OBSERVER
Suuret ikäluokat ovat huolestuneimpia maapallon kestävyydestä
Euromonitor –raportin kymmenen vuoden visio: Kaikki matkailu kestävän kehityksen mukaiseksi Maailmassa vietetään 2017 YK:n julistamaa kestävän kehityksen matkailuvuotta. Kestävä kehitys nimensä mukaan tarkoittaa pitkäjänteistä ja samalla laaja-alaista suhtautumista tämän teeman alle tarkoitettuihin toimintoihin. On kuitenkin hyvä, että myös hankekohtaisesti ja jopa kampanjaluontoisesti niin poliittisia päättäjiä, alan organisaatioita, elinkeinoa itseään ja tietenkin matkustavia kansalaisia muistutetaan käyttäytymisestä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tärkeissä asioissa. Eero Havia ILMASTON MUUTOS ja maapal-
lon lämpeneminen, puhtaan hengitysilman, vesivarojen ja ravinnon tasapuolisen riittävyyden turvaaminen, maaperän ja merellisen ympäristön saastumisen saaminen kuriin ovat niitä haasteita, joissa aloitteita tarvitaan mahdollisuuksien löytämiseksi ja käyttöönottamiseksi laajasti myös matkailu- ja majoituselinkeinojen saralla. YK:n matkailujärjestö UNWTO:n tilastojen mukaan maapallolla tehdään 1,2 miljardia ulkomaanmatkaa ja siihen lisäksi vielä suurempi määrä eri maiden sisäisiä matkoja. UNWTO:n pääsihteeri Taleb Rifain mukaan matkailuelinkeino aikaansaa 10 % maailman bruttokansantuotteesta ja joka yhdennentoista työpaikan. ”Turismista on tullut passi vaurauteen ja rauhan asianajaja ja muutosvoima, jolla parannetaan miljoonien elämää”, sanoo Rifai.
Veden kulutus on hotelleissa jopa 450 litraa huonetta ja päivää kohden. Samalla monissa maissa kärsitään äärimmäisestä kuivuudesta ja vedestä on huutava pula.
suosii sitä markkinasegmenttiä, josta saa parhaan tuoton. Vauhdilla kaupungistuvassa maailmassa monien suosittujen suurkaupunkien matkailupalveluiden lisääntynyt ky-
vahvaa korrelaatiota. Tätä Euromonitor peilaa tutkimukseen mukaan otetulla kestävän kehityksen RobecoSAM-rankingilla, jossa Norja, Ruotsi ja Suomi ovat vuonna 2016 maa-
se-tutkimuksella on mitattu veden kulutus hotelleissa huolestuttavan suureksi, 200-450 litraa huonetta ja päivää kohden. Nämä ovat tuhlailevan suuria määriä eikä ainoastaan kuivien maiden ja vähävetisten alueiden näkökulmasta. Vesi tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan keskeinen luonnonvara, josta jo nyt on monin paikoin niukkuutta. Useissa matkailukohteissa pohjavesi tai ihmiskäyttöön soveltuva pintavesi eivät riitä, vaan käyttövettä joudutaan puhdistamaan merivedestä kalliiden ja energiaa syövien, vähemmän ympäristöystävällisten prosessien kautta. Esimerkiksi Kalifornia on kärsinyt jo neljä vuotta
Vanhenevat ikäluokat huolestuneimpia Riippumattoman Euromonitor Internationalin tuore, helmikuussa 2017 julkaistu raportti toteaa, että yli 50 prosenttia kyselyyn osallistuneista on joko hyvin huolissaan tai huolissaan maapallon kestävästä kehityksestä. Kyselyssä haastateltiin lähes 30 000 iältään 15-65+ -vuotiasta ihmistä ympäri maailman. Yllättävää tuloksissa oli se, että eniten huolestuneita olivat vuosina 1945-61 syntyneiden suurten ikäluokkien ja heidän jälkeensä 1960-70-luvuilla syntyneen X-sukupolven vastaajat. Sen sijaan ns. nettisukupolvi, millenials, jotka ovat syntyneet 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella ja myös heidän jälkeensä syntynyt z-sukupolvi olivat vähemmän huolestuneita kuin vanhempansa. Erityisesti milleniaalisukupolvea eli 2000-luvun alkuvuosina täysikäisyyden saavuttaneita on pidetty yleisesti hyvin ympäristötietoisina.
Kasvava kysyntä nostaa hintaa Matkailun kasvava kysyntä, mm. kiinalaisten nopeasti lisääntyvien kulutusmahdollisuuksien myötä, aiheuttaa vapaassa markkinataloudessa aivan odotetusti hintojen nousua. Kiinasta tehtiin vuonna 2016 noin 120 miljoonaa matkaa ulkomaille, mutta vuonna 2020 määrän odotetaan kipuavan jo 150 miljoonaan kiinalaisturistiin. He ovat haluttuja vieraita monissa matkailumaissa, sillä kiinalaisten tiedetään käyttävän rahaa matkoillaan monia muita enemmän. Jokainen palvelutuottaja ottaa palvelustaan niin hyvän hinnan, kuin asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Kauppa
3 • 2017 HUHTIKUU
laajamittaisesta kuivuudesta. Sao Paulon kaupungissa kärsitään kuivuudesta, vaikka Brasiliassa sinänsä on suuret makean vedet varat. Kiinassa Euromonitor –tutkimus toteaa kaksi kolmasosaa pohjavesistä ja yhden kolmasosan pintavesistä olevan ihmisten talouskäyttöön sopimatonta, saastunutta. Veden paradoksi ovat sen kolmijakoiset toiminnalliset ongelmat: yhtäältä veden puute ja toisaalta sen ajoittainen liiallisuus eli tulvat sekä kolmanneksi vesien saastuminen. Kaikkiin nähdään kiistattomia yhtymäkohtia ja syitä ihmisen toiminnalla.
Vain matkailua syntä on jo siirtynyt hintoihin niin, että majoituspalvelut – ainakin sesonkiaikoina - karkaavat tavallisen satunnaisen matkailijan ulottumattomiin. Esimerkistä käy mm. naapurimme miljoonakaupunki Pietari. Monissa matkailumaissa infrastruktuurin rajallisuus ajaa panostamaan kaikkein tasokkaimpiin, samalla kalleimpiin palveluihin. Ajatuksena on, että pienemmästä, mutta varakkaammasta ja siten vähemmän häiriötä paikalliselämälle aiheuttavasta väenpaljoudesta saadaan enemmän tuloja irti.
Kestävä kohde Kestävän kehityksen ja matkailukohteiden suosituimmuuden välillä ei näytä olevan suoraa,
ilman kolme kärkimaata, mutta matkailijoiden 2015 saapumisilla mitattuna ne putoavat roimasti. Norja löytyy sijalta 48, Ruotsi sijalta 26 ja Suomi sijalta 56, kun kärki on USA, Kiina ja Espanja. Vaikka on perusteltua uskoa, että matkailijat valitsevat mieluummin hyvin hoidetun kuin pilatun tai saastuneen ympäristön, on ilmeistä, etteivät hyvin hoidetut ympäristöasiat yksin riitä takaamaan matkailijoiden suosiota. Menestymiseen saapuvien matkailijoiden markkinoilla tarvitaan toki muitakin matkailullisia apelleja, houkutustekijöitä.
Vesivarojen tuhlausta Euromonitorin raportissa ca-
Euromonitor -tutkimus toteaa lopuksi, että termit ’kestävä matkailu’ tai ’vastuullinen matkailu’ mielletään osaksi matkailun kokonaisuutta, mutta jo kymmenen vuoden näkökentässä kaikki matkailu olisi kestävää ja vastuullista. Raportissa ehdotetaan, että matkailualan yritykset ja toimijat pyrkisivät pitkällä aikavälillä katsomaan kulloisenkin liiketoimen yli ja taakse ja ottaisivat mukaan ja huomioon kaikki sidosryhmät, vaikka se olisikin varsin haasteellista. Raportin lopussa todetaan Fabian Cousteaun WTTC:n maailmankokouksessa 2016 lausumin sanoin: ”Odotamme sitä päivää, että ei ole enää kestävän kehityksen matkailua. On vain matkailua.”
Matkailun voittajat ja häviäjät SUOMI ON tunnetusti kuulunut matkailun voittajiin viimeaikaisten tilastojen valossa. Lapista on ollut paljon puhetta, mutta myös Helsingissä matkailun vetovoima tuntuu vahvana. Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä lisääntyivät viime vuonna 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Mielenkiintoista on se, että määrällisesti eniten kasvua Helsingissä saatiin USA:sta eikä suinkaan Aasiasta, vaikka sieltäkin on tullut hyvää kasvua. Kiitos alati otsikoissa pysyvän uuden presidentin tämä trendi saattaa itse asiassa jatkua. Kiinnostus lentää Yhdysvaltoihin on romahtanut presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeen. Trumpin puuhaamat matkustuskiellot saattavat edelleen vähentää halua ja mahdollisuuksia matkustaa USA:han. Tällä voi varsinkin liikematkustuksen puolella olla merkittäväkin vaikutus. Brittilehti The Guardian kertoo, että presidentti Trump on maksanut Yhdysvaltain matkailualalle jo 185 miljoonaa dollaria. Tämä ei ehkä ollut Trumpin tarkoitus. Ja vaikka Trumpin tarkoitus on rajoittaa vapaata maailmankauppaa, niin amerikkalaiset yritykset tuskin lopettavat sitä. Silloin kannattaa liikekumppaneita tavata rauhallisessa ja turvallisessa paikassa, jonne kaikilla on pääsy. Kuten esimerkiksi Suomessa.
The Michelin Guide Nordic on julkaissut hämmentävän tylsän tähtiluettelon: Helsingissä ei mitään muutoksia edellisvuoteen. Tulos on erityisen hämmentävä siihen nähden, miten paljon Helsingin matkailu- ja ravintolamaailma on viime vuosina kehittynyt. Ovatko Michelinin kuuluisat arvioitsijat nukahtaneet copy paste -näppäimen päälle? Kaikki neljä yhden tähden ravintolaa ovat hyviä ravintoloita. Kaikki Bib Gourmand -maininnan saaneet neljä ravintolaa ovat niin ikään mielenkiintoisia. Mutta onhan Helsingissä sentään jotain tapahtunut vuoteen. Missä on Suomen Gastronomien Seuran vuoden ravintolaksi rankattu ravintola Grön? Eikö toistuvasti ylistäviä arvosteluja kerännyt BasBas kelpaa Michelinille? Entä Vinkkeli tai Finnjävel, joihin on kuukausien jono? Julkaisemalla tylsän ja innottoman listan Michelin Guide vahvistaa asemaansa menneen maailman dinosauruksena, jonka merkityksen voisi tiivistää tunnettuun tokaisuun: EVVK. Hyvän ruuan ystävät löytävät hyviin ravintoloihin jo tyystin muilla tavoin. Suomen Lappi kuuluu siis matkailun voittajiin. Voittajan hymyilee taas myös televisiossa, sillä Lapissa on kuvattu The Bachelor -sarjan jakso. Poikamies Nick Viall ja häntä kilpaa hurmaavat naiset näkyvät 21. tuotantokauden yhdeksännessä jaksossa Lapin maisemissa. Merkittävä 25 prosentin tuotantokannustin innoittaa filmiyhtiöitä tulemaan Suomeen. Hyvä niin, tällaisia tarvitaan. Pohjoisen matkailua edistetään nyt myös kalottialueen yhteistyönä. On siis vihdoin ymmärretty, että kaukaa Aasiasta tai Etelä-Euroopasta käsin katsoen Lappi ei tunne rajoja. Eurooppalaiset matkanjärjestäjät ovat ilmeisesti hyvin kiinnostuneita rajat ylittävistä arktisen alueen matkoista. Ongelmana ovat pitkät etäisyydet ja heikot poikittaiset liikenneyhteydet. Kaikissa Pohjoismaissa lento- ja junaliikenteen napa on etelässä sijaitseva pääkaupunki. Koko kalottialueen matkailun ja muunkin elinkeinotoiminnan kannalta olisi kuitenkin ratkaisevan tärkeää rakentaa myös tehokkaita poikittaisyhteyksiä. Toivokaamme, että lisääntynyt Lapin matkailu vauhdittaisi näiden yhteyksien rakentumista. Se voisi tuoda alueen matkailulle vielä lisää kysyntää Perinteinen Suomi-Seuran matkatoimisto näyttää kuuluvan matkailun häviäjiin. Se on itse asiassa hävinnyt kokonaan. Vuonna 2014 omistajaksi tullut kiinalainen ei ole onnistunut houkuttelemaan varakkaita kiinalaisia Suomeen. Yhtiön toiminnan lopettamisessa on erikoisia piirteitä. Kiinalaissyntyinen toimitusjohtaja lopetti viime syksynä. Omistaja ei ole vastannut yhteydenottoihin, ei ole pariin kuukauteen maksanut henkilökunnalleen palkkoja eikä muutenkaan esiintymisellään herättänyt erityistä luottamusta. Yhtiö on olemassa, mutta kukaan ei siitä ole huolehtinut – edes sen vertaa, että sitä olisi haettu konkurssiin. Aika kiinalainen juttu. Tässä tilanteessa henkilökunta katsoi parhaaksi sammuttaa valot ja lähteä kotiin. Onneksi yhtiön perinteikäs ja hyvä nimi sentään palautuu Suomi-Seuralle.
Nimimerkki Observer on matkailualan taustavaikuttaja, joka kriittisesti kommentoi alamme ilmiöitä. Observerin kannanottojen ei tarvitse noudattaa lehden yleistä linjaa.
7