Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi tulevaisuudessakin mahdollisuuden nauttia Herttoniemen suurenmoisista maisemista. Kuva: Otso Kähönen.
Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee Helsingin kansallisesta kaupunki puistosta on tehty aloitteita tuloksetta jo parin vuosikymmen ajan. Vihdoin, 26.5.2020, kaupunkiympäristö lautakunta teki siitä ehdotuksen kaupunginhallitukselle. Kaupungin hallitus käsittelee asiaa elokuussa. Mutta vielä on matkaa maaliin.
Taustaa
Helmikuussa 2017 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti valtuustoaloitteen pohjalta ja yksimielisesti käynnistää valmistelut kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Päätöksen mukaan ”Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta luodaan laaja merellinen ja mantereinen idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva urbaani uuden ajan kaupunkipuisto”. Kaupunginhallitus päätti, että puiston perustamisselvitys on myös asukkaiden osallisuus- ja vuorovaikutuksen pilottihanke.
Lautakunnan ehdotus
Vuoden 2017 päätöksen jälkeen tarvittiin kolmen vuoden virkamiesten valmistelutyö kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen aikaansaamiseksi. Selvitys on nyt valmis ja tämä esiselvitysraportti käsiteltiin 26.5.2020 kaupunkiympäristölautakunnassa. Toimialajohtaja Mikko Aho esitti kokouksessa, että selvitystyö lope1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
tetaan eli että kansallista kaupunkipuistoa ei perusteta. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kannatti lautakunnan enemmistö. Enemmistön (vihreät, SDP, VAS, PS) esittämä alue, jonka ”pohjalta” kansallinen kaupunkipuisto muodostettaisiin, sisältää vain Keskuspuiston ja sen pohjoispään Haltialan. Lautakunnan esitys ei perustu esiselvityksen esille tuomiin vaihtoehtoihin eikä vastaa valtuuston tahtoa. Lautakunnan päätös on vasta ehdotus kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus ja valtuusto jatkavat asian käsittelyä ja voivat tehdä muutoksia lautakunnan ehdotukseen. Helsingin merenrannat ja saaristo sekä kaupunkipuistoon olennaisesti liittyvät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet puuttuvat esityksestä. Missä näkyy Helsingin historia ja kehitystarina, johon kansallisen kaupunkipuiston olennaisilta arvoiltaan ja alueiltaan tulee liittyä? Esimerkiksi 470 vuotiaan Helsingin syntysijat Vanhassakaupungissa puuttuvat kokonaan, samoin historialliset ”Engelin korttelit”. Missä ovat vanhat kansanpuistot sekä Suomenlinna? Entä Stadion? Esiselvityksen valmistelussa Helsingin tarinaa pidettiin tärkeänä lähtökohtana. Esiselvitys raportista se on jäänyt pois, eikä lautakunnan esityksessä siitä näy jälkeäkään. Virkamiehet tahtovat jatkaa nykyisen viheralueverkoston kehittämistä ilman kansallisen kaupunkipuiston tuomaan ”rasitetta”. Asemakaavoitetut viheralueita
voidaan tällöin pala palalta muuttaa rakennusmaaksi niin kuin perinteisesti on ollut tapana. Rakentaminen leviää luontoalueille, vaikka muitakin rakentamisvaihtoehtoja on tarjolla.
Kansalaisliikkeen työ tärkeää
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike (KKPH!) on ponnistellut useita vuosia, jotta Helsinkiin perustettaisiin valtuuston tahdon mukainen monimuotoinen ja toimiva kansallinen kaupunkipuisto. Liikettä tukevat yli 80 helsinkiläistä yhteisöä ja tuhannet kaupunkilaiset. Mm. Helsingin kaupunginosayhdistykset (Helka) ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja SLL:n Uudenmaan piiri sekä Suomen Latu kannattavat samaa tavoitetta. KKPH!-liikkeen kannattama vaihtoehto on esiselvityksessä nimetty VE1:ksi (kuva viereisellä sivulla). KKPH!-liike pitää tätä laajaa vaihto ehtoa hyvänä lähtökohtana jatkotyöhön. Mm. herttoniemeläisille tärkeät Viikin- Kivikko-Vanhankaupunginalue ja Vantaanjokilaakso ovat tässä vaihtoehdossa kansallisen kaupunkipuiston ydinalueita. Myös Itäinen kulttuuripuisto turvaa ekologisen käytävän ja pääsyn Sipooseen asti. On syytä korostaa sitä, että aluerajaus on alustava ja siihen tehdään jatkovalmistelussa muutoksia tarpeen mukaan, pitäen kiinni kokoavasta ulottuvuuden ajatuk sesta. Kansallinen kaupunkipuisto on Helsingin kaupunkistrategian konkreettinen teko helsinkiläisen luonnon puolesta ja kaupunki
