Ipanaposti Helsinki toukokuu 2015

Paikallista ja ajankohtaista luettavaa pienten lasten vanhemmille!

1.nro Helsinki 2015

Sosiaalinen media lapsiperheissä

s.3

Dextran yleis-, erikois- ja hammaslääkärit sekä muut terveysalan asiantuntijat ovat apunasi kaikissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Palvelemme asiakkaitamme Dextra lääkärikeskuksissa, hammasklinikoilla, työterveydessä ja sairaaloissa ympäri Suomen.

“Univelkaan ei vaan totu.

Meillä valvottiin pojan korvatulehdusten takia niin monia öitä, etten pysyny enää laskuissa mukana. Lääkärin suosituksesta varattiin lopulta aika korvien putkitukseen. Toimenpide oli

SUOMALAINEN LÄÄKÄRIKESKUS, HAMMASKLINIKKA JA SAIRAALA OSA PIHLAJALINNAKONSERNIA

hetkessä ohi, ja sen jälkeen ei korvat ole poikaa enää kiusanneet. Nykyään meillä herätään reippaina ja hyväntuulisina.”

Varaa aika dextra.fi tai 030 6060* *Puhelun hinta: lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min.

Dextra Kamppi, Kampinkuja 2, 00100 Helsinki • Dextra Munkkivuori, Raumantie 1 A, 00350 Helsinki • Dextra Hammasklinikka Munkkivuori, Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Dextra Hammasklinikka Stockmannilla, Pohjoisesplanadi 41, 7. krs, 00100 Helsinki • Dextra Laser Tilkka, Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki • Dextra Sairaala Munkkivuori, Raumantie 1 A, 00350 Helsinki

2

www.ipanaposti.fi

Käyrillä

Mikä on parasta meidän lapsille?

Eräänä kylmänä maaliskuisena päivänä meidän perheeseen syntyi toinen poika. Se oli vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäiselle esikoisellemme iso kolaus.

Kun hän näki ensimmäisen kerran pikkuveljensä sairaalassa pienet kengät käännettiin ympäri ja marssittiin päättäväisesti pois tuon tunkeutujan luota.

Nopeasti kiintymyssuhde veljeen kuitenkin syntyi ja pikkuveljestä tuli tärkeä osa perhettämme. Arki asettui uomiinsa, isä oli päivät töissä ja me kolmisin kotona. Päivät kuluivat vauvaa hoitaen ja arkiaskareita tehden leikin lomassa. Siis kaikkea sitä mikä kuuluu lapsiperheen arkeen.

Olin aina ajatellut että olisin vahva äitiydessäni.

Olinhan kouluttautunut alalle ja työskennellyt vuosia päiväkodeissa. Minun siis kuului ”tietää” kasvatukseen liittyvät asiat.

Kesällä saimme vieraaksi kaukaisia sukulaisilla joilla oli esikoistamme puoli vuotta vanhempi lapsi. Hän oli reippaasti käynyt jo koko kevään ajan puistossa.

Minulta tiedusteltiinkin että enkö ollut edes ajatellut puistoa vanhemmalle lapsellemme. En ollut. Sain kuulla kuinka paljon lapsi saa puistosta virikkeitä ja miten kehitys suorastaan ponnahtaa eteenpäin.

Lisäksi kuopuksemme saisi kokonaan äidin huomion sillä aikaa. Hänellä olisi suorastaan oikeus siihen.

Minä, ”vahva äiti” aloin siis potea huonoa omaatuntoa koska halusin olla itsekkäästi molempien lasteni kanssa vain kotona. Aloin epäilemään, eikö arkemme ollutkaan riittävää.

Syksyn saavuttua ilmoittauduimme sitten puistoon.

Ensimmäisellä kerralla jätin portin taakse itkevän pojan ja sydän täynnä pahaa oloa lähdin kuopuksen kanssa kotiin viettämään kahdenkeskistä aikaa. En nauttinut hetkestäkään, silmissäni oli vain itkevä pieni lapseni. Kysyvät silmät miksi minä jään tänne ja te lähdette.

Tiina Paju & Helena Johansson

Hakiessani poikaani kotiin sain kuulla hänen juosseen aidan viertä, välillä portille pysähtyen ja äitiä odotellen. Sain pojaltani tiukan halauksen sekä märän pusun. Voi sitä onnea!

Seuraavalla viikolla toistimme taas tämän kuvion.

Tämän jälkeen sisältäni nousi kapina. Enkö muka itse tiedä mikä on parasta lapselleni? Eikö tavallinen arkemme tarjoaisi tarpeeksi virikkeitä lapsillemme?

Tähän loppui puisto kokeilumme.

Vielä tänäkin päivänä mietin miksi sorruin ulkopäin tulevan paineen alla epäilemään itseäni? Miksi en kuullut sisäistä ääntäni? Mistä se epävarmuus kumpusi kun ulkopuolinen arvosteli äitiyttäni ja valintojani? Miksi edes opittu tieto ei pelastanut minua? Puisto kokeilun jälkeen tiesin kuitenkin täysin varmasti että se niin sanottu virikkeetön arki oli meidän perheelle paras tapa elää.

s.10 Äiti, sinä olet tähti

Toivon että löytyy äitejä jotka ovat vahvempia kuin minä olin aikoinani. En edelleenkään kadu päätöstäni viettää päivät kotona lasteni kanssa. Kadun ainoastaan sitä onnetonta puisto kokeiluamme..

Uskon että jokainen äiti kyllä tietää itse mikä on paras tapa elää omaa perhe arkea.

Arjen arvostusta kaikille äideille toivottaen ja antoisia lukuhetkiä uuden Ipanapostin merkeissä toivottaa Katri Lindberg, kahden ihanan pojan äiti.

Ipanaposti.

s.14 Luontokokemukset tukevat hyvinvointia

3

www.ipanaposti.fi

Tänään

Aikuisen ennakoitavuus ja tavoitettavuus ovat lapsen kannalta tärkeimpiä asioita”

Tilanteet, kuten kotiintulo töistä tai lapsen haku päiväkodista pitäisivät Kallion mielestä ehdottomasti olla puhelinvapaita”.

Ihastuttava ja vihastuttava

some

Sosiaalinen media lapsiperheissä

Sosiaalisen median eli somen käytöstä on tullut helppoa, kun älypuhelimella pääsee mihin vaan ja se on koko ajan käden ulottuvilla. Some on myös olennainen osa lapsiperheiden arkea. Minkälainen malli aikuisen tulisi olla lapselle mediankäyttäjänä?

L

apsiperheiden Mediakysely 2012 (Pääjärvi Saara, Happo Hanna & Pekkala Leo) selvityksen mukaan alle 4-vuotiaat ovat usein median ”oheiskäyttäjiä” eli useimmiten läsnä tilanteissa, joissa aikuiset käyttävät mediaa omiin tarkoituksiinsa. ”Olisikin hyvä herätellä aikuisia pohtimaan sitä, millaisen kasvuympäristön oma mediankäyttö aivan pienimmille lapsille tarjoilee. On olemassa tutkimustietoa esimerkiksi siitä, että perheissä, joissa televisio on paljon auki, pikkulapsilla esiintyy enemmän unihäiriöitä. Vaikka lapsi ei aktiivisesti osallistuisikaan televisionkatseluun, yksittäinenkin kuva voi säikäyttää tai levoton äänimaisema pitää kierroksia yllä”, mediatutkimuksen tekemiseen osallistunut Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erityisasiantuntija Hanna Happo huomauttaa.

Psykoterapeutti Maaret Kallion mielestä somea käytetään yleisesti ottaen liikaa. ”Se näyttäytyy vastaanotollani ja ihmisten puheissa. Silti vieroksun sitä, että jäädään arvostelevalle tasolle. Kuitenkin tutkimusten mukaan vanhemmat eivät ole ikinä viettäneet yhtä paljon aikaa lastensa kanssa kuin nyt. Läsnä olemattomuutta on ollut jo ennen kaikkia näitä härveleitä.”

Keskeisin asia lapsen kannalta on se, että se vanhempi on tavoitettavissa. ”Olennaista ei ole se, täyttääkö vanhempi tiskikonetta vai roikkuuko hän somessa, vaan kyky irtautua niistä tehtävistä, kun lapsi tarvitsee vanhempaa”, Kallio pohtii.

Sopivasti vai liikaa?

Mediankäyttö aiheutti Lapsiperheiden mediakyselyn (2012) mukaan myös ristiriitoja perheissä. ”Seitsemässä perheessä kymmenestä jouduttiin ainakin joskus ristiriitaan mediankäytön rajoittamisesta. Mediankäytön rajaaminen ja sisällöistä keskustelu ovat arjen mediakasvatusta, josta vanhemmat kokivat olevansa ensisijaisesti itse vastuussa”, Happo kertoo.

Hapon mukaan vanhemmat mallintavat lapsilleen nettikäyttäytymisen ja sosiaalisen median tapoja. Some voi tarjota pienten lasten vanhempien joskus kovinkin yksinäiseen arkeen paljon kaivattuja aikuiskontakteja, mutta pahimmillaan se sitoo aikuisen huomiota liikaa pois tässä ja nyt tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. ”Olisikin kiinnostavaa kysyä lapsilta, käyttävätkö heidän vanhempansa somea heidän mielestään liian vähän, sopivasti vai liikaa? Olettaisin, että lapsetkin turhautuvat aika-ajoin kännykkää räplääviin vanhempiinsa”, Happo pohtii.

Kallion mukaan on vaikea rajata, mikä on liiallista somen käyttöä. ”Jos itseään alkaa haitata oma somen käyttö tai saa puolisolta negatiivista palautetta, se voi olla merkki siitä, että viettää liikaa aikaa esimerkiksi älypuhelimella.”

Minkälainen malli aikuisen sitten tulisi olla lapselle mediankäyttäjänä? ”Sellainen, että sinä johdat sitä välinettä eikä se sinua”, Kallio vastaa.

Maaret Kallio Kuvaaja: Anna Dammert

Rauhoita kotiintulo

Läsnäolo ei ole suorittamista

”Minulla sydän pyörähtää, kun näen vanhemman höpöttävän puhelimeen samalla, kun hakee lastaan kotiin päiväkodista”, Kallio kertoo.

”Minulta on kysytty, että saako vanhempi käydä Facebookissa. Totta kai saa käydä, mutta ei siellä tarvitse viettää koko päivää. Ja tietenkin kotona saa tehdä töitä. Lapsen kanssa voi sopia, että vanhempi keskittyy työsähköpostiin vaikka vartin ja sitten leikitään. Aikuisen ennakoitavuus ja tavoitettavuus ovat lapsen kannalta tärkeimpiä asioita”, Kallio pohtii.

Tilanteet, kuten kotiintulo töistä tai lapsen haku päiväkodista pitäisivät Kallion mielestä ehdottomasti olla puhelinvapaita. Myös nukkumaanmeno ja ruokailu olisi hyvä rauhoittaa. ”Puhelimesta tai tietokoneesta irtautumista kannattaa kokeilla testimielessä. Siitä voi saada vähän haisua, kuinka koukuttunut laitteeseen on. Lisäksi se saattaa olla yllättävän vapauttava kokemus”, Kallio kertoo.

Hän on itse ottanut tavaksi matkustaa töiden jälkeen kotimatkan ilman tietokonetta tai älypuhelinta. ”Huomasin, että työt jatkuivat usein kotimatkalla. Päätin rauhoittaa bussimatkan itselleni ja kuulostella rauhassa mitä minulle kuuluu.”

Kallion omassa perheessä on tehty myös sellainen päätös, että makuuhuoneisiin ei tuoda mitään mediaa. ”Tämä on yksi rajaamisen tapa.”

Kallio ei pidä laatuaika määritelmästä. ”Läsnäolosta voi helposti muodostua suoritus.

Voi olla että olet päättänyt viettää laatuaikaa, mutta lapsi ei haluakaan. Kenestä se silloin on lähtöisin? Tämä aikuisten termi ei kunnioita lasta.”

Kallio kehottaa mieluummin elämään tavallista arkea - harvat huippuhetket kantavat kauas. ”Hyvä hetki on se, kun menee kyykkyyn ja kysyy lapselta mitä sinulle kuuluu.”

Ella Airas-Salminen

4

www.ipanaposti.fi

Karin ehdotus ruokapöytään

Paahdettuj ap

ossun ribse

jä barbequ e

1-2 Porsaa nr Barbeque k impsuluuta / syöjä astiketta Keitä ribsit runsaassa vedessä n. kattilasta k tunnin kun eittämisen nes liha irto a ik jälkeen lisä aa lu ä suola, ma ana syntyvää vaahto a pois lusik usta helposti. Kuori ista. Voit k säilytä ne ti ypsentää li alla tai kau iviisti jääka han jo 1-2 h apisa. päivää aiem alla. Tunnin min kuin sy Ota lihat lä öt ne, mpenemää n ja levitä b lihaa ja sen a rbeque-ka makeus gla stiketta rib see Laita ribsit sien uuniastiass raa ribsit. Lämmitä r ibsit grilliss päälle. Kastike maust a uunin kesk barbeque-k ä tai uunis aa iosaan läm astike on k sa 225 ast p auniisti pa eessa. ahtunut rib enemään 5-10 minu utiksi kunn sien pintaa es n.

Perunasala atti, 10 hengelle

10 kiinteäm altoista per unaa, esim 1 pieni prk erkiksi Siik / 100 gram li tai Timo maa kaprik 3 valkosipu sia lin kynttä 2 suolak urkkua 2 vihreää o menaa / G ranny Sm 1 tuorekur ith tai muu kku kiinteä ja k irpeä omen tuoreita yr a ttejä Kastike: 2 dl öljyä 1 dl valkov iinietikkaa 2 tl sokeria 2 tl suolaa mustapipp uria Kuori, pilk o ja keitä p erunat.

Tee marina di (2/3 öljy ä, 1/3 valk perunoiden oviinietikk kiehuessa. aa, mauste Pilko kurk et ja yrtit) ut ja omen a kuutioiksi perunoiden , sekoita ne sekaan ja k kapristen k Anna salaa aada marin anssa kypsi tin vetäyty adi vielä lä en ä viileässä m pimien per vähintään u noiden pää muutaman ll e. tunnin.

Kari :)

inen hy

Anjan

v

en

om e g a

lähd e.

a om

n ie

Er in

Lähde: makuja.fi, josta löydät lisää Kari Aihisen ja muiden asiantuntijoiden reseptejä hyvään ruokailuun.

oj

3-

ja p 6-r asvah ap

Myssyfarmin pehmeänmakuinen luomurypsiöljy maistuu myös lapsille!

Tuotteemme löydät Ruohonjuuresta

www.myssypellolta.

LUONTOHERKKU Kaikkea äidille ja vauvalle joka päivä iltakymmeneen.

M Kaartin Kotikauppa Korkeavuorenkatu 19, Helsinki Puh. 09 174 580 facebook.com/kaartinkotikauppa

Terveellisempää makeaa ilman lisäaineita.

Makeisten sokerina täysruokosokeri, joka valmistetaan sokeriruo’osta puristetusta mehusta miedolla lämmöllä kuivaamalla.

Tuotteet - Intiaanilakritsi, makuhermoja heläyttelevä spelttilakritsi - Ihanan pehmeä toffee, joka ei tartu hampaisiin.

Makuja jokaisen makuun.

- Marjamarmeladit suomalaisista marjoista, mustaherukka, tyrni ja vadelma.

- Hirssisuklaa, maidoton ja gluteeniton herkku.

www.anjanluontoherkku. • info@anjanluontoherkku.

5

www.ipanaposti.fi

Luomu

Lumoudu kotimaisesta kaurasta

Luomua arkeen M

oni pienten lasten vanhempi haluaisi suosia luomua, mutta ajattelee sen olevan sekä työlästä että kallista. Todellisuudessa jo muutamaan juttuun panostamalla voi koko perheen ruokavaliossa saada aikaan isoja parannuksia. Kolmen lapsen äitinä ja luomutilan emäntänä olen viimeisten vuosien aikana käyttänyt valtavasti aikaa ratkaistakseni mahdottomalta tuntuvan yhtälön: Kuinka syödä päivittäin laadukasta ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa – kohtalaisen edullisesti, helposti ja nopeasti.

Olen viilannut toimintamalleja sekä ruoanvalmistukseen että raaka-aineiden hankintaan ja säilytykseen liittyen, ja haluan nyt jakaa kanssanne joitakin periaatteita, miten kätevä emäntä hoitaa hommansa meillä.

Ensinnäkin täytyy hyväksyä, ettei ruoka ole mikään fiksu säästökohde. Ruoka on elintärkeä osa hyvinvointiamme – sitä olemme, mitä syömme. Ja sen vaikutukset näkyvät pitkään etenkin lapsista, jotka ovat herkkiä kaikille viljelyssä käytetyille kemikaaleille. Jos ruoanlaittoon käytetyn ajan ja rahan pyrkii minimoimaan, kustannukset saattavat tulla moninkertaisina takaisin.

Muutamalla tärkeällä jutulla saa koko ruokavalion perustan kuntoon. Satsaa näihin: luomupuurot, kylmäpuristettu rypsiöljy ja kotimaiset marjat. Esikypsentämätön, pienmyllyn jauhama luomupuuro maistuu paremmalta, pitää nälän ja on hyväksi vatsalle. Kylmäpuristetusta luomurypsiöljystä saa hyviä kasviflavonodeja sekä omega-3 ja -6-rasvahapot edullisesti niiden luontaisessa muodossa ja oikeassa suhteessa. Kotimaista superfoodia eli marjoja saa vuoden ympäri pakastettuna, hedelmien hinta ja laatu taas riippuvat satokaudesta. Jokainen tietää mustikan vitamiinit ja antioksidantit.

Osta kerralla paljon - tee kerralla paljon. On vapauttavaa ja todella kustannustehokasta, kun kaupassa ei tarvitse ravata kuin kerran viikossa. Suuret pakkaukset – kuten iso säkki luomuperunaa – tulevat edullisemmaksi. Luomuliha laatikoissa suoraan tuottajalta ei ole hinnalla pilattu ja liha kestää hyvin pakastamista. Ja pakkasessasi on aina valmiina jauhelihakastikkeen ainekset! Kun ruokaa tekee kerralla paljon, työmäärä vähintään puolittuu. Iso kattilallinen keittoa tai valtava makaroonilaatikko vaativat toki työtä, mutta ne vain paranevat jääkaapissa.

Priorisoi vauvaa. Jos omat voimat ovat vähissä, kannattaa satsata ennemmin vauvan ruokaan kuin omiin kokkailuihin.

Eineksistä löytyy nykyään ihan kelvollisia vaihtoehtoja muulle perheelle, mutta valmiit vauvansoseet ovat poikkeuksetta steriilejä täyssäilykkeitä, joista kaikki luontaiset vitamiinit ja entsyymit on tapettu kuumentamalla. Ne sopivat hätävaraksi, mutta luomuporkkanan keitto onnistuu kyllä vähemmänkin kätevältä emännältä vaikkapa lukuisista vauvanruokablogeista helppoja ohjeita katsomalla.

Mieti, mitä ostat HeVi-osastolta. Avocadot ja bataatit ovat toki trendikkäitä, mutta toiselta puolelta maapalloa roudattujen luomuvihannesten kilohinta kirpaisee liki poikkeuksetta. Ne voikin säästää erityishetkiin. Kotimaiset luomujuurekset taas ovat edullisia ja ravintorikkaita. Luomusalaatti ei ole tavanomaista kalliimpaa ja nitraattipitoisuudet jäävät murto-osaan.

Luomuhedelmät voi syödä talvellakin kuorineen toisin kuin tavanomaiset. Valitse luomua ainakin niissä tuotteissa, joissa kemikaalijäämät ovat suurimmat. Tällaisia ovat esimerkiksi sitruuna, parsakaali, kukkakaali ja mansikka – myös kotimainen.

On tiettyjä hintavia elintarvikkeita, joita ei juuri luomuna saa ja joita pidän jokapäiväisessä käytössä turhina. Tällaisia ovat esimerkiksi murot, leikkeleet, marinoidut lihat ja kaikki mahdolliset maustetut maitotuotteet. Puurot hakkaavat murot mennen tullen sekä maussa että ravintosisällössä. Lihaa ei tarvitse olla leivän päällä eikä edes joka aterialla –kyse on lähinnä totutusta tavasta. Maustamaton luomujogurtti tölkissä tulee edullisemmaksi kuin annospakatut sokeripommit ja hunajasta tai hilloista saa kosolti makeutta.

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Kaapista aina löytyvä pastapussi on kotiäidin pelasta ja sen vaihtaminen terveellisempään käy helposti. Kotimaista luomuspelttipastaa kypsyy viidessä minuutissa. Suolaa keitinveteen, valutettuun pastaan reilu loraus kylmäpuristettua luomurypsiöljyä ja yksi luomumuna sotkettuna joukkkoon – ja valmista tuli. Hyvä juusto on plussaa.

Emännän keittiössä ollaan varmoja, että ruonlaittoon käytetty aika ja vaiva maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

Anna Rauhansuu, emäntä, myssyfarmi.

100% kasviperäinen.

Soijaton ja maidoton.

Knehtilän tilan navettakahvila sekä maatilamyymälä auki: ke- pe klo 12-18 lauantaisin klo 9 -14 (poikkeukset aukioloissa www.knehtilantila.i)

Knehtilän tilalla vietetään tämän vuoden aikana seuraavia markkina tapahtumia: Maatilan keväiset markkinat la 23.5 klo 10-15 Maatilan elomarkkinat la ja su 15.-16.8 klo 10-15 Maatilan syysmarkkinat la 26.9 klo 10 - 15 Maatilan Jouluiset markkinat la ja su 12.-13.12 klo 10 - 15

Haapasaarentie 75, 05470 Hyvinkää www.knehtilantila.i / b: Knehtilän Luomutila

6

www.ipanaposti.fi

Henkinen hyvinvointi

Kosketuspintoja I

hminen pyrkii elämässään tasapainoon ja onnellisuuteen. Tarvitsemme vastavuoroisuutta, sillä nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarve on meihin syvälle sisäänrakennettu. Läheisyyden lisäksi kaipaamme itsenäisyyttä ja etäisyyttä muihin ihmisiin. Myös näiden tunteiden merkitykseen elämässämme vaikuttavat lapsuuden kokemuksemme ja elämäntarinamme.

Elämänhallinnan tunteemme liittyvät persoonaamme ja elämäntarinaamme. Kuka olen?

Mitkä asiat koen haasteellisina elämässäni? Miten lapsuuteni näkyy parisuhteessani ja perheelämässäni, onko minulla lupa ja uskallanko puhua tunteistani? Osaanko kuunnella toista?

Miten toimimme perheenä, pariskuntana?

Miten kohtaamme elämässämme haasteet tai yllättävät kriisit?

Omaan itseen tutustuminen on haasteellista mutta myös mahdollistaa muutoksen. Kun tunnemme itseämme, ymmärrämme ja kuulemme myös paremmin läheisiämme. Myös me voimme tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi eri tavoin. Parisuhteen ja perhe-elämän haasteita voidaan kohdata uudella tavalla, myös eroissa.

Tämä avaa uusia mahdollisuuksia yhteiselle tulevaisuudelle tai selkiyttää eri osapuolien tunteita esimerkiksi erotilanteissa.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on hieno kertomus ihmisen kyvystä kohdata ja oppia elämään elämäänsä etsimällä vastauksia kysymyksiin: Kuka minä olen? Millainen on suhteeni maailmaan ja ihmisiin ympärilläni?

Lapsuudenkodissaan Jukolassa veljekset keräävät rohkeutta ja voimia, oppivat selviyty-

APTEEKKI ISOKANTELEESTA TÄLLÄ KUPONGILLA!

RELA DROPS +D -tipat 10ml

17,90





Norm. 21,80

Tarjous voimassa 30.6.2015 asti, myös verkkokaupassamme.

Rela Drops + D -tipat ylläpitävät vastustuskykyä ja turvaavat lasten tarvitseman D3-vitamiinin saannin.

Valmiste sisältää muista Rela-tuotteista tuttuja ja hyvin tutkittuja Lactobacillus reuteri Protectis® -maitohappobakteereita sekä hyvin imeytyvää D3-vitamiinia pienelle lapselle ja vauvalle sopivassa muodossa.

miskeinoja. He valmistautuvat kohtaamaan pelottavan, vieraalta ja haastavalta tuntuvan maailmaan. Yritysten ja erehdysten kautta he pikku hiljaa saavuttavat ja löytävät elämälleen merkityksen, kohtaamalla ihmisiä, peilaamalla ja elämällä omia tunteitaan ihmissuhteissaan.

Välillä vastoinkäymisiä ja kohtaamisia peläten, välillä ne rohkeasti kohdaten, välillä elämässään onnistuen, ja toisinaan elämältä selkäänsä saaden he löytävät tasapainon elämänsä vaellukseen, ja palaavat lopulta takaisin

synnyinseudulleen. Merkityksellistä ei ole vain lähtökohtamme elämäämme, vaan se, miten kohtaamme haasteet, löydämme mielekkyyden ja tarkoituksen olemiseemme ja jatkamme elämäämme eteenpäin. Jokaisessa ihmisessä uinuu yllättäviä henkisiä voimavaroja, joiden näkyväksi tuleminen luo elämästämme juuri meidän näköisemme ja ainutlaatuisen arvokkaan.

Teksti: Iiro Leino, Psykoterapeutti- VET, työnohjaaja / Psykoterapiakeskus Jukola Oy

SALUTEM

Koko perheen suomalainen hammastahna, myös lapsille.

Kaikki tarpeellinen - ei mitään turhaa!

Meiltä saat S-Bonusta vapaakaupan tuotteista, myös verkkokauppaostoksista!

Kauppakeskus Kaari, Kannelmäki ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18 isokannel.fi shop.isokannel.fi Puh. 09-4778010

Lasten ten hammastahna perheen pienimmille pienimmille, erityisesti lapsille kehitetty hellävarainen ja vaahtoamaton hammastahna!

Salutem erikoishammastahna ja lasten hammastahna sisältävät uoria, ksylitolia ja betaiinia, joka suojaa suun limakalvoja, ja ylläpitää suun kosteutta.

Erikoishammastahna sopii erinomaisesti myös aftoista ja kuivan suun ongelmista kärsiville.

APTEEKISTA.

7

www.ipanaposti.fi

VAUVAVANHEMPI JOOGA

Lääkäri kertoo

YHTEINEN HETKI

V O I M A A N N U T TA A J A V A H V I S TA A

Korvatulehduskierre kannattaa

Vauva-vanhempi jooga: ti ja to klo 11.15-12.00 Hinta: 105 € (10 krt) Äitiysjooga ti ja to klo 12.30-14.00 Ke klo 18.15-19.30 La klo 12.30-14.00 Hinta:130 / 120 € (10 krt)

katkaista

Välikorvantulehdus on pienillä lapsilla tavallinen vaiva, joka kiusaa melkein kaikkia lapsia ennen kolmatta ikävuotta.

Lähes aina ennen korvatulehdusta lapsella on nuhaa ja yskää, ja välikorvantulehdus kehittyykin hengitystietulehduksen jälkitautina. ”Korvatulehdus voi alkaa noin kolmen vuorokauden kuluttua räkätaudin alkamisesta”, sanoo professori, lastenlääkäri Harri Saxen.

Lapsen kiukkuisuus ja itkuisuus voivat kertoa välikorvantulehduksesta. ”Varsinkin jos lapsella on kuumetta, hoito kannattaa aloittaa kipua lievittävällä särkylääkkeellä”, Saxen sanoo.

Putkien asennus on helppo leikkaus, joka tehdään lyhyessä nukutuksessa. ”Siinä tärykalvoon tehdään pieni viilto, johon ujutetaan lankarullan muotoinen putki. Toimenpide kestää vajaan vartin, herääminen vajaan tunnin ja sitten lasta seurataan.

Noin neljän tunnin jälkeen voi lähteä kotiin”, Mattila kuvailee.

Tärykalvon iho työntää luonnostaan putkia pois, joten ne poistuvat itsestään yleensä vuoden sisällä. ”Joillekin lapsille putket asennetaan toistamiseen”, Mattila sanoo.

Useimmilla lapsilla korvatulehdukset loppuvat iän myötä vastustuskyvyn paranemisen vuoksi. Lapsen kasvaessa myös välikorvaa ilmastoiva korvatorvi pitenee, mikä voi vähentää välikorvatulehdusriskiä, sillä välikorvatulehduksia aiheuttavat mikrobit pääsevät välikorvaan nenänielusta juuri korvatorven kautta.

Milloin lääkäriin?

Jos lapsi kärsii flunssasta ja on kivulias eivätkä kuumelääkkeet auta, on syytä käydä lääkärissä. Korvatulehduksen kanssa voi hyvin odottaa aamuun, koska hoidon viivästyminen ei aiheuta haittaa. Lääkäriin kannattaa lähteä erityisesti siksi, että saadaan varmuus oireiden syystä.

Jopa puolet korvatulehduksista parantuu myös ilman antibiootteja. ”Kun lääkäri on todennut korvatulehduksen, voidaan myös katsoa lähteekö vaiva parantumaan itsestään, jolloin riittää että hoidetaan oireita kipulääkkeillä. Antibiootti aloitetaan, mikäli kipu ei helpota seuranta-aikana.”

Jos välikorvaan jää nestettä pidemmäksi aikaa, voi kehittyä liimakorva, jossa tärykalvon liike häiriintyy. Liimakorvastakaan ei ole todettu jäävän kuulolle pysyvää haittaa.

Altistusta voi torjua

V

älikorvantulehduksia ei voi ehkäistä täysin, vaikka rokotuksilla niitä voidaanin vähentää. Käsien pesusta ja infektioaltistusten vähentämisestä on hyötyä. Lapsi voi altistua infektioille esimerkiksi vauvauinnissa, jossa lapsi altistuu myös hengitysteitä ärsyttäville kaasuille. Lasta kannattaa suojata myös tupakansavulta.

Putket suojaavat ja helpottavat oloa Jos lapselle on kehittynyt liimakorva tai välikorvantulehduksia on toistuvasti, kannattaa harkita korvien putkitusta. ”Äkillisen välikorvatulehduksen sattuessa märkä pääsee valumaan ulos korvasta, mikä helpottaa kipua”, sanoo dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Petri Mattila.

Putket ilmastoivat korvaa, mikä osin suojaa uusilta tulehduksilta. Mattila toteaa, että jos tulehdus toistuu, kun putket on jo asennettu, välikorvatulehdusta voidaan vaihtoehtoisesti hoitaa korvakäytävään laitettavilla antibioottitipoilla. ”Kun lääkettä ei tarvitse antaa suun kautta, ei tule myöskään sen mahdollisesti aiheuttamia vatsavaivoja.”

Lapselle ei ole putkista haittaa, mutta esimerkiksi sukeltaessa korvat kannattaa suojata tulpilla, jotta putkien kautta ei pääse vettä välikorvaan.

Professori, lastenlääkäri Harri Saxen.

Lääkärikeskus Dextra

Dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Petri Mattila Lääkärikeskus Dextra.

Joogakoulu Shanti, Runeberginkatu 43, 00100 Helsinki

www.jooga.fi

Laajasalossa Suomensuontie 8 00870 Helsinki

Itäkeskuksessa Kauppakartanonkatu 14 00930 Helsinki Iloinen, lämmin ilmapiiri turvallisten aikuisten ohjauksessa kasvattaa terveitä punaposkia.

Lähtökohtamme on luonnonmukainen lastenhoito ja steiner-pedagogiikka.

Päiväkodin arkea värittävät mahdollisuudet musiikki- ja kuvataideilmaisuun.

Lapsen onnellisen arjen avaimia ovat rauhallinen päivärytmi ja pienryhmätoiminta kodikkaissa tiloissa.

Tarjoamme omassa keittiössä valmistettua terveellistä luomuruokaa.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset www.luomupaivakotikirsikka.net Kirsi Edelmann puh. 050- 351 0950

8

www.ipanaposti.fi

Suun hyvinvointi

Kaikki tarpeellinen suun ja hampaiden

V

puhtauteen

ain apteekeista saatava kotimainen Salutem-hammastahna on kehitetty hellävaraiseen, jokapäiväiseen hammashoitoon koko perheelle. Koska Salutemerikoishammastahnaa ei tarvitse huuhdella suusta eikä sen nielemisestä ole haittaa, se soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten ja vaikkapa iäkkäiden vuodepotilaiden käyttöön.

Turvallinen ja kosteuttava Suun kuivuus, erilaiset allergiat, astma ja suun limakalvoilla esiintyvät aftat ja muut haavaumat voivat aiheuttaa suussa kipua ja tuntoherkkyyttä.

Salutem- erikoishammastahnat kosteuttavat herkän ja kuivan suun ja sisältävät kaiken tarpeellisen suun ja hampaiden hyvinvointiin. Fluori vahvistaa hammaskiillettä reikiintymistä vastaan, ja ksylitoli ehkäisee bakteerien kasvua hampaiden pinnoilla. Sokerijuurikkaasta eristetty luonnon betaiini puolestaan suojaa suun limakalvoja ja ylläpitää suun kosteutta.

Lisäksi betaiini vähentää ihon ja suun limakalvojen mekaanista ja kemiallista ärsytystä.

Salutemin hammastahnojen hankaavuustehosta kertova RDAluku on 33 eli hyvin alhainen. Sen ansiosta Salutem suojaa hampaita eroosiolta eli hammaskiilteen liukenemiselta, samalla kun se puhdistaa hampaat tehokkaasti.

Ei kemikaalikuormaa Monissa hammastahnoissa käytettävät vaahtoavat aineet sekä maku-, väri- ja säilöntäaineet allergisoivat usein käyttäjiä tai ärsyttävät suun limakalvoja. Ennen kaikkea ne ovat turhia.

Salutem- hammastahnat eivät sisällä eteerisiä öljyjä tai muita makuaineita, jotka voivat pahentaa suun kuivuuteen liittyviä ongelmia. Myös hammastahnoissa yleisesti käytetty vaahtoava aine, natriumlauryylisulfaatti, on jätetty pois, sillä se aiheuttaa ärsytystä muillekin kuin kuivan suun ongelmista kärsiville henkilöille. Myöskään säilöntäaineet, kuten allergeenina tunnettu parabentsoehappo, ja väriaineet eivät kuulu Salutemin ainesosiin.

Teksti: Maria Salminen

T E R V E T U L O AM E H I L ÄI S E E N E l ämä e i aina s uju s uunnit e l mie n muk aan.

T e rv e y s al an as iant unt ijammeo v att uk e nas i aina, k un t arv it s e tapua.

V araa aik a0 1 04 1 40 0t ai me h il aine n. fi E s po o●H e l s ink i ●V ant aa |me h il aine n. fi S o it t o0 1 0 al k uis e e ny rit y s nume ro o n mak s aa k iint e än v e rk o nl iit t y mäs t ä0 , 0 8e uro a/ puh e l u +0 , 0 6e uro a/ min.M at k av ie s t inv e rk o nl iit t y mäs t ä0 , 0 8e uro a/ puh e l u +0 , 1 7e uro a/ minuut t i.

9

www.ipanaposti.fi

Terveys

Neuvola Nuppu -PERHEITÄ VARTEN-

äitiys- ja lastenneuvola vauvantai® synnytysvalmennus imetysohjaus vauvan vyöhyketerapia satuhieronta® nupun imetysvalmennus

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja

terveys

Mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi on? Onko se sitä, että on jatkuvasti hymy huulilla? Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kehon ja mielen tila, jossa psyykkinen ja fyysinen toiminta ovat keskenään harmoniassa ja ihmisellä on sisäinen tasapaino itsensä ja muiden kanssa. Tämän tilan saavuttamiseen vaikuttavat elämäntavat, ravinto, uni, liikunta, ihmissuhteet ja elämänhistoria. Eli kaiken kaikkiaan hyvät ja huonot tottumukset yhteensä. Tällaisessa tasapainossa ihminen kokee syvää onnellisuutta ja kiitollisuutta ja voi häntä hymyilyttääkin. Yhtä lailla suru ja muut raskaat tunteet kuuluvat tähän harmoniaan. Kysymys on vain siitä, kuinka ihmisellä on energiaa ja keinoja käsitellä ja työstää tunteitaan ja vastaantulevia elämäntilanteita. Onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen voi kokea vaikeitakin tunteita ilman, että se horjuttaa kehon sisäistä tasapainoa.

Liikunta ja ravinto ovat keskeisiä asioita hyvinvoinnin kannalta. Mikäli kehoa ei rasita riittävästi ja ruokavalio sisältää ylimääräistä energiaa, ihminen lihoo ja suorituskyky heikkenee.

Vauvaperheissä päivittäiset vaunulenkit ovat erinomainen tapa pitää yllä kuntoa ja saada riittävä määrä liikuntaa.

On todettu, että 1–2 tunnin univaje muutamana yönä heikentää toimintakykyä ja voi johtaa mikrouneen, eli nukahteluun, joka

www.neuvolanuppu.fi www.facebook.com/neuvolanuppu

on muutaman sekunnin kestävä tila, jossa ihminen on unessa, mutta ei välttämättä huomaa tai tajua sitä itse. Univajetta voi lieventää nukkumalla päiväunia silloin kun vauva nukkuu. Sekä vuorottelemalla puolison kanssa vauvanhoitovuoroissa.

Minkälaisia asioita aikuisen ihmisen olisi hyvä huomioida ihmissuhteissa ja parisuhteessa, jotta suhteet olisivat terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä, eivätkä sairastuttavia?

Eräs tutkimus osoitti, että pitkäaikainen sitoutunut parisuhde pidentää elinajan ennustetta kolme vuotta. Tämä on minusta mielenkiintoista etenkin, kun näyttäisi siltä, että miehillä hyöty olisi jostain syystä suurempi kuin naisilla.

Ihmissuhteissa ja erityisesti parisuhteessa olisi hyvä huomioida puhumisen ja kuuntelun taito. Ei pitäisi tehdä yleistäviä oletuksia ja pitäisi uskaltaa kohdata ja ratkaista erimielisyyksiä rauhallisesti ja rakentavasti. Siinä on meille kaikille ohjeita opittavaksi.

Lue lisää Pipan ajatuksia blogista pippalaukka.fi

Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään. Vauvaperheissä katkonainen uni on hyvinkin tuttu tilanne. Miten tärkeää riittävä lepo on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ja mitä haittavaikutuksia uniongelmilla saattaa olla?

Unella on tärkeä rooli fyysisen terveydentilan ylläpidossa ja unenpuute altistaa elimistöä puolustuskyvyn järkkymiselle, lihavuudelle, diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.

Riittävä määrä laadukasta unta oikeaan aikaan auttaa kehoa palautumaan ja toimimaan läpi vuorokauden. Univaje huonontaa elämänlaatua ja aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä, muistiongelmia ja heikompaa kykyä suoriutua arkisista askareista, kuten autolla ajosta.

p. 010 229 6040

Synnytyksen ABC Synnytysvalmennuksen vuorovaikutteinen verkkokurssi sekä e-kirja

Marjaana Siivola

Serfioitu doula CD (DONA) Synnytysvalmentaja CCCE (CAPA)

Asiantuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka Mehiläisestä

p. 050- 596 9011 info@doules.fi i f

www.synnytyksenabc.fi

10

www.ipanaposti.fi

Vanhemmuus Luontaishoitola

Anne Vuotari Sturenkatu 47, 00550 Hki.

VYÖHYKETERAPIASTA JA HOMEOPATIASTA APUA:

- raskauden eri vaiheisiin (raskausajan pahoinvointiin, uni häiriöihin, stressitiloihin, lihaskipuihin, synnytyksen käynnistykseen) - vauvoille (mm. koliikkiin, unirytmin säätelyyn, allergioihin, reuksioireisiin) - kaikenikäisille lapsille (mm. allergioihin, korvatulehduksiin, vatsaoireisiin, unihäiriöihin, käytöshäiriöihin) HINNASTO:

- Vauvojen ja lasten vyöhyketerapia 30 min 40 eur - aikuisten vyöhyketerapia 75 min 70 eur - homeopatia 1. käynti 100 eur, seurantakäynti 70 eur

Yhteydenotot: anne.vuotari@kolumbus. p. 040 535 0161 www.kolumbus./anne.vuotarii Facebook: Luontaishoitola Anne Vuotari

Äiti, sinä olet

V

anhemmuus on täynnä tunteita. Äitinä ehtii yhden päivän aikana käymään valtaisan tunteiden kirjon läpi; ilosta kyyneliin, onnistumisesta riittämättömyyteen, naurusta hampaiden kiristymiseen.

Lapset tuovat elämään paljon, ja kaiken keskellä pitäisi muistaa myös pitää itsestään huolta ja olla itselleen kiltti. Lapsiperheen arki on palikoiden sovittelemista oikeille paikoilleen, jossa kysytään ymmärtämisen taitoa.

Pari- ja perheterapiaa Helsingissä, Tervetuloa!

Psykoterapiakeskus

Jukola Oy P. 040 592 8187, iiro.leino@gmail.com Kauppiaankatu 12 A 8 00160 Helsinki www.psykoterapiakeskusjukola.fi

Vanhempana ja etenkin äitinä saa osakseen paljon arvostelua.

Vaikka perhe on oman arkensa paras asiantuntija, kommentit lasten hoidosta, ruokailuista ja nukkumisesta, ja hoitojärjestelyistä osuvat ja uppoavat. Kipeimmin arvostelu kolahtaa, kun se tulee läheltä. Äiti ottaa nopeasti arvostelun ja kommentit henkilökohtaisesti, vaikka ne eivät olisi sellaiseksi tarkoitettukaan. Työn ja perheen yhteensovittaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Hoitopaikka, jossa lapsi viihtyy, on vanhempien työpäivän sujumisen kannalta kultaakin kalliimpaa. Mikään ei kuitenkaan tyhjennä kalenteria niin tehokkaasti, kuin sairastunut lapsi. Lapsimyönteistä ajattelua kaivataan työpaikoilla yhä useammin ja asennemuutosta siihen, että myös isät jäisivät useammin sairaan lapsen kanssa kotiin. Vanhemmuutta pitää jakaa sekä kotona että työpaikoilla.

Päivä pienen lapsen kanssa kotona voi välillä tuntua pitkältä.

Rutiinit rytmittävät kotona olevan vanhemman arkea, kun toiset ovat kodin ulkopuolella elämässä omaa arkeaan. Silloin, kun tyhjyys iskee, on lähdettävä ulos. Kahden talvilapsen äitinä olen monesti hikipäässä pukenut huutavia lapsia toppapukuihin, mutta joka kerta se on kannattanut. Vaikka lähteminen olisi pelkästään maidon hakemista kaupasta, se helpottaa jaksamaan.

Järjestöt järjestävät paljon erilaisia äiti-lapsi-kerhoja, kaupungeista löytyy perhekahviloita ja leikkipuistosta löytyy melkein aina seuraa. Äidille henkireikä on myös ystävä, jonka saa kiinni silloin, kun tarvitsee. Facebookista löytyy hätäkahvi-ryhmiä, joista saa vertaistukea ja auttavia käsiä.

Vanhemmille on tärkeää, että apua on saatavilla. Avun tarpeesta riippuen, sitä voi antaa ystävä, puoliso, hiekkalaatikkorinki tai neuvola. Tärkeää on, että sitä saa silloin kuin sitä tarvitsee. Jonkun saa puhelimeen, kun epävarmuus iskee. Avun pyytäminen ei saa pelottaa tai hävettää, eikä avun pyytämisen seurauksia saa pelätä. Yksin jaksamisen kulttuuri pitäisi vähitellen murentaa ja

tähti kannustaa äitejä ja isiä hakemaan apua, kun arki käy raskaaksi.

Matalankynnyksen palvelut ja apu ovat parasta ennaltaehkäisevää toimintaa, mitä lapsiperheille voidaan tarjota.

Katkonaisten yöunien jälkeen äiti on valmiina seuraavaan päivään. Rajoja, rutiineita ja rakkautta päivän ohjelmaan. Ollaan läsnä, luetaan kirjaa, jutellaan, katsotaan yhdessä televisiota, opetellaan pyöräilemään tai puhalletaan saippuakuplia. Jokaiseen päivään sisällytetään kiireetön hetki lasten kanssa. Yllätetään lapsi tanssituokiolla tai muulla hassuttelulla. Ilo nostaa hymyn huulille vielä pitkään.

Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja Kansallinen Lastenliitto ry www.lastenliitto.fi

11

www.ipanaposti.fi

Isyys

Isän tehtävä

“Riittää kun parhaan kykynsä mukaan jakaa sitä, mitä on itse elämässään oppinut.”

pojan kasvattajana

I

syys on asia, joka historiallisena ilmiönä usein nähdään mutkattomana ja yksiselitteisenä. Siitä on kuitenkin viimevuosina keskusteltu ahkerasti niin monella äänellä, että moni rooliaan etsivä isä uupuu vaatimusten ja vaihtoehtojen paljoudesta.

Mikä sitten on isän tehtävä? Usein isän on koettu olevan erityisasemassa nimenomaan pojan suhteen, miehisyyden välittäjänä.

Toisaalta on sanottu, että mies johdattaa lapset äidin helmoista kohti maailmaa. Moni asia on kuitenkin vanhemman omasta lapsuudesta muuttunut eivätkä sieltä saadut mallit välttämättä lainkaan sovi oman perheen ja omien lasten todellisuuteen.

Ajat muuttuvat, mutta ihmisen perusolemus ei. Mikä on isän tehtävä nykypäivänä kun media ja maailma tulvivat seksuaalisia ja väkivaltaisia viestejä. Voisiko näistäkin asioista opettaa jälkikasvulle jotain? Lapsen kehitykseen kuuluvat väistämättä uhmat, kriisit ja kokeilut. Varsinkin poikia on aina kiinnostanut riskien otto, pelon hallinta, jännityksen sietäminen ja kilvoittelu. Pitäisikö näistäkin yrittää etukäteen kertoa jotain?

Murrosiässä vahvistuvat seksuaaliset- ja aggressioimpulssit pakottavat kokeiluihin ja toimintaan, toisinaan jopa mielet-

tömyyksiin ja riskinottoihin. Onko isän tehtävä vain maksaa rutatut autot, opiskelijakämpän vuokra ja lastenvaunut, vai voiko tehdä muutakin?

Nykypäivän media aikaansaa informaatiotulvan. Jo lapsen nähtäville tulee seksiä, väkivaltaa ja kyseenalaisia mies- ja naismalleja. Silti asiallinen aggressio- ja seksuaalikasvatus ovat asioita, joita ilman varsinkin pojat joutuvat kasvamaan. Ainoastaan kantapään kautta opeteltu elämä voi olla turhan rankkaa. Ennen riskinä oli saada huono maine ja turpaan. Nyt vastassa voi olla kokonainen järjestäytynyt rikollisuus.

Toiseen ja kolmanteen polveen Isältä pojalle - mieheltä miehelle - periytyy usein tieto hyvistä ahvenkivistä, jääkiekkojoukkueen kannattajuus, jahtiseuran jäsenyys ja tieto niistä kahdesta kivestä, joiden välistä voi turvallisesti ajaa mökin rantaan. Ruoholeikkurin roplaaminen, moottorin öljynvaihto, välikaton uusiminen, harmaavesikaivon syventäminen, virvelin kunnostaminen ja uuden käyttöjärjestelmän päivittäminen ovat miehisiä ja hyviä keskustelunaiheita ja

Kansallinen Lastenliitto Helsingin piirijärjestö ry Hurjan hauskaa leiritoimintaa 7-12-vuotiaille www.leirit.fi/helsinki Lisäksi kerhotoimintaa 2kk-12-vuotiaille!

Syksyn kerhoilmoittautumiset alkavat HORNXXVVD RVRLWWHHVVD ZZZ ODVWHQOLLWWR À

asioita, joita isä ja poika voivat jakaa yhdessä. Ei monikaan isä kuvittele olevansa em. asioissa Asiantuntija, Ekspertti. Kunhan vaan kertoilee sen mitä tietää juuri tämän auton virranjakajasta tai näistä kalavesistä. Ei isän seksuaali- tai aggressiokasvattajanakaan tarvitse olla joka jutun ”sekspertti”. Hänen tarvitsee olla vain oma turvallinen itsensä. Riittää kun parhaan kykynsä mukaan jakaa sitä, mitä on itse elämässään oppinut. Kukapa ei haluasi omilta virheiltään lapsiaan säästää?

Jokaisella on jotain kerrottavaa Aikuisen omat seksikokemukset ovat hänen omiaan, ei kenellekään muulle sellaisenaan jaettavaksi tarkoitettuja. Murrosiässä tai sen alussa oleva nuori tuntee varmasti turhan avoimen asioista puhumisen vaivaannuttavaksi ja noloksi. Muunneltuna ja etäisenä voi jokainen tarinoita ja kommelluksia tietenkin kertoa, omiaankin. Ei siis roisia ja härskiä rehentelyä ja ”rasvaisia” yksityiskohtia, vaan tositarinoita aiemmin eletyistä peloista, jännityksistä, uskaltamisista ja onnistumisista ja epäonnistumisista. Epätodellisia sankaritarinoita kuulee mediastakin. Ei myöskään pornoa tai seksivitsejä opetukseksi.

Pojat tarvitsevat nimenomaan tietoa murrosiän kehityksestä, seurustelusta, ehkäisystä, ihmissuhteista, häpeän ja pelon tunteista. Sitä he peräävät huutelemalla kaduilla, hälisemällä joukossa ja ottamalla typeriä riskejä.

Antamalla hyväksyntänsä ja ihailunsa sille tosiasialle, että oma poika on kehittymässä vauhdikkaasti mieheksi, isä voi olla pojalleen mitä parhain tuki ja tietolähde. Siis, etsi ja keksi sellaiset sanat, joilla Sinä voit parhaiten puhua pojallesi seurustelusta, seksuaalisuudesta ja aggressiosta luontevasti ja arvostavasti.

Jonkun sukupolven miesten se on tehtävä.

Miehen aika. Väestöliitto

12

www.ipanaposti.fi

Lastenkulttuuri

Rakkaimmat kirjat

siirtyvät sukupolvelta toiselle

K

irjailija Tuula Kallioniemen perheessä on aina luettu paljon. Hänen kolme aikuista poikaansa pitivät lapsena Tarzanista ja Herra Huusta, itse hän taas on lukenut muun muassa Kaija Pakkasen ja Anni Swanin kirjoja. Kuusi- kaksi- ja puolitoistavuotiaat lapsenlapset ovat myös kiinnostuneita kirjoista. Saksalaisen Janoschin kirjoittamat Pikku karhu ja pikku tiikeri -kirjat ovat luvussa jo kolmannessa sukupolvessa. Samoin Tammen kultaisia kirjoja kerrataan uudestaan ja uudestaan.

– Jotkut kuvakirjat ovat itselleni niin rakkaita, etten ole raaskinut antaa niitä vielä ollenkaan lastenlasten käsiin.

Kallioniemi kiittelee nykyisen lastenkirjallisuuden korkeaa tasoa. Hyvä kirja antaa hyvä pohjan vanhemman ja lapsen keskustelulle, luo turvaa ja läheisyyttä. Kirja on elämys, mutta voi samalla auttaa oppimaan ja käsittelemään esimerkiksi pelkoja.

Myös kielelliset valmiudet ja sanavarasto kehittyvät.

– Elämässä pärjää huonosti, jos kielentaju on huono. Kyllä sitä kannattaa kehittää, Kallioniemi miettii.

Kallioniemi on kirjoittanut lastenkirjoja lähes 40 vuotta. Sen lisäksi hän on kiertänyt kouluissa kertomassa kirjoista ja kir-

jailijantyöstä. Hän kuvailee, että lapsilukijoista on maailman muuttumisen myötä tullut erilaisia verrattuna aiempiin sukupolviin. Keskittymiskyky on heikentynyt ja lukemiselle on tullut paljon kilpailevaa tekemistä, kuten televisio-ohjelmia ja pelejä.

Edelleen on kuitenkin niitäkin lapsia, jotka on pienestä pitäen totutettu lukemaan ja jotka jaksavat kuunnella.

Kouluvierailuilla lapsia kiinnostaa, miten kirjat syntyvät. Kallioniemi kertoo, että esikoulussa ja ensimmäisillä luokilla toistuvat aina samat kysymykset.

– Kysellään, kuinka piirrän kuvat kirjoihini ja miten liimaan sivut kiinni toisiinsa, hän nauraa.

Kirja on nykylapsillekin vielä esineenä tuttu, vaikka e-kirja on tullut sen rinnalle. Kallioniemen mukaan ei ole niin väliä, missä muodossa kirjoja luetaan, kunhan luetaan. E-kirjoja on helpompi kantaa mukana esimerkiksi lomamatkoille. Hänestä lapsella pitäisi kuitenkin olla myös vanhanaikaisia, oikeita kirjoja.

– Minusta kaikilla pitäisi olla vähintäänkin Hanhiemon sadut omanaan.

Suvi Holopainen

Tuula Kallioniemi. Kuva: Pekka Holmström.

Lukeminen kasvattaa

Pupen leikkimatto ERIC HILL

Ikäsuositus 1+

Kikattava Kakkiainen

Karoliina eskarissa

Me Rosvolat

Ikäsuositus 2+

Ikäsuositus 6+

Ikäsuositus 9+

ANTTU HARLIN – JOONAS UTTI

TUULA KALLIONIEMI

SIRI KOLU

13

www.ipanaposti.fi

Lastenkulttuuri

Kurkistus lastenkulttuuriin

näkÜalapaikalta

Keravan Kartanon kesäteatteri

Monitaiteellisuus ja monikulttuurisuus ovat Lastenkulttuurikeskus Musikanttien valtteja

A

loitin itähelsinkiläisen Lastenkulttuurikeskus Musikanttien toiminnanjohtajana elokuussa 2014.

TyÜpÜytäni äärelle lÜytävät tiensä lasten vanhempien lisäksi myÜs taaperot, jotka käyvät salaa kurkistamassa tyÜskentelyäni virnistäen minulle iloisesti, kun huomaan heidät. Musikanteissa käy lapsia vauvoista teini-ikäisiin. Muskarit ovat kovasti suosiossa, samoin vauvojen ja taaperoiden värikylvyt. Koululaiset siirtyvät musiikin opiskeluun, instrumenttiopetuksesta lÜytyy niin sähkÜkitaraa kuin kanneltakin.

Kuvataidekerhoja on monenlaisia, samoin tanssiryhmiä.

TyÜpaikkaani voisi kuvailla näkÜalapaikaksi lastenkulttuuriin.

Lastenkulttuurikeskus Musikantit sai alkunsa 10 vuotta sitten ja on vuosien varrella kasvanut merkittäväksi monikulttuuriseksi ja monitaiteelliseksi organisaatioksi, jossa käy yli 800 lasta viikoittain. Toimintaa ylläpitää yleishyÜdyllinen yhdistys Toimintakeskus Semja ry. Musikantit tarjoaa opetusta musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja kielten opetuksen saralla.

Opettajina ovat koulutetut ammattilaiset. Tavoitteena on saada kulttuuri luontevaksi osaksi jokaisen lapsen elämää ja tarjota pedagogisesti laadukasta ja sisältÜrikasta taideopetusta lapsille. Lasten kielellisten valmiuksien lisääminen on tärkeää, opetusta saa niin suomen, venäjän kuin englanninkin kielessä.

Opetukseen pääsee mukaan myÜs kesken kauden. Musikantit tuottaa korkeatasoisia esityksiä, konsertteja ja tapahtumia.

Lastenkulttuurikeskus Musikantit on palkittu vuonna 2012 Lapsen rinnalla -palkinnolla lastenkulttuurin ja lasten kielitaidon kehittämisestä. Toiminta on vahvasti yhteisÜllistä.

Kuva: Niklas NystrÜm Musikanttien Aerostreet- bändi pääsi jatkoon Loiste-festivaalista valtakunnalliseen musiikkikatselmukseen Sounds 2015.

Lastenteatteri avaa lapsille maailmaa Musikanteissa eri kursseja käyvät lapset voivat teatterin tunneilla hyÜdyntää muiden tuntien kokemustaan. Vanhemman teatteriryhmän lapset ja nuoret näyttelevät ja laulavat kahdella kielellä ja tanssivat koreografiat. Lapset ovat myÜs osallistuneet näytelmän käsikirjoituksen tekoon. Musikanttien teatteriryhmä on esiintynyt ympäri Suomea ja myÜs ulkomailla, Tallinnassa ja Pietarissa. Esiintymiset ovat lapsille tähtihetkiä, mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan ja kehittyä. Samalla itseluottamus ja esiintymisvarmuus lisääntyy ja saa uusia ystäviä. Maailmalla esiintyessä oppii samalla paljon itsestään ja kulttuuristaan, maailmankuva avartuu.

Lisätietoa kesäkuun taideleireistä lÜytyy Musikanttien verkkosivuilta. Tulossa on niin musiikkipainotteinen kesäleiri kuin teatteri-, tanssi- ja kuvataideleirikin. Syksyn opetukseen voi ilmoittautua 18.5. lähtien.

Teksti: Minni Ilmonen

Kesäteatterihauskaa koko perheelle näppärästi pääradan varressa! www.keravankesateatteri.f

Amiraali ja kadonnut luotsi, Suomenlinnan

seikkailukierros lapsille Suomenlinnassa seikkaillaan tänä vuonna uudella Amiraali ja kadonnut luotsi -lastenkierroksella. Luvassa on historiallisiin taustatietoon perustuva interaktiivinen esitys, jossa kuljetaan linnoitussaaren vaihtelevassa maastossa ja tutustutaan Suomenlinnaan sekä 1700-luvun elämään. Suomenlinnassa on seikkailtu jo vuodesta 1998.

Suomenlinna elämyksellisellä tavalla Suomenlinnassa seikkaillaan toukokuusta 2015 alkaen historiallisiin tosiseikkoihin perustuvan Amiraali ja kadonnut luotsi -esityksen parissa. Esitys

kertoo elävästi ja hauskasti UNESCO:n maailmanperintÜkohteesta, Suomenlinnasta ja sen historiasta sekä 1700-luvusta. Vuoden 2015 näytelmässä kerrotaan myÜs siitä kuinka Suomenlinnassa sijainnut Saaristolaivasto syntyi 1700-luvun jälkipuolella.

Amiraali ja kadonnut luotsi -esitys vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle valistusajan Viaporiin. Näytelmässä Viaporin saaristolaivasto odottaa lähtÜä merelle, mutta luotsi on kadonnut. Tilanne on kiperä, sillä ilman luotsin apua isojen purjelaivojen on vaikea purjehtia turvallisesti Viaporin matalan ja karikkoisen rannikon lävitse avomerelle.

Matkaan on päästävä, joten amiraali Henrik Fredrik af

Chapman kutsuu koolle apujoukkoja etsimään kanssaan luotsia. Suomenlinnan historia muuttuu eläväksi seikkailukierroksella, jonka aikana kuljetaan linnoitussaaren vaihtelevassa maastossa.

Kierroksella ei ole säävarausta ja eikä se sovellu hyvin lastenvaunuille. Mukaan oma taskulappu!

Seikkailukierroksen tuottaa Ehrensvärd-seura ry.

Käsikirjoittaja - ohjaaja on Frank Skog, pukusuunnittelija Sanna Pietilä ja kuvittaja Nadja Sarell.

Näyttelijät: Kai BäckstrÜm, Leena Gardiner, Alexandra Gustafsson, Gogo Idman, Samuel Karlsson, Salla Markkanen, Ingemar Raukola, Joonas Sellman.

Taide- ja musiikkipäiväkoti

ANKKURINAPPI

Itäväylän ja hyvien kulkuyhteyksien varrella, pienessä päiväkodissa seikkailemme

TAITEILUN, MUSIIKIN, RETKEILYN JA ELĂ„MYSTEN PARISSA

Merellisessä Herttoniemenrannassa, monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä ja innostavassa ilmapiirissä; lapselle hyvä kasvuympäristÜ.

Laivalahdenkaari 18 D ja Kaivolahdenkatu 8, 00810 Helsinki e-mail: paivakotiankkurinappi@suomi24.fi www.ankkurinappi.net Tiedustelut puh. 040-8410 769

14

www.ipanaposti.fi

Luonto

Annankatu 26 A, 5. kerros 00100 Helsinki Puh. (09) 6844 4223 toimisto@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi Toimisto on auki arkisin klo 9–16.

www.luontoliitto.fi Perusta oma ympäristÜetsiväkerho lasten kanssa!

Luontokokemukset tukevat

lapsen ja perheiden hyvinvointia

HENNOLA Hennolan kotieläinpihalta lÜytyy kaikki perinteiset suomaliset kotieläimet.

Tilalta voit ostaa myÜs kotileipomo tuotteita, jauhoja ja käsitÜitä.

Kotiruokaa on tarjolla päivittäin.

Avoinna KESÄ-ELOKUU 11.00-18:00 Sisäänpääsymaksu: 7₏ aikuiset ja 5₏ lapset (1-12v)

Lepluhdantie 73, Ojakkala, Vihti p.0400813729 tai 09-2271649 www.hennola.net

Mukavat elämykset luonnossa, yhdessä perheen ja toisten lasten kanssa, vaikuttavat myÜnteisesti lapsen kehitykseen sekä luovat pohjaa läheisen luontosuhteen synnylle.

L

ähimetsä, sen piilot, kiipeilypuut ja -kivet tarjoavat leikkipaikan, jossa kaikki ei ole aikuisten valmiiksi miettimää. Lapsen vapaalle toiminnalle, leikille ja mielikuvitukselle on metsässä tilaa. Omassa lähiympäristÜssä touhutessa kehittyy myÜs läheinen luontosuhde, joka on tutkitusti ympäristÜvastuullisen toiminnan taustalla.

Viime vuosina on saatu tietoa siitä, että luontokokemukset elvyttävät stressistä. MyÜs stressaantumattomiin ihmisiin luonto vaikuttaa myÜnteisesti. Luonnossa oleminen yhtä aikaa sekä virkistää että rauhoittaa mieltä. Tutkimuksissa on havaittu, että tarkkaavuushäiriÜdiagnoosin (ADD tai ADHD) saaneiden lasten oireet lieventyvät luonnossa. Vanhemmat havaitsivat, että lasten keskittyminen kotiläksyihin ja jokapäiväisiin askareisiin helpottui, samoin tehtävien loppuun tekeminen ja vanhempien ohjeiden seuraaminen sujui paremmin.

Luontokokemuksilla on suuri merkitys myÜs lasten immuunipuolustuksen kehittymiselle. Suomalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että monimuotoinen luonto kodin ympärillä näkyy ihon bakteerilajiston monipuolisuutena, mikä puolestaan tarjoaa vahvan suojan allergioita vastaan. Immuunipuolustuksen muotoutuminen tapahtuu erityisesti lapsena.

LuontoympäristÜssä vietetty aika parantaa terveydentilaa myÜs välillisesti houkuttelemalla melkein huomaamatta liikkumaan.

Epätasaisessa maastossa liikkuminen kehittää tasapainoaistia ja motoriikkaa.

Luonnossa liikkuminen antaa mielihyvää Mieliala kohenee luonnonmaisemaa katsellessa ja luonnossa liikkuessa. Tutkimuksissa on lÜydetty jopa näyttÜä siitä, että ahdistus ja masennus helpottavat luontokokemusten aikana.

Luonto antaa myÜs esteettisiä elämyksiä.

Pienet lapset ovat yleensä kiinnostuneita luonnonilmiÜistä, ja luonto tarjoaa lapsen ihmettelevälle tutkijan mielelle paljon virikkeitä. Luonnosta voidaan oppia yhdessä koko perheen kanssa. Aikuisen ei tarvitse olla kaikkitietävä, vaan kysymykset ovat vastauksiakin tärkeämpiä.

Lapset kannattaa viedä luontoon niin omassa arjessa kuin vaikkapa luontokerhoissa ja luontoleireillä. Luonto-Liitto on järjestänyt lasten luontokerhoja 1940-luvulta lähtien. Kerhojen ohjelmaan kuuluu reipasta ulkoilua, vauhdikkaita leikkejä ja luonnon tutkimista ohjaajan opastuksella. Kerhopaikan lähimetsä eri vuodenaikoina, lintujen pesäpuuhat, muurahaisten polut sekä oravan ja tikkojen metsään jättämät merkit tulevat tutuiksi kerhovuoden aikana. Luontokerholaiset eivät pelkää sadetta tai pakkasta, mutta erityisen huonolla kelillä kerhon ohjelmassa on esimerkiksi askartelua, taiteilua ja luontosatujen maailmaan uppoutumista.

TEKSTI: Malva Green ja Sini Heikkilä Malva Green tyÜskentelee Luonto- Liitossa ympäristÜkasvatuspäällikkÜnä ja Sini Heikkilä kerhohankevastaavana.

15

www.ipanaposti.fi

Liikutaan vesillä

O

mat kokemukseni siitä, että liiku ja tee lasten kanssa yhdessä, ovat pelkästään positiivisia. Lapsi on luontaisesti avoin, innostunut ja utelias kokemaan ja kokeilemaan uusia asioita.

Me aikuiset luomme usein ne pelot ja ennakkoluulot omilla asenteillamme.

Lapset myös oppivat helposti. Vesi elementtinä on lapsesta hyvin kiinnostava. Meidän tehtävämme on kertoa ja neuvoa myös vesillä liikkumisen pelisäännöt, sekä tutustuttaa lapsi veteen turvallisesti. Sen jälkeen vahinkotippuminen laiturilta ei ole niin pelottava juttu. Pelastusliivit on hyvä pukea päälle uimataidottomalle lapselle veden äärellä ja rantaleikeissä. Vaikka vahdimmekin ipanoitamme niin ”mahan alus jalkoja täynnä” he ehtivät yllättävän nopeasti paikasta toiseen.

Olin uimareissulla tyttäreni ja hänen lasten kanssa. Olimme jokirannassa. Nuorimmainen 3v poikaviikari oli jo uinut ja värjötteli pyyhkeen kanssa kun tuuli sieppasi hänen pallonsa ja heitti sen veteen. Samassa pikkumies hyökkäsi pallon perään. Tuuli vei palloa syvemmälle ja poika perään, sitten oltiin jo liian syvällä...

Loikkasin veteen vaatteet päällä ja nostin pikku uimarin sekä pallon ylös vedestä. Itkun suurin syy oli pelästyminen, niillä tästä vahingosta selvittiin.

Lasten kanssa aina sattuu ja tapahtuu ja sehän pitää meidät aikuisetkin virkumpana ja hereillä, eikö vain ?

Se minkä olen pannut merkille turvallisuus varustelusta yleensäkin, että lasten osalta huolehdimme siitä hyvin lajissa kuin lajissa.

Heitän kuitenkin kysymyksen että huolehditko Sinä itsestäsi ?

Edellä kertomani lapsen yllättävä veden varaan joutuminen voi tapahtua myös vesillä. Oletko silloin itse varustautunut niin, että voit sumeilematta hypätä perään? Hätääntyessämme myös meillä aikuisilla järjellinen toiminta takkuilee.

Kannen alla olevat liivit voivat jäädä löytymättä. Opetamme jälkikasvullemme hyvin voimakkaasta omalla esimerkillämme. Eiköhän siis sovita että liivit ovat myös meillä päällä aina vesillä liikuttaessa. Silloin avuksi hyppääminen käy turvallisesti ilman viivytyksiä. Toiset veneessä olijat voivat sitten auttaa veneestä.

Kehotan myös että järjestäisitte omalla veneellä pelastautumisharjoitukset. Niistä jää sellainen hyvä jälki alitajuntaamme myös todellisen tilanteen varalle. Harjoitusajankohdaksi voidaan valita kaunis sää, turvaisa poukama ja suhteellisen lämmin vesi. Koko venekunnalle kerrotaan mitä tehdään ja miksi. Tavoitteena on että jokainen on vuorollaan veden varassa.

Kokeillaan miten päästään takaisin alukseen itse ja toisen avustamana. Koekäytetään myös kaikki mukana olevat apuvälineet.

Siinä vaiheessa kun meille aikuisille riittää lapset ovat vasta päässeet vauhtiin ja juttu muuttuu leikiksi. Silloin voimme todeta harjoituksen

Aidon tu AAidon tuulah tuulahduksen hduuks ksenn rrauta-ajan auta-aja jann elämäs elämästä ästä saa saat a t Rosalan vi vviikinkikylässä! ikinkikylässsä! Vii Viikinkii kinkikokonaisesta museo koostuu perinteisten näyttelyiden lisäksi kokonais sesta rekonstruoidusta viikinkikylästä, siirryt viikinkikylä ästä, jossa sii irryt hetkeksi tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Monipuolisesti aktiviteetteja kylän ohjatulla kierroksella, vaikka kokonainen seitsenottelu viikinkiaikaisin lajein.

Komeassa mutta silti tunnelmallisessa päällikön hallissa järjestät vieraillesi kaikkien aikojen pidot! Päällikön hallissa järjestetään myös yöpymisiä viikinkien tapaan, eksoottisesti mutta silti nykyajan mukavuuksin. Museomyymälässä käsitöitä ja matkamuistoja, kahvilassa kesällä kevyt lounas ja makeita herkkuja.

Avoinna: 16.5. - 13.9.2015 päivittäin, muina aikoina tilauksesta Pääsymaksu 8,00 / 4,00 sisältää opastuksen sekä viikinkikylän kartan. Kahvilaan ja myymälään vapaa pääsy.

Tutustu samalla matkalla Bengtskärin majakkaan! Saariston Loistoreitti- risteily Kasnäsistä joka päivä 30.5. - 30.8.2015 Ro osala & Bengtskär Matkavaraamosta, www.rosala.net, kaikki Rosala Hiit Hi itti tist sten en ssaariston aari aa rist ston on uupeimmat peim pe imma matt he hhelmet, lmett, uu uutu uut u en ena Örön linnakesaari!

Hiittisten uutuutena

Lasten kanssa päättyneeksi ja uima osuuden alkaneeksi. Myös leikkimällä oppii.

Harjoitellessamme huomaamme myös sen tosiasian että lapset ovat ketteriä kuin oravat, toisin se on meillä vanhemmilla. Iän myötä syystä tai toisesta liikkeemme ovat kankeampia ja kömpelömpiä. Lapselle ja nuorelle on iso jut-

Testi-ja voitta 5 1 Vene 20

Hokka Boating Pelastusliivi 20-30 kg

Muotoutuva pallorakenne tekee liivistä joustavan ja käyttömukavan.

Värit: oranssi ja kelt.

Kuvan liivissä purjehdusvarustus.

Hinta: 110 €.

www.rosala.fi w ww.rosala.fi • iinfo@rosala.fi nfo@rosala.fi • 0022- 4466 66 77227 227

HOKKA OY Kemijärvi puh. 016 882 033 0400 237 728 myynti@hokka.info www.hokka.info

vesille

tu se, että hän voi auttaa vanhempia tai vaikka tällaisen mummun takaisin paatille.

Toivotan kaikille vesilläliikkujille oikein antoisia ja turvallisia retkia !

Teksti ja kuva Raija Höök, VAPEPA, Hokka oy

16

www.ipanaposti.fi

Kaupunki tiedottaa

Päivähoito päiväkodissa

Päiväkotien ja leikkipuistojen kerhot

Lapsen hoitaminen kotona

• Päivähoitoa tarjotaan kunnallisissa päiväkodeissa ja yksityisissä päiväkodeissa.

• Kerhoja on kunnallisissa päiväkodeissa ja leikkipuistoissa.

• Lapsen kotona hoitamiseen voi saada kotihoidon tukea ja Helsinki-lisää.

• Lapsi voi olla päiväkodissa - osapäiväisesti, eli enintään 5 tuntia päivässä - kokopäiväisesti 5-7 tuntia päivässä - kokopäiväisesti yli 7 tuntia päivässä.

• Kerhot ovat maksuttomia.

• Kerhot on tarkoitettu 2-5-vuotiaille.

• Kotihoidon tukea voi saada alle 3-vuotiaalle lapselle, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa.

• Kerhoissa on toimintaa 2-3 päivänä viikossa, noin 3 tuntia • Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja, päivässä. kuten sukulainen.

• Kunnalliseen päiväkotiin haetaan sähköisellä hakemuksella neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta • Kunnallisten kerhojen lisäksi on yksityisiä kerhoja, joihin voi hakea palvelusetelin.

• Yksityiseen päiväkotiin haetaan ottamalla yhteyttä suoraan päiväkotiin.

• Kotihoidon tukea ja Helsinki-lisää haetaan Kelasta.

• Yksityiseen päivähoitoon voit hakea yksityisen hoidon tukea Kelasta.

Perhepäivähoito • Perhepäivähoito voi olla - ryhmäperhepäivähoitoa kunnan ylläpitämissä tiloissa tai yksityisissä tiloissa - kolmiperhepäivähoitoa perheiden kotona - perhepäivähoitoa hoitajan kotona.

• Kunnalliseen perhepäivähoitoon haetaan sähköisellä hake muksella neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta.

• Yksityiseen perhepäivähoitoon haetaan ottamalla yhteyttä oman alueen perhepäivähoidon ohjaajaan.

Hoitajan palkkaaminen kotiin • Perhe voi palkata kotiinsa hoitajan kotihoidon tuella tai yksityisen hoidon tuella.

• Useampi kuin yksi perhe voi palkata yhdessä hoitajan ja muodostaa ns. hoitoringin.

Lisätietoja päivähoidon vaihtoehdoista saat osoitteesta

www.hel.fi/vaka

Varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja leikkipuistojen uutisia voit seurata twitterissä @vakahelsinki ja • Hoitoringin muodostavat perheet voivat hakea hoitajan palkkaamiseen kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea facebookissa www.facebook.com Kelasta. /helsinginvarhaiskasvatusvirasto

• Yksityiseen perhepäivähoitoon voit hakea yksityisen hoidon tukea Kelasta.

Tunnetko varhaiskasvatuksen vaihtoehdot Helsingissä

17

www.ipanaposti.fi

Lapsi ja vanhempien ero Eron jälkeinen vanhemmuus Molemmat vanhemmat ovat tärkeässä roolissa suojatakseen lasta eron vaikutuksilta. Kun vanhempi kykenee läheiseen, lämpimään, kuuntelevaan vanhemmuuteen ja käsittelemään eron aiheuttamia kysymyksiä ja tuntemuksia lapsen kanssa, lapsi sopeutuu helpommin eroon.

Vanhemman pitäisi kyetä myös säilyttämään suhde lapsiin sellaisena, että lapset pysyvät lapsina ja heidän asioitaan ja tekemisiään valvotaan ja niistä huolehditaan.

Isä ja äiti ovat lapselle ainutkertaisen tärkeitä aina. Lapsen sopeutumista parantaa se, että pois muuttava vanhempi pitää häneen katkeamatonta, ja erityisesti eron aikoihin, tiivistä yhteyttä. Näin lapsi konkreettisesti kokee, ettei vanhempi eroa hänestä vaan toisesta puolisosta.

Tärkeää on, että myös muualla asuva vanhempi toimii lapsen kanssa välittävänä, huolehtivana ja valvovana vanhempana eron jälkeen, eikä antaudu pelkästään kaveriksi tai viihdyttäjäksi.

Erityisen tärkeätä lapselle on saada kokea, että vanhempi haluaa olla hänen kanssaan, kuulla hänen asioistaan, eikä hän ole vanhemmalle vain välttämätön paha.

Eron jälkeinen riitelyn vähäisyys Jos vanhemmat kykenevät vähentämään riitelyään eroamisen jälkeen tai ainakin suojaamaan

Lapsia

suojaavat tekijät vanhempien erotessa lasta sen kuulemiselta, lapsen on helpompi sopeutua eron aiheuttamiin muutoksiin.

Hyvin ristiriitaisissa perheissä vanhempien läheinen ja huolehtiva suhde lapseen vähentää tyttöjen käyttäytymishäiriöiden riskiä, mutta pojilla riski ei vähenny. Vanhempien välinen ristiriitaisuus näyttää siis uhkaavan enemmän poikien hyvää kehitystä.

Vanhemmuus-osiossa

Muut hyvät, jatkuvat ihmissuhteet Lapsen selviytymistä erosta auttaa se, jos hänellä on hyvät, läheiset ja jatkuvat suhteet johonkin tai joihinkin muihin ihmisiin vanhempien ja sisarusten lisäksi. Usein tällaisina voivat toimia isovanhemmat, mutta myös pitkäaikainen hoitaja, opettaja tai tuttava voi olla tärkeä. Harrastuksen myötä lapsi voi myös saada tarvitsemaansa tunnustusta osakseen.

Juttu julkaistu Väestöliiton nettisivuilla

Keräyslupa: Poliisihallitus 2020/2013/2544.

Voimassa 1.1.2014-31.12.2015 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Auta lapsia ja perheitä, jotka kärsivät kriisialueilla!

Lahjallasi Pelastakaa Lapset voi hankkia hädänalaisille ihmisille hygieniapaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi ämpärin, hammasharjoja, pyyhkeitä ja saippuaa.

etteja Hygieniapak le eil katastrofialu

Hanki läheisellesi aineeton lahja osoitteessa:

www.toivekauppa.fi

70€

18

www.ipanaposti.fi

MARSKIN

MUKSUT

Second hand myymälät ja verkkokauppa Tervetuloa löytöretkelle tai lahjoittamaan:

Töölö, Topeliuksenkatu 19

• Lasten vaatteita

• Lasten tarvikkeita

Puhelin: 044 3444 308 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 18, La 10 - 16

• Leluja, pelejä ja kirjoja

Vuosaari, kauppakeskus Columbus

• Harrastusvälineitä

• Äitiysvaatteita ja –tarvikkeita

Vuotie 45. Puhelin: 044 735 6000 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 19, La 10 - 18

• Rattaita, vaunuja, syöttötuoleja

Verkkokauppa: www.marskinmuksut.fi

Ostamalla tai lahjoittamalla autat meitä auttamaan lapsiperheitä. Tuotto käytetään MLL:n Uudenmaan piirin toimintaan lapsiperheiden hyväksi kotimaassa.

Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/marskinmuksut

Tarvitsetko tukea perheesi arkeen?

Tarvitsetko tilapäistä lastenhoitoapua?

Perhekummit ovat MLL:n Uudenmaan piirin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka haluavat olla mukana tukemassa lapsiperheitä. Oman perhekummin voivat saada odottavat ja alle kouluikäisten lasten perheet, jotka tarvitsevat tukea arkeensa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri välittää perheille lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina. Perhe maksaa hoitajalle 8,20 e/tunti.

Tarvitseeko perheesi oman perhekummin?

Katso lisätietoja osoitteesta: http://uudenmaanpiiri.mll.fi/perhekummi

Tilauksen voi tehdä netissä osoitteessa: https://lastenhoito.mll.fi tai puhelimitse p. 044 0303 301 (arkisin klo 8-12) Katso lisätietoja osoitteesta: http://uudenmaanpiiri.mll.fi/lastenhoito

Lapset ensin.

19

www.ipanaposti.fi

Helsingissä tapahtuu

Parhaat menovinkit lapsiperheille uudessa

Lasten Helsinki -karttaesitteessä Visit Helsinki kokosi yhdessä Bellablogien kanssa taskukokoiseen karttaesitteeseen kaiken oleellisen lapsiperheiden Helsingin-lomaa varten. Uusi Lasten Helsinki -karttaesite helpottaa koko perheen lomailua antamalla paikallisten vinkkejä leikkipuistoista ja uimapaikoista ravintoloihin ja skedemestoihin.

Lasten Helsinki -karttaesite auttaa vaivattomasti suunnistamaan ympäri kaupunkia, sillä se sisältää kaiken oleellisen Helsingin perhetarjonnasta. Leikkisässä kartassa seikkaillaan Helppi-hahmon jalanjäljissä, jotka johdattelevat seuraajansa Helsingin hauskimpiin käyntikohteisiin, parhaimpiin ruokapaikkoihin, ikimuistoisimmille maamerkeille ja hulvattomimmille harrastus- ja ostospaikoille. Kartta

sisältää runsaasti tekemistä niin pienille kuin isommille lapsille – teinejä unohtamatta.

Karttaesitteen sisältö on tehty yhteistyössä Bellablogeihin kuuluvan Riikan blogin kanssa. Blogin takana on mm. perhematkailusta lähialueilla paljon kirjoittava Riikka Sipilä.

Vinkkejä kysyttiin myös blogin lukijoilta.

Lasten Helsinki -tietopaketista löytyy kesämatkailijalle tietoa Helsingin ulkoilumahdollisuuksista, virkistyssaarista ja leikkipuistoista.

Kesä-Helsinki onkin pullollaan edullisia huveja. Kulttuuritarjontakaan ei jää huomioimatta, sillä Lasten Helsinki antaa vinkit niin perheystävällisiin museoihin kuin tapahtumiinkin.

Tietopakettiin on myös sisällytetty paljon lapsiperheille hyödyllistä tietoa. Lääkäriasemat,

leikkipuistot ja hyväksi havaitut hoitohuoneet löytyvät helposti, jotta aikaa jäisi osoitetietojen tutkimisen sijaan ikimuistoisille kokemuksille.

Lasten Helsinki -karttaesite sisältää myös alennuksia Helsingin kesäkohteisiin.

Lasten Helsinki -karttaesite ilmestyy neljällä kielellä (suomi, ruotsi, englanti ja venäjä) ja sen voi noutaa Helsingin matkailuneuvonnasta (Pohjoisesplanadi 19), hotelleista sekä useista kartalla olevista kohteista.

Katso parhaat vinkit Helsingin kesään osoitteesta www.visithelsinki.fi. Voit ladata karttaesitteen käyttöösi samasta osoitteesta.

Tutustu myös Riikan blogiin: http://riikanblogi.bellablogit.fi/

SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2015 Ohjelmaa lapsiperheille Suomenlinnan kesäisissä maisemissa ja Ehrensvärd-museossa.

Amiraali ja kadonnut luotsi on historiallisiin tosiseikkoihin perustuva seikkailukierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle valistusajan Viaporiin. Tule amiraali Chapmanin avuksi selvittämään kadonneen luotsin arvoitusta. Etsinnät kulkevat linnoituksen kivisten muurien katveesta valoisiin puistoihin ja bastionien pimentoihin. Seikkailu voi alkaa!

Kierrokset 9.6. - 8.8.2015 (Ei 18.6. - 20.6.): Ti - to, la kello 12 ja 15 suomeksi, perjantaisin kello 12 ruotsiksi. Lippuja voi ostaa ennakkoon Lippupalvelusta: puh. 0600 10 800 (1,98€/min+pvm). Hinnat toimituskuluineen alkaen: 13 € / 16 €. Huom. Lapsilla tulee olla oma aikuinen mukana kierroksella. Kierroksia järjestetään myös tilauksesta ryhmille (4.5.2015 alkaen). Tiedustelut: Ehrensvärd-seura, 09 - 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

Onko Augustin kotona? on 4-6-vuotiaille suunnattu osallistava kierros, jossa tutustutaan Suomenlinnaan ja Ehrensvärd-museoon. Suomenlinnan lastenkierrokselta tuttu hahmo aatelisneito Sofia Ulrika Blomcreutz johdattaa osallistujat aikamatkalle 1700luvulle draaman ja leikin keinoin.

Tilauskierrokset ryhmille 5.5.2015 alkaen. Ryhmäkoko: max. 25 hlöä Hinta: maanantaista lauantaihin 160 €, sunnuntaisin 210€.

Tiedustelut: Ehrensvärd-seura, 09 - 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

Lue lisää: www.suomenlinnatours.com www.facebook.com/suomenlinnanlastenkierros

20

www.ipanaposti.fi

Liikutaan yhdessä

HELSINKI

Liikkistä menoa!

Kun nelisenkymmentä lasta, äitiä, isää, mummia ja kummia kerääntyy jumppasalille, iloa ja naurua riittää. Friskis&Svettis tarjoaa nyt hauskaa ja elämyksellistä liikuntaa myös perheen pienimmille.

Ensimmäinen aikuinen-lapsi Liikkis-ryhmä on kokoontunut urheiluseura Friskis&Svettiksen salille Arabianrantaan. Ohjaaja Selma Lanaya kokoaa lapset ja aikuiset piiriin. Alkuun pääs-tään etsimällä surisevaa jumppakärpästä. Tavoitteena on tutustua päivän puutarha-teemaan sekä käynnistyä kevyesti lämmitellen ja tunnustellen.

Tunti etenee puutarhan portteihin ja siltoihin, etanoihin, matoihin ja kirvoihin, lintuparvi-juoksuun, perhosiin, siilipalloihin, kissavenyttelyihin sekä loppuhuipennuksena ilmapallopii-riin.

Välillä rauhoitutaan, välillä ”riehutaan”, välillä tehdään yhdessä ja välillä erikseen.

Kun 45 minuutin jumppatuokio päättyy, tunnelma on katossa. ”Kivaa oli”, huudahtaa moni osallistuja kuin yhdestä suusta.

Alun pieni jännityksen poikanen on paennut ja tilalla on pelkkää hymyä.

Luovuutta & liikkuvuutta Friskis&Svettiksen Liikkis-tunti on kehitetty Nuori Suomi ry:n lasten tanssikoulutuksen pohjalta. Tavoitteet liittyvät niin sosiaalisemotionaaliseen, fyysismotoriseen kuin kognitiiviseen oppimiseen. ”Käytännössä tavoitteet tarkoittavat mm. iloa, elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia, oman kehon tuntemusta ja käyttöä, luovuutta, liikkuvuutta, koordinaation kehittämistä sekä ryhmätyöskentelytaitojen oppimista”, Selma kertoo.

Peruselementtejä ovat keho, aika, tila ja voima. Tunnilla liikutaan sekä ryhmänä että oman aikuisen kanssa salia monipuolisesti hyödyntäen. Tehdään erikokoisia liikkeitä ja etsitään omaa ilmaisuvoimaa musiikin tahdissa. Nostetaan ja lasketaan sykettä. Liikutaan hitaasti ja nopeasti. Puretaan energiaa ja rentoudutaan.

Kuva: Friskis&Svettis

Energiaa & elämyksiä Selman mukaan tärkeintä on antaa lapsen mielikuvitukselle siivet. Tätä ruokitaan vaihtuvin teemoin, joita voivat olla esimerkiksi meri, viidakko, eläimet tai ajankohtaisesti vuodenajat, kuten syksy tai joulu.

Tunneilla käytetään lisähöysteenä musiikkia sekä teemaan sopivaa rekvisiittaa. Puutarha-teemaa varten Selma oli askarrellut tyttärensä Rosen (3 v) kanssa kreppipaperista perhosen siipiä. ”Haluamme tuottaa kaikille osallistujille hyviä ja iloisia elämyksiä sekä mukavaa yhdessäoloa. Lapsista on hauskaa, kun aikuisetkin heittäytyvät mukaan. Harvoin isien ja äitien tulee koto-na kontattua tai ryömittyä yhdessä lapsen kanssa. Liikkis tarjoaa yhteistä tekemistä ja läsnä-oloa lasten tahdissa.”

Friskis&Svettiksen Liikkis on tarkoitettu noin 2–7 -vuotiaille tytöille ja pojille yhdessä huolta-jan/huoltajien kanssa.

Friskis&Svettis Helsinki ry on helsinkiläinen, vuonna 1992 perustettu liikuntaseura.

Olemme osa F&S-liikettä, joka syn-tyi Ruotsissa vuonna 1978.

Kaikkiaan liikkeessä on mukana yli 525 000 jäsentä useissa Euroopan maissa. F&S Helsingissä on noin 1300 jäsentä.

F&S:n tarkoituksena on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle, edistää tietoutta liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille sekä tarjota iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja lii-kuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon tai muuhun seikkaan katsomatta. Toiminnallaan F&S edistää ihmisten hyvinvointia.

Mm ilmaisten puistojumppien uranuurtajana tunnettu F&S Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. www.friskissvettis.fi/helsinki

Teksti Sari Okko

21

www.ipanaposti.fi

Lapset ja arki

Turvallinen

lelu tekee säännöt turhiksi valmistumisen jälkeen maalata ja värittää kotoa löytyvillä sormiväreillä ja tusseilla tai niihin voi liimata vaikka tarroja.

Hirvikorpi kertoo, että kaikki myytäväksi suunnitteilla olevat lelut testataan itse. Hänen kolmevuotias Emma-tyttärensä on koekäytössä innolla mukana ja kyselee, saisiko taas leikkiä äidin leluilla. Koottavat talot ovat tällä hetkellä hänen suosikkejaan.

Terhi Hirvikorven Emma-tytär on koonnut ja maalannut taustalla olevan talon.

L

eikki opettaa ja kehittää lasta aina jollain tavalla, mutta viime aikoina Suomen markkinoille on alkanut tulla yhä enemmän nimenomaan lapsen kehittämiseen tähtääviä leluja. Terhi Hirvikorpi leluja maahantuovasta FiksuMuksusta kertoo, että niiden perusideana on antaa lapsen leikkiin aihio, jonka käyttöön ei anneta

tarkempia ohjeita. Lapsi saa itse keksiä, miten lelulla leikkii.

– Emma on ylpeä, kun saa itse rakentaa ja maalata.

Myös maissista tehdyt rakennuspalikat ovat tyttären suosiossa. Ne on värjätty elintarvikeväreillä sateenkaaren värisiksi ja kiinnittyvät toisiinsa vedellä. Materiaalinsa ansiosta ne sulavat elimistössä, jos niitä vaikka sattuisi leikin lomassa vahingossa nielemään.

– Ohjeet ovat alkuun uuden lelun kanssa ihan hyviä, mutta rajoittavat helposti leikkejä.

Muissakin leluissa on käytetty luonnonmukaisia materiaaleja. Puun tai vaikkapa tiilen tunnustelu kehittää lapsen aisteja ja parantaa lelun turvallisuutta.

Lapsen luovuutta kehittää myös se, että leikeissä voi käyttää kaikkea kotoa löytyvää.

Esimerkiksi puusta tehtyjä koottavia taloja voi

– Turvallisuus on tärkeää. Silloin lapsen uskaltaa antaa leikkiä ilman turhia sääntöjä, Hirvikorpi huomauttaa.

Kehittävät lelut ovat suosittuja erityisesti päiväkodeissa. Niillä voi leikkiä monella eri tavalla, mikä mahdollistaa eri ikäisten osallistumisen samaan leikkiin. Esimerkiksi kieltä opettavista leluista isommat lapset tunnistavat sanoja, pienemmät kirjaimia. Samoin eri taustoista peräisin olevat lapset pääsevät tekemisiin toistensa kanssa leikin avulla. Hirvikorpi esittelee maailman lapset -aiheista palapeliä, jonka kaikki lapsenmalliset palat sopivat kaikkiin taustan paikkoihin. Ideana on, että lapset ovat eri maista kotoisin olevia eri näköisiä tyttöjä ja poikia, mutta kaikki kuitenkin samanarvoisia.

Luovuuden ja sosiaalisten taitojen lisäksi kehittyvät myös motoriset taidot. Hyvä esimerkkinä tästä on oikeaa nauhakenkää jäljittelevä puinen kenkä, jonka avulla on helppo opetella kengännauhojen solmimista. Kengän voi vaikka liimata sinitarralla pöytään kiinni harjoittelun ajaksi.

– Pienetkin saavat näistä leluista jo leikin aikaan. Hahmotuskyky alkaa kehittyä varhain ja siitä on hyötyä koko loppuelämäksi.

Teksti ja kuva Suvi Holopainen

Laajasta valikoimastamme löydät mm: Äitiysvaatteet Raskausajan tukivyöt Raskauskorut Imetyspaidat ja -mekot Imetysliivit Kantoliinat Vauvanvaatteet

KAUPPAKESKUS KAMPPI, 3. krs. +358 9 737007 info@bebes.fi www.bebes.fi | www.bebesinfo.fi Tällä kupongilla -20% yhdestä normaalihintaisesta Boob-imetysvaatteesta!

Etu voimassa 31.7.2015 asti.

22

www.ipanaposti.fi

Raipe

Lapasammet ja välimerensammet

Miten selviytyä

aaltojen alla?

Merimaailma SEA LIFEn suuri uudistus esittelee vedenalaisen maailman superselviytyjät

Linnanmäen kupeessa sijaitsevassa yleisöakvaariossa, Merimaailma SEA LIFEssa, avattiin helmikuussa täysin uusi näyttely, joka keskittyy vedenalaisen maailman kiehtovimpien selviytymistarinoiden esittelyyn. Superselviytyjätnimeä kantava näyttely on yksi akvaarion 13-vuotisen historian suurimmista yksittäisistä uudistuksista. Sekä varsinaisessa rakennustyössä että näyttelyn sisustamisessa ja teemoituksessa oli mukana myös kansainvälisiä akvaariorakentamisen ammattilaisia.

Uuden näyttelyn myötä SEA LIFEen rakentui myös koko keskuksen toiseksi suurin allas.

Altaan pohjassa on ikkuna, josta voi seurailla altaan asukkaiden, pohjoisamerikkalaisten lapasampien, elämää lähietäisyydeltä. Erityisen näyttävä lapasampi on ruokaillessaan, jolloin se ui kita ammollaan ympäri allasta ruokaa siivilöiden.

Erilaisia selviytyjiä Nähtävillä on myös muita lajeja, jotka ovat vuosimiljoonien saatossa kehittäneet toinen toistaan mielikuvituksellisempia tapoja selvitä oman elinympäristönsä haasteista. Toisaalta

esillä on myös eläimiä, jotka ovat kyenneet säilymään lähes muuttumattomina satoja miljoonia vuosia – tästä erinomainen esimerkki on Superselviytyjissäkin nähtävä meduusa.

Liejuryömijä, vaikka kala onkin, on sopeutunut elämään lähes kokonaan maalla ja pystyy kiipeämään jopa puuhun. Hammaskarppikaloihin kuuluva nelisilmä voi puolestaan tarkkailla samanaikaisesti sekä vedenalaisia että –päällisiä tapahtumia, sillä kalalla on kummassakin silmässä kaksi pupillia.

Parikymmensenttinen sirkkaäyriäinen napauttaa saaliinsa hengiltä 22‐kaliiperisen luodin iskuvoimalla omaten näin koko eläinkunnan kunnioitettavimman iskuvoiman eläimen kokoon suhteutettuna. Halutessaan tämä äyriäinen voisi hajottaa kaksikerroksisen lasin tai halkaista varomattoman eläintenhoitajan peukalon.

Esillä myös ihmisen esi-isä Kaikkien maaselkärankaisten esi-isät, keuhkokalat, ovat peräisin 400 miljoonan vuoden takaa. Ainoastaan poikasilla on toimivat kidukset. Aikuiset yksilöt sen sijaan hengittävät ilmaa uimarakosta kehittyneillä keuhkoilla.

Hyödyllisimmillään kyky on silloin, kun keuhkokalan kotijoki kuivuu; tällöin kala kaivautuu pohjamutaan odottamaan parempia aikoja.

Esimerkiksi etiopiankeuhkokalan tiedetään selviävän mutaan kaivautuneena neljäkin vuotta.

Nelisilmä

Sähköankerias Raipen paluu Yksi näyttelyn ehdottomista tähdistä on kiekkoilijalegenda Raimo Helmisen mukaan nimensä saanut sähköankerias Raipe. Raipe palasi helmikuussa SEA LIFE Jesolosta, jonne se muutti neljä vuotta sitten SEA LIFE –keskuksia kiertävän, aisteja esittelevän näyttelyn mukana. Nyt tämä yli 600 voltin sähköiskuihin erikoistunut Amazonin asukas on kuitenkin palannut takaisin Helsinkiin.

Saalistamisen lisäksi sähköankerias käyttää sähköaistiaan myös ympäristönsä havainnointiin.

Raipen altaan yläpuolella on paneeli, jonka vilkkuvista valoista on mahdollista nähdä, milloin kala tuottaa sähköä. Erityisen vilkkaasti valot välkkyvät ruoka-aikaan – vaikka sähköankerias ruokitaankin pakasteruoalla.

Teksti ja kuvat Sea Life, Helsinki

Suomen Merimaailma Sea Life -akvaariokeskus on Helsingin Alppilassa Linnanmäen huvipuiston yhteydessä.

Keskuksen omistaa puoliksi Merlin Entertainment ja puoliksi Lasten Päivän Säätiö.

Lasten Päivän Säätiö on perustettu toukokuussa 1957.

Säätiö on toiminut yli 50 vuotta, sen taloudellinen tuki lastensuojelutyölle on suuri.

23

www.ipanaposti.fi

Kengät jalkaan ja menoks

MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALI 23.05.2015 - 24.05.2

HELSINKI-PÄIVÄ 12.06.

Helsinki juhlii ja hurmaa syntymäpäivänään 12.6. kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Päivästä on muodostunut kaupunkijuhla, joka tarjoaa runsaasti ohjelmaa, tekemistä ja näkemistä kaikenikäisille.

Kaupungin keskusta täyttyy juhlakansasta, musiikista ja erilaisista tapahtumista, mutta Helsinki-päivä näkyy yhtä lailla keskustan ulkopuolella eri kaupunginosissa.

NUKKETEATTERI SYTKYT: KESÄSATU Nukketeatteri Sytkyt esittää teatteriesityksen Helsingin kaupungin talvipuutarhassa kesällä.

Vapaa pääsy.

Esitykset tiistaisin

Julkaisija: LK-media Sarkalankuja 5, 21620 Kuusisto p.0400-932 994. katri.lindberg@lk-media.fi Ilmestyminen: Kolme kertaa vuodessa Turun talousalue Kolme kertaa vuodessa Helsinki

Painopaikka: Salon lehtitehdas Valmistettavat ja vedostettavat aineistot viikkoa ennen ilmestymispäivää.

Valmisaineisto ilmestymisviikon maanantaihin klo 12 menessä. (Tilausvaraus edelliseen perjantaihin mennessä.)

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

30.06.2015 10:00 30.06.2015 12:00 07.07.2015 10:00 07.07.2015 12:00 14.07.2015 10:00 14.07.2015 12:00 21.07.2015 10:00 21.07.2015 12:00 28.07.2015 10:00 28.07.2015 12:00

Tekniset tiedot: Painopinta-ala 260x360, Tabloid Palstat 6 Palstaleveydet 1 palstaa 40mm 2 palstaa 84mm 3 palstaa 128mm 4 palstaa 172mm 5 palstaa 216mm 6 palstaa 260mm Paperi Erikoissanomalehtipaperi 52g/m2 Erikoisvaalea ISO 80% Väri 4/4 Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan.

Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla järjestettävä Maailma kylässä on yksi Suomen suurimmista festivaaleista.

Ilmaistapahtuma tarjoaa monipuolisesti taidetta ja toimintaa koko perheelle: musiikkia, tanssia, teatteria, keskusteluja, kirjallisuutta sekä eksoottista ruokaa.

Ohjelmistosta löytyy satakunta esitystä ympäri maailmaa sekä laaja kirjo näytteilleasettajia.

Maailma kylässä antaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen. ja kestävään kehitykseen.

SHARE, LEIJAFESTIVAALI 22.08.

Voit viettää leppoisaa lauantaipäivää lennättämällä omaa leijaasi tai tuunaamalla itsellesi hyönteisaiheisen leijan.

Päivän kohokohta on näyttävä leijanlennätysnäytös, josta vastaa kiinalainen Liu Zhiping.

Vapaa pääsy, festivaali klo 12-17, leijanäytökset klo 13 & 15.

Ota piknik-korit ja viltit mukaan ja suuntaa Kaivopuistoon.

Kaikille avoimia ja ilmaisia leijatyöpajoja järjestetään tapahtumapäivän lisäksi Skidit Festareiden sekä Helsinki Night Marketin yhteydessä.

24

www.ipanaposti.fi

KESÄN SUPERETU!

TUPLAHUPI: SEA LIFE -peruslippu

vain

Linnanmäen rannekeoston yhteydessä!

8€

LUE LISÄÄ! www.sealife.fi