Artikkeli on lainaus Hellevi Arjavan historiikistä ”Kiinteimistöyhtiö Louhi Katajanokan vaiheissa”.
Katajanokka – Helsingin uudenaikaisin kaupunginosa Millaiseen maailmaan Katajanokan kaupunginosa 1900-luvun alussa suunniteltiin?
Katajanokka 1898
A
lussa oli vain metsäinen niemi. Puut kaadettiin isonvihan aikaan miehittäjien parakeiksi. Pikkuvihan jälkeisissä kartoissa Katajanokalle on merkitty runsaasti asuintontteja. Ne myötäilivät pääasiassa niemen eteläistä, varsin rikkonaista rantaa tai seurasivat pohjoisrannalle vievää tietä. Seuraava suurempi sysäys Katajanokan historiassa oli Helsingin nousu pääkaupungiksi 1812 ja empirekaupungin synty. Kaupungin keskustaan kohosi toinen toistaan komeampia rakennuksia. Yliopiston muutto Helsinkiin Turun palon jälkeen toi uusiksi asukkaiksi akateemista väkeä, joka tarvitsi asuntoja, ja sitä väkeä, joka näitä asuntoja rakensi, ja senkin väen oli asuttava jossakin. Näin asutus laajeni kohti Kasarmintoria, Bulevardia ja Liisankatua. Siinä vauhdissa vähäväkiset joutuivat väistymään yhä syrjemmäksi – vaikkapa Katajanokalle. Vuosisadan jälkipuoliskolla vallanpitäjät näkivät jo Katajanokan edullisen sijainnin tarjoamat mahdollisuudet. Siinähän se oli kävelymatkan päässä keskustasta. Oli vain ruvettava suunnittelemaan sille hyödyllisempää käyttöä. Oikullisesti kiemurtelevat hökkelikujat oli raivattava pois, ja niiden tilalle saatava hallitusti laadittu asemakaava. Viranomaiset ryhtyivät lunastamaan hökkelien tontteja, niin että lopullisen kaavan valmistuessa alue olisi autio ja tyhjä.
18
Katajanokan Kaiku 2018
Suomen Wirallisessa Lehdessä 2.10.1873 kirjoittaa nimimerkki Matti otsikolla Kirje Helsingistä: Katajanokka kuuluu nykyään kaupungin aluuteen ja on se viheliäisin osa tästä kauniista kaupungista, vaikka asemansa on kaikista kauniimmalla paikalla mitä luonto näille seutuville on valmistanut. Se on korkea, mereen pistävä niemimaa ja siistillä sillalla yhdistetty kaupungin kanssa. Sen juurella on uusi ja kaunis Greikan-uskolaisten kirkko, jota vastapäätä eteläpuolella katua on Suomen Pankin rahapaja. Itse niemen huipukassa on Suomen merisotaväen kasarmit makasiininensa ja laivavarvinensa ym. tarpeinensa. Sen vieressä on Uudenmaan läänin vankeuslaitos, ympäröity tavallisella kivimuurilla. Muita yleisiä rakennuksia Katajanokassa ei ole eikä myöskään kelvollisia yksityisten rakennuksia muuta kuin yksi ainoa tiilistä tehty huonerivi, jonka eräs kauppamies on rakennuttanut ja jossa nykyään asuu parempaa herrasväkeä hyyryläisinä. Kaupungin maistraati on jo monena vuotena ostanut Katajanokan kamaloita kartanoita, ja tuominnut ne kaikki hävitettäviksi. Muutaman vuosikymmenen kuluessa on jo Katajanokalle kohoava kauniita kivimuuria uuden rakennusjärjestyksen mukaan – silloin ei se enään ole siivotoin Katajanokka, jota kaikki puhdastuntoiset ihmiset nykyään kammoksuvat. Taiteilijoiden silmin katsottuna nuo hökkelikujat saattoivat jo tuolloin sisältää sellaisia nostalgia-arvoja, että niitä kannatti kuvata talteen. Vanhasta Katajanokasta on säilynyt Magnus von Wrightin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Johan Knutsonin öljymaalauksia sekä Rudolf Åkerblomin piirroksia ja akvarelleja, joissa näkyy runsain mitoin rappion romantiikkaa. Katajanokan asemakaava vahvistettiin 1895 nimenomaan taloudellisten näkökohtien perusteella. Muutama tärkeä piristysruiske oli antanut suunnittelulle vauhtia: Oli valmistunut ensimmäinen rautatie Hämeenlinnaan. Elinkeinovapaus kannusti yrittämiseen ja kaupankäynnin laajentamiseen. Ja kolmanneksi laki kunnallisesta itsehallinnosta toi vastuuta asioiden hoitamisesta kaupunkilaisille itselleen. Kaupungin väkiluku kasvoi yhä kiihtyvällä vauhdilla. Paisuvalle kaupankäynnille ei Sörnäisten satama enää riittänyt. Uusi satama oli saatavissa täyttämällä Katajanokan eteläranta sellaiseksi, että suuretkin laivat pääsivät lastaamaan. Ja Helsingin niemen kiertävä rautatie ulotettiin Katajanokalle asti, missä se vuosikymmenien mittaan jakaantui leveäksi verkostoksi. Kata-