Herttoniemelainen 2012

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2012

Herttoniemen kyläjuhlat 1.–2.9.2012

Omatekoinen Herttoniemi Herttoniemessä kukoistaa asukasaktiivisuus tee-se-itse -meiningillä. Yhä useammat osallistuvat kaikenlaiseen toimintaan naapurien kanssa. Täällä viihdytään ja huolehditaan ympäristöstä.

Viime talvena perustettiin Hertsikan Pumppu, osuuskunta, joka päätti hankkia asukastilan. Kesän kynnyksellä pidettiin avajaiset entisessä Rainen kiskassa Erätorilla ja nyt syksyllä tilasta on mahdollisuus tehdä hertsikalaisten yhteinen olohuone.

Ruokaosuuskunta on maan kuulu.

Oman luomupellon antimista nauttii jo runsaat sata herttoniemeläistä ja lähialueiden asukasta. Keväällä ruokaosuuskunta teki sissipuutarhurihyökkäyksen Hiihtomäentielle ja istutti kulunee­seen puistikkoon kukkia ja pensaita.

Ruokaosuuskunnassa ja ruokapiirissä on mietitty, miten luomu- ja lähiruokaa voisi tuoda yhä helpommin asukkaitten ulottuville. Syntyi idea Erätorista vihannestorina. Tehtiin hakemukset kaupungille ja saatiin myönteinen päätös. Tänä kesänä ja syksynä Erätorilla on kolmena lauantaina toripäivä. Silloin kaikki hertsikalaiset pääsevät luomu- ja lähiruokaostoksille.

Länsi-Herttoniemessä on järjestetty jo useamman kerran koko kaupunginosan kattava pihakirppispäivä. Sen organisoi muutama aktiivinen asukas ja sadat muut ovat kantaneet ylimääräiset tavaransa pihalle myytäväksi. Täällä on vietetty Ravintolapäivää ja tulevien kyläjuhlien yhteydessä on mahdollisuus samassa hengessä toteuttaa omia pop-up-ravintoloita urheilukentälle.

Siilitien metroasema on remontissa

ja katseet kohdistuvat myös sen ympäristöön. Päiväkodin ja Siilinpesän välinen puisto on havaittu nuhruiseksi ja niillä kulmilla onkin syntymässä Siilipuistoliike. Tavoitteena on kunnostaa puisto asukkaitten voimin.

Hertsikalaiset löysivät keväällä uinuvan Fastholman ja sieltä yli 100-vuo­tiaan hirsihuvilan, jonka kaupunki oli jo aikonut purkaa. Iso joukko asukkaita alkoi saman tien hoitaa vil­ lii­n­tynyttä puutarhaa ja pian ryhdyt­tiin neuvottelemaan talon vuokrasopimuksesta kaupungin kanssa. Fastholma on monien mahdollisuuksien paikka ja sen huvila osa Vanhankaupunginlahden ja Herttoniemen kulttuurihistoriaa.

Omaa historiaamme.

Elo ei ole kuitenkaan ihan huoletonta, siitä kertovat monet asukkaiden yhteydenotot. Kaupungin tavoitteet tii­ vistää asutusta Länsi-Herttoniemessä ovat herättäneet pelkoa, mutta myös toimintatarmoa. Olemme miet­tineet, miten ainutlaatuisen hyvin onnistunutta 1950-luvulla syntynyttä Herttoniemeä voisi suojella. Asukkaat eivät miel­lä puistikoita ja kallioita vajaakäyttöisiksi rakennuspaikoiksi, ne ovat lähiympäristöämme parhaimmillaan.

Myöskään Herttoniemen kartanon historiallisen puiston kutistaminen tunnelihankkeen vuoksi ei tunnu oikealta.

Näissä asioissa tarvitaan Herttoniemiseuraa, sillä kaavoitukseen vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä.

Metroasemien tienoiden puistoista löytyvät huumepiikit kertovat pahoista ongelmista, joihin on vaikea kansalais­ tasolla puuttua. Puistojen siivoaminen on kuitenkin konkreettista toimintaa, joka synnyttää tunteen alueen positiivisesta haltuunotosta. Olisi todella ikä-

Kuva: Risto Korhonen

vää, jos emme enää uskaltaisi käyttää yhteisiä viheralueitamme, vaan jättäisimme ne huumeporukoiden haltuun.

Spontaanin asukastoiminnan mahdollistaa ennen muuta sosiaalinen media, Facebook. Siellä on helppo levittää hyviä ideoita, luoda tapahtumia, kutsua niihin kavereita sekä perustaa sivuja ja keskusteluryhmiä. Herttoniemi-seura pitää yllä Facebookin ja netin Herttoniemi-sivuja. FB:ssä on lisäksi lukuisia herttoniemeläisten ryhmiä.

Kaikki eivät kuitenkaan nettiä ja Facebookia vielä käytä. Onneksi on vielä painettujakin julkaisuja, kuten tämä Herttoniemeläinen-lehti. Ja onneksi tulee taas kivat, omatekoiset kyläjuhlat, joissa voimme tavata toisiamme leppoisissa merkeissä. ”Pumppu”, yhteinen olohuoneemme, tuo meille syksyn mittaan mukavia hetkiä naapurien kanssa. Mitä kaikkea me vielä keksitäänkään!

Hilkka Helsti Herttoniemi-seuran puheenjohtaja

Juhlasta juhlaan Herttoniemeläinen-lehti ilmestyy elokuussa kyläjuhlien alla. Kyläjuhlat on seuramme näyttävin tapahtuma. Se on kasvanut yksipäiväisestä Herttoniemipäivästä kaksipäiväiseksi kyläjuhlaksi.

Ohjelma on muodostunut jokaiselle jotakin –periaatteella. Uskon, että Sinäkin löydät mukavia juttuja.

Seura on ollut yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, kevätkaudella erityisesti Hertsikan Pumpun kanssa. Seuralla oli ständi Työväenopiston Silkkikutomon toimipisteen järjestämässä Järjestötori-tapahtumassa. Kirjasto on antanut tilat johtokunnan kokouksiin, seurakunnan tiloissa pidettiin syyskokous ja asukasilta.

Viihtyisä kaupunginosamme on muutosten kohteena. Johtokunta on antanut lausuntoja, ottanut kantaa ja kertonut mielipiteensä monista paikallista kulttuuria, asukkaiden viihtyvyyttä uhkaavista ja toimintamahdollisuuksia huonontavista asioista, mm. bussiliikennereitin muutoksista, kaavamuutoksista, Kivinokan tilanteesta.

Viljelypalstojen suosio kasvaa kasvamistaan. Pulmana on se, että

vuokrausjono on pitkä, nyt jo vuosien mittainen. Kaupungilta anotaan lisää palstamaata, alustavia keskusteluja on jo käyty. Palstojen vuokraus on tarkoitettu vastuullisille viljelyn harrastajille.

Huonosti hoidetut palstat aiheuttavat haittaa myös muille viljelijöille, rikkaruohot ja mahdolliset kasvitaudit leviävät myös naapurien viljelyksille. - Jonossa odottaa paljon niitä, jotka huolehtisivat palstansa hoidosta ja toimisivat hyvässä hengessä ja yhteistyössä muiden kanssa. Viljelypalstojen säännöistä piittaamattomuus johtaa vuokrauksen irtisanomiseen ja palstan luovutukseen uudelle viljelijälle.

Herttoniemessä voi harrastaa melkein mitä vain. Jos haluat opiskella ja kehittää itseäsi, Työväenopisto Silkkikutomossa tarjoaa runsaasti kursseja eri aloilta. Monipuolista vapaaehtoistoimintaa löydät mm. seurakunnan ja SPR:n järjestämänä. Martoilla on toimintaa sekä Länsi-Herttoniemessä että Herttoniemenrannassa, urheilua voit harrastaa paikallisessa urheiluseura HerTossa. Uusi asukastila Hertsikan Pumppu hakee vielä toimintamuoto-

aan. Tila on myös Sinua varten: voit harrastaa mukavia asioita yksin tai yhdessä muiden kanssa. - Edellä on kerrottu vain muutama esimerkki kaikesta siitä, mitä on tarjolla. Kannattaa käydä myös nettisivuillamme osoitteessa herttoniemi.fi.

Innostus talviuintiin näyttää lisääntyvän. Herttoniemen Hylkeet osallistuivat myös tänä vuonna lajin SM-kisoihin, vieläpä hyvällä menestyksellä – pronssia tuli. Lisää harrastajia mahtuu mukaan. Jos olet kiinnostunut tai vähintäänkin utelias, ota yhteyttä vastuuhenkilöihin, niin saat opastusta ja ohjausta.

Juhlien välillä tapahtuu siis monenmoista, tämä lehti tarjoaa katsauksen siitä. Kaupunginosayhdistysten suosio on selvästi kasvanut. Ilmassa on tekemisen meininki. Seurat ovat erilaisia ja omaleimaisia. Herttoniemi-seura kuuluu aktiivisimpiin ja kiinnostuksen toivotaan yhä kasvavan ja tuovan lisää jäseniä. - Kyläjuhlat ovat ovella. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin…

Maija-Leena Linna Herttoniemi-seuran sihteeri

Herttoniemeläinen

Viljelypalstat Tiina Komulainen 050 1582 6737 tiinakom@hotmail.com

Eila Tontti 040 557 4682 eila.tontti@tonttioy.com

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2012 Lehti ilmestyy syksyisin osana kyläjuhlan tapahtumia.

Päätoimittaja Hilkka Helsti Julkaisuvastaava Maija-Leena Linna Kannen kuva ”Herttoniemenranta”, Hilkka Helsti 2012

Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2012 Puheenjohtaja Kaavoitus, ympäristö ym.

Hilkka Helsti 050 358 1575 hilkka.helsti@kaapeli.fi Varapuheenjohtaja Pirkko Telaranta 050 500 2319 pirkko.telaranta@kolumbus.fi Sihteeri Lehden toimitus Maija-Leena Linna 040 584 5570 maija-leena.linna@kolumbus.fi

Tiedotus Herttoniemen kotisivut Henrik Nyholm 040 775 3908 herttoniemi@hotmail.com Sami Ojala 044 371 3062 sami.ojala@welho.com

Talous Seppo Hiltunen, ulkop.

050 303 3340 sk.hiltunen@gmail.com Seuran osoite Herttoniemi-seura ry PL 237 00811 Helsinki

Alueryhmäyhteistyö Jukka Saaresto 050 594 2032 jukka@toimeentuloa.net

Sähköpostiosoite herttoniemiseura@gmail.com

Talviuinti Helena Seppänen 050 534 7527 helena.seppanen@elisanet.fi

Taitto ja paino: Painotalo Miktor Oy

Muut johtokunnan jäsenet Pirkko Sonné-Tanska pirkko.sonne@wippies.fi Keijo Santakari 0400 843 631 keijo.santakari@gmail.com

Pankkiyhteys 124830-50710

Hertsikan kyläjuhlien 1.-2.9. 2012 ohjelma muutokset mahdollisia Lauantai 1.9.

Asukastila Ankkuri, Paasivaarankatu 6 • 10.00–14.00 Avoimet ovet • Kulttuurikahvila, Viipuriin meneviä avustustarvikkeita voi tuoda varastoon Tuorinniemi • 12.00–14.00 Herttoniemen Hylkeet • Avajaiset: Talviuinti-infoa, mahdollisuus liittyä Hylkeiden jäseneksi.

• Kahvi- ja pullatarjoilu Herttoniemen srk • Pyhiinvaellus • Reitti ja pysähdyspaikat: 10.30 Myllypuron kirkko, Herttoniemen kirkko, Herttoniemen kappeli, Kulosaaren kirkko, Leposaaren kappeli Eränkävijätori • 13.00–16.00 Kylätori, puheenvuoroja, elävää musiikkia: bändi Bending Knees, myyntikojuja, kirpputori Kylätila, Hiihtomäentie 37 • 11.00–22.00 auki: esillä syksyn toimintaa • infoa Hertsikan Pumppu –osuuskunnasta, Herttoniemen ruokapiiri – osuuskunnasta sekä Ilmastoinfosta.

• Pop up -kyläkauppa auki klo 11.00-17.00 • 14.00 Räp-artisti Kääpiö esiintyy, • tarjolla kahvia, teetä, virvokkeita ja pientä purtavaa Kotikaupunkipolku • Lähdöt: Osa 1. Eränkävijäntori klo 16,00. Osa 2. Eränkävijäntori klo 17.15.

Osa 3. Kirkko klo 18.30. Kesto n. 1 tunti/osuus.

Oppaana kotikaupunkipolkujen toimittaja ja kehittäjä Pauli Saloranta Ulkoilmaelokuva • Klo 20.30 ulkoilmaelokuva Pähkähullu Suomi (1967)

4 HERTTONIEMELÄINEN

Sunnuntai 2.9.

Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 • 10.00 Messu Saarna: Markku Rautiainen, liturgia: Jukka Simoila, kanttorina: Elo Jaanivald Messun jälkeen kirkkokahvit Herttoniemen liikuntapuisto • 10.45–15.00 Ohjelmaa ja tapahtumia • Lasten juoksukilpailu 4–10-vuotiaille, ilmoittautuminen alkaa klo 10.45 Kilpailu alkaa n. klo 12, HerTo Lavaohjelmaa: • Musiikkia, Satu Sallamaa Combo • Nukketeatteriesitys: Rojupöhö, Ympäristökoulu Polku • Itä-Helsingin Musiikkiopiston nuoret taiteilijat esiintyvät • Lajitteluleikki, Ympäristökoulu Polku • Juoksukilpailujen palkintojen jako Kylätila, Hiihtomäentie 37 • 11.00–17.00 auki: esillä syksyn toimintaa • Pop up -kyläkauppa auki klo 11.00–17.00 • Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa Kentällä tapahtuu: • Erikoispyörien esittelyä, sähköpyörien ja tavarapyörien koeajomahdollisuus • Tammisalon VPK, Poliisiauto (ellei ole hälytysajoja), Esperin ambulanssi, • Pop up -ravintoloita, HerTon buffetti ja makkaragrilli järjestöjen kojut ym.

Herttoniemen kirjasto, Kettutie 8 C • 12.00–15.00 auki Herttoniemen kartano • 12.00–16.00 Museo auki ilman opastusta • Opastetut kierrokset klo 14 suomeksi ja ruotsiksi, klo 15 suomeksi. Opastus on maksutonta.

Lisätietoja seuraavalla sivulla!

HERTTONIEMELÄINEN 5

Lisätietoja ohjelmista Pyhiinvaellus

Monien uskontojen elämään kuuluu pyhiinvaellus. Kristillisellä pyhiinvaelluksella on vuosisataiset, jopa vuosituhantiset perinteet. Varhaisimpia kohteita olivat Rooma ja Jerusalem. Nykypäivänä ehkä tunnetuimman pyhiinvaellusreitin tie vie Luoteis-Espanjaan, Galician pääkaupunkiin Santiago de Compostelaan. – Myös luterilaiset vaellukset kotimaassamme ovat tulleet suosituiksi erityisesti Varsinais-Suomessa, missä toteutetaan mm. ekumeenisia vaelluksia, joissa kristityt uskontokunnat kohtaavat toisensa.

Myös seurakunnat järjestävät erilaisia pyhiinvaelluksia. Osallistujat tekevät omaa vaellustaan yhdessä muiden kanssa ja voivat matkalla löytää hiljaisuutta ja rauhaa. – Herttoniemen seurakunta järjestää kolmannen pyhiinvaelluksensa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Reitti lähtee Myllypuron kirkosta klo 10.30 ja kulkee Herttoniemen kirkon, Herttoniemen kappelin ja Kulosaaren kirkon kautta ja päättyy Leposaaren kappeliin. Pysähdyspaikoissa levähdetään, hiljennytään, vietetään hartaushetki tai nautitaan yhteinen ateria.

Vaelluksen voi toteuttaa kokonaan tai osan siitä.

Kaupunkipolku

Opastetulla kotikaupunkipolulla koet Herttoniemen kiinnostavimmat paikat kantapään kautta. Kierros perustuu Herttoniemi-seuran julkaisemaan Länsi-Herttoniemen kaupunkipolkuun, jonka varrella esiintyvat kaupunginoasamme monipuolinen luonto ja kulttuuri, kiinnostava historia ja nykypäivä sekä eri aikakausien rakennukset ja vaikuttavat henkilöhahmot. Opastukset ovat suomenkielisiä ja maksuttomia. Kaupunkipolkuun voi osallistua kokonaisuudessaan (3 tuntia 15 minuuttia) tai osissa.

Osa 1: Mäyrätie-Karhutie: alku ja päätös Eränkävijäntori, Kettutie 1, lähtö klo 16.00 Osa 2: Omakotialue ja hiihtomäen näköalapaikka: alku ja päätös Eränkävijäntori,

Kettutie 1, lähtö klo 17.15 Osa 3: Vanhinta ja uusinta Herttoniemeä, alku ja päätös Herttoniemen kirkko,

Hiihtomäentie 23, lähtö klo 18.30 Ulkoilmaelokuva Eränkävijäntorilla

Klo 20.30 ulkoilmaelokuva Pähkähullu Suomi (1967) Tuotanto: Filmituotanto Spede Pasanen Oy Ohjaaja: Jukka Virtanen

Sallittu kaikenikäisille, Kesto: 90 min Näyttelijät:

Spede Pasanen, Simo Salminen, Esko Salminen, Leo Jokela, Toivo Mäkelä, Jukka Virtanen, Ere Kokkonen, Tarja-Tuulikki Tarsala, Marja-Liisa Ståhlberg, Marita Nordberg, Anssi Kukkonen ja Heikki Kahila.

Elokuvassa vilahtavat myös Urho Kekkonen, Armi Kuusela ja Gregory Peck. Elokuva on Jukka Virtasen toinen ohjaustyö ja Spede Pasasen kolmas tuotanto. Tässä elokuvassa nähdään runsaasti kuvia pääkaupunkiseudulta ja maaseudulta.

Aikakauden arvioita: ”Nauraa siinä saa, vauhtia siinä on. Ja mikä kenties suurin, odottamattomin yllätys; kaikki pysyttelee vikuroimatta niin sanotun hyvän maun aitauksessa.” (H. Eteläpää, Uusi Suomi.) ”Nokkeluudessaan ylitsevuotava mutta silti nokkela, varsinaiselta satiiriselta aineistoltaan hyvinkin pureva, vauhdikas ja suhteellisen tasapainoinen farssikomedia Pähkähullu Suomi on hyvä, toivottavasti myös enteellinen, avaus syksyn kotimaisessa elokuvatuotannossa.” (M. Rosvall, Aamulehti). ”Pähkähullu Suomi on kauniisti ikääntynyt kotimainen elokuvakomedia. ” (R. Kinisjärvi, Kaleva .1994)

Oma istuin mukaan. Sään mukainen ulkovaatetus (ilta voi olla viileä). Säävaraus. Mahdollinen peruutus ilmoitetaan Herttoniemen sivulla www.herttoniemi.fi samana päivänä. Esityksen tarjoavat Herttoniemi-seura ja K-supermarket Hertta. Yhteinen kylätila Eränkävijäntorilla (Hiihtomäentie 37) on auki elokuvan ajan.

Sieltä voi ostaa kahvia, teetä ja pientä purtavaa elokuvan ajan. Tervetuloa!

6 HERTTONIEMELÄINEN

Kirkkoherran tehtävään siunaaminen Kuva: Hannele Nuojua

Markku Rautiainen herttoniemeläisten kirkkoherra Kun Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Veijo Vatka jäi eläkkeelle syksyllä 2011, hänelle löytyi seuraaja omasta seurakunnasta, pitkään Kulosaareen seurakunnassa palvellut rovasti Markku Rautiainen.

Virkaan asettaminen Lokakuun 10. päivänä 2011 tapahtui Markku Rautiaisen juhlallinen virkaan asettaminen, jonka toimitti piispa Irja Askola avustajineen. Markku oli otettu saamastaan huomiosta ja purki tuoreet tuntemuksensa sanoiksi pian juhlan jälkeen: – Olen todella kiitollinen virkaanasettamisjuhlasta Herttoniemessä.

Irja piispa oli lämmin ja läsnäoleva.

Järjestelyistä ja ohjelmasta vastaavat työntekijät ja vapaaehtoiset tekivät sydämestään juhlaa ja seurakuntalaiset ottivat lämpimästi vastaan.

Markun nimitystä väritti seurakunnissa tapahtunut organisaatiomuutos.

Herttoniemeläiset kuuluivat aikanaan vuosisatoja Helsingin pitäjän seurakuntaan. Matka nykyisin Vantaalla sijaitsevalle Pyhän Laurin kirkolle oli

pitkä ja tie kivinen. Lähemmäs kirkkoa päästiin, kun herttoniemeläiset liitettiin Malmin seurakuntaan. Ja sitten yhden hallinnon kiepsauksen myötä Herttoniemestä tuli oma seurakunta vuonna 1961. Vähän ennen Rautiaisen virkaan nimittämistä seurakunnissa tapahtui jälleen uudelleenjärjestelyjä.

Yli 90 vuotta itsenäisenä elänyt Kulosaaren seurakunta ja Herttoniemen seurakunta muodostivat uuden seuraHERTTONIEMELÄINEN 7

– Kannoin postia muun muassa Siilitien koululle. Posti sijaitsi tuolloin Eräkävijäntorilla. Siilitie 1:ssä oli niin monta rappua, että viimeinen oli nimeltään ÖÖ.

Tutuiksi tulivat autolähetin ja vahtimestarin toimet ja kokemuspohjaa antoi myös opiskeluaikainen työ Kontulan Alkossa myyjänä.

– Ja rippikoulun vetäjänäkin tuli oltua, Markku muistelee.

Valmistuminen teologiksi

Markku Rautiainen

Kuva: Helsingin srk-yhtymän arkisto

kunnan vuoden 2011 alusta. Markku Rautiaisesta tuli vaalin myötä samalla uudestaan myös kulosaarelaisten kirkkoherra.

Lapsuus- ja nuoruusaikaa Herttoniemessä

Markku Rautiaisen juuret ovat Karjalassa kuten hänen edeltäjänsäkin.

Isovanhemmat ja vanhemmat olivat Viipurista. Virallisten asiakirjojen mukaan Markku Rautiainen on syntynyt vuonna 1954 Helsingin kaupungissa.

Paljasjalkainen stadin kundi siis. Elämänsä aikana Markku on ehtinyt asua eri puolilla Suomea, ja jonkin aikaa myös ulkomailla.

Lapsena ollessaan hän asui muutaman vuoden Herttoniemessä. Koti sijaitsi tuolloin Susitie 10:ssä, rauhallisella alueella. Talvella Susitien mäkeä oli mukava laskea, se oli kuin tehty kelkkamäeksi.

– Pari vuotta nuorempi veli ajoi tietenkin päin puuta, Markku muistaa.

– Sitä siinä sitten miehissä päiviteltiin!

Markku jakoi jonkin aikaa postia alueella, joka käsitti Kettutien ja Siilitien alaosan.

8 HERTTONIEMELÄINEN

Valkolakin Markku Rautiainen painoi päähänsä Arkadian yhteiskoulusta.

Vapaaehtoistyö nuorisotoiminnassa loi pohjaa ammatinvalinnalle. Markku tiesi, että teologian opinnot ovat vaatimuksena papin virkaan. Haave urasta kirkollisella alalla oli unelma matkasta kohti parempaa maailmaa. Ylioppilastutkinnon jälkeen ovet avautuivatkin Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, josta hän valmistui säädetyt opinnot suoritettuaan teologian maisteriksi vuonna 1983. Teologin tutkinnon lisäksi Markku on kouluttautunut muun muassa seurakunnan johtamisessa, kirkon yhteiskunnallisessa työssä ja työnohjaajakoulutuksessa.

Markku kertoo, että tänä vuonna hän täyttää pappina 29 vuotta ja ”still going wrong”! Markun mukaan näin sanomalla hän haluaa ilmaista, että hän tietää myös oman vajavuutensa.

– Jungilaisena oman varjonsa tunteminen vapauttaa aidosti olemaan oma itsensä.

Monenlaista on tullut tehdyksi Markku Rautiainen on toiminut Alppilan, Johanneksen ja Kannelmäen seurakunnissa, Malminkartanossa ja pitkään Kulosaaren seurakunnassa.

Viimeisimpänä tehtävänään ennen kirkkoherraksi nimittämistään hän toimi Herttoniemen seurakunnan Kulosaaren aluekappalaisena. Näissä tehtävissä hänelle kasvoi kirkonmiehelle niin tärkeä retorinen uskottavuus.

Ulkomaan kokemusta Markku sai kun hän työskenteli yli kahdeksan vuotta St. Matthew´s Evangelical Lutheran Churh’in kirkkoherrana Ontari-

ossa Kanadassa. Markulle se oli opettavaista aikaa: – Olin kirkon ainoa työntekijä. Minun tehtäväni oli olla niin pappi, talonmies kuin taloudenhoitajakin. Sen kokemuksen jälkeen tiesin selviytyväni isoistakin haasteista.

Herttoniemen seurakunnan esimies

Herttoniemen seurakunnan alue on laaja. Markun toimialueeseen kuuluvat Herttoniemenranta, Länsi-Herttoniemi, Kulosaari ja Myllypuro. Iso seurakunta asettaa omat vaatimuksensa. Jumalanpalvelukset, diakoniatyö, nuorisotyö, kuorotoiminta, yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa ja esimerkiksi rippileirit Sammatin leirikeskuksessa ovat niitä perinteisiä työmuotoja. Tällä hetkellä painaa eniten epävarmuus talouden kehityksestä. Vähenevät resurssit nostavat ryppyjä Markun otsalle: – Joudumme etsimään uusia joustavampia tapoja toimia. Johtaja on mahdollistaja, asioita jaetaan ja käsitellään yhdessä. Avainsana on yhteistyö.

– Tukena on työntekijöiden ammattitaito, siinä suunnassa ei ole kitkatekijöitä. Myös seurakuntalaiset ovat ottaneet hyvin vastaan, toteaa Markku Yhden asian Markku Rautiainen haluaa erityisesti nostaa esiin. Herttoniemen seurakunta auttaa pulmassa, jota poliitikot eivät ole pystyneet ratkaisemaan. Joka viikko kerääntyy Myllypuroon 600 – 700, joskus jopa yli tuhat, avun tarpeessa olevaa ihmistä noutamaan seurakunnan jakamaa ruoka-annosta: – Se on palvelu, jossa kysyntä ja tarjonta todella kohtaavat.

Virikkeet toiminnan käynnistämiselle tulivat 90-luvun lamasta. Aluksi järjestettiin ongelmissa oleville velkaneuvontaa ja muita tukitoimia. Yhtenä tuen muotona EU antoi ruoka-apua, aamupuuroa kodittomille.

– Toiminta vaati tekijänsä ja löysi kanavansa seurakunnasta. Siitä se lähti ja jatkuu edelleen. Kaupunkikin on ollut tyytyväinen tehtyyn ratkaisuun, Markku summaa.

Epäily siitä, että ruokapalvelusta käydään noutamassa annoksia, vaikkei siihen oikeasti olisi tarvetta, saa Mark-

alepa.fi

ku Rautiaisen tuohtuneeksi: – Ruokajonossa odottavien ihmisten motiivien arviointi on halpamaista ja samalla surullista. Se kertoo sekä arvioitsijoiden että yhteiskunnan kovista arvoista vähäosaisia kohtaan.

Markku on huolissaan nuorten uskonnollisesta kehityksestä.

– Nuorilla ja nuorilla aikuisilla ei ole enää sellaista uskontoon liittyvää tunnemuistia kuin aikaisemmin. Kun tunnejälki puuttuu, niin tilalle tulee helposti uuspakanuus.

Maallistuneessa yhteiskunnassa kirkosta eroaminen tapahtuu Markusta joskus kovin helposti. Kaksituhatvuotinen traditio katkeaa liian kevyin perustein. Markku viittaa esimerkkinä vuoden takaiseen television keskusteluohjelmaan, joka aiheutti kirkosta eroamisten vyöryn: – Kirkosta eroaminen ja kirkkoon kuulumattomuus eivät auta pohtimaan elämän syvimpiä arvoja.

Markku Rautiaisen vaalilauseena oli ”Vuorovaikutus – luottamus – yhteys”.

Se käy hyvin myös elämänohjeesta.

Markku toteaa, että – Se on arvolause, joka puhuttelee itseäni edelleen ja muistuttaa, että voisin terävöittää toimintaani. Se symbolisoi omalla tavallaan myös kolmiyhteyttä.

Kotioloissa Markun perheeseen kuuluu Annelivaimo ja neljä poikaa sekä tytär. Annelin päivätyö tapahtuu Opetushallituksessa. Tänä vuonna kirjoittaneet kaksospojat ovat saman pulman edessä kuin isä aikoinaan. Tuoreilla ylioppilailla on edessä elämän suunnan etsiminen. Sanotaan, että elämä ilman unelmia on vankila, unelmat kuuluvat elämään. Nyt poikien on tehtävä unelmista totta.

Kotona pyörii Barre-koira, pieni ja iloinen Shih tzu.

– Kiva kaveri mökkireissuilla, naurahtaa Markku.

Harrastuksistaan Markku kertoo, että – Nuorempana tuli joskus lasketeltua, surffattua ja pelattua squashiakin.

Nyt on harrastuksena tietenkin mökkeily ja joskus, liian harvoin, tulee käytyä golf-radalla.

Huominen on paremmin Ihminen on lahja toiselle ihmiselle.

Kirkonmies tietää, että maailmassa on paljon asioita, joita voi kohdata vain toisen ihmisen kautta. Kun kuuntelee Markku Rautiaisen ajatuksia alkaa uskoa, että ehkä sittenkin, kaikista maailman uhkista huolimatta, hyvän tarkoitukset toteutuvat. Unelma matkasta kohti parempaa maailmaa jatkuu.

Erkki Merimaa

Alepasta aina aamusta iltaan ja Alepa Herttoniemestä kellon ympäri.

24 h

Alepa Herttoniemi, Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki

ma-la 7-23 su 10-23

Alepa Erätori, Kettutie 2, 00800 Helsinki

Herttoniemestä maailmalle – jo yli 40 vuoden ajan.

naapuri, jonka tunnet nimestä.

BONUS JOPA 5 %

MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 %

HOK-ELANTO.FI

Suomalainen perheyritys Planmeca Oy on maailman kolmanneksi suurin hammaslääketieteen laitevalmistaja.

Yhtiön Herttoniemessä suunnittelemat ja valmistamat tuotteet ovat myynnissä ympäri maailman, yli sadassa eri maassa.

Planmecan palveluksessa on maailmanlaajuisesti lähes 2 400 työntekijää, joista kotimaassa noin 800.

Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä.

www.planmeca.fi HERTTONIEMELÄINEN 9

Lähtölaskenta

Kuva: Dani Branthin

Herttoniemen Hylkeet avantouinnin SM-kisoissa Avantouinnin SM kisat 16.-18.3.2012 uitiin Nokialla. Järjestäjinä olivat tänä vuonna Avantouintiseura Norppa ry, Kangasalan uintiseura ry, Tampereen Taivaltajat ry, Suomen Latu ja Nokian kaupunki. Perjantai-iltana avajaisten jälkeen uitiin vapaauintiviesti. Lauantaina kilpasarjoissa oli ikäluokittain 25 metrin matka, uintitapana rintauinti. Norppasarjassa uitiin 25 m ilman ajanottoa ja kuuttisarjassa vain kastauduttiin. Sunnuntain ohjelmassa olivat vielä SM-viestiuinnit ja kansainväliset viestit..

Herttoniemen Hylkeiden kaksihenkinen joukkue osallistui 25 metrin kilpauintiin kahdessa eri sarjassa. Naiset 60-64 v sarjassa Hylkeiden Hannele Ilves sai pronssimitalin ja naiset 5054 ensikertalainen Helena Seppänen, allekirjoittanut, ui sijalle 26.

Kisat ovat leikkimieliset joihin kaikki avantouimarit saavat osallistua.

Hyvää aikaa toki tavoitellaan mutta tärkeintä on osallistuminen ja hyvä tunnelma. Kilpasiskot antoivat auliisti hyviä neuvoja miten rappusilta saa uin10 HERTTONIEMELÄINEN

tiin parhaan mahdollisen lähdön. Ensikertalaista jännitti mutta kaikki sujui mainiosti, kiitos hyvien järjestelyiden.

Lähtöpaikalle ohjattiin melkein kädestä pitäen monen tarkistuspisteen läpi ja kilpasuorituksen jälkeen pääsi heti lämmittelemään kuumaan paljuun ja kylpylähotellissa vielä saunaan..

Valitettavasti emme onnistuneet kokoamaan viestijoukkuetta. Siihen tarvitaan 4 uimaria ja molemmat su-

kupuolet pitää olla edustettuna. Yritämme ensi vuodeksi saada myös Herttoniemen Hylkeiltä viestijoukkueen kisoihin. Kiinnostuitko? 2013 SM uinnit uidaan Laukaan Peurungassa 23.–25.1. Ja tähtäimessä on myös MM kisat Rovaniemellä maaliskuussa 2014!

Helena Seppänen Herttoniemen Hylkeet

Pronssimitalisti Hannele Ilves Kuva: Dani Branthin

Herttoniemen Hylkeet – talviuintia Tuorinniemessä Herttoniemen Hylkeiden kotipesä on Tuorinniemessä, Herttoniemenrannan uimarannalla. Hylkeillä on käytössään lämmitetyt pukukopit, kuivakäymälät ja lämpöportaat mereen. Jäsenmaksu on 35€/ vuosi ja liittymismaksu 25€ (sisältää avaimen). Uintikautemme on syyskuusta toukokuuhun. Otamme uusia jäseniä.

Katso Herttoniemi.fi sivuilta liittymisohjeet.

Uudet tuulet ovat puhaltaneet Pääjutussa!

TERVETULOA OSAAVIEN KÄSIIN! Syyskuussa palvelun yhteydessä System4shampoot & hoidot -50% Kirsi, Sanna & Katriina

Laivalahdenportti 3, puh. 09 7555 626 Avoinna ma-pe 9-17 la sopimuksen mukaan

Pikku Hukka Kettutie 3

Avoinna Maanantai 11–16, Tiistai-Torstai 11–23 Perjantai 11–24, Lauantai 14–24 Sunnuntaisin suljettu Suolakivenkatu 20 D 43, 00810 Hki. P. 040-512 5603

Intiaanisokerimakeiset Intiaanisokeri, Ruususuola Ryytihyppysen mausteet Isontuvan Maatilan jäätelöä



Tervetuloa!

Viskilän kukkopoikia Poron- ja hirvenlihaa Kyyttöä, Heikkilän luomulihaa Käsitöitä



Puodin osoite Hiihtomäentie 39, Eränkävijäntori.

Avoinna ti ja to 15 – 19.

Muulloinkin aina oven ollessa auki olet tervetullut.

HERTTONIEMELÄINEN 11

Talviuimarien ajatuksia rakkaasta harrastuksestaan Sirkan tunnelmia: ”Tämä on parasta minulle! Tätä en jätä koskaan! Tämä on minun juttuni!”

Tein kyselyn Herttoniemi-seuran talviuimareille eli Herttoniemen Hylkeille kevättalvella 2012. Halusin tutustua uimareiden syvimpiin ja kirkkaimpiin ajatuksiin ja oletin saavani hyvinkin erilaisia vastauksia. Erehdyin.

Kyselyyn vastasivat kuvassa 1 olevat: Hannu Solanne, Raili Nurmela, Eeva-Liisa Kainulainen, Kaija Eerikäinen, Raija Tenhola, Tuula Kasanen, Ritva Innamaa, Harri Kainulainen ja Eeva Lehtinen sekä kuvasta puuttuvat Sirkka Alhava, Matti Suorsa, Virpi Kauranen, Maarit Väisänen, Katariina Simonen ja Irja Tuominen.

Vastausten mukaan avantoharrastus on alkanut 1 – yli 10 vuotta sitten ihan sattumalta, uteliaisuudesta tai toivot-

tujen terveysvaikutusten takia. Sopiva etäisyys kotoa Tuorinniemen avannolle ja lämpimiin pukukoppeihin on siivittänyt aloittamista. Ensimmäiset pulahdukset ovat heti innostaneet, meri on vetänyt puoleensa, hyinen hurmio koukuttanut…

Uimarien vastauksista poimittua:

Uiminen tuntuu parhaalta varsinkin silloin, kun on kirpeä pakkanen, tyyni ja aurinkoinen sää ja kun avanto on niin suuri, että voi uida 20 vetoa. Irja: ”Kun pakkasta on 20 astetta, avanto tuntuu lämpimältä. Olo on uinnin jälkeen fantastinen.” Upeinta on aamulla hiljaisuudessa, auringon noustessa. Kun on apea mieli, murheita

Hannu, Raili, Eeva-Liisa, Kaija, Raija, Tuula ja edessä Ritva ja Harri 12 HERTTONIEMELÄINEN

tai muuten vaan täytyy ”patistella” itseään, tulee avannossaolon jälkeen ”voittajafiilis”. Uiminen on ihanaa, kun on kaunis pimeä ilta ja kaupungin valot näkyvät hyvin, lumi kimmeltää tai pääsee pulahtamaan hikisenä avantoon hiihtolenkin päätteeksi.

Avannon vaikutukset ovat ilmiselviä: pienet taudit jäävät avantoon, olo on euforinen uinnin jälkeen, flunssat ovat vähentyneet, kolotus lientynyt, verenpaine laskenut ja mieli on kirkas ja tasapainoinen. Itsensä voittaminen joka kerta; avantoon meneminen antaa voimia, virkeyttä ja energiaa koko päiväksi. Avantouinti vähentää stressiä ja lisää henkistä tasapainoa. On syntynyt uusia, hyviä ystävyyssuhteita.

Avantouinti voimaannuttaa.

Mieleen jäänyt avantokokemus: Ritvan erikoisin kokemus oli, kun joutsenperhe oli avannon reunalla ja uimarit ja joutsenet tuijottivat toisiaan ikään kuin pohtien, kumman allas on kyseessä. Sopupelillä mahduimme kaikki uimaan!

Maarit: ”Kuvankaunis talvimaisema ja höyryävä merivesi.”

Railin, Tuulan ja Hannun mieleen on jäänyt ensimmäinen kerta, kun uskalsi mennä avantoon ja tuli ylpeä olo itsensä voittamisesta.

Virpi: ”Kerran olin kovalla pakkasella unohtanut uimapuvun kotiin.

Avantoon oli päästävä. Raput olivat jäässä, kun ei ollut lämpömattoja tai –levyjä ja avantoon meno oli työlästä.

Jouduin laskeutumaan portaita istuallani ja totesin ystävättärelleni, että tästä puuttuu enää, että peppu jäätyy rappuun kiinni ja joudut hälyttämään palokunnan irrottamaan… Näin ei onneksi käynyt!”

Eeva: ” Kävelin laituria pitkin uimaan. Laiturilla oli 2–3 pikkupoikaa.

Yksi pojista kysyi, menetkö uimaan. Vastasin, että kyllä. Miten niin? No, kun olet noin vanha, ei meidän mummut ui!”

Raija: ”Hauskin kokemus oli, kun uiskentelimme yhdessä sorsien kanssa. Hienoin oli pimeässä illassa suurten lumihiutaleiden leijaillessa.”

Sirkka. Virpi: ”Avanto avartaa aivoitukset.”

Kaija: ”Avanto antaa energiaa. Avanto hukuttaa huolet.

Avanto pitää flunssat ja polvien kolotukset loitolla.” Raili: ”Ei lämmin Eeva: ”Avanto on ainoa käyttämäni luita riko eikä lääke” avanto ”. Harri: ”Ylös, ulos ja avantoon!” Eeva: ”UiMitä avanto merkitsee mapaikalla tapaa ainoastaan hymyileuimarille? viä kanssauimareita!” Tuula: ”Mikä ei Välttämättömyyttä, henkireikää ko- tapa, se vahvistaa!” ”Hyvää kelluntaa van työn vastapainoksi, terveyttä ja – myös surffauksessa”, kannustaa Kaluonnonmukaisuutta. ”Jos ei reissussa tariina. Raija: ”Rohkea rokan syö!” ollessa pääse avantoon, niin pyörähdetään hangessa” (Harri). ”Tulee olo, että Katariina herätti myös on tehnyt enemmänkin”, toteaa Matti.

Virpin sanoin: ”Ulkoilua, liikuntaa. tärkeitä kysymyksiä : Hyvän ystävän arkista tapaamista. Iloa Mitä voisi tehdä itse, jotta meri pysyisi ja nautintoa. Mielen kohotusta. Visu- puhtaana ja uimakelpoisena? Onko joaalista mielihyvää. Itsestä ja omasta tain, mitä seura voisi tehdä? Isot asiat terveydestä huolehtimista helpolla ja lähtevät pienistä asioista. mukavalla tavalla. Hieno harrastus.”

Rohkaisuksi tulevillekin avantoui- Haastamme kaikki pohtimaan, toimimareille: Eeva-Liisa: ”Olisiko minus- maan ja uimaan! ta..? Miksen myös minä..? Avanto anTeksti ja kuvat taa erinomaisen alun päivälle.” Hannu: Hannele Ilves, ”Olo uinnin jälkeen: avannosta tulee Herttoniemi-seuran talviuimarit ihan toinen mies kuin sinne meni”. ”Jos harkitset, tule mukaan vaan, en usko, että tulet pettymään” , kehottaa

Jäinen umpihulluus Sulaa hulluutta: kävellä lämpimästä sängystään rantaan pakkasessa kilometri kaksi, käydä kopissa riisuutumassa uikkarisilleen, käppäillä lipokkaissa pyyhe hartioilla laiturille, nakata pyyhe penkille, ottaa pari ratkaisevaa askelta laiturin päähän. Lipokkaat pois, kolme askelta alaspäin, takaperin hyiseen veteen, ämmä-kokoisen ruhon runnominen S-kokoiseen avantoon, portaasta kaksin käsin kiinni pitäen neljäkymmentä potkua. Kantapäät kolkkaavat jäähän, kop-kopkopoti-kop.

Sulaa umpihulluutta. Mutta tarvitsen – sieluni, suoleni tarvitsee – sen, arktisen katarsiksen.

Marja Mykkänen 4.2.2012

apukamu hakEvana.

pikasEna kamahaku.

R-kioski ERätoRi

Avoinna: ma–la 08.00–21.00, su 09.00–21.00

HERTTONIEMELÄINEN 13

HERT TA N E N SENTÄ Ä N!

Kipparlahden apteekki Herttoniemenranta Hitsaajankatu 13, 00810 Helsinki puh 020 741 5260 ma-pe 9-20, la 10-15 www.kipparlahdenapteekki.fi

Syksy saapuu ja sen mukana perinteiset Herttoniemi-päivät – tervetuloa mukaan!

T. Kipparlahden apteekki Liity nyt maksuttomasti avainasiakkaaksemme! www.avainapteekit.fi

Kettutien ja Kettukujan kulmat muuttuvat Seurakuntatalo on jo tyhjentynyt ja se puretaan. Teboilin huoltoasema on jo purettu. Mitä tapahtuu lehtokolmiolle?

Säilyvätkö kirjasto ja nuorisotalo entisillä paikoillaan?

Viime keväänä Kaupunkisuunnitteluvirasto julkisti alueen kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, johon ei vielä sisältynyt paljoakaan tietoa tulevista muutoksista. Pääsisältö oli, että seurakuntatalo puretaan ja tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Jo puretun huoltoaseman kohdalle suunnitellaan asuinkerrostaloja ja päivittäistavarakauppa.

Kirjaston tontille tutkitaan asuinkerrostalojen sijoittamista. Alueelle tehdään asemakaavanmuutos, jos kirjasto ja nuorisotalo siirtyvät Herttoniemen metroasemalle rakennettaviin uusiin tiloihin. Näiden uusien tilojen rakentamisesta ei ole vielä päätöstä, vain eriasteisia suunnitelmia.

Herttoniemi-seura antoi suunnitelmasta lausunnon, joka löytyy netistä sivulta www.herttoniemi.fi. Totesimme, että asuinkerrostalot ja kauppa ovat tervetulleita. Korostimme sitä, että uuden alueen suunnittelussa pitää

14 HERTTONIEMELÄINEN

ottaa mallia 1950-luvulla syntyneestä Herttoniemestä talojen koon ja miellyttävän sijoittelun suhteen. Toivoimme II – IV -kerroksisia taloja. Edellytimme komeita luonnonvaraisia saarnia sisältävän lehtokolmion säilyttämistä.

Uhkana dramaattinen muutos

Lausuntoa laatiessamme emme tienneet seurakuntatalon kiinteistön ostaneen yksityisen sijoittajan suunnitelmista. Luonnosten mukaan tontille olisi tulossa jopa viisi VIII-kerroksista asuintaloa, kovan rahan omistusasuntoja. Emme myöskään tienneet, että Kesko havittelee jopa 1500 m2:n hallia Teboilin tilalle. Halli olisi siis reilun kahden hertsikalaisen omakotitontin kokoinen ja se vaatisi laajat pysäköintialueet. Lehtokolmio tuhottaisiin ja asvaltoitaisiin autoja varten.

Kirjaston sijainnista keskustelimme Herttoniemi-seurassa paljon. Meillä oli luulo, että metroasemalle kaavaillusta kirjastosta tulisi nykyistä paljon isompi, Itäkeskuksen kirjaston kokoinen.

Nyt on käynyt ilmi, että mahdollisesti metroasemalle sijoitettava kirjasto sai-

si nykyistä pienemmät tilat. Herttoniemenrantalaisia kirjaston uusi paikka toki palvelisi paremmin, mutta LänsiHerttoniemen ja erityisesti Siilitien alueen kirjastopalvelut huononisivat.

Entistä pienempi kirjasto harmittaisi kaikkia.

Tarvitaan Herttoniemi-liikettä

On siis aihetta huoleen ja valppauteen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisee kaavaluonnokset jo alkusyksystä. On pohdittava, tällaista rakentamistako me tahdomme keskelle mitä onnistuneinta miljöötä? Pitääkö suunnittelun tapahtua kiinteistösijoittajan ja Keskon ehdoilla? Millainen olisi meidän vaihtoehtomme? Mitä voimme tehdä?

Herttoniemi-seura toki ilmaisee mielipiteensä kaavaehdotuksesta, mutta se ei riitä. Tarvitaan isompaa liikettä alun perin loistavasti suunnitellun ja viihtyisän kaupunginosamme pelastamiseksi.

Hilkka Helsti

Tuntematon kaupunki – nuorten kaupunkitaidevaellus Taidevaellus toteutettiin Herttoniemessä 31.5.2012. Se syntyi kuvataiteilija Erkki Soinisen aloitteesta ja ohjauksessa.

Työskentely tapahtui Kaupunkitaide-työpajassa, ja hanke rahoitettiin Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-suurhankkeesta. Myrsky-hankkeen ideana on saattaa yhteen ammattitaiteilija ja nuoret, jotka muuten eivät välttämättä kohtaisi ja pääsisi tuntemaan taiteen voimauttavaa vaikutusta.

Nuorisoasiainkeskuksen Herttoniemen aluetyöntekijä Sari Granö ohjasi Erkki Soinisen kanssa nuorten työpajatoimintaa kevään 2012 aikana. Hän sai koolle kahdeksan 12–16-vuotiasta nuorta muiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lainaus kutsusta Kaupunkivaellukselle kertoo: ”Taidevaellus on seitsemän nuoren, seitsemän teoksen matka Siilitien metroasemalta Herttoniemen metroasemalla. Matkalla nuorilla on omat matkalaukut mukana, joista teos otetaan esiin. Yhden teoksen kesto on noin seitsemän minuuttia.”

Artikkelin kuvat kertovat näistä teoksista ja niiden tekijöistä sekä ryhmän olemuksesta ja hienosta yhteishengestä. Kuvat ovat Sari Granön valitsemia, kuvatekstit on laatinut kuvataiteilija Erkki Soininen

Paikkasidonnaista taidetta Taidevaellusta valmisteltaessa nuoret kokoontuivat kerran viikossa ”Erkin kolossa” teollisuusalueella tai Kettutien nuorisotalolla ”Sarin kolossa”, jonne toiminta myöhemmin painottui. Nuorten ryhmä kävi mm. Espoon Emmataidemuseossa tutustumassa taiteisiin. Jokainen nuori kehitti itselleen Ajatusmatkalaukun, joka mukana tutustuttiin omaan kotiseutuun ja omaan itseen kävellen Siilitien metroasemalta Herttoniemen metrolle.

Taidepaikkoja syntyi kahdeksan, eri kohtiin reitin varrelle.

Jokainen nuori loi valitsemalleen paikalle sen mieleensä tuoman taideteoksen, joka saattoi olla vaikkapa nukkeryhmä, oma itse patsaana, saippuakuplia puhaltamassa tai mielipidettä eri tavoin ilmaisemassa. Viimeinen, eli kahdeksas paikka, oli vaelluksen päätepisteessä Herttoniemen metroasemalla.

Sen teki koko Tuntematon kaupunki 2012-ryhmä yhdessä.

Taide on nuorten henkistä kasvua

Hankkeella haluttiin herätellä nuoria itsenäiseen ajatteluun sekä etsimään vaikuttamiskeinoja taiteen avulla. Hankkeella haettiin myös tukea nuoren yksilölliseen oppimiseen, esimerkiksi itseilmaisuun.

Loppuarvioinneissaan nuoret kertoivat oppineensa luottamusta toisiin, vapautumista omista peloistaan, tekemään kompromisseja, muihin tutustumista, asioihin sitoutumista, rohkeutta ja monia muita elämää varten hyödyllisiä asioita ja taitoja. Ohjaajat puolestaan kertoivat itse oppineensa nuorilta lukuisia eri asioita.

Taidevaelluksesta vitriiniin 31.5. järjestetyn taidevaelluksen myötä teokset kerättiin mukaan paikoistaan, ja ne laitettiin näytteille Herttoniemen metroaseman vitriiniin, jossa ne olivat esillä kesäkuun loppuun saakka. Vaellukseen osallistui noin kolmekymmentä kiinnostunutta ja innostunutta ihmistä.

Kiitos Tuntematon kaupunki Herttoniemessä keväällä 2012 hankkeen toteuttajille!

Teksti: Pirkko Telaranta Kuvat: Erkki Soininen HERTTONIEMELÄINEN 15



Venla Rantanen valitsi paikakseen aivan Somali-liiton edessä olevan sähkökaappien kertymän. Hän asetti kaappien pintaan teksteistään ja irtokirjaimista muodostuneen kokonaisuuden. Lopuksi Venla istahti kaapin päälle ja ilahdutti yleisöä saippuakupla- ryppäällä !

16 HERTTONIEMELÄINEN



Tuntematon kaupunki-työpajan parituntinen vaellus päättyi 31.5.2012 Herttoniemen metroasemalle. Tässä ryhmäkuvassa TK-työpajan nuoret vasemmalta oikealle: Anette, Heidi, Noora, Venla, Aurora, Erika ja Outia tuurannut Aurora. Takana pilkottaa vitriini joka oli metroasemalla kesäkuun loppuun saakka Aseman käyttäjillä oli mahdollisuus kurkata TK-työpajan nuorten tekijöiden teosten maailmaan.



Kaupunkivaelluksella jokainen Tuntematon kaupunki-työpajan nuori oli ottanut mukaansa matkalaukun jonka kätköistä kussakin 7:ssä reitin paikassa otettiin esille teoksen vaatimat materiaalit tai esineet.



 Erika Ahlstedt aktivoi Herttoniemen

kirkon takana sijaitsevan muistolehdon koskettavalla installaatiollaan.

Pienoismaailmaa kuvaavan arkun ääreen oli kokoontunut pieni seurakunta.

Tästä kaikki alkoi 28.1. eli Myrskyhankkeen rahoittaman ´Tuntematon kaupunki- työpajan ryhmä ahtautuneena Sorvaajankatu 9:n tavarahissiin.

HERTTONIEMELÄINEN 17

Lohikoski-suvun arkisto

Fastholman keltainen talo ja omenamaa Tee kävely- tai pyöräretkelläsi poikkeama Länsi-Herttoniemen läntisimpään kolkkaan, Fastholmaan. Käänny Vanhankaupunginlahtea kiertävältä ulkoilureitiltä lumenkaatopaikalle päin ja kulje merelle asti. Niemekkeen luoteisrannassa on lintutorni, josta käsin voi tarkkailla lahden linnustoa.

Matkalla saattaa nähdä myös metsäkauriin, ja alueella on runsas kasvisto.

Hyönteisiäkin riittää: hyttysuoja on hyvä retkivaruste.

Samalla retki vie aikamatkalle Herttoniemen historiaan. Rehevä lehtomainen metsikkö kätkee suojiinsa myös ihmiskätten jälkiä: meren rannan tuntumassa nököttää kaksi hirsihuvilaa muistona Herttoniemen vanhasta huvilayhteisöstä. Fastholman 18 HERTTONIEMELÄINEN

huviloiden tarina juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 silloisen Sörnäisten kuritushuoneen vanginvartija Otto-Heikki Lohikoski ja hänen lankonsa vuokrasivat niemeltä tontit ja rakensivat niille huvilat, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Hirret Lohikosken talossa ovat peräisin Hakaniemestä, nykyisen Ympyrätalon paikalla sijainneesta rakennuksesta.

Lähes koko 1900-luvun Lohikosken suku vietti vapaa-aikaansa Fastholmassa, kunnes joutui luopumaan paikasta 1980-luvun puolivälissä.

Sen jälkeen kaupunki on vuokrannut huvilaa erilaisille yhteisöille. Toinen Fastholman jäljellä olevista huviloista, pohjoisempi, on edelleen yksityiskäytössä.

Maat omistava Helsingin kaupunki on kaavaillut Fastholman alueelle monenlaista käyttöä, kuten hautausmaata. Viimeksi aluetta on suunniteltu puistoksi, ja Lohikoskien vanhaa huvilaa uhkaa purkaminen. Talo on päässyt kauhtumaan ja sen puutarha villiintymään. Huvilan pihapiirissä samoillessaan tuntee tulleensa toiseen maailmaan: piha on täynnään sinne unohtuneita merkillisiä esineitä, romahtaneita ulkorakennuksia sekä jännittävän muotoisia, vanhoja sitkaita hedelmäpuita.

Joukko herttoniemeläisiä on keväästä asti puuhaillut huvilan puutarhassa, perustanut perunamaan, istuttanut raparperia ja hoitanut hedelmäpuita. Olemme ihastuneet Fastholman

tunnelmaan. Vain kivenheiton päässä kotoa on sadunomainen villipuutarha ja komea hirsitalo, jossa olisi tilaa monenlaiselle tekemiselle. Meidän mielestämme taloa ei saisi purkaa, vaan se pitäisi ottaa käyttöön kaikille avoimena kokoustilana, juhlapaikkana, taidegalleriana… Puutarhassa puolestaan voisi järjestää erilaisia kursseja, viljellä, pitää juhlia ja viettää aikaa. Kesällä Fastholmassa voisi toimia kahvila.

Jokaisen suomalaisen unelma, puutalo veden äärellä keskellä kaupunkia, on lähellä toteutumistaan!

Neuvottelut kaupungin kanssa ovat käynnistyneet, ja purkupäätöksen pyörtäminen on mahdollista. Jotta unelmista tulee totta, tarvitaan monia käsipareja ja viisaita päitä. Huvila kaipaa ehostusta ja puutarha raivaamista.

Hirsihuvilan ystäviin voi liittyä Facebook-ryhmässä nimeltä Fastholma tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen fastholman.huvila@gmail.com.

Liisa-Maria Nitovuori

Fastholma vuonna 2012 Kuva: Liisa-Maria Nitovuori

ELÄINLÄÄKÄRI TUIJA SALMINEN

PArturi-kAmPAAmo

SOPULITIE 2, HERTTONIEMI PUHELIN 784 713

Parturi -

Hiihtomäentie 14 00810 Hki puh. 727 6653 Avoinna ark. 9-18 la 9-15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi

HERTTONIEMELÄINEN 19

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla kukoistaa jo toinen kasvukausi Herttoniemen ruokaosuuskunnan keväällä 2011 lanseeraama Kaupunkilaisten oma pelto kukoistaa hyvässä hoidossa. Osuuskuntalaiset palkkasivat uuden kasvukauden kynnyksellä uudet puutarhurit, jotka pääsivät suunnittelemaan tämänvuotisen viljelyohjelman viime vuoden oppien perusteella. Oman pellon lisäksi osuuskuntalaisten iloksi on tulossa myös puutarha Mustosen tilalle.

Hortonomi Heidi Hovi on perehtynyt biodynaamiseen viljelyyn muun muassa opinnoissaan Snellman-korkeakoulussa ja työskennellessään kotimaisilla luomu- ja biodynaamisilla tiloilla. Hän onnistui luomaan osuuskuntalaisille viljelysuunnitelman, joka tasapainottelee maaperän asettamien haasteiden ja satotoiveiden välillä.

- Meillä oli tänä vuonna paljon enemmän tietoa, millainen operaatio on edessä sekä enemmän työvoimaa, toteaa hankkeen primus motor, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo tyytyväisenä.

Kevään kokouksessa puutarhurin pestin juuri vastaanottanut Hovi totesi, että tässä ajassa on terveellistä tehdä jotain, minkä tekeminen kestää monta vuotta. Vantaan Korsossa sijaitsevan biodynaamisen palstan luonteeseen kuuluu, että käsityötä on paljon. Tavoitteena on tänä vuonna ollut pitää myös pientareet siistinä, ettei niiltä leviä rikkakasveja. Hovin kanssa peltoa hoitavat Harri Loippo ja Tuomas Heinämäki.

- Työtä on kolmelle henkilölle paljon, joten toivomme osuuskuntalaisten osallistuvan joka viikko järjestettäviin talkoisiin, Hovi toteaa.

Peltotöissä on ollut läpi kesän mukana myös viisi harjoittelijaa. Runsaasti lisäkäsiä pellolle saatiin heinäkuun alussa, kun kansainvälisen työleirin

osanottajat kävivät ohdakkeiden ja muiden rikkakasvien kimppuun.

Maanparannustöitä ja uusi puutarhatila

Tänä vuonna pellolla on siirrytty täysin luonnonmukaisesta viljelystä hieman tehokkaampaan luomutuotantoon. Lupaavina muutoksina Hovi pitää muun muassa runsaampaa lannoitusta, hyvää kastelumenetelmää ja kestorikkakasvien saamista pois pellosta. Kaikki tapahtuu biodynaamisten oppien mukaan: oikeastaan Hovi hoitaa enemmän peltoa kuin kasveja.

Lannoitussuunnitelman mukaista maanparannetta on muun muassa naapuritilan kompostoitu hevosenlanta, josta osan kasvit käyttävät tänä vuonna, osa sitoutuu ravinnevarastoon.

Hovin pitkän ajan tavoite on maaperän pH-pitoisuuden nostaminen. Ennen viime kesää viitisen vuotta viljelemättömänä olleen 1,5 hehtaarin palstan maaperän pH on nyt noin 5, kun ihanteelliset kasvuolosuhteet tarjoaisi pH 6,7. Hapanta maaperää neutraloidaan kalkilla, jotta kasvit voisivat käyttää ravinteet paremmin hyväkseen.

Osuuskunnan viljelysten on määrä kasvaa, kun Mustosen tilan 30 aarin puutarha saadaan kunnostettua käyttöön. Siitä tulee hyötypuutarha, jossa on myös mukava oleskella. Yrttimaan

Pop up -kyläkauppa Erätorille 20 HERTTONIEMELÄINEN

ja marjapensaiden lisäksi Mustoseen suunnitellaan sataneliöistä kasvihuonetta, joka palvelisi myös taimien kasvatuksessa tulevina vuosina.

Viljelysuunnitelma etenee viikko viikolta

Heidi Hovin laatima huolellinen viljelysuunnitelma tähtää totta kai pellon mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen. Osuuskuntalaiset toivovat vastinetta satomaksulleen, ja jo kesän ensimmäiset sadonjakelut juhannuksen tienoilla vastasivat odotuksiin.

- Ensimmäistä satojaksoa varten istutimme erilaisia salaatteja, pinaattia, varhaisperunaa, retiisiä ja kevätsipulia, Hovi kertoo.

Hänellä on nöyrä asenne: koko ajan edetään sen mukaan, miten vuodenkierto etenee. Kevään lämpösumma suosi, ja pellolta saatiin jopa suunniteltua enemmän satoa kesä-heinäkuun vaihteessa. Samaan aikaan Hovin johdolla jo valmisteltiin elokuussa alkavaa toista satojaksoa.

- Osa jostain sadosta voi epäonnistua tuholaisten takia. En vielä tunne peltoa, joten en tiedä, onko siellä esimerkiksi kaalia uhkaavaa möhöjuurta tai kirppaa. Kansainvälisen työleirin ansiosta uskon, että saamme ainakin kitkettyä kaiken.

Puutarhurin työ on priorisointia: alkukesästä kitkemisen kanssa kilpaili vielä istutus. Kesäkuun lopussa istutettiin toinen erä salaattia, viimeiset maissit ja kurpitsa. Kylvö on tarkoituksella jaksotettu pitkälle kesään, jotta osuuskuntalaisille riittäisi vaihtelevaa satoa syksyllä.

Hovi muistuttaa siitäkin, että biodynaamiset siemenet eivät ole aivan yhtä

varmoja ja tuottavia kuin tavanomaiset. Niissä on kuitenkin puolensa: - Kun ne saa onnistumaan, ovat kasvikset mielestäni laadukkaampia ja niiden maku on alkuperäisempi, Hovi puntaroi.

Esimerkiksi biodynaaminen retiisi yllätti osuuskuntalaiset. Tavanomaisen pyöreän muodon sijaan pellosta nousi suippoa, pitkämäistä retiisiä. Se on retiisin alkuperäinen, jalostamaton muoto, Hovi opastaa.

- Biodynaaminen siemenviljely tutkii alkuperäislajien ominaisuuksia ja pyrkii palauttamaan niitä, Hovi kertoo.

Kohti satoisaa syksyä Elokuussa osuuskuntalaiset vaihtavat jälleen innokkaasti kasvisruokien ohjeita noutaessaan osuuttaan sadosta.

Kovassa huudossa ovat reseptit, joihin käytetään kesäkurpitsaa, porkkanaa, kyssäkaalia, sipulia, parsakaalia…

Syyskuussa nousee vielä maissia, lanttua, perunaa punajuurta, purjoa – jos kaikki menee hyvin. Myös yrttejä saadaan.

Osuuskunnan jäsenistössä on ollut pientä vaihtuvuutta. Keskikesällä osuuskunnan vahvuuteen saattoi vielä liittyä. Kysy tämänhetkisestä tilanteesta osuuskuntalaisilta!

Ensimmäisen vuoden palautteen perusteella sadon jakelua varten on tänä vuonna käytössä kaksi pistettä, toinen Herttoniemessä ja toinen Kalasatamassa Tukkutorilla. Pellon omistajiin kuuluu väkeä Töölöä myöten, joten kantakaupungin tuntumassa sijaitsevan jakelupisteen myötä sadon nouto onnistuu yhä useammalta pyörämatkan päästä.

Tässä kasvaa porkkana

Purjon istutusta

Toimiiko oma pelto?

Miksi sitoutua ruokapiiriin tai oman pellon viljelyyn? Monelle on tärkeää saada kontakti ruoan alkuperään. Moni nuori äiti ja isä haluaa syöttää lapsilleen puhdasta ruokaa. Joukossa on myös sellaisia, joille lähikaupan luomuvalikoima ei yksinkertaisesti riitä.

Vaikka sato ei viime syksynä ollut joka viikko suuren suuri, aina joukossa oli sellaista, johon oli ilo tutustua.

Viimeistään kasvisten maistaminen varmistaa sen, että mukana kannattaa olla: perunat maistuvat aivan kuin ennen vanhaan, porkkanoita ei ole tarpeen kuoria ja salaatti on rapsakkaa.

Tehokkaamman viljelyn ja tarkan suunnittelun myötä kesästä 2012 tulee vielä satoisampi ja monipuolisempi, ja jakelupisteillä koetaan jälleen monta iloista yllätystä.

Ruokapiirin viime vuonna järjestämät pop up -kyläkaupat saivat jo keväällä jatkoa Erätorilla. Ex-Rainen kioski muuttui Hertsikan pumpun myötä asukastilaksi, joten ruokaosuuskunnalla on hyvät mahdollisuudet järjestää pop up -kyläkauppoja useammin, Olli Repo uskoo.

Elokuussa tehdään herttoniemeläistä historiaa, kun pop up -kyläkauppa laajenee Erätorille.

– Erätori pääsee varsinaiseen torikäyttöön 18.8. Olemme pyytäneet ruokapiirin ruoantuottajia valtaamaan torin. Tulkaa herttoniemeläiset näyttämään, että Erätori voi olla vihdoin oikea tori!

Pop up -kylätorin parasta antia on se, että pääsee tapaamaan tuottajia ja näkee, kuka ruoan tekee.

- Tuottajat pääsevät myymään tuotteitaan ilman välikäsiä suoraan herttoniemeläisille. Parasta on kontaktin saaminen tuottajiin. Ruoka saa kasvot, Repo huomauttaa.

Repo on tyytyväinen: kyläkaupan pitäminen on tuottanut konkreettista tulosta ja Herttoniemi saa oman torin.

• 18.8. Erätorin ensimmäinen tori, teemana uusi sato.

• 22.9. Teemana sadonkorjuu • 27.10 Vuoden viimeinen tori, teemana kekri.

Jos olet kiinnostunut ruokapiiristä tai ruokaosuuskunnasta, ota yhteyttä ruokaosuuskunta@gmail.com.

Teksti: Mariaana Nelimarkka Kuvat: Heidi Hovi HERTTONIEMELÄINEN 21

Innostunutta avajaisyleisöä

TERVETULOA KÄYTTÄMÄÄN HERTTONIEMELÄISTEN YHTEISTÄ KYLÄTILAA Kesäkuussa avattiin kaikkien herttoniemeläisten käyttöön yhteinen kokoontumis- ja toimintatila. Se sijaitsee Eränkävijäntorin varrella osoitteessa Hiihtomäentie 37. (Jos olet asunut kauemmin Herttoniemessä, muistat ehkä, että samassa tilassa vaikutti pitkään legendaarinen Rainen Kiska.)

Kokoontumis- ja toimintatila on tarkoitettu kaikkien asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten käyttöön. Siellä voi pistäytyä, pitää harrasteiltoja, erilaisia kerhoja, luentoja, kokouksia ja muita kokoontumisia. Lisäksi tila soveltuu pienimuotoiseen myynti- ja palvelutoimintaan. Tilaa voi myös varata yksityistilaisuuksiin sopimuksen mukaan. Tila on vajaa 200 m2 suuruinen, ja muuntautuu moneen käyttöön.

Kylätilaa isännöi Hertsikan Pumppu. Se on tammikuussa 2012 perustettu Herttoniemen yhteisöä ja yhteisöllisyyttä kehittävä osuuskunta. Tilassa toimii yhteistyökumppanina Ilmastoinfo, joka kehittää ja levittää kestävän elämäntavan tietoutta ihmisten arkeen 22 HERTTONIEMELÄINEN

tavoitteena saada ihmiset konkreettisesti muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan. Lisäksi kylätilassa toimii viikottain Herttoniemen ruokaosuuskunnan ruuanjakelupiste sekä sen järjestämä pop up -kyläkauppa noin kerran kuukaudessa. Syksyllä on luvassa myös kolme toripäivää.

Olet lämpimästi tervetullut käyttämään kylätilaa kuten itsellesi sopii. Jokainen voi tulla mukaan ideoimaan ja toteuttamaan haluamaansa ohjelmaa ja osallistua kaikille avoinna olevaan toimintaan. Kylätilan syksyn ohjelmaa on suunniteltu koko kesä innostuneen joukon voimin, ja se täydentyy ja muuttuu tarpeen mukaan. Ohjelmaa voi seurata sekä kylätilan ikkunan tiedotteista että toivottavasti elokuussa avautuneilla kotisivuilla. Tilaa voi myös varata sopimuksen mukaan yksityisiin kokouksiin, pienimuotoisiin juhliin ja muuhun toimintaan. Silloin tilan käytöstä peritään pieni, kohtuullinen käyttömaksu.

Kylätila on auki vaihtelevasti ohjelmasta riippuen. Tavoitteena on, et-

tä ovet ovat auki joka päivä ainakin neljä tuntia iltapäivä/iltapainotteisesti.

Sisään voi aina tulla, kun ovi on auki eikä tilaa ole varattu yksityistilaisuutta varten. Yhdessä voidaan juoda kahvia, lukea lehtiä (niitä voi jokainen tuoda mukanaankin) ja istuskella muuten vain, vaikkapa virkata. Tavoitteena on, että tilassa on langaton nettiyhteys.

Oman läppärin voi tuoda mukanaan.

Testaamme kylätilan toimivuutta syksyn ajan. Haasteena on saada käytännön asiat sujumaan ja tiedotus pelaamaan. Siksi toivomme myös sinulta omaa aktiivisuutta ja rentoa heittäytymistä mukaan. Toivomme hyvää yhteistyötä ja ymmärrystä, koska toiminnan alussa meillä kaikilla on yhdessä paljon oppimista, ennen kuin Pumpun toiminta hioutuu sujuvaksi. Kylätilassa pistäytymisen lisäksi, tilaa voi varata ja asioita voit tiedustella lähettämällä sähköpostia mieluiten osoitteeseen hertsikanpumppu@gmail.com tai eeva.kuuluvainen@kolumbus.fi. Pyrimme vastaamaan ihan niin pian kuin

Eeva avaa Pumpun

kykenemme. Olemme kaikki vapaaehtoisvoimaa, joten tässäkin pyydämme kärsivällisyyttä.

HERTSIKAN PUMPPU -OSUUSKUNTA

Hertsikan pumppu on voittoa tavoittelematon osuuskunta. Sen tarkoituksena on koota ja innostaa paikallisia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä yhteistoimintaan, joka rakentaa Herttoniemeen uudenlaista yhteisöllisyyttä. Pumppu hakee aktiivisesti kumppaneita paikallisista toimijoista ja muodostaa ja ylläpitää avoimia yhteistyöverkostoja. Hertsi-

kan Pumppu –osuuskunta perustettiin tammikuussa 2012. Jäseniä on jo n. 50 ja lisää luonnollisesti toivotaan.

Hertsikan Pumppu toimii isäntänä yhteisessä kylätilassa Hiihtomäentie 37. Myös Näätätie 21:n kerhohuone on käytettävissä tiistaisin klo 15-21. Tilat on tarkoitettu kaikkien käytettäviksi.

Avoimiin tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita ja ne ovat ilmaisia. Kaikki herttoniemeläiset voivat käyttää tiloja omiin kokoontumisiin ja muihin tarpeisiin sopimuksen mukaan. Hertsikan Pumppu on saanut Helsingin kaupungin avustusta tilan vuokriin ja kalustekustannuksiin. Avustus mah-

dollistaa kaikille avoimien tilaisuuksien maksuttomuuden.

Pumppu toivottaa kaikki Herttoniemen asukkaat, yhteisöt, yritykset ja muut toimijat tervetulleeksi mukaan nauttimaan yhdessäolosta, ideoinnista ja yhdessä tekemisestä. Yhdessä mitä erilaisimmat toiminta-ajatukset voivat myös konkreettisesti toteutua.

Vain mielikuvitus on rajana. Pistäydy kylätilassa tai ota muuten rohkeasti yhteyttä. Siitä syntyy varmasti jotakin mukavaa ja mielenkiintoista.

Teksti: Eeva Kuuluvainen Kuvat: Hilkka Helsti

✂

Haluan liittyä Hertsikan Pumppu- osuuskunnan jäseneksi Ilmoituksen voi tehdä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen, jättää kylätilan oven postiluukkuun tai postiin (alla katuosoite): Nimi: Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Syntymävuosi: (Osuusmaksu on 40 € ja liittymismaksu 10 €)

Yhteystiedot Kylätilan katuosoite: Hiihtomäentie 37 B 26, 00800 Helsinki E-mail: hertsikanpumppu@gmail.com Kotisivut: rakenteilla Lisätietoja: eeva.kuuluvainen@kolumbus.fi

Jalkapallo Herttoniemessä Herttoniemessä elää vahva jalkapallokulttuuri. Kesäpäivänä ei voi välttyä törmäämästä joko palloa kantavaan tai lempijoukkueen pelipaitaan sonnustautuneeseen vastaantulijaan. Herttoniemessä on kaksi Liikuntaviraston alaisuudessa toimivaa kenttää: Herttoniemenrannan koulun yhteydessä sijaitseva hiekkakenttä sekä Herttoniemen urheilupuiston hiekkakenttä. Epävirallisia kenttiä ovatkin sitten kaikki ajateltavat ja pelaamiseen luonnistuvat viheralueet tai tasaiset alustat. Mainittavia näistä ovat Herttoniemen kirkon läheisyydessä sijaitseva Leikkipuisto Herttoniemen kirkon vierestä löytyvä nurmialue sekä Tuorinniemen keskikokoinen hiekkakenttä Herttoniemenrannassa.

Puitteet ammattimaisempaan pelaamiseen Herttoniemessä eivät ole häävit ja asiantila on mahdollisesti synkin lähialueisiin verrattuna. Herttoniemen urheilupuiston hiekkakentän päällystäminen parantaisi hetkessä tilannetta

Jalkapallo on totista touhua.

24 HERTTONIEMELÄINEN

jalkapallonäkökulmasta. Kenttää voisi päällystyksen jälkeen myös käyttää virallisiin otteluihin, nyt se ei sovellu korkeimpien tasojen kisatantereeksi vaikka sijainti ja puitteet ovat muuten hyvät. Samalla kuitenkin kentän nykyinen monipuolinen käyttö saattaisi kärsiä liiaksi.

Urheilupuiston kehittämistä on tarkasteltava laajalta pohjalta, miettien tilannetta kaikkien lajien kohdalta. Herttoniemeläisellä jalkapallolla on pitkät perinteet. Tärkein toimija on Herttoniemen oma jalkapallojoukkue Herttoniemen Toverit (HerTo) joka on perustettu vuonna 1921. Sisukas joukkue rakensi perustamisvuonnaan talkootyöllä yllä mainitun urheilupuiston kentän. Herttoniemeläinen jalkapallo on monella tapaa yhtä kuin HerTo. Kultainen muisto seuran historiasta on vuodelta 1987 jolloin HerTo:n joukkue voitti Naisten Suomen Cupin ensimmäistä kertaa. Finaalissa kukistui Turun Pyrkivä 5-1. Kapteeninsa Anu

Toikan johdolla HerTo voitti myös seuraavat kaksi Suomen Cuppia. Voittoputki nosti samalla Herttoniemen Toverit Naisten Suomen Cup historiassa toiseksi menestyksekkäämmäksi seuraksi, heti Helsingin Jalkapalloklubin jälkeen.

HerTo:n toiminta on edelleen vireää ja seuran tekemä nuorisotyö alueella on erityisen tärkeää. HerTo on monessa mukana ja seuralla on vankka suosio alueella, esimerkiksi seuran järjestämä lasten juoksukilpailu Herttoniemen kyläjuhlilla on huippusuosittu.

Nuorissa juoksevissa tähtilupauksissa pilkahtaakin vilaus ammattimaisen sekä arkisen Herttoniemeläisen urheilun tulevaisuutta. Ajanvieton ja viriketoiminnan järjestäminen alueella on HerTo:n osalta erinomaista. HerTo:n edustusjoukkue niittää parhaillaan kunniaa miesten 3. divisioonassa.

Yhdistyspohjalta pelattava jalkapallo onkin alueella voimissaan ja korkeatasoista.

Millenium- joukkue

HerTon lisäksi Herttoniemenrannassa toimii ainakin Helsingin Jalkapalloklubi. Herttoniemen alueella pelaa monipuolinen liuta vapaa-ajan amatöörijoukkueita sekä jalkapalloharrastajia.

Monia joukkueita myös perustetaan ja haudataan joka kesä, pitkäikäisiä joukkueita on kuitenkin monta alueella.

Tunnetuin pitkään pyörineistä harrastusjoukkueista on East City Lions, joka painii ikämiessarjassa. Nuorten harrastusjoukkueiden saralla tunnettuja ovat Naamiomiehet jotka pelaavat 5. divisioonassa, Herttoniemen Herkät jotka pelaavat HerTo/3 nimellä 7. divisioonassa, Herttoniemen Ponnistus (HePo) sekä Täydet Sarjat. Mainitut joukkueet ovat kaikki tunnettuja

Helsingin amatöörijalkapallotasoilla.

Lisäksi joukkueet ovat haalineet mainetta ja kunnioitusta sekä ihastuttaneet kaupunkilaisia vuosien ajan.

Viimeiseksi mainittu vuonna 2006 perustettu Täydet Sarjat -joukkue luonnehtii itseään "iloiseksi amatöörijalkapallojengiksi ja hyväntekeväisyysseuraksi". Joukkue on tunnettu siitä että se panostaa enemmän aktiviteetteihin kenttien ulkopuolella kuin itse pallon potkintaan kentillä. Pelimenestys onkin ollut keskinkertaista. Herttoniemeläiseen arkeen on joukkue kuitenkin vaikuttanut vähintään kahdella tavalla.

Täydet Sarjat järjestää vuosittain syyskaudella 'Täydet Cooperit' cooperjuoksutapahtuman, joka on avoin

kaikille osallistua ja testata kesällä kehittyneen kunnon tason. Lisäksi joukkue järjestää yhdessä Naamiomiesten kanssa Herttoniemi Cuppia, jossa taistellaan ei enempää eikä vähempää kuin Herttoniemen Mestaruudesta. Aktiivista toimintaa jalkapallon ympärillä on Herttoniemessä kadehdittavan paljon.Yhteisöllisyyttä huokuvassa asuinympäristössä olisikin kummallista jollei joukkuepeli toimisi myös harrastuksen muodossa. Kaikki futaa!

Henrik Nyholm, Täydet Sarjat Kuvat: HerTon kunniapuheenjohtaja Martti Pöystin arkistosta

Street Bar Hiihtomäentie 36 050 3584 995

Kettutie 2, 00800 Helsinki Erätorin kulma.

Puh 788 831, 787 244 www.foxybear.fi

Avoinna joka päivä, tuoretta pullaa ja rentoa meininkiä!

Herttoniemipäivänä makkaranpaaistoa

HERTTONIEMELÄINEN 25

Energiajuomien myyntikielto alaikäisille Energiajuomien myyntikielto alaikäisille saavutti voiton Herttoniemessä.

Herttoniemen metroaseman läheisyydessä sijaitsevassa K-Supermarket Hertta -ruokakaupassa ei myydä enää energiajuomia alle 15-vuotiaille lapsille. Päätös syntyi Hertan kauppiaan Markus Ranteen kuunneltua vanhempien ääntä asiassa. Käytäntö olla myymättä alle 15-vuotiaille energiajuomia on aikaisemmin ollut alueella käytössä vain Herttoniemenrannassa sijaitsevassa K-Extra Ruokakipparissa.

Herttoniemeläiset vanhemmat ovat olleet aktiivisia energiajuomien

myynnin kieltämiseksi lapsilta. Kyseisestä vaatimuksesta laadittu adressi on koonnut yli 4400 allekirjoitusta.

Johanna Laisaaren, Henna Dolkin ja Anna-Kaisa Melvaksen laatima adressi on ajankohtainen kun energiajuomien haitoista käytävää keskustelua käydään ympäri Suomea. Mahdollisesti vielä tänä vuonna on Suomen Vanhempainliitto aloittamassa nimien keruun kansalaisaloitteeseen asiasta.

Adressin perustaneet vanhemmat ovatkin tyytyväisiä herttoniemeläisten kauppiaiden päätöksestä energiajuomien myynnin suhteen ja toivovat

muiden myymälöiden seuraavan hienoa esimerkkiä. "Tämän tyyppistä yhteisöllisyyttä ja vastuuta toivoisimme toteutettavaksi kauppaketjujen taholta koko Suomessa. Se olisi mahdollista, jos kauppaketjut ja kauppiaat ottaisivat vakavasti energiajuomista annetut suositukset sekä tutkimusten tulokset." Asia on ollut esillä vahvasti myös poliittisesti, esimerkiksi herttoniemeläinen kansanedustaja Outi AlankoKahiluoto on järjestänyt eduskunnassa seminaarin energiajuomien haitallisuudesta.

Henrik Nyholm

Kansainvälisyyttä Ankkurissa Herttoniemenrannan asukastaloyhdistys Ankkuri ry on ottanut toimintansa alusta lähtien työharjoittelijoita monen eri yhteistyökumppanin kautta, kuten esim. työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus, kuntouttava työtoiminta, eri oppilaitokset, esim. Amiedun kielikurssien käytännön jaksot sekä Diakin sosionomilinjan käytännön jaksot.

Maahanmuuttajia harjoittelijoista on suurin osa; päästäkseen työelämään tai opiskelemaan harjoittelu tai työelämävalmennus on tärkeä aloitusporras.

Suomen kielen taidon kehittäminen harjoittelun aikana on tärkeää jo senkin takia, että kurssit ovat melko lyhyitä ja sanasto suppea.

Työtehtävät ovat moninaiset, ja niitä jaetaan kunkin harjoittelijan osaa26 HERTTONIEMELÄINEN

misen ja oppimisen mukaan. Jotkut ovat parhaimmillaan keittiössä, jossa on lähinnä kodinomaisia tehtäviä, jotkut toimistossa ja onpa joillakin ollut osaamista liikunnanohjaamisessa.

Miehille sopivia tehtäviä on lähinnä kiinteistöhuollossa ja pihanhoidossa.

Harjoittelija ei korvaa varsinaista työntekijää ja tarvitsee aina työpaikkaohjaajan, vaikka ammattitaitoa jo olisikin. Monenlaista ammattia ja kansalaisuutta on ollut vuosien mittaan.

Näistä harvinaisemmat ovat olleet kirjanpitäjä Afganistanista, basisti Senegalista, kiinteistövälittäjä Venäjältä ja ranskankielen maisteri Ukrainasta.

Useimmin harjoittelija on somalialainen perheenäiti, joka on pyrkimässä työelämään. Niinpä somalialaiset herkut ovat tulleet tutuiksi, esim. sambuu-

si, joka on lihalla, kalalla tai kasviksilla täytetty piirakka.

Harjoittelijoita on paljon, vuoden aikana noin 10- 14 henkilöä. Aina emme saa tietää ko. henkilöiden jatkosuunnitelmista, mutta joskus kyllä. Varsinkin jos harjoittelija asuu tässä lähellä, kanssakäyminen jatkuu. Monet ovat työllistyneet ja kouluttautuneet hoitoalalle, siivousalalle ja varsinkin miehet varastotöihin, taksikuskeiksi ja Itellaan.

Ankkurille työharjoittelijat ovat tärkeä osa työtä. Molemmat osapuolet saavat hyötyä ja toisen kulttuurin edustajan kautta molemmille voi tulla myönteisempi asenne itselle vierasta kulttuuria ja ennen kaikkea ihmisiä kohtaan.

Lea Vetri, toiminnanjohtaja

Herttonie men O p t iikka on n SYN yt A M SYNS S AM K -HeE rttT oniJ emU i s i n u a U pa

U lvelee tut tu heD nkilöI U kuS ntaT m m e. I! Op

100tikEAoNt:SHIM eidi Jussi nne JäM ÄsIäSELlaL,E m OMpO tin NeInTEmHyOyjTä:VMAI eN rja3V4i8 len€ STiAlm ä l ä I ä€ 2 k 9 ä r /Ki:K Reijo Ahonen

ENouda TUSI JOoma PA mikrokuitu-

300 €

liinasi myymälästämme

Kysy vapaita silmälääkäriaikoja ja optikon aikoja

KOKEILE VAIKKA! SYN_UUSIKETJU_70x100.indd 1

21.2.2012 10.57

Herttoniemen metroasemaa vastapäätä. Puh. 010 237 2180.

Aukioloajat: Ma 9.30-18.00, Ti-Pe 9.30-17.30. Kesälauantait kiinni.

HERTTONIEMELÄINEN 27

Laatikkopyörä on lapsiperheen onni Kun meille syntyi ensimmäinen lapsi, asuimme kalliolaisessa kaksiossa.

Sukulaiset kyselivät, koska muutamme pois kivikaupungista ja millaisen auton aiomme hankkia.

Seuraavana talvena muutimmekin neliöön Vanhassa Herttoniemessä. Autoa emme ostaneet, vaan hankimme moninkertaisiksi kasvaneiden ruokaostosten ja lapsen kuljetukseen laatikkopyörän.

Lootaksi nimeämämme pyörä kerää katseita, ja moni on tullut Erätorin Alepalla kyselemään laatikkopyörästä.

Vastaan tässä muutamaan yleisimpään kysymykseen.

Itsekö tuon teitte?

Ei, kyllä meidän Lootamme on ihan tehdastekoinen pyörä, hollantilainen Bakfiets. Kaksi vuotta sitten tällainen piti tilata Hollannista, mutta nyt Helsingin seudulla on jo useita laatikkopyöräkauppiaita.

Vaikka Suomessa laatikkopyörät ovat vasta yleistymässä, suurissa pyöräilymaissa Hollannissa ja Tanskassa ne löivät arkipyörinä läpi jo vuosikymmen sitten. Siellä näitä on lapsiperheiden käytössä kymmeniä tuhansia, ja

mieleisensä voi valita monesta eri merkistä. Yleisimpiä ovat Bakfietsin lisäksi Christiania Bikes, Babboe ja Nihola.

Missä se lapsi oikein istuu?

Laatikkopyörässä on penkki ja turvavyöt lapsille. Paikkoja on kahdesta neljään, vähän pyörämallista riippuen.

Eikö noita ole myös kolmipyöräisinä?

Onko tuo raskas ajaa?

On. Meillä on kaksipyöräinen laatikkopyörä, joka on vähän kuin pyörämaailman farmariauto, tilava mutta silti melko vauhdikas. Kolmipyöräisiä voisi kuvailla pyörämaailman vastineeksi pakettiautoille: ne ovat hitaampia ja raskaampia, mutta niihin on helpompi sovitella valtava kuorma.

Ei. Laadukas laatikkopyörä voi tuntua jopa kevyemmältä ajaa kuin kehnosti hoidettu vanha mummopyörä.

Ja jos alkaa tuntua raskaalta, voi hankkia sähköistyssarjan ja tehdä pyörästä pedelecin eli sähköavusteisen pyörän. Sillä pääsee mäet ylös lastin kuin lastin kanssa.

Miksi ihmeessä?

Mahtaa olla kallis laite?

Laatikkopyörä on näppärä, hauska ja huoleton kulkupeli.

Laatikkopyörällä saa helposti kotiin pikkulapsen lisäksi täyden ostoskärryllisen ruokaostoksia. Sen saa pysäköityä minne vain, ja kauppareissut

No onhan se, jos pyörää ajattelee harrastusvälineenä. Laadukas laatikkopyörä maksaa parituhatta euroa, kohtuullisen saa tonnilla.

Päivittäisessä käytössä olevaksi kulkuneuvoksi se sen sijaan on halpa.

Laatikkopyörällä pääsee leikkipuistoreissulla perille asti, eikä parkkipaikasta ole huolta.

Kuva: Heidi Moisio

28 HERTTONIEMELÄINEN

hoituvat paljon nopeammin kuin kävellen. Jos sataa, lapsen ja ostokset saa kuomun alle suojaan.

Ajeleminen on myös hauskaa, kun lapsi istuu edessä. Koko matkan voi jutella, ja aina näkee, mistä pieni mieli milloinkin innostuu. Ja jos matkalle osuu jotain oikein mielenkiintoista, ei ole iso vaiva pysähtyä hetkeksi pienelle seikkailuretkelle.

Yhden halvahkon perheauton ylläpitoon kuluvalla rahalla ostaisi vuosittain kaksi upouutta huippulaadukasta laatikkopyörää.

Missä noita pääsee kokeilemaan?

Vaikka Herttoniemen kyläjuhlassa syyskuussa. Siellä on kauppiaita esittelemässä pyöriään.

Lisäksi Herttoniemen kylätilaan saatetaan saada kolmipyöräinen laatikkopyörä, jota voi lainata tarve- ja koekäyttöön. Lainattavia tavarafillareita on myös Kierrätyskeskuksessa.

Mistä noista löytyisi lisätietoa?

Tsekkaa lapsiperheiden hyötypyöräilysivusto Tavarafillari.fi. Siellä on paljon juttua laatikkopyöristä sekä lasten kuljettamiseen sopivista pyöräilykärryistä ja pyörän lastenistuimista.

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

Teppo Moisio

Hollantilainen Bakfiets on kaksipyöräisten perhepyörien klassikko. Nyt myös Helsingissä. Kuva: Teppo Moisio

Samalla tavalla se taloyhtiön remontti kaikkia rassaa, mutta onneksi remonttilainan takaisinmaksusta voi jokainen sopia itse.

Ottamalla Sampo Pankin Sopivan Remonttilainan taloyhtiölainan tilalle 1. Saat itse sopia pankin kanssa lainan takaisinmaksusta.

2. Jos elämäntilanteesi muuttuu, voit neuvotella muutoksista myös laina-aikana.

3. Pystyt vähentämään lainan korot verotuksessa, koska laina on omissa nimissäsi.

Oli teillä sitten iso taloyhtiöremontti jo tehty tai vasta tulossa, kysy itsellesi parhaiten Sopivaa Remonttilainaa Sampo Pankista.

Herttoniemi: Insinöörinkatu 2, Kauppakeskus Megahertsi, 2.krs puh. 010 546 1290

HERTTONIEMELÄINEN 29

HERTTONIEMEEN AVATAAN UUSI KUNTOSALI 3.9.2012

Ennakkomyynnissä,

Helsinki Sports Club on uusi huippulaittein varusteltu kuntosali miehille ja naisille. Avara ja valoisa 800m2 sali valmistuu syyskuussa 2012. Tila sijaitsee samassa kiinteistössä Suomen suurimman naisten kuntokeskuksen Lady Line Herttoniemen kanssa.

lue lisää

www.helsinkisportsclub.fi tai soita numeroon

010 396 2230

UUDISTAMME APTEEKKIAMME! Herttoniemen Apteekki sijaitsee keskeisellä paikalla metroaseman vieressä.

Uusi apteekkari Ritva Ylänkö henkilökuntineen toivottaa Herttoniemeläiset ja kaikki muutkin asiakkaat tervetulleeksi Herttoniemen Apteekkiin.

Palvelemme: ma-pe 8.30-20 la 9-15 www.herttoniemenapteekki.fi

30 HERTTONIEMELÄINEN

METROASEMAN VIERESSÄ

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780

TERV

!

A O L ETU

ER . Parturi-Kampaamo Hiihtomäentie 36 00800 Helsinki p. 09-786740

Megahertsin apteekki

Megahertsin apteekki palvelee kauppakeskuksen toisessa kerroksessa arkisin ma-pe klo 9-20 ja lauantaisin klo 9-17.

DeviSol 20 mikrog 100 tabl.

Raikkaan hedelmäinen imeskeltävä D-vitamiinitabletti. 100 tabl

9,80 (0.098 €/kpl) (norm. 11.50)

Tarjous voimassa tällä kupongilla 31.12.2012 asti.

Tervetuloa nopean ja ystävällisen palvelun apteekkiin!

Haluan liittyä Herttoniemi-seuran jäseneksi

Nimi: ________________________________________________ Arvo tai ammatti: ______________________________________

Herttoniemi-seuran jäseneksi voi liittyä myös Herttoniemen kotisivun www.herttoniemi.fi kautta.

Syntymäaika: __________________ puhelin: ________________ Postiosoite: ___________________________________________ Sähköposti: ___________________________________________

Olen kiinnostunut seuraavista Herttoniemeä koskevista asioista: _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________

Päiväys ja allekirjoitus: ________________________________________________

Postitetaan osoitteella: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 HKI

ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ.

Kukaan ei välitä niin kuin me.

Kiinteistömaailma | Asuntoherttua Oy LKV, puh. 09 7597470 Kauppakeskus Megahertsi, Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, herttoniemi@kiinteistomaailma.fi