Herttoniemelainen 2009

1

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2009

PERINTEINEN HERTTONIEMIPÄIVÄ SUNNUNTAINA 6.9.2009 HERTTONIEMEN URHEILUPUISTOSSA. UUDET JA VANHAT HERTTONIEMELÄISET JA HERTTONIEMENRANTALAISET, TERVETULOA VIIHTYMÄÄN!

2

Herttoniemen keskus alkaa hahmottua Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Herttoniemen keskuksen alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Herttoniemen metroasema, bussiterminaali, K-supermarket Hertan kortteli, kauppakeskus Megahertsin kortteli, sekä katu- ja puistoalueita.

Asemakaavaa muutetaan metroaseman ja Hertan alueista käydyn arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Megahertsin kortteliin tutkitaan kauppakeskuksen laajentamista. Tavoitteena on suunnitella kaupunkirakennetta eheyttävä, yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus, joka nostaa alueen merkitystä Herttoniemen keskuksena. Alueelle suunnitellaan uusi metroasema, bussien liityntäterminaali, liiketilaa, toimistoja ja asumista. Liikenneympyrä puretaan ja Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä rakennetaan uusiksi.

Laatimassaan evästyskirjelmässään Herttoniemi-seura toivoo, että Herttoniemen metroaseman ja K-ryhmän tontin sekä siihen välittömästi liittyvän alueen uudisrakentaminen muodostuisi hyväksi täydennysrakentamiseksi; sellaiseksi joka korostaa asuinalueen positiivista luonnetta ja täydentää aluetta, liennyttää ja korjaa alueen heikkouksia.

Seuran toiveena on, että Herttoniemen metroasemalle sijoitetaan sellaisia palveluita, jotka palvelevat koko kaakkoista aluetta. Sellaisia voisivat olla muun muassa terveysasema, vanhusten palvelukeskus ja uimahalli. Herttoniemi-seura ehdottaa, että Kaakkois-Helsinkiä palveleva uimahalli, jota on suunniteltu jo vuosikymmenien ajan, voitaisiin sijoittaa metroaseman yhteyteen, jommalle kummalle puolelle Itäväylää.

On tärkeää, että uudesta Herttoniemen keskustasta syntyisi koko Kaakkois-Helsinkiä palveleva vetovoimainen asukkaita palveleva keskus monipuolisine kaupallisine ja julkisine palveluineen. Uhkana on, että Herttoniemi jää kuihtuvaksi lähiöksi Itäkeskuksen ja Kalasataman väliin, jolloin entistenkin palveluiden pysyminen alueella voi olla vaikeaa.

Edessä on isoja haasteita.

Seppo Hiltunen Herttoniemi-seuran puheenjohtaja

Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto

3

ITÄ-HELSINGIN 25. KULTTUURIVIIKOT 29.09. - 25.10. 2009

“Neljännesvuosisata asukaslähtöistä kulttuuritoimintaa itäisessä Helsingissä” Tapahtumia Herttoniemessä: Herttoniemen kirkko Sunnuntaina 4.10. klo 18 jazzia ja negosprituaaleja konsertti. Sven Nygårdin kvartetti.

Sunnuntaina 18.10. klo 18 Kamarikuoro Oran 10-vuotisjuhlakonsertti. Kuoro ja orkesteri, johtaa kanttori Kirsi Lemponen. Solistina muun muassa Elli Vallinoja, sopraano Ohjelmassa Vivaldin Gloria ja Magnificat.

Keskiviikkona 21.10. klo 19 “Elämän kutsu” konsertti. Eeva Kasvio, laulu, Hannu Jylö hanuri ja Pia Korteala, piano.

Lauantaina 24.10. klo 18 pop-laulajan, sanoittajan, säveltäjän ja kitaristin Juha Tapion konsertti.

Herttoniemen kirjasto Lapset ovat jälleen kulttuuriviikkojen aikana kirjaston erityisen huomion kohteena.

Kirjasto järjestää lapsille satutuokioita ja muita tapahtumia.

Sadun päivää muistetaan omalla satutuokiolla. .

Muualla Itä-Helsingissä Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen tilaisuuksia on myös eri puolilla Itä-Helsinkiä. Mielenkiintoisia tapahtumia on esimerkiksi kulttuurikeskus Stoassa sekä Vuotalossa. Tietoa Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen eri tapahtumista saa esimerkiksi Herttoniemen osalta Herttoniemen kotisivuilta osoitteesta www.herttoniemi.fi sekä kulttuuriviikkojen koko tarjonnasta osoitteesta www.kaupunginosat.net/itahelsinginkulttuuri/. Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen tarjonnasta julkaistaan myös esite, jota on saatavissa muun muassa Herttoniemen kirjastosta ja Herttoniemen kirkolta.

Hyviä kulttuurinautintoja!

Erkki Merimaa

4

Herttoniemi-päivä sunnuntaina 6.9.2009

Herttoniemen kirkko

Hiihtomäentie 23 Sunnuntaina 6.9. klo 10 Herttoniemipäivän messu. Saarna kirkkoherra Veijo Vatka, litturgina. pastori Jyrki Keinänen, kanttorina Kirsi Lemponen. Kongolainen musiikki- ja lauluryhmä. Messun suunnittelussa ja toteutuksessa mukana Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Myllypuron piirineuvoston jäseniä. Kirkkokahvit.

Herttoniemen kirjasto

Kettutie 8 C klo 11-14 kirjasto avoinna

Liikuntapuisto

11.00-11.45 Stadin juhlaorkesteri soittaa. Solistina Rele Kosunen.

Ilmoittautuminen lasten juoksukilpailuihin 11.45

Tervehdyssanat, Herttoniemi-seuran puheenjohtaja Seppo Hiltunen

12.00

Valokuvakilpailun tuloksen julkistaminen

12.15

Lasten juoksukilpailut

13.00

Ohjelmaa lapsille. Pellekaija Pum esiintyy.

13.45

Lasten juoksukilpailuiden palkintojen jako

Kentällä tapahtuu

Puhvetti, kirpputori, arpajaisia, ym. tapahtumia koko perheelle.

Paikalla myös Herttoniemen poliittisten paikallisjärjestöjen ja muiden tahojen edustajia, sekä Terveellinen kaupunginosa ja 4V-hankkeet. Myös Herttoniemen pelastuslaitos esittäytyy. Paikalla on myös Pasi-panssariajoneuvo.

Herttoniemenranta

Herttoniemenranta tutuksi 6.9. klo 15 Yksi merellisen Itä-Helsingin helmistä on urbaani Herttoniemenranta.

Sen mielenkiintoisiin paikkoihin tutustutaan opastetulla kävelykierroksella Herttoniemipäivänä. Kierroksen kesto noin 2 tuntia. Lähtöpaikka on Skärgårdsteatern-laivan edessä Reginankuja 2:n kohdalla, johon kierros myös päättyy. Kierros on maksuton ja avoin kaikille. Opastus tulkataan myös englanniksi ja somalin kielelle. Tervetuloa niin uudet kuin vanhat asukkaat sekä sunnuntaikävelijät, sauvakävelijät ja muuten vain uteliaat!

5

Stadin Juhlaorkesteri 2009 Herttoniemi-päivässä esiintyy Stadin juhlaorkesteri Kokoonpano oikealta ylhäältä: Pekka Tegelman. kitara, bändin johtaja Jan Noponen, rummut Jaku Havukainen, kitara Pille Peltonen, basso Meissa Niang, djembe, laulu Rele Kosunen, laulu Antero Priha, trumpetti Sami Pöyhönen, trumpetti Pekka Hedkrok, koskettimet, haitari Heikki Keskinen, saxofoni

Herttoniemeläinen

Lehti ilmestyy syksyisin osana Herttoniemi-päivän tapahtumia.

Päätoimittaja Seppo Hiltunen Toimittaja Erkki Merimaa Kannen kuva Alpo Tuurnala

Kulttuuriasiat Veijo Vatka Hiihtomäentie 34 A 3, 00800 Helsinki p: 781 471 (koti), p:2340 3310 (työ) e: veijo.vatka@evl.fi

Herttoniemi-seuran johtokunta 2009

Herttoniemenrantaa koskevat asiat Meri-Sisko Eskola e:meri-sisko@fonet.fi

Puheenjohtaja, Herttoniemeläinen -lehden päätoimittaja Seppo Hiltunen Mäyrätie 12 A 8 00800 Helsinki p: 050-3033340 e: sk.hiltunen@gmail.com

Talviuintiasiat Hannele Ilves e: hannele.ilves@edu.hel.fi

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2009

Varapuheenjohtaja, Herttoniemeläinen-lehden toimitusvastaava Erkki Merimaa Oravatie 50 D 7 00800 Helsinki p: 050-5702881 e: erkki.merimaa@kolumbus.fi Seuran sihteeri Eila Tontti Karhunkaatajantie 32, 00800 Helsinki p: 040-557 4682 e: eila.tontti@tonttioy.com

herttoniemi.fi -sivusto Eeva Kuuluvainen Oravatie 8, 00800 Helsinki p: 7553120 (koti), e:eeva.kuuluvainen@kolumbus.fi Yhdyskunta-asiat Maala Nieminen p: 045-678 1472, e: maala.nieminen@brainbow.fi Palstaviljelyasiat Jukka Saaresto Susitie 12 A 22 00800 Helsinki p:050-594 2032 e: jukka@toimeentuloa.net

Taloudenhoitaja Petri Kortelainen p: 050 4644 075 e: petri.kortelainen@saunalahti.fi Susitie 14 B 24 00800 Helsinki Jäsen Timo Tulisalo e: timo.tulisalo@elisanet.fi Seuran osoite: Herttoniemi-seura ry PL 237 00811 Helsinki Herttoniemi-seuran tiedottaja 2009 Henrik Nyholm herttoniemi@hotmail.com Paino: Painotalo Miktor Oy

6

Palstakesä 2009 Fastholman kasvimaa-alueella

Eletään jo elokuuta, elonkorjuun aika on alkamassa. Ahkera työ on tuottanut tulosta. Sadetta ja aurinkoa on ollut sopivasti eli on lupa odottaa hyvää satoa syksyksi. Antimista on nautittu pitkin kesää!

Herttoniemi-seura ry on järjestänyt tänäkin kesänä monelle viljelijälle mahdollisuuden saada oma viljelypalsta käyttöön seuran kaupungilta vuokraamaltaan Fastholman tontilta.

Keväällä alkanut viljely on nyt parhaassa kasvuvauhdissa.

Palstajono oli tänä keväänä ennätyksellisen pitkä. Yli 80 innokasta viljelijää olisi halunnut päästä hoitamaan vuokraamaansa palstaa. Vaihtuvuus on ymmärrettävästä syystä pientä ja pystyimme tarjoamaan palstan vain kymmenelle uudelle viljelijälle.

Osa vanhoista viljelijöistä jätti jostain syystä kuitenkin palstan hoitamatta, vaikka olivatkin maksaneet vuokransa kesälle 2009. Helsingin kaupungin seuralle antamissa ohjeissa sanotaan, että koko alue on oltava viljeltynä. Tämä tarkoittaa, että palstanvuokraajan velvollisuus on viljellä palstaa, pelkkä maksu ei riitä palstan hallintaan. Palstaa on

viljeltävä ja pidettävä se hoidettuna koko touko-, kasvu, ja korjuuajan. Rikkaruohot on kitkettävä eikä niitä saa päästää leviämään millään tavalla.

Ensi keväänä tullaan kiinnittämään huomiota nimenomaan siihen, että palstaa käytetään ohjeiden mukaan. Palstajonossa on yhä useita kymmeniä innokkaita ihmisiä ja lisää tulee koko ajan. Viljelemättömät palstat, missä toukotöitä ei aloiteta sopimuksen mukaan, tullaan antamaan jonossa oleville palstaa haluaville viljelijöille. Viljelyn estymisestä on siksi erityisen tärkeää ilmoittaa seuralle!

Sadonkorjuuta riittää vielä pitkälle syksyyn. Sen jälkeen kunnostetaan palstat talvilepoon ja ensi keväänä taas innolla toukotöihin niin, että saadaan kaikki palstat viljelylle!

Sitä ennen nautitaan kesän työn tuloksista ruokapöydissä!

Jukka Saaresto Herttoniemi-seuran johtokunnan kasvimaavastaava

7

Herttoniemi -seuran toiminta vuonna 2008 ja keväällä 2009 Viime vuosi oli seuran 29. toimintavuosi. Seuran edustajat osallistuivat toimintavuonna muun muassa Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton toimintaan ja Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen hallitukseen. Seura osallistui myös aktiivisesti Herttoniemen metroaseman viihtyisyys -ja turvallisuustyöryhmän sekä alueryhmän toimintaan. Yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa järjestetyt Herttoniemi-foorumiksi nimetyt asukasillat saivat suuren suosion. Herttoniemen seurakunta tarjosi tilat seuran kokouksille.

Seuran jäsenmäärä oli vuoden 2008 lopussa 313 jäsentä.

Kevätkokous pidettiin Herttoniemen kirkolla. Tilaisuudessa palkittiin Helkan ansiomerkillä seuran pitkäaikaiset johtokunnan jäsenet Raimo Hjerppe, Juhani Pösö ja Ensio Selin. Asukasillan aiheena oli Herttoniemen teollisuusalueen kehittämissuunnitelmat.

Herttoniemi-päivää vietettiin 28. kerran, tällä kertaa kauniissa säässä. Osallistujien määräksi arvioitiin noin 700 henkilöä. Päivä alkoi jumalanpalveluksella Herttoniemen kirkossa. Sen jälkeen urheilupuiston kentällä oli monenlaista ohjelmaa. Päivän aikana urheiluseuran HerTon järjestämiin lasten juoksukilpailuihin osallistui noin 120 lasta. Palkintojen jako oli yksi päivän kohokohtia .Myös Herttoniemen kirjasto oli avoinna tapahtuman aikana.

Herttoniemi-päivän yhteydessä julkistettiin Kaupunginmuseon kustantama Herttoniemen historiateos Herttoniemi-kylä-kartano-kaupunginosa. Paikalla oli myös kirjan kirjoittaja Eva Packalén ja kaupunginmuseon johtaja Tiina Merisalo.

Itä-Helsingin 24.kulttuuriviikkojen aikana oli Herttoniemessä lukuisia kulttuuritapahtumia.

Itsenäisyyspäivänä oli yhteistyössä Herttoniemen seurakunnan, alueen reserviupseereiden, Herttoniemen Marttojen sekä partiolaisten kanssa eri tilaisuuksia.

Herttoniemeläinen -lehti jaettiin kaikkiin Herttoniemeläisiin talouksiin levikin ollessa noin 8500 kpl.

Herttoniemen kotisivun toimintavuosi kului aktiivisesti sivujen ylläpidon ja jatkokehittämisen merkeissä.

Syksyllä tapahtumauutisosioon saatiin tapahtumakalenteri. Se kehitettiin Helka ry:n vahvalla tuella. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Teknillisen korkeakoulun kanssa.

Kävijöitä sivuilla oli noin 4500-5000 kuukaudessa.

Palvelutiski oli kävijöiden suosituin sivusto.

Seura vuokraa viljelypalstoja Helsingin kaupungilta vuokraamallaan viljelypalsta-alueella. Kasvimaatoiminta on aktiivista ja viljelijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Palstojen lukumäärä on 185.

Talviuinti Tuorinniemessä jatkui Herttoniemiseuran ja Helsingin kaupungin yhteistyöllä. Kolme vapaaehtoista talviuimaria huolehti Herttonimi-seuran osalta sopimukseen perustuvista tehtävistä.

Seura on ottanut kantaa ja pyrkinyt vaikuttamaan lukuisiin Herttoniemen kehittämiseksi suunniteltuihin asioihin. Näitä ovat olleet muun muassa kiinteistöjen kadunhoidon siirtyminen kaupungille, aloite Itellalle postin avaamiseksi Länsi-Herttoniemeen, Kipparlahden asemakaavan muutosluonnos ja Itäväylän meluestesuunnitelma.

Seuran johtokunta seurasi myös aktiivisesti syksyllä 2007 käynnistyneitä Meriportin Yhdessä-hanketta, Helkan ja TKK:n asukaslähtöisten palveluiden kehittämisen Alpakka-hanketta sekä Terveellinen kaupunginosa -hanketta.

Herttoniemen kirkon 50-vuotisjuhlassa seura lahjoitti 3000 euroa muualle haudattujen muistelupaikan perustamiseen sekä nuorisotyöhön Herttoniemenrannassa.

Syyskokous pidettiin Asukastalo Ankkurissa.

Tammikuussa pidetyn asukasillan aiheena oli Herttoniemen metroaseman ideakilpailun tulosten esittely.

Vuoden 2009 alkupuolella seura on osallistunut siivoustalkoisiin alueella.

Itä-Helsingin kulttuuriviikon tapahtumiin liittyen päätettiin järjestää Herttoniemi-aiheinen valokuvakilpailu. Kilpailussa oli kaksi sarjaa, vanhat kuvat sekä uudet.

Roihuvuori-seuran kanssa ja saatiin Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahastolta yhteinen raha-avustus kaupunkikulttuuriympäristöjen vaalimiseksi ja vuonna 2010 järjestettävän tapahtuman rahoittamiseksi.

Seura toimii myös tänä vuonna aktiivisesti niiden asioiden puolesta, jotka edistävät meidän kaikkien arkea ja viihtyvyyttä asuinalueellamme.

Eila Tontti Seuran sihteeri

8

Talvea odotellessa... avannon kaipuussa Kuvat: Helena Seppänen

Hannele Ilves talviuintivastaava

Upeat kokemukset: kuulaan pakkaspäivän uintihetki, aurinko kimaltelee jääkiteissä, vesi pulppuilee kylmänä, höyry nousee lämpimästä ihosta, jaloissa ja käsivarsissa tuntuu kipristelyä. Tai yksinäinen, rauhallinen uintihetki aamuhämärässä heräilevän kaupungin rannalla, hiljaisuudessa.

Säännöllisen avantouinnin terveysvaikutukset ovat tutkitusti kiistattomat: stressi häviää, verenpaine alenee, aineenvaihdunta vilkastuu, mieliala kohenee, energisyys ja jaksaminen lisääntyvät ja elimistö rupeaa kestämään paremmin rasituksia, paineita ja kylmää.

On suositeltavaa käydä avannossa pari kolme kertaa viikossa, jotkut käyvät päivittäin. Säännöllisyys on tärkeintä.

Positiiviset vaikutukset alkavat tuntua uintiharrastuksen kestettyä jonkin aikaa, mutta jo ensimmäisestä uintikerrasta alkaen voi iloita itsensä voittamisen mahtavasta tunteesta. Avannossa ei tule kylmä, mutta uinnin jälkeen on syytä pukeutua lämpimästi. Ennen pulahdusta

on hyvä lämmitellä lihakset juoksu- tai kävelylenkillä.

Itse aloitin avantouinnin muutama vuosi sitten eräänä aurinkoisena pakkaspäivänä tammikuun lopulla ystäviltä saatujen ohjeiden mukaisesti villasukat jalassa, lapaset kädessä ja pipo päässä.

Avantokäynti kesti noin kaksi sekuntia, mutta tuntui heti mahtavalta. Pikkuhiljaa rakettimainen syöksy veteen ja varsinkin sieltä ylös muuttui sulavaksi liu’uksi ja muutamaksi rauhalliseksi vedoksi. Seuraavan kesän jälkeen jatkoin uintia koko syksyn viilenevissä vesissä ja lopuksi talvisessa avannossa.

Avantouinnin voi siis aloittaa keskellä talvea tai jatkaa kesän jälkeen

syksyllä, kunnes vihdoin meri jäätyy ja oikea avanto kutsuu. Ensimmäisillä avantouintikerroilla avannossa kannattaa viipyä vain muutamia sekunteja.

Hengityksen salpautuminen kylmään mennessä on normaalia, mutta se menee vähitellen ohi, kun muistaa vetää keuhkot täyteen ilmaa ennen veteen laskeutumista ja puhaltaa ilman ulos samalla kun solahtaa veteen. Omaa kehoa kannattaa kuunnella avantoreissuilla ja uida vain sen verran kuin tuntuu mukavalta. Uinnin jälkeen kokemuksen sulattelu lämpimässä pukukopissa antaa puhtia koko päivälle!

9

Avantouinti voi aiheuttaa riippuvuutta!

Lisätietoa avantouinnista saa mm. Suomen Ladun verkkosivuilta.

Herttoniemeläisten talviuintipaikka sijaitsee Tuorinniemessä, Herttoniemenrannassa. Uintipaikassa on lämpimät pukusuojat miehille ja naisille, talvella avanto, suojaisa laituri ja kaunis maisema.

Herttoniemiseuran talviuimarit, Herttoniemen Hylkeet, toivottaa reippaat ja uteliaat uimarit “lämpimästi “ kokeilemaan kylmäuintia Herttoniemipäivänä 6.9. klo 14 - 16 Tuorinniemen uimapaikalle! Ilmainen tutustumisuinti järjestetään myös Suomen Ladun myöhemmin ilmoittamana talviuintikauden avajaispäivänä lokakuun puolivälissä klo 14 - 16. Tervetuloa! Näinä päivinä voi myös liittyä talviuintiseuraamme.

Jäsenmaksu on 30 e/vuosi ja avaimen lunastus maksaa 15 e. Tiedusteluihin vastaa talviuintivastaava Hannele Ilves joko sähköpostitse hannele.ilves@edu. hel.fi tai puhelimitse tiistai - iltaisin 040-5232484.

10

Millaista on asua Herttoniemenrannassa?

Herttoniemenrannan koulun toisluokkalaiset kirjoittivat ajatuksiaan siitä, millaista on asua Herttoniemenrannassa.

“Herttoniemi on mukava paikka lähellä merta. Kaikki kaverit ovat lähellä, samoin koulu. Mukava asuinympäristö kerta kaikkiaan. Lisäksi kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä. Ongelma on ainoastaan se, että joka paikassa on roskia. Muuten kaikki on OK. Täältä en haluaisi muuttaa pois. Yksinkertaisesti minulle paras paikka asua!”

Näin kirjoitti Kasper.

Niilon, Eveliinan, Usvan, Sofian, Annariinan, Jonin, Oonan, Roopen, Oscarin, Imanin, Eeron, Essin, Eetun, Millan, Mahadin, Tonin, Sannin ja Onnin mielestä Herttoniemenrannassa on kivaa, kun on meri ja paljon veneitä, on mukavia leikkikavereita ja leikkipaikkoja, uimaranta on iso ja hieno, leikkipuistoja on riittävästi, koulu on lähellä ja siellä on maailman parhaat opettajat, saa pyöräillä ja rullaluistella, talvella voi hiihtää, kukat

ovat kaikkein hienoimmat, on ravintola, paljon erilaisia kauppoja, joista saa sen mitä tarvitsee, ainakin ruokaa ja juomaa, jäätelöauto tulee lähelle, on metsää ja kallioita, joilla on mukava leikkiä, vaikka kalliot ovat hengenvaaralliset ja on rauhallista.

Jotkut asiat eivät ole niin mukavia: Herttoniemenrannassa tuulee aina, tiet ovat liian isot, ihmiset roskaavat, ei ole Tiimaria eikä palmuja. Olisi kivaa, jos lähellä olisi kirjasto ja uimahalli sekä huvipuisto!

Herttoniemeläinen -lehti kiittää opettaja Miisa Hangasmaata sekä hänen oppilaitaan hienoista kirjoituksista.

Koosteen laati Hannele Ilves Kuva: Meri-Sisko Eskola

11

Uusi lääkehoidon kokonaisarviointipalvelu

ARVI auttaa Herttoniemen apteekissa Kaikille yli 75-vuotiaille tulisi järjestää lääkkeiden kokonaisarviointi, suositteli sosiaali- ja terveysministeriö viime keväisessä kuntakirjeessään.

Herttoniemen apteekki tarttui asiaan rivakasti ja koulutti tehtävään oman asiantuntijan.

Herttoniemen apteekissa on tehty aktiivista laatutyötä jo monen vuoden ajan. Tavoitteenamme on tällä tavoin jatkuvasti parantaa ja kehittää toimintaamme asiakkaan parhaaksi. Aktiivisen laatutyön todisteeksi saimme 30.4.2009 ISO 9001:2008 mukaisen laatusertifikaatin.

Lääkkeiden määrän lisääntyessä niiden yhteisvaikutusten riski kasvaa. Samoin kuin mahdollisuus päällekkäislääkitykseen ja liikalääkitykseen.

Varsinkin vanhukset saattavat käyttää samaan aikaan monen eri lääkärin määrämiä lääkkeitä. Joskus myös sairaalakäynnin yhteydessä lyhytaikaiseen käyttöön määrätty lääke voi unohtua jatkuvaan käyttöön.

Ongelmia voivat aiheuttaa myös hoitoon sitoutumisen puute, alilääkitys sekä lääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset.

Lääkäri päättää, jokainen voi ehdottaa Herttoniemen apteekin ARVI-palvelu eli lääkehoidon kokonaisarviointi selvittää ja ratkaisee lääkehoitoon mahdollisesti liittyvät ongelmat.

Päätöksen arvioinnista tekee hoitava lääkäri, mutta arviointia voi ehdottaa potilas itse, hänen omaisensa, hoitohenkilökunta, esimerkiksi kotisairaanhoitaja tai apteekin farmaseutti/proviisori.

Herttoniemen apteekissa arviointipalveluun on koulutettu farmaseutti Ulla Heliniemi. Hän perehtyy asiakkaan lääkitykseen, haastattelee häntä ja käy tarvittaessa asiakkaan kotona selvittä-

mässä lääkitykseen liittyviä ongelmia.

Kokonaisarviossa otetaan huomioon myös asiakkaan kyky käyttää lääkkeitä oikein.

Keräämiensä tietojen pohjalta Heliniemi esittelee hoitavalle lääkärille mahdolliset toimenpide-ehdotukset.

Tietojen avulla lääkäri voi tehdä päätöksen mahdollisista lääkemuutoksista.

ARVI-palvelua suositellaan erityisesti yli 75-vuotiaille, mutta sitä voidaan tarjota kaikille, joiden lääkehoitoon epäillään liittyvän ongelmia. Perittävä korvaus määrittyy arvioinnin laajuuden mukaan. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa, joista voidaan valita kulloiseenkin tarpeeseen sopiva ratkaisu.

12

Maija Jokiniemi Forum Virium Helsinki

Herttoniemestä terveellinen kaupunginosa

Herttoniemen alueella on menossa Terveellinen kaupunginosa -ohjelma, joka tähtää asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Siinä kehitetään uusia sähköisiä palveluja sekä toimintamalleja, joista on apua hyvinvoinnin omatoimisessa edistämisessä.

Ohjelmaa luotsaa Helsingin kaupungin terveyskeskus yhdessä Forum Virium Helsingin, yhteistyöyritysten ja järjestöjen kanssa.

Terveellinen kaupunginosa -ohjelma kattaa Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosat eli kaikkiaan 26 000 asukkaan elinpiirin.

Helsingin kaupungilta ohjelmassa on mukana terveyskeskuksen lisäksi opetusvirasto, sosiaalivirasto ja liikuntavirasto sekä nuorisoasiainkeskus muiden muassa. Veturiyrityksinä toimivat

Elisa, Logica, Medineuvo, Medixine, Nokia, Palmia, Tieto ja VTT. Terveyden edistämisen keskus tuo järjestöt mukaan ohjelmatyöhön.

Kehitysideat tervetulleita Ohjelman projekteissa hyödynnetään soveltuvin osin niin kutsuttua Living Lab-toimintamallia.

“Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat ovat mukana ideoimassa uusia hyvinvointipalveluja ja kehittämässä jo olemassa olevia tuotteita ja palveluja paremmiksi. Mallista on etua myös yrityksille, sillä ne voivat testata käytännössä uusia palveluja ennen laajempaa käyttöönottoa”, ohjelmajohtaja Marianne Dannbom Forum Virium Helsingistä kertoo.

Ohjelmassa on jo käynnissä useita

projekteja. Esimerkiksi lopuilleen kääntyvässä Mobile Health -hankkeessa satakunta herttoniemeläistä on testannut, kannustaako kännykän liikeanturilla antama palaute ja rohkaisu liikkumaan enemmän. Ohjelman puitteissa on arvioitu myös Herttoniemen alueen lähiliikuntapaikkojen kunnostustarpeet sekä tuotu lainattaviksi liikuntavälineitä ja seurapelejä Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoihin.

Lisää projekteja on luvassa, sillä ohjelma jatkuu vuoteen 2011 asti.

Asukkaiden kehitysideat ehtivät siis mainiosti mukaan.

Lisätietoja, ohjelman yhteyshenkilöt: www.terveellinenkaupunginosa.fi

13

Harry Blässar Herttoniemen Rotaryklubi Presidenttinä 1987-88

Herttoniemen Rotaryklubi

Klubimme täyttää vuonna 2010 50 vuotta. Jäseneksi tullaan yleensä sillä perusteella, että asianomainen joko asuu tai hänen työpaikkansa sijaitsee klubin vaikutusalueella, joka on Herttoniemi ja muut lähellä olevat esikaupunkialueet, kuten Kulosaari, Tammisalo, Laajasalo, Roihuvuori ja Marjaniemi.

Monet Herttoniemeläisten teollisuuslaitosten omistajat ja johtajat liittyivät klubiin alusta alkaen. Perustajajäsenistä Pertti Hakkarainen Machinery Oy:stä, presidenttinä 1965-66, oli primus motor Herttoniemen teollisuusyhdistyksen perustamisessa 1966. Yhdistyksen ansiosta monista tärkeistä asioista saatiin viranomaisten kanssa neuvoteltua parannuksia toimintaympäristöön, kuten ratkaisut liikennepulmiin.

Klubin ensimmäisenä presidenttinä toimi Väinö Ansala, jolla oli oma lukkotehdas. Melkein kaikki teollisuudenhaarat olivat edustettuina Rotaryklubissamme. Temet Oy:n hiljattain edesmennyt Launo Laakkonen, presidenttinä 1968-69, antoi usein toimitalonsa tiloja klubin käyttöön erilaisiin tilaisuuksiin.

Monet vuodet klubikokoukset pidettiin Kulosaaren Kasinolla, nykyisin

kokoonnumme Sunside-ravintolassa Sahaajankadulla. Kokous on joka tiistai klo 17.00. Toisinaan klubiesitelmän sijasta teemme tutustumiskäynnin johonkin yritykseen tai laitokseen, tai osallistumme aviopuolisoiden kanssa teatteri-iltaan.

Rotaryn periaatteena on palvelu.

Mottona on “palveleminen oman itsensä edelle”. Toiminta jaetaan neljään väylään: klubi-, ammatti-, yhteiskunta- ja kansainvälinen palvelu. Tavoitteena on, että rotari omalla toiminnallaan kannustaa oman ammattialansa tason kehittämistä ja omalla esimerkillään palvelemisen ihannetta liiketoiminnassaan, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä.

Kansainvälinen palvelu edellyttää sekä klubilta että jokaiselta rotarilta vastuun tuntemista vähäosaisista ihmisveljistään eri puolilla maailmaa. Tämä tapahtuu mm. ottamalla osaa kansainvälisten rotaryhankkeiden rahoittamiseen. Eräs sellainen on ollut “polio plus”, jolla polio on saatu melkein kokonaan häviämään maailmasta.

Toinen tärkeä Rotaryn toimintamuoto on nuorisovaihto. Suomalainen nuori lähetetään vuodeksi tai kesällä noin kuu-

kaudeksi Amerikkaan tai Australiaan, jossa hän käy koulua ja asuu sikäläisissä rotaryperheissä. Sieltä saapuu nuori vastaavasti Suomeen samalla periaatteella.

Herttoniemen Rotaryklubi on viime vuosina toteuttanut tätä palvelumuotoa yhdessä Itä-Helsingin ja Vuosaaren Rotaryklubien kanssa. Nuoren ei tarvitse olla rotaryperheenjäsen.

Klubillamme on myös räätälöityjä omia projekteja, kuten yhteistyötä Itä-Helsingin musiikkiopiston kanssa.

Viron itsenäistyttyä toimitettiin sinne painopaperia uusien oppikirjojen painatusta varten sekä kouluille käytettyjä tietokoneita.

Rotaryn oikean ajattelun tutkimiseksi teemme itsellemme tarvittaessa seuraavat neljä kysymystä: - Onko tämä totta?

- Onko tämä reilua kaikkia asianosaisia kohtaan?

- Luoko tämä hyvää tahtoa ja parempaa ystävyyttä?

- Hyödyttääkö tämä kaikkia asianosaisia?

Pyrimme siihen, että meillä on hieno porukka ja hieno ohjelma. Siis rotarymaiset päämäärät.

14

Anna Kanervo Alpakka-hanke projektipäällikkö

Arjen palvelut ja kaupunginosan tapahtumat löytyvät nyt helpommin!

Noin 40:llä helsinkiläisellä kaupunginosalla on omat kotisivut. Herttoniemen kotisivut löytyvät osoitteesta www. herttoniemi.fi. Sivut ovat vapaaehtoisvoimin ylläpidettyjä ja asukkaidensa näköisiä. Ne voivat toimia alueen ikkunana ulospäin, mutta erityisen hyvän mahdollisuuden ne tarjoavat alueen asukkaiden ja muiden paikallistoimijoiden arjen sujuvoittamiseen.

Kaupunginosien kotisivujärjestelmää ylläpitävä Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka on viimeiset kaksi vuotta kehittänyt järjestelmää projektirahoituksella. Alpakkanimellä kulkeneessa kehittämisprojektissa on rakennettu ja testattu kotisivujen uusia toiminnallisuuksia, ja rakennettu yhteyksiä muihin, ulkopuolisiin verkkopalveluihin. Herttoniemen ja Maunulan asukkaat sekä kotisivujen ylläpitotiimit ovat olleet tärkeässä roolissa kehittämistyössä. He ovat antaneet ideoita, palautetta sekä testanneet uutuuksia.

Projektin alkuvaiheessa selvitettiin asukkaiden tiedon saantiin ja palvelutarjontaan liittyviä tarpeita asukaskyselyllä sekä haastattelemalla monia paikallisia toimijoita. Helposti löytyvät tiedot paikallisista tapahtumista ja palveluista nousivat toive- ja tarvelistan kärkeen. Samaa viestiä kertovat myös kaupunginosasivujen kävijätilastot ja kyselyt: Eniten sivuilta etsitään tietoa palveluista ja tapahtumista!

Tähänastinen julkaisujärjestelmä ei kuitenkaan ole palvellut näitä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla, joten nämä aiheet nostettiin Alpakka-projektissa asialistalle.

Ensimmäisenä uutena toimintona kotisivuille valmistui joulukuussa 2008 tapahtumakalenteri, jonne kuka tahansa paikallinen toimija voi laittaa oman tapahtumailmoituksensa ilmaiseksi. Kalenteriin on rakennettu yhteys eri läht-

eistä tulevia Helsingin tapahtumatietoja kokoavaan VTT:n kehittämään tapahtumasuosittimeen, jonka avulla kävijä saa vinkkejä muualla järjestettävistä tapahtumista.

Kevään 2009 aikana avattiin herttoniemeläisten testattavaksi toinen uutuus, uudistettu palvelutiski. Se kokoaa yhteen paikalliset sekä yksityiset että julkiset palvelut, kuin myös järjestöjen tuottamat palvelut. Hakemiston tärkeänä ominaisuutena on sen avoimuus. Kuka tahansa sivuilla vieraileva voi muokata olemassa olevia palvelutietoja tai lisätä kokonaan uuden, palvelutiskistä puuttuvan tiedon. Tietojen ajantasaisuus on siis kiinni käyttäjien, eli herttoniemeläisten, aktiivisuudesta!

Palvelutietoja voi hakea nimen, osoitteen tai vaikkapa avainsanojen avulla. Hyvinkin erityyppisten ja eri palveluntarjoajien tuottamien palvelujen hakeminen onnistuu siis yhdestä ja samasta osoitteesta. Toivottavaa on, että paikalliset palveluntarjoajat aktivoituvat itse ylläpitämään omia tietojaan.

Palvelutiskiin ei liity käyttäjille minkäänlaisia kuluja, eli sekä tietojen etsiminen, muokkaaminen että lisääminen on ilmaista.

Sekä tapahtumailmoituksiin että palvelutietoihin saa liitettyä karttanäkymän tapahtumapaikan tai palvelun sijainnista.

Kartat ovat Helsingin kaupungin tuottamaa kartta-aineistoa. Tällä hetkellä käydään keskusteluja siitä, miten kaikki Helsingin kaupungin palvelutiedot saataisiin näkymään automaattisesti kaupunginosien palveluhakemistossa. Sen ansiosta julkisten palvelujen tiedot pysyisivät automaattisesti ajantasaisina ilman käyttäjien päivitystyötä. Tällä hetkellä kaupungin palvelutiedot on koottu osoitteeseen www.hel. fi/palvelukartta.

15



Haluan liittyä Herttoniemi-seuran jäseneksi Nimi:______________________________________________ Arvo tai ammatti_____________________________________

Jäseneksi voi liittyä myös seuran nettisivuilla WWW.herttoniemi.fi

Syntymäaika__________________puhelin:________________ Postiosoite___________________________________________ Sähköposti___________________________________________ Olen kiinnostunut seuraavista Herttoniemeä koskevista asioista: ______________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ Olen halukas vuokraamaan kasvimaapalstan v. 2009__________ Päiväys ja allekirjoitus:_____________________________________________

Postitetaan osoitteella: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 HKI