Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla kukoistaa jo toinen kasvukausi Herttoniemen ruokaosuuskunnan keväällä 2011 lanseeraama Kaupunkilaisten oma pelto kukoistaa hyvässä hoidossa. Osuuskuntalaiset palkkasivat uuden kasvukauden kynnyksellä uudet puutarhurit, jotka pääsivät suunnittelemaan tämänvuotisen viljelyohjelman viime vuoden oppien perusteella. Oman pellon lisäksi osuuskuntalaisten iloksi on tulossa myös puutarha Mustosen tilalle. Hortonomi Heidi Hovi on perehtynyt biodynaamiseen viljelyyn muun muassa opinnoissaan Snellman-korkeakoulussa ja työskennellessään kotimaisilla luomu- ja biodynaamisilla tiloilla. Hän onnistui luomaan osuuskuntalaisille viljelysuunnitelman, joka tasapainottelee maaperän asettamien haasteiden ja satotoiveiden välillä. - Meillä oli tänä vuonna paljon enemmän tietoa, millainen operaatio on edessä sekä enemmän työvoimaa, toteaa hankkeen primus motor, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo tyytyväisenä. Kevään kokouksessa puutarhurin pestin juuri vastaanottanut Hovi totesi, että tässä ajassa on terveellistä tehdä jotain, minkä tekeminen kestää monta vuotta. Vantaan Korsossa sijaitsevan biodynaamisen palstan luonteeseen kuuluu, että käsityötä on paljon. Tavoitteena on tänä vuonna ollut pitää myös pientareet siistinä, ettei niiltä leviä rikkakasveja. Hovin kanssa peltoa hoitavat Harri Loippo ja Tuomas Heinämäki. - Työtä on kolmelle henkilölle paljon, joten toivomme osuuskuntalaisten osallistuvan joka viikko järjestettäviin talkoisiin, Hovi toteaa. Peltotöissä on ollut läpi kesän mukana myös viisi harjoittelijaa. Runsaasti lisäkäsiä pellolle saatiin heinäkuun alussa, kun kansainvälisen työleirin
osanottajat kävivät ohdakkeiden ja muiden rikkakasvien kimppuun.
Maanparannustöitä ja uusi puutarhatila
Tänä vuonna pellolla on siirrytty täysin luonnonmukaisesta viljelystä hieman tehokkaampaan luomutuotantoon. Lupaavina muutoksina Hovi pitää muun muassa runsaampaa lannoitusta, hyvää kastelumenetelmää ja kestorikkakasvien saamista pois pellosta. Kaikki tapahtuu biodynaamisten oppien mukaan: oikeastaan Hovi hoitaa enemmän peltoa kuin kasveja. Lannoitussuunnitelman mukaista maanparannetta on muun muassa naapuritilan kompostoitu hevosenlanta, josta osan kasvit käyttävät tänä vuonna, osa sitoutuu ravinnevarastoon. Hovin pitkän ajan tavoite on maaperän pH-pitoisuuden nostaminen. Ennen viime kesää viitisen vuotta viljelemättömänä olleen 1,5 hehtaarin palstan maaperän pH on nyt noin 5, kun ihanteelliset kasvuolosuhteet tarjoaisi pH 6,7. Hapanta maaperää neutraloidaan kalkilla, jotta kasvit voisivat käyttää ravinteet paremmin hyväkseen. Osuuskunnan viljelysten on määrä kasvaa, kun Mustosen tilan 30 aarin puutarha saadaan kunnostettua käyttöön. Siitä tulee hyötypuutarha, jossa on myös mukava oleskella. Yrttimaan
Pop up -kyläkauppa Erätorille 20 HERTTONIEMELÄINEN
ja marjapensaiden lisäksi Mustoseen suunnitellaan sataneliöistä kasvihuonetta, joka palvelisi myös taimien kasvatuksessa tulevina vuosina.
Viljelysuunnitelma etenee viikko viikolta
Heidi Hovin laatima huolellinen viljelysuunnitelma tähtää totta kai pellon mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen. Osuuskuntalaiset toivovat vastinetta satomaksulleen, ja jo kesän ensimmäiset sadonjakelut juhannuksen tienoilla vastasivat odotuksiin. - Ensimmäistä satojaksoa varten istutimme erilaisia salaatteja, pinaattia, varhaisperunaa, retiisiä ja kevätsipulia, Hovi kertoo. Hänellä on nöyrä asenne: koko ajan edetään sen mukaan, miten vuodenkierto etenee. Kevään lämpösumma suosi, ja pellolta saatiin jopa suunniteltua enemmän satoa kesä-heinäkuun vaihteessa. Samaan aikaan Hovin johdolla jo valmisteltiin elokuussa alkavaa toista satojaksoa. - Osa jostain sadosta voi epäonnistua tuholaisten takia. En vielä tunne peltoa, joten en tiedä, onko siellä esimerkiksi kaalia uhkaavaa möhöjuurta tai kirppaa. Kansainvälisen työleirin ansiosta uskon, että saamme ainakin kitkettyä kaiken. Puutarhurin työ on priorisointia: alkukesästä kitkemisen kanssa kilpaili vielä istutus. Kesäkuun lopussa istutettiin toinen erä salaattia, viimeiset maissit ja kurpitsa. Kylvö on tarkoituksella jaksotettu pitkälle kesään, jotta osuuskuntalaisille riittäisi vaihtelevaa satoa syksyllä. Hovi muistuttaa siitäkin, että biodynaamiset siemenet eivät ole aivan yhtä