Elsa pyytää lapsia suorittamaan jännittävän tehtävän. Lasten tulee kuljettaa ruokakori huomaamattomasti Kurtille, kaupustelijalle, hyvitykseksi Elsan isän velasta. Koriin Elsa peittelee huolellisesti aarteensa, pettuleivän, sieniä ja pullollisen maitoa.
Kurt tekee kauppaa kaikkien kanssa. Myös muureja ja linnoituksia kaupungin liepeillä rakentavien, huonoissa oloissa elävien kiinalaisten, joista hän kertoo ennakkoluuloisia juttuja lapsille.
Matka vuoteen 1917 opettaa empatiaa TEKSTI: RIITTA MALVE | KUVAT: FÖRENINGEN FÖR DRAMA OCH TEATER / HELENA LAXÉN Herttoniemen kartano 1917 -aikamatka kertoo lapsiryhmästä, joka saapuu kaupungista kartanoon pyytämään turvaa, koska Helsingissä on levotonta ja ruoasta pulaa. DOT-teatterin esitys on osa Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Drama ja Teater eli DOT ry on draamapedagoginen yhdistys, joka tekee esityksiä ja järjestää koulutusta sekä ruotsiksi että suomeksi. Herttoniemen kartanon museo ja kartanon omistaja Svenska Odlingens Vänner kuuluvat sen pitkä aikaisiin yhteistyökumppaneihin. Esitys on tarkoitettu neljäsluokkalaisille, jotka astuvat lasten rooleihin ja kohtaavat useita henkilöitä sisällissotaa edeltävissä tapahtumissa. – Aikamatka on osallistavaa teatteria, joka toimii ennen muuta keskustelun välineenä. Koululaiset saavat yhteisen roolin ja osallistuvat esityksen tekemiseen. Uskomme, että tänään lapset pystyvät pohtimaan elämää sisällissodan aikakaudella vapaammin kuin aikaisemmat sukupolvet, DOTin toiminnanjohtaja Anne Sandström kertoo. Lapset auttavat piikatyttö Elsaa Matka vuoteen 1917 alkaa, kun Herttoniemen kartanon nuori, hyväsydäminen piikatyttö Elsa ottaa nälkäiset lapset vastaan ja antaa jokaiselle siivun omasta pienestä leipäannoksestaan. Lapset puolestaan auttavat Elsaa ja vievät 1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
– Aikamatka yrittää kertoa koulaisille, miten erilaisessa maailmassa he elävät kuin lapset vuonna 1917. Silloin vallitsi vielä luokka yhteiskunta, jolloin useimmat jäivät siihen asemaan, johon syntyivät, DOT-yhdistyksen ja teatterin toiminnanjohtaja Anne Sandström kertoo.
r uokakorin kauppiaalle korvaukseksi Elsan isän velasta. Isä piileskelee metsässä, koska häntä luullaan punaiseksi. Isä oli kuitenkin mennyt punaisten kokoukseen vain kuullakseen uutisia. – Tuona aikana yksi tapahtuma saattoi johtaa toiseen ilman, että yksilö pystyi siihen itse vaikuttamaan. Elsan isä, joka ei osannut lukea, on yksi esimerkki
siitä. Hän ei saanut tietoa kuin kuulemalla, Sandström jatkaa. Esitys kertoo, miten epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa levottomuutta. Lakkoilevat työläiset, joiden laulua lapset pysähtyvät kuuntelemaan, vaativat kahdeksan tunnin työpäivää ja vanhuus eläkettä. Kartanossa omistajan vaimo rouva pelkää puolisonsa puolesta, koska muutamia kartanoiden isäntiä on jo murhattu. Punakaartilaiset kuitenkin ampuvat puolison, Johan Bergbomin, vaikka hän kannattaa tasa-arvoa. Aikamatkalaiset kuulevat tapahtumasta vain pyssyn paukkeen. Turvaa lapset saavat opettajalta, joka majoittaa heidät kouluunsa, kunnes olosuhteet rauhoittuvat kaupungissa. Hän on myös ainoa henkilö, joka yrittää ymmärtää syksyn 1917 tapahtumia eri ihmisten lähtökohdista. Kaikki hahmot ovat suosikkeja Työryhmä teki aikamatkaa varten runsaasti taustatyötä arkistoissa ja lukemalla teoksia yksilöiden kokemuksista. Myös koululaiset valmistautuivat aikamatkalle huolellisesti työpajassa, jossa he kuulivat sisällissotaan johtavista tapahtumista, katselivat valokuvia sen ajan Helsingistä ja kokeilivat omakohtaisesti leipäkorttia. Sandströmin mukaan tekijät pohtivat pitkään, mitä sisällissodasta voi kertoa neljäsluokkalaisille.
