Kino Herttuan historiaa
esillä kirjastossa TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI Herttoniemessä toiminut elokuvateatteri Kino Herttua heräsi kesäkuussa henkiin, sillä kirjastossa oli esillä Timo Kilven keräämiä elokuvajulisteita sekä Ari Virtasen kokoama näyttely itse elokuvateatterista.
Eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kilpi asui 50-, 60- ja 70-luvuilla Herttoniemessä. Hän aloitti leffajulisteiden keräilyn alle 7-vuotiaana. Keräilyä kesti pari– kolme vuotta. – Osuin sattumalta paikalle, kun Kino Herttuan vahtimestari vaihtoi ohjelmatietoja teatterin mainospömpeliin. Kinusin still-kuvaa, mutta vahtimestari ei voinut antaa. Sen sijaan hän antoi minulle leffajulisteen. Siitä se alkoi. En kerännyt systemaattisesti julisteita, mutta kaikki julisteet kelpasivat jotka sain, Timo Kilpi kertoo.
Timo Kilpi ja Varja Arola pystyttivät näyttelyn kesäkuun alussa.
1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
Kilvellä on jäljellä 70–80 julistetta. Hän arvelee, että julisteita on voinut olla enemmänkin, mutta osa on ehkä kadonnut vuosien varrella monien muuttojen vuoksi. Varsin tarkkaan 60 vuotta myöhemmin osa julisteista oli esillä Herttoniemen kirjastossa. Timo Kilpi kiittelee näyttelyn syntymisestä vanhaa tuttuaan, nykyään Herttoniemessä asuvaa Varja Arolaa. Arolaan hän tutustui, kun he molemmat toimivat aktiivisesti Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksessä. Arola toimi näyttelyhankkeen primus motorina. Näyttelyä varten saatiin apuraha Journalisten kulttuurin edistämissäätiö JOKESilta. Kilpi ja Arola kertovat, että julistenäyttelyllä oli montakin funktiota: julisteet ovat ensinnäkin hienoja, ne edustavat tietyllä tavalla paikalliskulttuuria –
tällaisia leffoja esitettiin Kino Herttuassa – mutta ne edustavat myös koko maan kulttuuria 50- ja 60-luvuilla, ennen tv:n aikakautta ja voittokulkua. Esillä olevissa julisteissa oli kaikenlaisia leffoja Hollywoodista mäkihyppyyn. Esimerkiksi 50-luvulla isoista urheilukilpailuista tehtiin leffoja, koska televisiota ei vielä ollut. Kino Herttuan leffatarjonnassa näkyy amerikkalaisuuden lisäksi myös tietty eksotiikka, sillä ulkomaanmatkailu oli tuolloin vielä harvinaista. – Suomalaisten leffojen osuus Kino Herttuan ohjelmistosta oli aika vähäinen – johtuen varmaan siitä, että Hertto niemi oli kaupunkialuetta. Teatterin omistaneen Suomen Filmiteollisuuden tuotanto oli aika sidoksissa agraari yhteiskuntaan, Kilpi miettii. Kilven mukaan tämän päivän nuoret eivät ymmärrä, miten länsisuuntautunut