Kauppakamari-lehti 1_2023

KAUPPA

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Marika Kirjavainen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Kirsi Juura

TAITTO

Kirsi Juura

KANSIKUVA

Risto E J Penttilä

Nordic West Office/kuvapankki

JULKAISIJA

Kymenlaakson kauppakamari, Kyminlinnantie 6

48600 Kotka

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa. Seuraava lehti huhtikuussa 2023.

PAINO

Painotalo Westman, Kotka

JAKELU

Jäsenyrityksiin ja sidosryhmille 1200 kpl

PALAUTTEET: kymichamber@kauppakamari.fi

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.issuu.com/

Kymenlaakson kauppakamari

ISSN 2341-9962

5

ALUEELTA

PÄÄKIRJOITUS

28

MEGAONGELMIA VAI MEGAMAHDOLLISUUKSIA?

MARI KAINIEMI

9

URATARINA

HARRI HAGMAN

KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUE

28

KURKKAA KALENTERIIN

SATU MÄKELÄ

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS

EKOKAARI OY 34

UUSI JÄSENYRITYS

JARKKO PIPPOLA 38

KAUPAN ALAN VALIOKUNNAN

UUSI PUHEENJOHTAJA

Kurkkaa kalenteriin on Kauppakamari-lehden uusi palsta, jossa tutustutaan yhden henkilön työviikkoon.

TEEMA EDUSKUNTAVAALIT

EDUSKUNTAVAALIT 2023

KUUDEN SUURIMMAN MITTELÖ

TEOLLISUUSPOLITIIKAN UUSI AIKAKAUSI

RISTO E J PENTTILÄ

KAUPPAKAMARIN EDUSKUNTAVAALITEESIT 18

VAALITENTIT KAUPPAKESKUKSISSA

VASTUULLISUUS

PIENISTÄ TEOISTA KASVOI LAAJA VIUHKA

SUSANNE VESALA, OP KYMENLAAKSO

VASTUULLISUUSKOULUTUKSET

VASTUULLISEN KASVUN AAMU

Megaongelmia vai megamahdollisuuksia?

Hyvät kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit.

Sitra julkaisee muutaman vuoden välein megatrendit, joista tuoreimmat ovat tammikuulta 2023. Julkaisun keskiössä on luonnon kantokyvyn mureneminen ihmisten kulutuksen alla. Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvihuonekaasuja enemmän kuin luonto jaksaa kantaa ja tämän johdosta ilmasto lämpenee, merenpinta nousee ja luonnon monimuotoisuus kärsii. 93 prosenttia maailman ihmisistä asuu alueilla, joissa ilmanlaatu on saasteiden vuoksi huono ja 80 prosenttia maailman jätevesistä palaa puhdistamattomina vesistöihin.

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Vihreää siirtymää tulisi vauhdittaa.

Eriarvoisuus kasvaa tulevaisuudessa. 10 prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä aiheuttaa puolet maailman kasvihuonekaasuista ja vastaavasti maailman

26 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 10 prosenttia maailman köyhimmistä yhteensä. Vauraus keskittyy yhä pienemmälle joukolle ja tällöin korostuu vastuullisuus niin luonnon kuin ihmisoikeuksienkin puolesta.

Ihmiset, tavara, data ja raha kulkevat globalisaation myötä sujuvasti rajojen yli – pitäisikö samaa logiikkaa soveltaa myös vastuullisuuden näkökulmaan?

Maailmassa olisi jo nykyisellään osaamista ja rahaa laittaa asioita kuntoon luonnon ja ihmisoikeuksien puolesta. Ylikulutus on saatava kuriin.

Maailman väkiluku kasvaa erityisesti ei-demokraattisissa Afrikan maissa, ja vastaavasti laskee demokraattisissa länsimaissa. Jo yksistään tämä aiheuttaa sen, että demokratian puolesta tullaan tulevaisuudessa käymään kovem-

paa kamppailua. Samalla kamppaillaan digivallasta. Toivomme, että tämänkin kamppailun voittaa demokraattinen taho, jolloin muun muassa datan hyödyntämisessä huomioidaan ihmisoikeudet. Onneksi saamme elää Suomessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Puolustetaan sitä ja käytetään äänioikeuttamme huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Väestö ikääntyy ja ikärakenne muuttuu ja se jo yksistään tuo omat haasteensa hyvinvoinnin lisäämiselle tai edes ylläpitämiselle.

Yksilötasoinen kokonaisvaltaisesta omasta omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja kestävät elämäntavat korostuvat. Lisäksi on tunnistettu muutamia globaaleja näkökulmia, jotka tuovat lisää haasteita hyvinvointiin. Esimerkiksi Intiassa on alle 25-vuotiaita yhtä paljon kuin Euroopassa on asukkaita yhteensä, mikä luo haasteen löytää näille kaikille nuorille mielekästä tekemistä.

On ennustettu, että tulevaisuudessa maailmassa tulee olemaan muutama kymmenen megakokoista kaupunkia ja erityisesti köyhistä maista tulee muuttamaan valtava joukko ihmisiä näihin megakaupunkeihin. Mikäli heille ei kehitetä halpoja asumismuotoja, moninkertaistuu slummeissa asuvien määrä nykyiseen verrattuna.

Megatrendit voidaan nähdä megaongelmina tai megamahdollisuuksina. Näiden ratkaisemiseen tarvitaan paljon fiksuja ihmisiä ja osaamista. 5G, tekoäly, pilvipalvelut ja Big Data ovat jo tätä päivää. On mielenkiintoista nähdä, milloin kvanttitietokoneista puhutaan jo osana arkea. Osaaminen ratkaisee Suomen menestymisen, samoin kuin koko yhteiskunnan menestymisen.

MARI KAINIEMI HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

KIRJA-ARVOSTELU

1200 merkin juttu. Tämä on otsikkon paikka.

ILMOITUSTAULU

Lyhyesti lukuina

66 000 MW

/ 7840 kpl

VASTUULLINEN HALLITUKSEN JÄSEN

Aija Bärlund - Katri Sipilä

Vastuullisuus hallitustyön näkökulmasta

Et laborro vidustibus enda dolecerum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta volorer chitaqui saecta volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio da volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio doluptate.rum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus sectust eatectistios molentio doluptate. eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse

Vastuullnen hallituksen jäsen -kirja on kompakti tietopaketti. Kirjan vinkit auttavat hallituksen jäseniä pitämään huolen siitä, että yrityksissä toimitaan vastuullisesti nyt ja jatkossa.

Suomessa suunnittelussa olevat maa- ja merituulivoimahankkeet (11/2022).

3200 MW / 505 kpl

Suomessa parhaillaan rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet (1/2023)

23 kpl

Suomessa käynnissä tai suunnittelussa olevat vihreän vedyn tuotantoon ja jalostamiseen liittyvät hankkeet.

RUUSUJA JA RISUJA

Kirjan kirjoittajat Aija Bärlund ja Katri Sipilä kertovat, miten vastuullisuus on tänä päivänä yksi tärkeimmistä arvonluomisen tekijöistä, jotka jokaisen hallituksen jäsenen tulisi ottaa haltuun.

570 merkin juttu. Tämä on otsikon paikka.

Kirjassa kerrotaan, mitä vastuullisuus tarkoittaa hallitustyöskentelyssä ja miten vastuullinen hallituksen jäsen toimii. Kirja on selkeä ja käytännönläheinen opas hallituksen jäsenen roolista, vastuista ja velvollisuuksista sekä mahdollisuuksista vaikuttaa yrityksen uusiutumiseen, kehittymiseen ja kasvuun.

Et laborro vidustibus enda dolecerum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta voloeaquas venimus consedisi tet deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi quas venimus consedisi tet

Lähteet: Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Yle

NIIMITYS

MARKKINAT

Conlos iam. Em, quam que haciam

Iso-Britannian markkinoilla suuria mahdollisuuksia

ETUNIMI SUKUNIMI TITTELI, TOIMIALA YRITYS OY

-Etunimi Sukunimi

Kirja sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä yritysvastuun strategisesta merkityksestä, yrityksen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä yritysvastuun näkökulmasta sekä vastuullisen toiminnan ja kestävän kehityksen avaamien uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisestä.

Kirja avaa näkökulmia hallitusroolin kehittämiseen ja hallitusjäsenten potentiaalin täysipainoiseen hyödyntämiseen vastuullisessa hallitustyöskentelyssä.

Ucimusti dolorest quam in ento eruptat emporrum rehenem ut molo cusdam aut labor re ma dis quam, in comnimo luptati.

Suomen ja Ison-Britannian välinen tavaravienti ja -tuonti eivät ole palautuneet vielä Brexitiä ja pandemiaa edeltäneelle tasolle. Iso-Britannia tarjoaa kaikesta huolimatta edelleen useita liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tietoa eri maiden markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille julkaistaan kuukausittain sähköpostitse jaettavassa Uutiskirjeessä

Tilaa Uutiskirje: www.kauppakamari.fi /etusivu

AIJA BÄRLUND & KATRI SIPILÄ

LUKUSUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa

NAISJOHTAJAKATSAUS

EU-katsaus

Keskuskauppakamarin puolivuosittain julkaistavassa EU-katsauksessa keskitytään ajankohtaisiin EU-aiheisiin. Uusimmassa katsauksessa käsitellään Suomen ja suomalaisten yritysten näkökulmasta merkittävien asioiden etenemistä Ruotsin uudella EU-puheenjohtajuuskaudella. Ruotsilta odotetaan aktiivista kauppapolitiikkaa ja maa korostaa kaudellaan myös eurooppalaisten yritysten kykyä luoda kasvua edistämällä vihreää siirtymää.

Lenita Toivakka, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja

Ratkaisuja Suomelle

Keskuskauppakamari on koostanut ratkaisuja Suomen uudistamiseksi kilpailukykyiseksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi. Edessämme on nyt valinta: uudistu tai näivety. Nykytila johtaa hitaaseen näivettymiseen. Suomen on valittava rohkean uudistumisen tie.

Tulevaisuuden ratkaisut

Kauppakamarien eduskuntavaaliteesit 2023. Velkaantuva, ikääntyvä ja byrokraattinen maa tarvitsee suunnanmuutoksen. Tavoitteena tulee olla kestävä talous ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään sekä yksittäisiä ihmisiä yrittämään, innovoimaan ja tekemään töitä.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna ennätyksellisellä tasolla. Naisten osuus on noussut 28 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiöissä kivuttiin ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttiin. Toimitusjohtajina ja pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa naisia on kuitenkin edelleen vähän. Naisten etenemistä toimitusjohtajaksi hankaloittaa se, että toimitusjohtajaksi edetään yleensä liiketoimintojen johdosta. Tukitoimintojen johdosta toimitusjohtajaksi edetään lähinnä talousjohtajan tehtävästä.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

ILMOITUSKANAVA

1.1.2023 voimaan tullut ilmoittajien suojelua koskeva sääntely velvoittaa yritykset ja julkisyhteisöt, joilla on vähintään 50 työntekijää, perustamaan työntekijöilleen sisäisen ilmoituskanavan epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten vastaanottoon. Alle 250 työntekijän yrityksille siirtymäaikaa sisäisen ilmoituskanavan käyttöönottoon on 17.12.2023 asti ja tätä suuremmille yrityksille kolme kuukautta lain voimaantulosta eli 31.3.2023 asti.

Stina Vikberg, johtaja, Keskuskauppakamari

Kehittämisavustuksella uutta suuntaa ja kasvua

Tarvitseeko yritys nostetta liiketoiminnan uudistumiseen tai kansainvälistymiseen?

Elyn kehittämisavustuksen avulla tuetaan yrityksen kokonaisvaltaista kehittymistä sekä luodaan parempia edellytyksiä liiketoiminnallesi.

Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen tai pyrkii kasvamaan.

Yrityksen kehittämisavustusta myönnetään ensisijaisesti pk-yritykselle, joka on alle 250 henkilöä työllistävä ja liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase on enintään 43 milj. euroa, eikä yritystä omista yli 25 % suureksi yritykseksi luokiteltava yritys.

Ota ennen hakemista ensin yhteys ELY-keskuksen asiantuntijaan, joka auttaa täsmentämään hankettasi ja kertoo sen soveltuvuudesta voimassa oleviin rahoituslinjauksiin.

Pk-yrityksen rahoitus - kysy asiantuntijalta: pkrahoitusneuvonta@ ely-keskus.fi tai 0295 024 800

Uusia rahoitushakuja avautuu yrityksille keväällä. Hankeideat kehitteille pikaisesti.

JTF:N ELI OIKEUDENMUKAISEN SIIRTYMÄN RAHASTON TUKIEN HAKU ALKAA KEVÄÄN AIKANA. RAHOITUSTA ON MYÖNNETTÄVISSÄ KULUVALLA EU:N

OHJELMAKAUDELLA MERKITTÄVÄ MÄÄRÄ, KYMENLAAKSOSSA YHTEENSÄ NOIN 32 M€.

JTF tiivistettynä:

• Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti uusien työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen menetettyjen tilalle elinkeinoelämälähtöisen

TKI:n tukemiseen älykkään erikoistumisen kärkialoilla (bio- ja kiertotalous, logistiikka ja datatalous).

• Rahoitus kohdistuu vihreää siirtymää tukeville hankkeille, tuotekehittelyyn, työllistymiseen, muutos- ja täydennyskoulutukseen sekä pk-yritysten kasvuun, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen.

Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta. Sitä voivat hakea yritykset, kunnat, järjestöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja muut voittoa tavoittelemattomat oikeuskelpoiset yhteisöt.

Tukitaso maakuntaliiton kautta rahoitettavilla kehittämishankkeilla on pääsääntöisesti 75-80%.

Keskiössä on Pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä toimintaa uudistavat ja tuottavuutta lisäävät investoinnit.

• Rahoitushaut toteutetaan näillä näkymin ns. jatkuvana hakuna.

Yritystukien haku alkaa tämän hetkisen tavoitteen mukaan keväällä ja ESR-tyyppisten hankkeiden haku kesään 2023 mennessä.

Yritysten kannattaa välittömästi lähteä etsimään yhteistyökumppaneita laajojen hankekokonaisuuksien tekemiseksi.

JTF rahoitus kattaa Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa sekä Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat.

Yrityksille järjestetään kevään aikana hakuinfoja.

Tiedot päivittyvät: https://www.kymenlaakso.fi/maakunnan-kehittaminen/hiilineutraali-kymenlaakso-2040/oikeudenmukaisen-siirtymaen-rahasto Kaikista hauista tiedotetaan rakennerahastot.fi-sivustolla: https://rakennerahastot.fi/oikeudenmukaisen-siirtyman-rahasto-jtf

Yritysten yhteyshenkilö JTF-asioissa on antti.hieta@ely-keskus.fi

HARRI HAGMAN

Vt. hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue

KOULUTUS

LUT-yliopisto, tuotantotalouden diplomi-insinööri, sosiaali- ja terveysjohtamisen EMBA

MOTTO

Tehdään töitä enemmän yhdessä.

URATARINA

Missiona hyvinvointialueen kehittäminen

UUDEN KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEEN

RUORIIN ASTUI VUODEN ALUSSA DI, EMBA

HARRI HAGMAN. MERKITTÄVIN ASKEL HÄNEN

TYÖURALLAAN ON OLLUT SIIRTYMINEN YRITYSELÄMÄSTÄ JULKISELLE SEKTORILLE.

Olen kotoisin Helsingistä, jossa vietin elämäni ensimmäiset vuosikymmenet. Sukujuureni ovat isäni puolelta Kymenlaaksosta ja Viipurista. Työviikot asun Kotkassa, Viikonloput vietän joko kotitilalla Eurajoella tai Kotkassa, kun puolisoni tulee tänne. Kesät vietämme perheinemme mökillä Uudellamaalla.

Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Orion-yhtymässä lääketeollisuuden puolella. Pääsin kesäteekkarina testaamaan uutta tuotannonohjausjärjestelmää ja valmistin tuossa testiympäristössä suuret määrät muun muassa Bacimycin-voiteita ja Retafer-tabletteja. Tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti venyi, tosin minusta riippumattomista syistä, ja sain jatkaa töitä viikonloppuisin opiskeluiden ohella aina projektin loppuun asti. Projekti päättyi, mutta uusia tehtäviä löytyikin sitten 13 vuoden ajan. Orion oli erinomainen työnantaja aivan kaikilla kriteereillä arvioituna.

Ennen nykyistä työtäni olen työskennellyt pitkään muun muassa Elisassa, jonne siirryinkin suoraan Orionilta. Tietoliikennealan johtamistehtävät kahdeksan vuoden ajan olivat monipuolisia ostettujen yritysten fuusioista aina rankkoihin toiminnan ulkoistuksiin ja saneeraustehtäviin.

Merkittävin askel työurallani oli vaihtaminen yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle, jossa työskentelin Satakunnan sairaanhoitopiirin Satadiag-liikelaitoksen johtajana aina tänne Kymenlaaksoon siirtymiseen saakka.

Töiden ohella elämääni kuuluvat jo aikuiset lapset ja puoliso. Judo on ollut osa elämääni jo kymmeniä vuosia. Tatamille palaan heti, kun töiltäni pääsen ns. normaaliin elämänrytmiin.

Tällä hetkellä työaika kuluu hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseen, jossa keskiössä on muun muassa talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden kasvattamisen suunnitelmien laadinta yhdessä johtoryhmäni kanssa.

Kuva: Johanna Sjövall

Kuuden suurimman mittelö

SUOMEN TULEVAISUUS VAATII RATKAISUJA. VELKAANTUVA, IKÄÄNTYVÄ JA BYROKRAATTINEN MAA TARVITSEE SUUNNANMUUTOKSEN. TAVOITTEENA TULEE OLLA

KESTÄVÄ TALOUS JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, JOKA HOUKUTTELEE YRITYKSIÄ INVESTOIMAAN, KASVAMAAN JA TYÖLLISTÄMÄÄN SEKÄ YKSITTÄISIÄ

IHMISIÄ YRITTÄMÄÄN, INNOVOIMAAN JA TEKEMÄÄN TÖITÄ. HAASTATTELIMME KUUDEN SUURIMMAN PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAT JA SELVITIMME, MIKÄ ON HEIDÄN PUOLUEENSA KESKEINEN VIESTI YRITYKSILLE JA MITÄ HE TEKISIVÄT SUOMEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEKSI.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Seuraavalla kaudella on huolehdittava talouskasvusta ja julkistaloudesta. Keinoja on lukuisia, mutta työlistalla on ainakin ansiotuloverotuksen keventäminen, yrittäjyyteen ja omistajuuteen kannustaminen, lupaprosessien virtaviivaistaminen, julkisten hankintojen kehittäminen, paikallisen sopimisen edistäminen sekä palvelualojen vapauttamisen jatkaminen. Menopuolella tärkeitä ovat investoinnit puhtaan ja edullisen sähkön tuotantoon, vetytalouteen, koulutukseen, TKI-menoihin ja turvallisuuteen.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Meidän viestimme on se, että Suomen pitää jatkossakin olla paras paikka yrittää ja menestyä. Täällä saa tehdä, myös epäonnistuakin. Me haluamme luottaa suomalaiseen. Lisäämällä työn houkuttavuutta, paikallista sopimista, poistamalla kansainvälisen rekrytoinnin tarveharkinnan sekä vapauttamalla palvelualojen

sääntelyä esimerkiksi alkoholin ulosmyynnin osalta, haluamme luoda tilaa suomalaisten uusille keksinnöille, yrityksille ja konsepteille.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Listalla on paljon hyviä tavoitteita esim. työnteon kannustimiin, työelämään ja lupaprosesseihin liittyen. Nostan tässä kuitenkin yhteisen tavoitteemme kaksivuotisesta esiopetuksesta sekä maksuttomaan varhaiskasvatukseen pyrkimisestä.

Petteri Orpo

Kokoomuksen puheenjohtaja

SDP:n varapuheenjohtaja

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Suomen kilpailukyky perustuu ennen kaikkea osaamiseen ja vihreään siirtymään. Osaavat, hyvinvoivat työntekijät, luotettavat ja ennakoitavat toimintaympäristöt ja elinvoimainen elinkeinoelämä ovat kilpailukyvyn kulmakiviä. Panostukset koulutukseen, korkeakoulutettujen osuuden nostaminen sekä sitoutuminen neljän prosentin TKI-tavoitteeseen ja 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Panostamalla osaamiseen, innovaatioihin ja vihreän siirtymän johtajuuteen Suomi voi rakentaa kestävän kasvun polkua. Yrityksillä ja

elinkeinoelämällä on tässä kasvun luonnissa keskeinen rooli. Paluu leikkauspolitiikkaan sen sijaan johtaisi talouden näivettymiseen ja osaamisen rapautumiseen. Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaiset panostukset koulutukseen, innovaatiopolitiikkaan, fossiilittomaan energian ratkaisuihin ja infraan edellyttävät julkista taloutta vahvistavaa politiikkaa.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Osaaminen ratkaisee Suomen menestyksen. Osaavan työvoiman saatavuus on kestävän kasvun edellytys. SDP:n tavoitteena on sekä koulutusasteen nostaminen että peruskoulun ja toiseen asteen koulutuksen resurssien turvaaminen.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Yritysten energia- ja polttoainelaskut ovat nousseet jyrkästi osin maailman tapahtumien ja osin väistyvän hallituksen omilla toimilla. Yritysten kilpailukyky paranee leikkaamalla näitä kustannuksia nostavia toimia.

Suomen sijainnista johtuen kuljetusalan kilpailukyky on yksi suurimmista huolenaiheista. On hyvin tärkeää, että kuljetusala on suurilta osin kotimaista kiristyneen maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Haluamme keskittyä tasavertaisiin kilpailuolosuhteisiin.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Perussuomalaisille kotimaisuus on tärkeää. Katsomme, että julkisen sektorin valtava paisutus on johtanut kireisiin veroihin ja kasvavaan velkavuoreen. Tämä kehitys on käännettävä.

Työnteon tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Tähän puututaan verotusta keventämällä, kunhan julkisia menoja on karsittu priorisoimalla niitä. Ilman kotimaista ostovoimaa ei ole kysyntää, mikä on tärkeää kotimaisille yrityksille. Haluamme painottaa lainsäädännön ennustettavuuden merkitystä.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Osaamisen lisääminen on ehdoton edellytys talouden kasvulle. Peruskoulussa on ongelmia, ja ne leviävät muualle. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan korjaamista. Nuoria pitää valmistua oikeille aloille ja oikeilla alueilla.

Matias Mäkynen

Riikka Purra

Perussuomalaisten puheenjohtaja

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Suomi on menestynyt koulutuksen ja osaamisen ansiosta. Nyt oppimistulokset ovat kuitenkin laskeneet pidemmän aikaa, koulutustaso polkee paikallaan ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Koulutuspanostuksia on kasvatettava myös ensi vaalikaudella. Emme pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa, ja ulkomaisia osaajia tuleekin houkutella Suomeen monin keinoin. Lisäksi on siirrettävä yritys- ja verotukia säilyttävistä ja tehottomista taloutta uudistaviin tukiin, tutkimukseen ja kehitykseen ja vihreisiin investointeihin.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Vihreät tekee politiikkaa, joka edistää uusia investointeja, yritystoimintaa ja työllisyyden kasvua ympäristön kantokyky huomioiden. Panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä vihreisiin investointeihin maksavat

itsensä takaisin ja luovat pohjan tulevaisuuden menestykselle. Vihreät edistää toimivia markkinoita ja yrittäjämyönteistä yhteiskuntaa, joka minimoi yrittäjyyden esteitä ja varmistaa reilun kilpailun yritysten välillä.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Tärkein tavoite on heti ensimmäinen: osaaminen ratkaisee Suomen menestyksen. Emme pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa ilman laadukasta koulutusta ja korkeaa osaamista. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ja tarvitsee riittävät perustaidot hyvään elämään.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Suomen on siirryttävä vähähiiliseen talouteen, mutta tehtävä se tavalla, joka luo hyvinvointia, työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Tervehdytämme julkisen talouden kahdessa vaalikaudessa.

Turhan sääntelyn purkamista ja hallinnon pullonkaulojen poistamista on jatkettava. Opiskelupaikkoja on lisättävä eri puolilla maata erityisesti niillä aloilla, joilla on pulaa työvoimasta. Esitämme työuran pidentämisen verokannustinta. Ammattiliikenteeseen on otettava käyttöön kevyemmin verotettu ammattidiesel.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Keskusta pitää yritysten puolta. Verotuksen, lainsäädännön ja muun toimintaympäristön

on oltava ennustettavaa. Varmistamme, ettei yrittäjien ja yritysten kokonaisverotus edelleenkään kiristy. Näin olemme tehneet kahdella edelliselläkin vaalikaudella.

Keskusta on valmis panostamaan työelämälähtöiseen koulutukseen, uudistamaan työttömyysturvaa, vahvistamaan paikallista sopimista ja lisäämään työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Yrittäjyyden kynnyksen alentamiseksi esitämme kaikille y-tunnusta.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Osaaminen. Sen vahvistaminen on keskeistä, jotta Suomi pysyy kestävän kasvun tiellä. On kiinnitettävä huomiota huippuosaajien ja nuorten lisäksi myös työikäisten osaamisen päivittämiseen mm. lyhempiin ja kohdennettuihin koulutuskokonaisuuksiin.

Annika Saarikko

Keskustan puheenjohtaja

Maria Ohisalo

Vihreiden puheenjohtaja

Li Andersson

Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Meillä on paljon voitettavaa kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa. Selkeät tavoitteet ja toimet päästöjen vähentämiseksi ovat keino luoda tulevaisuuden työpaikkoja sekä turvata teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Koulutustason nostamiseksi on jatkettava investointeja koulutuksen kaikille asteille. Niin varhaiskasvatusta kuin perusopetusta pitää vahvistaa ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätä. Lisäksi TKI-rahoitusta on nostettava pysyvästi, ja painotettava erityisesti tutkimuksen roolia.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Suomessa ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskuntaan. Tämä on turvallinen ja vakaa maa in-

vestoida, yrittää ja vaurastua. Jotta Suomi on reilu kaikille, pitää myös yritysten kantaa vastuuta. Tämä tarkoittaa osallistumista riittävän veropohjan ylläpitämiseen, oikeudenmukaista tulonjakoa sekä epäterveeseen kilpailuun ja työvoimaa hyväksi käyttävien yritysten toimintaan puuttumista. Näillä eväillä suomalaiset luottavat jatkossakin toisiinsa ja uskaltavat panostaa reilumpaa tulevaisuuteen kaikille.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Olemme todella samaa mieltä siitä, että osaaminen ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Samalla on selvää, että kaikki politiikan osa-alueet ovat tärkeitä reilun yhteiskunnan rakentamisessa.

KAUPPAKAMARIEN EDUSKUNTAVAALITEESIT

PÄHKINÄNKUORESSA

OSAAMINEN: Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Väestön ikääntymisestä johtuen ongelma ei ole ohimenevä. Ongelmaan on vastattava lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa, edistämällä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja varmistamalla kaikille nuorille hyvät perustaidot.

JULKINEN TALOUS, TYÖLLISYYS JA

VEROTUS: Julkinen talous on käännettävä vahvistuvalle uralle ja kestävyysvajetta on kurottava kiinni. Työllisyysastetta on edelleen nostettava yksityisen sektorin työpaikkojen määrää kasvattamalla.

SUJUVAT KAAVOITUS- JA LUVITUS-

PROSESSIT: Talouden kasvu ja uudistuminen vaativat, että kaavoitusta ja investointien luvitusta sujuvoitetaan ja lupakäsittelyitä nopeutetaan.

SAAVUTETTAVUUS JA LOGISTINEN

KILPAILUKYKY: Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva liikenne ovat Suomen kilpailukyvyn edellytys. Supistetaan liikenneinfran korjausvelkaa, vähennetään liikenteen päästöjä linjassa muiden EU-maiden kanssa ja varmistetaan suomalaisen logistiikan kustannuskilpailukyky.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Teollisuuspolitiikan uusi aikakausi

NATO-RATKAISUN NOPEA SINETÖINTI, TEOLLISUUDEN OSUUS BKT:STÄ UUTEEN NOUSUUN, LISÄPANOKSIA T&K-INVESTOINTEIHIN SEKÄ VIHREÄN ENERGIAN VARAAN RAKENTUVA TEOLLISTAMISOHJELMA. SIINÄ NORDIC WEST OFFICEN TOIMITUSJOHTAJA RISTO E.J. PENTTILÄN TYÖLISTAA SEURAAVALLE HALLITUKSELLE, JONKA OLISI JATKETTAVA MYÖS TYÖURIA, KEVENNETTÄVÄ VEROTUSTA JA HOIDETTAVA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUSVELKA.

Konsulttitoimisto ja ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ennusti taannoin hämmästyttävän tarkasti etukäteen Suomen Nato-jäsenyysprosessin alkutahdit. Likipitäen yhtä napakasti irtoavat myös arviot tulevan hallituskauden keskeisistä haasteista.

”Nato-prosessi on vietävä nopsaan maaliin ja velaksi elämisen on yksinkertaisesti loputtava. Samalla on palattava takaisin määrätietoiseen teollistamispolitiikkaan, jota esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Saksa ja Britannia ovat harjoittaneet viime aikoina täysin häpeilemättä”, Penttilä paukauttaa.

Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi panostusta etenkin halvan vihreän sähkön eli mm. tuuli- ja ydinvoiman yrityksille tarjoamiin investointimahdollisuuksiin. Ensimmäisiä merkkejä tästä on jo saatu, mutta tulevina vuosina investointeja pitäisi metsästää Pohjolan perukoille entistä määrätietoisemmin.

”Tätä varten tarvitaan eräänlainen pelikirja, jonka tavoitteet kaikki puolueet ja myös ay-liike voisivat yhteisesti hyväksyä. Pelistrategiassa ja painotuksissa olisi sitten hieman variaatioita riippuen kulloisestakin hallituskoalitiosta. Sen myötä päästäisiin irti elinkeinopolitiikan pahimmasta tempoilusta eri hallituskausien välillä, vaikka se onkin osa demokratiaa”, Penttilä toteaa.

Suomi tarvitsee uuden tarinan

Onnistuessaan tämä ”uuden teollistamisen politiikka” sataisi mannaa koko Suomelle.

Riskejäkin toki on, Penttilä muistuttaa. Pahimmillaan käsiin voi jäädä epäonnistuneita ja kalliita julkisia hankkeita, jotka syventävät Suomen talousahdinkoa entisestään.

”Tämä on päättäjille kieltämättä tarkan pelin paikka.”

Jotain on Evan ja Keskuskauppakamarin ex-johtajan mukaan kuitenkin pakko tehdä, jotta Suomen bruttokansantuote saataisiin kestävämmälle pohjalle. Teollisuuden osuus Suomen bkt:sta oli vuonna 2020 enää 20 prosenttia. Vuonna 2010 oltiin vielä turvallisissa 30 prosentin lukemissa.

Penttilä korostaa korjausliikettä, sillä nykymenolla edessä on asteittainen näivettyminen.

”Suomi tarvitsee uuden kasvutarinan sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ja Nokia-saagan jatkoksi. Se voisi

hyvinkin löytyä vihreään siirtymään liittyvästä teknologisesta osaamisesta ja sen myötä korkeamman lisäarvon tuotteista”, Penttilä toteaa.

Lumiauran avulla kasvuväylälle

Tulevalla hallituksella riittääkin töitä, mikäli se haluaa saada kotimaiseen yrityskenttään, yrittäjyyteen ja työllistymiseen uutta eloa. Myös kestävyysvajeen oikaisuun ja julkisen talouden tasapainotukseen tarvitaan Penttilän mielestä aivan uudenlaista otetta.

”Kauppakamarin jo vuosikymmenien ajan rummuttamat teesit byrokratian purkamisesta, kevyemmästä verotuksesta, toimivammista työmarkkinoista ja vetävimmistä liikenneväylistä ovat edelleen toimivia talousrohtoja.”

Vertauskuvana Penttilä käyttää lumiauraa, joka avaa Suomelle uutta kasvuväylää. Sen terävimmässä kärjessä ovat kasvavat tuotekehitysinvestoinnit, auran siipiosassa on puolestaan uusi teollisuuspolitiikka ja vihreä energia.

Auran kiinnityksenä ja kantavana rakenteena ovat jo aiemmin listatut elinkeinoelämän ja yritysten paremmat toimintaedellytykset.

”Seuraavan hallituksen on myös avattava yrityksille ovi soteen. Mallia voisi ottaa Sveitsistä, joka tarjoaa hyvät julkiset palvelut kohtuullisella verotaakalla. Meillä asia on aivan päinvastoin eli verotus on kovaa, mutta palvelut korkeintaan kohtuullista tasoa”, Penttilä huomauttaa.

”Julkisen sektorin isommissa rakenneuudistuksissa vetäisin sen sijaan jo hetken henkeä. Nykyisissä on jo ihan riittävästi sulateltavaa”, hän lisää.

Maahanmuutto ei yksin riitä

Yhtenä Suomen avainhaasteena on myös väestön ikääntyminen ja osaajapula, josta on jo tullut monelle yritykselle keskeinen kasvun jarru.

Lääkkeeksi on tarjottu selvästi nykyistä suurempaa työperäistä maahanmuuttoa sekä ulkomaisten opiskelijoiden määrätietoista houkuttelua Suomeen. Molemmat ovat Penttilän mukaan tarpeen, mutta eivät suinkaan ratkaise koko ongelmaa.

”OPISKELIJAT ON SAATAVA ENTISTÄ NOPEAMMIN JA SUJUVAMMIN TYÖELÄMÄÄN, MIELELLÄÄN JO LOPPUTYÖVAIHEESSA”

”Maahanmuuttoon ja Suomen vetovoimaan ei kannattaisi liiaksi luottaa. Helpompi ja varmempi keino on jatkaa työuria molemmista päistä. Joe Biden mielii Yhdysvalloissa vielä 82-vuotiaana jatkokaudelle. Meillä Suomessa moni haluaa eläkkeelle jo kuusikymppisenä.”

Penttilän mielestä alin eläkeraja tulisi nostaa 65 vuoteen ja valtaosin eläkkeelle pitäisi siirtyä vasta 70-vuotiaana –vaikkapa osa-aikatyön kautta. Apuna voisi olla myös veroporkkanoita.

”Lisäksi opiskelijat on saatava entistä nopeammin ja sujuvammin työelämään, mielellään jo lopputyövaiheessa”, hän listaa.

Tulevaisuus on yritysten rakentama

Suomen tulevaisuutta on viime kuukausina visioitu paitsi puoluetoimistoissa myös Penttilän luotsaamassa Nordic West Officessa.

Tuoreimman skenaariopäivityksen tuloksia on luvassa keväällä ja keskeiset kasvupolut liittyvät jo aiemmin mainittuihin uusiin puhtaisiin ja energiatehokkaisiin teknologioihin, vihreään siirtymään ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

”Yksityinen sektori tulee olemaan kasvun dynamo ja poliitikkojen keskeinen tehtävä on huolehtia yrityksille suotuisasta toimintaympäristöstä. Yksi tällainen edistysaskel olisi voitto EU:sta metsien kestävään käyttöön liittyvissä linjauksissa.”

Vaikka tavoitteet ovat korkealla, pitää Penttilän mukaan välillä muistaa myös Suomen todellinen koko maailmantaloudessa: 0,3 prosentin bkt-osuudella ja 0,07 prosentin pinta-alalla ei välttämättä ratkota kaikkia maapallon ongelmia.

”Voimme kuitenkin kehittää teknologiaa ja osaamista, jota käytetään ympäri maailmaa.”

Risto E.J. Penttilä

KUKA: Risto E.J. Penttilä

URA: Konsulttitoimisto-ajatuspaja Nordic West Officen perustaja ja toimitusjohtaja. Ollut johtajana

EVA:ssa ja Keskuskauppakamarissa sekä puheenjohtajana Suomi-Atlantti -seurassa. Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1995–1999. Kokoomuksen eurovaaliehdokkaana 2009 ja eduskuntavaaliehdokkaana 2019

KOTIPAIKKA: Helsinki

KOULUTUS: Filosofian tohtori

HARRASTUKSET: Liikunta, turvallisuuspolitiikka, squash ja metsästys

OSAAMINEN

Osaajien maahanmuuton vauhdittaminen seuraavan hallitusohjelman ytimeen

Keskuskauppakamari esittää osaajien maahanmuuton vauhdittamista yhdeksi seuraavan hallitusohjelma kärkitavoitteista. Tavoitteen saavuttaminen pitää varmistaa TalentBoost 2.0 -ohjelmalla, jossa konkretisoidaan riittävät keinot.

Kuluvalla hallituskaudella aloitetulle hyvälle kehityssuunnalle pitää saada jatkoa vielä entistä kunnianhimoisemmalla tasolla.

Keskuskauppakamari muistuttaa, että kysymys on lopulta hyvinvointiyhteiskunnan perustusten lujittamisesta. Ilman osaavaa työvoimaa ei yrityksillä ole mahdollisuuksia menestyä ja työllistää.

vaikutus on kasvanut, koska työperäisen maahanmuuton kasvusta iso osa tulee nimenomaan työntekijöiden maahanmuutosta. Vuonna 2021 osaratkaisua edellyttävien oleskelulupahakemusten osuus kaikista työn perusteella myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista oli noin 50 prosenttia, kun vuonna 2022 se oli jo noin 60 prosenttia.

MIKKO VALTONEN

JOHTAVA ASIANTUNTIJA; OSAAMINEN, TYÖELÄMÄ JA

MAAHANMUUTTO KESKUSKAUPPAKAMARI

Suomi myös ikääntyy ja tarvitsemme lisää veronmaksajia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa voidaan vahvistaa.

Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä sitä, että myönnettyjen ensimmäisten työperäisten oleskelulupien määrä kasvoi 2022 noin 40 prosenttia. Samalla pitää huomata, että EU-kansalaisten maahanmuutto työn perusteella laski 20 prosenttia. Vuosi 2022 oli myös Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden osalta heikoin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien.

Suomessa on asetettu kansallinen tavoite kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä.

Keskuskauppakamari pitää tavoitetta hyvänä ja vaatii myös seuraavaa hallitusta sitoutumaan siihen.

Saatavuusharkinta on merkittävä työntekijöiden maahanmuuttoa hidastava tai jopa estävä tekijä. Saatavuusharkinnan

Keskuskauppakamari muistuttaa, että yritykset itse tietävät parhaiten osaaja- ja osaamistarpeensa, ei viranomaiset. Nykyinen saatavuusharkintajärjestelmä vain pahentaa osaajapulaa. Etukäteen tehtävän tiukan valvonnan sijaan pitäisi siirtyä jälkikäteen tehtävään valvontaan. Jälkivalvonnan resursseja pitää lisätä samalla ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön sanktioita on myös mahdollista kiristää.

Oleskelulupien käsittelyn yksi suurimmista pullonkauloista on luvan saaminen vireille. Keskuskauppakamari esittää sähköisen tunnistautumisen mahdollistamista, jolloin hakija voisi tehdä alkuvaiheen tunnistautumisen sähköisesti ja käynnistää siten nopeammin oleskelulupaprosessinsa.

”Yritysten näkökulmasta olennaista on se, kuinka pitkä aika rekrytointipäätöksestä kestää siihen, että uusi työntekijä pääsee aloittamaan työnsä. Voisi ajatella, että 2020-luvun Suomessa olisi mahdollista hyödyntää digitalisaatiota ja viedä alkuvaiheen tunnistautumisen verkkoon. Tämä nopeuttaisi maahantuloon kuluvaa kokonaisaikaa ja helpottaisi hakijoita, mutta myös viranomaisia”,

MARIKA KIRJAVAINEN

TOIMITUSJOHTAJA

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Pohdintaa vaalien alla

Vaalivankkurit ovat kuopaisseet liikkeelle ja pyrkijöitä päättäjiksi riittää. Toivottavasti maaliin pääsevät ne, joilla on aidosti rahkeita johtaa tätä maata ja päättää asioistamme. Kansanedustuslaitoksemme on kansamme näköinen – pitääkö olla huolissaan?

Ainakin IMF on huolissaan ja kehotti Suomea kääntämään kasvavan velkasuhteen supistuvalle uralle. IMF:n raportissa oli mm. mielenkiintoinen kuvaaja siitä, miten tehdyt työtunnit eivät ole kehittyneet samassa tahdissa nimellisen työllisyyden kasvun kanssa. Viime vuoden puolessa välissä tehdyt työtunnit olivat kolmen vuoden takaisella tasolla, vaikka työllisyysaste oli noussut noin kolme prosenttiyksikköä. Kehitys on huolestuttava, koska vain tehdyt työtunnit ja tuottavuuden kasvu johtavat talouskasvuun ja sitä kautta julkisen talouden vahvistumiseen.

kuin ne tällä hetkellä ovat. Verotuksen progressiota täytyy keventää ja ylisuurten tulonsiirtojen aiheuttamia tuloloukkuja purkaa.

Investointimäärärahat liikenneinfraan ovat edelleen kiven alla. Jos asiaa tarkastellaan kansainvälisen kilpailukykyisen ja toimivan logistiikan näkökulmasta, tullaan tilanteeseen, jossa joudutaan pohtimaan investointien alueellista tarkoituksenmukaisuutta.

VT 15RAHOITUS ON SAATAVA TULEVAAN

HALLITUSOHJELMAAN

Työllisyyden ja osaamisen vahvistaminen nähdään erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta tulevaisuutemme elinehdoksi. Keinoista on kiistelty vuosia, eikä faktoja ole haluttu ottaa vakavasti. Työnteon pitää olla kannattavaa ja arvostettua. Tätä ajatusta ei tue se, että selvityksen mukaan Suomi tasaa tuloja progressiivisen verotuksen ja tulonsiirtojen avulla eniten maailmassa.

Työn verotuksen progressio on Suomessa maailman korkeimpia. Vertaamme toimintamallejamme usein Ruotsiin, joten tehdään niin nytkin. Tilasto kertoo, että 47 000 euron vuosipalkalla veroprosentti Suomessa on 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsissa. Olennaista olisi löytää hyvä tasapaino kannustimien sekä tulonjaon ja palveluiden välillä. Kysymysten julkisessa keskustelussa pitäisi olla päinvastaisia

VT15 on edelleen Kymenlaakson tieliikenteen ykköshanke. Pelkkä kirjaus investointilistaukseen ei riitä, vaan valtatie 15:n rahoitus on saatava tulevaan hallitusohjelmaan ja hallituksen ja kansanedustajien on otettava hankkeen toteuttaminen kirkkaaksi tavoitteeksi ja sitouduttava siihen. Kaakkois-Suomen liikennestrategia on parhaillaan päivitettävänä ja käsitykseni on, että VT15 säilyy edelleen kärkipaikalla tiehankelistauksissa.

Eikös tämä yhteisesti hyväksyttävä strategialinjaus velvoita Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajia tekemään töitä investoinnin toteutumiseksi?

Priorisointi on siis jo tehty maakuntien toimesta, joten päämäärä on selvä. En osaa sanoa millä hallituskoalitiolla VT15 etenee, mutta totean vain, että kuluvalla hallituskaudella näin ei valitettavasti käynyt.

Kevättä ja valoa kohti, muistetaan äänestää!

TULEVAISUUDEN RATKAISUT

Kauppakamarien eduskuntavaaliteesit 2023

Osaaminen ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Väestön ikääntymisestä johtuen ongelma ei ole ohimenevä. Ongelmaan on vastattava lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa, edistämällä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja varmistamalla kaikille nuorille hyvät perustaidot.

Lisätään osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä. Parannetaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Varmistetaan riittävät perustaidot jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Julkinen talous, työllisyys ja verotus

Julkinen talous on käännettävä vahvistuvalle uralle ja kestävyysvajetta on kurottava kiinni. Työllisyysastetta on edelleen nostettava yksityisen sektorin työpaikkojen määrää kasvattamalla.

• Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa - porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmä.

• Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä.

• Varmistetaan kilpailukykyinen verotus ja kevennetään ansiotuloverotusta läpi tuloluokkien.

Vauhditetaan investointeja ja vihreää siirtymää sujuvilla kaavoitus- ja luvitusprosesseilla

Suomi kilpailee investoinneista kansainvälisesti. Sujuva luvitus ja nopeat kaavoitusprosessit edistäisivät vihreää siirtymää, parantaisivat kilpailukykyä sekä lisäisivät Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena.

Nykyisellään merkittävät investoinnit viivästyvät ja peruuntuvat, kun kaavoitus- ja lupaprosessit sakkaavat ja valitusprosessit ovat raskaita ja ennakoimattomia.

Luvat yhdeltä luukulta ja kaavojen ja lupien käsittelylle palvelulupaus. Lisätään valitusprosessien ennakoitavuutta.

Varmistetaan koko Suomen

saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva liikenne ovat Suomen kilpailukyvyn edellytys.

Supistetaan liikenneinfran korjausvelkaa, vähennetään liikenteen päästöjä linjassa muiden EU-maiden kanssa ja varmistetaan suomalaisen logistiikan kustannuskilpailukyky.

Nostetaan liikenneinfran rahoituksen tasoa.

• Vähennetään liikenteen päästöjä kilpailukykyisesti.

VILLE KAUNISTO

ville.kaunisto@eduskunta.fi | www.villekaunisto.fi

TALOUS- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN

KESKUSTELUTAPAHTUMA

8.3. KLO 12-16

STRIIMINÄ KAUPPAKESKUS ZSARISTA

8.3. KLO 12:00 - 16:00 STRIIMI

LYHYESTI

Talous- ja turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus itärajan kuntien uudesta tilanteesta. Toimittaja, kirjailija Jari Korkki vetää kolme 45 minuutin paneelikeskustelua ja yleisökeskustelun ajankohtaisista mielenkiintoisista teemoista.

LISÄTIEDOT

https://www.virolahti.fi/vaalimaa23/

ILMOITTAUTUMINEN

Striimilinkin saamiseksi ilmoittautuminen nettisivuilla.

Arjen pienistä teoista on kasvanut laaja viuhka

KYMENLAAKSON OSUUSPANKIN VASTUULLISUUSTYÖTÄ JOHTAA AJATUS ”PIENIÄ TEKOJA ARJESSA”.

PIKKUHILJAA NÄISTÄ ARJEN TEOISTA ON KASVANUT LAAJA VASTUULLISUUSOHJELMA, JOKA HUOMIOI NIIN ILMASTON JA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI TEHTÄVIÄ TEKOJA KUIN YHTEISKUNNALLISESTI VAIKUTTAVIA VASTUULLISUUSTEKOJA.

Kouvolan Sanomien etusivu perjantaina 27.1.: Pieni poika seisoo pelastusliivit yllään laiturilla ja tähyää merelle. Kuvan alla on otsikko ”Unelma näkyvissä”. Tekstistä selviää, että kyse on yhdestä Osuuspankin tämän vuoden vastuullisuusteoista, jossa pankki tekee yhden kymenlaaksolaisen lapsen tai nuoren pienestä haaveesta totta.

Tämä on vain yksi Kymenlaakson Osuuspankin vastuullisuusteoista. Muita ovat esimerkiksi samassa mainoksessa ollut ”Kesäduuni OP Kymenlaakson piikkiin”, jonka mukaisesti Osuuspankki lahjoittaa 60 kesätyöpaikkaa alueen 15-17 -vuotiaille nuorille paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kautta.

Rakennetaan yhdessä kestävää huomista

Itse asiassa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Susanne Vesalan vastuullistekojen luettelo on hengästyttävän pitkä ja ennen kaikkea vaikuttava. Vastuullisuus on tiivis osa OP Ryhmän ja osuuspankkien liiketoimintaa ja strategiaa ja perustuu pankin perustehtävään ja arvoihin.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT OP KYMENLAAKSO

- Vastuullisuusohjelmamme rakentuu kolmen teeman ympärille: Ilmasto ja ympäristö (Environment), ihmiset ja yhteisöt (Social) sekä Hyvä hallintotapa (Governance). Näiden lisäksi olemme kysyneet Kaikkien aikojen tekoja -äänestyksessä myös omistaja-asiakkaidemme mielipidettä siitä, minkälaisia vastuullisuustekoja he kokevat tärkeiksi alueellamme ja sekin ohjaa valintojamme, Vesala kertoo.

Käytännön työtä ohjaa loppuvuodesta 2022 laadittu uusi vastuullisuusohjelma, joka on rakennettu yhdessä hallinnon edustajien, henkilöstön, johtoryhmän ja hallituksen kanssa.

- Olemme pyrkineet laatimaan vastuullisuusohjelman niin, että samalla rakennamme yhdessä kestävää huomista. Ilmaston ja ympäristön hyväksi jokainen voi tehdä pieniä tekoja arjessa niin työyhteisössä kuin kotonakin, Vesala kertoo.

Kaikki hyvä on parasta jaettuna

Osuuspankki tukee erityisen voimallisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Viime vuonna toteutetulla Reppu joka selkään -kampanjalla tuettiin vähävaraisten perheiden koululaisia lukuvuoden alkaessa ja varmistettiin, että mahdollisimman moni lapsi sai ensimmäisen koulureppunsa koulutien alkaessa. Reppujen keräys jatkuu jälleen heinäkuussa 2023.

Osuuspankin henkilöstöllä on vuosittain mahdollisuus käyttää yksi työpäivä vuodessa vapaaehtoistyöhön Kymenlaakson alueella.

- Viime vuonna tätä mahdollisuutta itselleen tärkeän asian parissa käytti 22 henkilöä. Vuodesta 2017 alkaen vapaaehtoistyötä on tehty muun muassa lasten liikunnan ja urheilun, ikäihmisten ja sotaveteraanien, kodittomien eläinten sekä erilaisten järjestöjen parissa, Vesala kertoo.

Toiveita vastuullistekojen kohdentamiseen Osuuspankki kysyy omistaja-asiakkailtaan.

- Ilahduttavaa oli, että omistaja-asiakkaidemme toiveet vastuullisuustekojemme kohdentamiseksi olivat hyvinkin yhteneväiset jo tehtyjen tekojen kanssa. Suurimmat toiveet kuluvalle vuodelle kohdistuivat nuorten työllistymisen ja koulutuksen edistämiseen sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen, Vesala kertoo.

Hiilineutraali kahden vuoden päästä

VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA TEKEE TYÖSTÄNI MERKITYKSELLISTÄ

Hiilineutraalisuuden osalta OP Ryhmässä tavoitellaan nollatasoa oman energiankäytön päästöjen osalta. - Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Aikaisempien vuosien tapaan Osuuspankin omistaja-asiakkaat ja henkilöstö saavat valita Kaikki hyvä on parasta jaettuna -kampanjan lahjoitusten saajat. Viime vuoden lahjoituksilla tuettiin lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia.

- Tuimme myös kymmentä tapahtumaa, jotka lisäsivät iloa ja yhteisöllisyyttä Kymenlaaksossa. Teimme rahalahjoituksen lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, Ukrainan hyväksi sekä Xamkin elintarviketekniikan insinöörikoulutuksen järjestämiseksi. Joulun alla lahjoitimme alueemme vähävaraisille lasiperheille jouluruokakasseja, Vesala kertoo.

Koko vuoden kattavana teemana Osuuspankki tekee vastuullisuustyötä Kymenlaakson elinvoimaisuuden tukemiseksi ja taloustaitojen vahvistamiseksi.

- Olemme vuosittain yhdessä henkilöstömme kanssa opettaneet taloustaitoja nuorille ja opastaneet heitä oman talouden hallinnassa sekä vahvistaneet senioreiden digitaitoja mobiiliopastuksin.

Energiankäyttö sisältää sähkön, lämmön, kaukokylmän ja polttoaineet. Susanne Vesala kertoo, että tällä hetkellä hiilijalanjälkeä lasketaan OP ryhmätasolla.

- Paikallistasolla pystymme laskemaan päästöjä oman toiminnan osalta, mutta välillisiä päästöjä esimerkiksi asiakasliiketoiminnan osalta ei saada. Tulevaisuudessa asiakkaidemme ESG-raportoinnin ja -osaamisen lisääntyessä tulemme keräämään päästötietoja suoraan asiakkailta.

Kipinä syttyi Piilaaksossa

Susanne Vesala selvästi innostuu kertoessaan yrityksen vastuullisuuteoista, eikä ihme. Hänen oma suhtautumisensa vastuullisuuteen heräsi työvaihdossa Hewlett-Packardilla Piilaaksossa.

- Suomessa yritysvastuu on vielä pientä verrattuna Yhdysvaltoihin. Tuntui, että yhteiskunta ei pyöri ilman yritysten ja yhteisöjen hyväntekeväisyystyötä. Siitä lähti oma henkilökohtainen kiinnostukseni. Nykyisin vastuullinen liiketoiminta on itselleni entistä tärkeämpää, sillä se tekee työstäni merkityksellistä. Tällä hetkellä se on yksi OP ryhmän ja osuus-

Unelma näkyvissä!

Hei sinä 7-17 -vuotias, onko sinulla unelma, jonka haluaisit toteuttaa?

Myös tänä vuonna teemme yhden kymen- laaksolaisen lapsen tai nuoren pienestä haaveesta totta. Unelma toteutetaan Kymenlaakson alueella vuoden 2023 aikana ja kerromme sen toteutumisesta myös sosiaalisen median kanavissamme sekä OP Mediassa.

Hae mukaan ja kerro unelmastasi 12.2.2023 mennessä osoitteessa lyyti.in/pieniunelma

pankin strategisista painopisteistä. Minusta on hienoa, että yritys tukee tällaista ajattelua ja että pääsen tekemään käytännössä vastuullisuustyötä, Susanne Vesala pohdiskelee.

Tapahtumaetuja omistaja-asiakkaille:

KooKoon otteluun Perjantaina 10.2. omistaja-asiakkaille on jaossa 100 lippua KooKoon otteluun, jossa olemme otteluisäntänä. Lipun saat jäähallin edustalla, näyttämällä edun OP-mobiilista. Mukana menossa myös Hippo!

Iltamäki Mielakassa Mielakan rinnekeskus on varattu omistaja- asiakkaidemme käyttöön maanantaina 20.2. klo 16-20. Hissit pyörivät maksutta ja voit tulla las- kettelemaan, lautailemaan tai nauttimaan vauhdin hurmasta pulkkamäessä. Ilmoittaudu mukaan koko perheen voimin OP-mobiilissa.

Nämä edut löydät OP-Mobiilista: Muut > Omistaja-asiakas > Kumppaneidemme tarjoamat edut

Kesäduuni OP Kymenlaakson

piikkiin OP Kymenlaakso tarjoaa nuorille mahdollisuu- den toteuttaa unelmia ja tutustua työelämään. Kesäduuni OP:n piikkiin kampanjassa yhdistys voi palkata nuoren kesätöihin osuuspankin tuella. Lisätietoja ja yhdistysten op.fi/kymenlaaksohakemukset:

Yhdistysten hakuaika 1.-28.2. Nuorten hakuaika 13.3.-14.4.

Kymenlaaksossa Osuuspankin vastuullisuustyötä tekee Susanne Vesalan vetämä neljän henkilön tiimi, jonka tehtäviin vastuullisuustyö kuuluu osana muita töitä. Tehty työ huomioitiin valtakunnallisestikin viime vuonna, kun OP Ryhmä palkitsi Kymenlaakson Osuuspankin vastuullisuustyöstään vuoden markkinointi- ja viestintätekona.

Aloita helposta, vastuullisuus ei ole norsu

Osuuspankki on päässyt pitkälle omassa vastuullisuustyössään. Mitä Susanne Vesala sanoo vastuullisuustyötä vasta aloittavalle yritykselle?

- Kannattaa aloittaa arjen pienistä teoista, vaikka työpaikan roskien lajittelusta. Vastuullisuusteot eivät ole mikään norsu, jonka pitäisi kerralla täyttää koko toiminnan.

- On jo selvästi nähtävissä, ettei tulevaisuudessa voi pärjätä ilman vastuullista ajattelutapaa. Esimerkiksi työpaikkaa hakevat nuoret kysyvät yrityksen vastuullisista toimintatavoista. Se vaikuttaa työantajamielikuvaan. Myös asiakkaat ovat tietoisia kuluttajia ja haluavat ostaa sellaisen yrityksen tuotteita, joka toimii vastuullisesti.

- Mutta tätä ei pidä pelätä, tämä on tekoja arjessa. Mieti mikä on itselle luonteva ja helpoin tapa aloittaa. Se voi olla vaikka jätteiden kierrätys. Siitä me on aikanaan lähdetty liikkeelle ja henkilökunta otti asian niin omakseen, että kun he kävivät Kotkan konttorissa, jossa lajiteltiin henkilöstön keittiötilassa myös muovijäte, niin saman tien tuli pyyntö saada muovikierrätys meille Kouvolan konttorin keittiöön. Vastuullisuus - se on ajattelutavan johtamista ja vastavuoroista ideointia henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, Susanne toteaa lopuksi.

Kouvolan Sanomat 27.1.2023

VASTUULLISUUS

KAUPPAKAMARIN

VASTUULLISUUSKOULUTUKSET

Vastuullisuustyö on osa nykyaikaisen yrityksen kilpailukykyä. Vastuullinen yritys kehittää liiketoimintaansa ottamalla huomioon toimintansa vaikutukset sidosryhmiin, ympäristöön ja ilmastoon. Kauppakamarin vastuullisuustietoiskut ovat maksuttomia, tunnin mittaisia perehdytyksia aiheeseen. Maksullisissa koulutuksissa keskitytään kunkin vastuullisuusaihioIta tarkempaan käsittelyyn ja käydään läpi sertifikaattien vaatimuksia.

Ilmastositoumus

Tee ilmastositoumus ja laadi yrityksellesi tiekartta päästöjen vähentämiseksi.

Sitoutumisesta voit viestiä Keskuskauppakamarin myöntämällä Ilmastositoumus-tunnuksella.

Ilmastotietoiskut

Tietoiskuissa käydään läpi ilmastositoumuksen hyödyt ja edellytykset yritykselle sekä päästölähteitä, joista yritys voi hakea tietoja.

Tutustu Ilmastositoumukseen kevään Teamseissa klo 8.30–9.30

8.3. maksuton tietoisku

4.4. maksuton tietoisku

3.5. maksuton tietoisku

Hiilijalanjäljen laskentakoulutukset Ilmastotyö lähtee nykyhetken päästöjen selvittämisestä ja hiilijalanjäljen laskemisesta. Koulutuksessa opit laskemaan yrityksesi hiilijalanjäljen ja saat työkalun laskennan tueksi. Kuulet myös yritysesimerkin jo tehdystä ilmastotyöstä ja saat käytännön vinkkejä päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin. Koulutuksesta saat valmiudet Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen edellyttämän päästölaskennan tekemiseen.

Kevään verkkokoulutukset:

Päästövähennyskoulutus 28.3. klo 10.00 – 16.00

Hiilijalanjälki laskettu –merkki osoittaa organisaation aloittaneen ilmastotyönsä laskemalla oman toimintansa päästöt kansainvälisen GHG-protokollan avulla.

Päästövähennyskoulutus 16.5. klo 10.00 – 16.00

Ihmisoikeussitoumus

Ihmisoikeusvastuun toteuttaminen vahvistaa organisaation suorituskykyä ja taloudellista tulosta. Sosiaalista vastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani.

Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumus on ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen ja parantamiseen tarkoitettu työkalu, jonka voivat ottaa käyttöön kaikki Suomessa ja kansainvälisesti toimivat yritykset ja yhteisöt

Tietoiskut

Keskuskauppakamarin tietoiskuissa käydään läpi sitoumuksen hyödyt ja edellytykset sekä tutustutaan Ihmisoikeusjärjestelmään.

Teams-tietoiskut klo 8.30–9.30

14.3. maksuton tietoisku

26.4. maksuton tietoisku

1.6. maksuton tietoisku

Kymenlaakson Osuuspankin ja kauppakamarin vastuullisen kasvun aamu

7.3.

OP:n Kouvolan konttorilla.

Lue lisää sivulta 45.

Koulutusten sisällöt ja ilmoittautumiset: https://kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset-ja-tapahtumat/ tai katja.laitinen@kauppakamari.fi

Ilmoituskanava-tietoiskut

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu tarjoaa mahdollisuuden perustaa turvallinen whistleblowingilmoituskanava kustannustehokkaasti ja vaivattomasti. Koulutuksessa perehdytään kanavan käyttöönottoon ja kanavasta viestimiseen

Noin tunnin tietoiskussa kuulet, mitä hyötyä Ilmoituskanavasta on ja kuinka EU-direktiivi sekä kotimainen lainsäädäntö tulevat organisaatioita velvoittamaan. Lisäksi esittelemme Keskuskauppakamarin Ilmoituskanavapalvelua.

Lisäksi aikaa on varattu osallistujien kysymyksille ja kommenteille sekä vapaalle keskustelulle.

Verkkotapahtuma on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista: https://tapahtumat.kauppakamari.fi/tutustu_ilmoituskanavaan_15022023

Teams-tietoisku 15.3. klo 8.30 – 9.45

Teams-tietoisku 19.4. klo 8.30 – 9.45

Teams-tietoisku 23.5 klo 8.30 – 9.45

Lue lisää: ilmoituskanava.fi

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus 2023

21.3. - 30.5. HELSINKI

LYHYESTI

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus. Neljän moduulin kokonaisuus sisältää sen, mitä yritysjohtajan tulee tietää vastuullisuudesta.

MODUULIT

21.3. Strateginen yritysvastuu

18.4. Ympäristövastuun kysymyksiä

9.5. Sosiaalisen vastuun kysymyksiä

30.5. Vastuullisuutta tukevat toiminnot

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset-ja-tapahtumat/

8-9 E-vastuualuejohtajien kokous

9-10 TEM/LPR kokous

8.-8.30Ajankohtaispalaveri TEMin edustajien kanssaalueen

tilanteesta

8.30-9 ELY-keskuksen

johdon palaveri

8.30-9.30

Viikon valmistelua assistentin kanssa

11.15-16.30

8.00-9.00 JTF-rahoituksen markkinoinnin valmistelukokous

9.-10.30Tilinpäätöksen valmistelua

10.30 – 12.00 kehityskeskustelu

Itäisen Suomen visiotilaisuus Lappeenranta/LUT/ ministeri Lintilä, puheenvuoro saavutettavuudesta

9-12Elinkeinoelämän alueellisen varautumisen ELVAR-webinaari12.30-13.30 Tammistarttiyrityksille -paneelin briiffi

13-14.30 kehityskeskustelu

15-16.00 Valmentavaajohtamista

16-16.45 Aluekehityskeskustelujen valmistelua Etelä-Karjalan maakuntaliiton kanssa

Fazerin tilanteesta

10-11 Henkilöstösuunnitelman päivitys

9-11johtoryhmänELY-keskuksenkokous

13.30 – 15.30 ELY-keskusten digikehitysohjelman ohjausryhmän kokous

13.30-17 Kouvolan toimitilahankkeen työpajanvalmistelu, seuraavan viikon esitysten laatimista

12-14 E-vastuualueen johtoryhmän kokous

14-15 Valtakunnallisten luonnonvara- ja biotalouspäivienvalmistelua

15-16 ELY-keskusten digitaalisen arkkitehtuurin kehittämisryhmän kokous

KURKKAA KALENTERIIN

Kurkkaa kalenteriin on Kauppakamari-lehden uusi palsta, jossa tutustumme aina yhden henkilön työviikkoon. Ensimmäisenä kalenterinsa avasi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Satu Mäkelä

Luodaan uutta, sammutetaan tulipaloja ja johdetaan organisaatiota

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YLIJOHTAJA

SATU MÄKELÄLLÄ ON HYVÄT NÄKYMÄT KYMENLAAKSOON NIIN TYÖNSÄ SISÄLLÖN PUOLESTA KUIN KONKREETTISESTI

7-KERROKSISEN SALPAKESKUKSEN IKKUNOISTA.

Satu Mäkelän työviikon kalenteri on täyttynyt pääasiassa palavereista eri sidosryhmien kanssa. Vuoden alkuun sijoittuvat myös kehityskeskustelut henkilöstön kanssa.

- Tämä oli ihan normiviikko, vauhti on päällä, hän kuvailee työviikkoaan naurahtaen.

Maanantai käynnistyi yhteisten asioiden äärellä ensin Kouvolan kaupunginjohdon ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja jatkui samoissa merkeissä Itäisen Suomen visiotilaisuudessa Lappeenrannassa, jossa elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla pohdittiin Itä-Suomen maakuntien tilannetta.

- Visiointityö on ollut työpajojen sarja, joka valmistuu esiteltäväksi Joensuussa 13.2. Mukana ovat olleet kaikki maakunnat, joilla on kosketusta itärajaan sekä Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Työ lähti liikkeelle kesällä, kun valtiosihteerit kokoontuivat pohtimaan nopeita tukitoimia Itä-Suomeen Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkiseurausten paikkaamiseksi, Satu kertoo.

Visiointityön keskiössä on ollut koko laajan Itä-Suomen elin-

voima nyt, kun itäraja on kiinni.

- Kun usein maakunnat keskittyvät vain oman alueensa asioiden edistämiseen, niin nyt olemme miettineet, miten maakunnat kehittävät yhteistyössä matkailua, elinvoima- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtenä esimerkkinä konkretiasta on se, miten tuulivoimapuistojen sijoittumisen painottuminen Länsi-Suomeen vaikuttaa Kaakon energiainfraan, saavutettavuuteen ja investointeihin tulevaisuudessa. Alkaako Kymenlaakson teollisuus valua Länsi-Suomeen? Se on minusta aika mielenkiintoinen kulma tässä asiassa.

Tilaisuuksiin liittyy paljon asioiden ja esitysten valmistelua, sähköpostiviestittelyä ja muita hallinnollisia tehtäviä, jotka eivät näy kalenterissa. Maanantain tilaisuudessa pitämänsä puheenvuoron, jonka aiheena oli saavutettavuus, Satu valmisteli edellisellä viikolla.

- Nostin puheessani esille kolme kulmaa saavutettavuuteen. Yksi; tänne pitäisi olla helppo matkustaa, mikä tarkoittaa toimenpiteitä esimerkiksi tiestön kuntoon, lentoliikenteeseen ja

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT PIXABAY, KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS

liittymäliikenteeseen. Harvoin matkailukohde on juna-aseman vieressä. Toinen pointtini oli, että alueen pitäisi olla yrityksille logistisesti kätevä ja helppo sijoittua. Kolmas näkökulma oli digitaalinen saavutettavuus liittyen etätöihin ja työmatkaliikenteen vähenemiseen.

Tiedon välittäjä molempiin suuntiin

ELY-keskuksen ylijohtajan työviikkoon sisältyy tiivistä yhteydenpitoa ministeriöihin.

-Koen, että ELY-keskus on väylä asioiden kulkemiselle. Ikään kuin suppilo molempiin suuntiin. Tuomme valtakunnan

asioita alueelle ja alue hyötyy, kun me viemme tietoa politiikoille ja ministeriöihin. Kaikessa on pyrkimys siihen, että saadaan luotua kestävää ja elinvoimaista Kaakkois-Suomea.

Työviikon aikana käydyt neuvottelut ministeriöiden kanssa koskivat muun muassa Kymenlaakson saamaa rahoitusta EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kestoaiheena on ollut osaavan työvoiman saaminen alueelle. TEM:n kanssa Satu Mäkelä

palaveerasi alueen yt-neuvotteluilmoituksiin liittyen sekä

TE-palvelujen siirtymisestä kuntien vastattavaksi vuoden 2024 alusta.

- Meillä on aika paljon TE24:ään liittyvää alueellista valmistelua ja teemme myös valtakunnallista valmistelutyötä. Esimerkkinä tästä Kuntaliiton kanssa pilotoitiin koulutus TE-toimiston ja ELY-keskuksen kuntiin mahdollisesti siirtyvälle henkilöstölle, mikä laajenee pian valtakunnalliseksi koulutukseksi.

Taloustilanteen muutos huolestuttaa

Työviikkoa ja koko tammikuuta on leimannut taloustilanteen muutos. Satu Mäkelänkin viikon kalenteriin mahtui peräti kolme palaveria aiheesta.

- Ministeriöiden tapaamiset ovat olleet huolestuttavia. Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Mediassa uutisoidaan osaajapulasta, mutta tammikuussa on tullut hyvin merkittävä määrä YT-uutisia isoilta yrityksiltä. Samanaikaisesti jaetaan poikkeuksellisen isoja osinkoja, mikä osaltaan voi olla merkki, ettei nyt uskalleta investoida, vaan jaetaan kertymät mieluummin osinkoina ulos. Lisäksi tulossa ovat vaalit, työehtosopimuskierros on käynnissä ja lakonuhkaa on monella alalla. Tässä pohditaan, että on osaajapula - vai onko?

Omasta mielestäni vuodenvaihteen jälkeen on ollut nähtävissä aivan selkeä talouskäänne, valitettavasti. Viime vuoden loppuun asti mentiin huikeilla työllisyysluvuilla, mutta nyt suunta saattaa olla muuttumassa.

Tiistai-iltapäivän kalenteri täyttyi kehityskeskusteluista henkilöstön kanssa.

- Meillä ELY-keskuksessa on käytössä valmentavan johtamisen malli. Jokaisen alaisen kanssa keskustellaan heidän valitsemansa teeman mukaan säännöllisesti. Koronan ja etätyön uuvuttamina moni työntekijä pitää tärkeänä, että esimies on säännönmukaisesti porukkaansa yhteydessä.

Täytyy muistaa, että henkilöstö on meidän ihan tärkein voi-

mavara, Satu painottaa.

- ELY-keskuksen kolme keskeisintä mittaria ovat asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys ja näitä ei synny jos ei lisäksi mitata henkilöstötyytyväisyyttä, joka on se kaikkein keskeisin tekijä. Perjantain täyttivät peruskiireet

- Alkuvuoden peruskiireitä ovat tilinpäätöksen valmisteluun liittyvät asiat. Kirjoitetaan toimintakertomusta ja tehdään analyysia vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminta on organisoitu kolmeen vastuualueeseen. Liikenteen ja infrastruktuurin vastuualuetta hoitaa Kari Halme. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta Visa Niittyniemi. Sadun vastuualueeseen kuuluvat elinkeinot, työvoima ja osaaminen.

- Koen, että en ole mikään matriarkka, vaan me teemme paljon tiiminä Karin ja Visan kanssa.

Ylijohtajan tehtävää Satu hoitaa oman toimen ohessa. Tässä tärkeänä kumppanina toimivat johdon tukitiimin viestintä-, strategia-, asiakkuus- ja ilmastoasiantuntijat.

- ELY-keskuksen henkilöstön tekeminen on vahvasti substanssia. Vaikka hallinto vie aika paljon aikaa, niin tärkeintä on substanssitekeminen. Se, miten voidaan vaikuttaa ympäristön puhtauteen, kaavoitukseen, teiden kuntoon, että olisi työtä, yrityksiä ja osaamista ja että maatilatkin kukoistaisivat ja saataisiin hyvää puhdasta suomalaista ruokaa.

Huoltovarmuus noussut voimallisesti Sadun asialistalle

- Poikkeusolojen varautumistehtäviä on tosi paljon meidän kaikilla vastuualueilla. Valmiussuunnitelmat on laajoja ja näitä harjoitellaan tukiverkostojen kanssa. Se on ollut viime aikoina aika keskeistä tekemistä, hän kertoo.

Satu Mäkelä edustaa kaikkia ELY-keskuksia valtakunnallisessa huoltovarmuusneuvostossa.

- Viime aikoina on pohdittu muun muassa energian riittävyyttä. Samanaikaisesti edistetään vihreää siirtymää ja etsitään korvaavia energiamuotoja. Mutta olen aika luottavaisin mielin tämän suhteen.

Kun Salpakeskuksen ovi iltaisin sulkeutuu, niin miten on Sadun oman palautumisen kanssa?

- Onhan sitä yöt ja viikonloput, Satu naurahtaa ja jatkaa:

- Mulla on sellaiset ihanat palautuskaverit, että kun istahdan kotisohvalle, niin syliin kapuaa viisi pientä kaveria; kaksi kääpiösnautseria ja kolme villakoiraa. Siinä tulee meikitkin putsattua yhdellä kertaa.

Koirat kuuluvat keskeisesti Sadun ja puolisonsa vapaa-ajan viettoon. Aviomies harrastaa agility-toimintaa ja Sadun vastuulla ovat näyttelyt ja turkkien hoito. Laumaa ulkoilutetaan yhteistuumin. Kesälomaretketkin kohdistetaan usein koiratapahtumiin ja näyttelyihin.

- Tykkään tehdä käsillä ja konkreettista. Harrastan käsitöitä ja laittelen puutarhaa kesällä. Kai se on vastapainoa papereiden pyörittelylle, että näkee konkreettisen kädenjäljen.

KOLUMNI

KOLUMNI

Kriisistä ulos kohti valoa!

Kriisistä ulos kohti valoa!

Kriisistä ulos kohti valoa!

Tätä kirjoitettaessa kaksi talvikuukautta on jo melkein takana ja sähköväen katseet ovat kääntyneet helmikuuhun. Sähkön saatavuuden osalta kaikki on mennyt hyvin – kiitos lauhan sään ja suomalaisten hienon venymisen sähkön säästöön.

Tätä kirjoitettaessa kaksi talvikuukautta on jo melkein takana ja sähköväen katseet ovat kääntyneet helmikuuhun. Sähkön saatavuuden osalta kaikki on mennyt hyvin – kiitos lauhan sään ja suomalaisten hienon venymisen sähkön säästöön.

västi helpompi kuin kuluva talvi. Suomi on vähitellen irrottautumassa sähkökriisistä.

Tätä kirjoitettaessa kaksi talvikuukautta on jo melkein takana ja sähköväen katseet ovat kääntyneet helmikuuhun. Sähkön saatavuuden osalta kaikki on mennyt hyvin – kiitos lauhan sään ja suomalaisten hienon venymisen sähkön säästöön.

JUKKA RUUSUNEN

Kirjoittaja on kantaverkkoyhtiö

Fingridin toimitusjohtaja

Joulukuussa suomalaiset säästivät sähköä kymmenen prosenttia. Joulukuun kireimmän pakkasjakson huipputunneilla sähkön kulutus laski jopa 1300 megawattia, mikä lähestyy Olkiluoto 3:n tuotantokapasiteettia. Todella loistava suoritus, josta me kaikki hyödyimme.

Joulukuussa suomalaiset säästivät sähköä kymmenen prosenttia. Joulukuun kireimmän pakkasjakson huipputunneilla sähkön kulutus laski jopa 1300 megawattia, mikä lähestyy Olkiluoto 3:n tuotantokapasiteettia. Todella loistava suoritus, josta me kaikki hyödyimme. Helmikuun sää on vielä arvoitus. Kovat helmikuun pakkaset voivat laittaa sähköjärjestelmän lujille. Kireät tilanteet johtaisivat myös korkeisiin hintapiikkeihin. Onneksi Olkiluoto 3 on tulossa hätiin heti helmikuun alkupuolella.

Joulukuussa suomalaiset säästivät sähköä kymmenen prosenttia. Joulukuun kireimmän pakkasjakson huipputunneilla sähkön kulutus laski jopa 1300 megawattia, mikä lähestyy Olkiluoto 3:n tuotantokapasiteettia. Todella loistava suoritus, josta me kaikki hyödyimme.

Helmikuun sää on vielä arvoitus. Kovat helmikuun pakkaset voivat laittaa sähköjärjestelmän lujille. Kireät tilanteet johtaisivat myös korkeisiin hintapiikkeihin. Onneksi Olkiluoto 3 on tulossa hätiin heti helmikuun alkupuolella.

Maaliskuussa aurinko tulee apuun. Valoisuus lisääntyy ja riski huippupakkasista alenee selvästi. Ennusteiden mukaan kesää kohti tilanne näyttää yhä paremmalta sähkönkäyttäjän näkökulmasta. Kesällä päästäneen sähkön hinnassa jo selvästi alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.

västi helpompi kuin kuluva talvi. Suomi on vähitellen irrottautumassa sähkökriisistä.

västi helpompi kuin kuluva talvi. Suomi on vähitellen irrottautumassa sähkökriisistä.

Tulevaisuutemme sähkön ja energian ympärillä näyttää todella hyvältä. Poistamme sähkön avulla pääosan liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden päästöistä ja näytämme maailmalle, että Suomen kaltaisessa fiksujen ihmisten maassa tämä on täysin mahdollista.

Helmikuun sää on vielä arvoitus. Kovat helmikuun pakkaset voivat laittaa sähköjärjestelmän lujille. Kireät tilanteet johtaisivat myös korkeisiin hintapiikkeihin. Onneksi Olkiluoto 3 on tulossa hätiin heti helmikuun alkupuolella.

Tulevaisuutemme sähkön ja energian ympärillä näyttää todella hyvältä. Poistamme sähkön avulla pääosan liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden päästöistä ja näytämme maailmalle, että Suomen kaltaisessa fiksujen ihmisten maassa tämä on täysin mahdollista. Rakennamme päästöttömän energiajärjestelmän, joka tuottaa kansalaisille ja teollisuudelle edullista ja varmaa sähköä. Sähkö luo meille erinomaisen kansainvälisen kilpailuaseman, minkä avulla Suomi houkuttelee kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Investointeja syntyy puhdasta vetyä ja sähköä hyödyntäviin terästeollisuuden ja kemian teollisuuden laitoksiin, akkuteollisuuteen ja datakeskuksiin. Täältä löytyy se teollinen kasvu, jota Suomi kipeästi tarvitsee hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Maaliskuussa aurinko tulee apuun. Valoisuus lisääntyy ja riski huippupakkasista alenee selvästi. Ennusteiden mukaan kesää kohti tilanne näyttää yhä paremmalta sähkönkäyttäjän näkökulmasta. Kesällä päästäneen sähkön hinnassa jo selvästi alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.

Tämän jälkeen tuleva talvikausi 2023 - 2024 on vielä jonkin verran arvoitus, mutta ennusteiden mukaan se on sel-

Maaliskuussa aurinko tulee apuun. Valoisuus lisääntyy ja riski huippupakkasista alenee selvästi. Ennusteiden mukaan kesää kohti tilanne näyttää yhä paremmalta sähkönkäyttäjän näkökulmasta. Kesällä päästäneen sähkön hinnassa jo selvästi alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.

Tämän jälkeen tuleva talvikausi 2023 - 2024 on vielä jonkin verran arvoitus, mutta ennusteiden mukaan se on sel-

Tulevaisuutemme sähkön ja energian ympärillä näyttää todella hyvältä. Poistamme sähkön avulla pääosan liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden päästöistä ja näytämme maailmalle, että Suomen kaltaisessa fiksujen ihmisten maassa tämä on täysin mahdollista. Rakennamme päästöttömän energiajärjestelmän, joka tuottaa kansalaisille ja teollisuudelle edullista ja varmaa sähköä. Sähkö luo meille erinomaisen kansainvälisen kilpailuaseman, minkä avulla Suomi houkuttelee kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Investointeja syntyy puhdasta vetyä ja sähköä hyödyntäviin terästeollisuuden ja kemian teollisuuden laitoksiin, akkuteollisuuteen ja datakeskuksiin. Täältä löytyy se teollinen kasvu, jota Suomi kipeästi tarvitsee hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Kasvun taustalla on suomalainen puhdas sähkö: nykyinen sähköntuotantopaletti täydennettynä Olkiluoto 3:lla ja massiivisilla investoinneilla tuulivoimaan. Ja tietysti toimivat sähköverkot, jotka kuljettavat sähkön tuotantolaitoksista sähkön käyttäjille.

Rakennamme päästöttömän energiajärjestelmän, joka tuottaa kansalaisille ja teollisuudelle edullista ja varmaa sähköä. Sähkö luo meille erinomaisen kansainvälisen kilpailuaseman, minkä avulla Suomi houkuttelee kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Investointeja syntyy puhdasta vetyä ja sähköä hyödyntäviin terästeollisuuden ja kemian teollisuuden laitoksiin, akkuteollisuuteen ja datakeskuksiin. Täältä löytyy se teollinen kasvu, jota Suomi kipeästi tarvitsee hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Kasvun taustalla on suomalainen puhdas sähkö: nykyinen sähköntuotantopaletti täydennettynä Olkiluoto 3:lla ja massiivisilla investoinneilla tuulivoimaan. Ja tietysti toimivat sähköverkot, jotka kuljettavat sähkön tuotantolaitoksista sähkön käyttäjille.

Tämän jälkeen tuleva talvikausi 2023 - 2024 on vielä jonkin verran arvoitus, mutta ennusteiden mukaan se on sel-

Kasvun taustalla on suomalainen puhdas sähkö: nykyinen sähköntuotantopaletti täydennettynä Olkiluoto 3:lla ja massiivisilla investoinneilla tuulivoimaan. Ja tietysti toimivat sähköverkot, jotka kuljettavat sähkön tuotantolaitoksista sähkön käyttäjille.

JUKKA RUUSUNEN

Kirjoittaja on kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Tervetuloa uusi jäsen

Amiko Kotka Oy Kotka

Arvolista Oy Kouvola

Auser Oy Kotka

CNGR Finland Oy Hamina

Crazy Town Oy Hamina

Desirax Oy Hamina

Ekokaari Oy Kouvola

Finn-Mica Oy Hamina

IBS Finland Oy Keltakangas

Ivomit Paineautot Oy Anjala

JK-Louhinta Oy Virolahti

Jokelan Automyynti Oy Kouvola

Juhlatarjoilut Mirja Koivu Oy Reitkalli

Kellomäen Herkkupaja Oy Kouvola

Kite Oy Kuusankoski

KK-Kiinteistöpalvelu Oy Myllykoski

Konsultointi Kuusela Oy Hamina

Korpela Group Oy Kouvola

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin

monipuoliset jäsenedut ja -palvelut.

Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.

HYÖDYNNÄ JÄSENETUJASI:

• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN

• MAKSUTON NEUVONTAPALVELU

• VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON

• VAIKUTTAMINEN KYMENLAAKSON TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

• VIESTINTÄKANAVISTA AJANKOHTAISTIETOA, TALOUS-, HENKILÖSTÖ-, LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA

•

• KANSAINVÄLISTYMISNEUVONTAA JA YHTEYDET ERI MAIDEN KAUPPAKAMAREIHIN

Kysy lisää, neuvomme mielellämme

KYMENLAAKSON

KAUPPAKAMARI

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

kymichamber@kauppakamari.fi

Puh. 05 229 6100

Kotipizza/Ritkapel Oy Hamina

Kotkan Futis Oy Kotka

Kouvolan Henkilöstöpalvelut Oy/Eezy

Henkilöstöpalvelut Kouvola

Kouvolan Tavarataksit Oy Kouvola

Kuljetus J&T Häkälä Oy Koria

Kuusaan Lvi Oy Kouvola

Kuusankosken Golfkeskus Oy Kouvola

Kymen Sipti Oy Kotka

Kymen Sähkötyö Oy Kouvola

Lenkkeri Oy Hamina

Maanrakennus A. Putkinen Oy Valkeala

Maanrakennus J. Pöysä Oy Huhdasjärvi

Markham Charta Oy Pyhtää

Mimarko Oy / K-Supermarket Kankaro Kouvola

Moniurakointi Pettersson Oy Kotka

NR-Urakointi Oy Kotka

Oy Phoenix Collector Ltd Hamina

Oy Woikoski Ab Voikoski

Paine Group Oy Hamina

Palcat Oy Hamina

Pasi Kurittu Ky Kouvola

Plaudite Oy Kouvola

Plusmarjat Oy Kouvola

Putkimiäs Oy Kotka

Rakennus TaloX Oy Kouvola

Reim Kymi Oy Ltd Kouvola

Remontti-Kotka Oy Kotka

Rota Optima Oy Kotka

Satakemia Oy Kaipiainen

Sisu Energia Oy Kouvola

STV-Rakennustekniikka Oy Elimäki

Takaladon Liha Oy Hamina

Taloisännöitsijät Oy Kouvola

Teleurakointi Titari Oy Kotka

THE Hotel Finland Oy Hamina

Tilatuote Kujala Oy Kouvola

Trespe Plus Oy Kotka

Tukkijahti Oy KOuvola

Veljekset Takala Oy Suur-Miehikkälä

Yrityspalvelu Pioneeri Oy Kouvola

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille. Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä:

• TYÖSUHDE-, PALKANLASKENTA- JA HENKILÖSTÖASIAT

• VEROTUS, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSASIAT, ULKOMAANKAUPPA

• KIRJANPITO JA TALOUSHALLINTO

• KANSAINVÄLISET ASIAT

Neuvontapalvelu jäsenille

09 2286 0250

arkisin klo 8.00 – 16.00

Kiinteistönarviointi

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) edustavat kiinteistöalan parasta osaamista. Heidän tehtävänsä on arvioida kiinteistön arvo puolueettomasti ja perustellusti. Kiinteistönarviointi on maksullinen palvelu.

AUKTORISOIDUT KIINTEISTÖNARVIOIJAT:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut

Tavarantarkastus

Tavarantarkastus on puolueeton ja tekninen tarkastus, jonka perusteella HTT -hyväksytty tavarantarkastaja antaa perustellun asiantuntijan näkemyksensä, tarkastuskertomuksen.

Tavarantarkastuksella pyritään selvittämään erilaisia asioita –esimerkiksi tarkastuskohteen käypää arvoa, toiminnallisuutta, kohteessa mahdollisesti olevaa virhettä tai vauriota sekä niiden aiheuttajaa/syytä ja työsuoritusten asianmukaisuutta.

Tavarantarkastus ei ota kantaa juridisiin seikkoihin, mutta tavarantarkastuksella saadaan usein merkittävää lisäarvoa riitojen taustalla olevista teknisistä tekijöistä.

Tavarantarkastus on maksullinen palvelu.

HTT-TAVARANTARKASTAJAT KYMENLAAKSOSSA

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut

Kuva: Meeri Utti

Jäsen: Kauppakamarin tilaisuuksissa tapaat muita yrityksiä ja asiantuntijoita. Tule kevään tapahtumiin ja osallista myös henkilökuntanne!

2018 Kymenlaakson Jäte Oy eriytti yritysjätteiden käsittelyn Ekokaari Oy:lle

5,2M€ liikevaihto 2022

50 000 tn vuotuinen jätteiden käsittelymäärä

2023

Kymenlaakson Jäte Oy siirsi nestemäisten jätteiden käsittelyliiketoiminnan tytäryhtiö Ekokaarelle

Oy

Kuva: Ekokaari

Ekokaari palvelee maakunnan yrityksiä

KOUVOLAN KELTAKANKAALLA SIJAITSEVA EKOKAARI OY ERIYTETTIIN VUONNA 2018 KYMENLAAKSON JÄTE OY:N TYTÄRYHTIÖKSI. PALVELUT KATTAVAT

LAAJASTI KYMENLAAKSON YRITYKSET.

Ekokaari Oy on Kymenlaakson Jäte Oy:n tytäryhtiö, joka tarjoaa jätteenkäsittelypalveluita rakennusliikkeille, kaupalle, teollisuudelle, jätehuoltoja kuljetusyrityksille sekä kiinteistönhuoltoyhtiöille.

Ekokaaren palveluja ovat sekalaisten rakennusjätteiden käsittely, energiajätteen jalostaminen, jätteen varastointipalvelut, öljyisten maiden ja vesien käsittely sekä nestemäisten jätteiden käsittely.

MONIPUOLISILLA

PALVELUILLAMME

PYSTYMME VASTAAMAAN

Vuoden alusta Kymenlaakson Jäte Oy siirsi nestemäisten jätteiden käsittelyliiketoiminnan tytäryhtiö Ekokaarelle.

Liiketoimintasiirron myötä Ekokaari Oy vastaa entistä kattavammin Keltakankaan jätekeskuksen markkinaehtoisista jätteenkäsittelypalveluista ja Kymenlaakson Jäte Oy puolestaan kunnan vastuulle kuuluvien jätehuoltopalvelujen järjestämisestä.

YRITYSTEN TARPEISIIN

Kouvolan Keltakankaalla sijaitsevan tuotantolaitoksen murskaus- ja lajittelulinjastolla tuotetaan energiana ja materiaalina hyödynnettäviä jäteperäisiä raaka-aineita teollisuudelle. Raaka-aineiden laatua seurataan tarkasti prosessin kaikissa vaiheissa.

Monipuolinen ja teknisesti edistynyt jätteiden käsittelylinjasto on otettu käyttöön vaiheittain vuosina 2013 ja 2018.

Ekokaari Oy työllistää laajasti kuljetusalan yrityksiä.

AKI KOIVULA TOIMITUSJOHTAJA EKOKAARI OY

JÄSENET

Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöt 2023

KAUPPAKAMARIN SYYSKOKOUKSESSA VALITTIIN UUDEKSI PUHEENJOHTAJAKSI TOIMITUSJOHTAJA MARI KAINIEMI JA KAUPAN ALAN VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJAKSI TOIMITUSJOHTAJA JARKKO PIPPOLA. HALLITUKSEEN TULIVAT UUSINA JÄSENINÄ TOIMITUSJOHTAJA PÄIVI SUUTARI JA SAMI MARKKANEN. UPM:N

JYRI KYLMÄLÄ ALOITTI VARAPUHEENJOHTAJANA.

Kuva: Heidi Noponen/Kuvagalleria

Mari Kainiemi

43-vuotias kotkalainen.

Työskentelee International Flavors & Fragrances Inc. (IFF) konserniin kuuluvan Danisco Sweeteners Oy:n toimitusjohtajana sekä Kotkan tehtaan tehtaanjohtajana.

Vastuualueeseen kuuluu IFF-konsernin Suomen maajohtajana toimiminen.

Mari Kainiemi aloitti kauppakamarin puheenjohtajana

Kymenlaakson kauppakamarin uuden puheenjohtajan Mari Kainiemen johtama Danisco Sweeteners Oy:n Kotkan tehdas tunnetaan kotkalaisten keskuudessa "Sokeritehtaana". Tehtaan pitkä historia juontaakin jo 110 vuoden päähän. Tänä päivänä Danisco Sweeteners on maailman johtava ksylitolin ja korkealaatuisen fruktoosin valmistaja.

IFF eli International Flavors & Fragrances Inc. on yli 130 vuotta vanha konserni, joka on maailman johtava elintarvike-, juoma-, terveys- ja bioteknologia-alan toimija.

IFF toimittaa innovatiivisia ratkaisuja muun muassa ruoka- ja juomateollisuuden, tuoksujen, hygienian sekä terveyden ja hyvinvoinnin loppumarkkinoille. IFF:llä on Suomessa yhteensä neljä tytäryhtiötä, joista Kymenlaaksossa toimiva Danisco Sweeteners Oy on yksi.

Kauppakamarin hallituksessa Mari Kainiemi on toiminut vuodesta 2018 hallituksen jäsenenä ja vuodesta 2019 varapuheenjohtajana ja Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsenenä.

Kauppakamarien tärkeänä tehtävänä uusi puheenjohtaja näkee elinkeinoelämän toimintaedellytyksien edistämisen.

- Juuri silloin kun yritykset ovat kiireisimpiä akuuttien kriisien keskellä on hyvä, että meillä on alueelliset kauppakamarit ajamassa etujamme sekä akuuteissa kriiseissä että pitkällä aikavälillä.

Kauppakamarin tärkeimmiksi tehtäviksi Kymenlaaksossa Mari pitää infrahankkeiden edistämistä sekä ammatti- ja korkeakouluosaamisen kehittämistä.

- Kauppakamari omalta osaltaan vaikuttaa myös siihen, että Suomen ja EU:n lainsäädännön kautta tulevat toimintamallit ovat yhteneväisiä.

Liiketoimintahaasteiden ohella uusi puheenjohtaja kantaa huolta kansainvälisestä tilanteesta.

- Tämän hetken suurimpia globaaleja haasteita ovat luonnon kantokyvyn mureneminen, eriarvoisuuden kasvu, demokratian ja digivallan kamppailun koveneminen ja hyvinvointiongelmien lisääntyminen.

- Viime vuosien kriisit kuten korona, energiakriisi ja sota Ukrainassa aiheuttavat sen, että joudumme käyttämään paljon aikaa akuutisti päällä olevien kriisien hoitamiseen ja niistä selviytymiseen ja isot tärkeät globaalit ongelmat jäävät taka-alalle.

- Omassa työarjessani huomaan, että vaikka kuinka pyrin pitämään katsetta pallossa pitkällä strategiatähtäimellä, niin ei ole sellaista työpäivää, etteivätkö päivänpolttavat asiat kuten energian hinta, raaka-aineiden saatavuus tai logistiikan kapasiteettiongelmat löytyisi omalta työpöydältä.

Vapaa-ajalla Mari hakee vastapainoa työn hektisyydelle.

- Kotoa löytyvät kolme harrastuskoiraa pitävät minut liikkeessä ja lisäksi harrastan liikuntaa työkyvyn ja mielenvirkeyden ylläpitämiseksi. Myös omakotitalo ja mökki ’mahdollistavat’ sen, että etenkin sulan maan aikaan riittää ulkona tekemistä.

Jarkko Pippola on kaupan alan valiokunnan uusi puheenjohtaja

3x

Jarkko Pippola

Data Group SataIT:n toimitusjohtaja

Data Group -ketjun hallituksen puheenjohtaja

Yrittäjä toisessa polvessa

Kymenlaakson kaupan alan valiokunnan uusi puheenjohtaja Jarkko Pippola on yrittäjä toisessa polvessa.

Data Group SataIT on 60-vuotias perheyritys, ja osa maan suurinta IT-erikoisliikkeiden muodostamaa Data Group -ketjua. Pippola on toiminut pitkään ketjun hallituksen puheenjohtajana.

- Astuin yrityksemme toimitusjohtajaksi vuonna 2006 ja sen jälkeen olemme laajentaneet yritystä liiketoimintakaupoilla Kotkan lisäksi Kouvolaan, Lappeenrantaan ja Turkuun.

Data Groupin asiakkaita ovat yritykset ja julkisyhteisöt niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

- Liiketoiminta on muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana laitekaupasta palveluliiketoiminnaksi ja tässä jatkuva johtamisen kehittäminen sekä koko henkilökunnan osaamisen kasvattaminen ovat keskeisessä roolissa.

Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat haasteet ovat vaikuttaneet merkittävästi kaikkien elämään

Kuva: Heidi Noponen/Kuvagalleria

ja liiketoiminnassa useimmilla aloilla on vastatuulta.

- IT-alalla ja kaupan alalla on ollut merkittäviä saatavuuteen ja hintojen nousuun liittyviä ongelmia, samoin sekä osaamisen että osaajien vajetta. Isot muutokset ovat koetelleet erityisesti Kaakkois-Suomea ja alueemme tulevaisuus vaatii suuria ja pieniä tekoja, Pippola sanoo.

Kauppakamarin toiminnassa Jarkko Pippola on ollut mukana vuodesta 2016, ensin digivaliokunnan jäsenenä ja vuodesta 2020 kaupan alan valiokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

HHJ-kurssin hän suoritti vuonna 2016 ja parin vuoden päästä vuorossa oli Hallituksen puheenjohtaja -kurssi. Jarkko on myös luennoinut HHJ-kursseilla yrityksen sukupolvenvaihdoksesta ja toiminut yrityskommentaattorina kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometritilaisuuksissa.

Kauppakamarin toiminnassa hän painottaa vaikuttamista ja verkostoitumista.

- Kauppakamarissa vaikutetaan, verkostoidutaan, ideoidaan ja jaetaan näkemyksiä alueemme hyvinvoinnin eteen. Isoissa asioissa tarvitaan pitkän aikavälin vaikuttamista ja määrätietoista tekemistä.

Tähän kauppakamari on oikea foorumi kokoamaan ihmiset sekä näkemykset yhteen. Varsinainen vaikuttamistyö tehdään kuitenkin arjessa, jokaisena päivänä ja jokaisessa päätöksessä, hän tuumii.

Jarkko Pippola oli vahvasti vaikuttamassa kahtena viime vuonna toteutetun Eurot Kymenlaaksoon -kampanjan ideoinnissa.

- Paikallisen yhteistyön edistäminen ja paikallisen liiketoiminnan huomioiminen ostopäätöksissä on meidän jokaisen asia. Kun haluamme kääntää muuttoliikenteen suunnan positiiviseksi Kymenlaaksossa, tulee jokaisen osallistua omalla toiminnallaan, jotta Kymenlaakso on houkutteleva paikka yrittää ja elää. Kehitysyhtiöiden ja kuntien suuret hankkeet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kestävä positiivinen kehitys on kuitenkin alueemme yritysten kasvupotentiaalissa ja siihen meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Suositaan paikallisia palveluntarjoajia ostopäätöksiä tehdessämme - yhteinen etu on meidän kaikkien etu, hän muistuttaa.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN

PUHEENJOHTAJISTO 2023

Puheenjohtaja: Kainiemi Mari, toimitusjohtaja, Danisco Sweeteners Oy

Varapuheenjohtaja: Koistinen Jari, toimitusjohtaja, Mercada Oy

Varapuheenjohtaja: Miettinen Harri, toimitusjohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa

Varapuheenjohtaja: Kylmälä Jyri, Director investment projects, UPM Pulp Finland Operations

HALLITUKSEN JÄSENET 2023

Green Mikko, Hardware Operations Manager, Google Hamina

Kaikkonen Pekka, toimitusjohtaja, Hoviruoka

Kivioja Risto, kehitysjohtaja, Lumon

Klami Juha, toimitusjohtaja, Rakennuspartio

Korhonen Juha, toimitusjohtaja, OP Kymenlaakso

Markkanen Sami, toimitusjohtaja, Kotkan Energia (uusi)

Paasi Kati, kehitysjohtaja, Business Finland

Pippola Jarkko, toimitusjohtaja, Data Group

Rossi Eija, kaupallinen johtaja, HaminaKotka Satama

Saari Ari-Pekka, toimitusjohtaja, Steveco

Suutari Päivi, toimitusjohtaja, MM Kotkamills (uusi)

Tidenberg Timo, tehtaanjohtaja, Stora Enso, Sunilan tehdas

Uusitalo Aleksi, hallituksen puheenjohtaja, Konvertia Group

KESKUSKAUPPAKAMARIN VALTUUSKUNTA 2023

Kainiemi Mari, tehtaanjohtaja, Danisco Sweeteners Oy

Klami Juha, toimitusjohtaja ,Rakennuspartio Oy

Koistinen Jyri, Director investment projects, UPM Pulp Finland Operations

Miettinen Harri, toimitusjohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa

Rossi Eija, kaupallinen johtaja, HaminaKotka Satama Oy

VALIOKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT 2023

Kaupan alan valiokunta

Pippola Jarkko, toimitusjohtaja, Data Group Sata IT

Matkailun alan valiokunta

Virtanen Mikko, MaRa-toimialajohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa

Logistiikan alan valiokunta

Saari Ari-Pekka, toimitusjohtaja, Steveco

Teollisuuden alan valiokunta

Tidenberg Timo, tehtaanjohtaja, Stora Enso, Sunilan tehdas

Nimitysvaliokunta

Kainiemi Mari, tehtaanjohtaja, Danisco Sweeteners Oy

Valiokuntien jäsenet:

www.kymichamber.fi/luottamushenkilötjaverkostot/valiokunnat

TARJOAA YRITYKSILLE MAHDOLLISUUDEN LISÄTÄ

TYÖNTEKIJÖIDENSÄ OSAAMISTA NOPEASTI JA MUUTTUVIEN

TILANTEIDEN MUKAAN.

Tunnetko jo Xamkin yrityspalvelut?

KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU XAMK TUNNETAAN YHTENÄ SUOMEN

MONIALAISIMPANA KOULUTTAJANA JA ALUEELLISEN ELINVOIMAN KEHITTÄJÄNÄ.

YRITYKSILLE ON TARJOLLA MONIA ERILAISIA KOULUTUSPALVELUJA.

XAMK PULSE – jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia yrityksille ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille

Monipuolista tutkintokoulutustarjontaa täydentää Xamkin avoin ammattikorkeakoulu ja täydennyskoulutus, joka tunnetaan nimellä Xamk Pulse. Xamk Pulse on tarkoitettu kaikille tiedonhaluisille, iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Xamk Pulsessa voi päivittää, laajentaa tai syventää osaamista.

Xamk Pulse tarjoaa yrityksille mahdollisuuden lisätä työntekijöidensä osaamista nopeasti ja muuttuvien tilanteiden mukaan. Osaava henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara ja kilpailukyvyn tekijä. Itsensä kehittäminen tekee työstä kiinnostavampaa ja ammattitaito lisääntyy, urakehitys vauhdittuu ja työhyvinvointi paranee.

Xamk Pulsen täydennyskoulutus tarjoaa markkinahintaista koulutusta eri alojen ammattilaisille. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy valmiita täydennyskoulutuksia osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen. Jos tarvitaan räätälöityä koulutusta tai asiantuntijapalveluita, ne suunnitellaan ja toteutetaan vastaamaan tarpeita. Koulutus voi olla monialaista tai keskittyä vain yhteen osaamiseen alueeseen.

Xamk Pulsen avoin amk on kuudetta vuotta peräkkäin Suomen suurin. Opiskelijoita on vuosittain yli 27 000 ja opintojaksoja yli 700. Iso osa opinnoista toteutetaan verkossa, joten opiskelu onnistuu oman aikataulun mukaan. Työnantajat voivat esimerkiksi tukea työntekijöidensä osaamisen kehittämistä hankkimalla lahjakortin Xamk Pulsen avoimen amk:n opintojaksoille.

XAMK PULSE

Yhteishankintakoulutuksen muotoja ovat Rekry-, Täsmä- ja MuutosKoulutus.

RekryKoulutus on tarkoitettu uuden henkilöstön palkkaamisen yhteydessä tarvittavaan, vähintään 10 päivää kestävään koulutukseen. RekryKoulutus voi olla myös monialakoulutuksena toteutettavaa koulutusta. Sen avulla työntekijä saavuttaa riittävät ammatilliset ja henkilökohtaiset valmiudet soveltuakseen paremmin työtehtäviin alasta ja työnkuvasta riippumatta.

TäsmäKoulutus on tarkoitettu nykyisen henkilöstön yli 10 päivää kestävään räätälöityyn ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen. Soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin.

MuutosKoulutus on yhteishankintakoulutuksen toteutusmuoto, jota voidaan käyttää lomautus- tai irtisanomistilanteessa. Silloin koulutukseen kytkeytyy myös muita työvoimapalveluja.

Yritysten kehittämispalvelut ELY-keskuksen kautta

Analyysi

Analyysin avulla pk-yritys saa kokonaiskuvan liiketoimintansa nykytilasta sekä selkeän kehittämissuunnitelman. Analyysi tehdään asiakkaan ja vastuuasiantuntijan yhteistyönä.

Kesto 1–2 päivää

Hinta 260 € + alv/pvä

Konsultointi

Konsultointipalvelun avulla pk-yritys saa apua liiketoiminnan kehittämiseen. Konsultoinnin osa-alueet ovat Kasvu, kansainvälistyminen ja uudistuminen, Tuottavuus ja digitalisointi, Markkinointi ja asiakkuudet, Johtaminen ja henkilöstö sekä Innovaatioiden kaupallistaminen.

Kesto 2–5 päivää

YHTEISHANKINTA- JA TYÖVOIMAKOULUTUKSET –tukea koulutuskustannuksiin

Xamk kehittää toiminta-alueensa työvoiman osaamista ja yritystoiminnan elinvoimaisuutta yhteistyössä myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa järjestämällä yhteishankinta- ja työvoimakoulutusta.

Yhteishankintakoulutuksella tarkoitetaan yrityksen, Työ- ja elinkeinohallinnon sekä kouluttajan yhteistyössä toteuttamaa koulutusta. TE-hallinto maksaa yhteishankintakoulutuksen hankintakustannuksista 20 – 80 prosenttia ja hoitaa koulutukseen hankinnan ja käytännön järjestelyt. Yritys osallistuu koulutettavien ja kouluttajan valintaan.

Yhteishankintakoulutukset soveltuvat yrityksen eri tarpeisiin ja ne esimerkiksi antavat valmiuksia kehittää olemassa olevia käytänteitä, hankkia uutta osaamista tai löytää ratkaisuja muutostilanteisiin. Koulutuksia voidaan tarjota monialaisina, ja ne sopivat erityyppisille ja kokoisille yrityksille sekä organisaatioille lähi- ja etäopetuksena vastaamaan yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin.

Hinta 325 € + alv/pvä

Koulutus

Liiketoiminnan kehittämisen osa-alueisiin eli teemoihin jaetut koulutukset antavat osallistujille hyvät valmiudet kehittää yrityksensä liiketoimintaa. Koulutuksen teemat ovat Kasvuun johtaminen, Talouden ja tuottavuuden johtaminen sekä Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen. Koulutukset on tarkoitettu pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille.

OTA YHTEYTTÄ ELY-KESKUKSEEN:

Pk-yrityksen rahoitus − kysy asiantuntijalta: 0295 024 800

Aukioloaika ma-pe klo 9−15

Sähköposti: pkrahoitusneuvonta@ ely-keskus.fi

Tarvitsetko apua kansainvälistymisessä, rahoituksessa tai osaamisen kehittämisessä? Täytä lomake netissä: www.ely-keskus.fi/yrityksen-kehittamisavustus

Piia Lampinen Suunnittelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu –Xamk Pulse, avoin AMK ja täydennyskoulutus P. 050 5947 801, piia.lampinen@xamk.fi

Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu kannattaa? Miten startata vastuullisuustyössä?

VASTUULLISEN KASVUN AAMUssa kuullaan, miten vastuullisuustoimenpiteitä kannattaa käynnistää, laajentaa ja jalostaa edelleen. Yritysesimerkit avaavat, miten vastuullisuustoimenpiteitä on toteutettu ja millaisia tuloksia saatu.

OHJELMA

8.30 Aamukahvit

9.00 Tilaisuuden avaus

Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari

Juha Korhonen, toimitusjohtaja, OP Kymenlaakso

9.15 Yritysvastuu – mitä, miksi, miten?

Anne Vanhala, vastuullisuusasiantuntija, Keskuskauppakamari

Mailis Niiranen, vastuullisuusasiantuntija, OP Ryhmä

10.15 Case-esimerkkejä: Miten yritykset ovat toteuttaneet erilaisia vastuullisuustoimenpiteitä?

11.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautumiset viimeistään ke 1.3.: https://www.lyyti.in/vastuullisuusaamu

KAUPPAKAMARI YRITYSTEN VASTUULLISUUSKUMPPANINA

Tarjoamme yrityksille ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla yritys voi tehokkaasti kehittää omia vastuullisuustoimenpiteitä ja kilpailukykyään muuttuvilla markkinoilla.

Kauppakamarin ratkaisuihin pk-yritysten vastuullisuustyön avuksi tutustutaan tiistaina 7.3. Kymenlaakson Osuuspankin ja kauppakamarin yhteistyössä toteuttamassa tilaisuudessa. Jos olet kiinnostunut vastuullisuustilaisuuksien järjestämisestä tai vastuullisuusvalmennuksesta, ota yhteyttä: katja.laitinen@kauppakamari.fi

Anne Vanhala

Mailis Niiranen

Kymenlaakson Tulevaisuusverstas

2023 21.4.

Kybertuskapäivä 23.3.

SYNERGIAKESKUS KOHOA, KOUVOLA JA CRAZY TOWN, HAMINA

LYHYESTI

Kymenlaakson Tulevaisuusverstas kutsuu jo kuudennen kerran kaikki mukaan tekemään yhdessä Kymenlaakson tulevaisuutta. Tilaisuuteen ovat tervetulleita alueen yritysten, julkisorganisaatioiden ja oppilaitosten edustajat sidosryhmineen sekä kaikki muut, jotka haluavat insprioitua muutoksesta ja vaikuttaa tulevaan.

Tulevaisuusverstaassa kuullaan, mitä tulevaisuuden muutosilmiöistä ponnistavia uusia avauksia alueella jo tehty.

Opi lisää, inspiroidu ja orientoidu tulevaan – on sitten kyse liiketoiminnasta, alueellisesta kehittämisestä tai omasta osaamisestasi. Päivän tulokset viedään osaksi maakunnallista ennakointitoimintaa ja oppilaitosten tarjontaa suuntaamaan. Tulevaisuusverstas on siis myös tapa vaikuttaa!

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kati.viljakainen@xamk.fi

www.xamk.fi/tapahtumat/kymenlaakson-tulevaisuusverstas-2023/

Tapahtumaa koordinoi Xamkin Future Proof Kymenlaakso -hanke

LYHYESTI

Tietojenkalastelua, kiristyshaittaohjelmia, tietomurtoja, informaatiovaikuttamista – onko digimaailmassa muuta kuin uhkia? Onneksi samalla kehitetään yhä tehokkaampaa verkko- ja laitesuojausta, vahvistetaan järjestelmien ja ihmisten kyberresilienssiä sekä tehostetaan verkkorikollisuuden torjuntaa. Tilaisuudessa rautaisannos tuoretta tietoa digiuhkista ja niihin varautumisesta kyber- ja tietoturvaa kehittämällä. Kuulet myös, miten parantaa sekä yrityksen että omaa vastustuskykyä informaatiovaikuttamiselle. Päivitä yrityksesi kybervalmiudet.

KENELLE

Kymenlaaksolaisille yrityksille ja organisaatioille – yritysjohdolle, tietohallinnon, tietoturvan ja kyberturvallisuuden ammattilaisille sekä liiketoimintavastaaville.

PUHUJAT

Palkittu tietoturva-asiantuntija ja YLEn Team Whack kaikki on hakkeroitavissa -dokumenttisarjassa esiintynyt Iiro Uusitalo Fraktalilta.

Vuorovaikutteisen teknologian tutkijatohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta. Hänen uusin tutkimuksensa keskittyy sosiaaliseen mediaan, algoritmeihin ja disinformaatioon. Kallioniemi puhuu myös erityisesti Venäjän vaikuttamiskampanjoista ja disinformaatiosta podcasteissa, ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa, Suomessa sekä ulkomailla.

Tutkija Dan Heering Tallinnan teknillisen yliopiston merenkulun kyberturvallisuusyksiköstä, joka on osa NATOn yhteistä kyberpuolustuksen osaamiskeskusta.

LISÄTIEDOT

https://www.xamk.fi/tapahtumat/kybertuskapaiva-2023/

ILMOITTAUTUMINEN

https://www.lyyti.in/kybertuska2023

Tapahtuman järjestävät Xamkin toteuttamat KyberReact Kymi22– Last Call ja Satamalogistiikan kyberhygienia -hankkeet, joita rahoittaa Kymenlaakson liitto, Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -rahoitus. Tapahtumayhteistyössä mukana Kymenlaakson kauppakamari

23.3. KLO 8:30–15:00 XAMK/ KOTKAN KAMPUS

21.4. KLO 9:00 - 12:00

Johtaminen & esimiestyö

6.3. Osakassopimus

8.-9.3. Esihenkilöpäivät

10.3. Kassavirtalaskelman idea

23.3.

Työsuhteen ongelmatilanteet ja niihin puuttuminen

27.3.

Työyhteisön jatkuvan keskustelun malli - tuloksia ja hyvinvointia

28.-29.3.

HHJ-puheenjohtajakurssi Kotka

19-20.4.

Project Manager -ajokortti

25.4.

Asiantuntijasta esihenkilöksi

25.4.

Toimitusjohtajapäivä

Myynti, markkinointi & viestintä

12.4.

Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat

20.4.

Somevideoiden koulutussarja: TikTok

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kymenlaaksonkauppakamari. fi/koulutukset ja katja.laitinen@kauppakamari.fi

Talous & verotus

17.3.

Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut arvonlisäverotuksessa

21.3.

Henkilökunta- ja luontoisedut verotuksen näkökulmasta

30.3.

Yritysverotuksen tietoisku

18.4.

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa

Muut koulutukset

13.3.

Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä

5.4.

Puhe-Judon™ peruskurssi

13.4.

Näin onnistut yrityskaupassa

18.4.

Tietosuojariskien sekä tietovuotojen hallinta

Työsuhde, palkka & HR

28.3.

Uusi yhteistoimintalaki käytännönläheisesti 29.3.-30.3.

Palkanlaskennan ajokortti® – osa 1

4.4.

Vuosilomapalkkojen laskennan erikoistilanteet

6.4.

HR-dokumentaatio käytännössä

18.4.

Tehokoulutus: Lojaliteettivelvollisuus työsuhteessa

26.- 27.4.

Palkanlaskennan ajokortti® – osa 2

SUURI TYÖSUHDEPÄIVÄ

1.3. KLO 8:30-16:00 HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS

LYHYESTI

Kauppakamarin Suuressa Työsuhdepäivässä päivität tietosi keskeisistä työsuhteisiin liittyvistä työlainsäädännön teemoista rautaisten asiantuntijoiden johdolla. Aina ajankohtainen päivittyvä sisältö tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille työsuhdeasioista vastaaville.

KOULUTTAJAT

Lakimies Kati Mattinen ja lakimies Reetta Riihimäki Helsingin seudun kauppakamari

Asianajaja Mikko Hanni, asianajaja Jutta Nieminen ja asianajaja Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castrén & Snellman

HINTA

Jäsenhinta 590 € + alv

Normaalihinta 786 € + alv

Ulkomaalainen työntekijä -ajokortti

LYHYESTI

Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdytään työntekijän ja työnantajan velvollisuuksiin verotuksen näkökulmasta sekä EU:n sosiaaliturva-asetuksiin ja kahdenvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin. Asioita käsitellään sekä Suomeen saapuvien että Suomesta lähetettävien henkilöiden näkökulmasta.

KOULUTTAJAT

Työmarkkina-asiantuntija Joanna Ahokanto, Teknologiateollisuus

Johtava asiantuntija Sari Wulff, Verohallinto Erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist, Eläketurvakeskus

HINTA

Jäsenhinta 800 € + alv

Normaalihinta 1100 € + alv

Harri Gustafsberg: TAKTINEN NEUVOTTELU

LYHYESTI

Haluatko olla taitava neuvottelija ja hyvä keskustelija?

Taktisen neuvottelun koulutuksessa perehdyt poliisin panttivankineuvotteluista, vaativista kuulusteluista ja peitetoimintatehtävistä syntyneeseen neuvottelumenetelmään. Koulutus valmistaa sinut haastaviin keskusteluihin ja vaativiin neuvotteluihin niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

KOULUTTAJA

Harri Gustafsberg, valmentaja, FT, HTM, Suomen Mentoritiimi Oy

HINTA

Jäsenhinta 480 € + alv

Normaalihinta 640 € + alv

jäsenhinta 480€ +alv.

KIRJANPIDON PERUSTAIDOT

Financial assistant – Talousassistentin valmennuspäivä

20.4. KLO 8.45.-15.30. HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS

LYHYESTI

Talousassistentin valmennuspäivä on tarkoitettu Sinulle, joka haluat vahvistaa osaamistasi monipuolisessa talousassistentin tehtävässä. Päivän aikana tarkastellaan mm. taloushallinnon roolia keskeisenä osana yrityksen toimintaa, kirjanpidon peruskäsitteitä, edellytyksiä taloushallinnon jatko-opintoihin sekä vuorovaikutusta taloushallinnon ja liiketoiminnan välillä.

KOULUTTAJA

Teija Kerbs, kirjanpidon asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari.

HINTA

Jäsenhinta 590 € + alv

Normaalihinta 790 € + alv

jäsenhinta 590€ +alv

14. - 15.3. HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS

7.3. KLO 12:00-16:00 HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS

”SAAT ELÄMÄSSÄSI SEN, MINKÄ OSAAT NEUVOTELLA”

ALUEELTA

Jäsenvierailulla katsaus elintarvikealaan

KAUPPAKAMARIN YRITYSVIERAILULLA KOUVOLAN LAKRITSIN UUSISSA

TILOISSA KUULTIIN ALUEEN ELINTARVIKEALAN KUULUMISIA. SYKSYLLÄ

KÄYNNISTYVÄ ELINTARVIKEALAN KOULUTUS TOIMII KIINTEÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA.

"Kouvolaa voi hyvällä syyllä kutsua Suomen ruoka-aitaksi. Yli 900 alkutuotannon tilaa, Hoviruoka, Fazer, Finnish Food Factory ja useita kymmeniä pk-sektorin elintarvikeyrityksiä," muistutti tilaisuudessa puhunut Jenny Hasu. Vasemmalla Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisula.

Mari Järvenmäki esitteli syksyllä käynnistyvää Xamkin uutta elintarvikealan koulutusta.

Kouvolan elintarvikealan toimijoille tehdyn kyselyn tuloksia avasi Aleksandra Turunen, Kouvola Innovation.

Kouvola on Suomen ruoka-aitta

Kouvola Innovation on selvittänyt elintarviketuotannon ja -teollisuuden tilannetta Kymenlaaksossa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostuksen ja elintarviketeollisuuden nykytila, koronan vaikutukset toimialaan sekä kehittämistarpeet.

Kouvola on kärkisijoilla Suomen maa- ja metsätaloustuotannossa eri mittareilla mitattuna. Kouvolassa on eniten maatiloja ja viljellyn pinta-alan osalta Kouvola on Suomen toiseksi suurin kunta. Maatilojen kokonaistulojen sarjassa Kouvola sijoittuu seitsemänneksi. Myös puunmyyntitulot ovat maan suurimpien joukossa. Luomutuotannossa on noin viidennes peltoalasta ja luomutuottajien osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin.

Merkillepantavaa maakunnan elintarvikeketjussa on, että se koostuu muutamasta suuresta yrityksestä ja useista pienistä yrityksistä, sen sijaan keskikokoisia yrityksiä on vähän.

Maatalouden rahavirrat ovat alueella huomattavia, mutta raaka-aineiden jalostusaste on edelleen matala.

Raaka-aineiden alueellista hyödyntämistä tiloilta teollisuudelle täytyy tutkimusta esitelleen Kouvola Innovationin yhteyspäällikön Aleksandra Turusen mukaan selvittää lisää.

- Monella tilalla olisi resursseja lisätuotantoon, mutta verkostoitumista kaivataan, jotta saadaan lisää tietoa ja kontakteja potentiaalisiin tuottajiin ja ostajiin, Turunen sanoi.

Työvoima

Uhkana alueen alkutuottajat näkevät jatkajien ja osaavan työvoiman puutteen sekä yleisesti alan vetovoimaongelman. Ala kärsii motivoituneiden koulutukseen hakijoiden puutteesta. Toisaalta valmistuneet eivät välttämättä jää alalle töihin.

Pienempien tilojen maatalousyrittäjät tai heidän puolisonsa käyvät töissä tilojen ulkopuolella, mutta ulkopuolisen työvoiman palkkaamista avuksi ei pidetä kannattavana. Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tuottavilla tiloilla käytetään ulkomaista kausityövoimaa. Suuremmilla viljelytiloilla tarvitaan myös ulkopuolista työvoimaa ja työvoimaperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä ratkaisuna. Esimerkiksi ukrainalaisia pakolaisia haluttaisiin tiloille töihin.

Uusiutuminen

Maatalouden alkutuotanto ja elintarvikealan yritykset ko-

kevat tarvitsevansa lisää koulutusta kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen liittyvissä asioissa kuten kiertotalous, hiilineutraali viljely, energiatehokkuus, ruokateknologia, ravinteet, ilmastomuutoksen vaikutukset sekä digitaalisuuden ja teknologian hyödyntäminen. Tarvetta olisi myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen, sekä sosiaalisen median ja verkkokaupan käyttöön liittyvää koulutusta.

Tuotekehitystä varten elintarvikeala näkee tarpeellisena tutkimustiedon lisäämisen. Aihioina selvityksessä mainitaan esimerkiksi sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon, sään ääri-ilmiöitä kestävät uudet viljelykasvit, eroosio sekä tietoa uusia mahdollisista tuholaisista ja taudeista.

Alkutuotannossa tunnistetaan kuluttajien ruokavalioiden muuttuminen kasvispainotteisemmiksi, minkä vaikutusten arviointiin ja toimenpiteiden käynnistämiseen tarvitaan myös lisää koulutusta, uusia teknologioita, innovaatioita ja erikoistumista. Paine kuluttajilta ja tarve kannattavuuden kasvuun tulivat selvityksessä ilmi.

Kilpailutilanne

Maailmanmarkkinoiden muutokset Venäjän käynnistämän sodan johdosta sekä sitä seurannut inflaatio nostavat ruoan tuotantokustannuksia edelleen. Vaikea tilanne näkyy yritystoiminnassa. Lannoitteiden, polttoaineiden ja raaka-aineiden saanti on ollut epävarmaa ja hintojen nousu on koetellut kannattavuutta.

Maataloustuottajat toivovat, että kaupan osuus tuotteiden hinnoista tehtäisiin läpinäkyväksi.

Vaikeassa kilpailutilanteessa osa yrittäjistä on halukkaita miettimään hankintojen yhdistämistä ja tuotteiden tarjoamista kilpailutuksissa yhdessä toisten yritysten kanssa. Myös ikääntyminen huolestuttaa alan toimijoita. Jatkajaa ei usein löydy omasta perhepiiristä, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi tulee peltojen vuokraaminen ja yritystoiminnan myyminen.

Kymenlaakson elintarvikesektorin potentiaaliselvitys -tutkimukseen oli tammikuuhun 2023 mennessä haastateltu noin 50 alan toimijaa. Etelä-Kymenlaakson osalta haastattelut ovat vielä kesken. Selvitystä varten on tutkittu myös runsaasti eri tietolähteitä. Selvitystyö jatkuu kesään 2023 asti.

KUUKAUDEN TWIITTI

David Lindström

@d_j_lindstrom

1. helmik.

Oho, tiesin että ollaan teollisissa investoinneissa Suomen mestareita, mutta kyllä me näköjään osaamme myös juhlia ja viihdyttää. kymensanomat.fi

Finland Festivals: Kotkan Meripäivät oli viime vuoden suosituin kesäfestari –"Mieletön saavutus", iloitsee Tiina Salonen.

Vientitilastot 2022 57308

kauppakamarien myöntämää

alkuperätodistusta

Alkuperätodistusten kohdemaat

TOP 3:

1. Turkki

2. Kiina

3. Saudi-Arabia

NIMITYKSIÄ

Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu FM, tiedetoimittaja, graafinen suunnittelija ja viestinnän asiantuntija Minna Malja. Hän aloitti työnsä tammikuussa. Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry:n tarkoituksena on vahvistaa Kymenlaakson tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. www.kymenlaaksonkorkeakouluyhdistys.fi

KUUKAUDEN POSTAUS

Pyhtään kunta

1.2.2023

Kuvakaappaus: Nelonen.fi

Diili-sarjan uusi kausi alkaa maaliskuussa nelosella. Mukana taistelemassa on kuusitoista kilpailijaa ja näiden joukossa raskaansarjan yrittäjä, piinkova kilpailija, Pyhtään Yrittäjien pj Almgrenin Mikko!

Tämä pitää nähdä!

SERTIFIKAATIT

Keskuskauppakamari myöntää yrityksille ja organisaatioille Hiilijalanjälki laskettu -sertifikaatin, kun yrityksen hiilijalanjälki on laskettu.

Lisätietoja: www.keskuskauppakamari.fi/vastuullisuus.

Lähde: Kauppakamarien vahvistamat alkuperätodistukset 2022

Oppilaitokset ja kuntapäättäjät pohtivat toimenpiteitä osaajapulan ratkaisemiseksi

Vaikuttajafoorumissa

Haminassa

Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöt, oppilaitosten edustajat ja kuntapäättäjät kohtasivat helmikuussa kauppakamarin Vaikuttajafoorumissa, jonka teemana oli osaava työvoima Kymenlaaksossa.

Oppilaitosten alustuspuheenvuorot käsittelivät kehitystä vaativia asioita työvoiman saatavuuden kannalta ja oppilaitosten ratkaisuehdotuksia. Luottamushenkilöt toivat esiin yritysnäkökulmia.

Oppilaitosten alustuspuheenvuorojen esittäjinä olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin koulutusalajohtaja Petteri Ikonen, Kouvolan Ammattiopisto Oy Edukon toimitusjohtaja, rehtori Petri Tani, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamin rehtori ja kuntayhtymän johtaja Sami Tikkanen sekä LUT-yliopiston Kouvolan yksikön johtaja, professori Marko Torkkeli

Vaikuttajafoorumin jälkeen päivä jatkui valiokuntien toiminnansuunnittelun merkeissä kauppakamarin luottamushenkilöiden perinteisillä Valiokuntavalkeilla.

Kerromme Vaikuttajafoorumin ja Valiokuntavalkeiden tapahtumista seuraavassa Uutiskirjeessä 28.2.

Uutiskirje jaetaan automaattisesti sähköpostitse kauppakamarin jäsenyrityksille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.

Uutiskirjeen voi myös tilata www.kymichamber.fi -etusivulta.

Kymenlaakson kauppakamari

Kotkan toimisto / Office in Kotka

Eagle-talo, Kyminlinnantie 6

48600 KOTKA

Puh. + 358 5 229 6100

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola

Ässätorni, Ilmarinkuja 3

45100 KOUVOLA

Puh. + 358 5 229 6100

Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Henkilöstö:

Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi

Janita Lehtonen, tapahtumakoordinaattori 0440 296 110 janita.lehtonen@kauppakamari.fi

Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Seuraava lehti

Kauppakamari -lehti ilmestyy huhtikuussa 2023

Kauppakamari sähköisesti

Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

facebook.com/kymichamber

twitter.com/K2KYM

LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari Instagram/kauppakamarikymi

HHJ-puheenjohtajakurssi

LÄHIKOULUTUS 28.-29.3. KOTKA

Hei hallituksen puheenjohtaja tai hallitustyön kehittämisestä kiinnostunut! HHJ-puheenjohtajakurssi tuo hyviä valmiuksia puheenjohtajan tehtäviin.

OHJELMA

Hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet

Yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä

Kokouksen johtaminen ja työjärjestys

Liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus

• Hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet

Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut

HINTA

Jäsenhinta 1750 € + alv

Normaalihinta 2500 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSEEN:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

LISÄTIETOJA

katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112

HHJ-kurssi

LÄHI- JA VERKKOKOULUTUS 25.4.-23.5.2023 KOTKA

25.4.-23.5.2023

KOTKA

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä: Koulutukset » Kymenlaakson kauppakamari (kymichamber.fi)

LYHYESTI

HHJ-kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville; toimitusjohtajille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten johtajille ja hallituksen jäsenille.

OHJELMA

25.4. jakso 1: Hyvä hallintotapa

2.5. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

9.5. jakso 3: Strategiatyö

16.5. Ryhmätyö

23.5. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

HINTA

Jäsenhinta 1950 € + alv

Normaalihinta 2800 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSEEN:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

LISÄTIETOJA

katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112