Helins 2 2015

2 2015

Älykästä mallinnusta

K

Koulutus: Insinööriharjoittelussa

E

Edunvalvonta: HI:läiset

T

Tekniikka: Sosiaalinen it-inssi Aleksi Eteläharju

verkostoidutaan ja opitaan uran kannalta olennaisia taitoja

eduskuntavaaliehdokkaat esittelyssä

innostuu koneista ja tekniikasta

Sisältö Pääkirjoitus................................................................................3 Sosiaalinen it-inssi.................................................................. 4 Ajankohtaista............................................................................6 Ääntäsi tarvitaan eduskuntavaaleissa.............................7 HI:läiset eduskuntavaaliehdokkaat esittelyssä.............8 3D-mallinnus on älykästä...................................................10 Eduskuntaan vaikuttaminen kuuluu IL:n edunvalvontatyöhön............................................................14 Kolmikanta elää ajan mukana.......................................... 16 Porokaria pyydettiin jatkamaan Insinööriliiton puheenjohtajana....................................................................18

INSKE ry on perustettu.......................................................19 Suomi tarvitsee työelämälähtöistä insinööriosaamista............................................................... 20 Välipalat....................................................................................22 Pienoissähköautoharrastus on muutakin kuin kilpaurheilua....................................... 24 Insinööriharjoittelu palkitsee........................................... 26 Hallitus esittäytyy: Rope Sidebras................................. 28 Ajankohtaisia tapahtumia................................................. 29 HI:n toimiston yhteystiedot.............................................. 38 Markus Hyypän kolumni.................................................... 39

24

7

2

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

18

P

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

AJANKOHTAISTA ASIAA Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyö on vasta alussa, mutta paljon on jo ehtinyt mediassa esiintyä kannanottoja uutta järjestöä vastaan. Ihmettelen suuresti, mikä motivaattori näillä vastustajilla on – heitä kun tuntuu löytyvän myös oman liittomme sisältä yllin kyllin. Helsingin Insinöörit on edelleen vakaasti selvitystyön kannalla samoin kuin Insinööriliiton hallitus, joka käsittelee asiaa joka kokouksessaan.

Tavoittelemme jäsenillemme nykyistä parempaa edunvalvontaa, siksi on hyvä tutkia eri vaihtoehtoja ja niiden tuomia mahdollisuuksia!

Toinen insinööreille tärkeä ajankohtainen asia on nykyisellään voimassa oleva koulutuksen duaalimalli. Nykyinen malli tuntuu olevan uhanalainen, sen verran monet tahot ovat sen kimppuun käyneet. Kun seuraavaa hallitusohjelmaa sorvataan, onkin tärkeää, että saamme aktivoitua kaikki verkostomme puolustamaan nykyisen kaltaista insinöörikoulutusta. Uhkakuvana duaalimallin lakkauttamisessa näemme muun muassa insinöörien tietotaidon sekä arvostuksen heikkenemisen, insinöörikoulutuksen tason laskemisen ja jopa sen lakkauttamisen.

Jos mikään näistä ei suoraan kiinnosta osaa tahoista, niin luulisi ainakin sen tosiasian kiinnostavan, että insinöörit ja muut teknisen koulutuksen saaneet ovat täysin keskiössä, kun puhutaan Suomen kilpailukyvystä ja tuotekehityksen/innovaatioiden kautta uusien työpaikkojen luomisesta maahamme.

Alla suora lainaus Helsingin Sanomien julkaisemasta Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtorin Riitta Konkolan tekstistä koskien duaalimallia: ”Korkeakoulujen tulokset keskiöön Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat osaamisemme tärkeän perustan. Tämä duaalimalli on Suomen etu. Sen avulla on lisätty nuorten mahdollisuuksia korkeakoulutukseen, vahvistettu kansainvälistymistä, kilpailukykyä ja työelämää uudistavaa ammattitaitoa sekä tuotettu uutta kasvua esim. terveysteknologian alalla.

Sen sijaan, että duaalimallista luovuttaisiin, pitää yhteistyötä vahvistaa. Rakenteiden muuttamisen sijaan tulee edistää sopimisen kulttuuria. Esimerkiksi siirtymistä jatko-opintoihin korkeakoulukentän sisällä tulee helpottaa ja voimavaroja kohdistaa uusien innovaatioiden tuottamiseksi. Korkeakoulumalliamme on juuri uudistettu.

Koulutuksen tulee elää ajassa, mutta yhteistyön, toiminnan laadun ja tulosten pitää nyt olla etusijalla.”

Helsingin Insinöörit tukee Metropolian tavoitteita muun muassa insinöörikoulutukseen liittyvissä asioissa.

Jatkamme tänäkin vuonna toimintojemme kehittämistä, jotta pystymme palvelemaan jäsenistöä sen tarpeiden mukaisesti.

Sinua varten – työssä ja vapaalla SAMU SALO Päätoimittaja

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Rajavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva Marjo Mikola Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.)

Minna Anttonen Sointu Högström Esa Kokka Kirsi Kemppinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2015 Numero Aineistot 3 23.4.

4 11.6.

5 3.9.

6 29.10.

Ilmestyy 20.5.

12.8.

30.9.

25.11.

HE L I NS 2/ 201 5

–

3

T

Tekniikka

Aleksi Eteläharjun työpiste sijaitsee Insinööriliiton toimiston 6. kerroksessa.

– Tapetti on Lukiolaisten liiton peruja.

4

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Sosiaalinen it-inssi Järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju innostuu koneista ja tekniikasta, mutta tulee toimeen myös ihmisten kanssa.

Aleksi Eteläharjulla kävi tuuri. Keväällä 2010 hänen silmiinsä osui koulun työpaikkailmoitusten joukosta kesätyö Insinööriliiton toimistolla. Hän haki, pääsi haastatteluun ja sai kesätyön it-harjoittelijana. Se oli nuorelle insinöörinalulle ensimmäinen alan työpaikka.

– Kesätyö venyi kesäkuulta marraskuulle. Seuraavan vuoden toukokuussa tulin taas takaisin kesätöihin, Eteläharju kertoo.

Nyt, yli viisi vuotta myöhemmin, Eteläharju työskentelee edelleen Insinööriliiton tietohallintoyksikössä. Titteli tosin on vaihtunut järjestelmäasiantuntijaksi.

Sisäinen insinööri löytyi koulussa Alun perin Aleksi Eteläharju haaveili oikeustieteen tai valtiotieteiden opiskelusta. Hän kävi yliopiston pääsykokeissa ja välissä armeijan, mutta kun lukiosta oli vierähtänyt pari vuotta, halusi Eteläharju opiskelemaan jonnekin. Hän haki syksyllä 2007 silloisen Stadian tietotekniikan koulutusohjelmaan. Opiskelupaikka irtosi ensi yrittämällä.

– Ajattelin katsoa, miltä opiskelu tuntuu. Kuukaudessa huomasin, että tietotekniikka on minun alani, hän kertoo.

Täyttä sattumaa oman alan löytyminen ei silti ollut. Eteläharju on aina tykännyt puuhastella koneiden ja tekniikan parissa, mutta vasta koulussa hän löysi insinöörin itsestään.

Eteläharju aloitti opinnot vuonna 2008 ja valmistui Metropoliasta vuonna 2013 erikoisalanaan tietoverkot. Puolet opiskeluajasta kului töissä.

– Koulu antaa valmiudet oppia, mutta työ opettaa. Olen saanut kasvaa töissä asiantuntijaksi.

Vaikka työ viivästytti valmistumista, kannusti esimies Eteläharjua suorittamaan opinnot loppuun. Hän sai tehdä lopputyönsä työajalla.

Ihmisläheisyys yllätti Kavereiden mielikuvissa Eteläharju kiertää työpaikkoja lakkoliivit päällä. Todellisuudessa työ Insinööriliiton toimistolla on

samanlaista kuin se olisi millä tahansa 75 henkilön työpaikalla.

Melko pieni organisaatio takaa monipuoliset tehtävät. Kolmen hengen tietohallintotiimi vastaa työyhteisön it-tuesta ja -ylläpidosta, laite- ja järjestelmähankinnoista, palvelimista, puhelimista ja ohjelmistoista eli kaikesta laitteisiin ja tietotekniikkaan liittyvästä.

– Isommassa organisaatiossa työ olisi mahdollisesti lokeroidumpaa, Eteläharju arvelee.

Eteläharju luokittelee työtehtävänsä kolmeen ryhmään: lähityötehtäviin, projekteihin ja suunnitteluun. Hän on keskittynyt enemmän kahteen jälkimmäiseen eli asian­tuntijatehtäviin. Lähityötä, esimerkiksi it-tukitehtäviä, hän tekee silti päivittäin. Siinä oppii tuntemaan työkaverit tai vähintään heidän käyttäjätunnuksensa.

– Työ on yllättävän ihmisläheistä. Aluksi oli omituista mennä koputtelemaan tuntemattomien ihmisten huoneisiin ja näpelöimään heidän puhelimiaan. Nyt se sujuu jo luontevasti.

Välittömyydestä ja sosiaalisuudesta on hyötyä ihmisten kanssa työskennellessä.

Niiden lisäksi Eteläharju laskee vahvuudekseen rauhallisuuden.

– Hankalat vianselvitykset vaativat pitkää pinnaa. Hosuminen ei auta vaan voi pahentaa ongelmaa entisestään, hän sanoo.

Kokemuksen myötä Eteläharjun rauhallisuus ja varmuus ovat entisestään lisääntyneet.

– Kaikesta on aina selvitty. Ei ole ongelmaa, jota ei saa ratkaistua.

Kehityksen vauhti huimaa Tietotekniikka on ala, johon on hankala kyllästyä. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja kehityksessä on pysyttävä mukana. Alan seuraaminen ja uuden opiskelu kuuluvat olennaisesti Eteläharjun työhön.

– Ala tarjoaa haasteita ihan itsestään.

Informaatiotulva on jatkuva, tieto vanhenee vauhdilla, ja uusimmat järjestelmät pitää hallita, Eteläharju kertoo.

Hän antaa kehityksen vauhdista esi-

merkin: – Meillä ei ole käytössä enää yhtään samaa järjestelmää kuin tullessani tänne töihin.

Hyvää vastapainoa tietotulvalle tarjoa­vat laitteet, jotka myös kehittyvät ja joita on säännöllisesti vaihdettava uudempiin. Kaikki toimistolle hankitut uudet vimpaimet kulkevat it-tiimin kautta.

– Tykkään siitä, että pääsen laitteiden kanssa tekemisiin. Samalla pysyn kartalla uusimmasta tekniikasta.

Eteläharju innostuu myös mielenkiintoisista projekteista, varsinkin jos niissä saa vetovastuuta. Yksi sellainen oli Eteläharjun Insinööriliitolle tekemä koulun lopputyö, jossa hän suunnitteli ja rakensi toimistolle uuden sisäverkon vanhan verkon päälle.

– Siitä olen ylpeä.

Stressi katoaa kuntosalilla Aleksi Eteläharju tykkää puuhata tietotekniikan parissa myös vapaa-ajalla, mutta muitakin harrastuksia hänellä on.

Nuorena jääkiekkoa harrastaneena hän on tottunut pitämään kunnostaan huolta. Se onnistuu kätevästi kuntosalilla, joka löytyy Insinööriliiton talon alakerrasta. Siellä hän pyrkii käymään muutaman kerran viikossa työpäivän jälkeen.

– Paras työsuhde-etu on, että pääsee hissillä kuntosalille.

Eteläharju ei hae kuntosalilta suuria lihasmassoja vaan ylläpitävää treeniä ja stressin poistoa. Kotona stressinlievitystä tarjoavat myös kaksi pehmeäturkkista venäjänsinistä kissaa, joiden kanssa on mukava leikkiä.

– Ruoanlaitto on myös kivaa puuhaa, hän lisää.

Tulevaisuudessa osan vapaa-ajasta saattaa viedä opiskelu, sillä Eteläharju on miettinyt työn ohella suoritettavia liiketalouden ja johtamisen jatko-opintoja.

– Olen tällä hetkellä tyytyväinen töihini, mutta joskus olisi mukava toimia esimiestehtävissä.

Teksti ja kuva Tuisku Pirttimäki HE L I NS 2/ 201 5

–

5

A

Ajankohtaista

Tekniikan historia

KUULUMISIA UUDENMAAN PIIRISTÄ Liitto luottamusmiesten apuna

Pyörivä saha Saha on yksi varhaisista työkaluista. Kivikaudella sahanterät valmistettiin eläinten luista. Muinaiset egyptiläiset keksivät valmistaa terät kuparista noin 5 000 vuotta sitten. Nykyään sahoissa käytetään terästä.

Käsisahalla sahatessa raaka-aine kiinnitetään alustaan ja sahaa liikutellaan käsin. Pyörösaha eli sirkkeli keksittiin vasta 1700-luvulla. Sirkkelissä terät pyörivät ja materiaali liu´utetaan sirkkelin läpi. Pöytäsirkkelissä on keskellä kiinteästi asennettu pyörivä terä, jonka korkeutta ja kulmaa voidaan säätää. Sirkkeleitä ja teriä on useita eri malleja käyttötarkoituksen ja työstettävän materiaalin kuten puun, metallin, kiven tai muovin perusteella. Terän hampaiden muoto ja koko vaihtelevat materiaalin kovuuden ja koon mukaan.

Kuten niin monen muunkin keksinnön, myös sirkkelin keksijästä on kiistelty. Brittiläinen Samuel Miller patentoi koneellisen pyörösahan vuonna 1777. Pyörivä terä oli keksitty jo aiemmin, mutta sitä ei ollut patentoitu. Sirkkelin väitetään syntyneen Saksassa 1700-luvun lopulla ja joidenkin lähteiden mukaan Hollannissa 1600-luvulla.

Myös kuninkaallisen brittilaivaston varusteita 1800-luvulla valmistaneen Walter Taylorin tiedetään käyttäneen pyörösahaa tehtaissaan 1700-luvun lopulla. Hän patentoi monia puunvalmistuksessa käytettyjä laitteita ja menetelmiä, mutta ei sirkkeliä.

Tabitha Babbitt kehitti Yhdysvalloissa oman vesivoimalla toimivan versionsa sirkkelistä vuonna 1813 katsellessaan työmiehiä katkomassa puita juusterilla eli kaksipäisellä tukkisahalla. Juusterin käytössä tarvitaan kaksi miestä. Rabbittin uskonnollinen vakaumus esti häntä hakemasta patenttia laitteelle.

Teollisessa käytössä sirkkelit yleistyivät ensin Amerikassa. 1800-luvulla sirkkelin voimanlähteenä oli höyrykone. Nykyään sirkkelit toimivat sähköllä tai ne saavat virtansa bensiinimoottorista. Kannettava saha keksittiin 1900-luvulla, jolloin sähkömoottorikäyttöiset koneet otettiin yleisesti käyttöön.

Marjo Mikola Lähteet: www.yorksaw.com, www.historianet.fi, www.wikipedia.fi

6

–

H EL INS 2 /2 0 1 5

Luottamusmies edustaa työpaikan ylempiä toimihenkilöitä kaikissa työsuhdeasioissa sekä työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Hänellä on myös oikeus tehdä työehtosopimuksen puitteissa paikallisia sopimuksia, jotka sitovat työpaikan ylempiä toimihenkilöitä. Esimerkiksi palkankorotus voi olla osittain tai jopa kokonaan paikallisesti sovittavissa.

Luottamusmiehen tehtävässä tarvitaan monipuolisia tietoja ja neuvottelutaitoja. Joku viisas on sanonut, että luottamusmiehen tulisi olla yhtä aikaa juristi, valmentaja, konsultti, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Luetteloa ei pidä säikähtää, koska luottamusmies saa tehtäväänsä tukea liiton lakimiehiltä ja asiamiehiltä. Luottamusmies voi saada myös vertaistukea toisilta luottamusmiehiltä muun muassa alakohtaisissa tapaamisissa.

Helsingin Insinöörit järjestää syyskuussa ensimmäisen verkostoitumisillan luottamusmiesjäsenilleen. Luvassa on kiinnostavaa ajankohtaista ohjelmaa. Merkkaa ajankohta jo ylös: 17. päivä syyskuuta 2015, kello 18–21.

Teknon Uudenmaan alueen luottamusmiespiirin tapaamiset kevätkaudella: 15.4. ja 20.5. Jos yrityksessänne ei vielä ole luottamusmiestä, ota yhteyttä alueasiamiehen, niin hoidetaan yhdessä asia kuntoon, minna.anttonen@ilry.fi tai puhelin 0201 801 886.

Päivitä jäsentietosi verkossa Insinööriliitto uusi jäsenrekisterinsä viime vuonna. Sen myötä jäsenet voivat nyt itse käydä tarkastelemassa ja päivittämässä tietojaan verkossa.

Osoitetietojen päivittäminen on tärkeää, jotta perinteinen jäsenposti, kuten HELINS-lehti, löytää perille oikealle henkilölle. Saadaksesi kohdennettua tietoa liiton kampanjoista ja koulutuksista, tarkista myös sähköpostiosoitteesi. Jäsensivuilla voit myös klikata päälle suoramarkkinointikiellon tai uutiskirjekiellon, jos et halua liitolta sähköpostia.

Oletko vaihtanut työpaikkaa? Ajantasainen tieto työpaikasta nopeuttaa palvelua silloin, kun tulee tarve ottaa yhteyttä työsuhdeneuvontaan, koska työpaikka määrittää sovellettavan työehtosopimuksen.

Käy siis tarkistamassa omat tietosi Insinööriliiton jäsensivuilla osoitteessa www.ilry.fi. Jos tietosi kaipaavat päivitystä, voit muuttaa tiedot itse.

Jos kirjautumisessa jäsensivuille on ongelmia, ota yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun, p. 0201 801 801 (arkisin kello 9–16) tai asiakaspalvelu@ilry.fi.

E

Edunvalvonta

Ääntäsi tarvitaan Olethan mukana valitsemassa kasvun, uudelleenteollistamisen ja työllisyyden hallitusta.

Pyydän sinua vaikuttamaan ja käyttä­ mään ääntäsi eduskuntavaaleissa 19.4.2015. Yhdessä olemme enemmän ja voimme paremmin vaikuttaa niihin asioihin, joita haluamme edistää. Monet työelämän säännöt juontavat juurensa lainsäädännöstä. Vaikuttamalla siihen, keitä eduskuntaan valitsemme, vaikutamme samalla työelämän sääntöihin. Helsingin Insinööreillä on noin 12 000 äänioikeutettua jäsentä. Meillä on nyt mahdollisuus valita, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Olen koonnut tähän HI:n kannalta keskeisiä teemoja, joita tukemalla edistät myös edunvalvontaamme.

Työelämää on kehitettävä Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on kääntää Suomen talous kestävään kasvuun. Se edellyttää työllisyysasteen nousua ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Tavoitteisiin päästään vain onnistuneella koulutus- ja elinkeinopolitiikalla sekä kehittämällä työelämää. Julkista taloutta rasittaa erityisesti harmaan talouden takia saamatta jäävät verotulot, minkä vuoksi harmaan talouden torjuntaa on edelleen tehostettava.

Työelämä tarvitsee ryhmäkanneoikeuden työnantajien laittomien toimien

hillitsemiseksi. Suomi ei menesty ilman työelämän jatkuvaa kehittämistä. Kanne tulisi voida nostaa myös työoikeudellisissa riidoissa, ja oikeus kanteen nostamiseen olisi ammattiliitoilla. Ryhmäkanneoikeuden hyödyt ovat kiistattomat. Työnantajan laittoman toiminnan jatkuminen luo epävakautta. Työpaikoilla tähän usein reagoidaan työntekijöiden ulosmarssein tai mielenilmauksin, koska joukkovoiman käyttö voi olla helpompaa kuin oman asian vieminen tuomioistuimeen. Ruotsissa ammattiliitoilla oleva kanneoikeus on vähentänyt huomattavasti työnantajien laittomia ja sopimuksen vastaisia toimia, ja siten myös lakkoja.

Katse koulutuksen laatuun Korkeakoulujärjestelmä toimii jatkossakin niin sanotun duaalimallin pohjalta.

Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmää uudistamalla rakennetaan vahvoja alueellisesti erikoistuneita huippuammattikorkeakouluja nykyisten koulujen pohjalta. Kukin ammattikorkeakoulu erikoistuu omaan, alueellisten vahvuuksien mukaan määriteltyyn alaan, esimerkiksi tekniikkaan tai matkailuun. Huippuammattikorkeakoulujen kehittämi-

nen mahdollistaa entistä paremman yhteistyön eri oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tämä vahvistaa suomalaista osaamista ja tehostaa entisestään yrittäjyys-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Tessit takaavat työrauhan Työehtosopimusten (tes) yleissitovuus on välttämätöntä sopimusyhteiskunnalle. Tessit takaavat työrauhan ja kattavat noin 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Yksittäisessä työsopimuksessa ei voida sopia tessiä huonommista ehdoista työntekijän kannalta, ellei tällaista oikeutta nimenomaisesti tessissä mainita. Tes-yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava alaa edustavan tessin määräyksiä. Monet työehtosopimukset sallivat myös paikallisen sopimisen.

Toivon, että voit osallistua tähän yhteiseen ponnistukseen äänestämällä ennakkoon 8.–14.4.2015 tai sitten vaalipäivänä sunnuntaina 19.4.2015.

Lasse Laurikainen, HI Edunvalvonta Lue seuraavalta aukeamalta HI:läisten ehdokkaiden esittelyt.

HE L I NS 2/ 201 5

–

7

E

Edunvalvonta

Kaikki ovat ehdolla Uudenmaan vaalipiiristä.

Pasi Kanerva, sosiaalidemokraatit

Tapio Pulkkinen, vasemmistoliitto

1. Mitä mieltä olet liittojen ryhmä­ kanneoikeudesta, tarvitaanko sitä?

Vaikeina taloudellisina aikoina, kuten nyt, työnantajat käyttävät valitettavan usein tilannetta hyväkseen kiristämällä työoloja ja -ehtoja perusteetta tai kohtuuttomasti.

Ammattiyhdistys voisi ryhmäkanneoikeudella asettua ajamaan kaikkien jäsentensä asiaa, eikä työntekijän tarvitsisi esiintyä vaatimusten esittäjänä yksin. Ryhmäkanneoikeus olisi tehokas työkalu myös harmaan talouden torjunnassa.

Ammattiliitoilla pitää olla oikeus ryhmäkanteeseen. Yksittäisten henkilöiden on taloudellisesti ja henkisesti usein erittäin raskasta lähteä ajamaan oikeusteitse työsuhteeseensa liittyviä rikkomuksia. Erityisesti liittojen ryhmäkanneoikeus parantaisi nuorten ja pätkätöitä tekevien asemaa.

2. Mitä mieltä olet korkeakoulu­ järjestelmän ­duaalimallista?

Korkeakoulutuksen duaalimalli on pidettävä selkeänä. Koulujen ei pidä kilpailla koulutusmäärillä vaan laadulla ja sisällöllä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen jako eri opintojen välillä on ollut looginen. Jatkuvasti on varmistettava koulujen tarkoituksenmukainen toiminta yhteiskunnan tarpeista ja vältettävä tilanteita, joissa eri koulut kilpailevat oppilaista pelkästään aluepoliittisista syistä.

Insinöörien ja muiden teknisten alojen ammattikorkeakoulutus perustuu korkeakouluista poikkeavaan käytännönläheisempään opiskeluun. Se mahdollistaa paremmin yritysmaailman tarpeiden huomioonottamisen ja tarvitun erityisosaamisen. Duaalimallin alasajo tarkoittaisi huippuyliopistojen syntymistä ja laaja-alaisen koulutuspohjan rapistumista.

3. Paikallinen sopiminen vai työehtosopimusten yleissitovuus?

Paikallinen sopiminen tuo joustoa samojen työehtosopimusten, mutta erilaisten työpaikkojen tilanteisiin. Työehtosopimus voi määritellä yleisemmin alakohtaisten työehtojen raamin, joka täsmennetään paikallisessa sopimuksessa vastaamaan työnantajan ja työntekijöiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Yleissitova perussopimus antaa paikalliselle sopimiselle turvallisen lähtökohdan niin työnantajalle kuin työntekijällekin.

Työehtosopimuksin luodaan minimiratkaisu ja paikallisesti on mahdollisuus sopia paremmat työehdot. Yhteiskuntamme rakentuu tämän sopimusmallin varaan, ja se on luonut kilpailukykymme. Paikalliseen sopimiseen on halu, koska malli, jossa matalapalkka-aloilla luodaan kilpailukykyä työntekijän kustannuksella luo eriarvoisen, korkeiden tuloerojen yhteiskunnan, joka on vääränlaista kehitystä.

4. Terveisesi HI:n jäsenille

Ehdottomasti ykkösjuttu Eduskunnassa minulla tulee olemaan kaikkien niiden asioiden muuttaminen, jotka nyt tekevät asumisesta kallista. Millään hyvinvoinnilla tai palkoilla tai muilla ei ole juuri väliä, jos rahat eivät riitä asumisen ja työmatkojen jälkeen ruokaan. Markkinat ohjaavat asuntojen ja ruuan hintoja, ja mitenkäs on käynyt? Markkinatalous on hyvä juttu, mutta välillä se ei toimi, ja silloin siihen on puututtava esimerkiksi byrokratiaa yksinkertaistamalla ja järkeistämällä. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kirjanpitäjien ja tilintarkastajien kaiken maailman pakolliset koulutuspäivät, joilla selataan vain Twitteriä. Kurssilta lähdetään yhtä fiksuina kuin tullessakin, mutta pari kymppiä laskutusta nostaneena.

HI:lle suuri kiitos aktiivisesta työstä. HI erottuu positiivisesti järjestökentästä. On paljon konkreettisia jäsenetuja sekä muun muassa aktiivista toimintaa jäsenien virkistystoiminnassa, koulutuksessa ja järjestökentällä. Tulevaisuuteen osataan myös katsoa ja uudistua. On loistavaa, että HI on Insinööriliitossa aktiivisessa roolissa ammattijärjestöjen yhdistymisen selvityksessä. Olen varma, että HI:llä on myös tulevaisuudessa suuri merkitys aktiivisena toimijana insinöörien etujen valvonnassa ja tulevaisuuden luomisessa mm. koulutuksen ohjaamisen kautta.

Kuva Jukka-Pekka Flanders

Kuva Mikko T. Helminen

8

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Äänelläsi on merkitystä – äänestä 19.4.

Janne Suuronen, kristillisdemokraatit

Mikko Wikstedt, perussuomalaiset

Ryhmäkanne sisältää monia hyviä piirteitä ja ajatuksia. Kannatan varauksin ryhmäkanteen mahdollisuutta. Kannetta tulee käyttää vastuullisesti ja vain merkittävissä ja/tai törkeissä rikkomuksissa. Ryhmäkanteesta ei saa muodostua koston väline, eikä siitä saa muodostua keinoa kiristää työnantajia. Monien hyvien esillä olleiden puoliensa lisäksi ryhmäkanne tuo tiettyä turvaa paikalliseen sopimiseenkin.

Ryhmäkanteen nosto-oikeus on annettu kuluttajasuoja-asioissa kuluttaja-asiamiehelle. Sama oikeus on työelämäasioissa laajennettava koskemaan ammattiliittoja. Ryhmäkanneoikeus säästää aikaa ja rahaa sekä ennaltaehkäisee työnantajan rikkomuksia.

Laittomat lakot myös vähenevät, kun työnantajista tulee lainkuuliaisempia. Kannatan törkeimmissä tapauksissa asianosaisen tahdosta riippumatonta kanneoikeutta.

Suomen korkeakoulutuksen taso on suhteellisen tasainen, mutta ei kansainvälisten mittausten mukaan maailman kärkikastia.

Ammattikorkeakoulutuksen taso on erinomainen ja antaa nuorille hyvät eväät työelämään. Nykyinen malli on toimiva, mutta vaatii erityisesti yliopistojen puolella kehittämistä.

Suomi tarvitsee duaalimallisen eli työelämä- ja tiedepainotteisen korkeakoulutuksen. Tavoitteena tulisi olla vahvat, alueellisesti erikoistuneet insinööriammattikorkeakoulut. Tekniikan kandidaatti ei ole insinööri!

Terveessä kulttuurissa kaikki soutavat samaan suuntaan. Hyvinvoivat työntekijät ovat työantajienkin etu, ja hyvin menestyvä yritys työntekijöiden etu. Järjestötasoinen sopiminen paremminkin erottaa kuin yhdistää samassa veneessä soutajat. Ongelmana on, kuinka estää paikalliseen sopimiseen liittyvät väärinkäyttöriskit. Että huomioidaan molemmat osapuolet, eikä työnantaja yksipuolisesti sanele ehtoja.

Työehtosopimusten yleissitovuus on yksi sopimusyhteiskuntamme kulmakivistä.

Monet työehtosopimukset mahdollistavat myös paikallisen sopimisen. Tällöin kysymys on sopimisesta, ei työnantajan sanelusta.

Helsingin Insinöörit on vanha, perinteikäs ja arvokas yhdistys. Pidetään se jatkossakin sellaisena. Helsingin Insinöörit ei ole pelkästään rivipalkansaajien järjestö, vaan siihen mahtuu myös niin johtajia kuin yrittäjiäkin. Suomi elää taloudellisesti lähihistoriansa yhtä vaikeimmista vaiheista.

Tuleen ei voi jäädä makaamaan. Eteenpäin pääseminen vaatii meidän kaikkien panosta. Erityisesti me insinöörikunta olemme avainasemassa jätettäessä vanha taakse ja luotaessa uutta vietävää maailmalle. Nyt jos koskaan on laitettava pelle pelottomien propellit pyörimään, niin palkansaajina kuin yrittäjinäkin. Eduskunnan ja hallituksen tulee parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa ja verohelpotuksin avittaa start up-yrityksiä alkutaipaleillaan.

Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut rajusti erityisesti Uudellamaalla. Työmarkkinat on saatava toimimaan niin, että taloudellisen kasvun lisäksi myös ihmisten henkinen ja fyysinen terveys säilyy. Tarvitsemme teollisia investointeja, koska Suomi elää viennistä ja 90 % siitä tulee teollisuudesta. Teollisuuden kapasiteetista ja työpaikoista on vuoden 2008 jälkeen menetetty yli 20 %. Eduskunnalle kuuluu vallan kolmijaossa lainsäädäntövalta. Vaaliteemani ovat työ, turvallisuus ja koulutus. Työelämä- ja verolait kaipaavat uudistamista. Perustuslain 18§ mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Työelämää on myös saatava muutettua pari piirua inhimillisempään suuntaan.

Kuva Kuva Tapiola

Kuva Studio Omena Oy, Sini Leskinen HE L I NS 2/ 201 5

–

9

T

10

Tekniikka

–

H EL INS 2 /2 0 1 5

Älykästä mallinnusta 3D-teknologia oli avainasemassa Pariisin uuden Fondation Louis Vuitton -museon luomisessa. Arkkitehti Frank Gehryn piirtämän ennennäkemättömän geometrisen kokonaisuuden rakentamisessa hyödynnettiin myös suomalaisen Teklan rakennustietomallinnusohjelmaa.

Louis Vuitton -museo muistuttaa laivaa, jossa on 12 purjetta.

Ne koostuvat Italiassa valmistetuista 3 600 taivutetusta lasipaneelista ja niitä kannattelevat teräksiset ja puiset tukirakenteet.

3D:tä ei käytetty niinkään materiaali- tai prosessiongelmien takia vaan siksi, että tämän työmaan geometria oli monimutkaisin, mitä koskaan olemme nähneet, Vinci Constructeur -rakennusyhtiön työnjohtaja Manuel Esteves kertoo Fondation Louis Vuittonin -nykytaiteenmuseon rakentamisesta.

– On vaikea kuvitella 2D-kaavoja, kun rakennus on yhdistelmä monimutkaisia kolmiulotteisia, toisiinsa liittyviä pintoja ja erilaisia geometrisia muotoja sisältävien kokonaisuuksien välisiä rajapintoja.

Pariisiin viime syksynä avatun museorakennuksen ytimessä ovat teräksestä ja liimapuusta koostuvat ”jäävuoret”, jotka kannattelevat kahdentoista purjeenmuotoisen lasipaneelin rakennelmaa. Hankkeeseen osallistui valtava määrä suunnittelu-, rakennus- ja teknologiayrityksiä, ja sen parissa työskenteli ainakin 130 insinööriä.

Suunnittelu- ja valmistustyö keskitettiin alusta alkaen Gehry Technologiesin kehittämään Digital Project -nimiseen 3D-ohjelmistoon. Rakennusvaiheessa perinteisiä rakennepiirustuksia käytet-

tiin vain tiettyjen osien valmistukseen ja asennukseen. Muu informaatio tuotettiin ja jaettiin tietomalleja käyttäen hankkeen osapuolille eri puolilla maailmaa. Rakennuksen teräsrakenteet suunnitellut BDC hyödynsi Teklan rakennustietomallinnusohjelmaa.

– Tämä on sellainen kerran elämässä -hanke, joka oli mahdollinen tehdä ainoastaan tämän päivän teknologian avulla. Ennen 3D-systeemeitä sitä ei olisi voinut toteuttaa yhden ihmisen elinaikana jo laskutoimitusten määrän takia, sanoo Ian Belcher BDS VirConista.

Suomalaisen Teklan 3D-rakennustietomalleja hyödynnettiin muun muassa erilaisten liimapuu- sekä teräsosien valmistuspiirustusten ja numeerisen ohjauksen tiedostojen valmistamisessa. Numeerista ohjausta käytetään ohjaamaan esimerkiksi sorveja, jyrsimiä ja polttoleikkauskoneita. Näiden tiedostojen avulla Eiffage pystyi toteuttamaan osien automaattista leikkausta ja muotoilua.

Käytännössä arkkitehtuuritoimisto Gehry Partners lähetti Digital Project -ohjelmiston kautta 3D-vaatimukset laHE L I NS 2/ 201 5

–

11

T

Tekniikka

sipurjeiden toteuttamisesta vastaavalle Eiffagelle, joka puolestaan välitti ne BDS VirCOnille. Siellä ifc.- ja 3d.dwg-formaatin tiedostot syötettiin Teklan rakennustietomallinnusohjelmistoon. Sitten BDS syötti Teklan mallin tiedot takaisin Digital Projectsiin. Teklan mallin tiedot siis syötettiin hanketta varta vasten luotuun jättimäiseen 3D-ohjelmaan, jota kaikki osapuolet käyttivät.

3D-mallinnus on tätä päivää Rakennesuunnittelualalla on siirrytty vanhasta 2D-piirtämisestä yhä enemmän käyttämään kolmiulotteisia tietomalleja, jotka havainnollistavat suunnitelmat aivan uudella tavalla ja mahdollistavat entistä monimutkaisemmat rakenteet. Tämä parantaa rakennesuunnittelun laatua ja voi helpottaa työtä myös rakennustyömailla.

3D-mallinnuksen eli tietomallinnuksen edut ovat ilmeiset. Kun 2D-piirtämisessä piirretään viivoja, 3D-mallinnuksessa suunnitelmasta tehdään kolmiulotteinen malli. Sen avulla rakennusta ja esimerkiksi sen eri liitoskohtia voi tutkia monesta eri näkökulmasta, leikata halutusta kohdasta ja tarkastella vaaka- tai pystyleikkauksia.

– Mallinäkymästä voi myös suodattaa osan rakenneosista pois ja tutkia vain niitä rakenteita, jotka sillä hetkellä kiinnostavat, selittää Ramboll Finland Oy:n rakennesuunnittelija Kirsi Kemppinen, joka on myös HI:n hallituksen jäsen.

Kemppinen kertoo käyttäneensä 3D-mallinnusta jo muutaman vuoden ajan kaikissa kohteissa, joita hän on ollut mukana suunnittelemassa.

– Pääasiallinen suunnittelutyökaluni on muuttunut AutoCadistä Tekla Structuresiin. Olen myös paljon mukana ohjelman kehittämisessä sekä muiden työntekijöiden opastamisessa ohjelman käytössä. Projekteissa toimin mahdollisuuksieni mukaan tietomallinnusvastaavana. Älykästä suunnittelua Kirsi Kemppisen mukaan 3D-mallinnus parantaa suunnittelun tasoa. Kolmiulotteisesta mallista on helpompi hahmottaa asioita kuin 2D-piirustuksista, joita pitää levittää eteensä useampia. Vaikka virallisena tiedonvälittäjänä suunnittelijalta 12

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Fondation Louis Vuitton -museo Laajuus 11 600 neliömetriä Sijaitsee Bois de Boulogne -puistossa Pariisissa n Nykytaidetta 11 galleriassa ja kattoterassilla n Suunnittelija arkkitehti Frank Gehry (muita töitä mm. Bilbaon Guggenheim-museo) n Rakennuttaja Bernard Arnault, luksustuotekonserni LVMH Moët Hennessy Louis Vuittonin johtaja. n n

työmaalle käytetään edelleen piirustuksia, voi tietomalli tarvittaessa auttaa ymmärtämään suunnittelijan näkemystä.

Toisin kuin 2D-piirtäminen, 3D-mallinnus on älykästä. Mallin eri osille voidaan antaa tietoja, esimerkiksi rakenneominaisuus, kuten betoniluokka tai teräslaatu, ja objektin nimi kuten seinä, pilari tai palkki. Lisäksi malliin voidaan syöttää muun muassa objektin profiili, rasitusluokka, suunnittelukäyttöikä, paloluokka, betonipeite, kerros- ja lohkotieto sekä korkotieto.

Tietojen syötön ansiosta kaikki tieto on yhdessä paikassa eikä levällään useissa eri asiakirjoissa. Samalla voi tarkastella suunnittelun etenemistä. Jos vaikkapa betoniseinälle ei ole tietomalliin annettu betoniluokkaa, voi se tarkoittaa sitä, ettei kyseistä seinää ole vielä suunniteltu.

Tietomalli kohteen mukaan Se, miten mallinnusta käytetään, riippuu paljon kohteesta ja siitä, minkälaista tietoa mallista halutaan, Kirsi Kemppinen sanoo.

– Eräässä kohteessa mallinnettiin kaikkiin paikallavalurakenteisiin raudoitteet, koska työmaalla haluttiin katsella 3D-mallista, miten suunnittelija oli ne suunnitellut.

Toisissa kohteissa 3D-mallia saatetaan käyttää vain arkkitehdin, lvi-suunnittelijan ja rakennesuunnittelijan luomien suunnitelmien yhteensovittamisessa, eli niin sanotussa törmäystarkastelussa. Kemppinen uskoo, että 3D-mallinnuksella voidaan helpommin välttää suunnitteluvirheitä, kun piirustuksia ei tarvitse enää yhdistellä mielikuvituksensa avulla.

Erityisen ansiokkaasti ja monipuo-

Louis Vuitton -museon rakentamiseen upposi ainakin sata miljoonaa euroa yksityisten sijoittajien rahaa. Katon uniikit lasipaneelit valmistettiin Italiassa.

lisesti tietomallinnusta käytettiin esimerkiksi Helsingin Vallilassa sijaitsevan OP-Pohjolan uuden pääkonttorin suunnittelussa. Projekti palkittiin kansainvälisellä Tekla Global BIM Awards -palkinnolla Total BIM -sarjassa.

– Kyseisessä projektissa vietiin tietomalliin kaikki mahdollinen tieto. Korttelissa oli vanhoja rakenteita, joihin ei rakennustöissä koskettu. Olimme mallintaneet myös nämä olemassaolevat rakenteet. Mallia käytettiin myös työmaalla työn ohjauksessa, projektiin edellisen työnantajansa palveluksessa osallistunut Kemppinen kertoo.

Kohti mutkikkaampia rakenteita Tekla Structures -ohjelma luotiin alun perin rakenteiden suunnittelua varten.

Pikkuhiljaa sitä on kuitenkin täydennetty monimutkaisemmilla tiedoilla. Ohjel-

man uusimmassa versiossa on parannettu esimerkiksi paikallavaluraudoitteiden mallintamista.

– Silloin malliin viedään todella yksityiskohtaista tietoa. Se on asia, jossa eletään todella suurta murrosta tällä hetkellä, Kirsi Kemppinen sanoo.

Kemppisen mukaan raudoitteita mallinnetaan harvassa kohteessa täysin, sillä se on aikaavievää ja siksi myös kallista.

– Pitäisi kuitenkin nähdä se puoli asiasta, että vaikka siihen menee vähän enemmän aikaa, siitä saadaan irti parempaa suunnittelua. 3D-mallista on hirveän helppo hahmottaa, miten raudoitus menee.

Kemppisen mukaan monet kokevat Tekla Structuresin käytön hankalaksi ja jopa pelottavaksi. Muiden tietokoneohjelmien tapaan se vaatii perehtymistä ja harjoittelua.

– Koko rakennusalan tulisi ymmärtää, että siirtyminen yhdestä tietokoneohjelmasta toiseen vie oman aikansa, jolloin ihmiset oppivat käyttämään uutta ohjelmaa tehokkaasti.

Samankaltainen muutos on jo kertaalleen alalla käyty, kun siirryttiin käsin piirtämisestä tietokoneohjelmalla piirtämiseen.

– Vaikka alkuun oli tietokoneen käyttö varmasti hitaampaa kuin käsin piirtäminen, on se lopulta ollut tarpeellinen muutos, Kirsi Kemppinen toteaa.

Jenni Meronen & Anuliina Savolainen, Pariisi Kuvat Marjo Mikola Katso videoita ja kuvagalleria museon rakennustöistä ja teknisistä ratkaisuista: http://www.fondationlouisvuitton.fr/en/ la-construction.html

HE L I NS 2/ 201 5

–

13

E

Edunvalvonta

Eduskuntaan vaikuttaminen kuuluu Insinööriliiton edunvalvontatyöhön Huhtikuussa 2015 käytävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan eduskuntapuolueiden paikkamäärät, ja suurimman puolueen puheenjohtaja pääsee heti vaalien jälkeen aloittamaan hallitustunnustelut.

Koska hallituksen muodostamisessa ja työhön pääsemisessä on kiire, ei hallitusohjelmaa voida hioa kauaa. Hallitusohjelmaan onkin siksi tarjolla monien tahojen luonnostelemia valmiita ajatuksia ja tarpeita, jotka siihen voidaan ottaa nopeasti.

Eduskunnassa vaikutetaan voimakkaasti työelämään sen sääntelyn kautta, siksi ammattiliitot ovat aina pyrkineet varmistamaan äänensä kuulumisen myös eduskunnassa niin, että poliitikot ymmärtävät työelämäkysymyksiä myös palkansaajan näkökulmasta. Riippumatta siitä, onko hallitusohjelmateksti pitkä vai lyhyt, aktiiviset yhteiskunnan toimijat, kuten Insinööriliitto, haluavat ajamiaan painotuksia siihen. ”Kasvun, uudelleenteollistamisen ja työllisyyden hallitus” Insinööriliitto on koonnut omat hallitusohjelmatavoitteensa tiiviiseen esitykseen: Kasvun, uudelleenteollistamisen ja työllisyyden hallitus, jossa se korostaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia: osaamista ja työtä. Se haluaa nostaa esiin teemoja, jotka ovat olennaisia Suomen teollisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Suomalainen yhteiskunta on menestynyt insinöörikunnan osaamiseen perustuvalla työllä, jonka tuloksina on syntynyt monia menestystuotteita. Näin pitää olla tulevaisuudessakin.

Insinööriliitto on valinnut neljä pää14

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

teemaa, joita se korostaa hallitusohjelmatavoitteissaan. Työelämän kehittäminen on edellytys tuottavuuden kasvuun ja kestävään menestykseen. Harmaan talouden torjunnalla saadaan epäterveitä ilmiöitä kitkettyä. Elinkeinopolitiikassa korostetaan teollisuuspolitiikkaa ja talousmallin muuttamista kestäväksi, sosiaaliseksi, tietoperusteiseksi ja resurssitehokkaaksi siten luoden yrityksille parempi toimintaympäristö. Koulutuspolitiikassa painotetaan korkeatasoista koulutusta kilpailukyvyn ja kansalaisten paremman elämän perustana.

Työelämän kehittämisellä tuottavuus kasvuun Koska työnteon tavat ja käytännöt ovat teknisen kehityksen myötä muuttuneet, on myös työtä koskevan sääntelyn muututtava ajan mukana. Insinööriliitto ajaa uudistuksia työaika-, työturvallisuus- ja työsuojelulakeihin, jotta ne vastaavat paremmin nykyisen työelämän vaatimuksia. Työajan ehtojen ja työtapaturmien korvattavuuden pelisääntöjen on oltava samanlaisia niin työpaikalla työtään tekevien kuin liikkuvassa työssä olevien tai epätyypillisissä työsuhteissa toimivien kesken.

Työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet, kuten säästetyn vapaan käyttöoikeus ja työaikasuojelun ehdot tulee säätää lailla, jotta työaikajoustojen käyttö on paremmin työaikalainsäädännön piirissä.

Voitollisten yritysten tuotannollisista ja taloudellisista syistä tekemät irtisanomiset edellyttävät kollektiivien irtisanomissuojan vahvistamista. Samoin osingonjaon rajoitukset voitollisten ja laa-

jasti irtisanovien yritysten kohdalla on selvitettävä.

Harmaan talouden torjunta ja laki työelämän ryhmäkanteesta Harmaa talous tarkoittaa monenlaista näennäisen normaalia liiketoimintaa, jossa vältetään lakisääteisten maksujen kuten verojen, sosiaaliturva- tai eläkemaksujen maksamista tai siinä eri tavoin taloudellisen hyödyn nimissä rikotaan monia muita lakeja kuten maahantuonti tai tullausmääräyksiä. Harmaan talouden toimijat ovat vakava uhka yhteiskunnalle, koska sen harjoittajat saavat epätervettä kilpailuetua laillisesti toimiviin yrityksiin nähden ja samalla rapauttaa yhteiskunnan veropohjaa ja lainkuuliaisuutta. Mikäli harmaan talouden toimijat saavat olla liian rauhassa vähäisellä kiinnijäämisriskillä, tulee siitä negatiivinen kannustin muillekin samojen laittomien toimintatapojen omaksumiseen. Harmaan talouden torjunnalla investoidaan yhteiskunnan tulevaisuuteen ja siihen sijoitetut varat tulevat takaisin moninkertaisina. Insinööriliitto ajaa hallitusohjelmatavoitteissaan laajamittaista harmaan talouden kitkemisohjelmaa.

Vuonna 2007 voimaan tullut ryhmäkannelaki sallii asian käsittelyn, kun usealla henkilöllä on samaa vastaajaa koskeva vaatimus, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin asioihin.

Nykyään se kattaa vain kulutustavaroita, sopimusehtoja tai vakuutus- ja sijoitustuotteita kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riidoissa. Insinööriliiton mielestä sitä pitäisi laajentaa työoikeudellisiin riita-asioihin, niin että am-

Vamos a la Metropolia!

mattiliitot voisivat nostaa ryhmäkanteita jäseniään koskevissa riita-asioissa.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena onnistunut teollisuuspolitiikka Teollinen toiminta on suomalaisen hyvinvoinnin moottori ja sen edellytysten parantamiseksi tarvitaan aktiivista omistajapolitiikkaa ja laaja-alainen teollisuusstrategia. Panostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön on lisättävä. Joukkorahoituksella, julkista rahoitusta vivuttamalla ja erilaisilla rahastorahoitusmalleilla on luotava uutta kannattavaa yritystoimintaa. Energian tuonnista on siirryttävä energiatehokkaaseen kotimaiseen energiantuotantoon.

Koulutuspolitiikka ja huippuammattikorkeakoulut Tasa-arvoinen ja korkeatasoinen koulutus on Suomen kilpailukyvyn perusta. Tätä vahvuutta voidaan tukea kehittämällä suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää. Insinööriliitto tukee korkeakoulutuksen duaalimallin säilyttämistä sekä AMK-opetuksen työelämälähtöisyyden ja opetuksen rahoituksen vahvistamista. Tekniikkaan ja matkailuun on luotava vahvat, alueellisesti erikoistuneet huippuammattikorkeakoulut vahvistaen samalla oppilaitosten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.

a certified Degree Metropolia Master’s Career! for your Professional For Business-minded Engineers Ambitious for Change Have you thought of an MBA program at some point in your career? Industrial Management Master’s program gives you MBA insight plus a Master’s degree, that provides you with EQF level 7 qualifications, the same level as MSc (DI).

Industrial Management Master’s program is a path from engineering to management. Welcome to study in the professional community of company experts, lecturers and experienced peer colleagues in the Helsinki city center. For more information: www.metropolia.fi/IM-Meng Renato de Lorenzo Vice President of Engineering, RTLS, Ekahau Oy Finland "IM Master's program provides a wonderful opportunity for professional growth. It is well structured, the modules support its framework, and industry best practice develop management and business skills. I really believe the program fulfills its promise of creating better leaders and more competent managers."

Miki Wiik Product Architect, Service-Flow Corp. Finland "I chose IM Master's to gain solid understanding of business theory and best practice, in a one year course while working.

In addition to learning vital skills and networking, what I've found most valuable is the high level of professionalism and commitment of the lecturers and my fellow students that has inspired me to professionally push myself to new levels."

Study a Master’s Degree in Metropolia!

Apply now: metropolia.fi/apply

Lähde: Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet: Kasvun, uudelleenteollistamisen ja työllisyyden hallitus.

D E S T I NA T I ON MA S T E R ’ S D E G R E E A P P L I C A T I O N P E R I O D 1 7. 0 3. - 0 9. 0 4.

Aki Härkönen Helsingin Insinöörit, Työmarkkinajaos

HE L I NS 2/ 201 5

–

15

Culture | Business | Health Care and Social Services | Technology

E

Edunvalvonta

Kolmikanta elää ajan mukana Kolmikantasopiminen on kantanut tulosvastuullisuutta aina, kun suomalaisessa työmarkkinatoiminnassa on ollut siihen tarvetta, kirjoittaa Ismo Kokko.

Huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä on keskusteluun noussut taas kerran Suomen kolmikantainen työmarkkinajärjestelmä. Viime vuosina on solmittu usea maltillinen keskitetty palkkaratkaisu sekä vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen sovitettu eläkeratkaisu. Tämä ei estä arvostelemasta järjestelmää milloin mistäkin syystä. Mistä siis on kyse?

Kenties voimakkaimmin kolmikantaa on arvostellut pääministeri Alexander Stubb. Hänen mielestään ”konsensus” on halvaannuttanut Suomen. Konsensuksella viitataan tässä yhteydessä siihen suomalaiseen tapaan, jossa merkittävät työelämän ja sosiaalipolitiikan uudistukset on neuvoteltu kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken.

konsensus = yksimielisyys, yhteisymmärrys (lähde: suomisanakirja.fi)

Halvaantumisella pääministeri tarkoittaa sitä, että uudistuksia ei tehdä riittävän nopeasti. Stubbin mielestä konsensuksella on oltava myös tulosvastuu.

Se, mitä hän konsensuksen tulosvastuulla tarkoittaa, jää auki. Tulosvastuu vaatii siis hiukan pohdintaa.

Pitkät perinteet Kolmikantaan nojaavalla konsensuksella on Suomessa pitkät perinteet. Konsensus ja sen vaaliminen liittyvät periaatteellisella tasolla ajatukseen, että Suomessa päätöksenteossa otetaan huomioon yhteiskunnan eri osapuolet.

16

–

H EL INS 2 /2 0 1 5

Työmarkkinahistoriassa katsotaan kolmikannan alkaneen niin sanotusta tammikuun kihlauksesta vuonna 1940.

Maamme eli sotavuosina vaikeita aikoja. Oli siis elintärkeää löytää yhteinen sävel yhteisen uhan edessä, kun itsenäisyytemme ja kulttuurimme olivat uhattuna.

Tuolloin työnantajapuoli tunnusti ensimmäistä kertaa ammattiyhdistysliikkeen sen eri tasoineen neuvottelukumppaniksi ja työelämän kysymyksistä ryhdyttiin sopimaan laajemminkin.

Ensimmäinen työehtosopimuslakimme on tosin säädetty jo vuonna 1924, mutta sopimustoiminta oli pikemminkin paikallista kuin alakohtaista, saati sitten koko valtakunnan kattavaa. Valtakunnallisten tulopoliittisten sopimusten aika koitti vuodesta 1968 eteenpäin.

Oma keskusjärjestömme Akava perustettiin vuonna 1950. Seuraavina vuosikymmeninä Akavakin sisäisti kolmikantaisen työmarkkinaedunvalvonnan tärkeyden ja pyrki vahvasti siihen osalliseksi. Asiaan vaikutti myös osaltaan insinöörien liittyminen Akavaan vuonna 1976. Insinööriliitto on alusta lähtien mielletty Akavan piirissä vahvaksi työmarkkinavaikuttajaksi.

Kolmikantaa on koeteltu Kolmikantasopiminen on kantanut tulosvastuullisuutta oikeastaan aina, kun suomalaisessa työmarkkinatoiminnassa on ollut siihen tarvetta. Kolmikanta on kestänyt niin poliittiset kuohunnat, öljy- ja pankkikriisit kuin Euroopan unionin jäsenyyden. Keskeisenä ohjenuorana on ollut yhteisen sopimisen vaaliminen ja keskinäinen luottamus, vaikka niitä onkin välillä testattu.

Historiaan liittyy kuitenkin paradoksi. Kuten osuvasti todetaan, menestyksekäs historia ei ole tae tulevasta. Ay-lii-

ke sortuu tänä päivänä liian usein listaamaan menneitä saavutuksia, kun pitäisi jo kovasti ajatella uusien sukupolvien tarpeita ja niitä toivottuja, uuden ajan saavutuksia.

Ongelmia riittää ratkaistavaksi tänäkin päivänä. Silpputyö lisääntyy, työajat pitenevät ilman korvausta, kouluttautuminen ei tunnu kannattavan, ansiosidonnaisiin järjestelmiin liittyy ongelmia, työttömyys kasvaa ja tuotantoa siirtyy pois Suomesta. Vientikään ei vedä toivotulla tavalla, ja yleiset työehdotkin pitäisi saada vastaamaan tätä päivää.

Mitä suuremmaksi kasvaa suomalaisen elinkeinoelämän globaalistuminen, sitä haastavammaksi käy kolmikantainen sopiminen. Maailmanlaajuisillakaan suomalaisilla yrityksillä ei ole enää samanlaista intressiä liiketoiminnan kehittämiseen kotimaassamme kuin ennen. Ne hakeutuvat alueille, jossa on kasvavat markkinat ja halvempia tuotannontekijöitä. Varsin usein tämä tapahtuu ihmisten perusoikeuksien ja työelämän oikeuksien kustannuksella.

Haasteita riittää Seuraava kolmikannan koetus on huhtikuun eduskuntavaalien jälkeiset hallitusohjelmaneuvottelut ja niihin kytkeytyvät työllisyys- ja kasvusopimuksen palkankorotusneuvottelut. Jo nyt näyttää tilanteeksi muodostuvan se, että työelämää ja siihen liittyvää lainsäädäntöä halutaan uudistaa. Nimenomaan tästä riippuu pitkälti se, saadaanko palkoista ratkaisu aikaan.

Ja jotta harjoitus olisi vielä vaativampi, on eri tahoilta esitetty vaateita verotuksen linjasta. Ostovoimaa halutaan lisätä myös verotusta keventämällä. Nähtäväksi jää, miten se on mahdollista tässä heikossa taloustilanteessa. Työllisyys ei

Viesti on siis varsin selkeä: kolmikantaista sopimista tarvitaan ja siihen on kansalta selkeä valtakirja.

näytä kehittyvän suotuisasti ja julkisen sektorin velkaantumisvauhti on edelleen nopea.

Mallia kannatetaan Kaiken tämän keskellä suomalaiset odottavat järjestöiltä hyvää panosta.

TNS Gallup julkaisi helmikuun viimeisellä viikolla mielipidetutkimuksen, jonka mukaan selkeä enemmistö suomalaisista pitää hyvänä sitä, että ammattiliitoilla on sananvaltaa, kun työelämän säännöistä sovitaan. Useampi kuin neljä viidestä on tätä mieltä.

Myös kolmikantainen sopiminen ammattiliittojen, työnantajan ja valtion kesken sai vahvan kannatuksen. Akavan Erityisalojen teettämässä tutkimuksessa

Kolmikanta

Hallitus Työnantajakeskusjärjestöt Palkansaajakeskusjärjestöt kolmikannan näki tärkeäksi 75 prosenttia vastaajista.

Viesti on siis varsin selkeä: kolmikantaista sopimista tarvitaan ja siihen on kansalta selkeä valtakirja. Tuohon 75 prosenttiin mahtuu vastaajia erilaisista sosioekonomisista ryhmistä. Tämä luottamus kolmikantaan myös velvoittaa meitä kantamaan vastuuta, myös sitä pääministerin peräänkuuluttamaa tulosvastuuta.

Jokaisten vaalien jälkeen on elämää.

Huhtikuun jälkeen voimme taas kolmikantaisesti sopia suomalaisille parempaa tulevaisuutta vaikeista ajoista huolimatta.

Ismo Kokko, Neuvottelujohtaja Insinööriliitto

HE L I NS 2/ 201 5

–

17

H

HI ry

HI:n puheenjohtaja Samu Salo (vas.) ja IL:n puheenjohtaja Pertti Porokari järjestöjohdon neuvottelupäivillä Tampereella tammikuussa.

POROKARIA PYYDETTIIN JATKAMAAN INSINÖÖRILIITON PUHEENJOHTAJANA Helsingin Insinöörit olivat yhdessä 17 muun Insinööriliiton jäsenjärjestön kanssa pyytämässä Pertti Porokaria Insinööriliiton puheenjohtajaksi tulevalle nelivuotiskaudelle (2016–2019).

Tilaisuus pidettiin Tampereella pidettyjen järjestöjohdon neuvottelupäivien yhteydessä tammikuun lopussa.

Helsingin Insinöörien hallitus teki päätöksen tukemisesta pohdittuaan perusteellisesti asiaa. Pohdinnan keskiössä olivat seuraavat seikat Porokarin aiemmalta/menossa olevalta puheenjohtajakaudelta: toiminnan kehittyminen, liiton taloudellisen tilan kehitys, jäsenten edunvalvonta, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat, yhteistyösuhteet muihin liittoihin tai sidosryhmiin sekä 18

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

muut potentiaaliset puheenjohtajaehdokkaat.

Pohdinnan jälkeen meidän oli helppo tehdä päätös, koska olemme olleet erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen, jota Insinööriliitto on toteuttanut jäsentensä hyväksi Porokarin aikakaudella. Ilahduttavaa on myös jäsenten edunvalvonnan korostuminen entisestään Insinööriliiton toiminnassa. Kehittämistäkin toki löytyy, ja käymmekin aktiivista keskustelua Insinööriliiton toimivan johdon kanssa asioiden eteenpäin viemiseksi, jotta jäsenillämme olisi parempi työpäivä.

Haluamme, että liittoyhteisömme toimii tulevinakin vuosina jäsentemme parhaan edun mukaisesti. Tarvitsemme puheenjohtajan, joka ajattelee avarakat-

seisesti ja pitkäjänteisesti yhteisömme puolesta. Helsingin Insinöörien hallitus on muun muassa edellä mainittujen kriteerien perusteella vakuuttunut, että Pertti Porokari on jäsentemme kannalta paras vaihtoehto Insinööriliiton puheenjohtajaksi myös tulevalla kaudella.

Insinööriliiton edustajakokous päättää marraskuussa Insinööriliiton puheenjohtajasta ja hallituksesta kaudelle 2016–2019.

Helsingin Insinöörien hallituksen puolesta, Samu Salo Puheenjohtaja Helsingin Insinöörit Kuva Rope Sidebras

INSINÖÖRIKOULUTUKSEN KEHITTÄMISYHDISTYS INSKE RY ON PERUSTETTU Jo pitkään olemme Helsingin Insinööreissä käyneet keskustelua insinöörikoulutukseen liittyvistä asioista yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun johdon kanssa. Keskusteluissa on yhä painotetummin todettu laajan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeys näissä asioissa. Keskustelujen tuloksena heräsi uudelleen jo aiemminkin esillä ollut ajatus perustaa uusi laajapohjainen toimija, jonka motiivina on koulutusasioiden tärkeyden esilletuominen elinkeinoelämälle ja poliittisille päätöksentekijöille. Nyt asia on edennyt käytännön tasolle, sillä Helsingin Insinöörien kunniapuheenjohtaja Esa Kokka toimi moottorina, kun Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE ry perustettiin 29.9.2014. Yhdistyksen perustamista olivat mukana tukemassa Insinööriliitto ja Helsingin Insinöörit.

Yhdistyksen tarkoitus Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää suomalaisen insinöörikoulutuksen laatua, edistää insinöörien jatkuvaa oppimista työssä ja työn ohella sekä tukea ammatillista arvostusta yhteiskunnassa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys muun muassa n kerää suomalaisen insinöörikoulutuksen kehittämisestä ja laadusta kiinnostuneet eri alojen asiantuntijat, vaikuttajat ja päättäjät yhteen n osallistuu insinöörikoulutusta ja koulutuspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun n vaikuttaa insinöörikoulutusta koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöprosesseihin.

Hankkeen erityistavoitteena on luoda kunnianhimoinen visio suomalaisen insinöörikoulutukseen sisällön painotuksista ja rakenteesta vastaamaan maamme 2020-luvun elinkeinoelämän ja alati kehittyvän teknologian haasteisiin ja

Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää suomalaisen insinöörikoulutuksen laatua, edistää insinöörien jatkuvaa oppimista työssä ja työn ohella sekä tukea ammatillista arvostusta yhteiskunnassa.

tarpeisiin.

Tavoitteena on samalla myös kohentaa insinööriprofession houkuttelevuutta nuorison keskuudessa.

Tervetuloa mukaan Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö (liittymismaksu 10 euroa ja vuosimaksu 20 euroa). Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö (liittymismaksu 100 euroa ja vuosimaksu 500 euroa).

Yhdistys etsii nyt parhaillaan sille luontevaa puheenjohtajaa, jotta toiminta saadaan vauhdilla käynnistettyä. Yhdistystä ja sen tavoitteita on esitelty muun muassa Insinööriliitossa sekä Inssiforum 2015 -tapahtumassa, jossa oli paikalla noin 300 insinöörikoulutuksen ammattilaista ja elinkeinoelämän edustajaa.

Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta Esa Kokka, esa.kokka@kolumbus.fi Samu Salo, samu.salo@ilry.fi

HE L I NS 2/ 201 5

–

19

K

Koulutus

Suomi tarvitsee työelämälähtöistä insinööriosaamista Millaista osaamista Suomi tarvitsee kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin varmistamiseksi tulevaisuudessa? Miten insinöörikoulutus järjestään tehokkaasti ja laadukkaasti? Näitä kysymyksiä pohdittiin Inssiforum 2015 -tapahtumassa tammikuussa.

Suomen hyvinvointi on luotu insinööritaitoja vaativalla teknologisella osaamisella. Hyvinvointimme rakennuspalikat kuitenkin horjuvat; olemme menettäneet kansainvälistä kilpailukykyämme aloilla, jotka olemme aiemmin tunnistaneet omiksemme ja joissa olemme perinteisesti olleet vahvoja. Yhteiskunnalliset, globaalit ja kansainvälisen politiikan muutokset tuovat vielä lisää haasteita uuden kasvun löytymiseen.

Insinööriosaamisen takeena on ollut toimiva koulutusjärjestelmämme, joka on poikinut esimerkiksi Nokian kaltaisia menestystarinoita. Vuoropuhelu koulutuksen ja työelämän välillä on toiminut.

On tärkeää synnyttää työelämälähtöistä insinööriosaamista, ja juuri sitä ammattikorkeakoulut tuottavat.

Vienti ja kansainvälinen kilpailukyky lepäävät edelleen insinöörien harteilla.

Samaan aikaan kun hyvinvointival­ tiomme on kriisissä ja työelämän rakenteet muuttuvat, on ammattikorkeakoulujen sääntely muuttunut. Rakenteelliset ja rahoituksen perusteisiin kohdistuneet muutokset haastavat insinöörikoulutuksen aivan erityisesti. On entistä tärkeämpää, että teemme oikeita asioita oikealla tavalla tästäkin näkökulmasta. Rahoituksen kiristyessä ja re20

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

surssien vähetessä on yhä tärkeämpää tehdä kansallista yhteistyötä yhteiskunnalle merkittävissä hankkeissa.

Inssiforum kutsui vuoropuheluun Yksi insinöörikouluttajien parhaista käytännöistä koulutuksen hyväksi on ollut valtakunnallinen INSSI-hanke, jonka tiimoilta opettajat ja muut asiantuntijat ovat kokoontuneet erilaisiin seminaareihin ja tapahtumiin kehittämään opetusta ja oppimista. Hämeenlinnan (2010) ja Tampereen (2012) forum-perinne jatkui 28.–29.1.2015 Helsingissä Inssiforum 2015 -tapahtumassa, jonka tavoitteena oli synnyttää elinkeinoelämän ja insinöörikouluttajien välistä vuoropuhelua tulevaisuuden osaamistarpeista.

Tapahtuma kokosi yhteen 300 osallistujaa ammattikorkeakouluista ja yrityksistä sekä lähes 90 puheenvuoron käyttäjää tämän tärkeän asian äärelle.

Taloudellisen tilanteen rinnalla forumissa jaettiin huoli kotimaisen osaamistason säilymisestä ja edelleen kehittymisestä. On jo selviä merkkejä siitä, kuinka Aasian maat ovat menossa kovaa vauhtia ohi niin lasten ja nuorten perusosaamisessa, matemaattis-luonnontieteellisessä osaamisessa ja lukemistaidoissa kuin myös korkeakoulutuksen tuottamassa osaamisessa. Pisa-tyytyväisyyteen tuudittautumiseen ei ole varaa. Insinöörikoulutuksenkin tulee olla valveilla ja valppaana vastaamaan Kiinan ja Intian suunnilta tulevaan kilpailuun.

Suomen vienti ja kansainvälinen kilpailukyky lepäävät edelleen insinöörien harteilla, ja Konecranesin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin sanoin ”jos

jollain, niin insinööriosaamisella Suomi lähtee nousuun”.

Insinöörikoulutuksen kehittämisessä olennaista on oikein suunnattu ja korkeatasoinen tekninen osaaminen. Sen päälle tarvitaan alojen välistä osaamista ja kansainvälistä kyvykkyyttä. Äärimmäisen tärkeitä ovat aktiiviset yhtey­det työelämään niin opiskelijoilla kuin koulutuksen järjestäjillä. Tätä yhteyttä haki myös Inssiforum 2015 kutsumalla mukaan runsaasti tekniikan asiantuntijoita työelämän eri aloilta.

Vahvat ammattikorkeakoulut Korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus ja uudistustarpeet ovat nousseet vilkkaan keskustelun kohteeksi eduskuntavaalien edellä. Inssiforumin avauspuheenvuorossa Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola korosti, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on kummallakin omat tärkeät roolinsa ja luontevat tehtävänsä. Molempia tarvitaan Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa ja niiden välistä yhteistyötä kannattaa vahvis-

Inssiforum 2015 -tapahtuma kokosi yhteen 300 osallistujaa ammattikorkeakouluista ja yrityksistä.

taa kaikin keinoin. Järjestelmäkeskustelun ja lainsäädännön jatkuvan uudistamisen sijaan tulisi panostaa sisällölliseen yhteistyöhön, tuloksiin ja resurssien tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on työelämän kanssa yhteistyössä tehtävä kehittäminen ja ketterä käytäntöön soveltaminen. Tästä hyvä esimerkki on ainutlaatuinen Suomessa aloitettava sähköbussien valmistus, joka perustuu Metropolian ajoneuvotekniikan tutkinto-ohjelman ja VTT:n yhdessä kehittämään ja toteuttamaan teknologiaan.

Espoon linjaliikenteessä testatun prototyypin pohjalta Helsingin seudun liikenne on tilannut 12 sähköbussia niitä valmistavalta Linkkeriltä.

Suomen kannalta on tärkeää, että korkeakoulutusjärjestelmässä voi edetä työelämän tarpeista ja oman ammattitaidon kehittämisestä käsin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden kokemus työelämästä ennen opintojen aloittamista. Tämä on työpaikkojen ja elinkeinoelämän valttikortti: työhön liitty-

Jos jollain, niin insinööriosaamisella Suomi lähtee nousuun, Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark totesi puheessaan.

viä haasteita ratkotaan työpaikan, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä.

On koko yhteiskunnan etu, että korkeakoulutusta tarjotaan työelämän tarvitsemilla aloilla. Siksi työllistymisen painoarvo tulisi ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kaksinkertaistaa. Se rohkaisisi paremmin profiloitumaan alueellisten tarpeiden, elinkeinorakenteen ja korkeakoulun todellisten vahvuuksien perusteella. Rahoituksella on voimakas ohjaava vaikutus ja siksi työllistymisen painottaminen merkitsisi, että ammattikorkeakoulut tekisivät kaikkensa opiskelijoiden pääsemiseksi työelämään heti valmistuttuaan.

Osaaamista yrityksille Toimitusjohtaja-rehtori Konkolan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi rohkeasti kirjata uusia malleja elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tukemiseksi. Käytännönläheinen kehittely- ja soveltamisosaaminen tulee nostaa yhdeksi inno-

vaatiopolitiikan pilariksi. Konkreettisena keinona tässä on Irlannin-mallin mukainen, pk-sektorin yrityksille myönnettävä innovaatioseteli. Sen avulla ammattikorkeakouluissa syntyvä osaaminen saataisiin nopeasti yritysten käyttöön. ”Setelit vauhdittaisivat tuotekehitystä ja hyödyttäisivät tasapuolisesti koko maata. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaamista kannattaa suunnata laajasti yrityksiin”, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola totesi Inssiforumin avajaispuheessaan.

Seija Ristimäki, projektijohtaja Tuire Ranta-Meyer, johtaja, yhteiskuntasuhteet Metropolia Ammattikorkeakoulu kuvat Ditte Wärn Metropolia Ammattikorkeakoulu Lisätietoja Inssiforum 2015 -tapahtumasta: www.inssiforum2015.fi Projektijohtaja Seija Ristimäki, seija.ristimaki@metropolia.fi

HE L I NS 2/ 201 5

–

21

V

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Minkä nimisellä valuutalla maksetaan Etelä-Koreassa? a) Ren b) Won c) Dong 2. Onko torikaupassa käytössä oleva tilavuusmitta kappa alle vai yli 5 litraa? a) Se on tasan 5 litraa b) Vähän yli eli 5,08 litraa c) Vähän alle eli 4,58 litraa 3. Mitä tarkkailemalla roomalaiset auguurit laativat ennustuksensa? a) Lintujen ääntelyä ja liikkeitä b) Kalojen ja meren käyttäytymistä c) Taivaankappaleita 4. Mitä osaa humalasta käytetään oluen valmistukseen? a) emikukat b) hedekukat c) juuret 5. Minkä ilmiön löytäjänä tunnetaan saksalainen Thomas Seebeck? a) Nopeussähköisyyden b) Lämpösähköisyyden c) Sähköhidastuvuuden

Vastaukset: 1.b 2.c 3.a 4.a 5.b

Sudoku 2/2015 7 3 9 4 2 1 6 5 8

4 8 5 6 7 3 2 1 9

6 2 1 9 5 8 4 7 3

1 4 3 7 9 5 8 2 6

8 7 6 3 4 2 5 9 1

5 9 2 1 8 6 3 4 7

2 1 7 8 3 4 9 6 5

9 5 8 2 6 7 1 3 4

3 6 4 5 1 9 7 8 2

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 23.4.2015 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Ari Ratista.

22

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Välipalat

Viljatonta lautaselle

Firman mies

Nykyään moni karttaa kotimaisia viljoja saavuttaakseen paremman ja kevyemmän olon.

Vatsavaivat häviävät, mutta tuttuja appeita kuten leipää on ikävä. Emmi-Liia Sjöholmin kirja Viljaton kattaus sisältää yli 90 viljatonta reseptiä. Ruoat ovat terveellisiä ja ennen kaikkea herkullisia.

Mukana on esimerkiksi tuorepastaa, ranskanleipää ja tacoja. Plussaa simppeleistä raaka-aineista ja selkeistä valmistusohjeista.

Tuomas Vimman vuonna 2011 alkaneesta Raksa-sarjasta tuttu inssi Sami hyppää uusimmassa Firman mies -romaanissa pikkupomosta omistavaan luokkaan. Rakennusfirma Hyperborea on ollut tunnettu reiluudestaan työntekijöitä kohtaan, mutta kun pääomistaja haluaa lyödä firman lihoiksi, periaatteet saavat kyytiä. Yrittäjä–duunari-vastakkainasettelu tarkoittaa kipeitä valintoja Samille, joka pääsee toki myös nauttimaan ”luontois­ eduista”.

Emmi-Liia Sjöholm: Viljaton kattaus.

Atena Kustannus 2015.

Tyylikkäästi työmaalla ToWorkFor mainostaa Eagle-turvakenkiään markkinoiden tyylikkäimmiksi. Ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja menokkaita onkin vaikea erottaa katumuodista. Nupukkinahkakengissä on luistonestopohja, vaihdettava pohjallinen, 3D verkkovuori, polykarbonaatti turvakärki, naulaanastumissuoja ja painoa vain 700 grammaa (koko 42). Saatavilla koossa 39– 45. Suojausluokka S3. Hinta 89 euroa. www.turvakenkakauppa.com

”Eräässä neljän hengen tiimissä tapahtunut kiusaaminen maksoi tälle yritykselle tuhat euroa päivässä.”

Narsismia tutkinut turvallisuusjohtamisen asiantuntija Markus Lustig kehottaa työpaikkoja puuttumaan kiusaamiseen nopeasti. Kauppalehti Optio 4/2015.

Tuomas Vimma: Firman mies. Gummerus kustannus 2014.

McCoy Wynne

Komediaa, tiedettä ja epäilyä Think Helsinki, Think! -tapahtuma on ilta täynnä tiedettä, komediaa ja kriittistä ajattelua.

Savoy-teatteriin saapuvat 15. huhtikuuta muun muassa stand-up-koomikko Reginald D. Hunter, hiukkasfyysikko Tara Shears sekä skeptikko, entinen taikuri, ”The ”Amazing” James Randi, joka on tunnettu yliluonnollisten väitteiden kumoajana.

15. huhtikuuta klo 18, Savoy-teatteri Kasarmikatu 46–48, Helsinki lisätietoja osoitteesta www.thinkhelsinkithink.com

”Olen ajanut jo 1960-luvulta saakka, että tanssihan on parasta aivolääkettä. Aivoihin pitää kiinnittää huomiota. pitää katsoa, mitä syö ja liikkua sopivasti. Pitää myös olla kiitollinen elämälle, koska katkeruus ja viha eivät ole hyvästä aivoille.”

Aivodisko-tapahtumia järjestävä yrittäjä Aira Samulin.

Helsingin Sanomat 8.3.2015.

HE L I NS 2/ 201 5

–

23

V

Vapaa-aika

Sähkövoimatekniikan insinööri Veli-Matti Kantamaa harrastaa pienoissähköautoja.

Pienoissähköautoilla ajetaan noin 45 metriä pitkillä radoilla, joilla on kahdeksan vierekkäistä uraa.

Enemmän kuin vauhdin huumaa Insinöörille pienoissähköautoharrastus on muutakin kuin kilpaurheilua.

Ilo on suuri, kun itse tehdyillä autoilla pärjää.

Pienoissähköauto mahtuu taskuun, mutta siitä löytyy potkua jopa yli sadan kilometrin tuntinopeuteen. HI:n jäsen ja kilpatason harrastaja Veli-Matti Kantamaa, 51, tietää, että yltääkseen huipputuloksiin pienoissähköauto vaatii hyvän ajajan lisäksi runsaasti kehittelyä.

– Periaate on sama kuin kotiradoilla, mutta autojen osat ovat vähän erilaisia ja niihin on käytetty vähän enemmän aikaa. Lisäksi autot menevät aika paljon kovempaa.

Pienoissähköautoilla ajetaan noin 45 metriä pitkillä radoilla, joilla on kahdeksan vierekkäistä uraa. Autot kulkevat noin sadan kilometrin tuntinopeudella.

– Vajaan 50 metrin rata ajetaan noin neljään sekuntiin. Suuremmassa nopeusluokassa autot menevät jo kahtasa24

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

taa ja rata ajetaan 1,6 sekuntiin, Kantamaa kertoo.

Vauhti on niin huimaa, että värikkäät autot vilisevät silmissä. Kantamaa sanoo, että ajaessa tottuu seuraamaan, missä oma auto menee.

– Ongelma ei ole se, etteikö näkisi omaa autoaan. Pitää nähdä muutkin autot, jotka ovat tiellä. Se erottaa, ketkä osaavat ajaa ja ketkä eivät. Pitää olla hereillä. Jos auton täräyttää kahdeksaakymppiä toiseen, kilpailu on siinä.

Autoja on kahta eri tyyppiä, isomman mittasuhde on 1:24 ja pienemmän 1:32.

Kummallekin kokoluokalle on omat erilliset kilpailut.

Rakentelu on parasta Veli-Matti Kantamaa kertoo, että hänel-

le pienoissähköautoharrastuksessa tärkeintä on rakentaminen. Ajaminen tulee siinä sivussa.

– Varsinaisia auton osia ei tehdä itse, mutta ne kasataan ja liimataan itse. Se on haastavaa, kun osat ovat aika pieniä.

Kantamaa hankkii osat maahantuojilta tai suoraan tekijöiltä internetin välityksellä. Osia on kertynyt muun muassa Yhdysvalloista, Ukrainasta ja Slovakiasta.

Pienoissähköautoista on tullut perheharrastus. Myös Kantamaan 21-vuotias poika ja 19-vuotias tytär ovat aktiivisia harrastajia.

Kantamaat haluavat tehdä itse mahdollisimman paljon. Yksi suurimmista syistä on ilo, kun itsetehdyillä autoilla pärjää.

Auton osat kasataan ja liimataan itse. Se on haastavaa, sillä osat ovat pieniä.

malaisen autourheilun kattojärjestöön AKK-Motorsportiin.

– AKK:lla on gaalat, missä mitalisteja palkitaan. Olemme samassa porukassa WRC-rallin ja Formula 1-porukoiden kanssa. Ne ovat mielenkiintoisia tilaisuuksia. Kasvot ovat samat kuin Urheiluruudussa. Aikanaan siellä on ollut Mika Häkkinen ja Mika Salo, ja isä Rosbergkin on näkynyt.

– Se on ihan eri asia kuin jos joku toisi valmiit vehkeet.

Kantamaa kertoo, että hän kokeilee lastensa kanssa kilpailuissa erilaisia ankkureiden, kannujen, runkojen ja takapyörien yhdistelmiä.

– Sillä löydämme parhaan kombinaation. Ja jos autoon tulee vika tai jotain hajoaa, sen saa takaisin kasaan, kun tietää, miten se on tehty. Auto voi niin sanotusti mennä täysillä seinään, niin onhan se aika solmussa.

Mitaleja arvokisoista Kantamaat ovat myös pärjänneet. Veli-Matilla itsellään on kaksi EM-pronssia. Suomenmestaruuskilpailuista hänellä on muutama hopea- ja pronssimitali.

– En ole kertaakaan voittanut. Vuonna 2010 olin vielä EM-kisoissa viides vai kuudes. Viime syksynä olimme Latviassa MM-kisoissa.

Kantamaan poika Olli voitti vuonna 2014 suomenmestaruuden ja kaksi vuotta sitten hopeaa. Ollin sisar Anna oli kolmas. Ollilla on myös MM-pronssimitali vuodelta 2010.

Kantamaat kuuluvat Riihimäen urheiluautoilijoihin. Seura kuuluu suo-

Nopeuden säätelyä Pienoissähköautoradan urissa on virtakiskot. Virtaharjakset johtavat virtaa johtoja pitkin sähkömoottoriin, jossa ratastus ohjaa energiaa taka-akseliin ja solukumiset takapyörät vievät autoa eteenpäin.

– Etupyöriä ei ole. Isommassa autossa ne ovat vain tarrakoristeina korissa.

Aikaisemmin ne piti olla, mutta onneksi niistä luovuttiin, koska niillä ei ole mitään merkitystä, Veli-Matti Kantamaa kertoo.

Kantamaa selventää, että pienemmissä formulamallisissa autoissa etupyörät edelleen vaaditaan ja niiden kulma ja koko ovat tarkoin säädeltyjä. Auton ohjausjärjestelmä on kytketty ”boksiin”, joka taas on kytketty ajorataan. Nimellisjännite on 12 volttia.

– Boksin avulla saadaan säädettyä autolle sopiva virta ja jännite. Ne eivät ole ihan samanlaiset kaikilla. Lisäboksilla pystyy hillitsemään huippunopeutta, jotta pystyy ajamaan. Sen sisällä on releistö ja kuparilankaa. Se hillitsee auton saamaa virtaa.

Boksissa on myös herkkyyssäätimet.

Erilaisilla radoilla ja erilaisilla autoilla

on eri vaatimukset. Boksin kautta pystytään säätelemään myös jarruja, kuinka nopeasti auto pysähtyy.

– Auto lähtee mutkissa radaltaan, jos ajaa liian lujaa. Säätimellä voi säädellä vauhtia ja mutkissa pitää osata hiljentää oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

40 vuoden kokemus Veli-Matti Kantamaa päätyi alkujaan pienoissähköautoharrastuksen pariin kymmenvuotiaana poikana yli 40 vuotta sitten. Hän asui Seinäjoella ja naapurin pojat leikkivät pienoissähköautoradalla.

– Jotenkin sähkö ja rakentaminen ovat aina olleet lähellä sydäntä. Armeijan ja opiskeluajan taukoa lukuun ottamatta sillä tiellä on pysytty.

Alun perin Pieksämäeltä tuleva Kantamaa valmistui Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta sähkövoimatekniikan insinööriksi vuonna 1988.

Riihimäellä asuva mies työskentelee projektipäällikkönä ja asiantuntijana Liikennevirastossa. Hän vastaa Infra- ja ympäristöosastolla Ratateknisessä yksikössä rautatieturvalaitteiden vaatimuksista ja ohjeista.

Kantamaa on edelleen innokas pienoissähköautojen harrastaja, mutta kilpailut hän on enimmäkseen jättänyt jälkikasvulleen.

– En ole muutamaan vuoteen kilpaillut aktiivisesti, vaan olen siirtynyt enempi manageriosastolle, Kantamaa naurahtaa.

Antti Halonen Kuvat Antti Halonen, Veli-Matti Kantamaan arkisto HE L I NS 2/ 201 5

–

25

K

Koulutus

Piia Vainio ryhtyisi mielellään esimerkiksi elintarvikealalle kehitysinsinööriksi.

Insinööriharjoittelu palkitsee Insinööriharjoittelussa voi oppia uran kannalta olennaisia taitoja, verkostoitua ja hankkia kannuksia tulevaan työnhakuun. Kaksi Metropolian opiskelijaa kertoo, miksi harjoitteluun kannattaa panostaa.

Helsinkiläinen Piia Vainio ei hakeutunut insinööriharjoitteluun HKScan Finlandiin sattumalta. HK oli syy siihen, että hän lähti opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa. Hän haluaa töihin elintarviketeollisuuteen.

– Ihmisen täytyy aina syödä, Vainio perustelee.

Vainio pakkasi ensin kananlihaa ja sitten nakkeja vuosien ajan HK:n Euranja Vantaan-tehtailla ennen kuin aloitti Metropoliassa vuonna 2013. Aloittaessaan korkeakouluopinnot hänellä oli vakituinen työsuhde nakinpakkaajana, ja hän suorittikin harjoittelunsa ensim26

–

H EL INS 2 /2 0 1 5

mäisen osan tuotannossa HK:n Vantaan tuotantolaitoksessa kesällä 2013.

Vainio on saanut oma-aloitteisuutensa ansiosta entistä monipuolisempia työtehtäviä. Hän kävi kertomassa tehtaan käyttöpäällikölle, että monipuoliset teknisen alan työt kiinnostaisivat häntä tulevaisuudessa. Käyttöpäällikkö tarttui tilaisuuteen, ja syksyllä 2013 Vainio yleni tuotannosta tekniselle osastolle tekniseksi harjoittelijaksi. Vainio pääsi muun muassa dokumentoimaan kehitysprojektien asiakirjoja ja osallistumaan tuotantolinjojen käytettävyysseurantaan.

– Viime kesänä olin mukana myös

kunnossapidon kehitysprojektissa ja uusien laitteistojen käyttöönottoajoissa.

Vainion työsuhde teknisenä harjoittelijana loppui syksyllä 2014 HKScan Finlandilla pidettyjen toimihenkilöiden yt-neuvottelujen jälkeen, mutta hän palasi tammikuussa tekniselle osastolle tekniseksi assistentiksi. Töitä on parina päivänä viikossa.

Harjoittelu vahvisti uravalinnan Kun Henrik Raitasolan innostunutta puhetta ja suunnitelmia kuuntelee, hänen kiinnostustaan ei voi olla huomaamatta. Tietoliikennealan palveluyritys

Harjoittelija on palkan arvoinen Nihkeät talousnäkymät ovat lisänneet palkattomien harjoittelujen määrää samalla, kun tarjolla on ylipäänsä niukemmin harjoittelupaikkoja kuin hyvinä vuosina.

Insinööriliitto julkaisee vuosittain harjoittelijoiden palkkasuositustaulukot. Palkkasuositukset perustuvat opiskelijan työkokemukseen ja suoritettujen opintopisteiden määrään.

Insinööriliiton asiamiehen Tero Rinteen mukaan IL lähtee siitä, että harjoittelusta pitäisi aina maksaa palkka, mutta ei liitto palkatonta harjoittelua voi kieltääkään.

Opiskelijan kannattaa Rinteen mukaan itse arvioida tilanne. Tarjolla voi olla palkallinen työ, joka ei tunnu kiinnostavalta, tai palkaton harjoittelu, joka motivoi ja palvelee omia urasuunnitelmia.

Empowerissa suorittamansa harjoittelujakso vakuutti Raitasolan siitä, että verkkopalveluiden suunnittelu on hänen juttunsa nyt ja insinööriksi valmistumisen jälkeenkin.

Kolmatta vuotta ohjelmistotekniikkaa opiskeleva Raitasola löysi harjoittelupaikkansa vuosi sitten Metropolian intranetin kautta. Hän suoritti harjoittelunsa ensimmäisen puolikkaan Empowerissa viime kesänä. Työhön kuului muun muassa tietokantojen ylläpitoa sekä verkkosovellusten suunnittelua ja koodausta.

– Korjasin muun muassa tietokantaan liittyviä virheitä. Jos työni väheni, niin se oli hyvä, koska tiesi, että ongelmat olivat poistuneet, Raitasola kertoo.

Raitasola kokee, että hänet otettiin oikein hyvin vastaan hänen ensimmäisessä ict-alan työpaikassaan. Kesätyön päätyttyä Raitasola jatkoi osa-aikaisena koko loppuvuoden ja teki muutaman tunnin viikossa etätöitä kotoaan. ”Tärkeimmät taidot työelämästä” Kesätyön päätyttyä Henrik Raitasola sai idean alkaa suunnitella Metropolialle uutta lukujärjestyssovellusta, koska nykyiset eivät olleet hänen toiveidensa mukaisia. Oppilaitos näytti projektille vihreää valoa.

– Yritän suunnitella siitä mahdollisimman hyvän, että voin sitten käyttää sitä työnäytteenä hakiessani töitä. Olen oppinut, että työhakemuksen ja CV:n tekemiseen kannattaa kiinnittää paljon huomiota, jotta erottuisi muista hakijoista. Suosittelen sitä muillekin opiskelijoille, Raitasola toteaa.

Työharjoitteluun kannattaa panos-

Henrik Raitasola kaipaa sosiaalista työtä ihmisten parissa.

Häntä kiinnostaa ohjelmistoalan konsultin tai opettajan ura.

Harjoittelu kuuluu AMK-opintoihin Insinööriopintoihin kuuluvan harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä.

Opiskelija suorittaa harjoittelun yleensä kahtena kesänä. n Harjoittelu on aina alaan liittyvää työtä. n n

taa, koska opiskelija oppii tulevan uransa kannalta tärkeimmät taidot juuri työelämässä, Raitasola arvioi.

– Harjoittelussa tajusin, että vaikka saisi vitosen kaikista kursseista ohjelmoinnissa, niin ei ole silti kovin hyvä. On pakko tehdä vapaa-ajalla omia hommia, välillä vaikka puoli neljään saakka yöllä.

Harjoittelupaikat vähentyneet Insinööriopintoihin kuuluu pakollisena 30 opintopisteen mittainen työharjoittelujakso, jonka opiskelijat tyypillisesti suorittavat kahtena kesänä ja se on aina alaan liittyvää työtä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskelijoita auttaa kolme harjoitteluinsinööriä.

Heidi Martinin ja Tiina Aallon mukaan harjoitteluinsinöörit auttavat opiskelijoita harjoittelupaikan hankkimisessa esimerkiksi välittämällä harjoittelijoi-

ta palkanneiden yritysten nimiä tai antamalla muunlaista tukea.

– Opiskelijan on kuitenkin itse haettava harjoittelupaikkaa, Martin sanoo.

Yksittäisistä työnantajista eniten metropolialaisia palkkaavat harjoittelijoiksi ABB, Fortum ja Helen Oy eli entinen Helsingin Energia.

Insinööriliiton asiamies Tero Rinne kertoo, että IL:n tutkimuksen mukaan parhaiten harjoittelupaikkoja koko Suomessa on tarjolla rakennustekniikan, auto- ja kuljetustekniikan, rakennusalan työnjohdon ja kone- ja tuotantotekniikan aloilla. Huonoin tilanne on sen sijaan automaatiotekniikan, bio- ja elintarviketekniikan ja ympäristöteknologian harjoittelupaikkaa etsivillä.

Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas HE L I NS 2/ 201 5

–

27

H

HI ry

Hallitus esittäytyy – Rope Sidebras Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa?

Olen toiminut hallituksessa neljä vuotta, nyt on siis viides vuosi menossa.

Mikä on roolisi hallituksessa nyt?

HI:n viestinnästä olen koettanut kehittää viestintää eri kanaviin, jotta jäsenet olisi mahdollista saavuttaa eri medioiden avulla ja viestintä olisi enemmän vuorovaikutteista. Olen myös mukana muun muassa jäsenpitotyöryhmässä, joka on jäsenten edunvalvonnan lisäksi tärkein viestintää työllistävä HI:n hallituksen strateginen työryhmä.

Miksi HI:n jäsenlehti muutti nimeään ja ulkoasuaan?

Oli aika uudistua ja tuoda lehden brändi ja rakenne tukemaan Helsingin Insinöörien toiminnan strategisia painopistealueita. Vanhan lehden ulkoasu oli ehkä jo hiukan aikansa elänyt ja nyt oli korkea aika muun visuaalisen ilmeen uudistamisen ohella tuoda myös lehti nykyiselle vuosikymmenelle. Seuraavaksi uudistetaan niin sanottu ikuisuusprojekti, eli verkkosivut vastaaman yhdistyksen, jäsenten ja viestinnän tarpeisiin.

Onko sinulla muita tehtäviä IL:n liittoyhteisössä?

Toimin varsinaisena IL:n edustajakokousedustajana ja muun muassa lehden toimitusneuvostossa. Viestinnän kehittäminen luottamustoimisena syö niin paljon aikaa, ettei järjestöpuolella aikaa riitä hallituksen toiminnan tukemisen lisäksi juuri muuhun. Aikaisemmin vedin Helsingin Insinöörien Valokuvauskerhoa ja olen todella iloinen siitä, että uuden vetäjän ansioista homma on edelleen kehittynyt ja toiminta laajentunut monimuotoisemmaksi.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta?

Panostaisin työssä jaksamiseen ja työurien pidentämisen sijaan oman hyvinvoinnin kehittämiseen ja terveyden ylläpitämiseen sekä työpaikalla viihtymi28

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Rope Sidebras Sosiaali- ja terveysministeriö, projektipäällikkö Mediatekniikan insinööri, Espoon–Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu 2003.

– AMK-tutkinnon jälkeen olen jatkanut opiskelua ja itseni kehittämistä.

seen, jotta mahdollinen työssä jaksaminen voisi olla omaehtoista.

denäyttelyt, koiran kanssa ulkoileminen ja lapsen kanssa harrastaminen.

Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut?

Itse olen viimeisen vuoden aikana työelämässä voinut hyödyntää isyyslomaa ja esimerkiksi etätyömahdollisuuksia.

Lisäksi työhyvinvointi ja palkallinen sairausvapaa sekä työterveyshuolto ovat useimmalle toisaalta niin automaattisia etuuksia, ettei niitä usein osata arvostaa.

Kaikkien etujen saavuttaminen vuosien saatossa on vaatinut yleensä kolmikantaista keskustelua, ja pidän tätä keskusteluyhteyttä tärkeänä koko liittoyhteisön saavuttamana etuna.

Mikä on lempipaikkasi ja miksi?

Hong Kong – menkää kaikki käymään siellä ennen kuin on liian myöhäistä.

Kulttuuriero on jo nykyisin silmiin pistävä, kun matkaa Kiinan rajalle päin esimerkiksi metrolla ja unohtaa Hong Kong -saaren. Viihdyn toki myös kotisohvalla.

Mitä harrastat?

Harrastuksiini kuuluu muun muassa matkustelu, jalkapallo, valokuvaus, tai-

Terveisesi HI:n jäsenille Jos viestinnän kehittämiseen tulee ideoita, jotka kannattaisi toteuttaa, niin älkää epäröikö ottaa yhteyttä. Muista, että Helsingin Insinöörit haluaa olla tukenasi niin työssä kuin vapaalla.

Sinua varten – työssä ja vapaalla Pixhill

Tulossa syyskuussa: Energiaseminaari HI järjestää 16. syyskuuta 2015 Energiaseminaarin, jossa käsitellään energia-alan muutosta ja tulevaisuutta.

Energia-asiat ovat viime vuosina nousseet laajan mielenkiinnon kohteeksi toimintaympäristön muutoksen johdosta. Murrokseen joutuvat uudet ja kehittyvät energiantuotantotavat, energian varastoinnin mahdollisuudet sekä muutokset energian kulutuksessa ja ympäristössä. Energia-alalla on edessään suuri haaste kehittää ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä energiaratkaisuja, jotka tukevat yhteiskunnan hy-

vinvointia. Energiapolitiikka ja valitut poliittiset toimenpiteet vaikuttavat tulevaisuuden energia-alan mahdollisuuksiin ja uuden energian hyödyntämisen ratkaisuihin.

Lisätietoja tulossa www.helins.fi/tapahtumat ja HI:n sosiaalinen media.

Tule mukaan energiseen seminaariin!

Noora Lindholm ja Raimo Nummi

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 2/ 201 5

–

29

H

HI ry

Vietä kesäpäivää Linnanmäellä!

Linnanmäki

Linnanmäki avaa jälleen ovensa 20. huhtikuuta 2015.

HI:n jäsenet perheineen voivat hankkia hupirannekkeen jäsenhintaan 32 euroa (hinta Linnanmäeltä ostettuna 38−39 euroa).

Hupiranneke on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2015. Ranneke aktivoituu käyttöön ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä. Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pituiset vieraat pääsevät kaikkiin huvipuiston laitteisiin pituus- ja turvarajoitukset huomioiden. Sisäänpääsy puistoon on maksuton.

Varaa rannekkeesi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Heikki Tuuli

Helsingin kaupunginorkesterin Vappumatinea Perjantaina 1. toukokuuta 2015 klo 14 Helsingin Musiikkitalo, Mannerheimintie 13 A Helsingin kaupunginorkesteri on soittanut vappukonsertteja samalla huolettomalla hilpeydellä vuodesta 1883 alkaen. Tänä vuonna sopraano Mari Palo ja pianisti Jukka Nykänen vaihtavat viihteelle omaan tuttuun tyyliinsä.

30

–

H EL INS 2 /2 0 1 5

Arvioitu kesto 1 tunti, ei väliaikaa.

Lipun jäsenhinta 20 euroa.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh.

040 150 3878.

Sattumia KOM-teatterissa Lauantaina 23. toukokuuta 2015 klo 19 KOM-teatteri, Kapteeninkatu 26, Helsinki Sattumia perustuu Daniil Harmsin lyhyttarinoihin, joissa tarkka yhteiskuntakritiikki yhdistyy uskomattomiin henkilöihin ja täysin odottamattomiin tapahtumaketjuihin.

Rooleissa: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Eeva Soivio, Arttu Kapulainen, Niko Saarela ja Pekka Valkeejärvi.

Lipun jäsenhinta 16 euroa.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Sointu Högström

HI:n perinteinen Vappubooli Tervetuloa viettämään Vappuaattoa kanssamme 30. huhtikuuta 2015 klo 15–19 Insinöörit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A. Insinöörilakki, hassu vappuhattu vai ei päähinettä ollenkaan? Olipa valintasi mikä tahansa, kannattaa Vapun vietto aloittaa Helsingin Insinöörien mainiossa seurassa. Kolmelta aloitamme boolin maistelun sekä pienten vappumaisten purtavien napostelun. Tilaisuuden musiikillisesta viihteestä vastaa perinteisesti Insinöörilaulajat, ja saattaa siellä joku yllätysvieraskin piipahtaa… Asu on vapaa mutta suotava, ja paikalle voit saapua mihin kellonaikaan vain.

Kutsu on avec.

15.00 Ovet auki 15.30 Insinöörilaulajat 16.00 HI:n puheenjohtajan puhe + malja keväälle 17.00 Insinöörilaulajat 19.00 Tilaisuus päättyy Ilmoitathan tulostasi 26. huhtikuuta mennessä osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 2/ 201 5

–

31

H

HI ry Jarmo Vehkakoski

Retki Bengtskärin majakalle ja Örön linnakesaareen Suuren suosion saanut kesäkuun 6. päivän retki on jo täynnä, mutta järjestämme toisen vastaavan retken myöhemmin kesäkuussa.

Lähde mukaan unohtumattomalle retkelle Bengtskärin majakalle ja Örön linnakesaarelle.

Bengtskärin majakka on saaristomeren uhkein ja vaikuttavin nähtävyys, jonka jyhkeät kiviseinät ovat nähneet monet historiamme vaiheikkaat tapahtumat. Yhdeksän vuosikymmenen

ajan majakka on ohjannut tuhansia merenkävijöitä turvallisille väylille. Örö taas ihastuttaa ainutlaatuisella luonnollaan, tsaarinaikaisilla kasarmeillaan ja nupulakiviteillään.

Jäsenhinta 70 euroa aikuisilta ja 30 euroa lapsilta (4–14-v.).

Alle 4-vuotiaat maksutta. Hintaan sisältyvät bussi- ja merimatkat, lounas, kahvi sekä opastukset.

Ohjelma ja sitovat ilmoittautumiset 1.5.2015 mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

ABB

Tutustumisvierailu ABB Marine Azipod -tehtaalle Keskiviikkona 22. huhtikuuta 2015 klo 13–15 Merenkulkijankatu 1, Helsinki HI-Seniorit järjestää mielenkiintoisen tutustumisvierailun ABB Marinen Azipod -tehtaalle. Tutustumme Azipod-potkureiden tekniikkaan, valmistukseen ja testaamiseen. Oppaana on Mikko Turunen.

Ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

ABB:n Azipod®-propulsiojärjestel­mä, joka edistää risteilijöiden ja jäänmurtajien energiatehok­­kuutta ja ajettavuutta.

32

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Helsingin Insinöörit HI ry:n

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 21. huhtikuuta 2015 klo 18 alkaen Insinöörit–Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Itä-Pasila, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään n hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2014 n tilinpäätös vuodelta 2014, tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen n Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistyksen INSKE ry:n jäsenyyden anominen.

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös 17.4. sekä 20.–21.4.2015 klo 8–16 yhdistyksen toimistolta.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 31.3.2015.

Tervetuloa!

Hallitus

Tulevia jäsenkoulutuksia Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2015: 15.4. Työnhaun peruselementit 6.5. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat 21.5. Osaaminen esille!

27.5. CV-työpaja Koulutukset ovat erittäin suosittuja – Ilmoittaudu nopeasti! www.ilry.fi/koulutukset

Työnhakuveturin kevään 2015 asiantuntijaluennot Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omatoimista työllistymistä tarjoamalla asiantuntijaluentoja ja työllistymistavoitteista ryhmätoimintaa.

15.4. Työllistymistarinat 6.5. Työnantajien rekrytointipaneeli Lisätiedot: www.tyonhakuveturi.fi

HE L I NS 2/ 201 5

–

33

H

HI ry Kuvat: Markku Erkamo

Kiinalainen uusivuosi innoitti kuvaamaan HI-Valokuvauskerho osallistui 18. helmikuuta Kiinalainen uusivuosi -tapahtumaan Helsingin Lasipalatsin aukiolla.

Kerholaiset saivat nauttia monista taiteen lajeista, väreistä, kiinalaisesta kulttuurista ja ilotulituksesta.

Vuokraa studiosetti käyttöösi

Kameraklinikalta ideoita valokuvaukseen

HI-Valokuvauskerho on hankkinut studiosetin, jota valokuvauksesta innostuneet jäsenet voivat vuokrata. Studiosetissä on kolme valonlähdettä, sateenvarjot ja valonpehmentimet sekä taustaverhoteline. Studiosetin viikkovuokra on 20 euroa.

Omavastuu rikkoutuneesta tai hävinneestä osasta on 50 euroa.

Ota yhteyttä Valokuvauskerhoon ja varaa setti käyttöösi.

Saat kirjalliset välineistön kokoamisohjeet, sekä tarvittaessa henkilökohtaista perehdytystä Valokuvauskerhon tapaamisten yhteydessä.

Setin voit noutaa HI:n toimistolta osoitteesta Ratavartijankatu 2 A, ja palauttaa sen takaisin toimistolle arkisin klo 8–16 välillä.

Lisätiedot: Mika Balk, www.helins.fi/valokuvauskerho

25. toukokuuta 2015 klo 18 Ratavartijankatu 2 A, seminaariluokka

34

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

Valokuvauskerho järjestää kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille HI:n jäsenille ja heidän perheilleen avoimen tapahtuman, jossa voi tutustua kerhon toimintaan ja saada ideoita ja neuvoja valokuvauksen saloihin. Paikan päällä voi ottaa vaikka perhekuvan kerholaisten opastuksella. Oma kamera mukaan!

Tapahtuma on jäsenille maksuton.

Ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Mikä YSTHIS? Kaikilla meillä on eri tavat juhlistaa vuotuista ystävänpäivää.

Opiskelijat aloittavat juhlimisen jo pari päivää etukäteen, joten torstaina 12. helmikuuta laitettiin YSTHIS-bileet vauhtiin.

Tarkoituksena oli muun muassa selvittää, mistä bileiden nimessä oleva ylimääräinen H-kirjain tulee.

Tänä vuonna suunnistettiin Apollo Live Clubille. YSTHIS-bileiden järjestäjinä olivat Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry, Tradenomiopiskelijat Metropolian Bisnes Intellektuaalit TROMBI ry, Riihimäen Insinööriopiskelijat RINO ry, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry sekä Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry.

Ilta alkoi YSTHIS-afterwork tilaisuudella. Etkoille saapui piirun verran alle sata henkilöä, eli ihmisiä oli reilusti paikalla jo alkuillasta. Kyseessä oli yksityistilaisuus, jossa käsiteltiin työnhakuun liittyviä seikkoja. Ohjelmassa oli tietoisku työsopimuksista, ja vinkkejä työhaastatteluun antoi Anna Sirviö-Hautala Tradenomiliitosta. Lavalla nähtiin myös UIO:n puheenjohtaja Lauri Karhunen. Vinkit laitettiin korvan taakse rennosti kuohuviiniä siemaillen.

Loppuillasta Clubi avattiin myös muulle juhlakansalle. Pääesiintyjänä jatkobileissä toimi bilebändi Beatwave, joka liikutti ihmisiä ysäribiisien tahtiin yömyöhään. Tanssilattia täyttyi ja tunnelma nousi kattoon pysyen siellä koko illan. Tänäkään vuonna ei selvinnyt mysteerisen H-kirjaimen alkuperä, mutta ensi vuonna yritetään uudestaan yhtä mahtavilla juhlilla!

Eemeli Nurkka

Hohtokeilausta HI-Nuorten seurassa torstaina 28. toukokuuta 2015 klo 18–19 Kampin Keilahalli & Bar, Kauppakeskus Kamppi, 4.krs Tule mukaan keilaamaan HI-Nuorten kanssa Kampin hohdokkaaseen hohtokeilaukseen. Mukaan kannattaa tulla taitotasosta riippumatta, sillä hyvä mieli ja seura korvaa sen, vaikka et olisikaan ansioitunut keilaveteraani tai kaiken nähnyt pallonpyörittäjä.

Vierailu Helsinki Distilling Companyn tislaamoon Perjantaina 24. huhtikuuta klo 16.40 Työpajankatu 2a R3 Viinanpoltto on palannut Helsinkiin yli sadan vuoden jälkeen!

The Helsinki Distilling Company perustettiin elokuussa 2014 Teurastamolle, jossa se on aloittanut monen eri alkoholituotteen, kuten viskin, ginin ja applejackin tislaamisen. Pääsemme tutustumaan tuotantolaitokseen ja myös maistamaan muutamia tuotteita.

Jäsenhinta 33 euroa, avec 55 euroa.

16.45 Tervetuliaiscocktail B-Smokeryssä paikan omasta ginistä 17.10 Kierros tislaamossa ja tutustuminen viskin ja ginin valmistukseen 18.00 Tisle tasting B-Smokeryssä Kierrokseen on mahdollista lisätä tastingmenu lisähintaan 42 euroa/henkilö. Hintaan ei sisälly juomia.

Ilmoittautumiset: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HI-Nuoret

Tapahtuma on jäsenille maksuton.

Ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 2/ 201 5

–

35

H

HI ry Rope Sidebras

Nauti kesästä luonnonkauniissa Vartiosaaressa!

Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–11.10.2015. Huvilasta voi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmalle seurueelle. Huvila sopii myös työyhteisöjen tiimipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Edut ja palvelut > Vådötorp-huvila tai toimisto@helins.fi, puh.

040 150 3878.

Tervetuloa huvilan talkoisiin 25.–26. huhtikuuta.

Huoltoryhmän järjestämissä kevättalkoissa asennetaan laiturit, kytketään kesävedet, pilkotaan puita ja tartutaan haravan varteen. Hyötyliikunnan ja reippaan ulkoilun ohella on mahdolisuus turista kollegojen kesken tai vaikka viedä perhe luonnon helmaan. Lisätiedot: Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi, puh. 050 403 2363.

Mistä löydät piilotyöpaikan?

Arvion mukaan noin 80 prosenttia työpaikoista on piilossa. Piilotyöpaikka voi löytyä yrityksestä, jossa tarve rekrytoinnille on jo tunnistettu, mutta julkista työntekijän hakua ei ole vielä aloitettu.

Moni yritys kokeilee ensin sisäistä hakua, mutta päätyy lopulta rekrytoimaan vapailta markkinoilta.

Osa piilotyöpaikoista on hiljaisessa haussa, esimerkiksi silloin, kun tiedossa on tulevia irtisanomisia, mutta niistä ei ole vielä kerrottu julkisesti. Irtisanomisten yhteydessä tehtävänkuvat ja toimintojen painopisteet usein muuttuvat, jolloin piilotyöpaikka voi löytyä ihan toisesta tehtävästä kuin irtisanotun toimialueelta.

Joskus työnantaja ei ole vielä itsekään tiedostanut tarvitsevansa uusia työntekijöitä. Tällaisessa tilanteessa on työnhakijan osattava myydä omaa osaamistaan ja herättää työnantajan tarve rekrytoinnille.

Tee työnhaustasi sosiaalinen tapahtuma Aloita piilotyöpaikan metsästys kartoittamalla oma osaamisesi, työkokemuksesi ja kiinnostuksesi kohteet. Käytä apu36

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

nasi esimerkiksi Insinööriliiton uraneuvojaa. Kun olet päättänyt, minkälaisessa työpaikassa haluat työskennellä, kerro siitä muille ja pyydä itsellesi suosittelijoita. Jos kukaan ei tiedä sinun hakevan töitä, niin tuskinpa saat myöskään työtarjouksia.

Käy paljon messuilla, rekrytointitapahtumissa ja järjestämissämme koulutuksissa – ole siis siellä, missä muutkin ovat. Jos he ovat sosiaalisessa mediassa, ole sinäkin siellä. Muista pitää aina ajantasaista CV:tä mukanasi, missä sitten liikutkin.

Käytä kaikkia tiedonhakukanavia Aluksi voi tuntua hankalalta alkaa soitella yrityksiin työpaikan toivossa. Vastassa on kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä, joille voi kertoa avoimesti työnhaustasi.

Monissa uusissa tai kasvavien alojen yrityksissä on menossa jatkuva rekrytointi. Kasvuyrityksiä voi seurata esimerkiksi lehdistöstä, projektirahoitusten sivuilta tai nimityspalstoilta. Usein kun joku nimitetään ylempään toimeen, avautuu alemmilta tasoilta työpaikkoja. Yt-tilanteet voivat myös laukaista työvoiman

vaihtumisen, sillä työpaikan epävarmuus saattaa johtaa työntekijöiden irtisanoutumiseen, vaikka päätöstä vähentämisestä ei olisikaan vielä tehty. Määräaikaisia työtehtäviä ei aina laiteta julkiseen hakuun, joten jos osut paikalle juuri oikeaan hetkeen, voit saada palkinnoksi piilotyöpaikan.

Vinkkejä piilotyöpaikan metsästykseen: n Kerro työnhaustasi avoimesti, verkostoidu ja ole sosiaalinen n Harjoittele erilaisia työnhakutilanteita n Päivitä ansioluettelosi ja pidä työnhakupäiväkirjaa n Etsi taustatietoja yrityksistä n Pyydä uraneuvojilta sparrausta n Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja kunnostasi n Usko mahdollisuuksiisi!

Sointu Högström

Kirjoitus pohjautuu valmentaja, KM Riikka Pajusen, Montevista Oy, asiantuntijaluentoon Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? 20.11.2014, Työnhakuveturin tilaisuudessa, Helsingissä.

Arctech Helsinki Shipyard

HI-Senioreiden vierailu Arctech Helsinki Shipyardille Kiitämme Arctech Helsinki Shipyard Oy:tä miellyttävästä ja asiapitoisesta vierailusta telakalla 25. huhtikuuta 2015.

Erikoisesti kiitämme isäntinä toimineita toimitusjohtaja Esko Mustamäkeä ja tuotantojohtaja Jarmo Saramiestä heidän vaivannäöstään ja hienosta telakan esittelystä. Saimme kuulla, että telakalla on hyvä tilauskanta vuoteen 2017 asti, ja henkilökuntaa ollaan lisäämässä noin 150 henkeä vuodessa. Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että laivoja tullaan rakenta-

maan Helsingissä vielä pitkään. Laivanrakennuksella on siis edelleen oma osansa maamme taloudessa.

Meidän, nykyisin ”enterin” painamiseen tottuneiden, oli hyvä nähdä painavia lohkoja, jotka eivät pelkän tietokoneen avulla liiku, vaikka sitäkin tarvitaan monissa rakentamisen vaiheissa. Käynti telakka-alueella näytti myös, että kyseessä on raskas metalliteollisuus, jossa ulkoista loistoa ei näy. Kymmeniä tai satoja tonneja painavat rakenteilla olevat

lohkot eivät välttämättä ulkonäöllään komeile. Ne ovat kuitenkin oikeaa työtä myös insinööreille, joiden ammattitaitoon tämänkin telakan jatkuva toiminta on perustunut ja perustuu. Toisaalta telakalta lähtevä laiva on varmasti jokaisen telakkalaisen aito ylpeyden aihe. Telakkatyöllä on konkreettinen ja näkyvä lopputuote.

Näimme myös Suomen ainoan katetun telakka-altaan, joka on 290 metriä pitkä.

Telakka tekee vain jäätä murtavia aluksia, joiden rakentamisessa Helsingin telakalla on pitkä perinne. Jäänmurron tekniikassa olemme edelleen ”keulassa ja väylää avaamassa” uusia murtajamalleja kehitettäessä. Telakan merkitys muulle meriteollisuudelle on suuri.

Koko historiansa ajan on suuresta henkilöstömäärästä johtuva paine heilutellut telakan taloutta ja saanut osakseen ehkä liiankin paljon huomiota. Juuri nyt näyttää hyvältä. Uskomme telakan tulevaisuudessa rakentavan runsaasti murtajia. Onnittelemme 150 vuotta täyttävää telakkaa ja toivotamme menestystä jatkossa!

Risto Pakaste ja Teuvo Peltoniemi

HI-Seniorit Vantaan Energian jätevoimalaitoksella Risto Pakaste

HI-Seniorit kävivät 16. helmikuuta 2015 tutustumassa Vantaan Energian jätevoimalaitokseen. Jätevoimalaitos polttaa kierrätykseen menemättömän sekajätteen Hangosta Loviisaan. Jätettä kertyy vuodessa noin 320 000 tonnia, mikä kuljetaan rekoilla laitokseen.

Laitoksen kokonaishyötysuhde on 95 prosenttia. Tuotetusta energiasta 60 prosenttia on lämpöä ja 40 prosenttia sähköä. Energia vastaa noin 200 000 kaksion lämmön käyttöä ja 100 000 kaksion sähkön käyttöä. Tämä energia korvaa aiemmin kaatopaikoille päätyneen jätekuorman. Sekajätteiden poltolla säästetään tuontienergiaa, ja koska pääosa jätteestä on kierrätystavaraa, energiatuotannon CO2 päästöt vähenevät 20 prosentilla.

Prosessi kokonaisuudessaan jätteen tulosta tuhkan poisvientiin oli kaikille osallistujille uusi, ja se on herättänyt

HI-Seniorit jätevoimalaitoksen pienoismallin ympärillä.

suuren joukon kysymyksiä ja vilkasta mielipiteen vaihtoa.

Kiitämme Vantaan Energiaa ja esittelijöitä erittäin hyvin toteutetusta vierailusta.

Lisää aiheesta: www.vantaanenergia.fi/ jätevoimala Risto Pakaste

HE L I NS 2/ 201 5

–

37

H

HI ry

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk­ses­sa­si Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry. fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter #Helsingininsinöörit, #helins Slideshare > HIry

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus 38

–

HEL I NS 2 /2 0 1 5

K

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Vastaa ja voita Mitä mieltä olet uudistuneesta HELINS-lehdestä? Vielä ehdit vastata lukijakyselyyn: vastausaikaa on 24.4.2015 asti. Kyselyn löydät osoitteessa www.helins.fi > HELINS-lehti Jättämällä kyselyyn yhteystietosi voit voittaa arvonnassa vapaavalintaiset kahden hengen liput kuluvan vuoden tapahtumiin.

TYÖTTÖMYYDESTÄ VOI SELVITÄ Jäin työttömäksi syksyllä 2001 tietoliikenneyrityksestä, ja kuten tyypillistä, tätä ennen olin itse joutunut irtisanomaan henkilökuntaa. Sain 10 kuukauden palkan ja alussa tuntui kuin olisin päässyt sapattivapaalle. Tein kaikenlaista ja kohotin kuntoani, kunnes alkoi ansiosidonnainen päiväraha. Tulot puolittuivat.

Aloin lähetellä hakemuksia, aluksi oman alan tehtäviin ja myöhemmin kaikkiin mahdollisiin työtehtäviin, jotka jollakin tavalla vastasivat osaamistani. Hakemuksia lähetin yli kaksisataa, eivätkä ne johtaneet mihinkään. Oli pakko todeta, ettei viisikymppinen hakija, jolla on 1970-luvun tutkinto ja 25 vuoden työkokemus enää työllisty.

Päätin laajentaa ammattitaitoani ja laitoin hakupaperit ammattikorkeakouluun. Kävin pääsykokeissa ja niin olin syksyllä 2003 Stadiassa opiskelemassa nuorempien kanssa sähköinsinööriksi. Koulusta valmistuttuani 2006 sain heti töitä. Tosin palkka oli entisestä tuhat euroa pienempi ja lomaoikeus puolittunut 24 päivään.

Omistajat myivät muutaman vuoden päästä yrityksen, ja myynnin kautta päädyin kansainväliseen suunnittelu- ja konsulttiyritykseen. Palkka ei oikein kehittynyt ja tunnelma oli, että vanhoista työntekijöistä haluttiin eroon. Kesällä 2013 huomasin mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen Helsingin Sanomissa. Laiton hakemuksen, ja pian olinkin haastattelussa. Työsuhde syntyi ja yli kuusikymppisenä aloitin syksyllä 2013 jälleen uudessa työpaikassa.

Kunnollisen työpaikan ja entisen palkkatason saavuttamiseksi piti tehdä pitkä kierros. Ilman potkuja olisin varmasti pysytellyt siinä tietoliikenneyrityksessä eläkeikään asti. Taloudellisesti se olisi ollut myös paljon kannattavampaa. Toisaalta aikuisopiskelu oli ihan hauskaa ja on ollut piristävää päästä töihin uusiin yhtiöihin ja tehtäviin. Vaikka onnistumiset ovat kiven alla, myös työttömyydestä voi selvitä voittajana.

Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Sinustako kolumnisti?

HELINS-lehti etsii kolumnistia, joka vuorottelisi nykyisen kolumnistimme kanssa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä jäsenlehdessä. Olet etsimämme henkilö, jos olet sujuva kirjoittaja, sinulla on mielipiteitä työelämästä ja haluat kertoa niistä muille HI:n jäsenille.

Lähetä kolumninäyte sekä yhteystietosi 3.5.2015 mennessä osoitteella helins@unionimedia.fi Julkaistuista kolumneista maksetaan palkkio.

?

HE L I NS 2/ 201 5

–

39

A E H

Symbolit kertovat artikkelin aihealueen A= ajankohtaista E= edunvalvonta (Työmarkkinajaoksen jutut) H= HI ry (yhdistyksen uutisia, jäsenetuja, tapahtumia jne.)

K= koulutus (nuoret, Metropolia jne.)

M= menneitä muistellen T= tekniikka V= vapaa-aika

Jäsenosio lehden loppuosassa alkaa HI:n sloganilla

Sinua varten – työssä ja vapaalla Lehden sisältö vastaa lukijoilta saatua palautetta: joka numerossa on juttuja työelämästä, tekniikasta, koulutuksesta sekä yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Lehden typografia

Helins

Mercury text G1, jota käytetään artikkeleiden varsinaisessa sisällössä (leipäteksti), kursivoiduissa otsikoissa, lisätiedoissa ja vinjeteissä (palstan nimet) ja sillä merkitään myös tekijöiden nimet.

Helins

Helins

Helins

Gotham, jota käytetään otsikoissa, ingressissä (jutun johdanto), kuvateksteissä ja infolaatikoissa.

Helins Yhdistykselle suunnitellut symbolit

Väriarvot painotuotteille n keltainen 0/20/70/0, n oranssi 0/50/80/0 n punainen 0/70/0/0, n sininen 60/0/0/0, n violetti 79/94/0/0

Lehden uuden ulkoasun suunnitteli designtoimisto Kuudes Kerros.

Toteutuksen viimeisteli Unionimedia.

Lehden paperi on Novapres Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Anna palautetta lehden uudesta ilmeestä: helins@unionimedia.fi