Lohikoski-suvun arkisto
Fastholman keltainen talo ja omenamaa Tee kävely- tai pyöräretkelläsi poikkeama Länsi-Herttoniemen läntisimpään kolkkaan, Fastholmaan. Käänny Vanhankaupunginlahtea kiertävältä ulkoilureitiltä lumenkaatopaikalle päin ja kulje merelle asti. Niemekkeen luoteisrannassa on lintutorni, josta käsin voi tarkkailla lahden linnustoa. Matkalla saattaa nähdä myös metsäkauriin, ja alueella on runsas kasvisto. Hyönteisiäkin riittää: hyttysuoja on hyvä retkivaruste. Samalla retki vie aikamatkalle Herttoniemen historiaan. Rehevä lehtomainen metsikkö kätkee suojiinsa myös ihmiskätten jälkiä: meren rannan tuntumassa nököttää kaksi hirsihuvilaa muistona Herttoniemen vanhasta huvilayhteisöstä. Fastholman 18 HERTTONIEMELÄINEN
huviloiden tarina juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 silloisen Sörnäisten kuritushuoneen vanginvartija Otto-Heikki Lohikoski ja hänen lankonsa vuokrasivat niemeltä tontit ja rakensivat niille huvilat, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Hirret Lohikosken talossa ovat peräisin Hakaniemestä, nykyisen Ympyrätalon paikalla sijainneesta rakennuksesta. Lähes koko 1900-luvun Lohikosken suku vietti vapaa-aikaansa Fastholmassa, kunnes joutui luopumaan paikasta 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen kaupunki on vuokrannut huvilaa erilaisille yhteisöille. Toinen Fastholman jäljellä olevista huviloista, pohjoisempi, on edelleen yksityiskäytössä.
Maat omistava Helsingin kaupunki on kaavaillut Fastholman alueelle monenlaista käyttöä, kuten hautausmaata. Viimeksi aluetta on suunniteltu puistoksi, ja Lohikoskien vanhaa huvilaa uhkaa purkaminen. Talo on päässyt kauhtumaan ja sen puutarha villiintymään. Huvilan pihapiirissä samoillessaan tuntee tulleensa toiseen maailmaan: piha on täynnään sinne unohtuneita merkillisiä esineitä, romahtaneita ulkorakennuksia sekä jännittävän muotoisia, vanhoja sitkaita hedelmäpuita. Joukko herttoniemeläisiä on keväästä asti puuhaillut huvilan puutarhassa, perustanut perunamaan, istuttanut raparperia ja hoitanut hedelmäpuita. Olemme ihastuneet Fastholman