Ipanaposti Turun seutu 2021

Turun seutu / 2021

Kotiin luettavaksi!

0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Lastensuojelu Mitä se tarkoittaa?

s. 6

Perheitä on monenlaisia

s. 10-11

Elämän tasapaino

s. 16

Kaupunkien ja seurakunnan kuulumisia

s. 22- 25

www.ipanaposti.fi

Mennään yhdessä

LÖYDÄ TEKEMISTÄ KOTONA www.harrastakotona.fi Harrastakotona.fi on lapsille ja nuorille suunnattu sivusto, josta löytyy ohjeita ja ideoita taiteen kokemiseen, kokeilemiseen ja harrastamiseen kotona.

VANHEMPAINPUHELIN Vanhempana ja kasvattajana kokee usein ristiriitaisia tunteita. Lapsen kasvun ja kehittymisen seuraaminen tuottaa ennen kokematonta iloa, mutta herättää myös kysymyksiä, joihin ei itse löydä vastausta ja tunteita, jotka haluaa jakaa luottamuksellisesti.

LASTEN KANSSA RETKEILEMÄÄN Etsitkö kaupungista/ kunnasta paikkaa, jonne voisi mennä retkelle. Tässä muutamia vaihtoehtoja.

• Haunisten allas & Pomponrahkan suojelualue • Katariinanlaakso & Vaarniemen kalliot • Kuhankuono • Linnavuoren ulkoilualue Piikkiössä • Littoistenjärven kierros • Luolalanjärven luontopolku Naantalissa • Mustikkapolku Paraisilla • Nautelankoski Liedossa • Paimion luontopolku • Uikkupolku Raisiossa

0800 92277 Puheluusi vastataan maanantaisin klo 10–13 ja 17–20 tiistaisin klo 10–13 ja 17–20 keskiviikkoisin klo 10–13 torstaisin klo 14–20 PUHELU ON MAKSUTON.

Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue.

Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.

Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu

210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa.

Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

2

Täältä löytyy rohto ja lohtu kaikkiin pöpöihin.

Tunnemme hyvän lapsuuden.

Kauppiaskadun Lastenlääkäriasemalla palvelevat lastenlääkärien ohella yleislääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit.

Mehiläinen lastenlääkäriasema Kauppiaskatu 8, Turku Ma–pe 8–20, la–su 9–20 p. 010 414 00 lastenmehilainen.fi

3

www.ipanaposti.fi

M

A

IN

O

S

HUOLI KANNATTAA AINA SELVITTÄÄ LASTENLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Lapsen tärkein apu tutkimustilanteessa on turvallinen aikuinen. Vanhemmat voivat helpottaa lapsen ahdistusta esimerkiksi leikkimällä jo kotona käyntiä lääkärin vastaanotolla. Mehiläisessä lasta on poikkeusaikanakin aina vastassa lastenlääkäri.

Lapsen sairastumisen syy on aina tärkeä selvittää, jotta kipu tai muu oire saadaan hoidettua asianmukaisesti. Lääkärikeskus Mehiläisessä nuhaiset, yskäiset ja kuumeiset potilaat ohjataan tällä hetkellä erilliselle hengitystieinfektiopolille. Poliklinikalla vastassa ovat tutut lastenlääkärit, mutta suojavarusteisiin pukeutuneina.

Suojavarustuksesta huolimatta lapsipotilaat kohdataan ikätasoon sopivalla tavalla.

– Suojavarusteet estävät ystävällisen ilmeen välittymisen, mutta pyrimme puhumaan lapsille mahdollisimman rauhallisesti ja olemaan helposti lähestyttäviä,

kertoo lastentautien erikoislääkäri Hannu Hirsimäki Mehiläisestä.

Moni aiemmin tavanomaisena pidetty flunssaoire tuo nyt lähetteen koronatestiin. Testiä ei Hirsimäen mukaan tarvitse etukäteen jännittää.

– Koronatesti ei ole niin paha kuin huhut kertovat: näytteenotto kestää vain hetken eikä satuta lasta, Hirsimäki lupaa.

LÄÄKÄRIT AUTTAVAT ETÄNÄ JA PAIKAN PÄÄLLÄ Kun lapsi sairastuu, vanhemmalla herää helposti huoli. Hirsimäki muistut-

4

taa, ettei tilannetta kannata jäädä yksin murehtimaan vaan ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Mehiläisessä lastenlääkärien vastaanotoilla lapsipotilaita hoidetaan entiseen malliin, koronatilanteesta huolimatta.

– Googlesta kannattaa pysytellä poissa, sillä samankaltaiset oireet sopivat lukemattomiin sairauksiin. On lääkärin ammattitaitoa ja kokemusta osata yhdistää oireet ja varmistaa diagnoosi tutkimusten avulla.

Tällä hetkellä Mehiläisessä hoidetaan paljon potilaita etävastaanotolla, mutta esimerkiksi astmaatikkoja sekä tuki- ja

www.ipanaposti.fi

ALLERGIOIDEN HOITOON USEITA VAIHTOEHTOJA Keväällä moni tulee miettineeksi lasten mahdollisten allergiaoireiden yhteyttä alkavaan siitepölykauteen. Leikki-iästä alkaen lapsilla lisääntyvät siitepöly- ja eläinallergiat, jotka aiheuttavat usein silmä-nenäoireita ja astmaa.

Yleisimpiä lasten allergisten reaktioiden aiheuttajia ovat ulkoiset tekijät kuten siitepölyt, eläinpöly sekä eräät ruoka-aineet.

Allergian aiheuttaja voi kuitenkin olla lähes mikä tahansa, ja allergioiden syyn selvittäminen on tärkeää.

Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun oireet haittaavat merkitsevästi lapsen ja perheen normaalia elämää. Asiantuntija arvioi tilanteen perusteella, mitä tutkimuksia tai jatkotoimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan.

Allergiatesteillä saadaan tarkempaa tietoa allergian aiheuttajasta ja keuhkojen toimintakokeella voidaan selvittää mahdollista astmaa. Lääkärin ohjeistuksen mukaisella allergeenien välttämisellä ja

oireiden mukaisella lääkityksellä voidaan allergiaoireita lieventää tehokkaasti.

Siedätyshoidolla pyritään parantamaan lapsen sietokykyä allergeenille. Osa allergioista saadaan tällä tavalla väistymään pysyvästi. Lievemmissä allergisten reaktioiden hoidossa käytetään antihistamiinia. Vaikeammat oireet vaativat lisäksi kortisonia. Vakavimpien allergisten oireiden ensiapu on adrenaliini.

Kaikkien allergisten sairauksien hoidossa tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman vähäoireinen, tasapainoinen ja hyvä elämä.

LUE LISÄÄ: www.lastenmehilainen.fi

MITEN VALMISTAUTUA VASTAANOTOLLE? • Käyttäydy itse aikuisena loogisesti.

• Suhtaudu lapsen käytökseen ymmärtävästi, mutta ole tarpeen mukaan lempeän tiukka.

• Ole rehellinen lapselle – se lisää lapsen turvallisuudentunnetta.

• Leikin avulla voi etukäteen harjoitella korvien tutkimista, kuumeen mittaamista tai sydänäänien kuuntelua.

• Kerro rehellisesti tulevasta verikokeesta ja siitä, että se voi nipistää. Lääkäri laittaa puuduttavan laastarin pistokohtaan ennen koetta.

• Ole itse rohkea ja jämäkkä sekä suhtaudu positiivisesti vastaanotolla käyntiin – sama tunne tarttuu lapseen.

liikuntaelinvaivojen kiusaamia Hirsimäki suosittelee saapumaan paikan päälle lääkärin vastaanotolle.

– Myös silloin, jos vanhempi epäilee jo parantuneen flunssan jälkitautina korvatulehdusta, tavalliselle vastaanotolle voi hyvin tulla.

AIKUISEN TEHTÄVÄNÄ TUODA TURVAA Lapsen mukana tavalliselle vastaanotolle voi tueksi tulla kaksikin aikuista, kunhan molemmat ovat terveitä. Lapselle tärkein apu tutkimustapahtumassa on jämäkkä, turvallinen aikuinen.

– Lapsen ajatuksissa mielikuvituksella on suuri rooli. Epävarma aikuinen voi lisätä lapsen pelkoa. Myös lapsen aikaisemmat kokemukset heijastuvat tutkimuskäyntiin, Hannu Hirsimäki muistuttaa.

Tutkimustilanteissa on Hirsimäen mukaan kuitenkin oltava rehellinen lapselle, että jotkut toimenpiteet ovat kivuliaita.

– Korvien katsominen on yleensä kivuton toimenpide, mutta niiden puhdistaminen aiheuttaa varmuudella tuntemusta. Silloin ei saa sanoa lapselle, ettei puhdistus satu.

Lapsipotilaat saattavat suhtautua tut-

5

kimuksiin vastustellen. Lapsen reaktioita ei kuitenkaan tarvitse Hirsimäen mukaan yrittää liikaa hillitä.

– Esimerkiksi hengitysteiden kuunteleminen onnistuu hyvin, vaikka lapsi vähän huutaisi, Hirsimäki lohduttaa.

www.ipanaposti.fi

” Yhteiskunnan täytyy tukea vanhempia kasvatustehtävässä ja tarjota perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. ”

LASTENSUOJELU

mitä se tarkoittaa?

Lastensuojelu koskee koko yhteiskuntaa

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lastensuojelulaki määrittelee lastensuojelun laajasti. Lapsen oikeuksien toteuttaminen koskee myös muuta lainsäädäntöä ja viranomaisia sekä koko yhteiskuntaa.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on yhteistyötä lapsen, perheen ja verkostojen kanssa. Työssä on tärkeintä pyrkiä suojelemaan lasta ja vahvistamaan perheen toimintakykyä oikeanlaisella ja oikea-aikaisella tuella.

Lapsen oikeuksista on säädetty Suomen perustuslaissa, Suomea sitovissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Ne velvoittavat asettamaan lapsen edun etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa.

Lastensuojeluun kuuluu myös mahdollisuus käyttää lakiin perustuvaa viranomaisvaltaa lapsen edun varmistamiseksi. Viranomaisen toiminnan pitää olla läpinäkyvää, lapsen edun mukaista ja hyvin perusteltua. Kaikessa toiminnassa täytyy pyrkiä löytämään ratkaisut yhteistyössä lapsen ja hänen läheistensä kanssa.

Vastuu lapsen hyvinvoinnista Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Vanhempien velvollisuus on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Vanhemmilla on myös oikeus määrätä siitä, miten lapsen kasvatus ja huolenpito järjestetään.

Lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan täytyy tukea vanhempia tässä tehtävässä ja tarjota perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Tarvittaessa perhe täytyy ohjata lastensuojelun piiriin.

Kun lastensuojelun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen, täytyy aina ottaa huomioon vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta.

Lapsen asiakasprosessista vastaa sosiaalityöntekijä. Työtä tehdään monitoimijaisena tiiminä. Tiimi ottaa yhdessä vastuuta lasten ja perheiden tukemisesta. Lastensuojelun tiimi voi koordinoida myös lapsen ja perheen palveluiden kokonaisuutta.

Lastensuojelu suojelee lasta silloin kun muiden palvelujen tarjoama tuki ei riitä. Näissäkin tilanteissa periaatteena on, että lastensuojelu täydentää muiden toimijoiden tarjoamaa tukea.

On tärkeää, että erityisesti lapsen arkiympäristöissä toimivat tahot ovat tiiviisti lapsen ja perheen tukena silloinkin kun lastensuojelua tarvitaan.

Yhteistyössä tarvitaan hyvää tiedonkulkua, yhteisten tavoitteiden asettamista ja työskentelyn jatkuvuutta.

Viranomaisen täytyy kaikin tavoin tukea vanhempien kasvatustehtävää myös silloin, kun lapsi ja perhe saavat lastensuojelun palveluja. Viranomaisen täytyy myös tarjota perheelle apua oma-aloitteisesti.

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus

Ehkäisevä lastensuojelu

- turvalliseen kasvuympäristöön

Ehkäisevä lastensuojelu tarjoaa apua ja tukea riittävän varhain. Se ehkäisee ongelmien syntymistä tai pahenemista. Neuvolat, varhaiskasvatus ja koulut ovat tässä tärkeässä roolissa.

- tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen

Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on suora vaikutus lasten elämään.

Niitä ovat esimerkiksi liikenneratkaisut, alkoholipolitiikka ja vanhempien työssäkäyntiin liittyvät ratkaisut.

Lastensuojelulla on kolme perustehtävää

- erityiseen suojeluun

- lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen - vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä - varsinainen lasten suojelutehtävä

6

www.ipanaposti.fi

7

Lasten yleisimmät unihäiriöt Varsinaisista unihäiriöistä ei yleensä voida puhua ennen puolen vuoden ikää.

Vastasyntyneen uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Noin 3 kk iästä lähtien pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön, kun lapsen vuorokausirytmi muodostuu.

Yöheräily Yöheräily on yleisin vanhempien kuvaama varhaislapsuuden uniongelma.

Yöheräily on vielä kahden vuoden iässä tavallista. Jopa puolet lapsista heräilee 1–2 kertaa yössä ja 10 prosenttia 3–4 kertaa yössä. Kahden vuoden iästä alkaen yöheräily vähitellen vähenee.

Lapsen unen määrä ja unen tehtävät eivät yleensä kärsi, vaikka vanhemmat väsähtäisivätkin. Jos lapsen heräily on runsasta tai siihen liittyy valvomista, voi seurauksena olla myös päiväväsymys.

Arvioi tällöin: • onko lapsen unen saanti riittävää, • ovatko uniodotukset kohtuulliset lapsen unentarpeeseen nähden • onko lapsen vuorokausirytmi kohdillaan?

Parasomnia

Leikki-iässä alkaa ilmetä myös parasomnioita. Niitä ovat esimerkiksi yölliset kauhukohtaukset, unissa puhuminen ja unissakävely. Parasomniat ovat yleensä hyvänlaatuisia ja normaaleina pidettäviä ilmiöitä. Jos niitä esiintyy kovin runsaasti, lisäselvitykset ovat tarpeen. Taustalla voi olla jokin unihäiriö tai univaje, johon auttaa unen pidentäminen tai päiväunet.

Unenaikaiset hengityshäiriöt ja kuorsaus Unenaikaisia hengityshäiriöitä ja niiden merkkinä kuorsausta, voi esiintyä missä tahansa ikäryhmässä. Ne ovat harvinaisia, mutta samalla eniten lapsen fyysistä hyvinvointia haittaavia.

Muista selvittää unenaikaisten hengityshäiriöiden mahdollisuus erikseen. Jos kuorsaus on säännöllistä tai siihen liittyy hengityskatkoksia, täytyy lapsi ikäryhmästä riippumatta ohjata lääkärin arvioon. Unihäiriöiden hoito

Hyvän yöunen peruspilarit

Vuorokausirytmin häiriö Vuorokausirytmin häiriö on tavallinen pienten lasten unihäiriö. Siinä lapsen unirytmi on ikään nähden liian epäsäännöllinen tai lapsi nukkuu päivällä liian paljon suhteessa yöuneen. Noin 3–4 kk iän jälkeen lapsella tulee olla alkava säännöllinen unirytmi. Vuorokausirytmin häiriö voidaan todeta unipäiväkirjan perusteella.

Uniassosiaatiohäiriö Uniassosiaatiohäiriö on toinen yleinen vauvaiän unihäiriö, joka kehittyy useimmiten pikkuhiljaa ja ilmenee selvimmin 5-6 kuukauden iässä. Lapsi ei kykene yölläkään nukahtamaan itsekseen ilman aikuisen apua. Lapsi herättää öisin havahtuessaan vanhempansa ja vaatii totuttua menettelyä, esimerkiksi imetystä tai tuuditusta.

Nukkumaan asettautumisen häiriö Leikki-iässä yleisin ongelma on nukkumaan asettautumisen häiriö.

Lapsella on vaikeutta asettua nukkumaan vanhemman toivomana nukkumaanmenoaikana ja nukahtaminen viivästyy. Yleensä tämä ongelma liittyy rajojen asettamiseen. Aikuisen täytyy johtaa kotona säännöllisiä iltarutiineja, jotka tapahtuvat lapsen unirytmin kannalta oikeaan aikaan.

8

• säännöllinen vuorokausirytmi • säännölliset ja lapselle sopivat iltarutiinit • myönteinen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä

Hoidon perusperiaatteet Hoidon perusperiaatteet ovat ikäryhmästä riippumatta samat: • • • •

sopiva unen määrä yöllä ja päivällä säännöllinen vuorokausirytmi sopivat menettelyt rauhoitella lasta unille johdonmukaisuus ja toisto

Unihäiriöiden hoito kohdistetaan aina ensisijaisesti sen perussyyhyn. Selvitä ensiksi fyysisten sairauksien mahdollisuus, sekä muut unihäiriöön myötävaikuttavat tekijät.

Uniassosiaatiohäiriön ja nukkumaan asettautumisen häiriön hoidossa voit hyödyntää strukturoituja interventioita lapsen ja perheen tilanteeseen soveltaen: • Kotiunikoulut (MLL) • positiivisten rutiinien menetelmä

www.ipanaposti.fi

” Leikki-iässä yleisin ongelma on nukkumaan asettautumisen häiriö.

Lapsella on vaikeutta asettua nukkumaan vanhemman toivomana nukkumaanmenoaikana ja nukahtaminen viivästyy.”

Terveysneuvonta Jos lapsella on nukahtamisvaikeus ja/tai yöheräily, jota ei selitä fyysinen sairaus, voidaan unihäiriötä usein korjata unen huollollisilla ohjeilla ja terveysneuvonnalla. Tavoitteena on vähentää unta haittaavia tekijöitä ja lisätä unta edistäviä tekijöitä.

Terveysneuvonta aloitetaan tilannekartoituksella ja ongelmakohtien tunnistamisella: • • • • •

Tärkeää on, että vanhemmat saavat käytännöllisiä neuvoja ja tukea opettaessaan lastaan uusille nukkumistavoille.

Terveydenhoitajien tulisi tunnistaa tilanteet, joissa lapsi pitää ohjata neuvolalääkärin vastaanotolle tarkempia selvittelyjä varten.

perheen vuorokausirytmi perheen noudattamat iltarutiinit perheen arjen säännöllisyys päiväaikaisen vuorovaikutuksen riittävyys muita unihäiriölle altistavia tekijöitä perheessä

Lähde: THL.fi

t AVOINNA myös SUNNUNTAISIN MA-PE ... 8-21 LA .......... 8-19 SU ........ 10-19 Skanssin Apteekki on avoinna joka päiv myös sunnunt

vittaessa Kysy tar en lääkkeid JETUSTA UL K KOTIIN usalueella! lo a t Turun

vaikkapa ostost

www.skanssinapteekki.fi Puhelinnumerot. Keskus: 020 7928480, Lääkeneuvonta: 020 7928480, Lääkärit: 0207928480 - info@skanssinapteekki.fi 9

www.ipanaposti.fi

Perheitä

on monenlaisia

Perheenä ajatellaan usein vanhemmat ja heidän lapsensa, vanhempi lapsineen sekä lapsettomat puolisot. Perheeksi katsotaan kuitenkin myös yhden tai useamman ihmisen talous tai useamman sukupolven tai sisaruksen yhteistalous. Toiminnallisesti perhettä voidaan kuvata sosiaalisena verkostona, jonka suhteet ovat emotionaalisesti ladattuja. Yhden vanhemman perheitä on viidennes kaikista perheistä. Niissä huoltajana on useimmiten äiti.

Täysi yksinhuoltajuus on kuitenkin vähenemässä, sillä parisuhteen purkautuessa lasten huoltajuus jää nykyisin useimmiten vanhemmille yhteisesti. Uusperhe muodostuu puolisoista ja heidän edellisistä suhteistaan syntyneistä sekä mahdollisesti yhteisistä lapsista. Maahanmuuttajat ovat tuoneet värikkyyttä myös perhemuotoihin, sillä heidän kulttuureissaan ei useimmiten ole tiukkaa ydinperheajattelua, vaan perheisiin kuuluu isovanhempia, vanhempien sisaruksia ja näiden lapsia.

Sateenkaariperheiksi kutsutaan homo-, lesbo-, bi- tai transvanhempien ja heidän lastensa perheitä. Näitä ovat esimerkiksi nais- tai miesparin, eiheteroseksuaalisen yksinhuoltajan perheet tai perheet, joissa enemmän kuin kaksi vanhempaa. Sateenkaariperheitä on Suomessa tuhansia.

Per­heen­jä­sen­ten hy­vin­voin­ti on tär­ke­ää Mikään perhemuoto ei sinällään ole riskitekijä jäsentensä hyvinvoinnille. Kysymys on perheen toimivuudesta ja ennen kaikkea sen aikuisten hyvinvoinnista ja kyvykkyydestä sekä perheen tunneilmapiiristä. Perhekulttuuri on muuttunut myös monella muulla tavalla. Perheet ovat entistä pienempiä. Työnjako perheen sisällä on tasapuolistunut. Miehet ovat aiempaa enemmän mukana lastensa jokapäiväisessä elämässä. Nykyään perhe perustetaan vanhempana kuin vielä 30 vuotta sitten. Perheenjäsenet ovat entistä tasavertaisempia ja riippumattomampia toisistaan. Tämän katsotaan koskevan myös lapsia.

10

Per­heen voi­ma­va­rat Perheen voimavarat koostuvat kunkin perheenjäsenen omista, sekä perheen sisäisistä ja ulkoisista voimavaroista. Henkilökohtaisia voimavaroja ovat esimerkiksi itsetunto, kyvykkyys, tietotaso ja hallinnan tunne. Perheenjäsenten väliset suhteet, yhteenkuuluvuus, taloudellinen tilanne, ongelmanratkaisutaidot ja elämäntavat kuuluvat sisäisiin voimavaroihin.

Perheen ulkoisista voimavaroista keskeisiä ovat sosiaalinen tuki ja yhteiskunnan perhepoliittiset ratkaisut, kuten lapsiperheille suunnatut palvelut ja lapsilisä. Mitä enemmän perheellä on voimavaroja, sitä paremmin se kestää eteen tulevia kuormittavia tekijöitä. Jo pelkästään se, että aikuinen tunnistaa omat voimavaransa, lisää niitä.

Perhe voi omatoimisesti vahvistaa itseään hakemalla tietoa, vahvistamalla kiinteyttään, keskustelemalla avoimesti ja käyttämällä huumoria. Tärkeitä menetelmiä ovat myös sosiaalisen tuen hankkiminen, parisuhteen hoitaminen ja kotitöiden tasapuolinen jakaminen. Hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta on tärkeää, että perheellä on ympärillään tukeva verkosto.

Yhteinen ajankäyttö liittää perheenjäseniä toisiinsa. Joustavuus antaa tilaa yksilöiden kasvulle ja kehitykselle sekä auttaa selviytymään vaikeuksista. Perheenjäsenten sitoutuminen toisiinsa sekä yhteisiin tavoitteisiin ja unelmiin luo hyvää ilmapiiriä perheen sisällä.

Si­sa­rus­suh­de Sisaruus on todennäköisesti elämän pisimpään kestävä ihmissuhde. Sisarussuhteessa opitaan, mikä on oma asema suhteessa toisiin ihmisiin.

Siinä opitaan väittelemään, neuvottelemaan ja toimimaan yhdessä. Myös käsitys omasta itsestä muodostuu sisarussuhteiden kautta. Parhaimmillaan sisarussuhde tarkoittaa elinikäistä yhteyttä; luottamusta, lojaaliutta ja huolenpitoa. Kukin sisaruksista syntyy samaan ja kuitenkin erilaiseen perheeseen.

www.ipanaposti.fi

” Parhaimmillaan sisarussuhde tarkoittaa elinikäistä yhteyttä; luottamusta, lojaaliutta ja huolenpitoa.”

Jokainen kokee perheen omalla tavallaan. Lapsena opitut roolit ovat olemassa vielä aikuisissakin sisarussuhteissa. Esikoisen rooli on parhaimmillaan imarteleva ja itsetuntoa parantava – huonoimmillaan silloin, kun hänestä tulee vanhemman kumppani, uskottu tai vastuunkantaja.

Keskimmäisten lasten rooli on epäselvä. Heidän on haettava asemaansa perheessä. He joutuvat luovimaan ja heistä kehittyy yleensä joustavasti toimivia aikuisia. Kuopus on helposti perheen ikuinen vauva, kaikkien lellikki, jonka kasvaminen ja kotoa irtautuminen saattaa olla haasteellista. Vanhempien lisäksi häntä kasvattavat myös sisarukset. Ainoa lapsi puolestaan joutuu vastaanottamaan vanhempien odotukset ja toiveet yksin. Hän jää myös vaille sisarusten tarjoamaa sosiaalista tukea ja yhdessä kasvamista. Toisaalta hän ei joudu jakamaan vanhempiensa huomiota ja rakkautta kenenkään kanssa.

Kaikissa sisarussuhteissa taistellaan vanhempien hyväksymisestä ja jakamisesta. Vanhempien tehtävä on olla oikeudenmukaisia ja kohdata kaikki lapsensa heidän yksilöllisyyttään arvostaen.

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu MIELI ry:n verkkosivuilla (MIELI Suomen Mielenterveys ry), uudelleenjulkaisu MIELI Suomen Mielenterveys ry:n luvalla.

Lue lisää lapsiperheiden hyvinvoinnista: Mitä kuuluu lapsiperheiden hyvinvointiin? | MIELI Suomen Mielenterveys ry

Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi

11

Isäksi tuleminen Isäksi tuleminen saattaa olla hämmentävä kokemus ja aiheuttaa sekavia tunteita. Miehelle raskausaika ja isäksi kasvaminen voi olla haasteellisempaa ja hitaampaa kuin odottavalle äidille, sillä tuleva isä ei saa konkreettista tuntumaa vauvan tuloon samalla tavalla kuin äiti saa kehon muutosten myötä. Usein vasta lapsensyntymän jälkeen isä huomaa itsessään vanhemmuuden.

Tunteiden ja mielialojen vaihtelu on tyypillistä tuleville isille raskauden aikana. Alkuinnostuksen aikana tulevan isän mieliala saattaa vaihdella esimerkiksi järkytyksestä kumppanin hoivaamisviettiin. Toisia suurivastuu pelottaa, toiset muuttuvat aikaansaaviksi tulevaisuuden petaajiksi.

Monet isät ovat mukana synnytyksessä. Isän mukanaolo on erityisen merkityksellistä äidin kannalta, sillä läheisen henkilön läsnäolo tuo voimia ja helpottaa synnytystä. Synnytyksessä saa myös ainutlaatuisen tilaisuuden luoda korvaamaton varhainen kontakti lapseen. Kaikki isät eivät halua olla mukana synnytyksessä tai synnyttäjä voi toivoa olevansa yksin.

Jos synnytykseen ei pääse mukaan, se ei tee miehestä yhtään huonompaa isää.

Isäksi kasvaminen on tärkeä etappi miehen elämänkaaressa. Tunne isyydestä kasvaa ja kypsyy hiljalleen. Jokainen suhtautuu isäksi tuloon omalla yksilöllisellä tavallaan.

On tärkeää puhua ja purkaa uuden tilanteen aiheuttamista tunteista. Mies voi kokea itsensä ulkopuoliseksi raskauden aikana, kun vauva jakaa kehon naisen kanssa. Sivullisuudentunteen syrjäyttämiseksi on hyvä olla mahdollisimman paljon mukana jo raskauden aikana esimerkiksi raskaudenseurantaan liittyvillä käynneillä ja lapsen synnyttyä olla aktiivisesti mukana hoitamassa vauvaa.

Myös miehen kehossa saattaa tulla raskauden aikaisia muutoksia. Ei ole tavatonta, että tulevalle isälle kertyy ”raskauskiloja” tai tulee pahoinvointia. Tulevat isät osallistuvat aktiivisesti myös neuvolassa järjestettävää perhevalmennukseen, mistä saa lisätietoja neuvolakäynnillä.

Tulevilla isillä on erilaisia kokemuksia seksuaalisuudesta raskauden aikana. Miehenkin on sopeuduttava kumppanin kehon muutoksiin. Toiset menettävät seksuaalista halukkuutta, toiset pitävät raskauden myötä tulleista muodoista. Odottajan kannalta on tärkeää, että tuleva isä osoittaa hyväksyntänsä hänen muuttunutta kehoa kohtaan. Joskus tulevilla isillä on pelkoja tai mielikuvia vauvan vahingoittamisesta yhdynnässä.

Normaalin raskauden aikana yhdynnälle ei ole esteitä. Loppuraskauden aikana kannattaa pohtia hyvältä tuntuvia yhdyntäasentoja. Esimerkiksi takaapäin ja kylkiasennoissa sekä naisen ollessa päällä ovat yleensä sopivia, koska silloin mm. vatsaan ei kohdistu painetta. On myös pidettävä mielessä, että yhdyntä on vain yksi tapa tuottaa seksuaalista nautintoa.

Kokemukset omasta isästä ovat merkityksellisiä isäksi kasvaessa. Kumppanin raskauden myötä miehelle voi tulla piilotajuisia mielleyhtymiä omaan äitiin. Ne saattavat tulla esiin esimerkiksi ristiriitoina parisuhteessa tai seksuaalisena estyneisyytenä. On tärkeää käydä läpi omaa lapsuuttaan ja suhdetta omiin vanhempiin.

Kannattaa pohtia, minkälaiseksi toivoisi oman isä‐lapsi‐suhteensa. Miehen on tärkeää tiedostaa raskauden tuomat muutokset kumppaniin.

Kumppanin mielialavaihtelut, väsymys tai fyysiset oireet voivat tuntua rankoilta. Odottajalle on tärkeää parisuhteen antama turva ja tuki.

Tulevan isän kannattaa auttaa konkreettisesti esimerkiksi kotitöissä. Erityisesti synnytyksen lähestyessä miehen rooli tuen antajana korostuu.

Tulevaan äitiin täytyy luoda uskoa ja kannustaa häntä suuren suorituksen edessä.

12

Lähde: www.jamsa.fi/Sosiaal ja terveys/Isyys.pdf

Wabarit!

- miehet vapaaehtoisina -

Mieskaverit® on Pienperhe-yhdistys ry:n kehittämä toiminta.

HALUAN KAVERIN LAPSELLENI Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin tai yhteys on satunnaista. Mieskaverit ovat toiminnassa mukana omana itsenään ja he ovat käyneet mieskaverikurssin. Mieskaverit ovat tavallisia suomalaisia miehiä ja toimivat täysin kaverillisin perustein, he eivät ole ammatillisia tukihenkilöitä.

Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään, lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja sekä yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista perheen turvaverkostoa laajentamalla.

Perheet voivat hakea lapselleen mieskaveria, jos lapsella ei syystä tai toisesta ole kontaktia isään tai muihin miehiin. Lapset voivat olla iältään 4-16 vuotiaita, poikia ja tyttöjä. Myös sisaruksille voidaan mieskaveria hakea. Mieskaveria voi hakea ottamalla yhteyttä koordinaattoriin, jolta saa lisätietoa.

Yhteystiedot: p. 050 5702 991 wabaritturku@gmail.com Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku www.mieskaverit.fi www.tsemppi.net/wabarit.html facebook: wabarit –miehet vapaaehtoisina-

Monipalvelukeskus

Tsemppi

www.ipanaposti.fi

Pitkäkestoista energiaa aivoille ja koko keholle

- hiilareissa on eroja !

Ravinnon erilaisten rasvojen merkityksestä terveyden riskinä on keskusteltu vuosikymmeniä. Viime vuosina on myös hiilihydraattien, erityisesti sokerien, vaikutus eri sairauksien riskitekijänä noussut rasvakeskustelun rinnalle.

Kiireinen elämäntapamme johtaa usein runsaiden välipalojen ja napostelun lisääntymiseen sekä aikuisilla että lapsilla. Välipalat sisältävät tyypillisesti helposti imeytyviä, nopeita hiilihydraatteja ja rasvoja, joka tarkoittaa runsaita kalorimääriä ja verensokerin jyrkkiä heilahteluja. Pitkällä aikavälillä tämä aiheuttaa aineenvaihdunnassa epätasapainon ja riski esimerkiksi ylipainoon, 2-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. Sekä lasten että aikuisten ylipaino on lisääntyvä ongelma myös Suomessa.

Vähäsokeristen ja keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden tarjonta on kasvanut voimakkaasti, koska huoli liiallisesta energian ja sokerin saannista on huomattu. Keinotekoisten makeuttajien on tutkimusten mukaan todettu lisäävän ylipainoriskiä ja vähentävän hyödyllisten bakteerilajien osuutta suolistomikrobistossa. Suolistomikrobiston koostumuksella on todettu olevan yhteys rasvan kertymisen riskiin.

Erilaiset hiilarit vaikuttavat verensokeriin eri tavoin Hiilihydraatteja ovat sokerit, tärkkelykset ja kuidut. Ne ovat suurin ravintoaineryhmä ruokavaliossamme. Tämä on hyvä asia, sillä rasvan ja proteiinin osuutta ei ole keskimäärin tarpeen nostaa. Tavallisen lapsen

tai aikuisten suositellaan saavan noin 45-60 prosenttia päivittäisestä energiantarpeesta juuri hiilihydraateista. Pelkästään aivot kuluttavat jopa 30 prosenttia kaikesta saadusta energiasta. Hiilihydraatit on perinteisesti nimetty aivojen tärkeimmäksi energianlähteeksi, koska ne tarvitsevat päivittäin noin 140 grammaa glukoosia jota saadaan, kun ruokavaliossa on tarpeeksi hiilihydraatteja. Kuidut puolestaan toimivat hyvien suolistobakteerien ravinteena paksusuolessa ja aktivoivat suolen toimintaa.

Vallalla on yhä käsitys, että kaikki sokerit ovat pahasta. Eri sokerit kuitenkin poikkeavat toisistaan merkittävästi hajoamisen, imeytymisen sekä verensokeri- ja insuliinivaikutuksen suhteen. Keho säätelee insuliinilla verensokerin pysymisen hyvällä tasolla elimistössä ja samalla aivot ja keho saavat tarvitsemansa glukoosin käyttöönsä. Insuliini vastaa myös rasvan varastoitumisesta ja liika insuliini aiheuttaa rasvan lisääntyvän varastoitumisen.

Useimmat elintarvikkeissa käytössä olevat sokerit imeytyvät hyvin nopeasti ohutsuolesta (nopeat hiilarit) ja myös verensokeri laskee äkillisesti.

Samalla insuliinin määrä veressä nousee myös nopeasti ja nälkä iskee.

Nopeita hiilihydraatteja ovat vehnä, maissi, tärkkelykset, erilaiset siirapit, glukoosi ja sakkaroosi eli tavallinen valkoinen sokeri. Sokerit, kuten hedelmien ja marjojen sisältämä hedelmäsokeri (fruktoosi) sekä esimerkiksi hunajassa esiintyvä isomaltuloosi, eivät nosta verensokeria nopeasti ja veren insuliinitaso pysyy tasaisena. Fruktoosi ja isomaltuloosi ovat hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka vapauttavat energian vähitellen ja auttavat jaksamaan pitkään.

13

www.ipanaposti.fi

Veren glukoosi

Veren insuliini

Isomaltuloosin vaikutus verensokeriin verrattuna sakkaroosiin

Isomaltuloosin vaikutus insuliinitasoon verrattuna sakkaroosiin

Hitaat hiilarit vapauttavat energiaa vähitellen ja pitkään

Hitaat hiilarit vaikuttavat keskittymiskykyyn ja mielialaan

Luonnollisia vaihtoehtoja perinteisille sokereille on olemassa. Isomaltuloosi on hunajassa ja sokeriruo’ossa esiintyvä erityinen sokeri, joka hajoaa ohutsuolessa hitaasti ja imeytyy 4-5 kertaa hitaammin kuin tavallinen valkoinen sokeri. Hidas imeytyminen merkitsee, että energia vapautuu pitkää ja verensokeri pysyy tasaisena. Isomaltuloosia käytetään lähinnä vain urheilujuomissa, joissa urheilusuorituksen aikana hitaasti vapautuva energia on tärkeä ominaisuus. Isomaltuloosi on lisäksi hammasystävällinen. Suun mikrobisto ei pysty sitä käyttämään ravintonaan, joten happohyökkäystä ei synny.

Hiilihydraattien imeytymisen nopeus ei ainoastaan vaikuta verensokeriin ja insuliiniin, vaan sillä on merkitystä myös kognitiivisiin toimintoihin.

Kun tutkimuksessa nopea hiilarisokeri, sakkaroosi vaihdettiin aamiaisella hitaaseen isomaltuloosi-sokeriin, osoitettiin koululaisilla merkittävä vaikutus muistiin ja mielialaan aamupäivän kolmen ensimmäisen tunnin aikana eli energiaa vapautuu aivoille pitkään.

ISOMALTULOOSI:

Lasten aamiaismuroissa käytetään joko sakkaroosi-sokeria tai suolaa antamaan makua. Vähäsokerisissa muroissa on siis usein hyvin paljon suolaa ja päinvastoin vähäsuolaisissa muroissa taas runsaasti sokeria.

Terveellisiä poikkeuksia murohyllystä onneksi löytyy. Esimerkiksi suomalaisissa Berrypicker- muroissa on tavallinen valkoinen sakkaroosisokeri korvattu kokonaan isomaltuloosi-sokerilla ja yhdistetty tämä erikoissokeri suomalaisiin luomuviljoihin sekä marjoihin. Tämä Suomessa kehitetty ja maailman mittakaavassa ainulaatuinen koostumus takaa, että Berrypicker-muroilla jaksaa arjessa pitkään eikä kylläisyyden tunne häviä hetkessä.

Esiintyy luonnossa sokeriruo’ossa ja hunajassa Hidas hiilari, joka imeytyy ohutsuolesta, mutta hitaasti Alhainen glykemiaindeksi (GI 32) Energiaa 4 kcal/g – kuten kaikissa sokereissa Hammasystävällinen, ei aiheuta happohyökkäystä

Lyhytkestoinen muisti

Mieliala

Sokerivalinta aamiaisella vaikuttaa lyhytkestoiseen muistiin aamupäivällä

Sokerivalinta aamiaisella vaikuttaa koululaisen mielialaan aamupäivän 14

Eri sokerien vertailu

Eri sokerien vaikutukset elimistössä vaihtelevat.

Lähteet: Young, H ja Benton, D (2015). Eur.J Nutr 54, Bracken, RM ym. (2012). Medicine and Science in sports :44, Holub, I ym. (2010). British J of Nutr:103, Oizumi, T ym. (2007). J Exp Med:212, Van Can, JG ym. (2009). British J Nutr:102

Suomessa valmistettu kotimainen luomutuote!

15

www.ipanaposti.fi

Hyvinvointi

Elämän tasapaino Lapsiperheen arkeen kuuluu monenlaisia aineksia. Kun lapset olivat pieniä, omaa jaksamista vanhempana haastoivat perheen sairastelu, yölliset heräämiset, väsymys ja riitely. Murrosikäisten vanhempien jaksamista ja oman elämänhallintaa haastavat edelleen oman lapsen kehitykseen liittyvät tekijät, yksinäisyys vanhempana ja vastuu arjen pyörittämisestä.

Vanhemmat ovat joskus jaksamisensa äärirajoilla. On myös hetkiä, jolloin voi iloita kumppanista ja rakkaudesta, nauttia lasten kasvamisesta ja uusista elämänvaiheista.

Voit tarkastella elämääsi jakamalla sen neljään osa-alueeseen, jotka ovat kuin neljä pöydänjalkaa: • • • •

Parisuhde Hyvä parisuhde on tärkeä voimavara ja hyvinvoinnin lähde. Vanhemmuus ja sen mukanaan tuomat muutokset voivat haastaa parisuhteen.

Lasten ollessa pieniä on usein vaikea löytää yhteistä aikaa kumppanin kanssa. Murrosikäisten lasten vanhemmilla voi aikaa kumppanille olla enemmän, ellei työ, harrastukset tai vastuutehtävät syö parisuhdeaikaa.

Parisuhteen hoitamiseen kannattaa varata oma aikansa, mutta sitä voi hoitaa arkipäivän keskelläkin pienillä teoilla. Parisuhde on asenneasia.

Kerro kumppanillesi päivittäin hyviä asioita, mitä hänessä arvostat ja ihailet. Ilmaise myös omat toiveesi ja tarpeesi selkeästi. Tee asioita, jotka ilahduttavat kumppania. Yritä selvittää ristiriidat rakentavasti.

Vanhemmuus

Minä itse Parisuhde Vanhemmuus Yhteisöllisyys

Kun lapset tulevat murrosikään vanhemmuuden sisältö muuttuu. Vanhemmat joutuvat kasvamaan hoivaaja-vanhemman roolista ja kunnioittamaan aikuistuvan nuoren ajatuksia ja omaa tilaa.

Oman hyvinvoinnin takia on tärkeää pitää huolta siitä, että eri elämänalueet ovat tasapainossa. Yritä huolehtia siitä, että kaikki neljä pöydänjalkaa ovat vahvoja elämässäsi. Silloin pöytälevy on suorassa ja tukevana paikallaan, eivätkä kriisitilanteet saa pöytää horjumaan. Edes yhden jalan katkeaminen ei ole katastrofi, vaan muut vahvat jalat kannattavat pöytää.

Minä itse Vanhempien on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Tarvitsemme aikaa myös vain itsellemme. Arjen pyörityksessä oma aika jää ottamatta, kun aina on jotakin muuta tärkeämpää. Pienikin hetki aikaa itselle lataa akkuja ja auttaa jaksamaan vanhempana. Tee asioita, joista nautit, käy kävelyllä, soita ystävälle.

Mieti, mikä tällä hetkellä on omassa perheessäsi hyvin. Mistä sinä iloitset omassa vanhemmuudessasi? Mihin tarvitset tukea?

Yhteisöllisyys Ilman muita ihmisiä emme jaksa. Työkaverit täyttävät osaltaan yhteisöllisyyden tarvetta. Murrosikäisten vanhemmat kaipaavat vertaisten tukea siinä missä pienten lastenkin vanhemmat. Samassa tilanteessa olevat ystävät ja tuttavat sekä sukulaiset voivat toimia turvaverkkona. Onko sinulla aikuisyhteisöä, jossa voit olla omana itsenäsi?

Voit tutustua tarkemmin neljän pöydänjalan malliin Arjen hyvinvoinnin neljä pöydänjalkaa -verkkokurssilla.

Kirjoittajat: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto. Lähde: Väestöliitto 16

Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi

Työskentelemme kriisiolosuhteissa elävien perheiden olojen parantamiseksi ja kriisien ehkäisemiseksi.

Hae meiltä apua kriisi- ja väkivaltatilanteeseen, vauvaja pikkulapsiperheen arkeen tai perheen erotilanteeseen.

Älä jää yksin 17

Apua myös verkosta: tuentu..

Chatit avoinna arkisin klo 12-18, lauantaisin klo 14-17.

Lasten ja nuorten chat 15 avoinna arkisin klo 15-18.

Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7b 20810 Turku, p. 02- 513 4100

Lue lapselle, tunne lapsesi!

Yhteiset lukuhetket ovat koko perheen laatuaikaa

Lapselle ääneen lukeminen, vapaa tarinointi ja loruttelu on helppo ja hauska tapa viettää aikaa yhdessä. Rauhoittuminen ja rentoutuminen tuottaa iloa koko perheelle. Lukutilanteessa ollaan sylikkäin tai vierekkäin ja usein jo tämä läheisyys rentouttaa lasta virittymään paremmin kirjan, tarinan, sadun tai runon taajuudelle. Aivojen ”kielikeskus” kehittyy puolivuotiaasta neljään ikävuoteen asti ja siksi nimenomaan varhaiset vuodet ovat otollisia lapsen kielellisen kehityksen tukemiselle.

Taaperon ja aivan pienenkin vauvan passiivinen sanavarasto voi olla yllättävän laaja. Lapsi hyötyy säännöllisestä lukemisesta ja tarinahetkistä, vaikka ei vielä osaisi puhua eikä ymmärrä kaikkien käytettyjen sanojen merkitystä. Kun lapselle luetaan ääneen kirjoja, hänelle alkaa hahmottua puhekielen ja kirjoitetun kielen välinen ero, joka etenkin suomen kielessä on varsin suuri. Kirjallisuuden kieli on usein vivahteikkaampaa kuin arkikieli, siksi lapsi tarvitsee päivittäin maistiaisia erilaisista kielenkäytön tavoista.

Monipuolinen sanavarasto karttuu kuin huomaamatta päivittäisissä lukuhetkissä. Lukuhetkien hyödyt todentuvat aikuiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi opettelee puhumaan: lempikirjojen ja -lorujen ilmaisut, erikoiset sanat tai tokaisut siirtyvät osaksi lapsen arkista puhetta. Lapsi, joka pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan rikkaan sanavaraston kautta, sopeutuu yleensä helpommin päivähoidon ja koulun aloitukseen. Ääneen lukeminen tukee myös hahmotuskykyä, vähentää stressiä ja helpottaa erilaisten kokonaisuuksien työstämistä.

Lukemisen jälkeinen keskustelu on tärkeä osa yhteistä elämystä. Lapsen iän, luonteen ja keskittymiskyvyn ehdoilla voidaan laatia yhteiset säännöt esimerkiksi siitä, saako lapsi esittää huomioita tai kysymyksiä kesken lu-

18

kemisen vai varataanko niille aikaa vasta lopuksi.

Kirjojen ääneen lukeminen ja loruttelu avaavat lapselle portin mielikuvituksen maailmaan, jossa aistitaan myös erilaisia tunteita ja tunnelmia.

On tavallista, että lapsi haluaa kuulla tiettyä kuvakirjaa, satua tai tarinaa kerta toisensa jälkeen. Jos lapsen arki on hektistä, tutut tekstit tarjoavat hänelle mieluisan rauhallisen turvasataman ja hengähdyspaikan. Rentouttavan lukuhetken jälkeen lapsen on usein helpompi lähteä kertomaan jostakin hänen mieltään askarruttaneesta asiasta tai päivän tapahtumista.

Toisinaan lapsi nauttii siitä, että tarina on jo ennalta tuttu: hän osaa ennakoida jännittävää tai erityisen hauskaa kohtaa. Lapsi voi kiintyä myös kirjan kuvitukseen, jonka yksityiskohdissa ja aukeamissa riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa. Usein tietty satu, tarina tai kuvakirjan aihepiiri tukee lapsen senhetkistä kehitysvaihetta. Eri kuuntelukerroilla hän kiinnittää huomiota eri asioihin, vivahteisiin ja juonen käänteisiin. Joskus hän keskittyy kuuntelemaan ja toisella kerralla paneutuu enemmän kuvitukseen. Ääneen lukemisen hetket pitäisi rauhoittaa kaikelta kiireeltä ja hopulta.

Lapsi aistii aikuisen äänenpainoista ja puheen sävyistä, onko tämä aidosti läsnä. Aikuisen tehtävänä on kannustaa lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja mielipiteitään luetusta. Yhteiset lukuhetket antavat aikuiselle myös tietoa lapsesta: lapsen eleitä ja ilmeitä havainnoimalla hän voi tehdä huomioita lapsen mielenkiinnon kohteista sekä luonteen- ja erityispiirteistä. Ääneen lukemista on hyvä jatkaa vielä senkin jälkeen, kun lapsi oppii itse vähitellen lukemaan. Aloitteleva lukija hyötyy esimerkiksi siitä, että aikuinen osoittaa sormellaan sana sanalta tarinan etenemistä. Välillä voidaan vuorotella: lapsi aloittaa ja lukee aikuiselle ääneen niin pitkään kuin jaksaa, ja sitten aikuinen jatkaa lukemisesta.

www.ipanaposti.fi

”Lapsi aistii aikuisen äänenpainoista ja puheen sävyistä, onko tämä aidosti läsnä.”

Hiljattain lukemaan oppineelle lapselle kannattaa etsiä hänen lukutaitoaan tukevia mutta sopivasti myös uudelle tasolle haastavia kirjoja. Monet pitkät sadut ja tarinat ja paksut romaanit ovat vielä pitkään lapselle liian haastavia, minkä vuoksi hän hyötyy ääneen lukemisesta, joka vapauttaa hänet keskittymään ja nauttimaan tarinasta. Tutkimusten mukaan ääneen lukeminen hyödyttää lasta vielä 13:een ikävuoteen asti, eikä siitä ole mitään haittaa myöhemminkään!

Lähde: Päivi Heikkilä- Halttunen FT, dosentti, Tampereen yliopisto. https://luelapselle.fi/lue-lapselle-tunne-lapsesi/

www.lukukeskus.fi

EkOte

MUSKARIIN?

ekologisten tuotteiden myymälä ja uudenlainen kierrätystavaratalo

PERHEMUSKARIT 3KK–3-VUOTIAILLE JA MUSKARIT 3–6-VUOTIAILLE

Turun konservatorio ja musiikkiopisto tarjoaa musiikin varhaiskasvatusta kahdessa toimipisteessä, kuutena päivänä viikossa, lähes 60:ssä musiikkileikkikouluryhmässä. Toimintaan voi ilmoittautua mukaan milloin tahansa!

Ilmoittaudu:

www.turunkonservatorio.fi/hae/musiikkileikkikoulu

Musiikkileikkikoulun voi aloittaa jo n. 3 kuukauden iässä ja jatkaa kouluikään saakka. Viime vuosina perinteisen 3–6-vuotiaille lapsille suunnatun musiikkileikkikoulun rinnalle onkin noussut tärkeäksi toimintamuodoksi 0–3-vuotiaiden perhemuskarit, joissa lapset käyvät yhdessä vanhempiensa, hoitajiensa tai isovanhempiensa kanssa. Musiikkileikkikoulu voi hyvin olla koko perheen yhteinen harrastus ja toivomme, että muskarilaulut soivat myös kotona, jokapäiväisten puuhien lomassa.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tehtävänä on johdatella lapsi elämän mittaiselle matkalle musiikin pariin tarjoten musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja.

Tavoitteena on luoda pohjaa jatkuvan musiikkiharrastuksen syntymiselle, ei vain lapselle vaan koko perhelle, ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä, luovuutta ja itseilmaisua musiikin avulla.

· Myymälässä lastenosasto, ompelimo, kahvio sekä ATK-osasto · Tavaran vastaanotto ottaa vastaan kierrätyskelpoiset kodin tavarat ja irtaimiston sekä kotitalouksien vaaralliset jätteet Uutta keväällä 2021: · 24/7 verkkokauppa osoitteessa ekote.fi · Myymälässä jälleenmyyntituotteita: mm. Muumi-tuotteet, kodin sisutuksen tuotteita, tekstiileitä, Novita langat ym.

EkOte palvelee: Ti-pe 10-16, la 10-15. Ma ja su myymälä on suljettu.

Louhimontie 4, Raisio. P. 044 700 5306

www.ekote.fi 19

Hei me pyöräillään Kun omaa lasta opettaa pyöräilemään – tai liikkumaan millä tavalla tahansa liikenteessä – on lähdettävä liikkeelle perusteista. Ensin varmistetaan, että varusteet ja puitteet harjoittelulle ovat kunnossa. Sitten kiinnitetään huomiota polkupyörän hallintaan. Vasta sitten, kun pyörällä ajo sujuu, siirrytään turvalliseen toimintaan liikenteessä.

Varusteet kuntoon Kannattaa heti alusta saakka pitää kiinni siitä, että kypärää käytetään joka kerta, kun pyöräillään. Jos aikuinen polkee mukana, on hyvä muistaa, että aikuinen näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan: miten perustelet lapselle kypärän käyttöä, jos et itse sitä käytä?

Kämmenten ihoa kaatumisissa suojaavat hanskat ovat myös hyvä hankinta ainakin ensimmäisten metrien harjoittelua varten.

Pyörän säädöt ja harjoittelupaikan valinta Pyörän on oltava lapselle sopiva. Harjoitteluun sopiva pyörä on mieluummin hiukan liian pieni kuin liian suuri. Pyörän satula säädetään niin, että lapsen jalat ulottuvat maahan satulalla istuen. Harjoitteluun valitaan mahdollisimman rauhallinen paikka. Mieluiten sellainen, jossa ei ole muuta liikennettä ja josta löytyy sopivan tasaista, kuopatonta pintaa.

Etene lapsen ehdoilla

Harjoittelussa olennaista on edetä lapsen ehdoilla. Vaikka aikuista voisi välillä turhauttaa, on samoja asioita harjoiteltava niin kauan, kunnes ne sujuvat. Ajamisen oppiminen voi olla iso kynnys ja pelottavaa joillekin lapsille.

Meidän vanhempien tehtävänä on luoda harjoittelun ilmapiiristä turvallinen, myönteinen ja kannustava. On myös hyvä muistaa, että jokaiselta kaatumiselta ei lasta pysty varjelemaan. Kaatuminen jossain vaiheessa harjoittelua on itse asiassa varsin todennäköistä.

Tasapainon hallinta ja polkeminen Jos lapsi ei ole harjoitellut tasapainoa esimerkiksi potkupyörällä, kannattaa ensin ottaa pyörästä polkimet irti. Polkimettomalla pyörällä harjoitellaan tasapainossa pysymistä työntelemällä sitä eteenpäin niin, että lapsi nostaa jalat irti maasta ja pitää pyörää pystyssä lyhyitä matkoja ohjausliikkeiden avulla. Vauhdin saamisessa voi auttaa apukahvan avulla.

Apukahvalla voi alkuun estää myös kaatumiset. Pyörää ei kuitenkaan kannata pitää koko ajan pystyssä apukahvan avulla, koska lapsen tulee oppia tasapainon ylläpito myös itsenäisesti.

Tervetuloa päiväkotiin Touhulassa tarjoamme monipuolista ja virikkeellistä varhaiskasvatusta perheen tarpeet huomioiden.

Varhaiskasvatuspaikan hakeminen päiväkodeista onnistuu helposti ja nopeasti verkossa täytettävän lomakkeen avulla. Voimme myös sopia hoidon aloituksesta joustavasti!

Touhula Jaani | Tähtimökatu 2, 20540 Turku Touhula Nättinummi | Schalininkatu 4, 20320 Turku Touhula Varissuo | Ohrapäänkatu 3, 20610 Turku Touhula Vähäheikkilä | Uittamontie 31, 20810 Turku Touhula Yli-Maaria | Vakiniituntie 2, 20400 Turku

www.touhula.fi 20

www.ipanaposti.fi

Liikutaan

yhdessä

Lapsen katseen suuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Katseen on aina oltava menosuuntaan, ei alaspäin. Ohjausta ja jarruja pitää oppia käyttämään katsomatta niitä. Myös hartioiden jännittyneisyyttä kannattaa tarkkailla.

Etujarrun käyttöön kannattaa totuttautua alusta alkaen. Jarrun käytön tulee olla rauhallista, johdonmukaista ja riittävällä harjoittelulla automatisoitua.

Kun lapsi pysyy joitain metrejä pystyssä työntöpyörällä, voi harjoitteluun lisätä polkemisen. Polkemisen aloittamista voi helpottaa niin, että pitää pyörää pystyssä apukahvan avulla siten, että lapsi laittaa jalat valmiiksi polkimille. Sitten vanhempi työntää pyörän liikkeelle ja polkeminen alkaa vauhdista. Jos pyörässä on jalkajarru, sen käytön voi tässä vaiheessa lisätä harjoitteluun.

Itsenäinen ajo

Kun lapsi aloittaa polkemisen paikoiltaan, kannattaa häntä opettaa laittamaan poljin valmiiksi yläviistoon. Voimakkaalla ja pitkällä polkaisulla pyörä lähtee kunnolla liikkeelle ja pysyy tasapainossa seuraavaan polkaisuun asti. Lasta kannattaakin auttaa havaitsemaan riittävän nopeuden ja pystyssä pysymisen välinen yhteys: kun polkeminen loppuu, vauhti hidastuu ja lopulta tasapaino menee. Tämä on erityisen tärkeä asia, kun pyörällä tehdään käännöksiä.

Kun lapsi hallitsee pyörän suunnan, sijainnin sekä vauhdin johdonmukaisesti ja virheettömästi, voi siirtyä harjoittelemaan ajamista rauhallisen liikenteen alueella. Ensin vanhemman ohjauksessa, ja pikkuhiljaa vanhemman kanssa yhteisillä pyörälenkeillä. Samalla voi yhdessä kerrata myös pyöräilyyn liittyviä liikennesääntöjä.

Ennen liikenteeseen lähtöä on lapsen osattava lähteä liikkeelle, pysyä pystyssä, jarruttaa sekä kääntyä oikealle ja vasemmalle itsenäisesti. Seuraavaksi lapselle kannattaa kehittää tehtäviä: esimerkiksi suoran viivan, neliön, ympyrän tai kahdeksikon ajaminen.

Lähde:/liikennevilkku.fi/kuinka-opettaa-lapsi-pyorailemaan

Liikunnallisen elämän polku starttaa Lahjan Tyttöjen tunneilta, tarjolla monipuolisia harrastustunteja kaikenikäisille!

-

Toimintaa myös kesällä!

Tutustu tuntivalikoimaamme www.lahjantytot.fi

HARRASTA - INNOSTU - NAUTI! 21

GoBabyGo vauvojen jumppa GoKidsGo perheliikunta Naperopalloilu 2-5v Tempputenavat 2-5v KidSport -temppuklubi 4-8v NinjaKids 4-8v Satubaletti 3-5v Tanssi&Akro 4-8v Disney -dance 3-6v Vauvasirkus 4-18kk Naperosirkus 1,5-3v

-

Perhesirkus 4kk-5v Vauvauinti 3-24kk Perheuinti 3kk-5v Vesipeuhu 2-5v Perheuimakoulu 3-6v Uidaan yhdessä 4-9v TurtleSwim 3-6v Alkeisuimakoulu A Alkeisuimakoulu B Jatkouimakoulu Tekniikkauimakoulu

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Seurakunnassa on tarjolla monenlaista toimintaa.

Perhekerhoja, päiväkerhoja, muskareita.

Löydä oma paikkasi ja tule mukaan!

Uudet Aurajoen pyhiinvaellukset johdattavat hiljentymään kulttuurihistoriallisten aarteiden äärelle Turun tuomiokirkolta lähtevät uudet Aurajoen pyhiinvaellusreitit on nyt julkaistu ja avattu vaeltajille kuljettavaksi. Reitit noudattavat Turun seudun historiallisia kulkureittejä yhdistäen keskiaikaisia kirkkoja ja esihistoriallisia pyhiä paikkoja. Polkujenvarrelle osuu upeita luontokohteita, historian kerroksellisuuttaja ainutlaatuisia paikkoja. Aurajoen pyhiinvaelluksen reittejä on kaksi, Helenan ja Pietarin polut.

Helenan polku kulkee noin 8 kilometrin matkan Turun sydämessä. Matka etenee tuomiokirkolta Pyhän Katariinan kirkon kautta Suomen kirjoitetun historian alkulähteille Koroistenniemelle, jossa sijaitsi Suomen ensimmäinen piispankirkko. Koroistenniemeltä Helenan polku jatkuu Maarian kirkon kautta takaisin tuomiokirkolle.

Pietarin polkua pitkin matkataan tuomiokirkolta Liedon kirkolle ja Vanhaa Tampereentietä, keskiaikaista Varkaantietä, takaisin kohti Turun keskustaa ja Tuomiokirkkoa. Noin 34kilometrin pituisen Pietarin polun varrelle vaeltaja pääsee kulkemaan ainutlaatuisille ja yllättäville kohteille, jotka kertovat Turun ja koko Suomen merkittävästä kulttuurihistoriasta.

Kuka tahansa voi lähteä matkaan Aurajoen pyhiinvaelluspoluilla ei tarvita aikaisempaa kokemusta pyhiinvaeltamisesta, ja kukin voi lähteä matkaan omista lähtökohdistaan. Liikkeelle voi lähteä kulkeakseen luonnossa, tutustuakseen historiaan, hiljentyäkseen jaottaakseen irtioton arkeen tai heittäytyäkseen Helenan tai Pietarin tarinan vietäväksi. Vaeltaa voi kävellen tai pyöräillen, ja osan Pietarin polusta voi kulkea myös meloen. Reittiä ei tarvitse kulkea tietyssä järjestyksessä, ja eri kohteilla voi vierailla vaikka autollakin. Reitit on suunniteltu niin, että kokonaisuus toimii vaikkei kohteisiin, esimerkiksi kirkkoihin, pääsisikään vierailemaan sisälle. Helenan ja Pietarin polkujen toivotaan tavoittavan erilaisia kohderyhmiä, ja erityisesti Helenan polku on helposti lähestyttävä myös perheen pienimmille. Reiteille on tehty kartta, joka toimii pyhiinvaelluspassina. Keskeisiltä vierailukohteilta voi kerätä passiin leiman. Reittien tarkemmat kartat ja kohdetiedot on rakennettu karttaohjelma Citynomadiin. Nomadi- mobiilisovelluksen ladanneelle reitti on käytettävissä puhelimella myös off-line -tilassa. Kieliversiot reiteistä ovat tulossa lähiaikoina.

Aurajoen Helena-polku on kiva pyhiinvaellusreitti myös perheille. Sen voi tehdä kävellen tai pyöräillen.

22

www.ipanaposti.fi

MLL Varsinais-Suomen piiri Lasten, nuorten ja perheiden asialla Mannerheimin Lastensuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tehtävä on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta. MLL:n Varsinais-Suomen piirin alueella on tarjolla monenlaista apua ja toimintaa arjen tueksi.

Tukihenkilötoiminta

Vanhempainnetti– ja puhelin

Vapaaehtoiset tukihenkilöt toimivat kavereina tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, perhekummeina lapsiperheille, ystävinä maahanmuuttajaäideille ja lukumummeina ja –vaareina koululaisille.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä löytyy monenlaista tietoa ja tukea lapsiperheiden arkeen, sekä puhelin– ja chat-palvelu keskusteluapua kaipaaville.

Otetaan Koppi

Lastenhoitotoiminta MLL:n koulutettuja hoitajia on mahdollista tilata tilapäiseen ja lyhytkestoiseen lastenhoitotarpeeseen osoitteesta elastenhoito.fi

Varsinais-Suomen piirin OK–hanke tarjoaa matalalla kynnyksellä keskusteluapua ja vastaa viestipyyntöihin 24h kuluessa, myös viikonloppuisin: otetaankoppi.fi

Perhekeskustoiminta

Turun seudun Mamit

Lapsiperheiden avoimet kohtaamispaikat ovat alle kouluikäisten lasten perheille suunnattuja perhekahviloita, joissa vanhemmat tutustuvat toisiin, samassa elämäntilanteessa oleviin aikuisiin ja lapset saavat ikäistään leikkiseuraa

Turun seudun Mamit on laaja ja aktiivinen Facebookissa toimiva yhteisö, joka tarjoaa vertaistuen lisäksi muun muassa ratkaisuja arjen ongelmiin ja ystävystymistä.

Lue lisää MLL:n alueellasi tarjoamista palveluista verkkosivuiltamme!

varsinaissuomenpiiri.mll.fi 23

Kaupunkien kuulumiset

Heiluri liikuntakerho • Heiluri liikuntakerho on Kaarinan kaupungin järjestämää maksutonta toimintaa lapsille.

• Yhden kerhon kesto on 2,5 tuntia. aamupäiväkerhot klo 9.00- 11.30 ja iltapäiväkerhot klo 13.30- 16.00

• Heiluri on tarkoitettu kaarinalaisille 3-7v. lapsille. Nyt myös esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille.

• Toimimme touko- kesä- , elo- ja syyskuussa urheilukentillä/ metsissä.

Muina kuukausina sisäliikuntapaikoissa. Heinäkuussa Heiluri on suljettu.

• Heilurin toiminta -ajatuksena on lapsen innostaminen liikuntaan ja leikkiin sekä lapsen johdattaminen yhteisöllisyyteen.

Yhteystiedot:

• Heiluriin voi osallistua kahtena päivänä viikossa, heti kun lapsi on täyttänyt 3- vuotta.

• Heilurin hakemuslinkki on auki jatkuvasti eli mukaan voi tulla kesken toimintakauden. Hakemukset, toimintapaikat ja -ajat löytyvät Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen sivuilta.

heiluri@kaarina.fi tiina.k.lehtonen@kaarina.fi heli.lintula@kaarina.fi

RAISIO Pyydä apua!

Vastaus viimeistään seuraavana arkipäivänä

Pyydä apua! -nappi on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava. Sitä painamalla kuka tahansa voi pyytää apua tai palvelua, jättää yhteydenottopyynnön tai kysyä jotain.

Pyydä apua! -nappi on nopea tapa olla yhteydessä lasten ja perheiden palveluihin, sillä vastauksen saa viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Pyydä apua! -nappia voi käyttää helposti kuka tahansa, myös nimettömänä. Nappi on nopea tapa olla yhteydessä lasten ja perheiden palveluihin, sillä vastauksen saa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Napin kautta tulleisiin kyselyihin ja tiedusteluihin vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset maakunta- ja kuntatasolla ja sen kautta voidaan ohjata myös järjestöjen palveluihin.

24

Napin kautta tulleisiin kyselyihin ja tiedusteluihin vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset maakunta- ja kuntatasolla ja sen kautta voidaan ohjata myös järjestöjen palveluihin.

Pyydä apua! -napin ja -palvelun kunnille tuottaa Varsinais-Suomen kuntien yhteinen Lupa auttaa! -hanke.

www.ipanaposti.fi

Turku on mukana kaksivuotisen

esiopetuksen kokeilussa Turku on valikoitunut mukaan kokeiluun, jossa esiopetus alkaa viisivuotiaana. Kokeilun toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeilu kohdistuu vuonna 2016 ja 2017 syntyneisiin lapsiin.

Kunnat valittu satunnaisotannalla Ministeriön toteuttamaan kokeiluun valittiin satunnaisotannalla kuntia tai kunnista koostuvia alueita, Lisäksi mukana on kokeilukuntia, tai kunnan osia, jotka toimivat verrokkina, eivätkä järjestä esiopetusta kaksivuotisena.

Kokeiluun tulevat kunnat valittiin tammikuussa 2021 ja kokeilussa mukana olevat päiväkodit ilmoitetaan kunnille myöhemmin. Turun päiväkodeista vain osa on mukana kokeilussa, osa verrokkeina.

Oikeus oppia Opetushallitus on julkaissut opetussuunnitelman perusteet kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua varten. Perusteet pohjautuvat esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuodelta 2014, mutta niitä on tarvittavilta osin muokattu kokeiluun sopivaksi.

Lapsen osallistuminen kokeiluun perustuu suostumukseen. Kokeiluun osallistuville lapsille kaksivuotinen esiopetus on velvoittavaa nykyisen esiopetuksen tavoin. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu järjestettyyn esiopetukseen tai saavuttaa kaksivuotisen esiopetuksen muulla tavoin. Esiopetus on perheille maksutonta.

Turkuun oma kuntakohtainen koordinaattori Turussa valittiin kaksivuotisen esiopetuksen kuntakohtaisen koordinaattorin tehtävään päiväkodinjohtaja Maarit Kivikorpi. Tehtäviin kuuluu koordinoida kokeilua sekä laatia paikallinen opetussuunnitelma, jonka pohjana ovat valtakunnalliset kaksivuotisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Suunnitelman laadinnassa on tärkeää huomioida lasten ikä ja paikalliset erityispiirteet.

Maarit Kivikorven mukaan kaksivuotinen opetussuunnitelma antaa lapselle enemmän aikaa ja rauhan oppimiselle. Tavoitteena on huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja vastata niihin.

Tulevaisuuden oppimispolku Maarit Kivikorpi kertoo, että myös kaksivuotisessa esiopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, leikki ja oppimisen ilo. Kivikorven mukaan kokeilun avulla voidaan vahvistaa lapsen oppimisen polkua ja saada tärkeää tietoa myös opetuksen kehittämistä varten.

Kokeiluun osallistuvien päiväkotien henkilökunta saa koulutusta kokeilun aikana. Myös perheitä tiedotetaan kokeilusta tarkemmin kuluvan kevään aikana.

Lähde: Opetus ja kulttuuriministeriön tiedote kaksivuotisesta esiopetuskokeilusta

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on • vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa • kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta • selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita • selvittää perheiden palveluvalintoja • saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –kehittämisohjelmaa.

Päiväkodinjohtaja Maarit Kivikorpi on Turun kaksivuotisen esiopetuksen aluekoordinaattori.

25

www.ipanaposti.fi

Luonnossa

Yhteiskunnallisen yrityksen

toiminta on kestävää EkOte kierrätystavaratalo on palvellut raisiolaisia ja muita lähikuntien asukkaita kierrätys asioissa ja vastuullisessa jätteiden hävityksessä, kierrätysideoiden ja ekologisten tuotteiden hankinnoissa vuodesta 2019 lähtien. EkOteen suuresta ja valoisasta myymälästä löytyy erillinen lastenosasto, ompelimo, kahvio sekä ATK-osasto.

EkOte on osoittautunut suosituksi sen edullisten hintojen vuoksi. ”Toimintamme kehittyy jatkuvasti ja kuuntelemme asiakkaiden toiveita herkällä korvalla. Siksi olenkin erittäin iloinen siitä, että olemme voineet vastata asiakkaiden toiveisiin ottamalla valikoimiimme myös uusiotuotteita jälleenmyyntiin.

Meiltä löytyy esim. Muumi- tuotteita perheen pienemmille sekä erilaisia kodin sisutuksen tuotteita” kertoo EkOtetta ylläpitävän Ote-säätiön toimitusjohtaja Tanja Vanharanta. ”Jälleenmyyntituotteet valikoituvat meille arvopohjamme perusteella sekä asiakkaiden toiveita kuuntelemalla siten, että tuotteet olisivat kestävän kehityksen periaatteella valmistettuja tai muuten ekologisia.

Esimerkiksi perheen pienemmille tarkoitetut Muumi-vaatteet ovat valmistettu luomupuuvillasta ”jatkaa säätiön palvelupäällikkö Tuija Nyby.” Olemme myös halunneet tuoda virtuaalisen kaupan asiakkaillemme j maaliskuussa 2021 avasimme verkkokaupan.

Verkkokaupasta on mahdollista ostaa sekä säätiön omavalmisteisia tuotteita, jälleenmyyntituotteita sekä kierrätystuotteita kotiovelle tai vaihtoehtoisesti ostokset voi noutaa Raision myymälästämme ”iloitsee säätiön kehittämispäällikkö Sakari Tiitta.

Ekote.fi verkkokauppaa kehitetään koko ajan ja uusia tuotteita lisätään myyntiin jatkuvasti. Verkkokauppaa ylläpidetään yhteistyössä säätiön toiminnassa mukana oleviennuorten kanssa. Sekä myymälässä myytyjen tuotteiden tuotot sekä verkkokaupan tuotot käytetään lyhentymättöminä Yhteiskunnallisen Yrityksen statuksen saaneen Ote-säätiön toimintaan.

Säätiön toiminnasta voi lukea lisää www.otesaatio.fi.EkOte Louhimontie 4, 21280 Raisio, p. 044700 5306.

Avoinna ti-pe klo 10-16 ja la klo 10-15. Su ja ma suljettuna.

Verkkokauppa ekote.fi avoinna 24/7.

26

Yhdessä kevääseen!

Ihmetellään yhdessä talven jäljiltä heräilevää luontoa. Kuuntele, katsele, tutkaile ja haistele – sieltä se kevät saapuu! Ehkä tunnet kevättuulen ihollasi, huomaat leskenlehden keltaiset kukat tai kuulet linnun jo laulavan. Jos haistelet nenälläsi oikein tarkkaan, voit kertoa myös, miltä kevät tuoksuu. Täytä kevätkorttia sitä mukaa, kun näet jonkun lajin ensimmäistä kertaa tänä keväänä tai löydät muita luonnon ihmeitä.

Tulosta kortti osoitteesta http://kevatseuranta.fi/tulostettava-lomake-lapsille/

Kevätkortin täyttöohjeet Kevätkortin ensimmäinen sarake on varattu ensihavainnoille. Merkitse ruutuun ensihavaintosi päivämäärä ja paikkakunta. Ensihavainto tarkoittaa sitä kertaa, jolloin näet kortin lajin keväällä ensimmäisen kerran.

Kevätkortissa on tilaa kolmen kevätretken havainnoille. Rastita retken aikana näkemäsi lajit jokaisen retken kohdalla oleviin sarakkeisiin.

Kortin avulla voit seurata kevään edistymistä: lajimäärä kasvaa, mitä pidemmälle kevät etenee. Kolmannella retkellä saatat nähdä jo lähes kaikki lasten Kevätseurannan lajit!

Palauta täytetty kevätkortti: Kuva: Antti Salovaara

skannaamalla osoitteeseen sieppo.toimitus@luontoliitto.fi tai postitse osoitteeseen: Luonto-Liitto, Itälahdenkatu 22b 00210 Helsinki

27

HAE NYT PÄIVÄKOTIPAIKKAA!

PILKE PÄIVÄKODIT - PARASTA OPPIA PIENELLE! Milloin viimeksi...

1. Nauroit vedet silmissä?

2. Opit jotain hauskaa?

3. Maistoit joitain uutta?

4. Nukuit makeat päiväunet?

5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?

Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään!

Meillä on 17 päiväkotia Turun seudulla.

Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI