STADIN TALVIRIEHA
Paloheinässä 22. 2 klo 15.30-18.30..
Talviloman perinteinen ja liikuttavin koko perheen tapahtuma Stadin Talvirieha palaa kotikonnuilleen Paloheinään. Talvirieha on yhä maksuton ja aktiviteettikattaus on laaja. Tänä vuonna myös Muumit on herätetty mukaan
Talviriehan monipuoliseen hulinaan. Pikku Myy, Muumipeikko ja Nipsu pistävät Paloheinässä täyden höökin päälle ja laittavat pystyyn Muumien talvikarkelot!
Maksuton!
AMANDINE DOAT: KLOVNI DIDIDOT JA KIKATTAVA KEHO
la 11.3.2023 klo 12.00 Annantalon juhlasali Annankatu 30 , Helsinki
Kuvittele yksi käsi, joka tekee mitä haluaa ja toinen käsi, joka sekin tekee mitä haluaa. Lisää siihen vielä kapinallinen jalka ja kikattava keho.
Syntyy tilanne, jossa jokainen kehonosa haluaa puuhailla omiaan! Tämä vaikeuttaa hupaisasti ihanan klovni Dididotin elämää. Vapaa pääsy.
LASTEN INKLUSIIVINEN TANSSITUNTI
Julkaisija: Ipanaposti
Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi
Ilmestyminen:
Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.
Tekniset tiedot:
Painopinta-ala 210x297, Tabloid
Palstat 6
Ilmoituskoot: 1/1 sivu 210mm x 297mm 1/2 sivu 210mm x 145mm
1/2 sivu 102mm x 297mm
1/4 sivu 95mm x 137mm
1/6 sivu 62mm x 137mm
Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.
Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
la 15.4.2023 klo 14.00 - 15.00
Tanssiluokka Annankatu 30, Helsinki
DanceAbility Finland ry:n kaikenlaisten lasten tanssitunnit tarjoavat lapsille ja heidän lähiaikuisilleen yhdessäoloa, liikkumisen riemua, mahdollisuuden tutustua uusiin samanerilaisiin ihmisiin.
Tunneilla leikitellään liikkeellä yhdessä ja kaikki omilla tavoillamme. Tunnit ovat avoimia kaikille lapsille ja heidän lähiaikuiselleen vammaan tai vammattomuuteen katsomatta.
Vapaa pääsy
Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi
Suun ja suoliston tasapainoinen mikrobisto rakentaa koko kehon terveyttä ja suojaa ei-toivotuilta bakteereilta. Lasten bakteerivalikoima lisääntyy suussa hampaiden puhjettua ja suolistossa ruokavalion monipuolistuessa. Suun suojaava mikrobisto puolustaa myös nielua ja korvia. Suoliston suojaavat bakteerit ehkäisevät suolisto-ongelmia, aktivoivat immuunisysteemiä ja pitävät yhteyttä ihoon ja aivoihin.
Lapsen synnyttyä suuhun asettuvat Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit, joiden tulisi suojata suuta läpi elämän. Suojabakteerien osuus voi vähentyä epäterveellisten ruokailutottumusten kuten napostelun tai makeiden välipalojen, antibioottikuurien tai huonon hammashygienian takia ja ei-toivotut S. mutans -bakteerit voivat ottaa vallan.
ToothGuide-purutabletit sisältävät suun luonnollisia S. salivarius M18 -bakteereita, jotka asuttavat limakalvot jo 3-4 viikossa ja pysyvät suun suojana. Tabletit sisältävät myös D3-vitamiinia (10 ug) ja ksylitolia. Yksi purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää.
GutGuide®-bakteerijauheet suolistolle
Lapsille soveltuvissa GutGuide®-suolistotuotteissa on tutkittuja, eri mekanismein toimivia bakteerikantoja eri tarpeisiin. Patentoidut bakteerit ovat aktiivisina mauttomissa ja hajuttomissa jauheissa, jotka ovat helppoja sekoittaa esimerkiksi kylmiin välipaloihin, sillä bakteerit eivät siedä kuumaa.
GutGuide® ProImmuno 2+ flunssakaudelle
Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin, mistä viestiyhteydet toimivat koko kehoon ja myös ylähengitysteiden alueelle.
ProImmuno-tuote sisältää Lactobacillus rhamnosus CRL1505 bakteereita, joiden vaikutus on tutkittu 2-5-vuotiailla lapsilla.
GutGuide® ProVillus herkälle suolistolle
ProVillus-tuotteen sisältämät bifidobakteeri- ja laktobasillikannat sopivat herkälle ja ärtyneelle suolistolle. Ne kuuluvat suoliston tasapainoiseen, hyödylliseen mikrobistoon, joka ehkäisee ei-toivottujen bakteerien toimintaa.
GutGuide® ProSkin iholle suoliston kautta
Monimuotoinen ja tasapainoinen suolistomikrobisto rakentaa lasten vastustuskykyä ja vähentää atooppisen ihon esiintymistä. Suolistosta on viestiyhteys ihoon immuunisysteemin kautta ja hyödyllisten bifidobakteerien ja laktobasillien osuus on todettu prosessissa tärkeäksi.
Saatavilla hyvin varustetuista apteekeista sekä gutguide.fi verkkokaupasta.
Kysy halutessasi lisää mikrobiologeilta
info@gutguide.fi
Skannaa QR-koodi ja siirry GutGuideverkkokauppaan. Tee ostoksia ja tutustu koko valikoimaan. Laajasta valikoimasta löydät myös GutIndex®-suolistomikrobistoanalyysin.
Lasten rokotusohjelma ikävuosittain Ikä Tauti, jolta rokote suojaa Rokote
2 kk Rotavirusripuli
3 kk
3 kk
3 kk
5 kk
Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
Rotavirusripuli
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
Rotavirus
Pneumokokkikonjugaatti (PVC)
Rotavirus
Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib)
Pneumokokkikonjugaatti (PCV)
5 kk Rotavirusripuli Rotavirus
5 kk
12 kk
12 kk
12-18 kk 1
6 kk - 6 v
1,5-11 v
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko
Influenssa (vuosittain)
Vesirokko
4 v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio
6 v Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, vesirokko
6 tai 12 v
10-12 v
14 - 15 v
Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib)
Pneumokokkikonjugaatti (PCV)
Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib)
MPR
Influenssa
Vesirokko 2
Nelosrokote (DTaP-IPV)
MPRV
Vesirokko
Ihmisen papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan syöpä, emättimen, ulkosynnyttimien, peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syöpiä
Vesirokko 3
HPV
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä dtap-tehoste
” Rokotetut suojaavat epäsuorasti myös niitä, joita ei esimerkiksi iän tai muun syyn vuoksi ole voitu rokottaa.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Ne annetaan neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai omalla terveysasemalla.
Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus 13:a eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan.
Jokainen rokotus annetaan sellaisessa iässä, että lapsi saa parhaan mahdollisen suojan juuri oikeaan aikaan.
Rokottaminen on tehokas ja turvallinen tapa torjua infektiotauteja. Rokote suojaa sekä rokotteen saanutta henkilöä, että epäsuorasti myös muita ihmisiä vähentämällä taudinaiheuttajien leviämistä väestössä. Kun tautia ei esiinny lähiympäristössä ja sille alttiita ihmisiä on vähän, tauti ei myöskään pääse leviämään niin helposti.
Epidemiat pystytään pitämään kurissa vain, kun rokotuskattavuus on tarpeeksi korkea. Mikä on riittävä rokotuskattavuus riippuu taudista. Helposti tarttuva ja leviävä tauti vaatii korkeamman rokotuskattavuuden kuin huonommin leviävä tauti.
Rokotetut suojaavat epäsuorasti myös niitä, joita ei esimerkiksi iän tai muun syyn vuoksi ole voitu rokottaa. Samoin he suojaavat myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi perustaudin tai sen hoidon takia erityisen alttiita sairastumaan. Myös rokotetun oma suoja paranee tämän niin sanotun laumasuojan ansiosta.
Rokotusohjelman avulla suomalaisille voidaan ostaa terveyttä hyvin edullisesti. Terveydenhuollon voimavaroja voidaan käyttää infektiotautien sijaan muiden sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Haittavaikutukset rokotuksista
Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista.
Tavallisimpia rokotuksen jälkeen ilmeneviä oireita ovat
• ohimenevät pistosraajan paikalliset oireet, kuten kuumotus, punoitus, turvotus ja kipu
• lievät yleisoireet, kuten huonovointisuus, ärtyneisyys, väsymys • kuume.
Vakavat haittavaikutukset, kuten voimakas allerginen reaktio, ovat hyvin harvinaisia.
Valtaosa oireista on lieviä ja lyhytaikaisia
Rokotteilla on erilaisia, kullekin rokotteelle tyypillisiä haittavaikutuksia.
On tärkeää, että rokotettava tai hänen huoltajansa tietää jo etukäteen riittävästi mahdollisista rokotusreaktioista ja niiden oireenmukaisesta hoidosta. Näin haittavaikutukset eivät tule yllätyksenä, ja niihin voi varautua.
Haittavaikutuksen jälkeen tehdään jatkorokotuspäätös. Se perustuu yksilölliseen harkintaan. Jatkorokotuspäätöstä tehtäessä puntaroidaan rokottamisen hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Päätöstä tehdessä arvioidaan myös haittavaikutuksen vakavuutta ja uusiutumisriskiä suhteessa siihen, että henkilö sairastuu tautiin, jota ehkäistään rokotuksella.
On hyvin harvinaista, että rokotuksen jälkeen ilmaantuneet oireet estäisivät jatkorokotukset.
”
epäsuorasti myös niitä, joita ei esimerkiksi iän tai muun syyn vuoksi ole voitu rokottaa. ”
Viranomaiset voivat puuttua perheen yksityisyyteen, jos lapsen terveys ja kehitys on vaarantunut ja tarvitaan lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukea. Tätä kutsutaan lastensuojeluksi.
Lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen ja perheen tarpeisiin täytyy vastata selvittämällä asioita yhdessä, asettamalla tavoitteita, suunnittelemalla sopivia palveluja ja tukitoimia sekä arvioimalla yhteistä työskentelyä.
Vanhempien velvollisuus on pitää lapsesta huolta ja vastata kasvatuksesta. Heillä on oikeus määrätä siitä, miten kasvatus ja huolenpito järjestetään. Vanhemmilla on myös oikeus päättää koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Lastensuojelun tarkoitus on tukea lasta ja perhettä sekä tarjota tarpeellista apua riittävän ajoissa. Lapsella ja perheellä on oikeus saada lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömiä sosiaalipalveluja, kun niitä tarvitaan. Tarvittaessa lapsi ja perhe täytyy ohjata lastensuojelun luo. Suomessa lastensuojelu on hyvinvointialueiden tehtävä.
Lastensuojelun toimintaa ohjaa lastensuojelulaki. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsien oikeukedet.
Jotta lastensuojelun tavoitteet saavutetaan, lastensuojelulaissa säädetään erilaisista tukimuodoista, jotka on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaille. Lapsella ja perheellä voi olla myös muunlaisia tarpeita tuelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voivat vastata niihin. Lapsi voi tarvita tukea myös esi- ja perusopetuksessa tai jotta voi osallistua harrastustoimintaan.
Oikeusturva lastensuojelussa
Lastensuojelun viranomainen voi puuttua lapsen elämään vain sellaisissa tilanteissa, jotka on kuvattu laissa. Silloinkin oikeuksiin puuttumisen on oltava lapsen edun mukaista.
Joskus voi olla välttämätöntä suojella lasta rajoittamalla esimerkiksi oikeutta asua kotona, liikkua vapaasti tai pitää yhteyttä kavereihin ja lähei-
siin. Lastensuojelun täytyy varmistaa, että lapsi saa tukea ja hoitoa, jos viranomaiset puuttuvat lapsen ja perheen elämään ja vaikuttavat perusoikeuksiisi.
Lapsella on aina oikeus hyvään kohteluun ilman syrjintää. Lapsen ihmisarvoa ei saa loukata. Myös yksityisyyttä täytyy kunnioittaa.
Hyvinvointia tukevat ammattilaiset
Lapsen ympärillä on useita viranomaisia ja eri alojen ammattilaisia, joiden työn yhteinen tavoite on tukea hyvinvointia. Näitä ihmisiä työskentelee lastensuojelun ja sosiaalihuollon lisäksi myös kouluissa ja terveydenhuollossa. He edustavat monenlaisia eri ammatteja: opettajia, koulunkäyntiavustajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, kuraattoreita ja niin edelleen.
Millaista on hyvä kasvatus ja huolenpito?
• Turvaa kehityksesi ja hyvinvointisi yksilöllisten tarpeidesi ja toivomustesi mukaisesti.
• Turvaa sinulle myönteiset ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti van hempiesi kanssa.
• Turvaa sinulle hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä ikääsi ja kehitystasoo si nähden tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon.
• Tarjoaa sinulle turvallisen ja mielekkäitä tekemisen ja toimimisen mahdollisuuksia tarjoavan kasvuympäristön sekä taipumuksiasi ja toi vomuksiasi vastaavan koulutuksen.
• Suojelee sinua ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, ruumiilliselta kurittamiselta, huonolta tai loukkaavalta kohtelulta sekä hyväksikäytöltä.
• Turvaa sen, että saat ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä.
• Tukee ja edistää itsenäistymistäsi sekä kasvamistasi vastuullisuutee ja aikuisuuteen.
Rokotetut suojaavat
Suomen Sydänliitto ry sekä Sydänlapset ja -aikuiset ry vaativat päättäjiltä välittömiä toimia lisäresurssien kohdistamiseksi HUS:n Uuden lastensairaalan tehohoitoon sekä hoitajien rekrytoimiseksi. Leikkausjonot ovat viimeisen kahden vuoden aikana kaksinkertaistuneet, ja leikkausta odottaa tällä hetkellä 110 sydänlasta. Heistä noin 50 potilasta on odottanut leikkausta yli lain salliman kuuden kuukauden hoitotakuuajan. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty suomalaisten sydänlasten lähettämistä leikkaushoitoon muihin pohjoismaihin.
–Uuden lastensairaalan kohdalla kyse on koko maata koskevasta ongelmasta, joka on saavuttamassa sellaiset kriittiset mittasuhteet, että niiden ratkomiseksi tarvitaan yhteiskunnan päättäjiltä välittömiä toimia ja yhteistä tahtotilaa, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski sanoo.
Uusien tehohoitopaikkojen perustaminen muihin yliopistosairaaloihin vaatii pysyvää lisärahoitusta. Välitöntä lisärahoitusta tarvitaan Uuden lastensairaalan tehohoidon turvaamiseksi hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin.
–Tuntuu uskomattomalta, että meillä on nykypäivänä käytettävissä Uudessa lastensairaalassa vähemmän tehohoitopaikkoja kuin 30 vuotta sitten vanhalla lastenklinikalla! Meillä on Suomessa maailmanlaajuisestikin verrattuna huippuosaamista ja tulokset ovat vertailujen kärjessä. Tästä osaamisesta voimme olla aidosti ylpeitä, Sydänlapset ja -aikuiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Laine sanoo.
Nyt kuitenkin pula hoitohenkilöstöstä on pakottanut HUS:n pohtimaan omien lapsipotilaiden lähettämistä ulkomaille hoitoon. Jos tähän joudutaan, tulee se olemaan monille sydänlasten perheille täysin kestämätön tilanne.
–Jo pelkästään sydänvikaan liittyvien lääketieteellisten termien ymmärtäminen suomeksi on alaan vihkiytymättömälle haasteellista. Saati sitten, että keskustelu käytäisiin lähtökohtaisesti vieraalla kielellä. Puhumattakaan kaikista muista sairaalajaksoihin liittyvistä järjestelyistä ja epävarmuustekijöistä, joita perheet joutuvat käymään läpi viikoiksi tai jopa kuukausiksi venyvien leikkausreissujen yhteydessä. Perheet ovat erittäin peloissaan ja aiheestakin huolissaan, että nytkö moneen kertaan siirtynyt lapsen sydänleikkaus tehdäänkin toteutuessaan Helsingin sijasta ulkomailla, Katja Laine sanoo.
Lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot on keskitetty lakisääteisesti Uuteen lastensairaalaan, jotta voidaan taata riittävä erityisosaaminen. Näin ollen kaikki leikkaushoitoa vaativat sydänvikaiset lapset hoidetaan Helsingissä. Peräti kaksi kolmasosaa Uuden lastensairaalan teho-osaston lapsipotilaista tulevat hoitoon muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Suurin yksittäinen potilasryhmä on synnynnäisesti sydänvikaiset lapset.
SUOMEN SYDÄNLIITTO RY
Ruuan kallistuminen tuntuu myös lapsiperheissä, joissa ruokaa pitää olla tarjolla usein ja monipuolisesti. Mitä syötävää sitä keksisi lasten kurniviin vatsoihin, nopeasti ja edullisesti? Vanhemmat haluavat tarjota lapsille terveellistä ruokaa, mutta myös sellaista, että jaksaa leikkiä, oppia ja harrastaa. Tässä arkea helpottavia ja taloudellisia vinkkejä.
Kokkaa paljon kerrallaan ja laske rimaa
Kun kokkaat, kokkaa isosti, vinkkaa Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Anna Kara. Tee lasagnea, pastakastiketta tai sosekeittoa tupla- tai triplamäärä, ja laita osa ruoasta pakastimeen. Pakastetun ruoan hienous piilee siinä, että sitä voi sulattaa myös lapset itse.
Perunoita ja pastaa kannattaa kerralla keittää reilu kattilallinen, jolloin samalla tulee valmistaneeksi pääraaka-aineen esimerkiksi seuraavan päivän pyttipannuun tai ruokaisaan salaattiin. Kun ruokaa löytyy aina valmiina, myös impulsiivisten ja suunnittelemattomien kauppareissujen tarve pienenee.
Myös hyvän aterian määritelmää kannattaa miettiä uudestaan. Pyri siihen, että aterialla on kasviksia, jotain proteiinipitoista ja jotain hiilihydraattipitoista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aterialla on porkkanaa, täysjyväpastaa ja raejuustoa. Tai leipää, kalapuikkoja leivän väliin ja kylkeen kurkkuviipaleita.
Entäpä miten taata ruoan terveellisyys ja monipuolisuus kiireen keskellä? Kara huomauttaa, että jo muutamalla yksinkertaisella asialla voi vaikuttaa kokoa perheen ruoan terveellisyyteen.
Kasvikset. Pyri siihen, että joka aterialla on jotain kasvista. Satokautenaan kasvikset ovat paitsi maukkaimmillaan myös edullisimmillaan. Perunat, porkkanat, kurkku, tomaatit, marjat, omenat ja luumut ovat nyt parhaimmillaan. Monimutkaisten salaattien ja tuntien kokkailun sijaan kannattaa panostaa erilaisiin lohkottuihin kasviksiin! Lohkotut erilaiset kasvikset ovat myös mainio välipala kotiin tulevalle koululaiselle: pahin nälkä taittuu ja kasviksia tulee syötyä kuin huomaamatta.
Sydänmerkki. Toinen helppo keino terveellisempiin valintoihin on Sydänmerkki. Sydänmerkki-tuotteet ovat aina omassa tuoteryhmässään terveellinen vaihtoehto ja näin pienillä valinnoilla voi vaikuttaa koko perheen ruoan ravitsemuslaatuun. Valitse siis kaupassa sydänmerkki- leipä, -jogurtti tai murot.
Löydät helposti erilaiset Sydänmerkki-tuotteet Sydänmerkin tuotehausta: sydanmerkki.fi/tuotteet
Osta valmista
Arkiruokailussa vain itsetehty on hyvää – myytti kannattaa rikkoa. Kauppojen valmisruoissa ja puolivalmisteissa on paljon loistavia ja huokeita vaihtoehtoja. Tässä suosikkejamme:
• Purkkihernekeitto. Arjen pelastaja, terveellinen ja tavallisesti lasten mieleen. Halpa. Jos jossain kannattaa oikaista, niin tässä.
• Kalapuikot ja pinaattiletut. Helppo ja nopea, yleensä suosittua lasten parissa. Kaikenlaisia pihvejä ja puikkoja täydentävät kasvislohkot ja tarvittaessa peruna, pasta tai leipä.
• Tortillalätty. Lätty itsessään ei ole järin ravitsevaa ruokaa, mutta sen sisälle voi pistää melkein mitä tahansa: kasviksia, tuoreita tai kypsennettyjä, puikkoja, pihvejä pyöryköitä, edellisen päivän kastikkeenjämät, samoin kuin juustonkannikat. Kokeilla myös kuumentaa tortilla pannulla, laita täytteet sisään ja toinen lätty kanneksi.
Muista myös tämä! Yhdessä syöminen on arvokasta. Vaikka joskus vanhemmista tuntuu vaikealta saada koko perhe yhtä aikaa ruokapöydän ääreen, siihen kannattaa pyrkiä mahdollisimman usein. Pöydän ääressä kohdataan ja luodaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Ja pyri rakentamaan mieluummin rentoa tunnelmaa haarukallisten laskemisen sijaan. Myönteinen ilmapiiri syntyy kehuista, kannustamisesta ja hyvistä kysymyksistä. Mikä on ollut sinun päivässäsi parasta?
Lähde: Suomen Sydänliitto ry:
Knehtilän cafe & puoti avoinna la -su klo 11-15.
JOKELA HYVINKÄÄ
Knehtilän Tila p. 040 561 9797
Haapasaarentie 75, Hyvinkää
Suomalaisista 20–45-vuotiaista suurin osa pitää lapsilukuihanteenaan vähintään yhtä lasta. Noin 15 pro senttia ei toivo lapsia. Keskimäärin suomalainen toivoo noin kahta lasta. Tulokset käyvät ilmi Väestöliiton tuoreesta Perhebarometristä Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla?
Väestöliitto on seurannut suomalaisten lastensaantia ja lastensaanti-ihanteita läpi 2000-luvun, ja nyt jul kaistava Perhebarometri on jatkoa tälle kansainvälisestikin ainutlaatuiselle sarjalle. Ihanteet lasten mää rässä laskivat 2010-luvulla, jolloin Suomen syntyvyyskin laski voimakkaasti. Nyt ihanteiden lasku on kui tenkin taittunut ja vakiintunut noin kahteen lapseen. Syntyvyyden lasku sen sijaan näyttää jatkuvan taas lyhyen elpymisen jälkeen. Ero lapsilukutoiveen ja toteutuneen lapsiluvun välillä on siis Suomessa kasvussa.
Perhebarometrin tulokset osoittavat, että ihanteissa on selkeitä eroja väestöryhmien välillä. ”Muun muas sa kaupunkien ydinalueilla asuvat, matalasti koulutetut ja ilman parisuhdetta elävät toivovat keskimäärin muita vähemmän lapsia”, kertoo Perhebarometrin ensimmäinen kirjoittaja Tiia Sorsa. ”Esimerkiksi ruot sinkieliset taas toivovat keskimäärin muita enemmän lapsia.”
Tie toiveesta toteutukseen on kuitenkin pitkä. Jos kaikki ”puuttuvat” lapset saataisiin, suomalaisten keski lapsiluku olisi noin kaksi lasta, kun se nyt näyttää jäävän reilusti sen alle. Ero toivotun ja toteutuneen lap siluvun välillä on tällä hetkellä noin 0,6 lasta 46–54-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa lapsia ei enää juurikaan saada. Kun Perhebarometrissä tarkasteltiin 35–45-vuotiaita eri väestöryhmissä, missään ryhmässä ei ollut niin montaa lasta kuin he itse olisivat keskimäärin itselleen toivoneet.
“Taloudellisen tilanteen, parisuhteen, seksuaalisen suuntautumisen tai minkään muunkaan ei soisi olevan este, jos lapsen haluaa”, kommentoi Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. Hän viittaa Perheba rometrin tulokseen, jonka mukaan lasta toivovien tyypillisimpiä syitä lykätä lastensaantia tai jättää lapsi hankkimatta ovat sopivan kumppanin puute ja heikko taloudellinen tilanne. “Onko kaikilla sama mahdol lisuus edes unelmoida lapsesta?”, Koivuranta kysyy.
Perhebarometri tarkasteli myös ensimmäistä kertaa Suomessa laajasti ilmastonmuutoksen ja yhteiskunnal listen kriisien vaikutusta lastensaantitoiveisiin.
”Aiemmissa tutkimuksissa ilmastonmuutoksen ja lapsilukutoiveiden yhteyttä on tutkittu kysymällä esi merkiksi, vaikuttaako huoli ilmastonmuutoksesta vastaajan lastensaantisuunnitelmiin. Nyt kysyimme asioita toisistaan erillään ja analysoimme, onko suurempi huoli ilmastonmuutoksesta yhteydessä mata lampaan lapsilukuihanteeseen. Ja se oli!”, kertoo Sorsa. ”Talouskriisien vaikutus näkyi myös, mutta vain aikeissa: mitä huolestuneempi vastaaja oli taloudellisista kriiseistä, sitä vähemmän hän aikoi saada lapsia. Lapsilukuihanteisiin talouskriisit eivät olleet yhteydessä”, Sorsa jatkaa.
Myös kysymys koronapandemian ja sodan vaikutuksista suomalaisten lastensaantiajatuksiin on kiinnosta va. ”Sota Ukrainassa vaikutti osalla nuorista aikuisista lastensaantia koskeviin suunnitelmiin: toiset kokivat sodan alentaneen lapsitoivetta, toiset lisänneen. Kun miehillä toiveet olivat sekä kasvaneet että vähenty neet, näkyi sota naisilla vähentyneinä lapsitoiveina. Nuorista naisista jopa viidennes vastasi sodan vähentä neen toivetta saada lapsi”, kertoo Perhebarometrin toinen kirjoittaja Noora Lehtonen. ”Koronapandemia vaikutti niin ikään osalla lapsitoivetta kasvattaen, osalla vähentäen. Erityisesti nuoret miehet kokivat pan demian vaikuttaneen lapsitoiveisiin. Valtaosa kuitenkin vastasi, ettei pandemia ollut vaikuttanut lastensaan tia koskeviin toiveisiin.”
Lähde: Tiedote., Väestöliitto
Timo Parvelan käsikirjoittama ja Iiro Rantalan säveltämä lastennäytelmä
"Timo Parvelan kirjoittama näytelmä tarjosi takuuvarmaa lastenteatteria, joka pohditutti juuri sopivasti ja nauratti sitäkin enemmän. Pimeän talven keskellä ilahdutti sekin, että esityksen joukkoon oli ripoteltu huumoria myös isommille katsojille."
- Leila Saarivirta / Pihin naisen elämää -blogi
Esitykset 4.2.-15.4.2023
Anja Erämajan lastenkirjaan pohjautuva musiikkinäytelmä
Mitä tapahtuu, kun valpas vainukoira, seurakoira ja maailmanmatkaaja Vahtikoira Veikko jää yksin kotiin? Se selviää tässä Anja Erämajan käsikirjoittamassa ja Tuija Rantalaisen säveltämässä uutuusnäytelmässä!
Esitykset 11.3. klo 10 ja 18.3. klo 10
Liput: 20 € / 14 € |
Perhelippu: 65 €
MUSIIKKITEATTERI
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI
Hämeentie 68, 00550 Helsinki
www.kapsakki.fi
Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Viaporissa tehtiin ensimmäiset hovikumarrukset, kun kuningas Kustaa III lähti etsimään kadonnutta kruunuaan linnoituksen muurien katveesta. Ensimmäinen seikkailukierros Kadonneen kruunun jäljillä sai ensi-iltansa toukokuussa 1998. Tästä lähtien Viaporissa on seikkailtu kesäisin historiallisten hahmojen johdolla etsien vihjeitä ja ratkoen visaisia pulmia. Samalla on tutustuttu Suomenlinnaan ja opittu asioita historiasta hauskalla tavalla aikamatkailun merkeissä.
Vuonna 2023 vietetään seikkailukierroksen 25-vuotisjuhlavuotta ja kesän seikkailussa palataan jälleen kadonneen kruunun jäljille. Kierros vie osallistujat hauskalle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin, kuningas Kustaa III:n yli 200 vuotta sitten kadonneen kruunun jäljille. Johtolankoja seuratessaan ja vihjeitä ratkoessaan seikkailijat kohtaavat jännittäviä tilanteita ja erikoisia sattumuksia aikojen takaa. Kuninkaan lisäksi seikkailuun osallistuvat myös kamaripalvelija Henrik ja piika Gunilla. Kierros on lapsille (6–13 vuotta) suunnattu, mutta se sopii hyvin
myös aikuisille. Historialliseen taustatietoon perustuvalla kierroksella tutustutaan Suomenlinnaan ja 1700-lukuun hauskalla ja elämyksellisellä tavalla suomeksi ja ruotsiksi.
Kuninkaan ja hänen seurueensa kanssa voi lähteä seikkailemaan Suomenlinnaan toukokuusta 2023 alkaen tilauskierrosten merkeissä ja kesällä yleisökierroksilla. Seikkailukierroksen ohella merkkivuotta juhlistetaan digitaalisella kuvasarjalla ja juhlaviikonlopulla. Merkkivuoden kuvasarja kokoaa yhteen seikkailukierroksen menneet vuodet kuvin ja sanoin kierroksen sosiaalisen media kanavissa. Vuosien varrella jo yli 162 700 seikkailijaa on ehtinyt kiertämään Suomenlinnaa historiallisten hahmojen kanssa, joten kuvasarja voi tarjota muistoja monelle. Juhlaviikonloppu järjestetään elokuussa 2023. Tuolloin on luvassa yleisölle avointa ohjelmaa, joka kokoaa parhaita paloja seikkailukierroksen vuosilta.
Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, 09-68999850, guidebooking@suomenlinnatours.com www. suomenlinnatours.com
Kuningas Kustaa III (Kari Jagt) tutkii kruunun etsijöiden kanssa jakokivilöytöjä Kuva Kadonneen kruunun jäljiltä -kierrokselta.
KADONNEEN KRUUNUN JÄLJILLÄ
-SEIKKAILUKIERROS
Suomenlinnan seikkailukierros on historialliseen taustatietoon perustuva kierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin.
Kierrokset kesällä ajalla: 10.6.-5.8.2023.
PURJEHDUS TYKKISLUUPPI DIANALLA
1700-LUVUN TYYLIIN
Purjehdi tykkisluuppi Dianalla Suomenlinnan lähivesillä ja matkaa ajassa 1700-luvulle.
Yleisöpurjehdukset ajalla 28.6.- 26.8.2023
Lue lisää: www.suomenlinnatours.com
Ei ole riemastuttavampaa eikä palkitsevampaa yleisöä kuin lapset. He tulevat katsomaan esitystä valmiina rakastamaan sitä. He odottavat saavansa jotakin vähän jännittävää, nauramisen aihetta, ihmeteltävää ja myös ajateltavaa. En ikinä unohda sitä ensimmäistä kertaa, kun Juhannusmäen teatteriin vuonna 1975 rynnisti ensimmäinen yleisö. Bussilastillinen iloisia ja äänekkäitä ekaluokkalaisia juoksi sisään uuteen teatteriin. Valtava vastuu jysähti samantien harteilleni. Tälle yleisölle emme ikinä saa tuottaa pettymystä! Heitä varten me olemme olemassa! Tämä ajatus johtotähtenämme jatkamme taas uusin ideoin.
Ensimmäinen ensi-iltamme on Hotelli Home ja Hiipivä Hepuli. Nimi kertoo, että iloista naurua tulee kuulumaan katsomostamme. Brändiimme kuuluu, että myös sanomaa täytyy sisältyä esitykseen. Tunteet ja arvot ovat mukana tässäkin esityksessä kuten myös Kuninkaantyttären siivissä, joka tulee näyttämöllemme ”Hotellin”
jälkeen. ”Siivet”, satukirjailija Kaarina Helakisan klassikko sopii laajalle ikäryhmälle ihan neljävuotiaista teini-ikään asti. Ja kaikki esityksemme sopivat aikuisille! Aikuiset nauttivat lasten reaktioista, saavat hyvää tekevän yhteisen hetken teatterin fantastisessa miljöössä ja palaavat arkiaskareisiin virkistyneinä.
Tusculumin toiminta on saanut valtavasti uusia ystäviä! Työpajat, vauvojen värikylvyt, vauvateatteri, ns. Hiljaiset esitykset erityisherkille, draamaleikit ja monet muut toimintamuodot täydentävät upeasti Juhannusmäen kulttuuritarjontaa. Kaikkea tätä hyvää tarjoamme myös vierailuille, joita meillä on runsaasti kouluihin, päiväkoteihin, kulttuuritaloihin ym. koko kauden ajan. Lelumuseomme Museo Leikki WeeGeen pihapiirissä Tapiolassa tarjoaa myös monipuolista näyttely- ja työpajatoimintaa koko vuoden.
Teatterinjohtaja Kirsi Siren
Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo
Eero Ahre – Pekka Heiman
–Elina Stirkkinen:
Ohjaus: Elina Stirkkinen
Ensi-ilta 9.2.2023
Kotinäyttämöllä myös:
• Mimmi Lehmä ja Varis
• Kuninkaantyttären siivet
• Herra Hakkarainen seikkailee
• Kani Untuvakerä
• Ensimmäinen koti – vauvateatteri
Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa, kulttuurikeskuksissa, teattereissa sekä tapahtumissa lähellä ja kaukana seuraavilla esityksillä:
• Hotelli Home ja Hiipivä Hepuli
• Koirakampaamo Villa Koiranen/ Salong Hund och Hår
• Satuhahmot ihan pihalla -improvisaatioteatteriesitys
• Roolihahmot ihan kujalla -improvisaatioteatteriesitys
• Viiru ja Pesonen/ Pettson och Findus
• Mimmi Lehmä ja Varis/ Mamma Mu och Kråkan
• Kani Untuvakerä/ Kanin Dunboll
• Kultakutri ja kolme karhua/ Guldlock och de tre björnarna
• Kummituskekkerit/ Spökstök
• Pippuridino/ Dunderdino
Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput
hevosenkenka.fi tai lippu.fi
Liikunta on tärkeää pienestä pitäen esimerkiksi lapsen luuston ja motoristen taitojen kehittymiselle. Liikkuminen auttaa lasta kehittymään kestävämmäksi ja taitavammaksi. Nuorilla liikunta on tärkeää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi.
Liikunnan merkityksestä lasten ja nuorten terveydelle on vähemmän tutkimusnäyttöä kuin liikunnan terveysvaikutuksista aikuisilla. Liikunnan ehkäisemät pitkäaikaissairaudet ovat lapsilla melko harvinaisia, joten liikunnan niitä ehkäisevää vaikutusta on vaikeampi osoittaa. Myös kasvun ja kehityksen vaikutukset sekä vaikeus mitata lasten liikkumista luotettavasti hankaloittavat tutkimusta.
Intensiivinen liikunta nuorena ennustaa kuitenkin aktiivista elämäntapaa myös aikuisena – terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa ja elinympäristö omaksutaan jo lapsuudessa. Osa liikunnan hyödyistä ilmenee vasta vuosien kuluessa, joten liikuntaan liittyvät myönteiset mielikuvat ja jo lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa voivat edesauttaa terveyttä. Liikunnan on kuitenkin jatkuttava säännöllisenä myös aikuisena, jotta se ehkäisisi sairauksia. Lapsuuden liikunnalla on vaikutusta myös liikkumisvarmuuteen myöhemmin elämässä, jolla on vaikutusta esimerkiksi kaatumisten vaaraan.
Lasten ja nuorten liikkuminen vaikuttaa terveyteen monen tekijän kautta aikaansaaden lukuisia terveysvaikutuksia. Liikuntaa yhdestä kolmeen tuntia päivässä iästä riippuen
Varhaisvuosien eli alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden suositus on vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä. Liike- ja liikkumistaitojen kehittymiselle edullisin aika on ensimmäiset kymmenen ikävuotta, jolloin hermosto kehittyy. Kaikkien kouluikäisten 7–17-vuotiaiden tulee liikkua vähintään tunti päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Suosituksen mukaan sykettä nostavaa ja hengästyttävää liikuntaa sekä lihaksia kuormittavaa liikuntaa tulisi kertyä kolme kertaa viikossa.
Tarkkoja määriä sisältävien suositusten laatiminen lapsille ja nuorille on haastavaa, sillä lasten terveyttä edistävästä liikunnasta ei ole yhtä kattavaa ja pätevää tieteellistä näyttöä kuin aikuisten vastaavasta liikunnasta.
Luuston kehittyminen edellyttää riittäviä liikunnallisia ärsykkeitä. Liikunta on erityisen tärkeää kasvupyrähdyksen aikana. Luuston vahvistumisen kannalta tehokkaimpia ovat monipuolista toimintaa sisältävät liikuntamuodot, joissa tapahtuu nopeita ja voimakkaita iskuja, tärähdyksiä, vääntöjä ja kiertoja. Tällaisia ovat mm. pallopelit, juoksu vaihtelevassa maastossa, telinevoimistelu, aerobic ja ripeitä dynaamisia suorituksia sisältävät voimailulajit.
Murrosikään saattaa liittyä kömpelyyttä, joka johtuu raajojen ja lihasmassan nopeasta kasvusta ja opittujen liikemallien hetkellisestä häiriintymisestä. Tämä on kuitenkin luonnollisesta ja ohimenevää.
Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten aerobinen kapasiteetti on heikentynyt. Tätä arvellaan selittävän intensiivisen kestävyysliikunnan väheneminen ja liikapainoisuuden ja lihavuuden lisääntyminen. Jotta
aerobinen kestävyys kehittyisi, liikuntaan tulisi sisältyä myös pidempiä yhtämittaisia aerobista kuntoa kehittyviä jaksoja etenkin nuorilla.
Liikunta ja fyysisesti passiivisen ajankäytön vähentäminen on turvallinen keino lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon, sillä nuorilla ruoankäytön rajoittamiseen voi aina liittyä syömishäiriöiden vaara. Liikunta tulee tapahtua mahdollisimman paljon lasten ehdoilla ja tuottaa myönteisiä kokemuksia. Avainsanoja ovat monipuolisuus, säännöllisyys sekä jatkuvuus. Lapsuus on tärkeää aikaa liikuntatottumusten muotoutumiselle, jotta ne siirtyisivät myös aikuisuuteen.
• parantaa terveyttä ja vointia
• ehkäisee sairauksia ja niiden riskitekijöiden ilmenemistä tai astetta (kuten valtimoiden ateroskleroosi eli ahtautuminen ja verenpaine-, rasva-, sokeri- ja insuliinitasot)
• on tärkeää aivojen hermoverkkojen kehittymiselle
• kehittää tuki- ja liikuntaelimistöä
• lisää luumassaa
• lisää lihasmassaa, -voimaa ja -koordinaatiota
• parantaa liikkuvuutta
• kehittää liikuntataitoja ja auttaa lasta hallitsemaan liikkumista lihasten, hermoston ja aistien yhteistoimintana
• kehittää reaktionopeutta ja tasapainoa
• auttaa oppimaan vuorovaikutustaitoja ja reilun pelin henkeä
• auttaa luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita
• luo edellytyksiä elinikäisen liikunnan ja terveellisten elintapojen nodattamiselle.
Hyvin suunniteltu liikunta voi myös vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa. Tämä edellyttää kuitenkin hyvien kokemusten ja palautteen saamista liikunnasta – muuten liikunta saattaa olla jo pienelle lapselle ikävä kokemus ja se voi jopa estää lasta innostumasta liikunnasta. Lasten ja nuorten liikuntaharjoittelussa on hyvä myös muistaa, että liian aikainen, yksipuolinen tai kova harjoittelu ja kilpaileminen, joka vie liikaa aikaa muulta elämältä, voi vaarantaa lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja terveyden.
Lasten ja nuorten liikuntaan ei liity suuria terveydellisiä riskejä. Kuten aikuisillakin, joissain urheilulajeissa on suurempi alttius liikuntavammoille kuin toisissa. Lapsilla vammoja pyritään vähentämään huolellisilla suojauksilla
Lähde: ukkinstituutti.fi.
Suositukset tutin käytöstä ovat muuttuneet, koska se vaikuttaa ehkäisevän jossain määrin kätkytkuolemia. Aiemmin neuvottiin odottamaan muutama viikko ennen tutin antamista vastasyntyneelle, mutta nyt ajatellaan toisin. Siitä, miten pian antaa vastasyntyneelle tutti ja vaikuttaako se imetykseen, ollaan montaa mieltä. Lisäksi kaikki lapset ovat erilaisia, joten varmoja neuvoja on vaikea antaa. Jos kuitenkin haluaa imettää ja saada imetykseen mahdollisimman hyvän alun, tuttia ei ehkä kannata antaa, ennen kuin vauva on oppinut hyvän imuotteen.
Voiko tutin puhdistaa nuolaisemalla sitä, ja onko se oikeasti keitettävä niin tiheään kuin pakkauksessa lukee? Kaikki suhtautuvat tutin puhdistukseen hieman eri tavoin, ja se on pitkälti mielipideasia. Tutti kannattaa kuitenkin steriloida ennen käyttöönottoa ja ehkä myös tasaisin väliajoin flunssakauden aikana. Lisäksi tutit on hyvä steriloida usein, jos lapsella on suussa sammas, sillä muutoin sienitulehdus voi levitä rintoihin imetyksen yhteydessä. Muista aina puristaa tutin sisään jäänyt lämmin vesi pois ja tarkistaa huolellisesti, että tutti on ehjä. Joitakin tutteja ei saa steriloida keittämällä. Tällöin voi riittää, jos tutin päälle kaadetaan kiehuvaa vettä ja sen annetaan kuivua – noudata pakkauksen ohjeita.
Tuteilla on tapana paitsi hävitä jälkeä jättämättä, myös päätyä vähän väliä lattialle. Kun niin käy, voi olla mukavaa huuhdella tutti ennen sen antamista takaisin vauvan suuhun, mutta toimi niin kuin sinusta tuntuu hyvältä.
Turvallisuus ja tutin säilyttäminen
Kuinka kauan tutti pysyy hyvänä? Muista, että myös lapsen lempitutti kuluu ajan myötä, ja rikkinäinen tutti voi olla tukehtumisriski. Siksi sinun on aina tarkistettava, että tutti on ehjä: vedä imuosasta ennen kuin annat tutin vauvalle. Imuosassa ei saa myöskään olla reikiä tai repeämiä, joita tulee herkästi, jos lapsi puree tuttia. On myös tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita siitä, kuinka usein tutti pitää vaihtaa, minkä ikäiselle kyseinen tutti sopii ja miten se tulisi säilyttää.
Usein peukalon imemistä on hieman hankalampi hallita kuin tutin, koska se on jatkuvasti mukana. Juuri siksi peukalo on lapselle helppo ja kätevä lohduke, josta eroon pääseminen on vaikeampaa. Vanhemman ei kuitenkaan kannata turhaan kerätä kierroksia peukalon imemisen vuoksi. Kuten todettu, se loppuu yleensä itsestään ajan myötä. Jos lapsi tahtoo imeä peukaloa, hän voi saada siitä valtavasti lohtua aivan kuten tutistakin. Se voi kuitenkin valitettavasti vaikuttaa hampaiden asentoon, joten asiasta on hyvä jutella hammaslääkärin kanssa. Joskus myös peukalon iho voi kärsiä, kun se on jatkuvasti märkä. Yritä antaa iholle ilmakylpyjä ja hoitaa sitä – sekä selittää lapselle, että peukalo tarvitsee välillä vähän omaa rauhaa.
Lähde:Libero.fi
Kun perheeseen syntyy lapsi, vanhemmilla on oikeus pitää perhevapaata eli jäädä hoitamaan lasta kotiin.
• Raskausvapaa
• Vanhempainvapaa
• Hoitovapaa
• Osittainen hoitovapaa
Perhevapaita koskevat lait ovat muuttuneet 1.8.22. Jos lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.22 tai myöhemmin, vanhempien perhevapaita koskevat uudet lait. Jos lapsen laskettu syntymäaika on (ollut) ennen 4.9.22, perhevapaita koskevat vanhat lait. Tällä sivulla on tietoa perhevapaista uusien lakien mukaan.
Tällä sivulla kerrotaan perhevapaista työntekijöille. Tietoa perhevapaiden ajalta maksettavista etuuksista löydät InfoFinlandin sivulta Taloudellista tukea perheille.
Perhevapaa tarkoittaa:
• raskausvapaata ja erityisraskausvapaata
• vanhempainvapaata
• hoitovapaata
Ilmoita perhevapaasta työnantajallesi viimeistään kaksi kuukautta ennen, kun vapaa alkaa. Jos olet työtön, ilmoita perhevapaasta TE-palveluihin tai kuntasi työllisyyspalveluihin.
Usein työantaja maksaa työntekijälle palkkaa raskausvapaan tai perhevapaan ensimmäisten viikkojen ajalta. Hoitovapaan ajalta palkkaa ei makseta. Perhevapaat voivat kuitenkin olla myös kokonaan palkattomia vapaita. Se, maksetaanko sinulle palkkaa perhevapaan ajalta, riippuu työehtosopimuksestasi. Tarkista asia työnantajaltasi.
Kun perhevapaat päättyvät, sinulla on oikeus palata omaan työhön tai vastaavanlaiseen työhön vanhassa työpaikassa. Sinua ei saa syrjiä eikä irtisanoa raskauden takia.
Suomessa työnantajat ja työntekijät tuntevat perhevapaat, ja niitä käytetään yleisesti.
Raskausvapaa kestää 40 arkipäivää. Se alkaa tavallisesti 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymisaikaa. Raskausvapaa pitää aloittaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Jos teet työtä, jossa vauvan terveys tai oma terveytesi vaarantuu, voit jäädä erityisraskausvapaalle heti kun raskaus on todettu.
Kela voi maksaa raskausvapaan ajalta raskausrahaa, jos et saa raskausvapaan ajalta palkkaa.
Sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt, sinulla on oikeus pitää vanhempainvapaata. Oikeus vanhempainvapaaseen on lapsen molemmilla vanhemmilla.
Vanhempainvapaata voi pitää vain yksi vanhempi kerrallaan. Vanhemmat voivat kuitenkin pitää 18 arkipäivää vanhempainvapaata tai raskaus- ja vanhempainvapaata yhtä aikaa.
Vanhempainvapaa kestää 320 arkipäivää eli noin 14 kuukautta. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, molemmilla on oikeus 160 arkipäivän pituiseen vapaaseen. Vanhempi voi luovuttaa enintään 63 vanhempainvapaapäivää lapsen
toiselle vanhemmalle. Henkilöllä, jolle päiviä luovutetaan, on oikeus saada näiltä päiviltä vanhempainvapaata. Yksinhuoltaja voi käyttää kaikki 320 arkipäivää itse.
Jos olet työntekijä, sinulla on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa. Yhden jakson pituus pitää olla vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainvapaajaksot on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.
Työntekijä voi olla vanhempainvapaalla myös osa-aikaisesti.
Kela maksaa vanhempainvapaan ajalta vanhempainpäivärahaa, jos et saa vanhempainvapaan ajalta palkkaa.
Jos haluat jäädä hoitamaan lasta kotiin vanhempainvapaasi jälkeen, voit jäädä hoitovapaalle. Voit olla hoitovapaalla siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan voi aloittaa, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 päivää (noin kuusi kuukautta).
Jos olet työntekijä, sinulla on oikeus enintään kahteen hoitovapaajaksoon. Yhden hoitovapaajakson pitää kestää vähintään kuukausi.
Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia keskenään useammista tai lyhyemmistä hoitovapaajaksoista.
Hoitovapaan ajalta voit saada Kelasta kotihoidon tukea.
Hoitovapaa voi olla myös osa-aikainen. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta. Teet tällöin lyhyempää työaikaa ja saat vastaavasti vähemmän palkkaa. Myös molemmat puolisot voivat olla osittaisella hoitovapaalla esimerkiksi siten, että toinen lyhentää työaikaansa aamusta ja toinen iltapäivästä. Voit olla osittaisella hoitovapaalla siihen asti, kun lapsesi päättää toisen koululuokan.
Voit hakea Kelalta joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaan sekä osittaista hoitorahaa 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoitamista varten. Joustavaa hoitorahaa ei voi saada sellaisen lapsen hoitoon, joka on täyttänyt kolme vuotta, mutta ei ole vielä koulussa.
Lähde: www.infofinland.fi
Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee satelliittimaisesti kolmen kunnan alueella – Sipoon, Vantaan ja Helsingin. Sipoonkorvessa on usein sankoin joukoin innokkaita ulkoilijoita, ja suosituimmat pysäköintialueet saattavat ruuhkautua. Retkeilypalveluita ja pysäköintipaikkoja löytyy eri puolilta Sipoonkorpea, ja myös julkisella liikenteellä saapuen retken voi aloittaa monesta paikasta. Kannattaakin siis kokeilla erilaisia tapoja lähestyä Sipoonkorven salomaita ja patikkapolkuja.
Suurimmalle pysäköintialueelle Knuterisintielle mahtuu 160 autoa. Kaikki pysäköintialueet lähestymisohjeineen löytyvät kartalta.
Sipoonkorven kansallispuistossa voi liikkua niin jalan, hiihtäen, soutaen, meloen kuin pyörällä. Pyöräillessä on käytettävä selvästi erottuvia polkuja ja otettava muut kulkijat huomioon.
Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jolla eivät päde jokamiehenoikeudet. Sipoonkorven kansallispuistossa retkeillessä on aina tutustuttuva alueen sääntöihin ja rajoituksiin.
Ajankohtaiset Sipoonkorven kansallispuistoon liittyvät tiedotteet on myös syytä tarkastaa ennen retkeä.
Reitit
Byabäckenin luontopolku
Polun pituus 1,4 km; rengasreittinä 2,1 km. Merkitty maastoon puihin oransseilla merkeillä.
Luontopolku kulkee läpi Byabäckenin metsien päätyen laitumien vieritse Länsitien varteen, josta on tietä pitkin pysäköintialueelle noin 700 metrin matka (ethän oikaise viljelysten läpi).
Kalkinpolttajanpolku
Reitin pituus on 4,8 km. Merkitty maastoon vihreä-valkoisin merkein. Kulkee vaativassa maastossa, ja jyrkimmissä kohdissa on portaita. Reitti kulkee perinteisellä kalkkikaivos- ja maatalousalueella pelto- ja metsämaisemissa. Alueella on poltettu ja louhittu kalkkia.
Tasakallio – Storträsk -vaativa esteetön reitti Reitin pituus on 1 km/suunta. Pysäköintipaikalta alkava leveä sorastettu reitti kulkee metsämaisemassa Storträskin rantaan. Reitin varrella on loivia mäkiä.
Bakunkärrin kierros
Reitin pituus on noin 2 km. Maastossa sinisillä reittimerkeillä merkitty/ opastettu kierros alkaa Bakunkärrin pysäköintialueelta Knutersintien varresta ja pituutta sillä on noin kaksi kilometriä. Helpohko reitti kulkee vaihtelevassa maastossa metsän siimeksessä ja karuilla kallioilla. Reitiltä on viitoitettu pisto Bakunkärrin taukopaikalle.
Knutersin kierros
Kierroksen pituus on noin 3,8 km. Maastoon oransseilla merkeillä merkitty reitti alkaa Knutersin portin pysäköintialueelta ja kiertää Bakunkärrin keittokatokselle ja takaisin.
Storträskin rannassa on esteetön keittokatos, esteetön puuliiteri ja invakuivakäymälä. Storträskin ranta-alueelle vie Tasakallion pysäköintialueelta vaativa esteetön reitti.
Hyvänä lähtöpisteenä Sipoonkorpeen toimii myös Kuusijärven ulkoilualue, josta pääsee kansallispuistoon komeaa kävelysiltaa pitkin.
Milloin viimeksi...
1. Nauroit vedet silmissä?
2. Opit jotain hauskaa?
3. Maistoit joitain uutta?
4. Nukuit makeat päiväunet?
5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?
Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään!
Meillä on 15 päiväkotia Helsingissä.
Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: