, jossa yritysten johtajilta kysyttiin muun muassa työllistämisestä. TEKSTIT KIRSI JUURA, KAISA SAARIO KUVA PIXHILL

Kymenlaakso erottuu valtakunnallisessa alueiden kilpailukykyä mittaavassa selvityksessä, kun yritysjohtajilta kysyttiin, onko yrityksellä vaikeuksia saada työvoimaa tällä hetkellä. Kun koko maassa kohtaanto-ongelmasta kärsi kolmannes yrityksistä, niin Kymenlaaksossa jopa 44 prosenttia yrityksistä ilmoitti vaikeuksista saada osaavaa työvoimaa. Yritysten tarpeet ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi eivät kohtaa tarjolla olevaa työttömien ammattikirjoa. Helpointa työvoiman saanti oli Etelä-Karjalassa, jossa vain joka kuudennella yrityksellä oli vaikeuksia saada työvoimaa. Kymenlaaksossa on vaikeuksia rekrytoida muun muassa taloushallinnon ja terveysalan ammattilaisia sekä ohjelmistokehittäjiä ja teknisiä projektipäälliköitä. Tilanne tuli esille jo elokuussa Elinkeinoelämän keskusliiton ja kauppakamarin Suhdannebarometri-tiedustelussa. 16 KAUPPAKAMARI

TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTTA EDISTETTÄVÄ ERI KEINOIN Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmat näkyvät sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna että siinä, että tiettyjen tehtävien kuten rakennusalan työnjohdon ja kansainvälisen teknisen kaupan myyjien rekrytointiprosessit pitkittyvät. Rakennusalan yrityksistä neljä kymmenestä, kaupan alalla joka viides, teollisuudessa joka neljäs ja palvelualalla joka kolmas yritys ilmoittavat vaikeuksista löytää työvoimaa. Rakennusalan yritykset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä hakijoiden koulutasoon ja osaamiseen. Sipilän hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite jää haaveeksi, mikäli työvoiman liikkuvuus maan eri osien välillä ei parane. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen edellyttää jossain määrin erilaisia keinoja maan eri osissa. Työvoiman puutteesta kärsivien yritysten jatkuvuuden ja uudistumisen sekä koko maan työttömien määrän vähentämisen kannalta on tärkeää etsiä ratkaisuja liikenneyhteyksistä, koulutuspolitiikasta ja erilaisista kannusteista työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi ympäri Suomen. Yritykset voivat osaltaan parantaa työmarkkinoiden toimivuutta tuomalla esille koulutustarpeet ja tiedottamalla alueen tulevan työvoiman, nuorten, työllisyysmahdollisuuksista alueen yrityksissä.


Onko yrityksellänne ongelmia saada työvoimaa tällä hetkellä?

Millaista työvoimaa on ollut hankala saada? Kymenlaakson vastauksia •

• •

• •

• •

• •

• •

• • •

• • • •

Alamme on erikoisala, jonka vuoksi työvoima on aika pitkälti koulutettava itse Ammattitaitoista henkilökuntaa asiantuntija-organisaatioon. Ammattitaitoista työvoimaa meidän alalla saa melkeinpä vain Hki/Tku/Tre seudulta. Täällä muualla on turha haaveilla. Asiakaspalvelun taitavia rakentajia Ihan tavallista ammattiosaavaa väkeä. Ammattityöntekijöitä ei ole saatavilla. Opiskelijoita, harjoittelijoita ja ammatinvaihtajia on yllin kyllin. Lääkäri, sairaanhoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti Ongelmana tarjolla olevan työvoiman motivaation ja osaamisen puute Osaavaa taloushallinnon ammattilaista Ohjelmistokehittäjiä, testaajia, teknisiä projektipäälliköitä, ohjelmistoarkkitehtejä, myyjiä Raiteiden rakentajia Rakennusmestareita, liian paljon eläköityy, tuotantojohtoa tarvitaan työmaalle! Sitoutunutta, ahkeraa, oikein koulutettua Taloushallinnon osaajia. Kirjanpitäjiä. Työhönsä oikein motivoituneita ja asennoituvia ajoneuvonosturin kuljettajia ja materiaalikoneen kuljettajia. Työterveyslääkäri, työterveyshoitaja Työvoimaa, jolla on koulutus ja kokemusta alaltamme Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa, opiskeluhaluista Yliopistotason tutkinnon suorittaneita konesuunnittelijoita ja prosessitekniikan osaajia

Alueen merkittävin työvoimahaaste/koko maa 1. Alueella saatavissa oleva työvoima ei mahdollista kasvua (16 %). 2. Alueen oppilaitosten koulutustarjonta ei vastaa yrityksen tarpeita (15 %). Suurimmat haasteet olivat rakennusalalla (26 %) ja teollisuudessa (17 %) ja alueista Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, ja Etelä-Karjalassa. 3. Muuttoliike alueelta poispäin heikentää työvoiman tarjontaa (12 %). Suurimmat osuudet olivat teollisuudessa (14 %) ja palvelualalla (12 %) ja alueista Kymenlaaksossa, Oulussa, Satakunnassa ja Lapissa. Lähde: Keskuskauppakamari, Alueellinen kilpailukykyselvitys 2016

Ero yllättävän suuri JUHA KOUVO Johtaja Kaakkois-Suomen TE-palvelut ” Kieltämättä yllättää, että noin iso osa vastaajista ilmoittaa kohdanneensa vaikeuksia palkata osaavaa työvoimaa. Yllättävää on myös se, että ero muuhun maahan on noin suuri. Kun katsoo tarkemmin vastauksia erottuu sieltä kaksi peruslinjaa: vastaajien mukaan rekrytointivaikeudet johtuvat toisaalta tarvittavan osaamisen puutteesta ja toisaalta työvoiman asenteissa on vikaa. Vastauksissa nostetaan toisaalta selkeästi esille yksilöidysti ammatteja, joihin vaaditaan yliopistotason koulutusta ja toisaalta koulutusta, jota ei ole tarjolla, esim. VASTAUSTEN SELKEÄ VIESTI rakennusmestari. Koulutetun työvoiman saantiin liittyy ON, ETTÄ ALUEELLA TARVITAAN vastausten perusteella alueen imaPALJON ENEMMÄN YRITYSTEN gollisia ja rakenteellisia ongelmia. Eli JA ERI TOIMIJOIDEN VÄLISTÄ täältä ei löydy tarvittavia oppilaitoksia ja YHTEISTYÖTÄ koulutusohjelmia, toisaalta työvoima ei vastaajien kokemuksen mukaan halua tänne muuttaa. Vastausten selkeä viesti on, että alueella tarvitaan paljon enemmän yritysten ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. On tärkeää pohtia, miksi täältä opiskelemaan lähtevät nuoret eivät halua palata, vaikka työpaikka olisi tarjolla.” 17 KAUPPAKAMARI


ALUEIDEN KILPAILUKYKY -tutkimus

Haasteena imago, rakennemuutos ja nopeasyklinen työelämä Osaavan työvoiman puute koittelee Kymenlaakson yrityksiä. Koulutusväylien suunnittelussa työvoimatarve on tiedostettu. Myös henkilöstövälitykseen erikoistuneissa yrityksissä tilanne on tuttu. Ongelma on monisyinen alkaen Kymenlaakson koulutustasosta ja rakennemuutoksesta vuosien takaa. Kysyimme alueen työvoiman välittäjiltä ja oppilaitosten edustajilta, miten kohtaanto-ongelma näkyy ja mitkä olisivat lääkkeet tilanteen korjaamiseksi.

KIRSI LANTTA Yrittäjä VMP Group Kohtaanto-ongelma on meillekin tuttu asia. Rekrytoimme henkilöitä joko vuokratyön kautta tai suorarekrytointeina lähes kaikille toimialoille ja ongelmia osaavan ja motivoituneen työvoiman saannissa on rakennusalalle, erityisesti ammattitehtäviin (kirvesmies, laatoittaja, muurari) ja myös työnjohdollisiin tehtäviin (rakennusmestari/-insinööri, tuotanto-/työmaainsinööri). Kaupan aloille työntekijöitä löytyy, mutta kaupan aukioloaikojen pidennys ei välttämättä ole kaikille työntekijöille ollut mieluinen asia, vaikka kaupan alalla työtunnit useimmiten ovat osa-aikaisia.

Kohtaanto-ongelmia on välillä myös avoimiin teollisuuden työtehtäviin. Erityisesti hitsaajista ja metallityöntekijöistä on pulaa. Emme ole vahvasti hoivasektorilla mukana, koska sinne työvoiman saanti on erityisen haasteellista. Valitettavasti kaikki työ ei enää kelpaa työnhakijoille ja nykyinen tukijärjestelmä on liian hyvä, mikä nostaa kynnystä lähteä töihin. Ajoittain on vaikea löytää henkilöitä ihan perustehtäviin mm. tuotannon eri työvaiheisiin. Työn merkitys on muuttunut ja työelämä pirstaloituu ja varsinkaan nuoret työnhakijat eivät haluakaan sitoutua yhteen työnantajaan vaan kehittää omaa osaamistaan eri toimialoilla.

LEENA KAIVOLA Rehtori Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus Tiettyjen alojen, kuten esimerkiksi lääkärit ja hammaspeiden muutoksiin, vaan näihin tarvittaisiin nopeasti reagoivaa lääkärit, osaajien puute johtuu osaksi siitä, että varsintäydennyskoulutusta. Tutkintokoulutuksen tehtävänä on antaa kin korkeakoulutetut jäävät helposti opiskelupaikkaalalla tarvittavat perustiedot, joita voidaan nopeasti päivittää tarkunnilleen. vittaessa. Kymenlaakson kaltaisilla alueilla, joilla ollaan pitkä oltu harvojen Koulutusleikkaukset tulevat vähentämään joidenkin alojen tai isojen toimialojen varassa, kyse on yritysrakenteen ja sen myötä ammattien koulutusmääriä ja koulutuspaikkoja. Kaikkien alojen osaamisen isosta rakenteellisesta muutoksesta. Osaajien tarve on koulutusta ei enää saada kaikilta alueilta, ja kun opiskelija valpilkkoutunut paljon aikaisempaa pienempiin osiin ja laajemmille mistumisensa jälkeen helposti jää opiskelupaikkakunnalleen, niin aloille. Samanlaisia osaajia ei myöskään enää tarvita kerralla useita, kohtaanto-ongelma tulee pahenemaan tietyillä aloilla tulevaisuuvaan kyse on hyvin henkilökohtaistetusdessa. Tietotekniikka on jo nyt kyseisessä USEIN VOI OLLA PAREMPI ta osaamisen kehittämisestä. tilanteessa, ja sen osalta tilanne tulee edelREKRYTOIDA NS. HYVÄ TYYPPI JA leen vaikeutumaan kysynnän kasvun myötä. Oppilaitoksissa helposti pitäydytään niillä aloilla, joilla on totuttu toimimaan. TÄSMÄKOULUTUKSELLA HANKKIA Yritysten tilauskannan vaihtelut vaikuttaEsimerkkinä vaikkapa rakennusala, jos- HÄNELLE TARVITTAVA OSAAMINEN vat myös osaajien tarpeeseen. Tällöin voi olla sa osaajien tarve on Kymenlaaksossa vaikea saada uutta osaavaa henkilökuntaa melko vähäistä, mutta kasvua on kuijuuri akuuttiin tarpeeseen. tenkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kohtaanto-ongelman ratkaisu edellyttäisi yritysten ja oppilaitosKoulutusten suunnittelussa käytetään pitkälti tilastoaineistoihin ten välille nykyistä parempaa vuorovaikutusta. Koulutuksessa on perustuvaa ennakointitietoa, josta saadaan selville suuret linjat ja erilaisia mahdollisuuksia kouluttaa henkilökohtaistettujen ohjeltrendit. Yksittäiset ja lyhyen aikavälin muutokset eivät siinä näy. mien mukaan ja vaikka työssäkäynnin ohessa. Oppilaitokset kouluttavat opiskelijoitaan tutkintoihin, joiden Usein voi olla parempi rekrytoida ns. hyvä tyyppi ja täsmäkoukoulutusajat ovat 1,5 vuodesta neljään vuoteen, ja yliopistoissa lutuksella hankkia hänelle tarvittava osaaminen täydennyskouluvielä pidemmät. Viime vuosina on nähty, että työelämän syklit voituksella tai tarvittan tutkinnon osan opiskelulla. Oppilaitoksilla on vat olla hyvinkin lyhyitä ja osin jopa arvaamattomia. mahdollisuus toimia joustavasti ja nopeasti, jos yritysten tarpeet Tutkintokoulutuksella on vaikea vastata nopeisiin koulutustartulevat tietoon.


SAMI TIKKANEN Kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kymenlaaksossa on jäänyt paljon henkilöstöä työttömäksi muun muassa teollisuuden rakennemuutoksen johdosta. Työpaikkoja on vähentynyt runsaasti, mutta samanaikaisesti on syntynyt uusia työpaikkoja eri toimialoille aivan uusilla osaamis- ja pätevyysvaatimuksilla. Mielestäni Kymenlaaksossa koulutetaan työllistäviin ammatteihin pääosin. Kauppakamarin tutkimuksen mukaan pulaa on erityisesti korkeakoulutetuista työntekijöistä. Esimerkiksi Ekamissa ammatillisen koulutuksen tarjonnan työelämävastaavuutta arvioidaan 16:n ammatillisen neuvottelukunnan toimesta vähintään kerran vuodessa tutkintojen ja koulutusmäärien näkökulmasta. Työyhteisöillä on kuitenkin yhä enemmän yksilöllisempiä tarpeita rekrytoitavan henkilöstön osaamiselle. Yhä suurempaan rooliin on noussut myös työntekijän asenne ja yritteliäisyys.

Mikä lääkkeeksi? Yritysten kaikkiin yksilöllisiin tarpeisiin ei välttämättä kyetä vastaamaan nykyisen tutkintojärjestelmän kautta. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää ollaankin uudistamassa yhä joustavammaksi ja reagointikykyisemmäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä eli osin jo vuoden kuluttua. Yritysten tarvitseman erityisosaamista ja -taitoja koskeviin tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan yrityksen tai yritysverkoston kanssa yhdessä suunniteltujen täsmä-koulutusten, työssäoppimisen lisäämisen sekä oppisopimuskoulutuksen avulla. Erityisen tärkeää olisi mielestäni yhteistyön lisääminen oppilaitosten ja yritysten välillä. Tutkimuksessa todetaankin, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä voidaan tehostaa ja monipuolistaa oppilaitosten antamaa koulutusta, suunnata opetusta paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi ja parantaa esimerkiksi oppilaiden harjoittelupaikkojen saatavuutta.

MIRJA TOIKKA Vararehtori/varatoimitusjohtaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Xamk Meillä Kyamkissa on samat ongelmat työvoiman saannissa; esimerkiksi yliopettajien rekrytoinnit ovat tosi haastavia. Keskeisinä ongelmina näemme alueen imagon ja heikon taloustilanteen.

kentynyt: osastojen lakkauttaminen, irtisanomiset, työn rakenteelliset muutokset sekä keskus- että alueen muissa sairaaloissa. Keväällä 2016 saamiemme tietojen mukaan sairaanhoitajien sijaisuuksiin on ollut vaikea saada päteviä sairaanhoitajia. Vakituisiin toimiin on ollut riittävästi hakijoita. Osa Kyamkista valmistuneista sairaanhoitajista Miten koulutus kohtaa työelämän? on palannut tutkinnon suorittamisen jälkeen kotipaikkakunnilleen. Kyamkissa tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet Tilastokeskuk- Tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) sisältyvän ohjelmistokehittäsen valtakunnallisessa vertailussa varsin hyvin. Kaikkien valmis- jänkoulutuksen aloituspaikkoja on viime aikoina lisätty. Peliohjeltuneiden yhteenlaskettu työllistymisaste on maan keskiarvoa tai mointi soveltuu myös ohjelmistojen kehittämiseen. Lisääntyneet sen yläpuolella. Tämä kertoo siitä, että Kyamk aloituspaikat näkyvät tutkintoina noin neljän vuoONKO ALUEELLA kouluttaa työllistäviin ammatteihin. Kaikista den kuluttua. Tutkinnon suorittaneilla on ollut hyvä tutkinnon suorittaneista omaan maakuntaan HEIKKO KOLLEKTIIVINEN kysyntä työmarkkinoilla ja osa valmistuneista on ITSETUNTO ? on työllistynyt viimeisten tilastotietojen (vuosi sijoittunut muualle kuin Kymenlaaksoon. 2014) mukaan 57%. Seuraavaksi tärkeimmät Liiketalouden koulutuksessa (taloushallinto) on työllistäjät ovat Uusimaa 19% ja Päijät-Häme 7%. osaamistarpeiden kattamiseksi lisätty yritysyhteistyötä hankkeiden Kyamkin liiketalouden tutkinnon suorittaneista on Kymenlaak- sekä harjoittelun osalta. Koulutukseen on integroitu entistä enemsoon työllistynyt 60%. Seuraavaksi tärkein työllistäjä on Uusimaa, män yrityksissä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. 16%. Kyamkin tekniikan alan tutkinnon suorittaneista on Kymen- Taloushallinnon tehtävät ovat digitalisoitumassa ja tehtävät ovat laaksoon työllistynyt 57%. Uusimaa vetää tekniikan alan tutkinnon muuttumassa osin talousanalytiikaksi. Kaakkois-Suomen ammattisuorittajia osuudella 22%. barometrin mukaan kysyntä ja tarjonta ovat suurin piirtein tasapaiKyamkin sairaanhoitajakoulutusta on lisätty 2000-luvun lopusta nossa, mutta kaupunkikohtaiset erot ovat suuria. Ammatillisen toilähtien ja opiskelijat ovat valmistuneet hyvin ja tavoiteajassa. Am- sen asteen merkonomikoulutuksesta valmistuville on alueella ollut mattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanei- kysyntää mm. kirjanpidossa ja palkanlaskennassa. Kyamkin liiketaden työllistymisaste on ollut pitkään Suomen korkeimpia, ajoittain louden koulutuksesta valmistuvilla on mm. kansainvälisen kaupan jopa Suomen paras. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneis- osaaminen, joten heillä on kysyntää myös kasvukeskuksissa. ta Kymenlaaksoon on viimeisimmän tilaston (vuosi 2014) mukaan työllistynyt 67%. Uusimaa (12%) ja Päijät-Häme (8%) ovat myös Mikä lääkkeeksi? tärkeitä työllistäjiä. Olisi selvitettävä, mistä maakunnan heikko imago johtuu! Mitkä SOTE-uudistus vaikuttaa siihen, miten vaativia työtehtäviä sairaan- tekijät ruokkivat heikkoa imagoa? Onko alueella ”heikko kollektiihoitajilla on Kymenlaaksossa. Yliopistosairaaloissa hoidetaan vaa- vinen itsetunto”, joka olisi saatava asteittain parannettua. Media tivammat, korkeariskiset potilaat ja tästä johtuen osa sairaanhoi- olisi saatava kulttuurinmuutokseen mukaan; miten ja missä hentajan tutkinnon suorittaneista haluaa muualle vaativampiin töihin. gessä uutisoimme asioista, kerrommeko riittävästi onnistumisista Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellinen tilanne alueella on hei- jne. Hyvä vertailukohta on Pohjanmaa, jossa osataan olla ”ylpeitä” omasta maakunnasta ja osaamisesta.


ALUEELTA KEHU KAVERIA

Kiertotaloudessa ei ole samantekevää, millä energialla kuluttajan ostoskorin tutut tuotteet valmistetaan.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat globaaleja ongelmia. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kouvola Innovation on mukana tukemassa kiertotalouden synergioiden löytymistä ja mahdollistamassa uutta liiketoimintaa. Kiertotalous on suuri mahdollisuus.

20 KAUPPAKAMARI

Biokaasu on monikäyttöinen ja ympäristöystävällinen energiamuoto, joka on valmistettu kokonaan uusiutuvista raaka-aineista. Biokaasu soveltuu niin liikenteen polttoaineeksi, kaasuliesillä kokkaukseen, kotien ja kiinteistöjen lämmitykseen kuin teollisuudessa erilaisten tuotteiden valmistukseen.

Kouvolan seudulla yritykset haluavat tarjota kuluttajille entistä ympäristöystävällisemmin valmistettuja tuotteita. Niin Kouvolan Lakritsi, Kaslink kuin HoviRuokakin käyttävät vihreää biokaasumerkkiä.


KOLUMNI

Vastuullisuudesta voittoa TEKSTI JA KUVA EIJA KIVIRANTA

Yritykset ovat perinteisesti katsoneet, että kun toimii kannattavasti, työllistää ihmisiä, maksaa veronsa ja noudattaa lakeja ja lupauksia, niin toimii vastuullisesti. Tärkeintä on pitää bisnes hengissä. Tämä on tietenkin tärkeää, mutta se ei enää yksin riitä. Ilmastonmuutoksen ja resurssien, ruuan, veden ja energian sekä sosiaalisten haasteiden tuomat ongelmat ovat niin suuria ja moniulotteisia, että ne vaikuttavat myös talousjärjestelmään ja yritysten menestymisen edellytyksiin. Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin huomioiminen ei ole ollut pitkään aikaan enää idealismia, vaan oleellinen osa yrityksen nykyistä ja tulevaisuuden menestystä. Monen yrityksen toimintaa, arvoketjua ja elinkaarta tarkastellessa löytyy suoria yhteyksiä vastuullisuuden näkökulmiin. Vastuuttomuus ei ole enää vaihtoehto, eikä vastuullisuus ole raportointia, vaan se tulee integroida vahvasti yhtiön koko liiketoimintaan ja sillä luodaan bisnestä.

Vastuullisuus ei ole vain riskejä ja vaatimuksia. Samalla syntyy myös uudistumisen ja innovoinnin mahdollisuuksia. Voidaan löytää uusia markkina-alueita, tarpeita ja asiakasryhmiä ja päästä globaaleille markkinoille. Yritysten saama hyöty vastuullisesta toiminnasta realisoituu monin eri tavoin. VAIHTOEHTONA PAKKOPULLA? Jos et vielä vakuuttunut vastuullisuuden hyödyistä, niin tulossa on myös se ’pakko’. Vastuullisuuden edelläkävijöitä onneksi löytyy ja he siirtävät vastuullisuuden vaadettaan omille sidosryhmilleen. Tätä edellyttää myös käytettävä GRI (G4) raportointistandardi, jota useimmat suuryhtiöt noudattavat. Vaatimuksia tulee tämän johdosta myös monelle PK-yritykselle, jotka tekevät yhteistyötä suuryritysten kanssa. Vastuullisuuden huomioimista liiketoiminnassa edistää Suomessa loppuvuodesta 2016 voimaan astuva EU-direktiivi. Direktiivin mukaan yritysten tulee toimintakertomuksen osana julkistaa selvitys toimintalinjoistaan, jotka koskevat mm. ympäristö-, työntekijä- ja sosiaalisia asioita velvoittaen vastuullisuusraportoinnin tekemiseen. Vastuullisuuden raportointi tulee pakolliseksi niille yhtiöille, joilla työntekijämäärä on yli 500 henkeä, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa ja/tai tase yli 20 miljoonaa euroa.

MITEN VASTUULLISUUDESTA VOITTOA? Tiedostettuja ongelmia löytyy moneen lähtöön. Luonnonvarat ehtyvät, luonto kärsii saasteista ja tuhoista, ihmisten välinen eriarvoisuus kasvaa, työ on murroksessa, nuorisotyöttömyys MISTÄ ALOITTAISIN? vaivaa – lista on pitkä, mutta yritykset voivat löytää näistä myös Miten sitten lähteä rakentamaan vastuullisuuden strategiaa mahdollisuuksia. ja löytää oleelliset näkökulmat? Ratkaisu löytyy yhteistyöstä ja Kulutuksen vähentäminen tuo osallistamisesta. Tulepositiivisia ympäristövaikutuksia ja vaisuuden liiketoiminta samalla kustannukset vähenevät. Re- MITEN NOSTETAAN EKOLOGINEN JA SOSIAALINEN rakennetaan yhdessä, HYVINVOINTI LIIKETOIMINNAN KESKIÖÖN surssien tehokkuus, niiden ehtymisen niin myös vastuullisuuKANNATTAVASTI ennakointi ja kiertotalous aikaansaaden osalta. vat tuottavuutta. Yrityksen tiedosta jopa Kuluttajien käytös ja arvomaailma 80% on piilevää. Sidoson muuttunut. Yhä suurempi joukko on havahtunut maailman ryhmäyhteistyöllä selviävät odotukset, tarpeet ja hiljaiset signaamuutokseen ja suosii omissa kulutuspäätöksissään yhtiöitä, jotka lit, joiden avulla voi määritellä organisaatiolle oikean strategian ja huolehtivat sekä sosiaalisesta että ympäristövastuustaan. yhteistyön muodot. Mahdollistamalla aidon, luottamuksellisen ja Suomessa on tutkimusten mukaan jo 1,4 miljoonaa LOHAS-kudynaamisen dialogin luodaan hyvä pohja yhteiselle arvolle. luttajaa (lifestyle of health and sustainability). Määrä on kasvussa, On tunnistettava, milloin vanhat keinot ja ajattelutavat ovat joten tämä luo uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden jääneet ajan jalkoihin ja pussillinen uusia on jo tarpeen. Mitä nonäkökulmasta. peammin vastuullisuuden saa integroitua liiketoiminnan ytimeen, Sosiaalinen media tuo avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatisitä nopeammin saa vastuullisuudesta sekä voittoa että paljon muksen. Pienetkin epäkohdat voivat saada suuren julkisuuden muutakin lisäarvoa. todella nopeasti, jolloin yrityksen brändi ja maine kärsii suuria Eija Kiviranta on kotkalainen johtaja, yrittäjä ja innovaattori. Vastuullinen tappioita. Tästä on ollut viime aikoina lukuisia esimerkkejä. näkökulma liiketoimintaan sai uudet ulottuvuudet hänen toimiessaan suuren Positiiviset teot taas vahvistavat brändiä ja mainetta. Miten IT-alan yrityksen innovaatio- ja yritysvastuujohtajana. Nykyisin hän toimii voisit auttaa niitä asioita tai ihmisiä, jotka koskettavat yritystäsi tai mm. Work Pilots –sovelluksen kehittäjätiimissä, joka tuo uudenlaisen tavan toimintaympäristöäsi? työllistämiseen.


HYH HYH

KUN ON HYVÄÄ! markkinointiväline, yrityslahja tai varainhankintatapa. TEE MAKEA VAIKUTUS!

Katso lisätietoa osoitteesta www.kouvolanlakritsi.fi ja ota yhteyttä roy.angelma@kouvolanlakritsi.fi tai puh 040-4554260

Hietamäentie 6, 45200 Kouvola www.kouvolanlakritsi.fi

22 KAUPPAKAMARI


7

1. Tapahtumapiha

8

2. Jokipiha 3. Koskipiha 4. Käsityöläispiha 5. Uusi tieyhteys

5

6. Autopaikoitus 7. Uudet hallit

6

8. Taideraitti

2 1

3 8

8 4

6 Havainnekuva Kymin Ruukin uudistuksesta (Arkkitehtitoimisto AJAK Oy 2015, ilmakuva Lentokuva Vallas Oy 2014)

Kymin tehdasalueen muutos Kymin Ruukiksi TEKSTI: Hannu Purho

UPM Kymmene Oyj on aloittanut Kymin Ruukin eli Kymintehtaan entisen tehdasalueen uudistamisen. Kaupunkirakenteellisesti keskeisellä paikalla sijaitsevan alueen kehittämisen päälinjat hahmoteltiin vuonna 2015 Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n laatimassa Kymin Ruukin kehityskuvatyössä. Kehityskuvan ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty alueen asemakaavan muuttamisen kautta parantamaan ja selkeyttämään alueen sisäistä toiminnallisuutta sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelmää. Erityisesti on nostettu esille alueen opastukseen, liikenneturvallisuuteen sekä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät parannustoimenpiteet. Uusi Kymin Ruukin läpi kulkeva Kyminkadun ja Ahlmanintien yhdistävä katuyhteys,Kyminväylä, vaatii toteutuakseen alueen asemakaavan muuttamisen. ILMOITUS

Uusi katu liittää tulevaisuudessa Kymin Ruukin oleviin joukko- ja kevyenliikenteen verkostoihin ja poistaa turhaa läpiajoliikennettä lähiseudun tonttikaduilta. Alueen asemakaavan muuttamisella mahdollistetaan myös nykyistä monimuotoisempien toimintojen sijoittuminen Kymin Ruukin alueelle.Kouvolan kaupungin näkökulmasta Kymin Ruukin alueen muutos monipuoliseksi palvelu- ja työpaikka-alueeksi täydentää Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yhdyskuntarakennetta valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetulla kulttuuriympäristöllä, jossa alueen läpivirtaava Kymijoki on vahvasti läsnä. Entiset teollisuusrakennukset ja niiden muodostama kokonaisuus luovat erinomaiset puitteet monipuoliselle taiteiden ja tieteiden keskittymälle, joka voi olla samanaikaisesti sekä moniulottei-

nen että inspiroiva työpaikkaympäristö. Kymin Ruukin alueella sijaitsevien erilaisten toimitilojen ansiosta aluetta on jatkossa myös mahdollista kehittää joustavasti laajempana vapaa-ajan ja virkistystoimintojen keskittymänä, joka sijoittuu luontevasti osaksi kaupungin nykyistä palvelutarjontaa. Kymin Ruukin kehityskuvatyöhön perustuva asemakaavan muutos on parhaillaan käynnissä. Ensimmäinen kaavaluonnos tulee nähtäville ja kommentoitavaksi syksyllä 2016, jolloin alueelle suunnitelluista muutoksista pidetään erillinen yleisötilaisuus.

info

LISÄTIETOJA: kouvola.fi/kyminruukki


Kuvan kohde: Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

KALENTERI

Jatke-konserni on nopeasti noussut eteläisen Suomen merkittävimpien rakennusliikkeiden joukkoon. Palvelemme kaikissa asunto- ja toimitilarakentamiseen, saneeraukseen ja kiinteistökehitykseen liittyvissä asioissa.

RAKENNAMME JA SANEERAAMME KOTEJA JA TOIMITILOJA Viimeisimpiä Kaakkois-Suomen alueelle valmistuneita kohteitamme: Kuusankosken Seudun Vanhainhuoltoyhdistyksen senioritalo Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus Metro Pikatukku, Lappeenranta Parhaillaan rakennamme Lappeenrannan keskustaan As Oy Lappeenrannan Cityä yhdessä rakennusliike Evälahden kanssa. 2017 valmistuvassa talossa on vielä muutama asunto vapaana. Tutustu tarkemmin: www.jatke.fi/city

Helsinki Hyvinkää Kouvola Lahti Lappeenranta Pori Tampere Turku 24 KAUPPAKAMARI

www.jatke.fi


Q&A LAKIMIES VALIOKUNNAT

Logistiikkavaliokunta

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Kokous 30.9. klo 12 - 16:00 Kotkamills, Kotka. Kokouksen lisäksi tutustuminen Kotkamillsin uuteen kartonkikoneeseen, lounas Kokous 23.11.2016 klo 09:00 - 11:00

JC-valiokunta Kokous 9.11.2016 klo 09:00 - 11:00

Katso lisää ansiomerkit.fi »

Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta Opintomatka Slush-tapahtumaan Helsinkiin 30.11.-1.12.

ICT-valiokunta Kokous 22.11. paikka vielä avoin

Koulutus- ja työvoimavaliokunta Kokous 14.12. klo 15 - 17:00 Kouvola Innovation

Teollisuusvaliokunta Kokous 24.11.2016 klo 9:00 - 11:00

Kaupan ja palvelualan valiokunta Kokous 8.11.2016 klo 9:00 - 11:00

25 KAUPPAKAMARI


KAMARIKUULUMISIA KALENTERI

KAUPPAKAMARIN

VEROPÄIVÄ KOTKA 2.11. LOKAKUU

11.

VAIKUTTAVAN VUOSIKERTOMUKSEN LAATIMINEN

Vuosikertomus on yrityksen tärkeimpiä vuosittaisia kirjallisia tuotoksia. Käytännön opetus organisaation vuosikertomuksen rakenteeseen. Jäsenhinta 299 € + alv

18.

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus on käynnissä. Tule kuulemaan millaisia muutoksia lakiin on tulossa ja millä aikataululla! Jäsenhinta 299 € + alv

8.

10. 14. 17.

26 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ Kauppakamarin perinteinen Tilinpäätös- ja veropäiväkiertue on nyt nimeltään Kauppakamarin Veropäivä. Vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina. Asiantuntijoina Ann-Mari Kemell ja Kristiina Virtanen Keskuskauppakamarista sekä Risto Walden Bilanssi Oy:stä. 2.11. KLO 8.45–16.00 MERIKESKUS VELLAMO, KOTKA JÄSENHINTA 339 € + ALV

MARRASKUU

10.

UUDISTUVA HANKINTALAKI

2.11.

ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISESSÄ KAUPASSA

Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen perusasiat ja kansainväliseen kauppaan liittyvät erityistilanteet. Jäsenhinta 299 € + alv

JOULUKUU

9.

TYÖPAIKAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT

ENNAKKOPERINTÄ 2017

Vuosittaisessa Ennakkoperintä-seminaarissa käsitellään muun muassa verolainsäädännön muutoksia, vuoden 2017 ennakkoperintää, työnantajamenettelyn muutoksia sekä muita Verohallinnon ajankohtaisia asioita. Jäsenhinta 239 € + alv.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisältövaatimukset ja taustalla oleva lainsäädäntö. Jäsenhinta 239 € + alv

TYÖPAIKAN POISSAOLOT

Keskeisimmät työntekijän poissaolotilanteet; sairauspoissaolot, opinto- ja vuorotteluvapaa. Jäsenhinta 239 € + alv

VERKKOKOULUTUS: KETTERÄ RAPORTOINTI EXCELILLÄ

1,5 tunnin verkkokoulutus Excelin raportointityökaluista. Jäsenhinta 95 € + alv

EDUSTUS- MARKKINOINTI- JA HENKILÖSTÖKULUT VEROTUKSESSA

Edustus- ja markkinointikulujen vähennyskelpoisuus. Jäsenhinta 239 € + alv

13.

ICC TRADE FINANCE – MAKSUTAVAT KÄYTÄNNÖSSÄ

Perittävät maksutapana, perittävien hyödyntäminen rahoitusinstrumenttina, remburssi maksutapana ja riskienhallintakeinona, huomioitavat asiat remburssin ehdoista sovittaessa. Jäsenhinta 239 € + alv.

Tarkemmat kuvaukset koulutuksista sekä ilmoittautumiset: www.kymichamber.fi


HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN -kurssi 5.10. - 1.11. Ravintola Koskela, Kuusankoski

Hyvällä hallitustyöllä edistetään yritystoimintaa ja tuetaan pk-yritysten kasvua sekä luodaan uusia työpaikkoja ja säilytetään jo olemassa olevia. Yrityksen kasvu, kansainvälistyminen, uudistuminen, tuotteiden kaupallistaminen ja markkina-alueiden laajentaminen tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita ja liiketoimintaosaajia. Koulutus auttaa yrittäjiä ja yritysjohtoa hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. Syksyn kurssi-isäntänä toimii UPM-Kymmene Oyj/Kymi

HHJ-kurssi sisältää kirjan ja neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö. 5.10. klo 12.45–17.30 13.10. klo 12.45–17.15 20.10. klo 12.45–17.15 25.10. 1.11. klo 12.45–19.00

Hyvä hallintotapa Hallituksen ja hallitustyön organisointi Strategiatyö Ryhmätyöjakso Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Kurssin tarkempi sisältö www.kymichamber.fi Jäsenhinta 1300 € + alv. Ilmoittautumiset: petra.kuitunen@kauppakamari.fi puh. 0440 296 112

KAUPPAKAMARIEN SYVÄJOHTAMINEN® -valmennusohjelma Syväjohtaminen® on Suomessa kehitetty oppimisohjelma, joka keskittyy vuorovaikutuksen ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Ohjelma antaa osallistujalle perusteet kehittyä ja kasvaa johtajana. Syväjohtamisen mukaisen johtamiskäyttäytymisen peruskulmakivet ovat luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus ja näitä kulmakiviä valmennuksessa opiskellaan neljän iltapäivän aikana. Ohjelmaan kuuluu lisäksi henkilökohtainen persoonallisuustesti sekä itsenäiset välitehtävät. 23.11.2016 klo 12.00–16.00 Päivän tavoite: Rakentaa viitekehys oppimiselle ja vahvistaa henkilökohtaista motivaatiota 7.12. 2016 klo12.00–16.00 Päivän tavoite: Lisätä itsetuntemusta ja valmistautua palautteen laadukkaaseen tuottamiseen 11.1.2017 klo 12.00–16.00 Päivän tavoite: Luoda palautteen avulla perusta pitkäkestoiselle oman toiminnan kehittämiselle. 1.2.2017 klo 12.00–16.00 Päivän tavoite: Luoda pohja oman oppimisen ohjaamiselle tulevaisuuteen. Valmentajana kurssilla toimii Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja, eversti, kasvatustieteen tohtori, johtamisen ja esimiesvalmennuksen dosentti Vesa Nissinen. Koulutuspaikkana Datariina, Heikinkatu 7, Kotka Jäsenhinta 1300 € + alv. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset 21.10. mennessä: www.kymichamber.fi

TYÖN- JA AJANHALLINNAN VALMENNUS Menikö työpäiväsi ilman, että pääsit tekemään niitä töitä, joita aioit? Onko työsi hallinnan tunne katoamassa tai jo kadonnut? Haluatko saada asioita aikaiseksi vähemmällä kuormituksella? Olet ehkä kokeillut to-do –listoja, huolellista kalenterin käyttöä, tehtävien aikataulutusta ja muita perinteisiä ajanhallinnan välineitä. Olet myös huomannut, että ne eivät toimi sirpaleisessa, tempoilevassa ja erilaisten kuormittavien signaalien työympäristössä. Lähde työpajaan, jossa saat ongelmaratkaisuun toisesta kulmasta tulevia, tähän päivään soveltuvia ajatteluja työskentelytapoja! 22.11. KLO 8.45–16.00. Koulutuspaikkana Datariina, Heikinkatu 7, Kotka Jäsenhinta 299 € + alv. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.11. mennessä: www.kymichamber.fi

27 KAUPPAKAMARI


28 KAUPPAKAMARI


TILASTO

29 KAUPPAKAMARI


KAMARIKUULUMISIA RYTMINMUUTOS 8.9. UUSI RYTMINMUUTOSTAPAHTUMA KERÄSI ELOKUVATEATTERI KINO 123:N SALIN TÄYTEEN MUUTOSNÄKYMISTÄ KIINNOSTUNEITA OSALLISTUJIA. PUHUJAT OLIVAT OMIEN TOIMIALOJENSA HUIPPUNIMIÄ.

1. Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti ”Juhis” Saksa.

2. Mari Pantsar, Sitra.

1.

3. Heikki Huovinen, Hintsa Performance.

2.

4. Topi Lintukangas, Nordic Outdoor Experince

3.


5. Jarno Limnell, Aalto-yliopisto.

4.

4.

6. Mauri Reinilä, PackageMedia.

5.

7. Antti Palomäki, Kesko.

6.

7.


KAMARIKUULUMISIA KAUPPAKAMARI-GOLF IITISSÄ 11.8. VIITISENKYMMENTÄ PELAAJAA KISAILI SCRAMBLEN JOUKKUEVOITOSTA IITIN NISKAPORTIN KENTÄLLÄ ELOKUUSSA.

1.

2.

1. Heikki Juonala, Järvi-Suomen Herkku.

2. Pasi Riiali arvioi griinin kaltevuutta. Puttilinjan suuntaa tarkastelee myös Panu Vilhunen.

Pitkiä draiveja tarvittiin myös väylillä 17 ja 1.

3. Timo Heikkinen (vas.) pokkasi voiton pisin draivi -erikoiskilpailussa väylällä 6. Pekka Pellava kuului samaan, kakkossijan voittaneeseen, peliryhmään.

3.


YHTEYSTIEDOT

8.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 PL 83, 48101 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA

8. Vas. Marko Sinkkonen, Arto Murto ja Tommi Forssell

9.

Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

9. Golfpro Matti Laaksonen Swingmakersista perehdytti Sari Vuorelaa (vas.) ja Petra Kuitusta puttaamisen saloihin.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PETRA KUITUNEN puh. 0440 296 112 petra.kuitunen@kauppakamari.fi TO IMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

10.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA PAAVOLA puh. 0440 296 110 tiina.paavola@kauppakamari.fi

10. Keittiömestari Heikki Salonen loihti kisan päätteeksi maittavan picnic-aterian lähiruokatuotteista.

Tulokset 1. Arto Murto, Tommi Forssell, Marko Sinkkonen ja Juha Rantakaulio, tulos 60. 2. Timo Heikkinen, Jouko Lehtoranta, Pekka Pellava ja Matti Ihalainen, tulos 60. 3. Karri Valkonen, Pasi Riiali ja Panu Vilhunen, tulos 61 4. Matti Kulla, Pahto Ruohtula, Tomi Hautala ja Arto Mäkinen, tulos 61 Pisin draivi: Timo Heikkinen Lähimmäs lippua: Ilkka Holmroos Lisää kuvia: http://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/kymenlaakson-kauppakamari/

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa


KUNNOSSAPIDON TULEVAISUUS JA OSAAMINEN Suunnittelupäivä Kymenlaakson pk-yrityksille keskiviikkona 5.10. Datariinassa klo 8.30–15 MITEN TULEVAISUUDEN KUNNOSSAPITOPALVELUT TOTEUTETAAN? MITEN YRITYKSENI OTTAA IOT:N JA BIGDATA HALTUUN? MITÄ OSAAMISTA UUDET PALVELUT EDELLYTTÄVÄT? ALUSTAJINA PAIKALLA toimitusjohtaja Emil Ackerman, Quva Oy toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Päivän aikana yritykset ja oppilaitosten opetuksen suunnittelusta vastaavat keskustelevat siitä, mitä osaamista muuttuvat palvelut edellyttävät ja miten me voimme auttaa yrityksiä uuden liiketoiminnan kehittämisessä uusia teknologioita ja datan analytiikkaa hyödyntämällä. Lämpimästi tervetuloa! Sauli Kivikunnas, ohjelmapäällikkö Cursor Oy Kari Stenman, projektipäällikkö, Kyamk

Tilaisuus on osa EAKR –rahoitteista Kunnossapidon osaamiskeskus -hanketta, jota rahoittavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, seudun kehittämisrahasto ja Kasvurahasto.

AIKA

5/10/2016

PAIKKA Datariina,

KOTKA ILMOITTAUDU pe 30.9. mennessä: Marjo Kiilavuo, Datariina

040 190 2581 marjo.kiilavuo @cursor.fi


SUUNTA 2 16

SUUNTA 2016

#JOHTAMISENFILOSOFIA Ke 16.11.2016 klo 9 –15.30

Reserviupseerikoulun Maneesi, Hamina Kahdeksan mielenkiintoista ja tunnettua yritysjohtajaa kertovat meille johtamisen filosofiansa. Nämä edelläkävijät uskovat johonkin sellaiseen, joka ei koskaan mene pois muodista. He menestyvät, koska he uskovat ihmiseen. Suunta 2016 -johtamisseminaari kerää yhteen perinteikkääseen Reserviupseerikoulun Maneesiin liike-elämän johdon jakamaan kokemuksia johtamisesta ja verkostoitumaan. Varaa paikkasi pian ja tule hakemaan suunta miehistösi johtamiseen! 12.45

OPERAATIOIDEN JOHTAMISEN JA HALLINNON RISTITULESSA Kenraalimajuri Eero Pyötsiä, Puolustusvoimat

JOHTAMISEN FILOSOFIA Johtokunnan puheenjohtaja Esko Aho, East Office of Finnish Industries Oy

13.15

MITEN KASVUA JOHDETAAN Toimitusjohtaja Aki Puska, Wise Group Finland Oyj

10.10

JOHTAJA ON AINA VASTUUSSA, KAIKESTA! Toimitusjohtaja Samu Konttinen, F-Secure Oyj

13.45

TIEDOLLA JOHTAMINEN Johtaja Timo Katajisto, Elisa Oyj

10.40

VASTUULLINEN JOHTAMINEN Toimitusjohtaja Tapani Kinnunen, Lumon Oy

14.15

JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN RYTMIHÄIRIÖISESSÄ MAAILMASSA Toimitusjohtaja Taru Tujunen, Ellun Kanat Oy

11.10

JOHDETTAVANA HUIPPUYKSILÖT Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski, Suomen Olympiakomitea

14.45

YHTEENVETO SEMINAARIPÄIVÄSTÄ Arto Nyberg

11.40

Buffet-lounas Haminan varuskuntakerholla

15.00– 15.30

Verkostoitumiskahvit

9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30

TERVETULOA! Päivää johtaa tv-toimittaja Arto Nyberg

9.40

Osallistumismaksut Jäsenhinta 345 € Normaalihinta 430 € Hintoihin lisätään alv 24 %

Ilmoittaudu mukaan 9.11. mennessä www.kymichamber.fi → tapahtumakalenteri kymichamber@kauppakamari.fi 05 229 6100

Pääyhteistyökumppanit

PORT OF HAMINAKOTKA Yhteistyökumppanit

Kauppakamari 3 2016  
Kauppakamari 3 2016  

Kymenlaakson kauppakamarin jäsen- ja sidosryhmälehti

Advertisement