Helins 4 2017 by HELINS-lehti

4 2017

Susanna Kalliomäki:

Jäsenedut käyttöön

Insinööri työssä: Verkon ongelmanratkaisija

Tekniikka: Huipputekniikkaa lentokentällä

HI ry: Jäsenlehden historiaa

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Verkon ongelmanratkaisija................................................. 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskunnassa......................... 8 Hallitsetko etätyön riskit?................................................... 9 Jäsenetuja jokaiselle jäsenelle......................................... 10 Samu Salo: Monta kanavaa käytössä.............................12 Huipputekniikkaa lentokentällä.......................................14

Ympäristötekniikan inssi: Fiksu säästää vettä............18 HI:n jäsenlehden historiaa................................................ 20 Entistä ketterämpi Metropolia.........................................28 Välipalat.................................................................................. 30 Hallitus esittäytyy – Elina Kuivinen.................................31 Sähkösuunnittelun veteraani...........................................32 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................34 Jari Rauhamäen kolumni...................................................35

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

4041-0619 Painotuote

UUSIA TYÖEHTOSOPIMUKSIA Neuvottelusyksy on pääosin takana. Valtaosa ylempien toimihenkilöiden yksityisen sektorin työehtosopimuksista (tes) on neuvoteltu, ja sopimukset on vahvistettu. Ne jäsenet, jotka työskentelevät muun muassa julkisella sektorilla ja energia-alalla, ovat valmistautumassa neuvottelukierrokseen. Nippu työllisyyden kasvua tukevia sopimuksia Neuvottelutilanne oli vähintäänkin haastava. Yhteiskunnan insinööreille luoma paine oli kova. Insinöörit tunnetaan maltillisina yhteiskunnan rakentajina, silti yllemme tarjottiin ay-liikkeen homehtunutta viittaa ja etukäteen pelättiin meidän vaarantavan yhteiskunnan kasvun. Vielä marraskuun alkupäivinä Suomen teollisuuden kasvun kerrottiin olevan heikon ja neuvottelukierros voisi tukehduttaa kaiken kasvun. Kuitenkin EK:n järjestämässä työsuhdeseminaarissa 8.11. voitiin todeta, että Suomen vuotuinen kasvuvauhti on ohittanut euroalueen ja työttömyys on kääntynyt laskuun. Teimme sopimuksen, joka tukee yhteiskunnan talouden kasvua ja varmistaa kilpailukyvyn. Jos sopimuskauden päättyessä Suomen taloudessa on jälleen huonot ajat, sitä ei ainakaan voi laittaa suomalaisen insinöörin piikkiin. Insinöörit olivat jälleen yhteiskunnan rakentajia. Nollalinjan murtava ratkaisu Myönteistä on se, että kohtuullisen pitkään jatkunut palkankorotusten nollalinja loppui. Nyt ansiot kehittyvät kahtena seuraavana vuonna. Ratkaisut myös turvannevat ostovoiman kehittymisen, jos inflaatio säilyy hitaana. Työnantajien puolelta esillä oli myös täysin vapaa paikallinen palkanmuodostus. Tämä saatiin neuvotteluissa torjuttua, eli sopimukset turvaavat korotukset kaikkien palkkoihin. Mikäli Suomi on vielä kahden vuoden kuluttua kasvun tiellä, on insinöörien vuoro kuitata menneen vuosikymmenen vetovastuu maltillisena toimijana. Nyt kunnioitamme työrauhaa ja keskitymme sovituilla aloilla työntekoon. Niille, joilla sopimukset ovat vielä kesken, toivotan hyviä neuvotteluhetkiä. Tapaamme ensi vuonna verkkosivuillamme. Tämä oli paperisen HELINS-lehden viimeinen pääkirjoitus. Lasse Laurikainen päätoimittaja

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@helins.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Vilhonvuorenkatu 11 A 00500 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Tomi Westerholm Toimitusneuvosto

Lasse Laurikainen, pj. Sointu Högström, siht. Bari Beshar Susanna Kalliomäki Elina Kuivinen Juha Manu Marjo Mikola, Unionimedia Paino PunaMusta Oy HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi LumiPress Gloss.

Sinua varten – työssä ja vapaalla HE L I NS 4 / 201 7

–

Insinööri työssä

Verkon ongelmanratkaisija Joni Oksanen ratkoo DNA:lla yritysasiakkaiden verkko-ongelmia. Kuusi vuotta sitten hän itse juoksi verkon perässä Sendaissa, Japanissa, voidakseen kertoa vanhemmilleen, että hän on tsunamin jäljiltä hengissä. Kun yritys tilaa verkkoratkaisun, se suunnitellaan alusta alkaen teknisesti yrityksen tarpeisiin ja tiloihin sopivaksi. Asiantuntija Joni Oksasen työhön kuuluu muun muassa verkkolaitteiden määrittelyjä ja muun organisaation teknistä tukemista. – Kun esimerkiksi eräs yritys tilasi vähän aikaa sitten uudet liittymät ja päätelaitteet, tein omat määrittelyt erikseen kaikkiin 50 toimipisteeseen.

”Asenne oli aluksi se, että asuntolan langaton verkko on huono asia, koska opiskelijat saisivat vapaasti surffata asunnoissaan eikä verkkoliikennettä voi mitenkään suodattaa.”

Ennen DNA:ta insinööriksi valmistumisensa jälkeen Oksanen ehti työskennellä kaksi vuotta yritysoperaattori TDC:llä, joka fuusioitiin DNA:han vuonna 2014. 4

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

Nyt minulta kysytään ratkaisuja Joni Oksasen mukaan verkkotoimialan trendinä on, että yritykset haluavat mieluummin langattoman kuin kiinteän verkon. Langattoman verkon suunnittelussa täytyy ottaa huomioon muun muassa rakennuksen ja toimitilan rakenteet. – Siinä missä kiinteässä verkossa verkon kuuluvuus on kaikkialla sama, mobiiliverkossa se voi vaihdella melkoisesti, Oksanen kertoo – Sen takia kentän voimakkuus eri puolilla rakennusta täytyy mitata tarkkaan ja säätää ja asentaa tukiasemat ja reitittimet sen mukaan. Oksanen kokee, että vuosien myötä hän on saanut työssään entistä enemmän vastuuta. – Alussa tein yksinkertaisia juttuja ja auttelin muita heidän projekteissaan. Nykyään minulta kysytään ratkaisuja ongelmiin, Oksanen sanoo. Langatonta verkkoa paheksuttiin Verkkosuunnittelu tuli Joni Oksaselle tutuksi jo tuhansien kilometrien päässä Suomesta, hyvin erityisissä olosuhteissa. Metropoliassa opiskellessaan Oksanen lähti syksyllä 2010 vaihtoon Sendaihin, Japaniin, ja silloinen Ins.-lehti haastatteli häntä ennen matkaa. Oksasen tarkoituksena oli todella opiskella, mutta Sendaissa kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että englanniksi pidettävät oppitunnit olivat hänelle liian helppoja, ja hänen japanin taitonsa eivät riittäneet syventäviin kursseihin. Näin Oksanen päätyi apuopettajaksi koodauksen tunneille. Todellisen taidonnäytteensä Oksanen pääsi antamaan suunnittelemalla ja rakentamalla yksin langattoman sisäverkon oppilaitoksen asuntolaan. Kuulu-

vuus piti rajata vain asuntolan tiettyihin osiin, vanhemmille ja vaihto-opiskelijoille, koska nuorimmat opiskelijat olivat alle 20-vuotiaita eli Japanin lain mukaan alaikäisiä. – Asenne oli aluksi se, että asuntolan langaton verkko on huono asia, koska opiskelijat saisivat vapaasti surffata asunnoissaan, eikä verkkoliikennettä voi mitenkään suodattaa, Oksanen sanoo. Seinä hyppäsi ilmaan Maaliskuussa 2011 Japanin tuhoisa tsunami säpsäytti koko maailmaa, eikä vähiten Joni Oksasta. Maanjäristys sattui noin 350 kilometrin päässä Tokiosta sijaitsevan Sendain lähellä. – Olin opiskelija-asuntolassa järistyksen aikana ja huomasin, miten seinä repesi ja nousi muutamaksi sekunniksi ylös ja pamahti takaisin alas paikalleen, Oksanen muistelee. Järistys kesti vain muutamia minuutteja, mutta kun Oksanen lähti kaupungille, tuhojen laajuus alkoi paljastua. – Puhelinverkot eivät toimineet, vesi ei kulkenut, sähköt menivät poikki. Rakennukset kuitenkin pysyivät pystyssä ja ihmiset käyttäytyivät kuin kaikki olisi ihan normaalia, Oksanen sanoo. Vanhemmat ja ministeriö etsivät Kesti useita päiviä, ennen kuin Joni Oksanen sai yhteyden vanhempiinsa ja ystäviinsä Suomeen. Myös Suomen ulkoministeriö oli yrittänyt tavoitella nuorta miestä kaikkien kanavien kautta. Kaikkia kiinnosti sama asia: onko Oksanen ylipäänsä elossa. – Vanhempani ehtivät panikoida paljon enemmän kuin minä. Onnettomuus nopeutti Oksasen Suomeen palaamista.

Olen yritysverkkotiimin nuorin, mutta minua luullaan kokemukseni takia välillä vanhemmaksi, Joni Oksanen kertoo.

– Olin harkinnut olevani Japanissa vielä toiset puoli vuotta. Oksaselle jäi vaihto-opiskeluajasta mukavat muistot. Hän kertoo saaneensa arvokasta projektityöosaamista ja oppineensa lisää japanin kieltä, jota hän ei tosin ole päässyt kovin usein käyttämään. – Opin erityisesti sen, että Japani on hyvin kunnioittava yhteiskunta. Ikä tuo korkeaa statusta ja vanhempia ihmisiä täytyy kunnioittaa, Oksanen summaa. Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Sendai National Institute of Technologyn ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyö mahdollisti insinööriopiskelija Joni Oksaselle yhden unelman toteutumisen, kun hän pääsi vuonna 2010 vaihto-opiskelijaksi Japaniin. Pari viikkoa ennen lähtöä Oksanen kertoi Ins.-lehdelle odotuksistaan matkan suhteen: hän halusi opiskella omaa alaansa eli tietotekniikkaa sekä Japanin kieltä ja kulttuuria ja saada mahdollisimman paljon uusia kokemuksia. Pienen maanjäristyksenkin hän halusi kokea, mutta koki lopulta todella ison. HE L I NS 4 / 201 7

–

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

MITEN KÄY, KUN MÄÄRÄAIKAINEN SAIRASTUU VUOSILOMALLA? Kysymys: Työntekijällä on määräaikainen työsuhde, joka päättyy 31.12.2017. Sitä ei olla jatkamassa. Työntekijä pitää kertyneet vuosilomansa ennen työsuhteen päättymistä. Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, miten vuosilomapäivien käy? Työntekijällä on kertynyt 24 lomapäivää, joten häneen ei sovellettane kuuden päivän omavastuuaikaa. A. Työsuhdetta jatketaan määräajan päättymisen jälkeen sairausloman keston ajan? B. Työnantaja maksaa sairausloman takia menetetyt vuosilomapäivät työntekijälle rahana?

C. Sairausloman aikaiset vuosilomapäivät menevät työntekijän piikkiin? D. Jokin muu vaihtoehto? Vastaus: Kysymys on erittäin kiinnostava. Omavastuupäiviä ei tosiaankaan ole. Täyttä kuuden päivän omavastuuta sovelletaan vasta viiden viikon ja sitä pidempään vuosilomaan, jonka työntekijä on ansainnut. Työntekijällä on näin ollen aina oikeus neljän viikon lomaan. Käytännössä omavastuu koskee työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 arkipäivän vuosilomaan. Työntekijällä, joka on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24, mutta alle 30 arkipäivää lomaa, omavastuu-

Huvilan varaukset tammikuusta alkaen Varaustoiveita tulevalle huvilakaudelle voit lähettää 2.1.2018 alkaen osoitteella toimisto@helins.fi.

–

H EL INS 4 /2 0 1 7

päiviä voivat olla 24 lomapäivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Vastaus on siis lähinnä vaihtoehto B. Edellä tulivat jo perusteet, mutta tässä vielä toimintaohjeet työntekijälle: Työntekijän tulee heti sairastuttuaan ilmoittaa siitä työnantajalle, tarvittaessa toimittaa todistus työkyvyttömyydestään ja pyytää vuosiloman siirtämistä sairauspäivien osalta myöhempään ajankohtaan. Jos työsuhde kuitenkin on päättymässä, eikä työntekijä ehdi pitää siirtyneitä päiviä lomana, maksetaan pitämättömät lomapäivät lomakorvauksena.

Laista apua ulkomaalaisten työehtoihin? Insinööriliitto on Helsingin Insinöö rien johdolla jo vuosia vaatinut tiukempaa linjaa ulkomaisen työvoiman käyttöön suomalaisyrityksissä. Liitto on arvostellut sitä, että niin sanottuja erikoisasiantuntijoita tulee Suomeen tekemään sellaista työtä, jonka suomalaisia tekijöitä on yrityksestä juuri irtisanottu. Erikoisasiantuntijan työluvan saa Suomessa helposti, kun työntekijä vain ilmoitetaan erityisasiantuntijaksi ja hänen palkkatulonsa ja luontaisetunsa ilmoitetaan vähintään 3 000 euroksi. Palkkaan saatetaan kuitenkin lainvastaisesti lukea erilaisia kulukorvauksia, jolloin peruspalkka voi jäädä alle tuhanteen euroon kuukaudessa. Alhaisen palkan lisäksi myös muut työsuhteen ehdot voivat olla ulkomaalaisille lakia tai työehtosopimusta heikompia. Syyskuun alusta alkaen yritysten on pitänyt ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle etukäteen ulkomaalaisten työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Työsuojeluviranomaiset voivat siten keskittää valvontaa riskikohteisiin. Ilmoitusvelvollisuuden toivotaan ehkäisevän työn teettämistä epäreiluilla ehdoilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä 2 000–65 000 euron

laiminlyöntimaksu. Erityisasiantuntijan työluvan on saanut Maahanmuuttoviraston tietojen perusteella viimeisen 12 kuukauden aikana vajaat 1 300 työntekijää. Erityisasiantuntijan statusta käytetään työluvan saamiseen, vaikka työ ei todellisuudessa vastaisi erikoisasiantuntijoiden tehtäviä. Kilpailuetua heikoilla ehdoilla? – Emme vastusta ulkomaalaisen työvoiman käyttöä, mutta vastustamme työntekijöiden riistämistä ja halpatyövoiman käyttöä, sanoo Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Lasse Laurikainen. Sanoillaan Laurikainen viittaa Turun Sanomien artikkeliin, jossa kerrottiin intialaisyritys TATA Consultancy Servicen (TCS) lähes orjuutta muistuttavista työoloista. Yhtiön Suomessa työskentele vien intialaisten kerrotaan tekevän töitä jopa seitsemänä päivänä viikossa ja yli kymmentuntisia työpäiviä. Vuosilomia he eivät välttämättä pidä lainkaan, eikä heille makseta ylitöistä. TCS:n maajohtaja Anil Joshi kiistää väitteet. Syksyllä 2016 Aluehallintoviraston tekemässä tarkastuksessa kävi ilmi, että TCS ei ollut maksanut työntekijöilleen lisäkorvausta säännöllisen työajan ylittäneistä työtunneista. Työntekijöille kertynyt ylityö oli korvattu vapaa-aika-

na työehtosopimuksen vastaisesti tunti tunnista -periaatteella. Lisäksi lomapalkka oli sisällytetty työntekijälle maksettuun kokonaiskorvaukseen. Yleissitovan työehtosopimuksen edellyttämää lomarahaa ei ole maksettu. Yritys oli myös laiminlyönyt työaikakirjanpidon, eikä todellisia työaikoja ollut kirjattu. Työntekijöille sovittua yhtä tasoitusvapaata jokaista 15 työpäivää kohden ei ollut annettu. Työaika oli ylittänyt yleissitovan työehtosopimuksen määräämän säännöllisen työajan. Lisäksi työntekijöiden komennussopimuksissa oli kohta, jonka mukaan työntekijä on velvollinen tekemään lisä- ja ylityötä, jos se on tarpeen työtehtävien täyttämiseksi. – Toivottavasti ongelmakohtiin on puututtu, kuten Joshi vakuuttaa. TCS on kuitenkin ollut Suomessa jo yli 10 vuotta. Ennen AVIn tarkastusta on siis kulunut tuhansia työpäiviä joiden aikana ulkomaalaiset ovat tehneet töitä laittomissa oloissa. Onko TCS siis saanut laitonta kilpailuetua useiden vuosien ajan? Mahdollisella rikollisella toiminnalla saavutettu hyöty tulisi tuomita valtiolle menetetyksi, Lasse Laurikainen pohtii. Minna Anttonen

Tomi Westerholm

Virtuaalitodellisuuden teemaseminaarissa 8.11.2017 oli mahdollisuus kokeilla, miltä virtuaalimaailma näyttää ja tuntuu. Ensi kevään teemaseminaarin aiheena on älyrakentaminen. Palautetta osallistujilta: ”Opin uusia käyttömahdollisuuksia VR:n hyödyntämiseen. Keksin myös oman käyttökohteen tulevaisuuden kuluttajamarkkinoille.” ” Hyvä ja selkeä esitys AR:n mahdollisuuksista” ”Mielettömän mielenkiintoinen, kiitos infopaketista!” HE L I NS 4 / 201 7

–

Työmarkkinajaos Pixhill

DIGITALISAATIO VAIKUTTAA YHTEISKUNNASSA JA NÄKYY HI:N TOIMINNASSA Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden arkipäiväistymistä. Digitalisaation Suomessa aloitti kotitietokoneiden käyttöönotto 1980-luvulla. Sen jälkeen tulivat matkapuhelimet ja valloittivat markkinat, ja niitä näkeekin tänä päivänä lähes jokaisella vastaantulijalla. Digitalisaatio voidaan jakaa neljään aaltoon. Ensimmäisen aloittivat tietokoneet ja niiden yleistyminen. Sen jälkeen tuli internet. Kolmas aalto toi mobiilin. Neljäs aalto käsittää IoT:n eli Internet of Thingsin, suomennettuna esineiden internetin, jolla tarkoitetaan älyn lisäämistä fyysisiin laitteisiin. Digitalisaatio vaikuttaa jokaiseen alaan. Työkaluja mobilisoidaan ja kehitetään lisää ja yritykset kehittävät kovaa tahtia erilaisia digitaalisia palveluita. Se, joka ei uusiudu ja hyödynnä digitalisaatiota, putoaa väistämättä ulos kehityksestä. Monet yritykset ovat nousseet alansa suurimmiksi digitalisaation johdos8

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

ta: Facebook, Netflix, Instagram, Airbnb ja Alibaba. Airbnb on suurin majoituspalveluja tarjoava yritys, vaikka se ei omista yhtäkään kiinteistöä. Instagram on kuuluisin valokuvayritys, vaikka se ei myy kameroita. Facebook on suosituin median tarjoaja, vaikka se ei luo itse sisältöä. Uber on suurin taksiyritys ilman omia autoja. Netflixissä on laajin valikoima TV-sarjoja ja elokuvia ja se toimii ilman kaapeliverkkoa. Alibaba on suurin tavaroiden jälleenmyyjä, vaikka sillä ei ole omaa varastoa. Yhteistä näille on se, että kaikki toimivat internetin kautta ja ovat sen avulla tehneet yrityksensä isoiksi globaaleiksi toimijoiksi. Kiinteistö- ja rakentamisalalla digitalisaatio on nyt iso trendi. Suomen hallituksen kärkihankkeeksi nimetyn KIRA-digin tavoitteena on yhtenäistää alan toimintatapoja, kehittää uusia järjestelmiä sekä kannustaa innovaatioihin. Yrityksiä innostetaan erilaisiin digikokeiluihin ja niitä varten voi saada 40 pro-

senttia valtiontukea. Digitalisaation myötä kiinteistö- ja rakentamisalalle on alkanut vakiintua rakennuksesta tuotettava tietomalli. Seuraavina tulossa on algoritminen mallinnus sekä virtuaalitodellisuus. Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat nostettu monella alalla esiin, mutta etenkin rakennusalalla niiden potentiaali on suuri. Digitalisaatio on kuitenkin vielä monella alalla lapsenkengissä, vaikka se tiedostetaan ja nähdään sen tuoma hyöty. Avoimuus, uskallus ja yhteistyö ovat avainsanoja digiloikkaan. IoT tulee näkymään myös Helsingin Insinöörien toiminnassa keväällä 2018, kun HI:n ensi kevään teemaseminaarin aiheena on älyrakentaminen. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet ovat tulossa myöhemmin HI:n nettisivuille. Mila Viksilä

HALLITSETKO ETÄTYÖN RISKIT? Työelämän muutoksessa työtä tehdään yhä korostuneemmin tietoteknisin pilvipalveluratkaisuin, irti työpaikan fyysisestä infrastruktuurista. Näihin ohjelmistoihin pääsee kiinni sekä työpaikalta että etäyhteyksin, oli kannettava tietokone sitten olohuoneen pöydällä tai mökin laiturin nokassa. Samanaikaisesti toimitilakustannuksiin kiinnitetään enenevästi huomiota säästöjä etsittäessä. Sermilliset tai sermittömät avokonttorit korvaavat perinteisiä toimistohuoneita. Meluisaan ja häiriöille altistavaan avokonttoriin ei ehkä haluta tulla, jos vaihtoehtona on rauhallinen kotikonttori. Nämä kehityssuunnat ajavat etätöiden yleistymiseen. Monelle jäänti kotiin etätöihin on yhä yleisempi ja arkisempi vaihtoehto: keskittyminen työhön paranee keskeytysten vähetessä. Samalla etätyö lisää vapaa-aikaa ja parantaa elämänlaatua, kun liikenneruuhkissa ei tarvitse menettää hermojaan tai polttaa aikaa. Vaikka tuottavuutta lisäävä etätyö on sekä työnantajan että työntekijän yhteinen etu, liittyy siihen myös riskejä. Seuraavat kysymykset kaipaavat vastauksia: n On hyvä pohtia, ovatko kotikonttorin tuoli ja pöytä riittävän ergonomisia pitkäaikaiseen työskentelyyn. Kannattaisiko investoida toimistotuoliin ja saisiko sen työnantajan piikkiin? n Riittävätkö internet-yhteydet työskentelyyn ja onko muu kodin tietotekniikka kunnossa? n Olenko riittävän perehtynyt työhöni, jotta voin tehdä sitä itsenäisesti kotona? n Menetänkö liiaksi yhteyksiä kollegoihini, jos en ole toimistolla? Miten yhteydenpito sujuu etätöissä? n Olenko esimieheni kanssa sovussa tehtävien tuloksista ja tavoitteista, vaikka työskentelenkin kotona? n Voinko käyttää lähellä kotiani olevaa työterveyshuoltopalveluiden toimipistettä? n Miten etätyö ja matkustaminen on yrityksessäni sovittu? n Miten toimin kodin vaara- ja hätätilanteessa?

Lue Työmarkkinablogia verkossa Helsingin Insinöörien Työmarkkinablogin aiemmat ja tulevat artikkelit löydät HI:n verkkosivuilta: www.helins.fi -> lukunurkkaus -> työmarkkinablogi

Etätyön uhkia on monenlaisia, ja niiden kartoitus ja tunnistaminen mahdollistavat ongelmien ennaltaehkäisyn. Etätyön fyysisten uhkien lisäksi asiaan liittyy sosiaalisia uhkia. n Tunnenko oloni yksinäiseksi ja työyhteisöstä irralliseksi, jos olen runsaasti etätöissä? n Jäävätkö keskusteluni esimieheni kanssa vähäisemmiksi ja unohdetaanko minut? n Heikkenevätkö urakehitysmahdollisuuteni? Etätyöt ovat insinöörikunnan nykyinen ja tulevaisuudessa kasvava työskentelytapa. Se antaa paljon hyvää tuotta-

vuuden paranemisen ja työhön sidotun ajan vähenemisen kautta. Etätyö tuo kuitenkin mukanaan riskejä, joiden hallinnasta jokaisen etätyötä tekevän kannattaa huolehtia. Työpaikallaan luottamusmiesasemassa olevat voivat keskustella työantajan edustajien kanssa etätöihin liittyvästä ohjeistuksesta ja vakuutusturvasta. Hyvässä työpaikassa etätöiden riskienhallintaa ei jätetä vain yksilöiden oman aktiivisuuden varaan. Luottoukko Kuva Pixhill

HE L I NS 4 / 201 7

–

Yhdistys

Heitä napakymppi! Insinööriyhteisön jäsenyys on kymppisijoitus parempaan asemaan työelämarkkinoilla. Vuonna 2010 HI:n jäsenlehti (Ins.) listasi 10 hyvää syytä järjestäytyä. Ne pätevät edelleen. Mikä on sinulle tärkein jäsenetu? 1 Palkka ja työehdot Liitto hoitaa jäsenistönsä edunvalvontaa ja solmii työ- ja virkaehtosopimukset, jotka vaikuttavat sinunkin ansiotasoosi. 2 Apua ongelmatilanteissa Jäsenet voivat esimerkiksi tarkastuttaa työsopimuksensa liitossa ennen sen allekirjoittamista. Työpaikalla jäsentä auttaa luottamusmies. 3 Oikeusturva Liitto pyrkii ratkaisemaan jäsentensä työsuhdeongelmat ensisijaisesti neuvottelemalla, mutta jäsenillä on tukenaan myös liiton solmima ammatillinen oikeusturvavakuutus. 4 Työttömyysturva IAET-kassan jäsenyys tarjoaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 5 Tukea työllistymiseen Liitto tarjoaa urakehityspalveluita ja koulutusta työnhakijoille, työttömyysuhan alla oleville ja työttömille. 6 Verkostoituminen Liitto vahvistaa ammattikunnan yhtenäisyyttä ja yhteistyöverkostoja. HI:llä on omia tilaisuuksia, jotka tukevat sitä. 7 Koulutus HI tukee yhdessä liiton kanssa insinöörikoulutuksen ja muun teknisen koulutuksen kehittämistä. 8 Tiedonsaanti Liitto kokoaa ja jakaa jäsenilleen insinöörien urakehitystä edistävää tietoa, kuten palkkatilastoja. 9 Mahdollisuus vaikuttaa Jäsenyys ammattiliitossa on yhteiskunnallista vaikuttamista. Henkilöjäsenet vaikuttavat omassa liitossaan ja sitä kautta myös neuvottelujärjestö YTN:n ja Akavan toimintaan. 10 Jäsenedut ja alennukset Liiton jäsenedut, kuten vakuutukset, ovat laajat.

–

H EL INS 4 /2 0 1 7

Jäsenetuja jokaiselle jäsenelle Ikä ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, millaisia jäsenpalveluita insinöörit tarvitsevat. HI pyrkii tarjoamaan jokaiselle jäsenelle jotakin, ei kaikkea kaikille. Jokaisen insinöörin elinkaari opiskeluiden aloittamisesta eläkeikään on erilainen. Kaarelle mahtuu erilaisia ajanjaksoja ja muutoksia, joissa Insinööriliitto ja sen jäsenjärjestöt, kuten Helsingin Insinöörit, haluavat olla tukena ja avuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Näitä elinkaaren eri vaiheissa tehtäviä toimia voisi kuvata tukipilareiksi, jotka takaavat, että jäsenyys kantaa koko opiskeluja työelämän ajan ja vielä sen jälkeenkin.

* ”Kiitos Torilla Tavataan! -tilaisuuden järjestämisestä! Oli hyödyksi ja huviksi.” ”Kerrankin lauantaipäivä tuli käytettyä hyödyksi!” Vaikka jokaisen insinöörin elinkaari on ajan mittaan nousujohteinen, mahtuu jokaiselle elinkaarelle myös laskusuhdanteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työttömyys ja muut yllättävät tilanteet, kuten työpaikan yt-neuvottelut, pitkä sairausloma tai yksityiselämässä tapahtuvat muutokset. Näissä tilanteissa liitto ja sen palvelut ovat kullan arvoisia, ja jäsenet osaavatkin hyödyntää niitä varsin hyvin.

Työelämässä tulee vastaan myös nousujohdanteisia vaiheita, ja ammattiliiton tuki on niissä yhtälailla tärkeää. Liitolta saa apua vaikkapa silloin, jos pitää määrittää omalle osaamiselleen ja työpanokselleen hinta, eli kertoa palkkatoiveensa uutta työpaikkaa hakiessa. Palkkanosturi ja liiton asiantuntijat auttavat näissä tilanteissa. Liitosta voi kysyä apua myös, jos työsopimuksen kiemurat herättävät kysymyksiä. Helsingin Insinöörien jäsenpalvelut ovat kuitenkin paljon muutakin. Jäsenille on tarjolla erilaisia koulutuksia ja teemaseminaareja, joiden tarkoitus on vahvistaa jäsenistön työmarkkinaasemaa. Tarjolla on myös yhteisöllisiä verkostoitumistapahtumia ja virikkeitä vapaa-ajan viettoon. Kuten työelämän tuen, myös näiden palveluiden tarpeeseen vaikuttaa suuresti jäsenen elinkaaren sen hetkinen tila. Jäsen saattaa kaivata tekemistä koko perheelle tai aktiviteettia ihan vain itselleen. Nuori insinööri hakee uusia kokemuksia ja yhteisöllisyyttä, kun taas varttuneempi saattaa kaivata kultturelleja irtiottoja arjesta. Helsingin Insinööreissä on tietoisesti lähestytty jäsenpalveluiden järkeistämistä juuri tältä kantilta. Pyrimme tarjoamaan jokaiselle jotakin, emme kaikille kaikkea. Yksi kiinnostuu tieteestä, toinen kaipaa taidetta. Kolmas kaipaa tekemistä insinöörien kesken, neljäs ei vaihtaisi aikaa perheen kanssa mihinkään. Viides haluaa järjestää itse, kun kuudes haluaa istua suoraan valmiiseen pöytään. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, sillä onhan HI:n jäsenkunta Insinööriliiton suurin. Ideoita ja toiveita monituhatpäisellä jäsenkunnalla varmasti on. Hel-

”Hyvät pisteet! Saatiin keskustelua aikaiseksi ja uusia ideoita heräsi. Ideointiin soveltuva tapa kerätä tietoa jäseniltä!” singin Insinöörit kuunteleekin tarkasti kentältä ja jäseniltä kantautuvaa palautetta ja pyrkii vastaamaan kysyntään uudistamalla toimintaansa jäseniensä hyväksi. Palautteen keräämistä on tehostettu, ja esimerkiksi syyskuun lopun Torilla Tavataan! -tapahtuma oli yksi kanava, jolla HI kartoitti jäseniensä toiveita ja tarpeita. Näin sähköisellä aikakaudella Helsingin Insinöörit tavoittaa helposti kotisivujen kautta, sähköpostitse, puhelimitse sekä sosiaalisesta mediasta. Palautteen antaminen on helppoa, laita vain näppäimistö sauhuamaan ja kerro meille, mitä kaipaat! Susanna Kalliomäki

* HI:n saamaa palautetta jäsentapahtumista

toimisto@helins.fi p. 040 150 3878 www.helins.fi

Facebook: Helsingin Insinöörit HI ry Twitter: Helinsfi LinkedIn: Helisngin Insinöörit HI ry HE L I NS 4 / 201 7

–

Yhdistys

Monta kanavaa käytössä Liiton pitää tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja viestiä mahdollisimman selkeästi. Päivittäisen ja nopeasti tarvittavan tiedon määrä on valtava. Pelkkä painettu jäsenlehti ei nykymaailmassa enää riitä viestintäkanavaksi. Insinööriliiton lehti ilmestyy ensi vuonna kuusi kertaa. – Lehden ja verkkolehden lisäksi informoimme asioista nettisivujen kautta. Meillä on käytössä sähköinen uutiskirje, joka lähetetään vuorokuukausina lehden kanssa. Päivittäiskanavina käytämme Facebookia, Instagramia ja Linkediniä. Twitter-tilejä on kaksi, liitolla 12

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

ja verkkolehdellä omansa, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo luettelee. Some-kanaviin lisätään materiaalia arkena päivittäin, joskus myös viikonloppuna. Jos jäsenet pitää tavoittaa nopeasti, heitä tavoitellaan sähköpostitse tai tekstiviestitse. Isoimmista asioista IL tiedottaa myös valtakunnallisissa medioissa. – Kanavia pitää olla useita, sillä ihmiset käyttävät niitä eri tavoin. Emme voi tuudittautua siihen, että jos viesti laite-

taan yhteen kanavaan, se menee perille, Samu Salo sanoo. IL julkaisee säännöllisesti myös videoita. – Liiton Youtube-kanavalla työntekijämme kertovat, mitä he tekevät työkseen. Uusinta uutta on tänä syksynä julkaistu mobiiliapplikaatio. – Se on vielä kehitysvaiheessa. Applikaatiota on tarkoitus kehittää edelleen jäseniltä saadun palautteen mukaan.

”Olen tietyllä mielin haikea siitä, että HELINS-lehti lopetetaan, koska jäsenistössä sitä on arvostettu.” IL haluaa olla aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. – Meille tulee viikoittain yhteydenottoja aiheista, joihin halutaan meidän kantamme. Lisäksi otamme itse asioihin harkiten kantaa joko lehdistötiedotteella tai olemme suoraan yhteydessä toimituksiin. Liiton tavoitteena on, että puheenjohtajan lisäksi myös liiton muut asiantuntijat tulisivat tutuiksi. – Vältämme viimeiseen asti populismia. Pyrimme siihen, että osallistumme keskusteluun, kun meillä on jotain aitoa sanottavaa, Salo sanoo.

Samu Salolla on laaja kontaktiverkosto LinkedInissä. – Autan mielelläni muita verkostoitumaan ja otan esimerkiksi kaikki nuoret jäsenet omaan verkostooni, jotta he saavat nostetta.

Ymmärrettävää viestintää Insinööriliiton viestintäkanavien määrä on suuri, joten ainakaan siitä ei ole kiinni, jos viestit eivät tavoita jäseniä. Liitolta odotetaan myös koko ajan nopeampaa reagointia yhteiskunnallisiin asioihin. – Pitää tuottaa sisältöä, joka kiinnostaa sekä jäsen- että yhteiskuntaa ja viestiä niin, että meidän viestimme erottuisivat valtavasta informaatiotulvasta, Samu Salo sanoo. Viestien pitää olla ymmärrettäviä. – Tässä meillä on selkeästi kehitettävää. Otsikointiin ja ulkoasuun tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työmarkkinaviestinnän sijaan puhumme työelämäviestinnästä.

HI:llä kattava viestintävalikoima Helsingin Insinöörit luopuu ensi vuonna omasta paperilehdestään. HI on nostanut esiin vaihtoehdon, josko Insinööriliiton lehden välissä voisi olla alueellisesti suunnatut sivut osana lehteä. – Tästä ei ole tehty päätöstä. HI:n saama jäsenpalaute on tässä oleellinen, onko tämän tapaiseen tarvetta. Samu Salo muistuttaa, että HI:n viestintävalikoima on kattava ilman lehteäkin, ja verkkolehti kuitenkin jatkaa. – HI:stä on saatavilla hyvin tietoa, jos heidän kanaviaan seuraa aktiivisesti. Salo itse toimi vuosina 2014–2016 HI:n jäsenlehden päätoimittajana. – Minusta lehti paransi koko ajan juoksuaan ja jäsenet voivat olla siitä ylpeitä. Itse olen tietyllä mielin haikea siitä, että lehti lopetetaan, koska jäsenistössä sitä on arvostettu. Puheenjohtaja kiinnostaa Samu Salo ei tunnustaudu median suurkuluttajaksi. – Kyllästyin klikkijournalismiin, jossa otsikot eivät vastaa sisältöä. Aiheet, jotka kiinnostavat minua henkilökohtaisesti tai työn kautta, selvitän muita reittejä, jotta saan niistä todellisen tiedon. Helsingin Sanomien digiversiota ja Facebookia Salo selaa ennen nukkumaanmenoa.

– Aamupalapöydässä luen sähköpostiini tulevia mediaseurantoja. Niistä katson mahdolliset aiheet, mitä päivä tuo tullessaan. Aikaisemmin Insinööriliiton jäsenet saivat jäsenetuna Tekniikka ja Talous -lehden. – On tullut paljon pyyntöjä, että se pitäisi saada takaisin. Pyrimme neuvottelemaan, että mobiiliapplikaatioon saisimme jonkun tai jotkut keskeisistä medioista jäsenten luettavaksi ilmaiseksi. Salo tiedostaa, että omassa roolissaan hänen olisi syytä panostaa enemmän sosiaalisen median käyttöön ja sitä kautta viestiä jäsenkunnalle. – Jos jotain laitan omalle jengille, niin kyllä se heti kiinnostaa. Asemastaan johtuen Salolla on laaja kontaktiverkosto LinkedInissä. – Autan mielelläni muita verkostoitumaan ja otan esimerkiksi kaikki nuoret jäsenet omaan verkostooni, jotta he saavat nostetta. Palvelut mietittävä uusiksi Samu Salolla on selkeä tehtäväksianto siirtää IL 2020-luvulle. Liitto käsitteli marraskuun edustajakokouksessa toiminnan päälinjat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Toimintaa on tarkoitus uudistaa merkittävästi. – Käytännössä kaikki palvelut ja jäsenedut mietitään uudelleen. Tavoitteena on selkeä profiilinnosto nykyisestä. Ennen kaikkea tulemme panostamaan ammatillis-aatteelliseen puoleen, unohtamatta työmarkkinaedunvalvontaa, joka on ollut toimintamme kulmakivi jo pitkään. Insinööriliitto täyttää sata vuotta vuonna 2019. – Silloin on tarkoitus nostaa Insinööriliiton ja ammattikunnan profiilia yhteiskunnan kehittäjänä.

Natasha Petrell Kuva Markus Sommers HE L I NS 4 / 201 7

–

Tekniikka

EU:n ja Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi, voivat käyttää passintarkastusautomaattia, eikä heidän tarvitse jonottaa perinteiseen passintarkastukseen.

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

Crisplant

The Finnish Border Guard

Matkatavarankäsittelyjärjestelmä on lähes kokonaan automatisoitu. 11 kilometrin pituisen järjestelmän kapasiteetti on 7 000 laukkua tunnissa.

Huipputekniikkaa lentokentällä Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkatavarat löytävät automaattisesti oikeaan koneeseen ja matkatavarakärryt paikannetaan sirujen avulla. Kilpailu maailman lentokenttien välillä on armotonta. Tekniset innovaatiot voivat kuitenkin toimia kilpailuvalttina, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo. Finavian operoimalta Helsinki-Vantaan kentältä onkin vaikea löytää kohtaa, jota ei olisi yritetty tehostaa tai parantaa uusimman teknologian avulla. Esimerkiksi matkatavarankäsittelyjärjestelmä on lähes täysin automatisoitu. Eri lähtöselvitysalueilta laukut kulkevat käsittely- ja lajittelujärjestelmään pulkiksi kutsutuissa muovilaatikoissa, joilla on jokaisella oma tunniste. Systeemin pituus on kaikkiaan 11 kilometriä, ja pulkat kulkevat siinä parhaimmillaan kuuden metrin sekuntivauhtia. Järjestelmä lajittelee eri linjoille tavalliset laukut ja erikoismatkatavarat kuten lastenvaunut. Jos läpivalaisu tai anturiteknologialla toimivat haistelijat huomaavat jotain epäilyttävää, tekee ihmi-

nen päätöksen laukun avaamisesta. Systeemin toimivuutta tarkkaillaan kuljetinvalvomosta. – Lajittelujärjestelmän kapasiteetti on 7 000 laukkua tunnissa. Se nousee 17 000:een parin vuoden päästä, kun laajennusosa otetaan käyttöön, Hansson sanoo. Lisää kapasiteettia on luvassa myös hyllytysominaisuuteen. Jos matkustaja tuo laukun lähtöselvitykseen vaikkapa lentoa edeltävänä iltana, pystytään laukku ohjaamaan odotushyllyyn. – Siinä vaiheessa, kun lento lähestyy, järjestelmä automaattisesti ohjaa laukun kyseisen lennon luisuun, Hansson kertoo. Laukussa olevassa tunnistenauhassa eli tägissä oleva viivakoodi sisältää tiedot matkakohteesta. Kun siihen yhdistetään lentoaikataulut, järjestelmä huomioi reaaliajassa myös mahdollisen lennon myöhästymisen. HE L I NS 4 / 201 7

–

Tekniikka

Kasvojentunnistus yleistyy

Helsinki-Vantaan uusi turvatarkastusskanneri tekee turvatarkastuksesta matkustajalle mukavamman ja helpottaa lähtöporteille siirtymistä.

35 minuutissa jatkolennolle Jos laukku ei jostain syystä seuraa matkustajaa, voi syy löytyä joko lentoyhtiöstä, laukut koneesta ja koneeseen pakkaavasta maahuolintayrityksestä tai matkatavarajärjestelmästä. – On lentoasemia, joissa on hyvin tyypillistä, että matkalaukut eivät siirry sellaisessa ajassa jatkolennolle kuin pitäisi, Henri Hansson sanoo. – Meillä on otettu tavoitteeksi, että laukku pystytään siirtämään 35 minuutissa. Käytännössä se on minimiaika, missä matkustajat siirtyvät jatkolennolle. Tämä on meille kilpailutekijä. 16

–

H EL INS 4 /2 0 1 7

Laukkujen kulkemisvarmuutta voisi entisestään tehostaa käyttämällä tägissä viivakoodin sijaan RFID-sirua. Kun vaihtomatkustajan matka on kestänyt pitkään, voi tägin ryppyisyys hankaloittaa sen lukemista ja lisätä työtä. RFID-siru sen sijaan pystytään lukemaan lähes sataprosenttisesti olosuhteissa kuin olosuhteissa. Hanssonin mukaan tekniikka on ollut valmiina jo lähes kymmenen vuotta, ja Helsinki-Vantaalla on siihen tarvittavat lukijat. Sirullisten tägien käyttöönotto on kuitenkin hintasyistä ollut hidasta.

Finnair ja Finavia testasivat keväällä kasvojentunnistusteknologiaa lähtöselvityksessä yhdessä teknologiakumppani Futuricen kanssa. Kokeiluun osallistuneet matkustajat latasivat kännykkäsovelluksen, johon he ottivat muutaman kasvokuvan. – Kun matkustaja saapui lähtöselvitykseen, tiskille asennettu videokamera otti hänestä jatkuvaa kuvaa. Järjestelmän algoritmi vertasi kasvojen uniikkeja piirteitä kännykkäsovelluksella tallennettuun kuvaan ja tunnisti siten matkustajan useimmiten jo ennen kuin hän ehti tiskille, Finavian apulaisjohtaja Heikki Koski kertoo. Teknologian avulla lähtöselvitystä voidaan nopeuttaa ja matkustajalle antaa henkilökohtaisempaa palvelua, esimerkiksi kutsumalla tätä heti nimeltä. Kosken mukaan testi sujui hyvin, mutta haasteita aiheuttivat esimerkiksi paksusankaiset silmälasit. – Teknologian hyödyt alkavat konkretisoitua, kun matkustaja voi matkan vaiheilla eri pisteissä tunnistautua biometrisesti kasvoillaan ilman, että matkustamiseen liittyviä dokumentteja tarvitsee kaivella esille. Teknologian laajempaa kokeilemista ja hyödyntämistä mietitään. Kasvojentunnistusta käytetään jo nyt Rajavartiolaitoksen rajatarkastusautomaateissa.

Tekniikka helpottaa stressiä Lentoaseman arkeen kuuluu matkatavarakärryjen keräileminen pysäköintialueelta. Nykyisin kärryistä löytyy kuitenkin siru, joka lähettää järjestelmään paikannustiedon. – Paikannusjärjestelmän kautta saamme tietää, missä kärryjä on vapaana. Pystymme nopeammin palauttamaan ne kiertoon ja pitämään huolen siitä, että kärryjä on tarpeeksi, Henri Hansson kertoo. Matkustajien stressiä vähentämään on luotu Helsinki airport -mobiilisovellus, jonka avulla matkustaja saa tie-

The Finnish Border Guard

Keliseurantaa kiitotiellä Helsinki-Vantaan huippuosaamiseen kuuluu talviolosuhteissa toimiminen. Finavian teknisen johtajan Henri Hanssonin mukaan kunnossapitokalustoon ei liity omaa tuotekehitystä, mutta kalusto on aina sen hetkisen teknologian kärkeä. Paikallissäätä seurataan kentällä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Lisäksi kiitotiessä on antureita, jotka mittaavat mikroilmastoa eli kosteutta ja lämpötilaa. Sen avulla pystytään ennustamaan olosuhteiden muuttumista kiitotien pinnassa ja ottamaan se huomioon liukkaudenestomenetelmien valinnassa. Viime vuosina kiitotien uppovalot on vaihdettu ledeihin. Optimaalisten lamppujen löytäminen Suomen talveen oli Hanssonin mukaan haastavaa. – Halogeenivalosta syntyi hukkalämpöä, joka piti valaisimen prisman eli lasin sulana. Ledissä lämpöä ei muodostu, vaan se pitää pystyä kompensoimaan riittävän tehokkaalla valolla.

Baggage Handling Control Roomissa valvotaan matkatavarajärjestelmän toimivuutta vuorokauden ympäri.

Nesteskanneri Helsinki-Vantaan lentokentällä.

tää esimerkiksi turvatarkastuksen jonotusajan. Matkustajaennusteen perustella tiedetään, kuinka paljon matkustajia on tulossa terminaaleihin. – Sitä kautta pystymme tietyn matemaattisen kaavan kautta laskemaan oletetun jonotusajan. Meillä on myös reaaliaikainen jonotusmittaus, joka pohjautuu älypuhelimen paikannukseen, Hansson sanoo. Innovaatioita startupeilta Vaikka Helsinki-Vantaalla kokeillaan mielellään uutta, erilaiset pilotit liitty-

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

vät yleensä asiakaskokemuksen parantamiseen. Kentän perustoimintoihin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa riskejä ei oteta, sillä tärkeintä on toimintavarmuus. – Lentoaseman perusinfrastruktuurin tulisi toimia maksimaalisella toimintaperiaatteella olosuhteista riippumatta. Sen päälle pystyy sitten rakentamaan lisäarvoja, Hansson sanoo. Keskenään kilpailevat lentoasemat hakevat innovaatioita yhä enemmän oman toimialansa ulkopuolelta, esimerkiksi verkottumalla startup-yritysten kanssa. Hanssonin mukaan Helsin-

ki-Vantaa on pärjännyt kilpailussa hyvin. Pari vuotta sitten Hansson kävi Kuala Lumpurissa Future travel experience -tapahtumassa katsomassa, löytyisikö Aasiasta uusia innovaatioita. – Siellä oli esitys kymmenestä vallitsevasta trendistä maailmalla. Olin kovin pettynyt siihen, että reissasin niin pitkälle, sillä kymmenestä esimerkistä kuusi taisi olla Helsingistä. Se vain osoittaa sen, että olemme aallonharjan kärjellä ja monet seuraavat ja kopioivat asioita meiltä. Jenni Meronen Kuvat Finavia HE L I NS 4 / 201 7

–

Ura

Laboratoriossa tutkitaan muun muassa vessanpönttöjen posliinin kestävyyttä. Testipönttö vetää itsensä automaattisesti seitsemän sekunnin välein eli toistasataa kertaa kuukaudessa.

Fiksu säästää vettä Alipaineella toimivat jätteen- ja jätevedenkäsittelyjärjestelmät auttavat suojelemaan maailman niukkoja vesivarantoja, sanoo ympäristötekniikan insinööri Marjukka Lemmetti. Puhdas vesi uhkaa loppua jo muutaman sukupolven kuluttua. Yksi merkittävä tuhlari on vedettävät vessat. Tavallinen painovoimalla toimiva pönttö käyttää huuhteluun 5–8 litraa vettä. Vakuumivessat kuluttavat vettä vain reilun litran. – Jokainen Tallinnan-laivalla käynyt tietää, miten alipaine vetää pöntöstä tavaran ja suihkuista veden järjestelmään, ympäristötekniikan insinööri Marjukka Lemmetti kertoo. Senior Vice President Lemmetti vastaa alipainejärjestelmiä tuottavan cleantech-yritys Evac Groupin henkilöstöasioista. – Tarvitaanko jonnekin lisätyövoimaa, miten rekrytoimme ihmisiä ja miten ihmisten osaamista kehitetään esimerkiksi koulutuksen kautta, hän kertoo vastuistaan. Evac on maailman johtava meri-, offshore- ja rakennusalan integroitujen jätteen-, jäteveden- ja vedenkäsittelyjärjestelmien toimittaja. Yritys toimii yli 40 maassa. 18

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

– Maailmassa on jo pitkään eletty yli varojen. On fiksua säästää raaka-aineita ja kierrättää. Lisätilaa ihmisille, ei jätteille Evac ei myy asiakkailleen vain vessoja vaan tarjoaa kokonaisjärjestelmää, jossa on mukana jätevedenkäsittely, kuivajätteenkäsittely, märkäjätteenkäsittely ja puhtaan juomaveden teko. Laivoilla tilaa on rajoitetusti, eikä jätteitä saa dumpata mereen. Varsinkin matkustajalaivoilla tilat käytetään mieluummin hytteihin kuin jätteen varastointiin. Evacin järjestelmissä vettä kuluu mahdollisimman vähän, jolloin säilöttävän massan määrä pienenee. – Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi ruokajätteen käsittelyssä. Ruokajätteestä syntynyt löyhä massa vedetään vakuumilla tankkiin. Meillä on myös pahvin- ja lasinkeräysjärjestelmiä, joilla ne saadaan pienempään tilaan.

Vakuumi erikoisissa paikoissa Laivojen lisäksi Evac toimittaa järjestelmiä esimerkiksi tavarataloihin ja sairaaloihin, joissa syntyy vaikeasti käsiteltäviä jätevesiä ja toisaalta hygieniavaatimukset ovat kovat. Aasian maat ovat iso markkina-alue. – Aasiassa ostoskeskuksissa ravintolakerros on usein pohjakerroksessa. Kylmälaitteet tuottavat kondenssivettä, mutta vesi ei lähde pohjakerroksesta ylös ilman vakuumia. Lemmetti kertoo, miten vakuumiratkaisuja on käytetty myös esimerkiksi Keski-Euroopassa vanhoissa historiallisissa kohteissa, kuten juna-asemilla, joissa ei haluta rikkoa vanhoja rakenteita. – Vakuumiratkaisuissa pystytään me-

Evac Groupin pääkonttorissa Espoossa sijaitsee myös laboratorio ja tuotekehitys. Rakennuksessa syntyy vuorokaudessa pari kuutiota jätevettä, joka puhdistetaan omassa puhdistamossa, Marjukka Lemmetti kertoo.

nemään vaakatasossa, mutta painovoimalla toimivassa järjestelmässä täytyy aina olla kaato. Kiinassa 13 vuotta Marjukka Lemmetti on työskennellyt Evacilla syksystä 2011 lähtien. Ensimmäiset seitsemän vuotta hän työskenteli Kiinassa, jossa hän vastasi ensin Evacin Kiinan toiminnoista, sitten myös Koreasta ja lopulta koko Aasiasta. Nykyisessä työssään hän aloitti heinäkuun 2017 alussa. Jo ennen Evacia Lemmetti työskenteli Kiinassa kahdessa muussa suomalaistaustaisessa yrityksessä. Yhteensä maassa vierähti melkein 13 vuotta. – Lähdimme Keski-Suomesta pikkukylästä miljoonakaupunki Suzhouhun

ja sieltä Sanghaihin. Sekä minulla että miehelläni Jounilla oli Kiinassa mielenkiintoisia töitä, ja maa eli hurjaa kasvun aikaa. Suomeen paluu tuli ajankohtaiseksi, kun pari alkoi kaivata uusia haasteita. Lisäksi Jounilta loppuivat työt. Kulttuurishokki ei ole ainakaan vielä iskenyt paluumuuttajille. Vapaa-aikanaan Marjukka Lemmetti liikkuu paljon miehensä Jounin kanssa. – Viimeisin villitys on triathlon. Harrastimme sitä jo Kiinassa, mutta nyt aika antaa sille ihan eri tavalla myöten. Insinööriopinnoista perusta Marjukka Lemmetti on perusinsinööri. – Olen aikanaan käynyt vanhan opistotekun, jossa opiskelin prosessitekniik-

kaa. Sitten minulla on tutkinto ympäristötekniikasta (AMK). Työ ei ole koskaan suoraan vastannut koulutusta, mutta esimerkiksi ympäristötekniikasta on ollut cleantech-puolella apua. – Olen kai aika tyypillinen insinööri siinä mielessä, että harva tekee työkseen sitä, mihin on kouluttautunut. Toisaalta koulutuksen myötä olen ymmärtänyt sen, etten ymmärrä kaikkea, ja että tietoa pitää hankkia lisää. Toisaalta perussivistys on mahdollistanut sen, että olen pystynyt tarttumaan eteen tulleisiin tilaisuuksiin.

Natasha Petrell Kuvat Mikko Taipale HE L I NS 4 / 201 7

–

Yhdistys

HI:n jäsenlehden Käsissäsi on toistaiseksi viimeinen painettu Helsingin Insinöörien jäsenlehti. HELINS-lehti ilmestyi aiemmin nimillä Uudenmaan alueen Insinööri UAI ja Ins. Poimimme kuvia, artikkeleita ja nostoja jäsenlehden vuosikymmenien varrelta. Maailma ympärillämme on muuttunut, mutta jäsenlehti on aina ollut insinöörin asialla.

1980-luku

Päätoimittajat

1980-luvulla pelattiin nestekidenäyttöisiä elektroniikkapelejä, soitettiin NMTautopuhelimella ja hankittiin VHSvideonauhuri sekä cdlevyjä. Kotikoneena oli todennäköisimmin MikroMikko, IBM PC, Commodore 64 tai Apple Macintosh ja pelikonsoli Nintendo tai Sega Mega Drive.

1989–1990 Mikko Wikstedt, vastaava toimittaja 1991–2006 Erkki Tuominen, vastaava toimittaja/päätoimittaja 2007–2011 Pekka Laakso, päätoimittaja 2012–2013 Arto Isomäki, päätoimittaja 2014–2016 Samu Salo, päätoimittaja 2016–2017 Lasse Laurikainen, päätoimittaja

Jäsenlehdessä on muisteltu menneitä vuosia ennenkin. Vuonna 1989 Helsingin Insinöörit täytti 70 vuotta.

Sarjakuvassa ennustettiin tulevaisuutta vuonna 1989. 20

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

historiaa 1990-luku Lukijat ovat halunneet kurkistaa elämään insinöörityöpaikoilla ja lukea juttuja tekniikasta ja uusista innovaatioista. Lukijaraatikyselyiden sekä muun palautteen perusteella myös jutut liikkuvista ja harrastavista kollegoista sekä erilaisista vapaa-ajan aktiviteeteistä ovat aina olleet suosittuja.

1990-luvulla ilmestyi Nykäset-piirros.

1990-luvulla kehitettiin ensimmäinen wwwpalvelin ja tietokoneet yleistyivät. GSM-verkkojen rakentaminen alkoi, ensimmäiset digikamerat ja DVD-soittimet tulivat kauppoihin. Nokian soittoääni, Nokia tune, tuli tutuksi maailman joka kolkassa. Vuodenajat ja juhlapyhät näkyivät etenkin 1990-luvulla jäsenlehden kansissa. HE L I NS 4 / 201 7

–

Yhdistys

HI:n jäsenlehden nimi oli ennen UAI Uudenmaan alueen insinööri. Lehti on pyrkinyt tarjoamaan lukijoilleen hyödyllisiä vinkkejä niin työelämään kuin vapaalle sekä samastumisen kohteita ja tarinoita insinöörien arjesta.

Linda Wikstedt esiintyi ensimmäisen kerran HI:n jäsenlehden kannessa lapsena vuonna 1992 ja uudestaan vuonna 2008, kun hän oli lähdössä Miss Maailma -kisoihin.

Tarja Halonen on esiintynyt lehden kannessa pariin otteeseen. 22

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

Päätoimittajatkin ovat esiintyneet joskus lehden kannessa, Erkki Tuominen kalastaa lehdessä 4/1991.

Insinöörikoulutus on ollut lehdessä tärkeä aihe. Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun elokuussa 1991, jolloin ensimmäiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat. Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat elokuussa 1996.

Jäsentiedote on aina kuulunut lehteen jossain muodossa, joko irrotettavana liitteenä tai kiinteänä osana lehteä. Jatkossa kaikki tapahtumat, koulutukset ja harrasteryhmät löytyvät HI:n nettisivuilta. HE L I NS 4 / 201 7

–

Yhdistys

2000-luku 2000-luvulla tapahtui ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä. Metropolia syntyi, kun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEKammattikorkeakoulu liittyivät yhteen. Vuonna 2002 alkoi ylemmän amktutkinnon kokeilu ja vuonna 2005 tutkinto vakinaistettiin.

Soneralla työskentelevä Marcus Olaleye oli tammikuun insinööri vuonna 2001.

Vådötorp-huvila on ollut HI:n jäsenille rakas paikka ja aktiivinen huoltoryhmä pitää sitä hyvässä kunnossa. Huvilasta on kirjoitettu jäsenlehdessä paljon.

”Pidä itsesi insinöörinä” Insinööriopinnoista, harjoittelusta ja nuorten tapahtumista sekä koulutuksen kehittämisestä on kirjoitettu usein HI:n jäsenlehdessä. 24

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

2000-luvulla autovalmistajat toivat markkinoille hybridiautoja ja crossover-malleja. GPS-navigaattori ohjasi ajajan määränpäähänsä. Maailma alkoi digitalisoitua. Muovi-, metalli-, keramiikka- ja lasiesineitä alettiin tulostaa virtuaalisten mallien mukaan 3D-tulostimilla. Mopoautot yleistyivät Suomessa vuoden 2003 jälkeen, kun ne vapautuivat autoverosta.

HELINS-lehti ja sen edeltäjät ovat profiloituneet insinöörien ammatillis-eettiseksi julkaisuksi. Lehden kannessa on esiintynyt insinöörejä monilta eri aloilta ja erilaisista työpaikoista.

Vuoden 2009 lopussa lehdessä juhlistettiin 90-vuotiasta HI:tä.

HI-Työmarkkinajaoksen artikkeleita: ”Työaikalaki on Suomen toiseksi rikotuin laki” ”Työsuojelua tehdään johdon myötämielellä” ”Kuntavaalit vaikuttamisen välineenä” HE L I NS 4 / 201 7

–

Yhdistys

2010-luku HI:n jäsenlehden ulkoasu ja rakenne uudistettiin vuonna 2015, jolloin lehti sain nimen HELINS. Tekniikkajuttujen osuutta lehdessä lisättiin. Vuonna 2017 lehden ilmestymiskerrat vähenivät kuudesta neljään ja sivuja karsittiin. HELINS-lehden menneitä numeroita voi edelleen lukea pdfversioina HI:n nettisivujen Lukunurkkauksessa. Kulttuuri on kuulunut insinöörien omaan jäsenlehteen ja siihen on tutustuttu myös kulissien takana, kuten oopperan tekniikkaan vuonna 2012, muusikko-insinööriin 2013 ja Euroviisujen valotekniikan syntyyn vuonna 2016.

Helsingin Insinöörit alkoi järjestää teemaseminaareja 2010-luvulla. Niiden ajankohtaisia aihepiirejä käsiteltiin lehden sivuilla. Vuonna 2015 jäsenlehti kirjoitti muun muassa kyberuhista.

Piirros Jarmo Sihvola

Insinööri työssä -juttusarjassa on haastateltu kymmeniä eri alojen insinöörejä, jotka toimivat erilaisissa ammateissa. Lehdessä 5/2011 TV:n Poliisit-sarjassakin esiintynyt konstaapeli Hannu Väänänen kertoi, miten hän hyödyntää insinööritaustaansa rikostutkijana. 26

–

H EL INS 4 /2 0 1 7

2010-luvulla matkapuhelimet soivat jo maailman joka kolkassa, ja lähes puolet maailman väestöstä käyttää internetiä. Kännyköissä on kosketusnäyttö ja mahdollisuus ladata sovelluksia, joilla voi ostaa tuotteita ja palveluita ja hoitaa muun muassa raha-asiansa. Applen iPad on suosittu taulutietokone. Viestintä tapahtuu sosiaalisen median kanavissa ja aamupalapöydässä luetaan uutiset netistä. Nokian matkapuhelinliiketoiminta siirtyi Microsoftille vuonna 2013. Puhelimia tehdään Koreassa ja Kiinassa.

HI-Kamerakerhon syksyn 2017 kuvakisan satoa

Tapahtuma-sarja: Red Arrows, Lauri Kauppi 2017

Arkkitehtuuri-sarja: Portaat, Lauri Kauppi 2017

Luonto-sarja: Taistelevat joutsenet, Lauri Kauppi 2017

Tapahtuma-sarja: Kotiinlähtö, Jukka Kari 2017

Henkilökuvat-sarja: Sirja, Lauri Kauppi 2017

Minnan klinikka

Vuonna 2015 lehdessä alkoi ilmestyä Minnan klinikka -palsta, jossa Insinööriliiton asiamies Minna Anttonen vastasi insinöörejä askarruttaviin työelämäkysymyksiin. Palsta jatkuu yhä, nykyään se ilmestyy Insinööriklinikan nimellä HI:n nettisivuilla osoitteessa www.helins.fi. Kysymyksiä voi edelleen lähettää palstalle netin kautta.

HI:n paperista jäsenlehteä on ollut tekemässä aktiivinen toimitusneuvosto. Jatkossa HI viestii eri kanavissa sähköisesti. Katso viestintäkanavat tämän lehden sivulta 36 ja osallistu keskusteluun esimerkiksi sosiaalisessa me diassa. Voit myös ilmoittautua mukaan ideoimaan juttuja ja videoita. Lue lisää HI:n idearingistä sivulta 34.

HE L I NS 4 / 201 7

–

Koulutus

Entistä ketterämpi Metropolia Ammattikorkeakoulujen on reagoitava yhteiskunnallisiin muutoksiin ja uusiin osaamistarpeisiin aina vain nopeammin, sanoo Metropolian rehtori Riitta Konkola. Vuosi 2018 tulee olemaan Metropoliassa isojen muutosten aikaa, sanoo toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola. Ammattikorkeakoulu siirtyy konkreettisesti neljän kampuksen malliin, kun Myllypuron kampuksen ensimmäinen vaihe ja Myyr mäen kampuksen laajennusosa valmistuvat. Fyysiset muutot tarjoavat otollisen tilaisuuden tarkastella koko Metropolian toimintakulttuuria ja uudistua. Muutoksia tapahtuu myös koko korkeakoulukentällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut tänä vuonna yhdessä korkeakoulujen ja eri sidosryhmien kanssa vision, joka määrittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilan vuoteen 2030. – Visiotyön lähtökohtana tunnistettiin se, että yhteiskunta muuttuu, tulee uudenlaista työtä ja tarvitaan uudenlaisia koulutusmalleja, nopeampaa reagointia ja paljon yhteistyötä, Konkola sanoo. Korkeakoulujen on tulevaisuudessa oltava entistä ketterämpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden on reagoitava muutoksiin entistä nopeammin. Jo ennakolta on nähtävä asioita, joihin kannattaa tarttua ja tarjota ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä Konkola pitää korkeakoulutetuille turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetun osaamisen arviointi- ja näyttökeskuksen perustamista Metropoliaan vuonna 2016. Tulevaisuuden alat Uusien osaamistarpeiden ja niihin reagoimisen tahti on Riitta Konkolan mukaan viime vuosina kiihtynyt. – Koulutussyklit ovat joskus aika pitkiä, kun koulutetaan neljän vuoden sykleissä, mutta muutosherkkyyttä on kasvatettu koko ajan, Konkola sanoo. – On aina keskeinen kysymys katsoa mikä ala vetää ja mikä ei. Että ei koulutettaisi sellaisiin ammatteihin, jotka ei28

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

vät ole enää ajankohtaisia siinä vaiheessa, kun valmistutaan. Tämän hetken osaamistarpeet liittyvät erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluiden digitalisoitumiseen sekä hyvinvointiteknologian erilaisten itsehoito- ja seurantapalveluiden lisääntymiseen. Metropoliassa insinöörikoulutuksen rooli tuleekin kasvamaan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden tulevassa osaamiskeskittymässä. – Lisäksi joukkoliikenne ja yleensä liikkuminen tulevat palvelumallisemmaksi. Siinä kehitetään kokonaisia konsepteja ja me tuomme osaamista vaikkapa siihen, miten autonomiset ajoneuvot toimivat osana palveluketjua. Opiskelijamme ovat mukana näissä hankkeissa ja oppivat samalla uusia asioita, Konkola kertoo. Muuntokoulutus tuli jäädäkseen Metropolia vastaa työelämän tarpeisiin paitsi tekemällä tarkistuksia aloituspaikkojen määrään, myös järjestämällä täydennyskoulutuksia. – Täydennyskoulutusten osuus on kasvanut meillä huomattavasti parin vuoden aikana. Niillä pystyy täsmäkouluttamaan, räätälöimään ja sitä kautta helpottamaan työllistymiskysymystä, Riitta Konkola sanoo. Infra-alan työnjohdon muuntokoulutus on osoittautunut menestykseksi, ja siitä on käynnistymässä toinen toteutus tammikuussa 2018. Rakennusala on toiminut muuntokoulutuksen tienavaajana, mutta Konkola uskoo koulutustarpeita ilmenevän muillakin aloilla. Hän kiittelee hallituksen lokakuista päätöstä esittää korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen kymmenen miljoonan euron lisämäärärahaa. Koulutusvienti vauhtiin Riitta Konkola uskoo, että ammattikorkeakoulut saavat tulevaisuudessa entistä

enemmän lisäresursseja koulutusviennistä. Suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle on kysyntää varsinkin Kiinassa ja muissa Aasian maissa sekä Etelä-Amerikassa. Insinöörialan osaamisesta Konkola mainitsee erityisesti sähköautot, joihin liittyvä osaaminen on kovassa huudossa Kiinassa. Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea perustivat vuonna 2017 yhteisen yhtiön koulutusviennin edistämiseksi. – Nämä ovat pitkiä valmisteluprosesseja, mutta uskon, että ensi vuoden aikana tullaan näkemään lisää avauksia ja toteutuksia, missä ammattikorkeakoulut onnistuvat tuotteistamaan ja myymään omaa osaamistaan, Konkola sanoo. Duaalimalli toimii Konkolan mukaan suomalainen duualimalli on todettu hyväksi niin Suomessa kuin ulkomailla. Ammatilliselle korkeakoulutukselle on kysyntää, ja erilaiset korkeakoulut ovat Suomen vahvuus. Niiden tulee kuitenkin tehdä yhteistyötä keskenään, eikä opiskelijoiden liikkumiselle pidä asettaa esteitä. – Järjestelmien välillä ei ole tulevaisuudessa enää niin selkeää viivaa. Duaalisuus näkyy korkeakoulujen profiileissa – sen kautta minkälaisia koulutusohjelmia ja täydennyskoulutusta on, minkälaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteet ovat. Konkola kiittää lämpimästi Helsingin Insinöörejä ja Insinööriliittoa hyvästä ja pitkäkestoisesta yhteistyöstä. Kiitoksia saavat myös Metropolian insinööriopiskelijat. – He ovat erittäin aktiivisia, monet ovat mukana opiskelijakunnan toiminnassa, järjestävät erilaisia tapahtumia ja ottavat uudet opiskelijat hyvin vastaan, Konkola sanoo. Jenni Meronen Kuva Minna Holm

HI teki lahjoituksen Metropolian tekniikan koulutusalalle 31.10.2017. Metropolian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer (vas.) ja toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola vastaanottivat lahjoituksen Lasse Laurikaiselta.

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelämää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa kumppaniorganisaation kanssa etsien ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opiskelemalla yhdessä muiden ammattilaisten kanssa laajennat verkostojasi ja työelämätuntemustasi. Syvennä osaamistasi ja lisää kilpailukykyäsi suorittamalla ylempi korkeakoulututkinto / Master’s-tutkinto tekniikan alalta: • Ajoneuvotekniikka • Business Informatics • Construction and Real Estate Management* • Hankintatoimi • Health Business Management • Industrial Management • Information Technology • Maanmittaus** • Rakennustekniikka • Sähkö- ja automaatiotekniikka • Talotekniikka * Construction and Real Estate Management: seuraava haku vahvistamatta ** Maanmittaus: seuraava haku vahvistamatta

Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa 1-2 vuodessa työn ohessa. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi/haku Haku englanninkielisiin ohjelmiin 9.-24.1.2018 Haku suomenkielisiin ohjelmiin 14.-28.3.2018

0412_Metropolia_Helins_216x140.indd 1

HE L I NS 4 / 201 7

7.11.2017 8.42

–

Vapaa-aika

Herkullista edullisesti

Suomalaista kasvisruokaa

Voiko joku olla sekä hyvää että halpaa? Sitä lupaa halparuokahaasteesta tuttujen Sari Riton ja Essi Määtän uusi keittokirja. Kirjan kasvis-, kala-, liha- ja jälkiruoat on jaettu annoshintojen mukaan eri osioihin alkaen 0,50 euroa per annos. Resepteissä on käytetty edullisia raaka-aineita ja huomioitu monenlaiset syöjät ja ruokavaliot. Mukana on esimerkkilista kahden viikon lounaista ja päivällisistä ja tilaa omille muistiinpanoille.

Hanna Hurtan Kasvis on mehevä, upeasti kuvitettu keittokirja. Hannan soppa -blogia kirjoittava kokki ja valokuvaaja on kerännyt kirjaan reseptejä, joilla ruuan teossa onnistuu niin aloitteleva kuin tottunutkin kasviskokki. Perusteelliset valmistusohjeet ovat kirjan ehdoton pluspuoli. Itse kokeilin ensimmäistä kertaa valmistaa palak tofua, enkä voinut uskoa, miten hyvää siitä tuli.

Sari Rito, Essi Määttä: Hyvää ja halpaa. Otava 2017.

–

H EL INS 4 /2 0 1 7

Mika Rampa: Perinneruokaa prkl. Tammi 2017.

Vastaus 3/2017

4 2 1

8 3 4 5 6 4 1 8 5 1 6 7

Kokki ja ruokabloggari Mika Rampa tunnetaan yllättävistä resepteistä ja poikkeavista makuyhdistelmistä. Niitä löytyy uudesta Perinneruokaa prkl -kirjasta, jossa suomalaisia perinneruokia käsitellään ennakkoluulottomasti. Maun lisäksi myös tuttujen ruokien muoto on muuttunut, kuten karjalanpiirakan, joka tehdään uunipellille.

Hanna Hurtta: Kasvis. WSOY 2017

Sudoku 4/2017

1 3 4 8 5

Perinteistä uudella tavalla

2 6

9 4

7 3 6 1 5 4 8 9 2

8 2 1 9 3 7 4 5 6

9 4 5 6 2 8 1 7 3

6 5 7 4 8 2 3 1 9

4 8 9 3 6 1 5 2 7

2 1 3 5 7 9 6 4 8

5 9 8 7 1 6 2 3 4

3 6 4 2 9 5 7 8 1

1 7 2 8 4 3 9 6 5

Ratkaise viimeinen inssisudoku ja tarkista vastauksesi sivulta 34. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Tero Solansuuta. Kiitos kaikille inssisudokujen lähettäjille!

HI ry

Hallitus esittäytyy - Elina Kuivinen Emilia Kokko

Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Tämä on ensimmäinen kauteni HI:n hallituksessa. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Olen viestinnästä vastaava hallituksen jäsen, eli teen yhteistyötä HI:n viestintävastaavan, Sointu Högströmin, kanssa. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Toimin opiskeluaikanani Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden hallituksessa, mutta emme tällöin tehneet yhtä tiivistä yhteistyötä HI:n kanssa kuin tänä päivänä. Minulle tarjottiin kuitenkin opintojeni loppuvaiheessa mahdollisuutta liittyä HELINS-lehden toimitusneuvostoon, ja tätä kautta pääsin tutustumaan paremmin HI:n toimintaan. Valmistumisen ja työllistymisen jälkeen tuntui luontevalta jatkaa HI:n hallitukseen. Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Muistan istuneeni ammattikorkeakoulussa ensimmäisellä kouluviikolla kuuntelemassa Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton liittoinfoa ja kuulleeni lauseen Jos vakuutatte henkenne, kotinne ja omaisuutenne, niin miksi ette vakuuttaisi myös ammattitaitoanne ja työelämäänne? Tämä lause jäi pyörimään päähäni ja sai hakemaan lisätietoa ay-toiminnasta sekä ammattiliiton vaikuttamismahdollisuuksista. Sillä tiellä olen edelleen. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Haluan, että insinöörit ovat ylpeitä omasta osaamisestaan ja koulutustaustastaan, joten insinööri-identiteetin kasvattaminen on minulle tärkeää. Lisäksi pyrin omalta osaltani edistämään sitä, että tavoitamme jäsenemme entistä paremmin, sekä opimme tuntemaan heidän toiveensa ja odotuksensa ammattiliittoa kohtaan ja vastaamaan niihin parhaan kykymme mukaan. Haluaisin nostaa esille myös nuorten jäsenten tavoittamisen ja heidän kiinnostuksensa herättämisen ammattiliittoa kohtaan.

Elina Kuivinen Suorittaa teknisen viestinnän (KTM) maisteriopintoja Vaasan yliopistossa Mediatekniikan insinööri, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut? On vaikeaa nostaa esille yksittäistä asiaa. Kaikki työntekijän oikeuksia, työoloja ja työturvallisuutta parantavat seikat ovat hyvin tärkeitä. Arvostan myös tiivistä yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa, jolla on pyritty varmistamaan insinöörikoulutuksen laadullisuus ja sen säilyminen. Mitä harrastat? Käyn kuntosalilla, katson elokuvia ja pelaan konsolipelejä. Tällä hetkellä maisteriopinnot vievät kuitenkin suuren osan ajastani, sillä tavoitteeni on palata työelämään jo ensi kesänä. Mikä on lempipaikkasi, ja miksi? Suomessa huomaan hakeutuvani joka kesä nauttimaan auringosta ja meres-

tä Suomenlinnan Kustaanmiekan rantakallioille. Suosikkimatkakohteeni on kuitenkin Turkin Istanbul, missä asuin vaihto-opiskelijana vuonna 2014 melkein 5 kuukautta. Parasta Istanbulissa on 20 minuutin lauttamatka Euroopan ja Aasian välillä – mikään ei vedä vertoja sille, kun istuu lautan yläkannella, nauttii turkkilaista teetä perinteisestä tulppaanimukista ja tarkastee ympärille levittäytyvää entistä Ottomaanien valtakuntaa. Terveisesi HI:n jäsenille: Antakaa palautetta aina, kun osallistutte toimintaan! Hallituksellamme on vahva palo olla mukana rakentamassa entistä toimivampaa ja palvelevampaa yhteisöä, mutta tarvitsemme siihen teidän apuanne.

HE L I NS 4 / 201 7

–

HI ry

Hepaconissa on nyt kiireistä. Kun rakennusalalla menee lujaa, myös suunnittelupuolella menee, Markku Männistö vahvistaa.

”Liikkumaton lihoo heti” Vielä kuusi vuotta sitten Markku Männistö pyöräytteli kuulaa mestaruustasolla, mutta haaveri pakotti jättämään lajin. Nykyään sähkösuunnittelun veteraani keskittyy vapaa-ajallaan kuntosaliin ja veneilyyn. Markku Männistö on pitkä ja riskin näköinen mies. Kun hän istuu työpaikkansa Hepaconin neuvotteluhuoneessa Malmilla, on helppo uskoa, että hänellä on riittänyt voimaa, nopeutta ja mielenlujuutta pukata 7,26 kilon painoista kuulaa 13,28 metriä. Tähän tulokseen hän ylsi Lahdessa pidetyissä veteraa32

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

nien MM-kisoissa kesällä 2009 sijoittuen seitsemänneksi. Vähän myöhemmin HI:n jäsenlehti teki Männistöstä haastattelun (Ins. 5/2009). Nyt kuulantyöntöharrastus on ohi. – Vuonna 2011 kilpailin vielä Pohjoismaiden mestaruuskisassa 53-vuotiaana ja voitin mestaruuden, mutta loukkasin

jalkani ja jouduin luopumaan harrastuksesta, jonka olin aloittanutkin vasta 46-vuotiaana, Männistö kertoo. Punttisali ja pyöräily kutsuvat Räjähtävää voimaa vaativa voimaurheilu ei ole jäänyt, vaan nykyään Markku Männistön löytää esimerkiksi kuntosalilta.

Ins.-lehti haastatteli yleisurheilevaa Markku Männistöä vuonna 2009, jolloin miehen tavoitteena oli työntää kuulaa 14 metrin rajalle veteraaniurheilijoiden MM-kisoissa sinä syksynä. Monia eri lajeja vuosien saatossa harrastanut Männistö oli palannut nuoruutensa lajin pariin viidenkympin hujakoilla. Sähköinsinöörin vapaa-aikaan kuului myös talkoopuuhastelu Helsingin Insinöörien huvilalla Vartiosaaressa, ja hän kuuluu edelleen huvilan aktiiviseen huoltoryhmään. Kannen kuva Mikko Taipale.

Yli 10 vuoden saneeraus

– Pari–kolme kertaa viikossa käyn salilla ja sen lisäksi pyöräilen. Tässä iässä on pakko kuntoilla säännöllisesti, tai paino nousee heti. Parin vuoden tauon jälkeen Männistö myös palasi rakkaan veneilyharrastuksen pariin. Hän oli jo pitkään etsinyt tietyn merkkistä eli Nimbus-venettä, ja kun sellainen tuli vastaan, oli pakko tehdä kaupat. – Se on yhdeksänmetrinen retkivene, jossa on hyvät kulkuominaisuudet, pieni kulutus ja etu- ja takahytti. Se on oikea tilaihme. Olemme veneilleet sillä paljon Turunmaan saaristossa, Männistö kehuu.

Markku Männistö on Helsingissä toimivan talotekniikka-alan konsulttiyrityksen, Hepaconin osakas ja sähköosaston projektipäällikkö. Reilun 60 työntekijän Hepacon suunnittelee erilaisia LVISKA-ratkaisuja lähinnä yrityksille, teollisuuteen ja muihin suuriin kohteisiin. Hetkinen, eikö LVIS-lyhenne ole enää mitään? Ei, Männistö sanoo. Perinteisen lämmön, veden, ilman ja sähkön päälle kuuluvat nykyään myös kylmä- ja automaatiotekniikka. Männistön yli 10 vuotta kestänyt projekti Helsingin keskustassa sijaitsevan City Centerin laajan peruskorjauksen parissa on hiljalleen päättymässä. Ikoninen ”rumankaunis” Makkaratalo täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sähköpuolen osalta kiinteistö saneerattiin kellarista kattoon. City Centerin sähkönjakelu ja ilmastointi menivät myös täysin uusiksi. Lisäksi valaistus päivitettiin lediaikaan, ja kerroksiin tuli uudet savunpoistojärjestelmät. – Kyllä tämä projekti on työllistänyt Hepaconia hyvin, Männistö myöntää. Tekniikka muuttuu, fysiikka ei Markku Männistö aloitti sähköasentajana, ja sähköinsinöörinäkin hän on työskennellyt vuodesta 1981 lähtien. – Olen aina pitänyt suunnittelusta, etenkin sen luovasta puolesta. Tekniikka on muuttunut valtavasti. Ennen kaikki piirrettiin käsin, nyt 3D:nä, ja kaikki va-

laistus- ja muut laskelmat tehdään omilla sovelluksilla. – Lisäksi asennustekniikka ja telejärjestelmät ovat muuttuneet, ja langattomuus lisääntyy. Fysiikan lait ja muut perusasiat eivät kuitenkaan ole muuttuneet, Männistö huomauttaa. Ainoa asia, jota Männistö pahoittelee, on byrokratian lisääntyminen. – Paperinpyöritys vie entistä enemmän aikaa. Vådötorpin huoltoa kesät Kun kevät koittaa Helsinkiin, Männistön löytää Vartiosaaresta. Hän on vaimonsa kanssa kuulunut jo 13 vuoden ajan HI:n ”torppatyöryhmään”, joka huolehtii Vartiosaaressa sijaitsevan Vådötorp-huvilan kunnostuksesta. – Meitä on 10 henkilön aktiivinen porukka. Keväällä laitamme paikat kuntoon eli kytkemme vedet, asennamme laiturin, huollamme veneet, teemme mottikaupalla halkoja ja niin edelleen. – Kesän aikana on sitten yleistä kunnossapitoa ja syksyllä talvivalmistelut, Männistö listaa. Viime kesänä HI selvitti ensimmäistä kertaa Vådötorpin tarkkoja kävijämääriä. Tulos yllätti positiivisesti. – Mökkiä käytti noin tuhat ihmistä tänä vuonna, Männistö kertoo ilahtuneena. Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

HE L I NS 4 / 201 7

–

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Helsingin Insinöörien hallitus ja toimiston väki

Sudoku 4/2017 vastaus

Käytä jäsenetujasi ja kerro niistä kavereillesi. Tiedätkö, mitä jäsenetuja sinulle kuuluu?

7 9 8 5 1 3 6 2 4

6 3 5 7 2 4 8 9 1

1 4 2 6 8 9 5 3 7

3 7 4 8 5 1 2 6 9

8 1 9 3 6 2 4 7 5

5 2 6 4 9 7 1 8 3

4 6 1 9 3 8 7 5 2

9 8 7 2 4 5 3 1 6

2 5 3 1 7 6 9 4 8

Idea – innostus – toimintaa! Mikä olisi kiva tapahtuma? Tapahtumiin on antoisaa osallistua yhdessä muiden insinöörien kanssa. Kerro ideasi tapahtumasta, niin jalostetaan se yhdessä isoja joukkoja innostavaksi Helsingin Insinöörien tapahtumaksi. Seuraamalla HI:n tapahtumakalenteria ja sosiaalista mediaa pysyt ajan tasalla tulevista tapahtumista. Kerro tapahtumaideasi osoitteessa www.helins.fi/laari

Tule mukaan artikkeleiden idearinkiin Ajankohtaisia juttuja insinöörien arjesta, tekniikasta, yhdistyksen toiminnasta ja edunvalvonnasta voit lukea Helsingin Insinöörien verkkosivuilta. Artikkelit eivät kuitenkaan synny tyhjästä – tarvitsemme niiden ideointiin apuasi! Lähetä vinkkisi kiinnostavasta aiheesta, henkilöstä tai yrityksestä osoitteessa www.helins.fi/artikkeleiden-idearinki Liity samalla mukaan sähköiseen idearinkiin ja osallistu juttujen ideointiin!

–

HEL I NS 4 /2 0 1 7

Nyt tehdään insinöörien näköinen video! Tule mukaan suunnitteluryhmään. Ammattilaiset takaavat kuvan laadun, mutta insinööreille tärkeää sisältöä ei synny ilman sinun panostasi. Ilmoittaudu videoryhmään tai jätä ideasi osoitteessa www.helins.fi/videoideat

Kolumni Kuva Insinööriliitto

”NIIN MUUTTUU MAAILMA, ESKONI” Otsikko on peräisin yli 150 vuoden takaa, kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kirjoittamasta klassikkonäytelmästä Nummisuutarit. Näytelmässä suutari Topias katselee kosioreissulle lähtevää aikuista poikaansa ja muistelee kaiholla omaa nuoruuttaan. ”Oikein minun hatussani ja hännystakissa, jossa minä vuosia takaisin kakskymmentä ja yksi seisoin vihillä Martan rinnalla”, isä-Topias lausuu. Kiven tuotanto tarjoaa oivan aasinsillan tähän hetkeen. Helsingin Insinöörit on luopumassa painetusta lehdestä ja korvaa sen viestinnässään sähköisellä medialla. Käsissänne on siis HELINS-lehden toistaiseksi viimeisin painettu numero. Kaihoisa tunne, eikö totta, vähän niin kuin suutari Topiaksella katsoessaan poikaansa isälle tutussa hatussaan ja hännystakissaan. Järjestöllä on omat perustelunsa luopua painetusta järjestölehdestä. Joku voi nähdä Helsingin Insinöörien elävän päätöksellään ajassa. Maailma on muuttunut ja media sen mukana. Parissa vuosikymmenessä uusi teknologia on syrjäyttänyt vanhan, verkko on korvannut painomusteen ja paperin, sosiaalinen media on tehnyt lähes kaikista uutisten tekijöitä, journalisteja, runoilijoita ja kirjailijoita. Historian jatkumoa yhtä kaikki: Kun Kivi kirjoitti kansallis eepoksiaan, valtaosa kansasta oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat harvojen herkkua, taitoja, joilla hallitseva luokka piti kansaa kurissa ja herran nuhteessa. Alkoi uusi vuosisata, kansanopetus ja -valistus alkoivat kantaa

hedelmää. Luku- ja kirjoitustaito yleistyivät, sanomalehtiä syntyi ja kuoli, niiden vanavedessä levisivät aatteet ja ideologiat. 1900-luvulla näkivät päivänvalon muun muassa suomalainen puoluejärjestelmä, palkansaajaliike ja hyvinvointiyhteiskunta vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Kuten todettua, uusi vuosituhat toi eteemme uudet kujeet ja uudet välineet. Nyt kaikki tuntuu olevan liikkeessä, maailma on kutistunut, muutos ja sen nopeus saavat haukkomaan henkeä. Paikalleen ei saa jäädä, liiku, jos aiot pysyä menossa mukana ja menestyä. Muutoksen keskellä on syytä muistaa, että viestintävälineet ovat korostetusti vain välineitä, usein osa vielä oman aikansa tuotteita. Viestinnässä tärkein on sisältö, sanoma, jonka perillemeno halutulle joukolle on varmistettava. Uskon, että Helsingin Insinööreissä on ajateltu juuri näin, kun järjestö on päättänyt luopua printistä. Painetusta järjestölehdestä luopuminen ei ole loppu, vaan uuden alku. Maailma voi digitalisoitua, jakelukanavat muuttua ja kehittyä, mutta luku- ja kirjoitustaito ovat edelleen viestinnän peruskiviä. Tämän tiesi jo Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lukkari, kun hän takoi aakkosia Jukolan jukuripäiden tajuntaan. Jari Rauhamäki viestintäpäällikkö, Insinööriliitto IL ry HE L I NS 4 / 201 7

–

JATKOSSA LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ

Helsingin Insinöörit HI ry

HENKILÖKOHTAISET KONTAKTIT

FACEBOOK @helsingininsinoorit

VERKKOSIVUT www.helins.ﬁ

PUHELIN

TWITTER @helinsﬁ

UUTISKIRJE

SÄHKÖPOSTI

LINKEDIN Helsingin Insinöörit HI ry

SLIDESHARE Helsingin Insinöörit HI ry

Helsingin Insinöörit HI ry

VERKOSTOITUMISTILAISUUDET

Ovathan jäsentietosi ajan tasalla?

INSTAGRAM @helsingininsinoorit