Ipanaposti Helsinki kesäkuu 2022

Helsinki / 2022

Kotiin luettavaksi!

0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Parempi arki

s. 6- 7

Musiikkia harrastavat lapset erottuvat edukseen tarkkaavuudessa s. 13

Urheilu on rikki, jos lapsen oikeuksia ei turvata s. 16

Helsingin kaupungin kuulumisia

s. 20

Ihminen ensikodin keskiössä

s. 21

www.ipanaposti.fi

Mennään yhdessä

LASTEN LIIKENNEKAUPUNKI Liikennekasvatusta lapsille ja nuorille vuodesta 1958.

Kesäkaudella toiminta on tarkoitettu yli 5-vuotiaille lapsille. Kesäisin liikennekaupunki on avoin kaikille, ja toiminta on maksutonta.

MUISTA MYÖS KESÄLLÄ

HELPOSTI ONGELLE

TARVITSEN APUA -NAPPI

Onkiminen kuulu jokamiehenoikeuksiin ja on siis ilmaista ihan kaikille.

Onko sinulla huolta perheestäsi? Tarvitsen apua -nappi on käytettävissä 24/7. Voit täyttää lomakkeen milloin tahansa, kun tunnet tarvitsevasi apua.

Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille perheille, joissa on 0–17-vuotiaita lapsia. Sinulle vastataan 1–3 arkipäivän kuluessa ensisijaisesti puhelimitse.

Kalastuslaissa onkimisella tarkoitetaan ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua.

On myös alueita joilla onkiminen on kielletty, esimerkiksi vaelluskalavesistöjen koskialueet.

Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue.

Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.

Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu

210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa.

Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

2

3

www.ipanaposti.fi

ILMOITUS

Lasten omat hyvät bakteerit suun, suoliston ja ihon suojaksi.

Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi

Suun ja suoliston tasapainoinen mikrobisto rakentaa koko kehon terveyttä. Suun mikrobisto suojaa suu-nielu-korvia ei-toivotuilta bakteereilta. Suolistobakteerien valikoima lisääntyy ruokavalion monipuolistuessa ja suojaavat bakteerit sekä ehkäisevät suolisto-ongelmia että aktivoivat immuunisysteemiä. Suolistosta on myös yhteys ihoon ja aivoihin. Eri bakteerilajit toimivat omilla kohdealueillaan eri mekanismein – siksi eri tarkoituksissa on tutkittu ja valittu eri bakteerilajeja ja niiden kantoja.

Streptococcus salivarius -bakteerit ovat suun ja nielun omia maitohappobakteereita

% S. mutans mikrobistossa

Lapsen syntymän jälkeen suuhun asettuvat ensimmäisenä suojaavat Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit, joiden tulisi pysyä suussa läpi elämän. Maitohampaiden puhjetessa plakkia muodostavat S. mutans -bakteerit voivat jo lisääntyä.

Vanhempien suun bakteerivalikoima on tärkeä lapselle, sillä bakteerit siirtyvät perheessä. Suojaavien bakteerien osuus voi vähentyä ruokailutottumusten (napostelu, makeat välipalat), antibioottikuurien sekä huonon hammashygienian johdosta ja sa-

Yli 40 % lasten lääkärikäynneistä johtuu bakteerien tai virusten aiheuttamista nielutulehduksista. Kun tulehduksia hoidetaan antibiooteilla, ne samalla myös tuhoavat sekä suun ja nielun alueen että suoliston hyödyllisiä bakteereita. Infektiot uusivat tällöin helposti ja resistenttien bakteerien riski kasvaa.

Kun hyvät S. salivarius -bakteerit asuttavat suun ja nielun limakalvot, ne estävät ei-toivottujen bakteerien toimintaa, hajottavat plakkia, aktivoivat paikallista immuunivastetta ja neutraloivat myös happoja.

0,30

0,25 0,20

Helposti ärsyyntyvän suoliston bifidobakteerit ja laktobasillit

p 0,527 p 0,007

0,15 0,10 0,05 0,00

malla ei-toivotut bakteerit voivat ottaa vallan. Ientulehduksia aiheuttavia bakteereitakin esiintyy jo alakouluikäisillä lapsilla. Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopiston yhteisessä seurantatutkimuksessa lasten hampaiden terveys on yhdistetty aikuisuuden sydän- ja verisuonitautien riskiin.

0 vrk

28 vrk

Kontrolliryhmä

28 vrk

S. salivarius M18 koeryhmä

Kuva 1. Lasten suun mikrobiston tutkimus S. salivarius M18 -bakteerit vähensivät merkittävästi 8-9 vuotiaitten suomalaisten lasten (n=40) S. mutans -bakteerien osuutta 4 vk:n aikana. Käyttö: 1 purutabletti/vrk (Salminen S. 2017. HY Lääketieteellinen tiedekunta).

4

Bifidobakteerit ja laktobasillit ovat tyypillisiä lasten suolistobakteerilajeja. Lapsilla bifidobakteerit ovat ensimmäisinä ikävuosina valtalaji ja vasta vähitellen, ruokavalion monipuolistuessa suoliston mikrobivalikoima laajenee. Suoliston hyödylliseen mikrobistoon kuuluvat bifidobakteerit ja laktobasillit ovat tärkeä osana mikrobistoa läpi elämän ja ne ehkäisevät ei-toivottujen bakteerien toimintaa eri mekanismein. Lisäksi bifidobakteerit ja laktobasillit aktivoivat koko kehon immuunipuolustusta ja suolistosta on myös yhteys aivoihin ja ihoon. Yksi tavanomainen syy bifidojen ja laktobasillien vähenemiseen ovat antibioottikuurit.

www.ipanaposti.fi

Suolistosta on viestiyhteys myös ihoon

SCO RAD - i nde k si

Monimuotoinen, tasapainoinen ja bifidobakteeririkas suolistomikrobisto rakentaa lasten vastustuskykyä, tuottaa erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä esim. lyhytketjuisia rasvahappoja ja vitamiineja.

Suolistosta on viestiyhteys ihoon immuunisysteemin kautta ja erityisesti hyödyllisten bifidobakteerien ja laktobasillien osuus on todettu tärkeäksi. Suolistomikrobiston analyyseissä on todettu, että atopiasta kärsivillä hyödyllisten bakteeriryhmien osuus on vähentynyt.

Suoliston mikrobistolla on tärkeä osa kehon vastustuskyvyn aktivoinnissa Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin mistä viestiyhteydet toimivat koko kehoon. Lactobacillus rhmanosus CRL1505 bakteerikannalla on todettu 2-5-vuotiaiden lasten (n=298) tutkimuksessa vasta-aineiden lisääntyminen syljessä, ylähengitystieoireiden, ripulien ja antibioottien käytön vähentyminen 6 kk seurantatutkimuksen aikana flunssakaudella. (Villena J. ym 2012 Int.J.Biotechnol 1:189).

40

30

-24%

Kuva 2. Lasten ja nuorten atooppisen ihon tutkimus

20 p < 0,0 01 10

0 0

8 Kontrolli

12

viik k o

Atooppisesta ihottumasta kärsivien 4-17v. lasten/nuorten tutkimuksessa todettiin 8-12 viikon Bifdobacterium lactis 8145 ja B. longum 7347 + Lactobacillus rhamnosus 8361yhdistelmätuotteen päivittäisen käytön vähentävän merkittävästi iho-oireita ja ihottuman laajuutta SCORAD -asteikolla mitaten.

(Navarro-Lopez V. ym 2017.JAMA Dermatol. doi.1001)

Prob iootti kohd er yhm ä

Suomalaiset, tutkitut GutGuide®- ja ToothGuide®bakteerituotteet suojaavat suuta, suolistoa tai ihoa.

●

Suun ja nielun omat bakteerit. ToothGuide®-purutabletit sisältävät Streptococcus salivarius M18 -maitohappobakteereja.

Purutabletti iltaisin hampaiden pesun jälkeen riittää.

●

Herkälle suolistolle. ProVillus-bakteerikannat sopivat ärtyneelle, herkälle suolistolle ja tukevat mikrobiston tasapainoa.

●

Suolistosta on yhteys ihon hyvinvointiin. Proskin-bakteerikannat tukevat ihon kuntoa suolistosta käsin.

●

Suolisto on kehon suurin immunologinen elin. ProImmunobakteerikannat aktivoivat kehon vastustuskykyä suoliston kautta.

●

GutGuide®-suolistotuotteet ovat hellästi kylmäkuivattuja jauheita, jotka pitävät bakteerit aktiivisina. Mauttomat ja hajuttomat jauheet on helppo sekoittaa kylmiin välipaloihin. Annos päivässä riittää.

Koodilla ipana -10% alennus ilmoituksen tuotteista 2022 loppuun asti verkkokaupasta > gutguide.fi

Saatavilla hyvin varustetuista apteekeista sekä gutguide.fi verkkokaupasta.

Skannaa QR-koodi ja siirry GutGuide-verkkokauppaan gutguide.fi

Kysy halutessasi lisää mikrobiologeilta info@gutguide.fi

5

www.ipanaposti.fi

Parempi arki 1. Aikuisen hyvinvointi on lapsen koti Kukaan ei ole täydellinen, eivät edes vanhemmat. Joskus ei vain jaksa olla läsnä, hymyillä ja kannustaa. Joskus oman lapsen käytöskin voi suututtaa tai ärsyttää. Aika usein on ihan pakko ripustaa pyykkejä tai tehdä muita arkisia kotitöitä, vaikka lapsi pyytää leikkimään. Monia vanhempia vaivaa ajoittain huono omatunto.

Aikaa oman lapsen kanssa tuntuu olevan aina liian vähän, ja toisaalta kun aikaa olisi, ei oikein jaksaisi tehdä mitään yhdessä. Tuntuu pahalta, kun joutuu tuottamaan lapselleen pettymyksen. Samaan aikaan omaan rakkaaseen harrastukseen tai vaikka treffi-iltaan puolison kanssa voi tuntua väärältä satsata. Lapsen paha mieli ja oma huono omatunto ovat hankala yhdistelmä!

Lapset eivät kuitenkaan mene rikki pettymyksistä, kun vanhempi jaksaa olla sopivasti arjessa heillekin läsnä. Lapsen kaikkia mielihaluja ei ole edes tarkoitus toteuttaa – esimerkiksi leikki-ikäisen lapsen tärkeä työ on opetella tahtomaan asioita ja ilmaisemaan oman tahtonsa. Lapsen tunteineen voi hyväksyä, eikä silti tarvitse antaa kaikkea periksi. On huolestuttavaa, jos lapsi saa sellaisen käsityksen, että aikuinen on olemassa vain häntä ja hänen tarpeitaan varten. Siitä lapselle syntyy liian painava reppu kannettavaksi.

2. Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa Aikuisten elämä on joskus vähän turhankin vakavaa. Täytyy pistää pyykit koneeseen, miettiä kaupassa käynnit, tehdä ruokaa, muistaa tuhat asiaa ja hoitaa toiset tuhat.

Lasten elämä on tähän verrattuna hyvin erilaista. Lapset eivät hahmota kaikkea sitä, mikä kuuluu aikuisten elämään, ja hyvä niin. Lapset eivät vielä osaa miettiä sitä, mikä on järkevää tulevien vuosien kannalta, vaan heillä on hämmästyttävä taito elää hetkessä. Heille merkityksellistä ovat erityisesti: läheisyys oman perheen kanssa, kiinnostavat ja ikätasoiset leikit ja kaverit Samasta syystä lapsen voi olla vaikea motivoitua tehtäviin, jotka aikuisen mielestä ovat tärkeitä. Lapsi ei välttämättä välitä siitä, onko eteisen lattialla hiekkaa, lelut paikoillaan ja läksyt tehtyinä. Järkipuheella lapset eivät myöskään innostu toimimaan näissä asioissa kuten aikuinen haluaa. Kun aikuisilla ja lapsilla on eri mielipiteet siitä, mitkä tehtävät, kotityöt ja tavat ovat tärkeitä, aikuinen voi ottaa huomioon sen, että hauskat asiat jäävät lapsille mieleen.

3. Hetki huomiota jokaiselle lapselle joka päivä!

Jokainen perhe on erilainen, mutta sisaruussuhteista voidaan joskus löytää tiettyjä lainalaisuuksia: esikoiset toimivat usein kuin johtajat, keskimmäiset ovat usein tottuneita diplomaatteja ja kuopukset yrittävät löytää oman tiensä sisarusten viitoittaman elämänpolun sijaan Arjen pyörityksessä käy joskus niin, että tietty tai tietyt perheen lapset saavat vanhemmiltaan enemmän huomiota kuin toiset. Tähän vaikuttaa lapsen paikka sisarussarjassa, mutta myös lapsen temperamentti, erityis6

” Lapsen kannalta kosketus on lohdun ja turvan ilmaisu, mutta sen lisäksi se auttaa pientä lasta hahmottamaan omia fyysisiä ulottuvuuksiaan ja rajojaan, sekä rakentaa itsetuntoa.”

tarpeet ja vanhemman kokemus siitä, onko lapsi erilainen vai samanlainen kuin vanhempi itse..

Antamalla jokaiselle lapselle päivittäin vaikka vain pienen hetken omaa, jakamatonta huomiota lapsen kaipaamalla tavalla, vanhemmat tukevat läheistä yhteyttä kaikkiin lapsiinsa ja samalla myös huolehtivat siitä, että kukaan lapsi ei jää huomiosta paitsi. Joidenkin lasten kanssa on hyvä sopia ns. huolihetki, jolloin lapsi saa päivittäin käydä rauhassa läpi mielessä liikkuvia asioita vanhemman kanssa. Kun lapsi tietää, että huolihetki aina tulee vaikkei kiukuttelisi, hän voi huomion kalastelun sijaan keskittyä muihin asioihin, kuten leikkiin.

4. Kun lapsi yrittää tai onnistuu, kehu Lapsen elämässä on monta opittavaa asiaa. Pitäisi osata syödä siististi, muistaa käydä vessassa kesken kivojen leikkien, laittaa tavarat paikoilleen käytön jälkeen, tervehtiä nätisti, ja vielä hillittävä halunsa saada oma tahto läpi heti paikalla. Ja kaveriakaan ei saisi motata. Lapsi harjoittelee näitä ja lukemattomia muita taitoja ensimmäisten elinvuosiensa ajan, eikä prosessi ole aina kovin helppo. Äidin ja isän kanssa otetaan taatusti säännöistä ja rajoista yhteen tavalla tai toisella. Arjen melskeessä lapselle saatetaan joskus helpommin huomautella asioista, jotka eivät suju, kuin niistä, jotka sujuvat. Pienen tirpanan itsetunto voikin joutua kovalle koetukselle, kun epäonnistuminen uhkaa.

Arjen keskelläkin vanhemman on hyvä muistaa, että lapsille palkitsevinta elämässä on vanhemman lämmin ja rakastava suhtautuminen, halit, katseet ja sanat. Erityisesti hyvästä yrityksestä ja sinnikkäästä sitoutumisesta kannattaa kehua lasta. Tsemppaaminen ja vanhemman usko lapseen auttavat lasta jaksamaan opettelun joskus vähän karvaankin vaiheen. Vaikka ei heti onnistuisikaan, on tärkeää, että lapsi tietää olevansa vanhemmilleen silti ihana ja rakas.

5. Sylitellään yhdessä!

Pienet lapset ovat luonnostaan paljon aikuisten läheisyydessä ja sylissä. Tiedetään, että lapsen kannalta kosketus on lohdun ja turvan ilmaisu, mutta sen lisäksi se auttaa pientä lasta hahmottamaan omia fyysisiä ulottuvuuksiaan ja rajojaan, sekä rakentaa itsetuntoa. Ilman fyysistä ja psyykkistä kosketusta tärkeiden aikuisten kanssa lapsen on vaikea kehittyä eteenpäin.

Lapsen kasvaessa suomalaisessa kulttuurissa heitä aletaan kosketella paljon pikkulapsiaikaa vähemmän. Joskus vanhemmasta voi olla jopa kiusallistakin, jos oma lapsi viihtyy sylissä, kun muut samanikäiset näyttävät leikkivän itsenäisesti. Toisaalta monet lapset ovat jatkuvassa liikkeessä ja heillä ei näytä edes olevan tarvetta tulla vanhempansa syliin päivän tohinassa.

Jokaisella lapsella on kuitenkin tarve saada hellyyttä ja mukavaa kosketusta, myös murrosiässä. Aikuisen tehtävä onkin miettiä, miten lapselle voidaan tarjota fyysistä läheisyyttä kivalla, ikätasoisella tavalla.

www.ipanaposti.fi

LUOMUA

PIENIMMILLE Vain reilun tunnin päässä pääkaupunkiseudusta valmistetut klassiset villa- ja silkkikerrastot sertifioitua luomua.

Tehtaanmyymälä: Kinnarintie 32, Artjärvi Ma-pe 9.00 - 16.00 & la 10.00 - 14.00 7

Vanhemmuus

Pikkulapsiperheiden vanhemmuuteen

kaivataan tukea

Pienten lasten perheiden vanhemmuudessa ja arjessa jaksaminen, henkinen hyvinvointi ja parisuhdetyytyväisyys ovat heikentyneet pandemiaaikana. Osalla tukiverkostot ovat kutistuneet olemattomiin, joka osaltaan lisää vanhempien voipumista. Tämä näkyy myös Väestöliiton palveluissa, joissa kuuluu yksinäisyys, väsymys, keinottomuus haastavissa kasvatustilanteissa sekä ihmissuhde- ja mielenterveysongelmat.

Suomalaiset pienten lasten vanhemmat ovat kansainvälisen tutkimustiedon (IIPB) valossa uupuneimpien joukossa ja tuoreen selvityksen mukaan myös heidän rakkaussuhteensa rakoilevat. Koronapandemian aikana haasteet ovat vain kasvaneet.

Pikkulapsivaihe on monelle hyvin intensiivinen elämänvaihe. Nyt monelle eristäytyminen kotiin on tuntunut, kuin happi loppuisi sekä parisuhteesta että vanhemmuudesta. Jatkuva yhdessäolo on saanut aikaan tympääntymistä ja ärsyyntymistä toista kohtaan ja tuonut esiin myös mahdolliset pinnan alla muhineet haasteet, kuten kotitöiden ja lastenhoidon epätasainen jakautuminen, läheisyyden puute ja toimimaton keskusteluyhteys.

”Palvelujemme tarkoituksena on antaa hyväksyvä ja turvallinen tila pohtia yhdessä perheen tilannetta. Autamme kohtuullistamaan omaan vanhemmuuteen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia, autamme löytämään myös sopivia rajoja ja pitämään niistä kiinni. Annamme keinoja kasvattaa kannustaen”, kuvaa palvelupäällikkö Heidi Schrooten palveluja.

Vinkkiä vanhemmuuteen ja rakkaussuhteen huoltoon • Vähemmän somea, enemmän syliä, suukkoja ja juttelua.

• Vähemmän kurinalaista suorittamista, enemmän hassuttelua ja leikkiä, läsnäoloa ja lämpöä.

• Oleta vähemmän, kysy ja kuuntele enemmän.

• Huomaa hyvä lapsissa ja kumppanissa ja sano se ääneen.

Väestöliitto tukee pienten lasten vanhempia monin tavoin

• Tunnelma perheessä on tärkeämpi onnistumisen mittari, kuin perheelämän ulkoiset puitteet.

Väestöliiton vanhemmuuden palveluihin tulevista yhteydenotoista yli puoleen liittyykin jokin suhteeseen liittyvä haaste, joka heijastuu vanhemmuudessa jaksamiseen. Parisuhdeaiheisten yhteydenottojen määrä on selvästi lisääntynyt, mikä osin kuvastaa sitä, miten vähän tukea parisuhteen ja seksuaalisuuden aiheissa on ollut saatavilla. Etenkin jos ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hakeutua maksulliseen neuvontaan tai terapiaan.

• Mokaa, sählää ja kohella rauhassa, mutta jos satutat sanoillasi, pyydä anteeksi ja luo yhteys uudelleen.

Väestöliiton pienten lasten vanhemmille suunnatuissa matalan kynnyksen palveluissa vanhemmuudestaan ja siihen liittyvistä huolista voi puhua halutessaan nimettömästi asiantuntijan kanssa. Keskustelut käydään luottamuksellisesti ja niissä kohdataan jokainen asiakas arvostaen ja yksilönä.

Keskustelun voi käydä chattaamalla tai puhelimitse. Juttelemaan voi tulla, jos jokin vanhemmuudessa, lapsen kasvussa ja kehityksessä, rakkaussuhteessa tai seksuaalisuudessa askarruttaa.

8

• Jos omat keinot ja jaksaminen ovat vähissä tai sama huoli vaivaa toistuvasti mieltä, juttele ammattilaisen kanssa.

• Jos perheessä on henkistä tai fyysistä väkivaltaa, on tärkeää hakea apua Lähde: Tiedote, Väestöliitto.

Väestöliiton maksuttomat palvelut pienten lasten vanhemmille:

www.hyvakysymys.fi/perhepulma

www.ipanaposti.fi

Terveydenhoitaja Laura Merivirta Synnytysvalmennus Raskausajan vyöhyketerapia Lantion tasapainotus / Spinning Babies Lastenneuvola Imetysohjaus Vauvahieronta (vyöhyketerapia / Baby Balance) Lempeä uniohjaus

p. 010 229 6040 www.neuvolanuppu.fi www.facebook.com/neuvolanuppu www.instagram.com/neuvolanuppu/

Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi

9

www.ipanaposti.fi

Miksi luomu?

Onko luomuruoka puhdasta ja maistuvaa?

Onko luomussa enemmän ravinteita!

Iso kysymys on – Voitko vaikuttaa luonnon, itsesi ja muiden ihmisten hyvinvointiin, valitsemalla tuoreita luomu raaka-aineita ja luomu elintarvikkeita?

Jo maalaisjärjelläkin ajatellen luonnonmukainen, ravinteikas maaperä on parempi ja puhtaampi kasvualusta. Journal of Alternative kävi läpi useita tutkimuksia, joissa oli verrattu luonnonmukaisesti viljeltyä ja teollisesti kasvaneita hedelmiä, vihanneksia ja jyviä – sekä niiden ravintoarvoja keskenään. Tutkimuksessa todettiin, että luonnonmukaisesti viljellyissä oli huomattavasti enemmän useita ravintoaineita.

Luomuraaka-aineet ovat riippumattomia ruokavaliostasi. Toisin sanoen voit rakentaa haluamasi ruokavalion luomutuotteiden ympärille, oli kyse sitten erikoisruokavaliosta tai perinteisestä. Luomu sopii jokaiselle! Ostamalla luonnonmukaisesti viljeltyjä raaka-aineita ruuan valmistukseen, voit välttää kemikaaleja.

Luomuruoka on tutkimusten mukaan ravintopitoisempaa ja maukkaampaa. Joten olisi loogista, että ruuan puhtaudella on merkitystä henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Voisiko luomusta olla jotakin hyötyä myös tulevaisuuden sukupolville?

Syö luomua – vältä kemikaaleja?

Luonnonmukaisesti viljellyn luomuruuan ja elintarvikkeiden syöminen saattaa olla lähes ainoa tapa välttää kemiallisten myrkkyjen yhdistelmät, joita kaupallisesti tuotetussa ruuassa on. Yhdysvalloissa on rekisteröity maatalouskäyttöön yli 600 aktiivista kemikaalia ja rahaa tähän on todennäköisesti käytetty miljardeja dollareita vuosittain. Keskimäärin jokaisen ihmisen ruokaan käytetään vuosittain suuria määriä kemiallisia torjuntaaineita. Osa näistä kemikaaleista on hyväksytty Environmental Protection Agencyn (EPA) toimesta ennen laajoja raaka-aine testejä.

National Academy of Sciences raportoi, että 90 % kemikaaleista, joita elintarvikkeissa käytetään, ei ole testattu pitkäaikaisten terveysvaikutusten turvaamiseksi. Tästä huolimatta niitä markkinoidaan ”turvallisena”.

Torjunta-aineet ym. kemikaalit tulisi ainakin testata ennen niiden hyväksymistä. Moni tutkimus puoltaa väittämää, että luomu on puhtaampaa.

10

Tutkimus vahvisti, että luonnonmukaisesti kasvatetut vihannekset (kuten salaatti, pinaatti, porkkana, peruna) sisälsivät riittävän määrän C-vitamiinia, kun taas sama määrä annosta tavanomaisesti kasvatettuja vihanneksia eivät.

Maistuuko luomu paremmalle?

Kokeilemalla voit todeta sen itse! Luonnonmukaisesti viljellyt elintarvikkeet maistuvat yleensä paremmalta, koska maaperässä on ollut enemmän ravinteita. Tasapainoinen maaperä tuottaa terveitä ja vahvoja kasveja.

Ajattele vaikka metsämansikkaa, joka on saanut kasvaa täysin puhtaassa luonnossa luonnollisesti. Se on oikeasti makea ja tuoksuu oikealta lapsuuden mansikalta.

Onko Luomu GMO-vapaata?

Yleinen totuus on, että me emme tiedä vielä tarpeeksi geneettisestä (GE) viljellyistä elintarvikkeista ja geneettisesti muunnetuista organismeista (GMO) riittävästi. Tästä syystä GMO tuotteilla on paljon epäilijöitä ja vastustajia. Liikkeellä on myös paljon virallisia tutkimuksia, jotka kertovat Geenimanipuloinnin haittavaikutuksista.

Orgaanisesti, luonnonmukaisesti viljelty luomutuote on todennäköisesti ainut tapa pitää GMO pois omasta ruokapöydästä ja kehosta.

Syödään

yhdessä

Miten vältät hormoneja, antibiootteja eläintuotteissa!

Tavanomaiset liha ja maitotuotteet sisältävät tutkimusten mukaan eniten haitallisia aineita. Suurin osa haitallisista aineista tulee siis lihasta, siipikarjasta, kalasta, munista, ja maitotuotteista, koska nämä elintarvikkeet ovat kaikki korkealla ravintoketjussa. Lehmiä, kanoja ja sikoja ruokitaan eläinten ja kalojen osilla, jyvillä, jotka sisältävät myrkkyjä ja kemikaaleja.

Eläimet pidetään näin terveinä, mutta antibiootit, lääkkeet ja kasvuhormonit siirtyvät suoraan ihmisen elimistöön.

Luomuliha ja tuotteet eivät sisällä tätä riskiä! Meille kaikille, mutta varsinkin lapsille, raskaana oleville naisille ja imettäville äideille on tärkeää, että ruoka olisi puhdasta.

Älä tuhoa ekosysteemejä!

Luonnonmukainen viljely – luomuviljely – tukee ekologista tasapainoa ja sopusointua luonnon kanssa. Maatalouden kemikaalit, torjunta-aineet, ja lannoitteet saastuttavat ympäristöä, myrkyttävät pohjavesiä ja tuhoavat arvokasta ja hedelmällistä viljelysmaata. Luomu standardit eivät salli

myrkyllisten kemikaalien käyttöä maataloudessa ja vaativat vastuullista hallintaa terveen maaperän ja luonnon monimuotoisuuden. Torjuntaaineilla pystytään tuhoamaan suurin osa tuhohyönteisistä, mutta unohdetaan, että suurin osa torjunta-aineista jää maaperään.

Maaperän säilyttäminen puhtaana luonnonmukaisen viljelyn avulla pitää haitallisia kemikaaleja poissa ekosysteemistä. Hyönteiset, sammakot, linnut ja maaperän organismit voivat toimia ilman häiriötekijöitä ja edesauttavat luonnonmukaisuutta.

Anna mahdollisuus tulevaisuuden sukupolville!

Jos puheet ”normaalin” geenimanipuloidun ruuan vaarallisuudesta pitävät paikkansa, niin monet kansantaloudelliset ongelmat, kuten väestön terveys, ympäristövahingot jatkavat kasvuaan ja siitä seuraava hintalappu on todennäköisesti erittäin kallis.

Luomuraaka-aine, luomuelintarvike ja luomuruoka ovat tässä tapauksessa varmempi investointi tulevaisuuteen. Ostamalla luomua tuet jatkuvuutta ja luonnonmukaisuutta.

Lähde: www. Suomen Biokiertotuote Oy

LUOMULIHAA MAATILALTA Hintoja 16.9.2017 Myymme REKOssa yleensä pakastettuna: • Grilli- eli paahtokylki . . . . . . . . . . . . 9,00 €/kg • Grillipala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,50 €/kg • Jauheliha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,90 €/kg • Kassler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,50 €/kg • Kyljykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,80 €/kg • Kylkipala eli kastikeliha . . . . . . . . . . 8,70 €/kg • Kylkisiivu 500 g/pkt . . . . . . . . . . . 6,00 €/pkt • Lapa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,90 €/kg • Maksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,10 €/kg • Paisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,60 €/kg • Ribsit, myös spare . . . . . . . . . . . . . 9,80 €/kg • Sisäfile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,20 €/kg • Suikalelapa 500 g/pkt . . . . . . . . . . 6,00 €/pkt • Ulkofile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,90 €/kg Myymme aina tuoreena: • possunpuolikas . . . . . . 5,90 €/kg max 259 € • possukassi 20 kg . . . . . 8,70 €/kg = 174 € Tilateurastamo Kiven Säästöpossu Uusitilantie 65 03600 KARKKILA 09 2256 819 040 506 3012 www.luomupossu.fi

https://www.facebook.com/luomupossu.fi

www.luomupossu.fi /luomupossu.fi Tilateurastamo

KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Karkkila

11

puh. 040 506 3012

www.ipanaposti.fi

Helsingissä neuvolatoimintaa jo 100 vuoden ajan Helsingin neuvoloissa vietetään tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa, sillä Suomen ensimmäinen lastenneuvola aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1922. Sataan vuoteen mahtuvat monenlaiset yhteiskunnalliset muutokset, suurten ikäluokkien syntyminen sekä hyvinvointivaltion ja kaupungin kehittyminen.

-Yhä edelleen neuvolatoiminta on helsinkiläisille merkittävä palvelu.

Neuvoloiden henkilöstö tavoittaa lähes kaikki helsinkiläiset raskaana olevat sekä lapset ja lapsiperheet, perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala sanoo.

-Työn suola ovat ihanat asiakkaat. Heidät oppii tuntemaan hyvin, ja erityisen hyvin monilapsiset perheet. Heidän kanssaan yhteinen polku voi pidentyä 15 vuoteen asti – tai jopa niin pitkään, että entiset lapset palaavat asiakkaiksi äiteinä ja isinä, kertoo Paloheinän neuvolan terveydenhoitaja Kaisu-Liisa Hänninen.

12

Neuvolatarinoita, hiekkaämpäreitä ja kakkukahvit Helsingin neuvolatoimintaa juhlistetaan pitkin vuotta. Alkukesästä jaamme neuvoloissa rajoitetun määrän hiekkaämpäreitä kesän hiekkaleikkejä varten. 100-vuotisjuhlatarrat liimataan ämpäreihin Helsingin sosiaali- ja terveystoimen Uusix-verstaalla, jossa työskentelee osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä.

Syksyllä asiakkaille on luvassa kakkukahveja ja musiikkiesityksiä neuvoloissa ja perhekeskuksissa. Julkistamme tuolloin myös kaupunkilaisten neuvolatarinoita vuosien varrelta.

Juhlavuosi huipentuu 6.10. Tampere-talossa järjestettävään neuvolatyön juhlaseminaariin, joka pidetään valtakunnallisten Terveydenhoitajapäivien yhteydessä.

Kulttuuria

Musiikkia harrastavat lapset erottuvat edukseen tarkkaavuudessa Musiikkiharrastus, etenkin varhain aloitettu, on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty parempaan suoriutumiseen erilaisissa tarkkaavaisuutta, työmuistia ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä. Yhdessä näitä taitoja kutsutaan toiminnanohjaukseksi.

– Musiikkia harrastavilla toiminnanohjaukseen liittyvät aivoalueet ja niiden muodostamat verkostot voivat myös olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan poikkeavia muuta harrastaviin verrattuna, kertoo aiheesta väittelevä Katri Saarikivi.

On kuitenkin ollut epäselvää, missä vaiheessa lapsuuden aikana harrastuksen mahdollinen vaikutus tulee esiin, millä kaikilla toiminnanohjauksen osa-alueilla, ja kuinka kauan se kestää.

– Onko niin, että jossain vaiheessa erot musiikkia ja muita harrastavien välillä häviävät, Saarikivi pohtii.

Jotta näihin kysymyksiin löytyisi vastaus, seurattiin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä musiikkia ja muuta harrastavien lasten aivojen kehitystä yli kymmenen vuoden ajan.

Musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät kognitiivisissa testeissä Tulosten mukaan musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät hieman paremmin työmuistia, valikoivaa tarkkaavaisuutta, itsehillintää ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä kuin muuta harrastavat lapset. Suurimmat erot näkyivät lapsuuden aikana. Myöhemmällä iällä, teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa, erot tehtäväsuoriutumisessa kuitenkin hävisivät.

Myös toiminnanohjauksen aivomekanismeista löytyi eroja. Nämä erot näkyivät vielä varhaisaikuisuudessakin, kun koehenkilöt suorittivat toiminnanohjausta haastavia tehtäviä. Tilapäinen musiikkiharrastukseen liittyvä tehostuminen voi siis näkyä aivojen tasolla pitkään, vaikka toiminnan tasolla erot muuta harrastaviin häviäisivätkin.

Pitäisikö kaikki lapset laittaa musiikkitunneille?

- Syy-seuraussuhdetta ei näillä tutkimuksilla valitettavasti saada täysin selville, Saarikivi tarkentaa.

- Voidaan ajatella, että musaharrastus, joka onnistuakseen edellyttää keskittymistä ja itsehillintää, voisi tukea näiden taitojen kehittymistä. Toisaalta, mitä jos harrastukseen hakeutuvat lapset, joilla nämä taidot ovat alkujaankin hyviä?

Saarikiven mukaan olisi tehtävä melko epärealistinen koe muna-kanakysymyksen selvittämiseksi.

– Meidän pitäisi käytännössä arpoa lapsia musatunneille ja muihin harrastuksiin, ja pitää heitä siellä pakolla vaikkapa 13 vuotta. Silloin tutkittaisiinkin jotain aivan muuta kuin vapaaehtoisen harrastuksen vaikutuksia kehitykseen, Saarikivi nauraa.

- Tukea syy-seuraussuhteelle tulee tutkimustemme seurantaosioista: olemme nähneet erilaista toiminnanohjauksen taitojen ja aivomekanismien muutosta musaryhmässä muihin verrattuna. Onkin valtavan arvokas asia, että olemme saaneet mukaan osallistujia, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet tutkimuksiimme.

Mitkä harrastukset kehittävät aivoja parhaiten?

Saarikivi haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, että myös muun kuin musiikin harrastamisen on toisissa tutkimuksissa havaittu tukevan toiminnanohjausta, ja esimerkiksi joukkuelajit on yhdistetty sosiaalisten taitojen tehostumiseen.

Saarikiven mukaan tärkeintä olisi nähdä harrastukset lapsen elämässä muusta kuin hyötynäkökulmasta.

– Musiikki on uskomattoman tärkeä osa ihmiselämää, ja jos lasta se kiinnostaa, on kertakaikkisen upea juttu, jos on mahdollisuus päästä musiikkiharrastuksen pariin. Yleisesti ottaen aivoille on hyvä, että niitä käytetään oppimiseen itseä kiinnostavien aiheiden parissa. Harrastukset voivat tarjota näitä tärkeitä oppimisen ja itsetuntemuksen paikkoja, Saarikivi summaa.

13

LASTEN KAPSÄ KKI SYKSYLLÄ 2022 Timo Parvelan käsikirjoittama ja Iiro Rantalan säveltämä musiikkinäytelmä!

26.11.2022 klo 14 ja 11.12.2022 klo 11

Liisa Kallion lorujen ja kuvien kilpikonna Pikku Papu seikkailee musiikin tahdittamana!

PIKKU PA P U N

ORKESTERI 29.10.2022 klo 10 ja klo 12

Palkittu ja suureen suosioon noussut tarina virtahepotutkijoista ja virtahevosta!

T O H T O R I Z E I F FA L , , O P E H A T R I V A J L TOHTORI ZEIGA I N N I I K U T A A S N A J O TA E I K O S K A 3.12.2022 klo 11 ja klo 14

L i p ut : 20 € / 1 4 € |

P e rhe lippu: 65 €

M U S I I K K I T E AT T E R I K A P SÄ K K I Hämeentie 68, 00550 Helsinki M U S I I K K I T E AT T E R I

w w w . ka p s a k k i . f i 14

www.ipanaposti.fi

Seikkaile Suomenlinnassa ja ratko aarteen arvoitusta Kuningas Kustaa III on saapunut Viaporiin vierailulle. Linnoituksessa nukutun yön aikana hänen majesteettinsa aarrearkku ja sen kallisarvoinen sisältö on anastettu. Missä kirstu on ja kuka sen vei? Suunnattoman arvokas aarre on löydettävä ja kiperän arvoituksen ratkaisemiseksi tarvitaan apua. Kuningas Kustaa III:n aarre -seikkailukierroksen tarinan juoni alkaa tästä tilanteesta. Historialliseen taustatietoon perustuva seikkailukierros tutustuttaa Suomenlinnaan ja 1700-lukuun hauskasti ja elämyksellisesti. Kierros vie seikkailijat aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin ja sillä liikutaan vihjeiden avulla historiallisten roolihahmojen kanssa.

Historia herää eloon teatterin avulla ja samalla tutustutaan linnoituksen päänähtävyyksiin, kuten suureen linnanpihaan ja Suomenlinnan kuivatelakkaan. Kierros kestää noin puolitoista tuntia ja se on suunnattu lapsille (6–13 vuotta), mutta sopii hyvin myös aikuisille.

Suomenlinnasta voi lähteä seilaamaan 1700-luvun tyyliin tykkisluuppi Dianalla, joka on rakennettu 1700-luvun esikuvien mukaan Suomenlin-

nan telakalla. Tykkisluuppi on laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapman kehittämä saaristolaivastoon kuulunut purjehdittava ja soudettava alus. Tykkisluuppi Dianan yleisöpurjehduksilla purjehditaan ajassa taaksepäin 1700-luvulle, samalla nähdään Suomenlinna mereltä käsin.

Matkaa johtaa Amiraali af Chapman. Osallistujat pääsevät avustamaan 1700-luvun univormuihin sonnustautunutta miehistöä aluksen purjeiden nostossa ja laskussa. Muutama reipas voi osallistua soutuharjoitukseen aluksen 8-metrisillä airoilla.

Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, 09-68999850 , guidebooking@suomenlinnatours.com

www.suomenlinnatours.com

OHJELMAA LAPSIPERHEILLE SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2022

KUNINGAS KUSTAA III:N AARRE -SEIKKAILUKIERROS Suomenlinnan seikkailukierros on historialliseen taustatietoon perustuva kierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin.

Kierrokset kesällä ajalla: 11.6.-6.8.2022.

PURJEHDUS TYKKISLUUPPI DIANALLA 1700-LUVUN TYYLIIN Purjehdi tykkisluuppi Dianalla Suomenlinnan lähivesillä ja matkaa ajassa 1700-luvulle.

Yleisöpurjehdukset ajalla 29.6.- 27.8.2022.

Lue lisää: www.suomenlinnatours.com 15

Liikutaan yhdessä

Urheilu on rikki, jos lapsen oikeuksia ei turvata Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Suomen lainsäädäntö ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittävät, että lapset ovat ikänsä vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityistä suojaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat syrjimättömyys, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Myös urheilun vastuutahojen ja urheilevien lasten vanhempien on turvattava lapsen oikeudet. Lue lisää lapsen oikeuksista.

Lapsen oikeuksiin liittyviä ihmisoikeusongelmia urheilussa • Lapsen oikeuksia ei tunnisteta tai huomioida urheilussa riittävästi.

Oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan ei aina kunnioiteta. Levolle ei ole riittävästi aikaa tai urheilu on liian rasittavaa. Esimerkki: Urheiluharrastuksen kilpatavoitteet ajavat lapsen edun edelle. Joissain lajeissa lapset joutuvat liian nuorena kilpailemaan aikuisten sarjassa.

• Valmentajat tai vanhemmat saattavat sivuuttaa lapsen näkemyksen häntä koskevissa asioissa. Esimerkki: Lapsi jatkaa harrastusta, koska kokee painostusta.

• Lapsen itsemääräämisoikeutta ja oikeutta henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen ei aina kunnioiteta. Esimerkki: Valmentajat kommentoivat suoraan tai vihjaillen lasten ulkonäköä tai syömistä. Yksikin kommentti auktoriteettiasemassa olevalta aikuiselta voi laukaista syömishäiriön.

• SUEKin vuoden 2020 tutkimuksen mukaan lapsiin kohdistuu urheilun parissa seksuaalista häirintää, rikoksen tunnusmerkistön täyttävää seksuaalista ahdistelua sekä fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on korkealla. Urheilun vastuutahot eivät aina tunne lainsäädäntöä riittävästi. Lue lisää häirinnästä ja väkivallasta urheilussa.

• Vammaisten lasten mahdollisuus osallistua haluamiinsa urheilun muotoihin ei aina toteudu. Esimerkki: Vammaisen lapsen ei anneta osallistua kaikille tarkoitettuun ryhmään tai hänelle ei järjestetä osallistumiseen tarvittavaa tukea. Lue lisää vammaisten ihmisten oikeuksista urheilussa.

• Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa huomattavasti lasten mahdollisuuksiin urheilla. Vastuu riittävän toimeentulon turvaamisesta kuuluu valtiolle, mutta lapsiperheköyhyyden seuraukset näkyvät urheilussa. Esimerkki: Perheen taloudellinen tilanne estää lapsen harrastamisen seurassa tai esimerkiksi osallistumisen leireihin.

Näin teemme muutoksen: • Valmentajien koulutus eri lajeissa käsittää perusteet lapsen oikeuksista.

• Valmentajat ja ohjaajat tunnistavat lapsen oikeudet ja kunnioittavat niitä. Valmentajille tarjotaan koulutusta turvallisen harrastusympäristön luomiseksi.

• Aikuiset kunnioittavat lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Lapsella on oikeus valita, haluaako hän urheilla, millä tavalla ja kuinka usein.

• Urheiluharrastuksissa kunnioitetaan lapsen oikeutta lepoon ja vapaaaikaan. Lapsen hyvinvointi on etusijalla, harjoittelumäärät eivät ole kohtuuttomia eikä kipeänä painosteta treeneihin.

• Valmentajat tai ohjaajat eivät kommentoi lasten kehoja tai ulkomuotoa, kontrolloi heidän syömistään tai ylläpidä epäterveellisiä kehoihanteita.

• Epäasialliset valmennusmetodit tai muu alaikäisiin urheilijoihin ja tuomareihin kohdistuva asiaton kohtelu voivat loukata lapsen oikeuksia tai jopa vahingoittaa lasta. Tällainen kohtelu voi jättää syvät haavat sekä vaikuttaa onnistumiseen ja intoon harrastaa. Esimerkki: Lapsen suoritusta arvioidaan tarpeettomasti ryhmän edessä tai lasta nöyryytetään.

• Seurat ja tapahtumajärjestäjät puuttuvat syrjintään ja rasismiin sekä seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan systemaattisesti. Jokainen valmentaja on saanut riittävästi tietoa, miten toimia tällaisissa tilanteissa.’

• Lapsiin kohdistuu urheiluharrastuksissa rasismia ja syrjintää alkuperän, seksuaaliseen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin, vammaisuuden tai muun tekijän perusteella. Syrjintä ja häirintä kohdistuvat alaikäisten urheilijoiden lisäksi mm. alaikäisiin tuomareihin. Lapsena koettu syrjintä ja rasismi voi vaikuttaa kauaskantoisesti ja vakavasti muun muassa mielenterveyteen.

• Lajiliitot päivittävät lapsen oikeuksien kannalta ongelmallisia käytäntöjä, kuten lasten ja aikuisten sarjojen ikärajoja. Lue lisää hyvästä esimerkistä Voimisteluliiton sivuilta.

•

Seura tai muu järjestäjä tekee tarvittaessa rikosilmoituksen.

• Urheilujärjestöt hyödyntävät lapsen oikeuksien järjestöjen ja asiantuntijoiden osaamista.

Lähde: Ihmisoikeusliitto

16

www.ipanaposti.fi

HELSINGIN LASTENLIITTO KERHOT

LEIRIT

Tarjoamme monipuolisen kerhokattauksen ympäri Helsinkiä.

Kerhoja 2kk ikäisistä aina 14 -vuotiaisiin. muskari - touhu/temppujumppa sporttikerho - perhejumppataidepaja - showtanssi Ilmoittautuminen syksyn kerhoihin on auki nettisivuillamme

Kesäisin ja koulujen loma-aikoina järjestämme yö- ja päiväleirejä hauskoin teemoin Syyslomaleirien tiedot päivitetään nettisivuille elokuussa ja talvilomaleirin sekä kesän 2023 leirien tiedot loppuvuodesta!

Kerhojen hinnat 48-58€ / kerhokausi

Leirien hinnat 88-159€ / vko

LUE LISÄÄ : WWW.LASTENLIITTO.FI/HELSINKI Löydät meidät myös somesta:

Lastenliitto_helsinki 17

Helsingin Lastenliitto ry

Rentoutusharjoitukset katkaisevat kiireen Arjesta nauttiminen on vaikeaa, jos keho ja mieli ovat kireänä. Ajatus harhailee, olo on levoton ja keskittyminen hankalaa. Kiire ja virikkeiden loputon virta ulottuvat lapsenkin elämään. Pieni hetki hiljentymiselle on hyvä ottaa tavaksi arkihälinän keskellä. Yksinkertaiset rentoutus- ja läsnäoloharjoitukset sopivat hyvin lapsille. Harjoitusten avulla voi saada apua keskittymiseen, jännittämiseen, pelottaviin hetkiin ja nukahtamiseen.

Tietoisen rentoutumisen opettelu edistää myös tunnetaitojen kehittymistä.

• Jännityksen ja rentouden välisen eron tunnistaminen on yksi helppo keino opetella rentoutumaan. Voitte kokeilla vartalon tietoista jännittämistä ja rentouttamista vuorotellen. Mielikuvat auttavat lasta; esim. pyydä häntä olemaan jäykkä robotti ja sen jälkeen valuva hiekka. Opeta lasta kuulostelemaan tuntemuksiaan. Missä jännitys tuntuu? Miten kehossa näkyy rentous?

• Rauhoittukaa pieni hetki ruokapöydän ääressä ennen syömistä. Jokainen voi vuorollaan kertoa esimerkiksi jonkin tapahtuman omasta päivästään.

18

• Lapsille sopivat hyvin tietoisten arjen toimien harjoitukset. Kokeilkaa omenan syömistä tai hampaiden harjausta mahdollisimman hitaasti ja keskittyen. Kiinnittäkää huomio eri aisteihin yksi kerrallaan.

• Rakkaan pehmolelun uneen keinuttaminen auttaa lasta keskittymään hengitykseen. Aseta pehmolelu selällään makaavan lapsen vatsan päälle ja pyydä lasta seuraamaan, miten se nousee ja laskee hengityksen tahdissa.

• Rauhoita lapsi uneen silittelemällä häntä koko kehon alueelta. Silittele unten maille erikseen jalat, kädet, vatsa, rintakehä sekä pää. Tuttu laulu tai hyräily voivat olla myös rentoutumisen laukaisevia tekijöitä.

• Kokeilkaa rentouttavan tekstin lukemista lapselle esimerkiksi osana iltarutiineja.

Lähde: neuvokasperhe.fi

www.ipanaposti.fi

Minä välitän.

Toisesta välittäminen tekee hyvää, Savossa, Pohjanmaalla, Lapissa, Stadissa, Turun murteella, arabiaksi, Oulun murteella, ukrainaksi.

Joka paikassa. Kaikilla kielillä. Meille kaikille.

Tule ystäväksi maahanmuuttajaäidille: minävälitän.fi

19

Helsinki

Helsinki kehittää lapsen oikeuksien toteutumista Helsinki on valinnut kehittämiskohteet Lapsiystävällinen kunta -työhön. Helsinki hyväksyttiin Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin.

Lapsiin kohdistuvan hallinnon ja palveluiden nykytilan kartoituksen jälkeen on valittu viisi tavoitetta.

Kehittämiskohteista ensimmäinen on, että lasten ja nuorten parissa työskentelevät kuten varhaiskasvattajat, opettajat, nuorisopalvelujen ja lastensuojelun työntekijät saavat täydennyskoulutusta lapsen oikeuksista. Toinen tavoitteista on, että lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi on kaupungin toiminnassa käytössä selkeät ohjeistukset.

Kolmas kehittämiskohde on, että kaupungin palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä.

Neljäntenä kehittämiskohteena lapsille suunnatuissa kaupungin palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Viidentenä kehittämiskohteena vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta kaupunkitiloissa kehittämällä vuorovaikutusta. ”Nykytilan kartoituksessa kuulimme lasten ja nuorten näkemyksiä sekä arvioimme tilannetta UNICEFin laatimien kysymysten ja indikaatto-

ritasojen mukaan haastateltuamme kaupungin eri toimialojen asiantuntijoita ja lasten kanssa toimivia. Helsingissä on monet asiat hyvällä tasolla. Tunnistimme haasteina lapsen oikeuksien tuntemuksen ja haasteet lapsivaikutusten arvioinnin tekemisessä. Lasten ja nuorten näkemysten kuulemista ja osallisuutta kehitetään ja heidän palautteensa onkin tärkeä myös toiminnan vaikutusten ymmärtämisessä. Kiusaamisen ehkäisy, tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kaupunkitilan turvallisuus edistävät lasten ja nuorten kiinnittymistä ryhmiin, yhteisöihin sekä mahdollisuutta elää, osallistua ja kasvaa turvallisessa ympäristössä”, sanoo nuorisoasiainjohtaja, Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän puheenjohtaja Mikko Vatka. ”Lastenoikeudet ovat ihmisoikeuksia ja näiden oikeuksien eteen täytyy Helsingin tehdä päivittäin työtä. Lapsen kasvua täytyy tukea, jotta lapsesta kasvaa täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Jokaisella kunnalla on vastuu ja velvollisuus taata omalla alueellaan lapsen turvallinen kasvu ja kehitys. Tätä yhteistä tavoitetta rakentaa tämä loistava malli, sekä sen sisäiset tavoitteet”, sanovat Helsingin nuorisoneuvoston ja Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän jäsenet Esra Arajärvi ja Nella Salminen.

Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia

20

varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat.

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingissä jo nyt kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen.

Lapsiystävällinen kunta -malli vahvistaa tätä arvopohjaista työtä.

www.ipanaposti.fi

Ihminen ensikodin keskiössä Helsingin ensikodissa on käytössä palautetietoinen hoitomalli (Feedback-Informed Treatment, FIT), jonka avulla ensikotikuntoutuksen tuloksellisuuden seuraaminen on säännöllistä, systemaat-tista ja tutkimustietoon perustuvaa. Hoitomalli on kehitetty kliinisessä työssä sosiaali- ja terveys-palveluiden arviointiin sekä laadun ja tehokkuuden vahvistamiseen ja se on American Psychologi-cal Associationin (APA) hyväksymä.

Palautetietoisen hoidon malli perustuu tutkimustietoon tera-peuttisen vuorovaikutustyön vaikuttavuudesta. Mallin kaksi perustavaa lähtökohtaa ovat hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä näiden perusteella tapahtuva hoitotulosten parantaminen.

Palautetietoisuus auttaa − muuttamaan työskentelyä systemaattisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti; − tunnistamaan asiakkaita, jotka ovat vaarassa keskeyttää hoitoprosessinsa tai joilla on suurentunut riski negatiiviseen tai nollatulokseen kuntoutumisessa; − toistettavien ja luotettavien sekä varmistettujen asiakastyöhön soveltuvien mitta-asteikkojen käytössä.

Ensikodilla on käytössä muutosarviointiasteikko, Outcome Rating Scale (ORS), jonka avulla mita-taan asiakkaan kokemusta hyvinvoinnistaan sekä yhteisökuntoutuksen arviointiasteikko, Group Session Rating Scale (GSRS), jolla mitataan kuntoutussuhteen onnistumista. Asiakas tekee arvi-oinnit viikoittain kuntoutuksen aikana. Mittareiden avulla Ensikodissa on siirrytty kohti tietoisem-paa oman työn tarkastelua: toimimme-

ko, puhummeko ja olemmeko vuorovaikutuksessa niin, että asiakkaan oma toimijuus vahvistuu ja muutos mahdollistuu? Nykytiedon mukaan yhteistyösuhde on keskeinen muutosta tuottava tekijä terapeuttisessa työskentelyssä. Mittarit ovat konkreettinen työskentelyväline, joka auttaa asettumaan asiakkaan kokemuksen äärelle.

Hoitomallilla tarkastellaan, millaista muutosta vanhempien hyvinvoinnissa tapahtuu kuntoutuksen aikana. Tällä tavoitellaan tietoa ja käsitystä vanhemman hyvinvoinnista, joka heijastaa lapsen hyvinvointiin. Ensikodilla halutaan tarkastella, onko työtavat ja kuntoutusmenetelmät sellaisia, jotka vahvistavat toimijuutta vanhempana.

Ensikodilla tiedostetaan vuorovaikutustyön ammattilaisina, että yhteistyösuhde asiakkaan kanssa, allianssi, on osoitettu yhdeksi terapeuttisen työskentelyn vaikuttavuuden kannalta keskeisemmäk-si tekijäksi. Hyvä vuorovaikutussuhde kannattelee myös kuntoutuksen haasteellisissa kohdissa. Siksi onkin tärkeä tietoisesti ja säännöllisesti, asiakasta kunnioittavasti pysähtyä tarkastelemaan toimintatapoja ja tapaa olla suhteissa ja vuorovaikutuksessa.

Yksilöllisyyden kunnioittaminen ja asiakaslähtöisyys ovat Helsingin ensikodin keskeisiä arvoja. Säännöllinen ja reaaliaikainen palautetieto asiakkailta tukee arvojen mukaista työskentelyä ja asiakastyön korkeaa laatua.

Palautetiedon avulla Ensikodissa säädetään kuntoutusta ja tarvitta-essa muutetaan toimintaa asiakasta hyödyttävämmäksi. Tämä mahdollistaa myös henkilöstön kehittymisen ja kasvun. Palautetiedolla on mahdollista osoittaa ensikotikuntoutuksen vaikuttavuut-ta palvelun tilaajan ja maksajan tahoille. Ihminen on kaiken keskiössä.

VAUVAPERHEIDEN PARHAAKSI VUODESTA 1936.

21

www.ipanaposti.fi

Reitit lasten kanssa

Nuuksion kansallispuistossa ja Haltian lähellä Punaisen sulan salaisuus (0,2 km)

Kaarniaispolku (2,7 km)

Luontopolku perheen pienimmille. Polun varrella on paljon mielenkiintoista tehtävää. Luontopolkutaulujen lorun avulla ratkotaan, kenelle punainen sulka kuuluu. Polku alkaa Haltian tapahtumakentän nuotiopaikan vierestä ja sijoittuu metsäiseen rinteeseen. Polun varrella on levähdyspaikka, jota voi käyttää vaikkapa evästelyyn.

Koululaisille suunniteltu mutta kaikille muillekin sopiva reitti kallioisessa metsässä ja suomaisemissa. Polun varrella on rasteja ja vanha kaatopaikkakin. Lähtöpiste on Soidentaantien päässä Veikkolassa.

Päivättären polku (1,4 km)

Helppo ja tunnelmallinen, metsäinen janareitti, joka johtaa Takalan laavulle. Reitti alkaa Kattilan päärakennukselta. Kattilan pysäköintialue: Kattilantie 424. Tällä reitillä voi myös pyöräillä!

Päivättärenpolku on merkitty maastoon käpymerkein. Luontopolku lähtee parkkipaikan vierestä punaisen infovajan luota. Reitin varrella olevista kohdeopastetauluista saat kiinnostavaa tietoa Nuuksion luonnosta. Jyrkkien mäkien vuoksi reitti on vaativa.

Maahisenkierros (2 km) Näköalatasanne, josta avautuvat upeat näkymät yli Nuuksion Pitkäjärven, on tämän reitin jalokivi. Taukopaikalla voi levähtää ja nauttia retkieväistä.

Maahisenkierros on vaativa pyörätuolireitti. Reitti lähtee mäen päältä Solvalla Areenan pihan vasemmasta laidasta.

Punarinnan kierros (2 km) Helppo Haukkalammelta alkava reitti sopii upeasti aloittelijalle. Kaunista metsä- ja lampimaisemaa. Matkan varrella tulistelu- ja telttailupaikat.

Lähtöpiste: Haukkalammentie 32, Espoo.

22

Takalan polku (1,5 km/suunta)

Klassarinkierros (3,9 km) Korkeuserojen kirjoma reitti metsien ja lampien sylissä, puiston rauhallisemmassa kolkassa. Reitin varrella tulistelu- ja telttapaikka sekä vuokratupa. Lähtöpaikka Valklammentie 1, Vihti.

Vuokraa retkivarusteet Jos sinulta puuttuu vaikkapa noki- tai lettupannu, teltta, retkikeitin tai sadeponcho, voit vuokrata sellaisen Haltiasta.

Luonnossa

RYHDY TUKIPERHEEKSI Tukiperhetoiminnan tavoitteena on saada lasten ja nuorten elämään lisää turvallisia aikuisia.

Tukiperheen ansiosta vanhempi saa välillä hengähtää, ja koko perhe voi paremmin.

Tukiperheeksi voivat ryhtyä aivan tavalliset ihmiset ja perheet, joilla on vakaa elämäntilanne ja aikaa lapselle.

Pelastakaa Lasten aluetoimistot eri puolella Suomea järjestävät tukiperhetoimintaa harkitseville maksuttomia ryhmävalmennuksia ympäri vuoden.

Lue lisää tukiperhetoiminnasta:

pelastakaalapset.fi/tukiperheeksi 23

YT N E HA KOTI IVÄ AA! Ä P IKK A P

PILKE PÄIVÄKODIT - PARASTA OPPIA PIENELLE! Milloin viimeksi...

1. Nauroit vedet silmissä?

2. Opit jotain hauskaa?

3. Maistoit joitain uutta?

4. Nukuit makeat päiväunet?

5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?

Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään!

Meillä on 19 päiväkotia Helsingissä.

Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI