Kauppakamari 2 2017

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

2/2017 100 VUOTTA

SUOMEN ON SOPEUDUTTAVA GLOBAALIIN MAAILMAAN Keskuskauppakamarin puheenjohtaja

JUSSI PESONEN

s. 10

PÄÄKIRJOITUS MISSÄ MENNÄÄN KYMENLAAKSON SOTE- JA MAKU-UUDISTUKSESSA

s. 3

TEEMA

KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖ 100 VUOTTA Yritykset Suomen rakentajina s. 18

MARKKU TOMMISKA

KESÄTYÖT

RYTMINMUUTOS

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2017 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVASSA JUSSI PESONEN KUVA: UPM ISSN 2341-9962

SEURAA MEITÄ SOMESSA

30

Kauppakamari tuottaa yritysten käyttöön faktatietoa esitysvalmiina infografiikkana. Samalta sivustolta www.yrityksetsuomenrakentajina.fi löytyy myös talouselämän tietämystä mittaava testi.

3 PÄÄKIRJOITUS Kymenlaakson tilanne Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola 8 URAPOLKU Haminan Energian uusi toimitusjohtaja Markku Tommiska

22 ALUEELTA Rytminmuutoksessa innovaattoreita ja tulevaisuutta haistelevia visionäärejä

10 HENKILÖ UPM Kymmenen toimitusjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen

14 TEEMA KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA

18 TEEMA YRITYKSET SUOMEN RAKENTAJINA

24 TILASTO PK-yritykset laajentavat liiketoimintaansa

4 NYT PUHUTTAA MIten tietosuoja-asetukseen pitäisi valmistautua?

7 UUSI JÄSEN Yritysvalmentaja Sanna Niemelä Essenti Oy:stä

20 ALUEELTA Kesälomittajia viime vuotta enemmän

26 KAMARIKUULUMISIA Kevätkokous ja Team Finland -kansainvälistymisilta toukokuun tapahtumissa

WWW.KYMICHAMBER.FI

Kymenlaakson kauppakamarin yhdeksäs vuosikirja on postitettu kaikille jäsenyrityk-

Vuosikirja

2017

sille ja yhteistyötahoille.

Mikäli et ole saanut Vuosikirjaa, niin ota yhteys: kymichamber@kauppakamari.fi.

Vuosikirja samoin kuin kaikki Kauppakamari-lehdet ovat luettavissa myös sähköisenä www.issuu.com -palvelussa.

2 KAUPPAKAMARI

Vuosikertomus 2016

30 Jäsenet

Yrityshakemisto

PÄÄKIRJOITUS

Missä mennään Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksessa

V

uosi sitten toukokuussa 2016 maakunnan liitot saivat VM:ltä ja STM:ltä tehtäväksi koordinoida sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun maakunnissa. Kymenlaakson valmistelu lähti hyvin käyntiin.

Koordinaatiota on johtanut ohjausryhmä ja sen yläpuolella vielä johtoryhmä, joka on koostunut maakuntahallituksesta, jota on täydennetty kaikkien jäsenkuntien edustajilla.

Nyt toukokuussa 2017 on monia palloja ilmassa: eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan mittava lakipaketti, joista näkyvimpiä lakiesityksiä ovat maakuntalaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja näiden lakien voimaanpanolaki.

Lakipakettiin kuuluu lisäksi esitys alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä maakuntalain rahoituslaki. Tuoreimpana lakiesityksenä eduskuntaan lähti juuri esitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näiden lisäksi pakettiin kuuluu vielä muitakin lakeja sekä hallinnon yleislakien muutoksia.

Akuutti huoli liittyy valtionrahoitukseen

Yksi itsenäisen Suomen ajan suurimpia hallinnon uudistuksia on käynnissä.

Uudet maakunnat aloittavat aikataulussaan 1.1.2019. Uutta aiempiin reformeihin verrattuna nykyisessä uudistuksessa on palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan. Palvelut pääsääntöisesti yhtiöitetään, jollei niitä sitten tuota maakunnallinen liikelaitos.

Valinnanvapauden päätavoitteita on nopeuttaa asiakkaan pääsyä palveluun ja lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa. Kymenlaakso on mitä todennäköisimmin hakemassa valinnanvapauden pilottimaakunnaksi, mikä tarkoittaa aloittamisen aikaistamista, mutta samalla myös lisäaikaa koko palveluvalikoiman toteuttamiselle. Kiirehtimällä nyt voitetaan siten aikaa itse toteutukselle. Sote-valinnanvapauden pilotiksi haetaan kesällä 2017, ja aloitus on alkuvuonna 2018. Palveluvalikoiman pilotteja voidaan jatkaa vuoden 2022 loppuun saakka.

Maakunnissa odotamme eduskunnan hyväksyvän koko lakipaketin heinäkuun alkupuoleen mennessä, minkä jälkeen voimme voimaanpanolain mukaan käynnistää Kymenlaaksossakin väliaikaishallinnon. Lait tullevat tällä tietoa voimaan elosyyskuussa 2017. Silloin siirrytään uuden maakunnan hallintoa valmistelevan väliaikaisen valmistelutoimielimen aikaan. Yksi uuden toimielimen tehtäviä on valmistella tammikuussa 2018 pidettävät maakuntavaalit. Ne pidetään 28.1.2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä.

Koko vuosi 2018 on sitten aikaa rakentaa uuden maakunnan toiminta.

Maakuntajohtajan akuutti huoli liittyy nyt valtion rahoitukseen. Maakuntien väliaikaishallinnolle on kyllä lupailtu rahoitusta, mutta ei vieläkään riittävästi. Isot maakunnat kuten Uusimaa (1,6 milj. asukasta) ovat uhanneet keskeyttää koko valmistelun, mikäli valtio ei lupauksistaan huolimatta takaa rahoitusta. Sama huoli toki on myös Kymenlaaksossa. Uskon kuitenkin tämänkin ongelman vielä ratkeavan.

Tärkeintä on nyt säilyttää yhteinen saavutettu tahtotila, jolla uusi Kymenlaakson maakunta saadaan perustetuksi ja toimimaan.

JAAKKO MIKKOLA

Maakuntajohtaja Kymenlaakson liitto

3 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

NYT PUHUTTAA

VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS MIKSI ET hyödyntäisi mahdollisuutta antaa asiakkaille elämyksiä, jotka saavat heidät hymyilemään ja kertomaan kokemuksistaan myös muille?

Viiden tähden asiakaskokemus -teos kertoo, miksi, miten ja millä tuotetaan asiakkaille ainutlaatuisia asiakaskokemuksia, joilla herätät asiakkaidesi kiinnostuksen ja voitat luottamuksen verkon kiristyvässä kilpailussa. Kirjassa kerrotaan yli 30 tarinaa siitä, kuinka elämyksellinen asiakaskokemus synnytetään erilaisissa ympäristöissä yhdistämällä tunneälykkäät kohtaamiset tehokkaisiin teknologisiin ratkaisuihin.

Joskus viiden tähden asiakaskokemus syntyy hyödyntäen hienointa ja uusinta huipputeknologiaa,

ASIAKKAAN KASVOILLE PIIRTYNYT SPONTAANI HYMY ON ASIAKASKOKEMUKSEN KORKEIN PALKINTO.

kuten virtuaalitodellisuutta tai kasvojentunnistusta. Joskus elämyksen syntyyn tarvitaan sarja onnistuneita tapahtumia – teknologian ja tunneälykkäiden toimintojen yhdistelmää, oikeita kanavia, tehokkaita työkaluja sekä inhimillisiä kohtaamisia. Joskus riittää käsin kirjailtu henkilökohtainen tervehdys pizzalaatikon kannessa, jonka ansiosta asiakkaan kasvoille piirtyy asiakaskokemuksen korkein palkinto, spontaani hymy.

4 KAUPPAKAMARI

Kymenlaakson kauppakamari vetosi liikenneministeriöön Kymenlaakson kauppakamari teki 5.5. vetoomuksen Liikennevirastoon, että rautatieliikenteen ohjauskeskus säilytetään jatkossakin Kouvolassa eikä suunniteltua siirtoa Lahteen toteuteta.

Vetoomus toimitettiin myös liikenne- ja viestintäministeriöön, eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnalle sekä Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajille.

Myös Kouvolan kaupunki toimitti vetoomuksen asiasta liikennevirastoon.

Siirto toteutuessaan veisi Kouvolasta 60 suoraa työpaikkaa ja välilliset vaikutukset olisivat vielä huomattavasti suuremmat. Kouvola kuuluu valtioneuvoston määrittelemään rakennemuutosalueeseen, joka on seurausta 2000-luvulla alkaneesta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Lisäksi Kouvolasta on valtion toimenpiteiden johdosta siirretty lähivuosina mm. hovioikeus ja hälytyskeskus muualle Suomeen.

Kauppakamari otti esille, että Kouvolassa on rautatiealan koulutuskeskus KRAO ja rakenteilla on parhaillaan Liikenneviraston Ratatekninen oppimiskeskus ROK. Kummassakin oppilaitoksessa opiskelijoiden opintoihin kuuluu oleellisena osana tutustuminen liikenneohjauskeskuksen toimintaan.

Kouvola toimii rautateiden solmukohtana ja teollisuus- ja satamaliikenteen ohjaajana. Kouvola on kemikaaliratapihoista yksi Suomen suurimmista; 14 kilometriä pitkä liikennepaikka.

Kouvolan kautta kulkee sisä-Suomesta vientiteollisuuden tavaravirrat ja konttiliikenne Suomen suurimpaan yleissatamaan HaminaKotkaan sekä Pietariin ja Venäjän läpi Kauko-Itään. Lisäksi kaupungissa on maan suurimmat VR:n liikennevolyymit.

Kouvolalla on tärkeä asema ulkomaankuljetusten lähtö- ja päätepisteenä. Viime vuosina on solmittu merkittäviä logistiikkasopimuksia tavaraliikenteen kuljettamisesta Kauko-Itään.

Kouvola on Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian merkittävin logistiikkakeskus.

Euroopan logistiikkakeskusten arviossa 2016 Kouvola sijoittui ensimmäiselle sijalle Pohjoismaiden ja Baltian maiden logistiikkakeskusten vertailussa. Kouvola on ainoana Suomessa EU:n liikenteellisen ydinverkon (TEN-T) auto- ja rautatieliikenteen terminaalikeskus.

Liikennevirasto ilmoitti tiedotteessaan 11.5. lykkäävänsä rautatieliikenteen siirtoa koskevaa päätöksenteon toimeenpanoa marraskuun loppuun asti.

LYHYESTI LUKUINA LYHYESTI LUKUINA

1599

Kauppakamareiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 20231.

Ensimmäinen kauppakamari perustettiin Marseilles'ssa vuonna 1599 suojelemaan kauppiaita merirosvoilta. Suomessa kauppakamarit ovat toimineet vuodesta 1917.

20231

Esimies:

Sinua tarvitaan Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan Kymenlaakson kauppakamari kutsuu kaikkia maakunnan yrityksiä ja organisaatiota mukaan Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan. Ohjelmassa nuori seuraa johtajan työtä päivän ajan. Johtaja antaa nuorelle esimerkin siitä, millaista johtajuutta ja taitoja työelämässä tarvitaan.

ILMOITUKSET Johtaja, esimies, projektipäällikkö, verkoston vetäjä – osallistu kampanjaan ja vaikuta tulevaisuuden tekijöihin.

50%

Kauppakamareiden koulutukset ovat tunnettuja laadustaan.

Koulutusten arvosana asteikolla 1-5 oli vuonna 2016 4,3.

Kauppakamarin jäsenet edustavat yli 50 prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta.

4,3

Kampanjaan hakevat nuoret ovat 17 - 24-vuotiaita opiskelijoita. Tuhat nuorta johtajaa tarjoaa tilaisuuden vahvistaa yhteistyötä alueen opiskelijoiden ja oppilaitosten kanssa.

Nettisivuilla 1000nuortajohtajaa.fi seurataan kampanjaa ja osallistujayrityksistä tviitataan ja sometetaan alueen kauppakamarissa.

Kymenlaakson kauppakamari järjestää kampanjan yhdessä alueen Nuorkauppakamarin ja YES-verkoston kanssa.

Ilmoittautumiset ennen kesälomaa -tapahtumapäivä 17.11.

Johtajan ja nuoren yhteinen päivä voidaan toteuttaa yrityskohtaisesti myös muuna sopivana ajankohtana. Voit kysyä lisätietoja kauppakamarista.

Tuhat nuorta johtajaa -kampanja on osa kauppakamarien juhlavuoden ohjelmaa, jolla haluamme nostaa esiin yritysten yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä. Tule mukaan Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan rakentamaan alueemme tulevaisuutta!

Ilmoittautumislomake: https://www.lyyti.in/1000nuortajohtajaa 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KOMPASSI BLOGI- JA APSIVINKIT BLOGI- JA APPSIVINKIT

Suomi liikuttaa 100 tuhatta Tavoite on saada 100 000 ihmistä liikkumaan 6.12.2017 samaan aikaan.

Facebookissa toimiva ryhmä, kutsu kaverisi.

Nordnet Sijoitukset aina mukanasi.

Sijoitusten, markkinoiden ja arvopaperien seuraamiseen Nordnetin mobiilisovellus.

Ulkoministeriö @K2KYM @ulkoministeriö Pysy ajan hermolla, mitäomat #Suomi julkaisee kauppakamarien 100-vuotis #emoji’nsa ensimmäisenä juhlavuonna tapahtuu

maana maailmassa http:// formin.finland.fi/public/ #kauppakamari100 #yrityksetsuomenrakentajina default … #joulu @thisis#muotokuvagalleria FINLAND

YOU-sovellus YOU-sovellus kannustaa elämäntapamuutoksiin.

Suomalaisen yrityksen kehittämä sovellus nostettiin esille Applen sovelluskaupan etusivulla uusien sovellusten joukon kärjessä Yhdysvalloissa.

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN. Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa KAUPPAKAMARILEHTI mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa 50 vuotta sitten

Aloitus endae vel ilique aut fuga

TEM. DERUM IUR? UPTATENIS ET ULPA SUM INNETTISIVUT CONSEQU UUDET ON AVATTU. ATURIT ET QUID MAION KYMENLAAKSON AUTEM.NOSSENE NUM KAUPPAKAMARIN AJANKOHTAISET UUTISET DUM MOERA DIORION JATE, TIEDOT LÖYTYVÄT NYT SELKEÄLTÄ JA RAIKKAALTA SIVUSTOLTA. ONFECRI SENAM NONICIVIS WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI BONORA?

8 KAUPPAKAMARI 6 KAUPPAKAMARI

Tium quibusc iminimet voloresimus, od quidici issimus, quatur, 1. Jokainen kontakti on mahdollisuus. aboreic2.iisciis et utemolore eatur audistiam, Kehitä osaamistasi. Voit tarjota vel id eum.

Everit enimintorist harum ut et offictokauppakamarin taIpit, quam in et, henkilöstöllesi ajankohtaisimmat archillessim int molorunt que voloratur, volores toreius asimo koulutukset. omnis simil et quasped quis aut exereresciis arum et acculparum 3. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksuque enda dolor mil is ea cullanienis sum incte ligenda dolorae tonta lakineuvontaa. volor apis estias estemporpore sequatur?

4. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten jouEm nate ius ium re santemp oribus, estiorum kossacuptasincto lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat quam, idemporia voluptas pel et eos ipsanda sit, te labore uutiset. doluptas re nem rem quationseque moloriaes eat fugitio 5. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta temolormaailmanlaajuiset estempo stiberemyhteydet. fugias aligeni enihil idelluptat aut ut eaquame dollias itatur, se cum expedicate core repernatur?

6. Asiakirjat ulkomaankauppaan.

Xeritas7. maiore, temquam, corit quas moluptatur ma cum utem Neuvoja sopimuskiemuroihin. re, simusap ideliscia di berferovid quiam amsaat accate eum intia 8. Edullisemmat hinnat. Jäsenenä alenconeceptione vident aut liqui dolende licipsu mendae nusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista.laborunti con re, 9. sitNäkyvyyttä volessi as eatibus. ja kontakteja Pedipsum volorer iassumetur sus estrum nem coressuntint Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet. untur, con cum, quo coritate que consendisi officil inctus essinullam quid quo bea quatendipsum ius, to quas am eum?

KOMPASSI UUSI JÄSEN

Sanna Niemelä Essenti Oy

Missiona yritysten menestys TEKSTI JA KUVA KIRSI JUURA

S

anna Niemelän missio on tuoda menestystä yrityksille. Mission konkretisoimiseksi tämä Hankenin ja Helsingin kauppakorkeakoulun tutkinnot suorittanut reipas ja aurinkoinen ekonomi päätti perustaa oman yrityksen, Essentin, joka kouluttaa ja valmentaa yritysjohtoa, esimiehiä ja henkilöstöä.

- Ylin johto luo yrityksen kulttuurin, joten usein yrityksen menestymisen keskiössä on johdon työn kehittäminen.

Mekaanisten taitojen lisäksi kohteena on henkilön vertikaalinen kehittäminen. Kehitämme koulutuksessa metataitoja, joita ei aina edes tunnisteta, kuten esimerkiksi yhteistyötaitoja, jotka puolestaan edistävät yrityksen sisäistä viestintää, Sanna kuvailee.

Kehittämistarpeet ovat eri yrityksissä erilaisia. Kohteena voivat olla esimiestaitojen tai johtoryhmän toiminnan kehittäminen tai työyhteisötaidot. Usein työyhteisön ristiriidat johtuvat erilaisten persoonien tavasta käsitellä asioita ja tämän hahmottaminen avaa solmuja.

- Erilaisuus ja eri tavalla ajattelu pitäisi työyhteisössä kääntää voiman lähteeksi.

Valmennuksessa on työkaluja, joiden kautta opitaan ymmärtämään eri persoonien työskentelytapoja. Tyypillinen

ristiriitojen aiheuttaja on, että ekstrovertti ihmistyyppi ei pidä kirjallisesta tiedottamisesta, kun taas introvertille ei riitä, että asiat tulevat kokouksessa puhuttuna esille vaan hän haluaa paneutua asiaan vielä lukemalla. Tämän tyyppisiä työyhteisötaitoja käydään koulutuksessa läpi, kouluttaja Sanna Niemelä kuvailee.

Tällä hetkellä suurin kuormittava tekijä monella esimiehellä on kiire. Myös kiireen hallintaan voi kouluttautua.

-Kiireen takia esimiehellä ei ole aikaa pysähtyä ongelman eteen, jolloin laaja kuva häviää. Tällöin ei ehkä osaa tehdä oikeanlaisia ratkaisuja ja päätöksiä.

Toinen valmennuksen keskiössä oleva asia on meneillään oleva muutosvaihe, jonka johdosta vanhat perinteiset johtamistavat eivät enää tuo tulosta. Henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen tulokseen, joten huipulla ei enää pysy patruunamallilla, Sanna korostaa.

- Pitää uskaltaa luopua vallasta ja antaa vastuuta laajemmalle porukalle. Uusi johtajuus vaatii johtajalta täysin uusia taitoja ja valmiuksia.

Essentin valmennuksessa käytetään mm. Boston collegen emeritusprofessori Bill Torbertin tutkimuksia ”Global leadership profile” –ajattelumallista. Sen mukaan

johtaja kulkee portaittain läpi eri kehitysvaiheita opportunistisesta ”minä-ajattelusta” asiantuntija-, menestyjä- ja uudelleenmäärittäjävaiheen kautta mahdollisesti muutoksentekijä-vaiheeseen. Todelliselle muutoksentekijätasolle kehittyy vain noin 4% johtajista. Miten nämä johtajuuden logiikkatasot vaikuttavat organisaatiossa, käydään läpi valmennuksessa.

Global Leadership profile -testit itsekin läpikäynyt Sanna Niemelä tuo koulutuksiin mukaan myös omakohtaiset kokemukset isoista henkilöstöorganisaatioista ja erilaisista johtamistyyleistä. Ennen oman yrityksen perustamista hän ehti työskennellä 15 vuotta Stora Ensolla, Strömfors Electricillä ja J.M Huber Finlandissa.

Yhteistyöltä kauppakamarin kanssa Sanna odottaa verkostoitumista ja antoisia tilaisuuksia, joista ensimmäiset kokemukset ovat kevään suhdannebarometritilaisuudesta ja kevätkokouksesta.

Hän odottaa myös hyvää talous- ja elinkeinoelämän informaatiota.

Tulemme kuulemaan Sannan ajatuksia laajemmin syksystä alkaen, kun kauppakamarin uusille sivuille avautuu vaihtuvien blogikirjoittajien palsta. Sanna on luvannut olla ensimmäinen bloggaaja.

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU URAPOLKU

Uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian puolestapuhuja Markku Tommiska väitteli tohtoriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 33-vuotiaana. Hänen automaatioteknologian alaan kuuluvan väitöskirjansa nimi oli ”Framework for Intergrated Evolution; A Practical Sosio-Technical Approach in Large-Scale Process Industry”.

Työurallaan hän on ehtinyt tutkia saako apilasta ja timoteistä biokaasua sekä biometaanin käyttöä liikenteen polttoaineena. Toukokuun alussa hän käänsi uuden sivun elämässään ja aloitti Haminan Energian toimitusjohtajana.

MARKKU TOMMISKA TOIMITUSJOHTAJA, HAMINAN ENERGIA

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI OLI… Isän kenttäsahalla kesätöissä ”perämiehenä” ja myös sukulaismiehenkasvihuoneilla keräämässä tomaatteja.

ENNEN NYKYISTÄ TYÖTÄNI… Ennen Haminan Energialle siirtymistäni työskentelin KSS Energia Oy:ssä liiketoimintajohtajana 12 vuoden ajan, jona aikana työtehtävien kirjo kattoi myynnin, riskienhallinnan, tuotannon, ICT-asiat ja strategisen kehityksen. Toimin myös KSS:n konserniyhtiönä toimivan biokaasulaitosyhtiön toimitusjohtajana 6 vuotta.

MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLANI… Merkittävin askel työurallani oli ehkä se, kun siirryin ensimmäisen työnantajani UPM:n palveluksesta pienehköön suunnittelutoimistoon, joka myöhemmin sulautui yhteen Suomen suurimmista suunnittelutoimistoista. Suunnittelutoimistourani aikana kiersin kattavasti Suomea eri toimialojen, tehtävien ja ihmisten parissa.

Mielestäni siitä on ollut valtavasti hyötyä myöhempien tehtävien hoidossa. Myös vuoden 2008/2009 myllerrys sähkömarkkinoilla opetti paljon ajatellen nykyistä tehtävääni. Tuolloin sähköenergian hinnat menivät ylös ja alas sellaista vauhtia, että harva pysyi perässä, mutta arvokasta oppia tuli roppakaupalla.

8 KAUPPAKAMARI

TÖIDEN OHELLA….

Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi kolme kouluikäistä lasta. Lapset on liikunnallisia harrastuksia sekä myös soittoharrastuksia ja lasten harrastuksissa mukana olo viekin jonkin verran aikaa. Myös itse harrastan monipuolisesta eri liikuntamuotoja.

Vaimon kanssa käymme kesäisin muutaman kerran pelaamassa yhdessä golfia ja käymme myös teatteri- ja musiikkitapahtumissa.

TÄLLÄ HETKELLÄ…

Tällä hetkellä energiamarkkinat ovat murrosvaiheessa, uusiutuva pientuotanto on vahvasti tulossa mukaan tuotantovalikoimaan. Perusvoiman tarve on kasvamaan päin laskevien sähkön hintojen ja ilmastonmuutokseen liittyvien lakien ja asetusten tiukennusten ajaessa tiettyjä ennen perusvoiman roolissa toimineita tuotantomuotoja lopettamaan toimintaansa. Talvella ollaan edelleen huolestuttavan paljon tuontisähkön varassa.

Uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian suosiminen on energian hankinnan hajauttamisen ohessa omasta mielestäni

järkevää niin riskienhallinnan kuin myös talouden kannalta. Haminassa tällä hetkellä vallitseva oma sähkön tuotantomuoto on tuulivoima, yhtiöllä on toki myös muita pienempiä tuotantoja, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Lämmöntuotannosta pääosa tapahtuu vielä maakaasulla, mutta yhtiön omaa biokaasulaitosta ajetaan koko ajan kohti suurempaa osuutta kaasun kokonaiskäytöstä.

KOULUTUS Tekniikan tohtori (automaatio) Diplomi-insinööri (kemiantekniikka) AMMATTI

Toimitusjohtaja, Haminan Energia Oy

MOTTO Asia kerrallaan. Aina tulee olla tavoitteita ja haaveita.

www.kouvolanlakritsi.fi

The Startup Festival

Kaakkois-Suomen suurin yrittäjyystapahtuma jälleen Kotkassa!

Yrittäjä, hae vauhtia kasvuun!

Ilmoittaudu mukaan vuoden 2017 kilpailuun.

Lue lisää ja katso kevään seminaarikiertueen paikkakunnat ja päivämäärät: www.eoy.fi

13.7. Kotkan kantasatamassa

www.shipfestival.org

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

© 2017 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. A17022fi

Kovatasoinen startup-seminaari tarjoaa yleisölle oivia vinkkejä yrityksen kehittämiseen.

Ohjelmaan kuuluu lounasristeily joka takaa, että ajatukset pysyvät raikkaina koko tapahtuman ajan.

Illalla juhlistetaan Pitch Captain -kilpailun voittajaa rennossa iltatilaisuudessa.

9 KAUPPAKAMARI A17022fi-Kauppakamarilehti-EOY_90x125mm_02.indd 1

06-04-2017 15:36:17

HENKILÖ

10 KAUPPAKAMARI 12 KAUPPAKAMARI

Suomen on sopeuduttava globaaliin maailmaan TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: UPM

UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jussi Pesonen toteaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten on uskallettava tehdä muutoksia. Jäämme kehityksestä sivuun, jos tyydymme vain seuraamaan, mitä Brexit ja Trump tarkoittavat. Suomalaisen metsäteollisuuden uusi nousu on esimerkki siitä, että disruptio voi olla mahdollisuus.

KAUPPAKAMARI 13 KAUPPAKAMARI 13

HENKILÖ

JUSSI PESONEN UPM-KYMMENE OYJ

Toimitusjohtaja 2004 – Varatoimitusjohtaja 2001–2004 Tuotantoinsinööriksi UPM:lle 1987, sen jälkeen eri johtotehtäviä yhtiössä LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Metsäteollisuus ry:n, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston (ICC Finland) hallitusten puheenjohtaja Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) ja East Office of Finnish Industries Oy:n hallitusten jäsen.

SYNTYNYT

1960

12 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

V

Edunvalvonnan moniäänisyys on Pesosen apaakaupan merkitystä Suomelle ei mukaan korostumassa kaikilla toimialoilla. Tämä UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskaupjohtuu siitä, että edunvalvonta muuttuu yhä pirstapakamarin puheenjohtaja Jussi Pesosen loituneemmaksi sitä mukaa kuin maailmasta tulee mielestä voi yliarvioida. Protektionismi monimutkaisempi. nostaa päätään säännöllisin väliajoin, ja vapaakau”On haettava uusia tapoja tehdä työtä, myös pan puolustajien on silloin astuttava esiin. edunvalvonnassa. Markkinoilla tuote kilpailee tuo”Meidän pitää uskaltaa katsoa ulos. Meidän pitää tetta vastaan. Sen takia on tärkeää, että pääsemme sanoa, että kannatamme vapaakauppaa. Kaupan kaikessa tuotekohtaiseen sääntelyyn. Se ratkaisee esteet ovat este myös Suomen hyvinvoinnin kehittySuomen vientituotteiden menestyksen.” miselle”, toteaa Pesonen.

Parasta yhteiskuntasuhdetoimintaa on Pesosen Globaalien toimitusketjujen toimivuus ja varmukaan se, että yritys pitää huolta kilpailukyvysmuus ovat erittäin tärkeitä Suomen kaltaisille ulkotään ja kannattavuudestaan. Tämä on paras tae maankaupasta riippuvaisille maille. Protektionismin työpaikkojen säilymiselle. Menestyvän yrityksen torjuminen ei Pesosen mukaan ole tärkeää vain tulovirrasta kanavoituu myös isoille yrityksille, sillä kaiken merkittävä osuus yhteiskunkokoiset yritykset hyötyvät vapaakaupasta. ”KUN TEOLLISUUS TEKEE nalle verojen ja maksujen muodossa.

Päätöksenteon ja yhteisINVESTOINNIN, ON Jussi Pesosella on selkeät kunnallisen keskustelun KYSEESSÄ YLEENSÄ 30 terveiset hallitukselle: Teolfokus on Pesosen mielestä siirtynyt liian paljon sisäpoVUODEN SITOUTUMINEN lisuuden kustannuksia ei saa lisätä. Yhtä tärkeätä on, että liittisiin asioihin. Asioita ei SUOMEEN.” sovitusta hallitusohjelmasta enää voida ohjata ainoastaan pidetään kiinni. Ennustetkansallisilla päätöksillä, sillä tavuus kärsii, jos hallitus muiden maiden päätökset soutaa ja huopaa. vaikuttavat suoraan meidän omaan kilpailukykyyn. ”Kun teollisuus tekee investoinnin, on kyseessä Sen takia Suomen veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä yleensä 30 vuoden sitoutuminen Suomeen.” pitää tarkistaa myös kansainvälisestä näkökulmasta.

“Elämme globaalissa maailmassa, ja siihen HUOLEHDI NYKYISESTÄ, INVESTOI meidän on sopeuduttava. Verotuksen ja regulaation TULEVAAN pitää olla symmetriassa suhteessa kilpailijamaihin.

Suomalainen metsäteollisuus elää kriisin jälkeen Tasavertaiset edellytykset ovat paras tae siitä, että uutta kukoistuskautta, jossa sekä tuloskunto että tuotanto säilyy Suomessa ja tänne tehdään invesinvestointikyky ovat vahvoja. Jussi Pesosella on tointeja.” kokemukseen perustuva neuvo murroksen keskellä Suomi voi Pesosen mukaan menestyä vain, jos toimiville yrityksille ja toimialoille: puolustajan ja kilpailemme kansainvälisesti ja uskallamme myös uudisraivaajan roolit on syytä yhdistää. itse altistua kilpailulle. ”Huolehdi nykyisestä tuotannostasi, jotta voit ”Jos yhtiö tai tuote joutuu Suomessa epäsymmetinvestoida tulevaan. Vanhan tuotannon pitää tuottaa riaan, on lopputulos yleensä se, että liiketoiminta varoja uuden liiketoiminnan rakentamiseen.” siirtyy muualle tai pärjää huonosti.”

Toimialoja ravisteleva disruptio pitää Pesosen Liian myönteiset kilpailuolosuhteet, esimerkiksi mukaan nähdä mahdollisuutena. Suomalaiset subventioiden ansiosta, eivät myöskään ole hyväksi metsäkonsernit lähtivät hakemaan kasvua uusista liiketoiminnalle, sillä ne rapauttavat kilpailukyvyn. tuotteista ja ovat nykyään globaalisti johtavia toimijoita omissa segmenteissään.

LOKAALI JA GLOBAALI VAIKUTTAMINEN ”Päätimme, että metsäteollisuus on uudistusJussi Pesonen toimii puheenjohtajana myös Methakuinen toimiala. Loimme vahvat ja kannattavat säteollisuus ry:ssä, joka vuodenvaihteessa solmi ydinliiketoiminnat omien strategioiden mukaisesti yhteistyösopimuksen Keskuskauppakamarin kanssa. ja kehitimme uusia tuotteita ja innovaatioita tulevaiYhteistyössä painottuu kaksi ulottuvuutta: lokaali suudelle.” ja globaali, eli alueellinen näkökulma kotimaisen Muutoksen keskellä oli pidettävä päät kylminä. kauppakamariverkoston kautta ja kansainvälinen ”Olimme sitkeitä, määrätietoisia ja kestimme ulottuvuus Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n merivettä vaikeiden päätösten kohdalla.” kautta.

Varsinkin viimeksi mainittu asia on Pesosen ”Sopimuksella pääsemme lähemmäksi maakunmukaan tärkeä, sillä yritys ja sen johto joutuu tia, joissa metsäteollisuus toimii. Kansainvälinen todennäköisesti kohtaamaan massiivista kritiikkiä kauppakamari ICC vie meidät puolestaan kansainsiinä ratkaisevassa vaiheessa, kun vanhoja toimintovälisiin pöytiin. Halusimme uusiutua sekä vaikuttaja ajetaan alas ja uusia luodaan tilalle. misessa että keskusteluun osallistumisessa.”

KSS Energia haluaa säilyttää energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimintaedellytykset ja turvata kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn. Sähkön omasta tuotannosta 94 prosenttia ja kaukolämmön tuotannosta 66 prosenttia saadaan uusiutuvilla energialähteillä.

Korian viljavaraston yhteyteen rakennettu biolämpökeskus liitettiin alueen kaukolämpöverkkoon syksyllä 2016. Kaukolämpöjohto rakennettiin valmiiksi Pioneeripuiston alueelle, vuoden 2019 asuntomessuja varten. Tuleville asukkaille ja kiinteistöille on tarjolla ympäristöystävällistä biolämpöä. Polttoaineena on viljanpöly ja jatkojalostukseen kelpaamaton viljapellon raaka-aine.

Kymin Voiman biopolttoainevoimalaitos on tuottanut jo 15 vuoden ajan korkealla hyötysuhteella lähes 80 prosenttia seudun kaukolämmöstä. Samalla yhteistuotantolaitos on tuottanut sähköä KSS Energian asiakkaille. Voimalaitoksen rakentaminen on ollut yksi seudun merkittävimmistä ja kannattavimmista investoinneista. Teollisuuden ja ympäröivän yhdyskunnan intressit kohtasivat.

KSS Energia investoi uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tuotantoon mutta myös pitkäjänteiseen kehitystyöhön energian toimitusvarmuuden parantamiseksi. Sähkönjakelun keskimääräinen, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli viime vuonna vain 27 minuuttia ja kaukolämmön 46 minuuttia.

KSS Energian asiakkaiden käyttöön on tarjolla Kymijoen isoilla voimalaitoksilla, Voikkaalla, Kuusankoskella ja Keltissä, tuotettua vesivoimaa sekä pienvesivoimaa Mäntyharjun reitillä. Haminan Mäkelänkankaan teollisuusalueella tuotetaan aurinkovoimaa ja tuulivoimaa, joita EteläPohjanmaan tuulipuistot täydentävät. Aurinkotalous ottaa Suomessa ensiaskeleitaan. Akkuteknologian ja energian varastoinnin kehittyminen ovat avainasemassa kannattavuuden parantamiseksi.

KSS Energia tarjoaa sähköä, kaasua ja kaukolämpöä Kouvolan seudun koteihin ja yrityksiin sekä myy sähköä, energiaosaamista ja -ratkaisuja myös muualle maahan. KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Rakennus Oy ja KSS Lämpö Oy. Vuoden 2016 konserniliikevaihtoa 112 m€ ja lähes 10 m€ liiketulosta on ollut tekemässä keskimäärin 117 henkilöä.

ILMOITUS

13 KAUPPAKAMARI

KUVA: COLOURBOX

TEEMA

Kauppakamari 100 vuotta

Vapaan talouden pelisääntöjen opettelu alkoi vasta 1990–luvun lamasta Ensimmäiset kauppakamarit perustetiin yhdessä Suomen historian suurimmassa taitekohdassa. Olot Suomessa 1917 olivat lähes kaoottiset: maa oli irtaantumassa Venäjästä, Suomi itsenäistymässä ja heti perään alkoi sisällissota.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

o 1900-luvun alkuvuosina Suomessa oli keskusteltu ja tehty jopa alustavia asetusluonnoksia kauppakamarien perustamiseksi isoihin kaupunkeihin.

"Hanke kuitenkin viivästyi ja ensimmäinen maailmansota viivästytti sitä entisestään.

Lopulta kauppakamariasetus saatiin tehdyksi, mutta se tuli tavallaan ’liian myöhään’. Maailmansota romahdutti maailmankaupan, ja sen tilalle tuli kansallisvaltioiden kahdenvälinen kauppa eli jotakin sellaista, mihin maailma näyttäisi taas menevän, kertoo tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta.

Michelsen kirjoittaa kauppakamarijärjestön 100-vuotishistoriaa, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.

Kauppakamarien tärkein tehtävä viime vuosisadan alussa oli pitää yllä ja tukea kaupan vapautta, eli kuten siihen aikaan sanottiin, ’kauppareittien’ vapautta. ”Tämä tarkoitti sääntelyn, tullien ja erilaisten kaupan esteiden poistamista.

Suomella oli jo vahva asema metsäteolli-

suustuotteiden vientimarkkinoilla, mutta maan kehittämiseen tarvittiin myös kaupan esteiden vapauttamista. Toinen tärkeä tehtävä oli yritysten välisten ristiriitojen sovittelu, johon tarvittiin myös puolueetonta välittäjäorganisaatiota.”

Kauppakamarilaitos syntyi Suomeen 1917, hyvin myöhään verrattuna moniin Euroopan maihin. Maailman ensimmäinen kauppakamari oli perustettu jo 1499 Ranskaan Marseilleen. ”Suomi oli mielenkiintoinen maa 1800-luvulla. Talous avautui, mutta samalla Suomesta tuli vahvasti valtiojohdettu suuriruhtinaskunta Venäjän yhteydessä. Kauppa oli pitkälti kotimaan kauppaa, ja teollisuustuotteiden viennistä saatiin kansantalouteen lisätuloja. Kauppakamarit syntyivät maihin, joissa oli vahvat kaupalliset perinteet eli kauppahuoneita ja kaupallista toimintaa valtakunnan rajojen ulkopuolelle ja usein myös maanosien välistä ’siirtomaakauppaa’”, selvittää Michelsen.

Suomi oli kaukana tällaisista virtauksista, mikä osaltaan selittää kauppakamarilaitoksen myöhäistä syntyä. Venäjä sai oman kauppa-

kamarinsa vähän ennen Suomea.

Pulakausi 1930-luvulla oli vaikeaa aikaa kauppakamareille. Talolliset menettivät talojaan ja pankkeja kaatui. ”Suuri lama iski Suomeen viiveellä, mutta sen ehkä tärkein merkitys oli luottamuksen katoaminen kaupasta ja finanssimarkkinoilta.

Ennen lamaa oli uskottu kultakantaan maailmankaupan kivijalkana. Nyt se pohja petti, ja seurauksena oli katastrofaalinen romahdus kansantalouksissa”, kertoo Michelsen.

Michelsenin mukaan lamasta oli vaikea tulla ulos, koska talouden perusta piti rakentaa uudelleen ilman selkeää finanssipoliittista rakennetta.

Kauppakamareille lama merkitsi tappiota, sillä kauppakamarit olivat tukeneet vapaakauppaa ja kultakantaan perustuvaa globaalia talousjärjestelmää. Tämä malli romahti, ja varsin pian Suomi ajautui Saksan vanavedessä uuteen kansallismieliseen kansantalouteen, jota jatkui aina 1950-luvulle saakka.

Michelsenin mukaan Suomi jäi viime sotien jälkeen kiinni säännöstelyyn, koska sotakorvaukset ja jälleenrakentaminen söivät käytännössä kansantalouden liikkumavaran.

15 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Kauppakamarien rooli oli näkymätön, mutta alueellisella ja paikallisella tasolla kauppakamarit olivat tärkeitä vaikuttajia teollistamis- ja infrastruktuurihankkeissa.

KUN KAIKKI ROMAHTI Michelsenin mukaan 1990-luvun lama romutti Suomeen 1950-luvulta lähtien rakentuneen järjestelmän, jonka taloudellinen perusta lepäsi itä- ja länsiviennin varassa. Sitä tuki sopimusyhteiskunta, jossa päätettiin hinnat, vuokrat ja palkat. ”Kartelloituminen oli yleistä ja valtion sinetöimät yhteiskuntasopimukset takasivat toimintaedellytykset teollisuudelle ja kaupalle. Tämä kaikki romahti, kun idänkauppa kaatui ja Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. Yhteiskunnassa piti opetella vapaan talouden pelinsäännöille, ja se vei aikaa. Nokian nousu toi kuitenkin kansantalouteen rahaa ja myös globaalin talouden osaamista.”

Uudet virtaukset törmäsivät vuoden 2008 finanssikriisiin. Sen seurauksena Suomi palasi osittain vanhalle tielle, eli taloutta ja yhteiskunnan rakenteita on pidetty yllä julkisen talouden velkataakkaa lisäämällä.

Samalla on odotettu vientikaupan elpymistä ja sitä kautta työllisyyden kohentumista. ”Globaalissa taloudessa kilpailuasemat ovat kuitenkin muuttuneet.

Menestykseen tarvitaan jatkuvaa innovatiivisuutta ja uusien liiketoimintamallien omaksumista. Näitä kumpaakaan ei Suomessa ole pystytty elvyttämään monista yrityksistä huolimatta”, painottaa Michelsen.

Kauppakamarit ovat houkutelleet puoleensa yhteiskunnan vaikutusvaltaisia jäseniä. Keskuskauppakamarin hallitusta ovat johtaneet Suomen talouden ja politiikan ykkösketjuun kuuluvia henkilöitä. Kauppakamarit ovat myös ajaneet näkyvästi naisjohtajien aseman parantamista.

Keskuskauppakamari juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä julkaisemalla suomalaisten yritysjohtajien ja talouselämän vaikuttajien muotokuvia digitaalisessa galleriassa.

muotokuvagalleria.fi 19 KAUPPAKAMARI

Kauppakamari 100 vuotta

Markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä toivoo, että Suomi siirtyisi lopultakin 2000-luvulle ja markkinatalouteen.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KUVA RONI REKOMAA

os Risto E. J. Penttilän johtama Keskuskauppakamari saisi vallan ratkaista yhden Suomen pahimmista talousongelmista, olisi se siirtyminen nykyisestä sääntelytaloudesta markkinatalouteen. ”Suomessa suhtaudutaan vapaakauppaan hyvin myönteisesti, mutta Suomen sisällä vapaakaupasta ollaan hyvin kaukana. Suomen sisällä markkinatalous on epäonnistunut.”

Penttilän mukaan sote-uudistuksessa mennään oikeaan suuntaan, jos valinnanvapaus säilyy keskeisenä osana uudistusta.

Toinen merkittävä askel vapaakauppaan ja maan sisäiseen markkinatalouteen oli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen.

"Suomen jäykät työmarkkinat olisi pitänyt avata jo muutama vuosikymmen sitten. Ne ovat yhteiskunnassa eniten säännelty lohko. Yhtä tärkeä uudistus kuin sote, olisi saada työmarkkinat 1900-luvulta 2000-luvulle.

Penttilä muistuttaa, että työmarkkinoiden avaamisessa Suomi voisi katsoa esimerkkiä länsinaapurista, Ruotsista ja myös Britanniasta. Kummassakaan maassa ei ole järjestelmää, jossa yhden toimialan ratkaisut levitetään koko palkansaajakenttään.

Myös Saksa on Penttilän mukaan onnistunut työreformissaan hyvin. Maassa on nykyään käytännössä täystyöllisyys – tosin osa työntekijöistä joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä palkalla ja moni pienipalkkainen tekee kahta työtä.

Penttilän mukaan elinkeinoelämä uu-

distui 1990-luvulla, paljolti pakon edestä, kun Suomi liittyi EU:hun ja eurojärjestelmään. Neuvostoliiton romahdus pakotti vientiyritykset suuntaamaan ponnistelunsa länsimarkkinoille. Myös valtio uudistui ja purki byrokratiaansa.

"Kuntien rakenneuudistus ja terveydenhuollon uudistus jäivät tekemättä. Nyt ne ovat käynnissä. Työelämän uudistaminen odottaa yhä vuoroaan."

RUOTSI ON KARANNUT Suomen talous kasvaa hidasta, noin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Se ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Valtiontalouden menot ovat noin 6 miljardia euroa suuremmat kuin tulot.

Ruotsin bruttokansantuote asukasta kohden on nyt 20 prosenttia suurempi kuin Suomen. Finanssikriisin edellä maat olivat suurin piirtein tasoissa.

"Lääke on radikaali siirtyminen markkinatalouteen. Ruotsissa on tehty merkittäviä uudistuksia työmarkkinoilla. Suomessa ne ovat tekemättä. Pitää uskaltaa ajaa läpi reformeja. Työn tekemisen pitää olla kaikissa tilanteissa kannattavaa. Työmarkkinoiden uudistamisen yhteydessä voitaisiin palkkaveroja laskea merkittävästi ja saada talous nousuun", painottaa Penttilä.

EU KESKITTYY BREXITIIN Penttilän mukaan elämme Euroopassa eritäin mielenkiintoisia aikoja, kun Britannia on aloittanut irtautumisensa EU:sta, brexitin.

"Suomelle tärkeintä on, että yhtenäismarkkinat toimivat niin, ettei tule uusia tullirajoja", sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

"Voi käydä niin, että euroryhmä tiivistää talouspolitiikkaansa Saksan ja Ranskan johdolla. Silloin on vähän mahdollisuuksia pohjoismaiseen talous- ja hyvinvointipolitiikkaan. Mahdollisuutemme tehdä omia ratkaisuja käyvät hyvin vähiin kahden vauhdin Euroopassa. EU on jättänyt sivummalle vapaakaupan tulevaisuudesta huolehtimisen.

EU haluaa nyt vain pitää rivit suorina."

Euroopan ainoa mahdollisuus pysyä kilpailukykyisenä globaalissa maailmassa on Penttilän mukaan, että EU hyväksyy poliittisesti monitahtisen Euroopan, mutta vapaakaupassa ja sen edistämisessä kaikki jäsenmaat ovat mukana, samassa tahdissa.

"Sääntely-Eurooppa ei ole hyväksi Suomelle. Suomelle tärkeintä on, että yhtenäismarkkinat toimivat niin, ettei tule uusia tullirajoja.

Suomi elää viennistä. EU:n pitäisi keskittyä talouteen ja unohtaa poliittiset ambitiot. Suomi elää EU:ssa samalla tavalla kuin 1990-luvulla", sanoo Penttilä.

Penttilän mukaan Suomen mukaanlähtö eurojärjestelmään ei ollut virhe. Eurojärjestelmä kokonaisuudessaan on hänen mukaansa kuitenkin epäonnistunut.

"Kreikalle olisi pitänyt antaa kenkää eikä pumpata sinne satoja miljardeja euroja. Eurojärjestelmässä pitäisi olla vain niiden maiden, jotka pystyvät täyttämään kriteerit. Koko 2000-luku on EU:ssa ollut vain instituutioiden ylläpitämistä tai uusien instituutioiden rakentamista. Poliittinen integraatio on jäänyt päälle liian pitkäksi aikaa."

KOLME PAINOPISTETTÄ Kauppakamariryhmän keskeisimmät edunvalvontatavoitteet ovat saada liikenne sujumaan, verotusta alemmaksi ja turha byrokratia pois.

"Jokaisella 19 kauppakamarilla on omat alueelliset kehittämistehtävänsä."

Suomessa yritysten jäsenyys kauppakamarissa on vapaaehtoista, toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa.

Penttilä muistuttaa, että kauppakamarijärjestö ei ole koskaan 100-vuotisessa historiassaan ollut niin vahva kuin se nyt on. Jäseniä on yli 20 000 yritystä ja organisaatiota, mikä oli aikoinaan Kansallispankin pääjohtajana ja Keskuskauppakamarin puheenjohtajana toimineen Jaakko Lassilan tavoite.

Metsäteollisuus ry:n ja Keskuskauppakamarin yhteistyösopimus astui voimaan vuoden vaihteessa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toimii molempien järjestöjen puheenjohtajana.

"Kauppakamareissa ovat edustettuina kaikki elinkeinoelämän toimialat. Kauppakamarit ovat myös osa yhteistä globaalia verkostoa, jossa yhteistyötä tehdään eri tavoin yrityksen kansainvälistymisen helpottamiseksi. Tuoreimpana esimerkkinä on Saksan kauppakamarin ulkomaanverkoston avaaminen suomalaisyritysten palvelukseen."

Penttilän mukaan yritykset kuuluvat kauppakamareihin, koska niissä ne voivat vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Keskuskauppakamari vaikuttaa valtakunnan politiikkaan. Kauppakamareissa elinkeinoelämän päättäjät tapaavat toisiaan eli verkostoituvat.

Yritykset keskustelevat myös alueensa kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Keskuskauppakamari tarjoaa myös palveluja vaihtoehtona jäykälle viranomaistoiminnalle, kuten välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen mukaiset menettelyt sekä mainonnan eettisen neuvoston lausunnot.

17 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Yritykset Suomen rakentajina

K

auppakamari-järjestö tuottaa juhlavuoden ajan ajankohtaista yrityselämän tietoa yritysten hyödynnettäväksi. Faktat on työstetty korkeatasoiseksi infografiikaksi.

Teema kulkee nimellä Yritykset Suomen rakentajina ja faktat ovat ladattavissa samannimiseltä sivustolta.

Faktat kerätään sivustolle kolmen teeman alle: yritykset veronmaksajina/rahoittajina, yritykset työllistäjina ja yritykset ongelmanratkaisijoina. Faktoja tulee lisää viikottain.

Sivustolla on myös talouselämän tietämystä testaava viikottainen tietovisa, jolla voi mitata omaa tai vaikkapa kokousosallistujien tietämystä vuoden aikana yhteensä 14 eri teemalla. Kuhunkin kysymykseen ilmestyy oikeaa vastausta taustoittava tietovinkki, jota myös kannattaa hyödyntää.

Infografiikka on valmiiksi työstetty näyttäväksi visuaaliseksi aineis-

toksi, joka on lataamalla siirrettävissä suoraan omiin powerpoint-esityksiin.

Infografiikan käyttö viestittää kauppakamareiden roolista ajankohtaisen taloustiedon tuottajana ja erityisesti yritysten merkityksestä Suomen hyvinvoinnin rakentajina. www.yrityksetsuomenrakentajina.fi

Erinomaista infografiikkaa powerpoint-esityksiin

Merkittävin vientituote

Suomen merkittävin vientituote on paperi ja kartonki (6,8 mrd. EUR). Toisena on dieselpolttoaineet (3,7 mrd. EUR) ja kolmantena ruostumattomat teräslevyt (2,3 mrd. EUR). Lääkintäkoneet ja -laitteet ovat sijalla 10. (Lähde: Tulli, SITC3-luokitus)

1. paperi ja kartonki

2. Dieselpolttoaineet

3. Ruostumattomat teräslevyt

18 KAUPPAKAMARI 18 KAUPPAKAMARI

YRITYKSET SUOMEN RAKENTAJINA

(lähde:www.yrityksetsuomenrakentajina)

Yksityinen sektori työllistäjänä

Piristyvästä Euroopasta vauhtia Suomen viennille Vientiteollisuus tarjoaa tulevana kesänä nuorille 23 000 työpaikkaa.

(Vientiteollisuuden liiton tiedote 17.3.2017)

Suomen tavaraviennin arvo oli 51,8 miljardia euroa vuonna 2016.

Osuudet maakunnittain

Noin 40 % Suomen työllisyydestä riippuu suomalaisten tuotteiden kysynnästä ulkomailla.

Maailmantalouden suhdanneodotukset ovat vahvistuneet kevään aikana, osoittaa 120 maassa tehty Ifo World Economic Survey -suhdannekysely.

Euroalueen Ifo-indikaattori ponnahti ylimmälle tasolle sitten finanssikriisin 2008. Suomen näkymät ovat parantuneet huomattavasti.

- Päävientimarkkinoiden piristyminen Euroopassa näkyy jo nyt Suomen vientitilastoissa. Talousnäkymät ovat varovaisemmat USA:ssa, Kiinassa ja Japanissa, mikä voi ennakoida maailmantalouden voimakkaimman kasvun hiipumista, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Suomen maajohtaja Timo Vuori.

Ifon selvityksen mukaan Ranskan, Italian ja Kreikan talousnäkymät ovat yhä heikot, mikä on uhka euroalueelle. Sen sijaan Irlannissa talouskasvun uskotaan nousevan 4,1 prosenttiin. Saksa, Hollanti, Itävalta ja Belgia ovat Suomen ohella muita Euroopan vahvoja talouskasvajia.

Myös Britannian taloustilanne on hyvä Brexit-peloista huolimatta.

- Brasilian, Intian ja Venäjän talouksien tilanne nähdään tyydyttävänä.

Ifo-kysely osoittaa, että maailman johtavat taloudet käyvät eri tahtiin.

Pitkästä aikaa vetovastuu on siirtynyt Eurooppaan, toteaa Vuori.

INFLAATIO AISOISSA – POPULISMI PELOTTAA Inflaation arvioidaan Ifon selvityksessä olevan maailmanlaajuisesti 3 prosentin tasolla ja euroalueella nousevan lievästi 1,6 prosenttiin.

Valuutoista dollaria nähdään yliarvostettuna. Siitä huolimatta dollarin uskotaan lievästi vahvistuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Sekä pitkien että lyhyiden korkojen odotetaan nousevan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

- Ifon selvityksen mukaan populismin nähdään jo vaikuttavan useissa maissa lähinnä kauppa- ja talouspolitiikkaan. Talousasiantuntijat toivovat nyt, että kasvava populismi ei katkaisisi maailmantalouden myönteistä virettä, Vuori sanoo.

(Lähde: OECD)

Ifo-instituutin World Economic Survey julkaistaan maailmanlaajuisesti 11.5.2017 osoitteessa: www.ifo.de ”World Economic Survey”. Suomessa kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1118 talousasiantuntijaa 120 maasta huhtikuussa 2017.

19 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

Kauppakamarin kesätyökysely 2017

Kesälomittajia viime kesää enemmän

K

ymenlaakson kauppakamarin kesätyökyselyn vastaajista 74,7% ilmoitti ottavansa kesätyöntekijöitä tulevana kesänä ja 6,7 prosentilla rekrytointi on vielä harkinnassa. Vajaa viidennes (18,7%) ilmoitti, että ei rekrytoi kesätyöntekijöitä ollenkaan.

Muutos viime kesään on huomattava.

Huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä 48% vastaajista ilmoitti palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Vakituisella porukalla päätti viime kesänä pärjätä 43% vastaajista, nyt 18,7%.

Syiksi olla palkkaamatta mainittiin palkkakustannukset (26%) ja soveltuvien työtehtävien puute ja ajanpuute.

TAUSTALLA YRITYSTEN PARANTUNUT TALOUSTILANNE Kaakkois-Suomen TE-toimiston johtaja Juha Kouvo näkee tilanteen taustalla parantuneen taloustilanteen.

- Yleisestikin työmarkkinoille on palaamassa usko tulevaan taloudellisten realiteettien parantuessa. Kasvun alussa ollaan ja se heijastuu onneksi myös nuoriin,

20 KAUPPAKAMARI

työmarkkinoille kiinnittymistä hakeviin jo näiden kesätyöpaikkojen muodossa, Kouvo toteaa.

Kouvo kiittää kaikkia yrittäjiä, jotka pystyvät kesätyöpaikkoja nuorille tarjoamaan.

- Kesätyökokemuksilla on yllättävänkin suuri merkitys nuoren kouluttautumis- ja urasuunnitelmia ajatellen. Ja tietysti on aina parempi mitä aiemmin työelämän pelisääntöihin tutustuminen voi alkaa.

Lyhyetkin työjaksot ovat nuorelle tärkeitä, Kouvo painottaa.

TAKANA MUUTAMA VUOSI OPINTOJA Kymenlaakso on Suomen maakunnista eniten kärsinyt kohtaanto-ongelmasta eli ammattitaitoista työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Osaavien kesätyöntekijöiden puute tuli esille kesätyökyselyssäkin, erityisesti teknisillä aloilla.

- Perusosaaminen tulee olla ohjelmistoalalta. Nollasta asti emme pysty opettamaan, sanoo eräs vastaaja.

Palkatuista 49 prosentilla opiskelut ovat vielä kesken ja 25 % on opintojen loppusuoralla. 13 prosentissa työpaikoista

ei tarvita erityistä ammattiosaamista.

- Meillä on ollut vuosittain kesätyöntekijöinä 2 poikaa tai tyttöä, jotka ovat olleet ammattikoulussa, joko rakennuspuolella, sähkö- tai putkilinjoilla. Itse työt eivät ole mitään näistä varsinaisesti, mutta näillä osastoilla olleilla on jonkinlainen käsitys rakennustyöstä, piirustuksista ja muusta alan käsitteistöstä ja välineistä, kertoo eräs vastaaja.

OMAT KANAVAT TEHOKÄYTÖSSÄ Yritysten verkostoituminen kauppakamarin ja muiden toimijoiden kautta hyödynnetään myös kesätyöntekijöitä rekrytoitaessa. Käytössä ovat myös sosiaalinen media ja yrityksen omat nettisivut.

Neljänneksi tärkein kanava ovat oppilaitokset - Opiskelijoiden työharjoittelujaksot syksyisin ja keväisin avaavat ovet myös kesätyöpaikkoihin. Kyllä sen huomaa, jos on aitoa kiinnostusta alalle. Myös hyväksi havaittu vanhan ajan puskaradio toimii edelleen, sanoo yksi vastaaja.

Kyselyyn vastasi 75 yrityksen edustajaa huhtiN=7 kuun aikana koko Kymenlaakson alueella.

SUOMI ANSAITSEE AMMATTILAISENSA. HE ANSAITSEVAT SUOMI 100 -ERIKOISMERKIN. Keskuskauppakamarin Suomi 100 -erikoisansiomerkkiä myönnetään Suomen juhlavuoden 2017 ajan työstä yrityksen, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Työsuhteen pituus ei ole edellytyksenä ansiomerkin myöntämiselle.

ansiomerkit.fi

21 KAUPPAKAMARI

KEHU KAVERIA ALUEELTA

Rytminmuutoksessa innovaattoreita ja tulevaisuutta haistelevia visiönäärejä Rytminmuutos marssittaa maan innovaatiogurut Kouvolaan. Kauppakamarin viime syksynä järjestämä uusiin tulevaisuuden aloihin ja megatrendeihin keskittyvä seminaari sai innostuneen vastaanoton heti ensimmäisellä kerralla.

Puhujakaartissa on jälleen erittäin hyvä kattaus puhujia, joista suurin osa ei ole aiemmin esiintynyt Kymenlaakson foorumeilla. Seminaari pidetään Kouvolan Vaakunassa 1.6.

MEGATRENDIT

ELINA KIISKI KATAJA VM Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija ja megatrendien kartoittaja. Hän analysoi tietoa kehityskulkuihin liittyvistä tulevaisuuden mahdollisuuksista, uhkakuvista ja ratkaisuista.

Elina on tulevaisuustyön lisäksi työskennellyt yhteiskunnallisen koulutuksen ja viestinnän parissa. Rytminmuutoksessa Elinalta kuullaan mitkä ovat vuoden 2017 megatrendit.

MEDIA

SAMI SMOLANDER

Sami Smolander johtaa Sanoma Media Finlandin Content Marketing -yksikköä.

Aiemmin hän on toiminut mm. Sanoma Lifestylen kaupallisena johtajana, myyntijohtajana Sanoman mediamyynnissä ja Helsingin Sanomissa.

RYTMINMUUTOS

LAURI SALOVAARA

CASE KASVU

PEKKA KAIKKONEN

Toimitusjohtaja, yrittäjä Pekka Kaikkonen HoviRuoka Oy:stä Kouvolasta lanseerasi merkkinoille kaksi vuotta sitten kasvisruokailijoiden hitiksi nousseen Vihiksen. Pekalla on rautainen, yli 30 vuoden kokemus elintarviketeollisuuden johtotehtävissä mm. Järvi-Suomen Portissa.

Lauri Salovaara aikoo miljonääriksi 500:ssa päivässä. Potin tulisi olla kasassa 9. heinäkuuta vuonna 2018. Ihan tyhjästä Laurin ei tarvitse aloittaa, sillä hän on tunnettu tv- ja radiojuontaja, toimittaja sekä startup-yrittäjä. Hän aikoo lähteä bisnesenkelinä mukaan aloittaviin firmoihin osakkuutta vastaan. Rytminmuutoksessa kuullaan, mitkä ovat Laurin menestyksen eväät ja miten projekti etenee?

ILMOITTAUDU MUKAAN WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

22 KAUPPAKAMARI

KANSAINVÄLISTYMINEN

JUKKA KUUSALA

Kymenlaaksosta kotoisin olevan Jukka Kuusala on kansainvälisen kaupan ja rahoituksen asiantuntija. Jukka vastaa Handelsbankenin Trade & Export Finance -toiminnoista Suomessa. Aiemmin hän on toiminut johtotehtävissä metsäteollisuudessa ja rahoitusalalla.

Rytminmuutoksessa Jukka tarjoilee eväitä kansainvälisille markkinoille.

VASTUULLISUUS

LEA RANKINEN

Lea on ympäristötekniikan diplomi-insinööri, joka on toiminut unelma-ammatissaan SOK:n vastuullisuusjohtajana vuodesta 2011 johtaen S-ryhmän yhdeksi maamme vastuullisuuden edelläkävijäksi.

Suomalaiset valitsivat S-ryhmän brändeistä kolme TOP 10 joukkoon vuonna 2017. Vastuullisuus on siis myös hyvää bisnestä.

KANSAINVÄLINEN RAUTATIESEMINAARI KOUVOLASSA 28.9.2017

ORGANISAATIO

TEEMU LAAJASALO Kallion seurakunta onnistui muuttumaan yhdeksi Suomen kiinnostavimmista seurakunnista, vaikka se oli kirkkoon kuuluvien määrän perusteella Suomen matalinta tasoa. Innovatiivinen seurakuntapappi Teemu Laajasalo on tehnyt tempauksia, jotka herättelevät ja puhuttelevat. Hänen johdollaan käynnistyi muun muassa valtakunnallinen kirkonkellojen soitto Aleppon uhreille.

RAUTATIEHUBIT & RAILGATE FINLAND -KULJETUSKÄYTÄVÄ AASIASTA EUROOPPAAN INTERMODAALISET JA ÄLYKKÄÄT KULJETUKSET

MYYNTI

PETRI PARVINEN Petri Parvinen toimii Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa myynnin johtamisen professorina – Suomen ainoana sellaisena. Hän on työskennellyt yrittäjänä, myyjänä ja konsulttina Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa ja on osakkaana useissa yrityksissä.

Petri on kieltämätön guru, arvostettu myynnin asiantuntija ja luennoitsija.

TEKNOLOGIA

OLE EARLY BIRD ... ja rekisteröidy osallistujaksi seminaariin 30.6.2017 mennessä, jolloin yhden (1) hengen osallistumismaksu on 372 € (sis. alv 24 %).

1.7.2017 alkaen yhden (1) hengen osallistumismaksu on 496 € (sis. alv 24 %).

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.9.2017

PEKKA SIVONEN Pekka Sivonen toimii Tekesin digitaalisaation strategioista ja ohjelmista vastaavana johtajana.

Hän on kouluttanut yrityksiä internet-teknologioissa ja liiketoimintamalleissa vuodesta 1994 alkaen.

Pekkaa voidaankin pitää kaikkien internet-sotien veteraanina. Hän on myös kansainvälisesti palkittu asiantuntija ja mobiiliohjemistoja kehittävän Digian perustajajäsen.

RAILFORUM.FI

Rytminmuutos Kouvolan Vaakunassa 1.6.

Jäsenhinta 295 + alv 24 % Normaalihinta 395 € + alv 24 % 23 KAUPPAKAMARI

KALENTERI TILASTO

PK-yritykset laajentavat liiketoimintaansa SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN INVESTOINTINÄKYMÄT OVAT VALOISAT, SELVIÄÄ KAUPPAKAMARIEN PK-HALLITUSBAROMETRISTA. YLI 40 PROSENTTIA PK-YRITYKSISTÄ KÄYNNISTÄÄ UUTTA LIIKETOIMINTAA, NELJÄNNES SUUNNITTELEE TOIMINNAN LAAJENTAMISTA YRITYSOSTOIN JA LÄHES KOLMANNEKSEN SUUNNITELMISSA SIINTÄÄ MUU MERKITTÄVÄ INVESTOINTI. VIENTIÄ STARTTAA TAI LAAJENTAA JOKA NELJÄS. TEKSTI SANNA KRANJC KUVAT JULIA KOIVULANAHO

Kauppakamarien PK-hallitusbarometri kartoitti yritysten investointisuunnitelmia ja hallitustyön kehittämistä. Siihen vastasi lähes 1200 PK-yritystä ympäri Suomea. Kahden vuoden välein toteutettavasta kyselystä selvisi, että PK-yrityksillä on rohkeutta investoida, vaikka maailmantaloudessa on epävarmuutta. Investointi- ja vientihalut ovat nousseet jonkin verran kahden vuoden takaisesta ja selvästi vuoden 2013 tilanteesta.

Haasteeksi voi kuitenkin muodostua yrityksen hallituksen riittävä osaaminen. Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoo hallituksessa olevan riittävän monipuolinen osaaminen yrityksen nykytilanteen kannalta, mutta kun kysytään kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin, uskoo riittävään osaamiseen vain noin kolmannes vastaajista. Tarve uuteen osaamiseen ja hallitusjäsenten vaihtuvuuteen vaatii yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun.

79 % YRITYKSISTÄ KATSOO, ETTÄ HALLITUKSESSA ON RIITTÄVÄN MONIPUOLINEN OSAAMINEN YRITYKSEN NYKYTILANTEEN KANNALTA.

32 % YRITYKSISTÄ KATSOO, ETTÄ HALLITUKSESSA ON RIITTÄVÄ OSAAMINEN YRITYKSEN TULEVIEN HAASTEIDEN KANNALTA (ESIM. KASVUTAVOITTEET, KANSAINVÄLISTYMINEN, TEKNOLOGINEN MURROS).

MENEILLÄÄN OLEVAT TAI SUUNNITTEILLA OLEVAT MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET YRITYKSISSÄ 2017

41 %

Uuden liiketoiminta-alueen käynnistäminen

2015

Toiminnan laajentaminen yritysostoin

2015

20 %

2013

20 %

Muu merkittävä investointi

38 %

2013

30 %

2017

25 %

2017

31 %

2015

27 %

2013

Viennin käynnistäminen tai laajentaimien

26 %

2017

25 %

2015

23 %

2013

20 %

10 24 KAUPPAKAMARI

20

30

40

%

LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN JA KAUPPAKAMAREIDEN PK-HALLITUSBAROMETRI 2017

Q&A LAKIMIES

Luottamushenkilöt ovat kauppakamarin voimavara Kymenlaakson kauppakamarissa luottamushenkilöt toimivat puheenjohtajistossa, hallituksessa, valiokunnassa sekä erilaisissa valtakunnallisissa luottamustoimissa. He edustavat toimialojensa parasta asiantuntemusta ja näkemystä.

VAIKUTTAMISTYÖ ON MONITAHOISTA Kauppakamarista kysytään usein elinkeinoelämän näkemystä tulevista uudistuksista ja ajankohtaisista teemoista. Kauppakamarin kannanotot, vetoomukset ja lausunnot edustavat kauppakamariorganisaation lisäksi jäsenistön ja luottamushenkilöiden näkemystä.

Valiokuntatyössä konkreettista vaikuttamista tehdään tapaamalla kaupunkien ja maakunnan päättäjiä, kertomalla oppilaitoksille Kymenlaakson kauppakamarin 150 luottamushenkilöä edusyritysten osaamistarpeista, jakamalla ajankohtaistietoa aamukahtavat laajasti maakunnan elinkeinoelämää ja lähes sataa yritystä. vien ja infotilaisuuksien merkeissä, verkostoitumalla tilaisuuksissa ja Luottamushenkilöt toimivat vaikuttamisen avainpaikalla, osana ainutlaatuista elinkeinoelämänverkostoa. He ovat kauppakamarille kehittämällä omaa asiantuntemusta verkostoa hyödyntäen.

Kauppakamari kerää itse aktiivisesti tietoa elinkeinoelämän eri arvokkaita asiantuntijoita, joiden avulla varmistamme, että olemme sektoreilta erilaisin kyselyin ja tutkimuksin. Luottamushenkilöt ovat aidosti yritysten asialla ja toteutamme vahvaa alueellista vaikuttatässäkin avainasemassa vastaajina ja tiedon jakajina. mista.

Vaikuttamistyö on yhteistä tekemistä elinkeinoelämän etujen valvomiseksi ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

VAHVA VAIKUTTAJIEN VERKOSTO Kutsumme sinut mukaan tähän tärkeään tehtävään!

Kauppamarin vaikuttamistyön perustana on elinkeinoelämän etujen ja toimintamahdollisuuksien kehittäminen kauppakamarin KIINNOSTUITKO? strategiaa toteuttaen. Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamiKysy lisää valiokuntatyöstä yhteyspäällikkö Tiina Paavolalta, sen strategisia painopisteitä ovat vetovoimainen Kymenlaakso, puh 0440 296 110 tai tiina.paavola@kauppakamari.fi uudistuva elinkeinorakenne, osaava työvoima ja sujuva liikenne.

Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 99 ROVANIEMI

Itsestään valmistuva

AAMU-

PALA

TUTUSTU HOTELLITYYPPEIHIMME JA VARAA ASIAKASOMISTAJAHINTAAN

SOKOSHOTELS.FI >

Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: Suomesta soitettaessa hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min 25 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KALENTERI

6.6.

ICC TRADE FINANCE – KANNATTAVAN KAUPAN RAHOITUS

Koulutuksessa käydään läpi kannattavan kaupan rahoitusta, vinkkejä kaupan suunnitteluun, katelaskentaan ja käsitellään kattavia rahoitusvaihtoehtoja myyjän ja ostajan kannalta.

KOULUTUS 6.6.2017 klo 8.45 – 16.00 SOKOS HOTEL VAAKUNA, HOVIOIKEUDENKATU 2, KOUVOLA ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 30.5.

SYYSKUU

21.

26.

28.

29.

OFFICE TIPS & TRICKS

Koulutuksessa opitaan käyttämään eri Officeohjelmien (Word, Excel, PowerPoint, Outlook) hyödyllisiä kikkoja ja konsteja.

Kymenlaakson kauppakamarin koulutuspalvelujen kevätkisa toteutettiin huhti-toukokuun vaihteessa. Kisassa pyydettiin äänestämään kiinnostavimpia koulutuksia kevään ajan koulutustarjonnasta sekä esittämään toiveita tulevista koulutusaiheista ja kouluttajista.

Eniten kannatusta saivat Office -ohjelmien tehopäivä sekä Sosiaalisen median uudet ilmiöt -koulutukset. Nämä koulutukset tullaan toteuttamaan ensi syksynä.

TIETOSUOJA-ASETUS TULEE – OLETKO VALMIS?

Koulutuksessa käydään läpi tietosuoja-asetuksen keskeinen sisältö ja uudistuksen mukanaan tuomat muutokset nykyiseen lakiin verrattuna.

Kaikkien kisaan osallistuneiden kesken arvottiin JBL Charge 2+ bluetooth mobiilikaiutin.

Onnellinen voittaja on Sanna Hyyryläinen, Ratapaja Oy. Paljon onnea!

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 28.9. KOTKA 29.9. KOUVOLA

Tule päivittämään ALV-tietosi kauppakamarin vuotuiseen koulutukseen! Päivän aikana käydään läpi muun muassa viimeaikaisia oikeus- ja verotuskäytäntöjä, uusimpia ohjeita ja tulkintoja sekä lainsäädännön muutoksia.

Tarkemmat kuvaukset koulutuksista sekä ilmoittautumiset:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Koulutustarjontaa päivitetään kesän aikana.

Käy tutustumassa koulutuksiin nettisivuillamme.

26 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSPALVELUIDEN PERINTEINEN KEVÄTKISA

Kevätkisan vastauksista poimittuja palautteita: ”Omat koulutuksiin osallistumiskokemukset ovat olleet positiivisia ja motivaatiota herättäviä. Kouluttajat ovat ammattitaitoisia ja asiansa osaavia. Koulutuksissa on keskusteluille huomioitu aikaa ja näin ollen asioihin saadaan tärkeitä henkilökohtaisia koulutusta vastaavia haasteita koskevaa tietoa ja pohdintaa.” ”Paikallinen, edullinen, ajankohtainen. Erityisesti, jos tässä kyselyssä kiinnostavimmaksi listaamani koulutukset toteutuvat olen mukana erittäin suurella mielenkiinnolla! Lähialueen kollegoiden kanssa verkostoituminen, ihan loistavaa! Paketteja, joihin osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Kiitos!” ”Koulutustilaisuutenne ovat aina erinomaisesti järjestettyjä ja kouluttajat asiansa osaavia. Kiitos!” ”Teillä on erittäin hyvää tarjontaa. Jatkakaa vaan samaan tyyliin!”

Seuraava HHJ -kurssi Kouvolassa Ilmoittautuminen syksyn kurssille käynnissä!

Hyväksytty hallituksen jäsen Tehokkaalla hallitustyöskentelyllä on merkittävä vaikutus yritysten kansainvälistymisen, sukupolvenvaihdosten ja muiden murrostilanteiden menestyksellisessä hoitamisessa.

5.10.2017 klo 12.45–17.30 Jakso 1: Hyvä hallintotapa 9.10.2017 klo 12.45–17.15 Jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

HHJ -kurssin on todettu aktivoivan ja kehittävän hallitustyöskentelyä. Kurssilla verkostoidutaan ja siirretään ns. hiljaista tietoa, mikä edistää huomattavasti yritysten toiminnan ja terveen kasvun edellytyksiä.

16.10.2017 klo 12.45–17.15 Jakso 3: Strategiatyö

Kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

2.11.2017 klo 12.45–19.00 Jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät) erityisesti Pk-yrityksen näkökulmasta ja käytännönläheisesti yritysesimerkkien avulla.

24.10.2017 Ryhmätyöjakso

Jäsenhinta 1400 € Normaalihinta 2200 € Hintoihin lisätään alv 24% Tiedustelut: petra.kuitunen@kauppakamari.fi tai 0440 296 112

Paikallinen, täyden palvelun pankki – yrittäjille ja yrityksille Handelsbanken Kotkassa ja Kouvolassa Kaikki päätökset tehdään lähellä asiakasta, omassa konttorissa. Asiakkaanamme saat oman yhteyshenkilön, jonka kanssa sekä yrittäjän että yrityksen pankkiasiat hoituvat.

Yhteyshenkilösi tavoitat puhelimitse suorasta numerosta tai sähköpostitse.

Ota yhteyttä ja sovi aika tapaamiseen!

Handelsbanken Kotka Esa Almgren, puh. 010 444 3635* Keskuskatu 29, Kotka esa.almgren@handelsbanken.fi Handelsbanken Kouvola Vesa Puranen, puh. 010 444 3403* Kouvolankatu 22, Kouvola vesa.puranen@handelsbanken.fi

*0,0835 e/puh. + 0,1209 e/min

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KEVÄTKOKOUS 9.5. KARHULAN HOVISSA METSÄTEOLLISUUS RY:N TUORE JOHTAJA, PÄÄEKONOMISTI MAARIT LINDSTRÖM PITI KEVATKOKOUKSESSA KATSAUKSEN METSÄTEOLLISUUDEN TILANTEESEEN JA NÄKYMIIN. 1. Karhulan Hovi tarjosi näyttävät puitteet kokoukselle.

2. KSO:n toimitusjohtaja Harri Miettinen (vas.) ja Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu.

3. Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta.

4. Tykkimäen vapaaaikakeskusksen toimitusjohtaja Sakari Pasanen veti ensimmäistä kertaa sääntömääräisen kokouksen Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana.

2.

4.

28 KAUPPAKAMARI

3.

1. Maarit Lindström, Metsäteollisuus ry 2. Virpi ja Pertti Illi 3. Kari Alanko kertoi kevätkokousväelle Kirsti ja Arvo Karjalaisen rahaston perustamisvaiheista.

4. Vesa Orhala (vas.) ja Marko Sinkkonen (oik.)

5. Seppo Rytkölä ja Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola (oik.)

1.

7.

2.

4..

3.

8.5.

9.

29 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TEAM FINLAND -KIERTUE KOUVOLASSA 3.5.

TEAM FINLAND -TILAISUUS PYSÄHTYI KOUVOLASSA TOUKOKUUN ALUSSA. KRAO:N AUDITORIO TÄYTTYI KASVU- JA KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUKSISTA KIINNOSTUNEISTA YRITYKSISTÄ.

LUENTOJEN JÄLKEEN KESKUSTELU JATKUI TIIMIPISTEISSÄ.

1. Nordean Kouvolan tiimi esitteli uutta Trade Portal -digipalvelua.

2. Vas. Aleksi Sallinen, Marja Holopainen ja Jari Vuorimaa 3. Katri-Leena Koivula, Hiustropiikki ja Marja-Leena Joukainen, Tulosmarkat.

4. Martti Husu, Kouvola Innovation ja Mikko Mäkirinne Suppilog.

5. Team Finland tukee yrityksiä kansainvälistymisessä.

1.

3.

2. .

4.

30 KAUPPAKAMARI

2.

5.

30 KAUPPAKAMARI

VALIOKUNTAKOKOUKSIA

YHTEYSTIEDOT

LOGISTIIKKAVALIOKUNTA KOKOONTUI LOGISTIIKKAVERSTAALLA.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi

1.

ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

1.

Kaisa Saario Keskuskauppakamarista luennoi valiokuntakokouksessa.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PETRA KUITUNEN puh. 0440 296 112 petra.kuitunen@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 0440 296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

KOULUTUS- JA TYÖVOIMAVALIOKUNTA KOKOONTUI KOULULAIVA KATARIINALLA KOTKASSA.

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA PAAVOLA puh. 0440 296 110 tiina.paavola@kauppakamari.fi

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa

Lisää kuvia: http://jasentiedote.fi/fi/ jasentiedote/kymenlaakson-kauppakamari/

31 KAUPPAKAMARI

1.6.2017

9.00

klo Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola

1.6.2017 klo 9.00 - 15.00 Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2, Kouvola Rytminmuutos on edelläkävijöitä, rytminmuuttajia, asioita ja ilmiöitä, jotka muuttavat bisnestä.

Muutos alkaa oivalluksesta, totta siitä tulee tekemällä.

Tule kuulemaan, miten parhaista ideoista tehdään totta.

MUUTOSOHJELMA 8.30

AAMUKAHVIT

11.45

Lounas

9.00

RYTMINMUUTOS Toimitusjohtaja Lauri Salovaara 7Figures Oy

12.30

MAINOSPITCHING

13.00

VASTUULLISUUS Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen, SOK

13.30

Case HoviRuoka Oy Toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen

ORGANISAATIO Kirkkoherra Teemu Laajasalo Kallion seurakunta

14.00

TEKNOLOGIA Johtaja, Digitaalisuus Pekka Sivonen Innovaatiorahoituskeskus Tekes

MYYNTI Professori, Selling and Sales Management Petri Parvinen Aalto-yliopisto

15.00

TEHDÄÄN PARHAISTA IDEOISTA TOTTA!

9.30

10.15

10.45

11.15

MEGATRENDIT 2017 Johtava asiantuntija, Ennakointi Elina Kiiski Kataja, Sitra

MEDIA Johtaja, Mediaratkaisut Sami Smolander Sanoma Media Finland Oy KANSAINVÄLISTYMINEN Head of Trade & Finance Export Jukka Kuusala Handelsbanken

Jäsenhinta 295€ Normaalihinta 395 € Hintoihin lisätään alv 24 %

klo12.30 Kiihdyttämö Kouvola -voittajan julkistaminen ja palkintojen jako

Ilmoittaudu 24.5. mennessä: www.kymichamber.fi Tiedustelut: Tiina Paavola tiina.paavola@kauppakamari.fi, +358 44 029 6110 ILMOITTAUDU MUKAAN

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi MUUTOSKUMPPANEINA