Page 1

Katajanokan Kaiku 2016


Joulu muurien suojassa Joulu Hotel Katajanokalla on lämmin ja kotoisa: jo perinteeksi muodostunut joulunajan ohjelma ja makuhermoja hellivä joulubuffet luovat aidon joulumielen. Tervetuloa naapurit

H

otel Katajanokka on jo kuudetta kertaa auki läpi joulun ja tarjoaa kotoisan tunnelman niille, jotka viettävät joulua muualla kuin kotona. Moni palaakin Hotel Katajanokalle vuodesta toiseen. – Tunnelma on yhteisöllinen ja lämmin, melkein kuin olisi kotona, kertoo hotellinjohtaja Eerika Rinne, ja muistuttaa samalla että hotelliin voi myös majoittaa sukulaisia, jos kaikki eivät mahdu nukkumaan kotiin. Samoin hotellin joulubuffetissa suurikin perhe mahtuu herkuttelemaan saman pöydän ääreen. Ohjelma on ilmainen ja avoin kaikille. Joulupukki, Tiernapojat, jouluyön messu ja kauneimmat joululaulut ovat paikallistenkin mieleen. – Haluamme kiittää naapureitamme tästä vuodesta ja muistuttaa, että olemme täällä myös katajanokkalaisia, emme ainoastaan hotellivieraita varten.

Yksilöllisyys edellä Hotel Katajanokka kuului aiemmin kansainväliseen hotelliketjuun, mutta helmikuusta asti se on ollut itsenäinen hotelli. – Toiminnassamme näkyy yksilöllisyys ja jokaisen asiakkaan huomioonottaminen, Rinne kuvaa. – Koulutamme työntekijöitämme paljon, mutta meillä ei ole manuaaleja siitä, kuinka asiakkaita pitää kohdella. Jokainen palvelee omalla persoonallaan. Onnistuneesta työstä kertovat Hotel Katajanokan hyvä sijoitus ja ylistävä palaute TripAdvisor-matkailusivustolla. – Täällä on hienoa olla töissä, kun on niin ylpeä siitä, miten täällä tehdään asiat, Rinne kehuu.

Uudistuksen tuulet Tammikuun alussa hotellissa alkaa remontti. Kaikki 70 standard-huonetta saavat kasvojenkohotuksen, jossa uusitaan pinnat ja tekstiilit. 25 premier-huonetta ja kolme sviittiä uusitaan täysin. Myös aulatilat uusitaan ja valaistukseen panostetaan uudella tavalla. – Maaliskuun alussa lanseeraamme uudet huoneet ja aulatilat. Samalla juhlistetaan kymmenvuotiasta hotellia ja sata vuotiasta Suomea. Vielä ei olisi välttämätöntä tarvetta remontoida, mutta halusimme remontoida ennen kuin on pakko, Rinne kertoo. – Toivotamme kaikki naapurimme lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan uusiin mallihuoneisiimme! Tulkaahan kurkkaamaan minkälaista uudistusta ryhdymme tammikuussa tekemään, Eerika vinkkaa.


Hotel Katajanokan joulunajan ohjelma Jouluaatto la 24.12. Jouluinen aamiainen klo 8 – 11 Naisten aamusauna klo 8.30 – 9.30 Miesten aamusauna klo 9.45 – 11.30 Naisten joulusauna klo 14.30 – 15.30 Tiernapojat klo 16 Miesten joulusauna klo 16.30 – 18 Joulubuffet klo 18 – 21 Joulupukki n. klo 19 Jouluyön messu klo 21.30 Joulupäivä su 25.12. Jouluinen aamiainen klo 8 – 11 Naisten aamusauna klo 8.30 – 9.30 Miesten aamusauna klo 9.45 – 11.30 Kauneimmat joululaulut klo 15 Joulubuffet  klo 18 – 21 Tapaninpäivä ma 26.12. Jouluinen aamiainen klo 8 – 11 A la carte klo 18 – 21 Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin, seuraattehan kotisivuamme aikataulumuutosten varalta.

Hotel Katajanokka Merikasarminkatu 1 a puh. 09 686 450 reception@hotelkatajanokka.fi www.hotelkatajanokka.fi/


Joulunahan saa toivoa kaikenlaista, mutta Alepassa voi toivoa haluamiaan tuotteita valikoimiin koska vain.

Oi, Alepassa on Korttelitoive, ihanaa! Ja se on auki melkein milloin vaan. Sinne pääseekin tosi kivasti.

Varsinkin, kun lataa matkakorttinsa Katajanokan Alepassa. Alepa Katajanokka Merisotilaantori 1 00160 Helsinki Avoinna: ma–la 7–23 su 9–23

4

Katajanokan Kaiku 2016


Katajanokkaseuran julkaisu 56. vuosikerta 2016 ISSN 0787-7447 Julkaisija: Katajanokkaseura ry. Toimitus: Aurora Heickell, vastaava toimittaja Kati Laasonen, toimitussihteeri Tuula Palaste, kuvatoimittaja Erkki Leimu, ilmoitusmyynti Rea Anner Martin Bunders Eero Nurmikko Sirpa Pääsky Julia Vuori Kansi: Julia Vuori Taitto ja sivunvalmistus: M.E.N. Oy/Eero Nurmikko Painatus: Pekan Offset Helsinki 2016 Ilmoitushinnat: Takakansi, 4 v. Kokosivu, 4 v. Kokosivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu 1/16 sivu Palveluhakemisto

1200 e 800 e 400 e 250 e 150 e 100 e 60 e 20 e

www.facebook.com/skattaseura www.skatta.fi katajanokkaseura.blogspot.fi

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979. Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

Kaiku Utgiven av Skatuddssällskapet

Päätoimittajalta Katajanokka lintuparatiisina Erik Tawaststjerna 100 vuotta: Ilmari Tawaststjerna: Katajanokan tunnelmia Elisabeth Åström född 1.11.1924 Kinokka. Laatuelokuvia ympäri maailman Jaakko Eskelinen - henkilökuva Mauno Mannisen monet kasvot Skatuddens nässlor och aronia Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2016 Kun Laura ja Esa Ruskeepään perhe Katajanokalle muutti Medistep jalkahoitola Pienen Punahilkan viinibaari Hieronta Meigui Käsintehty Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt! Kolmannen luokan ilmiöviikon kirjoituksia Nelosen ratikka Näkyykö Skattalla karhuja? Martoista on moneen menoon Kunnon puolesta - yksin ja yhdessä Katajanokan venekerhon purjehduskausi 2016 Avantouinti on in! Lions-klubien suurhanke, Punainen Sulka jatkuu vuoden 2017 loppuun Merikylpylä Allas Ajan kuva

7 9 12 15 16 17 18 21 24 25 26 30 30 31 31 33 36 37 42 42 45 47 47 48 50

Tämä Katajanokan Kaiun 56. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen. Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna, ja liity oman kaupunginosayhdistyksesi Katajanokkaseuran jäseneksi. Liittymisen voi tehdä joko seuran kotisivuilla skatta.fi tai ottamalla yhteyttä johtokuntaan. Jäsenmaksu 2016: Vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 50 e. Katajanokan Kaiku 2016

5


Joululahjaksi hyvää oloa pitkäksi aikaa!

Merikylpylä on lähtenyt käyntiin hienosti, kiitos siitä teille hyvät naapurit! Uudessa joukkorahoituskierroksessa voi muistaa myös lähimpiään. Sijoita itseesi, sijoita Altaaseen. Tule mukaan joukkorahoitukseen tai osta joululahjaksi merikylpylän lahjakortti. Allas Sea Pool - Katajanokanlaituri 2, Helsinki

# allasseapool

@allasseapool

www.allasseapool.fi


PÄÄTOIMITTAJALTA Vielä tulee mies, joka kirjoittaa minusta todellisen kirjan.

- Jean Sibelius

Tänä vuonna juhlimme monia pyöreitä vuosia

L

okakuussa tuli kuluneeksi sata vuotta musiikintutkija, pianisti ja musiikkikriitikko Erik Tawaststjernan syntymästä. Hänen suururakkansa oli viisiosainen Jean Sibelius -elämäkerta. Professori Matti Vainion kirjoittama Tawaststjernan elämäkerta, Onko kaikki farssia vain, on upea katsaus Suomen musiikkihistoriaan ja Erikin mielenkiintoiseen elämään. Erikin poika Ilmari muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Lehtikuusen korttelissa. Ilmarilta sain vinkin Hellevi Arjavan kirjasta, Mauno Mannisen monet kasvot. Kirja kertoo Anni Swanin ja Otto Mannisen nuorimmasta lapsesta, teatterinjohtajasta, joka oli Erikin ikätoveri ja ystävä. Saaremme oma partiolippukunta Katajanokan Karhunkaatajat vietti syksyllä 30-vuotisjuhlaansa. Uuden puolen rakentaminen 1980-luvulla toi paljon lapsia saarelle ja sopivan ajan saada oma lippukunta. Partio on luonut yhteisöllisyyttä nuorille. ”Kaveria ei jätetä” elää vahvana partioaatteessa. Vuosi 2016 oli vihervuosi ja iloksemme voimme todeta, että Katajanokalla on mukavasti puisto- ja ranta-aluetta virkistyskäytössä. Hauskoja löytöjä saaren kasvillisuudesta on marja-aronia ja nokkonen. Olavi Stenmanin kirjoituksesta ilmenee, että Katajanokka on melkoinen lintuparatiisi. Valokuvataiteilija Antero Takala on tallentanut useiden vuosien ajan muuttuvaa Katajanokkaa. Saaren rantaa on tullut kaunistamaan puurakenteinen merikylpylä Allas Sea Pool, jossa on kolme kelluvaa puulla laidoitettuun tasoon upotettua uimaallasta. 25 metrin allas ja lastenallas ovat lämmitettyjä ja suodatettu merivesiallas on lämmittämätön. Saunasta voi ihailla näkymää ulapalle. Katajanokan Kaiku lehti haluaa kiittää taittaja Eero Nurmikkoa 20 vuotta jatkuneesta rikkaasta ja monipuolisesta yhteistyöstä. Kiitos myös Pekan Offset-painotalon korkealaatuisesta työnjäljestä. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin.. Katajanokalla 20.11.2016 Aurora Heickell

kseen sääntömääräiseen vuosikokou Tervetuloa Katajanokkaseuran 2! ri laitu kan jano ateatteriin, Kata 27.2.2017 Flytour XD -elokuv t tervetulleita! Kaikki katajanokkalaiset ova

Katajanokan Kaiku 2016

7


LUOTA ALUEESI ASIANTUNTIJAAN ASUNTOKAUPPA JA –VUOKRAUSASIOISSA. Löydät meidät osoitteesta Luotsikatu 5 ja palvelemme sinua monipuolisesti erilaisissa asuntoihin ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa. Tarjoamme nyt Katajanokkalaisille uusista toimeksiannoista vuoden 2015 loppuun:

• Ammattivalokuvaus arvo 300€ • Kauppaan päättyneistä toimeksiannoista lahjaksi uusi Apple iPad Air

Ota yhteyttä ja tule keskustelemaan kanssamme. Välityspalkkio 2,9% sis.alv. velattomasta kauppahinnasta.

Ota yhteyttä:

Enter Advice Oy

info@enteradvice.com 044 726 6000

Luotsikatu 5 00160 Helsinki www.enteradvice.com

Luotettavaa ja ammattimaista isännöintipalvelua Sinua lähellä

Helsingin Pro Isännöinti Oy, Luotsikatu 5, 00160 Helsinki

Tule käymään tai ota yhteyttä! p. 0400-625 951 Pekka Aalto ™™™Ǥ’”‘‹•ƒ‘‹–‹ǤƤ


KAUPUNKIKULTTUURIA Katajanokanranta on vehmas ja kukkea allée, joka houkuttelee puoleensa ulkoilijoita ja lintumaailman edustajia.Vietettyäni lapsuuteni sota-ajan urbaanissa ydin-Helsingissä tunnen nyt olevani etuoikeutettu katsoessani koti-ikkunasta lähes merinäköalan peittävään vehmauteen.Talvella näen ulkoluotovyöhykkeeseen asti. Se osa rannikkoa oli työkenttänäni 42 vuoden ajan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa vastuunani merilintujen ja -hylkeiden tutkimus ja suojelu.

Katajanokka lintuparatiisina

Kalalokkipari aloitti pesänrakennuksen parkkialueen muurille, mutta joku hävitti rakennelman.

Paikkalinnut Valtaosa Katajanokan linnuista esiintyy niemeä kiertävällä vihervyöhykkeellä, joka alkaa satamaalueelta ja päättyy Kasinolle. Tove Janssonin puistossa on oma lintuyhteisönsä, samoin eri pihapuistikoissa. Näillä alueilla pesiviä ja läpi vuoden eläviä lintulajeja, paikkalintuja, on 14. Joukon laulajamestari on mustarastas. Se tapailee säettään jo vuoden vaihteessa, yltyy sitten mestarillisiin sooloiluihin keväällä ja vaimenee vasta elokuun alussa. Runsaslumisena ja kylmänä talvikautena laji on täysin ruokinnan armoilla. Terassimme ruokintapaikalla onkin ollut enimmillään 19 yksilöä, jotka aamuvarhain odottavat tuloani, kotkottavat ja hypähtävät jaloille tai lennähtävät olalle. Pesijänä räkättirastas on harvalukuisempi ja arempi. Hyvin erikoisen poikkeuksen teki yksilö, joka laskeutui hetkeksi polvelleni tarkkaillessani talitiaisparin pesäpoikasten ruokintaa. Talitiainen laulaa täällä lyhyttä, kaupunkilaista tyy-ti-säettä. Sinitiainen puolestaan osoittaa urbanisoitumisensa kaiuttamalla vienon

säkeensä Kanavakadun puissa autojonojen yllä. Kumpikin laji suosii ruokintaa ja pesäpönttöjä, joita Katajanokkaseurakin on asettanut puihin. Yleisin pesimälintu varpunen on sekin kolopesijä. Laji on hyvä esimerkki parvielämän eduista. Koko ajan yhteysääntely, vaatimaton silkuttelu, tiedottaa tapahtumista mukaan lukien uhkaavan vaaran, jolloin parvi hetkessä katoaa suojiin. Katajanokalla laji ei ole vielä alkanut syrjäytyä pikkuvarpusen tieltä. Pikkuvarpusen tuntee mm. punaruskean päälaen ja mustan poskilaikun perusteella, sukupuolet ovat samannäköiset. Lajin säännöllinen pesintä vaatii varmistamista. Sama koskee viherpeippoa, joka on kevättalvella äänekkäästi esillä ja näkyy myöhem-

min korkeintaan lentopoikuetta johdattelemassa. Varpuslinnuista ovat vielä mainitsematta suurimmat ja näkyvimmät: varis, harakka ja naakka. Kahdella ensin mainitulla on viitisen asuttua pesää, variksella korkeiden puiden latvassa pyöreähkö risurakennelma ja harakalla matalassa puussa valtaisa risulinna. Muutaman naakkaparin pesät sijainnevat näkymättömissä kattorakennelmien onkaloissa. Talvella varikset ja naakat hakeutuvat äänekkäänä parvena yöpymään puihin. Katajanokalla talvella vieraileva kanahaukka syö havaintojen mukaan paitsi näitä suuria varislintuja myös paikallisia puluja eli kesykyyhkyjä, jotka ovat selvästi vähentyneet. Laskennoissa niitä nähtiin 1980-luvulla kymmenittäin, nyt vain muutama pari. Laivasatama ja Kauppatori ylläpitävät kala-ja harmaalokkeja, joista osa on muuttanut pesimään saarten rannoilta Katajanokan katoille. Tapa ei ole välttämättä edullinen, koska lentokyvyttömillä poikasilla on edessä putoaminen korkealta maahan, missä niitä uhkaaKatajanokan Kaiku 2016

9


KAUPUNKIKULTTUURIA Toistaiseksi on arvoitus, missä kattorakenteiden onkaloissa naakka pesii.

vat vaarat liikenteestä lainvastaisesti irti pidettäviin koiriin. Muutamat kalalokit ovatkin aloittaneet maapesinnän rakennusten suojaisiin nurkkiin. Yksi riistalintukin on paikkalintujen joukossa: sinisorsa. Pohjoisella viheralueella pari esiintyy kevättalvella, sitten naaras aloittaa haudonnan hyvin kätketyssä maapesässä tuodakseen poikueen rantaveteen kesäkuun alussa.

Kesäasukkaat Jo maaliskuun alussa muutolta saapuvat harmaalokit voimakkaasti kaklattaen. Kuun lopulla ilmaantuvat kalalokit ja huhtikuun alussa Afrikasta palannut selkälokki. Se on pesinyt ulkoministeriön katolla, samoin viikkoa aiemmin saapuva meriharakka, jonka äkkää kima-

kasta piik, piik -huudosta. Tämä ainoa Katajanokalla pesivä kahlaaja rakensi pesänsä vuonna 1984 vielä maahan kaakkoisniemeen. Pulun harvinaistumista on seurannut sepelkyyhkyn runsastuminen jo muutamaan pesimäpariin. Laji saapuu huhtikuun alussa, esittää soidinlentoaan läiskyvin siivin ja kuuluttaa rohisevalla kujerruksella reviirinsä. Kuinka havaitsin tänä vuonna Katajanokalla lintulorun täyttymisen? ”Kuu kiurusta kesään (ei pesi meillä), puoli kuuta peipposesta (9.4.), västäräkistä vähäsen (12.4.), pääskystä ei päivääkään (haarapääsky 20.4.).” Todellinen ”kesäpääsky”, tervapääsky saapui 22.5. kirskuvaa ääntä päästellen. Se pesii korkealla rakennusten ilmanvaihtoaukoissa. Vihreän rantavyöhykkeen nimittämistä osaksi lintuparatiisia puoltavat satakielen neljä laulureviiriä, viides on Tove Janssonin puistossa. Ensi lauluaan laji tapaili 12.5. Satakieltä on vaikea nähdä, mikä hämmästyttää, koska laulaja

Kahdella harakkaparilla on kummallakin pesänä valtava risulinna.

Selkälokki saapuu muuttomatkaltaan Afrikasta pesimään ulkoministeriön katolle. Laji on niin ikään mustaselkäistä merilokkia sirompi ja keltajalkainen.

10

Katajanokan Kaiku 2016


tuntuu olevan vain muutaman metrin päässä. Vaikeasti nähtäviä mutta helposti kuultavia pesimälajeja ovat myös pajulintu, hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu ja keltasirkku. Niiden kaikkien pesä on erinomaisesti kätketty kasvillisuuteen. Sen sijaan avoimesti esiintyvät kottarainen ja kivitasku pesivät helposti havaittavaan koloon, edellinen ulkoministeriön seinämään ja jälkimmäinen läheiseen graniittimuuriin.

Muut kesävieraat Paljolti pidetty mutta myös vihattu valkoposkihanhi saapui Katajanokalle kolmen parin ryhmänä 1.4. Meitä lähinnä laji pesii Korkeasaaren alueella. Lähes puoli vuosisataa sitten, 20.5.1959, näin 35 yksilön parven muuttavan itäkoilliseen Pernajan ulkosaaristossa. Havainto oli tuolloin pieni sensaatio. Viime keväänä 23.5. näin Kruunuvuorenselän yllä varttitunnissa yhteensä tuhatkunta yksilöä matkalla kohden arktisia pesimäalueita. Päivän massamuutosta Ilmatieteen laitos oli antanut lentoliikenteelle varoituksen – työ, jossa olen ollut mukana Finavian/ Trafin ornitologiasiantuntijana vuodesta 1978. Rannoillamme vierailevat säännöllisesti myös naurulokki, kala-

Kirjoittaja on havainnoinut sekä harrastuksena että työnä lintuja yli 60 vuotta.

tiira ja kyhmyjoutsen, jotka pesivät lähiluodoilla. Samoin kesällä harvemmin näkyvät silkkiuikku, haapana, tukkasotka ja lapintiira. Vehmaus Katajanokanrannassa vetää puoleensa myös muutolla lepäilemään pysähtyviä varpuslintuja, joiden joukossa ovat mestarilaulajat kultarinta sekä ruoko-, viita- ja luhtakerttunen. Tavallisimpia pysähtyjiä ovat mm. punarinta, hippiäinen, tiltaltti, leppälintu ja kirjosieppo.

tyylikäsväristen tilhien pelottomuus ihastuttaa, samoin niiden vieno, kuin vilusta kertova sirinä. Parvia seuraa varpushaukka sekä etenkin salamannopea ampuhaukka. Siemeniä syöville urpiaisille, vihervarpusille ja punatulkuille riittää ravintoa. Suuria harvinaisuuksia ovat olleet terassimme raidassa lepäilevä siperialainen pähkinähakki sekä pihakoivun latvassa kutsuääntä päästelevä pohjoisen havumetsän taviokuurna. Ennen rantavesien jäätymistä niille saapuvat kalastelemaan isokoskelot ja telkät. Tällöin myös merilokki asettuu alueelle. Näin lintuvuosi umpeutuu. On aika odottaa kevään lintuyllätyksiä, joista minulle huikein on ollut fasaanikukko soimassa ruokintapaikallamme kerran syntymäpäivänäni 16.3. Oli taas todettava: Katajanokka, olet myös lintuparatiisi! Teksti ja kuvat: Olavi Stenman

Talvivieraat Katajanokalla on runsaasti marjapuita ja -pensaita. Se tietää suurten tilhija rastasparvien saapumista syksyllä. Etenkin

Tänä vuonna Katajanokan harvinaisin linnunpoikanen oli kivitasku. Lajin ainoasta pesästä ilmeisesti vain yksi poikanen pääsi lentoon. Valkoposkihanhet pesivät Katajanokkaa lähinnä Korkeasaaressa ja Suomenlinnassa. Meillä ne ruokailevat ja ovat etupäässä kiinnostuksen ja ihailun kohde. Katajanokan Kaiku 2016

11


KATAJANOKKALAISIA

Erik Tawaststjerna 100 vuotta: ”Onko kaikki farssia vain…” Musiikkitieteen professori Erik Tawaststjerna syntyi sata vuotta sitten keskiluokkaiseen aateliseen professoriperheeseen, jossa harrastettiin musiikkia; isä soitti amatöörinä pianoa ja äiti lauloi.

K

oko perhe harrasti erityisesti oopperaa, josta Erik sai ensimmäiset musiikkikokemuksensa jo alle kymmenvuotiaana. Myöhemmin orkesteri- ja pianomusiikki ohittivat kiinnostavuudessaan muut musiikinlajit. Poika sai lapsuudessaan kyllä pianotunteja, mutta perhe lienee yrittänyt hieman hillitä tämän liiallista musiikillista innostusta – todennäköisesti pelättiin hänen ajautumistaan muusikon uralle, jota tuolloin ei pidetty soveliaana ammattina porvarillisen kulttuurikodin pojalle. Erik osoittautui jo koulussa matemaattisesti lahjakkaaksi, ja hänestä olikin vähällä tulla perheystävä Rolf Nevanlinnan johdattamana matemaatikko, mutta Erikin humanistinen luonne ja jo lapsuudessa osoittautunut musiikillinen lahjakkuus veivät voiton: matematiikka jäi ja pianonsoitto tuli sen sijaan. Erik sai parhaan mahdollisen koulutuksen Suomessa Ilmari Hannikaisen ja Moskovassa Heinrich Neuhausin sekä Pariisissa Alfred Cortot’n johdolla. Mutta nämä ulkomaan-auktoriteetit totesivat, että ammatillinen harjaantuminen oli alkanut liian myöhään, joten kaikkein korkeimpia tavoitteita ei voinut enää saavuttaa. Se synnytti ongelmia. Silti Erikistä tuli 12

Katajanokan Kaiku 2016

erittäin ahkera ja arvostettu konsertoija sekä kotimaassa että ulkomailla vuosiksi 1943–55; tuolloin hän saavutti paljon menestystä, mutta ikäviä takaiskujakin tuli. Pianistin ura kesti viitisentoista vuotta. Pianistin uraan liittyi myös pianonsoiton opettajan työ, joka kesti esiintyvän taiteilijan uraa pidempään, jopa 1980-luvun alkuun saakka. Oppilaita ei ollut viimeisinä aktiivivuosina enää kovin paljon, mutta heistä jokainen tuntemani on ollut valmis vannomaan, että Erik ei opettanut pelkkää tekniikkaa vaan laajasti ottaen musiikkia, sen oikeaa tulkintaa, mistä oppilaat olivat ikänsä kiitollisia. Monet nimekkäät, jo konsertoineet pianistitkin kävivät soittamassa ohjelmistonsa ennen konserttia Erikille, joka antoi heille ”viimeisen voitelun”. 1950-luvun puolivälissä Erik sairastui pahanlaatuiseen mela-

noomaan, jonka ennuste ei luvannut hyvää mutta josta hän sittemmin kuin ihmeen kautta selviytyi. Sairaalassa maatessaan Erik alkoi kirjoitella ajankulukseen esseitä Sibeliuksen pianomusiikista, joka oli tullut hänelle itselleen tutuksi esiintyvänä pianistina. Esseistä syntyi Erikin ensimmäinen kirja, Sibeliuksen pianosävellykset ja muita esseitä, jonka Erikin ystävä, Otavan omistajasukukuun kuulunut Heikki A. Reenpää julkaisi. Siitä alkoi Erikin musiikkikirjailijan ura, joka kesti vuoteen 1988 saakka. Musiikkikirjoittajana hän ei enää ollut aloittelija, sillä jo vuonna 1947 hän oli aloittanut musiikkitoimittajan työt laajoilla ja lukuisilla musiikkikirjoituksillaan Neuvostoliitosta, jossa hän oleskeli pitkähkön aikaa valtion stipendiaattina. Tuolloin hän tutustui ja ystävystyi moniin sikäläisiin säveltäjiin kuten Dmitri Kabalevskiin, Sergei


Prokofjeviin ja Dmitri Šostakovitšiin, joiden kanssa yhteistyö jatkui loppuun saakka. Myöhemmin hän tutustui ja ystävystyi myös lukuisten läntisten huippumuusikkojen kanssa, joista hän laati Helsingin Sanomien musiikkikriitikkona sadoittain kritiikkejä ja muita arvioita, joita lukijat arvostivat suuresti. 1960-luvun puolivälissä olin itse tutustunut Erikiin opiskellessani yliopistossa hänen johdollaan musiikkitiedettä ja huumaantunut hänen jännittävistä ja joskus dramaattisistakin Sibelius-luennoistaan. Vuosikymmenen lopulta tulin mukaan hänen työhönsä lähemmin ja sitä tietä myös hänen yksityiselämäänsä Yleisradion musiikkitoimittajana, kun rakensimme yhdessä yleisön rakastamia Sibelius-esitelmiä – niitä syntyi kaikkiaan toista sataa. Tämä työ oli minulle äärimmäisen raskasta, koska jokainen 40 minuutin ohjelma vaati minulta tuottajana muun päivätyöni ohella poikkeuksellisen paljon aikaa ja vaivaa, koska Erik – päinvastoin kuin muut radioesitelmöitsijät – halusi laatia kaikki esitelmänsä läheisessä yhteistyössä minun kanssani. Minulta kului aikaa noin 6–10 tuntia kutakin esitelmää kohden, koska yhdessä pohdimme, miten mikin asia tuli missäkin kontekstissa kertoa, millaisia näytteitä Sibeliuksen kirjeistä tai päiväkirjoista luettaisiin ja millaisia musiikkinäytteitä soitettaisiin. Erik oli äärimmäisen tarkka myös oman puheensa intonoinnista, ja tätäkin harjoiteltiin studiossa paljon. Vaikka aikaa kului ja hermot olivat joskus kireällä, tein sitä työtä mielelläni. Se oli minun toinen ”korkeakouluni”. Useimmille Tawaststjerna on jäänyt mieleen yli 30 vuotta kestä-

neen Sibelius-tutkimustyönsä kautta, jona aikana syntyi Sibeliuksen pianomusiikkia käsitelleen väitöskirjan, Sibeliuksen pianoteokset säveltäjän kehityslinjan kuvastajina, lisäksi mm. viisiosainen Sibeliuselämäkerta. Niidenkin kirjojen tekoon osallistuin omalta vähäiseltä osaltani mm. tutkimusassistenttina, tiedonkerääjänä, keskustelukumppanina sekä sihteeri-konekirjoittajana. Se työ oli myös hyvin raskasta, koska Erikillä itsellään, eikä siten hänen apulaisillaankaan ollut mitään säännöllistä työaikaa: usein päivätyöt jatkuivat myöhään yöhön. Samalla sain elää oman elämäni ohella myös Tawaststjernojen perhe-elämää, kun vietin usein päivä- ja yökausiakin Katajanokalla heidän kodissaan, söin Erikin ja Carmenin kanssa mannavellilounaita tai päivällisiä, jolloin keskusteltiin innokkaasti musiikista ja päivänpolitiikasta. Joskus keitin yöllä työskennellessämme ns. ”lohtuteetä”, jolloin puheet kääntyivät enemmän henkilökohtaisiin asioihin mm. Suomen kulttuurielämän johtohenkilöistä – Erik oli hyvin

kiinnostunut juoruilusta – sekä myös minun omaan yksityiselämääni, josta Erik oli myös häkellyttävän kiinnostunut. Sain häneltä viisaita neuvoja mm. ystävyyssuhteiden tärkeydestä sekä naisasioitteni hoitamisesta. Henkilönä Erik oli aina sydämellinen oma itsensä, joka rakasti oppilaitaan ja auttoi heitä mahdollisuuksiensa mukaan. Ystävistään hän myös piti hyvää huolta; 1970–80-luvuilla hän soitteli minullekin lähes päivittäin – tai pikemminkin yöaikaan – halutessaan vain vaihtaa ajatuksia ja tiedustellakseen, miten voin. Työssään hän oli äärimmäisen pedantti vaatien ennen muuta itseltään joskus mahdottomiakin. Mutta aina hän oli aateluutensa edellyttämällä tavalla herrasmiesmäinen ja aidosti kiinnostunut tapaamistaan ihmisistä olivatpa he kuninkaallisia, presidenttejä, muita valtiomiehiä tai aivan tavallisia taksikuskeja tai konserttisalien naulakkotätejä. Valloittava esiintymistapa jättikin hänet monen aikalaisen mieleen. Erik Tawaststjernan työ oli luonteeltaan sellaista, että hän joutui vuosikymmenten aikana antamaan sille kaikkensa, sillä – kuten hän kerran tunnusti – ”jokainen kirjoittamani teksti on leikannut selkänahkaani, maksanut pisaran vertani. On täytynyt uskaltaa paljon, panna koko ajan itseään likoon. Mutta yhtä usein olen masennuksen hetkellä joutunut kysymään itseltäni, onko kaikki farssia vain…” Teksti: Matti Vainio Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2016

13


UNIONINKATU 18 • 00130 HELSINKI • 020 7756 640 WWW.RANTAMAKI.COM

Sinun jalkojesi terveydelle

Höyryäviä herkkuja Poseidonista

Taltuta Pakkasherra kupillisella kuumaa. Poseidon tarjoaa tammikuun loppuun asti glögiä, joka saa hyytävän viiman muuttumaan pasaatituuleksi.

Lämpimästi tervetuloa! POŠEIDON - kruuNuVuOrENkatu 1, HELsINkI - OLutHuONE.fI

14

Katajanokan Kaiku 2016


KATAJANOKKALAISIA

Ilmari Tawaststjerna: Katajanokan tunnelmia

nauhat tiukemmalle. ”Men inte so mycket att man dör” tyttö tokaisi. Katajanokanpuistoon (nyk. Tove Janssonin puisto) pystytettiin kelkkamäki. Talvisin Kasinon luota pääsi hiihtämään Korkeasaareen ja Muserheemme muutti 40-luvun lopulla Katajano- tikkamaalle. Katajanokalta saattoi hiihtää katuja pitkin kalle osoitteeseen Luotsikatu 3 B. Asunnossa Kauppatorin laidalle ja sieltä Tähtitorninmäelle. oli kaksi huonetta, eteinen, alkovi, keittoko50-luvun puolivälissä muutimme Katajanokankatu mero ja kylpyhuone. Alkovissa oli pyöreä ruokapöytä, 6 B pihasiiven toiseen kerrokseen. Myöhemmin hanjonka ääressä saatettiin viettää pienimuotoisia juhlia kimme vielä samaisen pihasiiven kolmannen kerrokja illanviettoja. sen. Pihasiiven asunnot olivat vaatimattomassa kunTalon lapset leikkivät talon pihalla. Pihalla kävi nossa, kun taas kadunpuoleiset asunnot olivat yleensä säännöllisesti sotainvalideja kainalosauvoineen laula- viimeisen päälle remontoituja. massa. Ikkunoista heille heitettiin rahaa paperiin kääJouluaattona olimme usein enoni luona Köydenrittynä tai lapset toimivat rahanviejinä. Pihalla puhut- punojankadulla. Isäni äiti Vivan ja isäni nuorempi veli tiin lähinnä ruotsia. Piharapun alakerrassa asuvan Einar olivat joskus paikalla. Myöhemmin vietimme taksinkuljettajan poika Roger lainasi minulle ruotsin- joulua kotona Katajanokalla. Illalla sitten soitettiin kielisiä sarjakuvalehtiä. taksi Vivanille ja EinaNäitä olivat ainakin rille. Fantomen, SeriemaTapaninpäivänä gasinet, Stålmannen oli tapana vierailla ja Kalle Anka. Roger isoäitini luona Vuoriihmetteli, miten pikmiehenkadulla tai kuipana osasi lukea. muutaman kerran Rogerin siskoon Marihänen siskonsa, Ananneen olin hieman nie Hedvallin, luona ihastunut. Muutimme Laivastokadulla. Silmyöhemmin yhtiön A‐ loin oli paikalla rapun ylimpään kermyös sen puolen surokseen. kulaisia. Annie‐ Luotsikatu oli siimosterilla oli grahen aikaan kaupunkimofoni ja paljon 1953. Etualalla istuu mainen kauppakeskit- Annie‐mosterin luona Laivastokadulla Tapaninpäivänä vanhoja savikiekMarianne ja Anita. tymä. Alhaalla oli Kok- Annien tytär Margit Backlén tyttärineen Tutteli ja Pia, oik. koja, se jäi lapsen ovat Erik ja Carmen kosen siirtomaatavara- Heidän takanaan istuvat Einar T. ja Vivan. Oven luona mieleen. Isoäidin ssään istuu Annie liike, pesula ja parturi. T., Carmenilla sylissään pikkuveljeni Erik T, heidän ede talossa ei ollut kesLeo Backlén. Ylempänä oli paperi- Hedwall. Hänen takanaan Ilmari T. Kuvan on ottanut kuslämmitystä eikä kauppa, rohdosliike ja lämmintä vettä. Kylpytoinen siirtomaatavaraliike. Lisäksi sekä HOK:lla että huoneessa vesi lämmitettiin Junkers ‐kaasulämmittiElannolla oli omat maito‐ja leipäkauppansa. Ylempänä mellä. Huoneet lämmitettiin kakluuneilla. Mutta kyLuotsikadulla oli mm sähköliike, Messi‐baari ja Ehon lässä oli mukava olla, kun uunissa räiskyi kotoinen kahvila. Vyökadun kulmassa oli keittiötavaraliike. Ka- takkatuli, ”praasu”. Tapaninpäivän kutsuilla Leo Backtajanokankadulla oli vielä toinen paperikauppa (jonne lénilla oli tapana näyttää dioja Lapin vaelluksiltaan, veimme jätepaperia) sekä kaksi lihakauppaa ja pieni sekä kuvia perheen lomanvietosta. ”Här har vi några maitokauppa. Katajanokalla leijui usein Pauligin, bilder från Kautokeino och här är flickorna i båten”. Okan ja Keskon paahtimosta tuleva paahdetun kahvin Diojen ajaksi huone pimennettiin, ja saattoi olla, että ja mausteiden tuoksu. hyvän aterian ja ruokajuomien päälle yleisö hetkelliPuiston laidalla oli kesäisin kioski ja kioskin vie- sesti torkkui. Joskus kävi niin, että lähtiessämme kuuressä oli pitkään lehdenmyyjän koju. Alhaalla Keskon lui keittiöstä Vivanin huudahdus: ”Herregud, jag edessä olevassa puistikossa oli talvisin luistinrata. Ker- glömde ärterna!” ran siellä eräs pikkutyttö valitti äidilleen, että hänen luistimensa tuntuivat löysiltä. Äiti kehotti solmimaan

P

Katajanokan Kaiku 2016

15


SKATUDDSBOR

T

rappan var en ganska prydlig trappa. Vi flyttade in 1926 och huset var byggt litet tidigare. Det fanns en gårdskarl. Trappan var alltid i gott skick. Huset hade fyra våningar. Först fanns där ingen hiss sedan byggdes det en liten hiss i slutet av 1930-talet. Det var ett ganska stort hus, en trappa på Köpmansgatan och en mot Kronbergsgatan där Helena (Meinander, född Pipping) bodde. Vi bodde i tredje våningen. Det fanns också kökstrappor. Vi använde dem inte. De var för tjänarinnorna. Vi hade ju två tjänarinnor länge, en köksa och en husa. I vår trappa bodde olika familjer. De som bodde bredvid oss hette Backmansson. Under dem bodde en familj som hette Sucksdorff och Wilskmans bodde under oss. Wilskmans var fennomaner, det fanns många barn och Backmansson hade en pojke och en flicka. Pojken var i Pehrs (Bettans bror f. 1919) ålder och flickan var ett par år äldre än jag. Sucksdorffs var en gammal herre och fru. Vi umgicks inte med någon i vår trappa. Man hälsade på dem. Helena och jag fick samtidigt cyklar. Sen cyklade vi ganska mycket. Pehr fick ju tidigare sin cykel. Vi bar alltid upp cyklarna och det var ett helvetes jobb. Vi hade cyklarna i tamburen. Det bara en cykelställning på gården. Tydligen ansågs det att cyklarna kunde stjälas så därför tog vi in dem. När någon kom på besök ringde de på dörren och sen öppnade husan, det ringde i köket. Så kom mormor till tamburen och så hjälpte kanske husan till med kappan. På 1930-talet kom det mycket tiggare som ringde på dörren. De kom till

man tittade ut från fönstren från sovrumsfönstren, såg man ända ut mot Esplanaden, men sen byggdes där ett hus som skymde utsikten. Där var också en balkong som vi ibland var ute på. En gång förde jag en massa leksaker dit. Men på den tiden existerade man inte på balkongen. Gården var dötråkig. Men vi hade en utmärkt gårdskarl. Han var polis också och vaktade också vid presidentens slott. Gårdskarlen hade en fru inga barn vad jag kan påminna mig. De kan ha varit utflugna. Spårvagnen nr 5 A gick förbi på gatan, hållplatsen var nära. Den tog vi när vi skulle gå på besök. Sen när jag började skolan tog jag ju spårvagnen och bytte till trean eller fyran som gick längs Mannerheimvägen. Femman gick till Arkadiagatan och svängde sedan in på Museigatan. Under kriget hade vi ett mycket litet skyddsrum i källaren. Inte ides man alltid gå dit. Det föll inga bomber nära oss. Mycket var på kort. Vi fick mat från Frugård. Mimmi skickade smör, hårdkokta ägg och semlor som hon bakat. Vi hade nog radio på Köpmansgatan. 1938 skaffade pappa en radio, en Telefunken, ganska stor. Fönstren var täckta av ganska mörka gardiner. Vi flyttade bort, till Norra Järnvägsgatan, efter kriget 1944 eller 1945. Det var mamma och jag för Pehr hade gift sig. Och pappa hade dött 1939.

Elisabeth Åström född 1.11.1924

16

Katajanokan Kaiku 2016

Köpmansgatan 2

paradtrappan. Sen kom det en skylt nere i trappan att tiggeri och mångleri är strängt förbjudet. Men inte vet jag om det hjälpte. Veden bars in genom kökstrappan. Vi hade en vedkällare. På hösten köptes det ved och sen bar någon upp den. Han bar veden på ryggen i en ställning. Det fanns ett stort vedförråd i köket. Det var vedeldning länge. Det var ett trevligt bestyr med brasorna. Sen infördes det värmeledning. I första våningen bodde ingen för där fanns inte våningar. Det fanns en bykstuga i en annan del av huset. Sen fanns en butik, Varuboden som låg mot Köpmansgatan. Varuboden var en ganska stor affär; det var en kolonialvaruaffär med två fönster mot Köpmansgatan. De sålde kaffe, torrvaror och frukt. Min mamma gick dit och jag gick dit för att köpa godis naturligtvis. Mjölkbutiken var på Skatuddsgatan, som var en bigata. Det var Mjölkcentralen. Det fanns en köttbutik mittemot. Fisk och grönsaker köptes på torget. Torget var ju nära. Till mjölkbutiken kunde jag gå själv. Där köptes det mjölk och smör. Brödet köpte vi ibland från Stella på Lotsgatan. På Kronbergsgatans sida fick man solen in för där var det ett lågt hus så att bara taket var framför. När

Intervju av Anna-Maria Åström 7.2.2015, Frugård, Jorois. Kuva: Aurora Heickell


K NOKKA K atajanokkaseuran

2016

Laatuelokuvia ympäri maailman

67

Kinokka on esittänyt kotikulmillaan jo kuusikymmentäseitsemän upeaa elokuvaa!

Kevään 2017 elokuvat

29.01. Kirsikkapuiden alla 26.02. Brooklyn 26.03. The Dressmaker 23.04. Matkalla Floridaan

Järven tarina

s ö t y ä n u Joul

K

inokan syyskauden ohjelmisto huipentuu Su 18.12. esitettävään suomalaiseen luontoelokuvaan ”Järven tarina” (2015). Dokumenttielokuvan tekijäkolmikko Marko Röhr (tuott./ ohj.), Ville Suhonen (ohj.) ja Kim Saarniluoto (ohj.) ovat suurella taidolla ja kärsivällisyydellä onnistuneet kokoamaan tarinan, joka kertoo meille veden kiertokulusta. Elokuva johdattaa katsojan – ikään katsomatta – ikiaikaisten suomalaisten tarujen, uskomusten ja uskontojen kosteaan maailmaan, järveen. Elokuvan katsomisen kautta meille avautuu uusi mahdollisuus löytää jälleen kestävä suhde kauniiseen luontoomme ja sen lukuisiin järviin. Elokuva sopii myös lapsiperheille (kesto 80 min, luokitus sallittu) Elokuvan aluksi esiintyy mieskvartetti Tiikerikakku

Tuhansien tarinoiden lähteellä

KERTOJA SAMULI EDELMANN LAULAJA JOHANNA KURKELA KÄSIKIRJOITUS ANTTI TUURI JA MARKO RÖHR TARINA JA TEKSTIT ANTTI TUURI OHJAAJAT KIM SAARNILUOTO JA MARKO RÖHR KUVAAJA TEEMU LIAKKA LUONTOKUVAAJAT HANNU SIITONEN MIKKO PÖLLÄNEN JAN HENRIKSSON ATTE HENRIKSSON JUHA “TYYNE” LAAKSONEN JUHA “NORPPA” TASKINEN VEDENALAINEN B-KUVAAJA PASI LENSU HYDROBIOLOGI JUHA “ROOPE” FLINKMAN SUKELLUSMESTARI ARI ILOLA LEIKKAAJA KIM SAARNILUOTO ÄÄNISUUNNITTELIJA JUHA HAKANEN SÄVELTÄJÄ PANU AALTIO LINJATUOTTAJA HANNA JÄRVINEN TUOTTAJA MARKO RÖHR SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ/ELINA KIVIHALME YHTEISTYÖSSÄ YLE/ERKKI ASTALA AVEK/OUTI ROUSU RAIJA JA OSSI TUULIAISEN SÄÄTIÖ ELISA GOSAIMAA VISIT SAIMAA FINN SPRING CO-FUNDED BY THE CREATIVE EUROPE PROGRAMME OF THE EUROPEAN UNION LEVITYS NORDISK FILM/KATARINA NYMAN

Teemu Liakka

Erkki Leimu

Pasi Lensu


KATAJANOKKALAISIA

Jaakko Eskelinen - henkilökuva Sinut valittiin Katajanokanhuolto Oy:n toimitusjohtajaksi syksyllä 2015. Oletko jo saanut hyvän ja kattavan kokonaiskuvan Katajanokasta ja Katajanokan huollon asemasta tässä saaren kokonaisuudessa? Mitkä olivat pääsyyt siihen, että halusit Katajanokanhuollon toimitusjohtajaksi? Haluatko avata hieman aikaisempaa työhistoriaasi? loitin työni Katajanokan Huolto Oy:n toimitusjohtajana elokuussa 2015. Tutustuin isännöinnin arkeen jo lapsuudessa, koska isäni toimi isännöitsijänä SKV:n toimistossa Iso Roobertinkadulla. Olen itähelsinkiläinen ja vuosaarelainen. Asun meren rannalla, meri ja meren läheisyys on minulle tärkeä elementti. Harrastan sukellusta ja purjehdusta paitsi täällä niin myös Välimerellä. Viimeksi kävin kiertämässä kesäkuussa Ionian meren saaristoa. Kokemusta isännöintialalta minulle on kertynyt yli 20 vuotta, ensin asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijänä noin kymmenen vuoden ajan Ullanlinnassa ja toiset kymmenen vuotta vuokratalojen teknisenä johtajana Realiassa, jossa opin näkemään kiinteistöjä läheltä suuromistajien ja sijoittajien näkökulmasta. Katajanokan kiinteistöillä on erityispiirteenä alueen hitas-historia sekä tiivis ja aktiivinen yhteisö. Monet nykyiset asukkaat ovat muuttaneet alueelle jo heti rakennusten valmistuttua.

A

18

Katajanokan Kaiku 2016

Pystytkö näkemään, mitkä ovat huoltoyhtiön tärkeimmät haasteet ja taloyhtiöiden tarpeet Katajanokalla. – Tärkeimpänä haasteena koen asumisessa uudistuvan lainsäädännön, rakennuskannan vanhenemisen sekä taloudessa ja markkinoilla tapahtuvat muutokset. Vanheneva rakennuskanta ja uusimista odottavat talotekniset järjestelmät luovat tarvetta saneeraustoimia ohjaavien kuntotutkimusten tekemiseen. Katajanokan Huolto Oy on perustettu tuottamaan kiinteistönhoitopalveluita osakasyhtiöilleen ja siihen kuuluu tärkeimpänä omaisuuden arvon ylläpitäminen. Monissa arkipäivän asioissa voidaan taloyhtiöissä säästää, mutta tärkein on oikea-aikainen ja oikeiden rakenteiden korjaaminen. Kaikissa korjaushankkeissa tulee huomioida energiataloudellisuus ja informaatioteknologian antamat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Suunnitelmallisen ja ennakoivan kiinteistönpidon ansiosta rakennuksen kunto ja arvo säilyy koko elinkaaren ajan. Elinkaariosaamista hallitseva isännöitsijä ei tee tulosta pelkillä kustannussäästöillä. Verkottuminen, asiakassuhteet, laatukysymykset ja palvelukyky saavat tulevaisuudessa huomattavaa lisäarvoa. – Isännöitsijän tulee osata kysyä ja esittää oikeat kysymykset oikeaan aikaan sekä osaa hankkia näihin kysymyksiin etukäteen vastaukset. Toimenkuvaan kuuluu olennaisena osana ihmisten kanssa työskentely, niin se, että tulee erilaisten ihmisten kanssa toimeen, on isännöitsijälle tärkeä ominaisuus.

Katajanokka on yksi Helsingin kauneimmista alueista. Katajanokan väestö asuu ja elää merellisessä ympäristössä. Sijainti ja sääolosuhteet asettavat omat vaatimuksensa kiinteistöille ja maisemoinnille. Mitkä olisivat keskeiset toimenpiteet Katajanokan kehittämiseksi Helsingin ja asukkaiden kannalta? – Kaupunki ei ole koskaan valmis. Tätä kirjoittaessa Helsingin kaupunginvaltuusto on juuri hyväksynyt Helsingille uuden yleiskaavan, johon kuuluu myös Katajanokan rannan lisärakentaminen. Aihe on ollut esillä useaan kertaan Katajanokan Huolto Oy:n järjestämissä osakasyhtiöiden kokouksissa ja Katajanokan muissa asukasyhdistyksissä. Katajanokan Huolto Oy haluaa olla mukana aktiivisesti vaikuttamassa alueen kehitykseen. Perheesi on monikulttuurinen. Tämä on rikkaus ja samalla vaativa asia, jossa perheen jäsen saattaa joutua etnisen syrjinnän ja ennakkoluulojen kohteeksi elämässään. Onko Sinulla ja perheelläsi ollut kielteisiä kokemuksia Suomessa? Tilanne on tässä suhteessa pääkaupunkiseudulla parempi kuin maassa keskimäärin. – Perheeni on monikulttuurinen uusioperhe. Tämä on ollut minulle


rikkaus. Maailmalla tapahtuneet kriisit ja konfliktit ovat tuottaneet pakolaisuutta Eurooppaan ja Suomeen, mikä on aiheuttanut Suomessa uutta ulkomaalaisvastaisuutta. Hyvin harvoin tulee vastaan suoraa syrjintää, ennakkoluuloja tai muuta kielteistä suhtautumista, tästä saa lähinnä lukea lehdistä tai katsoa uutisista. Suuri osa helsinkiläisistä on tottunut monikulttuurisuuteen. Itse rohkaisen kymmenvuotiasta tytärtäni olemaan ylpeä marokkolaisesta taustaan ja uskonnostaan. Lapset joutuvat joustamaan, etsimään identiteettejään ja muodostamaan oman elämäntapansa useampien vaihtoehtojen kautta kuin monokulttuurisissa perheissä. Helsinki on jo monikulttuurinen kaupunki, jossa monilla lapsilla toinen vanhemmista ei ole syntyperäinen suomalainen. Monikulttuurisen perheen arki, ilonaiheet ja ongelmat ovat usein samoja kuin suomalaisessa perheessä. Merkittävänä positiivisena erona näen tietynlaisen globaalin näkökulman asioihin. Maailman tapahtumia pystyy ajattelemaan useasta näkökulmasta. Mikä on suhteesi kulttuuri- ja yhteiskuntapolitiikkaan? Mitkä ovat Suomen vahvuus- ja heikkoustekijöitä sinun arvomaailmassasi? – Olen aktiivinen ihminen ja kiinnostunut monista asioista. Vapaa-ajalla minut löytää Punchtimen Vuosaaren kamppailusalilta, jossa poikani toimii taekwondo-opettajana. Taekwondoon sisältyy useita tekniikoita, potkuja ja lyöntejä, joista muodostetaan liikesarjoja. Laji sisältää vahvan filosofisen taustan, jonka myötä harrastajasta kasvaa kovien fyysisesti rasittavien harjoitusten ja ajan myötä tasapainoinen, harkitseva ja tiedostava ihminen, jonka elää sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Lisäksi toimin aktiivisesti Lions Club Helsinki Idän ympyröissä, jossa tuetaan, avustetaan ja edistetään itäisen Helsingin varhaisnuorten harrastustoimintaa. Yhteiskunnallisesti en näe itseäni aatteellisesti missään laatikossa, jokainen on vapaa elämään siten kuin itse haluaa. Pidän vapaata markkinataloutta yksilönvapauksien  mahdollistajana ja kannatan yritystoiminnan sääntelyn vähentämistä, sekä normien purkamista. Haluan omalta osaltani mahdollistaa kaikille Katajanokkalaisille hyviä puitteita omistaa, asua ja yrittää. 

Linjasaneerausta ammattitaidolla. Olemme vaativiin korjausrakentamisen projekteihin erikoistunut yritys. Päätoimialanamme ovat linjasaneeraukset sekä muut korjaustyöt pääkaupunkiseudulla. Erityisenä osaamisalueenamme ovat kantakaupungin arvokiinteistöjen vaativat linjasaneerausprojektit.

Laatu. Ammattitaito. Luotettavuus. Rakennusliike Asko Kokkonen Oy Kelatie 8 A, 01450 VANTAA Puhelin: (09) 347 3183 Internet: www.askokokkonen.fi

Teksti: Risto Laakkonen

Katajanokan Kaiku 2016

19


Helppo tulla, helppo lähteä

#terveisetulapalta #hörvågornasbrus


KATAJANOKKALAISIA

Mauno Mannisen monet kasvot Runoilija Otto Mannisen ja nuorisokirjailija Anni Swanin nuorin poika Mauno Manninen muistetaan hänen perustamastaan Intimiteatterista ja varsinkin hänen viimeisistä, skandaalinkäryisistä, vuosistaan 1960-luvulla. Usein myös suunnataan valokeila hänen lyhyeen avioliittoonsa natsijohtaja Reinhard Heydrichin lesken Linan kanssa. Mutta hänen elämäänsä oli jo ennen sitä mahtunut paljon muutakin.

M

annisen perhe muutti Katajanokalle Maunon ollessa 8-vuotias v. 1923. Jo koululaisena hän harrasti ahkerasti piirtämistä ja maalausta, aluksi vesiväreillä, vähän vartuttuaan myös öljyväreillä. Häneltä on säilynyt jonkin verran varhaisia Katajanokka-aiheisia töitä, eniten näkymiä Kruunuvuorenkadun kodin ikkunasta nykyisen Wanhan sataman makasiinien yli. Opiskeluajan lähimpiä ystäviä olivat Erik Tawaststjerna, johon hän tutustui heidän yhteisissä matematiikan opinnoissaan, sekä luokka- ja opiskelutoveri Tuomas von Boehm, jonka sisaresta Carmenista tuli Erikin vaimo. Tove Jansson puolestaan piirsi Maunon ja Tuomaksen kepposista Ateneumissa kuvakertomuksen Maxin ja Moritzin tyyliin. ”Katajanokka-elämään” liittyi myöhemmin myös Sortavalan evakko Lasse Pöysti. Mauno Manninen asettui v. 1942 Kauppiaankatu 6:n ateljeehen, josta avautui kattojen yli sama maisema kuin entisestä

kodista. Hänen ominta alaansa olivat kuitenkin muotokuvat, joissa hän tavoitti hyvin kuvattavansa ominaispiirteet. Niihin aikoihin hän valokuvasi ahkerasti Helsingin miljöitä ihmisineen, pääasiassa Katajanokkalta, keskustasta ja Kalliosta. Vanhemmiltaan Mauno Manninen oli perinyt myös kirjallisia lahjoja. Hän oli nuoruudestaan lähtien kirjoittanut runoja, joista valikoiman WSOY julkaisi 1944 valikoiman nimellä Rautaiset tornit. Näytelmiäkin hänellä oli ollut tekeillä. Liian laaja-alaisesta lahjakkuudesta muodostui Mauno Mannisen lopullinen ongelma: hän ei keskittynyt kunnolla mihinkään vaan poukkoili alalta toiselle. Teatteritartunnan hän sai opiskellessaan sodan jälkeen stipendillä Tukholmassa, missä jossa hän tutustui Dramatenin näyttelijöihin. Suomeen palattuaan hän ohjasi Kansallisteatterissa modernin näytelmän ja sai sen onnistumisesta sysäyksen oman teatterin perustamiseen. Intimiteatteri oli aluksi luonteeltaan kunnianhimoisen taiteellinen, mutta joutui muutaman vuoden jälkeen antamaan periksi myös kaupallisuuden vaatimuksille. Ehkä eniten julkista huomiota herätti kuitenkin 1965 avioliitto saksalaisen natsiupseerin Reinhard Heydrichin lesken Linan kanssa. Se loppui lyhyeen, sillä Mauno Mannisen alkoholiongelma oli jo ryöstäytynyt hallinnasta niin, että hän joutui luopumaan teatterinsa ohjista ja kuoli kesäasunnollaan vain 54-vuotiaana.

Hellevi Arjavan sedästään kirjeenvaihdon pohjalta kokoama elämäkerta Mauno Mannisen monet kasvot. Ihminen julkisuuskuvansa takana on ilmestynyt kesällä 2016 (Books on Demand).

Näkymä Kruunuvuorenkatu 9 ikkunasta Suomenlinnaan päin 1930-luvulta. Maalaus Mauno Manninen.

Alangon talo ja makasiineja Koulupojan vesivärityö 1920-luvulta. Maalaus Mauno Manninen.

Hellevi Arjava

Katajanokan Kaiku 2016

21


KATAJANOKKALAISIA Antero Takala, valokuvataiteilija, professori, muutti 1973 saarellemme, taiteilijoistaan tunnettuun Luotsikatu 4:ään.Vuonna 1906 rakennetun jugend -talon satavuotismuistolaatassa on häkellyttävän monta nimekästä taiteilijaa ja kulttuurihenkilöä,Tove Janssonin taiteilijaperheestä Hugo Simbergiin ja Erik Tawaststjernaan ja Antero Takalaan.Vuodesta 2000 lähtien hän on asunut Vyökatu 2:ssa. Kaiku halusi haastatella kaupunginosauskollista taiteilijaansa hänen elämäntyöstään.

”Pilvissä maiseman silmät” Katajanokan Kaiku: - Valokuvataiteesta sanotaan, että se auttaa näkemään sanojen taakse. Mitä sinuun tulee, puhumme pimeyden taakse näkemisestä. Sinusta tuli vuosikymmeniksi kaamoksen kuvaaja. Tiedätkö miksi? Tiedätkö, mitä pimeys on? Antero Takala: - Varhaislapsuudesta kumpuaa taiteilijalle usein muistoja, joiden merkityksen tiedostaa jopa vasta 50 vuotta myöhemmin. Muistan, kuinka 5-6-vuotiaana istuin hämäläisen kyläsepän, Myllyahon Eemelin, pajan portailla katselemassa kun seppä takoi rautaa pimeässä, nokisessa pajassa. Sillä oli noen likaama nahkaesiliina päällä, ja se kiroili. Luulin, että se oli raudan ja sepän välistä keskustelua, mutta äitini, jos olisi ollut kuulemassa, olisi tarttunut korvasta ja vienyt pois. Siinä kokemuksessa oli monta asiaa päällekkäin. Oli pajan mystinen, maaginen pimeys; ainoa valo tuli pajan ahjon liekeistä, jotka rakensivat seinille liikkuvia varjoja. Oli sepän melkein paholaismainen hahmo, mikä pisti mielikuvituksen liikkeelle. Oli sepän käsityötaito. Haltioiduin pajan tunnelmasta, pimeästä valosta ja siitä, että joku voi olla käsistään niin taitava. Kun olen myöhemmin miettinyt, mistä intohimoinen kiinnostukseni pimeään valoon on lähtöisin, olen tullut 22

Katajanokan Kaiku 2016

siihen tulokseen – vasta viisikymppisenä, käydessäni pohjoisessa kaamosasioita läpi mielessäni – että sen on täytynyt syntyä tuossa hämäläisessä kyläsepän pajassa joskus 40-luvun puolivälissä. Mitä pimeys sitten on? Koska pimeässä ei näe selvästi, kuvittelee näkemänsä eli hahmottaa ympäristönsä epärealistisesti. Pimeässä, tai hämärässä, väri katoaa. Mustavalkoisessa valokuvassa on mahdollisuus tyylitellä. Valon merkitys korostuu, samoin muodon. Olen keskittynyt mustavalkoiseen, grafiikan ja erityisesti sävyjä käsittelevän mezzotinton kaltaiseen pelkistämiseen. Pimeän valo on pohjaton aarreaitta mielikuvitukselle. Lähtökohta on esimerkiksi kaamosmaisema, jota muokkaan asteittain vastaamaan kokemustani. Maiseman kokee eri aistien välityksellä. Kuulee ja tuntee äänet, tuulen, pakkasen, sateen. Mutta kun siirtää

tuon kokemuksen filmille, kameralla ei olekaan samoja aistimuksia. Kuvaan voi vaikuttaa valaistuksen, muotokielen, näkökulman valinnalla, mutta varsinaisen kokemuksen siirtäminen siihen tapahtuu vasta laboratoriossa, vedostusvaiheessa. Toisin sanoen, kokemus ei ole suoraa kerrontaa, vaan se on dramatisoitava kameralle: maisemasta on valittava kokemusta parhaiten palvelevat elementit, valittava valo, objektiivi, kuvakulma, ja se on vasta puolet työstä. Toinen puolikas, kokemuksen tason siirtäminen, kuvan synnyttäminen, tapahtuu sitten vasta pimeässä huoneessa, sen oranssissa valossa. Olet kulkenut luonnossa varsin ankarissa olosuhteissa. Miten suhtaudut luontoon? – Ennen kaikkea pitää olla nöyrä. Luonnossa kuljetaan luonnon ehdoilla. Toivomuksia voi silti esittää


yläkertaan. Minulla on sinne hyvät suhteet. Kerron, jos tarvitsen pilviä, sadetta tai muita olosuhteita, ja usein toiveeni toteutuu. En etsi maisemaa, joka on pyhäpuvussa, vaan mieluiten arkisissa työhaalareissa valmistautuneena myrskyyn, ukonilmaan, rakeisiin, lumituiskuun tai sakeaan sumuun. Aurinkoinen, pilvetön päivä ei minua kiinnosta, en keksi siitä mitään kerrottavaa. Sen sijaan murroksen alussa, keskellä ja lopussa oleva maisema inspiroi minua. ”Oikea” kuvaushetki on ennakoitava, se on ohi sekunnin murto-osassa. – Minä luen luontoa ja aavistan, mitä on tulollaan. Saamelaiset kutsuvat näitä ”etiäisiksi”. Lapin maisemissa kuvatessani olen usein saanut viestejä hetken päästä alkavasta sateesta tai myrskystä. Ainakin kerran etiäinen on pelastanut henkeni. Olin Käsivarren Lapissa etsimässä muuatta erämökkiä. Yön olin kulkenut lumessa ja sakeassa sumussa. Päivän valjettua huomasin jalanjäljet lumessa ja päättelin niiden johtavan mökille. Aurinko oli alkanut lämmittää eikä hanki enää kantanut. Lähdin seuraamaan jalanjälkiä, kun yhtäkkiä vähän matkan päässä karhu istuu niiden päällä. Tuijotamme tovin toisiamme, kunnes karhu häipyy. Olin vaistomaisesti ottanut kameran ja-

lustan matkasauvaksi kun lähestyin paikkaa, jossa karhu oli hetkeä aikaisemmin istunut. Siitä ei näkynyt jälkeäkään. Ehdin hädin tuskin tajuta, että olin yöllä kulkenut kehää ja seurasin omia jalanjälkiäni kun samassa jalusta hulahti hangen läpi sulaan koskeen. Karhun ansiosta minulle ei käynyt kuinkaan. Fiktiivisissä luontokuvissasi on inhimillisiä piirteitä. Tulkitsenko oikein? – Kun rakennan kuvaideaa luonnossa, aihe personoituu. Kaksi oksistaan toisiinsa kietoutunutta kuusta on kuin vanha vihainen pariskunta, joka on iäksi tuomittu elämään kylki kyljessä. Niiden välissä pilkottaa pieni kasvi. Näistä syntyy tarina, ja tarinasta kuva. Kun kuva on syntynyt, tarinalla ei enää ole merkitystä. Vedostusvaiheessa kuva muokkautuu visioksi, joka ei enää ole tästä maailmasta. – Olet vuosikymmenten aikana pitänyt valtavan määrän yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmäja teemanäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla lähes kaikilla mantereilla. Kansainvälisistä näyttelyistä olet kerännyt yli 200 palkintoa, joista 65 kultamitalia! Suomen valtio on palkinnut sinut kahdesti, vuosina -67 ja -73, ja vuonna -97 presidentti Martti Ahtisaari

myönsi sinulle professorin arvonimen. Sinua ei kuitenkaan tunneta Suomessa kovin hyvin. – Taitaa olla oma vikani. Olen ollut ”erakkorapu”. Olet julkaissut useita valokuvateoksia ja tällä hetkellä on tekeillä omaelämäkerta. – Vuoden -87 Kaamos – Landscapes of Darkness -kuvasalkkua tehtiin 150 numeroitua kappaletta, joista UM osti puolet ulkomaan levitykseen. Vuonna 2006 ilmestynyt niin ikään kaamosaiheinen teos palkittiin kolmen parhaan kuvateoksen joukossa samana vuonna. Viimeisin on 2010 ilmestynyt Mindscape – Mielenmaisema. Kirja elämästäni pitäisi saada valmiiksi jouluksi. Jos palaamme vielä mustavalkoisiin valokuviisi, ovatko ne mielestäsi muuttuneet vuosien varrella? – Eivätpä juuri, Ingmar Bergmania lainatakseni, samaa tarinaa olen kertonut. Kuvailmaisu ei juuri ole muuttunut, sävyissä voi olla eroja. Onko joku kuva tai kuvasarja ylitse muiden, paras? – Sama kysymys on esitetty minulle monta kertaa. Olen vastannut, että se on se, jota en ole vielä ottanut. Toisin sanoen, pimeys ei ole jättänyt sinua rauhaan ja intohimo on tallella. Etkö aio viettää eläkepäiviä? – En aio. Siitä huolimatta, että viime vuonna VB-valokuvakeskuksessa pitämäni yksityisnäyttely, jossa oli 80 valokuvaa Mindscapes -näyttelystä ja jonka työnimi oli ”joutsenlaulu”, oli viimeiseni. Mutta ei, ei mikään ole jättänyt rauhaan. Otteita haastattelusta 16.5.16 / Kaiulle T. Djateu Katajanokan Kaiku 2016

23


STADSKULTUR

Skatuddens nässlor och aronia Vågar du äta nässlor? Visste du att vi längst ute på Skatudden har fina nässelskott på våren? De är både goda och näringsrika.

B

rännässlor som innehåller C-, B- och A-vitamin, är väldigt järnrika och innehåller också andra viktiga mineraler som magnesium och kalium. Använd nässlorna på samma sätt som du använder spenat, t.ex. i soppor, pajer och gratänger. På nätet finns massor av recept med nässlor. Bäst är ändå nässelplättarna. Gör en vanlig plättsmet och sätt en påse frysta nässlor i smeten och servera med rönnbärssylt! En spännande smakupplevelse. Det små späda bladen lämpar sig bäst i matlagningen, så den absolut bästa skördetiden är när de just kommit upp. Ta på dig engångshandskar, dubbla om du är känslig. Rensa nässlorna noga och skölj i vatten.

För att kunna äta dem måste du förvälla brännässlorna, så att de inte bränns. Koka nässlorna i några minuter, mellan 3 till 5 minuter är lagom. Kasta bort kokvattnet och koka upp en gång till i bara lite vatten. Gör en mos med stavmixer och frys i små påsar.

Aroniabuskar vid kajen Man kan skämtsamt säga att aronian är en korsning mellan blåbär och rönnbär i färg, smak, utseende och konsistens. Visste du att aroniabär håller dig frisk både kortsiktigt och långsiktigt, samtidigt som det bromsar åldrande och ger dig energi i vardagen? Det här är vad man säger om aronian. Aroniabären är rika på vitaminer och mineraler, bland annat höga halter av A, B, C och E-vitamin, vilket stärker immunförsvaret. Modern forskning visar att bäret har kapacitet att motverka influensavirus och olika förkylningsbakterier. Aroniabäret har klassats som en antioxidanternas superstar! I kroppen frigörs ständigt så kallade fria radikaler som bryter ner celler och vävnader, vilket i förlängning skapar inflammationer och sjukdomar t.ex. cancer. Antioxidanterna städar bort och förstör de fria radikalerna och hjälper kroppen att motverka allvarliga sjukdomar. Zinket i aroniabären ger välmående hår och naglar, och den höga järnhalten motverkar orkeslöshet och glåmig hy. Antioxidanterna saktar ner kroppens åldrande, vilket är ger effekt både på insidan och utsidan. Forskning har också gjorts på aroniabär och cellulitreduktion, där det visat sig kunna finnas ett samband. Aronia är bäst som råsaft. Man vänjer sig snabbt vid den lite kärva smaken och vill varken ha socker eller andra bär inblandade. Alla tycker inte att det är särskilt gott att plocka bären direkt i munnen från busken. Det är kanske en orsak till att så få uppskattar själva bäret men busken, i synnerhet i sina höstfärger, är vacker i trädgården och vid parkplanteringar. Man kan skämtsamt säga att aronian är en korsning mellan blåbär och rönnbär i färg, smak, utseende och konsistens. Text och foto: Rea Anner

24

Katajanokan Kaiku 2016


Kauneushoitolani on erikoistunut vaativiin ja monipuolisiin kasvo- ja vartalohoitoihin. Osaaminen perustuu yli 25 vuoden työkokemukseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen. * ihonpuhdistukset * kasvohoidot * vartalohoidot * meikkauspalvelu * kestovärjäykset * ripsien pidennykset * ihokarvojenpoistot * jalkahoidot * miehille: ihonpuhdistukset ja kasvohoidot Joulu lähenee Lahjakortti on mieluinen lahja hänelle !

Luotsikatu 2, 00160 Helsinki Ajanvaraukset puh. 040-5239360 www.kauneushoitola.eu info@kauneushoitola.eu

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2016 Tuula Palaste, puheenjohtaja, tuula.palaste(at)iki.fi, p. 050 585 1332 Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja, sirpa.paasky(at)pp.inet.fi Helena Alkula, sihteeri, helena.alkula(at)gmail.com, p. 040 747 4826 Rea Anner, rea.anner(at)gmail.com, p. 050 556 9783 Martin Bunders, martin.bunders(at)welho.com, p. 041 442 3221 Tarja Djateu, tdjateu(at)gmail.com Sinikka Harpf, kokousemäntä, leila.harpf(at)saunalahti.fi, p. 040 500 3843 Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku -lehden vastaava toimittaja, aurora.heickell(at)gmail.com Anita Higgins, rahastonhoitaja, maarit.higgins(at)gmail.com Kimmo Hyvärinen, ympäristöasiat, kimmo.hyvarinen(at)kolumbus.fi, p. 09 73112527 Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, studiokarppanen(at)gmail.com, p. 040 527 2068 Kati Laasonen, jäsenasiat, Katajanokan Kaiun toim.sihteeri kati.laasonen(at)kolumbus.fi Erkki Leimu, Katajanokan Kaiku -lehden ilmoitukset, erkki.leimu(at)welho.com, p. 045 1341439 Aarno Teittinen, aarno.teittinen(at)tarkka.fi Kirsti Tolvanen, urheilutoimikunta, kirsti.tolvanen(at)welho.com Irmeli Wallden-Paulig, irmeli.wp(at)gmail.com

www.skatta.fi


KATAJANOKKALAISIA

Kivat kamut

Kun Laura ja Esa Ruskeepään perhe Katajanokalle muutti

S

e oli Lauran ajatus. Ympäristöasioihin ja kaupunkikulttuuriin perehtyneenä arkkitehtinä ja toista lastaan odottavana äitinä Laura asetti etusijalle Katajanokan rauhallisen ilmapiirin, vihreät puistoalueet, päiväkodin ja koulun läheisyyden, raittiin ilman ja vähäisen liikenteen – ei läpikulkuliikennettä. Muutimme Katajanokalle Vallilan sinänsä ihanasta ympäristöstä. Meillä oli Elias, 2 v, ja Stella tulossa. Oli kaupungin maatila ja ihanat naapurit, mutta paljon liikennettä, usein huono ilma ja hankalat kulkuyhteydet, kertoo amerikkalainen Laura hyvällä suomen kielellä, jota hän edelleen opiskelee. Esa, TKK:sta, nykyisestä Aalto yliopistosta, valmistunut julkisiin rakennuksiin erikoistunut arkkitehti, kertoo puolestaan perheen aiemmasta hankkeesta muuttaa Katajanokalle: Meillä oli tarkoitus ystäväperheen kanssa ostaa vankilan vanha huoltorakennus, jota kaupunki oli kauan yrittänyt myydä.

26

Katajanokan Kaiku 2016

T. Djateu

Olimme pitkään suunnitelleet ja viittä vaille valmiit allekirjoittamaan kaupat, kun esiin nousi ylipääsemätön kysymys tontista. Lopulta me heitimme pyyhkeen kehään. Vuoteen ei tapahtunut mitään. Olimme Vallilassa ja kun aloimme odottaa Stellaa, halusimme löytää uuden asunnon ennen hänen syntymäänsä. Monista kantakaupungin vaihtoehdoista Katajanokka oli ylitse muiden. Vanhassa jugend-korttelissa


Vyökadulla oli myynnissä asunto, joka oli meille täydellinen, koska se oli alkuperäisessä kunnossa ja vaati vain restaurointia, Laura sanoo. Ja mikä parasta, Esa kommentoi, asunnossa ei ole kipsiä, ei muovia, vaan pelkästään tiiltä ja puuta. Sellaiset asunnot ovat harvassa. Ruskeepään perhe iloitsee Katajanokan hengestä – ihmiset tervehtivät kadulla! ja hyvästä rakennussubstanssista. Esan mukaan on arvokasta päästä päiväkotiin ja kouluun, jotka sijaitsevat vanhoissa rakennuksissa. Esan uusi toimisto on vasta valmistunut Satamakadulle. Perheen kaikki toiminnot ovat tästedes tiiviissä paketissa, ihanteellisesti kävelymatkan päässä. Olemme nyt puolitoista vuotta asuneet Katajanokalla ja vielä tulee päivittäin voimakas tunne, kun esimerkiksi lähtee kotoa tai palaa sinne, että, vaikka Vallilakin oli todella kiva paikka, täällä on verrattoman hienoa, suorastaan ylellistä asua.

Esa Ruskeepää

Esa Ruskeepään toimisto Satamakatu 2:ssa on restauroitu samassa kunnianhimoisessa ”maksoi mitä maksoi” hengessä kuin perheen asuntokin Vyökadulla, vanhaa kunnioittaen. Kaikki alkuperäinen on mahdollisuuksien mukaan kaivettu esiin ja toisaalta arkkitehdillekin tuiki välttämätön nykyteknologia väistämättömine lähiverkkopiuhoineen mestaTeksti: T. Djateu rillisesti kätketty katseilta.

- Hieronta - Fysioterapia - Lymfaterapia - Akupuktio - Kuntosali Ajanvaraus numerosta (09) 629 284

Katajanokan Fysikaalinen Hoitolaitos Kruunuvuorenkatu 15 F 00160 Helsinki puh.(09) 629 284 skatankunto@skatankunto.fi

Katajanokan Kaiku 2016

27


Katajanokkalaisten

omat joulukortit

KAIUN TEKIJÄT

Eero Nurmikko Päätoimittaja, erikoistoimittaja, toimittaja, kuvittaja, taittaja, yrittäjä… ja intohimoinen purjehtija ”Välillä kone syö minut harva se päivä. Niin hyvässä kuin huonossa.”

Joulukortteja on myynnissä: Signora Delizia, Satamakatu 5 Katajanokan Apteekki, Kruunuvuorenkatu 1 Isonkarhun kauppa, Luotsikatu 13 Design Laakso & Sundman, Pieni Roobertinkatu 8

Katajanokan Kaiku: Yrityksesi M.E.N. Oy, Markkinointi Eero Nurmikko Oy, täyttää 30 vuotta runsaan viikon päästä ja tänä vuonna tulet tehneeksi Katajanokan Kaikua 20 vuotta. Miten tulit mukaan? Eero Nurmikko: Minulla oli sivutoimisto Vyökadun yläpäässä, runsaat 20 vuotta sitten. Muun ohella mm. kuvasin asuntoja katajanokkalaiselle kiinteistövälittäjälle, jonka omistaja oli seuran kokouksessa ehdottanut minua lehden työryhmään taittajaksi. Silloin Katajanokan Kaikua koottiin vielä leikkaa ja liimaa -periaatteella, joka oli hidasta ja työlästä. Miten Kaiku on kehittynyt näiden 20 vuoden aikana? – Ennen kaikkea tietysti teknisesti. Alussa nostettiin rimaa tuotannollisessa mielessä. Ei pyritty tekemään Kaiusta taideteosta – kasattiinhan lehteä edelleen vapaaehtoisuuden pohjalta – vaan vuosittain ilmestyvää kaupunginosalehteä, joka kirjaa kuluneen vuoden tapahtumia ja ennakoi tulevia. Olisi tietysti houkuttelevaa tehdä näyttävämpää lehteä. Nykymuodossaan lehti palvelee tarvittaessa myös historiankirjoittajaa. Pekan Offset Oy on ollut meidän luottopainomme aivan alusta asti, homma toimii juuri niin kuin hyvän kumppanin kanssa pitääkin. Entä jos lehti olisi tabloidi ja ilmestyisi useamman kerran vuodessa? – Olen puoliksi vakavissani ehdottanut 8- tai 12-sivuista tabloidia, jollaista siihen aikaan tein Eteläranta kymppiin, nykyiselle EK:lle. Minulla oli siihen tarvittava rutiini ja se olisi ollut edullinen ja toimiva formaatti, mutta sitten totesimme, että mm. Katajanokan ilmoituskanta olisi riittämätön useammin ilmestyvälle lehdelle. Kaiku pidettiin tarkoituksella mustavalkoisena useita vuosia. Sittemmin ilmoitukset tulivat värillisinä ja niiden myötä siirryttiin moniväripainatukseen, kaikkien sivujen osalta vasta vuonna 2012.


Katti - lempinimeltään ”Sihteeri” on osallistunut Kaiun tekemiseen myös 20 vuotta, joten lepotauko on paikallaan.

Voisihan Kaiun vaikutuspiiriä laajentaa. – Tähän olemme pyrkineetkin. Tuomme Kaikuun 2016 ideoimamme ratikka nelosen ”kauppakadun” sen varrelta poimittuine liikkeineen ja yrityksineen. Kartta kertoo sijainnin ja pikkuilmoitukset mitä palvelua tarjotaan. Asialle vihkiytyneitä kumppaneita tuli yli odotusten Kun katajanokkalaisia haastattelee juttua varten, tulee paljon kiinnostavaa materiaalia, jota ei kuitenkaan saa lehteen tilanpuutteen vuoksi. Digitaalinen media olisi ratkaisu tähän. – Ilman muuta, mutta siihen pitää olla valmiudet ja motivaatio. Olin 90-luvun alkupuolella Teknisen korkeakoulun Täydennyskoulutuskeskuksen kanssa kehittämässä kouluympäristölle omaa verkkopalvelua. Näin silloin, millaisia kehitysmahdollisuuksia on. Mutta kun sisällöt eivät itsestään synny. Jonkun täytyy ne sinne toteuttaa. Se vaatii sitoutuneisuutta ja jatkuvaa työstämistä. Olet joskus itse sanonutkin, että kone syö sinut harva se päivä, niin hyvässä kuin huonossa. Näytät tasapainoilevan kalustoinesi kehityksen aalloilla. – Tietotekniikan maailma verkkoineen on kasvanut räjähdysmäisesti. Digitaalinen media on mullistanut työ- ja sosiaalisen elämän. Vääjäämättömässä kehityksessä ei kannata hetkeksikään herpaantua, saatikka nukahtaa.

Perustitte 90-luvulla Helsingin keskustaan maailman ensimmäisen tietokonekahvilan, CompuCafén, jota nuori Pekka Himanenkin hehkutti City-lehdessä. Olet ollut edelläkävijä digimaailmassa ja tiennäyttäjä tietotekniikassa. – Minulla oli Suomen ensimmäisiä Mac-tietokoneita ja Apple-sovelluksia. Kun -85 muutin Porvooseen, minulla oli mm. vanhan Porvoon ensimmäinen faksi ja 80-luvun lopulla itäisen Uudenmaan ensimmäisiin lukeutuva laser-tulostin. Ei mikään iso laite, mutta maksoi n 40 000 mk! Olen aina ollut kiinnostunut kehittyvästä teknologiasta ja sen sovelluksista. Nettikahvilastamme muuten kirjoitettiin, että se oli aikaansa edellä. Taidat olla liikunnallinen, urheilullinen, kun purjehditkin. – Liikunnallisesta en tiedä. Se on kieltämättä vähän jäänyt. Minulla on puhelimessa Moves-sovellus, joka mittaa mm. askeleita. Niitä on surullisen vähän. Purjehtinut olen aina, lapsuudesta asti. Päätellen siitä, että olet pysynyt kaksi vuosikymmentä uskollisena Katajanokkaseuralle – huolimatta siitä, että et itse enää vuosiin ole ollut katajanokkalainen – yhteistyö kaupunginosayhdistyksen kanssa on varmaan paljolti ihmissuhde kysymys. – On, varsin pitkälle. On hyvä tehdä töitä täyspäisten ihmisten kanssa. Erityisen palkitsevaa on myös ollut 11 vuotta jatkunut yhteistyö elokuvakerho Kinokan kanssa. Kerhon vetäjätiimi on hommissaan uskomaton, ihan iho nousee kananlihalle kun ajattelen sitä joukkoa. Olen heidänkin toiminnastaan oikeasti ylpeä. Otteita haastattelusta 12.11.16/ Kaiulle T. Djateu

Katajanokan Kaiku 2016

29


KATAJANOKAN YRITTÄJÄT

Medistep jalkahoitola Paitsi että äänestät, myös seisot jaloillasi. Mitä et siis tekisi jalkojesi terveydeksi! Jalkojen terveydenhoitoammattia eli podiatriaa ei tunneta hyvin Suomessa, mutta Euroopassa se on arvostettu tieteen ala. – Erityisesti Saksa ja Amerikka ovat edelläkävijöitä, kertoo Renata-Kinga Vuorijärvi, alan

T. Palaste

T. Djateu

asiantuntija, jonka yritys, Medistep Oy, on laajentanut toimintaansa Töölöstä – onneksemme – Katajanokalle, Kruunuvuorenkatu 11:een. Suomeen jalkojen perushoidon toi Irmeli Liukkonen, jolta on alan ensimmäisiä oppikirjoja. – Oma hoitomenetelmäni perustuu hänen oppeihinsa, joita olen kokemuksen pohjalta kehittänyt, toteaa Vuorijärvi. Medistep pyrkii edelleen laajentamaan toimintaansa Suomessa, myös ulkomailla. Yksi kantava ajatus on tuoda lentokentille jalkojen terveydenhoitopalvelu. Laajentaminen vaatii lisää henkilökuntaa, niinpä Vuorijärvi kouluttaa alalle tekijöitä.

Pienen Punahilkan viinibaari Le Petit Chaperon Rouge on yksi Kanavarannan uusista kiinnostavista baareista. Se tarjoaa mm. erilaisia itsetuontiviinejä ympäri maailmaa ja pieniä tapaksia Kauppahallin valikoimista sekä mahtavia liveiltoja. Kanavaranta 3 C 9 Teksti: Kati Laasonen Kuva: Andrew Taylor

30

Katajanokan Kaiku 2016


Myös lasten ja nuorten opastamiseen on kiinnitettävä huomiota. Ei ole järkevää puuttua vasta, kun ongelmia on jo syntynyt. Mitä enemmän harrastetaan liikunta- ja urheilulajeja, sitä tärkeämpää on panostaa valistamiseen ja ennalta ehkäisyyn. – Ei riitä, että elimistö kestää, myös raajojen pitää kestää, sanoo Vuorijärvi ja suunnittelee jalkautuvansa kouluihin. – Katajanokkalaiset ovat ottaneet minut lämpimästi vastaan ja käyneet kiitettävästi hoitamassa jalkojaan. Olen siitä iloinen. Täällä on hyvä henki, tiivistää Renata-Kinga Vuorijärvi.

Käsintehty THYRA GORM malliston kustomoidut jalkineet valmistetaan käsin Katajanokan suutarinverstaalla Luotsikadulla tilauksesta. Asiakas voi verkossa kokeilla miltä avokkaan ja nilkkurin eri väriyhdistelmät näyttävät, vaihtamalla kuutta väriä päällisen eri paloihin. Liikkeessä on mahdollisuus kokeilla mallipareja, naisten koot 35-42. Tietoa kengistä ja tilaukset osoitteessa www.haraldin.fi

Teksti: T. Djateu

Hieronta Meigui Julius Oravisto on palannut takaisin lapsuutensa maisemiin Katajanokalle pari vuotta sitten, nyt Pormestarinrinne 6:ssa sijaitsevan Hieronta Meiguin hierontayrittäjänä. Julius on valmistunut koulutetuksi urheiluhierojaksi Suomen Urheiluhierojaopistosta. Hierominen oli Juliukselle luonnollinen uravalinta, sillä hänen äitinsä niska sai pahan tärskyn autokolarissa kun Julius oli viiden vanha. Julius on siitä asti hieronut häntä ja päätti lopulta ryhtyä hieromaan ammatikseen aikuisiällä. Valmistumisensa jälkeen Julius Oravisto on jatkanut ammattitaitonsa syventämistä hieroja, vaihtoehtolääketieteen tohtori Martti Altin opissa. Altilla on loistava tietotaito suomalaisista ja

aasialaisista perinnehoidoista. Palveluihin kuuluu niin perinteinen kuin urheiluhierontakin. Asiakkaat ovat kaikenikäisiä. Asiakkaina on esimerkiksi istumatyöläisiä, urheilijoita, ihmisiä joilla on esimerkiksi polvi kipeä syystä tai toisesta. Yleisiä vaivoja on myös niska- ja hartiakivut, joista kärsivä on saanut avun Meiguissa. Katajanokkalaiset ovat jo löytäneet tiensä Juliuksen hoitavaan käsittelyyn. Kohtauspaikkana paikallisten tutustumiseen lienee ollut lähellä sijaitseva italialainen kahvila, Signora Delizia, jossa Julius on tuttu näky. Tässäpä on muuten sopiva joululahjavinkki. Anna läheisellesi lahjakortti Juliuksen hierontaan (www. hierontameigui.fi). Teksti ja kuva: Sirpa Pääsky

Katajanokan Kaiku 2016

31


32

Katajanokan Kaiku 2016


KATAJANOKAN YMPÄRIJUOKSU Perinteikäs ympärijuoksu järjestettiin tiistaina 30.8.2016 jo 68. kerran!

Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt!

Tulokset Katajanokan Kaiku 2016

33


Naisten sarja (15 vuotta täyttäneet) 1. Maria Könkkölä 14.18.00 2. Anita Higgins 15.54.00 3. Aurora Heickell 17.18.00 Miesten sarja (15 vuotta täyttäneet) 1. Otto Könkkölä 11.19.00 2. Mikael Stening 11.20.57 3. Veka Ohtomaa 11.21.00

34

Katajanokan Kaiku 2016

Anita

Maria

Aurora

Mikael

Otto

Veka


Helmi

Jasmin

Frida

Tulokset:

Klaus

Frans

Kevin

Gabriel

Sirius

Morris

Frans

Joel

Mauno

Tytöt s. 2012–2013 1. Jasmin Väntti 28.74 2. Helmi Colot 29.82 3. Frida Engdahl 31.00

Sofia

Eloisa

Lupiina

Pojat s. 2012–2013 1. Frans Kökkölä 25.09 2. Klaus Kettunen 25.39 3. Kevin Jakas 30.01 Tytöt s. 2010–2011 1. Eloisa Vasquez 21.16 2. Sofia Valento 22.86 3. Lupiina Kavenius 22.61 Pojat s. 2010–2011 1. Sirius Pires 20.27 2. Gabriel Savini 20.59 3. Morris Henriksen 21.79

Aiste

Kira

Maia

Tytöt s. 2008–2009 1. Kira Wallden 1.02.18 2. Aiste Meskauske 1.04.00 3. Maia Hulkko 1.05.48 Pojat s. 2008–2009 1. Joel Avikainen 57.85 2. Frans Palojoki 1.01.61 3. Mauno Tuomaala 1.01.74 Tytöt s. 2006–2007 1. Elena Taskinen 51.06 2. Siiri Murtoniemi 54.09 3. Anelma Lahikainen 54.07

Siiri

Elena

Anelma

Sebastian Maxim

Mauri

Peik

Kauri

Pojat s. 2006–2007 1. Maxim Galeev 51.53 2. Sebastian Savini 52.34 3. Mauri Miestamo 53.97 Tytöt s. 2004–2005 1. Kiira Hemminki 1.59.53 2. Vanilja Bisi 2.17.55 3. Rosa Walden 2.47.84

Vanilja

Kiira

Rosa

Pojat s. 2004–2005 1. Joel Higgins 1.54.31 2. Peik Manner 1.55.61 3. Kauri Hemminki 2.02.29 Tytöt s. 2002–2003 1. Saimi Tuomi 2.09.51 2. Merili Pulliainen 2.10.68 3. Lumi Ylirisku 2.18.72

Merili

Saimi

Joel

Kuvat: Martin Bunders Eero Nurmikko

Lisää kuvia skatta.kuvat.fi-kuvagalleriassa

Lumi

Katajanokan Kaiku 2016

35


KATAJANOKAN KOULU

Kolmannen luokan ilmiöviikon kirjoituksia Maija ja Inka

Merenalainen maailma on täynnä ihmeellisiä eläimiä ja kasveja. Niistä löytyy varmasti paljon opittavaa. Merenalaisessa maailmassa on myös paljon mikroskooppisen kokoisia bakteereja. Meressä on myös myrkyllisiä ja vaarallisia eläimiä ja kasveja esimerkiksi meduusoja.

Pinja

Kalat ja korallit liittyvät aiheeseen. Minua kiinnostaa elämä veden alla. Haluaisin myös oppia kalojen hengitysjärjestelmän. Ryhmissä mietimme miten voisimme toteuttaa ilmiötä. Minä haluaisin tehdä esitelmän Atlantiksen kadonneesta kaupungista. Se on kuulemma vajonnut mereen. Sukellamme mereen (emme oikeasti) ja tutkimme elämää meren alla. Olisi siistiä jos katsoisimme elokuvan joka liittyy aiheeseen. Voisimme myös tutkia miten saisimme saasteet pois merestä ja miten saasteet vaikuttavat elämään veden alla.

Meritähti.

Mandi ja Jenna

Mitä haluaisimme vedestä oppia? Miten vedestä saa myrkyt pois? Miten vesi on niin painavaa? Miten vesi syntyy? Elääkö vesi? Sukeltaja kuvaa kilpikonnaa Marsa Shagrassa, Egyptissä.

Kaarlo

Ilmiöviikon aiheena on merenalainen elämä/maailma. Haluaisin oppia eläimistä esimerkiksi mustekaloista ja samanlaisista eläimistä.

Eetu ja Ville

Meillä on seuraavalla viikolla ilmiöviikko ja haluaisimme oppia merenalaisesta elämästä. Eniten haista ja uusiakin olisi hauska nähdä koska oppii uusia sanoja. Ja eniten oppia kilpikonnien elämästä ja myös mustekaloista ja valaista. Kuvat: Kati Laasonen

36

Katajanokan Kaiku 2016


Skattalaisten kauppakatu

Nelosen ratikka S

kattalta Munkkaan on vähän yli seitsemän kilometriä. Se vie ruuhkattomaan aikaan noin puoli tuntia. Siinä on katajanokkalaisile mainio kauppakatu, jonka varrelta löytyy maan monipuolisin kauppa- ja kulttuuritarjonta. Istahdimme neloseen Tove Janssonin puiston pysäkiltä tarkoituksena tutkailla radan vartta ja sen tarjontaa. Vain viiden - kymmenen minuutin sisällä on Stadin sydän kaikkin tuttuine palveluineen, ja vielä kymmenen minuuttia lisää niin kultuuritarjontakin olisi täytetty. – Ota kauppakassi mukaan, kuljetus on jo hoidettu. Ohessa kaksikymmentäyhdeksän esimerkkiä.

1 2 34 22

1 2

3

4

Meiltä löydät Suomen laajimman The MASAI malliston ja LAURIE ihmehousut. Olemme auki MA - PE 10:00 - 19:00, LA 10:00-16:00, SU suljettu. PUH: 09-2785577, 041-5379381 Ateneuminkuja, Helsinki Tervetuloa!


Skattalaisten kauppakatu 5

9

MUOTIKANKAITA KORJAUSOMPELIMO

倀愀氀瘀攀氀攀瘀愀猀琀愀 洀礀礀洀氀猀琀洀洀攀 氀礀搀琀  嘀愀氀氀椀氀愀ⴀ欀漀欀漀攀氀洀愀渀 猀攀欀 䌀爀愀琀椀漀渀 䈀愀甀洀愀渀渀椀渀  樀愀 䐀攀猀椀最渀攀爀猀 䜀甀椀氀搀椀渀 琀椀氀愀甀猀欀愀渀最愀猀洀愀氀氀椀猀琀漀琀⸀ 吀攀攀洀洀攀 洀礀猀 瘀攀爀栀漀爀愀琀欀愀椀猀甀琀 漀洀瀀攀氀甀猀琀愀 愀猀攀渀渀甀欀猀攀攀渀℀ 

嘀愀氀氀椀氀愀 匀琀漀挀欀洀愀渀渀 匀椀猀甀猀琀甀猀洀愀愀椀氀洀愀  倀漀栀樀漀椀猀攀猀瀀氀愀渀愀搀椀 ㌀㤀

Materials Yrjönkatu 25 00100 Helsinki Puh. 09-6121809

ark. 10 - 18 la 10 - 15 www.sp-materials.fi info@sp-materials.fi

10

6

Nyt myös Helsingin keskustassa! Niemi Sisustusmaailmassa: Stockmannin ja Akateemisen kirjakaupan välisellä yhdyskäytävällä www.niemi.fi

-30%

Sisustussuunnittelu | tuotteet | asennus

VAPAAVALINTAINEN TUOTE TÄLLÄ KUPONGILLA

Akateemisen alakerrassa puh. 040 6582 840 colorcafe.helsinki@varisilma.fi

isku

Kultasepänliike Montin | Kauppakeskus Forum - 1. krs. p. 050 512 4433 | www.kultamontin.fi

Alennus ovh-hinnasta. Yksi tuote per kuponki.

11

7

8

isku stockmann helsinki Pohjoisesplanadi 39, akateemisen alakerta ma-pe 9-21, la 9-19, su 11-18

Monipuolinen ja palveleva 12 Simonkatu 6 (Maalaistentalo) Puh. 044 – 3700 325, www.lahjatalo.fi


13

15

16

14

12 11 13 10 9 14 15 16 17 18

6 5 7 8

17

18


Skattalaisten kauppakatu 19

Annankatu 35 00100 Helsinki

23

20

Helsingin vanhin kello- ja kultaliike. Jo vuodesta 1883. 24 KUNNOSTAMME VANHAT KELLONNE

21

SEINÄKELLOT • KÖNNINKELLOT • PENDYYLIT TASKUKELLOT • KAULAKELLOT • RANNEKELLOT KULJETUSPALVELU

Arkadiankatu 15, p. 09-446 251, www.kelloliike.fi Avoinna ark. 9.30-17.30, la 10-14

s lennu 5% a oteesta. 1 . tu ilm Tällä intaisesta

22

.h

norm

SUOMEN LAAJIN SAMSONITE VALIKOIMA MATKALAUKKUJA JA MUITA TUOTTEITA NT-BAGSILTÄ.

www.nt-bags.fi

Aleksi 21, Kamppi 2krs. ark.9-21, la 9-19 Citykäytävä ark.10-19, la 10-18 su 12-18

25


26 28 27

27

26

25

28 Nukketohtori Aino

24

Mannerheimintie 35 00250 Helsinki p. 0406633289 Ma-To : klo 10-17 Muut ajat : sop. Mukaan nukketohtori@gmail.com www.nukketohtori.com

23 22 20 19 21

29

HY嘀IN嘀OINTIA EDULLI匀E匀TI! OPI匀KELIJAHIERONNAT ALKAEN 15€

嘀愀爀愀愀 愀椀欀愀猀椀 渀甀洀攀爀漀猀琀愀 044 230 2025 琀愀椀 漀猀漀椀琀琀攀攀猀猀愀 www.erottajanhierojakoulu.fi E爀漀琀琀愀樀愀渀 H椀攀爀漀樀愀欀漀甀氀甀 U甀搀攀渀洀愀愀渀欀愀琀甀 4—6 00120 H攀氀猀椀渀欀椀

SUOMEN HIEROJAKOULUT EROTTAJA

29


KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Näkyykö Skattalla karhuja?

S

uora vastaus kysymykseen on ei. Sille taitaa olla hyväkin selitys mutta me, tämän saaren ihka omat partiolaiset, Katajanokan Karhunkaatajat (KKK), otamme mielellämme kunnian karhuttomuudesta. Viime keväänä tuli 30 vuotta täyteen Katajanokan Karhunkaatajien perustamisesta. Lippukunnan perustaja, Markku “Libi” Lindblad, mietti, että Katajanokalle pitäisi saada oma lippukunta, koska uuden puolen rakentamisen seurauksena kaupunginosaan muutti paljon uusia lapsia. Lindbladia mukana auttamassa olivat myös hänen vanhempansa, jotka samalla pistivät pystyyn Karhunkaatajien kannatusyhdistyksen. Toiminta jatkuu vahvana vieläkin, viikoittaisen kokoustoiminnan lisäksi käymme ahkerasti retkillä ja leireillä. Vuoden 2016 aikana lippukuntamme jäsenet ovat käyneet niin ryhmien omilla, koko lippukunnan, kuin johtajistonkin retkillä. Eikä saa unohtaa loistavaa edustusjoukkoamme viime kesän suurleirillä Roihulla, jonne osallistui yli 17 000 suomalaista partiolaista. Partiosta löytyy toimintaa kaikenikäisille, jos vain haluaa osallistua. Uudet ekaluokkalaiset aloittavat syksyllä sudenpentuina, mutta sitä vanhemmatkin ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Ei tarvitse

Martoista on moneen menoon

K

äsityö- ja ruoanlaittoihmiset ovat yhdenlaisia Marttoja. Tosi tarpeellisia ja hyviä sellaisia. Marttoja on myös muita. Ja Marttailu on muutakin kuin kodintaitoja, vaikka juuri siitä koko tarina alkoikin. Oikein hauskaa on ainakin se, että me ei-niin-kätevät voidaan patsastella tosi kätevien peesissä mukana kaikilla taidoilla, joita suuri yleisö kuvittelee kaikkien Marttojen hallitsevan. Parhaassa tapauksessa voi Marttojen joukossa ihan oikeastikin oppia jotain hyödyllistä ja kätevää, sekä tehdä vaikutuksen lähipiiriin.;) Katajanokan Marttojen iskuryhmä otti osaa Katajanokka-seuran järjestämään avoimen illallinen taivaan alla-iltaan tapahtumaan elokuun alkupuolella.

42

Katajanokan Kaiku 2016

Komin eväin siis kokoonnuttiin omin eväin liinoitetun valkoisen liinan verhoaman pöydän ääreen ihanaiseen Katajanokan rantamaisemaan. Toinen Kaikilla oli toinen toistaan parempia eväitä oli koko joukolla nautittavanaan. Me iskuryhmän Martat kunnostauduimme myös viinillä ja sulostutimme seuruetta parilla laululla. Ilolla tervehtivät muutkin katajanokkalaiset erityisesti Viri-laulua. Jatkamme harjoituksia siis. Illan mittaan kävimme keskusteluja myös marttailusta ja voiko tulla mukaan. Vastaus on aina: kyllä voi! Ja oikein mielellämme otamme vastaan ajatuksia ja toiveita siitä miten toimintaamme voisi kehittää. Kuten alussa todettiin, leipojat ja käsityöihmiset ovat


Katajanokan Karhunkaatajien 30-vuotisjuhla Katajanokan ala-asteella 12.11.2016. Entisiä, nykyisiä ja tulevia johtajia. Eturivissä vuoden 2016-2017 hallitus: Tuomas Lebedeff, Elina Vesanto, Aura Rissanen, Kaisa Kyrö, Noora Junnila, Helga Rissanen ja Tanja Lebedeff

osata mitään eräjormataitoja partioon tullessa, koska partioon tullaan oppimaan, saamaan uusia ystäviä ja viettämään aikaa kauniissa Suomen luonnossa. Teksti: Aura Rissanen samoajaryhmä Jänisten johtaja sekä KKK:n hallituksen jäsen Kuvat: Tuula Palaste

aivan mahtavia, mutta se on vain yksi siivu osaamisestamme ja mielenkiinnostamme. Me Martat voimme keskittyä siihen mikä meitä innostaa ja eniten kiinnostaa. Uskomme että elämä on parasta itse tehtynä. Katajanokan Marttojen syksyn ohjelma löytyy Facebookista. Teksti Eeva Hietanen

”Iloisesta ilmeestä sen huomaa...”, Viri-kaakaolaulun mukaan Katajanokan Marttojen iskuryhmä nautti Katajanokkaseuran kanssa loppukesän hienosta illasta. Kuva: Aurora Heickell Katajanokan Kaiku 2016

43


Lapsuuden tunnelmia ja leikkejä 1920-luvulta nykypäivään

Kiseleffin talo ma-pe 10-18 la 10-16

Unioninkatu 27 P. 044 986 5037

www.annijaaleksi.com

Lasten- ja nuken astiastot • Autot • Joulujulisteet • Joulukalenterit • Joulukoristeet Juhlatarvikkeet • Karusellit • Kirjat • Lakanat • Mekot • Mietintämyssyt • Nukketalot Nukkekodin kalusteet • Palapelit • Pelit • Pyjamat • Soittorasiat • Vieterilelut

HIERONTAA NOKALLA Urheiluhieroja Lasse Ansaharju Medistep, Kruunuvuorenkatu 11 Ajanvaraukset: p. 050 514 5341 tai suoraan netistä medistep.fi

Klassista hierontaa ja kokonaisvaltaisia kehoterapioita Lämpimästi tervetuloa! Luotsikatu 14

Ajanvaraus (myös netissä) Petra 040-148 5853 Jaana 045-125 5260

LAHJAKORTIT MYÖS VERKKOKAUPASTA!

www.hoitolaharmony.fi 44

Katajanokan Kaiku 2016

Tutustumistarjous vuoden 2016 loppuun:

30 min 25 €


KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Kunnon puolesta - yksin ja yhdessä Kuntoilua harrastavat tietävät, että monilla kuntoilumuodoilla on kummallinen ominaisuus olla upea sosiaalinen yksilölaji. Mikä tahansa kuntoilu antaa mahdollisuuden olla sosiaalinen, luoda kontakteja, toimia yhteisössä ja rakentaa yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Samalla se antaa mahdollisuuden olla yksin. Katajanokalla urheiluseura Katajanokan Kunto – Skattan Kondis ry. on tarjonnut kuntoilumahdollisuuksia 13 vuoden ajan, kiitos taijin, vanhan kiinalaisen taistelutaidon, joka johti ajatukseen Katajanokan Kunnon perustamisesta syyskuussa 2003. Sen jälkeen kuntoilumahdollisuudet ovat laajentuneet ja nykyään aktiivisia jäseniä seurassa on lähes 250 ja postituslistalaisia yli 300 henkeä. Syksyn 2016 aikana on tarjolla muun muassa liikuntaa Bolly-

woodin sykkivien rytmien ja Evergreen -liikuntaa ikivihreiden sävelten tahdissa, lempeää kaikille tasoille sopivaa joogaa, ihan kunnon jumppaa, pilates-kehonhallintaa, salibandyä aikuisten harrastajaryhmässä, Taijia – Yang tyylillä sekä rentoa tanssijumppaa musiikin tahdissa. Nämä kaikki ovat tarjolla Katajanokan Liikuntahallissa ja tarkempia tietoja saa Katajanokan Kunnon sivuilta: www.katajanokankunto.fi. Katajanokan Kunnon toiminta painottuu edelleen aikuisten kuntoja terveysliikuntaan. Seuran periaatteena on tarjota monipuolisia liikuntamahdollisuuksia edulliseen hintaan lajeissa, joihin mukaantulon kynnys on mahdollisimman matala. Tämä, jos mikä on arjen luksusta kaikille osallistujille. Nykyajan yleisin ongelma on se, että emme ole

henkisesti läsnä, vaan jossain muualla, koska mielemme on liian kiireinen. Katajanokan Kunnolla on tarjolla viikottain tunteja, joissa on mahdollisuus liikunnan avulla rauhoittua, synnyttää positiivista vuorovaikutusta ja olla läsnä. Kiireettömyyden ilmapiirin rakentaminen on eräs tavoitteemme. Kuntoilu harrastuksena on opettanut, että tärkein hetki elämässämme on tämä hetki juuri nyt ja tässä. Eilinen on mennyttä ja huominen on tulevaisuutta. Hyvinvointimme syntyy juuri nyt ja tässä hetkessä, yhdessä Katajanokan Kunnon järjestämällä kurssilla. Teksti: Eero Aro

Katajanokan venekerhon purjehduskausi 2016 Veneilykausi alkoi perinteisellä lipunnostolla toukokuussa. Harvinaisen pitkään kesti, ennen kuin kaikki veneet lipuivat kotisatamaan. Venepaikkojen kysyntä on ollut viimevuosina runsasta. Kaikki venepaikat ovat olleet varattuja ja vuosittain vapautuu alle kymmenen paikkaa. Vapautuvista venepaikoista kannattaa kysellä kerhon satamakapteenilta. Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi Katajanokan venekerhoon. Uudet kerhon jäsenet ovat tulleet mukaan jo perinteeksi muodostuneisiin laituri nyyttikesteihin. Tämä on ollut hieno tapa tutustua

uusiin ja vanhoihin venekerhon jäseniin. Laiturinyyttärit ovat kerran kuussa veneilykauden aikana. Itälaituriin tuli keväällä uudistusta, osa poijuista on poistettu ja tilalle on asennettu kevytaisat. Laituriuudistus jatkuu ja tavoitteena on saada Itälaiturin länsipuolelle kokonaan kevytaisoja. Katajanokan venekerholla on saaritukikohta kotisatamastamme 18 merimailia länteen. Venekerhon jäsenet ovat talkoovoimin tehneet saunan ja grillikatoksen tukikohtaan. Saari on laituripaikan lunastaneen kerholaisen käytettävissä. Katajanokan venekerhossa on 170 jäsentä joista 85 omaa venepaikan.

Kilpailutoimintaa ei ole ollut viimeaikoina omassa kerhossa, mutta venekerhossa on aktiivijäseniä, jotka osallistuvat kansallisiin purjehduskilpailuihin. Venekerhon veneet katsastetaan juhannukseen mennessä. Kerhon säännöissä on laituripaikan saannin edellytys, että veneet ovat katsastettu määräaikaan mennessä. Venekerhossamme on kuusi katsastajaa, jotka ovat veneilyliiton hyväksymiä. Katajanokan venekerhon toimisto sijaitsee Luotsikatu 2. Yhteystietomme ja ajankohtaiset asiat löydät nettisivulta www. knvry.fi Kommodori Raine Löv Katajanokan Kaiku 2016

45


KATAJANOKAN APTEEKISSA

Hyvinvointisi on etusijalla

meiltä jouluksi suklaat ja panettonet

Nyt tarjouksessa: Multivita Omegalive Strong Kalaöljykapselit sisältävät vahvan annoksen omega-3-rasvahappoja, jotka tutkitusti vaikuttavat sydämen ja aivojen terveyteen.

kiittämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta

-20 %

17,85

SIGNORA DELIZIA HERKKUPUOTI - KAHVILA - IMPORTER SATAMAKATU 5, HELSINKI - www.signoradeli.com

Norm. 22,32

Tarjous voimassa 31.12.2016 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen apteekkiimme uudessa osoitteessa!

KATAJANOKAN APTEEKKI

Kruunuvuorenkatu 1, 00160 Helsinki. Puh.(09) 664 207 Palvelemme: ma–pe 8.30–18, la 10–15


KATAJANOKAN YHDISTYKSET

AVANTOUINTI ON IN! Katajanokan Jäänsärkijöiden 14. kausi Kanavarannassa osoitti, että muutkin ovat kiinnostuneet ihmisen ja kylmän meren yhtälöstä. Luontodokumenttikuvaaja kuvaa Suomen satavuotisjuhlaa varten Kaupunkiviidakko-sarjaa ja Jäänsärkijä hyppää pää edellä jäiden sekaan auringon laskiessa pitkin Aleksia. Suomen tunnetuimman yhteiskunnallisia asioita käsittelevän aikakausilehden kuvaaja kuvaa samalla dokumenttikuvaajan työskentelyä ja lehden toimittaja haastattelee kuvaajaa ja avantouimareita. Helsingin radion nuori naistoimittaja päättää kesken aamulähetyksen mennä vaihtamaan uimapuvun päälle ja hypätä avantoon. Avannosta tullessa nuori nainen tulee suoraan takaisin lähetykseen, jota toimitetaan Jäänsärkijöiden tiloissa ja kertoo, että olo on kuin olisi pienessä hiprakassa.

Seuraavana aamuna Jäänsärkijöiden puheenjohtaja Tuula Revell ja allekirjoittanut ovat puhumassa valtakunnan pääkanavan aamutv:ssä avantouinnin ihanuudesta. Harrastuksemme on siis kauden aikana saanut runsaasti myönteistä julkisuutta, joka osaltaan on vaikuttanut siihen, että jäsenmäärä jatkaa kasvuaan. Mikäli lukijaa kiinnostaa pulahtaa kuvassa näkyvään virkistyskeitaaseen, niin ota rohkeasti yhteyttä ja liity seuraan. Seuran tarkoitus ei ole pelkästään jäsentensä henkinen ja fyysinen hyvinvointi, vaan myös sosiaalinen verkostoituminen ja kaupunkiluonnosta nauttiminen. Kausi alkaa 1.11. kaamoksessa ja päättyy 1.4. kevään aurinkoon. Teksti: Tomi Riihimäki

Lions-klubien suurhanke, Punainen Sulka jatkuu vuoden 2017 loppuun Lions-klubien Punainen Sulka -varainkeräyskampanja toteutetaan koko maassa kuudennen kerran. Tukensa kohteeksi Lions-klubit ovat valinneet 100 vuotta täyttävän itsenäisen Suomen nuorison teemalla: Tue nuorta itsenäisyyteen. Yhdessä keräyskumppaniemme kanssa tuki tullaan kohdistamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, päihteettömyyden edistämiseen ja elämänhallinnan sekä mielenterveyden edistämiseen. Valtakunnalliseksi keräystavoitteeksi on asetettu 5 miljoonaa euroa. Keräystulos kohdennetaan kokonaisuudessaan nuorten hyväksi useiden nuorisojärjestöjen kautta. Tänäkin vuonna Katajanokan Lions-klubi järjestää 15.12.2016 klo 18 perinteikkään musiikillisen jouluvesperin Helsingin Tuomiokirkon kryptassa yhdessä tuomiokirkkoseurakunnan kanssa jo 48. kerran. Kutsu vesperiin on tämän lehden sivulla 53. Nuorten elämänhallinnan edistämistä pyrimme tukemaan jo varhaisessa vaiheessa kiinnittämällä kasvattajien huomiota lasten turvalliseen netinkäyttöön. Internet on osa nykylasten ja -nuorten elämää. Lapset tarvitsevat vanhempien tukea medialukutaitojen

hallintaan digitaalisessa maailmassa seikkaillessaan. Helmikuussa 2017 vietettävään mediataitoviikkoon liittyen klubimme hankkii tänäkin vuonna koulujen käyttöön turvalliseen netinkäyttöön opastavan aineiston opettajille, lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Vapaaehtoiseen auttamistyöhön joukkomme kaipaa uusia jäseniä. Katajanokalla ja Suomenlinnassa toimiva Lions-klubi toivottaa sinut tervetulleeksi joukkoonsa. Liittyessäsi tulet osaksi maailmanlaajuista vapaaehtoisjärjestöä. Suomessa meitä on noin 25 000 ja koko maapallolla yli 1,3 miljoonaa. Jos jäsenyys kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä henkilöihimme, jotka löydät nettisivultamme www.lions.fi/helsinkikatajanokka. Ennen jäsenhakemuksesi jättämistä voit tulla mukaan kuukausitapaamiseen tutustumaan joukkoomme ja toimintatapoihimme. Tavataan jouluvesperissä 15.12.2016 klo 18. Katajanokan Kaiku 2016

47


TERVETULOA NAUTTIMAAN!

AJAN KUVA

herkullisesta ruoasta ja nepalilaisesta vieraanvaraisuudesta suosittuun ravintolaamme Katajanokalle!

since 1997 Luotsikatu 12, Katajanokka, Puh. 09-622 1996 Katso listamme netistä www.everestyeti.fi Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22 Lounas arkisin 10.30–15

Merikylpylä Allas • Kemiallinen pikapesula • Valkopesu • Matto/verhopesu • Ompelu- ja korjauspalvelu • Noudamme ja tuomme • Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Katajanokkalaisille 15% alennus! Luotsikatu 16 • puh./fax 270 91432 • Arkisin 9.00 - 18.00

katajanokka@kiinteistohuoltomaatta.fi kruununhaka@kiinteistohuoltomaatta.fi 48

Katajanokan Kaiku 2016

Raoul Grünsteinin ”hullu idea” on toteutunut monivaiheisen päätöksenteon, lupaprosessin, rahoituskuvion ja joukkorahoituksen tuella. Noin hehtaarin alueelle levittäytyvä Allas Sea Pool avattiin syyskuun ensimmäisenä päivänä aurinkoisessa säässä ensin kutsuvierasjoukolle ja sitten sankalle yleisölle Ricky-Tick Big Bandin säestyksellä iltahämäriin.

A

ltaan syntyhistoria on monipolvinen. Ensimmäinen suunnitelmaluonnos, pienten rakennusten rantakylä, ei saanut kaupunkikuvaneuvottelukunnan hyväksyntää. Pitkän ja pitkittyneen suunnitteluja lupaprosessin vei loppuun arkkitehti Pekka Pakkanen Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdeista. Pekka Pakkanen on hiljattain kotiutunut Katajanokan kärkeen. Rakennuksen määräaikaisuus asetti ehtoja suunnittelulle. Valittiin lämmin puumateriaali ja uimahallitekniikalla valmistetut altaat - toisin kuin Berliinin tai Kööpenhaminan kevyemmin toteutetuissa kelluvissa ulkouimaloissa. Uima-altaita on kolme ja ne upotettu yhteen kelluvaan, puulla laudoitettuun tasoon. 25-metrisessä altaassa ja lasten altaassa lämmitetty 27-asteinen vesijohtovesi kiertää samalla tavalla kuin maauimaloissa. Kolmas allas on 25 metriä pitkä meriallas ja sinne pumpataan mereen upotetun vesijohdon kautta suodatettua merivettä Katajanokan toiselta puolelta.


Altaan pääsuunnittelija, Katajanokalla nykyisin asuva Pekka Pakkanen on osakas arkkitehtitoimisto HuttunenLipasti-Pakkasessa, joka on palkittu puurakentamisesta. Hän oli myös Mäntän Gösta-museon suomalainen pääsuunnittelija sekä Guggenheim-museon suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen tehneen joukkueen suomalainen arkkitehti.

Tilapäiseksi suunniteltu rakennuskompleksi ja sen keskeneräisyys ovat synnyttäneet eräitä ratkaisuja kohtaan kritiikkiä, varsinkin niissä kävijöissä, joilla on kylpylätason odotukset. Allas on kuitenkin löytänyt käyttäjänsä, ensimmäisten kuukausien suosio on ollut suuri. Marraskuun alkuun mennessä Altaalla on käynyt uimassa ja saunomassa yli 35 000 asiakasta. Lokakuussa Altaalle myönnettiin merkittävästä panoksesta matkailun hyväksi Helsinki Travel Award. Altaalla pulikoidaan hymyssäsuin säässä kuin säässä.

Avajaisaltaallinen uimareita ja Raoul Grünstein kuvailemassa hankkeen toteutumista.

Joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeen Allas suljetaan ja rakentaminen jatkuu. Allas saa ensi kesän sesonkia varten päärakennuksensa, eli kahvilan, ravintolan, kaupan, Itämerikeskuksen ja puutarhamaiset kattoterassit. Asiakkailta saadun palautteen ansiosta myös nykyisiä pukuhuonetiloja kehitetään ja havaittuja puutteita korjataan. Tulevan kesän kävijämääräksi ennustetaan toista tuhatta kävijää päivässä - tosin odotukset ylittänyt syyskausi saattaa tarkoittaa, että kesästä tulee jopa ennustuksia vilkkaampi. Teksti: Martin Bunders, Tuula Palaste

Katajanokan Kaiku 2016

49


AJAN KUVA Flytour XD

KATAJANOKAN HUOLTO OY KATAJANOKAN KATAJANOKAN HUOLTO OY ISÄNNÖINTI

Matkailijoille suunnattu elokuvateatteri- ja kahvila Flytour XD on noussut Allas kylpylän viereen alueelle, jonka kaupunki on vuokrannut FT Helsinki Oy:lle viideksi vuodeksi. 48-paikkaisessa 4Dteatterissa kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita lennätetään 10 minuutissa kaupungin nähtävyyksiin liikkuvilla penkeillä tuulikoneen ja tuoksujen tehosteilla.

Merikasarminkatu 4 Kiinteistönhoitoa ja isännöintiä JAAKKO ESKELINEN 00160 Helsinki Katajanokan - Kruununhaan alueella. TOIMITUSJOHTAJA Puh. (09) 6962 480 MERIKASARMINKATU 4 Matkapuh. 050 5777 020 00160 HELSINKI E-mail: jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi p. 6962 480 e-mail kh@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi Kookas teatterikahvila haukkaa pääjalankulkureitistä leijonanosan ja asettuu kaupunkinäkymän esteeksi. Harkitumpi paikka Katajanokkaseuran mielestä olisi ollut viereinen pysäköintialue.

Tarjoamme5ammattitaitoista5ja5 laadukasta5huoltoa5kaikille5 polkupyörille.

HUOLTO KORJAUKSET VARAOSAT TARVIKKEET

CYCLEANKI BIHELSIN www.bicycleanhelsinki.com Luotsikatu5145-5001605Helsinki

Puh.50445291553315-5info@bicycleanhelsinki.com5

50

Katajanokan Kaiku 2016

Katajanokan maaperätutkimukset Helsingin kiinteistövirasto on teettänyt Ramboll Finland Oy:llä ja Helsingin ympäristökeskuksen valvonnassa maaperätutkimuksia Katajanokan itäisillä katu- ja puistoalueilla. Otettujen näytteiden mukaan alueella asuminen on turvallista. Linkit tutkimusraporttiin: www.hel.fi/static/ymk/katajanokka/1510022787_Katajanokka_Tutkimusraportti_12.8.2016_lopullinen.pdf www.hel.fi/static/ymk/katajanokka/Katajanokan_taytto-_ja_toimintahistoria.pdf


AUTOCOMPANY Raitiolinja 5 palasi, mutta uudelle reitille Toivotamme vanhan tutun lämpimästi tervetulleeksi! Viitosen kolmas tuleminen lopetti linjojen 4 ja 4T matkustajille usein aiheutuneen sekaannuksen. Pientä opettelemista on vielä kaupungin puoleisessa päässä, jossa femma yllättää kääntymällä Aleksilta Mannerheimintielle ja rautatieasemalle palatakseen sieltä vasta Mikonkadun kautta Aleksin reitille.

Vuokra-autot, pakettiautot, moottoripyörät, veneet

Hlö-autot per vrk Pieni Keskikokoinen Iso Minibussi Avoauto Pakettiautot Pieni Keskikokoinen Moottoripyörät Pieni Keskikokoinen Iso Veneet Pieni Keskikokoinen

50 € 60 € 70 € 90 € 100 € 40 € 50 € 75 € 90 € 120 € 100 € 120 €

Myytävänä autoja SKODASTA CADILLACIIN! Autojen, mp:ien, veneiden ja peräkärryjen maahantuontia Euroopasta ja USA:sta vuodesta 1989! Kauppiaankatu 6, SKATTA, P. 040 545 7000

Kesko Keskon vanha pääkonttori Katajanokalla on myyty työeläkeyhtiö Varmalle. Varma on irtisanonut saneerauksen tieltä K-marketin ja katajanokkalaisille tärkeä kauppa joutuu sulkemaan ovensa joulukuun puolessa välissä.

AVOINNA Ti - Pe klo 9.45 -16.00 La klo 11.00 - 14.00 Puh. 045 863 21 44 Luotsikatu 14, Katajanokka

Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkulan mukaan ainakin tällä hetkellä ajatus on se, että rakennetaan Keskon saaman valmiin rakennusluvan mukaan: Kruunuvuorenkadun puolelle asuntoja ja Kanavakadun puolelle hotellitiloja. Osa asunnoista olisi vuokraasuntoja (Varman), osa omistusasuntoja. Kruunuvuorenkadun puolelle on rakennusluvassa merkitty myös kolme liiketilaa sekä kauppa Satamakadun puolelle, jopa hieman isompi kuin nykyinen. Rakentaminen alkaisi ensi keväällä tai kesällä ja kestäisi pari vuotta; yksityiskohdista ei vielä tiedetä.

VAATTEIDEN KORJAUKSET

Keskon pääkaupunkiseudun aluejohtaja Antti Palomäen mukaan Kesko on selvitellyt kaupungin eri virastojen kanssa mahdollisen väistötilan löytämiseksi/saamiseksi Katajanokan K-marketille. Toistaiseksi he eivät ole löytäneet ratkaisua, mutta keskustelu jatkuu.

- kavennukset/levennykset

Katajanokkaseuran johtokunta on korostanut kaikille osapuolille päivittäistavarakaupan tärkeyttä.

nopeasti ja ammattitaidolla - vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut - nahkavaatteiden korjaukset

Katajanokan Kaiku 2016

51


AJAN KUVA

41v 1975 Lounas Ti - Pe 11 - 14 Päivällinen Ti - La 17 - 23 Su 13 - 20 Muina aikoina sopimuksen mukaan myös yksityistilaisuuksiin. Päivittäin vaihtuva lounas *** Joulu-tammikuussa Aija Johansson Batiikkitauluja *** Tule ja nauti hyvästä ja edullisesta ruoasta ja taiteesta Bliniviikot alkaen 10.01.2017 *** www.wellamo.fi puh/fax. 663 139 • Vyökatu 9 pääty • 00160 Helsinki

PUB

RED OX VAPARI

Merisotilaantori 1 p. 09 677 440 Pub Red Ox –Vapari Avoinna Su – To 11.00 – 24.00 Pe – La 11.00 – 02.00 Karaoke Pe – La 21.00 – 02.00; Bingo Ti 19.00 – 21.00 Happy Hour Su 11.00 – 13.00 Juke Box, MTV, Total Sports, Free Wlan A–oikeudet; erikoisoluita Eläkeläisille maksuton kuppi kahvia

TERVETULOA 52

Katajanokan Kaiku 2016

Kirkkohallituksen kiinteistöt Kirkkohallituksen aikoinaan Pauligilta ostamat talot Satamakatu 9 ja 11 sekä Luotsikatu 1a ja 1 ovat olleet tyhjillään Kirkkohallituksen muutettua pari vuotta sitten Eteläranta 8:aan. Kirkkohallituksen selvitysmies Jukka Laurilan mukaan Katajanokan kiinteistöjen kehittäminen etenee: kiinteistöjen ostosta on nyt voimassa oleva esisopimus rakennusliikkeen kanssa. Kyseinen rakennusliike on jo ostanut Luotsikatu 1:n kiinteistön. Kiinteistöjä koskeva asemakaavan muutos oli Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyssä 2.11.2016. Koko asemakaavan muutos on edennyt suunnitellusti. Satamakatu 9:n ostaja on perunut kaupan. Kirkkohallitus etsii tuolle kauniille rakennukselle aktiivisesti ostajaa.


Stadille kiitos cityfillareista Katajanokkaseura ojensi kunniakirjan ja kiitti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria kaupunkipyöristä. Kuvat: Tuula Palaste Marko Österman

Palveluihimme kuuluvat parturi-kampaajan-, kosmetologin-, kynsiteknikon- sekä injektiohoitajanpalvelut. Avoinna sopimuksen mukaan. P. 0408366054 Merikasarminkatu 10 L 57

48. kerta

e n k in e n L ämminhi n e n p e r int e n Le ijonie

Jouluvesper Tuomiokirkon kryptassa 15.12.2016 klo 18.00

Adventtiajan musiikkia

Porvoonseudun musiikkiopistosta: PSMO Brass Harri Viitanen, urut

Raamatunluku Viktor Salenius

Puhe

Suvi-Maria Junni Ohjelma ovelta 8 €. Tuotto käytetään nuorten terveiden elämäntapojen edistämiseen ja veteraanien tukemiseen.

Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/skattaseura

Vesperin järjestää Katajanokan Lionsklubi yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa

Katajanokan Kaiku 2016

53


Venäläisten klassikoiden valiot.

AJAN KUVA

Lauantaisin 13–17 Zakuska-buffet. Rahapajankatu 3, Helsinki | varaukset (09) 179 560 Avoinna ti-pe 11-23, la 13–23, su ja ma suljettu www.restaurantbellevue.com

Luotsikatu 3 Puh. 09 622 9040/0400 300 409 00160 Helsinki E-mail keijo.koskinen@koskinenschalin.fi

Kotipalvelua - siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut 050-3229388 www.unelmaworks.com Luotsikatu 16 00160 Helsinki

Luotsikatu 5 00160 Helsinki Puh. 09 684 4300 Fax. 09 624 120

54

Katajanokan Kaiku 2016

Katajanokkaseuran kannanotto yleiskaavaehdotukseen: Helsingin rantapuistot tulee säilyttää. Kaupungin vasta parisen vuotta sitten rakentama Matruusinpuisto on kantakaupungin Suomenlinnan puolen puisto. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä on potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi Merisataman rannan tapaan. Rajusti kasvavan Helsingin merenrantapuisto ei ole viisas valinta rakennusmaaksi. Yleiskaavaehdotuksen havainnekuvassa rakentamiselta jäävä kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoa. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot. Helsingin kantakaupungin merenrannat on kaukonäköistä pitää ja kehittää edelleen kasvavan kaupungin meripuistoina. Tiiviin Helsingin eritysluonne, meri, vapaat rannat ja puistot ovat parasta Stadia - varmasti myös yleiskaavan tavoitevuonna 2050. Matruusinpuisto ja siihen liitettävät rannat tulee yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun ja yleiskaavassa sellaisena säilyvän Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisemaja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina.


SUUTARI PALVELEE TI-KE 10-18, 044-299 0025

www.skatta.fi Kuva: Tuula Palaste

Illallinen taivaan alla -tapahtuma Viime vuoden innostamana Matruusinpuistossa järjestettiin toisen kerran ”Illallinen taivaan alla”-tapahtuma 11.8.2016. Mukana oli 25 iloista katajanokkalaista. Tove Janssonin 102-vuotissyntymäpäivän kunniaksi suunniteltu puistopiknik peruuntui rankkasateen vuoksi.

Katajanokan Kaiku 2016

55


AJAN KUVA

UUDET KOKOUSPALVELUT KATAJANOKALLA aamu- tai iltakokoukset 6–24 hengelle, monipuolinen tarjoilu ja kokoustekniikka

Maanalainen parkkiluola ja Kanavakatu 14 Katajanokalle vuodesta 2006 alkaen vireillä ollut YIT:n maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavaehdotus hyväksyttiin 27.9.2016 kaupunkisuunnittelulautakunnassa lähetettäväksi kaupunginhallitukselle. Asemakaavan hyväksyy lopullisesti valtuusto. Pysäköintilaitoksen ajoluiska sijoittuu Kanavakatu 14 tontille, johon esitetty hotelli- tai toimistotalon rakennussuunnitelmaluonnos esiteltiin 5.10. Wanhassa Satamassa pidetyssä asukastilaisuudessa. Katajanokkaseuran kaupunkisuunnitteluvirastolle antamassa mielipiteessä huomautettiin, että suunnitellun rakennuksen kerroskorkeus (6) ja sen myötä kerrosala ovat ympäristöönsä nähden ylimitoitettuja.

Varaukset p. 044 744 9999, deli@bastioncatering.fi Kruunuvuorenkatu 9, 00160 Helsinki

Nokka kohti kesää

Katajanokkaseura oli mukana Viking Linen järjestämässä Nokka kohti kesää - katutapahtumassa hotelli Grand Marinan edustalla 27.5. Seuran teltassa osallistuttiin leikkimieliseen visailuun, jonka pääpalkintona oli Viking Linen risteilymatka.

56

Katajanokan Kaiku 2016


rakennussuunnitelma

KAIKKI KORJAUSRAKENTAMISEN CONSTIT 7

PYSÄKÖINTILAITOKSEN TULO- JA POISTOILMA TOIMISTOVAIHTOEHDON RUNKOSYVYYS

2.-6. TYYPPIKERROS 1:750

~

JULKISIVU MERELLE 1:750

PALVELEMME LUOTETTAVASTI JA MONIPUOLISESTI:

POISTOILMA TULOILMA

• JULKISIVUREMONTIT

HISSIT JA KUILUT PYSÄKÖINTI

• PARVEKEKORJAUKSET JA -UUSINNAT LEIKKAUS 1:750

KANAVAKATU 14 KAAVALUONNOKSEN VIITESUUNNITELMA 31.5.2016

• RAPPAUS JA ARVOKIINTEISTÖJEN ENTISÖINTI • HISSIT JA JULKISIVUMUUTOKSET • SAUMAUS- JA PIENKORJAUSTYÖT • PIHA- JA VIHERRAKENTAMINEN • KATTOREMONTIT • JÄLKIASENNETUT HISSIT • KÄYTTÖTARKOITUSMUUTOKSET • LISÄKERROKSET KERROSTALOIHIN

Miina Äkkijyrkän Iloa ja energiaa -veistos Ravintola Nokan edustalla. Viikolla 49 Ravintola Nokka tarjoaa Kaiun lukijoille glögin 2 yhden hinnalla (ei 6.12). Mainitse Kaikulehden tarjous.

PUH. 010 288 6000 CONSTI.FI

www.skatta.fi

Katajanokan Kaiku 2016

57


PALVELUHAKEMISTO LIIKKEITÄ

SUUNNITTELUA

Ajanpesu

Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin

Luotsikatu 16 puh. 2709 1432

Alepa Katajanokka Merisotilaantori 1

Anni ja Aleksi

Lasten lelukauppa Unioninkatu 27 puh. 044 986 5037 www.annijaaleksi.com

Autocompany

Kauppiaankatu 6 Puh. 040 5457 000 www.autocompany.fi

Bicyclean Helsinki

Luotsikatu 14 Puh. 044 2915 331 www.bicycleanhelsinki.fi

Doppelmayr Finn Oy Luotsikatu 5 puh. 6844 300

EXITE Oy

Katajanokankatu 4 A 17 puh. 044 974 9969 www. exite.fi

Haraldin Kenkä

Luotsikatu 5 puh. 044 2990 025

Hati Ompelimo Korjauspalvelut Luotsikatu 14 puh. 045 8632 144

Helsingin Liikevaatetus Oy

Kruunuvuorenkatu 7 puh. 660 487, 040 5898 081 www.liikevaatetus.fi

Isonkarhun Kauppa

Luotsikatu 13 puh. 0400 702 017 www.nallet.fi

Koristerappausliike Rintala Ky Sampsantie 50, 00610 Hki puh. 0400 770 687 muurarimarkku.com

Nomart Oy

Merikasarminkatu 6 puh. 661 477 www.nomart.fi

Reel One

Mannerheimintie 4, puh. 09 684 4450

Unelmaworks

Luotsikatu 16 puh. 050 3229 388 www.unelmaworks.com

Video- ja äänituotanto Timo Tex Turpeinen

Kauppiaankatu 12 A 14 Puh. 040 7765 950 www.facebook.com/instrumentaltex

58

Katajanokan Kaiku 2016

Luotsikatu 3 puh. 6229 040, 0400 300 409 www.koskinenschalin.fi

KIINTEISTÖNHOITOA

CONSTI Julkisivut Oy Hopeatie 2 puh. 050 596 1554 www.consti.fi

Enter Advice Oy

Skattan LKV Luotsikatu 5 044 7266 000 www.enteradvice.com

KAUNEUS- JA TERVEYSPALVELUJA

ALLAS Sea Pool

www.allasseapool.fi

Deluxe Beauty

Luotsikatu 6 puh. 040 080 4628 www.deluxebeauty.fi

Hoitola Harmony

Luotsikatu 14 puh. 040 1485 853, 045 1255 260

Katajanokan apteekki

Kruunuvuorenkatu 1 puh. 664 207 www.katajanokanapteekki.fi

RAVINTOLOITA

Bastion Deli & Catering

Kruunuvuorenkatu 9 puh. 044 7449 999 www.bastioncatering.fi

Bistro AVANTO

Linnankatu 9 puh. 09 622 04 744 info@bistroavanto.fi

Bellevue

Rahapajankatu 3 puh. 179 560 www.restaurantbellevue.com

Hotel Katajanokka

Merikasarminkatu 1 puh. 6864 5132 www.hotelkatajanokka.fi

Katajanokan Fysikaalinen Hoitolaitos

Katajanokan Kasino

Isännöitsijätoimisto Jarmo Rantamäki Oy ISA

Kauneushoitola Marita Koskinen

Mount Everest Nokka

Katajanokan Huolto Oy

Kauneuskeskus Eleganssi

Pub RED OX Vapari

Kiinteistöhuolto Määttä Oy

Kauneusstudio Ellen

Helsingin Pro Isännöinti Oy Luotsikatu 5 puh. 0400 625 951 www.proisannointi.fi

Unioninkatu 18, 00130 Hki puh. 020 7756 640 www.rantamaki.com Merikasarminkatu 4 puh. 6962 480 www.katajanokanhuolto.fi Satamakatu 2 katajanokka@kiinteistohuoltomaatta.fi www.kiinteistohuoltomaatta.fi

Rakennusliike Asko Kokkonen Oy

Kelatie 8 A puh. 044 564 7828

LIIKENNE- JA MATKUSTUSPALVELUJA

Helsingin Satama

Olympiaranta 3, 00140 Hki puh. 3101 621 www.portofhelsinki.fi

Viking Line

Katajanokanlaituri 8 puh. 0600 41577 vikingline.fi

Kruunuvuorenkatu 15 F puh. 629 284 www.skatankunto.fi Luotsikatu 2 puh. 040 5239 360 www.kauneushoitola.eu

Kruunuvuorenkatu 3 puh. 0400 559 327 info@iniversalbeaty.fi

Merikasarminkatu 10 L 57 puh. 040 836 6054

Laivastokatu 1 puh. 6128 6300 www.katajanokankasino.fi Luotsikatu 12 puh. 6221 996 www.everestyeti.fi Merisotilaantori 1 puh. 09 677 440

Poseidon

Kruunuvuorenkatu 1 puh. 010 7664 190 www.oluthuone.fi

MEDISTEP Oy

Ravintola Sipuli

Parturi-kampaamo Topics

Ravintola Wellamo

Renata Vuorijärvi Kruunuvuorenkatu 11 puh. 040 540 3563 Kruunuvuorenkatu 15 A puh. 656 613

Urheiluhieroja

Lasse Ansaharju Kruunuvuorenkatu 11 puh. 050 514 5341

ASIANAJOPALVELUJA

Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2 Puh. 7269 6730 www.strenglaki.fi

Kanavaranta 7 puh. 6128 5500 www.ravintolasipuli.fi Vyökatu 9 pääty puh. 663 139 www.wellamo.fi

Simon Kahvio

Satamakatu 5 puh. 09 692 4876

Signora Delizia

Satamakatu 5 puh. 045 8615 959 www.signoradeli.com

Wanha satama

Pikku Satamakatu 3-5 09 6128 6800 www.wanhasatamaravintolat.fi


Ensi kevättä odotellessa. Tänä vuonna viljelylaatikoita oli yli viisikymmentä.

TERVETULOA SILMÄLASISTAILAUKSEEN KATAJANOKALLE. Kaupungin tyylikkäimmät kehyset nyt Katajanokalla. Tule tutustumaan maahantuojan yli 3000 kehyksen mallistoon optikkoliikkeeseemme Kauppiaankatu 7:ään.

Varaa aika optikollemme numerosta 0400 660 545

Meikkitaitelija

Silmälasiasiantuntija, maahantuoja

Raili Hulkkonen

Timo Andersson

0400 512 327 raili.hulkkonen@puuteri.fi

0400 660 545 www.timoandersson.fi

Kauppiaankatu 7 , Katajanokka, 00160 Helsinki, www.puuterihuone.fi

TOINEN LINSSI ILMAISEKSI! Kun ostat silmälasit tammi-helmikuun aikana saat toisen linssin ilmaiseksi. Edun arvo jopa yli 400 €!

Katajanokan Kaiku 2016

59


Joulutervehdys Punaisilta laivoilta Viking Line toivottaa katajanokkalaisille hyvää joulua! Ohessa lahjakorttisi, ole hyvä. Astu laivaan!

Lisätiedot ja varaukset: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Saat matkalippusi lähtöpäivänä terminaalista alla olevaa lahjakorttia vastaan. Muista passi tai henkilökortti.

LAHJAKORTTI Helsinki–Tukholma-risteily

Voimassa 1–4 henkilölle la–to-lähdöillä 22.12.2016 asti ja 7.1.–15.2.2017. Yksi hytti/varaus/lahjakortti. Varausnumero:________________________ Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Ikäraja 21 v.

0€

A/B/C-hytti FGKAIKU

LAHJAKORTTI Miniristeily tai Päiväristeily Tallinnaan

Voimassa 1–4 henkilölle su–pe-lähdöillä 17.12.2016 asti ja 27.12.2016–17.2.2017. Päiväristeilylle hytti lisämaksusta –50 % päivän hinnasta. Miniristeilyyn sisältyy yksi A/B-hytti. arausnumero:________________________ Varausnumero:________________________ Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Ikäraja 18 v.

0€ FGKAIKU

Kaiku2016 netti issuu  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you