Kehotus 2/2017

K E H OT U S

OPERAATIO AUTOPESULA

UNIVERSAALIT TEKNOLOGINEN IHMISOIKEUDET MANIFESTI

OJEKTIKOORDINAATTORI OJEKTISIHTEERI OJEKTITYÖNTEKIJÄ OJEKTIASSISTENTTI OJEKTIAVUSTAJA OJEKTIJOHTAJA OJEKTIVASTAAVA OJECT MANAGER NKEPÄÄLLIKKÖ NKESUUNNITTELIJA OJEKTIASIANTUNTIJA NKEVASTAAVA OJEKTIKEHITTÄJÄ OGRAM COORDINATOR NKENEUVOJA OJEKTINEUVOJA OGRAM MANAGER NKEASIANTUNTIJA -PROJEKTIKOORDINAATTORI NKEVETÄJÄ OJECT OFFICER OJEKTINJOHTAJA -HANKEKOORDINAATTORI -PROJEKTINEUVOJA NKEJOHTAJA NKESIHTEERI T-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HTAJA IMINNANJOHTAJA HITTÄMISPÄÄLLIKKÖ IMITUSJOHTAJA LVELUPÄÄLLIKKÖ LOUSPÄÄLLIKKÖ HITYSPÄÄLLIKKÖ LLINTOPÄÄLLIKKÖ LLINTOJOHTAJA IMISTOPÄÄLLIKKÖ ULUTUSPÄÄLLIKKÖ NNANJOHTAJA ÄSIHTEERI YYNTIPÄÄLLIKKÖ ÄLLIKKÖ ARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ TEYSPÄÄLLIKKÖ ASTOPÄÄLLIKKÖ LOUSJOHTAJA ANAGER HITYSJOHTAJA HTORI SIKÖN PÄÄLLIKKÖ IMISTONJOHTAJA NKILÖSTÖJOHTAJA UPUNGINJOHTAJA ULAISJOHTAJA YYNTIJOHTAJA RUSTURVAJOHTAJA NKINJOHTAJA SKENTAPÄÄLLIKKÖ OTEPÄÄLLIKKÖ SIAALIJOHTAJA IAKASPÄÄLLIKKÖ IAKKUUSPÄÄLIKKÖ HOITUSPÄÄLLIKKÖ ASTONJOHTAJA UEPÄÄLLIKKÖ SIKÖN JOHTAJA HJELMAPÄÄLLIKKÖ UEJOHTAJA RJESTÖPÄÄLLIKKÖ HJELMAJOHTAJA NIOR MANAGER OITUSJOHTAJA IAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ HMÄPÄÄLLIKKÖ RECTOR TOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ ULUTUSJOHTAJA IMIALAJOHTAJA LVELUESIMIES HITTÄMISJOHTAJA NSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ ASTOPÄÄLLIKKÖ MMUNICATIONS MANAGER LES MANAGER LVELUJOHTAJA VISTYSTOIMENJOHTAJA SKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ OPALVELUNJOHTAJA SINESS MANAGER IAKKUUSJOHTAJA NANCIAL MANAGER AM LEADER TOPALVELUPÄÄLLIKKÖ ULAISTOIMISTONJOHTAJA UEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ MIES TOHALLINTOJOHTAJA ULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ NTOUTUSPÄÄLLIKKÖ ODUCT MANAGER RJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ KUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ CE PRESIDENT OITUSPÄÄLLIKKÖ SSANJOHTAJA RATOIMITUSJOHTAJA VELOPMENT MANAGER OITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ ULAISKAUPUNGINJOHTAJA TENDENTTI UNVALVONTAJOHTAJA MINVETÄJÄ IKALLISJOHTAJA RKASTUSPÄÄLLIKKÖ LMIUSPÄÄLLIKKÖ OROPÄÄLLIKKÖ UNNITTELUJOHTAJA ULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ RVAUSPÄÄLLIKKÖ NSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA ETUSTOIMENJOHTAJA TKAISUPÄÄLLIKKÖ OLLISUUSNEUVOS ISKELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ OTTOPÄÄLLIKKÖ RTNER TEISKUNTASUHDEJOHTAJA TEYSJOHTAJA VIOINTIPÄÄLLIKKÖ SOCIATE EXPERT NKINTAPÄÄLLIKKÖ KUISKOULUTUSJOHTAJA NKEINOTOIMENJOHTAJA ÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ OSTOPÄÄLLIKKÖ UKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ LKAISUPÄÄLLIKKÖ SVATUSJOHTAJA UPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ NTEISTÖPÄÄLLIKKÖ RJANPITOPÄÄLLIKKÖ ÖVOIMANEUVOJA ÖVOIMAOHJAAJA

ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA

TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI

SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TAMPEREEN TE-TOIMISTO TULLISIHTEERI TEHY RY CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI KANSLIASIHTEERI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISTYÖN KESKUS VIENTISIHTEERI TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI SOSIAALIKEHITYS OY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKISIHTEERI WÄRTSILÄ OYJ KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI YHTYNEET KUVALEHDET OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO KEPA YMPÄRISTÖSIHTEERI ADECCO FINLAND OY SVENSKA STUDIECENTRALEN RF SOK ASUNTOSIHTEERI AHLSTROM OYJ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY UUDENMAAN VEROVIRASTO APULAISVEROSIHTEERI TEATTERIKORKEAKOULU ÅBO AKADEMI ARKISTONHOITAJA AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA UUDENMAAN LIITTO ELISA OYJ KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI VAHINKOVAKUUTUS ÅLANDS LANDSKAPSREGERING INVALIDILIITTO RY KOULUSIHTEERI A-LEHDET OY ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU KULTTUURISIHTEERI AMIEDU TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE METSÄNTUTKIMUSLAITOS KURSSISIHTEERI AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN DESTIA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO OPINTOASIAINSIHTEERI OSASTO EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU STOCKMANN OYJ ABP PAKOLAISSIHTEERI AREK OY ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKKI PÖYTÄKIRJASIHTEERI CERTIA OY ETLA SVENSKA SOCIAL- OCH REKISTERISIHTEERI CMC/EUMM GEORGIA ERNST & YOUNG OY KOMMUNALHÖGSKOLAN TIEDESIHTEERI DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ ESPOON MAISTRAATTI TALOUSTUTKIMUS OY TILASTOSIHTEERI EDUCODE OY FIM OY AKTIA PANKKI OYJ TOIMIALASIHTEERI EDUSKUNNAN KANSLIA FREELANCER CISION FINLAND OY ALUEKEHITYSSIHTEERI ELAN IT RESOURCE OY HAMINAN KAUPUNKI HÄMEEN ELY-KESKUS APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL HÄMEENLINNAN KAUPUNKI AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI EVIRA HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ELATUSTURVASIHTEERI EU-EDUSTUSTO BRYSSEL HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ ELINKEINOSIHTEERI EUROOPAN PARLAMENTTI HÄMEENLINNAN SEUDUN KOUVOLAN KAUPUNKI HANKINTASIHTEERI FCG EFEKO OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LOGICA SUOMI OY JAOSTOSIHTEERI FIDIDA RY ISS PALVELUT OY NURMIJÄRVEN KUNTA TUTKIJA GREY-HEN OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI POHJOLA VAKUUTUS OY ERIKOISTUTKIJA HELSINGIN KAUPPAKAMARI KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ HELSINKI KYNNYS RY KAARINAN KAUPUNKI VALTION TALOUS- JA PROJEKTITUTKIJA HUHTAMÄKI OYJ HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ TOHTORIKOULUTETTAVA HUOLTOVARMUUSKESKUS KEMIRA OYJ VEROHALLITUS TUTKIJAKOULUTETTAVA IAET-KASSA KILPAILUVIRASTO VR-YHTYMÄ OY TUTKIMUSAVUSTAJA IKEA OY KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ A-KLINIKKASÄÄTIÖ TUTKIMUSASSISTENTTI INARIN KUNTA KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS TUTKIJATOHTORI KYMENLAAKSON AMK KIRKKONUMMEN KUNTA TUTKIMUSSIHTEERI MIGRATION (IOM) MRF LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO LAHDEN KAUPUNKI PROFESSORI INTERQUEST OY LAPIN ELY-KESKUS PLAN SUOMI SÄÄTIÖ TUTKIMUSKOORDINAATTORI ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ LAPIN LIITTO POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU TUTKIMUSJOHTAJA JÄMSÄN KAUPUNKI LOHJAN KAUPUNKI PRICEWATERHOUSECOOPERS OY TILASTOTUTKIJA KAINUUN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SATAKUNNAN ELY-KESKUS TUTKIMUSAPULAINEN KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN K SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS MATEMAATIKKO KASVUN YHTEISÖT MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU SITRA TILASTOTIETEILIJÄ KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY MIKKELIN KAUPUNKI TURUN TE-TOIMISTO BIOSTATISTIKKO KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU NIRAS FINLAND OY VARSINAIS-SUOMEN LIITTO BIOSTAATIKKO KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO PELLERVON TALOUDELLINEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS TUTKIMUSAMANUENSSI KOILLISMAAN TYÖ- JA TUTKIMUSLAITOS AKAVA RY VANHEMPI TUTKIJA ELINKEINOTOIMISTO PIRKANMAAN AMMATILLISEN DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU MARKKINATUTKIJA KOKEMÄEN KAUPUNKI KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ (DIAK) TUTKIMUSKONSULTTI KONE OYJ POHJOIS-KARJALAN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO TUTKIMUSASIAMIES KONECRANES OYJ KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ETERA - KESKINÄINEN YRITYSTUTKIJA KOULUTUSKESKUS SALPAUS POHJOIS-SAVON LIITTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ HELSINGIN KAUPUNKI KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN POLIISIHALLITUS FINNAIR OYJ HELSINGIN YLIOPISTO EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE PSYCON OY INNOLINK RESEARCH OY KANSANELÄKELAITOS KULUTTAJAVIRASTO RAASEPORIN KAUPUNKI KPMG OY AB TILASTOKESKUS KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU THL SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO ORION PHARMA OYJ ULKOASIAINMINISTERIÖ SPRING HOUSE OY OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO TAMPEREEN YLIOPISTO LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI STORA ENSO OYJ PIRKANMAAN LIITTO NOKIA OYJ LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS SUOMEN LÄHETYSSEURA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY RAUTARUUKKI OYJ TURUN KAUPUNKI LIIKENNETURVA SUOMEN WORLD VISION RY SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS SVENSKA HANDELSBANKEN AB SUOJELUPOLIISI ESPOON KAUPUNKI LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO SÄTEILYTURVAKESKUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO MAANMITTAUSLAITOS TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU AALTO-YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA TURUN YLIOPISTO MERIMIESELÄKEKASSA KUNTAYHTYMÄ SISÄASIAINMINISTERIÖ METSO OYJ KONSERNIHALLINTO VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY DELOITTE OY EDUSKUNTA METSO PAPER OY VAKUUTUSOIKEUS ESPOON TE-TOIMISTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY FINPRO RY VANTAAN KAUPUNKI MTT TALOUSTUTKIMUS VIESTINTÄVIRASTO HANDELSBANKEN NORDEA PANKKI SUOMI OYJ NAD / POHJOISMAINEN YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY MAAHANMUUTTOVIRASTO PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA ÅLANDSBANKEN ABP HYVINKÄÄN KAUPUNKI OIKEUSMINISTERIÖ NESTE OIL OYJ ABB INDUSTRY OY KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS VALTIOVARAINMINISTERIÖ NOKIAN KAUPUNKI ARCADA-NYLANDS SVENSKA KOKKOLAN KAUPUNKI KEVA NORDISKA MINISTERRÅDET YRKESHÖGSKOLA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO NUORI SUOMI RY ASUMISEN RAHOITUS- JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU TYÖTERVEYSLAITOS NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. KEHITTÄMISKESKUS LIIKENNEVIRASTO ELÄKETURVAKESKUS NURMEKSEN KAUPUNKI ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA LOUNAIS-SUOMEN AVI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY ATTENDO MEDONE OY METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY OP-POHJOLA OIKEUSHALLINNON NET EFFECT OY LAPIN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKKAKESKUS CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE NOKIA SIEMENS NETWORKS TAPIOLA-RYHMÄ OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU ETELÄINEN TULLIPIIRI VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS ETELÄ-POHJANMAAN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS VALTIOKONTTORI OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA SAIRAANHOITOPIIRIN KY. PELASTAKAA LAPSET RY HELSINGIN TE-TOIMISTO KESKUSLIITTO RY ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS SUOMEN KUNTALIITTO OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ KUNTAYHTYMÄ PORVOON KAUPUNKI SUOMEN PUNAINEN RISTI OY 4PHARMA LTD EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TULLIHALLITUS PARKANON KAUPUNKI INSTITUUTTI (HEUNI) TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PUOLUSTUSMINISTERIÖ PFIZER OY EVLI PANKKI OYJ RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP PUOLUSTUSVOIMAT PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN UUDENMAAN ELY-KESKUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KESKUSJÄRJESTÖ RY VALTIONEUVOSTON KANSLIA POHJANMAAN LIITTO GLAXOSMITHKLINEOY SEINÄJOEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ POHJOIS-PIRKANMAAN HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS KOULUTUSINSTITUUTTI HALTIK VALVONTAVIRASTO VALVIRA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS TAMPEREEN AMMATILLINEN POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN K PIRKANMAAN ELY-KESKUS HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY AIKUISKOULUTUSKESKUS POHJOLA-NORDEN RY OULUN KAUPUNKI IBM ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN FINAVIA OYJ PRIZZTECH OY VAASAN YLIOPISTO OSAAMISKESKUS FUJITSU SERVICES OY HELSINGIN JA UUDENMAAN JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN SAIRAANHOITOPIIRI/HUS HELSINGIN DIAKONISSALAITOS DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY ACCENTURE OY KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU HELSINGIN OP PANKKI OYJ PÖYRY OYJ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY KANSALLISKIRJASTO RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KEMIN KAUPUNKI KIRKON ULKOMAANAPU ROVANIEMEN TE-TOIMISTO VARMA KUSTANNUS OY AAMULEHTI LIEDON KUNTA SANOMA NEWS OY LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KUUROJEN LIITTO RY SAS INSTITUTE OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN METSÄLIITTO SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA MANPOWER OY TUTKIMUSKESKUS MTT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MANDATUM OULUN YLIOPISTO SCHENKER OY ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SILTA OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN TUTKIMUSKESKUS JAKOBSTAD SININAUHALIITTO RY KUNTOUTUSSÄÄTIÖ MIKKELIN TE-TOIMISTO ROVANIEMEN KAUPUNKI SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN OPETUSHALLITUS MONIKA-NAISET LIITTO RY SIPOON KUNTA SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY SUOMEN AKATEMIA NAANTALIN KAUPUNKI TNS GALLUP OY SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS NORDIC INVESTMENT BANK TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KESKUSLIITTO RY TELIASONERA OYJ NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO UPM-KYMMENE OYJ SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO TUTKIJAKOULU SOVAKO POHJOLA PANKKI OYJ PIRKANMAAN SOSIAALITURVAN TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ VEROHALLINTO VAASAN KAUPUNKI POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA VÄESTÖLIITTO RY STATFINN OY VALTION TALOUDELLINEN KUNTAYHTYMÄ YLEISRADIO OY SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA TUTKIMUSKESKUS PRETAX TOIMIALAT OY YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN DUODECIM ITELLA OYJ PROMENADE RESEARCH OY AUDIATOR OY SUOMEN AMMATTILIITTOJEN JOENSUUN KAUPUNKI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO BARONA HENKILÖSTÖPALVELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY KUOPION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI EUROOPAN KOMISSIO SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN RAJAVARTIOLAITOS FINANSSIVALVONTA ALUEHALLINTOVIRASTO SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF SUOMEN LÄHIKAUPPA OY POHJOIS-KARJALAN SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO FORTUM OYJ SUOMEN PAKOLAISAPU RY AMMATTIKORKEAKOULU SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY KANGASALAN KUNTA SUOMEN PELASTUSALAN SAMPO PANKKI OYJ SITO OY KEHITYSVAMMALIITTO RY KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN SOMERON KAUPUNKI KERAVAN KAUPUNKI SUOMEN TERVEYSTALO OYJ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI SYSOPEN DIGIA OYJ TIETO FINLAND OY SUOMEN GALLUP OY KESKO OYJ ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY KIRKKOHALLITUS TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITT ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS SUPER RY KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO TARVASJOEN KUNTA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY ELÄKE-FENNIA NUORISOTUTKIMUSSEURA RY TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY KUNTOUTUSKESKUS PETREA ALLIANSSI RY OPSTOCK OY TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY MAASEUTUVIRASTO SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAITOPROFIILIT OY

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.

Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

2

Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

KEHOTUS 1/2017

KY.

U

A

Ö

sisältö

04 11 15 Pääkirjoitus

Kovalevyltä päivänvaloon: Sukupuoli ja kehitys & Marginalized minorities

Operaatio autopesula ja vallan kolmijako-oppi

19 20 30 Maistuisiko kupposellinen neokolonialismia?

Deus Ex Machina: Teknologinen manifesti

Britannia ja 27 avioeroa

KY.

N

TO

A

Kehotus 2/17 Julkaisija: Keho ry, Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen ainejärjestö Yhteystiedot: kehotuslehti@gmail.com

KEHOTUS 1/2017

Päätoimitus: Erika Paakkinen Saana Hokkanen Santeri Ruonavaara Kirjoittajat: Aino Salmi Aksinja Lyjina Anniina Urvas Assi Pakarinen Erika Paakkinen Hely Marttinen Jasmin Rautakorpi

Johanna Miettinen Laura Kanninen Matias Ingman Nita Syväoja Noora Isomäki Paola Minoia Rasmus Tillander Santeri Ruonavaara Saana Hokkanen

Taitto: Saana Hokkanen Santeri Ruonavaara Kuvitus: Jasmin Rautakorpi Valokuvat: Anu Rantonen Nita Syväoja Paino: Picaset Oy

3

PÄÄKIRJOITUS

TIEDON JA TABUJEN RAJAMAILLA

P

erjantaina 7. huhtikuuta Historioitsijat ilman rajoja -järjestö piti keskustelutilaisuuden kolonialismin perinnöstä kehitysyhteistyössä.

Itse keskustelu, “poliittisen koneiston” edustajien Pekka Haaviston ja ulkoministeriön gender-neuvonantajan johdolla, liikkui jokseenkin sivuraiteilla, mutta yleisöstä nousi muutama kiinnostava näkökulma. Esiin nousi muun muassa kysymys niin sanotusta epistemiologisesta kolonialismista ja termiä ympäröivästä hetteiköstä. Epistemiologisella kolonialismilla tarkoitetaan tietoon ja valtaan liittyviä aspekteja, sitä, kenen “tietoa” arvostetaan ja pidetään ylempiarvoisena. Kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen politiikkaan liittyen tällainen “tiedon kolonialismi” linkittyy usein Yhdysvaltain “kutsumuskohtalon” kaltaiseen demokratian levittämispyrkimyksiin tai “villien kansojen sivistämiseen.”

Epistemiologisen kolonialismin, demokratian ja ihmisoikeuksien välistä problematiikkaa käsitellään lehden sivuilla. Tämän kaltaisen tiedon kolonialismin perusajatus henkii lähes “valkoisen miehen taakan” kaltaista ajatusta valkoisesta miehestä, joka pelastaa esimerkiksi feministisen kehitysyhteistyötoiminnan tai kansainvälisen politiikan eri mekanismien kautta mustia naisia mustilta miehiltä. Kaiken pohjalla on ajatus länsimaisen kulttuurin edistyksellisemmästä ja valistuneemmasta luonteesta. Länsimaiseen kulttuuriseen ylemmyydentunteeseen linkittyvät vahvasti myös edistysusko, usko teknologian kehitykseen ja “modernin” siunaukselliseen luonteeseen.

Teknologian ja ideologian kytkeytymistä toisiinsa sekä teknologian ja vallan välisiä kysymyksiä käsittelee myös tämän numeron teksti Deus ex machina: Teknologinen manifesti.

Ulkoministeriön edustaja seitsemännen päivän paneelissa harmitteli sitä, kuinka Latinalaisen Amerikan maiden noussut tulotaso ja suomalaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset lopettivat kehitysyhteistyön Latinalaisessa Amerikassa. Kyseisen tasa-arvoneuvonantajan mukaan tämä on harmillista, sillä Latinalaisen Amerikan maita riivaavat edelleen eriarvoisuus, väkivallan ja korruption kulttuuri ja yleinen “kehittymättömyys.”

Tämä lausunto henkii hyvän tarkoituksensa taustalla uskoa länsimaiden paremmuuteen ja ajatusta niistä, jotka länsimaiden auttavaa kättä tarvitsevat.

4

Harva kykenee uskottavasti kiistämään sitä, että eriarvoisuuden ja korruption kaltaiset ongelmat toki koskevat niin sanottuja kehitysmaita useammin kuin länsimaista poliittista kulttuuria. Kuitenkin, kuten lehdessä esitelty Brasilian korruptio-oikeudenkäyntiesimerkki osoittaa, on tämänkaltaista vallan väärinkäyttöä kohtaan aitoa muutoshalua etelän maissa. Mikä tärkeintä, Brasilian esimerkki osoittaa, että tällainen valtava vyyhti voi lähteä liikkeelle “jopa” Brasiliassa ilman länsimaiden auttavaa kättä ja ohjenuoraa. Tämänhän ei vallitsevan kehitysparadigman mukaan kuuluisi olla mahdollista. Kuten sanotaan, ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Halusimme tässä numerossa myös rikkoa tabuja; valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa yksi näistä tabuista ja “kuplista” on epäilemättä hengellisyys. Länsimaisen “fiilistelijän” on hyväksyttyä “henkistyä” lähinnä trendikkäiden ja eksoottisten idän uskonfilosofioiden, kuten buddhalaisuuden kautta. Monessa tapauksessa näitä traditioita kuitenkin käytetään väärin ja “fiilistellen.” Myös eksoottisuus uskoakseni pelaa suurta roolia vaikkapa buddhalaisuuden yleistymisessä länsimaissa; postmodernissa ajassa länsimaisen kulttuurin keskiössä oleva kristillisyys on erityisesti kummallisella tavalla nyrjähtänyt vieroksutuksi ja vältellyksi asiaksi, jota tarkkaillaan ennakkoluulojen ja stereotypioiden kyllästämien lasien läpi. Kristityt nähdään ryhmän edustajina, eikä niinkään yksilöinä. Tässä numerossa halusimme antaa äänen yksilölle ja tuoda esiin hänen kokemuksensa kristityn vähemmistön edustajana tiedekunnassamme.

Lopuksi, en malta olla siteeraamatta suomalaisen runon suurmiestä J.K. Ihalaista runokatkelmalla, joka tiivistää epistemiologisen kolonialismin ja länsimaisen ylenkatseen kiusallisen osuvasti; Rauhanoperaatiomme Afganistanissa, Kosovossa ja Irakissa ovat olleet menestyksellisiä.

Naton suurlähetystöihin Kabulissa, Belgradissa ja Bagdadissa sataa kukkia ja korusähkeitä.

Rauhanoperaatiomme turvaavat kansoja, joilla ei ole kaapelitelevisioita.

Ne turvaavat lukutaidottomia, jotka eivät tunne demokratiaa ja sen siunausta.

Ne turvaavat vapaan kaupan maanteillä, ilmassa, merellä ja avaruudessa.

Santeri Ruonavaara

KEHOTUS 1/2017

Annetaan lapsille maapallo – Nazim Hikmet

Annetaan lapsille päiväksi maapallo kuin kirjava ilmapallo, että he saisivat leikkiä, leikkiä ja laulaa tähtien seassa.

Annetaan lapsille maapallo kuin jättiläisomena tai lämmin leipä, että he olisivat kylläisiä edes yhden päivän.

Annetaan heille koko pallo, että maailma edes yhden päivän saisi tuntea mitä on ystävyys.

Meidän käsistämme lapset ottavat maan ja istuttavat siihen kuolemattomia puita.

Käännös: Brita Polttila

KEHOTUS 1/2017

5

AJANKOHTAISTA Teksti: Noora Isomäki

KEHOSSA

T

ulevat keholaiset, eli yhteiskunnallisen muutoksen opiskelijat pänttäävät tälläkin hetkellä lujasti pääsykokeisiin. Päntättävänä opuksena palvelee Thomas Hylland Eriksenin Globalization: Key Concepts -kirja. Kirjoittaja itse toimii sosiaaliantropologian professorina Oslon yliopistossa ja kirjaa on kuvailtu muun muassa erinomaiseksi pohjateokseksi, joka vetää yhteen monenlaisia konsepteja ja tutkimuksia (Lähde: Amazon reviews). Vaikka toivomme uusille fukseillemme mahdollisimman onnistunutta pääsykoelukuaikaa, tunnemme silti myös suurta surua ja sympatiaa heidän puolestaan. Tulevat fuksit eivät nimittäin koskaan tule pääsemään pidetyn opettajamme, Pertti Multasen luennoille, mikä luonnollisesti on heille massiivinen tragedia. Kun Multsin eläköityminen ja Yhmun tulo sattuvat samaan vuoteen, voidaan jo melkein todeta, että yksi aikakausi tulee päätökseen ja uusi aikakausi alkaa.

6

YLIOPISTOLLA

H

elsingin yliopioston uranseurantakysely paljastaa, että yhä useampi Helsingin yliopistosta valmistunut kokee absoluuttisesti ja suhteellisesti laskettuna työttömyyttä.

Koulutuksen tuottama hyöty ei kuitenkaan ole opintoasiainneuvoston mukaan kadonnut ja korkeakoulutettu työllistyy edelleen helpommin, kuin matalasti koulutettu. Kysely kertoo, että opiskelijat kokevat yliopiston kehittäneen työelämävalmiuksia hyvin, mutta eivät aina tunnista sitä, kuinka työelämässä vaaditut taidot ovat suhteessa yliopistossa opittuihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää raportissaan, että korkeakoulujen uraseurantakyselyjen tuottamia tietoja hyödynnettäisiin korkeakoulujen rahoituksen laskennassa laadullista työllistymistä mitattaessa. Sanni Grahn-Laaksonen toteaa, että opetuksen tulee tuottaa osaamista, joka on relevanttia työmarkkinoilla ja että “oman alan töistä” puhuminen on nykyään vanhanaikaista. Tämän vuoksi mukaan on tarkoitus ottaa laadullisen työllistymisen kriteeri vuonna 2019. Tavoitteena on lisätä koulutuksen relevanssia työelämässä ja sitä kautta edistää korkeakoulutettujen työllistymistä.

KEHOTUS 1/2017

AJANKOHTAISTA

SUOMESSA

K

untavaaleissa tapahtui jotain suurta ja monelle myös odottamatonta. Piraattipuolue ja Feministinen puolue saivat molemmat ensimmäistä kertaa yhden paikan Helsingin kunnanvaltuustoon. Yhteensä koko Suomessa pienpuolueet saivat yhteensä 12 paikkaa eri valtuustoihin. Prosenteissa luvut näyttävät toki pieniltä, mutta paikkansa lunastaneilla puolueilla on nyt aivan uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa ja kasvaa. Feministisen puolueen Katju Aro kommentoi vaalituloksen jälkeen Suomen poliittista tilannetta: “Perinteiset poliittiset ideologiat eivät ole kuitenkaan onnistuneet ratkaisemaan syrjintää, seksismiä ja rasismia, jotka tiedetään yhtä lailla kapitalististen kuin sosialististen järjestelmien ilmiöiksi. Palkkaeroja on kaikissa palkkaluokissa. Sukupuolittunutta ja vähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa” (Lähde: MTV3).

KEHOTUS 1/2017

MAAILMALLA

D

alai Lama on ilmoittanut, että Tiibetin kansan tulisi päättää, jatkuuko hänen instituutionsa vai ei. Tenzin Gyatso, 82-vuotias Tiibetin hengellinen johtaja on toisille kunnioitettu rauhannobelisti, toisille vaarallinen separatisti ja tällä hetkellä neljästoista Dalai Lama. Hänen mukaansa päätös instituution jatkuvuudesta tulee tehdä viimeistään hänen saavuttaessaan yhdeksänkymmen vuoden iän ja hän toivoo alustavien keskustelujen koskien hänen seuraajaansa alkavan mahdollisimman pian (Lähde: Reuters).

Dalai Lama on jo 1970-luvulla ilmoittanut, että hän uskoo olevansa viimeinen inkarnaatio, sillä hän pitää mahdottomana tilannetta, jossa uusi Dalai Lama voisi syntyä Kiinassa itsenäisen Tiibetin sijaan. Ilmoitus on aiheuttanut tuohtumusta, sillä monien mielestä ei ole Dalai Laman itsensä päätettävissä, reinkarnoituuko hän vai ei. Kiinan hallitus on kuitenkin myös ilmoittanut, että instituutio jatkuu, ja että uuden Dalai Laman tulee olla Kiinan hyväksymä.

Nyt Dalai Lama itse haluaa siirtää päätöksen tiibetiläisille. Päättävätkö he reinkarnaatioketjun loppumisesta, vai Kiinan määräämästä uudesta hengellisestä johtajasta? Mikäli reinkarnaatio jatkuu, jäämme jännityksellä odottamaan, onko viidestoista Dalai Lama kenties myös ensimmäinen naispuolinen Dalai Lama.

7

Anna keholle virkistystä!

Lähde kimppakyydillä vesille!

RISTEILY

1,5 h

23 €

RUOKA & RISTEILY Esim.

Saaristolaispöytä 36 € Salakuljettajan illallispöytä 49 € Kimppa-alennus (8 frendiä) 4€/hlö

THE BEST VIEWS OF HELSINKI – SINCE 1945 Keho_ilmo.indd 1

8

30.3.2017 12.55

KEHOTUS 1/2017

HALLITUSPALSTA

Terveiset hallitukselta

KEHOTUS 1/2017

Jasmin Rautakorpi

K

ehon hallitus on päässyt hyvään vauhtiin näin kevään aikana. Tämä on ollutkin yllättävän kiireellinen kevät: speksifanitus, ekskursio, leffailta ja sitsit ovat värittäneet hallituksen arkea ja tuoneet kaikennäköistä tekemistä ja puuhasteltavaa sen jäsenille. Alkutotuttelun jälkeen hallitustoimet ovat alkaneet sujua kaikilta jo melkein rutiininomaisesti.

Tämän kevään kohokohta tulee ehdottomasti olemaan vappu. Hallitus valmistautuu siihen niin henkisesti kuin fyysisestikin, Munastuksen ja preprepre-vapun yhteydessä. Kyselimme jo maaliskuun lopulla toisiltamme, että miten ihmeessä pieni ihminen voi selvitä moisesta koitoksesta, mutta toisaalta kaikki huolet varmaan hälvenevät siinä vaiheessa, kun pääsee vetämään haalarit jalkaan ja suuntaamaan Ullanlinnaa kohti. Kesän arasteleva tuoksu, (toivottavasti) hyvä sää ja ystävien seura kruunaavat hallituksen ahkeran kevään, jonka jälkeen monet meistä suuntaavat sitten töihin tai avoimen yliopiston pariin. Päättäessämme kevätkauden yhdessä YHMU:n kanssa voimme vihdoin voimme julistaa kesälomat alkaneiksi.

Kesällä hallituksenkin on mahdollista hengähtää ja kerätä voimia syksyä varten. Uudet fuksit, uudistuneet opintosuunnitelmat ja lukuisat sitsit ja muut juhlat odottavat jo vuoroaan ja hallituksen on oltava silloin valmiina toimimaan. Hallitus on kuitenkin pelannut tähänkin asti hyvin yhteen, eikä syksy herätä ainakaan minussa sen suurempaa huolta. Vastoinkäymiset vain vahvistavat luonnetta ja virheistä oppii – esimerkiksi sen olen oppinut, että kannattaa aina ottaa ylimääräisiä roskapusseja mukaan mihin tapahtumaan tahansa, sillä ne ovat melkein aina loppu.

Kehon hallitus haluaakin toivottaa kaikille opiskelijoille mahtavaa vappua ja antoisaa alkavaa kesää!

9

PALSTALLA OPISKELIJAT KERTOVAT TOIMINNASTAAN KANSALAISAKTIVISMIN PARISSA

BARRIKADEILLA

HELSINGIN YK-NUORET

K

iinnostukseni järjestötoimintaa kohtaan nosti päätään heti fuksivuoden alussa, ja Kehon hallituksessa toimiminen tarjosi oivan mahdollisuuden päästä kokeilemaan, mistä kaikesta järjestötoiminnassa oikein on kyse.

Ensimmäisen hallituskauden jälkeen minulle oli selvää, että tahdon toimia järjestöhommissa jatkossakin, mutta ainejärjestötoiminta ei enää houkutellut. Onneksi HYY:n alaisuudesta löytyy paljon muitakin järjestöjä, ja löysin oman paikkani Helsingin YK-nuorista.

Helsingin YK-nuorten eli HYKY ry:n hallitukseen lähteminen tuntui luonnolliselta, sillä järjestön ajamat asiat, kuten YK:n arvojen edistäminen ja esillä pitäminen, kulkevat kehitysmaatutkimuksen teemojen kanssa käsi kädessä.

Pidän HYKY ry:ssä siitä, että toimintamme painopisteet keskittyvät itselleni tärkeisiin aiheisiin; olemme valinneet Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden joukosta neljä tavoitetta, joiden ympärille pyrimme tänä vuonna keskittämään toimintamme. Näihin kuuluvat muun muassa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. HYKY ry:n toiminta on mielestäni todella monipuolista, ja jokainen voi viedä sitä omien intressiensä mukaiseen suuntaan.

Meillä on esimerkiksi suunnitteilla ruokaturvaa käsittelevä seminaari syksylle — idea tähän tuli aiheeseen hyvin perehtyneeltä hallituslaiselta. Seminaarien lisäksi HYKY ry järjestää esimerkiksi ekskursioita, kampanjoita ja kouluvierailuja.

Myös nuoria, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevä YK:n päätöslauselma 2250 on ollut tällä hallituskaudella tärkeässä osassa. Vierailimme ulkoministeriössä päätöslauselma 2250:n tiimoilta sekä osallistuimme Nuori 2017-tapahtumassa järjestettyyn 2250-paneelikeskusteluun. Keskustelemassa olivat muun muassa presidentti Tarja Halonen sekä CMI:n Hussein al-Taee. Maaliskuussa teimme HYKY ry:n kanssa nelipäiväisen opintomatkan Kööpenhaminaan ja matkan kantavana teemana toimi nimenomaan kyseinen päätöslauselma. Järjestimme aiheeseen keskittyvän workshopin, johon osallistui myös Tanskan sekä Ruotsin YK-nuoria. Teimme opintomatkan aikana myös useita mielenkiintoisia vierailuja eri YK:n järjestöihin sekä esimerkiksi Nordic Youth Counciliin ja pääsimme myös tapaamaan Suomen Kööpenhaminan suurlähettilästä hänen residenssillään.

Jos kiinnostuit HYKY ry:n toiminnasta, voit liittyä maksuttomasti jäseneksi, mikä käy helposti nettisivuillamme. Jäsenenä saat tietoa tulevista tapahtumista ja kampanjoista sähköpostiisi. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat myös tervetulleita osallistumaan HYKY ry:n kokouksiin.

Järjestön ajamat asiat kulkevat kehitysmaatutkimuksen teemojen kanssa käsi kädessä.

10

Johanna Miettinen Varapuheenjohtaja Helsingin YK-nuoret

KEHOTUS 1/2017

KOVALEVYLTÄ PÄIVÄNVALOON

PALSTALLA KEHOLAISET KIRJOITTAVAT OPPIMASTAAN, PERUSKURSSEISA VÄITÖSKIRJOIHIN

Teksti: Jasmin Rautakorpi Aksinja Lyjina Anniina Urvas Hely Marttinen

Ryhmätyö

Naiset, sukupuoli ja kehitys

V

isvanathanín, ym.

(2011) tekstissä käsitellään kolmea aihetta: Etelä-Intian mikrorahoitusta, sukupuolen ja terveyden välistä suhdetta sekä konflikteja ja rauhaa. Aiheille on yhteistä mm. naisten heikko asema eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Luomme tiivistetyn katsauksen kirjan aiheisiin ja sovellamme kirjassa mainittuja ongelmia myös nykypäivän ilmiöihin.

Mikrorahoitusta pidetään tavallisesti köyhyyttä vähentävänä ja naisia voimaannuttavana tekijänä globaalissa etelässä. Paikallisten kylien naisilla on muun muassa mahdollista perustaa omia Self-Help Group -ryhmittymiä (SHG), joiden jäsenet hoitavat itse hallinnointia ja sijoittavat siihen pääomaa. SHG:t luovat mm. linkkejä paikallisten naisten ja valtiollisten instituutioiden välille, sillä naiset hakevat turvaa lainoilleen valtion viranomaisten kautta. Ryhmiä on kuitenkin kritisoitu siitä, että pankit saattavat uhkailla SHG:n jäseniä maksukyvyttömyydestä, mikä saattaa johtaa jäsenten keplotteluun. Kirjassa ei kuitenkaan huomioida, että pankit saattavat myös painostaa naisia ”maksamaan luonnossa” maksukyvyttömyystilanteessa, mikä puolestaan uhkaa naisten seksuaalioikeuksia.

Sukupuolella on myös vaikutuksia eriarvoisuuteen ja terveyteen. Naisilla ja tytöillä on useimmissa yhteiskunnissa huonommat mahdollisuudet päästä osallisiksi koulutuksesta tai saada terveyspalveluita. Kirjassa mainitaan myös, että naisilla on usein miehiin verrattuna enemmän vastuualueita, kuten lastenhoito, kotityöt ja työssäkäynti, mutta tästä huolimatta vähemmän oikeuksia.

Vastaavasti naiset nähdään myös objekteina eikä subjekteina. Kirjan mukaan myös globalisaatio on heikentänyt naisten asemaa terveyden ja työllisyyden saralla. Terveys on siis myös sukupuolittunutta: jotkut sairaudet saatta-

KEHOTUS 1/2017

vat olla seurausta vallitsevista sukupuolijärjestelmistä, eivätkä niinkään biologisista tekijöistä.

Ratkaisuksi kirjassa ehdotetaan mm. virallisten lakien säätämistä ja näiden valvontaa.

Konflikteilla on myös suuri vaikutus sukupuoleen ja kehitykseen. Väkivaltaa tapahtuu myös rauhan aikana, sekä perheiden kotona että niiden ulkopuolella. Väkivalta korostuu kuitenkin erityisesti kriisien aikana, jolloin naiset saattavat olla heikon valtion, aseellisten konfliktien ja patriarkaalisten sukupuolijärjestelmien keskellä. Tällöin naiset ovat usein poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Kirjassa esitellään tapaustutkimuksia mm. Afganistanista, Irakista ja Palestiinasta.

Kyseisille valtioille on yhteistä patriarkaalinen yhteiskuntajärjestelmä. Tilanne naisten kannalta on erityisen huono Afganistanissa ja Palestiinassa, joissa naisia uhkaa myös väkivalta, alistaminen ja köyhyys. Irakissa puolestaan naisilla on enemmän mahdollisuuksia osallistua poliittiseen päätöksentekoon, mutta heillä on kuitenkin uhka joutua vainon, väkivallan tai murhan kohteiksi. Rauhanrakennus vaatii kirjan mukaan sukupuolten tasa-arvoa, eli mm. naisten sisällyttämistä päätöksentekoon ja naisten oikeuksien valvomista virallisten lakien ja sopimusten kautta.

Konfliktit vaikuttavat sukupuoleen ja kehitykseen myös nykypäivänä. Esimerkiksi Syyrian konfliktilla on ollut musertavia vaikutuksia paikallisten naisten ja pakolaisten terveyteen ja turvallisuuteen: terveyspalveluiden puute, seksuaalioikeuksien riistäminen, turvattomuus, väkivalta ja kidnappaukset määrittävät monien naisten elämää Syyriassa ja sen rajojen ulkopuolella. Konfliktit voivat myös lisätä lapsiavioliittojen määrää, sillä esimerkiksi vanhempien menehtyessä lapset jäävät haavoittuvaisiksi ulkopuolisille vaikutuksille tai hyväksikäytölle. (Osman 2016).

11

Pro Gradu

MARGINALIZED MINORITY COMMUNITIES IN NAMIBIA Teksti ja kuvat: Nita Syväoja

N

amibia is a post-colonial southern African country filled with diversities and opposites, which is why I became interested in the country in the first place. I did my exchange in the University of Namibia, after which I could not stop thinking about the marginalised and indigenous minority communities’ situations in the country. Some minority communities are being discriminated against on multiple levels in the Namibian state and society, some groups remaining in the most vulnerable and marginalized positions year after year. I wanted to know what it is that constitutes and maintains the situation.

Even though Namibia is classified as a politically stable middle-income country, it is one of the most unequal and polarized countries in the world. The structures of social inequality stem from colonial times, especially from the era of Apartheid, which has had an enormous impact on the developmental situation of the country. Ethnicity still remains an important indicator of social and political identities. Despite Namibia’s small population of 2.2 million people, the society is ethnically and culturally diverse. There are eleven major language groups and numerous self-identifying minority ethnic communities. The State has recognised some of them, but various remain unrecognised and hence in an unequal position.

When considering Namibia’s future, it is necessary to find solutions to how the existing inequalities can be eradicated and diminished. Minority communities being excluded from the nation building process has various negative impacts on the individual, community and national levels.

I find the processes of nation-building after gaining independence in postcolonial states very fascinating.

Should cultural and ethnic identities be supported or should there be more space for nationalism or other similar ideologies in order to unite the various ethnic communities into one nation? What should be done to develop the country and to prevent future conflicts? These are interesting questions especially in the case of Namibia, since the colonial and apartheid past with ‘divide and rule’ politics has had such an enormous impact on the society. Since Namibians have experienced a deep division between ethnic groups in the past, how can the nation be built again so that different identities are respected and supported, but also in a way that people feel like they belong together to one nation and society?

The research for my thesis will be about the marginalized minority communities in Namibia. It examines the networks and mechanisms between the recognition and marginalization of certain communities.

My hypothesis is that there will be positive/negative consequences to the marginalized communities depending on how the State understands and defines minorities, and on how this recognition is acted upon.

I will investigate the State practices of inclusive nation building when it comes to the recognition of minority communities, and what kind of implications recognition/non-recognition has on the communities. I am especially interested in what constitutes the recognition/ non-recognition of certain groups. What does recognition mean for the recognized/unrecognized minority groups in terms of political, economic and social rights? Eventual-

Should cultural and ethnic identities be supported or should there be more space for nationalism?

12

KEHOTUS 1/2017

When some minority communities are excluded from the inclusive nation building, it has various negative impacts in individual, community and national level.

ly the interesting information is related to the question whether recognition is an important factor in how minority communities’ rights and human developmental situations are formed and maintained.

I wanted to concentrate on a specific region called Zambezi, in which various indigenous marginalized minority communities live. Unfortunately, I realised I might not be able to conduct a research in the area in such a short period of time. At the moment my topic is still broad, and that is why I might concentrate on the decision-making opportunities, which eventually also have an impact on the social and economic dimensions.

How is the case of Namibia connected to any broader global issues? I think the answer is that almost all indigenous minorities worldwide suffer from the same issues, especially the ones linked to recognition and their rights. Even in Finland. That is why more attention towards minorities is needed. I think anyone can try to make an effort towards an equal world that values and supports diversity. In the end, I believe diversity and unity can exist in the same space.

Now after two years, I find myself in Namibia, feeling anxious about my thesis topic. I realised my plans and ideas might have been a bit naĂŻve. My job here in Namibia will definitely not be easy. My topic is still too broad and connected to many other issues (especially land rights and issues concerning indigenous groups).

In addition, not too many people want to talk about the recognition or the rights of minorities in an open way.

There are also huge information gaps, and sometimes there is no information at all.

But at least I can give it a try. Hopefully that will happen before my last student allowance appears in my bank account...

KEHOTUS 1/2017

13

KRISTITTYNÄ VALTSIKASSA Teksti: Aino Salmi

Y

Yksi parhaista viime vuonna kokemistani asioista oli pyöräilyonnettomuus, jossa lensin naama edellä maahan ja mursin leukani. Tapaus kuulostaa vakavalta ja kivuliaalta, mutta oli todellisuudessa lähinnä koominen ja lopulta myös ärsyttävä, koska jouduin pitämään kuukauden suussani kiskoja, jotka estivät suun avaamisen. Kuitenkin loppujen lopuksi koin, että tämä oli yksi niistä kokemuksista, joita en haluaisi vaihtaa mihinkään; se opetti paljon siitä, mitä haluan elämältäni.

Leukamurtuma symboloi yksittäisistä kokemuksista parhaiten omaa kokemustani elämästä kristittynä. Jos se jaetaan osiin, niin omaa panostani kuvaa parhaiten osa, jossa lennän naama edellä maahan. Ihmisten apu ja empatia taas kuvastavat sitä Jumalan huolenpitoa, mikä parhaiten elämässäkin välittyy juuri muiden ihmisten avun, tarinoiden ja esimerkin kautta. Uskon kuitenkin, että joudun elämässäsi lentämään naamalleni vielä monta kertaa ennen kuin opin ottamaan kaiken sen vastaan ja arvostamaan erilaisia suhteita ja niiden välittämää rakkautta.

Olen aina ollut luonteeltani suorituskeskeinen ja kriittinen. Minulle on ollut haastavaa luottaa ihmisiin ja heidän apuunsa huolimatta siitä, ettei minua ole muistini mukaan koskaan suuremmin loukattu missään ihmissuhteessa. Onnettomuus olikin ensimmäinen kerta, kun huomasin myös käytännön tasolla, etten selviä yksin, ja joudun pyytämään apua pienimmissäkin asioissa. Oli ihmeellistä huomata, miten paljon ihmiset eläytyivät kokemaani tapaturmaan, mikä ei loppujen lopuksi edes ollut niin suuri, kuin miltä se ihmisille näytti. Jokainen ihminen, jonka tapasin, halusi jollain tavalla auttaa tai ilmaista osanottonsa. Mietin tuona aikana paljon sitä, kuinka normaalisti käytän paljon aikaa juoksemalla paikasta toiseen ja suoriutumalla velvollisuuksista, joita olen itselleni ottanut. Vaikka koen saavani noista velvollisuuksista paljon myös iloa, oli kuitenkin jollain tavalla terapeuttista huomata, kuinka minusta huolehdittiin silloinkin, kun en siihen itse pystynyt.

Paavi Benedictus on joskus todennut, ettei kristillisyydessä ole kysymys ensisijaisesti tietystä filosofiasta tai sääntökokoelmasta vaan kohtaamisesta. Kohtaamisesta Jeesuksen kanssa, joka tapahtuu aina kohdatessasi jonkun ihmisen. Tullessani vanhemmaksi tämä ajatus tuntuu koko ajan olennaisemmalta, joskin koko ajan kirkastuu myös tietoisuus siitä, kuinka huonosti itse elän sitä

14

todeksi. Viimeksi muistan heränneeni omaan sokeuteeni vaihdossa Brysselissä. Siellä sain päähäni auttaa sisaria, jotka pitivät soppakeittiötä kodittomille. Ensimmäisellä kerralla en kuitenkaan löytänyt ollenkaan perille, koska yritin oikealla kadulla harhaillessani vältellä äänekkäästi tappelevaa miesjoukkoa, joka tietenkin oli kokoontunut juuri sen oven edustalle, jossa ruokaa jaettiin. Myöhemmin kun hieman tutustuin keittiöllä käyviin miehiin ja naisiin, tuntui erikoiselta ajatella, että olin aluksi nähnyt heidät niin vahvasti omien ennakkoluulojeni läpi, etten oikeastaan nähnyt heitä ollenkaan. Luulen, että kuitenkin nykyään minulle vaikeinta ei ole ymmärtää heikoilla olevia vaan niitä, jotka menestyvät, mutta eivät esimerkiksi tunnu välittävän muista kuin itsestään.

En osaa sanoa kuinka paljon elämäni eroaa “normaalin” nuoren valtsikalaisen elämästä, koska olen aina elänyt vain omaa elämääni enkä kenenkään muun. Jos kuitenkin mietin, mitä kristillisyys tuo omaan elämääni lisää, niin ensimmäisenä mieleen nousee ajatus yhteisöllisyydestä. Käytän tarkoituksella sanaa “ajatus”, koska luulen, että käytännön tasolla yhteisöllisyys näkyy vielä hyvin vajanaisesti elämässäni, joka pyörii paljon Hoasin opiskelijakämpän ja yliopiston välillä. See näkyy kuitenkin paljon tietynlaisessa arvojärjestyksessä ja maailmankuvassa. Ajattelen nykyään pitkälti niin, että voin syntyä omaksi itsekseni ainoastaan suhteessa muihin, Jumalaan ja ihmisiin. Taidot ja lahjakkuus ovat arvokkaita, koska niiden avulla voi tuoda jotain lisää yhteiseen elämään.

Samalla niistäkin yhteisön jäsenistä on tärkeä huolehtia, jotka eivät konkreettisesti tuo enää mitään yhteiskunnan elämään. Jumalan suunnitelman mukaan tämä heikoista huolehtiminen on kaikista tärkein asia, mitä ihminen voi tässä maailmassa tehdä. Konservatiivinen kauhisteluni kohdistuukin pitkälti juuri nykyelämän yksilökeskeisyyteen. Minusta yksilönvapaus ja sen kehittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta tuntuu, että ne välillä johtavat myös onnettomuuteen ja yksinäisyyteen. Haluaisin nykyään vähemmän enää sanoa mitään siitä, miten muiden ihmisten tulisi elää. Itse luulen kuitenkin tulevani onnellisimmaksi, jos tietoisesti rakennan elämääni yhteisöllisyyteen, sitoutumiseen ja välittämiseen perustuviin arvoihin.

KEHOTUS 1/2017

OPERAATIO AUTOPESULA JA VALLAN KOLMIJAKO-OPPI Teksti: Assi Pakarinen

Onko tärkeämpää tuomita rikolliset rikoksistaan vai säilyttää vakaa edes osittain “demokraattinen” valtio?

KEHOTUS 1/2017

15

Brasiliassa on vuoden 2016 aikana nähty presidentin viraltapano, edustajainhuoneen puhemiehen erottaminen, korruptiotutkintojen laajeneminen, kuuden ministerin erottaminen ja talouden alamäen eskaloituminen. Brasilian sisäpolitiikan jokapäiväinen todellisuus kuulostaa House of Cardsin viidenneltä tuotantokaudelta: miljardeja on kadonnut, korruptiosyytettyjen listalla on kaksi entistä presidenttiä, presidenttiehdokas, ulkoministeri sekä kymmeniä senaatin ja kongressin jäseniä. Kaiken lisäksi syksyllä 2016 pienlentokone tippui kyydissään korruptiotutkintojen päätuomari.

B

rasilian historian laajin korruptiosyytetutkinta, operaatio autopesula eli “Lava Jato” sai alkunsa vuonna 2009 kun ex-senaattori José Janea päätyi rahanpesusta poliisin tarkkailtavaksi. Brasilialaista miljonääriä Alberto Youssefia epäiltiin osalliseksi Janean rahanpesuoperaatioon, joten poliisi alkoi seurata Youssefin toimia saadakseen ex-senaattorin syytteeseen. Youssefin lahjoittaessa vuonna 2013 kalliin urheiluauton öljyjätti Petrobrásin entiselle hankintajohtajalle vahvisti tämä poliisin aiemmat epäilyt rahanpesukytköksistä Youssefin ja poliittisen eliitin välillä. Nimensä operaatio sai siitä, että rahanpesua hoidettiin erään autopesulan valuutanvaihtopisteen kautta. Koko tutkinta sai oikeastaan alkunsa lähes sattumalta, mutta on laajentunut systemaattisesti koskemaan suurta osaa Brasilian poliittista eliittiä.

Juoni on kuin House of Cards -televisiosarjasta. Öljyjätti Petrobrásin johtajat lahjovat poliitikkoja vastineeksi sopimuksista eri hankkeiden ja projektien edesauttamiseksi. Yritykset ylihinnoittelevat urakkansa, ja näin kaikki osapuolet rikastuivat. Aluksi hallituspuolue Partido dos Trabalhadores (Työväenpuolue, PT) oli median ja oppositiopuolueiden silmissä ainoa syyllinen, ja kansa osoitti kaduilla mieltään korruptoitunutta hallitusta vastaan. Olihan entinen presidentti Dilma Roussef toiminut Petrobrásin puheenjohtajana ennen presidenttikauttaan vuosina 2003–2010, ja PT oli nimittänyt muitakin oman puolueensa jäseniä Petrobrásin johtoon.

PT-puoluetta syytettiin alun perin vaalikampanjoiden rahoittamisesta korruptiorahoilla Vuonna 2015 kansan huutaessa kaduilla ympäri maata “fora Dilma” (“ulos Dilma”), korruptiotutkinnat laajenivat hiljalleen koskemaan myös muita puolueita. Roussef syöstiin kuitenkin vallasta ja varapresidentti Michel Temer Partido do Movimento Democrático Brasileiro -puolu-

16

eesta (Brasilian demokraattisen liikkeen puolue, PMDB) nousi presidentin virkaan 31. elokuuta 2016.

Korruptiotutkinta ei ehtinyt jatkua Roussefin viraltapanon jälkeen kovinkaan pitkään ennen kuin muidenkin puolueiden edustajat joutuivat vastaamaan syytöksiin korruptiokytköksistä erityisesti brasilialaiseen kaivosjätti Odebrechtiin.

Korruptiotutkinnan päätuomarin kohtalo päättyi lentoturmaan syksyllä 2016, mutta tämä ei hidastanut tutkinnan etenemistä.

Tutkinnasta julkaistiin maaliskuussa 2017 Lista de Janot -niminen dokumentti, jossa luetellaan kaikki syytetutkinnan alaisena olevat poliitikot. Listalla on muun muassa entinen ja nykyinen ulkoministeri Partido da Social Democracia Brasileira puolueesta (Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue, PSDB).

Vallan kolmijaon dilemma Ongelmaksi poliittiselle eliitille on muodostunut tuomioistuinten innokkuus kitkeä korruptiota Brasiliasta syyttämällä poliitikkoja rikoksista. Montesqueiu voisi tietysti olla asiasta eri

Jos tuli grillissä tulee liian lähelle ja oma nahka alkaa käristyä, on kuitenkin ollut sallittua paljastaa kaikki mahdollinen.

KEHOTUS 1/2017

mieltä, mutta valtataistelu tuomioistuinten ja poliitikkojen välillä on Brasiliassa yhtä todellista kuin lakiehdotus, joka käsittelee vaalien pitämistä suljetulla listalla.

Tämän lain suojissa seuraavat vaalit pidettäisiin siten, että kansalaiset äänestäisivät vain puoluetta tietämättä kuka puolueen listoilta pääsee läpi. Tämä edesauttaisi korruptioskandaaleissa ryvettyneen poliittisen eliitin uudelleenvalintaa. Demokratiaa(ko)?

Kansallinen media on uutisoinut poliitikkojen olevan huolissaan Brasilian sisäpolitiikan tulevaisuudesta jos kaikkien syytteessä olevien kokeneiden poliitikkojen vankilatuomiot toteutuvat.

Huoli on sinänsä aiheellinen, että Brasiliassa on viime aikoina glorifioitu ajatusta sotilasdiktatuurista ja sen takaamasta valtiollisesta vakaudesta. Jos poliitikkoja ei ole, joutuuko maa tällöin turvautumaan sotilasvaltaan ylläpitääkseen jonkinlaista järjestystä? Tuomioistuimet joutuvat hankalaan asemaan median nostaessa esiin kysymyksen vakaan hallinnon säilyttämisestä ja sotilasvallan palauttamisesta.

Kansalaiset haluavat muutosta, joten mikä neuvoksi, jos kansan valitsemat edustajat joutuvat vankilaan? Onko tärkeämpää tuomita rikolliset rikoksistaan vai säilyttää valtio vakaana ja edes osittain demokraattisena?

Tietysti tämän voisi tulkita myös poliittisen eliitin mahdolliseksi pyrkimykseksi kontrolloida mediaa, jotta tuomioita ei jaettaisi niin rankalla kädellä. Vakaa hallinto -ajatuksen ylläpitäminen mediassa ja kansan keskuudessa on erinomainen tapa pelotella Brasilian ajautumisella sisäpoliittiseen katastrofiin mahdollisten tuomioiden astuessa voimaan, ja näin pyrkiä vähentämään tuomioistuinten valtaa. Jotain kertoo myös se, että usko uusissa vaaleissa korruptoitumattomien poliitikkojen valintaan ei ole kansallisessa mediassa ollut edes esillä. Niin syvällä epäluulo ja usko demokratiavajeeseen ovat Brasilialaisessa yhteiskunnassa.

KEHOTUS 1/2017

Grilli käy kuumana ja vaalit lähestyvät.

Brasiliassa mahdollisten syytettyjen kesken on ollut tapana pitää kiinni jonkinasteisesta “vasikoimattomuudesta”. Jos tuli grillissä tulee liian lähelle ja oma nahka alkaa käristyä, on kuitenkin ollut sallittua paljastaa kaikki mahdollinen, ja näin pelastaa itsensä. Näin teki myös Lava Jato -operaation ensimmäinen epäilty Alberto Youssef. Youssef pääsi vihdoin vapaaksi 17. maaliskuuta 2017 ehtona kotiaresti ja nilkassa jäljitin. Nyt keskustellaan siitä, miten entinen miljonääri voi aloittaa alusta tällaisen tuomion ja mediavyörytyksen jälkeen. Mikä olisi inhimillinen ratkaisu?

Tärkeintä on tietysti, että Youssefin elämä palaa raiteilleen ja hänestä tulee rehellisen työn tekijä. Onhan hän sentään lähes kansallissankari paljastettuaan Brasilian tähän mennessä suurimman korruptiovyyhdin.

Hän on tosin velkaa valtiolle noin 15 miljardia realia (n. 5 miljardia euroa), mutta niin on aika moni muukin.

Viimeisin käänne korruptiotutkinnoissa tuli syksyllä 2016: Odebrechtin noin 70 johtoportaaseen kuuluvaa työntekijää suostui sopimukseen, jossa heidän on mahdollista lyhentää omia tuomioitaan lahjusskandaalissa todistamalla muita osallisia vastaan.

Tapahtunut käänne on johtanut vuoden 2014 vaalien rahoituksen tutkintaan, jonka myötä sekä Temer että Roussef ovat joutuneet korkeimman vaalioikeuden (Tribunal Superior Eleitoral) syytetutkinnan alaisiksi. Prosessissa mahdollinen lopputulos voi olla vuoden 2014 presidentinvaalien äänestystuloksen mitätöinti osana Odebrechtin vaalirahalahjoitusepäilyjä Roussefille ja Temerille. Huhtikuun alkuun kaavailtua oikeudenkäyntiä kuitenkin lykättiin jo ennen kuin se ehti kunnolla alkaa molempien syytettyjen pyydettyä lisää aikaa puolustuksensa valmisteluun.

Nykyisen presidentin odotetaankin pyrkivän lykkäämään oikeudenkäyntiä tai sen antamaa tuomiota vuoden 2018 loppuun asti, jolloin järjestetään uudet vaalit ja muutama Temerille epäsuotuisa tuomari

LYHENTEET: PMDB= Brasilian demokraattisen liikkeen puolue PT= työväenpuolue PSDB= Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue TSE (tribunal superior eleitoral) = korkein vaalioikeus

17

jää eläkkeelle. Näin Temer voisi päättää presidenttikautensa valitsemalla itselleen suotuisat tuomarit ja asettua mahdollisesti itse ehdolle uusiin vaaleihin.

Eduardo Cunha on viimeisin Lava Jato -tuomion saaneista korkean tason poliitikoista PMDB-puolueesta. Cunha tuomittiin 15 vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen muun muassa passiivisesta korruptiosta ja rahanpesusta. Cunhan tuomio on sinänsä merkittävä, että hän toimi senaatin puhemiehenä vuodesta 2015 syytteiden esiin tuloon asti. Korruptiosyytetutkintojen odotetaan jatkuvan vielä pitkään ja syytteitä varmasti luetaan vielä monia. Kiinnostavaksi kysymykseksi jää, miten Brasilian poliittinen eliitti selviää myllytyksestä ja miten käy seuraavissa vaaleissa.

Tällä hetkellä Brasilian kautta aikojen suosituin presidentti Lula Da Silva (PT) on johtanut kannatuskyselyjä vuoden 2018 presidentinvaaleihin noin kolmenkymmenen prosentin kannatuksellaan selkeästi verrattuna esimerkiksi nykyisen presidentin Michel Temerin kahdeksan prosentin kannatukseen. Vuosina 1995–2003 presidenttinä toiminut Fernando Henrique Cardoso on myös ollut kannatuskyselyissä mukana, ja hänen asettumistaan ehdolle PSDB-puolueesta on spekuloitu mediassa.

Lulan presidenttiehdokkuus riippuu hyvin pitkälle siitä, tuomitaanko tätä Lava Jato -tutkinnoissa. Monet kansalaisjärjestöjen edustajat epäilevät tätä suuresti johtuen hänen suuresta kansansuosiostaan. Tuomioistuin tekee kuitenkin lopullisen päätöksen, ja kyseinen tulos saattaa aiheuttaa hetkellisen kaaoksen tulevien presidentinvaalien osalta puolueiden järjestäytyessä uudelleen ja kootessa kansan suosion rippeitä. Nähtäväksi jää, kummasta tulee mielenkiintoisempi spektaakkeli: House of Cardsin viidennestä tuotantokaudesta vai Brasilian vuoden 2018 vaaleista.

18

KEHOTUS 1/2017

Maistuisiko kupposellinen neokolonialismia?

Teksti: Matias Ingman

”K

esytä Sumatran villi maku!” julistaa uusi Pauligin Special Blend -kahvin mainos. Mainosta kuvittavat eksoottiseksi mielletyt värit ja Sumatra-teksti kookkailla kirjaimilla. Kyseinen Pauligin paketti ei ole ainoa laatuaan. Samalla Paulig julkaisi sarjan Original Blend -kahveja nimillä Tansania, Papua-Uusi-Guinea ja Kolumbia. Nämä on kuvitettu eksoottisilla eläimillä; tiikereillä, tukaaneilla matra kohteena kuulostaa eksoottiselta. Suurimmalla osalla kuluttaja kilpikonnilla. Samalla värit ovat eksoottisia, jista ei välttämättä ole käsitystä edes sen olemassaolosta, saati sen viittaavat sademetsiin, savanneihin ja paratiisijainnista, kulttuurista tai luonnosta, joten sen voi huoletta liittää sisaariin. On selvää, että eksotiikalla mainosvilliin eksoottisuuteen. Sarjan muut tuotteet jatkavat samaa eksotetaan kahvia ja yritetään myydä kuluttajille tismin ja toiseuttamisen trendiä. Papua-Uusi-Guinean paketti on mielikuvia. Vaikka tämä näyttää useimmalle kuvitettu kilpikonnalla, Tansania-pakettia kuvittaa leijona ja Koviattomalta mainonnalta, on kyse harmillisesta lumbia-pakettia tukaani. Kuvat ammentavat mainospotentiaalinsa ilmiöstä. Kuvat ja mainokset itsessään ammenmielikuvista, jotka jo liitämme kyseisiin alueisiin ja samalla entistä tavat sisältönsä tietynlaisesta globaalin etelän enemmän rakentavat sitä. Samalla jää huomaamatta Tansanian kaukuvasta ja samaan aikaan rakentavat sitä. Pohpungistuminen, Kolumbian valtava kasvu ja Papua-Uusi-Guinean jimmiltaan ne perustuvat toiseuteen ja toiseutsadat erilaiset heimokulttuurit. Kuvat vahvistavat valmiiksi mielistamiseen. sämme olevia kuvia Afrikan savanneista, Papua Uusi-Guinean eläi Eksoottisuus ja eksotismi ovat jo pitmistä ja Etelä-Amerikan sademetsistä. Kehittyvät, kasvavat ja mokään olleet vahvoja mielikuvien luojia sekä haldernisoituvat maat ovat kaukana näistä mielikuvista. linnan ja markkinoiden välineitä: mielikuvat

Näin Pauligin uusien kahvipakettien kuvat ja symboliikka autenttisuudesta, perinteisistä menetelmistä ja rakentavat eksoottista kehitysmaakuvaa ja toimivat osana suuremkulttuureista ovat tehokkaita markkinoinnin paa hallinnan muotoa, missä mielikuvia muokkaamalla oikeutamme työkaluja. Tunteet erikoisuudesta, henkilökohkehitysmaiden interventiot ja hallinnan. Kun kuvamme kehitysmaistaisuudesta ja aitoudesta vetoavat helposti kuta ovat yksipuolisia ja pitkälti eksotismin kyllästyttämiä, tulee muiluttajiin heidän etsiessään uusia tapoja erottua den mielikuvien tai tarinoiden mahdollisuus hyvin vaikeaksi. Yhdelmassakuluttajien joukosta. Samalla kun erikoilä tarinalla on aina vaaransa, se ei vaikuta ainoastaan meihin vaan semman tuotteen etsijät kokevat paremmuutta, rajoittaa myös ”toisen” toimintavalmiuksia. nämä eksoottiset representaatiot luovat toi Ironiseksi kahvipakettien uuden kuvituksen tekee se, että seutta ja elävät siitä. Edward Said on kuvannut kahviteollisuus itsessään elää kehitysmaiden maaseutujen hallinnalla osuvasti tätä toiseutta romanttiseksi, takapajuija länsimaisen kuluttajan päätöksillä. Koko teollisuus hyödyttää selseksi ja muuttumattomaksi. Tässä muuttumatkeästi rahallisesti enemmän pohjoisen markkinointiosastoa ja loptomuudessa on vielä jotain aitoa ja romanttista pupään jalostajia kuin kahvipavun viljelijää, oli kyse kuinka reilusta jäljellä. Se ei voi myöskään kehittyä omin avuin kaupasta tahansa. Samalla kun kahviteollisuus hyötyy epäsuhtaisesilman ulkopuolista interventiota ja sitä voi hyta voitonjaosta, hyötyy se myös romanttisesta kehitysmaan toisesta, vin hallita ulkopuolelta, sillä se ei siihen kykene missä kahvipavut viljellään rakkaudella ja autenttisesti. itse.

Kahvipaketit ovat kenties pieni osa tätä suurta toiseuttamisen projektia. Pauligin uusien kahvipakettien kuvallinen symboliikka elää tästä projektista. Julistus ”Kesytä Sumatran villi maku” luo itsessään todellisuuden villistä toisesta, joka on pohjoisen kesytettävissä. Su-

KEHOTUS 1/2017

P.S. Kokeilin uutta villiä Sumatra kahvia, hienoinen pettymys suhteessa mainokseen. Ei kovin villiä. 2/5, en osta uudelleen.

19

DEUS EX MACHINA:

TEKNOLOGINEN MANIFE Teksti: Matias Ingman ja Rasmus Tillander

Rakas lukija,

E

lämme modernisaation aikaa. Sen symboleja ovat digiloikat, Elon Musk ja Slush. Elämme kulttuurissa, jossa teknologia ja sen mahdollisuudet ovat lähes ennennäkemättömällä tavalla elämän keskiössä. On selvää, että me täällä globaalissa pohjoisessa saamme nyt nauttia ihmiskunnan teknologisen kehityksen hedelmistä. Tuon teknologian kehityksen näkökulmasta jäsennämme kuvaa historian kulusta ja siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Ihminen on kukistanut koleran ja ruton, kesyttänyt savannin ja nautakarjan. Pohjoisesta perspektiivistä maailmanhistoria on teknologian voittokulun historiaa.

Monelle meistä tämä voittokulku tavallaan jatkuu, taistelukentät vain muuttuvat. Seuraavana nujerretaan syöpä ja ilmastonmuutos, resurssipula ja Espanjan kokoiset roskalautat. Nämä ovat kaikki asioita, jotka ainakin teoriassa on mahdollista voittaa teknologian keinoin. Teknologia on saanut ihmisen kuuhun – miksi se ei kukistaisi maailman vääryyttä, köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja epätasa-arvoa? Tässä kirjoituksessa uskallamme kuitenkin väittää, että tämä ei ole mahdollista. Ilmastonmuutos, resurssien jakaminen ja globaali epätasa-arvo eivät ole teknisiä vaan poliittisia ongelmia. Ongelmat, joille povataan ratkaisua tekniikasta ja sen kehityksestä, eivät tule ratkeamaan ilman suuria poliittisia muutoksia.

Teknologiausko on kenties paras esimerkki siitä, mistä Jacques Rancìére puhuu post-politiikkana. Post-politiikassa pyritään riisumaan politiikka sen ideologisuudesta ja tekemään ”järkiratkaisuja”. Tietyt asiat tuodaan pois ideologian piiristä rationaalisen järjen alueelle, jolloin niitä voi hallita tiedolla ja asiantuntijuudella. Suomessa malliesimerkki tästä löytyy Kokoomuksen järkibrändäyksestä: poliittisista mielipiteistä tehdään teknistä asioiden hoitamista ja kaikki vastustajat ovat ideologioi-

20

den rampauttamia ja hidastuttamia. Teknologia on tällaisen politiikan lempiväline, koska se on päällisin puolin hyvin epäpoliittista. Se perustuu rationaaliseen hallintaan, asiantuntijavaltaan ja harhaan neutraalista järkevästä toiminnasta. Piraattipuolueen Petrus Pennasen blogiotsikko ”Unohdetaan ideologiat: Tehdään aidosti vihreä Helsinki” kiteyttää sen mitä tämä tarkoittaa. Ideologiasta vapaa teknologia on paras vaihtoehto ratkaisemaan ongelmia. Kuitenkin tähän uskominen on itsessään poliittista.

Postpoliittiseen teknologiakäsitykseen on sisäänrakennettu ajatus ympäristöpositivismista. Se siis toisin sanoen hylkää katastrofismin, jossa edellytetään poliittista toimintaa ympäristöongelmien ratkaisemiseksi; tämä hylkääminen on nykyisen tilanteen hyväksymistä.

Teknologian epäpoliittisuus on kietonut lonkeronsa erityisesti ympäristöongelmien ympärille, mutta se on laajentamassa vaikutustaan myös globaalin köyhyyden piiriin, jossa voidaan puhua esimerkiksi ruoantuotannon kehittämisestä vertikaaliviljelyllä tai geenimanipulaatiolla. On kuitenkin selvää, että tämä apoliittinen teknologinen ratkaisu on itsessään poliittinen, koska siinä vallalla oleva järjestelmä otetaan annettuna: sen köyhdyttämisen ja vallankäytön mekanismeja ei kyseenalaisteta. Pohjimmiltaan se vahvistaa hegemonista järjestelmää toimimalla sen antamassa viitekehyksestä. Apoliittinen teknologian kehitys luo idean teknisestä ja järjellä hallitusta yhteiskunnasta, joka on ideologiasta ja politiikasta vapaa. Yhteiskunnan epäkohtiin ei siis ole poliittisia ratkaisuja, eivätkä ne johdu ideologisista tekijöistä.

Tämä johtaa siihen, että meidän ei tarvitse tehdä mitään – teknologinen kehitys ratkaisee kaiken. Ajatus teknologiasta tulevana ratkaisuna on myös lamaannuttava. Se tekee mahdottomaksi ratkaista asiat nyt, ja siirtää ne tulevaisuuteen vaikka niihin olisi olemassa poliittinen ratkaisu. Harvemmin puhutaan siitä, että tieteen suunta – se, tutkitaanko malariaa vai syöpää – on selvästi poliittinen ratkaisu, jossa voimme nähdä pohjoisen biaksen: teknologian kehitys tapahtuu pohjoisessa ja pyrkii ratkaisemaan pääosin pohjoisen ongelmia. Ekologisista ongelmista puhutaan pohjoisessa yleensä vain taloudellisessa kontekstissa. Ekonomisaation projekti on saanut aikaan tilanteen, jossa valtiotasolla ympäristöongelmat ovat relevantteja vain, jos niistä on mahdollista tienata (esim. Clean Tech) tai uhka menettää rahaa (esim. kalastusvesien saastuminen).

Martin Heidegger puhuu vääristyneestä luontosuhteestamme. Heideggerin mukaan täällä-olemisemme voi suhtau-

KEHOTUS 1/2017

tua ulkoisiin objekteihin joko kanssaolevina (mitsein) tai jotakin-varten-olevina (zeug).

Heidegger lähtee siitä ajatuksesta, että voimme ajallisessa, subjektiivisessa olemisessamme kohdata asiota joko toisina subjekteina tai instrumentaalisina käyttöobjekteina. Ekonomisaation prosessi on yksi esimerkki siitä ongelmasta, joka on valistuksen ajasta kalvanut länsimaista kulttuuria. Siinä objektivoidaan luonto ja ympäristö joksikin mikä käytetään; joksikin mikä pitää ylittää tai voittaa. Meidän ei pitäisi katsoa luontoa maapallon päältä vaan omasta näkökulmastamme, jossa olemme osa luontoa. Luonto on olemassa meidän kanssamme, ei meitä varten. Jotkut ovat kuitenkin uskaltaneet nousta kapinaan tätä vääristynyttä todellisuuskäsitystä vastaan: esimerkiksi Ecuador julisti perusoikeuksien kuuluvan myös luonnolle.

Vääristynyt käsitys luonnosta on kietoutunut yhteen kapitalistisen järjestelmän kanssa.

Yksi parhaista esimerkeistä luonnon hallinnasta on kosken tai joen kesyttävä pato. Intian ensimmäinen pääministeri Jawaharlal Nehru käytti näistä termiä ”Modernin Intian temppelit”. Ne ovat kasvun ja luonnonhallinnan, kapitalismin ja teknologian pyhättöjä. Teknologian kehitys saattoi kaataa polion Euroopassa, mutta Intiassa se elää edelleen, koska kyseessä on ennen kaikkea poliittinen ongelma.

Voidaan sanoa, että teknologia oikeastaan haittaa apolitisoivalla vaikutuksellaan sekä ympäristöongelmien että globaalin etelän ongelmien ratkaisemista. Se vie huomion pois pohjimmaisista yhteiskunnan ongelmista. Jos pidämme sekä ongelmia että teknologista ratkaisua apoliittisina, emme voi ratkaista aikamme pahimpia kriisejä.

Vaikka teknologialla on tärkeä rooli kyseisten ongelmien tunnistamisessa, se ei kuitenkaan koskaan tule ratkaisemaan ympäristöön, globaaliin epätasa-arvoon tai resurssien uudelleen jakamisen ongelmia. Teknologialla on varmasti osansa ratkaisussa, mutta ensin on käsitettävä sen läpäisevä poliittisuus ja päästettävä irti tieteen ja tekniikan objektiivisuuden harhasta.

Tämä tarkoittaa poliittisina ratkaisuina globaalia redistribuutiota ja tuotannon aiheuttamien päästöjen rajoittamista. Nämä toteutuvat vasta sitten, kun pääsemme irti post-politiikasta. Slavoj Zizekin sanoin todellinen politiikka on mahdottoman taidetta, sitä missä voidaan todella muuttaa sitä, mikä on poliittisesti mahdollista. On siis pystyttävä haastamaan nykyinen kansainvälinen järjestelmä, jossa nationalistis-produktiiviset tekijät sanelevat säännöt. Teknologisessa, epäpoliittisessa kehityksessä ”kukaan ei häviä”, mutta jotta nykyiset ongelmat voidaan ratkaista, on jonkun hävittävä.

ESTI

Post-politiikassa pyritään riisumaan politiikka sen ideologisuudesta ja tekemään ”järkiratkaisuja”.

Rakas lukija, sinä kuulut häviäjiin.

KEHOTUS 1/2017

21

KEHOLAINEN TYÖELÄMÄSSÄ PALSTALLA HAASTATELLAAN ENTISIÄ KEHITYSMAATUTKIMUKSEN OPISKELIJOITA HEIDÄN TYÖURISTAAN.

n vastuu line aa

ääkärin so L si o

Mariko Sa t

Haastatellut: Saana Hokkanen

Aikaisemmat työpaikkasi?

O

piskeluaikani alkupuolella tein töitä aikaisemmassa ammatissani sairaanhoitajana, olin työharjoittelussa tutkimusavustajana Ihmisoikeusliitossa ja tein lyhyen työpätkän hankeavustajana Crisis Management Initiativella. CMI:lle pääsin avoimella työhakemuksella. Monilla on mielikuva siitä, että avoimet työhakemukset menevät suoraan roskakoriin, mutta voin omakohtaisella kokemuksellani luvata, että ne voivat myös johtaa työpaikkoihin – avoimia työhakemuksiakin kannattaa siis kokeilla, jos on tiedossa joku itseä kiinnostava työpaikka!

Opintojen loppupuolella olin IOM:n (International Organisation for Migration) kautta sairaanhoitajana Somalimaassa, jossa keräsin samalla myös tutkimusaineiston graduani varten. Somalimaasta palattuani olin gradun kirjoittamisen ohella tutkimusavustajana graduohjaajani vetämässä hankkeessa, jossa tutkittiin paluumuuttoa Somaliaan ja Irakiin. Perustimme opintojeni loppuvaiheessa kehitysmaatutkimuksen opiskelijakavereideni kanssa ajatuspaja Avanto Helsingin, vaikka en ehtinytkään olla siinä mukana aktiivisesti kovin pitkään.

22

Olin opiskeluaikanani myös paljon mukana Kehon toiminnassa. Ehdin hääriä fuksiajoista lähtien useilla eri pesteillä, mm. opintovastaavana. Olin mukana myös oppiaineen hallintoryhmässä, laitosneuvostossa ja tiedekunnan opetuksen kehittämisen ryhmässä.

Erilaisissa hallintotoimissa tutustui hyvin koko tiedekunnan toimintaan ja ihmisiin.

Valmistumisen jälkeen olin hetken aikaa töissä valtiotieteellisen tiedekunnan hallinnossa, mistä siirryin tiedepolitiikan puolelle Tiedeakatemiain neuvottelukunnan tiedottajaksi. Vapaaehtoishommana olin Suomi-Somalia Seuran puheenjohtajana, ja tein joitain kehitysyhteistyön konsultaatioita Somaliaan liittyen freelancerina.

Viime vuoden olin Yhdysvalloissa, ja sieltä Suomeen palattuani aloitin Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:ssä (LSV) Somalian tuberkuloosiohjelman ohjelmapäällikkönä.

KEHOTUS 1/2017

TYÖELÄMÄ

Miten päädyit nykyiseen työhösi?

H

ain työpaikkaa maailma.net-sivustolta löytämäni työpaikkailmoituksen perusteella.

Työpaikassa yhdistyi moni minua jo pitkään kiinnostanut teema: terveysala, kehitysyhteistyö ja Somalia. Somalimaassa työskennellessäni olin jo tutustunut Lääkärin sosiaalisen vastuun työhön paikan päällä – LSV järjestönä ja sen toiminta Somaliassa on minusta mielekästä ja hyvin organisoitua.

Millaisista töistä haaveilit opiskeluaikanasi?

M

inulla ei ollut minkäänlaisia johdonmukaisia suunnitelmia tai haaveita työpaikoista opiskeluaikoinani. Olin kiinnostunut monista asioista ja kiinnostuksenkohteideni perässä haahuilin aika lailla – tein kaikenlaisia sivuaineita ja omia proggiksia. Minulle haahuilu toimi – päädyin mukaan monenlaisiin uusiin ja innostaviin asioihin, ja tutustuin ihmisiin monilta eri aloilta.

Opintojeni loppuvaiheessa ajattelin silti, että CV:ssäni ei taida olla minkäänlaista punaista lankaa, ja että olisi pitänyt johdonmukaisemmin keskittyä johonkin yhteen osa-alueeseen. Nyt taas olen hyvin iloinen haahuiluvaiheistani – monipuolisesta kokemuksesta on ollut paljon hyötyä eri työtehtävissä, ja oli tietysti myös hauskaa puuhailla monenlaista. Esimerkiksi viestintätöistä saamastani kokemuksesta ja osaamisesta on ollut paljon iloa myös kehitysyhteistyössä.

Paras työtehtävä tai projekti, jossa olet ollut mukana?

O

len innoissani nykyisestä työstäni. Voin itse suunnitella paljolti omaa työtäni ja tehdä siitä itseni näköistä, mikä tuntuu hyvin mielekkäältä. Lisäksi tuntuu hyvältä työskennellä Lääkärin sosiaalisen vastuun kaltaisessa omaa arvomaailmaani vastaavassa järjestössä. Työkaverini Suomessa ja Somaliassa ovat huipputyyppejä, joiden kanssa on kiva tehdä töitä.

KEHOTUS 1/2017

Erikoisin työtehtävä, jossa olet ollut mukana?

O

lin mukana toimittamassa ja kirjoittamassa lukuja kirjaan Kehityksen tutkimus – johdatus perusteisiin, joka on päivitetty versio kirjasta, jota itse luin aikoinaan kehitysmaatutkimuksen pääsykokeisiin. Oli aika lailla outo ympyrä sulkeutuu -kokemus työstää kirjaa, jolla oli alun perin itse tutustunut omaan oppiaineeseensa.

Mitkä ovat tärkeimpiä taitoja, joita olet eri työtehtävissäsi tarvinnut?

O

man mukavuusalueen ulkopuolelle tarpominen – helposti voi ajatella, että en kehtaa mennä juttelemaan tuolle tyypille, en uskalla kysyä tätä ja tuota, en viitsi mennä mukaan uuteen juttuun jos en sitten osaakaan. Olen yrittänyt ylittää oman ujouteni, mennä kaikkeen mukaan ja kysellä tyhmiä kysymyksiä. Sitä taitoa olen tarvinnut myös töissäni – tyhmien asioiden kysyminen on ollut monen myöhemmän yhteistyön alku.

Lisäksi tärkeää on kyky sanoa ei – meni liian pitkään ennen kuin uskalsin kieltäytyä mistään tarjotuista hommista, ylitöistä, muiden delegoimista asioista. Olipa töissä missä tahansa nykyään, niin työtehtävät ovat usein vaativia, ja työtä on paljon.

Minulle oikeastaan tärkein työelämätaito on ollut omien rajojeni oppiminen ja kyky kieltäytyä asioista, jotka ylittävät ne. Nykyään pidän tiukasti kiinni vapaa-ajastani. Jos on koko ajan oman jaksamisensa äärirajoilla, niin tuskin syntyy kovin hyvää, huolellista tai luovaa lopputulosta.

Millaisia vinkkejä antaisit nykyisille opiskelijoille työnhakuun tai omanlaisen työn löytämiseen?

M

ene mukaan monenlaiseen toimintaan, kaikkeen mikä kiinnostaa – jos olet esimerkiksi kiinnostunut tietystä tutkimuksesta, mene juttelemaan kyseisen tutkimuksen tekijöille. Jos löydät hyvän järjestön, mene mukaan toimintaan. Sivupolut voivat johdattaa kiinnostavien asioiden äärelle.

23

UNIVERSAALIT IHMISOIKEUDET –

MAAILMANPOLITIIKAN OHJENUORA VAI KOLONIALISMIN KUOLLUT KIRJAIN? Teksti: Santeri Ruonavaara

Ä

äni kajahtaa puupaneloitujen seinien kuorruttamassa salissa.

"Me emme ole homoja."

Seuraa hienoinen, epäuskoinen naurunpyrskähdys. Marmoroidulla puhujankorokkeella seisova mies jatkaa puhettaan tuima ja määrätietoinen katse kasvoillaan, tutun seppellogon komeillessa etualalla myötätuntoisesti.

On syyskuun loppu vuonna 2015. Zimbabwen presidentti ja silloinen Afrikan Unionin puheenjohtaja Robert Mugabe on juuri pitänyt puheen Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa.

Mugabe, tavoilleen uskollisena, tyrmäsi homoseksuaalisuuden yleisesti afrikkalaisten arvojen, perinteiden ja maailmankatsomuksen vastaisena. Mugaben noustua valtaan 1980-luvulla seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kategorinen kieltäminen ja suoranainen vaino seksuaalivähemmistöjä kohtaan on ollut Zimbabwessa arkipäivää. Yhdeksän kuukautta aikaisemmin hyisessä Suomessa (Finlandia) eduskunta äänesti äänin 101-90 läpi lain, joka mahdollistaa vuoden 2017 maaliskuussa samaa sukupuolta olevien ihmisten naimisiinmenon. Esimerkit ovat kuin eri maailmoista.

Kehitystutkimuksen kantavia ajatuksia on kriittinen suhtautuminen läntisen kulttuuripiirin harrastamaan "aateimperialismiin." Läntiset arvot ja ismit, niin sanottu hyvä hallinto, demokratia ja vapaa markkinatalous on pyritty vuosikymmeniä pakkosyöttämään lääkkeenä niin sanotuille kehitysmaille kehittymättömyyden tautiin. Diagnoosin laatineet länsimaat ovat määritelleet näiden maiden ongelmat ja ratkaisut. Puhutaan epistemiologisesta kolonialismista, länsimaisten kulttuuristen käsitysten, arvojen ja tiedon näkemisestä muiden kulttuurien

24

käsityksiä parempina.

Kysymys ei ole siitä, ovatko aikeet lähtökohtaisesti “hyviä”, sikäli kun hyvää ja pahaa voi yksiselitteisesti maailmanpolitiikassa määritellä. Utilitaristisen filosofian hengen mukainen seurausetiikka määrittelee teon hyvyyden sen seurausten kautta. Ainakin ajoittain hyvää tarkoittava demokratian tai tasa-arvon edistäminen voi johtaa maailmanpoliittisen ja taloudellisen vallan väärinkäyttöön, kulttuuriseen ylenkatseeseen ja itsemääräämisoikeuden eli suvereniteetin kaventumiseen.

Aina ja absoluuttisesti näin ei tietenkään tapahdu, mutta riskit ovat olemassa. YK:n universaali ihmisoikeusjulistus on joidenkin mukaan eräänlainen läntisen kulttuuri- ja aateimperialismin tukevin linnake. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin johtaja Abdullahi an-Naim kritisoi julistusta rajusti; an-Naimin mukaan ihmisoikeuksien kutsuminen "universaaleiksi" eli yleismaailmallisiksi hyödyttää vain niitä, jotka pyrkivät käyttämään ihmisoikeuksia manipulaation välineenä.

YK:n universaaliksi kutsutun ihmisoikeusjulistuksen haastajaksi on noussut nykyisen Afrikan unionin luomus African Charter on Human and Peoples' Rights, kaksi arabimaailman vastinetta, Aasian kaksi hahmotelmaa ja esimerkiksi uskonnollista pluralismia korostava Declaration of a Global Ethics. Kuitenkin, ihmisoikeusjulistusten sisältöön tutustuva huomaa näiden julistusten olevan sisällöltään yllättävän samankaltaisia. Seuraa ajatus,

että ehkäpä vika ei olekaan projektissa, vaan prosessissa. YK:n julistuksen saaman kritiikin pohja usein perustuukin sen syntyhämäriin; länsimaat sanelivat sisällön muilta kysymättä. Lisäksi julistuksen syntyvuonna 1948 siirtomaavalta oli vielä voimissaan ja toisen maailmansodan voittajavaltiot voimansa tunnossa.

Kiistatonta kuitenkin on, että niin sanottujen länsimaiden suurimpia saavutuksia on ilmaston lämmittämisen ohella ainakin omien kansalaistensa ihmisoikeuksien kunnioitus ja vaaliminen.

Länsimaat ovat lähes järjestään omaksuneet demokraattisen poliittisen järjes-

An-Naimin mukaan ihmisoikeuksien kutsuminen "universaaleiksi" hyödyttää vain niitä, jotka pyrkivät käyttämään ihmisoikeuksia manipulaation välineenä. telmän, jota on seurannut muun muassa naisten, seksuaalivähemmistöjen ja lukuisten eri väestöryhmien aseman parantuminen. Demokratia on toki myös prosessi, ja epäkohtia löytyy joka järjestelmästä ja jokaisesta ajasta; suomalaisesta katsantokannasta tuntuu hurjan takapajuiselta, että maassamme homoseksuaalisuus oli 70-luvulle asti rikos ja 80-luvulle asti sairaus. Se, mikä meistä tuntuu KEHOTUS 1/2017

esihistorialta, on kuitenkin "maailman zimbabweissa" arkipäivää. Poliittisten ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien kohdalla monet globaalin etelän maat tuntuvat meistä olevan "perässä." Tällaiseen ajatteluun liittyy luonnollisesti ongelmia; kuinka vaalia maailmanlaajuisessa mittakaavassa ihmisoikeuksien toteutumista maailmanpoliittista valta-asemaansa väärinkäyttämättä? Onko ihmisoikeuksien tai etiikan mahdollista globalisoitua demokraattisesti, ilman uusimperialistista valtapolitiikkaa?

Kulttuurirelativistinen suhtautumistapa olisi kovin helppo. Kulttuuriset erityispiirteet ovat "koskemattomia" eikä eurooppalaisen aateimperialismin lonkeroiden tulisi ulottua muiden kulttuurien alueelle. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Heta Gylling on esimerkiksi voimallisesti tuonut esille näkemystään maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden mahdottomuudesta erilaisten kulttuuristen käsitysten vuoksi.

Tällainen suhtautuminen kuitenkin yhtäältä aliarvioi "post-kolonialistista", feminististä ja tasa-arvoa peräänkuuluttavaa sosiaalista liikehdintää etelän maissa, toisaalta sortuu essentialisoiviin yleistyksiin ja putkinäköisyyteen. Myös maailmanpolitiikkaa tuntuu riivaavan krooninen kaksinaismoralismi; länsimaat saarnaavat demokratiaa ja valvovat suurella koneistolla sen toteutumista etelän maissa, mutta samalla vastustavat kaikin voimin kansainvälisen järjestelmän demokratisoitumista. Toiminnan taustalla vaikuttaisi valta- ja talouspoliittisten intressien ohella olevan kummallinen ajatus alistamiseen mieltyneestä "kolmannesta maailmasta", joka ei kannata ihmisoikeuksia tai demokraattisia arvoja. Tällaisessa ajatuksessa tasa-arvoa vastustavista ja valistuneiden länsimaiden kaitselmusta tarvitsevista kehitysmaista on vahva kolonialismin kaiku. Tosiasiassa monessa tapauksessa niin sanotut kehitysmaat haluavat nimenomaan tasa-arvoa, ja haluavat sitä myös kansainväliseen järjestelmään demokraattisemman ja osallistavamman globaalin päätöksenteon muodossa.

Olisi kuitenkin erikoista ja jopa piittaamatonta ajatella ihmisoikeuteen liittyvien ongelmien rajoittuvan vain maailmanpoliittisiin valtakysymyksiin.

Monissa etelän maissa on vakavia ja todellisia ihmisoikeusongelmia. Kansainvälisellä järjestelmällä on toki oma tärkeä roolinsa "painostajana" kohti ihmisoi-

KEHOTUS 1/2017

keuksia noudattavaa politiikkaa, mutta on vaikea uskoa, että ulkoapäin "kehittämällä" ihmisoikeuksien toteutumiselle luotaisiin kestävä ja hedelmällinen kasvualusta.

Filosofi Teppo Eskelinen kirjassaan Kehityksen loppu profetoi "kehityksen" korvautuvan demokratialla. Ajatus on kiinnostava; historiallisesta katsantokannasta niin sanotun oksidentin dominantin aseman maailmanpolitiikassa ja -taloudessa katsotaan useimmiten syntyneen teollisen vallankumouksen ja kapitalistisen talousjärjestelmän synnyn myötä. Taloutta väheksymättä, länsimaita ja "muita" erottavana tekijänä on myös niin sanotun demokratian kehitys; kansanvaltainen järjestelmä syntyi Euroopassa paljolti Ranskan vallankumouksen seurauksena. Selkeää vastausta demokratian rooliin lännen kukoistuksessa tuskin tullaan äkkiä saamaan, mutta Eskelisen skenaario demokratiasta tulevaisuuden ihanteellisena yhteiskunnallisena mallina yhdistettynä köyhyyden vähentämiseen taloudellisen päätöksenteon pontimena on potentiaalinen vaihtoehto valtavirtaiselle kehitysajattelulle. Italialainen Daniele Archibugi tunnetaan eräänä maailmanlaajuisen demokratian näkyvimmistä puolestapuhujista. Eräs maailmanlaajuisen demokratian kantavimmista perusteista on demokratioiden väkivallattomuus; demokratiat ovat vähemmän alttiita esimerkiksi kansanmurhiin kuin autoritaarisesti johdetut valtiot. Demokratiat eivät lähes säännönmukaisesti myöskään sodi toisia demokratioita vastaan. Sivuhuomiona on kuitenkin nostettava Archibugin tavoin Michael Mannin termi “demokratioiden pimeästä puolesta”: demokraattiset valtiot

ovat suhteellisen aggressiivisia suhteessa diktatuureihin, ja uuden demokratian synty saattaa olla huono uutinen sen diktatorisille naapurimaille. Länsimaisen demokratian emämaiden uskottavuutta nakertaa luonnollisesti myös koloniaalihistoria. Demokratiaa saarnaavat länsimaat eivät kovin herkästi saa kaikupohjaa niistä maista, joita kohtaan länsimaat tekivät kaikkea muuta kuin sovelsivat näitä demokraattisia arvojaan muutama vuosisata sitten.

Maailmanpolitiikan kauhukakara Mugaben esimerkki tarjoaa myös toisenlaisen näkökulman globaaleihin ihmisoikeuskysymyksiin. Mugaben lähes puolijumalallinen asema Zimbabwessa perustuu tämän historiaan post-kolonialistisessa kamppailussa. Lisäksi siirtomaahistorian aikana siirtomaan kontrollia varten luotu vahva valtiojärjestelmä on luonut puitteet vahvalle keskusjohtoiselle ja autoritääriselle poliittiselle organisaatiolle, josta niin sanotut kehitysmaat ovat itsenäistymisensä jälkeen tulleet tunnetuiksi. Mugaben kaltaiset autoritääriset johtajat rautakourineen saivat “kovan johtamisen” mallinsa siirtomaaisänniltään. Eurooppa on tullut ikään kuin luoneeksi oman hallitsemattoman Frankensteinin-hirviönsä.

25

Nimimerkin Pulla Appelsin Rautalankaa termeistä nais- ja miesoletettu –twiittisarjan pohjalta koonnut Erika Paakkinen

T

ermit naisoletettu ja miesoletettu ovat suurelle osalle ihmisistä tuntemattomia käsitteitä.

Monet ovat myös epävarmoja siitä, kuinka niitä tulisi käyttää.

Termit ovat kuitenkin vähitellen rantautumassa myös valtavirran puheenparteen, ja esimerkiksi Kauppalehti valitsi käsitteet tammikuussa 100 asiaa, jotka pitää tietää juuri nyt -listalleen. Feminismiä suomeksi –blogin mukaan oletettu sukupuoli määritellään seuraavasti: ”Sukupuoli, jonka edustajaksi joku oletetaan. Ihmiset kohtelevat usein toisia eri tavoilla riippuen siitä, minkä sukupuolisiksi he toisensa olettavat. Oletetuista sukupuolista puhuminen on siksi tarpeellista ihmisten välisen vuorovaikutuksen tasolla esiintyvän seksismin ja cisseksismin tunnistamiseksi. Oletettu sukupuoli ei ole ihmisen ominaisuus, vaan vaatii aina tilanteen ja olettajan.”

Näin ollen esimerkiksi termi naisoletettu käsittää naisina nähdyt henkilöt, jotka voivat olla paitsi naisia, myös esimerkiksi muunsukupuolisia tai miehiä. Twitterin nimimerkki Pulla Appelsin, jonka twiittisarjan pohjalta teksti on koottu, kirjoittaakin, että esimerkiksi osa transnaisista on miesoletettuja, esimerkiksi siksi, että he ovat turvallisuussyistä niin sanotusti kaapissa.

Kyseisiä termejä käytetään usein väärin; harhaanjohtavasti, vaikkakin yleensä hyväntahtoisesti. Pulla Appelsin toteaa, että erityisesti cissukupuolisilla on tapana olettaa, että kaiken muun

saa anteeksi, kunhan muistaa käyttää näitä termejä. Monet ovatkin korvanneet puheestaan termit nainen ja mies naisoletetulla ja miesoletetulla kuvitellen tämän olevan sensitiivinen ja loukkaamaton tapa puhua, mikä taas sotii termien tarkoitusta vastaan: termit nais- ja miesoletettu eivät kerro ihmisen sukupuolesta, vaan siitä, miten muut sukupuolittavat tätä. Pulla Appelsinin sanoin: ”Jos tarkoitatte nimenomaan esim. naisia, niin puhukaa naisista, älkääkä naisoletetuista! Niin yksinkertaista se on.”

Saara Särmä asettaa kyseenalaiseksi koko tarpeen tietää muiden ihmisten sukupuolia: “Koska olemme kasvaneet kaksisukupuoliyhteiskunnassa ja -kulttuurissa, jopa kadulla vastaantulevien ihmisten sukupuolittaminen tapahtuu ajatuksissamme kovin automaattisesti.

Saattaa herättää hämmennystä, kun jonkun sukupuolesta ei olekaan varmuutta.

Mutta ei se mitään, hyvin harvoja ovat ne tilanteet, missä pitää tietää toisen sukupuoli. Useimmat ihmiset kyllä kertovat itse silloin kun sillä on jotain merkitystä.

Jos sinulla on pakonomainen tarve tietää mitä sukupuolta joku on, kysy itseltäsi miksi? Onko niin, että kaikki eivät ansaitse tulla kohdelluksi samalla tavalla, vaan sukupuolesta riippuen päätät miten heidät kohtaat?”

A A S A A K A T T E P LO

”– NÄKÖKULMIA OLETETU

SUKUPUOLEN KÄSITTEESE 26

KEHOTUS 1/2017

“Onko niin, että kaikki eivät ansaitse tulla kohdelluksi samalla tavalla, vaan sukupuolesta riippuen päätät miten heidät kohtaat?”

” !

A N A T A

Nimimerkki Yön supi taas kirjoittaa blogissaan termien toisesta haitallisesta käyttötavasta. Hänen mukaansa termiä naisoletettu käytetään ”jälleen yhtenä korvaavana sanana sanalle nainen, jolla voidaan mitätöidä transpojan tai -miehen sukupuoli ja hänen eroavaisuutensa cisnaisiin verrattuna”. Hän painottaa, että myöskään esimerkiksi kaikkien naisoletettujen kokemuksia ei saisi niputtaa yhdeksi yleistykseksi. Tämä pätee siis sekä sukupuoliin että oletettuihin sukupuoliin.

Oletetun sukupuolen käsitteelle on kuitenkin ominaista myös se, että sitä käytetään nais- ja mies- aluilla. Entä muunsukupuolinen-oletettu? Sukupuoleton-oletettu? Tuttuni kommentoi taannoin reissussa kadulla vastaan tullutta ihmistä sanoen: ”ensimmäinen sukupuoleton, jonka näen tässä maassa”. Tämä kenties valottaa sukupuolioletusten mielivaltaisuutta ja toisaalta raadollisuutta, sillä kyseiseen kommenttiin seurueemme kyllä tarttui ja kysyi, mihin oletus perustuu. Sama kysymys pätee kuitenkin joka kerta, kun joku arvaa toisen sukupuolen. Tästä huolimatta nais- ja miesoletukset ovat arkikieleen niin syvälle juurtunut ilmiö, että niihin puuttumalla saa yleensä päällensä vihavyöryn.

Usein termejä siis käytetään näennäisen korrektina keinona tehdä oletuksia muiden sukupuolesta. Pulla Appelsinin tarjoama esimerkki tästä on ”Näin kadulla naisoletetun, jolla oli söpö koira.”

Tässä tilanteessa se, miten ympäristö sukupuolittaa kyseistä koiranulkoiluttajaa, ei kuitenkaan ole millään tavalla relevanttia, ja tämän sukupuolta on turha lähteä arvailemaan. Esimerkki toimivasta tavasta käyttää termejä puolestaan on ”naisoletetut kokevat enemmän seksuaalista häirintää kuin miesoletetut”, sillä siinä keskiössä on nimenomaan se, miten muut sukupuolittavat ihmistä.

Pulla Appelsinin pääteesi siis on, että tuntemattomien ihmisten sukupuolen olettaminen tulisi lopettaa, riippumatta siitä, käyttääkö oletettu-päätettä vai ei: ” [U]sein varsinki cissut käyttää noita termejä niin kuin se -oletettu siellä perässä ois joku vapaudut vankilasta -kortti. [L]opettakaa saatana!”

UN EEN KEHOTUS 1/2017

27

ARVOSTELU ARVOSTELU

S Eija Niskanen (toim.): Ihmisoikeudet Aasiassa (Into, 2014)

uureellisesti nimetty kirja herätti minussa tietynlaisia ennakko-odotuksia; Rody Duterten rautakoura Filippiineillä, Kiinan valtion vainoharhainen sortokoneisto, prostituutio Thaimaassa ja niin edelleen. Kirjan johdanto kuitenkin käsittelee poliittisten järjestelmien sijaan esimerkiksi kauppaoikeuksien ja ihmisoikeuksien konfliktialtista suhdetta ja ylikansallisten korporaatioiden välinpitämätöntä ja ihmisoikeuksia ajoittain laiminlyövää asennetta. Perinteisen ihmisoikeuspuheen sijaan kirja kuvaa myös globaalikapitalismin nurjaa puolta usein halpatuotantomaiksi pakotetuissa Aasian maissa. Kirjan varsinaiset esseet kuvaavat Aasian ihmisoikeustilannetta laajalti; ensimmäinen osa pitää sisällään lapsityövoimaa, uskonvapautta ja dokumenttielokuvan etiikkaa käsittelevän esseen. Eija Niskasen toimittaman esseekokoelman toinen osa käsittelee puolestaan Aasian ja Euroopan suhdetta; Li Anderssonin teksti koskee Thaimaasta Suomeen lennätettäviä marjanpoimijoita, Vaishali Patilin essee ranskalaisen Arevan valtavaa ydinenergiaprojektia Intiassa, Tove Selin puolestaan paneutuu ilmasto-oikeudenmukaisuuden kysymyksiin omassa esseessään ja niin edelleen. Vaikka esseet vaikuttivat hieman irrallisilta suhteessa toisiinsa ja poliittisten oikeuksien ja valtiopolitiikan rooli jää hieman varjoon, on Ihmisoikeudet Aasiassa kiinnostava, monipuolinen ja asiantuntevalla otteella kirjoitettu teos.

Ihmisoikeuksien kohdalla on tärkeää muistaa, että ne ovat sitovia ja että muut sopimukset eivät voi ajaa niiden yli. Pari vuotta sitten Suomessa vieraillut ihmisoikeusprofessori Upendra Baxi sanoi, että että ihmisoikeuksien perustavin oikeus on oikeus ihmisoikeuteen. Sitä oikeutta ei voi myydä eikä sitä voi peruuttaa lakiuudistuksilla.

E J.K Ihalainen (toim.): Särjetty maa – tarinoita etelästä ja pohjoisesta (Sammakko, 2015)

lämäntaparunoilija, maailmanmatkaaja ja “hypnopoliitikko” Ihalaisen toimittama teos ei ole perinteinen matkakirja. Upeat kuvat ja tarinat ympäri maailmaa eivät noudattele mainosten ja matkaoppaiden korulauseita, vaan kirja antaa äänen niille, joille ei ole niin sanotun kehityksen ja globalisaation jälkimainingeissa jäänyt se kuuluisa “pidempi korsi” käteen. Tarinoita, kuvia, tietoiskuja ja runoja yhdistelevä kirja herättää kiinnostuksen monipuolisuudellaan ja yleisinhimillisellä pyrkimyksellään. Niin sanotun post-kolonialistisen teorian kärkihahmo Gayatri Chakravorthi Spivak kysyi kuuluisassa artikkelissaan Saavatko alistetut äänensä kuuluviin, Can the subaltern speak? Ihalainen antaa toimittamassaan kirjassa äänen alistetuille, puheenvuoron saavat muiden muassa niin Burmasta maanpaossa olevat karenit, timanttikaupan jalkoihin jäänyt mosambikilainen Tomé kuin Suomen saamelaisetkin.

Koskettavia ja karuja elämänkohtaloita kuvaava kirja osoittaa, kuinka raadollinen ihminen voi olla. Särjetty maa koskettaa ja kouraisee, mutta lisäämällä tietoa ja tietoisuutta luo toki mahdollisuuksia niin sanotulle “maailman parantamiselle.” Kirja sopisi erinomaisesti myös esittelemään kehitystutkimuksen empiiristä tutkimusta sen eri muodoissa.

Maapallo on digitalisoitumisen kautta tullut kaiken aikaa pienemmäksi ja “litteämmäksi”, kuten Thomas L. Friedman sen ilmaisi. Samalla tämä ilmiö on sysäämässä syrjässä eläviä heimoja vielä syrjemmäksi niin, että ne ovat vaarassa suistua ulos maapallon reunalta, päätyäkseen avaruusturisteiksi maata kiertävälle radalle. Voi vain ihmetellä, onko meillä monokulttuureilla tähän varaa? Mitä on se “kehitys”, joka globaalitaloudellisessa kilpajuoksussaan talloo alleen maapallon heimoista vanhimmat?

Greetings from Paola Minoia Paola Minoia is the newest addition to the staff of Development Studies.

M

y name is Paola. I am very happy to be a member of the teaching staff in Development Studies. I am coming from a few kilometers away, from the Faculty of Science in Kumpula.

Here I will briefly introduce myself, going through my overall career so far. As you will see, I have done different things, not only based in the academic world. After my Masters degree in Political Science, International Relations (University of Padua, Italy) my desire was to leave Europe and stay “in the field”, in the Global South, as much as I could. And I really mean “field”, in narrow terms: in rural areas, rather than cities. I first participated in a research project in Niger on small-scheme irrigation practices along the Sahelian belt, and then I travelled to Ecuador and worked in two actions coordinated by the local ministry of agriculture in the Amazonian region. Then I returned to Italy and started my doctoral research on Water and identities along the Nile River in Northern Sudan. During more than one year of residence in Sudan, I studied irrigated agriculture and socio-spatial organization between the University of Khartoum and Nubian villages, and getting involved in ethnographic work with farmers. I have wonderful memories of the joyful company of the students of Omdurman/ Khartoum, whose friendship is still alive, and of many other enriching encounters during my staying in the country.

After my doctoral degree, I left the academia temporarily, first to work in NGOs on environmental justice in Italy, then for UNDP in Lesotho and Egypt, and later for the Italian Ministry of Foreign Affairs (still in Egypt). I returned to the academic work as a research coordinator of a Centre of Excellence on sustainability studies in the Mediterranean region of the University Ca´ Foscari of Venice, doing research and teaching on water rights and on community-based tourism, with fieldwork in Morocco and Tunisia.

Finally, together with my family, I moved to Finland. I have been working at the University of Helsinki since 2008, first at the faculty of Science, department of Geosciences and

Geography, and now at the Faculty of Social Sciences, Development Studies. In 2014, I have received the title of docent (adjunct professor) in development geography at the University of Helsinki. Although my position has mostly involved teaching, I have been engaged in research located within the political ecology strand, looking at (among other topics) water issues, environmental justice, participation in natural resource governance, pluralism of ecological knowledges and migrations. While working in Finland, I have also done fieldwork in Morocco, Sudan, Palestine, Rwanda, Sri Lanka and Ecuador, and especially in Kenya, in an Academy-funded project (TaitaWater) looking at local knowledges on water and other environmental changes.

As a university lecturer, I enjoy teaching and I hope you will enjoy my support to your learning! In general, people think that I am open and easy to approach, so don’t hesitate to get in touch with me. My favorite topics that I will teach are on qualitative methods, social realities in the global south, critical reading and debating around topical development issues, and – not this coming year, but hopefully soon – field research methods courses involving travelling with students.

Since 2015 I am a board member of the Finnish Society for Development Research, and just recently, I have joined the Executive Committee of the European Association of Development Research and Training Institutes (EADI). From 2012 to 2016 I have been editor in chief of Fennia-International Journal of Geography, and I am currently an editorial board member of Fennia and ACME – an international journal for Critical Geographers.

And finally, something about my other interests: besides enjoying my two teenagers and a dog, I am a volunteer in the refugee detention camp of Metsälä. And I love music: I especially enjoy singing, and doing some noise with various musical instruments (I would lie if I said I really play!)

I hope to meet you soon: get in touch with me!

BRITANNIA ja 27 avioeroa Teksti: Laura Kanninen

P

ieni luentosali on aivan täynnä. Kaikki eivät mahdu edes istumaan. Huoneessa on tukahduttavan kuuma. Luentosarja Brexit: The Aftermath on alkamassa. Brexit kiinnostaa, huolestuttaa ja hämmentää.

Britannian pääministeri Theresa May allekirjoitti kuusisivuisen Brexit-kirjeen 29.3.2017.

Tämä artikla 50:n mukainen virallinen ilmoitus Britannian EU-erosta käynnistää prosessin, jossa Britannialla ja EU:lla on kaksi vuotta aikaa neuvotella uusi sopimus. Kello käy, ja todellisuudessa tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että sopimus saadaan aikaan määräajan kuluessa. Kahden maan välisten kauppasopimusten sopimisessa kuluu vuosikausia – ja tuolloin käydään neuvotteluja kahden maan välillä yhdestä asiasta. Nyt Britannialla on edessään avioero 27:n maan kanssa ja satoja neuvoteltavia asioita.

Neuvottelut tulevat olemaan erittäin monimutkaiset. Professori Laurent Pechin mukaan Britannialla ei edes ole resursseja, lakimiehiä tai varoja näiden neuvotteluiden toteuttamiseen. Uuden sopimuksen neuvottelujen aloittamiseksi täytyy kuitenkin ensin sopia erosta, joten todellisuudessa kaksi vuotta uuden sopimuksen neuvotteluun onkin entistä lyhyempi. Lisäaikaa voidaan antaa, mutta tuolloin kaikkien jäljelle jäävien jäsenmaiden (EU27) tulee suostua tähän.

Parhaimmassa tapauksessa neuvottelut menevät sujuvasti, ja kahden vuoden päästä meillä on sopimus, johon kaikki 28 maata ovat tyytyväisiä, ja EU ja Britannia jatkavat yhteiseloaan uudessa muodossa. Mutta mitä käy, jos sopimusta ei saada aikaan?

Jos sopimusta ei saada tehtyä ja kahden vuoden määräaikaan ei anneta lisäystä, Britannia yksinkertaisesti

lakkaa olemasta EU-maa. Brexit+1, päivä Brexitin jälkeen: lentokoneet, laivat ja muut kulkuvälineet eivät pääse lähtemään tai saapumaan Britanniaan, Britannialla ei ole kauppasopimuksia EU:n kanssa ja EU-lait eivät ole enää voimassa. Tämä on toki hieman liioittelua. On kuitenkin selvää, että Brexit ei tule ainakaan lyhyellä tähtäimellä tuomaan EU:lle tai Britannialle mitään hyvää, mutta Britannialle nolladiili olisi katastrofaalinen.

Neuvotteluissa ensimmäinen suuri kompastuskivi on Brexit-lasku. EU haluaa Britannian maksavan suuren summan, johon se on sitoutunut jo aikaisemmin. EU-budjetti on suunniteltu pitkälle, ja Britannia on sitoutunut siihen. Tämän lisäksi Britannia on hyötynyt ja hyötyy vielä hetken aikaa monista EU-rahoitteisista projekteista. Laskun summasta tulee varmasti suuri kiistelyn aihe, ja Britannian hallitus onkin sanonut ettei loppulaskuna aiota maksaa ainakaan haluttua summaa. Tiukimmat kriitikot eivät halua maksaa EU:lle enää penniäkään. Britannian talous tulee ottamaan iskun Brexitistä, ja vaikka kauppaa pyrittäisiin kompensoimaan sopimuksilla muiden kuin EU:n kanssa, ei Britannialla ole paljon voimaa näissäkään neuvotteluissa, sillä epätoivossa ja kiireessä ei voi olla parhaassa neuvotteluasemassa.

Muita isoja kysymyksiä ovat EU-kansalaisten asema Britanniassa ja toisin päin, markkinoiden muotoutuminen, turvallisuus sekä Pohjois-Irlannin asema – muutamia mainitakseni. Vaikuttaa siltä, että Britanniassa ei olla kunnolla edes herätty siihen, kuinka vaikea EU-ero tulee olemaan. Professori Laurent Pechin sanoin: Seuraavat kymmenen vuotta tulevat olemaan Britannialle erittäin hankalia.

“Kyllä sitä nyt vähemmästäkin höynähtää kun 50 vuotta tutkii näitä Lähi-idän juttuja” -Anonyymi, 2017

K

2/17