Kehotus 2/2016 Ura by Kehotus.

KEHOTUS. 2/2016

JEKTIKOORDINAATTORI JEKTISIHTEERI JEKTITYÖNTEKIJÄ JEKTIASSISTENTTI JEKTIAVUSTAJA JEKTIJOHTAJA JEKTIVASTAAVA JECT MANAGER KEPÄÄLLIKKÖ KESUUNNITTELIJA JEKTIASIANTUNTIJA KEVASTAAVA JEKTIKEHITTÄJÄ GRAM COORDINATOR KENEUVOJA JEKTINEUVOJA GRAM MANAGER KEASIANTUNTIJA ROJEKTIKOORDINAATTORI KEVETÄJÄ JECT OFFICER JEKTINJOHTAJA HANKEKOORDINAATTORI ROJEKTINEUVOJA KEJOHTAJA KESIHTEERI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAJA MINNANJOHTAJA TTÄMISPÄÄLLIKKÖ MITUSJOHTAJA ELUPÄÄLLIKKÖ OUSPÄÄLLIKKÖ TYSPÄÄLLIKKÖ LINTOPÄÄLLIKKÖ LINTOJOHTAJA MISTOPÄÄLLIKKÖ LUTUSPÄÄLLIKKÖ NANJOHTAJA SIHTEERI NTIPÄÄLLIKKÖ LLIKKÖ KKINOINTIPÄÄLLIKKÖ EYSPÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ OUSJOHTAJA AGER TYSJOHTAJA TORI KÖN PÄÄLLIKKÖ MISTONJOHTAJA KILÖSTÖJOHTAJA PUNGINJOHTAJA LAISJOHTAJA NTIJOHTAJA USTURVAJOHTAJA KINJOHTAJA KENTAPÄÄLLIKKÖ TEPÄÄLLIKKÖ AALIJOHTAJA KASPÄÄLLIKKÖ KKUUSPÄÄLIKKÖ OITUSPÄÄLLIKKÖ STONJOHTAJA EPÄÄLLIKKÖ KÖN JOHTAJA ELMAPÄÄLLIKKÖ EJOHTAJA ESTÖPÄÄLLIKKÖ ELMAJOHTAJA OR MANAGER TUSJOHTAJA KASPALVELUPÄÄLLIKKÖ MÄPÄÄLLIKKÖ CTOR OHALLINTOPÄÄLLIKKÖ LUTUSJOHTAJA MIALAJOHTAJA ELUESIMIES TTÄMISJOHTAJA SAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ MUNICATIONS MANAGER S MANAGER ELUJOHTAJA TYSTOIMENJOHTAJA ENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ PALVELUNJOHTAJA NESS MANAGER KKUUSJOHTAJA NCIAL MANAGER M LEADER OPALVELUPÄÄLLIKKÖ LAISTOIMISTONJOHTAJA EKEHITYSPÄÄLLIKKÖ IES OHALLINTOJOHTAJA LAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ TOUTUSPÄÄLLIKKÖ DUCT MANAGER ESTELMÄPÄÄLLIKKÖ ISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PRESIDENT TUSPÄÄLLIKKÖ SANJOHTAJA ATOIMITUSJOHTAJA ELOPMENT MANAGER TTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ LAISKAUPUNGINJOHTAJA NDENTTI NVALVONTAJOHTAJA NVETÄJÄ ALLISJOHTAJA KASTUSPÄÄLLIKKÖ MIUSPÄÄLLIKKÖ ROPÄÄLLIKKÖ NNITTELUJOHTAJA LAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ VAUSPÄÄLLIKKÖ SAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA TUSTOIMENJOHTAJA KAISUPÄÄLLIKKÖ LLISUUSNEUVOS KELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ TTOPÄÄLLIKKÖ TNER EISKUNTASUHDEJOHTAJA EYSJOHTAJA OINTIPÄÄLLIKKÖ OCIATE EXPERT KINTAPÄÄLLIKKÖ ISKOULUTUSJOHTAJA KEINOTOIMENJOHTAJA KEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ KKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ AISUPÄÄLLIKKÖ VATUSJOHTAJA PUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TEISTÖPÄÄLLIKKÖ ANPITOPÄÄLLIKKÖ VOIMANEUVOJA VOIMAOHJAAJA KASNEUVOJA

ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA RESEARCH-KONSULTTI

TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI MAAKUNTASIHTEERI

SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TAMPEREEN TE-TOIMISTO TULLISIHTEERI TEHY RY CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI KANSLIASIHTEERI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISTYÖN KESKUS VIENTISIHTEERI TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI SOSIAALIKEHITYS OY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKISIHTEERI WÄRTSILÄ OYJ KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI YHTYNEET KUVALEHDET OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO KEPA YMPÄRISTÖSIHTEERI ADECCO FINLAND OY SVENSKA STUDIECENTRALEN RF SOK ASUNTOSIHTEERI AHLSTROM OYJ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY UUDENMAAN VEROVIRASTO APULAISVEROSIHTEERI TEATTERIKORKEAKOULU ÅBO AKADEMI ARKISTONHOITAJA AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA UUDENMAAN LIITTO ELISA OYJ KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI VAHINKOVAKUUTUS ÅLANDS LANDSKAPSREGERING INVALIDILIITTO RY KOULUSIHTEERI A-LEHDET OY ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU KULTTUURISIHTEERI AMIEDU TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE METSÄNTUTKIMUSLAITOS KURSSISIHTEERI AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN DESTIA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO OPINTOASIAINSIHTEERI OSASTO EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU STOCKMANN OYJ ABP PAKOLAISSIHTEERI AREK OY ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKKI PÖYTÄKIRJASIHTEERI CERTIA OY ETLA SVENSKA SOCIAL- OCH REKISTERISIHTEERI CMC/EUMM GEORGIA ERNST & YOUNG OY KOMMUNALHÖGSKOLAN TIEDESIHTEERI DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ ESPOON MAISTRAATTI TALOUSTUTKIMUS OY TILASTOSIHTEERI EDUCODE OY FIM OY AKTIA PANKKI OYJ TOIMIALASIHTEERI EDUSKUNNAN KANSLIA FREELANCER CISION FINLAND OY ALUEKEHITYSSIHTEERI ELAN IT RESOURCE OY HAMINAN KAUPUNKI HÄMEEN ELY-KESKUS APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL HÄMEENLINNAN KAUPUNKI AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI EVIRA HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ELATUSTURVASIHTEERI EU-EDUSTUSTO BRYSSEL HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ ELINKEINOSIHTEERI EUROOPAN PARLAMENTTI HÄMEENLINNAN SEUDUN KOUVOLAN KAUPUNKI HANKINTASIHTEERI FCG EFEKO OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LOGICA SUOMI OY JAOSTOSIHTEERI FIDIDA RY ISS PALVELUT OY NURMIJÄRVEN KUNTA TUTKIJA GREY-HEN OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI POHJOLA VAKUUTUS OY ERIKOISTUTKIJA HELSINGIN KAUPPAKAMARI KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ HELSINKI KYNNYS RY KAARINAN KAUPUNKI VALTION TALOUS- JA PROJEKTITUTKIJA HUHTAMÄKI OYJ HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ TOHTORIKOULUTETTAVA HUOLTOVARMUUSKESKUS KEMIRA OYJ VEROHALLITUS TUTKIJAKOULUTETTAVA IAET-KASSA KILPAILUVIRASTO VR-YHTYMÄ OY TUTKIMUSAVUSTAJA IKEA OY KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ A-KLINIKKASÄÄTIÖ TUTKIMUSASSISTENTTI INARIN KUNTA KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS TUTKIJATOHTORI KYMENLAAKSON AMK KIRKKONUMMEN KUNTA TUTKIMUSSIHTEERI MIGRATION (IOM) MRF LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO LAHDEN KAUPUNKI PROFESSORI INTERQUEST OY LAPIN ELY-KESKUS PLAN SUOMI SÄÄTIÖ TUTKIMUSKOORDINAATTORI ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ LAPIN LIITTO POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU TUTKIMUSJOHTAJA JÄMSÄN KAUPUNKI LOHJAN KAUPUNKI PRICEWATERHOUSECOOPERS OY TILASTOTUTKIJA KAINUUN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SATAKUNNAN ELY-KESKUS KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TUTKIMUSAPULAINEN SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS KASVUN YHTEISÖT MATEMAATIKKO MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU SITRA KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY TILASTOTIETEILIJÄ MIKKELIN KAUPUNKI TURUN TE-TOIMISTO KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU BIOSTATISTIKKO NIRAS FINLAND OY VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO BIOSTAATIKKO PELLERVON TALOUDELLINEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS KOILLISMAAN TYÖ- JA TUTKIMUSAMANUENSSI TUTKIMUSLAITOS AKAVA RY ELINKEINOTOIMISTO VANHEMPI TUTKIJA PIRKANMAAN AMMATILLISEN DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KOKEMÄEN KAUPUNKI MARKKINATUTKIJA KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ (DIAK) KONE OYJ TUTKIMUSKONSULTTI POHJOIS-KARJALAN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO KONECRANES OYJ TUTKIMUSASIAMIES KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ETERA - KESKINÄINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUS YRITYSTUTKIJA POHJOIS-SAVON LIITTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN HELSINGIN KAUPUNKI POLIISIHALLITUS FINNAIR OYJ EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE HELSINGIN YLIOPISTO PSYCON OY INNOLINK RESEARCH OY KULUTTAJAVIRASTO KANSANELÄKELAITOS RAASEPORIN KAUPUNKI KPMG OY AB KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TILASTOKESKUS ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU THL SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO ORION PHARMA OYJ ULKOASIAINMINISTERIÖ SPRING HOUSE OY OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TAMPEREEN YLIOPISTO STORA ENSO OYJ PIRKANMAAN LIITTO LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS NOKIA OYJ SUOMEN LÄHETYSSEURA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY RAUTARUUKKI OYJ LIIKENNETURVA TURUN KAUPUNKI SUOMEN WORLD VISION RY SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKI SVENSKA HANDELSBANKEN AB SUOJELUPOLIISI LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO ESPOON KAUPUNKI SÄTEILYTURVAKESKUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU MAANMITTAUSLAITOS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU AALTO-YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA MERIMIESELÄKEKASSA TURUN YLIOPISTO KUNTAYHTYMÄ METSO OYJ KONSERNIHALLINTO SISÄASIAINMINISTERIÖ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY DELOITTE OY METSO PAPER OY EDUSKUNTA VAKUUTUSOIKEUS ESPOON TE-TOIMISTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY FINPRO RY MTT TALOUSTUTKIMUS VANTAAN KAUPUNKI VIESTINTÄVIRASTO HANDELSBANKEN NAD / POHJOISMAINEN NORDEA PANKKI SUOMI OYJ YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA MAAHANMUUTTOVIRASTO ÅLANDSBANKEN ABP HYVINKÄÄN KAUPUNKI NESTE OIL OYJ OIKEUSMINISTERIÖ ABB INDUSTRY OY KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS NOKIAN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINISTERIÖ ARCADA-NYLANDS SVENSKA KOKKOLAN KAUPUNKI NORDISKA MINISTERRÅDET KEVA YRKESHÖGSKOLA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO NUORI SUOMI RY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ASUMISEN RAHOITUS- JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. TYÖTERVEYSLAITOS KEHITTÄMISKESKUS LIIKENNEVIRASTO NURMEKSEN KAUPUNKI ELÄKETURVAKESKUS ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA LOUNAIS-SUOMEN AVI NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ATTENDO MEDONE OY METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY OIKEUSHALLINNON OP-POHJOLA NET EFFECT OY TIETOTEKNIIKKAKESKUS LAPIN YLIOPISTO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE NOKIA SIEMENS NETWORKS OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU TAPIOLA-RYHMÄ ETELÄINEN TULLIPIIRI OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ETELÄ-POHJANMAAN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA VALTIOKONTTORI SAIRAANHOITOPIIRIN KY. PELASTAKAA LAPSET RY KESKUSLIITTO RY HELSINGIN TE-TOIMISTO ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ SUOMEN KUNTALIITTO KUNTAYHTYMÄ PORVOON KAUPUNKI OY 4PHARMA LTD SUOMEN PUNAINEN RISTI EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA PARKANON KAUPUNKI TULLIHALLITUS INSTITUUTTI (HEUNI) TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PFIZER OY PUOLUSTUSMINISTERIÖ EVLI PANKKI OYJ RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA PUOLUSTUSVOIMAT SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UUDENMAAN ELY-KESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KESKUSJÄRJESTÖ RY POHJANMAAN LIITTO VALTIONEUVOSTON KANSLIA GLAXOSMITHKLINEOY SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJOIS-PIRKANMAAN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA KOULUTUSINSTITUUTTI POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS HALTIK VALVONTAVIRASTO VALVIRA POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TAMPEREEN AMMATILLINEN PIRKANMAAN ELY-KESKUS HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY POHJOLA-NORDEN RY AIKUISKOULUTUSKESKUS OULUN KAUPUNKI IBM PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN PRIZZTECH OY FINAVIA OYJ VAASAN YLIOPISTO OSAAMISKESKUS FUJITSU SERVICES OY HELSINGIN JA UUDENMAAN JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN SAIRAANHOITOPIIRI/HUS DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY HELSINGIN DIAKONISSALAITOS ACCENTURE OY KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU PÖYRY OYJ HELSINGIN OP PANKKI OYJ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY KANSALLISKIRJASTO RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KEMIN KAUPUNKI ROVANIEMEN TE-TOIMISTO KIRKON ULKOMAANAPU VARMA KUSTANNUS OY AAMULEHTI SANOMA NEWS OY LIEDON KUNTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KUUROJEN LIITTO RY SAS INSTITUTE OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA METSÄLIITTO MANPOWER OY TUTKIMUSKESKUS MTT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MANDATUM SCHENKER OY OULUN YLIOPISTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SILTA OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN TUTKIMUSKESKUS SININAUHALIITTO RY JAKOBSTAD KUNTOUTUSSÄÄTIÖ MIKKELIN TE-TOIMISTO SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN ROVANIEMEN KAUPUNKI OPETUSHALLITUS MONIKA-NAISET LIITTO RY SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY SIPOON KUNTA SUOMEN AKATEMIA NAANTALIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TNS GALLUP OY RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS NORDIC INVESTMENT BANK KESKUSLIITTO RY TURUN KAUPPAKORKEAKOULU TELIASONERA OYJ NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN UPM-KYMMENE OYJ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS TUTKIJAKOULU SOVAKO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO POHJOLA PANKKI OYJ PIRKANMAAN SOSIAALITURVAN TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ VEROHALLINTO VAASAN KAUPUNKI POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA STATFINN OY VÄESTÖLIITTO RY VALTION TALOUDELLINEN KUNTAYHTYMÄ SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA YLEISRADIO OY TUTKIMUSKESKUS PRETAX TOIMIALAT OY DUODECIM YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN ITELLA OYJ PROMENADE RESEARCH OY SUOMEN AMMATTILIITTOJEN AUDIATOR OY JOENSUUN KAUPUNKI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO BARONA HENKILÖSTÖPALVELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO KUOPION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS EUROOPAN KOMISSIO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN RAJAVARTIOLAITOS FINANSSIVALVONTA ALUEHALLINTOVIRASTO SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY SUOMEN LÄHIKAUPPA OY FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF POHJOIS-KARJALAN SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO SUOMEN PAKOLAISAPU RY FORTUM OYJ AMMATTIKORKEAKOULU SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY SUOMEN PELASTUSALAN KANGASALAN KUNTA SAMPO PANKKI OYJ SITO OY KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY KEHITYSVAMMALIITTO RY SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN SOMERON KAUPUNKI SUOMEN TERVEYSTALO OYJ KERAVAN KAUPUNKI TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY SYSOPEN DIGIA OYJ KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIETO FINLAND OY SUOMEN GALLUP OY KESKO OYJ ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO KIRKKOHALLITUS ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS SUPER RY TARVASJOEN KUNTA KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT ELÄKE-FENNIA TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY KUNTOUTUSKESKUS PETREA ALLIANSSI RY TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY OPSTOCK OY MAASEUTUVIRASTO SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAITOPROFIILIT OY TIETOENATOR OYJ PIRKKALAN KUNTA PORIN KAUPUNKI TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän. Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme. Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

pää(tön)kirjoitus.

Unelmana työttömyys... eiku. Monelle kehitysmaatutkimuksen opiskelijalle merkityksellinen työ on unelma ja tavoite. Allekirjoittanut ei ole mikään poikkeus tässä ryhmässä: Haaveilen siitä, että tulevaisuuden työni pitää sisällään työtehtäviä, joiden myötä maailma voisi parantua edes ihan pikkuisen, joko ihan vain yksilötasolla tai sitten suuremmassa mittakaavassa. Lisäksi olisi hienoa saada tekemästään työstä sellainen korvaus, että sen summan kanssa voisi elää elämää ilman, että viikottain joutuisi miettimään toimeentuloaan. Mitä se merkityksellinen työ kuitenkaan merkitsee? Mistä merkityksellisyys muodostuu? Kuubassa työntekijöiden palkkatasoa säännellään niin, että kaikki tienaavat pitkälti saman verran (yhtä vähän). Lääkäreitä arvostetaan maailman joka kolkassa ja yleisesti ottaen lääkärit ovat yhteiskunnissa parhaiten tienaavia henkilöitä. Kuubassa näin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi lääkärin palkka on verrattavissa tarjoilijan palkkaan. Kuubalaisessa palkka- ja elintasossa riittää toki keskusteltavaa eikä se varmasti tämänhetkisellä mallillaan kata ihmisille riittävää hyvinvointia, mutta pointtini ei tässä olekaan se, vaan se, että kuubalainen järjestelmä ei laita kenenkään unelmia ja haaveita rahalliseen arvojärjestykseen. Jokaisesta työhön liittyvästä unelmasta maksetaan ihmisille sama korvaus toisin kuin meillä, jossa tiettyjä työpaikkoja (unelmia) arvostetaan selkeästi muita enemmän: Mikä tekee esimerkiksi bussikuskin työstä vähemmän merkityksellisempää kuin lääkärin? Kouluttautumiseen käytettävät vuodet toki, mutta onko se riittävä peruste nostamaan tietyt alat niin selkeästi yli muiden? Merkityksellisyys on suhteellista ja jos minulta kysytään, niin kyllä bussikuskeilla on arjessani paljon tärkeämpi rooli kuin monilla lääkäreillä. Kehitysmaatutkijan kannalta se, mikä on merkityksellistä työtä, on mielestäni kiinnostava puheenaihe. Parantaa maailmaa, kaventaa epätasa-arvon kuiluja, rakentaa oikeudenmukaisuutta ja onnellisuutta eri tasoilla… Opiskelijatoverini kanssa tulimme tulokseen, että tulevaisuuden töitä miettiessä, päämääränä voisi olla se, että saisimme oman alan työpaikat katoamaan: Jos meitä ei yhteiskunnissa tarvita, eikö maailma silloin toimisi niin, kuin sen toivoisimme toimivan? Paradoksaalisesti meidän tehtävänä on siis tehdä itse itsemme työttömiksi (siinäpä vasta ei niinkään merkityksellinen vaan merkillinen homma). No, ainakaan toistaiseksi tuota tilannetta ei ole näkyvissä; ihan riittää, että avaa päivän sanomalehden ja huomaa, että omalle työpanokselle olisi kyllä tarvetta. Työ ja ura ovat nykyisessä ajassamme ja yhteiskunnassamme tärkeitä asioita. Oma elämäni täyttyy jatkuvasti lauseilla kuten: “Miten työllistyt opintojen jälkeen?”, “Toihan on hyvä sun tulevien työpaikkojen kannalta” tai “Miten yhdistät opinnot ja työn?”. Tämän tyyppisiä keskusteluja tulee käytyä monesti myös keholaisten kanssa. Toisaalta opiskelijoista huokuu optimismia alamme tulevaisuudelle, toisaalta taas kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen ja alamme arvostus motivoi ainoastaan pysyttelemään yliopiston hellässä huomassa. Jo harjoittelupaikoista on kova kilpailu, saati sitten oikeista, merkityksellisistä työpaikoista. Tässä numerossa kolme keholaista esittelee omia harjoittelukokemuksiaan. Harjoittelu on monelle opiskelijalle se ensimmäinen linkki tulevaan työelämään ja työtehtäviin, joten on tärkeää, että sekin tuntuu merkitykselliseltä ja mielekkäältä. Jos ja kun pohdit tulevia, miksei menneitäkin, harjoitteluja kannattaa ehdottomasti lukaista nuo mainitut harjoittelujutut! Merkittävän ja viihtyisän työpaikan löytäminen on tärkeää yksilön hyvinvoinnin kannalta enkä itse hetkeäkään usko, etteikö meille kehitysmaatutkimuksen opiskelijoille löytyisi tulevaisuudessa se jokaiselle merkityksellinen duuni. Keholaiset ovat fiksua ja osaavaa, ihanaa porukkaa, joiden tietotaidolle sekä tekemisen palolle on tässä keskeneräisessä maailmassa paljonkin tarvetta. Eli ei muuta kuin tuulta päin. Tämän lehden sivuilta löytyy henkilökuva Katri Makkosesta, jonka työuran myötä ainakin itse vakuutuin siitä, että ne oikeat, itselleen merkitykselliset jutut osuvat kohdalle, kun vain jaksaa luovia, yrittää ja luottaa. Mutta, onneksi merkityksellis(emp)iä asioita on paljon myös työuran ulkopuolella. Esimerkiksi kesä ja kärpäset. meeri. Päätoimittaja pitää merkityksellisenä tasavertaisuutta ja Lifefactoryn juomapulloaan.

kehotus 2/2016 Ura ja Unelmat Päätoimittajat Meeri “El Hefe” Tiensuu Assi Pakarinen Konsta Naumi Ulkoasu ja taitto Konsta Naumi Meeri Tiensuu Kansikuvat Etukansi: Meeri Tiensuu Takakansi: Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma

vakiot. s.3 pää(tön)kirjoitus s.6 keho-people presents: kesäöitä ja töitä s. 8 kehitysmaatutkijan kirjahyllyllä: Lauri Siitonen s. 14-16 hallituspalsta: hallitusesittely s. 26 postscriptum s. 27 kehon vappukuvia

Kirjoittajat Oskari Ihalainen Johanna Virtanen Emmi Kemppainen Erika Paakkinen Jaakko Kalske Kaarina Suominen Assi Pakarinen Palaute kehotuslehti@gmail.com Julkaisija Kehitysmaatutkimuksen opiskelijat ry.

“Usko omaan osaamiseen on vahvistunut, samoin kehoidentiteetti.” s.20-21

Printin ISSN 2342-9364 Verkkojulkaisun ISSN 2342-9488 Paino Picaset Painos 50 kpl Kehotus saa HYY:n järjestölehtitukea

s. 27

vain tässä lehdessä. s. 7 save the date - keho ry 25v. s. 9 kolumni: tavoitteena oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta s. 10-11 harjoitteluterveiset yk:lta s. 12-13 erävoittoja: pohdintoja raiskauskulttuurista ja omista valinnoista s. 17-19 analyysi kehitysmaatutkijoiden työllistymisestä s. 20-21 10 asiaa harjoittelusta s. 22-24 henkilökuvassa: alumni Katri Makkonen s. 25 tuutorit esittäytyy

“En halua pelätä joka päivä ja viettää iltoja yksin kotona vain siitä syystä, että olen nainen.” s.12-13

“Tunteisiin riipivästi vetoava ”emme voi jättää velkaa maksettavaksi lapsillemme” –mantra haluaa peittää alleen vakavampia, vaikeammin hahmotettavia ongelmia, joita tulevat sukupolvet joutuvat ratkomaan...” s. 9

“..“vaikka asiat ovat välillä vaikeita ja raskaita, niistä voi vielä hioutua timantteja ajan myötä”.” s.22-24

Keho-people presents: kesäöitä ja töitä Koonnut: Meeri Tiensuu ja Konsta Naumi

Kehotus kysyi opiskelijoilta erilaisia työelmään, tulevaisuuteen ja kesään liittyviä unelmia. Selkeästi keholaiset haaveilevat maailmanparantamisesta, mutta joskus olut ja kaunis kesäyö riittää. Miten näet työelämän ja opintojen yhteyden? “Toivoisin, että näkisin opintojen ja työelämän välillä yhteyden. Valitettavasti käytännön kurssit eivät taida olla koulutusleikkausten jälkeen enää tarjolla eivätkä käytännön sovellukset juuri sisälly kursseihin. Työelämätaitoja olen yrittänyt itse keräillä töitä tekemällä opintojen ohessa.” mymmeli Mitä unelmatyösi pitää sisällään? “Seikkailuja, maailmanparannusta, ihmisiä, onnea ja kyyneleitä.” Hipsukkainen

Ärsyttävintä työnteossa? “Aamubussiin ehtiminen, ehkä se on ärsyttävintä elämässä. Elämän suuret ongelmat. Ja sit se ku työpaikan seinällä julisteella lukee "a refugee would like to have your problems".” mymmeli “Se ettei pääse käyttämään omaa tietotaitoa. Jokapäiväiset kokoukset kuulostaa kamalilta.“ Karma

Täydellinen kesä-yö?

Kokemuksia opintojen aikana työskentelystä? “Kesät minimipalkalla harjoitteluissa, talvet läsnäolopakollisilla luennoilla. Joustosta riippuen voi toimia todella hyvin.” mymmeli “Harmittaa, kun joutuu tekee sellasta työtä, josta ei välttämättä nauti niin kauheesti vaan lähinnä vaan tarvii ne massit.” työmyyrä “Ei se kyllä kivaa oo, olla töissä ja opiskella samaan aikaan.” ykskeho

Unelmat tulevaisuuden suhteen? “Nauttia elämästä..edes joskus.” ProfessionalDreamer “Maailmanmuuttamista, rahaa että voi elää.” Karma Mikä on tärkeintä töissä? “Että siellä viihtyy. ja että sillä on väliä. “ Hipsukkainen

Kesäloma suunnitelmat?

“Olut, auringonlasku ja suomalainen järvi.” ProfessionalDreamer

“Mikä loma, mikä kesä?” mymmeli

“Yllätyksellinen, lämmin ja kupliva.” Hipsukkainen

“Nauttia auringosta, jos sitä Suomen kesä tarjoaa.” ProfessionalDreamer

“Ei ole, koska aina töissä, myös yöt.” Karma

“Nukkua.” Karma “Pussailu ja mässäily.” Kesä-Elli

Save the Date

Keho ry. 25 v. 1.10.2016. Käpylän työväentalo #Keho25 7

Kehitysmaatutkijan kirjahyllyllä: tutkimuskoordinaattori Lauri Siitonen Teksti: Oskari Ihalainen

Tutkimuskoordinaattori Lauri Siitosen kirjahylly koostuu pääasiassa kehityspolitiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Kun vertaan hänen kirjahyllyään muutamien aiempien haastateltavien kirjahyllyihin, kirjoja näyttää olevan varsin vähän. Siitonen kertookin, että eri työpaikat ulkomailla ja Suomessa ovat karsineet kirjahyllyn kokoa. Hän on pitänyt mukanaan vain kaikkein tärkeimmät teokset. Työhuoneen kirjahyllyssä olevien teosten määrä antaa kuitenkin epätarkan kuvan Siitosen suhteesta kirjallisuuteen. Hän kertoo, että kirjallisuus merkitsee hänelle lähes kaikkea, että se on oikeastaan elämäntapa. Hän nauttii lukemisesta suuresti niin työnä kuin harrastuksena. Lapsuudestaan Siitonen muistaa perinteiset poikien seikkailukirjat. Esimerkiksi Robert Louis Stevensonin Aarresaari oli yksi hänen suosikeistaan, ja se oli ensimmäisiä teoksia, joka herätteli kiinnostusta kaukomaita kohtaan. Lukioiässä Siitonen oli kiinnostunut yhteiskunnallisesta sci-fi-kirjallisuudesta ja luki esimerkiksi Orwellin Vuonna 1984 ja Huxleyn Uusi uljas maailma -teokset. Nämä kirjat johdattelivat häntä kohti yhteiskuntatieteen opintoja. Siitosen tausta on maailmanpolitiikassa ja sen vuoksi hänen kirjahyllynsä tärkeimpiin teoksiin lukeutuu esimerkiksi Alexander Wendtin teos Social Theory of International Politics. Toinen merkittävästi hänen ajatteluunsa vaikuttanut teos on Michel Beaudin A History of Capitalism, 1500-2000 (alunperin ranskaksi: Histoire du capitalisme – de 1500 à nos jours). Sen luettuaan Siitonen ymmärsi, että pohjoinen-

etelä -asetelma on sinänsä väärä, sillä me elämme samassa suuressa järjestelmässä, emme erillisessä pohjoisessa ja etelässä. ”Se, mitä on täällä, on osittain lopputulosta siitä, mitä on tapahtunut etelässä”, Siitonen summaa. Kun kysyn Siitoselta, minkä yksittäisen akateemisen teoksen jokaisen kehitysmaatutkimuksen opiskelijan tulisi lukea, vastaus tulee pidempiä miettimättä: Doctrines of Development, jonka on kirjoittanut kehitysmaatutkimuksen entinen professori Micheal Cowen yhdessä Robert W. Shentonin kanssa. Tässä teoksessa käy hyvin ilmi se, että kehitys ei ole mikään uusi keksintö, vaan sen ajatus on peräisin jo 1700-luvulta. Historian saatossa on ehditty kokeilla kaikenlaista ja monet nykyisin uusilta vaikuttavat ideat on jo koottu tähän historialliseen katsaukseen. Siitosella on esittää suosituksia myös kaunokirjallisuuden puolelta. Nykyisin hän lukee paljon historiallisia romaaneja ja suosikkikirjailijoihin kuuluvat mm. Mika Waltari ja Amin Maalouf. Maaloufin esikoisteos Leo Afrikkalainen on esimerkki hänen historiallisista romaaneistaan, joissa ihmiset eri kulttuureista kohtaavat. Se tuo fiktiivisellä otteellaan eläväksi sen historian osan, josta ei tiedetä. Siitosen mukaan kirjallisuus luo mahdollisuuden ajatella toisenlaista maailmaa. Kirjallisuudessa voi ajatella: mitä jos? Kirjallisuuden kautta oppii tuntemaan maailmaa ja sitä, millainen se voisi olla. Kirjallisuuden harrastaminen ei kuitenkaan ole vain matka maailmaan, se on myös oleellisesti matka itseensä.

Kolumni: Tavoitteena oikeudenmukainen ja tasaarvoinen yhteiskunta Teksti: Johanna Virtanen

Velka on vakiinnutettu tämän ajan suomalaisen politiikan sanastoon tavalla, jonka tarkoituksena on vedota näennäisesti järjellisiin mielikuviin velan toimintamekaniikasta ja siten legitimoida suuret julkisen talouden leikkaukset. Ennen kaikkea velka toimii tehokkaana pelotteena sitä ympäröivän, todellisuudessa usvaisen moraalikäsityksen vuoksi, mikä voidaan yksinkertaistaa yhteen periaatteeseen: velka on maksettava takaisin. Yksilötasolla tämän logiikan ja siten leikkauspolitiikan hyväksyminen on jokseenkin ymmärrettävää, sillä sopimus ja sen tavoitteisiin sitoutuminen on ihmisten välisen kanssakäymisen kulmakiviä. Velkaan olennaisesti liittyvä ominaisuus, eli velanantajan ottama riski, on sen verran syrjässä ’kaduntallaajan’ ajattelussa, että velan konsepti on mahdollista siirtää saumattomasti yksilötasolta kansantalouden tasolle sen ollessa kuitenkin täysin vertaamattomissa oleva asia. Tämä johtuu siitä, että jos riski koettaisiin todelliseksi ei valtion ottama velka ja siihen liittyvä poliittinen retoriikka kävisi järkeen enää laisinkaan. Jos kerran valtaapitävien mukaan Suomen valtio on vararikon partaalla, miten ihmeessä mikään velanantaja ottaisi tosiasiallisen riskin siitä, että velkaa ei mitä todennäköisimmin maksettaisi takaisin. Velan takaisinmaksuun liittyy kuitenkin yksilön mielikuvissa niin paljon erilaisia moraalisia painotuksia, että velanantajan riski saa sopimisessa paljon pienemmän roolin. Yksilön ja valtion ottama laina ovat yhtäkkiä vertailukelpoisia. Tunteisiin riipivästi vetoava ”emme voi jättää velkaa maksettavaksi lapsillemme” –mantra haluaa peittää alleen vakavampia, vaikeammin hahmotettavia ongelmia, joita tulevat sukupolvet joutuvat ratkomaan – esimerkkinä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömien politiikkalinjausten tulokset. Tähän valheelliseen, yksilön moraalikäsityksiin nojaavaan retoriikkaan SSS-hallitus perustaa politiikkansa, joka yksinkertaistettuna kuuluu: ”Jotain tarttis tehdä”. Pointtini ei ole, että muutos olisi kategorisesti paha. Tällä hetkellä kuitenkin muutosten perusteet on kyhätty myrskytuulessa horjuville retorisille

rakennelmille, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon tai yhteiskunnan eri tasot läpäisevälle keskustelulle. Nykyinen hallituspolitiikka painottaa vain ja ainoastaan talouspolitiikkaa, mikä estää keskustelun vaihtoehdoista uusliberalistiselle finanssilähtöiselle globaalille talousjärjestelmälle heti lähtökuopissa. Tämä on erityisen selvää tarkastellessa vasemmiston oppositiopolitiikkaa: leikkauksia on vastustettava, jotta ostovoima säilyisi ja talous kasvaisi. En väitä tätä logiikkaa vastaan, mutta se osoittaa, että vaihtoehtoinen politiikka tosiasiassa ei kykene vieläkään kyseenalaistamaan globaalin talousjärjestelmän perustavanlaatuisia valuvikoja, sillä porvarihallituksen luotsaama talousideologia on saavuttanut hegemonisen aseman. Väitän, että vaihtoehdoista puhuminen ei voi kovin pitkään koskea vain eri tapoja luotsata talouskasvua: ikuinen kasvu ei ole vaihtoehto. Politiikan tavoitteena tulisi olla oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, johon pyritään hyödyntämällä demokratian mahdollistamaa moniäänistä keskustelua tutkimustiedon ollessa yksi tärkeimmistä lähtökohdista. Demokraattisesti valittujen edustajien tulee vahvistaa yhteiskunnan marginaalin ääntä rakentamalla monimuotoisempia väyliä tulla kuulluksi. ”Rakenteiden uudistaminen” ei saa olla lyhytnäköistä budjettilaskelmiin perustuvaa poliittisen suosion kalastelua, ja ”vaikeiden päätösten” tulee koskea vallan keskiössä olevia yksilöitä, joilla on mahdollisuus tulojen lisäksi siirtää valtaa tasaisemmin yhteiskunnassa. Edellinen saattaa kuulostaa hipin päiväunelta, jonka arvopohja on liiankin avoimesti pöydällä politiikan pelureiden lyötäväksi. Ääneni on kuitenkin yksi muiden joukossa, ja vaadin ennen kaikkea siihen vastaamista ja keskustelun jatkamista oman ideologiani nielemisen sijaan. Kuten sanottua, nykyisen kestämättömän politiikan perusteet horjuvat myrskytuulessa, ja tätä tuulta on voimistettava kaikin mahdollisin keinoin: tukemalla kansalaisyhteiskuntaa ylläpitäviä ihmisiä ja rakenteita sekä luomalla ja ylläpitämällä keskustelua kenen tahansa kanssa niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisella tasolla.

Harjoitteluterveiset YK:lta Teksti: Emmi Kemppainen Kirjoittaja on kehitysmaatutkimuksen opiskelija, joka sai harjoittelupaikan ulkomailta

”Vi är inte en del av nationella asylprocesser i de nordiska länderna”. Jos ei muuten toisen kotimaisen taito kartu, niin ainakin toimistomme mandaatista olen jo lähes kolmen kuukauden kokemuksella Tukholmassa oppinut kertomaan sangen sujuvasti. Olen harjoittelussa UNHCR:n* Pohjois-Euroopan alue-edustustossa. Matka ruotsinlaivalla lahden yli ja kuusi kuukautta rakkaassa naapurivaltiossa ei ole eksoottisin vaihtoehto harjoittelulle oppiaineemme parissa, mutta olen äärimmäisen tyytyväinen valintaani. Peruspäivä ei totisesti ala kahvinkeitolla vaan käyn läpi sähköposteja ja vastaan yhteydenottoihin. Pääasiassa kysymykset tulevat turvapaikanhakijoilta, juristeilta, viranomaisilta, pakolaisilta, tuttavilta ja viranomaisilta. Yksi pyytää oikeudellista apua saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, toinen kysyy neuvoa perheenyhdistämisessä, juristi haluaa varmistaa onko asiakkaansa todella rekisteröity sudanilaisella pakolaisleirillä, joku kertoo Turkissa olevan sukulaisen olevan vailla majapaikkaa sateessa ja seuraavan soittajan kehitysvammainen sisar ei saa tarpeellista hoitoa Syyriassa. Varsinaisesti toimistomme ei kuitenkaan ole operationaalinen vaan enemmänkin vaikuttamistyöhön keskittynyt. Tämän vuoksi omat tehtäväni sisältävät paljon lakiesitysten kommentoinnissa avustamista, tiedonhakua oikeudellisia interventioita varten ja esimerkiksi koulutusten valmistelua alueen lakimiehille, tuomareille ja viranomaisille. Ymmärrän, ettei kaikkia pykäläviidakko kutsu tai papereiden kahlaaminen sytytä, mutta ah tykkään. Työpäivien jälkeen aikaa jää arjen rakentamiselle, kaupungin haltuun ottamiselle ja jatkuvasti suomalaiseksi tunnistetuksi tulemiselle, heja mumin svenska. Tosin hintavahkossa

kaupungissa oman haasteensa elämiselle asettaa YK:n harjoittelujen palkattomuus. Erasmus-apuraha ja opintolaina mahdollistavat onneksi yllättävän paljon ja harjoittelijaporukasta on tullut tiivis tukijoukko, jonka kanssa vietetään pubiiltoja jalkapalloa katsellen kuin nautitaan jäätelöstä auringossa. Niinä iltoina, kun vuokranantajan viulun soitto jatkuu pikkutunneille asti, meinaa välillä hymy hyytyä kesken. Toisaalta pienetkin asiat muuttuvat suuriksi voitoiksi: pääsiäisen aikoihin vuokrakämpän vessan ovi korjattiin ja vitsit kuinka mainiolta yksityisyys tuntuu! YK-elämän glamour ei juuri harjoittelijalle näy (iltapuku on jäänyt täysin vaille käyttöä) eikä toimistollakaan juuri tarvitse jakkupuvun kanssa tuskailla (rento skandinaavinen tyyli ja silleen; loputonta fikaa ja diskuteerausta). Tosin Ban Ki-moonin luennolla kruununprinsessa Victorian näkeminen ja samppanjan sivistynyt siemailu kultaisessa salissa lämmittivät suunnattomasti rojalistin sydäntä! Toisinaan sydän on todella rikki päivän päätteeksi. Välillä pohdin, kuinka erilainen harjoitteluni olisi, jos en valmistuisi ensimmäiseltä tutkinnolta lakimieheksi vaan vaikkapa mediaalan ammattilaiseksi tai ihan puhtaasti valtiotieteilijäksi. Harjoittelijahuoneen toisessa päässä viestinnän opiskelija twiittaa, photoshoppaa ja valmistelee mediaseurannan viikkoraporttia ja kansainvälisiä suhteita opiskellut taas analysoi Tanskan poliittista tilannetta ja osallistuu donor-neuvotteluiden valmisteluun. En voi olla miettimättä, ettei yliopisto, ei oikis eikä valtsika, valmista lopulta kunnolla työelämään. Käytännön taitoja oppii parhaiten käytännössä ja samalla on huikea huomata olevansa oikealla alalla, matkalla kohti sitä jotain hyvää. Siinä on paljon kutkuttavaa ja lohdullista. Det löser sig.

Erävoittoja

pohdinta raiskauskulttuurista ja henkilökohtaisista valinnoista Teksti: Erika Paakkinen

Työkaverit naureskelivat hyväntahtoisesti, kun uusi ulkomaalainen harjoittelija jutteli ensimmäisten päivien kokemuksistaan: melu, kuumuus, kärpäset, rään mustaksi värjäävät saasteet, uhkaavat katseet, vihjailevat mutinat – aluksi erilaisuudet hämmentävät, mutta varmasti totun niihin ajallaan. Tämä on kirjoitus kuukauden mittaiseksi jääneestä työharjoittelustani Delhissä, Intiassa. Lähdölleni oli useita syitä, mutta tässä tekstissä keskityn yhteen: kokonaisvaltaiseen pelkoon. Harjoittelupaikkani oli vaihtooppilasohjelmiin erikoistunut globaalikasvatusjärjestö, joten kulttuurieroista ja Intian kulttuurista puhuttiin työn puolesta paljon. Tuijotukset, vihellykset ja huutelut esitettiin keskustelussa valitettavana, mutta erottamattomana osana delhiläistä kaupunkikulttuuria; jonain, johon on vaan totuttava. Rintaa kuristi kauhu ja päässä vilisivät lehtien otsikot joukkoraiskauksista. Kaupungilla kulkiessani otin lukuisten ”länsimainen nainen yksin Intiassa” –blogien neuvot käyttöön: päällä samanlaiset vaatteet kuin paikallisilla naisilla, sormessa (Glitteristä kolmella eurolla ostamani) kihlasormus ja päässä mustat lasit hämärälläkin, jottei tarvitsisi käyttää kaikkea energiaa avoimesti tuijottavien miesten katseiden välttelyyn. Valmistautumisesta ja varautumisesta huolimatta, usein omaan huoneeseen

lukkojen taakse päästyäni silmiin puskivat helpotuksen kyyneleet: saan hetken tuntea oloni turvalliseksi ja keskittää ajatukseni johonkin muuhun. Kollegat sanoivat, että tämä on osa Delhiä ja siihen tottuu. Yhtenä päivänä kuitenkin ajatus iski tajuntaani: en halua tottua tähän pelkoon. En halua pelätä joka päivä ja viettää iltoja yksin kotona vain siitä syystä, että olen nainen. Yritin ajatella sanavalmiita feministiystäviäni: miten he toimisivat? Yritin päästä pelosta eroon rationalisoimalla sitä: tunteeni on sensaatiohakuisen länsimaisen median luoman yksipuolisen Intia-kuvan syytä. Pelko oli kuitenkin niin vahvasti läsnä, etten päässyt siltä rauhaan. Näin ollen en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin lähdön. Jokainen kerta kun joku valitsee pukeutumisensa, tulemisensa ja menemisensä sillä ajatuksella, miten voisi vähentää seksuaalisen häirinnän riskiä, on erävoitto maailmanlaajuiselle raiskauskulttuurille. En halua antaa sille enää yhtään pistettä. Pohdin, onko tämän tekstin kirjoittaminen ja julkaiseminen korrektia: olenko vain itsekeskeinen eurooppalainen, joka ei osaa arvostaa toisia kulttuureja sukupuolikäsityksineen ja käyttäytymiskoodeineen? Delhin kokemukseni toimivat tässä kuitenkin ainoastaan peilinä maailmanlaajuisesta

ilmiöstä, raiskauskulttuurista, johon kuuluu erottamattomana osana victim blaming, uhrin syyttäminen seksuaalisesta väkivallasta. Jos raiskauskulttuuri globaalissa mittakaavassa on jollekin uusi käsite, suosittelen tutustumaan esimerkiksi #lääppijät-kampanjaan, joka valottaa ilmiön laajuutta Suomessa. Intiassa raiskauskulttuuri on läsnä kaikkialla. Ministeri sanoo tosissaan, että raiskaajat raiskaavat vahingossa. Yliopiston piha suljetaan illaksi naisilta, jotta miehet pystyisivät oleskelemaan alueella ilman niin sanottuja häiriötekijöitä. Avioliiton sisäinen raiskaus ei ole rikos. Kaupungilla kävellessä tuijottaminen ja huutelu ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Naistyökaverit kertovat minulle avuliaasti neuvoja siitä, miten naisten pitää pukeutua välttyäkseen seksuaaliselta väkivallalta. Vaikka raiskauskulttuuri vaikuttaa koko maailmassa, ratkaiseva ero minun kohdallani kuitenkin on, että Suomessa osaan reagoida asiaan. Suomessa vältän viimeiseen asti käytökseni tai pukeutumiseni muuttamista pelon vuoksi; taistelen tietoisesti pelolle antautumista vastaan. Lisäksi en enää (yleensä) mene lukkoon, kun joku aukoo päätään tai kokee oikeudekseen koskea kehooni ilman lupaa, vaan kirjaimellisesti huudan, raivoan ja tenttaan. Delhissä taas ylitseni hyökyi teinivuosilta tuttu tunne: tiedän, että miesten eleet ja huudot ovat väärin, mutta minulla ei ole keinoa vastata niihin. Oli silmiäavaavaa tunnistaa tämä tunne samaksi kuin tuoreen seiskaluokkalaisen hätä sen edessä, kun pari luokan poikaa oli kesän aikana ottanut välituntien ajanvietteekseen rinnanalkujen tökkimisen. Minulla kesti kymmenen vuotta lukea, keskustella, kokeilla ja vähitellen oppia, mikä on minulle sopiva tapa reagoida ja vastustaa häirintää Suomessa. En ole valmis käyttämään tätä aikaa uudelleen luodakseni itselleni toiseen kulttuuripiiriin sopivaa versiota.

Delhissä käyttämieni vaatteiden ensisijainen tarkoitus ei ollut tuntua tai näyttää hyvältä, vaan peittää. Meikkikokeilujen ystävänä – noudatin saamiani neuvoja ja ainoa käyttämäni meikki oli ripsiväri. En hymyillyt vastaantulijoille; en luottanut kehenkään. Ajattelin, että vaikka feikkikihlasormuksen pitäminen tuntui omien arvojen vastaiselta, jos sillä saan vähennettyä yhdenkin kroppaa ylös-alas liukuvan katseen, pidän sitä mielelläni. Jälkeenpäin ajateltuna kavahdan tätä; kenties liioittelin, mutta muutin itseni joksikin muuksi näiden ällötysmiesten tähden. On ilmiselvää, että ulkomailla ollessaan tulee pukeutua ja käyttäytyä kyseistä kulttuuria kunnioittaen. Kun toiminnan pääasiallinen motiivi ei kuitenkaan enää ole tämä, vaan seksuaalisen väkivallan riskin vähentäminen, kyse ei ole kunnioituksesta, vaan uhria syyllistävän diskurssin vahvistamisesta. Tällöin raiskauskulttuuri voittaa erän toisensa jälkeen – kulttuurisensitiivisyyden naamioon puettuna. Intiassa on uskomattoman paljon hyvää ja kaunista. Tiedän, että lähtemällä jään paitsi monista hienoista kokemuksista. Monet varmasti myös paheksuvat valintaani; pitävät sitä luovuttamisena ja pakenemisena. Kenties se onkin sitä, mutta valitettavasti en saanut uusia upeita kokemuksia tuntumaan jokapäiväisen pelon arvoisilta. Luulin olleeni henkisesti valmistautunut pelkoon, ja luulin osaavani suhtautua siihen ilman tuohtumusta. Luulin, että osaisin elää sukupuolesta johtuvien rajoitusten kanssa. Luulin, että voisin tukeutua siihen ohjenuoraan, että toiseen kulttuuripiiriin ei koskaan voi muuttaa ajatellen kolonialistisesti pyrkivänsä muuttamaan sitä. Tällä kertaa en kuitenkaan pystynyt elämään sen kanssa, kuinka paljon tämä kulttuuri muutti minua. Kirjoittaja on kehitysmaatutkimuksen opiskelija, jonka harjoittelu ei mennytkään suunnitelmien mukaan.

hallituspalsta.

Kehon hallitus esittäytyy! Veikko Kuisma - Taloudenhoitaja A.k.a. Wegelius. Tarkan markan mies Töölöstä, joka kulkee talvet kesät ilman takkia ja jonka voi nähdä saapuvan luennolle mukanaan esimerkiksi leivänpaahdin tai sauvasekoitin.

Noora Isomäki - Puheenjohtaja

Laura Kanninen -Virkistysvastaava

The piijei. Kehon virallinen menestyksekäs tarjoilija, ovipönkkä ja kahviteline. Voimanainen ItäSuomen metsistä, jolla pysyy käsissä niin skumppalasit kuin avustushakemuksetkin. Siilijärveläinen, jolla on aina eläinpaita päällä.

Kehon pullavastaava, Keho-mama ja fuksien 2015 pettämätön tuki ja turva. Rakastaa jäänmurtajia, sopuleita ja (saaristo) risteilyjä.

Helmi Viinikka - Opinto-, työelämä- ja alumnivastaava

Sofia Dano - Ympäristö- ja tasaarvovastaava

Kansasin koulima espoolainen uraohjus, joka ansioitui fuksitoimikunnassa edustaen Kehoa jumalaisesti ja joka on jopa uhrannut kotinsa Kehon askartelupajaksi. Super COOL!

Älä anna tämän tytön coolin ulkokuoren hämätä! Sen alla piilee lämminhenkinen kissanainen, joka toisinaan eksyy tai hieman hämmentyy, mutta on fiksumpi kuin itsekään aavistaa.

Cristina Gomez Saari Kansainvälisyys- ja fuksivastaava

Santeri Ruonavaara - Urheiluvastaava

Toinen tutorimme, jonka koko olemus on kuin jaksuhali, on aina hymyilevä ja lempeä maailmanmatkaaja. Tanssiva ideapankki, jonka hyväntuulisuus karkottaa sadepilvet taivaalta ja tuo onnea päälle maan.

Aikatauluihin rennosti suhtautuva, Shakiraa laulava turkulainen, jolta löytyy asiaton lyriikka tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kehon epävirallinen DJ ”Pablo Alajysäri”, jonka taidonnäytteitä sopii odottaa Tallinan laivalla.

Katariina Bergström - Sihteeri ”Voi Vihtorin vihannes!” Tehokas tiedottajamme Nurmijärven perämetsistä, jolla on aina päiskebrillit päässä. Aurinkoinen energiapakkaus ja lahjomaton Arsenal-fani.

Saana Hokkanen - Opinto- ja ympäristövastaava Kävelevä catchphrase, joka tuntee kaikki maailman vauvavitsit. Karstulan kasvatti, jonka rakkaan lemmikki lehmän nimi oli Eemeli. Järjestöaktiivi isolla J:llä, joka saa asiat tapahtumaan.

Siiri Rekola - Varapuheenjohtaja, työelämä- ja alumnivastaava

Johanna Miettinen - Kulttuuri- ja suhdevastaava

Trivial pursuitin kruunaamaton kuningatar. Helsingin katuja erehtymättömällä suunnistustaidolla ja pikavauhdilla kiitävä pieneläinten ystävä.

Joogaava supernainen, joka olla aina vähän hässäkkää ja joka harrastaa runojen lukemista Dallapénpuistossa. “Kyllä sitä aina voi yhen viinin ottaa.”

Analyysi kehitysmaatutkijoiden työllistymisestä Koonnut: Jaakko Kalske Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, joka työskentelee opiskelija-asiamiehenä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ssä

Kehotus pyysi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ltä tietoa koskien kehitysmaatutkimusta opiskelleiden työllistymistä. Tässä jutussa YKA:n opiskelija-asiamies Jaakko Kalske, esittelee tilastoja työllistymisestä ja avaa niiden merkitystä.

Analysoitaessa työllisyystilastoja ja siihen liittyviä ilmiöitä tilastot tulee asettaa osaksi suurempaa kuvaa. Tällöin selviää paremmin se, millaisena jonkin tietyn alan muutokset näyttäytyvät yleisemmällä tasolla. Tässä suppeassa analyysissä on käytetty pääasiassa YKAn tietoja alan työllistymisestä, mutta on suositeltavaa tutustua tausta-aineistona korkeakoulutettujen työllisyystilanteeseen esimerkiksi Akavan verkkosivuilla. Analyysin tiedot perustuvat alussa uusimman työmarkkinatutkimuksen – TMT 2015:n – alustaviin tunnuslukuihin. Työmarkkinatutkimuksen (TMT) kysely toteutetaan aina loka-marraskuussa, joten tuoreimmat tiedot näiltä osin ovat viime syksyltä. Tutkimuksen raportti julkaistaan kevään 2016 aikana. Vastavalmistuneilla tarkoitetaan työmarkkinatutkimuksissa aina tutkimusvuonna tai edellisenä vuonna valmistunutta henkilöä. Kehitysmaatutkimusta lukeneiden kohdalla tiedot ovat liiton jäsenrekisteristä otettuja. Yhteiskunta-alan osaajien työllistyminen Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenistön työpaikat ovat jakautuneet sektoreittain seuraavasti (kaikki jäsenet / vastavalmistuneet): Valtio 33 % / 30 % Kunnat ja kuntayhtymät 19 % / 16,9 % Yliopistot / AMK:t 10 % / 10 % Yritykset 20 % / 16,2 % Järjestöt 17 % / 24,6 %

Julkinen sektori työllistää jäsenistöstä edelleen suurimman osan. Tiettyjä eroja on, joista merkittävin on järjestösektorin suhteellinen yliedustus vastavalmistuneilla, joka pitkälti sitten on syönyt osuuksia muilta sektoreilta. Verrattuna TMT 2014:ään, on järjestösektori myös kasvattanut osuuttaan eniten, noin 5 prosenttiyksikköä ja kuntasektori pari prosenttiyksikköä. YO / AMK -sektori on pysytellyt noin 10 %:n tienoilla ja sitten valtio- ja yrityssektorin osuudet ovat laskeneet vuodentakaisesta 6,4 ja 3,2 prosenttiyksikköä vastaavasti. Tämäntyyppisiä muutoksia kannattaa peilata viime vuoden työmarkkinoiden tilanteeseen, esimerkiksi valtion säästäessä rahaa ovat työpaikat kiven alla samalla kun määräaikaisuuksia on loppunut. Vastavalmistuneiden tilastotiedoissa on kuitenkin tavallisempaa eri lukujen suhteellisesti suurempi muutos. Tämä on selitettävissä muun muassa sillä että vastavalmistuneita vastaajia TMT:ssä on useimmiten vajaa 10 % koko tutkimuksen vastaajajoukosta, mikä tarkoittaa noin parin sadan henkilön otosta siinä missä koko vastaajajoukko on yli kahden tuhannen henkilön kokoinen. Yksittäisetkin muutokset voivat olla siis vaikuttavia. Vastavalmistuneiden työura myös useimmiten on vasta alussa, jolloin esimerkiksi erilaiset määräaikaisuudet ovat hyvin tavallisia. Tietyllä tapaa vastavalmistuneiden lukujen jyrkät muutokset kuvaavat melko hyvin ajan työllistymistapoja

muutenkin; ensin haetaan omaa paikkaa ja lopulta se sitten löydetään. Alalle tyypilliset työtehtävät ovat kautta linjan asiantuntija- ja esimiestehtävät, asiantuntijatehtävien korostuessa uran alkupäässä vahvemmin. Kehitysmaatutkijat työelämässä YKAn jäsenistössä on noin 70 kehitysmaatutkimuksesta valmistunutta tai sitä opiskelevaa jäsentä. Oppiainetta opetetaan vain Helsingissä, mikä selittää suhteellisen pienen määrän. Otos on sen verran pieni, ettei sen perusteella kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä, mutta perustiedot ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia. Kehitysmaatutkijoiden osalta on myös muistettava, että tiedot on otettu rekisteristä, jolloin voi olla, etteivät ne ole aivan täysin ajantasaiset – riippuen siitä, onko jäsen muistanut päivittää tietonsa liitolle. Tiedoista on myös jokseenkin haastavaa tehdä luokitteluja vastavalmistuneille ja vastaavasti koko jäsenistölle, joten otosta käsitellään yhtenä ryhmänä. Kannattaa myös tutustua www.toissa. fi – palveluun sekä Urapalvelujen uraseurantaan https://www.helsinki.fi/fi/ urapalvelujen-uraseuranta. Kehitysmaatutkijajäsenten sijoittuminen työelämään näyttää sektoreittain seuraavalta: Valtio: 17,2 % Kunta ja kuntayhtymä: 1,7 % Yritykset: 12,1 % Yliopisto / AMK: 3,4 % Järjestöt: 65,5 %

Yllä olevasta havaitaan, että järjestösektori on kehitysmaatutkijoilla merkittävästi suhteessa yliedustettuna samalla kun muut ovat aliedustettuja. Tälle on tuskin mitään yksioikoista selitystä, mutta yksi mahdollinen selitys voi olla se, että kehitysasioihin liittyvä toiminta Suomessa usein kanavoituu järjestöjen

(mm. ns. KEHY-järjestöt) kautta, joten ne palkkaavat kehitysmaatutkijoita enemmän asiantuntijoikseen. Kehitysmaatutkijoiden tehtävänimikkeet noudattelevat pitkälti samaa kaavaa kuin liiton jäsenistön yleensäkin, eli yleisiä nimikkeitä ovat muun muassa projektipäällikkö, asiantuntija, erityisasiantuntija, koordinaattori, suunnittelija ja erilaiset muut nimikkeet. Epäilystä siis työtehtävien mielekkyydestä ei tämän otoksen perusteella jää, mutta on muistettava tietyt rajoitteet otoksessa eli pääasiassa se, että tiedot kattavat liiton jäsenistöä, eikä siis kaikkia kehitysmaatutkimuksesta valmistuneita sinänsä. On jokseenkin mahdotonta sanoa, olisiko kuva merkittävästi erilainen mikäli olisi tietoa kaikista oppiaineesta valmistuneista. Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, että kehitysmaatutkijoiden työllisyys olisi jotenkin erilaista muuhun jäsenistöön verrattuna, sillä tutkintotausta on kaikilla samanlainen ja työtehtävät noudattelevat myös samaa kaavaa. Paljon merkitystä on – kuten aina – henkilöllä itsellään ja hankitulla kokemuksella sekä esimerkiksi sivuaineilla. Liiton jakaumat ovat kuitenkin suuressa kuvassa olleet melko hyvin linjassa kokonaiskuvan kanssa varsinkin sektorijakaumien osalta. Työnantajien osalta ei löydy mitään yksittäistä toimijaa, joka olisi tyypillinen kehitysmaatutkijoille, vaan työnantajat jakautuvat hyvinkin pieniin yksiköihin. Edustettuina listauksessa ovat muun muassa SPR, HY, YK, RAY, CMI sekä Nordea. Kehitysmaatutkimuksesta puhuttaessa tulee usein esille ulkomailla työskentely ja siitä valitettavasti liitolla ei ole juurikaan tietoa. Liiton jäsenyys EU- / ETAalueen ulkopuolisissa maissa ei ole kovinkaan hyödyllinen, joten moni joka työllistyy paikallisen työnantajan palvelukseen ulkomailla, ei ole liiton jäsen.

Kuva1: Koko jäsenistön ja vastavalmistuneiden työttömyysasteet vuosituhannen vaihteesta, lähteinä SVAL:n ja YKAn työmarkkinatutkimukset, 2000–2015. (YKA 2016)

Työllistyminen Vastavalmistuvaa askarruttava perustieto on useimmiten myös työllisyystilanne. TMT 2015:ssä koko jäsenistön työttömyys oli 8 % ja vastavalmistuneiden osalta 13,2 %. Vastavalmistuneiden työttömyys on nyt kasvanut tutkimuksissa kaksi vuotta peräjälkeen; 2014 luku oli 10,8 % ja 2013 8,8 %. Vuonna 2012 käytiin jostain syystä 12,6 %:ssa ja sitä ennen vuonna 2011 lukema oli 7,7 %. Tätä hyppyä on vaikea selittää millään järkevällä tavalla, vaan kyseessä lienee enemmänkin sattuma, jonka lähde saattaa olla tutkimuksen kysymyksenasettelussa. Tutkimuksessa siis kysytään työtilannetta juuri sillä hetkellä kun on vastaamassa, joten juuri siinä vaiheessa on ilmeisesti ollut poikkeuksellisen monia työttömiä vastaajia. Kuitenkin nykyinen 13,2 % ylittää tuon 2012 osuuden, mutta tällä kertaa on valitettavasti myönnettävä, että kyseessä on enemmän trendinmukainen nousu. Kuva1 havainnollistaa käyrien avulla työttömyysasteen muutosta vuosituhannen vaihteesta. Siitä voidaan havaita, että vastavalmistuneiden työttömyys on ollut nyt kasvussa ja ikävä kyllä hiukan kiihtynyt, mutta taas koko jäsenistön osalta työttömyyden kasvu on hidastunut merkittävästi, ollen alle yhden prosenttiyksikön. Työttömyyden kasvu on kuitenkin vaivannut koko akateemista kenttää, eli työttömyyden kasvu ei suinkaan ole rajoittunut vain yhteiskunnalliseen alaan. Korkeakoulutettujen työtilanteeseen kannattaa tutustua Akavan verkkosivuilla, jonne on tehty varsin informatiivisia kuvaajia perustuen työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin. Suora osoite on http://www.akava. fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/ tyottomyystilastot.

Työja elinkeinoministeriön tilasto työttömien määrästä koulutusaloittain osoittaa että määrällisesti suurimmat osuudet korkeakoulutettuja työttömiä löytyy AMK-puolen kaupallis-teknilliseltä puolelta. Osaltaan määriä tietysti selittää koulutusmäärien suuruus, eli esimerkiksi tradenomeja valmistuu vuositasolla reilut 5000 (Tradenomiliitto 2016) ja AMKinsinöörejä reilut 6000 (Vipunen 2016), kun taas esimerkiksi yhteiskunnalliselta alalta (VTM-, YTM- ja HTM-tutkinnot) suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 1601 henkilöä vuonna 2015 (Vipunen 2016). Suhteellisia työttömyyden muutoksia tarkasteltaessa huomataan, että yhteiskunnallisellakin alalla työttömyyden kasvu on ollut linjassa muiden alojen kanssa eikä kyseessä siis ole ilmiö, joka vaivaisi ainoastaan yhteiskunnallista alaa. Lähteet ja lisätietoa työllistymisestä: Akava 2016. Työttömyystilastot. http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_ tyoelamassa/tyottomyystilastot Noudettu 21.3.2016 Tradenomiliitto 2016. Tradenomitutkinto h t t p : // w w w. t ra l . f i / t i e to a - t ra d e n o m e i s ta / tradenomitutkinto/. Noudettu 21.3.2016 Vipunen 2016. Opetushallinnon tilastopalvelu. https://vipunen.fi/ Noudettu 21.3.2016 YKA 2016. Työmarkkinatutkimukset 2000-2015. 2000-2014 löydettävissä YKAn jäsensivuilta, 2015 vielä julkaisematon. http://www.yhteiskunta-ala.fi Noudettu 21.3.2016

10 asiaa harjoittelusta Teksti: Kaarina Suominen Kirjoittaja on kehitysmaatutkimuksen opiskelija, jolle harjoittelupaikka löytyi Ulkoasiainministeriöstä.

1. Mielekkään harjoittelupaikan saaminen on itsestäänselvyys Not. Kannattaa olla tosissaan ja orientoitua ajoissa. Muistan yhä kuinka optimistisena aloitin kehtysmaatutkimuksen opinnot neljä vuotta sitten: mikään ei tuntunut mahdottomalta. Alumneilta kuuli mielenkiintoisista työpaikoista ja työelämäkurssilla puhuttiin ministeriöistä, konsulttifirmoista, kv-järjestöistä, think thankeista. Paikka YK:ssa kiilui jo silmissä ennen kuin opinnot olivat edes alkaneet. Kehyleikkauksista ei ollut tietoakaan. Vähintäänkin mielekkään harjoittelun ajatteli olevan itsestäänselvyys. Vielä tämän vuoden alussakin, kun sain tietää valikoituneeni yhdeksi harjoitteluapurahan saaneista, suhtauduin tietoon pitkään yllättävän välinpitämättömästi. Ei jaksaisi hakea ja äh, kannattaako jonkun harjoittelupaikan takia nähdä näin paljon vaivaa? Joo, kannattaa, sanoisin nyt. 2. Mielekkään harjoittelupaikan saaminen on itsestäänselvyys, jos on saanut tiedekunnan harjoitteluapurahan No ei, mutta enemmän totta. Tiedekunta on osaltaan pyrkinyt helpottamaan työelämään tutustumista. Ennen itse apurahan saaminenkin oli kiinni onnesta, mutta tänä vuonna prosessi muuttui. Harjoitteluapurahan määrä puolitettiin kahdesta kuukaudesta yhden kuukauden palkkaan, jolloin tuplasti enemmän ihmisiä sai luonnollisesti tuen. Ei siinä mitään, tottakai utilitaristina kannatan mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle -ajattelua. Apurahan puolittamisesta koitui kuitenkin odottamattomia ongelmia, työnantajien vaatimukset kun eivät muuttuneet yliopiston muutosten mukana.

Useimpiin paikkoihin vaaditaan kahden kuukauden harjoitteluapuraha. Näitä paikkoja ovat erityisesti valtion paikat ja ministeriöt, jonne valtsikalaiset usein sijoittuivat. Monet hakemani paikat menivätkin muun muassa Aaltoyliopiston tovereille, joilla yliopiston tukirahoitus oli riittävä. Angstikeskustelut muiden tuen saaneiden kanssa masensivat, kun monikaan ei apurahasta huolimatta harjoittelupaikkaa löytänyt. Muun muassa itselläni kiinnostava paikka maahanmuuttovirastossa tyssäsi parin sadan euron puuttumiseen rahoituksesta. Lopulta tiedekuntakin onneksi tajusi tilanteen absurdiuden ja tuli tuon puuttuvan parin sadan verran vastaan. Tosin vain, (huom!) jos on kyse valtionhallinnon paikasta. Lisäksi, itse harjoittelun aloitukseen liittyvä byrokratia UM:ssä turvaselvityksineen on oma tarinansa. 3. Kilpailu paikoista on kova Valitettavasti. Erääseenkin UN-cityyn hakemaani paikkaan pääsi toveri, jolla oli jo kolme aikaisempaa harjoittelua takana. Kivat sille. Harjoitteluapurahaa ei kuitenkaan saa nykyään enää yhtä helposti uudestaan, joten chänssejä on myös ekaa harjoittelua hakevilla. Lisäksi omia mahiksia voi parantaa muun muassa viestinnän opinnoilla; kovaa valuuttaa työnantajien mielikuvissa. 4. Kannattaa hakea mahdollisimman moneen paikkaan, niin kyllä jostain tärppää Ahdistaa jo ajatuskin. Maksimoit ehkäpä mahdollisuutesi päästä haastatteluihin, mutta vie aivan vimmatusti jo valmiiksi vähissä olevia voimia. Mieluummin vähän ja aitoa kuin paljon ja kaikkialle. Mieti, mitä oikeasti haluat. Aito kiinnostus asiaan näkyy, viimeistään haastattelussa. Ei kannata haaskata voimia ja aikaa vaikkapa WFP/FAO:n hakuun, jos ruokaturva-asiat eivät oikeasti ole lähellä sydäntä.

5. En kerro kenellekään hakeneeni, niin ei ole noloa, jos minua ei valita Kannattaa dumpata “pessimisti ei ehkä pety” kelat ja puhua muille samaa prosessia käyville. Vertaistuki toiselta keholaiselta oli hakujen aikana korvaamaton tuki ja yhdessä muun muassa sparrasimme toisiamme haastatteluihin ja koitimme vakuuttaa toisiamme osaamisestamme. Toinen voi nähdä sinussa positiivisia puolia, joita et itse välttämättä osaisi itse tuoda esiin. 6. Hakurumba ei ole kivaa Ei olekaan. Työnhaku on ehkä yksi turhauttavimmista prosesseista opiskelijan elämässä. Siinä kuitenkin oppii itsestään paljon. Kannattaakin siis brändätä hakeminen omassa mielessä “oppimisprosessiksi”. Samaa ”oppimisprosessia” läpikäyvän ystäväni kanssa ymmärsimme muun muassa sen, kuinka tärkeää on päästä ylitse itsestään. Toisin sanoen epäonnistuminenkin ja siitä oppiminen on tärkeää. Klisee, I know. No, klisee tai ei: pitkän hakuprosessin, tuskailun, reflektoinnin ja muutaman haastattelun jälkeen kova työ palkitaan. Minulla kävi oikeastaan älyttömän hyvä munkki. Sain kaksikin kovasti haluamaani paikkaa ja pääsin jopa valitsemaan kumman otan. Toinen paikka liittyi turvapaikanhakijoiden työllistämiseen Suomessa ja toinen oli UM:ssä. Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen osasto voitti. Yksi syy oli, että ”täytyyhän se ministeriön toiminta nähdä omin silmin”. Jos katsoo UM:n monimutkaista organisaatiorakennetta, niin kehityspoliittinen osasto oli ehkäpä se johdonmukaisin ja mielekkäin paikka hakeutua. Olen osa kauppa ja kehitys -tiimiä ja oma yksikköni on KEO-01 eli kehityspoliittisen osaston johto. Enemmän olen kuitenkin tekemisissä muun muassa humanitaarisen avun, kehitysrahoituksen sekä toimialapolitiikan yksiköiden kanssa. Hain kauppa ja kehitys -tiimiin, sillä olin kiinnostunut oppimaan lisää kauppa ja kehitys - agendan toimeenpanosta ministeriötasolla. Kyse on siis ajattelutason muutoksesta, jossa yksityinen sektori nähdään nykyään olennaisena osana kehitystä perinteisen erottelevan ajattelun sijaan. Yksityisen sektorin roolia korostavat myös uudet SDG:t ja Agenda 2030 sekä niihin pohjautuen myös Suomen kehityspolitiikka. Kauppa ja

kehitys - ajattelussa korostuu ymmärrys kehitysyhteistyön merkityksen muutoksesta kehittyville maille (etenkin ODA:n vähenevä merkitys suhteessa muuhun rahoitukseen) sekä ajattelu, että yhteistyö yksityisen sektorin kanssa vastuullisesti toteutettuna vahvistaa kehitysvaikutuksia. Siirtymä KEHO:sta KEO:oon on ollut työläydestä huolimatta palkitsevaa. Vastaanotto on ollut lämmin ja työ itsenäistä ja haastavaa. Ei yhtään niin jäykkää virkamiesmeininkiä kuin olin kuvitellut. Usko omaan osaamiseen on vahvistunut, samoin keho-identiteetti. Jännää on siis ollut, ei voi muuta sanoa. Tuskin maltan lähteä töistä iltaisin. Lopuksi vielä muutama väittämiä, joihin olen harjoittelun aikana kiinnittänyt huomiota. 7: Ulkoasiainministeriö pyörii harjoittelijoilla Näin ainakin muistan ajatelleeni opintojeni alussa. Tosiassa leikkaustalkoot näkyvät myös ministeriöissä (ei siis kannata lannistua, mikäli jotkut paikat eivät vain aukene, kyse on usein rahoituksesta). Muun muassa epävirallisesti KEO:on käytävillä kuultua: “Meillä oli täällä joskus parhaimmillaan 53 harjoittelijaa, nykyään saamme ottaa kahdeksan.” Olenkin miettinyt, missä kaikki harjoittelijat piileksivät. Ei paineita. 8: Harjoittelijalle ei anneta vastuullisia tehtäviä Onneksi ollaan Suomessa ja näin ei ole. Itse ainakin tuntuu, että omaan osaamiseen luotetaan ja hyvinkin vastuullisia asioita delegoidaan juuri harjoittelijalle, jes! 9: Keholaisuudesta on hyötyä Totta! Unohdetaan yleisvaltsikalainen “ei me osata oikein mitään, vaan vähän kaikkea” - ajattelu. Keholaiset osaavat kyllä! Huojentavaa on ollut huomata etenkin se, etteivät opinnot ole olleet turhia. Etenkin kehityspolitiikkaan suuntautuneet kurssit ovat olleet kullanarvoisia. Niin, ja on KEO:ssa jo moniin vanhoihin keholaisiinkin tullut törmättyä. 10: Harjoittelussa kannattaa pysyä poissa tieltä Ei todellakaan. Sekaan vaan. Kahvihuonepolitiikka ja turha läppä ovat nousseet ainakin tässä harjoittelussa tärkeiksi taidoiksi.

Henkilรถkuvassa: Alumni Katri Makkonen

Teksti: Assi Pakarinen Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

”Kasvava ja kukoistava kukka, joka hetken päästä kuihtuu ja kuolee.” Näin muistelee kehitysmaatutkimuksen johdantokurssia Keho ry:n entinen aktiivi, valtiotieteiden maisteri ja nykyinen tasavallan presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen. Kukka oli kehitysmaatutkimuksen silloisen professorin Michael Cowenin esimerkki kehityksestä 1990-luvun loppupuolella. Makkonen opiskeli Helsingin yliopistossa valtio-oppia, poliittista historiaa ja kehitysmaatutkimusta vuosituhannen vaihteessa. Hän oli opiskeluaikoinaan aktiivinen Keholainen, mutta kuten kaikilla muillakin aktiiveilla, hänelläkin oli samaan aikaan monta rautaa tulessa. Makkonen teki toisesta opintovuodestaan lähtien töitä Yleisradion englanninkielisten uutisten parissa, ehti opintojen aikana käydä Erasmus-vaihdossa Genevessä ja pääsi samoihin aikoihin kesätöihin myös YLE:n radiouutisiin. Tahti ei ole paljon rauhoittunut vuosien aikana. Hän on työskennellyt opintojen jälkeen muun muassa kotimaan reportterina ja uutisten lukijana ylen radiouutisissa, ulkomaantoimittajana Ylen TVuutisissa, kirjeenvaihtajana Kiinassa, toimitussihteerinä ja juontajana A-studiossa ja nyt vuodesta 2013 tasavallan presidentin viestintäpäällikkönä. Uransa Makkonen aloitti Ylellä kesätöiden parissa, minkä jälkeen hän siirtyi haastavampiin tehtäviin vuosien varrella. Alun perin Makkosella olisi ollut mahdollisuus työskennellä sekä Yleisradiolla että MTV:n puolella, mutta hän valitsi Ylen. Tämä valinta on muokannut hänen myöhempää työuraansa. Makkonen painottaa, ettei hänellä ollut missään vaiheessa suunnitelmana lähteä toimittajan uralle. Kaikki vain tuntui vievän häntä siihen suuntaan. Sopiva tausta opinnoissa on auttanut häntä uralla, mutta usein kielitaito on ollut yksi tärkeimmistä työn saamisen ehdoista. Makkonen kokee, että hänen urakehitykseensä ovat vaikuttaneet erityisesti hänen esimiehensä Yleisradiossa. He antoivat

hänelle yhä uudestaan ja uudestaan rohkeutta toteuttaa visioitaan ja mahdollisuuksia edetä urallaan. Hän korostaakin, että nuoria ihmisiä tulee auttaa ja heitä tulee innostaa ja antaa mahdollisuuksia, jotta elämässä pääsee eteenpäin. Keho ry:ssä Makkonen toimi opiskeluaikoinaan aktiivisesti muun muassa yhden kauden puheenjohtajana kaikille meille tutulla tavalla eli edellisen puheenjohtajan pyynnöstä. Makkonen muistaa Kehon toiminnan pyörineen pienellä mutta sitäkin aktiivisemmalla porukalla. Monet olivat myös mukana kehitysyhteistyövaliokunnan toiminnassa ja hän muistelee olleensa mukana esimerksiki järjestämässä rasismin vastaista mielenosoitusta silloisen kehitysyhteistyövaliokunnan kanssa rasismin vastaista mielenosoitusta. Vaikka toiminta oli raskasta ja tapahtumiin oli vaikeaa saada ihmisiä, on se antanut tärkeää kokemusta yhdistystoiminnasta,” Makkonen toteaa. Hän kertoo kuitenkin myös hieman vierastavansa yhdistystoimintaa Keho ry:n toiminnan jälkeen, sillä tapahtumiin osallistuvien kerääminen oli varsin rankkaa ja haastavaa. Monet meistä tämän päivän kehitysmaatutkijoiden aktiiveista pohdimme omilla opintopoluillamme, miten me olemme jaksaneet puurtaa ainejärjestössä, juhlia, opiskella ja käydä töissä kaikkea samanaikaisesti. Makkonen miettii samaa muistellessaan opintoaikoja, mutta muistuttaa: ”Kun asioita tehdään hyvän asian puolesta, ei sillä ole niin väliä, miten paljon se omasta jaksamisesta verottaa.” Myös Makkosen opintoaikoina Keho ry oli kuin yhtä perhettä ja perheen vuoksihan jokainen jaksaa ahertaa. Hänen mukaansa kehitysmaatutkimuksen opinnot yhdessä kehitysmaissa asumisen, matkustamisen ja uutisoinnin kanssa ovat vaikuttaneet vahvasti hänen maailmankuvaansa. Työurallaan Makkonen jäi lopulta Yleisradiolle töihin. Hän juonsi muun muassa ulkomaanohjelmaa A-studion

Atlasta 2003–2006, minkä jälkeen hän eteni kauko-idän kirjeenvaihtajaksi Kiinaan 2006–2009. Gradua kirjoittaessaan Makkonen matkusti Kaakkois-Aasiassa, mutta sen enempää käytännön tuntemusta Aasiasta hänellä ei kirjeenvaihtajuuden alussa ollut. Se ei kuitenkaan estänyt häntä menestymästä Kiinan komennuksella. Kiina-kokemus on Makkosen mukaan yksi hänen uransa mieleenpainuvimmista, raskaimmista, mutta myös palkitsevimmista kokemuksista. Kiinan ansiokkaasta uutisoinnista Makkonen palkittiin vuonna 2008 Bonnierin journalistipalkinnolla. Tämä yllätti Makkosen, koska hän oli ajatellut, ettei kukaan ollut seurannut hänen reportaasejaan. Makkonen valaa uskoa epätoivon aikana ja neuvoo, että “vaikka asiat ovat välillä vaikeita ja raskaita, niistä voi vielä hioutua timantteja ajan myötä”. ” Välillä täytyy mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, jotta saa laajemman käsityksen maailmasta ja paremman yhteyden elämään, jotta pääsee eteenpäin,” Makkonen lisää. Kiinasta hän palasi katukoiransa kanssa Suomeen ja se tuntui lopulta erinomaiselta päätökseltä sen sijaan, että olisi jatkanut uraa ulkomailla. Makkosen mukaan oli kerrankin sellainen tunne, että on kiva tulla kotiin. Lopulta Suomeen palattuaan Makkonen päätyi töihin Aamu-TV:lle ja A-studioon osittain siksi, että hän ei halunnut palata vanhaan työhön takaisin, vaan hän halusi mennä eteenpäin. A-studiolla hän toimi toimittajana muun muassa vaalikeskusteluissa. Lopulta häntä pyydettiin presidentti Sauli Niinistön toimesta juontamaan Kultaranta-keskusteluja, minkä jälkeen hänelle tarjottiin paikkaa presidentin viestintäpäällikkönä. Vuonna 2015 Makkonen sai tyttären ja hän korostaa, että nykypäivänä naisten on tärkeää pitää kiinni oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan tehdä sekä työuraa että perustaa perhe. Työn ja uran yhdistäminen ei hänen mukaansa ole

helppoa ja vaatii hyviä tukiverkotoja ja tasa-arvoista työnjakoa kotona. Makkonen matkustaa yhä paljon työssään presidentin mukana, mutta pyrkii olemaan niin paljon pienen lapsensa kanssa kuin mahdollista. ”Siksi on tärkeää, että on puoliso, joka joustaa ja ymmärtää”, hän korostaa. Makkosen puolisu on dokumenttielokuvaohjaaja, joten aikataulut ovat joustavat. ”Tänä päivänä ei ole enää niin väliä, mikä seksuaalinen suuntautuminen toimittajilla tai kenelläkään on, eikä se onneksi Suomessa estä uralla etenemistä samalla tavalla kuin ehkä aiemmin. Työtä kuitenkin on vielä”, Makkonen sanoo. Gradun Katri Makkonen kirjoitti demokraattisesta rauhan leviämisestä samoihin aikoihin kun George W. Bush oli vallassa. Aihe oli tuolloin sekä ajankohtainen että mielenkiintoinen myös nykypäivän näkökulmasta. Siitä huolimatta häneltä ei ole koskaan kysytty gradusta ennen tätä Kehotuksen haastattelua. Vaikka häntä itseään jäi gradun arvosana aikoinaan harmittamaan, hän neuvoo kuitenkin gradu- ja kandi-tuskastelijoita, ettei gradusta tule ottaa turhaa stressiä. Makkosen mukaan hänen elämänsä on tällä hetkellä ”nyt ja tässä”, vaikka onkin kestänyt kauan päästä tähän pisteeseen. Tällä hetkellä hänelle kaikkein tärkeintä on kuitenkin hänen toinen pomonsa eli hänen pieni tyttärensä. Katri Makkonen haluaakin neuvoa opiskelijoita heittäytymään tilanteisiin eikä pelätä lähteä mukaan elämän antamiin mahdollisuuksiin. Hän korostaa kuitenkin, että täytyy pitää myös jokin tolkku, että jaksaa. Aina kannattaa silti mennä, jos on mahdollisuus. Presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen kokee olleensa etuoikeutettu, kun asiat ovat menneet niin hyvin hänen työurallaan ja hänellä on ollut elämässään niin paljon onnea. ”Synnyin varmaan onnellisten tähtien alla,” Makkonen naurahtaa.

Tuutorit esittäytyy!

Karoliina ja Cristina Kuka sä oot, mistä sä tuut? C: Mä oon Cristina ja tuun vähän kaikkialta. Tällä hetkellä koti kuitenkin löytyy Töölöstä. K: Mä oon Kata ja tuun Lauttasaaresta, vaikkakin alunperin oon Nurtsin nurmien kasvatti. Mistä sut tunnistaa? C: Tyylikkäistä myöhästymisistä ja kuumista latino-mooveista K: Sutjakkaista letkautuksista ja häikäisevistä päiskebrilleistä Mikä tekee sut iloseks? C: Matkustaminen, tanssiminen, ikkunalaudalla haaveileminen, letkeet kesäbiisit, eksoottiset hedelmät, hymyilevät ihmiset ja Äiti<3, näin nyt muutama mainitakseni. K: Aurinko ja ihmisten avarakatseisuus, perjantai ja hyvä bisse, parhaat ystävät ja kesän festarit, Pepsi max ja A. Senin totuudet. Ja tietty kun FC Barcelona hävii ja Arsenal voittaa. Mikä saa sut vihaseks? C: Rasistiset vitsit. K: Ihan ylitsepääsemättömän hirveetä on se, kun astut just jalkaas laittamillas sukilla märälle kylppärin lattialle. Tai se, kun ihmiset pakkaa kaupassa banaanit hedelmäpussiin. Mikä on sun paras muisto fuksivuodelta? C: Kun sain tiedon, että pääsin sisään valtsikaan. Seuraavaks parasta oli kaikki fuksitapahtumat ihanien keholaisten kanssa, enkä pysty nimeämään vaan yhtä, mutta sen muistan, kun Multasen krookukset alko kukkimaan! K: Fuksiaisista on jääny tosi lämpimät fibat, mutta Hesarin Appro oli myös ihan pyhä. Ennen kaikkee kuluneesta vuodesta teki ikimuistoisen nää ihmiset mun ympärillä. Miten sä kuvailisit Kehoa? C: Keho on kuuma, Keho on kaunis, Keho on koti. K: Ihan ainutlaatuinen - Kehossa on ihmisen hyvä olla.

post scriptum.

Kehotuksen päätoimittajat 2016 tässä moi. Kuka? Meeri. Kehotuksen “Jefe”. Luonnonlapsi. Superfood-”harrastaja”. Terveysmoguli. Tykittäjä. Kehon sosiaaliperhonen. Tuleva konfliktien ratkaisija ja ehkäisijä - tai sitten luomukahvin viljelijä hevostallilla. Miksi? “Koska Keho on rakas ja CV-kiima tärkeää. Vaikka oikeestihan Konsta pakotti. Ja oikeesti Kehotuksen tekeminen on osoittautunut vuoden 2016 yhdeksi kivoimmista jutuista, koska mulla on ihanat Assi ja Konsta sekä fiksut, upeat ja ihanat keholaiset tekemässä tätä.” Mikä hymyilyttää? “Kesähelsinki, valo, vanhat puutalot ja itsetehty hummus. Tai smoothie. (Molemmat!)”

Kuka? Assi. Brassi- ja lattariasiantuntija. Tuleva presidentti. Tai suurlähettiläs. Tai maailmanvaltias. Kadehdittava kunnianhimo. Tehokas pakkaus ja capoeirataituri. Ihana kesäheinähippinen, joka ilahduttaa kaikkia presenssillään. Miksi? “Meeri pakotti.” Mikä hymyilyttää? “Aurinko, meri ja metsät. Elämän kauneus ja onnistunut vegaanikakku.”

Kuka? Konsta. Assin, Meerin ja Kehotuksen onni. Oikeestaan kaikkien onni. Sonjan kuitenkin eniten. Fiksu moniosaaja. Kameramies. Kehoäly. Mastermind. Paras. Miksi? “Meeri pakotti. Oikeesti koska oon paras, eikä Meeri ja Assi olis todellakaan pärjänny ilman mua...not. Ihan aikuisten oikeesti, koska Kehotus on maailman paras lehti ja sitä on ihan sika siistiä tehdä.” Mikä hymyilyttää? “Jääkaapissa odottava nyhtökaura, ulkona aurinko ja se että jääkaapissa oleva nyhtökaura on kohta tortillan sisällä.”

Vappuiset Assi, Konsta ja Meeri

kehon vappukuvia.