Helins 5 2016

Page 1

5 2016

Katse turvallisuuteen

I

Insinööri työssä: Henkilöstöjohtaja pitää huolta

X

Työhyvinvointi: Luottamus on helppo menettää

T

Tekniikka: Robottibussi aistii ympäristönsä


Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Henkilöstöjohtaja pitää huolta omasta väestä............ 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Hyvää työsuojelua tehdään johdon myötämielellä........................................................... 8 Tarkkuus takaa turvallisuuden Triplan työmaalla.................................................................. 10 Luottamus on vaikea saavuttaa, mutta helppo menettää......................................................14

Lassella on painoarvoa.......................................................16 Aktiivikonkari Heikki Silván...............................................18 Intohimo vaikuttaa asioihin............................................. 20 Välipalat...................................................................................22 Kännykkäpeli vie metsään................................................24 Robottibussi aistii ympäristönsä....................................26 Hallitus esittäytyy: Mila Viksilä........................................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Stig Landénin kolumni.......................................................39

4

24

2

HEL I NS 5/2 0 16

26


P

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@helins.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210

LUOTTAMUSMIES ON ERI MIES Luottamusmies ja luottamushenkilö ovat sama asia. Kysymyksessä ei tällä kertaa ole feministien keksintö maskuliiniselle sanalle vaan työnantajapuolen huono vitsi erästä työehtosopimusta aikanaan solmittaessa. Tes muodostettiin, ja lain tuntemaa luottamusmiestä kutsuttiin luottamushenkilöksi. Ensimmäisten tes-riitojen joukossa ratkaistiin luottamushenkilön asema työnantajan heittäessä, että luottamushenkilö ei ole lain tarkoittama luottamusmies. Nykyään kaikki osapuolet tietävät, kuka luottamusmies tai -henkilö on. Luottamusmiehen tehtävänä on edustaa työpaikan henkilöstöä työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä yhteistoiminta-asioissa. Luottamusmiehen valinta perustuu alalla sovellettavaan työehtosopimukseen, ja luottamusmies omaa työehtosopimuksen mukaiset paikallisen sopimisen oikeudet. Luottamusmiehen tulee olla perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Häntä valittaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa tehtävän vastuulliseen ja pitkäjänteiseen hoitamiseen sekä henkilön vuorovaikutustaitoihin ja kykyyn tehdä päätöksiä myös vaikeissa asioissa. Luottamusmies on parhaimmillaan ratkaisija ja vertaissovittelija aivan kuten peruskoulussa konflikteissa neuvotteleva tukioppilas. Hän on harvoin päätoiminen ja yleensä toimii luottamuspohjaisena, oman työnsä ohessa. Hän saattaa olla yleismies jantunen tai sitten kapean alan expertti, mutta yleisesti ottaen luottamusmies on usein toimialansa arvostettu asiantuntija. Osaava luottamusmies on yritykselle keskeinen neuvottelukumppani ja yhteyshenkilö suhteessa muihin työyhteisön jäseniin. Monet työyhteisöt eivät kuitenkaan arvosta luottamusmiestä. Luottamusmies on se henkilö, joka valvoo etujasi työpaikalla. Milloin sinä olet viimeksi kiittänyt omaa luottamusmiestäsi hyvin suoritetusta työstä? Lasse Laurikainen päätoimittaja

Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Tomi Westerholm Toimitusneuvosto Lasse Laurikainen (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Susanna Kalliomäki Anu Kaniin Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2016 Numero Aineistot Ilmestyy 6 3.11. 30.11.

Sinua varten – työssä ja vapaalla HE L I NS 5/ 2016

3


I

Insinööri työssä

Hyvää huolta omasta väestä Henkilöstöjohtaja Kimmo Hannukainen houkuttelee työkseen insinöörejä Kittilän kaivokselle ja pitää huolen, että he myös viihtyvät siellä. Elämä ja työ ovat kuljettaneet Ylitorniossa syntyneen ja Kemissä sähköinsinööriksi valmistuneen Kimmo Hannukaisen melko kauas alkuperäisestä opiskelualasta. Ensimmäinen etappi uralla oli kuitenkin elektroniikkateollisuudessa, Insinööritoimisto Sarajärvi Oy:ssä. Hannukaisen aikana toimisto kasvoi ensin 150 hengen yritykseksi, muutti nimensä Sarawareksi ja lopulta myytiin Wiprolle, globaalisti toimivalle intialaiselle jätille.

”Suomalaiselle ei riitä, että esimies käskee – hänen täytyy myös perustella.”

Insinööri henkilöstöpäälliköksi Firman kasvaessa Kimmo Hannukainen löysi itsensä ensin henkilöstöpäällikön tehtävistä, ja yrityksen kansainvälistyttyä hänestä tuli pohjoismaisen henkilöstöhallinnon vetäjä. Muutama vuosi meni lujaa, kunnes 2008 talous pysähtyi ja sitten taantui. Väkeä irtisanottiin. Työ muuttui yhä raskaammaksi. Niinpä kun headhunter soitti ja tarjosi tehtävää Kittilän kaivoksen henkilöstöjohtajana, Hannukainen ei kauaa miettinyt. – Ensiksi piti vaihtaa kaivoksen kanadalaiset asiantuntijat ja päälliköt suomalaisiksi ja palkata 100 henkeä lisää, Hannukainen hymyilee. Vuonna 2008 avatun kaivoksen omistaa kanadalainen Agnico-Eagle. 4

HEL I NS 5/2 0 16

Päätökset on perusteltava Yhtenä tärkeimmistä tehtävistään Hannukainen pitää suomalaisen työtavan sovittamista kanadalaiseen yrityskulttuuriin. Kanadassa ollaan perinteisiä, Suomessa moderneja ja suoraviivaisia. Suomalaiselle ei riitä, että esimies käskee – hänen täytyy myös perustella. – Vähitellen kanadalaiset ovat ymmärtäneet, että meidän kannattaa antaa tehdä työtämme itsenäisesti, eikä pyytää lupaa joka asialle. Hannukainen kehuu työnantajaa hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Se tulee yrityksen arvoissa heti turvallisuuden ja ympäristöasioiden jälkeen. – Suomalaisilla on halu näyttää, että kyllä me tämän homman osaamme. Ja niin osaammekin, kaivos tuottaa huipputulosta. Yhteisön rakentaja Agnico Eaglen kultakaivos Kittilässä on kuin iso kala pienessä lammikossa. Sen henkilökunta perheineen muodostaa neljänneksen kunnan väestöstä. Kaivoksen sijainti kaukana kaupunkien valoista on melkoinen haaste. Kuinka saada pätevää väkeä yöttömän yön ja päivättömän päivän maille? – Meillä on kilpailukykyiset palkat, ei pelkästään Lapin vaan koko maan kaivosalan mittapuulla. Lisäksi on monenlaisia kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä, Hannukainen kertoo. Pohjoisen oloissa henkilöstöjohtajalta edellytetään sekä mielikuvitusta että ihmiselämän laajaa ymmärtämistä, jotta väki voi hyvin ja viihtyy. Hannukainen innostuu silminnähden ryhtyessään selittämään, mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Ensiksikin asuntoja: tulokkaat voivat viipyä ensimmäiset kuukaudet kaivoksen asettautumisasunnossa. Vakitui-

sempien vuokra-asuntojen tuottamisessa kaivos on tehnyt yhteistyötä sekä kunnan että kaupallisen rakennuttajan kanssa. Kaivosfirma ja kunta auttavat myös työntekijöiden puolisoita työnhaussa. Päiväkoteja on uudistettu ja laajennettu moneen kertaan ja kunnasta löytyy koulut lukiota myöten. Harrastuksiakin pitää olla. – Paikalliset toimijat järjestävät urheilutoimintaa, teatterimatkoja ja muuta virkistystä, jota me tuemme. – Se on meidän tapamme kantaa vastuuta yhteisöstä, hakea sosiaalista toimilupaa ja hyväksyntää toiminnallemme sekä tukea samalla omien työntekijöidemme viihtyvyyttä, Hannukainen myhäilee. Yhteistyöllä parhaisiin tuloksiin Kimmo Hannukainen on myös Lapin Insinöörit ry:n puheenjohtaja ja Insinööriliiton edustajakokouksen edustaja. – Ammattiyhdistysasiat alkoivat kiinnostaa, kun tajusin, että yrityksiä ja työelämää on kehitettävä yhdessä. Sanelupolitiikalla ei menesty, eikä kukaan rakenna toimivaa firmaa yksin. Tarvitaan useampia käsi- ja silmäpareja. Hannukainen on katsonut luottamusmiestoimintaa pöydän molemmilta puolilta. – Tärkeintä on työrauhan ylläpito. Aina on kyettävä neuvottelemaan. Hyvä luottamusmies on perillä asioista ja helposti lähestyttävä. – Luottamusmiehen tavoitteiden ei tarvitse olla samat kuin yrityksellä, mutta toiminnan on oltava samansuuntaista. Yhteistyöllä päästään parhaisiin tuloksiin, Hannukainen linjaa. Salla Korpela Kuva Birgitta Brusila


Yrityksiä ja työelämää on kehitettävä yhdessä, sanoo henkilöstöpäällikkö ja Lapin Insinöörit ry:n puheenjohtaja Kimmo Hannukainen. – Sanelupolitiikalla ei menesty, eikä kukaan rakenna toimivaa firmaa yksin.

HE L I NS 5/ 2016

5


A

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

LUOTTAMUSMIES VAI LUOTTAMUSVALTUUTETTU? Kysymys: Mitä eroa on luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetuilla? Entä mikä on luottamushenkilö? Vastaus: Luottamusmiehen asema perustuu työehtosopimukseen, luottamusvaltuutetun asema puolestaan lakiin. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa luottamusmiehestä käytetään neutraalia nimitystä luottamushenkilö. Työehtosopimuksessa sovitaan sopimusalakohtaisesti luottamusmiesten ja varaluottamusmiesten valinnasta, lukumäärästä ja toimikaudesta, tehtävästä mahdollisesti maksettavasta korvauk­ sesta sekä siitä, minkä verran hän voi käyttää työaikaa luottamusmiehen tehtävien hoitamiseen. Luottamusmies edustaa järjestäytyneitä työntekijöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistoimintaneuvotteluissa luottamusmies edustaa 6

H EL INS 5/2 0 16

koko henkilöstöä tai henkilöstöryhmää. Hänellä on myös oikeus tehdä työehtosopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia, jotka sitovat työpaikan työntekijöitä. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta tietoja tehtäviensä hoitoa varten. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi yrityksen palkkapolitiikkaa, ansiokehitys ja keskipalkat. Luottamusvaltuutetun asema perustuu työsopimuslakiin. Laki määrittelee luottamusvaltuutetun tehtävät ja oikeudet, mutta toimikausi sovitaan tapauskohtaisesti. Lain mukaan luottamusvaltuutetulle on varattava kohtuullisesti työaikaa luottamusvaltuutetun tehtävien hoitoon. Luottamusvaltuutetun tehtävänä on edustaa yrityksen henkilöstöä erilaisissa työsuhdetta koskevissa asioissa ja neuvotteluissa samaan tapaan kuin luottamusmies. Luottamusvaltuutetun tiedonsaantioikeudet eivät ole yhtä katta-

vat kuin luottamusmiehen. Myös luottamusvaltuutetun sopimusoikeudet työnantajan kanssa ovat suppeammat kuin luottamusmiehellä. Työsopimuslaki takaa luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle tavallista vahvemman irtisanomissuojan toimikauden aikana. Joillain aloilla luottamusmiehellä on irtisanomissuoja myös ennen toimikautta (niin sanottu ehdokassuoja) ja sen jälkeen ( jälkisuoja).

Insinöörikoulutuksen laatu on korkeaa ja osaaminen arvostettua.


Nimityksiä Insinööriliitossa Järjestövaliokunta puheenjohtaja Kalle Kiili

MAAHANTULON SIETÄMÄTÖN HELPPOUS Kesällä uutisoitiin, että Nokia jäi kiinni halpatyövoiman käytöstä Suomessa. Yritys maksoi ulkomaalaisille asiantuntijoille palkkaa alimmillaan 750 euroa kuukaudessa. Aluehallintovirasto antoi Nokialle huomautuksen palkkasyrjinnästä. Nokia perusteli pieniä palkkoja virheellä. Yhtiö oli laskenut kokonaispalkkaan rahan lisäksi asumisen tuen ja päivärahat. Sikäli Nokian ”väärinkäsitys” on ymmärrettävä, että Maahanmuuttovirasto katsoo päivärahat ja asuntoedun osaksi palkkaa, kun se käsittelee erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemuksia. Virasto pohjaa tulkintansa ulkomaalaislakiin, jonka mukaan oleskeluluvan hakijalla pitää olla turvattu toimeentulo Suomessa. Maahanmuuttoviraston mukaan erityisasiantuntija (highly skilled worker) on henkilö, jonka työtehtävät ovat vaativia ja edellyttävät korkeakoulutusta. Työtehtävien vaativuutta maahanmuuttoviraston mukaan osoittaa se, että työstä maksetaan keskimääräistä korkeampaa palkkaa. Korkeammaksi palkaksi on arvioitu bruttona noin 3 000 euroa kuukaudessa. Oikeasti. Kuinka monelle suomalaiselle erityisasiantuntijalle maksetaan 3 000 euron kuukausipalkkaa? Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten säännöllisen työajan keskiansio oli viime vuonna yksityissektorilla 3 574

euroa kuukaudessa. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniansio oli 4 280 euroa. Insinööriliitto on jo useamman vuoden kritisoinut Maahanmuuttoviraston asiantuntijaviisumipolitiikkaa. Vuosien 2014–2015 aikana näitä lupia myönnettiin noin 2 000. Lupahakemuksista hyväksyttiin 99,7 prosenttia eli käytännössä lähes kaikki hakijat saavat oleskeluluvan. Lupien myöntämistahti ei ole hiljentynyt, vaan tämän vuoden tammi–kesäkuussa erityisasiantuntijoiden oleskeluluvan sai 417 henkilöä. Maahanmuuttovirasto ei käytä lupien myöntämisessä tarveharkintaa. Se ei siis selvitä, olisiko työtehtäviin mahdollista käyttää suomalaista työvoimaa. Oleskelulupia myönnettiin viime vuonna eniten Tata Consultancy Services (TCS) -yrityksen erityisasiantuntijoille (226), Accenturelle (80) ja IBM Finlandille (44). Todelliset luvut voivat olla julkistettuja lukuja suurempia, koska kaikkiin lupiin ei ole merkitty työnantajatietoa. Kaikki nämä yritykset ovat viime vuosien aikana vähentäneet Suomessa työntekijöitä yhteistoimintamenettelyllä. Tuovatko ulkomaalaiset erityisasiantuntijat näihin yrityksiin sellaista osaamista, mikä meiltä Suomesta puuttuu? Vai halutaanko vain ”kallis” kotimainen työvoima korvata hyväksytysti halvemmalla ulkomaalaisella? Minna Anttonen

Järjestövaliokunnan tehtäviin kuuluvat järjestötoiminnan kehittäminen, opiskelijatoiminta, jäsenhankinta ja -pito, jäsenedut ja -palvelut, järjestökoulutus, järjestörakenteeseen liittyvät kysymykset, kotija pohjoismainen järjestöyhteistyö sekä Insinööriliiton tietojärjestelmät. Valiokunta seuraa, linjaa ja kehittää liiton viestintää. Helsingin Insinöörejä valiokunnassa edustavat Tuomas Hara (varajäsen Timo Karasmäki) ja Susanna Kalliomäki. Koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta puheenjohtaja Lasse Laurikainen Koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan tehtäviin kuuluvat tekniikan alan koulutuksen seuraaminen ja sen kehittämiseen vaikuttaminen sekä kansainvälisen insinöörikoulutuksen seuranta. Kohteena ovat insinöörikoulutuksen lisäksi siihen valmistava alemman asteinen koulutus, ammattikorkeakoulutus sekä sen jatko- ja täydennyskoulutus, työvoimapoliittinen koulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus. Myös elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat kuuluvat valiokunnan toimialaan. Helsingin Insinöörejä valiokunnassa edustaa Henna Hartikainen (varajäsen Petra Rautio). Tes-valtuuskunta Tes-valtuuskuntaan on nimetty Uudenmaan vaalipiiristä Ari Tamminen (varajäsen Jussi Ohenoja).

HE L I NS 5/ 2016

7


T

Työmarkkinajaos

Hyvää työsuojelua tehdään

Johdon myötämielellä Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla järjestetään työympäristö työyhteisölle turvalliseksi ja terveelliseksi. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleessa työturvallisuuslaissa korostetaan erityisesti perinteisten kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien lisäksi työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta, työergonomiaa, väkivallan uhkaa, häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua sekä yksintyöskentelyyn liittyvien asioiden tärkeyttä. Yksilön kokonaishyvinvointiin vaikuttavat psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä yksityiselämän ja työelämän asioiden vaikutus toisiinsa. Jokaisella työnantajalla tulee olla työturvallisuuslain edellyttämä erityinen työsuojelun toimintaohjelma.

”Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on huolehtia työsuojelun toimivuudesta koko organisaatiossa.” Työsuojelu on yhteistyötä Työsuojelu on keskeinen osa työyhteisön johtamista. Työsuojelutoiminnan avulla kehitetään henkilöstön osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Jokaisen työyhteisön jäsenen tulee huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden työoloista, turvallisuudesta ja terveydestä. Hyvä ja turvallinen työympäristö edistää myös toiminnan tuloksellisuutta. Työsuojeluorganisaatio toimii asiantuntijana, ja sen tehtävänä on tukea ja auttaa työyhteisöjä muun muassa tiedottamalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta. Työsuojeluvaltuutettu 8

HEL I NS 5/2 0 16

perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Ulkopuoliset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit ovat Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue, vakuutusyhtiö, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Tarvittaessa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita. Vastuu kaikilla Työnantajalla ja esimiehillä sen edustajina on vastuu työturvallisuuslain noudattamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan määräyksiä ja ohjeita ja välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heille vaaraa tai haittaa. Työntekijän on myös ilmoitettava havaitsemistaan työturvallisuutta vaarantavista asioista esimiehelleen ja tarvittaessa myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos ilmoituksen tekijän toimivalta riittää asian hoitamiseksi, ei hän vapaudu vastuusta ilmoittamalla asiasta toiselle. Ongelmat ja työturvallisuutta vaarantavat tekijät pyritään ratkaisemaan työpaikalla. Jos asia ei selviä työyksikkötasolla, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, joka on tarvittaessa yhteydessä esimieheen, työsuojelupäällikköön tai muuhun työsuojelun yhteistoiminnan piiriin kuuluvaan henkilöön. Monissa työsuojeluasioissa toimitaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työsuojelupiirit suorittavat työpaikalla työpaikkatarkastuksia. Ne voivat olla satunnaisia toimialoja ja työpisteitä koskevia tai erikseen pyydettyjä tarkastuksia. Aloite voi tulla yksittäiseltä työntekijältä, työsuojeluvaltuutetulta tai työantajan edustajalta. Tarvittaessa työnantaja voidaan velvoittaa korjaustoimenpiteisiin tai työtila voidaan määrätä käyttökieltoon. Yhteistyö on tärkeää Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain mukaisesti työterveyshuoltotoi-

minta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa. Johto osallistuu työterveysyksikön toimintasuunnitelman laatimiseen. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on tukea myös strategisia tavoitteita. Työkaluja ovat mm. 1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkojen riskien arviointi. Työpaikkaselvitys on johdon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyössä tapahtuvaa työterveyshuoltolain edellyttämää toimintaa. 2. Henkilöstön työterveystarkastukset: työhön sijoitus ja terveyden seuranta. Työterveystarkastuksissa saadaan perustiedot työntekijän työkyvystä, henkisestä jaksamisesta ja fyysisestä toimintakyvystä. Tarkastuksessa tehdään suunnitelma työkyvyn parantamiseksi, tuki- ja liikuntaelimistön kunnon kohentamiseksi ja terveysriskien minimoimiseksi. 3. Systemaattinen työssä selviytymisen seuranta ja arviointi 4. Työterveyspainotteinen sairaanhoito 5. Yksilön terveydellinen neuvonta 6. Työkyky- ja kuntoutustarveselvitykset ja kuntoutukseen ohjaus 7. Tuki kriisi- ja muutostilanteissa. Työntekijöiden hyvinvointia edistetään kehittämällä heidän osaamistaan ja tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä oman työn hallintaa. Työyhteisön toimivuutta ja työympäristöä parannetaan rohkaisemalla työyhteisöjä avoimeen vuorovaikutukseen. Jatkuvaa kehittämistä Ennaltaehkäisevä toiminta kohdistetaan myös työyhteisöjen henkiseen jaksamiseen. Työsuojelu ja työterveyshuolto seuraavat yhdessä mahdollisia ammattitauteja sekä muita työperäisiä sairauksia ja puuttuvat työympäristössä esille tuleviin vaaratekijöihin. Riskienar-


vioinnin avulla löydetään työsuojelulle oikeat painoalueet ja toimenpiteille tär­ keys­järjestys. Hyvä henkilöstöpolitiikka, työyhteisöjen kehittäminen, henkisen työsuojelun edistäminen, työergonomian ja työolojen kehittäminen, työmenetelmien kehittäminen, työnohjaus, tehokas perehdyttäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat keinoja edistää työturvallisuutta ja terveyttä. Kehityskeskusteluihin kytketään työolosuhteiden ja hyvinvoinnin teemat yksilötasolla. Yksilötason korjaavat toimenpiteet tapahtuvat työterveyshuollon ja esimiehen yhteistyöllä. Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on huolehtia työsuojelun toimivuudesta koko organisaatiossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että työpaikkojen esimiehet ovat säännöllisesti yhteydessä työsuojeluhenkilöstöön ja ilmoittavat esimerkiksi sähköpostitse toimenpiteistään työsuojelupäällikölle. Näin varmistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen ja työsuojelutoiminnan kehittyminen ajan haasteiden mukaisesti kaikissa työpaikoissa.

Lait ja linkit Työsuojelutoimintaa ohjaavat lait ja säädökset löytyvät lain numeron tai nimen perusteella säädöstietopankista www.finlex.fi. Työturvallisuuslaki 738/2002 Työaikalaki 605/1996 n Vuosilomalaki 162/2005 n Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis­ toiminnasta 44/2006 n Työterveyshuoltolaki 1383/2001 n Henkilötietolaki 523/1999 n Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 n Tapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 n Kemikaalilaki 599/2013 n Työehtosopimuslaki 436/1946 n Työsopimuslaki 55/2001 n Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 n n

Timo Karasmäki Kuva Pixhill

HE L I NS 5/ 2016

9


T

10

Tekniikka

–

H EL INS 5/2 0 16


Yllätykset minimissä Pilkuntarkka suunnittelu takaa turvallisuuden Triplan työmaalla keskellä Pasilaa. Täällä ei parane sooloilla.

Triplan turvallisuuskoordinaattori Pauli Neuvonen (vas) pitää huolen siitä, että työmaan turvallisuusorganisaatio toimii. Riku Mujunen on yksi kolmesta työmaainsinööristä aseman maanpäällisten osien lohkossa.

Tripla-kortteleiden työmaa keskellä Pasilaa näyttää tietokonepeliltä, jossa rakennetaan uutta kaupunkia. Aseman tasolta katsoen kolmen eduskuntatalon kokoisessa työmaamontussa liiveissään ahertavat työmiehet muistuttavat keltaisia pikku-ukkoja. Mutta täällä tapahtuu oikeasti. Pysäköintilaitoksen holvit nousevat jo, ja neljän vuoden kuluttua tässä pitäisi olla lisäksi uusi asema, kauppakeskus, hotelli, toimistoja ja asuntoja. – Työmaa on jaettu lohkoihin, joista neljä on nyt käynnissä. Kaivannossa maankaivuu- ja ankkurointityöt ovat päättymässä ja perustustyöt meneillään. Asema on osittain purettu ja perustuksia vahvistetaan, selittää Triplan turvallisuuskoordinaattori Pauli Neuvonen YIT Rakennus Oy:stä näkymää elokuun lopussa. Yhteensä viidenkymmenen jalkapallokentän kokoiseksi laajenevalla työmaa-alueella turvallisuus on kaiken perusta. Riskit on arvioitu huolella jo hankeselvitysvaiheessa – ja ne ovat isot. – Suurin haaste on se, että töitä tehdään liikenteen solmukohdassa. Rata on vieressä ja ihmisiä virtaa ohi kolmelta laidalta. Ei riitä, että turvataan työntekijät, vaan pitää miettiä myös juna- ja ratikkamatkustajia, kävelijöitä ja pyöräilijöitä, Neuvonen sanoo. Pelkästään kappaleiden nostot ovat vaatineet huolelliset riskiarviot ja kymmeniä palaveritunteja. Esimerkiksi ensi vuonna käyttöön otettava väliaikainen Pasilan asema nostettiin paikalleen elokuun öinä, 20 tonnia kerrallaan – ei-

kä moni ohikulkija ole huomannut koko asiaa. – Kaikki on suunniteltu pilkuntarkasti. Suunnitelmissa pysytään, sillä pahimmassa skenaariossa asema romahtaisi vilkkaimpaan liikenneaikaan. Pienet asiat ovat isoja Triplan työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 550 ihmistä. Määrä nousee jopa 1 300:een vuonna 2018. Kaikkiaan työmaalle perehdytetään noin 10 000 ihmistä. Kiireisimmissä vaiheissa työmaalta on lähtenyt tai sinne on tullut rekka kolmen minuutin välein. Melkoista vilskettä! – Tärkein asia on tietää, keitä on milloinkin työmaalla, jotta hälytyksen sattuessa kaikki saadaan ulos, Pauli Neuvonen sanoo. Siksi kulunvalvonta on tarkkaa. Eteläja pohjoissisäänkäynneillä otetaan lokakuussa käyttöön valotaulut, jotka näyttävät, ketkä ovat leimanneet itsensä sisään työmaalle. – Jokaisella lohkolla on oma turvallisuustyönjohtajansa. Hän hoitaa perehdytykset ja mittaukset, myöntää kulkuluvat ja huolehtii yleisestä turvallisuudesta, Neuvonen kertoo. Hän pitää työsuojelupäällikkö Erno Martinin kanssa huolen siitä, että työmaan turvallisuusorganisaatio toimii kuten pitää. Neuvonen, kuten hankkeen koko muukin työnjohto ja hallinto markkinointia myöten, pitää toimistoaan työmaan pohjoispäähän pystytetyssä parakkikylässä. Hänellä on tapana laskeutua HE L I NS 5/ 2016

11


T

Tekniikka

Triplan työmaalla kulunvalvonta on tarkkaa. Vähimmäisvarusteet ovat kypärä, leukahihna, suojalasit, turvakengät, heijastintakki ja hanskat.

Yhteensä viidenkymmenen jalkapallokentän kokoiseksi laajeneva työmaa-alue on jaettu lohkoihin, joista neljä on nyt käynnissä. Kun töitä tehdään liikenteen solmukohdassa, työntekijöiden lisäksi on huolehdittava myös juna- ja ratikkamatkustajien, kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta.

pääkallopaikalle työmaamonttuun kolmesti viikossa. – Aina, kun tulee uusi työvaihe, katson, miten se lähtee sujumaan. Joskus saatan huomata esimerkiksi puutteen turvaetäisyyksissä. Pienetkin asiat ovat turvallisuuden kannalta isoja. Turvavartti virkistää muistia Työmaalla kävellessä turvallisuusasiat tulevat vastaan jatkuvasti. ”Think! Check!” neuvoo taulu, jossa komeileva työmies muistuttaa vähimmäisvarusteista: kypärä, leukahihna, suojalasit, turvakengät, heijastintakki, hanskat. – Turvallisuusasiat on kirjattu papereihin, mutta haasteena on aina se, että ne muistetaan myös käytännössä, Pauli Neuvonen sanoo. 12

HEL I NS 5/2 0 16

Triplassa muistia virkistetään joka maanantai pidettävillä turvavarteilla. Niissä käydään läpi, mitä missäkin työmaan lohkossa tällä hetkellä tapahtuu. – Jos tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita on ollut, ne käydään läpi yhdessä. Samalla voidaan opettaa vaikkapa defibrillaattorin käyttöä tai päivittää pelastusreittejä. Toistaiseksi vakavammilta tapaturmilta on säästytty. Eniten työmaalla sattuu venähdyksiä ja muita pikkuhavereita. Rata on tarkka paikka Pasilan aseman läpi kulkee tuhat junaa ja 60 000 matkustajaa vuorokaudessa. Työmaa mukautuu juna-aikatauluihin. – Vaarallisimmat työt tehdään öisin,

kun junia ei kulje. Päivisin räjäytykset tehdään, kun lähimpien ratojen junaliikenteessä on parin minuutin tauko aina 13 yli tasan, Pauli Neuvonen kertoo. Turvakoulutustaso on Triplan työmaalla poikkeuksellisen korkea. Työturvakortti on kaikilla, ja toimihenkilöistäkin iso osa on ensiaputaitoisia. Radan läheisyydessä työskentelevillä on takanaan rataturvakoulutus. – Se järjestetään täällä joka torstai, jos saadaan kokoon vähintään kymmenen ihmistä. Muutkin koulutukset pyörivät täällä viikoittain, Neuvonen kertoo. Rataturvakoulutuksen pääviesti on yksinkertainen: älä mene radalle. Kuten kaikki tällä työmaalla, myös radalle meneminen on tarkkaan suunniteltua. – Radalle menijän on täytynyt saada


Tällainen Triplasta tulee Tripla käsittää kolme korttelia Itä- ja Länsi-Pasilan välissä. Sen kokonaistilavuus vastaa kymmentä eduskuntataloa. n Triplaan tulee joukkoliikenneasema, toimistoja, kongressikeskus, kauppakeskus, hotelli, lähes 400 asuntoa ja pysäköintilaitos 2500 autolle. n Asema ja kauppakeskus valmistuvat ensimmäisinä, syksyllä 2019. Asunnot ja toimistot valmistuvat vuoteen 2021 mennessä. n n

Pelkästään kappaleiden nostot ovat vaatineet huolelliset riskiarviot ja kymmeniä palaveritunteja. Kuvassa puretaan vanhaa asemaa ja samalla vahvistetaan aseman perustuksia.

liikenteenohjaukselta ja ratatyövastaavalta lupa, ja erillisen työryhmän on täytynyt käydä tehtävät läpi. Lisäksi kaikki rata- ja asema-alueen työt hyväksytetään Liikennevirastolla, Neuvonen selittää. Ratatöitä valvoo vielä turvamies, joka pysäyttää tarvittaessa työskentelyn ja varoittaa junan lähestymisestä. – Toistaiseksi meidän työntekijöille ei ole käynyt radalla vahinkoja, mutta turvamies on pelastanut yhden tölkin perässä radalle hypänneen miehen pysäyttämällä junan, Neuvonen kertoo.

Laura Pörsti Kuvat Tomi Westerholm

Unelmien työpaikka Triplan työmaainsinööri Riku Mujunen muutti Jyväskylästä Helsinkiin viime huhtikuussa työmaan perässä. Valmistuttuaan Jyväskylän ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi hän halusi tositoimiin nimenomaan Triplaan. – Tämä on poikkeuksellinen projekti, jossa kaikki tehdään juuri niin kuin kirjassa sanotaan. Töitä on seuraavaksi viideksi vuodeksi, Mujunen perustelee. Hän toimii yhtenä kolmesta työmaainsinööristä Pasilan aseman maanpäällisten osien lohkossa. Työ on monipuolisempaa kuin hän osasi kuvitella: kustannusten seurantaa, aikataulutusta, tuotannon ohjaamista, suunnittelua ja tiedottamista. Junaliikenteen takia työaikaa voi joskus olla vuorokauden aikana vain pari tuntia, joten kaiken on silloin sujuttava kuin rasvattu. – Yhtään junaa emme vielä ole myöhästyttäneet. Kerran oli vähän tiukilla: ratatyövastaava soitti seitsemän sekuntia ennen katkon päättymistä, että nyt saa juna tulla, Mujunen toteaa. Hänelle hienoin hetki työmaalla on ollut se, kun väliaikaisen aseman 20-tonnisia elementtejä nostettiin paikoilleen laiturien ylle. Oli yö ja pimeää, ja Mujunen seisoi valvomassa työtä. – Välillä tuntuu kuin olisin Richard Scarryn Touhukas maailma -kirjassa, hän tunnustaa. HE L I NS 5/ 2016

13


X

Työhyvinvointi

Vaikea saavuttaa, helppo menettää Luottamus lähtee teoista, ja sen rakentaminen työpaikalla on pitkäjänteinen prosessi. Saavutetun luottamuksen voi kuitenkin menettää hetkessä.

Kun Microsoft ilmoitti toukokuussa lopettavansa puhelinten valmistamisen, oli päätös työntekijöille valtava pettymys. Työpaikkojen menetyksen lisäksi työntekijöitä korvensi tehdyn työn valuminen hukkaan. Yrityksessä oli juuri edellisvuonna irtisanottu työntekijöitä ja suunniteltu uusi strategia, jonka mukaan puhelimia oli alettu valmistaa. – Sen mukaisia tuotteita ei ehditty saada ulos yhtäkään, ennen kuin tuli äkkikäännös. Se tuntui älyttömän pahalta. Sinä aamuna oli laboratorioissa koneet päällä ja ihmiset tekemässä töitä, ja hanskat tipautettiin siihen, Microsoftin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili kertoo.

”Jatkuvassa epäluottamus­tilassa eläminen lisää stressihormonin­ tuotantoa ja lyhentää ihmisen elinikää.”

Kiilin mukaan työnantajan ja työntekijöiden välillä vallitseva luottamus on kaiken menestyksen avain, jota ilman tulosta ei synny. Jos työnantaja ei luota työntekijöihinsä, nämä joutuvat käyttämään työaikaansa todistellakseen olevansa luottamuksen arvoisia. Jos taas 14

HEL I NS 5/2 0 16

työntekijä ei luota työnantajaan, hän on koko ajan varuillaan. Sanoista pidettävä kiinni Luottamuksen rakentamiseen ei ole taikakeinoa, Kalle Kiili sanoo. Se vaatii pitkäjänteistä työtä puolin ja toisin. – Työntekijän pitää voida luottaa siihen, että kun jotain sanotaan, siitä pidetään kiinni. Että kun he tekevät hyvää työtä, siitä palkitaan ja työpaikka säilyy. Kun yritys ei pysy tehtyjen päätösten takana, jatkuvista muutoksista tulee normaalitila. Pitkäjänteisen kehittämisen sijaan työntekijät alkavat keskittyä siihen, miten säilyttää oma työpaikkansa. – Luottamus on helpompi menettää kuin ansaita. Luottamus on monen tekijän summa ja vaatii johdonmukaisuutta kaikessa toiminnassa, mutta sen voi menettää yhdellä isolla teolla, joka on vastoin sitä mistä aiemmin on sovittu, Kiili sanoo. Tekoja, ei sanoja Eettisyyteen ja luottamukseen erikoistuneen sosiaalipsykologin Jaana Venkulan mukaan luottamus koetaan tekojen, ei sanojen perusteella. – Epäluottamus syntyy siten, että ihminen toimii toistuvasti tiettyjen pe­ riaatteiden vastaisesti, tai tekee toisin kuin on ilmoittanut tekevänsä. Esimerkiksi vetää välistä tai suosii jotakin henkilöä. Luottamuksen osatekijät ovat oikeudenmukainen toimiminen, vastuun kantaminen ja velvollisuuksien hoitaminen. Yhdenkin osatekijän pettämisellä on dramaattiset seuraukset. – Kun työpaikalla vallitsee oikeudenmukainen johtamistapa, siellä on tutki-

musten mukaan 70 prosenttia pienempi psyykkinen kuormittavuus kuin tilanteessa, jossa johtoon ei luoteta. Työpoissaolot vähenevät jopa puolella, Venkula kertoo. Venkulan mukaan luottamus ei ole tahdonalaisesti hallittavissa oleva asia vaan ärsyke, joka vaikuttaa suoraan hormonitoimintaan. Jatkuvassa epäluottamustilassa eläminen lisää stressihormonintuotantoa ja lyhentää ihmisen elinikää. Voisinko tehdä paremmin? Luottamisessa tärkeää on se, että toimitaan laadukkaasti. Se tarkoittaa eettisesti syvällistä pyrkimystä tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista, Jaana Venkula sanoo. Eettisen tavoitteen puuttuminen näkyy Venkulan mukaan esimerkiksi suomalaisissa hometaloissa, jotka johtuvat rakentajien ammattiylpeyden rapautumisesta. Usein organisaatio itse kuitenkin estää toimintansa kehittämisen. Epäluottamusta lisää se, jos epäkohtiin puuttumisen sijaan ongelmien esille nostaja yritetään vaientaa. Erityisen vaikeaa organisaatioille on kohdata tilanne, jossa tulee esille, että työntekijät eivät luota johtoon. Valituskahvit käyttöön Jaana Venkulan mukaan työyhteisön jäsenten tulisi joka hetki kysyä itseltään, toimivatko he omantuntonsa mukaan ja tekevätkö he asiat niin hyvin kuin mahdollista. Siten he vahvistavat luottamusta omiin toimintatapoihinsa. Epäluottamusta voi poistaa suuntaamalla huomion ihmisen sijaan asiaan sekä vähentämällä asenteellisuutta ja negatiivisuutta. Myös eri osastojen välistä


Ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Kalle Kiili Microsoftin matkapuhelimia kehittävälle henkilöstölleen järjestämän tiedotustilaisuuden jälkeen Espoon Areenan edustalla toukokuussa.

”Ei työpaikoilla ole haasteita vaan ongelmia ja vaikeuksia. Ruma sana pitää sanoa, niin kuin se on, siitä lähdetään viemään asiaa eteenpäin.”

keskinäistä kilpailua tulisi välttää. Menetetyn luottamuksen voi saada takaisin pysähtymällä kysymään, mitä tapahtui, ja mitä meni pieleen. Venkula suosittelee työpaikoille kahden viikon välein järjestettäviä valituskahveja, joiden aikana ei saa sanoa mitään myönteistä. Kahvien jälkeen päätetään yhdessä yksi teko, joka vie asiaa oikeaan suuntaan. – Ei työpaikoilla ole haasteita vaan ongelmia ja vaikeuksia. Ruma sana pitää sa-

noa, niin kuin se on, siitä lähdetään viemään asiaa eteenpäin. Luottamuksen voi saada takaisin Kalle Kiili kiittelee Microsoftia siitä, että yritys on jymyuutisen jälkeen auttanut työntekijöitä uuden uran alkuun erilaisin tukitoimin. Polku-ohjelmat, tukipaketit ja starttirahat lieventävät iskua niin, ettei ilmaan jää hyödytöntä katkeruutta. Suurelle osalle työntekijöistä on loppujen lopuksi käymässä hyvin.

Kiili uskoo Microsoftilta lähtevien työntekijöiden pystyvän huonosta kokemuksesta huolimatta luottamaan tuleviin työnantajiinsa. – Kun ihmisiä kohdellaan niin, että heistä välitetään ja heitä arvostetaan, kyllä se palauttaa luottamusta.

Jenni Meronen Kuva Lehtikuva/ Vesa Moilanen HE L I NS 5/ 2016

15


H

HI ry

Lassella on painoarvoa Helsingin Insinöörien on tarjottava jäsenilleen onnistumisen kokemuksia, sanoo yhdistyksen uusi puheenjohtaja. Kun Lasse Laurikainen, 45, astuu Nokian Karakallion-tukikohdan neuvotteluhuoneeseen, hänen läsnäolonsa ei jää huomaamatta. Tämän takaavat muhkea habitus ja vuolaasti virtaava puhe. Helsingin Insinöörien tuore puheenjohtaja on tottunut tulemaan kuulluksi ja tuomaan mielipiteensä julki. Vastapainoksi Laurikainen kuuntelee tarkkaavaisesti, mitä sanottavaa muilla läsnäolijoilla on. Samaa periaatetta hän lupaa noudattaa Insinööriliiton suurimmassa jäsenjärjestössä. – Jokaiselle jäsenelle ja kaikille mielipiteille löytyy tilaa. Yhdistys on olemassa jäseniään varten. Nokian imussa etelään Lasse Laurikainen aloitti työt tekniikan parissa kotipuolessaan Savossa. Ensimmäisenä työtehtävänä oli huoltaa legendaarisia Commodore 64 -tietokoneita. Sen jälkeen hän hankki tienestejä myös kaupan alalla. Samanaikaisesti toimelias nuorimies opiskeli Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa. Perheen perustaminen pitkitti opintoja, eivätkä 1990-luvun alun ankarat lamavuodet erityisemmin rohkaisseet insinööriopiskelijoita hakeutumaan nopeasti työelämään. Laman jälkeen alkoi kuitenkin nopea nousu, jota siivitti suomalaisen teollisuuden menestystarina nimeltä Nokia. Huimaa vauhtia kasvanut yritys imuroi palvelukseensa melkein kaikki saatavilla olleet alan insinöörit, myös Laurikaisen. – Silloin elettiin viimeisiä buumin vuosia. Porukan keski-ikä oli kolmenkympin tienoilla, ja kaikilla oli hirmuinen tahto tehdä tulosta. 2000-luvulla sitten lähdettiin alaspäin. Nokian leivissä Laurikainen on viihtynyt jo 15 vuotta. Urautumaan hän ei kuitenkaan ole ehtinyt. 16

H EL INS 5/2 0 16

– Olen tehnyt ihan kaikkea: myyntiä, tuotehallintaa ja -kehittelyä, huoltoa ja ylläpitoa. Työ tekijäänsä opettaa, hyppää veteen ja opettele uimaan. Edunvalvonnan konkari Vuodet Nokialla eivät ole olleet aina auvoisia. Konserni on läpikäynyt valtavan muutoksen, ja henkilöstön määrä on laskenut rajusti. Lasse Laurikainen on toiminut ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä vuodesta 2005, ja hän on ollut mukana lähes kaikissa yt-neuvotteluissa. – Ne eivät tietenkään olleet niitä uran hohdokkaimpia hetkiä, hän summaa. Laurikainen korostaa. että pärjätäkseen yt-neuvotteluissa henkilöstön edustajat tarvitsevat tietoa ja osaamista. – Yt-menettely ei ole mikään musta tuntuu -juttu. Se on prosessi, joka pitää hallita. Koen, että osaan tämän homman. Neuvotteluissa haetaan ratkaisuja, mikä sopii hyvin insinööriajatteluun. – Suomalainen insinööri on ratkaisukeskeinen. Insinöörin professio on minulle hyvin tärkeä. Yhdistys uudistumisen edessä Helsingin Insinööreissä on Lasse Laurikaisen mukaan meneillään teknologinen sukupolvenvaihdos. Yhdistyksen on uudistuttava vastaamaan uusien insinööripolvien odotuksia ja tottumuksia. Samalla kuitenkin pidetään kiinni arvokkaista perinteistä. – Aktiiviselle insinööripolvelle on leimallista avoimuus, keskustelevuus ja teknologian hyväksikäyttö informaation jakamisessa, Laurikainen kuvailee. Puheenjohtaja huomauttaa, että HI:ssä käytetään jo nyt runsaasti sähköisiä, verkostomaisia kommunikointiväyliä. Yhdistykseen saa yhteyden niin Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa kuin

Linkedinissä. Hallitus puolestaan neuvottelee ja valmistelee päätöksiä omassa Whatsapp-ryhmässään. Laurikainen tietää, että HI joutuu kilpailemaan insinöörien vapaa-ajasta. Siksi toiminnan on oltava vetävää, ja sen on annettava jäsenille jotakin sellaista, mitä muualta ei voi saada.

”Yhdistyksen on uudistuttava vastaamaan uusien insinööripolvien odotuksia ja tottumuksia.”

– Toiminta Helsingin Insinööreissä ei ole jäykistelyä ja pitkäveteisiä kokouksia, vaan yhdessä tekemistä ja onnistumisen elämyksiä. Kaikki ovat tervetulleita, annetaan kaistaa! Haastattelun päätteeksi Lasse Laurikainen kertoo, että hän toivoo HI:n jäsenlehteen tulevan tekstin olevan itsensä näköinen. – Laita siihen, että Lassella on painoarvo kohdallaan. Risto Paananen Kuva Markus Sommers


– Insinöörin professio on minulle erittäin tärkeä asia. Jokaisen pitää olla ylpeä osaamisestaan, Lasse Laurikainen sanoo.

HE L I NS 5/ 2016

17


Y

Yhdistys

Aktiivikonkari Heikki Silván:

Pidetään insinöörien lippua korkealla Insinöörien järjestötoiminnalla on vahva ja yhä voimistuva merkitys koulutuksen ja edunvalvonnan kannalta sekä insinöörien identiteetin vahvistamisessa. Yhteisiä rientoja ei kannata vähätellä, muistuttaa järjestökonkari Heikki Silván, joka on edelleen monessa mukana.

Heikki Silván on edistänyt insinöörien asiaa jo viidellä vuosikymmenellä. HI:n entisen puheenjohtajan ja nykyisen kunniajäsenen toimien ja tehtävien luettelo on miltei hengästyttävä: insinöörialan ja erityisesti sähköinsinöörien järjestöjen ja toimikuntien puheenjohtajuuksia, toiminnanjohtajuuksia, koulutustoiminnan kehittämistä, lehtien perustamisia ja päätoimittajuuksia – myös tämän nyt pitelemäsi – ja paljon muuta. Monisteita kavereille Heikki Silván ryhtyi enonsa esikuvan innoittamana opiskelemaan insinööriksi. Työ insinöörien yhteiseksi hyväksi alkoi heti. – 1960-luvulla insinöörien oppimateriaalit olivat vähissä. Isälläni oli kirjapaino, joten minä aloin tehdä opintomonisteita ja myydä niitä sopivaan hintaan kavereille, Silván muistelee. Insinööriopiskelijoilla oli siihen aikaan hulppeat olot. Vauras oppilaskunta omisti muun muassa ravintolan ja asuntoja, ja käytössä oli jopa oma parturi. Vuoden 1971 insinöörikurssi juhlisti valmistumistaan matkalla, jonka Silván järjesti. Porukka sai kutsun tutustumaan Romanian sähköntuotantoon itseltään

diktaattorin Nicolae Ceaușescun Elena-puolisolta. – Parinkymmenen hengen porukka matkusti yksityisesti isolla turbokoneella ja sai perillä valtiollisen vastaanoton, Silván hymyilee. Sittemmin hän on vetänyt toista sataa opinto- ja tutustumismatkaa joka puolelle maailmaa ja tekee sitä edelleen. Oppia ja edistystä Sähköinsinööriksi valmistunut nuorukainen oli ensin myynti-insinöörinä Televa Oy:ssä ja sitten Suomen Sähkötarvikkeen tuotepäällikkönä. – 1970-luvun alussa se oli rankkaa työtä, etenkin maksalle. Kauppaa tehtiin kosteilla lounailla, jotka jatkuivat kosteina illanviettoina. Niinpä perheellistynyt mies siirtyi järjestöelämän, koulutuksen ja viestinnän pariin. Silvánin pisimpiä työnantajia olivat Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKO ry (1973–1991) ja Sähköinsinööriliitto SIL ry (1991–2008). Hänen aloitteestaan INSKOon perustettiin muun muassa ensimmäinen PC-opisto. Kun sähköturvallisuuslaki muuttui, kurssille ilmaantui kerralla ennätykselliset 2 700 opiskelijaa.

”Soitin nuorena miehenä kesämökin vuokran­ antajalle, joka ihasteli, kun langan päässä oli ’itse insinööri’. Kuinka tähän päästäisiin taas?” 18

HEL I NS 5/2 0 16

Aikaansaavan miehen uralle on mahtunut sivupolkuja muun muassa kustannus- ja messutoiminnan pariin. Presidentti Martti Ahtisaari myönsi hänelle yli-insinöörin arvonimen vuonna 1997. Eläkkeelle Silván jäi seitsemän vuotta sitten. Järjestöillä on tulevaisuutta Heikki Silvánilla on painavaa sanottavaa insinöörien edunvalvonnasta, koulutuksesta ja asemasta. – Insinöörien järjestötoiminta on aina ollut kulloiseenkin aikakauteen sovitettua. Tämä on riippunut paljon myös järjestön puheenjohtajan tyylistä. Samu Salo vetää hyvää linjaa, Silván kehaisee Insinööriliiton tuoretta puheenjohtajaa. Ammattijärjestötoiminnan onnistumisina hän pitää muun muassa työsuhdeturvan paranemista, opiskelijoiden osallistumista insinöörijärjestöjen toimintaan jo opiskeluvaiheessa sekä työaikakysymysten ratkaisua. Enää työtä ei tehdä omalla ajalla yhtä paljon kuin joskus muinoin. Silván uskoo vahvasti työmarkkinajärjestöjen tulevaisuuteen. – Vaikka tällä hetkellä järjestöjen valtaa yritetään murtaa, suunta tulee muuttumaan, kun päästään takaisin nousukauteen. Silvánin mielestä olisi ollut iso virhe irrottaa Insinööriliitto Akavasta. – Olisimme jääneet suurliitossa jalkoihin, sanoo Akavan seniorien hallituksen sihteerinä toimiva Silván. Hän muistuttaa senioreiden asemasta järjestöissä.


Heikki Silván päässään insinöörilakki numero 1. Hän ideoi lakin nuorena insinööriopiskelijana vuonna 1969.

– Järjestön pitäisi huolehtia jäsenistään myös aktiiviuran jälkeen, etteivät eläkeläiset joutuisi sivuraiteille. Uransa huipulla olevan viisikymppisen insinöörin kannattaa muistaa, että hän on loppuelämästään suurimman osan eläkkeellä – jos hyvin käy. Insinöörit taas sankareiksi Heikki Silvánin mielestä senioreiden ja junioreiden kesken pitäisi järjestää yhteisiä tapahtumia. Konkareilla on tietoa, joka saattaa hävitä heidän mukanaan, ellei sitä aktiivisesti siirretä eteenpäin.

Nuorilla taas riittää ideointirikkautta. – Järjestöllä voisi olla enemmän jäsenetuja siten, että eri firmoissa työskentelevät insinöörit puhuisivat niiden tuotteista tai palveluista alennuksia toisille jäsenille. Koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen saralla on kehitettävää ja insinöörien järjestöllä annettavaa. Tärkeää on myös pitää insinöörien lippua korkealla yhteiskunnassa. – Vanhojen Suomi-filmien sankarit olivat usein insinöörejä. Muistan kun kerran nuorena miehenä soitin kesämö-

Heikki Silván Syntynyt 22.4.1944 HI:n puhenjohtaja 1978–1984 HI:n kunniajäsen 2010–

kin vuokranantajalle, joka ihasteli, kun langan päässä oli ”itse insinööri”. Kuinka tähän päästäisiin taas? Teksti ja kuva Salla Korpela HE L I NS 5/ 2016

19


A

Ajankohtaista

Intohimo vaikuttaa asioihin Insinööriliiton uusi neuvottelujohtaja Petteri Oksa on viestinnän, vaikuttamisen ja yhteiskunnallisen toiminnan osaaja. Tausta politiikassa antoi hänelle hyvät verkostot. Insinööriliiton neuvottelujohtajalla ei ollut keväällä tekemisen puutetta. Kilpailukykysopimus ja tes-neuvottelut pitivät tammikuussa tehtävässä aloittaneen Petteri Oksan kiireisenä. – Juuri jollekin sanoin, että tämä on helppo kevät ryhtyä neuvottelujohtajaksi, kun työmarkkinoilla ei tässä yhteiskunnassa tapahdu mitään. Homma kaatui aika nopeasti päälle, Oksa, 40, vitsailee. Oksa johtaa Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikköä. Työmarkkinaneuvottelutoiminnan lisäksi se tarjoaa jäsenille lakipalveluita ja työsuhdeneuvontaa sekä auttaa jäseniä ja luottamusmiehiä työpaikkojen riitatilanteiden ratkaisussa. Yksikköön kuuluu myös liiton alueellinen toiminta. Tausta politiikassa Viestinnän, vaikuttamisen ja järjestöelämän asiantuntija. Yhteiskunnallisen toiminnan moniottelija. Teollisuuden, kasvun ja työllisyyden puolestapuhuja. Muun muassa näillä sanoilla Petteri Oksa kuvailee itseään LinkedIn-profiilissaan. Halu vaikuttaa heräsi jo lapsuudessa. – Kotona on aikanaan yhteiskunnallisista asioista puhuttu paljon, ja äiti oli ammattiliitossa töissä. Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, Oksa kertoo. Aluksi veri veti politiikkaan. Oksa toimi Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtajana ja Erkki Tuomiojan avustajana, mutta jätti politiikan lähes 20 vuotta sitten. – Vaikka tykkään esiintyä ja olla esil20

HEL I NS 5/2 0 16

lä, esimerkiksi vaalikampanjointi ei ole ollenkaan minun juttuni. Työmarkkinoilla on tietty selväpiirteisyys verrattuna politiikkaan, Oksa muotoilee. – Asiat hoidetaan prosessina loppuun saakka. Neuvottelutulos tulee tai ei, se on sitten paperilla ja sen kanssa ei enää hirveästi väännetä. Poliittinen tausta näkyy Oksan mukaan hyvänä verkostona. Lisäksi politiikka auttoi ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa. Työntekijöiden puolella Intohimo muuttaa asioita sai Petteri Oksan hakeutumaan politiikasta järjestötyöhön ja työmarkkinoiden pariin. Ura eteni Julkisten ja hyvinvointialojen liiton järjestötoimitsijaksi ja tiedottajaksi ja sieltä Insinööriliiton elinkeinopoliittiseksi asiamieheksi. – En voisi kuvitella olevani muualla kuin palkansaajaliikkeessä töissä. Tämä on sillä tavalla periaatteellinen valinta, en osaa nähdä itseäni työnantajaleirissä, Oksa sanoo. Oksa ei ole itse insinööri vaan Tampereen yliopistosta valmistunut filoso­fian maisteri. Hänestä on tärkeää, että liitossa on töissä muitakin kuin insinöörejä, sillä monipuolisuus auttaa näkemään asioissa kokonaisuuksia. Työaikalaki uusiksi Neuvottelujohtajana Petteri Oksa haluaa parantaa jäsenille tarjottavia palveluita, oli kyse sitten neuvonnasta tai ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemisestä ja ratkomisesta. Kattava luottamusmiesver-

Petteri Oksa valittiin Insinööriliiton neuvottelujohtajaksi tammikuussa 2016.


”En voisi kuvitella olevani muualla kuin palkansaajaliikkeessä töissä.”

kosto takaa, että tiedot ja taidot päivittyvät työpaikoilla jatkuvasti. Se on tärkeää esimerkiksi paikallisen sopimisen lisääntyessä. Oksa haluaa kannustaa ihmisiä mukaan luottamustoimintaan. – Liitto tarjoaa luottamushenkilöille täyden tuen ja koulutuksen. Kaikki työmarkkina-asiat eivät synny neuvottelujen tuloksena. Oksan mukaan kilpailukykysopimuksen varjoon on jäämässä useita työmarkkinoita muuttavia lainsäädäntöhankkeita, kuten takaisinottovelvoitteen lyhentäminen. Työaikalaki on menossa kokonaisuudistukseen tällä vaalikaudella. – Siihen Insinööriliiton pitäisi ehdottomasti etukäteen ottaa kantaa, jotta pystytään vaikuttamaan siihen, mihin työelämä on muuttumassa. Laki ei esimerkiksi huomioi etätöitä tällä hetkellä ollenkaan, ja matka-ajan käsite on epäselvä. Kirjoituksia pöytälaatikossa Lempäälästä, Pirkanmaalta kotoisin oleva Petteri Oksa kotiutui pääkaupunkiseudulle lähes 20 vuotta sitten. Nykyisin hän elää Vantaalla vaimon ja viiden lapsen uusperheessä. Illat ja matkat paikasta toiseen kuluvat fantasia- ja tieteiskirjallisuuden parissa. Oksa kuuluu yhä Tampereen science fiction -seuraan ja on osallistunut aiemmin kirjoituskilpailuihin. – Yksi haaveistani on, että jonain päivänä julkaisisin tieteisromaanin. Mutta se hetki ei ole juuri nyt. Jenni Meronen Kuva Tomi Westerholm HE L I NS 5/ 2016

21


V

Vapaa-aika

Inssivisa

ÖÖRIN K INSIN OM PA SS I

NN Ä SUU AN TÄ YT NÄ

Testaa tietosi 1. Kuka sokea munkki kehitti sekä samppanjan että samppanjapullon korkin? a) Munkki Dom Perignon b) Munkki Prosecco c) Munkki Cava 2. Minkä maiden välillä käytiin Satavuotinen sota? a) Saksan ja Puolan b) Suomen ja Ruotsin c) Englannin ja Ranskan

www.helins.fi www.uio.fi www.ilry.fi

3. Mitkä ovat kolme parhaiten sähköä johtavaa metallia? a) Kupari, alumiini, tina b) Rauta, sinkki, lyijy c) Hopea, kupari, kulta 4. Michael Phelps on kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija. Kuinka monta olympiamitalia uimarilla on? a) 22 b) 23 c) 28 5. Kuinka monta rajanaapuria Sveitsillä on? a) 3 b) 4 c) 5 Vastaukset: 1. a 2. a 3. b 4. b 5. c

Sudoku 5/2016

9 4 2 8 2 6 7 4 6 6 8 7 9 9 5 2 8 7 1

1 5 3 8 2 4

22

HEL I NS 5/2 0 16

4 5 1 2 6 8 7 3 9

3 2 7 9 5 1 8 6 4

9 6 8 3 7 4 2 1 5

2 7 6 4 9 3 1 5 8

1 9 5 7 8 2 6 4 3

8 3 4 6 1 5 9 2 7

6 1 9 5 4 7 3 8 2

7 4 2 8 3 6 5 9 1

5 8 3 1 2 9 4 7 6

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 3.11.2016 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Mervi Pienimäkeä.


Koti kuntoon

Miehen työt

Onko sinullakin liian vähän kaappitilaa? Konmarin vinkeillä saat kotisi järjestykseen. Marie Kondon kuulun siivousopin mukaan luovutaan asioista, joita ei aidosti rakasteta. Samalla filosofialla voi siivota elämästään muutakin epäolennaista. Minä aloitin vaatekaapeista, mutta vinkit toimivat muuhunkin. Konmari siivouksen elämänmullistava taika -kirja on opus niille, jotka kaipaavat järjestystä.

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajasta on tehty näytelmiä, elokuva ja tuotteita, ja tulossa on ainakin kisaopas Lahden 2017 MM-hiihtoihin. Tämä hahmo opastaa lakoniseen tyyliinsä Miehen työt -kirjassa, kuinka asiat tehdään: miten voidellaan sukset, avataan tukkeutunut lavuaari, keitetään perunat, huolletaan polkupyörä ja parisuhde. Vinkit ovat hyödyllisiä, mutta kirja ei ehkä ole yhtä hauska kuin sen edeltäjät.

Marie Kondo: Konmari siivouksen elämänmullista­ va taika. Alkuteos: The Life-Chang­ ing Magic Of Tidying. Suom. Päivi Rekiaro. Bazar 2015.

Juna vai bussi? Kun joukkoliikenne avautui kilpailulle, kisa matkustajista koveni sekä maanteillä että raiteilla. VR ja bussiyhtiöt houkuttelevat tarjouksilla. Halvimman hinnan saa, kun varaa matkan aikaisin ja matkustaa hiljaiseen aikaan. Mutta mikä on paras vaihtoehto, kun tarvitsee lisäpalveluita? Junan valtteja ovat ravintolavaunu, leikkipaikka ja makuuvaunut. Lemmikkipaikkoja on kaikissa junissa ja lemmikki kulkee ilman maksua. Pyörän saa mukaan 5 eurolla. Yhdellä aikuisten lipulla mukaan voi ottaa käsimatkatavarat ja kaksi matkalaukkua. Lisälaukut ovat maksullisia. Junalla kulkevat myös urheiluvälineet – pienemmät maksutta, isommat lisämaksusta. VR:n miinuksena on hankala hinnoittelu.

Tuomas Kyrö: Mielensäpa­ hoittaja. Miehen työt. WSOY 2016.

Nana Power

Niki de Saint Phalle 20.8.–20.11.2016 Taidehalli, Nervanderinkatu 3

Niki Charitable Art Foundation

Ranskalainen kuvanveistäjä ja maalari Niki de Saint Phalle tunnetaan erityisesti täyteläisistä naisfiguureista, Nanoista, ja ampumisperformansseista. De Saint Phallen (1930–2002) taide on humoristista, värikästä, kiihkeän kumouksellista, esteettisesti voimakasta, mutta kantaaottavaa ja siinä on myös synkkä puoli. Taidehallin näyttelyssä nähdään monipuolisen ja tuotteliaan taiteilijan veistoksia, maalauksia, piirroksia, tekstiiliteoksia sekä dokumentteja teosten synnystä. De Saint Phallen teokset sekä sanoma sukupuolten ja rotujen tasa-arvosta puhuttelevat myös nykyään.

Halpayhtiö Onnibusin valtteina ovat nopeus ja selkeät hinnat. Erillisiä alennuksia ei ole ja lipun hinta määräytyy kysynnän mukaan. Onnibus pysähtyy vain muutamilla isoimmilla paikkakunnilla. Mukaan saa vain yhden 20 kilon matkatavaran ja yhden käsimatkatavaran. Urheiluvälineiden pitää mahtua perusmatkatavaran kilomäärään, muuten niille pitää ostaa oma matkalippu. Pienet, kokoontaittuvat vaunut ja rattaat voi ottaa mukaan, polkupyörää ei – ei edes lisämaksusta. Myöskään lemmikit eivät pääse kyytiin, vaikka niille ostaisi oman paikan. Alle 12-vuotiaat lapset eivät voi matkustaa bussilla ilman yli 15-vuotiasta saattajaa. Muiden kaukoliikenteen bussireittien etuna ovat kattavat aikataulut ja laaja pysäkkiverkosto. Busseihin myydään sekä alennushintaisia nettilippuja että normaalihintaisia lippuja, joista eri alennusryhmät saavat alennusta. Busseissa voi kuljettaa lemmikkieläimiä, niistä tosin saattaa mennä maksu. Maksutta mukaan saa kaksi matkalaukkua ja käsimatkatavarat sekä rattaat, polkupyörän ja urheiluvälineet, jos tavaratilaan mahtuu – ja useimmiten mahtuu. Lapsi voi matkustaa yksin, kun hän pärjää matkalla ilman saattajaa.

Natasha Petrell Kuvat Pixhill HE L I NS 5/ 2016

23


V

Vapaa-aika

Kännykkäpeli vie metsään Menkää nuoret metsään, Suomen Partiolaiset ja metsäyhtiö UPM toivovat. 12–15-vuotiaille suunnattu mobiilipeli viestii uudella tavalla metsäalasta. Mitä yhteistä on Suomen Partiolaisilla ja metsäyhtiö UPM:llä? Ainakin se, että molempien mielestä lasten ja nuorten metsäsuhdetta on hyvä kehittää. 24

HEL I NS 5/2 0 16

– Lapset ja nuoret eivät enää liiku metsässä niin paljon kuin aiemmin, ja heidän suhteensa metsään ei välttämättä enää ole niin vahva, markkinointipääl-

likkö Paula Savonen UPM:ltä sanoo. UPM:lle on tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät, mitä kaikkea metsässä voi tehdä ja miten metsiä voi vastuullisesti


Partiolippukunta Käpytyttöihin kuuluvat Iida Nikander (vas), Vilja Särelä, Tekla Kaasalainen ja Tilda Salin pelaavat Mobimetsää viikkokokouksissa. Pelaaminen on sosiaalista, sillä nuoret pelaavat peliä ryhmänä yhdellä kännykällä.

Metsä uudella tavalla esille Partiossa on mietitty, miten lasten ja nuorten metsäsuhdetta voisi kehittää. – Kun keskustelimme UPM:n kanssa, huomasimme, että heillä on samantapaisia ajatuksia, Jaakko Nippala sanoo. Syksyllä 2015 Suomen partiolaiset ja UPM miettivät, mikä olisi uusi tapa viestiä alasta. – Ensin ajattelimme koulutusmateriaalia, sitten mietimme verkkosivustoa ja lopulta idea jalostui mobiilipeliksi, Paula Savonen kertoo. MobiMetsän ideana on opettaa katsomaan metsää monelta eri kantilta ja houkutella pelaajaa tutkimaan, mitä kaikkea puusta voi tehdä. – Pelaaminen ei tule partiosta ensimmäisenä mieleen, mutta peliyhteistyö antaa uusia eväitä myös partio-ohjelmaan ja siihen, miten näitä asioita voi tuoda esille, Nippala sanoo.

hyödyntää. Asia kiinnostaa metsäjättiä myös työnantajanäkökulmasta. Nuoret ovat mahdollisia UPM:n tulevia osaajia. Partiolaisille metsässä puuhaaminen on luontaista, mutta sielläkin on huomattu, ettei metsä ole lapsille ja nuorille yhtä tuttu kuin ennen. – Nuoret ovat tulevaisuuden metsien käyttäjiä, omistajia ja työntekijöitä. Ei ole yhdentekevää, miten heille puhutaan näistä asioista, metsäkoordinaattori Jaakko Nippala Suomen Partiolaisista sanoo.

Hyvä peli on sosiaalinen MobiMetsä on tarkoitettu 12–15-vuotiaille. Sen rakentamisessa jokaisella yhteistyökumppanilla on ollut oma roolinsa. Partio on kasvatusjärjestö, joka tietää, miten nuoret hahmottavat asioita. – Peliä kehitettäessä olemme pyrkineet pitämään mielessä, minkälaisia 12–15-vuotiaat ovat ja mitä lasten ja nuorten kanssa voi tehdä, Jaakko Nippala sanoo. Kohderyhmäikäiset ovatkin olleet lähes alusta asti mukana testaamassa peliä. UPM on tuonut peliin substanssi- eli metsä- ja liiketoimintaosaamisensa. Pelin tekijäksi valikoitui NordicEdu, joka on opetus- ja hyötypelien valmistamiseen erikoitunut kotimainen yritys. – Isoin haaste on ollut, miten sovitam-

me yhteen hauskan pelin ja vakavamielisemmän opetussisällön, toimitusjohtaja Tomi Kokkonen NordicEdusta sanoo. Kokkonen kertoo, että hyvä opetuksellinen peli on sellainen, jonka parissa pelaaja viihtyy ja joka motivoi pelaajaa niin, että hän innostuu selvittämään asiasta lisää. – Pelissä puhutaan metsäkemiaan liittyvistä asioista. Mitä yksityiskohtaisemmaksi pelissä mennään sitä hankalammaksi ne tulevat pelaajalle ymmärtää, ja kuitenkin pelin pitää olla vauhdikas ja viihdyttävä. Miten MobiMetsä eroaa muista peleistä ja saa pelaajat tarttumaan siihen? – Yksi iso tekijä on sosiaalisuus. Hyvää peliä pitää pystyä pelaamaan yhdessä kavereiden kanssa tai jollain lailla vertailemaan, miten sitä on pelannut. MobiMetsässä otetaan kuvia puista, ja pelissä muut pelaajat arvioivat niitä.

”Nuoret ovat tulevaisuuden metsien käyttäjiä, omistajia ja työntekijöitä. Ei ole yhdentekevää, miten heille puhutaan näistä asioista.”

Partiossa peliapplikaatio otetaan osaksi metsäkasvatusta. – Peliä voi käyttää viikkotoiminnassa ja retkillä, mutta kuka tahansa voi pelata sitä ja innostua metsästä. Toivottavasti partion kautta tämä lähtee leviämään laajemmallekin. Peli lanseerattiin heinäkuussa partiolaisten suurleiri Roihun alla. Peli on kaikille avoimesti saatavilla, ja sitä voi pelata yleisimmillä mobiililaitteilla. Teksti ja kuva Natasha Petrell HE L I NS 5/ 2016

25


T

Tekniikka

Robottibussi aistii ympäristönsä Kuskittomat bussit ovat totta. Metropolia kehittää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa innovaatioita, joilla varmistetaan niiden turvallisuus.

SOHJOA-hankkeessa testataan ja kehitetään älykästä, etävalvottua, kuskitonta liikkumista osana oikeaa kaupunkiliikennettä. Elo–syyskuussa kaksi robottibussia kuljetti matkustajia Helsingin Hernesaaressa. Sieltä bussit siirtyivät Espoon Otaniemeen, jossa kokeillaan erityyppistä reittiä. Kokemukset ovat olleet hyviä. Robottibussilla on vaikea törmätä mihinkään. Bussi pysähtyy heti, kun se havaitsee esteen. – Mutta se ei tunnista, onko edessä oksa tai maassa ryömivä lapsi – ainoastaan sen, että edessä on jotain, projektipäällikkö Harri Santamala Metropolia Ammattikorkeakoulusta kertoo. Kuskiton bussi kulkee virtuaalista kiskoa pitkin. – Jos jotain on liian lähellä reittiä, bussi ei pääse ohi, sillä se ei osaa ohittaa. Teknisesti se olisi kyllä mahdollista,

mutta ohitustilanteet voivat olla vaarallisia, kun mennään toisen kaistan päälle. Hernesaaressa väärin parkkeeratut autot olivat iso haaste. – Olisi tosi helppoa, jos kaikki noudattaisivat liikennesääntöjä. Kysymys onkin, miten opetamme muut liikkujat siihen, mitä bussi osaa ja mitä se ei osaa. Tavoitteena globaalit ratkaisut Bussit ovat ranskalaisomistuksessa ja vuokralla Suomessa. – Emme ole tekemässä omaa autoa vaan koitamme pienistä jutuista rakentaa bisnestä, miten saisimme myytyä suomalaista osaamista kansainvälisesti. Kaikki robottibussien valmistajat painivat samojen ongelmien kanssa, ja nyt meillä on mahdollisuus kehittää ensimmäisiä esikaupallisia toimintoja, Harri Santamala sanoo. Hanke tarjoaa yrityksille ilmaisen

Bussi hiljentää tai pysähtyy kokonaan heti, jos sen lasertutkat havaitsevat edessä olevan esteen. 26

H EL INS 5/2 0 16

alustan, jossa ne voivat kokeilla ja kehittää jotain sellaista, jota niiden mielestä robottibussissa tarvitaan ja josta olisi aidosti hyötyä ja kysyntää globaalisti. Automaattisen operoinnin tuottamiseksi on ymmärrettävä muun muassa matkustajia, kaupunkiympäristöä, turvallisuutta, tekniikkaa sekä muuta ympäröivää liikennettä uudella tavalla. Myös bussien käyttäjiltä tulee ideoita. – Juuri tällaista aktiivista vuoropuhelua kaipaamme, jotta ymmärtäisimme paremmin, millainen palvelu tästä pitäisi rakentaa. Miten puututaan hätätilanteisiin? Sähkökäyttöisten bussien turvallisuus varmistetaan monella tapaa. – Reittianalyysillä olemme kartoittaneet kaikki mahdolliset riskit. Myös liikennejärjestelyt on täytynyt tehdä sellaisiksi, että toiminta on turvallista, Harri Santamala sanoo. Tällä hetkellä busseissa on gps ja lasertutkat, joilla ne peilaavat ympäröivää infraa ja pitävät itsensä ajolinjalla. Vaikka bussit ovat kuskittomia, niissä on toistaiseksi aina mukana operaattori, joka voi pysäyttää auton tarvittaessa. Kehitteillä olevat ratkaisut liittyvät esimerkiksi säähän ja liikennevaloihin. Robottibussi sopii parhaiten alueille, joissa on juuri sen verran pitkät kävelyetäisyydet, ettei käveleminen ole enää mielekästä. Esimerkiksi lentokentät ovat tällaisia. Myös se kiinnostaa, miten bussi synkronoidaan jonkin pääbussilinjan kanssa niin, että niiden aikataulut sopivat yhteen. – Meidän pitää jotenkin oppia hallitsemaan matkaa turvallisesti etänä ja valvoa, mitä tapahtuu bussissa sisällä: onko


– Erilaisia kulkumuotoja tulee kokoajan lisää. Tulevaisuudessa pysäkeistä tulee jonkinlaisia hubeja niin robottibusseille, kaupunkipyörille kuin muille liikennevälineille, Harri Santamala sanoo.

ihmisillä matkalippu voimassa ja miten hätätilanteisiin voidaan puuttua. Opiskelijat operaattoreina Metropolian insinööriopiskelijat tekevät hankkeessa kaikkea mahdollista. – He toimivat busseissa operaattoreina, teollisen muotoilun opiskelijat tekevät käyttäjätutkimusta ja miettivät pysäkkiympäristöä. It-opiskelijat miettivät verkko- ja fleetmanagement eli ajoneuvojen hallintaan liittyviä kysymyksiä, Harri Santamala sanoo. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana neljä palkattua opiskelijaa. – Meillä on myös innovaatiokursseja, joiden opiskelijat pääsevät mukaan kehittämään jotain kokonaisuutta.

Innovaatioita EU-rahalla Metropolian koordinoima Suomen Olosuhteet Huomioiva Joukkoliikenteen Omatoiminen Ajoneuvo -hanke (SOHJOA) alkoi 1. kesäkuuta 2016 ja päättyy 31. toukokuuta 2018. SOHJOA on osa 6Aika-kaupunkien Euroopan aluekehitysrahaston tukemaa hankekokonaisuutta. 6Aika eli Avoimet ja älykkäät palvelut -hankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Lisäksi SOHJOA:ssa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin kaupungin kehitysyhtiö Forum virium, Maanmittauslaitos ja Tampereen tekninen yliopisto sekä joukko muita kumppaneita. Automaattiajoneuvojen toimintaa suomalaisissa olosuhteissa testataan osana Liikenneviraston ja Trafin rahoittamaa NordicWay-hanketta, jossa valmistaudutaan uudentyyppisiin liikenteen palveluihin ja tieliikenteen automaatioon. Hankkeen sivut verkossa: www.sohjoa.fi

Natasha Petrell Kuvat Tomi Westerholm HE L I NS 5/ 2016

27


H

HI ry

Hallitus esittäytyy – Mila Viksilä Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Minut valittiin hallituksen opiskelijaedustajaksi viime marraskuussa, joten ensimmäinen vuosi on vasta menossa. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Vastaan opiskelijayhteistyöstä. Olen myös jäsenpidon ja viestinnän työryhmissä. Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Olen mukana opiskelijapuolella myös Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:ssä hallituksessa sihteerinä. Olen mukana myös Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n viestintätyöryhmässä tämän vuoden. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Kun vajaa kaksi vuotta sitten lähdin mukaan opiskelijatoimintaan, kiinnostus IL-yhteisöön ja edunvalvontaan on vain kasvanut. HI:n opiskelijaedustajana näkee sekä opiskelijoiden että valmistuneiden insinöörien puolet liitossa, ja pyrin tiivistämään yhteistyötä molempien toiminnan eduksi. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien/nuorten puolesta? Nuoriin on hyvä panostaa, koska heistä saadaan jatkumoa liiton toiminnalle. Liiton toiminta on monille nuorille kovin etäinen, ja sen vuoksi olemmekin nyt pyrkineet tekemään HI:tä tutuksi myös opiskelijoille, jotta valmistumisen jälkeen opiskelijajäsenet pysyisivät liiton jäseninä. Koulutuspolitiikka on myös tärkeää, jotta insinöörikoulutus pysyisi laadukkaana. Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut? Insinöörikoulutuksen korkea taso sekä työehtosopimukset.

28

HEL I NS 5/2 0 16

Mila Viksilä Suunnittelijaharjoittelija, Ramboll Oy Opiskelija Rakennustekniikka - Metropolia ammattikorkeakoulu, valmistuminen vuonna 2017

Mitä harrastat? Olen aloittanut uudestaan pyöräilyn ja opetellut frisbeegolfausta, vaikka aika tuntuu kuluvan enemmän yhdistystoiminnan sekä opiskelun parissa. Mikä on lempipaikkasi? Koti. Olen yrittänyt pyhittää uuden kotini stressivapaaksi, joten silloin kun on vihdoin vapaa-aikaa, mielelläni rauhoitun kotona.

Terveisesi HI:n jäsenille: Liitolta saa apua elämän kaikkiin vaiheisiin, opiskelijasta eläkeläiseksi. HI:lla on myös monenmoista tapahtumaa vuodessa, jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Nämä tapahtumat ovat jäseniämme varten, joten rohkeasti osallistumaan!


Sinua varten – työssä ja vapaalla Tampereen Työväen Teatteri

Cabaret – pikkujouluretki Tampereelle Lauantaina 3. joulukuuta 2016 Tampereen Työväen Teatteri

Teatteripaketin hinta 62 euroa sisältää bussimatkat, lounaan sekä teatterilipun.

Lähdetään yhdessä katsomaan, kuinka ihanan paheellinen, vapaamielinen ja räväkkä Kit Kat -klubi avaa ovensa Tampereen Työväen Teatterissa.

Katso tarkempi retkiohjelma ja ilmoittaudu 3. marraskuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Heikki Tuuli

Rakkautta riippakoivun alla Perjantaina 6. tammikuuta 2017 klo 15 Helsingin Musiikkitalo, konserttisali 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertissa kajahtavat kotimaisen elokuvan klassikkosävelmät rakkaudella ja rakkaudesta. Kapellimestari Klaus Mäkelä ja näyttelijä Pertti Sveholm. Lipun jäsenhinta on 20 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Klaus Mäkelä. HE L I NS 5/ 2016

29


H

HI ry Pixhill

Vauhdikasta lasten joulujuhlaa! Sunnuntaina 27. marraskuuta 2016 klo 15–17 Ruusutorpan koulu, Leppävaara, Espoo Maltti ja Valtti ovat jo joulumielellä, mutta eihän liikenneturvallisuuttakaan voi sivuuttaa. Liikennepuistokonstaapelit jakavat myös leimoja ja fanikortteja. Siina ja Taikaradio tarjoavat isoille ja pienille juhlijoille liikunnallista riemua musiikin ja leikkilaulujen merkeissä. Kamera mukaan! Odotettu Joulupukki saapuu myös lahjasäkkeineen paikalle. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Kerrothan samalla lapsen/lasten iät. Lämpimästi tervetuloa! Markku Pihlaja

Liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti.

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 klo 15 Insinöörit–Ekonomit-talo, Amica-ravintola, Ratavartijankatu 2 A Joulupäivällisellä on tarjolla perinteistä jouluruokaa ja Insinöörilaulajien säveliä mukavassa seurassa. Tilaisuuden jäsenhinta on 33 euroa. Hinta sisältää jouluaterian juomineen. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. 30

H EL INS 5/2 0 16

Pixhill

Senioreiden joulupäivällinen

Siina Hirvonen ja viulu.


Siellähän sinä oletkin! Käypä tarkistamassa yhteystietosi www.ilry.fi/jasensivut

No niin, nyt se on hoidettu ja voidaan taas pitää yhteyttä.

Elinkeinoelämän ja oppilaitoksen yhteistyö on kaiken A ja O. Pixhill

Hohtokeilausta Ruusulankadulla Tiistaina 1. marraskuuta 2016 klo 18 BowlCircus, Ruusulankatu 3–5 Keilat nurin HI-Nuorten järjestämässä maksuttomassa jäsentilaisuudessa! Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 5/ 2016

31


H

HI ry

Rohkeimmat heittäytyivät liaanin varaan Järjestimme elokuussa 2016 mahdollisuuden tutustua Espoon Seikkailupuisto Huippuun, ja parikymmentä huimapäätä tarttuikin tähän tilaisuuteen. Puisto koostuu monista eritasoisista radoista, joilla korkeanpaikankammoa ja omaa kanttia pääsi testaamaan. Osa radoista ylti 18 metrin korkeuteen. Viimeisessä, ehkä myös vaativimmassa radassa pääsi kokeilemaan todella, miltä tuntuu heittäytyä liaanin varaan kuin Tarzan konsanaan. Sen verran hauskaa oli, että eiköhän oteta ensi vuonna homma uusiksi! Teksti ja kuvat: Valtteri Pakkanen, HI-Nuoret 32

HEL I NS 5/2 0 16


Huvilan syystalkoot Vartiosaaressa Jussi-Pekka Kotilainen

Lauantaina 22. lokakuuta 2016 klo 10 Venekuljetus Reposalmen rannasta, Reposalmentie 1 Talvi lähestyy, joten eiköhän laiteta porukalla torppa talviteloille. Katkotaan vedet, tyhjennetään aparaatit vesistä, järjestellään tavarat, nostetaan laiturit, grillataan ja jutustellaan, kukin voimiensa mukaan. Pukeuduthan lämpimästi! Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Yritysvierailu Haloradioon Keskiviikkona 19. lokakuuta 2016 klo 17 Eteläinen Hesperiankatu 26 Haloradio on kuvan, äänen ja kodin viihde-elektroniikan palveluyritys. Vierailun aikana on mahdollisuus tutustua esittelytiloihin ja kuulla asiantuntijaesittelyjä.

Tilaisuus on jäsenille maksuton sisältäen tarjoilun. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Pixhill

Sääntömääräinen syyskokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 22. marraskuuta 2016 klo 18 Insinöörit-Ekonomit-talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat myös saatavissa 18. marraskuuta ja 21.–22. marraskuuta klo 9–16 yhdistyksen toimistolta. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 1. marraskuuta 2016. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan kokoukseen 18. marraskuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Tervetuloa! Hallitus

HE L I NS 5/ 2016

33


H

HI ry Jari Eklund

Kuvallisen ilmaisun perusteet valokuvaajalle Maanantaina 10. lokakuuta 2016 klo 18–20 Ratavartijankatu 2 A, seminaariluokka Luennon aikana valokuvaaja Jari Eklund käy läpi kuvallisen ilmaisun perusteet, joilla kuvaaja voi vahvistaa kuvakerrontaansa ja vaikuttaa valokuviensa visuaaliseen ilmeeseen.

Luento on jäsenille maksuton. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Insinöörilaulajien perinnettä jo vuodesta 1948

Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Tervetuloa koelauluun! 34

HEL I NS 5/2 0 16

Kari Oikkonen

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään yleensä maanantaisin klo 17.30 HI:n toimistolla, Ratavartijankatu 2 A.


Insinööreille työmahdollisuuksia Fennovoimassa Fennovoima

toksen rakennustyömaan hallintaa ajatellen. Innostuttiinpa välillä muistelemaan menneitä hyviä aikojakin. Ydinvoimalaitoksen tekniset yksityiskohdat kiinnostivat osallistujia. Hieta­ mäelle esitettiin useita kysymyksiä tekniikasta ja erityisesti laitoksen turvallisuudesta. Hienot havainnekuvat AES-2006-painevesilaitoksen järjestelmistä ja polttoainesauvoista auttoivat ydinvoimalaitoksen kokonaisuuden ymmärtämistä. Yleisö kiitti ydinvoima-asiantuntija Minttu Hietamäkeä runsain aplodein, ja piiri puolestaan muisti esittelijää hienolla huivilla. Anu Kaniin alueasiamies

Anu Kaniin

Insinööriliiton Uudenmaan piiri järjesti 25.8.2016 tilaisuuden, jossa esiteltiin Fennovoiman ja Hanhikivi 1 -projektin etenemistä. Tilaisuuteen saapui noin kolmekymmentä liiton jäsentä, ja he osallistuivat aktiivisesti illan esityksen kulkuun. Yrityksen edustajana toiminut Fennovoiman ydinvoima-asiantuntija Minttu Hietamäki kertoi kattavasti ja sujuvasti koko prosessin etenemisestä ja teknisistä yksityiskohdista. Minttu Hietamäki esitteli myös Fennovoiman rekrytointimenetelmiä ja -periaatteita, sillä lähes kuukausittain yritys palkkaa tekniikan alan henkilöitä erilaisiin tehtäviin. Nyt avoinna olevista ja avautuvista tehtävistä suurin osa sijoittuu Uudenmaan alueelle, vaikka ydinvoimalaitoksen rakentamista valmisteleva rakennustyö on meneillään Pyhä­ joella. Työntekijöitä haetaan kaikenlaisella teknisellä koulutuksella ja vaihtelevalla työkokemuksella, sillä jokaiseen tehtävään valikoidaan ja koulutetaan tehtävään sopiva henkilö. Fennovoiman avautuvia työpaikkoja voi jatkossa seurata myös Insinööriliiton jäsensivuilla olevan Työpaikkatorin kautta. Tilaisuudessa keskusteltiin runsaasti Suomen energiapolitiikasta ja energiaomavaraisuudesta. Paikalle oli saapunut joitakin pitkän työuran tehneitä energia-asiantuntijoita eri yrityksistä. Heiltä saatiin kommentteja ja kokemuskertomuksia tulevaa ydinvoimalai-

Lasse Laurikainen ja Minttu Hietamäki Fennovoiman esittelytilaisuudessa.

Yrittäjäryhmä: Alkuvaiheen riskirahoitus Pixhill

Maanantaina 21. marraskuuta 2016 klo 18 HI:n toimisto, Ratavartijankatu 2 A Alustus joukkorahoituksesta ja muista yrityksen alkuvaiheen riskirahoituksista, keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 5/ 2016

35


H

HI ry

Jäsenkoulutuksia syyskaudelle Pixhill

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia: Työhaastattelu Tiistaina 25. lokakuuta 2016 klo 17–20, Ratavartijankatu 2 A Koulutuksessa käydään läpi työhaastattelun eri muotoja ja tyypillisiä haastattelukysymyksiä. Samalla saat eväitä toimivaan vuorovaikutukseen haastattelutilanteessa. Tule parhaaksi itseksesi - esiinny eduksesi Lauantaina 29. lokakuuta 2016 klo 10–17, Ratavartijankatu 2 A Esiintyminen helpottuu, kun osaat valmistautua siihen huolella ja uskallat laittaa persoonasi peliin. Ammattitaitoinen esiintymisvalmentaja tarjoaa hyviä käytännön työkaluja esiintymistilanteisiin. Näin löydät työpaikat Maanantaina 7. marraskuuta klo 17–20,

Ratavartijankatu 2 A Suuri osa avoimista tehtävistä on piilotyöpaikkoja. Koulutuksessa saat opastusta, miten voit etsiä piilotyöpaikkoja ja kuinka lähestyt mahdollista työnantajaa. Tulossa myös: 10.11. Ristiriidoista rakentaviin ratkaisuihin

1.12. Osaaminen esille! 8.12. CV-työpaja 10.12. Neuvotteluvalmennus 12.12. Lakitietoa työntekijöille Katso lisätietoa koulutuksista ja ilmoittaudu: www.ilry.fi/koulutukset

Uusia taitoja työnhakuun Keskiviikkona 16. marraskuuta 2016 klo 9–12 Forum Meeting Park, Mannerheimintie 20 B Webinaarit: Voit osallistua webinaareihin tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella mistä tahansa, kunhan vain käytössäsi on internet-yhteys. LinkedIn: Oma profiili käyttöön työnhaussa Keskiviikkona 26. lokakuuta 2016 klo 9–10.30 Miten asiantuntijuuden saa esille LinkedIn:ssä? Keskiviikkona 26. lokakuuta 2016 klo 11–12.30 Oma videoesittely Keskiviikkona 9. marraskuuta 2016 klo 9–12 Työhaastattelu Keskiviikkona 23. marraskuuta 2016 klo 9–11 Mindfulness työnhaussa Keskiviikkona 14. joulukuuta 2016 klo 9–10 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi

36

HEL I NS 5/2 0 16

Pixhill

Yrittäjyyden perusteet


Pixhill

Työnhakuboosterissa saa jakaa kokemuksia Työnhakuboosterin pienryhmiin voivat osallistua kaikki Uudellamaalla asuvat korkeasti koulutetut työttömät, jotka ovat TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina. Yhteen ryhmään valitaan kymmenen osallistujaa. Ryhmä kokoontuu yhdeksän viikon ajan, kerran viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Osallistujien kokemuksia boosteritoiminnasta:

”Ryhmän yksittäisten henkilöiden ko­ kemukset antoivat potkua omaan työn­ hakuuni. Samassa tilanteessa oltiin. Kuu­ lin muilta hyväksi havaittuja tapoja, joi­ ta sovelsin omaan käyttööni. Ryhmässä on voimaa!” ”Hyvä kokonaisuus työnhakutaitojen päivittämiseksi. Parasta oli upea ja ak­ tiivinen porukka, jonka kanssa jaettiin tietoa ja kokemuksia, sekä kannustettiin

toisiamme.” ”Sain boosterin tarjoamien työkalu­ jen avulla jäsenneltyä oman osaamiseni muotoon, joka auttaa minua ymmärtä­ mään omat vahvuuteni ja myös kommu­ nikoimaan ne muille. Lisäksi sain muil­ ta ryhmäläisiltä paljon itseluottamusta ja uskoa siihen, että olen oikeasti hyvä kan­ didaatti vaativiin työtehtäviin.” Lisätiedot: tyonhakuveturi.fi/boosteri

Säästöä kukkaroon jäseneduilla

Esimerkkejä jäseneduista: Prima-mausteet Valikoimassa on mausteita, keittiötarvikkeita, leivontatuotteita, pähkinöitä, kuivahedelmiä ja luontaistuotteita. 15 % jäsenalennus tilauksesta. Mahdollisuus tilata kerralla vaikka koko työporukalle.

Jumppavälineet Joogatarvike.fi myy pilates-, jooga- ja jumppatuotteita netissä. Kaikista tuotteista 10 % jäsenalennus.

Pixhill

Jäsenedut.fi on ammattiliittojen yhteinen jäsenetusivusto. Tilaa verkkopalvelun kautta tai näytä Insinööriliiton jäsenkorttiasi asioidessasi jäsenetuja myöntävissä liikkeissä.

LED-valot Led-valot.fi verkkokaupan ulko- ja pihavalaistustuotteista 10 % jäsenalennus. Tarjous on voimassa marraskuun 2016 loppuun asti. Tarkista verkkopalvelusta ajankohtaiset tiedot. Hinnat ja edut voivat vaihdella päivittäin. www.jäsenedut.fi HE L I NS 5/ 2016

37


H

HI ry Sointu Högström

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi 38

HEL I NS 5/2 0 16

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivut. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter @Helinsfi, #helins

LinkedIn > Helsingin Insinöörit HI ry

Slideshare > HIry Instagram > helsingininsinoorit


K

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Luottamusmiestä tarvitaan

KUUDEN MINUUTIN MUNA(US) Kilpailukykysopimus (kiky) pidentää työaikaa kuudella minuutilla korvauksetta. Jotta työajan lisäys ei heikentäisi tuottavuutta, voi silloin keittää 6 minuutin kananmunan, jos ruuanlaitto kuuluu työtehtäviin. Insinööriliiton (IL) julkisen sektorin (JS) työmarkkinatoiminnasta vastaavana varapuheenjohtajana huomioin alaa huolestuneena. Vuonna 2015 oli valtiolla 72 000 ja kunnilla 412 000 työntekijää. JS:n palveluksessa on insinööreistä 12 prosenttia ja siten IL:n jäsenistä noin 6 000. Helsingin Insinööreissä heitä on suhteessa enemmänkin, koska pääkaupunkiseudulla on runsaasti virastoja. Suomessa ja IL:ssakin JS:n toimijoita on syyllistetty kansantaloutemme nykytilasta. Siihen on keksitty nolo termikin, JS:n kestävyysvaje, vaikka kyse on yhtä paljon yksityissektorin tuotantovajeesta. JS:n palkat ovat olleet pitkään 20 prosenttia yksityissektoria pienemmät. Viime vuosina JS:n yhä vaativampien tehtävien työvoiman turvaamiseksi on JS:n ollut välttämätöntä kuroa palkkaeroa hieman kiinni. Vuonna 2015 oli yksityisen sektorin insinöörien palkkakeskiarvo 4200 €/kk ja JS:lla 3864 €/kk. Heidän euronsa on siis 92 senttiä. JS:n työntekijät eivät ole maatamme talousahdinkoon saattaneet, mutta maksajiksi he näyttävät kelpaavan. Kikyn ja hallituksen säästöt kohdistuvat rajuina JS:n työntekijöihin, joiden lomarahoista leikataan 30 prosenttia eli 450–800 €/vuosi jokaisena kolmena vuotena. Sekään kuritus ei riittänyt. Kikyn kuuden minuutin seurauksena hallinnonalojen määrärahoja vähennettiin 1,1 prosenttia. Jos ja kun se toteutetaan henkilöstöä vähentämällä, on suuruusluokka valtiolla 1 000 ja kunnilla jopa 2 000, jos budjettiriihi ei palauta kompensaatioita kunnille kikyn mukaisesti. Stig Landén Varapuheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry Kuva Studio Auran kuva Oy

Luottamusmiesten tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimusten ja lakien noudattamista työpaikalla. Mitä luottamusmiehet tekevät? Akavalaisen uudessa Mä oon luottamusmies -juttusarjassa haastatellaan luottamusmiehiä. www.akava.fi/akavalainen/arjessa/ma_oon_luottamusmies

Työpaikkatorilla tavataan Insinööriliiton Työpaikkatorilla on kymmeniä tekniikan alan avoimia työpaikkailmoituksia. Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.ilry.fi ja tutustu tarjontaan.

Muistathan päivittää tietosi Voit päivittää jäsentietosi kirjautumalla Insinööriliiton jäsensivuille osoitteessa www.ilry.fi. Jäsentietojen muuttaminen onnistuu myös ottamalla yhteyttä liiton asiakaspalveluun. HE L I NS 5/ 2016

39


INSINÖÖRILIITTO IL RY:N UUDENMAAN PIIRI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ

Vuosisadan Bileet Kaivohuone 4.11. ”V

ih

do

in

”Tätä on odotettu!”

un

aloo!” non Hulab

el

”kun t siellä!” ”kaikki ova

”täydet viisi tähteä!”

Tero Rikkonen & Turmion Trio DJ Pientä purtavaa ja yllätysohjelmaa Lisätietoja www.ilry.fi/tapahtumat Ovet auki 18 opiskelijat 21 -> liput 4 - 8 €

ma

ni

to te

ut

Aft

uu

er

!”

wo

rk


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.