Ipanaposti Turun seutu kesäkuu 2016

2/ 2016 / Turun seutu.

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Kotiin luettavaksi!

0€

Hepatiitti A & B Lapsiperhe matkalla

s.

6-7

Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen ja s. 16-17 hoito Kipinä liikuntaan syntyy hauskoista kokemuksista Kaupunkien, kuntien sekä seurakuntien tiedotteita Lapsen kanssa luontoon

21

s.

s.

22-25

s.

26-27

Lapsen iloa ja energiaa.

Mennään yhdessä

Kesän alkupäivinä matkustin veljeni perheen kanssa Tukholmaan viettämään viikonloppua. Hänen perheeseen kuuluvat kaksi alle kouluikäistä poikaa ja alakouluikäinen tyttö.

Pitkän ajan jälkeen olin taas matkassa pientenlasten kanssa. Omat lapseni ovat jo aikuisuuden kynnyksellä ja matkustaminen heidän kanssaan on jo hyvin erilaista.

Pienten lasten seurassa ”pienetkin” asiat saavat suuren merkityksen, jäätelön syöminen puistossa, kesän ensimmäisten mansikoiden nauttiminen laiturilla meren äärellä tai matka vanhalla tunnelmallisella lautalla.

Ihailtava energisyys joka pistää juoksuksi kun eteen aukeaa suuri nurmikenttä tai laivankanteen maalattu autorata. Mutkattomuus kun väsymys yllättää, silloinhan voi ottaa yksinkertaisesti muutaman minuutin unet vaikka tädin sylissä.

VEPSÄN SAARI sijaitsee keskellä Airiston ulappaa.

Saari on mainio päiväretkikohde, jonne vie Turusta useita vesibussivuoroja. Vepsässä on turvallinen uimaranta, kioski, kahvila-ravintola sekä vuokrattavia saunoja. Veneitä ja kanootteja.

Kaikkein parasta on kuitenkin ne kirkkaasti loistavat silmät jotka syttyvät ”pienestäkin” asiasta sekä iloisena hersyvä nauru ja utelias asenne.

Matkan jälkeen tuntui kuin keski-ikäiset aivoni olisivat saaneet aimo tuuletuksen. Tallensin sisälleni mahdollisimman paljon tuota lapsenkaltaista iloa, mutkattomuutta ja energiaa. Sen avulla arki tuntuu niin paljon yksinkertaisemmalta ja aurinkoisemmalta.

Iloisia kesäkokemuksia kaikille lasten seurassa!

Katri, Ipanapostista.

KURALAN KYLÄMÄKI on avoin kulttuurivirkistysalue, jonne saa tulla retkeilemään myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Kylän pihoilta löytyy keväästä syksyyn pöytiä ja penkkejä eväiden nauttimista varten, ja kesäkaudella voi ihailla kylän mailla laiduntavia eläimiä.

HYÖTYPUUTARHURIKSI 31.5.–30.9.2016, Piispankatu 14, Turku ”Ett hem”- museon kesänäyttely haluaa rohkaista lapsia tutkimaan lähiympäristöään ja lähtemään tutkimusmatkalle Piispankadulle Pehr Kalmin tapaan.

Museo on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 11–16 ja muina päivinä 12–15, maanantaisin museo on suljettu.

HINTA: Aikuiset 4 €, lapset ja opiskelijat 2 €

Osoite: Perennakatu 22 E 16 20320 TURKU Puhelin: 0400-932 994 Ilmestyminen: Kolme kertaa vuodessa/ Turun seutu (Turku- Kaarina- Lieto- Raisio- Naantali) Maaliskuu, toukokuu, lokakuu.

Kolme kertaa vuodessa/ Helsinki Huhtikuu, syyskuu, marraskuu Painopaikka: Forssa Print Jakelu: Äitiys- ja lastenneuvolat, terveysasemat, kuntien/kaupunkien yhteispalvelupisteet, seurakunnat, Turun seutu avoinpäivähoito, kirjastot, lastentarvikeliikkeet.

Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan.

Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

2 www.ipanaposti.fi

5/2016, FIN/TWI/0001/16

TARJOLLA: Hepatiitti A Hepatiitti B

Suojaudu tartunnalta. Kysy lisää lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.

Tänään

Kesällä kuivaksi!

K

esä kuivaa sen, minkä lapsi kastelee. Siksi lomakelit ovat loistava ajankohta kuivaksi opetteluun.

– Kesällä ei niin haittaa, vaikka pissa tulisi maahan tai housuun. Talviolosuhteissa kuivaksi opettelu taas on Suomessa aika hankalaa, Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen asiantuntija Anja Saloheimo toteaa.

Lapsen kuivaksi oppiminen on yksilöllinen prosessi, joka etenee eri kypsymisvaiheiden kautta.

Noin 15 kk iässä lapsi oppii tunnistamaan, että vaipassa tai potassa on pissa tai kakka.

Saloheimon mukaan lapsen hermosto alkaa olla kypsä kuivaksi opettelulle toisen ikävuoden loppupuolella.

– Parivuotiaat osaavat ilmaista itseään ja oppivat tunnistamaan sen, että pissa tai kakka tulee. Jotkut vanhemmat tosin oppivat lukemaan lastaan niin hyvin, että jo tosi pieniä pidetään vaipatta.

Lapsi oppii yleensä noin 2,5–3-vuoden iässä kertomaan, että hänellä on hätä ja pitäisi päästä potalle. Kun lapsi oppii säätelemään tarpeitaan ja tekemään ne pottaan, vanhemman ei tulisi koskaan nyrpistellä lapsen tuotoksille tai nolata lasta, sillä pissaaminen ja kakkaaminen yksi ihmisen perustarpeista.

– Vanhemman tulee opettaa lapsi suhtautumaan luonnollisesti pissa- ja kakkajuttuihin, Saloheimo sanoo.

Kuivaksi opettelevaa lasta tulee kannustaa ja tehdä hänelle potta-asiaa tutuksi sekä sanallisesti että harjoittelemalla. Pakottaa ei kuitenkaan pidä, sillä fyysisten valmiuksien lisäksi lapsen pitää olla valmis kuivaksi opetteluun myös henkisesti.

– On tärkeää, ettei kuivaksi opettelemiseen liity minkäänlaista painostusta. Sitä ei kannata yrittää liian aikaisin, sillä silloin siihen voi liittyä lapselle suorituspaineita. On vanhemman ja lapsen yhteistyötä tunnistaa kuivaksi oppimisen herkkyyskausi ja hyödyntää sitä, Saloheimo selvittää.

Kannusta ja kehu Aluksi lapsi oppii päiväkuivaksi. Myöhemmin vaipan voi jättää pois myös yöllä. Suomalaislapset oppivat yökuiviksi keskimäärin noin 2–4-vuotiaana, ja vasta yli 5-vuotiaan kohdalla voidaan puhua varsinaisesta yökastelusta. Vahingot ovat osa kuivaksi opettelua, eikä niistä koskaan saa olla vihainen lapselle.

– Aina ei ehdi ajoissa, mutta tähän ei saisi liittyä harmittelua tai minkäänlaista nöyryytystä. Lapselle voi sanoa, että ei haittaa, yritetään ehtiä seuraavalla kerralla potalle, Saloheimo ohjeistaa.

– Aikuisen on tärkeä säilyttää opetteluvaiheessa positiivinen ja kannustava ote. Koko ajan ei voi kuitenkaan olla kyselemässä, että onko pissahätä, hän lisää.

Pitkäänkin kuivana ollut lapsi voi ottaa taidoissaan takapakkia stressaavissa tilanteissa. Tällai-

4 www.ipanaposti.fi

sia voivat olla esimerkiksi muutto, päivähoidon aloitus, sisaruksen syntymä, matka tai vanhempien ero. Kuivaksi opettelu vaatiikin vanhemmalta ymmärrystä ja jaksamista: vaatteita, kodin tekstiilejä ja lattioita saa todennäköisesti pestä aiempaa useammin. Se voi tuntua työläältä.

– Vanhemmat ovat välillä arkoja ottamaan vaippaa pois. Mikäli lapsella on olemassa herkkyyskausi ja hän ymmärtää, mistä potalla käymisessä on kyse, vaipat kannattaa rohkeasti jättää pois, Saloheimo kannustaa.

Pottailussa ja kuivaksi harjoittelussa tärkeintä on innostaa lasta uuden taidon opetteluun.

– Lapsen pitää voida tuntea itsensä ylpeäksi.

Häntä voi motivoida ikätasoisesti esimerkiksi selittämällä, että kun pissataan ja kakataan pottaan, ei tarvitse käyttää vaippaa ja liikkuminenkin on helpompaa. Kannustaminen ja kehuminen ovat tärkeitä asioita, Saloheimo tietää.

Lue lisää kuivaksi opettelusta ja lapsen kehityksestä osoitteista www.perheaikaa.fi, www.mll.fi/ vanhempainnetti.fi sekä www.vaestoliitto.fi (vanhemmuus→ tietoa vanhemmille → pienten lasten vanhemmat).

Teksti ja kuvat: Sanne-Mari Laaksonen Lähteet: Väestöliiton asiantuntijan Anja Saloheimon haastattelu sekä Väestöliiton Perheaikaa- ja MLL:n Vanhempainnetti-sivustot.

Kesällä on kivaa harjoitella elämää ilman vaippaa. Koska kuivaksi opettelevan lapsen hätä iskee yleensä äkkiä, potta on hyvä pitää käden ulottuvilla.

Päiväkodista tukea kuivaksi opetteluun Kuivaksi opettelu on päiväkodeissa arkea sekä osa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Siksi hoitopaikan varhaiskasvattajilla onkin kaikki edellytykset tukea perheitä lapsen harjoitellessa elämää ilman vaippaa. Muksulanmäen yksityisissä päiväkodeissa Turussa yhdeltäkään lapselta ei oteta vaippaa pois kysymättä ensin asiasta vanhemmilta.

–Kun lapsi käy meillä säännöllisesti potalla tai pytyllä, kysymme perheiltä, voimmeko aloittaa kuivaksi harjoittelun, Muksulanmäen varhaiskasvattaja Minna Lindeman kertoo.

Mikäli vanhemmat ovat vihkiytyneet asialle tai näyttävät sille vihreää valoa, vessassa käyntejä lisätään. Päiväkodin säännöllinen rytmi takaa hoitopäivän aikana vähintään 4–5 vessareissua.

Siksi joissain tapauksissa lapset voivat olla kuivia hoidossa ennen kuin kotona. Lindemanin kokemuksen mukaan lapset oppivat päiväkuiviksi pääsääntöisesti noin 2–3-vuotiaina. Tytöt useimmiten ennen poikia.

– En tiedä, onko tästä olemassa tutkimuksia, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa näin.

Kun lapsi harjoittelee kuivaksi, vanhempien täytyy muistaa laittaa hänelle päiväkotiin tarpeeksi varavaatteita.

– Vahinkoja sattuu aina. Vaatteiden pitää olla sellaisia, että lapsen on helppo riisua ne itse. Ei nappeja tai vaikeita vetoketjuja, ettei jää niistä kiinni, kun lapsi juoksee potalle.

Kun pottailua ja kuivaksi opettelua aletaan treenata, kerätään Muksulanmäessä tarroja onnistumisista.

– Käytämme paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja juttelemme siitä, mitä pottaan tulee.

Kesällä uloskin voidaan viedä potta, sillä hätä iskee äkkiä. Pojilla on hauskaa, kun he pääsevät puskapissalle, Lindeman tietää.’

Teksti: Sanne-Mari Laaksonen www.ipanaposti.fi

5

Hepatiitti A & B

Lapsiperhe matkalla – Vähennä tartuntariskejä hyvällä hygienialla sekä suojautumalla hepatiitti A ja B -viruksilta rokottautumalla A-HEPATIITTI Riskialueille matkaavat voivat saada tartunnan ulosteen saastuttamien elintarvikkeiden, juomaveden, jääpalojen, likaisten käsien tai WC -tilojen välityksellä. Suomesta saatu A-hepatiitti on nykyään melko harvinainen.

Saastunut juomavesi Hepatiitti A -viruksen aiheuttama maksatulehdus leviää mm. pilaantuneen veden välityksellä.

Kun matkaat lasten kanssa alueella, jossa et ole varma veden juomakelpoisuudesta, on suositeltavaa käyttää pullotettua vettä. Vältä myös jääpaloja!

Pilaantunut liha ja merenelävät Varsinkin kylmät, raa`at ja huonosti kypsennetyt ruoat sekä merenelävät ovat hepatiitti A -viruksen tartunnan lähteitä. Nilviäisissä, esim. simpukoissa ja ostereissa voi olla virusta suuria määriä, jos niiden viljelmät sijaitsevat lähellä viemärivesien poistoputkia. Kylmät leikkeet, maitotuotteet sekä majoneesipohjaiset salaatit ovat myös ruokia, joita kannattaa välttää. Tartuntariskiä vähentää riittävän kuuma ja hyvin kypsennetty ruoka.

6 www.ipanaposti.fi

Kylmät jälkiruuat ja monet muut maitotuotteet Riskiryhmään kuuluvat monet maitotuotteet ja kylmät jälkiruuat, kuten lasten rakastama jäätelö, pakkaamaton maito, kerma, voi ja tuorejuusto. Nämä ovat vältettävien tuotteiden listalla maissa, jotka on luokiteltu kohtalaisen tai korkean hepatiittiriskin alueiksi.

Epäpuhtaat marjat, hedelmät ja vihannekset Hedelmät ja vihannekset ovat hyviä ja helppoja välipaloja lapsiperheille. Ne tulee kuitenkin pestä puhtaalla vedellä ja kuoria huolella. Viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa on esiintynyt useita pakastemarjojen välittämiä hepatiitti A -epidemioita. Ulkomaisia pakastemarjoja tulee käyttää vain kuumennettuina.

Käsihygienia on tärkeää. Kädet on pestävä huolellisesti ja apuna voi käyttää desinfiointigeeliä.

Bakteerit ja virukset pesivät esimerkiksi likaisissa WC-tiloissa ja tarttuvat helposti käsiin. Lapsilla nämä taudinaiheuttajat menevät helposti suuhun sormien välityksellä.

A-hepatiitin oireet Aika A-hepatiitin tarttumisesta ensioireisiin on 15 -50 vuorokautta ja oireet alkavat usein äkillisesti. Pienillä lapsilla tauti saattaa olla varsin vähäoireinen tai jopa oireeton, mutta oireinen maksatulehdus on mahdollinen pienellä (15 %) osalla. Ensimmäiset oireet voivat olla ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, joita voi siis seurata tyypillinen maksatulehduksen oire; ihon ja silmien kellastuminen. Keltaisuus on kuitenkin ohimenevää ja tauti on itsestään rajoittuva. Sairastettu tauti saa myös aikaan pysyvän immuniteetin. Raskaus ei näytä lisäävän A-hepatiitin vaikeutta ja toisaalta raskauden aikainen A-hepatiitti ei lisää sikiön epämuodostumia eikä hidasta kasvua.

A-hepatiitilta voi suojautua rokottautumalla A-hepatiitilta voi suojautua rokottautumalla ja rokote voidaan antaa yksivuotiaasta alkaen. Rokote annetaan rokotussarjana ja sen suojateho on varsin hyvä.

– ”Jätä jäätelö kotiin syötäväksi, se on yksi riskialttiimmista herkuista syötäväksi maissa, jotka ovat kohtalaisen tai korkean hepatiittiriskin alueita!”

B-HEPATIITTI Hepatiitti B on veriteitse leviävä virus (HBV), joka aiheuttaa maksatulehdusta, mutta onneksi Suomessa uudet tartunnat ovat nykyään melko harvinaisia, vuosittain todetaan noin 300 uutta tartuntaa. HBV on kuitenkin laajoilla alueilla maailmassa varsin yleinen ja äiti-lapsi-tartunta on näillä alueilla tavallisin tartuntatapa synnytyksen tai imetyksen aikana. HBV ei tartu terveen ihon kautta, mutta limakalvon, ihottuman tai haavan kautta tartunta on mahdollinen.

Lasten haavat ja ihottumat on hyvä puhdistaa ja suojata varsinkin matkalla ollessa.

HBV voi tarttua suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä, terveydenhuollossa sekä neulanpistovahingoissa. Suomessa kaikki raskaana olevat seulotaan neuvolassa HBV-tartunnan löytämiseksi ja jos tarvetta ilmenee, syntyvä lapsi rokotetaan ja järjestetään huolellinen jatkoseuranta.

Oireet Suurin osa akuuteista HBV-infektioista on oireettomia. Tartunnan saaneista noin 40 % saa

eriasteisia oireita: pahoinvointia, ripulia, oksentelua tai vatsakipua, ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuutta ja joskus myös lihas- tai nivelkipuja. Oireet häviävät yleensä parissa viikossa. Sairastuneista alle prosentilla infektio muuttuu hyvin voimakasoireiseksi, jolloin maksa saattaa mennä muutamassa päivässä kuolioon. Joskus HBV-infektio muuttuu krooniseksi. Krooninen infektio voi johtaa maksan vajaatoimintaan, joka lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä.

Hoito Akuutti HBV parantuu yleensä itsestään. Alkuvaiheessa lepo on tarpeen, ja alkoholia ja maksaa rasittavia lääkkeitä tulisi välttää. Hyvin voimakasoireista hepatiittia sairastava henkilö hoidetaan sairaalassa.

te annetaan rokotussarjana ja sen suojateho on varsin hyvä.

Asiantuntijana: Infektiosairauksien erikoislääkäri Tomi Mölkänen, GSK ”Asiantuntijalääkärin monipuolisessa työssä GSK:lla koulutan terveydenhuoltohenkilöstöä liittyen matkailijoiden rokotuksiin. Lisäksi olen Suomessa yrityksemme HIV-lääkehoidon asiantuntija”.

Lisätietoa: ROKOTE.FI

6/2016, FIN/VAC/0020/16

B-hepatiitilta voi suojautua rokottautumalla B-hepatiitilta voi suojautua rokottautumalla ja rokote voidaan antaa missä iässä tahansa. Rokowww.ipanaposti.fi

7

Mieskaveritoiminta Mieskaverit ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä isäänsä tai yhteys on satunnaista.

Mieskaverit ovat toiminnassa mukana omana itsenään ja he ovat käyneet mieskaverikurssin (n. 16 h).

Mieskaverit ovat tavallisia suomalaisia miehiä ja toimivat täysin kaverillisin perustein, he eivät ole ammatillisia tukihenkilöitä.

Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään, sekä lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja.

Lapset voivat olla iältään 4-16 vuotiaita poikia ja tyttöjä

p t e s e R e s Nyt myö AVOINNA myös SUNNUNTAISIN MA-PE ... 8–21 LA .......... 8–18 SU ........12–18 Skanssin Apteekki on avoinna joka päivć͕ myös sunnuntĂŝƐŝŶ͕ ũŽƚĞŶ ĂƐŝŽŝŶƟ ŽŶ ŚĞůƉƉŽĂ͕ vaikkapa ostostĞŶ ůŽŵĂƐƐĂ͘

www.skanssinapteekki.fi Puh 02 2146100 - Fax 02 2146199 - info@skanssinapteekki.fi

Hyvinvointi

Wabarit!

- miehet vapaaehtoisina -

Mieskaveria Turun seudulla voi hakea ottamalla yhteyttä koordinaattoriin: Saara Marjamäki 050 565 9979 saara.marjamaki@tsemppi.net www.tsemppi.net

Äidin kokemus

mieskaveritoiminnasta

M

ieskaveritoiminnasta taisin kuulla pienperheyhdistyksen kautta, johon liityin jäätyäni kahden lapsen kanssa. Osallistuin äitien kurssille ja lapsi kirjoitti kirjeen, jossa kertoi minkälaisen kaverin haluaisi. Puolen vuoden päästä lapsellani oli kaveri.

Hain kaveria lapselle kun kaikki lapselle läheiset miehenmallit asuivat kaukana. Itselläni ei ollut lähipiirissä sellaista miestä jolla olisi ollut mahdollisuutta viettää aikaa lapseni kanssa miehenmallina ja kaverina. Välillä olin perumassa koko mieskaveri- homman, kun ajattelin, että minkälaisia miehiä sinne nyt hakeutuu. Onneksi en kuitenkaan luovuttanut omien ennakkoluulojen takia. Mieskaverit ovat tavallisia miehiä, joilla on aikaa ja halua ryhtyä kaveriksi lapselle, joilla ei jostain syystä ole isää tai miehenmallia elämässään.

Kaveruus alkoi sujuvasti, ensin minä tapasin kaveriehdokkaan ja seuraavalla kerralla oli lapsi mukana ja kolmannella kerralle he jo lähtivät keskenään uimaan lapselle tuttuun uimahalliin.

Kaikkia meitä jännitti ensimmäinen kaveruksien tapaaminen, mutta se meni tosi hyvin. Pikkuhiljaa tapaamisista on tullut meidän arkeen kuuluva juttu.

Tapaamisia on kerran pari kuussa ja kerrallaan he viettävät aikaa muutaman tunnin, ellei ole jokin erityinen meno. Loma aikoina tapaamisia on harvemmin kun kaikilla on paljon menoja.

Tämä järjestely on sopiva ja toimiva meillä, töiden ja harrastusten aikataulujen vuoksi. Jotkut kaverit viettävät enemmän ja pidempiä aikoja kerrallaan yhdessä.

He tekevät yhteisiä juttuja, käyvät uimassa, metsässä ja erilaisissa paikoissa kuten Heurekassa ja köysikiipeilemässä. Parasta lapselle on kun on joku muu aikuinen joka välittää ja puhuu juttuja joita ei aina äidille halua kertoa. Minulle parasta tässä on lapsen itsevarmuuden lisääntyminen, hän saa luotettavasta kaverista miehenmallia.

Mieskaverilla on aikaa kuunnella lasta ja hänelle lapsi voi soittaa myös hädän hetkellä.

Olen joskus miettinyt, että mitä jos en olisi lähtenyt hakemaan mieskaveria lapselle? Lapselta olisi jäänyt monta isoa asiaa kokematta, ja suurin niistä on kaveruksien ystävyys. Kaikkien lasten elämässä pitäisi olla tämmöinen kaveri, ja jos sitä ei löydy omasta lähipiiristä niin rohkeasti mukaan hakemaan vaikka mieskaveritoiminnasta!

Miehenmalli on tärkeä asia lapselle. Yksinhuoltajaäidit ovat superäitejä ja monitaitureita, itse en kuitenkaan koskaan olisi pystynyt korvaamaan miehenmallia ja siihen liittyviä odotuksia ja toiveita. Tuki ja turva, joku muukin tietää asioita ja joistakin enemmän kuin äiti. Miehet osaavat kalastaa ja tehdä kunnon majoja. ” äiti Pauliina 2016”

Monipalvelukeskus

Tsemppi

www.mieskaverit.fi

Go Baby Go w w w . l i i k u ta a n i l o s ta . f i

Vauvauinti 3-18kk Perheuinti 1-5v.

Muskarit 3kk-5v.

GoBabyGo

vauvojen jumppa 3-13kk

GoBaby&Daddy 3-12kk

GoKidsGo perheliikunta 1-5v.

Raskausajan liikunta GoMamaGo GoFitMom

-pienten perheille!

ILMOIT TAUT UESSA KAHT EEN RYHMÄÄN SAAT 50% ALENNUKSEN EDULLISEMMASTA RYHMÄSTÄ

Ilmoittautumiset syksyn ryhmiin on nyt käynnissä!

T URKU - RAISIO - LIET O www.ipanaposti.fi

9

KASVISPIHVIT 4 porkkanaa 1 palsternakka 4 keskikokoista perunaa 1 sipuli 0,5 dl korppujauhoja 1 dl raastettua Parmesan juustoa 3 kananmunaa Suolaa ja pippuria Tuoretta persiljaa ja lipstikkaa tai muita yrttejä maun mukaan Rypsiöljyä paistamiseen Pese ja raasta porkkanat, palsternakka ja perunat ja laita ne kulhoon. Pilko mukaan yksi sipuli. Lisää ½ dl korppujauhoja ja 1 dl raastettua Parmesan juustoa, mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita aineet sekaisin käsin.

Lisää seokseen 3 kananmunaa ja pari oksaa tuoretta lipstikka ja persiljaa. Sekoita. Muotoile taikinasta ohuita pihvejä ja paista pihveihin kaunis pintaväri. Käytä paistamiseen rypsiöljyä, paistamiseen käy hyvin vaikka lettupannu.

KERMAVIILIKASTIKE KASVISPIHVEILLE ½ kurkku 2 purkkia kermaviiliä 1-2 rkl sitruunanmehua tuoretta minttua Raasta kurkku. Laita kulhoon kermaviili, sitruunamehu, tuoretta minttua (pari oksaa) ja raastettu kurkku. Sekoita ja maista.

Anna maustua jääkaapissa kelmun alla vähintään puoli tuntia.

Lähde: makuja.fi, josta löydät lisää Kari Aihisen ja muiden asiantuntijoiden reseptejä hyvään ruokailuun.

Tu makei otamme t MUMAN a ja maistuvia S

LUO

IKOI

TA

Runsaasti C-vitamiiniä ja kivennäisiä sisältäviä mansikoita kannattaa syödä vuoden ympäri.

Tuoretuotteina mansikoista kannattaa valita aina luonnonmukaisesti tuotettu vaihtoehto. Tälläin voit olla varma marjojen puhtaudesta ja nauttia mansikoiden mausta turvallisin mielin :)

Tilallamme on jo lähes 50-vuoden perinteet mansikoiden tuottamisesta.

Otamme vastaan ennakkotilauksia!

Mansikoita toimitetaan tilausjärjestyksessä satokaudella kesä- elokuussa.

Varaa sinäkin omasi!

Puh. 040 509 2326 www.keskitalontila.fi 10 www.ipanaposti.fi

antti@keskitalontila.fi Kettukankaantie 135, Pöytyä

Riihipuoti

Maailman monipuolisin myllynmyymälä

Kesäisiin lettuhetkiin ja herkullisiin piirakoihin, kotimaisesta luomuviljasta valmistettu lettu- ja vohvelijauhoseos!

www.riihipuoti.fi

Mitä

syömme?

INDIEFOOD KOKOAA SUOMALAISET LÄHIRUOKAKOHTEET YKSIIN KANSIIN

Myllylahti-kustannusyhtiön IndieFood – Lähiruokaopas Suomeen -tietokirjassa esitellään noin 800 lähiruokaan keskittynyttä kohdetta ympäri Suomen.

Mistä hyvä ruoka tulee?

P

erheeni on jo melkein kymmenen vuotta hakenut ruokaa suoraan luomutiloilta. Ero niin laadussa kuin palvelussa on suuri verrattuna marketteihin ja jo pelkkä ruoan hakeminen on elämäys - etenkin lapsille.

Kesäinen käyntimme oli kuitenkin erilainen.

Reissu muistutti enemmän retkeä, sillä pääsimme katselemaan ulkona aitauksessa maata kärsällään tonkivia possuja, jotka välillä pinkaisivat iloiseen juoksuun. Toiset taas paistattelivat leppoisasti päivää heinien joukossa.

Hyvän ruoan ja palvelun kylkiäisenä ovat lapsemme saaneet kuin huomaamatta oppia mistä ruoka tulee, kuinka sitä tuotetaan ja millaista on hyvä, ympäristöä ja eläimiä kunnioittava, ruoantuotanto. Noita asioita ei markettien hyllyväleissä purjehtimalla helpolla opita ja tosiasia on sekin, että mukavan elämyksen myötä asiat jäävät paremmin mieleen ja niistä voi syntyä koko elämän läpi kestävä tapa suhtautua ruokaan ja sen tuotantoon.

Possujen touhut olivat varsin hauskaa seurattavaa ja taaperokin nautti kokemuksesta suuresti.

Kerta olikin ensimmäinen, kun hän tuli nähneeksi possuja muualla kuin kirjoissa. Possuista puhuttiinkin meillä monta viikkoa ja taaperon sanavarasto kasvoi taas yhdellä sanalla ja viittomalla. Possu.

Näin kesällä pohdimme voisimmeko tänäkin vuonna käydä tutustumassa yhteen tai useampaan luomutilaan, sillä usealle tilalle pääsee tutustumaan joko tiettynä, ennalta ilmoitettavana päivänä tai soittamalla ja kysymällä, sopiiko tilaan tulla jonain päivänä tutustumaan. Moni tila toivottaa vierailijat tervetulleeksi.

Viime juhannuksena piti Karkkilalainen luomupossutila avoimet ovet ja mekin kävimme katsomassa isompien ja pienempien possujen touhuja. Toki vuonna 2011 vuoden luomuyritykseksi valittu Kiven Säästöpossu oli meille tuttu jo monen vuoden takaa, sillä olemme hakeneet sieltä kaiken kuluttamamme possunlihan melkein kymmenen vuoden ajan. Harva asiakassuhde on kestänyt yhtä kauan ja tuntuukin mukavalta hakea possunlihat pakastimeen tutulta tuottajalta, jonka kanssa vaihdetaan samalla kuulumisia.

Tuntuu aina hyvältä tietää, missä ja kuka possut on kasvattanut sekä tietenkin millaiset olot niillä on. Iloisina voimmekin todeta, että meidän ruokapöytäämme päätyneet possut ovat saaneet elää hyvän elämän lajitovereidensa seurassa, osaavassa huolenpidossa.

Visiitti tilalle oli tärkeä moneltakin eri kantilta ja minusta lapsien on hyvä oppia jo pienenä, mistä hyvä ruoka tulee.

Meidän perheemme hyvä ruoka kasvaa lähellä ja luomusti!

Kirja toimii mainiona oppaana niin matkaajalle kuin laadukkaita raaka-aineita kaipaavalle kotikokkaajallekin. Maakunta- ja kuntakohtainen jaottelu auttaa löytämään parhaat pysähtymis- ja ruokapaikat sekä lähimmät suoramyyntitilat ja kiinnostavimmat myymälät. Tutuksi tulevat myös ruokapiiritoiminta, osuuskunnat ja REKO-piirit.

Kaupungin parhaat pizzat jo vuodesta 1975.

Kaupungin parhaat pizzat jo vuodesta 1975.

Teksti ja kuva: Maria Einiö Kirjoittaja on keittiössä ja kasvimaalla viihtyvä kolmen lapsen bloggaava äiti.

Linnankatu 17 • www.dennis.fi

www.luomulaakso.f.

Linnankatu 17 • www.dennis.fi www.ipanaposti.fi

11

100 % MERINOVILLA

Jokainen rakastaa lämpöä ruskovilla.fi Markkinoija: Tamro Oyj

Tutustu va valikoimaan alikoimaan ja hanki parasta:

Kaikki tarpeellinen – ei mitään turhaa.

v.

vuodesta

1995

KOSTEUTTAVA ERIKOISHAMMASTAHNA Kenelle: yli 6-vuotiaille Fluoria 0,145 % • ksylitolia 9,9 % • betaiinia 4,0 % LASTEN ERIKOISHAMMASTAHNA Kenelle: 1,5-6-vuotiaille Fluoria 0,1 % • ksylitolia 9,9 % • betaiinia 4,0 %

Ammattilaisten suosittelema hammastahna koko perheelle.

Yhdessäoloa arjessa

L

apsen onni ei synny harrastuksilla täyteen ohjelmoidusta vapaa-ajasta. Parasta hänelle ovat mielihyvän hetket, jotka syntyvät arkisten asioiden tekemisestä yhdessä vanhempien kanssa.

– Kun on jaettu yhdessä riittävästi mielihyvän hetkiä, myös väistämättömät hankalat asiat kuten erimielisyydet, pettymykset ja kiukku mahtuvat suhteeseen paremmin. Lapsi haluaa vanhemmiltaan kiinnostusta, hyväksyntää ja aikaa. Ei tarvitse tehdä mitään erityistä – tavalliset arjen asiat ovat jaettuina mukavia, summaa HUSin lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari.

Hyvä suhde kasvaa vähitellen Lapselle ei voi antaa mitään tiivistettyä ”laatuaikaa” vaan Repokarin mukaan hyvä vanhemman ja lapsen suhde syntyy vain olemalla kiireettömästi yhdessä ja tekemällä arkisia askareita. Niin luodaan mielihyväkokemuksia, jotka rakentavat lapsen kykyä sosiaalisiin suhteisiin sekä voimaa kestää myös tappioita.

Kyse ei kuitenkaan ole jatkuvasta viihdyttämisestä ja siitä, että lapsen kanssa olisi aina positiivista ja hauskaa. Lapsena luotu vahva ja hyvä suhde vanhempiin kantaa myös nuoruusiän hankalimpina vuosina. Kun pienempänä on vietetty luonnollisesti aikaa yhdessä ja opittu jakamaan asioita, yhteys säilyy helpommin myös murrosiässä. Teini-ikäiseen on vaikea luoda suhdetta, jos sillä ei ole aiempaa pohjaa.

APTEEKISTA. 12 www.ipanaposti.fi

Ihana arki Kiireetön yhdessäolo on investointi lapseen Lapsen kanssa voi puuhailla erilaisia asioita lapsen iästä riippuen: leikkiä hänen kanssaan, lukea hänelle, lähteä lenkille tai leikkipuistoon hänen kanssaan, pyöräilemään, uimaan tai retkelle. Kunhan tekemisessä on lapselle mielekkyyttä.

Arki ja askareet kuten siivous ja kodinhoito ovat hyviä yhdessäolon hetkiä.

Asioista tulee samalla juteltua kuin huomaamatta. Vaikka uhmaikäinen lapsi voi olla kaupassa hankalakin, lapset kannattaa ottaa mukaan askareisiin: Hedelmien punninta tai muropaketin hakeminen opettaa asioita, samoin kuin osallistuminen ruoanlaittoon ja kattamiseen. Repokari kehottaa vanhempia unohtamaan liiallisen siisteyden ja hyväksymään lasten hitaammat ja sotkuisemmat keittiötouhut moittimatta. Touhusta lapsille syntyvä mielihyvä korvaa kyllä siisteyden ja kantaa hyvää hedelmää myöhemmin.

Lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan. Kiireisen vanhemman kannattaakin tarkistaa arvojärjestyksensä: Aika kannattaa satsata lapseen. Kotiaskareista, esimerkiksi siivouksesta päästään nopeasti tehokkain välinein ja kaupassa kannattaa käydä suunnitelmallisesti kerran tai kaksi viikossa.

Teksti: Hanna Lehtinen Lähde: http://deski.fi/137/44/artikkeli-lastenpsykiatrian-asiantuntija-anna-lapselletavallista-yhteista-arkea-20322

ma-to klo 10-14.

Vauvatalo Johanna Lastentarvikkeiden suurmyymälä

Tunnetut laatumerkit: Lastenvaunut Turvaistuimet Pinnasängyt, hoitopöydät, matkarattaat, syöttötuolit, hoitotarvikkeet TURKU Paalupaikka/alakerta Satakunnantie 102 puh. 2512 050 Ark. klo 10-18, la 10-14

Katso tarjouksemme: www.vauvatalojohanna.fi

o dista! k ä äiv p u

Sa t

Ha

e

p la

i ho ito paikkaa s e l se l

Satuportsa, Puutarhakatu 46.

Imetysteemaan olen viime aikoina törmännyt perhevalmennuksissa, joissa käyn isätyöntekijän roolissa. Valmennuksissa puhutaan aika paljon imetyksestä, mutta isän osuus saatetaan ohittaa parilla lauseella. Niinpä lähestyin imetystä edistävää Laktivistiäitiä, joka kysyi facebook -sivullaan äitien imetysvinkkejä isille.

Satunummi, Eskonkatu 10.

Äitien vastauksissa toistui kaksi teemaa: isä voi mahdollistaa imetyksen ja tsempata siinä.

Satusuikkila, Konstanzankatu 4.

Lisätietoa vuokrattavasta juhlatilastamme Ruissalossa

www.satuhovi.fi

www.satupäiväkodit.fi

14 www.ipanaposti.fi

K

atselen valokuvia 70–80-luvulta, joissa äiti imettää minua tai jotakuta sisaruksistani. Tilanteet näyttävät luontevilta ja kauniilta, äidillä on hyvä kontakti lapseen ja hän katselee tätä lempeän hyväksyvästi. Sukupolvien ketjussa äitien kehojen kautta ovat kulkeneet lapsen kehitykselle välttämättömät asiat, rasva, hivenaineet, vitamiinit – ja hoiva, lohtu ja intiimi läheisyys.

Mahdollistaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että isä ottaa mahdollisimman paljon kotitöitä hoitaakseen pikkuvauvavaiheessa ja huolehtii siitä, että äiti saa nukuttua riittävästi. Isä voi pyrkiä eri tavoin varmistamaan imetysrauhan - tai miksei myös imettämättömyysrauhan, jos äiti ei voi tai halua imettää.

Isä voi esimerkiksi pitää isommista sisaruksista huolta sillä välin, kun äiti imettää vauvaa. Isä voi tuoda juotavaa, pöyhiä tyynyt oikeaan asentoon ja huolehtia, että television kaukosäädin on äidin ulottuvilla.

Tsemppaaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että isä kertoo äidille arvostavansa imettämistä ja pitävänsä sitä tärkeänä tehtävänä. Isä voi olla kiinnostunut imetyksestä, keskustella siitä äidin kanssa ja rohkaista äitiä imettämään juuri siten kuin hänestä parhaalta tuntuu. Jos äiti valittaa, että imettäminen on rankkaa, isän ei kannata olla heti ehdottamassa pulloruokintaa, vaan kannustaa äitiä.

Vanhemmuus

Jatka imettämistä

niin kauan kuin siltä tuntuu

Poimin keskustelusta vielä muutaman kommentin:

varmuuden vuoksi’ syövät imettävän äidin itseluottamusta ja voivat aiheuttaa paljon tuhoa.”

on lisääntynyt ja testosteronitaso vähentynyt: jatka imettämistä niin kauan kuin siltä tuntuu.

”Isät, olkaa siinä. Olkaa valmiita etsimään tietoa ja tukea. Ottakaa vauva syliin, kun rinnalla raivotaan tai äiti väsähtää imettämään jatkuvasti.

Hoitakaa ensi kuukaudet kotia ja tehkää äidille mahdollisuus olla vauvalleen koko maailma.”

”Puolison tuki on korvaamatonta. Te olette tiimi ja lapsi on yhteinen. Imettäminen ei ole pelkästään äidin ja vauvan juttu, vaan TEIDÄN juttu!”

”Kun me mennään kotiin, niin leikitäänkö taas äidin tisseillä?” Jotenkin näin kysyi pikkupoika isältään bussissa muistaakseni jossain Jukka Parkkisen kirjassa. Isän ja lapsen jäädessä bussista seuraavalla pysäkillä ulkoa kuuluu vielä heleä lapsenääni: ”Eihän tämä ole meidän pysäkki.”

”Ensimmäiset viikot mies pyöritti kaikkea muuta: kävi kaupassa, laittoi ruuat, lenkitti koirat. … Täysimetyksestä ei olisi tullut mitään ilman miehen tukea.” ”Isän voi olla hyvä olla näyttämättä omaa epävarmuuttaan. Kommentit kuten ‘riittäköhän maito?’ tai ‘pitäisiköhän sille antaa korviketta

Ajantasaista tietoa löytyy esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n sivuilta, minne on myös koottuu tiiviisti vinkkejä imettäjän lähipiirille.

Juttelin hiljattain erään imetystukihenkilön kanssa. Hän sanoi, että äitien yleisimpiä yhteydenoton syitä on tämä: ”Mitä tehdä, jos mies vaatii lopettamaan imettämisen?” Oma vastaukseni tällaiselle äidille olisi nyt, kun viisaus

Tervetuloa lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaaksi!

Kun lapsiperheen arjessa tulee vastaan tilanteita, joissa omat kädet eivät riitä, me tulemme apuun. Tuemme perheenne voimavaroja yllättävissä elämäntilanteissa ja tarjoamme käytännön apua silloin, kun se on tarpeen.

Teksti: Topi Linjama

http://lapsellisetmiehet.blogspot.fi

Hoivapalvelut

Med Group luo tasa-arvoista hyvinvointia Med Group on suomalainen, valtakunnallisesti toimiva terveydenhuoltoalan yritys. Päätoimialamme ovat lääkäripalvelut, hoiva- ja sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto sekä ensihoito. Toimimme julkisen sektorin luotettavana ja tehokkaana kumppanina varmistaen, että laadukkaat, tasa-arvoiset hoitomahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla.

Tukea perheesi tarpeiden mukaan Lapsiperheiden kotipalvelumme sisältö suunnitellaan joustavasti sen mukaan, millaiset perheenne tarpeet tällä hetkellä ovat. Luotettavilla hoitajillamme on erityisosaamista haastaviinkin tilanteisiin ja kokemusta erilaisia erityistarpeita omaavien lasten hoidosta.

Lastenhoidon lisäksi voitte saada meiltä myös kodinhoitoapua. Tärkeintä on, että palvelumme auttaa perhettänne parhaalla mahdollisella tavalla. ą Meillä on koulutetut, ammattitaitoiset työntekijät. ą Räätälöimme kotipalvelun yksilöllisesti. ą Palvelumme on saatavilla jopa muutaman päivän varoitusajalla.

Terveiset hoitajiltamme:

”

Parasta työssäni on se, kun näkee lasten hymyilevän. Heidän iloisuudestaan saa tosi paljon itselleenkin voimaa ja energiaa. Viimeisin lapselta saamani palaute oli: Minä haluan, että sinä jäät koko päiväksi!

Karoliina, Lapsiperheiden kotipalvelu

”

Aina voi soittaa ja kysyä apua. Semmoista tilannetta ei olekaan, jossa emme auttaisi. Monet vanhemmat eivät tiedä tällaisen mahdollisuuden olemassaolosta, mutta asiakkaaksi tultuaan he ovat ottaneet palvelun ilolla vastaan.

Johanna, Lapsiperheiden kotipalvelu

Asiantuntevaa apua palvelukoordinaattoriltamme

Hoivapalvelut

Palvelukoordinaattorimme on tavoitettavissa juuri teitä varten.

Vastaamme mielellämme kysymyksiinne ja autamme palveluumme liittyvissä ongelmatilanteissa.

09 7597 8564 6559 Mari Kekäläinen ą Soita 09 7364p. 044 773 5201 mari.kekalainen@medgroup.fi

Terveys

Synnytyksen jälkeisen masennuksen

tunnistaminen ja hoito Lapsen syntymä tuo mukanaan suuria muutoksia naisen elämään ja fysiologiaan, ja se muuttaa myös koko perheen elämää merkittävästi ja peruuttamattomasti.

Synnytyksen jälkeinen herkistyminen

Synnytyksen jälkeinen masennus

Enemmistö äideistä kokee synnytyksen jälkeen herkistymistä, josta käytetään nimeä Baby blues. Baby bluesista kärsii jopa noin 85 % äideistä. Baby bluesin oireisiin kuuluvat:

Varsinainen synnytyksen jälkeinen masennus kehittyy noin 10-20 %:lle baby bluesia kokevista äideistä. Synnytyksen jälkeisellä masennustilalla tarkoitetaan neljän viikon kuluessa synnytyksestä alkavaa pidempikestoista masennustilaa, joka täyttää masennustilan diagnostiset kriteerit. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat:

* mielialojen vaihtelut * ärtyneisyys * hermostuneisuus * hämmennys * itkuherkkyys * ruokahalun häiriöt Baby blues menee yleensä ohi parin viikon kuluessa synnytyksestä. Se johtuu todennäköisesti äidin nopeista hormonaalisista muutoksista ja unen puutteesta. Vauvan kasvaessa ja ruokamäärien suuretessa syöttövälit pitenevät ja äidinkin lepo mahdollistuu, jolloin tunteet tasoittuvat. Baby bluesista ei ole syytä huolestua, sillä toipumisen ennuste on yleensä hyvä.

* kiinnostuksen menettäminen tavallisia toi- mintoja kohtaan * keskittymis- ja päätöksentekovaikeudet * uupumus * riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet * itsetuhoajatukset * huomattava painonnousu tai -lasku * ruokahalun muutokset * univaikeudet * liiallinen huolestuneisuus vauvan hyvinvoin- nista

16 www.ipanaposti.fi

Usein synnytyksenjälkeinen masennus huomataan neuvolassa. Altistavia tekijöitä voivat olla mm. äidin suvussa aiemminkin ilmaantunut synnytyksen jälkeinen masennus, edellisen synnytyksen jälkeen ollut masennus, äidin sairastama kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muut stressitekijät kuten heikko taloudellinen tilanne tai puuttuva perheen ja lähiverkoston tuki.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito Synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyvä väsymys nostaa usein pintaan vaikeita ja kielteisiä tunteita. Äidin voi olla vaikea puhua näistä tunteista neuvolassa tai muille äideille, koska äitiyteen liitetään paljon ihanteellisia odotuksia.

Vanhemmuuden kielletyistä tunteista puhuminen on kuitenkin tärkeää, jotta äiti ja perhe voivat saada tarvittavan avun. Jos synnytyksen jälkeen ilmenevä normaali herkistymisvaihe itkuherkkyyksineen ei mene parissa viikossa ohi, kannattaa hakeutua psykoterapeutin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle tilanteen kartoittamiseksi ja sopivan hoidon suunnittelemiseksi.

Psykoterapiakeskus Vastaamo tarjoaa psykiatrien, psykologien ja psykoterapeuttien palveluita Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Espoossa. Hoitoon pääsee ilman lähetettä ja jonotusta. Asiakaspalvelu tarjoaa puhelimella 044 4141 000 ja sähköpostilla tuki@vastaamo.fi maksutonta neuvontaa oikeaan hoitoon hakeutumiseksi. Sivuilta www.vastaamo.fi löytyy myös maksuttomia vinkkejä ja testejä masennuksen sekä muiden psyykkisten häiriöiden hoitoon ja tunnistamiseen.

Psykoterapiakeskus Vastaamo tarjoaa kotisivuillaan www.vastaamo.fi mm. maksuttoman masennustestin, jonka voit tehdä verkossa itse.

Testin tuloksia tulkittaessa tulee huomioida, että tulos on vain suuntaa antava. Masennusdiagnoosin todennäköisyys kasvaa pistemäärän kasvaessa. Vähintään 12 pistettä saavista noin puolella diagnosoidaan masennus. Voit tehdä testin muutaman päivän välein ja seurata masennuksesi kulkua. On tavallista, että masentuneen olo vaihtelee jopa päivittäin. Luotettavan diagnoosin tekemiseen tarvitaan psykiatrin tutkimus.

Varsinais-Suomen suurimmasta kauppakeskuksesta löydät 150 liikettä ja yli 20 ravintolaa ja kahvilaa.

Asiointi Myllyssä on vaivatonta myös perheen pienimpien kanssa. Lapsiperheitä palvelevat lukuisat maksuttomat leikkipaikat sekä lastenhoitohuoneet.

Myllyntorin reunalta löydät myös perhehuoneen, jossa ruokit ja huollat niin pienet kuin vähän isommatkin lapset. Vaipanvaihtopisteitä on useita, lisäksi perhehuoneesta löytyy mikro ruoanlämmitykseen sekä toki mukavat nojatuolit rauhallisiin imetyshetkiin.

Tarjolla on myös viihdykkeitä vanhemmille sisaruksille.

Tervetuloa viihtymään!

Vauhd ikas uudell e kaikk entulkinta ien tu nt legend emasta asta

Rooleissa MARKUS JÄRVENPÄÄ (Robin Hood), JULIA KORANDER (Marion),

JUKKA AALTONEN, MINNA HÄMÄLÄINEN, STEFAN KARLSSON, MISKA KAUKONEN, OULA KITTI, ULLA KOIVURANTA, MIKA KUJALA, TOM PETÄJÄ, PETRI RAJALA, KIMMO RASILA, ULLA REINIKAINEN, RIITTA SALMINEN ja KIRSI TARVAINEN Ohjaus MILKO LEHTO • lavastus MARKUS TSOKKINEN • pukusuunnittelu PIRJO LIIRI-MAJAVA • koreografia OULA KITTI valosuunnittelu JARMO ESKO • äänisuunnittelu IIRO LAAKSO • naamioinnin suunnittelu MINNA PILVINEN

Logomo-teatterissa 15.4. alkaen, näytöksiä myös syyskaudella!

L I P U T 2 7 / 2 4 / 1 7 € • M Y Y N T I P A LV E L U 0 2 2 6 2 0 0 3 0 • T E A T T E R I . T U R K U . F I

18 www.ipanaposti.fi

TURUN SEUDUN MUSIIKKIOPISTO

Kulttuuri

Tule mukaan musiikkileikkikouluun!

Vauvat 3-6 kk 6-10 kk 1-vuotiaat 1-2 -vuotiaat 2-vuotiaat 3-vuotiaat

4-vuotiaat 5-vuotiaat

6-vuotiaat

ke ke ma to ke pe ke ke to pe to pe ti to

10.45- 11.30 16.00- 16.45 15.45- 16.30 17.15- 18.00 9.15- 10.00 16.45- 17.30 10.00- 10.45 18.30- 19.15 16.15- 17.00 17.30- 18.15 17.00- 18.00 15.45- 16.45 16.00- 17.00 18.00- 19.00

Ilmoittautumiset: www.tsmo.fi / musiikkileikkikoulu Tiedotamme ryhmien kokoonpanosta vkolla 32-33, kanslia puh. 040 485 6484

Viime kesän Risto Räppääjä näytelmän yhteiskuva Sipilänmäeltä.

Jo 22 kesää lastenteatteria

Piikkiön Sipilänmäellä!

Ja taas sitä mennään, kuten Katto- Kassinen totesi napakkaan tyyliinsä toissa kesän näytelmässämme.

Tänä kesänä näyttämön valloittaa Timo Parvelan käsikirjoittama Ella ja Paterock Ellalla on mukavia ystäviä, mukava luokka ja mukava opettaja. Kaikki olisi oikein mukavaa, ellei Patea uhkaisi luokalle jääminen ja opettajaa häätö. Pate ei nimittäin osaa kertotaulua, sillä hänen mielestään tuleva rokkistara ei sellaista tarvitse. Opettajaa puolestaan uhkaa häätö, koska hänen koiransa ulvovat öisin. Onneksi Tuuk-

ka keksii suunnitelman, miten kaikki ongelmat ratkeavat...

Näytelmän ohjauksesta vastaa Anna Hellstén.

Näyttelemisestä, puvustuksesta, tekniikasta, kahvilasta, parkkipaikkaopastuksesta ja kaikesta muusta produktioon liittyvästä vastaavat Tammipartion nuoret ja ikinuoret tekijät.

Näytelmä vaihtuu joka kesä, mutta meno ja meininki ovat taattua samaa laatua; haluamme saada sekä lapset että vähän varttuneemmatkin katsojat hyvälle mielelle. Kaikki teatterin tuotot ohjataan piikkiöläiseen partiotyöhön.

Liikutaan

yhdessä

Aurinkolasit tulivat tarpeeseen marssipaikalle saavuttaessa.

Kuvassa Mari Lehmus, perheen pienin Ossi Suomi ja Kim Suomi.

Kipinä liikuntaan syntyy hauskoista kokemuksista Oma mitali, kunniakirja, herkut ja vanhempien kanssa yhdessäolo motivoivat lapsia Kesäyön marssille.

Järjestyksessään 19. Kesäyön marssi tallattiin 11. kesäkuuta Turussa ja kaikkiaan 460 henkilöä kävelyttänyt tapahtuma keräsi mukaan aiempaa enemmän myös lapsiperheitä. Kesäyön marssin järjestää Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), mutta tapahtuma on vuosien saatossa muuttunut siviilipainotteisemmaksi ja kaikille avoimeen tapahtumaan on vuodesta 2012 lähtien ollut mahdollista osallistua lapsiperheille suunnatussa perhesarjassa.

Heikkilän kentällä alkuverryttelyyn tempautunut Linnea Sairanen ei pysy paikoillaan. Hän odottaa malttamattomana lähtöä kuuden kilometrin kävelymatkalle yhdessä äidin, pikkusiskon ja äidin ystävän kanssa.

- Pitää odottaa vielä hetki, että tulee meidän vuoromme, äiti Daniela Smidtslund toppuuttelee. Äidin mielestä on tärkeää, että lapset saavat jo nuorena kokemuksia liikunnasta. Hänen mielestään hauskat kokemukset ovat kannustavimpia, eikä liikunnan tarvitse aina olla ryhmäliikuntaa.

Trampoliini kotipihalla, perheen yhteinen pyörälenkki ja vapaamuotoinen Kesäyön marssi tarjoavat sellaisia elämyksiä, jotka rakentavat lapselle positiivisen ja mutkattoman suhteen liikkumiseen.

Linneaa viehättää erityisesti se, että hän saa Kesäyön marssilta elämänsä kolmannen mitalin.

Hauskaa on myös päästä liikkumaan isossa porukassa ja näin tapahtumasta muodostuukin koko perheen kävelylenkki ”erikoisherkuilla”. Oman mitalin ja kunniakirjan lisäksi lapset saavat matkalta tikkunekut ja tapahtuman jälkeen nakkikeittoa. Marssin aikana he voivat seurata reitistä piirrettyä karttaa ja tapaavat matkalla muita lapsia.

Niin ikään alkuverryttelystä tavoitettu tapahtuman markkinointipäällikkö Olli Kauremaa näkee, että Kesäyön marssin perhereitin ideana on hauskanpito. Kesäyön marssin perhesarjaa on viime aikoina kehitetty, ja tapahtuman kasvavan siviilipainotteisuuden myötä markkinointipäällikkö näkeekin työnsarkaa juuri perhesarajan tunnetuksi tekemisessä. Perhereitti sopii kaikenikäisille - Yleensä jo 5-6-vuotias jaksaa kävellä perhelenkin, eli 6 kilometriä. Nuoremmat voi ottaa mukaan vaunuissa tai rattaissa, Kauremaa sanoo.

Hänen mukaansa vanhemmat toimivat mitä parhaana voimana lasten liikuntakipinän sytyttämisessä. Yhdessä liikkuminen hauskassa tapahtumassa tarjoaa lapselle niin hyvän liikuntakokemuksen, että siitä voi jäädä elinikäinen palo.

- Haastan kaikki lapsiperheet Kesäyön marssille ensi vuonna, Kauremaa sanoo.

Hän toivoo, että tulevina vuosina lapsiperheitä tulisi mukaan enemmän kuin tänä vuonna.

Kauremaa ymmärtää, että vanhempia saattaa mietityttää lasten viihtyminen reitillä. Aikuisten kannattaakin keksiä lapsille jotain ohjelmaa, jos pelkkä käveleminen alkaa puuduttaa. Porukalla voidaan vaikkapa laskea kaikki matkalla vastaantulevat keltaiset autot. Vanhemmat voivat antaa lapsille luvan juosta seuraavalle lyhtypylväälle. Vastaan tulevaan liikuntapuistoon voi jäädä hetkeksi leikkimään ja matkalta saatu tikkunekku antaa rutkasti lisäpotkua.

- Mikä on sen tärkeämpää, kuin tarjota lapselle hyvä esimerkki ja kannustaa sen kautta lasta liikkumaan itsenäisesti tulevaisuudessa, perhesarjaan osallistunut Riikka Helenius päättää.

Lahjan tyttöjen ohjaajien vetämästä alkuverryttelystä haastatellun seurueen reitti kävi Turun perinteisiin Aurajoen ja Föri-lautan maisemiin.

Lähtö ja maali sijaitsivat Heikkilän kasarmilla.

Kesäyön marssi järjestetään samoissa maisemissa myös ensi vuonna. Tapahtuma ajoittuu toukokuulle.

Teksti ja kuva: Olli Alho Lisätietoa www.mpk.fi/kesayonmarssi www.facebook.com/mpk.kesayonmarssi

www.ipanaposti.fi

21

Tervetuloa Martin Touhumaahan

VÄENTUVAN AVOIN PÄIVÄKOTI

Turussa, Betaniankatu 2:ssa jatkuu toiminta, vaikka päiväkoti aloittaa uusituissa tiloissa Stålarminkatu 27:ssä.

Avoin päiväkotitoiminta on maksutonta. Väentupa tarjoaa yhteisen tapaamispaikan naantalilaisille pienten vauvojen ja lasten perheille, joiden lapset ovat kotihoidossa.

Elokuussa on pihatoimintaa, paitsi vauvaryhmätoiminta on sisällä.

Uusi toimintakausi alkaa 1.9.2016.

Viikoittainen toiminta jakautuu: • perheryhmätoimintaan (ma ja to) • kaikille avoimeen toimintaan (ti ja pe) • vauvaryhmään (ke- aamupäivisin), vauvaperheiden pienryhmään (ke- iltapäivisin) • Tenavat- sisarusryhmään (to), joka vaihtuu syys- ja kevätkautena • Taaperorytmiikka-musiikkiryhmiin 1-2-vuotiaille (ti ja pe), jotka vaihtuvat syys- ja kevätkausina Järjestämme ryhmäneuvolatoimintaa 10kk:n ikäisille vauvoille perheineen. Kuulumme myös laajennetun perhevalmennuksen piiriin; 6. tapaamiskerta on Väentuvassa. Nämä toiminnat toteutetaan yhteistyössä neuvolan kanssa.

Tarjoamme myös Dialoginen Vauvatanssi ®-menetelmän ohjausta kaikille halukkaille vauvaperheille.

Väentuvan avoimen päiväkodin syksyn Taaperorytmiikkaryhmiin (1-2v.) ja Tenavat- ryhmään (2-3v.+ vauvasisarukset) ilmoittautuminen alkaa Väentuvan nettisivuilla viikolla 32, 8.8.16 klo 8. Linkki löytyy Naantalin kaupungin sivuilta: Opetus ja kasvatus, Varhaiskasvatus, Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, Väentupa, Karvetti.

Naantalissa avointa päiväkotitoimintaa on myös Rymättylän koulun tiloissa. Netistä löytyvät Rymättylän avoimen päiväkodin kalenteri ja sisältö.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Betaniankadulla aloittaa toimintansa Martin Touhumaa.

1.8.2016 aloittava Martin Touhumaa pitää sisällään leikkikoulun ja avoimen päiväkodin.

Leikkikoulu toimii maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9 – 12.

Avoin päiväkoti toimii tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9 – 12, sekä maanantaista torstaihin kello 13 – 16.

Maksuttomaan avoimeen päiväkotiin voi tulla ennalta ilmoittamatta ja omien tarpeiden mukaan, mutta leikkikouluun ilmoittaudutaan etukäteen. Leikkikoulun kuukausimaksu on 23 euroa.

Ilmoittautumiset: Eeva Salokannel 040 512 9732.

Tiedustelut: Pirjo Nkegbe, tai Kirsti Grönberg 040 137 3843

MARTIN LEIKKIKOULU

AJANKOHTAISTA VARHAISKASVATUKSESTA 1. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta on päätetty rajata Kaarinan varhaiskasvatuksessa 1.8.2016 lukien. (Kaupunginhallitus 11.4.2016 § 106) Rajattu subjektiivinen oikeus varhaiskasvatuksessa voi olla joko osapäiväistä tai osaviikkoista. Kunta voi päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Lapsikohtaisen toiminta-ajan ratkaisee päivähoitoyksikön esimies.

Kaarinan varhaiskasvatuksessa on linjattu, että lapset, joita koskee subjektiivinen päivähoito-oikeuden rajaus, ovat varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti siten,että päivittäinen hoitoaika on neljä tuntia päivässä klo 8-12 varhaiskasvatuksen toimintapäivinä. Päivähoitoyksikön esimies päättää edellä mainitun linjauksen poikkeuksista tapauskohtaisesti.

Päivähoito-oikeuden rajaamiseen klo 8-12 väliseen ajankohtaan on päädytty siksi, että • lasten kaverisuhteet kehittyvät parhaiten, kun lapsi on hoidossa päivittäin • toiminnalliset tapahtumat keskittyvät aamupäiviin • lapset ovat virkeimmillään aamulla • työntekijöitä on eniten paikalla aamupäivällä

lapsilla 1:2, 1-3-vuotiailla 1:4 ja yli 3-vuotiailla lapsilla 1:7.

Integroidussa erityisryhmässä on 15-16 lasta, joista enintään kuusi on tuen tarpeessa olevia. (Kaupunginhallitus 11.4.2016 § 106) 3. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatus järjestetään kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti.

Mikäli edellä kuvattu tilanne päättyy, on lapsella oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa lapsen hoidon tarpeisiin liittyvistä muutoksista välittömästi.

Lapselle järjestetään kokopäiväinen varhaiskasvatus, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista.

4. Osa-aikainen ja osapäiväinen hoito Lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.

2. Päiväkotien ryhmäkoot 1.8.2016 lukien

5. Varhaiskasvatusmaksut 1.8.2016 lukien

Henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku on päätetty pitää yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä ennallaan (1:7).

Suhdeluku voi olla tilapäisesti suurempi silloin, kun päiväkodissa on perhepäivähoidon lapsia varahoidossa. Vuorohoidossa henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku on alle 1-vuotiailla

Uutta varhaiskasvatuksen maksulakia on odotettu koko kevään ajan. Oikeus- ja kulttuuriministeriön 16.6.2016 lähettämän tiedotteen mukaan maksulain valmistelu siirtyy eduskunnan kesätauon jälkeen ratkaistavaksi, tällöin selviää myös jatkotoimien aikataulu.

22 www.ipanaposti.fi

6. Muutokset yksityisen hoidon tuessa (hoitorahan korotus, kuntalisä) Kaarinan kaupungilla on yksityisen hoidon tuen kuntalisäsopimus Kelan kanssa. Lakimuutoksen johdosta on laadittu uusi sopimus 1.8.2016 lukien. Sopimuksen mukaisesti yksityisen hoidon tukea maksetaan kunnallisella lisällä hoitorahan korotuksena, kun lapsen viikoittainen hoitoaika yksityises-sä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa on yli 20 tuntia viikossa.

Mikäli viikoittainen hoitoaika on enintään 20 tuntia viikossa, ei hoitorahan korotusta makseta.

7. Huoltajan kuuleminen Oikeus laajempaan tai kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen edellyttää lapsesta tai huoltajasta johtuvia perusteluja. Kunta voi kumota ja päättää uudelleen ennen varhaiskasvatuslain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tehdyt lapsen varhaiskasvatusoikeutta koskevat kunnan päätökset. Tästä syystä huoltajia pyydetään selvittämään, onko lapsella tarvetta laajempaan varhaiskasvatukseen kuin 20 tuntia viikossa.

Jos huoltaja / huoltajat katsovat 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden riittävän, ei erityisiä perusteluja tarvita, vaan ilmoitus asiasta kunnalle riittää.

Jos huoltajat haluavat lapselle laajemman oikeuden kuin 20 tuntia viikossa varhaiskasvatusta, tarvitaan perustelut.

Samoin kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus edellyttää perusteluja.

Selvitys tulee palauttaa täytettynä päivähoitoyksikön esimiehelle 31.8.2016 mennessä.

Päivi Kemppainen varhaiskasvatuksen johtaja

ILO KASVAA LIIKKUEN NAANTALIN VARHAISKASVATUKSESSA Ilo kasvaa liikkuen on uusi varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja valtakunnallisen liikuntajärjestön VALO ry:n koordinoiva ohjelma.

Lasten vanhempien lisäksi päivähoidolla on keskeinen rooli lasten terveellisten elintapojen tukemisessa ja edistämisessä.

Lapsen oppiessa motorisia taitoja, hän kokee onnistumisen iloa.

Erilaisten liikunnallisten ponnistelujen halu on lapsella sisään rakennettua ja sitä tulee ruokkia antamalla lapselle mahdollisuus liikkumiseen. Motoristen taitojen oppiminen on tärkeä aivojen kehittymiselle, mikä vaikuttavat myönteisesti esim. lukutaidon ja matemaattisten taitojen oppimiseen. Hyvät motoriset taidot luovat perustaa liikunnan harrastamiseen myöhemmälläkin iällä. Liikunta kuluttaa energiaa ja ehkäisee lihavuutta.

Naantalin varhaiskasvatus on mukana ohjelmassa. Päivähoidon jokainen yksikkö (päiväkodit ja perhepäivähoito, avoimet päivähoitopalvelut) kehittää toimintaansa liikunnallisempaan suuntaa, ajatuksena ” vähemmän istumista enemmän liikettä”. Naantalin varhaiskasvatuksen tavoitteena on ”liikunta elintavaksi”.

Tärkeimpänä voimavarana lasten liikunnan lisäämiseen ja sen mahdollistamiseen ovat aikuiset: vanhemmat kotona ja varhaiskasvattajat päivähoidossa.

Ratkaisevin asia lasten liikunnan lisäämiseen on päivähoidossa varhaiskasvattajien asenne: myönteinen asenne liikuntaa. Miten jokainen meistä varhaiskasvattajista edistää lasten liikuntaa ja huomaa mahdollisuudet lasten monipuoliseen liikkumiseen päivähoidon aikana. Osaamista lisäämme kouluttamalla varhaiskasvattajia ja hankkimalla monipuolisia liikuntavälineitä.

Naantalin varhaiskasvatus on ollut aktiivinen kouluttamaan työntekijöitään liikunnan osalta. Työntekijät ovat osallistuneet niin sisäisiin kuin ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin mm. Liiku ry.

Päivähoitoyksikköjen omat kehittämistehtävät auttavat löytämään kukin yksikön oman ”polun” lapsen liikunnan lisäämiseen.

Vanhemmat saavat osallistua päivähoitoyksikön kehittämistyöhön yksiköstä annettavien ohjeiden ja tiedusteluiden avulla.

men niin salliessa) useiden päiväkotien lähelle tehdään hiihtoladut. Yhdessä kaupungin liikuntatoimen kanssa järjestämme liikuntatapahtumia mm. tuleva syyskuussa on Kuparivuoren kentällä Olympialaiset. Päivähoitoyksiköt järjestävät myös perheille liikunnallisia pihatapahtumia.

Perheet voivat yhdessä hyödyntää Naantalin kaupungin liikuntatiloja myös, puistot, päiväkodin pihat (iltaisin ja viikonloppuisin), yleisurheilukenttä ja monet luontopolut ovat kaikkien käytössä. Perheen yhteiset hetket liikunnan ja ulkoilun parissa luovat lapselle mukavia muistoja ja kokemuksia sekä antaa mallia liikunnan iloon.

Naantalin varhaiskasvatus haluaa olla liikunnan lisäämisen kehittämisessä mukana. Ilo kasvaa liikkuen yhdessä - kokemalla ja tekemällä!

Teksti: Naantalin varhaiskasvatus Saila Leppänen, Naantalin liikuntatoimi Anu Saarni.

Naantalin kaupungissa on hyvät mahdollisuudet lasten liikkumiselle jokaisena vuodenaikana. Päivähoitoyksikköjen käytössä on päiväkodin pihat, lähipuistot, lähimetsät, yleisurheilukenttä, jalkapallokentät, jäähalli, koulujen liikuntasalit ja talvella (lu-

Kesä on juhlien aikaa!

Ilahduta ystävääsi Toivekaupan aineettomalla lahjalla, jolla yhdessä autatte hädänalaisia lapsia. Lähimmäisesi saa kauniin perinteisen tai sähköisen kortin, jossa kerrotaan, kuinka lahjasi täyttää lasten toiveita kotimaassa ja maailmalla.

Tule mukaan täyttämään lasten toiveita: www.toivekauppa.fi

Koulutarvikkeet lapselle Nepalissa

5€

Lisäravintoa aliravitulle lapselle

22€

Päivä tukiperheessä

30€

Lastenhoitoa arkeen ja juhlaan!

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin hoitajavälitys tarjoaa perheille lastenhoitoa tilapäiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen.

Perheet voivat tilata hoitajan esimerkiksi kun vanhempi haluaa viettää vapaa-aikaa, lapsi on sairaana tai vanhemmalla on työmeno.

MLL:n lastenhoitajat haastatellaan, he saavat peruskoulutuksen, säännöllisen ohjauksen ja täydennyskoulutusta.

Klikkaa tai soita MLL:n hoitajavälitys on avoinna arkisin klo 8-11, p. 02 235 4720 (heinäkuun perjantait välitys suljettu)

Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa lastenhoito.mll.fi

Tavataan perhekahvilassa!

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekahvilassa sekä lapset että aikuiset tapaavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Siellä kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit.

Joukkoon ovat lämpimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, isovanhempi-ikäiset ja muut lapselle läheiset aikuiset.

MLL:n paikallisyhdistysten perhekahviloita Turun seudulla Kaarina, Lemu, Lieto, Littoinen, Masku, Merimasku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo.

Tarkemmat tiedot ja lisää perhekahviloista: varsinaissuomenpiiri.mll.fi/perheille/perhekahvilat

MLL:n perhekeskukset Turussa Perhekeskus Marakatti/MLL Varsinais-Suomen piiri, Sepänkatu 3 Perhekahvila ti ja to 9-15, pe 9-12 Vauvakahvila ma klo 10-15 Kansainvälisyyskahvila joka toinen ma klo 14-16.30

Perhekeskus Touhula/MLL Varissuo, Pelttarinkatu 4 A Perhekahvila ma, ke ja pe 9-14.45 Vauvakahvila to 9.30-13.45 Tarkemmat tiedot ja kesän aukioloajat Turun seudun perhekeskuksista: varsinaissuomenpiiri.mll.fi/perheille/perhekeskukset

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Seurakunnassa on tarjolla monenlaista toimintaa.

Perhekerhoja, päiväkerhoja, muskareita.

Löydä oma paikkasi ja tule mukaan!

Henrikinseurakunta

• Muskari: Koivulan seurakuntakoti (Sävelkuja 3) keskiviikkoisin klo 16.30-17.00 (0-1–vuotiaat), klo 17.15-17.45 (perhemuskari) ja klo 18.00-18.30 (perhemuskari) • Perheleikkikoulu: Henrikinkirkko (Peltolantie 2) maanantaisin klo 9.30-11.15 • Perheleikkikoulu: Lausteen seurakuntakoti (Maistraatinpolku 1) torstaisin klo 9.30-11.15 • Perheleikkikoulu: Koivulan seurakuntakoti (Sävelkuja 3) perjantaisin klo 9.30-11.15 • Vauvakahvila: Koivulan seurakuntakoti (Sävelkuja 3) tiistaisin klo 9.30-11.00

Kaarinan seurakunta

• Muskari: Kaarinan kirkko (Voudinkatu 2) maanantaisin klo 9.30-10.00 (perhemuskari), klo 10.15-10.45 (perhemuskari) ja klo 11.0011.30 (0-1-vuotiaat) • Muskari: Poikluoman seurakuntatalo (Poikluomantie 9) torstai klo 9.30-10.00 (perhemuskari) ja klo 10.15-10.45 (perhemuskari) • Perhekerho: Poikluoman seurakuntatalo (Poikluomantie 9) tiistaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho / AVOIN KIRKKOMUSKARI: Kaarinan kirkko (Voudinkatu 2) perjantaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Littoisten seurakuntatalo (Kampakuja 1) torstaisin klo 9.30-11.00

Katariinanseurakunta

• Muskari: Nummen Punainen Tupa (Papinkatu 2) perjantaisin klo 9.15-9.45 (perhemuskari) ja klo 10.00-10.30 (0-1-vuotiaat) • Perhekerho: Nummen Punainen Tupa (Papinkatu 2) tiistaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Hannunniitun seurakuntatalo (Virmuntie 2) torstaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Varissuon seurakuntakeskus (Kousankatu 6) pe klo 9.30-11.00 • Vauvakahvila: Jaanin seurakuntatalo (Karjakuja 75) pe klo 9.30-11.00

Maarian seurakunta

• Muskari: Hepokullan seurakuntatalo (Varkkavuorenkatu 23) keskiviikko klo 12.4513.15 (0-1-vuotiaat), klo 13.30-14.00 (perhemuskari) ja klo 14.15-14.45 (perhemuskari) • Perhekerho: Maarian pappilan talli (Sorolaisenkatu 4) maanantaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Hepokullan seurakuntatalo (Varkkavuorenkatu 23) tiistaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Raunistulan seurakuntatalo (Murtomaantie 12) torstaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Yli-Maarian seurakuntatalo (Mittumaarintie 73) torstaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Kotimäen seurakuntakoti (Arkeologinkatu 1) perjantaisin klo 9.30-11.00 • Vauvakahvila: Maarian Pappilan talli (Sorolaisenkatu 4) maanantaisin klo 13.30-15.30

Martinseurakunta

• Muskari: Martin seurakuntatalo (Temppelikatu 1) maanantaisin klo 13.45- 14.15 (0-1-vuotiaat), klo 14.30-15.00 (perhemuskari) ja klo 15.15- 15.45 (perhemuskari) • Perhekerho: Hennalan seurakuntakoti (Hennalantie 10) tiistaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Hirvensalon seurakuntakeskus (Honkaistentie 85) torstaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Uittamon seurakuntakoti (Rusthollinrinne 1) perjantaisin klo 9.3011.00

Mikaelinseurakunta

• Muskari: Mikaelin seurakuntakoti, seurakuntasali (Puistokatu 13) maanantai klo 13.1513.45 (perhemuskari), klo 14.00-14.30 (perhemuskari) ja klo 14.45-15.15 (0-1-vuotiaat) • Perhekerho: Paakarlan seurakuntakoti (Laivateollisuudenkatu 28) tiistai klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Suikkilan seurakuntakoti (Konstanzankatu 1) torstaisin klo 9.30-11.00 • Perhekerho: Mikonmökki (Puutarhakatu 24) perjantaisin klo 9.30-11.00 • Vauvakahvila: Mikaelin seurakuntakoti (Puistokatu 13) keskiviikkoisin klo 14.00-15.30

kirkonrotta.f i

Paattisten seurakunta

• Muskari: Paattisten seurakuntatalo (Paattistentie 857) keskiviikkoisin klo 16.00-16.30 (perhemuskari) ja klo 17.00-17.30 (perhemuskari) • Perhekerho: Paattisten seurakuntatalo (Paattistentie 857) maanantaisin klo 9.3011.30

Piikkiön seurakunta

• Muskari: Piikkiön seurakuntakeskus (Hepojoentie 4) maanantaisin klo 9.30-10.00 (0-1-vuotiaat), klo 10.15-10.45 (perhemuskari) ja klo 11.00-11.30 (perhemuskari) • Perhekerho: Piikkiön seurakuntakeskus (Hepojoentie 4) perjantaisin klo 9.30-11.30 • Vauvakahvila: Piikkiön seurakuntakeskus (Hepojoentie 4) keskiviikkoisin klo 12.3014.00

Tuomiokirkkoseurakunta

• Muskari: Nuortentalo (Eerikinkatu 1) maanantaisin klo 9.30-10.00 (perhemuskari), klo 10.15-10.45 (perhemuskari) ja klo 11.0011.30 (0-1-vuotiaat) • Muskari: Nuortentalo (Eerikinkatu 1) keskiviikkoisin klo 13.15-13.45 (perhemuskari), klo 14.00-14.30 (perhemuskari) ja klo 14.4515.15 (0-1-vuotiaat) • Perhekerho: Nuortentalo (Eerikinkatu 1) maanantaisin klo 17.30-19.00 • Perhekahvila: Nuortentalo (Eerikinkatu 1) perjantaisin klo 9.00-13.00 • Vauvaperhekahvila: Nuortentalo (Eerikinkatu 1) tiistaisin klo 13.00-15.30

Åbo svenska församling

• Familjecafe Aurelia: Församlingshem (Auragatan 18) torsdagar kl 9.30-11.00

aa! m o u H Muskareihin ja päiväkerhotoimintaan ilmoittautuminen www.kirkonrotta.

Lasten iloa luonnossa on hieno seurata. Teijon kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä on perheelle paljon koettavaa.

Kuva: Metsähallitus/ Anne Muuri

Kurjenrahkan kansallispuistossa pääsee helposti kes Kuva: Metsähallitus/ Hanna Ylitalo”

Luonto

Lapsen kanssa luontoon!

Turusta ei tarvitse lähteä kauas kokeakseen luontoseikkailun. Jo alle tunnin ajomatkan päässä on upeita kansallispuistoja tai muuten arjesta kohottavia ympäristöjä, joihin on helppo tutustua koko perheen voimin.

Kurjenrahkan kansallispuiston suomaisema rahoittaa Kurjenrahkan erämaisen suomaiseman sylissä ei arvaa olevansa noin puolentunnin ajomatka päässä Turusta. Kurjenrahkaa voikin luonnehtia turkulaisten Lapiksi. Erityisen suosittu on Savojärven ympäri kulkeva kuuden kilometrin pituinen rengasreitti, mikä on pitkospuiden ansiosta tasainen ja helppo kulkea. Pienimpien lasten kanssa suoseikkailuksi riittää yhden kilometrin mittaisen Karpalopolun kiertäminen. Lastenrattaiden kanssa pääsee leveitä kulkusiltoja pitkin pari sataa metriä suon yli Kuhankuonon rajakivelle tai Savojärven rantaan järvimaisemaa ihailemaan. Luontotuvan pihan keittokatos tarjoaa suojaa makkaranpaistoon ja eväiden syöntiin. Turusta Säkylään liikennöivät bussit pysähtyvät kansallispuiston kohdalla.

Kuusiston Piispanlinnan rauniot herättävät mielikuvituksen Kaarinan Kuusistossa sijaitsevan keskiaikaisen Piispanlinnan rauniot kiehtovat varmasti myös leikki-ikäisen mielikuvitusta. Paikka sopii hyvin piknik-retkeilyyn sillä tarjolla on huollettu tulentekopaikka ja käymälä. Retkeen voi yhdistää 26 www.ipanaposti.fi

lisäksi Kappelinmäen parin kilometrin pituisen luontopolun kiertämisen ja vaikkapa läheisellä lintutornilla poikkeamisen.

Mietoistenlahden linnut saavat korvat hereille Lintujen muuttoaikaan Mynämäen Mietoistenlahti tarjoaa lintujen konsertin ja sopii perheen päiväretkikohteeksi. Kilometrin mittaisen polun varrelta löytyy kaksi lintutornia joista avautuvat näkymät linturikkaalle merenlahdelle. Jo kiipeäminen korkeaan torniin on jännä kokemus ja tornissa on hauska syödä eväitä. Polun varren rantametsiköissä riittää lapselle tutkittavaa.

Teijon kansallispuistosta löytyy koko Suomi Salossa sijaitsevasta Teijon kansallispuistosta löytyy Suomen luonto pienoiskoossa: auringossa välkkyvät järvet, rauhoittavat suot, rehevät lehtonotkelmat, solisevat purot, merenrantaa, kuivan karut kankaat – ja näille avautuvat näkyvät lähes sata metriä korkeilta kallioilta.

Kaikki tämä on lähellä ja helppojenkin reittien päässä. Teijossa lapsiperhe voi viettää aktiivista kesäpäivää uiden, soudellen, patikoiden ja evästellen. Teijo on myös sopiva paikka harjoitella lapsen kanssa telttailua, sillä hyviä telttapaikkoja löytyy melko lyhyenkin kävelyn jälkeen. Kun Teijon matkaan yhdistää kolmen ruukkikylän nähtävyydet palveluineen, kannattaa reissuun

varata jo muutama päivä. Neuvoja ja vinkkejä retkelle saa Matildanjärven rannalla sijaitsevasta luontokeskuksesta.

Saaristossa kokee seikkailun Meren äärelle ja saaristoon tunnelmaan pääsee veneetönkin ja ihan päiväretken puitteissa. Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka Kasnäsissä sekä Saaristokeskus Korpoströmissä sijaitsevat Saaristomeren äärellä mutta maantieyhteyden päässä. Jos haluaa varsinaiseen saaristoon, voi mennä Högsåraan maantielautalla tai Berghamniin yhteysalus Cherillä. Kummastakin saaresta löytyy Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvat alueet tulentekopaikkoineen ja käymälöineen.

Teksti: Henna Ylitalo

skelle suomaisemaa. Lapselle pitkospuukävely on seikkailu.

Turun Seudun Yksityiset Päivähoitajat ry jäsenhoitajat tarjoavat lasten perhepäivähoitoa Turussa ja lähikunnissa

Turun Seudun Yksityiset Päivähoitajat ry

Laadukkaita, perhelähtöisiä varhaiskasvatuspalveluja vuodesta 1998.

Haluatko tarjota lapsellesi elämyksiä liikunnan, taiteiden ja luonnon parissa sekä turvallisen hoitopaikan arjen jokaisena päivänä.

Uusin yksikkömme Pääskynpesä avataan 1.8. Kurjenmäessä, myös vuorohoitoa arkisin klo 6-22.

Tiesitkö että yksityisen päivähoitopaikan • voit valita yli kuntarajojen • valinnan teet sinä • sopimuksen teet hoitajan kanssa • hoitomaksuun saat tukea kelalta • löydät osoitteesta www.paivahoitajat.

Syksyn päivähoitopaikat ovat nyt haussa.

www.paivahoitajat.

Palvelua ilman lähetettä ja jonotusta 165 psykoterapeuttia ja psykiatria Psykoterapia alk. 85 € / 45 min Ajanvaraus vastaamo.fi tai 044 4141 000 Espoo

Helsinki

Tampere

Turku