Kaiku2017 netti issuu

Katajanokan Kaiku

2017

Joulu muurien suojassa Joulu Hotel Katajanokalla on lämmin ja kotoisa: jo perinteeksi muodostunut joulunajan ohjelma ja makuhermoja hellivä joulubuffet luovat aidon joulumielen.

Tervetuloa naapurit

H

otel Katajanokka on jo kuudetta kertaa auki läpi joulun ja tarjoaa kotoisan tunnelman niille, jotka viettävät joulua muualla kuin kotona. Moni palaakin Hotel Katajanokalle vuodesta toiseen. – Tunnelma on yhteisöllinen ja lämmin, melkein kuin olisi kotona, kertoo hotellinjohtaja Eerika Rinne, ja muistuttaa samalla että hotelliin voi myös majoittaa sukulaisia, jos kaikki eivät mahdu nukkumaan kotiin. Samoin hotellin joulubuffetissa suurikin perhe mahtuu herkuttelemaan saman pöydän ääreen.

Ohjelma on ilmainen ja avoin kaikille. Joulupukki, Tiernapojat, jouluyön messu ja kauneimmat joululaulut ovat paikallistenkin mieleen. – Haluamme kiittää naapureitamme tästä vuodesta ja muistuttaa, että olemme täällä myös katajanokkalaisia, emme ainoastaan hotellivieraita varten.

Yksilöllisyys edellä Hotel Katajanokka kuului aiemmin kansainväliseen hotelliketjuun, mutta helmikuusta asti se on ollut itsenäinen hotelli. – Toiminnassamme näkyy yksilöllisyys ja jokaisen asiakkaan huomioonottaminen, Rinne kuvaa. – Koulutamme työntekijöitämme paljon, mutta meillä ei ole manuaaleja siitä, kuinka asiakkaita pitää kohdella. Jokainen palvelee omalla persoonallaan.

Onnistuneesta työstä kertovat Hotel Katajanokan hyvä sijoitus ja ylistävä palaute TripAdvisor-matkailusivustolla. – Täällä on hienoa olla töissä, kun on niin ylpeä siitä, miten täällä tehdään asiat, Rinne kehuu.

Uudistuksen tuulet Tammikuun alussa hotellissa alkaa remontti. Kaikki 70 standard-huonetta saavat kasvojenkohotuksen, jossa uusitaan pinnat ja tekstiilit. 25 premier-huonetta ja kolme sviittiä uusitaan täysin. Myös aulatilat uusitaan ja valaistukseen panostetaan uudella tavalla.

– Maaliskuun alussa lanseeraamme uudet huoneet ja aulatilat. Samalla juhlistetaan kymmenvuotiasta hotellia ja sata vuotiasta Suomea. Vielä ei olisi välttämätöntä tarvetta remontoida, mutta halusimme remontoida ennen kuin on pakko, Rinne kertoo. – Toivotamme kaikki naapurimme lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan uusiin mallihuoneisiimme! Tulkaahan kurkkaamaan minkälaista uudistusta ryhdymme tammikuussa tekemään, Eerika vinkkaa.

Hotel Katajanokan joulunajan ohjelma Jouluaatto su 24.12.

Jouluinen aamiainen klo 8 – 11 Naisten aamusauna klo 8.30 – 9.30 Miesten aamusauna klo 9.45 – 11.30 Naisten joulusauna klo 14.30 – 15.30 Tiernapojat klo 16 Miesten joulusauna klo 16.30 – 18 Joulubuffet klo 18 – 21 Joulupukki n. klo 19 Jouluyön messu klo 21.30

Joulupäivä ma 25.12.

Jouluinen aamiainen klo 8 – 11 Naisten aamusauna klo 8.30 – 9.30 Miesten aamusauna klo 9.45 – 11.30 Kauneimmat joululaulut klo 15 Joulubuffet klo 18 – 21

Tapaninpäivä ti 26.12.

Jouluinen aamiainen klo 8 – 11 A la carte klo 18 – 21 Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin, seuraattehan kotisivuamme aikataulumuutosten varalta.

Hotel Katajanokka Merikasarminkatu 1 a puh. 09 686 450 reception@hotelkatajanokka.fi www.hotelkatajanokka.fi/

Katajanokkaseuran julkaisu 57. vuosikerta 2017 ISSN 0787-7447 Julkaisija: Katajanokkaseura ry.

Toimitus: Aurora Heickell, vastaava toimittaja Kati Laasonen, toimitussihteeri Tuula Palaste, kuvatoimittaja Erkki Leimu, ilmoitusmyynti Rea Anner Martin Bunders Tarja Djateu Eero Nurmikko Sirpa Pääsky Julia Vuori Kansi: Julia Vuori Taitto ja sivunvalmistus: M.E.N. Oy/Eero Nurmikko Painatus: Pekan Offset, Helsinki 2017 Ilmoitushinnat: Takakansi 1200 e Kokosivu 2- ja 3-kansi 800 e Kokosivu 400 e 1/2 sivu 250 e 1/4 sivu 150 e 1/8 sivu 100 e 1/16 sivu 60 e Palveluhakemisto 20 e www.facebook.com/skattaseura www.skatta.fi katajanokkaseura.blogspot.fi

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979.

Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

4

Katajanokan Kaiku 2017

Kaiku Utgiven av Skatuddssällskapet

Päätoimittajalta Katajanokanlaituri 2 – Portti Katajanokalle Autonomisen Suomen viimeinen joulu 1917 Katajanokan apteekki 100 vuotta - Itsenäisyyden vuosista nykypäivään Presidenttiä ei enää näe nelosessa Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2017 Kultaisen huilun soittaja, Sami Junnonen Musiikin moniottelija Jonas Rannila Outi Nyytäjä, Katajanokkalainen koko sydämestään Insinööri Alexander Jevsignejeff, Lutikkalinnan arkkitehti Sailors Home – oivaltavaa rakennustaidetta Linnankadulla Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt!

En brandstation är inget museum men inrymmer ett Laatuelokuvia ympäri maailman Syödään yhdessä, Suomi 100 Miljoona linnunpönttöä, joista ainakin kaksi Katajanokalla Nelosen ratikkareitti, Skattalaisten kauppakatu Ravintola EGG Mount Everest – 20 vuotta Katajanokalla Satavuotias Bellevue Namina Wellness Spa on aito aasialainen kylpylä Nokkosia Katajanokalla Luomua Nokalle Viljellään yhteistyötä Oletko jo kunnossa - kerralla kuntoon Marttailua Katajanokalla Katajanokan Karhunkaatajat Iloista junnufutista kantakaupungissa Spa-Skatta Lions-klubien suurhanke nuorison hyväksi Ajan Kuva

5 7 9 12 15 21 22 22 24 26 28 31 34 35 36 36 37 42 42 43 47 48 48 49 50 51 51 52 55 55 56

Tämä Katajanokan Kaiun 57. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen.

Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna, ja liity oman kaupunginosayhdistyksesi Katajanokkaseuran jäseneksi. Liittymisen voi tehdä joko seuran kotisivuilla skatta.fi tai ottamalla yhteyttä johtokuntaan.

Jäsenmaksu 2017: Vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 50 e.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Kun minut muutama vuosi sitten valittiin Katajanokan Kaiku-lehden vastaavaksi toimittajaksi, kysyin neuvoa päätoimittaja Leena Karolta. Historia ja ihmisten tarinat kiinnostavat aina, oli hänen vinkkinsä.

Tänä, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna, myös Katajanokan apteekki ja ravintola Bellevue täyttävät sata vuotta.

Jukka Rissanen

Ravintola Bellevueta olivat perustamassa suomalainen Hulda Helén ja eestiläinen Grigori Pawlow, joka Suomen kansalaisuuden saatuaan muutti nimensä Reko Pauloksi.

Paulon perhe saavutti merkittävän omaisuuden, joka myöhemmin säätiöitiin. Paulon Säätiö edistää mm. lääketieteen tutkimusta ja tukee kuva- ja musiikkitaiteita, sekä pitää joka viides vuosi Paulon sellokilpailut Helsingissä. Vuodesta 1975 Bellevuen toimintaa on johtanut Taustalla Miina Äkkijyrkän Iloa ja energiaa- veistos. Ragni Rissanen.

Ensimmäinen apteekki sijaitsi Kruunuvuorenkatu 3:ssa, jonka seinässä on muisto apteekin ajoilta. Taiteilija Julia Vuori on kansikuvassa ikuistanut apteekin toisen osoitteen Kauppiaankatu 2. Nykyiseen paikkaansa Kruunuvuorenkatu 1, apteekki muutti 1.6.2015.

Aurora Heickell

Mielestäni on tärkeää, että lehdessä on myös ammattitoimittajien kirjoituksia. Olemme lehden toimituksessa hyvin iloisia, että pitkän linjan toimittaja Seija Sartti oli halukas muistelemaan presidentti Mauno Koiviston elämää.

Jotta emme olisi ihan taaksepäin kallellaan, nuorta polvea edustavat saa- Kruunuvuorenkatu 3:n remme muusikot, kapellimestari Jonas Rannila ja huilisti Sami Junnonen, seinäreliefi. sekä kaikki pienet ympärijuoksijat.

Tulevaisuuden suuria muutoksia ovat maanalainen parkkiluola, sekä entisen Keskon pääkonttorin muokkaaminen asunnoiksi ja hotelliksi. Iloksemme ruokakauppa palaa Keskon kortteleihin.

Onnea itsenäiselle 100-vuotiaalle Suomelle.

Katajanokalla 14.11.2017

Tervetuloa Katajanokkaseuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen 26.2.2018 kello 18:00 Helsingin Työkanava HeTy ry, Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs Esitelmä: Mitä täällä tapahtuu? ”Katajanokka muutoksen kourissa.”

Kaikki katajanokkalaiset ovat tervetulleita!

Pekka Vuoren riimilor

ukirja

Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2017

5

© SUSA JUNNOLA/ KAUPUNKISAUNOJA

JÄTÄ TALVITURKKI NARIKKAAN Allas Sea Poolilla voi uida ulkona kun pakkanen paukkuu ja mennä suoraan uima-altaasta bistroon. Ja tämä kaikki kaupungin parhaalla paikalla.

Kiitos Helsinki, tervetuloa helsinkiläiset!

KATAJANOKANLAITURI 2A , HELSINKI

MA–TO

6.15–22.00

PE

6.15–23.00

WWW.ALLASSEAPOOL.FI @ALLASSEAPOOL

LA

9.00–23.00

SU

9.00–22.00

A L L A S O N A U K I Y M PÄ R I V U O D E N !

Katajanokanlaituri 2 – Portti Katajanokalle Maailmanpyörä, merikylpylä ja Flytour Helsinki muodostavat yhdessä houkuttelevan ja elävän kokonaisuuden Katajanokanlaiturille – eräänlaisen portin sisemmälle Katajanokalle.

K

oleana lokakuisena päivänä tapaamme Katajanokanlaiturilla kolme alueen innokasta kehittäjää: Jaron Duivesteinin, Marianne Mäkelän ja Pipsa Vehmasen.

SkyWheel Helsinki pystytti maailmanpyöränsä Katajanokanlaituri 2:lle keväällä 2014 Jaron sen toimitusjohtajana.

Samana keväänä Korjaamo avasi pop up Allas Cafeen tavoitteenaan rakentaa myöhemmin varsinaisen Allas-kylpylän, joka sitten erilaisten vaiheiden jälkeen valmistui tänä keväänä. Allas-kylpylän

idean ”äiti” Marianne on kehitysjohtajana Töölö Urbanissa, kehitysja sijoitusyhtiössä, joka omistaa Korjaamon, Jääpuiston ja Allas Sea Poolin ja kehittää uusia kaupunkikulttuurin hankkeita.

Pipsa on uusimman tulokkaan, viime joulukuussa avatun Flytour Helsingin operatiivinen johtaja.

Flytour Helsingissä näytetään 10 minuutin pituinen 4D-elokuva Helsingin nähtävyyksistä.

Yritysten keskinäinen yhteistyö sujuu hyvin. Marianne, itsekin katajanokkalaisia, iloitsee, että myös lähialueen asukkailla on nyt enemmän ravintoloita, kahviloita ja paikkoja, joihin mennä. Etenkin joulun aikaan Katajanokanlaituri 2:n alue muodostaa hyvän käyntikohteen. Kaikki kolme yritystä lupaavat olla joulun aikaan lähes normaalisti auki.

Marianne ja Pipsa, sekä etenkin Jaron vakuuttivat tyytyväisyyttään kuluneen vuoden kävijämääriin, vaikka kesä oli poikkeuksellisen viileä. Pipsan mielestä koko uusi tapahtuma-alue palvelee, sekä kaupunkilaisia, että eri puolilta maailmaa tulevia turisteja ja elävöittää erinomaisesti koko kaupunkikuvaa kauppatorilta Skattalle. Flytour Helsinki haluaa olla osa elämyksellistä city-kulttuuria.

Viime kesän rakennustyöt tekivät alueesta sekavan, nyt on siistimpää. Jaron toivoo ja on ehdottanutkin kaupungille, että Altaan ja Skywheelin edessä olevasta parkkialueesta tulisi vain pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitettu alue.

Tämä on myös varmasti kaikkien skattalaisten toive.

Teksti ja kuvat: Tuula Palaste

Katajanokan Kaiku 2017

7

Stadin saneeraaja www.rakennusgrahn.com

info@rakennusgrahn.com

Lämmintä joulua ja mukavia matkoja!

KAUPUNKIKULTTUURIA

Autonomisen Suomen viimeinen joulu 1917 Ensimmäisen maailmansodan aikoihin Suuriruhtinaskunnan pääkaupungista Helsingistä oli kasvanut modernisoituvan yhteiskunnan keskus, eurooppalainen pääkaupunki, ”Pikku Pietari”. Teollistuva suurkaupunki oli muuttunut osaksi maailmantaloutta, tullut täysin riippuvaiseksi elintarvikkeiden ja energian tuonnista.

O

sana Venäjän keisarikuntaa Suomi ja sen pääkaupunki pääsivät osallisiksi imperiumin eduista ja haitoista. Maailmansodan ja sitä seuraavien vallankumouksien tapahtumapaikaksi Helsinki joutui vasta vuonna 1917. Sodan alkuvuosien huima taloudellinen nousukausi päättyi vallankumousvuoden pahenevaan lamaan, pula-aikaan ja joukkotyöttömyyteen. Helsinkiläisyhteisön syvenevä kriisiytyminen lisäsi epävarmuutta ja levottomuutta.

Keisarikunnan romahdus marraskuun 1917 vallankumouksen jälkeen antoi helsinkiläisille pientä toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Sotavuosien murheet ja ilot Autonominen Suuriruhtinaskunta oli joutunut sotaan osana Venäjän imperiumia syksyllä vuonna 1914.

Suomalaisten miesten ei kuitenkaan tarvinnut osallistua sotimiseen, koska maan joukko-osastot oli

lakkautettu ja asevelvollisuuden sijaan maksettu ns. ”sotilasmiljoonia”. Sota-aika vaikutti silti monin eri tavoin helsinkiläisten arkeen. Kaupungin perinteiset kauppa- ja huoltoyhteydet Länsi-Eurooppaan katkesivat nopeasti, kun sotatilan seurauksena julistettiin purjehduskielto Helsingistä länteen ja rautatiet alistettiin palvelemaan Venäjän armeijan tarpeita. Kaupunkilaisten elämää rajoittivat mm. öiset ulkonaliikkumiskiellot, pimennysmääräykset ja ennakkosensuuri, sekä venäläisen poliisihallinnon urkkijajärjestelmä. Saksan maihinnousun pelko kasvatti Venäjän maavoimien ja laivaston läsnäoloa Helsingissä.

Katajanokalle sijoitettiin runsaasti merisotilaita ja –upseereita, ja Kruunuvuorenselkä täyttyi sotalaivoista. Kun sotasensuuri esti normaalin tiedonvälityksen, kaupunkilaiset joutuivat elämään villien huhujen ja lisääntyvän epätietoisuuden ilmapiirissä.

Sotavuosien mittaan Venäjän imperiumi joutui muiden sotaakäyvien valtioiden tavoin lisäämään entisestään sotaponnisteluja. Tämä merkitsi helsinkiläisille yrityksille lisääntyviä sotatarviketilauksia ja tuhansia uusia työpaikkoja. Huikean talousbuumin varjopuolena ilmeni paheneva pula asunnoista ja peruselintarpeista.

Venäjän Itämeren laivastoa Eteläsatamasssa ja Katajanokalla.

Keskellä sairaalalaiva Ariadne, jokatoimi sairaalalaivana 19141918 ja myöhemmin toisen maailmansodan aikana alus kuljetti mm. 1942 saksalaisia haavoittuneita Saksaan. Ariadne romutettiin Katajanokan romuttamolla 1969.

Katajanokan Kaiku 2017

9

itsenäiselle Suomelle, vaSeurauksena oli suuri insen puoli edustajista jäi flaatio, joka loi otolliset olosuhteet monenlaiselle keimielenosoituksellisesti nottelulle ja salakaupalle. istumaan paikoilleen, oiMustan pörssin kulttuuri kea puoli nousi seisaalle kukoisti markkinoilla. Enerkunnioittamaan päätöstä. gian raaka-ainekriisiin raha Poliittisen vastakkainei tuonut ratkaisua. Kivihiiasettelun rintamalinja oli len tuonti oli kokonaan lopselkeä. Itsenäistymisestä punut, ja kotitalouksien oli ei vielä silloin tullut kankilpailtava tuotantolaitosten salaisia yhdistävää asiaa. kanssa polttopuista. Kau- Ensimmäinen maailmansota. Donin kasakoita menossa Töölön Tammikuussa 1918 alkoi punkilaiskotien lämmittämi- Tavara-asemalle. punaisten ja valkoisten seen ei aina ollut riittävästi välinen sisällissota Suopolttopuita, joten sotavuodet olivat monille pimeää ja men suunnasta. kylmää aikaa.

Lähestyvän Joulunalusviikkojen aikana syvenevän Pitkittyneestä sodasta aiheutuneet siviiliväestön taloudellisen ja poliittisen kriisin keskellä kaupunkiongelmat, eivät ratkenneet vuoden 1917 vallankumo- laiset sinnittelivät päivästä toiseen maaseudun tukiuksiin Pietarissa, eivätkä myöskään Helsingissä. Po- verkkojen, kaupungin myöntämien avustusosoitusten, liittiset kriisit suistivat molemmat pääkaupungit en- leipäkorttien tai mustanpörssin palvelujen turvin. Yli tistä pahempaan sekasortoon ja kaaokseen. Polttoai- 100 000 asukkaan nykyaikaisessa ja eurooppalaisessa nepula paheni, elintarviketoimitukset vähenivät, so- Helsingissä oli arkenakin tarjolla maksukykyisille motatarviketilaukset loppuivat, ja työttömyys lisääntyi. nenlaisia kulttuuripalveluja, teatteriesityksiä, konVallankumousten tuoma vapauden huuma sertteja ja tanssiaisia. Torstaina 6.12. oli haihtui. Syksyn kuluessa väestön huolYliopiston juhlasalissa Helsingin Kaulon ylläpitämiseksi oli järjestettävä punginorkesterin Sinfoniakonpuutteen alaisten tuotteiden säänsertti, johtajana Robert Cajanus, nöstely ostokorttijärjestelmin. solistina pianisti Ernst Linko, Elintarvikelevottomuudet ja väohjelmassa mm. Jean Sibekivaltaisuudet, sekä yleisen järliuksen Sinfonia nro 3. jestyksenpidon romahtaminen, Kansallisteatterissa esitetjohtivat entistä laajempaan ritiin H. Ibsenin näytelmää kollisuuteen. Tilannetta pa”Kansanvihollinen”, ja Kansan hensi vielä venäläisten sotilaiNäyttämöllä Ostrovskin den kasvava kurittomuus ja ”Syyttömästi syylliset”. Paljon mielivalta. myöhemmin 1920 –luvulla kansalliseksi juhlapäiväksi kanoKohti joulurauhaa nisoitu Itsenäisyyspäivä 6.12. ei enVenäjän romahduksesta huolimatta sin saanut osakseen paljoakaan palstaSuomi oli edelleen osa imperiumia, ja Pietilaa lehdistössä. Helsingin Sanomat julkaisi tarin tapahtumilla oli suoraan vaikutusta Helsingin itsenäisyysjulistuksen ”Suomen kansalle” vaatimattotapahtumiin. Marraskuun alussa bolsevikit tekivät masti uutissivulla yhden palstan juttuna. Lyhyesti kerPietarissa vallankumouksen ja yrittivät saada suo- rottiin myös, että kaikki julkiset rakennukset ja useat malaiset aatetoverit mukaan. Suomessa sen toteu- yksityiset talot olivat liputetut. Lippuna ei liehunut tuminen lykkääntyi, sen sijaan lokakuussa valittu uusi vielä Siniristilippu, vaan vanha punapohjainen Leijoeduskunta käynnisti poliittisen prosessin Suuriruh- nalippu.

Erkki Leimu tinaskunnan irrottamiseksi Venäjästä. Marraskuun Lähteitä: valtalain turvin eduskunta hyväksyi yksinkertaisella Helsingin kaupungin historia; enemmistöllä senaatin, hallituksen ehdotuksen ns.

Kolbe & Nyström, Helsinki 1918; itsenäisyysjulistukseksi 6.12.1917. Tunnelma istunSanomalehdistöä v. 1917 tosalissa oli painostava: ei mitään eläköön –huutoja 10

Katajanokan Kaiku 2017

KAUPUNKIKULTTUURIA Katajanokka v. 1917-1918 5 2

10 9 7 4 3

11

8 6 1

7 01 v. 2 a k ok an j a t Ka

VENÄLÄISNOKKA

V

enäjän vallan aikana Helsingissä määrättiin käyttämään vuodesta 1833 alkaen venäjänkielisiä kadunnimiä, jotka olivat voimassa itsenäisyyden alkuun asti. Kadunnimet mukailtiin alun perin ruotsinkielisistä nimistä, mutta venäläiskauden loppuvaiheessa joillekin kaduille annettiin puhtaasti venäjänkieliset nimet.

Aluksi katukylteissä oli sekä venäjänkieliset että ruotsinkieliset nimet. Myöhemmin kun suomenkie-

liset nimet alkoivat vakiintua, ne pääsivät myös kyltteihin. Ensimmäiset suomenkieliset kadunnimet vahvistettiin kuitenkin vasta vuoden 1906 asemakaavassa.

Katajanokalle tehtiin ensimmäinen asemakaavasuunnitelma jo vuonna 1832, mutta siinä kaduilla ei ollut vielä lainkaan nimiä.

Aarno Laitinen

Katajanokan katujen venäjänkielisiä nimiä: 1 Itäinen Satamakatu (nykyinen Pikku Satamakatu) Vostotsnaja gavanskaja ulitsa.

2 Kanavakatu Kanalnaja ulitsa.

3 Kauppiaskatu (Kauppiaankatu) Tsepmanskaja ulitsa.

4 Kruunuvuorenkatu Krunberskaja ulitsa.

5 Laivastokatu Morskaja ulitsa (sama nimi oli Merikadulla).

6 Linnakatu (Linnankatu) Slotskaja ulitsa.

7 Luotsikatu Lotsmanskaja ulitsa.

8 Lyökkisaarenkatu (Laukkasaarenkatu) Lekgolmskaja ulitsa.

9 Länsi Satamakatu (Satamakatu) Zapadnaja gavanskaja ulitsa.

10 Mynttikatu (Rahapajankatu) Mjuntskaja ulitsa.

11 Vyökatu Gerdelskaja ulitsa.

Katajanokan Kaiku 2017

11

Katajanokan ensimmäinen apteekki sijaitsi Kruunuvuorenkadulla vuosina 1917-1988.

tilaan ja lääkärin nimi, päiväys ja lääkkeen hinta. Alkuperäinen resepti jäi apteekkiin. Jokaisella apteekilla oli oma signatuurinsa, johon oli painettu apteekin logo. Katajanokan apteekin signatuurissa oli komea purjelaiva, joka muistutti meren läheisyydestä. Signatuurit olivat käytössä vuoteen 1973.

Bengelsdorffin työtä jatkoi apteekkari Sternberg Axel vuosina 1923-1947. Jo eloSata vuotta sitten Suomi oli itsenäistymässä ja Katajanokka sai kuussa 1902 Tsaari Nikolai oman apteekin. Katajanokkalaiset pääsivät ensimmäisen kerran III oli antanut naisille apteeknauttimaan apteekkipalveluista 22.10.1917. Apteekki oli Helsingin kioikeuden ja luvan toimia apkolmastoista. Proviisori Hugo Bengelsdorff oli saanut apteekkiluvan teekkarina, mutta Katajanokan jo 29.9.1915, mutta vaikeista olosuhteista johtuen pääsi avaamaan ensimmäinen naisapteekapteekin vasta syksyllä 1917. kari aloitti vasta 1947. Alli Joutsiala illoin valtaosa lääkkeistä valmistettiin apteekissa toimi vuoteen 1969 asti ja häntä seurasi Eini paikan päällä ja tarvittiin valtavia säilytyskel- Alkula, joka toimi vuoteen 1987. Sadan vuolareita sekä laboratoriotiloja. Reseptilääkkeet den aikana Katajanokalla on ollut apteekkarina valmistettiin tarvittaessa mutta kysyttyjä käsikaup- 5 naista ja 3 miestä.

Apteekki sijaitsi pitkään Kruunuvuorenkadulla palääkkeitä, kuten särkypulvereita ja vatsalääkkeitä, valmistettiin varastoon. Samaan aikaan, kun Hugo nimellä Katajanokan apteekki. Apteekkari Markku Bengelsdorff avasi apteekin, lääketukku Tampereen Suominen aloitti vuonna 1988 ja siirsi apteekin Kauprohdoksen toiminta oli laajentunut ja oli aika pe- piaankadulle. Samalla apteekki sai uuden nimen Neprustaa sivuliike Helsinkiin. Bengelsdorff tarttui ti- tunus apteekki ja tuon aikaiseen toimintaan paremlaisuuteen ja Tampereen rohdoksen sivuliike aloitti min sopivat tilat. 80-luvulla apteekkeihin rakennettiin pieniä itsehoito-osastoja, toimintansa 1.1.1918 jossa asiakkaan oli mahKatajanokan apteedollista nähdä mitä apkin yhteydessä. Siteekilla oli valikoimissa, vuliike toimi apteeeikä kaikkia lääkkeitä tarkissa vuoteen 1923. vinnut pyytää tiskin taTuohon aikaan kaa. Asiakaspalveluun asiakkaan lääke pakiinnitettiin enemmän kattiin lasipulloon huomiota ja lääkeneutai paperipussiin ja vonnasta tuli oleellinen siihen kiinnitettiin osa apteekkitoimintaa. signatuuri. Signatuuriin kopioitiin Kruunuvuorenkatu 3 lääkärin kirjoittama sijainneen apteekin määräys, lääkkeen interiööriä annosteluohjeet, po-

KATAJANOKAN APTEEKKI 100 vuotta - Itsenäisyyden vuosista nykypäivään

S

12

Katajanokan Kaiku 2017

KAUPUNKIKULTTUURIA 1988 apteekin toiminta siirtyi Kauppiaankadulle.

Jokaisella apteekilla oli oma signatuurinsa, johon oli painettu apteekin logo.

tehtävä on opastaa asiakasta lääkkeen oikeassa ja turvallisessa käytössä, sekä tarjota nykyaikaiset apteekkipalvelut; yhteisvaikutusten tarkistuksesta, annosjakeluun.

Vaikka apteekkitoiminta on vuosisadan aikana muuttunut, jotain on pysynyt samana myös Katajanokan apteekissa. Apteekilla on edelleen alkuperäinen puhelinnumero 09 664 207.

APTEEKKARIT 1917-2017 22.10.1917- 25.04.1923 26.04.1923 - 10.12.1947 11.12.1947 - 17.06.1969 18.06.1969 - 06.01.1988 07.01.1988 - 19.09.2000 20.09.2000 - 01.02.20006 02.02.2006 - 12.08.2014 13.08.2014 -

Teksti: Maarit Hannu Kuvat: Apteekkariliitto

Kuva: E.Nurmikko

Samaan aikaan otettiin yleisesti käyttöön tietokoneohjelmat helpottamaan reseptinkäsittelyä ja lääkeneuvontaa, mutta vielä tarvittiin tilaa pienimuotoiseen lääkkeen valmistukseen.

Lääkärin määräämiä erikoisihovoiteita ja kapseleita valmistettiin edelleen apteekissa.

Apteekkari Suominen oli perehtynyt perinteisen farmasian lisäksi myös homeopatiaan ja hänen aikanaan apteekista oli mahdollista ostaa myös homeopaattisia valmisteita. Hänen osaamisensa oli laajasti tunnettua. Näinäkin päivinä saattaa asiakas tulla kysymään ”teillähän on valikoimissa homeopaattisia valmisteita”.

Markku Suomisen jälkeen Kauppiaankadun apteekkareina ovat toimineen Tuulikki Astala (2000-2006) ja Ulla Svedström vuoteen 2014.

Astalan aikana keskustelua herätti varmasti eniten 2003 käyttöönotettu geneerinen substituutio eli lääkevaihto. Nykyinen apteekkari Maarit Hannu aloitti vuonna 2014 Kauppiaankadulla, mutta siirsi apteekin takaisin Kruunuvuodenkadulle ja muutti nimen alkuperäiseksi Katajanokan apteekiksi. Lääkevalmistuksen loppumisen myötä entiset isot tilat olivat käyneet tarpeettoman suuriksi.

Tänä päivänä Katajanokan apteekin tärkein

Hugo Bengelsdorff Axel Sternberg Alli Joutsiala Eini Alkula Markku Suominen Tuulikki Astala Ulla Svedström Maarit Hannu Katajanokan Kaiku 2017

13

24 h

tys päivys yöt st korjau työt to ja huol

Sinun jalkojesi terveydelle

Kokonaisvaltaiset jalkojen ja kehon terveydenhoitopalvelut!

Höyryäviä herkkuja Poseidonista

Olemme erikoistuneet mm. seuraavien jalkasairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn: • • • • • •

Diabeetikkojen jalkahoidot Paksuuntuneiden ja sisäänkasvaneiden kynsien hoito Vioittuneiden kynsien hoidot ja korjaukset Verenkiertoa elvyttävät hoidot Oikaisu- ja tukihoidot sekä hoito-ohjeet Haavojen hoidot jalkojen alueilla idot

MEILTÄ SAAT KLASSISTAJA URHEILUHIRONTAA MYÖS KOTI- JA YRITYSKÄYNTEINÄ

Jalkojenho myös kotikäyntinä!

Ajanvaraukset ja tiedustelut: Jalkojenhoidot: Renata Vuorijärvi, puh. 040 540 3563 Klassinen- ja urheiluhieronta: Lasse Ansaharju, puh. 050 514 5341 Kruunuvuorenkatu 11 Lisätietoa netistä: www.medistep.fi

14

Katajanokan Kaiku 2017

Taltuta Pakkasherra kupillisella kuumaa.

Poseidon tarjoaa tammikuun loppuun asti glögiä, joka saa hyytävän viiman muuttumaan pasaatituuleksi.

Lämpimästi tervetuloa!

POŠEIDON - kruuNuVuOrENkatu 1, HELsINkI - OLutHuONE.fI

KATAJANOKKALAISIA

Presidenttiä ei enää näe nelosessa Presidentti on Suomen julkisin ihminen, mutta Katajanokalla Mauno Koivisto oli kuin kuka tahansa naapuri. Häntä ei häiritty, vaikka hänet totuttiin tunnistamaan kadulla ja nelosen ratikassa. Nyt tuttu hahmo on poissa.

M

auno Koivisto oli tasavallan presidenttinä 1982-1994, mutta presidentti ja katajanokkalainen hän oli kuolemaansa asti.

Ennen presidentinvaaleja 1982 Koiviston kansansuosio oli huima, mutta kansa ei saanut äänestää presidenttiä suoraan. Koivistojen kotona Katajanokalla valitsijamiesvaalien tuloslaskentaa katsottiin televisiosta: vaimo Tellervo ja tytär Assi saivat yhteensä yli 73 000 ääntä. Arvioiden mukaan Assin mopsikin olisi valittu, jos se olisi ollut ehdolla.

Presidentin virkaanastujaispäivänä Koivistojen kotiin ja porraskäytävään tuotiin niin valtavasti onnittelukukkia, että he eivät tahtoneet mahtua sisään. Tellervo Koivisto vitsaili, että täytyy varmaan mennä yöksi hotelliin. Kotona asuminen ei kohta muutenkaan käynyt päinsä, koska riittäviä turvajärjestelyjä ei voitu hoitaa Katajanokalla.

Presidentin virka-asunto Tamminiemi oli Kekkosen koti 25 vuotta, joten hän sai sairastuttuaan jäädä sinne ja hänen kuolemansa jälkeen siitä tehtiin museo.

Niinpä seuraaja ei koskaan päässyt virka-asuntoon vaan Koivisto joutui ison osan kahdesta kaudestaan asumaan työpaikallaan Presidentinlinnassa, jossa yksityistä tilaa oli niukasti: kaksi huonetta ja vessa käytävällä.

Siihen aikaan myös linnanvouti Arimo Raeste asui Presidentinlinnassa, joka oli hänestä inhottava asuinpaikka: ”Liikenne meluaa, ja kun rekat jyrisevät ohi, koko talo tärisee. Talo on hankala, kun huoneet ovat peräkkäin ja kaikkien huoneiden läpi kuljetaan.”

Hänen mukaansa Koivistotkaan eivät aluksi viihtyneet Linnassa, mutta tottuivat. Myös henkilökunta

tottui Koivistojen kodiksi muuttuneeseen Linnaan. ”Kekkosen aikana Linna oli kuollut. Se oli vain virallisia tilaisuuksia varten, koska Kekkonen asui Tamminiemessä. Linnassa on Koiviston aikaan ollut kodikkuutta ja inhimillisyyttä. Kekkosen aikaan ilmapiiri oli kylmä ja puhumattomuudessaan pelottava”, Raeste kuvaili.

Silloinen Koiviston yksityissihteeri Stina Voutilainen kertoi, että hän ei koskaan kuullut presidentin valittavan Linnassa asumista eikä rouva Koivistonkaan.

Asuinpaikan eduksi tai haitaksi saattoi laskea sen, ettei presidentillä ollut työmatkaa. Koivisto lähtikin joka aamu kävelylenkille, mutta sen lisäksi hän käveli keskustassa kaikki matkat. Näin katajanokkalaiset tottuivat jo presidenttikausina näkemään Koivistoa Linnan kulmilla ja Katajanokan kierroksella.

Turvapäällikkö Tapani Kivimäen mukaan Koiviston kävelyt eivät olleet turvallisuusriski, koska ne tapahtuivat epäsäännöllisinä aikoina ja eri reittejä. Paljon vaarallisempia olivat tilaisuudet, joista ennalta tiedettiin, milloin ja missä presidentti liikkuu.

Itseäni viehätti seuraava näky: Linnan viereen oli pysähtynyt kaksi bussilastillista turkkilaisia turisteja.

Heitä kohti Espan yli käveli kaksi pitkää miestä, jotka näyttivät nauttivan loistavasta hellepäivästä. Kummallakin oli lyhythihaiset ruutupaidat ja kädessä jäätelötötteröt, jotka oli käyty ostamassa Kauppatorin kioskista. Turkkilaisille olisi ollut turha uskotella, että siinä ovat Suomen tasavallan presidentti ja hänen turvajärjestelynsä.

Syyspimeällä taas melkein törmäsin tummaan hahmoon, joka tuli Mariankatua tukka märkänä ja urheilukassi olalla. Vasta viime hetkellä oivalsin, että maan tunnetuin lentopalloilija oli palaamassa harjoituksista.

Katajanokan Kaiku 2017

15

KATAJANOKKALAISIA

Naamioitui maihariin Arkioloissa Koivisto ”naamioitui” vihreään maihariin ja lippalakkiin. Kun haastattelin presidenttiä 80-luvulla, hän kertoi jo oppineensa helsinkiläisen tavan kulkea kadulla: ”Jos ei poikkea pukeutumisellaan, ihmiset eivät katso vastaantulijoita. Jos ei itse katso, ihmisetkään eivät katso.”

Koivisto sanoi voivansa liikkua aika paljon huomaamatta: ”Kun kadulla kuljen, harva kiinnittää huomiota. Joskus joku pysähtyy: kuka se oikein oli.”

Koiviston käsitys huvittaa yhä Tapani Kivimäkeä: ”Mauno luuli, ettei häntä huomata, kun hän meni ulos ja lenkille. Kun on tarpeeksi pitkä mies ja ollut Suomen Pankin pääjohtaja, pääministeri ja presidentti, niin kyllä hänet tunnistettiin.”

Kivimäki seurasi menoa sivusta: ”Suomen kansa on niin tyylikästä, ettei kukaan tullut vaivaamaan presidenttiä tai ajamaan omia asioitaan. Moni kuitenkin katsoi ja nyökkäsi, jotkut huutelivat kannustusta.”

Siviiliasuisia turvamiehiä ei niinkään huomattu.

Sen sijaan jos adjutantti kulki presidentin mukana, kaikki katsoivat adjutanttia, koska hänellä oli virkapuku. Koivisto koki, että tämä turvallisuuden varjelu rajoitti omaa vapautta. Mutta kyllä hän tiesi etukäteen, mihin joutui: ”Siitä on pitkä aika, että on voinut ravitsemusliikkeessä istua yhdentoista jälkeen illalla.

Jo Suomen Pankin aikoina huomasi, että sen jälkeen alkoi ystäviä tulla liikaa.”

Niinpä Katajanokan ravintoloista Koivistoa ei usein tavattu. Linnavuosina edustustilaisuuksia oli riittämiin ja Linnan keittiö teki pariskunnalle ”kotiruuat”, jotka henkilökunta tarjoili. Joskus Koivistoa sentään nähtiin vaikkapa Bellevuessa ministeri Max Jakobsonin kanssa, joka asui ravintolan talossa.

Eläkevuosina venäläisravintolasta tuli yksi suosikeista. Kerran Bellevuessa oli seurue, johon kuului Esko Salminen ja kymmenkunta muuta näyttelijää.

Presidentti oli istunut eri seurueessa, mutta keksi kutsua koko porukan jatkoille kotiinsa.

Presidenttikauden lopulla Koivisto joutui lyhyeksi aikaa Mäntyniemeen, mutta uutta virka-asuntoa ei ollut tehty kodiksi vaan arkkitehtuurin ja designin näyteikkunaksi. Aina tilaisuuden tullen perhe ”pakeni”

16

Katajanokan Kaiku 2017

maalle Inkoon Tähtelään, missä Koivisto teki yhtä lailla presidentin kuin isännän töitä. Työmiehenä Koivisto viihtyi Kekkosta paremmin myös Kultarannassa, missä hän teki risusavottaa, perkasi rantaa tai raivasi kivikkoa. Pääkaupungissa hän näytti sitten sopivan rotevalta miehenkorstolta, jos joku tarvitsi satunnaista ohikulkijaa irrottamaan autoa lumikinoksesta tai muuta voimankäyttöä.

Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärvi oli kerran pysäköinyt Honda Jazzinsa siten, että nokka oli Vyökadun loppupään metalliaitaa vasten. Joku oli ajanut autonsa kiinni Hondan perään, joten Irma ei saanut pikkuautoaan kolosta pois. Hän pyysi avuksi pari pultsaria, mutta näiden voimat eivät riittäneet.

Seuraavaksi kohdalle osui tasavallan presidentti, jolle oli langennut tehtäväksi ulkoiluttaa Assin mopsia. Pultsarit eivät kainostelleet: ”Manu, tuus auttamaan.”

Koivisto sitoi koiran hihnasta aitaan ja tuli avuksi.

Ilmeisesti ei tarpeeksi täysillä, koska toinen miehistä ärähti: ”Yritä nyt sinäkin vähän, Manu!”

Kolmeen mieheen Irman auto saatiin nostettua ajotielle.

Kansanedustaja Satu Hassilla on tarina teknillisen opiston opettajasta, joka oli Katajanokalla pysäköinyt alamäkeen. Kun auto ei aamulla käynnistynyt, opettaja pohti, että kai sen työntämällä saisi käyntiin. ”Jalkakäytävää lähestyi kaksi miestä, vanhempi ja nuorempi.

Opettaja kysyi, voisivatko nämä auttaa työntämään.

Nuorempi vastasi, että valitettavasti hän ei voi. Vanhempi sanoi, että minä kyllä voin. Hän työnsi autoa, se lähti liikkeelle ja käynnistyi. Vasta ajaessaan eteenpäin opettaja tajusi, että siinä olivat presidentti Koivisto ja hänen turvamiehensä. Turvamies ei voinut laistaa työtehtävästään eikä siksi voinut työntää autoa.”

Turvamies toimi tiukan roolinsa mukaisesti oikein, mutta presidentti sai tulkita oman roolinsa sopivan väljäksi. Koiviston entinen alainen Tapani Kivimäki ei ollut mukana näissä Nokan apumieshommissa, mutta monenlaisissa muissa tilanteissa kylläkin. Hänestä lähipiirin piti töissä oppia siihen, että kaikki tekevät kaikkea: ”Koivisto oli ihminen, joka piti luonnollisena sitä, että autetaan kaveria. Hänellä ei ollut minkäänlaista herra-asennetta.”

Pekka Vuori

Vapautui protokollasta Presidentistä ei koskaan tule yksityishenkilöä, mutta eläkkeelle jäätyään Koivisto sai takaisin vapautensa – melkein. Ja virasta vapauduttuaan hänestä saattoi taas julkisestikin tulla se hurmaaja, minkä takia hänet virkaan valittiin. Hän nautti silminnähden, kun duunarit parin lasillisen jälkeen reippaasti lähestyivät idoliaan: ”Kuule Manu…”

Koivisto oli alkoholin käyttäjänä hillitty, vaikka kieltämättä olin mukana laivaretkellä, jolla hän oli innostumassa juomaan pitkiä viskejä päästyään eroon virkavelvollisuuksista – mutta ei sentään eroon vaimosta, joka vei hänet iloisesta seurueesta pois. Kotioloissa Koivisto kertoi kuitenkin istahtavansa iltaisin erkkeriin juomaan lasillisen punssia.

Koivistot olivat hankkineet asunnon ensin Katajanokan uudelta puolelta, mutta muuttivat presidenttikausien jälkeen Luotsikatu viiden jugendtaloon. Tupaantuliaisia ylimmän kerroksen tilavassa asunnossa vietettiin elokuussa 1994.

Talon asukkaat toivoivat tapaavansa tunnetun uuden asukkaan hississä. Enimmäkseen turhaan, sillä Koivistolla oli tapana reippailla portaissa. Presidentin muutto vanhaan porvaristaloon pani silti vipinää talon

rouviin. Pari iäkästä rouvaa oli tohkeissaan ensikohtaamisesta porraskäytävässä, vaikka Koivisto oli tapansa mukaan pidättyväinen. Kadulle päästyään naiset huokasivat helpotuksesta: ”Onneksi meillä sentään oli turkit päällä!”

Näinä aikoina kun pikkujulkutkin tärkeilevät salaamalla osoitetietonsa, presidentin kotitalon alaoven nimitaulussa on lukenut Koivisto. Tosin presidentti on voinut katsoa erkkeristään, kuka pyrkii alaovesta A-portaaseen.

Presidentti itse sai vihdoin vahtimatta kulkea ovesta koska tahansa ja minne hyvänsä. Katajanokkalaiset olivat niin tottuneita presidenttiinsä, että hän sai kulkea rauhassa. Tuttu hahmo pantiin kyllä merkille, kun hän ylitti katua tai istui nelosessa ikkunapaikalla. Rutiiniksi tuli katsoa, onko yläkerran ikkunoissa valo eli onko presidentti kotona vai kenties maalla.

Katajanokkalaisen juristin Kirsti Palangon lapsia riemastutti pieninä, kun presidentti tervehti heitä kadulla. Tuntemattomia aikuisia hän ei tervehtinyt, vaan tosiaan liikkui muina miehinä joko itsekseen tai vaimon kanssa. Tuttuja kasvoja kotikulmilla ei silti voinut välttää.

Oopperalaulaja Matti Salminen ja puoliso Arja Rinne asuivat Luotsikatu 5:ssä jo ennen Koivistoja.

Perheiden kotiovet olivat vastakkain, ja joskus ne sattuivat olemaan yhtaikaa auki. Salminen kertoo, että niinpä heidän musta snautserinsa kävi silloin tällöin Koivistoilla kylässä – kai tutkimassa saisiko naapurista jotain makupalaa.

Tätä läheisemmissä väleissä ei oltu, vaikka ystävällisissä väleissä oltiinkin. Tosin Salminen esiintyi enimmäkseen maailmalla, joten kohdakkain ei usein osuttu. Hän huomasi silti, miten vaivihkaa Koivisto onnistui jopa kotirapussa liikkumaan: ”Miellyttävä naapuri, ei mikään häiriötekijä. Manu ei puhunut paljon koskaan, hän meni vaan.” ”Kerran hän kysyi: Kui se hoilaaminen menee?”

Matti Salminen vastasi niin ikään omalla turkulaisnuotillaan, että hyvin se menee. ”Kohtaamiset olivat hämmästyttävän lyhyitä turkulaisten kanssakäymisiksi”, hän sanoo.

Katajanokan Kaiku 2017

17

Mauno Koivisto oli eksoottinen turkulaisuuden ja katajanokkalaisuuden yhdistelmä, mitä katajanokkalaisdiplomaatti Petri Tuomi-Nikula yrittää oman taustansa perusteella selittää. Hänestä länsisuomalainen huumori on minimalistista, kallellaan sarkasmiin ja puheen nuotilla on siinä ratkaiseva rooli: ”Ongelmaksi muille murreheimoille asian tekee se, ettei puheen sävelkulussa ole muuta eroa kuin asiantuntijan havaitsema ero vakavan ja leikkisän välillä.”

Tuomi-Nikulan mielestä seuraavassa sananvaihdossa oltiin ”villin naurun riehakkaassa ytimessä”, joten hän saa selostaa sen omin sanoin: ”Pakkasin autoa Luotsikadulla aurinkoisena kesäkuun alun perjantaina. Pakaasia takakonttiin nostaessani kuului takaani turkulaisella nuotilla hieman nariseva, vähän haastava ja kovin tuttu nasaali: ”Jaa, sää olet sitte matkalle lährös vai?”

Laskin laukun maahan ja käännyin tervehtimään Mauno Koivistoa. Kepeissä 54- , tai jotain -numeron tennistossuissaan ja – taivaan vallat! sillä taisi olla jättimäiset shortsit jalassa – vaikutti äskettäin eläköitynyt presidentti hyväntuuliselta ja rentoutuneelta.

Lentopallotreeneihin menossa arvatenkin. ”Kas päivää herra Presidentti”, sanoin. ”Ei, en suinkaan ole lähdössä matkalle vaan maalle. Mökille olisi tarkoitus muuttaa. Ihan tuohon lähelle Vihtiin ja koko kesäksi!” ”Mnjaaa että semmottia!” Koivisto sanoi muikea ilme naamallaan. Geneettiseltä perimältään vain puoliksi varsinaissuomalaisenkaan oli mahdotonta sanoa, oliko kyseessä hymy vaiko lievä moite, asiasta joka pitäisi olla kaikille itsestään selvä: ”Kyllä sinne maalle mukava mennä on – mutta se poistulo sieltä, sitte syksyllä. See se vasta sitte mukavaa onki!” ”Niinettä hyvää kesää vaan sitte sinne vaan.

Maalle!”

Kohtaamisen lopuksi suurlähettiläs tietysti toivotti hyvää kesää ”herra Presidentille”.

Koiviston suuret kädet aina huomattiin, mutta Tuomi-Nikulan tapaan moni kiinnitti huomiota myös jalkoihin. Kun eläinlääkäri Leena Saijonmaa teki väitöskirjaa kotonaan, hän seurasi ikkunasta Luotsikadun mäkeä alas taivaltavaa tyyppiä. Tällä oli moitteeton 18

Katajanokan Kaiku 2017

Seija Sartti

KATAJANOKKALAISIA

tumma puku, mutta jalassa vitivalkoiset lenkkarit. Yläviisto perspektiivi kutisti kookkaan miehen, mutta tossut näyttivät Saijonmaasta vähintään metrin mittaisilta.

Koivistojen kotitalossa Luotsikadulla on Haraldin Kenkä, joka aloitti Katajanokankadulla. Silloin Mauno Koivisto tuli suutarinliikkeeseen ensi kertaa. ”Hän esittäytyi ja ojensi ison kouransa, joten olen sanonut hänelle käsipäivää”, Nora Harald kertoo.

Presidentti kävi ostamassa pohjallisia, mutta ei korjauttanut kenkiä kuten Tellervo Koivisto. ”Ehkä presidentti ei käyttänyt sentyyppisiä kenkiä”, Harald arvelee. Yläkerran asukashan näytti vain lenkkeilevän.

Lenkkeilijässä oli Irja Leimulle jotain erityisen tuttua. Presidentillä oli edelleen se sama vihreä maihari, jonka Leimu oli aikanaan suunnitellut. Nyt Leimu näki luomuksensa usein hänen ja Koiviston yhteisellä kotikadulla. Koiviston ”maastoasuna” maihari ei vieläkään toiminut – paitsi satunnaisille vierailijoille.

Toimittaja Carl Henning oli opastamassa kansainvälistä opiskelijaryhmää Katajanokan kävelykierroksella, kun 30-henkinen ryhmä seisahtui Luotsikatu neljää vastapäätä: ”Osoitin Janssonien ateljeen ikkunaa – opiskelijoista muuten vain puolet tunsi muumit – kun hieman kumara herrasmies lähestyi. Pyysin ryhmää tekemään tilaa kadulla.”

Kun Koivisto pääsi kotiovelleen, Henning sanoi kuin ohimennen, että siinä meni Suomen tasavallan entinen presidentti. Muutamat puhkesivat huutamaan, ettei se ole mahdollista: Missä ovat turvamiehet? Osa kauhisteli: Ei meillä vain noin kuljettaisi!

Koivisto ei ollut ihmetyksen aihe Luotsikadulla asuvalle Henningille. Mutta kun hän vuosittain oli kierrättänyt uusia ulkomaalaisopiskelijoita vanhasta vankilasta kohti Uspenskia, presidentti oli nyt ylimää-

räinen bonus: ”Koivisto toimi matkailunähtävyytenä.

Ei tilattuna. Ja vain tämän yhden kerran.”

Aluksi eläkeläispresidentti käveli aina aamuisin kotoa työhuoneelleen Unioninkadulle, koska hän teki muistelmiaan. Mutta myös Tellervo Koivisto alkoi muistella ja kun kirja oli painossa, toimittajat ottivat ahkerasti yhteyttä. Vanha perheystävä sattui olemaan kylässä, kun presidentti tuli toisesta huoneesta todeten: ”Taidan olla naimisissa tärkeän naisen kanssa, kun sitä noin haastatellaan.”

Kyläilijäkin muistelee, vaikka on kieltäytynyt kaikesta muistelemisesta nimellään: ”Mauno lauloi hyvin ja mielellään. Oltuaan kuorossa nuorempana nämä muistot palasivat helposti pintaan ja samoin laulujen sanat. Hän oli loppuun asti looginen asioiden selittäjä ja innokas puhuja. Hän kertoi lapsuudestaan, politiikan kuvioista, valtiovierailuista ja niin edelleen. Hänellä oli hyvä muisti vanhojen asioiden suhteen.”

Kommentoi Linnan juhlia Raili Hulkkonen tapasi 35 vuotta Koivistoja ”virkansa” puolesta. Hän meikkasi Tellervo Koivistoa aviomiehen pääministeriajoista lähtien: joskus lehtikuviin, juhlaillallisille tai valtiovierailuille, mutta aina itsenäisyyspäivän juhliin. Miehen jäätyä eläkkeelle Hulkkonen meni Linnan sijasta Koivistojen kotiin, vaikka hänellä on työhuone Katajanokalla korttelin päässä.

Koska entinen presidentti meni itsenäisyyspäivän kättelyjonoon viimeisenä, Mauno Koivisto saattoi ennen lähtöä tehdä samaa kuin muutkin suomalaiset: hän katseli Linnan juhlia kotinsa televisiosta ja kommentoi niitä ääneen.

Vaimon meikkauksen jälkeen presidentin ja Hulkkosen piti hoitaa yksi kahdenkeskinen juttu, koska käytössä ei enää ollut Linnan henkilökuntaa. Eikä mikään helppo juttu: Hulkkosen tehtävänä oli laittaa frakkipukuisen presidentin kunniamerkit ketjuineen ja nauhoineen paikalleen. ”Se oli hauska episodi, kun sähelsin niiden kanssa. Sehän on hirveän tarkkaa ja aina vuodessa unohtui, miten niiden piti olla. Mallia katsottiin vanhoista valokuvistakin, mutta aina tuli vähän kiire ennen kuin kaikki viimein oli oikein.”

Hulkkonen näki Koiviston viimeisen kerran pari kuukautta ennen tämän kuolemaa. Silloin tapahtui jotain poikkeavaa: ”Presidentti oli lähdössä kotoa kä-

velemään. Hän siveli isolla kädellään minun poskeani lähtiessään. Ihan kuin olisi jättänyt jäähyväiset.” ”Hieno mies ja hieno pariskunta”, Raili Hulkkonen kiittää.

Pariskunta halusi elää vaatimattoman asiallisesti, muistuttaa ikänsä Skattalla asunut taiteilija Pekka Vuori: ”Luulen, että he uppoutuivat yhteisöön ja tunsivat olevansa Katajanokalla kotonaan.”

Ajan mittaan entinen presidentti muuttui nuorisolle kadunmieheksi. Kun Satamakadulla vielä oli kioski, se meni kiinni iltayhdeksältä. Kioskimyyjä oli juuri sulkemassa ovea, mutta päästi silti yhden asiakkaan ostamaan tupakkaa. Kun Koivisto näki, että sisällä oli joku, hän tuli koputtelemaan ovelle.

Nuori myyjä ei tunnistanut presidenttiä, mutta avasi sentään juuri lukitsemansa oven. Kyllästynyt ääni kuitenkin kertoi, mitä mieltä tyttö oli näistä viime hetken hiippareista: ”Hyvä on. Tule nyt sinäkin sitten!”

Presidentti sai kermansa.

Koivistot olivat palanneet Linnasta aika tavanomaiseen arkeen. Ruokaostoksilla käytiin. Kotona vietettiin perhejuhlia ja ystävät vierailivat. Virallisista edustustehtävistä muistuttivat toisinaan mustat autot, jotka kuljettajineen odottivat kotiovella. Autoa oli oikeus käyttää oman harkinnan mukaan, joten presidentti käytti sitä koivistomaisen säästeliäästi. Enimmäkseen kuljettiin siis julkisilla.

Ulla-Maria Helaniemellä oli ennen Katajanokalla sekä työ ulkoministeriössä että koti Kruunuvuorenkadulla. Kerran hän tapasi Koivistot nelosen pysäkillä ja arveli aivan oikein, että heillä taitaa olla sama matka. Niinpä. Täällähän presidentti ja diplomaatit voivat kokoontua vaikka suurlähettiläspäiville ilman autoa ja kuljettajaa.

Harrasti ratikkamatkailua Eläkkeellä Koivisto seurasi yhä ulkopolitiikkaa, mutta päästyään irti protokollasta hän ryhtyi suorastaan harrastamaan lähialueita: kotikaupunki näyttäytyi uudenlaisena raitiovaunusta.

Katajanokan Kaiku 2017

19

KATAJANOKKALAISIA

Ruotsinlaivalle menijät kansoittivat raitiovaunun, jolla taiteilija Raili Tang oli menossa kotiin. Hän on seuraavan tarinan silminnäkijäkertoja: ”Mauno oli sympaattinen ja usein nähty hahmo ratikka nelosessa. Muistan joitakin vuosia sitten, kun hän oli voimissaan, niin hän ja Tellervo nousivat Aleksilla täpötäyteen ratikkaan. Istumapaikkoja ei ollut, kunnes joku älysi luovuttaa paikkansa. Manu asettautui paikalle ja Tellervo istahti miehensä syliin.” ”Mauno reagoi tähän ja sanoi verkkaisesti: No nythän minua lykästi!” ”Tellervo siihen: Nooh! Katsotaan sitä sitten kotona!”

Ja me kaikki hymyilimme, Tang muistelee.

Presidentillä oli tapana lähteä innostuneesti liikkeelle. Aina kun hän oli kotoa lähdössä ajelemaan raitiovaunulla, hän sanoi: ”Menen ulkoilemaan.”

Viime vaiheissa, kun Koiviston muisti alkoi hapertua, hän sai täsmennetyn raitiovaunukiellon: hän ei saa vaihtaa nelosesta muille linjoille, jotta ei eksy.

Sitten häntä ei enää nähty nelosessakaan.

Helatorstaiaamu satavuotiaassa Suomessa oli kirkas ja kaunis. Liput olivat puolitangossa, koska oli presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä. Katajanokalla oli tavanomainen pyhäpäivän rauha, mutta ikään kuin kaupunginosa olisi erityisesti pysähtynyt suremaan. Luotsikadulle ajoi kuitenkin yksi auto, joka jätti matkustajan koristeellisen puuoven eteen. Tellervo Koivisto avasi oven ja meni kotiin. Raskas päivä oli alkanut jo varhain kampaajalta, koska tv-kamerat dokumentoisivat myös lähimpien surun.

Olin lähtenyt liikkeelle hyvissä ajoin, koska kutsun mukaan Tuomiokirkossa piti olla paikoillaan puoli tuntia ennen siunaustilaisuuden alkua. Tällä kertaa turvatoimet olivat mittavat, sillä kirkkoon kokoontui merkittävä joukko maan lähihistoriasta. Läsnä oli jopa yksi Koiviston ensimmäisen hallituksen ministeri, lähes 92-vuotias Ele Alenius.

Kekkosen hautajaisista valtiollista seremoniaa oli uudistettu ja lyhennetty, mutta lopuksi Narvan marssi saatteli presidentin arkun ulos kirkosta kuten Kekkosen hautajaisissa. Ero tapahtumien tyylilajissa oli silti melkoinen: niin ennen kuolemaa kuin sen jälkeen.

20

Katajanokan Kaiku 2017

Koiviston 90-vuotisjuhlia vietettiin perheen ja ystävien kesken vielä kotona Luotsikadulla. Perhepiiriin laskettiin myös Linnan lähimmät työtoverit, joista jotkut toivat yllätyslahjaksi viulistiopiskelijan soittamaan.

Sattumalta tyttö oli kotoisin Turusta ja pelasi lentopalloa, joten presidentti innostui puhumaan pitkään ”lahjansa” kanssa.

Koivistolla oli monenlaisia kavereita, jotka kävivät katsomassa häntä hoitokodissakin. Kekkosen ympärillä taas oli lähinnä poliitikkoja, jotka yrittivät hyötyä hänestä myös sairastumisen jälkeen. Niinpä Kekkonen eristettiin Tamminiemeen, mutta hautajaisiin moni koetti tunkea itsensä väkisin voidakseen viimeisen kerran osoittaa, että kuului lähipiiriin.

Kun Koiviston omaiset seurasivat hautajaissaattoa Hietaniemeen, me muut siirryimme Säätytalon muistotilaisuuteen odottamaan omaisten paluuta. Tilaisuus oli kohteensa näköinen. Arvokas, mutta ei hymytön eikä pröystäilevä. Perinteisten hautajaiskahvien tapaan tarjolla oli niin suolapalaa kuin pullapitkoa ja kuivakakkua.

Sitten kun kävelin kotiin Katajanokalle, väkijoukko oli kadonnut ja suruliputus päättynyt. Kaupunki oli palannut normaalitilaan.

Seuraavana aamuna Raili Tang oli ulkoiluttamassa kahta pientä poikakoiraansa, kun hän Luotsikadulla kohtasi kaksi pientä tyttökoiraa ja niiden emännän. ”Koirat höösäsivät keskenään ja me katselimme touhua. Eteemme pysähtyi kaunis vanha nainen, joka hymyillen kumartui katsomaan karvaturreja ja totesi: Täällähän on koirakokous.” ”Tellervo Koivistohan siinä oli – levollisen näköisenä aamukävelyllä. Esitin surunvalitteluni ja hän kiitti ja jatkoi matkaansa.”

Tang kirjasi perjantailta 26. toukokuuta 2017 muistiin tämän pienen, mutta merkityksellisen kohtaamisen: ”Suomi on hieno maa, kun tällainen on mahdollista tässä väkivaltaisessa maailmassa.”

Teksti: Seija Sartti

Kauneushoitolani on erikoistunut vaativiin ja monipuolisiin kasvo- ja vartalohoitoihin. Osaaminen perustuu yli 30 vuoden työkokemukseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen.

- ihonpuhdistukset - kasvohoidot - vartalohoidot - meikkauspalvelu - kestovärjäykset - ripsien pidennykset - ihokarvojenpoistot - jalkahoidot - miehille: ihonpuhdistukset ja kasvohoidot

Suo itsellesi hetki rentoutumiseen, hyvään oloon ja nautintoon!

Olen muuttanut, HUOM. UUSI OSOITE Apollonkatu 2, Etu-Töölö, 00100 Helsinki Ajanvaraukset puh. (09) 625 885 www.kauneushoitola.eu info@kauneushoitola.eu

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2017 Tuula Palaste, puheenjohtaja, tuula.palaste(at)iki.fi, p. 050 585 1332 Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja, sirpa.paasky(at)pp.inet.fi Helena Alkula, sihteeri, helena.alkula(at)gmail.com, p. 040 747 4826 Rea Anner, rea.anner(at)gmail.com, p. 050 556 9783 Martin Bunders, martin.bunders(at)welho.com, p. 041 442 3221 Tarja Djateu, tdjateu(at)gmail.com Sinikka Harpf, kokousemäntä, leila.harpf(at)saunalahti.fi, p. 040 500 3843 Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku -lehden vastaava toimittaja, aurora.heickell(at)gmail.com Anita Higgins, maarit.higgins(at)gmail.com Kimmo Hyvärinen, ympäristöasiat, kimmo.hyvarinen(at)kolumbus.fi, p. 09 73112527 Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, studiokarppanen(at)gmail.com, p. 040 527 2068 Kati Laasonen, jäsenasiat, Katajanokan Kaiun toim.sihteeri, kati.laasonen(at)gmail.com Erkki Leimu, Katajanokan Kaiku -lehden ilmoitukset, erkki.leimu(at)welho.com, p. 045 1341439 Aarno Teittinen, aarno.teittinen(at)tarkka.fi Kirsti Tolvanen, urheilutoimikunta, kirsti.tolvanen(at)welho.com Irmeli Wallden-Paulig, irmeli.wp(at)gmail.com

skatta.fi

KATAJANOKKALAISIA

Kultaisen huilun soittaja, Sami Junnonen Musiikkileikkikoulussa Samille annettiin nokkahuilu ja 10-vuotiaana hän aloitti poikkihuilun soiton Tampereen konservatoriossa.

Opintie jatkui Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle, Lyonin konservatorioon ja Kööpenhaminan kuninkaalliseen konservatorioon.

S

ami Junnonen on työskennellyt Hong Kong Sinfoniettassa, Aucklandin filharmonisessa orkesterissa, sekä Royal Northern Sinfoniassa. Tällä hetkellä hän konsertoi solistina ja pitää mestarikursseja Suomessa ja ympäri maailmaa, muun muassa ensi keväänä Cardiffissa.

Junnonen on perustanut Meri-Lappiin kansainvälisen tieteellis-taiteellisen huilufestivaalin, jonka taiteellisena johtajana hän toimii.

Musiikin moniottelija Jonas Rannila Viisi vuotta sitten katajanokkalaistunut kapellimestari-kuoronjohtaja Jonas Rannila (s. 1989) viihtyy Kauppiaankadun kulttuurimiljöön rauhassa.Työmatkat harjoituksiin Tuomiokirkkoon tai Meritullin seurakuntatalon musiikkisaliin taittuvat jalan; loput harjoitus- ja konserttisalit sijaitsevat sopivasti nelosen ratikan reitillä.

T

öitä vastavalmistuneella Rannilalla riittääkin tuleviksi vuosiksi. Rannila johtaa mm. Helsingin filharmonista kuoroa, mieskuoro Manifestumia, sekä toimi Opera Box -oopperayhdistyksen musiikillisena johtajana.

Isä antoi rummut, äiti lähetti musiikkileikkikouluun ja pianotunneille. Ala-asteen opettaja antoi vinkin Cantores Minores -kuorosta. Tämä oli hyvä pohja pujahtaa klassisen musiikin ihmeelliseen maailmaan.

Cantores Minores -kuorossa tuli tutuiksi passiot ja oratoriot. Vuosien varrella Jonas on laulanut kaikki stemmat sopraanosta bassoon mm. Brahmsin Requiemissa. 12-vuotiaana Jonas pääsi laulamaan Suomen Kansallisoopperaan Toscan paimenpoikaa ja Nilsiään

22

Katajanokan Kaiku 2017

Louhosoopperan Mozartin Taikahuiluun toista poikaa.

Nuoren ja lahjakkaan muusikonalun tie kulki Keski-Helsingin musiikkiopiston ja Sibelius-lukion kautta Sibelius-Akatemiaan kuoronjohdonluokalle.

Työ- ja opiskelukokemuksia Rannila on täydentänyt mm. Saksassa ja Italiassa.

Työt jatkuivat äänenmurroksen jälkeen musiikkiteatterin ja oopperan parissa niin tarpeiston hoitajan assistentin, musiikkijärjestäjän, kuiskaajan, kuoromestarin, apulaiskapellimestarin ja kapellimestarin tehtävissä.

Viime vuosina Rannilaa ovat työllistäneet Suomen Kansallisooppera, Tampereen ooppera, Ilmajoen musiikkijuhlat, Kuninkaantien muusikot ja Savonlinnan oopperajuhlat.

Ammatillisesti Rannila elää tällä hetkellä unelmaansa: “En olisi ikinä uskonut, että heti valmistumisen jälkeen olisi näin paljon kiinnostavia ja inspiroivia työtehtäviä tarjolla”.

Savonlinnasalissa sai tänä syksynä Jonaksen johdolla kantaesityksenä Ilkka Kuusiston ooppera Aino

Ensi kosketus Katajanokkaan tuli Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan ympyröissä, jossa Sami soitti katajanokkalaisen lentokapteenin Klaus Rautawaaran johtamassa orkesterissa. Muutama vuosi myöhemmin tarjoutuikin mahdollisuus muuttaa Luotsikatu 4:ään, Tove Janssonin lapsuudenkodin ateljeehuoneistoon, kolmen muun taideopiskelijan kanssa. Runsaan kymmenen vuoden ajan koti on ollut Luotsikatu 18:ssa.

Seuraavaksi Sami lähtee Suomi 100 -kiertueelle Venäjälle, jossa on viisi konserttia ja kolme mestarikurssia. Ensi keväänä maaliskuun kuudentena hän pitää konsertin kanteleensoittaja Eva Alkulan kanssa Aino Ackté -sarjassa Kallion kirkossa.

Sami Junnonen soittaa hänelle itselleen Japanissa mittatilaustyönä tehdyillä 24 ja 14 karaatin kultahuiluilla. Sami toivoo ottamaan rohkeasti yhteyttä, jos on tarvetta yksityisopetukselle tai musiikille perhe-

Ackté. Tulevana pääsiäisenä Jonas johtaa Benjamin Brittenin Lucretian ryöstö -oopperan Aleksanterin teatterissa. Ilmajoen musiikkijuhlilla tulevana kesänäkin esitetään loppuunmyydyille katsomoille Tuomas Kantelisen Mannerheim-oopperaa Jonaksen johdolla.

juhlissa esimerkiksi häissä, muistotilaisuuksissa tai merkkipäivänä. Kotikonserttikin järjestyy. (samijunnonen.com) Teksti: Aurora Heickell Kuvat: Teemu Källi

Jonas palaa myös Tampereen oopperaan ja Savonlinnan oopperajuhlille apulaiskapellimestariksi tuleviin tuotantoihin.

“Odotan suuresti lokakuuta 2018 ja Giuseppe Verdin Don Carlos -oopperan esityksiä Aleksanterin teatterissa. Inkvisiittorina tuolloin laulaa mm. bassolegenda Jaakko Ryhänen” -kertoo Jonas innoissaan. Myös Leonard Bernsteinin 100-vuotisjuhlavuosi noteerataan aivan Katajanokan naapurissa: Savoyteatterissa saa elokuun lopussa ensi-iltansa Bernsteinin oopperamainen operetti Candide.

“Viihdyn Skattalla erinomaisesti. Musiikin täyteisten päivien jälkeen on huojentavaa vetäytyä oman kodin rauhaan jugend-takan ääreen. On mieletöntä elää kauneuden keskellä”.

Teksti: Aurora Heickell Kuva: Jaakko Paarvala

Katajanokan Kaiku 2017

23

KATAJANOKKALAISIA

Outi Nyytäjä (1935–2017)

Katajanokkalainen koko sydämestään – Kalevi Nyytäjä muistelee Eräänä sateisena pitkäperjantaina Outi katseli Helsingin Sanomien asuntoilmoituksia ja luki: valoisa huoneisto Katajanokalla; merinäköala.

K

utsuin sisareni lapsenvahdiksi ja lähdimme Outin kanssa Katajanokalle. Outi katseli hetken ympärilleen ja sanoi: tämä se on. Rahaa ei ollut asunnon ostoon, mutta saimme pankista lainaa.

Muutimme Vyökadulle, Helsingfors Borgiin, vuonna 1967. Ensimmäinen remontti tehtiin vasta 11 vuotta myöhemmin.

Me viihdyimme siellä. Jälkeläisistä en ole varma.

Sen tiedän, että kolmesta lapsestamme vanhimmalla on ikäviäkin muistoja.

Lapset kävivät kansakoulua, joka oli Kruunuvuorenkadun ja Linnankadun kulmassa. Ensimmäisen

luokan lattia oli katutason alapuolella. Oppilaita oli vähän. Puhuttiin, että Katajanokalla asui enää poislähtöään odottavia vanhuksia, jotka eivät halunneet panna rahaa talojen kunnostamiseen. Hehän olisivat saattaneet kuolla pois kesken kaiken ja rahat olisivat menneet hukkaan. Merikasarmin entiseen maneesiin ja työpajaan saneerattu koulurakennus on peräisin myöhemmältä ajalta, kun lapsiperheitä oli alkanut muuttaa Katajanokalle.

Rakastimme Katajanokkaa, mutta asuminen Vyökadulla kävi mahdottomaksi, kun Outista tuli liikuntakyvytön ja sokea. Viimeiset yhteiset vuodet vietimme Hermannin palvelutalossa. Se on myös hoivakoti vanhuksille, jotka eivät pärjää yksin.

Outi oli työmyyrä. Hänellä oli monta rautaa tulessa. Välillä se oli käydä yli hänen voimiensa. Hän

Rakastavia naisia – murhakomedia (Outi Nyytäjä)

5 naista, 25–45 ikävuoden väliltä, 3 miestä, 25:stä 40:een Julle, huilisti ja lapsinero, on elänyt vuosia neljän naisen kustannuksella. Tälle suuren musiikkisuvun isokokoiselle jälkeläiselle on jäänyt hajanaisia keikkoja. Suunnaton itsetunto ja vakaumus omasta ylivertaisuudesta. Nyt kun keski-ikä on jo päällä ja todellisuus aina silloin tällöin tunkee Jullen tajuntaan, jota hän ahkerasti oluella ja rakkaudella vaimentaa, hän on päättänyt varmistaa tulevaisuutensa ja naida nuoren tarmokkaan ja hyvin palkatun orkesterin intendentin. Jullen tähänastinen elämä on sujunut varsin sopuisasti eri naisten väliä kulkiessa. Julle on ollut tyytyväinen, vaikka taskurahat ovat joissakin tapauksissa olleet vaatimattomat, ja naiset ovat olleet tyytyväisiä, sillä Julle on laiskuudestaan ja itsekeskeisyydestään huolimatta kiltti ja yleensä sopuisa. Ja ennen muuta hän on seksuaalinero, joka osaa soitella naisia vielä paremmin kuin huilua. Ainakin näin puhutaan. Naiset ovat siirrelleet 24

Katajanokan Kaiku 2017

Jullea toisilleen aina työtilanteiden ja tarpeen mukaan, eikä suurempia ristiriitoja ole ollut. Nyt tilanne on muuttunut. Naiset katsovat, että kaikki heidän uhrauksensa, työnsä ja rahanmenonsa ovat menneet hukkaan. Heitä on petetty raskaasti ja he haluavat kostaa. Eivät halua luovuttaa Jullea naiselle, joka pitäisi tämän yksinään. Naisista tarmokkain on vuokrannut tuttavaltaan majan, jonne Julle on kutsuttu juhlien varjolla. Mukaan on otettu ystävätär, jolla arvellaan olevan tarpeeksi kylmäverisyyttä päästää Julle päiviltä, jos nelikon rohkeus pettää tai sattuu muuta sopimatonta. Tätä naista on tarkoitus käyttää myös houkutuslintuna. Tämä on lähtökohtatilanne.

Tapahtumat lyhykäisyydessään seuraavasti: Maja, josta kukaan ei tiedä, että se on poliisien kesämaja, on koristettu juhlaan. Ruokaa ja juomaa

rakasti kirjoittamista, julkaisi kirjoja, näytelmiä, tvnäytelmiä, kuunnelmia, kolumneja. Radio oli erityisen rakas. Sille hän kirjoitti ja ohjasi. Ohjasi niin hyvin, että Paavo Haavikkokin halusi hänet ohjaamaan kaikki radiokuunnelmansa.

Monista aiheista yksi, kuolema, oli sellainen, johon Outi olisi halunnut käydä käsiksi. Mutta onneton kaatuminen Suomenlinnan lautalla vei häneltä työkyvyn kesken luomiskauden.

Kesällä 2009 olimme menossa Q-teatterin kantaesitykseen Suomenlinnaan. Näytelmä oli kolmen kirjailijan – Okko Leon, Kati Kaartisen ja Outi Nyytäjän – Lotista kertova triptyykki Siniväriset. Laivalla Outi kompastui portaissa ja vieri monta askelmaa alas päätyen selälleen kävelykeppinsä päälle, jota hän jo siihen aikaan käytti. Seuraukset olivat tuhoisat. Kädet eivät enää toimineet ja puhti oli poissa. Hän ei siitä enää toipunut.

Seuraava synopsis – keskeneräiseksi jääneestä näytelmähankkeesta 90-luvulta – kertoo minusta hyvin Outin ajatusmaailmasta ja mielikuvituksesta (johon Katajanokan vankilan läheisyys on saattanut antaa mausteita – toimittajan huomautus). Julkaistaan Kalevi Nyytäjän suostumuksella.

Teksti: Tarja Djateu Kuva: Kalevi Nyytäjä

on, mutta murhasuunnitelmasta ei vielä olla yksimielisiä. Jokaisella on omat metodinsa. Nyt pitäisi päättää, mikä niistä olisi ylivoimaisin. Yksimielisyyttä ei tahdo syntyä ja hengästynyt hikinen Julle ehtii paikalle sitä ennen. Hän on hengästynyt, koska ei ole tottunut liiallisiin ruumiillisiin ponnisteluihin, rakastelua lukuun ottamatta. Hänet on saatava hetkeksi poistumaan, jotta suunnitelma saataisiin päätökseen. Julle lähetetään saunaa lämmittämään. Sillä aikaa kattaus viimeistellään ja viides nainen sijoitetaan alastomana ammeeseen keskelle juhlahuonetta. Hänellä on kukkaseppele päässä ja ammeessa uiskentelee lehviä ja tähkiä. Ehditään päättää, että jokainen yrittää vuorollaan. Jos hän epäonnistuu, toinen jatkaa. Tehtävä on kuitenkin suoritettava niin, ettei Julle tajua mitään eikä pelästy missään vaiheessa. Murhaajattarien sarja ryhtyy toimeen, mutta ainakin ensimmäiset yritykset kääntyvät lemmenkohtauksiksi, mustasukkaisuuspuuskiksi, syytöksiksi ja keskinäiseksi kinasteluksi.

Lisäksi suunnitelmat sotkeutuvat pahemman kerran, kun majalle ilmestyy nuori kotkalainen kalas-

taja, jonka vanhin Jullen rakastajattarista on tavannut silakkamarkkinoilla ja jonka kanssa hänellä on ollut muiden tietämättä mieletön romanssi. Pakettiauton ikkunat ovat peittyneet keskellä päivää lemmen huuruun parin rakastellessa keskellä kauppatoria. Mies on nuori, tulinen ja mustasukkainen, ja on jostakin saanut selville, missä rakastettu piileksii. Toinenkin hankala henkilö ilmaantuu paikalle, viidennen naisen uusi poikaystävä, josta hän ei ole tiennytkään, että tämä on poliisi. Poliisi tulee majalle viikonlopuksi muuten vaan. Nyt naisille selviää, missä he ovat murhaa tekemässä. Pidetään pikakokous. Suunnitelmasta ei luovuta, sitä paitsi on saatu mukaan henkilöitä, joista voidaan tehdä helposti syyllisiä. Poliisin läsnäolo on naisille mukava asia alibin vuoksi. Mutta yhtäkkiä Julle tekee viimeisen temppunsa. Hän kuolee. Luonnollisesti ja itsestään. Jokainen luulee toisen tappaneen hänet, kunnes käy selville, että se roisto ja kanalja, meni vielä tekemään tämän. Kuoli itse ennen kuin ehti saada ansaitsemansa rangaistuksen.

Katajanokan Kaiku 2017

25

KAUPUNKIKULTTUURIA

Insinööri Alexander Jevsignejeff, Lutikkalinnan arkkitehti Arkkitehtuurimuseo sai viime vuonna kansion, jossa oli läjä piirustuksia. Kansion päällä luki Evsignejeff. Joukossa ollut perspektiivikuva viisikerroksisesta tiilirakennuksesta herätti huomioni.

Katajanokkalaisena tunnistin sen ns. Lutikkalinnaksi, Katajanokan venäläisen sotasataman työntekijöiden asuntokasarmiksi.

Piirustuksesta kävi ilmi suunnittelijan nimi, Alexander Jevsignejeff, sekä asuntokasarmin valmistumisvuosi 1915.

P

iirustusten tarkempi analysointi sekä arkistotutkimukset Helsingissä, Turussa ja Pietarissa laajensivat kuvaa insinööri Alexander Jevsignejeffin Katajanokkaan liittyvästä toiminnasta. Lisäksi lähteet kertoivat miten vuoden 1917 tapahtumat, maailmansota, Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen vaikuttivat järisyttävästi yksilön, insinööri Jevsignejeffin elämään.

Kuka oli Jevsignejeff?

Ensimmäinen tieto hänestä on sanomalehdessä vuonna 1913, jolloin hän etsii asuntoa Helsingistä. Vastaukset pyydettiin lähettämään osoitteeseen Örlogshamnstyrele.

Vuosina 1913 ja 1915 hänet mainitaan Helsingin puhelinluetteloissa yli-insinöörinä ja hänen osoitteensa on Läntinen Satamakatu 4 Katajanokalla. Jevsignejeff hankki asunnon uudesta 1913 valmistuneesta Jung & Bomanssonin suunnittelemasta kerrostalosta.

Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävät poliisin osoitekirjat tarkensivat tietoja Jevsignejeffistä.

26

Katajanokan Kaiku 2017

Alexander Konstantinovits Jevsigeneff oli syntynyt 1873 ja hänen vaimonsa 1879. Pariskunta oli ilmeisesti lapseton, sillä mikään lähde ei mainitse lapsia.

Nämä tiedonmurut kertovat meille, että Jevsignejeff toimi vuodesta 1913 lähtien yli-insinöörinä Helsingin venäläisen sotasataman palveluksessa suunnitellen rakennuksia sen tarpeisiin. Hän asui aivan työpaikkansa lähellä Katajanokalla Satamakatu 4:ssä.

Mikä toi Jevsignejeffin Helsinkiin? 1910-luvun alussa Pietarissa

1 kiinnitettiin huomiota Venäjän pääkaupungin haavoittuvuuteen mahdollisen sodan syttyessä. Merija rannikkopuolustusjärjestelmää ryhdyttiin kiireesti kehittämään lisäämällä laivastoa ja rakentamalla linnoitusketjua Suomenlahden rannikolle. Insinööri Jevsignejeffin työ Suomessa liittyi näihin toimenpiteisiin.

Lutikkalinna, 5-6-kerroksinen, kolme porrasta käsittävä tiilirakennus valmistui 1915. Kuten perspektiivikuva osoittaa asuntokasarmi sijaitsi alkuaan rannassa, joka myö2

1. Lutikkalinnan perspektiivipiirustus talon valmistuttua 1915.

Arkkitehtuurimuseo.

2. Lutikkalinna tänään täysin kunnostetuna nykyaikaiseksi asuintaloksi.

Kuva: Timo Keinänen 3. Lutikkalinnan siipi. Olko se kappeli vai kerhotila?

Kuva: Timo Keinänen

hemmin on täytetty ja rakennettu.

Venäläisen kasarmiarkkitehtuurin tapaan Lutikkalinnan julkisivuja on kevennetty vaaleaksi rapatuin yksityiskohdin. Kolme porrashuonetta ulkonevat seinäpinnasta ja jatkuvat räystäslistan yläpuolelle ja antavat vaikutelman linnoituksen sakaramuurista. Huomiota herättää rannassa oleva matala, kaksikerroksinen siipi. Sen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Komea sisäänkäynti, kaariholvi ja 3-osainen ovi lasi-ikkunoineen osoittaa, että kyseessä on julkinen tila eikä esim. pesutupa. Se saattaisi olla kappeli, jollaisia oli usein venäläisissä kasarmirakennuksissa, mutta silloin siihen kuuluisi risti osoittamaan sakraalia tilaa. Ehkäpä se on ollut aliupseerikerho.

Jevsignejeff toimi Helsingissä vain pari vuotta, sillä jo 1915 hän siirtyi Turkuun, jossa hän sai suunnitellakseen Vähä-Heikkilän kasarmin. Yhteydet Katajanokalle eivät kuitenkaan katkenneet, sillä hän piirsi Turusta käsin luonnoksia Katajanokan venäläistä upseerikerhoa varten.

Nykyinen Katajanokan kasino oli valmistunut sotasataman upseerikerhoksi 1913. Sen runkona oli vanha makasiinirakennus, jota laajennettiin. Upseerikerhot olivat sosiaalisen elämän keskipiste, jonne kokoonnuttiin juhlimaan,

3 biljardipöydän ääreen tai kortinpeluuseen. Näitä tarpeita ei pieni upseerikerho vastannut. Jevsignejeff sai tehtäväkseen suunnitella komean kerhotalon samalle paikalle.

Hän teki lukuisa luonnoksia julkisivua ja pohjaratkaisua varten. Sisäpihan ympärille ryhmittyivät tilat: konsertti- ja teatterisali, keittiö ja ruokasali, kirjasto, biljardi- ja kortinpeluuhuoneet. Suunnitelma oli niin pitkällä, että rakentamista varten oli laadittu yksityiskohtainen kustannusarvio.

Ainoastaan yksi piirustus on päivätty: Åbo, 22 janvar 1917 (arvattavasti venäläisen ajanlaskun mukaan). Se avaa silmämme näkemään, miten heikosti Helsingin venäläinen upseeristo tajusi sotatilanteen. Rintamilla Saksaa vastaan kärsittiin murskaavia tappioita, Venäjän kansa oli tyytymätöntä ja vain kuukauden ja viiden päivän päästä piirustuksen päiväyksestä puhkesi Pietarissa vallankumous 27. helmikuuta 1917 ja muutaman viikon päästä Nikolai II luopui kruunusta. Levottomuudet levisivät nopeasti Helsinkiin. Vallankumoukselliset matruusit ottivat haltuunsa meriupseerikerhon, josta tuli matruusikerho. Lipputankoon kohosi nyt punainen vallankumouksen lippu. Helmikuun vallankumouksen lietsomina matruusit surmasivat upseereita mm. Viapo-

rin sotasataman komentajan, kenraaliluutnantti Veniamin Protopopovin sekä Itämeren-laivaston komentajan, vara-amiraali Andrian Nepininin, molemmat Jevsignejeffin esimiehiä.

Alexander Jevsignejeff oli Turussa, jossa vallankumouksen myrskyt ilmenivät lievempinä, mutta turvassa hänkään ei kokenut olevansa. Kun Suomi itsenäistyi katsottiin Venäjän valtion rakennukset sotasaaliiksi ja ne siirtyivät Suomen valtiolle, niin myös Lutikkalinna, sekä viimeistelyä vailla oleva Vähä-Heikkilän kasarmi. Jevsignejeff ei saanut viedä enää rakennustyötään loppuun.

Tässä vuoden 1917 jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa Jevsignejeffin oli tehtävä henkilökohtaiset ratkaisunsa. Se yhteiskunta, jonka palveluksessa hän oli ollut, oli sortunut. Paluuta Pietariin ei enää ollut.

Jevsignejeff jäi Suomeen, jossa hän oli nyt työtön venäläinen emigrantti. Hän hankki Turusta tontin ja rakensi sinne oman talon Räntämäen pientaloalueelle. Vuokratut huoneet toivat jonkin verran tuloja, mutta yrityksistä huolimatta suunnittelijan ura ei Suomessa auennut. Jevsignejeff päätti muuttaa Keski-Eurooppaan, mahdollisesti Berliiniin. Vuonna 1927 hän pani talonsa myyntiin eikä hänen vaiheistaan sen jälkeen ole tietoa.

Lutikkalinna, Vähä-Heikkilän kasarmi ja Räntämäen omakotitalo ovat vielä tänäänkin näkyvät merkit hänen työskentelystään Suomessa. Samalla hänen elämänvaiheensa täällä kertovat yksilön selviytymistarinaa historian mullistusten keskellä.

Teksti: Timo Keinänen

Katajanokan Kaiku 2017

27

KAUPUNKIKULTTUURIA

Sailors Home – oivaltavaa rakennustaidetta Linnankadulla Vuonna 1973 perustettu Merimiespalvelutoimisto (MEPA) on saanut arvoisensa puitteet MEPA purki Katajanokalla häthätää rakennetulta parakilta näyttäneen Sailors Homen ja pystytti tilalle uuden.

Eikä ihan minkä tahansa yhdentekevän talon. Vaikka vanhan rakennuksen purkamiseen ja uuden rakentamiseen kului aikaa toivottoman paljon – katajanokkalaisetkin ehtivät jo hermostua – nyt kun se on viimeistelyä vaille valmis, tuskin kukaan enää muistaa menneitä pahalla.

Rakennuksen pääarkkitehti Risto Huttunen ja projektiarkkitehti Uula Kohonen (Arkk.tsto HuttunenLipasti-Pakkanen Oy) ovat saaneet kiitettävää palautetta niin katajanokkalaisilta kuin kollegoilta. Rakennus istuu hyvin ympäristöönsä, ei pullistele eikä huutele. Talo näyttää ajattomalta.

MEPAN pitkäaikaisen toimitusjohtajan, Martti Karlssonin, toivomuksesta talossa on ”torni”. Kadunpuoleista julkisivua jäsentää uloke, jonka komeasti taivaalle kurkottava huippu viittaa alun alkaen sille paikalle rakennetun, mutta sodassa tuhoutuneen jugend-talon torniin.

Ns. torniosan suojissa ovat yhteiset tilat – sauna, suuri sali, jonka kalustus on nykyisen toimitusjohtaja Sampsa Sihvolan ehdotuksesta suomalaista, kestävää ja kaunista (Fiskarsin puupajalta), sekä kattoterassi – ja uskomattoman hienot näkymät merelle. Kattoterassin seinämään merelle päin puhkaistu pyöreä luukku puolestaan tuo mieleen laivan hytin ikkunan. Samassa hengessä voisi Linnankadun julkisivuprofiilin ulokkeineen mieltää laivan keulaksi.

Vaikka julkisivua jäsentävien parvekkeiden suunnanmuutokset näyttävät ensi näkemältä leikittelyltä, asialla on funktionaalinenkin merkitys. Se luo avarammat näkymät kaikille ja samalla huoneesta ulospäin jatkuvan in28

Katajanokan Kaiku 2017

TERVETULOA NAUTTIMAAN! tiimin tilan, jossa syventyä ihailemaan maisemia. Ikkuna-aukot ovat suhteellisesti suuria (huonekorkeus on 260 cm ja ikkunakorkeus 210 cm), mikä tekee rakennuksesta modernin. Värejä on käytetty säästeliäästi.

Kahden värin paletilla – katto ja ikkunapuitteet kaiteineen ovat samanvärisiä – on haluttu myötäillä toistasataa vuotta vanhan arkkitehtuurin värimaailmaa.

Perusasunnossa on noin 54 m2. Lattiat ovat kunnon parkettia ja kaikesta muustakin huomaa, että materiaalien laadusta ei ole säästelty, paitsi… sisääntuloaulassa! Sinne Karlsson halusi merellistä henkeä. Alkuperäisessä suunnitelmassa aulan seinät muodostivat aaltoilevan pinnan Alvar Aallon Finlandiatalossa käyttämän kuvion hengessä, mutta siitä luovuttiin kustannussyistä. Tilalle tuli veteen viittaava, mutta vähän tylsä sininen peruslaatta. Se on harmillista – arkkitehdinkin mielestä – muutoin etupäässä viimeisen päälle suunnitelluissa ja toteutetuissa ratkaisuissa.

Kruunuvuorenkadun naapurit pyysivät, ettei pihasiipeä rakennettaisi kiinni tontin rajaan, jottei se varjostaisi yhtä paljon kuin edeltäjänsä. Siinä menetetyt neliöt saatiin takaisin rakentamalla pihapiiriin entisajan tapaan erillinen kaksikerroksinen talo. Pihajulkisivun huoneistokohtaiset avoparvekkeet sulautuvat ympäröivään monen pihapiirin näkymään lähes kuin satavuotiaat vanhukset. Parvekkeet ovat linjassa eivätkä leikittele suunnilla kuten kadun puolen ranskalaiset parvekkeet. Siroissa kaisla-aiheisissa parvekekaiteissa leikittely näkyy. Pyöräkatosta peittävä nurmikko on näkymättömissä, mutta pilkottaa ylhäältä päin katsottuna naapurustoon elävänä vihreänä läikkänä asfalttivoittoisessa ympäristössä. Viherkatto myös sitoo sadevesiä.

Pieni pihapiiri on suunniteltu kaupunkimiljöön ehdoilla. Puuta on käytetty kauniisti huoltoa varten irrotettavissa eritasoisissa pinnoissa ja kalusteissa. Kasvillisuus on matalaa, karuissakin oloissa menestyvää ja helppohoitoista. Pihakansi on jätetty näkyvästi hiotulle betonille. Talon parkkihallin kulkuväyläksi valikoitui, ahtaiden neliöiden ja kuutioiden johdosta, autohissi ajorampin sijaan.

Pihaa – ja miksei koko taloa – vartioi arkkitehdin määrittämä pieni betonihylje.

Pohjakerroksessa, kadun ja pihan puolen suurten ikkunoiden takana, on MEPAN toimiston tilat. Muita liiketiloja rakennuksessa ei ole. MEPA sai aikoinaan tontin testamentilla, jonka määräyksestä talon tuotot tuli käyttää merimiesten ja -naisten hyväksi.

herkullisesta ruoasta ja nepalilaisesta vieraanvaraisuudesta suosittuun ravintolaamme Katajanokalle!

since 1997 Luotsikatu 12, Katajanokka, Puh. 09-622 1996 Katso listamme netistä www.everestyeti.fi Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22 Lounas arkisin 10.30–15

Teksti: Tarja Djateau Kuvat: Risto Huttunen Katajanokan Kaiku 2017

29

30

Katajanokan Kaiku 2017

KATAJANOKAN YMPÄRIJUOKSU Perinteikäs ympärijuoksu järjestettiin tiistaina 5.9.2017 jo 69. kerran!

Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt!

Tulokset Katajanokan Kaiku 2017

31

Naisten sarja 1. Nina Poppius 13.33.30 2. Tiia Liesmäki 13.59.26

Miesten sarja 1. Andreas Hägg 11.31.89 2. Veka Ohtamaa 11.37.52 3. Mikko Vainikka 11.48.10

32

Katajanokan Kaiku 2017

Tiia

Nina

Veka

Andreas

Mikko

Iida

Mila

Matilda

Tytöt s. 2014-2013 1. Mila Kari 2. Iida Rainne 3. Matilda Helantera

Eloisa Ida Lupiina

Nicolas

Tulokset:

Julius

Diego

24.52 28.86 29.87

Pojat s. 2014-2013 1. Julius Sjelvgren 22.42 2. Heikki Mallat ja Nicolas Haltia 23.11 3. Diego Gutierrez 24.66 Tytöt s. 2012-2011 1. Ida Sjelvgren 18.96 2. Eloisa Vasquez 19.23 3. Lupiina Kavenius

Mario

Sirius

Emil

Pojat s. 2012-2011 1. Sirius Pires 17.26 2. Mario Laszlo 18.03 3. Emil Roune 18.85

Aiste Isla Nani

Tytöt s. 2010-2009 1. Isla Hakala 54.94 2. Aiste Meskauske 55.38 3. Nani Poppius 58.46

Mikael Frans James

Pojat s. 2010-2009 1. Frans Palojoki 49.97 2. Mikael Liski 54.17 3. James Larkin 54.30 Tytöt s. 2008-2007 1. Pinja Liski 51.28 2. Iris Horttanainen 53.63 3. Iines Lyra 56.81 Iris

Pinja Iines

Charlie Mauri Aaron

Pojat s. 2008-2007 1. Mauri Miestamo 49.08 2. Charlie Henriksen 50.53 3. Aaron Higgins 51.77 Tytöt s. 2006-2005 1. Elena Taskinen 46.36 2. Helmi Kaczmarek 48.13 3. Aliyah Bisi 49.68

Helmi

Elena

Aliyah

Kuvat: Martin Bunders

Pojat s. 2006-2005 1. Maxim Galeev 50.13 2. Max Masalin 51.23 3. Theo Oesch 52.37

Max

Maxim

Amorongo

Theo

Pojat s. 2004-2003 1. Amorongo Ndali 52.54

Lisää kuvia skatta.kuvat.fi -kuvagalleriassa

Katajanokan Kaiku 2017

33

SKATUDDSBOR Jag tittar ut mot Skatudden från det röda tegeltornet högt uppe på berget vid Högbergsgatan. Det här är vår egen och för oss den närmaste brandstationen, där brandbilarna och ambulanserna är färdiga att rycka ut. Det får ta högst 6 minuter till Skatudden.

Christer Blomqvist i egen brandhjälm, modell mindre.

Foto från Boken: Helsingfors Brandmuseum- Räddningvärkets historia.

Brandmuséet på Högbergsgatan grundades år 1986 och till dess 30-årsjubileum gav man ut en bok, om brandverkets historia, skriven av Jari Auvinen och Christer Blomqvist. örutom brandstationen finns här Helsingfors Muséets stolthet är en öppen brandbil VOLVO Brandmuseum. Glad och stolt berättar Chris- LV 62 från år 1929. Bilen är i glänsande gott skick, ter Blomqvist, att det här muséet är unikt i fullt användbar och skall snart genomgå den traditiohela världen, med inemot 30 fungerande brandbi- nella besiktningen. Den bilen är Christer Blomqvists lar och ambulanser. De flesta fordonen är inhysta ögonsten och bekant från hans tidiga barndom. Redan i ett bergsskydd i som två år gammal östra Helsingfors. var han med pappa Den äldsta är från Karl Axel på brandår 1925 och den nybevakningsstatioaste museibilen från nen på Brändö, där år 2008. De flesta av hans pappa jobbade under slutet av 1940museifordonen är från och början av 1960-ta1950- och 1960-talet. Brandstationen len. Som en jämförelse blev hans «dagis». Nåfrågar jag hur många gon av brandförmänmuséet i New York nen tog ansvar för stahar: - Cirka 15, svarar tionens lilla «maskot», Christer Blomqvist.

Det finländska om pappa skulle på brandväsendet är välututryckning. Christer vecklat och kan stoltBlomqvist hade en sera med att vara ett av egen liten brandhjälm de bästa i världen. Det och en egen säng. Han fina med brandutrusthade också svart på ningen i Helsingfors är vitt att han, redan som att alla bilar av samma två år gammal, varken typ är utrustade på hade rättighet eller Christer Blomqvist vid ratten på sin älskade VOLVO LV62.

Inga skador syns efter 6-åringens dikeskörning. samma sätt, så att varje skyldighet att delta i brandman vet var varje utryckningarna. Der «pryl» är belägen. Christer Blomqvist vet vad han ta- var säkert bäst för redan i 6-årsåldern klev han upp i lar om. Han har jobbat på Post och Tele som chef för förarsätet på Volvon från 1929, lyckades lossa på de internationella relationerna samt på fritiden besökt bromsen och växelspaken, varefter bilen gled ner i brandmuséerna runtom i världen. En berest person diket. Bilen blev inte tillbucklad, men själv blev han som en gång lite ville imponera, berättade om sina öm i baken, efter den uppsträckning som följde. resor till 18 länder och frågade hur många länder I dag har han som frivillig hand om dessa ”kära Christer hade besökt. - Jag har varit i 132 länder, sva- brandbilar”.

Text och foto: Rea Anner rade Christer sanningsenligt och ödmjukt. Vad den stackars frågeställaren inte hade en aning om, var att han vänt sig till en person med vidsträckta internationella kontakter.

F

En brandstation är inget museum men inrymmer ett

34

Katajanokan Kaiku 2017

K NOKKA K atajanokkaseuran

2016

Laatuelokuvia ympäri maailman

K

atajanokkaseuran piskuinen elokuvakerho Kinokka on tuonut sinänsä vireään katajanokkalaiseen kulttuuri- ilmastoon raikkaita tuulahduksia vuodesta 2006 lähtien. Esitykset järjestetään Suomen Elokuvasäätiön Kino K 13- auditoriossa. Ohjelmiston valitsee 8- henkinen keskuskomitea kulloinkin tarjolla (= Suomessa esityksessä) olevista elokuvista. Suurella rahalla varman päälle tehtyjä valtavirran kassamagneetteja ei makasiiniteatterissa juurikaan näe; sen sijaan katsojat pääsevät usein nauttimaan lämminhenkisistä, syvästi inhimillisistä pikku tarinoista.

Ilman talkoohenkeä tällainen toiminta ei olisi mahdollista. Joka esityksen eteen tehdään runsaasti töitä: hankitaan elokuva ja aulatarjoilun tarpeet, myydään – sinänsä varsin kohtuuhintaiset – liput, hoidetaan tarjoilu jne. Katajanokkaseuran hallituksesta talkoohenkeä löytyy; seuratoimintaan siivilöityy yleisestikin ottaen ihmisiä, jotka kokevat tärkeinä pitämiensä asioiden edistämiseksi tehdyn työn mielekkääksi ja osaavat nauttia yhdessä tekemisestä.

E

rkki Leimu on aina paikalla. Hän antaa toiminnalle kasvot: ottaa yleisön vastaan ja esittelee elokuvan. Erkki on ollut mukana Kinokan toiminnassa alusta alkaen. ”Kaikki alkoi 2000-luvun alussa, kun meitä elokuvakärpäsen puremia sattui yhteen. Aloimme Marja Parkkisen kanssa pyörittää lasten elokuvakerhoa. Kinokka syntyi sitten vähän niinkuin jatkoksi tuolle kerholle. Halusimme tarjota aikuiselle yleisölle vaihtoehtoista elokuvakulttuuria, pienten tuotantoyhtiöiden tekemiä koskettavia teoksia. Kun käytössä on tunnelmallinen makasiinitila, on luontevaa, että elokuvayleisö voi myös viihtyä paikalla ennen näytöstä ja sen jälkeen pikku purtavan ja virvokkeiden merkeissä. Siinä mielessähän tämä on ihan klassista elokuvakerhomeininkiä, että näytöksiin pääsee vain jäseneksi rekisteröitymällä.”

K

esäisin Kinokka on tauolla, syys- ja kevätkausien aikana näytetään yleensä yhteensä 6 – 7 elokuvaa. Esitykset ovat sunnuntai-iltapäivisin klo 15. Ohjelma-aikataulu on nähtävissä osoitteessa skatta.fi/kinokka/ohjelmisto Ari Lyytikäinen

.12.

7 1 s ö t y ä n Joulu 17.12. Kuvia Suomen suuriruhtinaskunnasta sekä Mustalaishurmaaja jonka ohjasi Valentin Vaala 1929

Kevään 2018 elokuvat

28.1 Oliivipuu, ohjaus: Icíar Bollaín 25.2 Hymyilevä mies, ohjaus: Juho Kuosmanen 25.3 Paterson, ohjaus: Jim Jarmusch 22.4 Mies joka rakasti järjestystä, ohjaus: Hannes Holm Teemalla Miehen elämää

75

Kinokka on esittänyt kotikulmillaan jo seitsemänkymmentäviisi upeaa elokuvaa!

KATAJANOKAN KOULU

Syödään yhdessä, Suomi 100

P

erjantaina 25.8 Katajanokan ala-asteen oppilaat ja Katajanokalla sijaitsevan palvelukodin vanhemmat ihmiset söivät yhdessä Merikasarmintorilla klo. 11-12.15.

Ruokana oli lohikiusausta ja salaattia, ja kalaallergikoille merimiespihvejä. Jälkiruoaksi oli pullaa ja mehua. Ihmiset juttelivat ja söivät rauhassa, ohjelmaakin oli. Ohjelmassa oli puheita, 1-2 -luokkalaisten lauluesitys ja lopuksi 4-,5- ja 6 -luokkalaisista muodostettu yhtye säesti ja lauloi vanhoja suomalaisia lauluja.

Ilma oli hieman sateinen ja viileä, mutta silti katoksien alla oli lämmin ja iloinen tunnelma.

Kirjoittanut Leimu Leisti / 6lk

Miljoona linnunpönttöä, joista ainakin kaksi Katajanokalla

K

eväällä juuri ennen lintujen kevätmuuttoa Katajanokan ala-asteella pöllysi sahanpuru. Koulun nykyiset 5-luokkalaiset ottivat osaa Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan Katajanokkaseuran avustuksella ja uurastivat kymmeniä linnunpönttöjä käsityön ja ympäristöopin tunneilla.

Oppilaat selvittivät, millaisia lintuja saapuu pesimään omalle koti- tai mökkiseudulle ja millaisia pönttöjä näille erilaisille tulijoille täytyy valmistaa.

Kaksi pöntöistä toteutettiin pienen ryhmän yhteisvoimin ja sijoitettiin koulun läheisyyteen niille osoitettuihin paikkoihin. Toinen pöntöistä mitoitettiin kottaraiselle ja toinen hieman pienemmille linnuille.

Seurasimme kevätmuuttoa päivittäin ja kirjasimme havainnot pieneen vihkoon. Ensimmäisen viikon ”tyhjien” havaintojen jälkeen pienemmille linnuille mitoitetulla pöntöllä alkoi tapahtua. Arvailun, päättelyn ja lopulta tarkan tunnistamisen päätteeksi totesimme pönttövierailijan pikkuvarpuseksi (Passer montanus).

Pikkuvarpunen ei kuitenkaan tainnut olla aivan tyytyväinen tarjolla olleeseen kotipönttöön, sillä havainnot hiljenivät kevätjuhlaa kohti mentäessä, eikä pöntön ympärillä ole näkynyt liikehdintää kesän jälkeen.

Teksti: Joonas Suomalainen-Sallinen ja Katajanokan ala-asteen 5-6 luokka Kuvat Joonas Suomalainen-Sallinen

36

Katajanokan Kaiku 2017

Skattalaisten kauppakatu

Nelosen ratikka S

kattalta Munkkaan on vähän yli seitsemän kilometriä. Se vie ruuhkattomaan aikaan noin puoli tuntia. Siinä on katajanokkalaisille mainio kauppakatu, jonka varrelta löytyy maan monipuolisin kauppa- ja kulttuuritarjonta.

Istahdimme neloseen Tove Janssonin puiston pysäkiltä tarkoituksena tutkailla radan vartta ja sen tarjontaa. Vain viiden - kymmenen minuutin sisällä on Stadin sydän kaikkine tuttuine palveluineen, ja vielä kymmenen minuuttia lisää niin kultuuritarjontakin olisi täytetty.

– Ota kauppakassi mukaan, kuljetus on jo hoidettu. Ohessa neljätoista esimerkkiä.

2 4

1

3

2

1

isku k o

3

4

isku stockmann helsinki Pohjoisesplanadi 39, akateemisen alakerta ma-pe 9-21, la 9-19, su 11-18

Katajanokan Kaiku 2017

37

Skattalaisten kauppakatu 5

7

12

6

8

5

10

9

11 6

11

13 7 10

8

12

9

14

13 14

HYVINVOINTIA EDULLISESTI! OPISKELIJAHIERONNAT ALKAEN 15€

Varaa aikasi numerosta 044 230 2025 tai osoitteessa www.erottajanhierojakoulu.fi Erottajan Hierojakoulu Uudenmaankatu 4—6 00120 Helsinki

SUOMEN HIEROJAKOULUT EROTTAJA

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

K

utsuimme katajanokkalaiset syömään yhdessä lounasta perjantaina 25.8.

Merisotilaantorille Suomi 100-juhlavuoden Yhdessä-viikonlopun merkeissä.

Tapahtuma oli lämminhenkinen tihkusateesta huolimatta.

Katajanokkaseuran apuna tilaisuutta oli järjestämässä Katajanokan ala-asteen koulu, Katajanokan Huolto, Katajanokan Martat, Palvelukeskus Helsinki, Helsingin Satama, Viking Line, Helsingin Työkanava HeTy ja Kukkaskartanon palvelutalo.

Suurkiitos kaikille!

Suomi 100 suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi muistutti puheessaan yhdessä tekemisen tärkeydestä.

Palvelukeskus Helsingin palvelupäällikkö Mari Rantanen paljasti mitä ruokaa on tarjolla: lohikiusausta/ merimiespihviä ja salaattia.

Koulun kuoro

40

Katajanokan Kaiku 2017

Ilonpilkkeen ja Kukkaskartanon väkeä ruokapöydän ääressä.

Helsingin Sataman tiedottaja Maria Stuckey.

Kuvat: Eero Nurmikko

Sirpa Pääsky, Tarja Djateu ja Kati Laasonen ihailivat, miten ripeästi Pågå purki telttakatoksensa.

Kiitos Helsingin Satama ja Viking Line, katokset olivat tarpeelliset!

Katajanokan Kaiku 2017

41

KATAJANOKAN YRITYKSIÄ

Kuva: E.Nurmikko

Ravintola EGG

K

atajanokan Kanavarannasta on tullut yksi Helsingin suosituimpia alueita, jonne on rantautunut parin viime vuoden aikana useita trendiravintoloita, kuten Shelter ravintola, Holiday Bar, Wallis Karaoke bar, Chaperon Rouge viiniravintola ja Johan@Nyström kahvila.

Kanavarantaa on jo vertailtu mm.

Kööpenhaminan Nyhavnin ravintolaja terassialueeseen.

Yksi uusimmista tulokkaista on maaliskuussa 2017 avattu ravintola EGG. Nimensä mukaisesti pikaruokapaikan pääruoka-aine on kananmunat, joista loihditaan herkullisia munakkaita eri satokausien mukaisilla täytteillä. Vegaaneille on kehitetty oma ”munakas”. Kananmunat ovat somerolaisen Vaahteramäen kanalan Friida-ulkokananmunia, joita voi ostaa myös kotiin vietäväksi.

Muna-ateriaa voi testata vaikkapa aamiaisella, jota EGG tarjoaa kello 10.30 saakka.

EGG pikaruokapaikka laajenee vielä vuoden 2017 puolella Jyväskylään ja Eerikinkadulle Helsinkiin.

Teksti ja kuva: Sirpa Pääsky

S

attumalla oli sormensa pelissä, kun Mohan Aryal etsi Helsingistä sopivaa liiketilaa, johon hänen säästönsä riittäisivät. Sellainen paikka löytyikin Luotsikadulta katajanokkalaisten ja lähiympäristössä työskentelevien onneksi. Vuosien saatossa myös monet turistit ovat löytäneet tämän nepalilaisen Mount Everest ravintolan, jossa ruoka on erinomaista, palvelu ystävällistä ja lapsiperheet tervetulleita.

Mohan on sopeutunut hyvin Nokalle. Kaksikymmentä vuotta on kulunut nopeasti, lomapäiviä ei ole pidetty. Omien sanojensa mukaan Mohan Aryal on ollut enemmän Katajanokalla, kuin kotonaan, mikä vaivaa kahden pojan isää. Syys-loka42

Katajanokan Kaiku 2017

kuussa on nepalilaisten tärkein juhlafestivaali Dashain. Silloin Aryalin perhe pitää vapaata ja juhlii Suomessa asuvien muiden nepalilaisten kanssa.

Haastattelun aikana ehtii Mohan murehtia Katajanokan surkeata kauppatilannetta. Ihanteena olisi kauppa, jossa olisi liha- ja kalatiski sekä laaja vihannes- ja kasvisvalikoima. Entä jos Mohan itse perustaisi sellaisen. Mohanin silmät kirkastuvat, ajatus on ollut mielessä. Mikä ettei, ympäristö on jo tuttu, kun vain löytyi sopiva liiketila.

Teksti ja kuva: Sirpa Pääsky

Kuva: E.Nurmikko

20 vuotta Katajanokalla

B

ellevue’ta edeltäneen kahvilan perusti Lapinjärvellä syntynyt Hulda Helén (1884‒1963). Hän työskenteli nuoruusvuosinaan Bakussa, ja palattuaan ensimmäisen maailmansodan aikoihin Suomeen ja asetuttuaan Helsinkiin kassanhoitajaksi hän tutustui työpaikallaan venäläisten laivastoupseerien klubilla eestiläiseen Grigori Pawlowiin (1891‒1957).

Hulda ja Grigori solmivat avioliiton toukokuussa 1920, ja seuraavien kahden vuoden aikana he saivat kaksi lasta. Vuonna 1921 Grigori Pawlow muutti nimensä Reko Pauloksi.

Toukokuussa 1917 sanomalehdessä julkaistiin pieni ilmoitus: ”Kahvila avataan Uudenmaankadulle.”

Hulda oli ilmeisesti juuri tämän kahvila-ruokalan perustaja. Paulot jatkoivat yhdessä kahvilatoimintaa Katajanokalla Bostads Ab Belvederen vastavalmistuneessa talossa Rahapajankatu 3:ssa. Taloyhtiön nimi, ’kaunis maisema’, ilmeisesti viittaa talon pohjoispuolelle avautuneeseen kalliorantaiseen merinäkymään.

Paulojen kahvila sai nimekseen Bellevue ja muuttui pian ravintolaksi. Ranskankielisen nimen valintaan on saattanut innostaa se, että Venäjän yläluokka käytti venäjän ohella seurustelukielenä ranskaa.

Joidenkin tarinoiden mukaan kahvila olisi perustettu aikaisemmin, ja Katajanokalla Bellevue olisi avattu 1917. Todennäköisempi aloitusvuosi Katajanokalla on kuitenkin myöhempi, viimeistään 1922. Samana vuonna Reko Paulo hankki omistukseensa talossa olevan liiketilan, osti sen yläpuolelta perheelleen asunnon ja hankki lisäksi pari muuta huoneistoa samasta talosta.

Ruuat valmistettiin aluksi Paulojen kotona, kunnes 1930-luvulla suuressa laajennuksessa ravintola sai oman keittiön. 1960-luvulla ravintolan liiketoiminta vaihtoi kahdesti omistajaa, ja vuodesta 1974 lähtien se on ollut legendaarisen ravintola- ja hotellialan yrittäjän Ragni Rissasen omistuksessa. Seuraava laajennus, lisähuoneen louhinta, tehtiin 1980-luvun lopussa. ”Vaikka muutoksia on tehty, henki on säilynyt”, sanoivat tyytyväiset asiakkaat.

Bellevue’n sielu Reko Paulo kurkistelee ravintolansa yläpuolella olevan asuntonsa ikkunasta vuonna 1954.... ...ja alla näkymä samasta paikasta 63 vuotta myöhemmin.

Vanha julkisivu on lähes entisellään, vain markiisi on korvattu molemmat ikkunat ylittävällä lipalla, seinässä oven vieressä on nyt ruokalista ja kukkalaatikko. Yläkerran ikkunasta ei enää kurkista Reko Paulo vaan valaisin.

Kuva: E.Nurmikko

Katajanokan ylpeys on sata vuotta vanha ravintola, joka on nykyään Suomen maineikkaimpia. Bellevue on Euroopan ja mahdollisesti koko maailman vanhin yhtäjaksoisesti Venäjän ulkopuolella edelleen toimiva venäläinen ravintola.

Kuva: Paulon Säätiön arkisto

Satavuotias Bellevue

Bellevue oli marsalkka Mannerheimin suosikkipaikkoja. Kerrotaan, että Mannerheimin saapuessa ruokailemaan Reko Paulo kiiruhti hakemaan kotoaan gramofonin ja soitti Sumuinen aamu -levyä Mannerheimille. Mannerheimilla oli ollut suhde levyn laulajattareen vuonna 1931, ja laulajatar oli kuollut seuraavana vuonna.”Vuosikymmenten varrella Bellevue’ssa on käynyt paljon Suomen liike-elämän edustajia ja arvovaltaisia vieraita”, Ragni Rissanen kertoo. ”Isäntien on ollut helppo kertoa ravintolaan liittyviä tarinoita.”

Myös Venäjän suurlähettiläs on ollut tuttu näky Bellevue’ssa.

Ravintolapäällikkö Päivi Holmberg pitää ensiarvoisena ylläpitää venäläisyyden henkeä. ”Olemme halunneet säilyttää alkuperäiset reseptit ja vanhan miljöön”, hän sanoo. Esimerkiksi zakuska-noutopöytä on oiva tapa tutustua perinteiseen venäläiseen ruokakulttuuriin. Se tarjotaan lauantaisin kahdessa kattauksessa. Holmberg kertoo olevansa hyvin avoin kaikenlaiselle yhteistyölle katajanokkalaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Teksti: Pekka Hako

Katajanokan Kaiku 2017

43

Katajanokkalaisten

omat joulukortit

• Kemiallinen pikapesula • Valkopesu • Matto/verhopesu • Ompelu- ja korjauspalvelu • Noudamme ja tuomme • Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Katajanokkalaisille 15% alennus!

Luotsikatu 16 • puh./fax 270 91432 • Arkisin 9.00 - 18.00

Luovan alan brandayksen asiantuntijat Liikkeessämme myynnissä asiakkaidemme uutuuksia.

Tervetuloa!

Joulukortteja on myynnissä: Katajanokan Apteekki, Kruunuvuorenkatu 1 Signora Delizia, Satamakatu 5 Bicyclean Helsinki, Luotsikatu 14 Hotelli Katajanokka, Merikasarminkatu 1 Design Laakso & Sundman, Pieni Roobertinkatu 8

Luotsikatu 2, Skatta. www.kreamhelsinki.fi

- Hieronta - Fysioterapia - Lymfaterapia - Akupuktio - Kuntosali Ajanvaraus numerosta (09) 629 284

Katajanokan Fysikaalinen Hoitolaitos Kruunuvuorenkatu 15 F 00160 Helsinki puh.(09) 629 284 skatankunto@skatankunto.fi

HYVÄÄ JA MAITTAVAA JOULUA!

Alepa Katajanokka Merisotilaantori 1

Ma-la 6:30-23 Su 9-23

RAUHANKATU

Hyvä Joulu on lähellä.

K-MARKET RAUHANKATU - ILOINEN LÄHIKAUPPA KRUNIKASSA Olemme lähin K-Market Katajanokkalaisille!

Meiltä myös käteisen nostot osta&nosta palvelulla.

Palvelu pelaa: Ma-Pe 7-22 La 8-22 Su 11-22

Rauhankatu 9, 00170 Helsinki | 09-584 008 90

FemiHealth • Fysioterapia • Lantionpohjan fysioterapia • Urheilufysioterapia • Osteopatia • Ravintoterapia • Kätilö • Hypopressive • Jooga • Pilates

FemiHealth tiimi toivottaa Sinut tervetulleeksi! femihealth.fi Kauppiaankatu 2 Puh: 0103110600

on Katajanokalla aloittanut yritys, jonka kantava ajatus on tarjota terveysalan palveluita naisille koko heidän elämänsä ajan ja hyödyntää asiantuntijoiden keskinäistä yhteistyötä.

KATAJANOKAN YRITYKSIÄ

Namina Wellness Spa on aito aasialainen kylpylä

E

nsimmäinen Namina avattiin vuonna 2015 Tehtaankadulle. Suuren kysynnän vuoksi Namina Katajanokka avasi ovensa viime helmikuussa Kruunuvuorenkadulle. Namina tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia hierontahoitoja, sekä kattavampia kylpyläpaketteja.

Ystävän suosituksesta tutustuin ensimmäisen kerran Naminan perinteiseen aasialaiseen jalkahierontaan. Toisen kerran kävelin pitkän kongressipäivän jälkeen suoraan 4:sen raitiovaunupysäkiltä samaiseen jalkahierontaan ja lähtiessä olo oli ihanan rentoutunut.

Naminaan voi mennä ex tempore kysymään vapaita aikoja, tai suunnitella huolellisesti esimerkiksi ystäväporukan kanssa hoitokokonaisuudet ja varata alakerran höyryhuoneen vain oman joukon käyttöön.

Sisään tultua kengät jätetään eteiseen, pukuhuoneessa omat vaatteet laitetaan mukana kannettavaan koriin ja päälleen saa kevyen puuvillaisen asun. Hoitojen jälkeen asiakas voi nautiskella pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja teetä.

Suosittuja hoitoja Naminassa ovat Aromahieronta ja Thaihieronta. Naminan erikoisuutena on ihastuttava Joconut-hieronta, joka on suunniteltu erityisesti kuivassa ja kylmässä ilmastossa koville joutuvalle iholle.

Hoidossa käytetään luonnollista kookos-jojoba-oljyä ja tämän elämyksen, voit kokea vain Naminassa.

Naminan osaava henkilökunta pitää hyvää huolta asiakkaistaan näyttävästi remontoidussa tilassa, jossa aiemmin sijaitsi Katajanokan ensimmäinen apteekki.

Teksti: Aurora Heickell

KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Nokkosia Katajanokalla Huhtikuussa sähköpostiin tulee viesti: Oletko vielä kiinnostunut viljelylaatikosta? Jos olet, niin maksa Katajanokkaseuran tilille 20 € ja merkitse maksuun viljelylaatikon numero. Haluanko viljelylaatikon? Ehdottomasti kyllä? Viljelylaatikkoa on odotettu jo vuoden päivät.

V

iljelylaatikko löytyy entisen vankilan muurin kupeesta. Onpa se hylätyn näköinen? Kasvaako lehmus viljelylaatikossa? Nyt miettimään mitä viljelylaatikossa voisi kasvattaa. Helsingin Sanomien kuukausiliitteen Mysin keittiön eli Mysi Lahtisen innoittamana päätän kasvattaa nokkosta.

Nokkosesta saa monta satoa, kun sen leikkaa ennen kuin se kukkii. Poistan taloyhtiön pihatalkoissa pieniä nokkosia juurineen ja siirrän ne viljelylaatikkoon.

Lähtevätkö kasvamaan? Hienosti lähtivät! Keittiön kaapissa on nyt monta purkkia kuivattua nokkosta ja pakastimessa pieniä annospusseja. Ravintolassa tarjoilija kysyy lapsenlapselta maistuvatko letut? Viisivuotias tietää: mummon nokkosletut ovat kyllä parempia!

Nokkosten lisäksi tänä kasvukautena viljelylaatikossa oli raparperia, tilliä ja ruohosipulia. Onko raparperia olemassa montaa lajiketta? Naapurin rapar-

perin varret ovat käsivarren paksuisia, minulla ehkä pikkurillin vahvuisia. Mikä taika niiden kasvattamisessa piilee? Toivottavasti tapaan naapurin ja voin kysyä asiasta.

Mikä i l o on pienestä viljelylaatikosta! Kotimatkalla piipahdan kastelemassa istutuksia ja ihailen viljelylaatikoiden istutuksia. Näillä käynneillä on myös mukavia kohtaamisia muiden viljelijöiden kanssa. Jatkuuko laatikkoviljely ensi vuonna. Kyllä – ehdottomasti. Talvella on hyvää aikaa miettiä seuraavan satokauden viljelyjä.

Terveisin iloinen nokkosten kasvattaja Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö

SKATTALAISET, hoi! Älkää missatko tätä!

M

akupisteen Kati toimittaa valmiita luomukasseja ja räätälöityjä kokonaisuuksia sinkuille, pareille, perheille. Keskiviikkona koittaa se päivä, jona Kati kurvaa pakullaan Nokalle, pysähtyy vankilan muurin kupeeseen huoltorakennuksen eteen, avaa etuoven, hyppää ulos ratin takaa, kiertää piskuisen myymälänsä liukuovelle ja, avattuaan sen, ryhtyy jakamaan kasvikset, hedelmät, juomat, jugurtit, juustot, lihat, leivät, munat, kuivatuotteet jne. autuaan iloisille tilaajille. Kello on 17:30 ja vähän yli. Supertuoretta ehtaa suomalaista sesonkiluomua lähitiloilta ja -tuottajilta sekä puhdasta muunmaalaista laatua luomutukusta!

Joulu lähestyy monine haasteineen! Nyt jos koskaan on aika aloittaa panostaminen parhaaseen laatuun sekä poikkeukselliseen palveluun, ja tehdä siitä tapa. Varsinkin, kun hinta on kohdallaan.

Maksaa vaivan käydä tutustumassa Katin palveluun osoitteessa makupiste.verkkokauppaan.fi/; samalla vaivalla voi käydä peukuttamassa Makupisteen naamakirjaa.

Makupiste on yhden rohkean, asialleen vihkiytyneen naisen yritys. Ei voi kuin ihailla. Peukut meiltä, Kati Stenval!

Teksti: Tarja Djateu

48

Katajanokan Kaiku 2017

Viljellään yhteistyötä Kaupunkiviljely on osa Maali-hankkeen toimintaa HeTy ry:ssä. Toukokuussa istutimme Katajanokkaseuran palstalle taimia ja siemeniä. Pian viljelylaatikosta pursusi minttua, persiljaa, ruohosipulia, salviaa ja jotain ylimääräistäkin, mitä emme heti tunnistaneet. Keittiömme sai viikoittain ihania tuoreita yrttejä lounaalle.

M

atalan kynnyksen Maali-hanke kaupunkiviljelyineen on osa HeTyn toimintaa Katajanokanlaituri 4:ssä. Lisäksi Maalihankkeen ryhmissä elvytetään kielitaitoa, lauletaan, liikutaan, tehdään teatteria, kokataan sekä harrastetaan valokuvausta ja kuvataiteita. Viikoittain kokoontuvat myös Suomi-Cafe ja Uutisryhmä, sekä tehdään retkiä ja tutustumiskäyntejä erilaisiin kohteisiin.

Mikä mukavinta, Maali-hankkeen ryhmät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, eivätkä vaadi aiempaa osaamista. Tervetuloa tutustumaan!

Hankkeemme elää ja kehittyy jatkuvasti myös yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Katajanokkaseuran kanssa olemmekin jo ehtineet järjestää yhteisiä tapahtumia tämän vuoden puolella. Kaupunkiviljelyryhmä ja Syödään Yhdessä -tapahtuma ovat esimerkkejä hyvästä yhteishengestä. Kiitos kaikille aktiivisille katajanokkalaisille, jotka ottivat meidät ystävällisesti vastaan tänne vuoden alussa!

Terveisin Työkanavan Viherpeukalo hety.fi facebook.com/maalihanke

Helsingin Työkanava Hety ry muutti Katajanokalle viime vuodenvaihteessa.

HeTy työllistää ihmisiä työpoliittisessa hankkeessa työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen avulla. Lisäksi se tarjoaa työharjoittelupaikkoja opiskelijoille ja eri syistä työelämään uudelleen kuntoutettaville. Hetyn erityisosaamista ovat laadukkaat atk-ajokortti- ja graafisen alan kurssit, jotka ovat kaikille avoimia, sekä catering-palvelut. Maali-hanke keskittyy monipuolisesti kulttuuriin ja liikuntaan. HeTyn tiloissa toimivat lisäksi Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö UUTTA ry, Somaliland Seura ry ja Suomen kiinalaisten allianssi SKA ry. HeTy vuokraa tilojaan kohtuuhinnalla kokous- ja tapahtumakäyttöön.

Yhteydenotot: p. 045 8748 467.

Verkkosivut: hety.fi/

Teksti: Sari Dvoracek

Maali-hankkeen projektiassistentti Sari Dvoracek ja kuvataiteilija Kirsi Kuronen sormet mullassa Kuva: David Lee.

Katajanokan Kaiku 2017

49

KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Oletko jo kunnossa - kerralla kuntoon Urheiluseura Katajanokan Kunto – Skattan Kondis ry. perustettiin syyskuussa 2003 ja nyt on menossa 14 täysi kuntoiluvuosi. Kuntoilua on Katajanokalla tarjolla Liikuntahallilla ja aika ajoin puistojumppaa sekä taijia Laivastopuiston nurmikolla. Kuntoilun ajankohtaisesta tarjonnasta saa tarkempia tietoja Katajanokan Kunnon sivuilta: katajanokankunto.fi.

K

atajanokan Kunnon kantavana ajatuksena on ollut tarjota aikuisille sellaisia liikuntamuotoja, joihin osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala ja joissa aloittelevia liikkujia tukevat seuran omat, koulutetut ohjaajat. Tarkoituksena on myös järjestää erilaisia liikuntatapahtumia, kohottaa jäsentensä fyysista kuntoa ja terveyttä ja herättää jäsenistössään liikuntainnostusta ja pysyvää liikuntaharrastusta. Alusta alkaen seura on tarjonnut monipuolisia liikuntamahdollisuuksia edulliseen hintaan sellaisissa lajeissa, joihin mukaan tuleminen ja lajin perustekniikoiden oppiminen on helppoa.

Katajanokan Kunnon toimintaa kantaa eteenpäin yhteisöllisyys. Seuran toimintatilat ovat kävelymatkan päässä suurimalle osalle seuran jäsenistä ja läheisyys merkitsee meille myös sitä, että seuran toimihenkilöitä on helppo lähestyä. Seuran liikuntalajien ohjaajat ovat kaikki kokeneita ammattilaisia ja seura osal-

Puistojumppaa Laivastonpuistossa

listuu ja tarjoaa jäsenistölleen mahdollisuuksia osallistua erilaisiin kuntoliikuntakoulutuksiin. Tämänkaltaista arjen luksusta ei ole kovin paljon missään tarjolla. Katajanokalla on!

Liikuntaharrastuksen aloittaminen Katajanokan Kunnossa ei vaadi suosituksia, osaamista tai kokemusta, ainoastaan kiinnostusta kuntoiluun. Jäsenmaksuissa ja lajihinnoitteluissa etusijalla on kohtuullinen osallistumishinta. Liittyminen Katajanokan Kunnon jäseneksi maksaa kertasuorituksena vain 5 € ja vuosittainen jäsenmaksu etuineen vain 20 €. Me emme suorita, me tarjoamme hyvää ja iloista mieltä.

Teksti ja kuva: Anu Pylkkänen

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Katajanokan Kunto järjesti 25.9. ulkoilutapahtuman 100 minuuttia liikkeellä.

Kuva: Tuula Palaste.

50

Katajanokan Kaiku 2017

Marttailua Katajanokalla Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta.

J

ärjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Suomessa on 15 Marttapiiriä, joihin yli 1200 yhdistystä kuuluvat. Jäsenet eli martat toimivat asuinalueensa yhdistyksissä ja vaikuttavat itse toimintaansa.

Katajanokan Martat ovat toimineet Katajanokalla jo vuodesta 1984. Tapaamme joka toinen torstai klo 18 Katajanokan seurakuntakodilla (Kauppiaankatu 810 B). Kevään toiminta alkaa torstaina 25.1.2018.

Martat ovat monessa mukana ja niin myös Katajanokan Martat. Marttojen strategiakausi vuosille 2017-2019 on ”Elämä on parasta itse tehtynä”. Meillä se näkyy toiminnassa: ”sitä saa mitä järjestää”. Olemme viime vuosina vierailleet Helsingin mielenkiintoisissa kotimuseoissa mm. Katajanokan ihanassa Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiön kotimuseossa. Museovinkkaaja Soili Poikonen on käynyt meillä marttaillassa esittelemässä Helsingin kotimuseoiden helmiä. Tänä syksynä Helsingin Palomuseon museonhoitaja Jari Auvinen esittelee meille omaa museotaan.

Martat osallistuvat monella tavalla Suomi 100-juhlavuoteen. Katajanokan Marttojen lahja 100 –vuotiaalle Suomelle on kotimaisten tuotteiden suosiminen. Lähdimme myös innokkaasti mukaan Katajanokkaseuran ideoimaan ”Skatta syö yhdessä tapahtumaan perjantaina 25.8.2017”. Tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa oli ilo tutustua katajanokkalaisiin toimijoihin ja ”yhdessä tehdään enemmän”.

Martat-lehti on marttojen jäsenlehti. Lehden voi myös tilata, vaikka ei olisi jäsen. Lehden aiheita ovat ruoka, kotipuutarha, kodinhoito ja järkevä taloudenpito. Lehti myös kertoo mitä marttapiireissä ja -yhdistyksissä tapahtuu.

Marttojen kotisivuja on uudistettu tänä vuonna.

Jatkossa marttoihin liitytään aina jonkun marttayhdistyksen kotisivujen kautta. Voit myös olla kannatusmartta liittymättä yhdistykseen. Lisätietoja Katajanokan Marttojen kotisivuilla ja olemme Facebookista. Voit myös soittaa Katajanokan marttakerhon puheenjohtajalle Eeva-Liisa Tuomi-Kyrölle, puh. 050 3501865.

Tervetuloa mukaan – marttojen parissa viihdyt!

Teksti: Marja-Liisa Tuomi-Kyrö

Katajanokan Karhunkaatajat Kuluneen vuoden aikana lippukunnassamme Katajanokan Karhunkaatajissa on tapahtunut paljon. Saimme syyskäräjissä uuden lippukunnan johtajan,Tuomas Lebedeffin, sekä uusia johtajia aktiivisista nuoristamme.

O

lemme osallistuneet ja järjestäneet monia tapahtumia. Keväällä ryhmät tekivät omia retkiä ja osallistuivat Lions Clubin hyväntekeväisyyskeräykseen. Kesällä lähdettiin Suomenlinnan Merisusien kanssa yhteiselle kesäleirille. Syyskuussa viikoittainen toiminta, Luotsikadulla sijaitsevalla kololla, pyörähti taas käyntiin ja lokakuun alussa suunnattiin Nuuksioon syysretki Prezelille, jälleen yhteistyössä Merisusien kanssa.

Pyhäinpäivän alla vietimme Halloween-discoa koko lippukunnan voimin, myimme joulukalentereita ja osallistuimme pääkaupunkiseudun Hiipivä Haamu -tapahtumaan. Joulukuussa on vielä luvassa itsenäisyyspäivänjuhla, jouluretki, sekä joulupaja.

Partiosta löytyy mukavaa tekemistä kaikenikäislle, ota yhteyttä, jos kiinnostaa lähteä mukaan, sähköpostilla katajanokan.karhunkaatajat@gmail.fi.

Teksti ja kuva: Aura Rissanen

Vuoden 2017 halloween-discon pukukilpailun voittaja, Nalle Puh. Katajanokan Kaiku 2017

51

KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Iloista junnufutista kantakaupungissa Jalkapalloseura SAPA on liikuttanut Katajanokan, Kallion ja Kruununhaan lapsia jo vuodesta 1970. Uudet lapset ovat tervetulleita mukaan Haapaniemen kentälle.

H

Helsinki Cup 2017 Kuva: Esko Räty

aapaniemen kenttä Kalliossa kylpee syksyisessä ilta-auringossa. Tekonurmikenttä täyttyy iloisista huudahduksista ja keskenään kirmaavista pikkufutareista. Perjantain alkuillan treenit ovat alkamassa 2009 syntyneiden lapsien joukkueelle. Yksi lapsista on asettunut maalivahdiksi ja muutama muu tuskin malttaa odottaa omaa vuoroaan maalivahdin yllättämiseksi.

Muutaman kymmenen metrin päässä -07 syntyneiden joukkue pelaa osana harjoitusta höntsää, jossa yksi pelaajista on keskellä rinkiä ja onnistuu katkaisemaan vain hieman myöhässä lähteneen syötön. Valmentaja huikkaa epäonniselle syöttäjälle, joka pääsee puolestaan harjoittelemaan puolustajan paikkaa ringin keskellä.

– Tällainen vilinä meillä on täällä Haapiksella, kertoo SAPA:n puheenjohtaja Tytti Säilä. Säilän oma 2004 syntynyt lapsi on pelannut SAPA-04 -joukkueessa kahdeksan vuotta. Viime marraskuussa Säilää pyydettiin mukaan SAPA:n johtokuntaan.

Perinteinen Katajanokan, Kruununhaan ja Kallion jalkapalloseura on kokenut nuorennusleikkauksen, jonka myötä SAPA:ssa puhaltavat muutosten tuulet.

Seuran energinen puheenjohtajaparivaljakko Tytti Säilä ja Keni Simola kehittävät seuran toimintaa palvelemaan entistäkin paremmin kantakaupungin perheitä ja lapsia. Tytti Säilä kertoo keväällä jäsenille tehdystä palautekyselystä.

– Saimme paljon arvokasta palautetta, jonka pohjalta rakennamme toimintaamme. Haluamme kasvattaa aktiivisia liikkujia ja ulospäin suuntautuvia fiksuja nuoria. Jalkapallo on joukkuepeli, jossa oppii toimimaan ryhmässä.

– Vastaajat nostivat paikallisuuden lisäksi vahvuuksiksemme ammattimaisen valmennuksen ja kaikki pelaa- filosofian. Kaikkien ei tarvitse ottaa jalkapalloa niin vakavasti. Meillä on junioreita, joille futis on koko elämä ja toisaalta lapsia, joille riittää se, että futis on hauskaa. Jokaiselle löytyy sopiva peliryhmä ja riittävän haastavia pelejä, Säilä kertoo.

09-joukkueen vastuuvalmentaja Eelis Ngyen on aloittelemassa treenejä. Ohi mennessään hän pörröttää lasten tukkia, kaappaa jonkun hetkeksi syliinsä ja nappaa sitten pallon ja jallittaa sen maaliin. Lasten riemu ei tunne rajoja. Nuoret apuvalmentajat valmistelevat junnuille harjoitusrasteja.

– Visiomme on, että lapset löytäisivät liikunnan ilon futiksen kautta ja sama innostus säilyisi läpi elämän. Liian monet lapset jäävät mobiililaitteiden lumoihin. Toinen haastava kehitysvaihe on teini-ikä, jolloin muut kiinnostuksen kohteet ajavat urheilun edelle. Nämäkin lapset ja nuoret haluamme pitää mukana ryhmässä, sanoo Säilä. SAPA:n vanhemmat pitävät yhtä kentän laidalla ja whatsapp-ryhmissä. Esimerkiksi kyytejä matseihin järjestellään niin, että kaikki pääsevät paikan päälle. Seuraan on helppo liittyä, SAPA:ssa kukin harrastaa omalla tyylillään.

Liikkaritoimintaa 3-10-vuotiaille Katajanokan palloiluhallissa vähän pienemmät lapset odottavat portaissa pääsyä halliin. Portaissa vastaan tulee Siiri Kumpulainen, joka vastaa SAPA:n liikuntakerhotoiminnasta. Haaga Heliasta liikunnanohjaajaksi kaksi vuotta sitten valmistunut Kumpulainen on tehnyt aiemmin yhteistyötä muun muassa Lahden Kuusysin kanssa.

SAPA ry Perustettu 1970 Kruununhaassa SAPA:n kotikenttä on Haapaniemen tekonurmikenttä, joka valmistui 3 vuotta sitten. Kentällä on erinomaiset harjoitteluolosuhteet lähes vuoden ympäri.

Toiminnassa mukana yli 200 junioria Kantakaupungin oma jalkapalloseura SAPA järjestää junioritoimintaa erityisesti Katajanokan, Kruununhaan, Kallion ja Kalasataman lapsille.

Uudet pelaajat ovat tervetulleita SAPA:an www.sapa.fi www.facebook.com/SAPA1970

52

Katajanokan Kaiku 2017

– Onhan sinulla mukana liikkaripassisi, Kumpulainen kysyy yhdeltä pikkutytöistä. Tyttö ottaa esiin siilipiirroksella koristellun passinsa.

– Mulla on jo kaksi tarraa, pallo ja perhonen, tyttö näyttää ylpeänä.

Kumpulainen hymyilee vastaukselle ja päästää lapset saliin.

Syksyn liikuntakerhotoiminta 3-10 -vuotiaille lapsille on pyörähtänyt käyntiin paria viikkoa aiemmin.

Loppukeväästä SAPA:n liikuntakerhotoiminnan uutena vetäjänä aloittanut Kumpulainen kertoo, että toimintaa on uudistettu saadun asiakaspalautteen mukaisesti. Aiemmin mukana olleiden Katajanokan ja Kallion lisäksi uutena mukana on Kalasatama. Tarjolla on palloilu- ja futiskerhoja, minifutista ja temppukerhoa. Pienimmille on järjestetty perheliikkaria, sekä Katajanokalla, että Kalasatamassa. Ohjelman suunnittelussa on pyritty huomioimaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet ikäryhmät. Mukana on muun muassa futiskerho lapsille, jotka toivovat futikselta enemmän leikinomaisuutta, kuin tavallisissa jalkapallotreeneissä.

Salin puolella ollaan jo täydessä vauhdissa. Liikkarin ohjaaja Oskari Söderblom seuraa, kuinka polttopalloleikki saa lasten posket punaiseksi. Jalkojen töminä sekoittuu riemun kiljahduksiin.

Kotikenttänä Haapaniemen nurmi Haapaniemen kentällä SAPA:n valmennuspäällikkö Aku Jokinen valvoo 07-joukkueen loppuvenyttelyä, jota joukkueen apuvalmentajat Onni Lahikainen ja Manu Taavitsainen vetävät. Molemmat pelaavat itsekin SAPA:ssa jalkapalloa. Nuoresta iästään huolimatta Lahikainen on ollut valmennustyössä mukana jo neljä vuotta. Jokunen viikko sitten hän debytoi SAPA:n miesten joukkueessa.

– Syyskuun lopussa perustetaan omat joukkueet 2012 ja 2011 syntyneille. Tähän asti 2011 syntyneet ovat harjoitelleet ja pelanneet 2010 syntyneiden kanssa. Omissa ikäryhmäjoukkueissa voimme sovittaa valmennuksen ja pelitoiminnan paremmin ikäryhmällä sopivaksi, Aku Jokinen kertoo.

Jokinen on toiminut SAPA:n valmennuspäällikkönä seitsemän vuotta. Hänen innostustaan ei voi olla huomaamatta.

– Meillä SAPA:ssa panostetaan junioreiden valmennuksen laatuun. Kaikilla juniorijoukkueilla on omat valmentajatutkinnon suorittaneet aikuiset vas-

Kuva Haapaniemen kentältä SAPA-07:n harjoituksista.

tuuvalmentajat ja apuvalmentajina toimivat SAPA:n omat E-ja D-valmentajakoulutusohjelman juniorit.

Ensi kevään aikana jatkamme valmentajakoulutusta C-tasolla yhteistyössä KäPan kanssa.

Pelaaville lapsille apuvalmentajat ja valmentajat ovat tärkeitä esikuvia. Apuvalmentajat puolestaan harjoittelevat vastuunottamista, johtamista, sosiaalisia taitoja ja lasten kanssa toimimista, vetäessään treenejä Haapiksella ja matseissa pitkin Helsinkiä.

SAPA-07 -joukkueen treenit ovat ohi, mutta useimmilla pelaajista ei ole kiirettä pois kentältä. Yhdeksän lapsen joukko jatkaa pelailua omaan tahtiin.

Mukaan liittyy myös muutama lapsi toisesta joukkueesta. Alkaa höntsämatsi pieniin maaleihin.

– Tulen tänne Haapikselle melkein joka päivä, oli treenejä tai ei, kertoo porukan ainoa tyttö, 10-vuotias Liina Valtere. Kentällä näkyy kuitenkin myös muita eri-ikäisiä tyttöjä SAPA:n väreissä, sillä SAPA:ssa tytöt pelaavat yhdessä poikien kanssa.

– Asun tässä ihan vieressä ja paras ystäväni Niilo pelaa samassa joukkueessa. Tykkään pelaamisesta poikien joukkueessa, pelit ovat vähän kovempia kuin tytöillä.

– Parasta futiksessa on kaverit ja matsit, Liina huikkaa ennen kuin juoksee takaisin pelin tiimellykseen.

Teksti: Rik Poppius Kuvat: Esko Räty

Katajanokan Kaiku 2017

53

kiittämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta meiltä jouluksi suklaat ja panettonet

SIGNORA DELIZIA HERKKUPUOTI - KAHVILA - IMPORTER SATAMAKATU 5, HELSINKI - www.signoradeli.com

Etsittekö välittäjää!

Katajanokan alueen asiantuntijana tarjoan ammattitaitoista ja luotettavaa välitystyötä.

SUORITAMME 10 VUODEN KOKEMUKSELLA:

Soita heti: 040 413 3118

• TÄYS- SEKÄ PINTAREMONTTEJA

Käy katsomassa asiakkaiden antamat suositukset: kahdeksas.fi/sirpa-rajalainen

• MUUTTOJA • ULLAKOIDEN JA KELLAREIDEN JÄRJESTELYÄ SEKÄ TYHJENTÄMISTÄ

SIRPA RAJALAINEN

Kiinteistönvälittäjä LKV, L W, KiAT

W®f@

kahdeksas ••• •• pa1va

Kahdeksas päivä Oy, Helsinki-Etelä Porkkalankatu 24 00180 Helsinki V-tunnus 2044327-1 www.kahdeksas.fi

tmi. Fast Moves 046 578 5678

KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Spa-Skatta Tämän vuosituhannen alussa joukko skattalaisia alkoi harrastaa meressä uintia mattolaiturilla. Pian sen jälkeen hommattiin merikontti Satamakadun päähän ja aloitettiin uiminen joukolla, sekä perustettiin Katajanokan Jäänsärkijät.

Helsingin kaupunki päätti rakentaa hienon rakennuksen Jäänsärkijöille ja kesäksi veneilijöille, jossa molemmissa päissä saunat oleskelutiloineen, sekä keskellä tila juhla- ja kokouskäyttöön.

Nyt Skattalla on jo kolme uintipaikkaa. Askeetikoille Mattolaituri, jossa ei ole mainittavia fasiliteettejä, muuta kuin portaat mereen ja penkki, ilmainen ja varsinkin kesällä suosittu. Sitten meidän Jäänsärkijöiden Spa, jossa saunat lämpiävät joka ilta ja kolmena aamuna viikossa. Tarjolla on sosiaalista kanssakäymistä tai sitten omassa rauhassa meditointia ja kaikkea siltä väliltä. Koko kausi 80 € syksystä kevääseen ja jos haluaa liittyä vasta vuodenvaihteessa, niin uudet jäsenet pääsevät mukaan puoleen hintaan.

Tänä syksynä tehdään Jäänsärkijöiden Spa:sta entistä viihtyisämpi remontoimalla katto ja parantamalla

sisäilmanlaatua ja ilmanvaihtoa. Helsingin Kaupunki tekee mittavan remontin, joka ei kuitenkaan haittaa avannossa käyntiä ja saunomista remontin aikana.

Uusimpana tulokkaana Skattan uintitarjonnassa on Allas Sea Pool. Allekirjoittanut ei vielä ole testannut tätä viimeistä tulokasta, jäsenistöltä on tullut positiivista palautetta paikasta. Katajanokan Jäänsärkijät tarjoaa nyt jäsenilleen mahdollisuutta jatkaa kautta keväällä tai aloittaa aikaisemmin syksyllä Allas Sea Poolin kanssa tekemällään yhteistyösopimuksella, jossa Jäänsärkijöiden jäsenet saavat erikoishintaan kuukausikortin tai kertalipun.

Kun Jäänsärkijöiden tilat nyt uudistuvat remontin myötä, on meillä taas mahdollisuus ottaa uusia jäseniä. Jos pidät kylmässä vedessä uimisesta, lempeän kuumasta saunasta, hyvästä seurasta ja paremmasta mielestä, niin liity!

Tomi Riihimäki, Bademeister Katajanokan Jäänsärkijät ry

Lions-klubien suurhanke nuorison hyväksi tuotti lähes kolme miljoonaa euroa.

Lions-klubien Punainen Sulka-varainkeräyskampanja toteutettiin koko maassa kuudennen kerran. Keräyksen kohteena oli 100 vuotta täyttävän itsenäisen Suomen nuoriso teemalla: Tue nuorta itsenäisyyteen. Keräyksen tulos oli yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Keräystulos kohdennetaan kokonaisuudessaan yhteistyössä useiden nuorisojärjestöjen kanssa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, päihteettömyyden edistämiseen ja elämänhallinnan sekä mielenterveyden edistämiseen.

Tänäkin vuonna Katajanokan Lions-klubi järjestää sunnuntaina 10.12.2017 klo 18 perinteikkään musiikillisen jouluvesperin ja kahvitarjoilun Tuomiokirkon kryptassa yhdessä seurakunnan kanssa jo 49. kerran.

Nuorten elämänhallinnan edistämistä pyrimme tukemaan jo varhaisessa vaiheessa kiinnittämällä vanhempien huomiota lasten turvalliseen netinkäyttöön.

Internet on osa nykylasten ja –nuorten elämää. Lapset tarvitsevat vanhempiensa tukea medialukutaitojen hallintaan digitaalisessa maailmassa seikkaillessaan.

Klubimme hankkii tänäkin vuonna Katajanokan ja Suomenlinnan koulujen käyttöön turvallisen netinkäytön ohjeen opettajien, lasten ja heidän vanhempiensa käyttöön.

Tähän vapaaehtoiseen auttamistyöhön joukkomme kaipaa uusia jäseniä.

Katajanokalla toimiva Lions-klubi toivottaa sinut tervetulleeksi joukkoonsa edistämään järjestön palvelutoimintaa. Liittyessäsi tulet osaksi maailmanlaajuista vapaaehtoisjärjestöä. Suomessa meitä on noin 25 000 ja koko maapallolla yli 1,3 miljoonaa.

Jos jäsenyys kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä yhteyshenkilöihimme, jotka löydät nettisivultamme www.lions.fi/helsinkikatajanokka, soita ja kysele. Ennen jäsenhakemuksesi jättämistä voit tulla mukaan kuukausitapaamiseen tutustumaan joukkoomme ja toimintatapoihimme Tervetuloa jouluvesperiin 10.12.2017 klo 18.

Katajanokan Kaiku 2017

55

AJAN KUVA Katajanokalla rakennetaan

KATAJANOKAN HUOLTO OY KATAJANOKAN KATAJANOKAN HUOLTO OY ISÄNNÖINTI

Työeläkeyhtiö Varman omistukseensa hankkima Keskon pääkonttori on jaettu kolmeen kiinteistöyhtiöön. Omistus- ja vuokraasunnoiksi ja hotellikäyttöön muutettavan kiinteistön on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Kruunuvuorenkadun puoleisen siiven vuokrahuoneistojen ja katutason liiketilojen rakennustyöt ovat käynnissä ja ne valmistunevat loppuvuodesta 2018. Kaivattu päivittäistavarakauppa palaa kortteliin.

Merikasarminkatu 4 Kiinteistönhoitoa ja isännöintiä JAAKKO ESKELINEN 00160 Helsinki Katajanokan - Kruununhaan alueella.

TOIMITUSJOHTAJA Puh. (09) 6962 480 MERIKASARMINKATU 4 Matkapuh.

050 5777 020 00160 HELSINKI E-mail: jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi p. 6962 480 e-mail kh@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi

Tarjoamme5ammattitaitoista5ja5 laadukasta5huoltoa5kaikille5 polkupyörille.

HUOLTO KORJAUKSET VARAOSAT TARVIKKEET

CYCLEANKI BIHELSIN www.bicycleanhelsinki.com Luotsikatu5145-5001605Helsinki

Puh.50445291553315-5info@bicycleanhelsinki.com5

56

Katajanokan Kaiku 2017

Merivartioston Laivastokatu 20 on muuttumassa asuntokäyttöön. Suunnitteluvaraus on myönnetty neljälle taloon muuttavalle perheelle. Taloon muuttavat ovat 1–65 -vuotiaita, kertoo Cia Törnblom ryhmärakennusporukasta.

SATO:n vuonna 1979 valmistunut Amiraalinkatu 2 puretaan ja korvataan uudisrakennuksella, nykyisen asemakaavan mukaisena.

SATO on jättänyt rakennuslupahakemuksen lokakuun lopussa, jonka tultua lainvoimaiseksi voidaan päättää rakentamisen jatkoaikatauluista. Suunnitelmat on laadittu uusimpien turvallisten kosteusteknisten rakenneratkaisujen mukaan ja olemassa olevaa kaupunkikuvaa kunnioittaen. Julkisivu noudattelee nykyisen rakennuksen ulkonäköä. Asuntojen pohjaratkaisut suunnitellaan vastaamaan paremmin tämän päivän asumisen tarpeita.

AUTOCOMPANY Vuokra-autot, pakettiautot, moottoripyörät, veneet

Hlö-autot per vrk Pieni Keskikokoinen Iso Minibussi Avoauto Pakettiautot Pieni Keskikokoinen Mopot Moottoripyörät Pieni Keskikokoinen Iso Veneet Pieni Keskikokoinen

50 € 60 € 70 € 90 € 100 € 40 € 50 € 50 € 75 € 90 € 120 € 100 € 120 €

Myytävänä autoja SKODASTA CADILLACIIN! Autojen, mp:ien, veneiden ja peräkärryjen maahantuontia Euroopasta ja USA:sta vuodesta 1989!

Kanavakatu 14 toimisto/hotellin asemakaavaehdotus etenee kaupunkiympäristölautakunnan päätöksellä valtuustoon viisikerroksisena.

Kauppiaankatu 6, SKATTA, P. 040 545 7000

AVOINNA Ti - Pe klo 9.45 -16.00 La klo 11.00 - 14.00 Puh. 045 863 21 44 Luotsikatu 14, Katajanokka

VAATTEIDEN KORJAUKSET nopeasti ja ammattitaidolla - vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - kavennukset/levennykset - vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut - nahkavaatteiden korjaukset

Katajanokan Kaiku 2017

57

AJAN KUVA

42v 1975

Lounas Ti - Pe 11 - 14

Päivällinen Ti - La 17 - 23

Su 13 - 20 Muina aikoina sopimuksen mukaan myös yksityistilaisuuksiin.

Päivittäin vaihtuva lounas

Skywheel (Katajanokanlaituri 2) on saanut jatkoaikaa poikkeamisluvalleen 31.12.2023 asti nykyisen kaltaisena. Toiminnan tulee tukeutua jo rakennettuihin aputiloihin.

Senaatti-kiinteistöt etsii uutta omistajaa Katajanokanlaiturin varrella sijaitsevalle, vuonna 1864 valmistuneelle Rahapajalle, ja vuonna 1993 valmistuneelle Meripajalle. Ulkoministeriö toteuttaa valtion tilastrategiaa ja keskittää toimintansa pääpaikalleen Merikasarmiin. Merikasarmiin tehtävät monitoimitilat mahdollistavat ministeriön työntekijöiden sijoittamisen yhteen paikkaan.

*** Kuukauden taiteilija Joulu-tammikuussa Venla Roponen *** Tule ja nauti hyvästä ja edullisesta ruoasta ja taiteesta Bliniviikot alkaen 9.01.2018 *** wellamo.fi puh/fax. 663 139 • Vyökatu 9 pääty • 00160 Helsinki

Merikasarmin ulkovalaistus uusittiin Suomi 100 juhlavuodeksi.

Merenpuoleinen julkisivu voidaan nyt valaista komeasti erilaisiin juhlatilanteisiin sopivalla tavalla. Muu valaistus on samalla säädetty usein esitettyjen toivomusten mukaisesti niin, että häikäisyvaikutusta sivullisille ei synny.

Merisotilaantori 1 p. 09 677 440 Pub Red Ox –Vapari

Avoinna Su – To 11.00 – 24.00 Pe – La 11.00 – 02.00 Karaoke Pe – La 21.00 – 02.00; Bingo Ti 19.00 – 21.00 Happy Hour Su 11.00 – 13.00 Juke Box, MTV, Total Sports, Free Wlan A–oikeudet; erikoisoluita Eläkeläisille maksuton kuppi kahvia

TERVETULOA 58

Katajanokan Kaiku 2017

Allas sai helmikuussa jatkon määräaikaiselle poikkeamisluvalleen 31.8.2030 asti mm. seuraavilla ehdoilla: • Allasaluetta lukuun ottamatta, tulee alueen ulkotilojen olla pääsääntöisesti, ympäri vuoden, lukuun ottamatta ajanjaksoa 30.4.– 15.9., kaikille avoimessa maksuttomassa käytössä.

• Meriuimalan toimintaa tulee kehittää Helsingin ympäristöpolitiikan mukaiseksi, esimerkiksi käyttämällä vihreää sähköä ja hyödyntämällä uusiutuvia energiantuotantoratkaisuja, kuten aurinkopaneeleita.

• Asiakaspolkupyöräpaikat tulee sijoittaa rakennuksen seinustalle ja niiden lisäämiseen tulee varautua todellisen tarpeen mukaan.

Altaalle aurinkovoimala.

Helen Oy:n ja Allas Sea Pool Oy:n asensivat aurinkovoimalan paneelit merikylpylän yläterassille - yleisön nähtäville. Aurinkovoimalan tuotanto kattaa kesällä tilaus- ja yhteissaunan kiukaan sähkönkulutuksen. Kylpylän altaat lämpiävät biokaasulla tuotetulla uusiutuvalla kaukolämmöllä.

Muina aikona sopimuksen mukaan Myös kotikäyntejä

Sataman kuulumisia Katajanokkaseuran johtokunta tapasi Helsingin Sataman edustajia toukokuussa. Satamasta paikalla olivat matkustajasatamajohtaja Kari Noroviita, matkustajaliikennepäällikkö Arto Satuli ja viestintäpäällikkö Eeva Hietanen. Tapaamisia on pyritty järjestämään vuosittain.

Viking Line on lisännyt liikenteeseen uuden, vain matkustajaliikenteelle autoineen tarkoitetun Viking Fasterin ajalle 10.4.– 22.10.2017. FSTR on katamaraani, jolla matka taittuu alle kahdessa tunnissa. Kesäaikana ruotsinlaiva tekee päivittäin Tallinnan risteilyn.

Todettiin yhdessä, että matkailu on Helsingille merkittävä elinkeino.

Sataman edustajat kertoivat, että rahtiliikenteen kasvua on pyritty ohjaamaan Vuosaaren satamaan, joka on sitä varten rakennettukin.

49. kerta

Lämminhenk inen pe ri nt ei ne n Le ijo ni en

Jouluvesper Tuomiokirkon kryptassa 10.12.2017 klo 18.00

Adventtiajan musiikkia Kanttori Harri Viitanen

Raamatunluku Puhe Ohjelma ovelta 8 €.

Tuotto käytetään nuorten terveiden elämäntapojen edistämiseen ja veteraanien tukemiseen.

Vesperin järjestää Katajanokan Lionsklubi yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa Katajanokan Kaiku 2017

59

AJAN KUVA Venäläisten klassikoiden valiot.

Katajanokan terminaalia on uudistettu ilmeeltään. Suunnitelmat myös terminaalissa sijaitsevan ravintolan uusimiseksi on aloitettu.

Lauantaisin 13–17 Zakuska-buffet.

Est 1917, 100 vuotta Rahapajankatu 3, Helsinki | varaukset (09) 179 560 Avoinna ti-pe 11-23, la 13–23, su ja maja suljettu venäläisiä klassikoita www.restaurantbellevue.com aitoa venäläistunnelmaa

Rahapajankatu 3, Helsinki

Terminaalissa sijaitseva pankkiautomaatti on alueen ainoa, joten se on katajanokkalaisille asukkaillekin tarpeellinen palvelu.

Mattolaiturin eräitä puuosia ja ruostunut kiinnitysvaijerikin on uusittu. Hyvä STARA!

Varaukset 09 179 560 Avoinna ti-pe 11-23, la 13-23, su-ma suljettu restaurantbellevue.com

Keskon päivittäistavarakaupan lopettaminen heikensi vakavasti Katajanokan ruokahuoltoa. Merisotilaantorin ALEPA ansaitsee kiitoksen venyessään kasvaneessa asiakasruuhkassa kaupunginosan ainoana ruokakauppana kiitettävästi.

Luotsikatu 3 Puh. 09 622 9040/0400 300 409 00160 Helsinki E-mail keijo.koskinen@koskinenschalin.fi

Kotipalvelua - siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut 050-3229388 unelmaworks.com Luotsikatu 16 00160 Helsinki

60

Katajanokan Kaiku 2017

Katajanokalla kasvaa yksi luonnontilainen kataja. Löydät sen helposti ilmakuvan perusteella. Joulun alla kataja yllättää, kannattaa käydä kurkkaamassa!

Kaupungin kaikki virastot ja lautakunnat menivät uusiksi 1.6.2017.

Etsitkö Katajanokan kaavoituksesta vastaavia virastoja ja päättäjiä? Vanhat nimet eivät auta. Kaavoitus ja rakennusluvat ovat nyt Kaupunkiympäristön toimialaa: • maankäyttö ja kaupunkirakenne • rakennukset ja yleiset alueet • palvelut ja luvat

SUUTARI PALVELEE TI-KE 10-18, 044-299 0025

Helsingin kaupunki aloittaa Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnittelun. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen myöhemmin talven aikana.

Katajanokkaseura ry esittää, että Merikasarminpuistoa koskeva ideointipalaveri pidettäisiin ennen suunnitelmaluonnoksen aloittamista.

skatta.fi

Hetki itsellesi Lahjaksi ystävälle Tervetuloa Joulupuurolle (Katajanokan laituri 4 K6)

14.12. klo 13-18

Lämpimästi tervetuloa Varmt välkommen

040 148 5853 www.hoitolaharmony.fi

Luotsikatu 14

Joulutunnelmaa luomme askartelun ja laulujen merkeissä.

Viimeisen tiedon mukaan myös Joulupukki olisi tulossa paikalle…

hety.fi/maalihanke facebook.com/maalihanke 045 8748467

Katajanokan Kaiku 2017

61

PALVELUHAKEMISTO LIIKKEITÄ

SUUNNITTELUA

Ajanpesu

Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin

Luotsikatu 16 puh. 2709 1432

Alepa Katajanokka Merisotilaantori 1

Autocompany

Kauppiaankatu 6 Puh. 040 5457 000 www.autocompany.fi

Bicyclean Helsinki

Luotsikatu 14 Puh. 044 2915 331 www.bicycleanhelsinki.fi

EXITE Oy

Katajanokankatu 4 A 17 puh. 044 9749 969 www. exite.fi

Haraldin Kenkä

Luotsikatu 5 puh. 044 2990 025

Hati Ompelimo Korjauspalvelut Luotsikatu 14 puh. 045 8632 144

Helsingin Liikevaatetus Oy

Kruunuvuorenkatu 7 puh. 660 487, 040 5898 081 www.liikevaatetus.fi

Isonkarhun Kauppa

Luotsikatu 13 puh. 0400 702 017 www.nallet.fi

Kluuvi -kauppakeskus Aleksanterinkatu 9 www.kluuvi.fi

K-Market Rauhankatu Juuso Hemminki Rauhankatu 9 puh. 050 3761 236

Unelmaworks

Luotsikatu 16 puh. 050 3229 388 www.unelmaworks.com

Luotsikatu 3 puh. 09 6229 040, 0400 300 409 Deluxe Beauty www.koskinenschalin.fi Luotsikatu 6 puh. 040 080 4628 Kream Helsinki www.deluxebeauty.fi Luotsikatu 2 FemiHealth Oy puh. 050 3202 559 www.kreamhelsinki.fi Kauppiaankatu 2 puh. 010 3110 600 KIINTEISTÖNHOITOA femihealt.fi

Fast Moves Tmi

Antti Kiikka Pormetarinrinne 4 G 49 puh. 046 5785 678

Katajanokan Huolto Oy

Merikasarminkatu 4 puh. 6962 480 www.katajanokanhuolto.fi Kahdeksas päivä Oy

Sirpa Rajalainen, kiinteistövälittäjä

Porkkalankatu 24 puh. 040 413 3118 www.kahdeksas.fi

Kiinteistöhuolto Määttä Oy

Satamakatu 2 katajanokka@kiinteistohuoltomaatta.fi www.kiinteistohuoltomaatta.fi

Rakennus Grahn Oy

Iso Roobertinkatu 17-19 H 52 puh. 040 350 8626 www.rakennusgrahn.com

Rakennusliike Asko Kokkonen Oy

Kelatie 8 A puh. 044 564 7828

Töölön Putkiliike Oy

Topeliuksenkatu 11 puh. 020 7411 820 lvis.fi/

LIIKENNE- JA MATKUSTUSPALVELUJA

Helsingin Satama

Olympiaranta 3, 00140 Hki puh. 3101 621 www.portofhelsinki.fi

Viking Line

Katajanokanlaituri 8 puh. 0600 41577 vikingline.fi

62

Katajanokan Kaiku 2017

KAUNEUS- JA TERVEYSPALVELUJA ALLAS Sea Pool www.allasseapool.fi

Finest

Emmi Ojala Vyökatu 6 puh. 044 7345 865 www.plastikakirurgiafinest.ee

Hoitola Harmony

Luotsikatu 14 puh. 040 1485 853, 045 1255 260

RAVINTOLOITA

Bellevue

Rahapajankatu 3 puh. 09 179 560 www.restaurantbellevue.com

Hotel Katajanokka

Merikasarminkatu 1 puh. 09 6864 5132 www.hotelkatajanokka.fi

Katajanokan Kasino

Laivastokatu 1 puh. 09 6128 6300 www.katajanokankasino.fi

Mount Everest Nokka Luotsikatu 12 puh. 6221 996 www.everestyeti.fi

Pub RED OX Vapari Merisotilaantori 1 puh. 09 677 440

Katajanokan apteekki

Poseidon

Katajanokan Fysikaalinen Hoitolaitos

Ravintola Sipuli

Kruunuvuorenkatu 1 puh. 664 207 www.katajanokanapteekki.fi Kruunuvuorenkatu 15 F puh. 629 284 www.skatankunto.fi

Kauneushoitola Marita Koskinen Luotsikatu 2 puh. 040 5239 360 www.kauneushoitola.eu

MEDISTEP Oy

Renata Vuorijärvi Kruunuvuorenkatu 11 puh. 040 540 3563

Parturi-kampaamo Topics Kruunuvuorenkatu 15 A puh. 09 656 613

Puuterihuone

Timo Andersson Kauppiaankatu 7 puh. 040 0660545 www.puuterihuone.fi

Salon Light

Merisotilaankatu 3 L 3 puh. 09 3421143

ASIANAJOPALVELUJA

Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2 Puh. 09 7269 6730 www.strenglaki.fi

Kruunuvuorenkatu 1 puh. 010 7664 190 www.oluthuone.fi Kanavaranta 7 puh. 6128 5500 www.ravintolasipuli.fi

Ravintola Wellamo Vyökatu 9 pääty puh. 663 139 www.wellamo.fi

Royal ravintolat

Kanavaranta 7 A 09 6128 6000 www.royalravintolat.com

Simon Kahvio

Satamakatu 5 puh. 09 692 4876

Signora Delizia

Satamakatu 5 puh. 045 8615 959 www.signoradeli.com

Wanha satama

Pikku Satamakatu 3-5 09 6128 6800 www.wanhasatamaravintolat.fi

Ensi kevättä odotellessa.

Tänä vuonna viljelylaatikoita oli

55.

Katajanokan oma optikkoliike.

Tule tutustumaan maahantuojan uniikkiin, yli 3500 kehyksen valikoimaan.

Soita ja varaa aika optikolle tai piipahda sovittamaan uusia kehyksiä.

Avoinna ke ja to klo 12-18 ja pe klo 10-18 tai sopimuksen mukaan.

Silmälasiasiantuntija, maahantuoja

Timo Andersson Kauppiaankatu 7, Katajanokka, 00160 Helsinki, www.puuterihuone.fi

0400 660 545 www.timoandersson.fi

Katajanokan Kaiku 2017

63

Joulutervehdys Punaisilta laivoilta Viking Line toivottaa katajanokkalaisille hyvää joulua!

Ohessa lahjakorttisi, ole hyvä.

Astu laivaan!

Lisätiedot ja varaukset: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Saat matkalippusi lähtöpäivänä terminaalista alla olevaa lahjakorttia vastaan. Muista passi tai henkilökortti.

LAHJAKORTTI Helsinki–Tukholma-risteily

Voimassa 1–4 henkilölle la–to-lähdöillä 22.12.2017 asti ja 8.1.–14.2.2018. Yksi hytti/varaus/lahjakortti.

Varausnumero:________________________ Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen.

LYX-hytti 50 €, B2X/B2T/B4F 10 €, B4L/B2L/BD2 5 €.

Ikäraja 21 v.

0€

A/B/C-hytti FGKAIKU

LAHJAKORTTI Miniristeily tai Päiväristeily Tallinnaan

Voimassa su–pe-lähdöillä 15.12.2017 asti ja 27.12.2017– 15.2.2018. Päiväristeilylle hytti lisämaksusta –50 % päivän hinnasta. Miniristeilyyn sisältyy yksi A/B-hytti. arausnumero:________________________ Varausnumero:________________________ Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen.

Miniristeily max. 4 hlöä, Päiväristeily max. 8 hlöa. Ikäraja 18 v.

0€ FGKAIKU