Profiili Heidi Schauman

Vaikuttava tavaravirta – kriisistä huolimatta

Oltuaan jo vuoden pääekonomistina Swedbank Finland:lla ja sitä ennen samassa tehtävässä Aktialla, on Heidi Schaumanilla hyvä käsitys suomalaisesta taloudesta, kaupasta ja haasteista, jotka tulevat vastaan poikkeuksellisen kevään jälkeen.

Schauman, joka on

kotoisin Tammisaaresta, mutta asunut Helsingissä jo vuosia, on kansantaloustieteen tohtori ja hänellä on pitkä työkokemus pankkialalta. Nykyiset työtehtävänsä hän tiivistää seuraavalla tavalla: – Seuraan, mitä tapahtuu taloudellisesta näkökulmasta, osin kotimaassa, osin maailmanlaajuisesti ja mitä se voi tarkoittaa yhteiskunnan ja yksittäisten asiakkaiden kannalta. Tehtäväni on tiedottaa näistä asioista eri tavoin. Kukaan ei tiedä vielä tässä vaiheessa, miten Suomen BKT tulee laskemaan kuluvan vuoden aikana vallitsevan tilanteen johdosta, mutta Heidi arvioi kaiken miinus viiden ja miinus 20 prosentin välillä olevan mahdollista. – Kaikki riippuu siitä, miten kauan kriisi kestää, mutta miinus 12 prosentin muutos ei ole epätodennäköinen.

Muualta maailmasta on vaikea löytää kaksi maata, jotka ovat yhtä samankaltaisia kuin Suomi " ja Ruotsi.

Emme myöskään ole vielä nähneet kaikkia Brexitin vaikutuksia. – Tiedämme sen tapahtuneen, mutta ei paljon enempää, ja tänä päivänä ei kukaan tiedä kuinka paljon vaikeammaksi asiat voivat muuttua – mutta ajoitus oli kieltämättä huono, Heidi toteaa.

Globaalista näkökulmasta ovat kevään tapahtumien vaikutukset skenaario, jossa Kiinan heikentyminen suhteessa USA:n ja Eurooppaan on todennäköinen, mikä Heidin mukaan voi johtaa siihen, että USA ja Eurooppa lähentyvät toisiaan. – Pohjoismaiden osalta on tärkeää, että säilytämme korkean kilpailukykymme ja osaamisemme täällä ja vain täällä. Pohjoismaiden taloudet ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja jos on olemassa rakenteellisia eroja maiden välillä, on muualta maailmasta vaikea löytää kaksi maata, jotka ovat yhtä samankaltaisia kuin Suomi ja Ruotsi. – Tuotantomme teollinen, kova ydin on suurelta osin jäljellä kotikentällä ja vaikka Saksa nykypäivänä on tärkein vientimaamme, on Ruotsi toisella sijalla, jatkaa Heidi.

"Kuljetusala on kaiken keskipis teessä ja kriisit, kuten se, jota nyt eletään, pitävät sisällään valtavia logistisia haasteita, jotka uudet tavaravirrat tuovat.

Ruotsiin viedään aivan toisia tuotteita kuin Saksaan ja kauppa maiden välillä on valtavan monipuolista. – On huomiota herättävää, miten vähän viemme tuotteita Norjaan verrattuna Ruotsiin, mutta kontaktit ja yhteydet maiden välillä ovat myös toisella tasolla. Pohjoismaat ovat sellaisenaan valtavan erityinen alue, jossa kaikilla mailla on oma hallitusmuotonsa. Suomella on eurooppalainen valuutta, kun taas muilla mailla on oma, vapaasti kelluva kruunu, paitsi Tanskalla, jonka valuutta on sidottu euroon. Norja vuorostaan on EU:n ulkopuolella, lisää Heidi.

Mitä tulee vientiin ja sen vuosittaiseen vaihteluun, riippuu se suuresti öljyn hinnasta, joka tänä keväänä on laskenut merkittävästi. – Täytyy muistaa, että vaikka viennin arvo on laskenut merkittävästi tästä syystä ei viennin arvo itsessään ole laskenut vastaavassa laajuudessa mutta kruunujen epävakaa kurssi pitää sisällään haasteita sekä yrityksille kussakin maassa että niille, jotka käyvät kauppaa heidän kanssaan.

Kuljetusala on Heidin mukaan hyvä indikaattori siitä, miltä talous maassa näyttää. – Se on suhdanneherkkä ala, jonka täytyy olla joustava. Se on kaiken keskipisteessä ja kriisit, kuten se, jota nyt eletään, pitävät sisällään valtavia logistisia haasteita, jotka uudet tavaravirrat tuovat. Suomessa se on toiminut loistavan hyvin, emmekä ole joutuneet kokemaan pulaa elintarvikkeista. Olen vaikuttunut siitä, miten hyvin tavaravirta on kulkenut. Kuljetusalan uhkakuvat riippuvat suurelta osin siitä, miten pysyviä pandemian, taloussodan ja Brexitin seurauksena tavaravirtojen muutokset ovat. – Erityisesti, jos tapahtuu muutoksia pitkissä tuotantoketjuissa, voivat ne tulla aiheuttamaan logistiikkaan suuriakin muutoksia.

Jos kriisistä tulee pitkäkestoinen tai jos syksyllä tulee uusi aalto, varoittaa hän monista konkursseista ja massiivisesta työttömyydestä, mikä väistämättä tulee vaikuttamaan tavaravirtoihimme. – Tulee olemaan mielenkiintoista verrata maita keskenään – puhun tietysti Suomesta ja Ruotsista, jotka valitsivat kovin erilaiset tavat tässä asiassa. Jo nyt voidaan nähdä pienempiä vaikutuksia ruotsalaisessa taloudessa kuin suomalaisessa, mutta lopulta kuitenkin kansainvälinen kysyntä on aina ratkaisevassa asemassa.