HELINS 1 2017 by HELINS-lehti

1 2017 I

Insinööri työssä: Teknistä osaamista lakipykäliin

Työmarkkinajaos: Kuntavaalit vaikuttamisen kanavana

Tekniikka: Älyliikenteessä on mahdollisuuksia

Esa Kokka

Koulutuksen asialla

xxxxxxxx

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Teknistä osaamista lakipykäliin......................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Kuntavaalit vaikuttamisen kanavana.............................. 8 Älyliikenteessä on mahdollisuuksia............................... 10 Edunvalvontaa afrikkalaisittain........................................12 Pää kylmänä painostuksen edessä.................................14 Työmarkkinatoiminta Insinööriliitossa...........................16

Edunvalvonta on yhteistyötä............................................18 Saariston seikkailija............................................................ 20 Välipalat...................................................................................22 Esa Kokka: Sydämen asiana koulutuksen laatu........24 Ylempi amk-tutkinto terveysteknologiaan.................27 Hallitus esittäytyy - Janne Juujärvi...............................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Petteri Oksan kolumni........................................................35

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

4041-0619 Painotuote

TYÖHARJOITTELU KUULUU INSINÖÖRITUTKINTOON Viime aikoina on keskusteltu opiskelijoiden työharjoittelusta. Harjoittelun taso tuntuu vaihtelevan niin opiskelijan kuin harjoittelupaikan suhteen. Osa työnantajista etsii harjoittelijoista maksutonta työvoimaa ja toiset, vastuullisemmat työnantajat karttavat tällaista toimintaa osana yhteiskuntavastuuta. Työharjoittelu voidaan jakaa kahteen ryhmään, työympäristö- ja ammatilliseen harjoitteluun. Työharjoittelu on kuitenkin osa opintoja. Harjoittelija on koulun kirjoilla ja nauttii opintososiaalisista eduista. Opetus ja oppiminen ammattikorkeakoulussa tähtäävät työelämään. Tämä läheinen sidos voidaan nähdä myös differoivana tekijänä tiede- ja taidekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun välillä. Elinkeinoelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa. Ilman kunnollista perusopetusta ja asiallista työharjoittelua tavoitetta on hankala saavuttaa. Tästä duaalimallissa on kysymys. Työharjoittelu on osalle opiskelijoita vain kasa opintopisteitä, välttämätön paha ja este valmistumiselle. Oppilaan ohjaus vie aikaa, ovatko työnantajat valmiit panostamaan tähän? Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut selväksi, että sosiaalinen tilaus ryhtiliikkeeseen työharjoittelussa on olemassa. Pienyritykset ovat useimmiten hyviä harjoittelupaikkoja, sillä niillä ei ole varaa ottaa tuottamatonta harjoittelijaa. Käytäntö ja osaaminen kohtaavat työharjoittelussa. Se on ohjattua, syventää osaamista ja luo valmiuksia. Työharjoittelu tuo näköalaa ja vahvistaa ammatillista identiteettiä. Asian järjestämistä varten Helsingin Insinöörit on käynnistänyt ohjelman, jossa luomme sertifioituja työharjoittelupaikkoja. Onko sinulla annettavaa motivoituneelle ja osaavalle insinööriopiskelijalle? Ota meihin yhteyttä, rakennetaan satavuotiasta Suomea – yhdessä.

Lasse Laurikainen päätoimittaja

Sinua varten – työssä ja vapaalla

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@helins.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Mikko Taipale Toimitusneuvosto

Lasse Laurikainen, pj. Sointu Högström, siht. Bari Beshar Susanna Kalliomäki Anu Kaniin Elina Kuivinen Marjo Mikola, Unionimedia Paino PunaMusta Oy HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Aikataulu 2017 Numero Aineisto Ilmestyy 2 10.5. 7.6. 3 9.8. 6.9. 4 7.11. 4.12. HE L I NS 1 / 201 7

–

Insinööri työssä

Teknistä osaamista lakipykäliin Lakeja säädettäessä tarvitaan myös insinööriosaamista. Syksyllä 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, jotka piti majoittaa jonnekin. – Paloturvallisuutta mietittäessä tarvittiin sisäministeriön, ympäristöministeriön, Maahanmuuttoviraston, kuntien rakennusvalvontojen ja pelastuslaitosten yhteistyötä, jotta vastaanottokeskuksia pystyttiin perustamaan turvallisesti, sisäministeriön ylitarkastaja Jarkko Häyrinen kertoo. Hänen vastuualueenaan ministeriössä on palojen ennaltaehkäisy. Osa rakennuksista piti saada nopeasti vastaamaan turvallisuudeltaan majoitusrakennuksia.

”Vastaanottokeskuksissa paloilmoitin ja palovaroitin olivat outoja osalle tulijoista.” – Tilanteen edetessä ilmeni, että ulkoisen sytyttämisen uhka on vastaanottokeskuksissa keskimääräistä suurempi. Tämä lisäsi haasteita niiden suunnittelussa. Eteen on tullut myös ongelmia, joita ei olisi voinut edes arvata. – Tulijoilla on ollut mukana kännyköiden latureita, joissa on englantilaiset pistokkeet. He ovat purkaneet pistorasioita tai latureita, jotta ovat saaneet kännykän ladattua. Lisäksi esimerkiksi paloilmoitin ja palovaroitin olivat osalle outoja laitteita. Työtä ihmishenkien pelastamiseksi Jarkko Häyrinen työskentelee johtavana palotarkastajana Länsi-Uudenmaan 4

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Pelastuslaitoksella, josta hän on virkavapaalla. – Pelastuslaitoksella työhöni kuuluu sekä operatiivisia tehtäviä päivystävänä päällikkönä että laajasti onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä tehtäviä: palotarkastuksia, rakenteellista paloehkäisyä eli yhteistoimintaa rakennusvalvontaviranomaisten kanssa, turvallisuusviestintää, viranomaisten välistä yhteistyötä ja paikallista yhteistyötä. Ministeriössä Häyrinen tekee pitkälti samoja töitä kuin pelastuslaitoksella, mutta valtakunnan tasolla. Häyrinen valmistui rakennusinsinööriksi Lappeenrannan teknillisestä oppilaitoksesta 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen hän on suorittanut myös palopäällystötutkinnon Pelastusopistossa. Häyrinen on työskennellyt niin rakennusalalla kuin palomiehenä. – Pelastusalasta tykkään, koska siinä voi tehdä tunteella työtä, ja usein työpanoksella on positiivinen vaikutus ihmisten elämään. Monipuolista työtä Vaatii paljon työtä, jotta laki voidaan viedä eduskunnan hyväksyttäväksi. – Ensin pitää analysoida nykytilanne ja tehdä päätelmät siitä, millä tavalla lakia pitää muuttaa. Pitää myös pyrkiä arvioimaan muutosten vaikutus, Jarkko Häyrinen sanoo. Joskus lainsäädännöstä korjataan valuvikoja, jotka hankaloittavat viranomaisten tai kansalaisten arkea. – Lakeja laadittaessa tai muutettaessa taloudelliset vaikutukset ovat isoin huomioitava asia, Häyrinen kertoo. Tällä hetkellä Häyristä työllistää kaikkein eniten sote-uudistus. Sen myötä pelastustoimi siirtyy maakunnille. – Selvitämme muun muassa, miten uudistus vaikuttaa onnettomuuksien ehkäisyyn pelastuslaitoksissa. Meillä on ai-

kamoinen valmistelutyö menossa. Esimerkiksi palotarkastusprosesseihin on tulossa merkittäviä muutoksia. Myös väestönsuojat kuuluvat Häyrisen vastuualueeseen. – Mietimme, rakennetaanko väestönsuojia, mihin niitä rakennetaan ja millaisia ovat niiden tekniset vaatimukset. Samalla vastaan tulee kysymyksiä esimerkiksi väestönsuojanaamareiden teknisistä vaatimuksista. Yksi Häyrisen vastuualueista on palotutkimus. Hän on mukana palotutkimusraadissa, joka järjestää joka toinen vuosi Palotutkimuksen päivät. Seuraavat päivät järjestetään elokuussa Espoossa. Suomessa toimii Palosuojelurahasto, jonka kautta rahoitetaan pelastusalaa tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita. Häyrinen toimii asiantuntijana tutkimushankkeiden ohjausryhmissä ja Palosuojelurahaston asiantuntijaraadissa. Yksi vastikään valmistuneista hankkeista on Aalto-yliopiston paineenhallinta huoneistopalossa eli PAHAHUPA. – Ilma laajenee lämmetessään, mutta paineolosuhteista palon alkuvaiheessa ei ole tehty juurikaan tutkimusta. Kaikille oli yllätys, että alkuvaiheen ylipaine oli jopa niin suuri, että sisäänpäin avautuva huoneiston ovi on mahdotonta avata ylipainevaiheen aikana. – Kun samaan aikaan huoneistopaloissa uhri löytyy usein oven takaa, heräsi kysymys, onko tällä syy-yhteyttä, Häyrinen kertoo hankkeesta. Hankkeen perusteella suositeltiin korjaavia toimenpiteitä rakennusmääräyksiin, ja asia onkin huomioitu vireillä olevassa rakennusten paloturvallisuusasetuksessa.

Natasha Petrell Kuva Mikko Taipale

– Palokuolemat saavat aina oman mielenkiinnon heräämään, ja olen mukana kaikessa, millä niitä pystytään ennaltaehkäisemään, Jarkko Häyrinen sanoo.

HE L I NS 1 / 201 7

–

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

ONKO PALKAN ALENTAMISEEN PAKKO SUOSTUA? Kysymys: Työnantaja on ehdottanut minulle palkan alentamista. Onko minun pakko suostua? Mitä tapahtuu, jos kieltäydyn? Myös työsuhde-etuuksien leikkaamista on väläytelty. Vastaus: Palkan alentamista saatetaan ehdottaa, jos työntekijä siirtyy vähemmän vaativiin tehtäviin. Muuten palkan alentaminen on erittäin poikkeuksellinen toimenpide. Työnantajan yksipuolisesti tekemänä palkanalennus on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Tällainen poikkeus on esimerkiksi yrityksen heikko taloudellinen tilanne. Jos työnpaikallasi on käyty yt-neuvottelut ja työntekijöitä aiotaan irtisanoa tuotannollis-taloudellisista syistä, voi yksittäisen työntekijän – tässä tapauksessa sinun – palkan alentaminen tulla kyseeseen irtisanomisen vaihtoehtona. Siinä tapauksessa työnantajan tulee irtisanoa työsopimuksesi ja tarjota sinulle mahdollisuutta irtisanomisajan 6

–

H EL INS 1 /2 0 1 7

kuluttua jatkaa työsuhdetta uusilla ehdoilla. Jos et hyväksy tarjousta, työsuhde päättyy. Irtisanomisajan saat samaa palkkaa kuin nyt. Jos sinulle samalla tarjotaan muuta tehtävää ja otat sen vastaan, saat kuitenkin irtisanomisaikaa vastaavan ajan entistä palkkaasi, vaikka aloittaisit uudessa tehtävässä heti. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, onko palkan alennusta ehdotettu vain sinulle, vai onko sitä ehdotettu yrityksen kaikille työntekijöille. Kaikkien työntekijöiden palkan alentaminen tulee kyseeseen vain silloin, jos palkan alentaminen on välttämätön yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Siihen voidaan turvautua vasta sen jälkeen, kun muita keinoja ei voida yritystoimintaa lakkauttamatta tai vakavasti vaarantamatta enää käyttää. Palkkojen alentaminen ainoana säästötoimenpiteenä ei siis ole sallittu. Kysymyksestäsi ei myöskään käy ilmi, tarkoitatko työsuhde-etuuksilla luontois-

etuja vai muita etuja. Luontoisedut ovat osa palkkaa, joten niiden leikkaamiseen pätevät samat säännöt kuin palkan alentamiseen. Samoin esimerkiksi palkanlisä, jota ei ole mainittu työsopimuksessa, mutta jota on maksettu useita vuosia, voi olla niin sanottu vakiintunut ehto, eikä sitä välttämättä voi poistaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Jos työnantaja on yksipuolisesti, ilman kompensaatiota, poistamassa esimerkiksi auto- tai lounasetuasi, joita ei työsopimuksessasi ole mainittu, ota yhteys Insinööriliiton työsuhdeneuvontaan. Lakimiehemme voivat arvioida, onko etuus jo ehtinyt vakiintua. Sen sijaan työnantaja voi helpommin vähentää tai poistaa muita etuuksia, joiden antamisesta se itse päättää esimerkiksi vuosittain. Tällaisia etuja ovat tyypillisesti liikunta- ja kulttuurisetelit tai hammashoito.

Järjestöjohto kokoontui Kemissä Insinööriliitto järjesti jälleen vuoden alussa Järjestöjohdon neuvottelupäivät (JJNP) yhteisönsä alue- ja jäsenjärjestöissä toimiville aktiiveille. Neuvottelupäivien teema vaihtelee vuosittain, mutta perimmäinen tarkoitus pysyy samana – vaihtaa ajatuksia, esitellä oman yhdistyksen hyviksi koettuja toimintamalleja muille sekä kerätä uusia ideoita, joiden pohjalta sekä koko liiton että oman alueen toimintaa voi kehittää entisestään. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana kirkastettiin Insinööriliiton arvoja, missiota ja visiota useissa workshopeissa. Niissä syntyneet oivallukset otetaan huomioon IL:n viisivuotisstrategiassa, jonka liiton hallitus tuo myöhemmin keväällä edustajakokoukseen käsiteltäväksi. JJNP:llä keskusteltiin myös paljon jäsenpidosta ja jäsenkehityksestä. Helsingin Insinööreissä JJNP:llä käsi-

Perjantain työskentelyn jälkeen neuvottelupäivien osallistujat kokoontuivat illallistilaisuuteen kuvankauniissa Kemin Lumilinnassa.

teltyjen teemojen työstäminen aloitettiin jo aikaisemmin, ja tätä työtä on Kemistä haettujen ideoiden siivittämänä jatkettu. Haluamme varmistaa, että tarjoamme nyt ja jatkossa jäsenillemme parasta mahdol-

lista tukea ja palvelua – sekä työelämän että henkilökohtaisen elämän eri vaiheissa. Teksti ja kuva Elina Kuivinen

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelämää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa kumppaniorganisaation kanssa etsien ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opiskelemalla yhdessä muiden ammattilaisten kanssa laajennat verkostojasi ja työelämätuntemustasi. Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa 1-2 vuodessa työn ohessa. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Tarkempiin tutkinto-ohjelmakohtaisiin valintaperusteisiin ja pohjakoulutusvaatimuksiin voit tutustua www-sivuillamme metropolia.fi/haku. Syvennä osaamistasi ja lisää kilpailukykyäsi suorittamalla ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta: • Ajoneuvotekniikka • Business Informatics • Construction and Real Estate Management* • Hankintatoimi • Health Business Management • Industrial Management • Information Technology (uutena pääaineena myös Health Technology!) • Logistics Management • Maanmittaustekniikka • Rakennustekniikka** • Sähkö- ja automaatiotekniikka • Talotekniikka * Construction and Real Estate Management: hakuaika 1.4.–15.6.2017 ** Rakennustekniikan seuraava haku keväällä 2018

57044_Metropolia_Helins_216x140.indd 1

Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi/haku Yhteishaku: 15.3.–5.4.2017 metropolia.fi/yamk

HE L I NS 1 / 201 7

– 3.2.2017 7

13.38

Työmarkkinajaos

Kuntavaalit vaikuttamisen kanavana Huhtikuun 9. päivä on kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä. Ehdokasasettelu julkistetaan kuukautta aikaisemmin. Tällöin tiedämme henkilöt, jotka ovat mahdollisia kuntiemme päätöksentekijöitä seuraavat neljä vuotta Tiedolla on merkitystä, mikäli jäsenistömme haluaa vaikuttaa tulevaisuuden suuntauksiin omassa kunnassaan. Kuntalain hengen mukaan tulee varmistaa, että kunnissa annetaan kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksiin ja osallistua kunnan toiminnan suunnitteluun. Äänestäminen ja vaaleissa ehdokkaaksi asettuminen on vaikuttamista. Osa jäsenistöstämme haluaa olla mukana kuntapolitiikassa myös luottamustoimisen roolissa. Valtuustoon tai muuhun kunnalliseen luottamustoimeen valittu henkilö on vastuullisena päätöksentekijänä monessa Insinööriliiton jäsenistön arkipäivään vaikuttavassa asiassa. Valtuuston valitulle tällaisia asioita ovat muun muassa kuntastrategia, taloussuunnitelma, kunnanjohtajan valitseminen, jäsenten valitseminen sekä kunnanhallitukseen että kunnan toimielimiin, ja päättäminen omistajaohjauksen periaatteista. Varsin isoista asioista on siis kyse.

Kutsu jäsentilaisuuteen Insinööriliiton Uudenmaan piiri järjestää kuntavaalitilaisuuden Pasilassa torstaina 16.3.2017 klo 17–19. Tule kuulemaan Insinööriliiton jäsenenä olevien kuntavaaliehdokkaiden kannanottoja sinua kiinnostavista aiheista. Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai www.ilry.fi 13.3.2017 mennessä.

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Vaikutukset ulottuvat kauas Koulutuspolitiikka kelpaa hyvin esimerkiksi. Tehdyt päätökset vaikuttavat Uudellamaalla paitsi nykyiseen koulutuspolitiikkaan, myös insinöörialojen tulevaisuuden osaajiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu on laadukasta koulutusta tarjoava organisaatio, joka on luonut strategiansa vuoteen 2020 saakka. Kuntien valtuustojen linjaukset ja omistajaohjausvelvoite vaikuttavat siihen, voidaanko Metropolian strategiaa suunnitellusti toteuttaa. Seuraavan nelivuotiskauden kunnanvaltuustojen edustajat siis vaikuttavat päätöksillään kauas tulevaisuuteen niin koulutuksen tason kuin työelämänkin saralla. Metropolian osalta kuntien rahoituksen painopisteiden määrittelyssä on huomioitava pitkäjänteinen, laatukriteerit täyttävä strategia, jotta varmistetaan pätevien insinöörien saaminen työelämän eri sektoreille. Insinööriliiton kuntavaalitavoitteisiin liittyen tulee varmistaa, että korkeakoulujen rakenteelliset kehittämishankkeet eivät johda duaalimallista luopumiseen. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulujen kehittämisessä on otettava huomioon alueelliset vahvuudet ja elinkeinoelämän tarpeet. Kunnallisessa päätöksenteossa ei siis pidä unohtaa muuttuvaa yhteiskuntaa, sillä digitalisaation lisääntyminen riittävine tietoliikenneyhteyksineen takaa toimivat palvelut kuntalaisille ja yritysmaailmalle. Palvelutuotanto monipuolistuu Kuntien valtuustot vastaavat tehtäviinsä liittyen kunnan varallisuuden hoitamisesta. Yhtenä osana taloudenhoitoa on järkevä ja ammattitaitoisesti toteutettu hankintamenettely.

Kutsu ehdokkaille Oletko Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana kuntavaaleissa? Tule esittäytymään Insinööriliiton Uudenmaan piirin kuntavaalitilaisuuteen Pasilaan torstaina 16.3.2017 klo 17–19. Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 13.3.2017. Olet tervetullut, jos n olet Insinööriliiton jäsen n olet ehdolla Uudenmaan alueen kunnassa n haluat verkostoitua ja kertoa mielipiteesi Insinööriliiton kuntavaalitavoitteista

Insinööriliiton tavoitteisiin kuuluu, että osaamista kunnallisissa hankinnoissa on kehitettävä, ja on otettava huomioon uudet tavat tuottaa palveluita. Yhtenä esimerkkinä on hankintojen pilkkominen pienempiin osiin, jolloin pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua kunnan tarjouskilpailuihin. Suuressa mittakaavassa on huomioitava hankintojen vaikutus työllisyyteen. Hankintoihin liittyvien yhteistyökumppaneiden tulee noudattaa työehtosopimuksia, ja tuotteiden sekä palveluiden tulee olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Näillä keinoin saamme turvattua tasapuolisen kilpailutuksen ympäristö huomioiden. Valtiopäivien avauspuheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistö sanoi kansanedustajille, että he ovat paljon vartijoina. Niin ovat kuntiemme valtuutetutkin, vaikkakin pienemmässä mitta-

Päätöksentekomalli Kuva muokattu Helsingin kaupungin verkkosivuilta 3.2.2017 olleesta kaaviosta.

Käsittely lauta- ja johto kunnissa

Käsittely kaupunginhallituksessa

Vireilletulo

Käsittely kaupunginhallituksen jaostoissa

Käsittely kaupunginvaltuustossa

Täytäntöönpano

Viranhaltijan päätökset

kaavassa. Toivomme heidän tekevän viisaita päätöksiä. Muu vaikuttaminen kunnassa On myös muitakin vaikuttamisen mahdollisuuksia kuin osallistuminen kunnallispolitiikkaan valtuutettuna. Kuntalaki määrittelee, että kunnanhallituksen on tarjottava nuorille, tässä tapauksissa alle 29-vuotiaille henkilöille, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnan eri toimialojen toiminnan asioihin. Näitä asioita ovat kunnan asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin, opiskeluun,

elinympäristöön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät asiat. Myös muut asiat, joilla katsotaan olevan merkitystä lasten ja nuorten kannalta, tulee arvioittaa nuorisovaltuustossa. Samoin seniori-ikäisten mielipidettä on kuultava vanhusneuvostossa. Nuorisovaltuustoon ja vanhusneuvostoon tarvitaan aktiivisia, yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita insinööriopiskelijoita ja insinöörejä. Yksittäinen henkilö sekä kunnassa toimivat yhteisöt ja säätiöt voivat halutessaan tehdä aloitteen kunnan toi-

mintaa koskevissa asioissa. Samalainen aloiteoikeus on myös palvelun käyttäjällä kunnan palvelua koskevissa asioissa. Kunnalla on velvoite ilmoittaa aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet. Näin myös ne henkilöt, jotka eivät halua osallistua kunnallispolitiikkaan, nuorisovaltuuston tai vanhusneuvostoon, voivat olla mukana vaikutustyössä. Näin kaikilla kuntalaisilla on kanava vaikuttaa kunnan toimintaan ja palveluihin.

Anu Kaniin

Metropolian omistajuus on jaoteltu kuntien kesken seuraavasti: KUNTA AMK OSUUS %:na VALTUUSTON KOKO (HENKILÖÄ) Helsinki 42 85 Espoo 27 75 Vantaa 26 67 Kirkkonummi 4 51 Kauniainen 1 35 HE L I NS 1 / 201 7

–

Tekniikka

Älyliikenteessä on mahdollisuuksia Kaupungistuminen ja liikenteen kasvu ovat tuoneet suuria haasteita liikennejärjestelmille kaikkialla maailmassa. Niiden ratkaiseminen puolestaan tarjoaa uudenlaisia, vastuullisia liiketoimintamahdollisuuksia. Liikenne on murroksessa. Autojen lukumäärän arvellaan kaksinkertaistuvan kahteen miljardiin kymmenessä vuodessa. Autoilun lisääntymisen myötä liikenteestä on tullut jo nyt ongelma erityisesti suurissa kaupungeissa, mikä näkyy muun muassa ruuhkautumisena, ilman laadun heikkenemisenä ja päästöjen lisääntymisenä. 10

–

H EL INS 1 /2 0 1 7

ITS-Finland -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Forsblom kertoo, että liikenne rajoittaa ihmisten hyvinvointia ja kaupunkien kehittymistä. Liikenne aiheuttaa lähes neljänneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä, ja liikenteessä menehtyy joka päivä viisi jumbojetillistä ihmisiä. Kansallisen energia- ja ilmastostrate-

gian mukaan Suomi vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Liikennejärjestelmämme on muututtava nykyistä ympäristöystävällisemmäksi, ehkä jopa hiilineutraaliksi. Liikenteen päästö-, turvallisuus- ja sujuvuustavoitteiden saavuttaminen on suuri haaste. Päästöjen vähentäminen on sekä kansallinen että globaali ongelma.

Tervetuloa Älyliikenneseminaariin Helsingin insinöörit HI ry jatkaa korkean teknologian seminaarisarjaa järjestämällä Älyliikenneseminaarin 11. toukokuuta Espoossa. Katso tarkemmat tiedot tämän lehden takakannesta tai osoitteesta www.helins.fi/tapahtumat

Maailman johtavat kaupunkisuunnittelijat ja autoteollisuuden edustajat etsivät kuumeisesti ratkaisuja toimivien ja viihtyisien kaupunkien kehittämiseksi. – Toimijoille, jotka pystyvät luomaan ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin, on kysyntää. Suomessa on paljon osaamista, jolla näitä ongelmia voi ratkoa. Autoteollisuus etsii ratkaisuja Liikenne vaikuttaa meidän kaikkien arkeen, ja se on toiseksi suurin kuluerä asumisen jälkeen, Marko Forsblom sanoo. – Missä on paljon rahaa, siellä on paljon markkinoita potentiaalisille uusille toimijoille. Liikennealasta on tullut muutamassa vuodessa kaikkein innovatiivisin ala haettujen patenttien määrällä mitattuna. Liikenne automatisoituu, sähköistyy

ja digitalisoituu, myös palvelut lisääntyvät. Kyse on suurimmasta muutoksesta sitten auton keksimisen. Forsblomin mukaan liikenteen automatisaatio voi olla yllättävän lähellä. Autoteollisuus on herännyt muutokseen, ja keskeiset autonvalmistajat pohtivat liikenteen sähköistämistä ja digitalisoimista. Ajoneuvoissa alkaa jo nyt olla runsaasti kuljettajia auttavia järjestelmiä. Testikäytössä on autoja, esimerkiksi pikkubusseja, jotka ohjaavat ainakin osan aikaa itse itseään. Marko Forsblom arvelee, että 2020-luvulla on jo täysin automaattisia autoja, mikä muuttaa liikenneratkaisuja. Televerkot ja sähköverkot ovat jo osana liikennejärjestelmää. Niiden avulla ajoneuvot pystyvät keskustelemaan

keskenään. Esimerkiksi kolaripaikalle tai liukkaalle tielle tuleva auto voi varoittaa takana tulevia. Tämä mahdollistaa erilaisia palveluja. Palvelut kehittyvät Yhteiskunnan digitalisoituminen koskettaa yhä enenevässä määrin myös liikennesektoria. Suomessa liikenteen digitalisoitumisen parissa työskentelee jo kymmeniä yrityksiä. Digitaalista tietoa voi hyödyntää niin, että syntyy yhteiskäyttöisiä palveluita ja logistisesti yhteen toimivia kuljetusketjuja. Parhaimmillaan digipalvelut ovat niin kattavia, että riittää, kun tietää, mihin on menossa. Kun syöttää esimerkiksi älypuhelimeen määränpäänsä osoitteen, se kertoo, mitä kulkuneuvoja käyttämällä pääsee perille, kauanko matka eri vaihtoehtoja käyttäen kestää, mitä ne maksavat ja millaisen hiilijalanjäljen niiden käyttäjä jättää. – Älypalveluista tulee ihmisen henkilökohtainen opas. Ne helpottavat liikkumista ja parantavat turvallisuutta, Marko Forsblom sanoo. Forsblomin mielestä pyöräily tarjoaa hyviä ratkaisuja liikennejärjestelyyn. Kaupunkipyörät voisivat olla esimerkiksi osa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sisäistä lippua tai seutulippua. Uudet innovaatiot tähtäävät siihen, että entistä useampi tulisi toimeen ilman, että omistaa omaa autoa. Jo nyt 55 prosenttia helsinkiläistalouksista on autottomia. – Erilaiset palvelut tarjoavat vaihtoehtoja yksityisomisteisille autoille. Ei kuitenkaan niin, etteikö autoilua sallittaisi tai siitä rangaistaisiin. Palveluja pitää kehittää koko ajan ja tarjota aitoja vaihtoehtoja. Marko Forsblom sanoo, että liikenne on tulevaisuuden kasvuala. Se ei kata vain perinteisiä ajoneuvoja vaan myös tietotekniikkaosaamisen ja sähkötekniikan. – Tässä on Suomelle oiva haaste: pelastetaan maapallo, luodaan suomalaisille työpaikkoja ja tienataan siinä ohessa hieman rahaa.

Tiina Komi Kuva Pixhill HE L I NS 1 / 201 7

–

Yhdistys

Edunvalvontaa afrikkalaisittain Tuomas Hara tutustui ammattiliittojen edunvalvontaan Namibiassa. Se, että muilla on asiat hyvin, on hyväksi myös meille, hän järkeilee. Oli maa Namibia tai Suomi, Etelä-Afrikka tai Filippiinit, ammattiliittotausta tuo yhteenkuuluvuuden tunteen. Tämän huomasi HI:n hallituksen jäsen Tuomas Hara käydessään Namibian Windhoekissa marraskuussa 2016. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) järjestämän, viikon pituisen matkan tarkoituksena oli tutustuttaa kaksi Insinööriliiton, kaksi Metalliliiton ja kolme filippiiniläisen metalliliiton jäsentä paikalliseen ay-toimintaan ja elämänmenoon. Hara valikoitui mukaan Insinööriliiton edustajaksi, sillä mukaan etsittiin nuoria ja aktiivisia yhdistystoimijoita. Lisäksi Hara toimii työpaikkansa Siili Solutionsin luottamusmiehenä. – Pysytään kartalla siitä, missä eri maissa mennään edunvalvonta-asioissa. Saa näkökulmaa siihen, miten Suomessa tehdään, ja minkälainen tilanne meillä on, Hara selittää matkan syytä. Haran mukaan vastaavien matkojen aikana opittujen asioiden eteenpäin kertominen on tärkeää erityisesti niille, jotka eivät ole liiton jäseniä. – Että he ymmärtäisivät, miten hyvät olot Suomessa on, ja ettei ole mitenkään taattua, että saavutetut edut ja olot säilyvät, jos ammattiliittojen toimintamahdollisuudet murennetaan, Hara sanoo. Palkka ei riitä Matkan pääkohde oli Namibia. Ryhmä vieraili myös Etelä-Afrikan Johannesburgissa tutustumassa metalliliitto NUMSAn ja kansainvälisen IndustriALLin toimintaan. Apartheidin aikana perustettu NUMSA on yksi Etelä-Afrikan merkittävimmistä ammattiliitoista, jolla on noin 320 000 jäsentä. – Jotta olisimme ymmärtäneet tilannetta Etelä-Afrikassa ja Namibiassa, kä12

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

vimme myös tutustumassa niiden historiaan ja siihen, miten paikalliset elävät ja asuvat, Hara kertoo. Namibiassa isäntänä toimi paikallinen metallialan ammattiliitto MANWU. Palkkojen alhainen taso on yksi maan työelämän suurimmista haasteista. – Kaikkein eniten silmääni pisti se, että työssäkäyvät ihmiset joutuvat asumaan hökkeleissä, joissa ei ole juoksevaa vettä. Ei ole varaa kunnon taloon, Hara kertoo. Rakennusalan minimituntipalkka on 15 Namibian dollaria eli noin euron. Maataloustyöntekijät saavat tyytyä viiteen ja vartijat ja kotitalouksissa työskentelevät seitsemään dollariin. Palkkojen nostamista vaikeuttaa 28 prosentin työttömyysaste. Ammattiliitot ovat kuitenkin saavuttaneet maassa merkittäviä voittoja, kuten lapsityövoiman kieltämisen, ylityöpalkan ja lomarahat. Toisin kuin Suomessa, Namibiassa kaikki saman yrityksen työntekijät kuuluvat yleensä samaan liittoon. Jäsenhankintaa ja työsuojelua Kansainvälinen ryhmä pääsi parantamaan Namibian työelämää myös käytännössä. He kiinnittivät huomiota työsuojelun puutteisiin vieraillessaan Bezerin autoja ja peräkärryjä uusiin käyttötarkoituksiin muuttavassa tehtaassa. – Siellä ei käytetty kaikkia suojavarusteita, ja juttelimme asiasta yrityksen johtajan kanssa, Hara kertoo. Ulkomaalaisista oli konkreettista apua myös aamuvarhain paikallisella bussipysäkillä järjestetyssä tilaisuudessa, jossa työmatkalaisille jaettiin MANWUn esitteitä ja avaimenperiä. – Kun Suomessa yrittää rekrytoida jäseniä, kaikki katsovat vähän pitkään, ja

Mikä on SASK? Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus (SASK) on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestö, johon kuuluu 34 ammattiliittoa.

SASK edistää ihmisarvoista työtä ja työelämän perusoikeuksia ja pyrkii vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta kehittyvissä maissa vahvistamalla ay-liikettä ja työntekijöiden asemaa.

Lähde: SASK

tuntuu siltä, että anteeksi, kun häiritsen. Namibiassa ihmiset olivat tosi kiinnostuneita ja lukivat lappuja mielenkiinnolla. MANWUn edustajat kertoivat jälkeenpäin, että jäsenrekrytointi ei ole heille yhtä helppoa. – Heille oli suuri apu siitä, että olimme mukana, Hara sanoo. Kolmiosaisen vaihto-ohjelman seuraava kohde on Filippiinit, jonne matkataan maaliskuussa. Sen jälkeen on Suomen vuoro toimia isäntänä filippiiniläis-namibialaiselle seurueelle. Jenni Meronen Kuvat Tuomas Hara

Ryhmä ammattiyhdistysten toimistojen keskittymässä Namibian Windhoekissa. Kyltissä on kaikkien siellä toimistoaan pitävien liittojen lyhenteet. Vasemmalta alkaen Erwin Angeles (PMA), Tuomas Hara (IL), Pasi Karttunen (Metalliliitto), Kirsi Kemppinen (IL), Daday Bati-on (PMA), Simião Simbine (SASK), Marlon Quesada (SASK), Mari Tuomaala (Metalliliitto) ja Ruel Punzalan (PMA)

Soweto eli South West Town on kaupunki Johannesburgin kaupungin sisällä.

Johannesburgin keskustaa.

Mari Tuomaala Bezerin tehtaalla. HE L I NS 1 / 201 7

–

Ajankohtaista

Timo Haapala toimii Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittajana.

Pää kylmänä painostuksen edessä Poliitikkojen ja toimittajien kanssakäyminen on peliä, jossa kummallakin on omat tavoitteensa. Politiikkaa tehdään nykyisin suurelta osin median kautta, ja poliitikkojen vaikutusyritykset ovat politiikan toimittajille arkea. Poliitikkojen ja toimittajien suhde on kuitenkin symbioosi, jossa kumpikin tekee omaa työtään. – Poliitikot ja toimittajat ovat kanssakäymisessä toistensa kanssa koko ajan. Usein toimittajalähtöisesti, eli he haluavat selvittää jotain tietoa, Ylen politiikan toimituksen esimies Ari Hakahuhta sanoo. Poliitikko yrittää tuoda esille oman kantansa. Hakahuhdan mukaan kokeneet politiikan toimittajat tunnistavat kuitenkin mahdolliset vaikutusyritykset. – Sen harkinta, onko joku asia uutinen ja julkaistaanko se, pitää aina olla 14

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

toimittajalla ja tiedotusvälineellä, Hakahuhta sanoo. Viime vuonna pääministeri Juha Sipilää syytettiin vaientaneen Ylen, joka oli käsitellyt hänen sukulaistensa yh teyksiä Terrafame-kaivokseen. Hakahuhdan mukaan painostusyritykset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. – Sipilän tapauksessa on käyty keskustelua siitä, oliko kyse painostuksesta vai mistä. Puhelu pääministeriltä Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kertoo saaneensa uransa aikana useita puheluita pääministereiltä. – Sen voi kokea painostamiseksi, tai

sen voi kokea palautteeksi. Suurimman osan olen ottanut vastaan palautteena, Haapala sanoo. Haapalan mukaan painostusyrityksiä on ollut aina, mutta toimittajan ei kannata hermostua niistä. – Se on vain osa tätä peliä. Poliitikoillakin on oikeus esittää näkemyksensä ja mielipiteensä, ja toimittajalla ja medialla pitää olla sen verran rahkeita, että kestää kritiikin. – Tässä teemme kumpikin omaa työtämme, ei siitä kannata mieltä pahoittaa, hän lisää. Haapala myöntää ison joukon poliitikkoja suuttuneen hänelle loppuelämäkseen epäedullisen jutun vuoksi. Useat ministerit ovat jopa vihjailleet hankki-

Ari Hakahuhta on Ylen politiikan toimituksen esimies.

vansa toimittajalle potkut. – Mutta kun tiedät asemasi yhtiössä, se rupeaa naurattamaan. Yksikään poliitikko ei ole minun urani aikana saanut järjestettyä potkuja kenellekään, aiemmin MTV:n politiikan- ja taloustoimituksen päällikkönä työskennellyt Haapala sanoo. Toimituksen johto saa palautetta rivitoimittajia enemmän, ja päätoimittajan tehtävään kuuluu ottaa se omille harteilleen. Tieto painostusyrityksistä ei välttämättä paranna toimittajan työskentelyä. Vaikutusyrityksiä ei Haapalan mielestä kannata torjua. Ammattitoimittaja tarkistaa tiedot kuitenkin toisesta lähteestä. Haapalan mukaan poliitikon tietää valehtelevan, kun hän ei vastaa yhteydenottoihin, tai pakoilee muuten mediaa. – Muutamat kansanedustajat ovat yrittäneet syöttää disinformaatiota. Mutta jos kansanedustaja kerrankin kärähtää siitä toimittajalle, tämä ei luota siihen poliitikkoon enää koskaan. Tunnettuus takaa luotettavuuden Sosiaalisessa mediassa jaettavat valeuutiset ja kokonaiset valemediat, kuten viranomaisten syyniin joutunut MV-lehti, panevat kansalaisten medialukutaidon koville. Ammattitoimittajien kir-

joittamien uutisten ja some-sisältöjen välinen ero on se, että toimittajat ovat sitoutuneet noudattamaan journalistisia käytäntöjä ja -ohjeita. Lähtökohtaisesti toimittaja ei pyri vaikuttamaan tai kerro aiheesta valikoivasti. Tiedotusvälineiden toiminnasta voi valittaa Julkisen sanan neuvostoon. Ari Hakahuhdan mukaan varsinkin suurten tiedotusvälineiden mahdollisista virheitä älähdetään nopeasti, minkä jälkeen virheet oikaistaan. – Verkkokaupassakin neuvotaan, että kannattaa tehdä kauppaa tunnettujen

tekijöiden kanssa. Kyllähän se tunnettuus ja luotettavuus tiedotusvälineissäkin on jonkinnäköinen tae, hän toteaa. Myös Timo Haapala kertoo olevansa vanhan kansan ihminen, joka luottaa toimitettuihin lehtiin, tv- ja radiouutisiin. – Mihinkään hirmuisiin salaliittoihin ei kannata uskoa. Suomalaiset poliitikot eivät ylipäätään ole niin älykkäitä, että he pystyisivät tekemään niitä siinä määrin kuin kuvitellaan, Haapala sanoo. Jenni Meronen Kuvat Markus Sommers

Trolleja ja botteja Trollaamisella tarkoitetaan tahallista ärsyttämistä tai häiriköintiä internet-keskustelussa. n Trollaamista voidaan käyttää osana informaatiosodankäyntiä, jossa trollit esittävät sosiaalisen median keskusteluissa mielipiteitä ajaakseen tiettyjä päämääriä. n Varsinkin Venäjän on syytetty manipuloineen verkkokeskusteluja trollien avulla. n Ohjelmistorobotit eli botit ovat tietokoneohjelmia, jotka osaavat suorittaa itsenäisesti tiettyjä niille määriteltyjä tehtäviä. n Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimus paljasti viime vuonna, että botit olivat luoneet merkittävän osan Donald Trumpin kannatusviesteistä sosiaalisessa mediassa. n

HE L I NS 1 / 201 7

–

Edunvalvonta

Työmarkkinatoiminta Insinööriliitossa Yksityinen työmarkkinakenttä on Suomen suurin työllistäjä. Suomen talous lepää yksityisen työmarkkinan, vientiteollisuuden varassa. Edunvalvonta yksityisellä sektorilla keskittyy työnteon keskeisten ehtojen parantamiseen ja yksityisen sektorin tuottaman lisäarvon reiluun jakamiseen pääoman ja työvoiman välillä eli ansiotason nousuun. Yksityisen sektorin edunvalvonnasta Akavan jäsenkentässä huolehtii neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Insinööriliitto on sopinut edunvalvonnasta YTN:n kanssa, ja on sen suurimpia rahoittajia. Neuvottelujärjestö edustaa yli 30 työehtosopimusta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. Edustettuna on noin 160 000 ylempää toimihenkilöä ja 85 prosenttia Insinööriliiton jäsenistä. YTN:llä on 17 sopimusalaa. Suurimmilla niistä on alakohtaiset taustaryhmät, jotka vastaavat neuvottelutavoitteiden sisällöstä ja tuovat niistä esitykset YTN:n hallitukseen. Insinööriliitolla on YTN:n hallituksessa neljä jäsentä, liiton puheenjohtajan Samu Salon toimiessa myös YTN:n varapuheenjohtaja. Liiton hallitus seuraa aktiivisesti YTN-neuvottelutoimintaa ja tarvittaessa ohjeistaa hallitusjäseniä toimimaan IL:n jäsenten edun varmistamiseksi. Insinööriliiton Tes-valtuuskunta käsittelee eri YTN-sopimusalojen toimintaa ja tuo ”kentän ääntä” IL:n päätöksenteon tueksi. Yksityisen työmarkkinakentän haasteena on sopimustoiminta. Neuvotteluosapuolten kattojärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK on päättänyt, ettei se tee enää keskitettyjä ratkaisuja, vaan tähtää liittokierrokselle ja mahdollisimman laajaan paikalliseen sopimiseen. Paikallinen sopiminen on tervetullutta, jos se on aitoa ja tasavertaista. Yksityisellä sektorilla odotetaan Suomi-mallia eli vientivetoista palkanmuodos-

–

H EL INS 1 /2 0 1 7

tumismallia. Tällöin palkankorotusvarallisuus määräytyisi suhteessa Suomen vientiteollisuuden tulokseen. Suomen hyvinvoinnin ollessa kyseessä on tämä esitetty malli looginen, ”sillä tyhjästä on paha nyhjästä”. Lasse Laurikainen, varapuheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry

Julkinen työmarkkinakenttä on valtion, aluehallinnon, kuntien, kirkon ja yliopistojen henkilöstön edunvalvontaa. Näissä julkisen sektorin ministeriöissä, virastoissa, hallinnoissa ja laitoksissa työskennellään sotilas- ja siviilivirassa sekä työsopimussuhteessa. Heidän edunvalvontansa tehdään Akavalaisten osalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n sopimus- ja luottamusmiestoimintana. JUKO neuvottelee runsaan 200 000 henkilöjäsenen sopimuksista, jotka muiden neuvotteluosapuolten kanssa koskevat 600 000 henkilöä. JUKO:lla on 3 800 luottamusmiestä, joista osa on insinöörejä. Insinööriliitossa julkisen alan työmarkkinatoimintaa käsittelee VES- ja KES-valtuuskunnat ja hallitus. Liiton neuvottelujohtaja, sektorin asiamies ja osin varapuheenjohtaja vaikuttavat sopimustoimintaan. Julkisella sektorilla on ajankohtaisena haasteena sote- ja maakuntahallinnon uudistus ja rakentuminen. Ne ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa valtion ja kuntien 220 000 henkilön sijoittumista maakuntahallintoon, työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja vuoden 2019 alusta. Henkilöstö kohtaa organisoitumista, yhtiöittämistä, yksityistämistä, resursointia ja rahoitusepävarmuutta. Vaarana on osaamisen

Lasse Laurikainen (vas.) puolustaa insinöörien etuja yksityisellä sektorilla ja Stig Landén julkisella.

ja hyvien toimintatapojen häviäminen. Siksi on valvottava maakuntahallintoa koskevia muutos- ja lainsäädäntötoimintoja, aluevaikuttamista, työvoimahallintoa ja Työelämä 2020-hanketta. Julkishallintoon kilpailukykysopimuksen kohdistamat lomarahojen ja toimintavaro-

jen leikkaukset sekä kaavaillut Suomen mallin rajoitteista palkkakehitykselle antavat aihetta toimialan edunvalvontavalmiuksien terästämiseen. Siinä JUKO meitä auttakoon! Stig Landén, varapuheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry

HE L I NS 1 / 201 7

–

Edunvalvonta Mikko Taipale

Mirja Ovitz kokee HI:n yhteiset tapaamiset hyödyllisiksi. – Niissä on mahdollisuus nähdä luottamusmiehiä Nokian ulkopuolelta ja saada uusia ideoita, ettei oma näkökulma kapene liikaa.

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Edunvalvonta on yhteistyötä Luottamusmiehenä voin vaikuttaa, ajaa ihmisten etuja ja käyttää kokemustani miettiessäni, miten ihmisten työhyvinvointia ja uraa voi edistää, Mirja Ovitz sanoo. IT-alalla työpäivät venyvät helposti pitkiksi, ja työ on hektistä. Teknologia menee vauhdilla eteenpäin, työtehtävät, vastuualueet ja työyhteisöt muuttuvat nopeassa tahdissa. – Aina on jotain uutta opeteltavaa. Lähin tiimin jäsen tai esimies voi olla maapallon toisella puolella, ja se asettaa haasteita työaikoihin, etenkin jos toinen on Kiinassa ja toinen USA:n länsirannikolla, Mirja Ovitz kuvailee työtä Nokialla. Ovitz on ollut Nokialla eri tehtävissä siitä lähtien, kun hän valmistui insinööriksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta kaksikymmentä vuotta sitten. Ovitz aloitti Nokialla ohjelmistotestaajana ja siirtyi siitä projektipäällikön tehtävien kautta linjaesimieheksi. – Kaksi vuotta sitten työni muuttui projektien koordinoinniksi, ja kaipasin hieman ihmisläheisempää roolia, hän kuvailee. Roolit tukevat toisiaan Vuosi sitten Mirja Ovitzia pyydettiin asettumaan ehdolle luottamusmieheksi, ja hän otti tehtävän vastaan pitkän harkinnan jälkeen. – Koin, että luottamusmiehenä voin vaikuttaa, ajaa ihmisten etuja ja käyttää kokemustani miettiessäni, miten ihmisten työhyvinvointia ja uraa voi edistää Nokialla. Ovitz oli esittänyt toiveensa ihmisläheisemmästä työstä myös esimiehelleen. Toive toteutui, kun hän aloitti työt koulutusasioista vastaavana. – Tällä hetkellä olen aika lähellä unelma-ammattiani ja viihdyn työssäni. Työni ja luottamustehtäväni tukevat toisiaan, ja koen, että minulla on annettavaa molemmissa rooleissa. Jo ennen luottamusmiehen tehtävää Ovitz oli koulutuskoordinaattorina auttanut ihmisiä etsimään ja löytämään uu-

sia urapolkuja erilaisten koulutusratkaisujen myötä vuosien 2009 ja 2012 yt-neuvotteluissa – Vuodet linjaesimiehenä toivat näkemystä siihen, miten työt ja tilanteet Nokialla koetaan eri näkökulmista. Nokian tapa toimia henkilöstöasioissa oli tuttua, ja useimpien työsuhteisiin liittyvien kysymysten kanssa olin työskennellyt aiemmin linjaesimiehenä. Muutos on pysyvää Mirja Ovitzin luottamusmiehen ura alkoi melkein heti yt-neuvotteluilla. – Yt:t koskettavat koko työyhteisöä, eivät pelkästään irtisanottuja. Jokaisen yt-neuvottelun myötä epävarmuus kasvaa, eikä täyttä luottamusta työpaikan pysyvyyteen luoda helposti uudelleen, vaikka oma työpaikka säilyisikin, hän sanoo. Mirja Ovitz muistuttaa, että irtisanotuilla on aina edessään uuden alku, hyvässä ja pahassa. Joskus se voi olla sysäys muutokseen, jota ihminen on jo pitkään toivonut hiljaa mielessään. Surutyötä joutuu silti jokainen tekemään omalla tavallaan, oli muutos toivottu tai ei. – Kun työt loppuvat, voi oma identiteetti olla kovilla, samoin taloudellinen selviäminen. Kuka minä olen, jos en ole Nokian insinööri? Pitkään uraan liittyy paljon muutakin kuin vain työ itsessään. Jatkuva muutos on rasittavaa, mutta IT-alalla Ovitz näkee sen välttämättömyytenä. Muuten Nokia tekisi yhä renkaita. Lankapuhelimetkin ovat jääneet jo historiaan. Yrityksen on sopeuduttava ympäröivään kilpailutilanteeseen. Ovitzin mielestä jokaisella olisi hyvä olla varasuunnitelma: Mitä tekisin, jos en olisi nykyisessä työpaikassani? Mitä haluan tehdä, mitkä tekijät rajoittavat valintojani? Jos työ on koko elämä, riski loppuun palamisesta on liian suuri. Ensimmäisiä

hälytysmerkkejä elämän kaventumisesta on, että perheelle, ystäville ja harrastuksille ei ole enää aikaa, Mirja Ovitz sanoo. – Kun vanhuksilta kysytään, mitä he katuvat elämässään, yksikään ei ole vastannut: ”En viettänyt tarpeeksi aikaa työpaikallani”. Työelämässä ei ole korvaamattomia työntekijöitä, vaikka siltä voi itsestä joskus tuntua. Apua on aina tarjolla Nokialla on parikymmentä luottamusmiestä, ja pääkaupunkiseudulla heitä yhdistää oma henkilöstöyhdistys NOPSY. Mirja Ovitz edustaa tällä hetkellä noin 200 nokialaista. – Nokialla luottamusmiehillä on säännölliset yhteiset kokoukset ja hyvät välit työnantajaan, ja mukana on pitkän linjan kokeneita luottamusmiehiä. Olen aina saanut apua, kun olen sitä tarvinnut. Esimies ja HR katsovat konfliktissa yrityksen etua, luottamusmies tasapainottaa ja tuo esiin työntekijän näkökulman. Luottamusmiehen tärkein ominaisuus on Ovitzin mielestä kyky ja halu ymmärtää molempia konfliktin osapuolia, sillä kolikolla on aina kaksi puolta. – Kävin luottamusmieskoulutukset, yhteensä kolme. Siellä irtonaiset osat solmittiin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kantaa vaikeiden asioiden yli. Oli hyvä myös kuulla muiden luottamusmiesten kokemuksia toisista yrityksistä. Harrastukset tasapainottavat Mirja Ovitzin omaa elämää. – Olen ollut aika aktiivisesti järjestötyössä mukana vapaaehtoisena. Nykyisin koulutan ja trimmaan omia ja vieraita koiria, ja vietän paljon aikaa puutarhassa. Ovitzilla on parisataa huonekasvia, muun muassa orkideoita ja erilaisia kaktuksia, ja hän pitää harrastuksiinsa liittyvää blogia osoitteessa www.ovitz.blogspot.fi/. Marjo Mikola HE L I NS 1 / 201 7

–

Vapaa-aika

Saariston seikkailija Tietokonetekniikan insinööri Tuomas Haavisto seikkailee veneellään Helsingin saaristossa geokätköjen perässä.

Tuomas Haavisto, 36, on veneillyt koko ikänsä. Kokkolalainen perhe liikkui paljon vesillä ja harrastus säilyi, kun Haavisto muutti pääkaupunkiseudulle kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2007 Haavisto löysi uuden harrastuksen – geokätköilyn. Geokätköilyssä etsitään maastoon piilotettu purkki tai rasia. – Yleensä ne sisältävät lokikirjan ja lyijykynän. Kun kätkö löytyy, löytäjien nimet kirjoitetaan kätkön lokikirjaan, ja saavutuksesta ilmoitetaan netissä, Haavisto selventää. UPM:llä IT-palvelupäällikkönä työskentelevä Haavisto yhdisti heti kaksi harrastustaan. Helsingin Laajasalossa asuva mies etsii kätköjä enimmäkseen veneilemällä Helsingin saaristossa. Hän arvioi kolunneensa noin sadan neliökilometrin alueen. – Idässä on paljon luonnontilassa olevia saaria, mikä kiinnostaa tosi paljon. Koko ajan avautuu myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi puolustusvoimien saaria on avattu virkistyskäyttöön, Haavisto kertoo. Harrastajat saavat kätköjen koordi-

Geokätköilyyn tarvitaan vain älypuhelin, johon voi ladata applikaation, josta löytyy niin kartta kuin palautemahdollisuudet. 20

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

naatit geokätköilyn internet-sivuilta. Kätköjen vaikeustaso riippuu siitä, miten kätkö on piilotettu tai kuinka paljon sen löytämiseksi on nähtävä vaivaa. Purkit voivat olla erikokoisia ja erinäköisiä, ja ne voivat sijaita eri korkeuksilla. Kyllästymisen vaaraa ei ole Oulun seudun ammattikorkeakoulusta vuonna 2004 tietokonetekniikan insinööriksi valmistunut Tuomas Haavisto arvioi, että hän on löytänyt jo parisen sataa kätköä. Ne ovat sijainneet saaristossa tai ihan Lapin tuntureilla asti. – En ole lähtenyt niitä peruskivimuureja tonkimaan läpi. Yksi kätkö on jäänyt erityisen hyvin mieleen. Haavisto suuntasi ystäviensä kanssa Helsingin edustalle ulkomerelle. – Siellä on Halliluoto, jonka kaikki Tallinnaan menijät voivat nähdä laivasta. Se on varmaan viimeinen kalliokukkula ennen Tallinnan rantaa. Olin veneen kuskina, ja se oli aika äärimmäinen rantautuminen johtuen ohimenevien laivojen aalloista, Haavisto kertoo. Geokätköilyn paras puoli on Haaviston mielestä se, että harrastus vie aina uusiin paikkoihin. Kyllästymisen vaaraa ei ole. – Jos kätkö on hyvin toteutettu, sen löytäminen on todella palkitsevaa, kun siinä joutuu käyttämään hoksottimia. Geokätköily on myös sosiaalinen harrastus. Haavistolla on aina yksi tai useampi kaveri matkassa. – Joka vuosi on löytynyt mielenkiintoisia purkkeja. Niitä tulee etsittyä vähintään kerran kuukaudessa. ”Tämä on retrovene” Tuomas Haavisto seikkailee Helsingin saaristossa omalla veneellään. Hänellä

on Naantalissa vuonna 1974 rakennettu Finmar Sportsman 510DC -merkkinen tuulilasivene. – Tämä on täyslasikuituinen retrovene. Etukannen alta löytyy pari makuupaikkaa, mutta jos veneellä lähtee yöpymään, silloin on teltta mukana. Se on mukavampi majoitus, Haavisto sanoo ja hymyilee. Hänen veneessään on hieman poikkeuksellinen ratkaisu. Siinä ei nimittäin ole tyypillistä perämoottoria, vaan viisi-

Tuomas Haaviston veneilykausi kestää toukokuun alusta lokakuun loppupuolelle.

metristä venettä kiidättää tehokas sisäperämoottori. Haaviston veneilykausi kestää toukokuun alusta lokakuun loppupuolelle. Helsingin saariston lisäksi hän liikkuu Päijänteellä ja Keski-Pohjanmaan merialueella. Vene liikkuu ketterästi auton perässä trailerilla. Veneilyn voi aloittaa halvalla Tuomas Haavisto sanoo, että kuka tahansa voi aloittaa geokätköilyn. Siihen

tarvitaan vain älypuhelin, johon voi ladata applikaation, josta löytyy niin kartta kuin palautemahdollisuudet. Kätköjä on valtava määrä ympäri Suomea. Haavisto rohkaisee myös veneilyn pariin. Jos veneilytaustaa ei ole, muutamat perusjutut on opeteltava ennen ensimmäisen veneen hankkimista. – Ihan tavallisella kadunmiehen järjellä ja pienellä varovaisuudella pärjää. Kursseja ja oppaita on internet pullollaan.

Haavisto antaa myös vinkin, että veneet ovat syksyisin ja talvisin hieman edullisempia, kun Suomessa ei ole veneilykausi. Keväällä ja kesällä kysyntä on paljon kovempaa. – Veneily ei välttämättä ole elintasoharrastus. Veneilyn voi aloittaa erittäin pienillä sijoituksilla. Minun veneeni ei kuitenkaan ole myytävänä, Haavisto naurahtaa. Teksti ja kuvat Antti Halonen HE L I NS 1 / 201 7

–

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Milloin Suomessa liputetaan luonnon kunniaksi ensimmäisenä maana maailmassa? a) 24.6.2017 b) 26.7.2017 c) 26.8.2017 2. Mikä on USA:n väkirikkain osavaltio? a) Kalifornia b) Florida c) Teksas 3. Mitä nematodat ovat? a) sukkulamatoja b) äyriäisiä c) liskoja 4. Mitä erikoista on sardinialaisessa Casu Marzu -juustossa? a) se kypsytetään suolahapossa b) siinä käytetään marsun rasvaa c) siinä on toukkia 5. Mikä näistä lajeista ei kuulu Tokion olympialaisten ohjelmaan vuonna 2020? a) rullalautailu b) lainelautailu c) kendo

Insinöörikoulutuksen laatu on korkeaa ja osaaminen arvostettua

Vastaukset: 1. c 2. a 3. a 4. c 5. c

Sudoku 1/2017

1 3 9 2 4 7

8 22

–

4 1 6 HEL I NS 1 /2 0 1 7

6 3 7

7 9 1 8 2 3

5 2

8 7 3 4 2 5 1 9 6

5 2 4 1 9 6 3 8 7

6 9 1 3 7 8 4 2 5

1 4 5 2 3 9 6 7 8

7 3 6 8 5 1 2 4 9

2 8 9 7 6 4 5 1 3

4 6 2 5 8 7 9 3 1

3 5 7 9 1 2 8 6 4

9 1 8 6 4 3 7 5 2

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 5.5.2017 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Susanne Sarmajaa.

Etätöissä kahvilassa Etätyö, tai modernimmin läsnätyö, yleistyy koko ajan. Testasin Helsingin keskustassa kolme eri kahvilaa, jotka mielikuvieni mukaan soveltuisivat etätyöpisteiksi muun muassa sijaintinsa ja langattoman verkkonsa vuoksi. Kuinka työskentely sujui?

Aivojumppaa 365 aivopähkinää -teos lupaa vaativia haasteita äly nystyröillesi. Jotkut tehtävistä ovat kekseliäämpiä kuin toiset ja vaativat enemmän loogista, matemaattista ja visuaalista ajattelua kuin toiset. Jotkut ovat helppoja. Vastaukset löytyvät kirjan lopusta. Tehtävien lisäksi kirjassa on myös sitaatteja tunnetuilta ihmisiltä. Sopii joululahjaksi nerokkaalle ystävälle.

365 aivopähkinää. Alkuteos 365 Brain Busters. Suom. Sonja Mäkinen Gummerus kustannus 2016.

Aschan Café Jugend sijaitsee Pohjois-Esplanadilla. Vierailuni ajoittui alkuiltapäivään. Miljöö on viihtyisä. Kahvilasta löytyy monta syrjäisempää soppea, joissa on helppo työskennellä rauhassa. Puheluiden soittaminen sujui vaivatta, ja internet-yhteys pelasi moitteettomasti. Kahvilassa on tarjolla erilaisia lounaita salaattibuffetista sushiin. Valitsin runsaan ja maukkaan salaattibuffetin. Kahvi kuuluu kymmenen euron hintaan. Suosittelen lämpimästi etätyöpaikaksi. Mukavassa tuolissa olisi istunut pidempäänkin työskentelemässä.

Mystiikkaa lautasella Luomua, lisäaineetonta, lihatonta vai superfoodia? Mistä saa tolkullista tietoa ruuasta ja sen alkuperästä? Maa- ja metsätieteiden maisteri Mari Koistinen ja ravitsemusterapeutti Leena Putkonen jakavat Ruokamysteerit-kirjassaan hyvin taustoitettua tietoa järkevien ruokavalintojen tueksi.

Putkonen Leena, Koistinen Mari: Ruokamysteerit, viisaiden valintojen äärellä. Otava 2017.

Kimmo Brandt

Lihasjumppaa Viimeistään nyt on aika ryhtyä miettimään kevään ja kesän liikuntaohjelmaa. Lajien ja välineiden laaja kirjo esittäytyy jokavuotisilla GoExpo-messuilla. Koko Messukeskuksen täyttävä tapahtuma on jaettu Kunto-, Fillari-, Outdoor-, Golf- ja Ball Sports -osastoihin. Samalla pääsylipulla voi katsastaa myös Helsinki Horse Fair, Kuva & Kamera ja Finnish Open -messujen tarjonnan.

GoExpo 2017 17.–19.3. Kuva & Kamera 18.–19.3. Aikuiset 18 €, lapset, opiskelijat, eläkeläiset 11 € www.goexpo.messukeskus.com

Toiseksi kohteeksi valikoitui Wayne’s Coffee Simonkadulla, jonne pääsee sisään myös kauppakeskus Forumin kautta. Myöhäinen iltapäiväkahvi laskiaispullan kera kustansi kuusi euroa. Kahvilassa oli hyvin tilaa, mutta erityisen rauhaisaa soppea ei löytynyt. Internet-yhteys ei riittänyt videoiden toistamiseen, eivätkä sivustolle upotetut Youtube-videot pyörineet. Ilmapiiri oli melko hälyisä, kiitos viereen parkkeeranneen äiti-lapsi-ryhmän. Kahvilassa oli muutenkin paljon porukkaa. Työpisteen ergonomia ei ollut paras mahdollinen. Tänne en tulisi toiste. Musiikkitalo, kolmas kohteeni, sijaitsee Rautatientorin kupeessa Kiasman ja Eduskuntatalon läheisyydessä. Saavuin kahvilaan aamulla kello kahdeksan. Olin paikan ainut asiakas ja työrauha oli taattu. Aamupuuron saa 2,5 eurolla. Internet-yhteys toimi loistavasti. Kello yhdeksään mennessä kahvila ei vieläkään ollut meluinen. Maisemat ovat mahtavat ja tilaa on runsaasti. Tämä oli myös ensimmäinen kahviloista, josta löysin virtapiuhalle paikan. Suosittelen! Teksti ja kuvat Kirsi Goodchild HE L I NS 1 / 201 7

–

HI ry

Sydämen asiana koulutuksen laatu Esa Kokka on koko työuransa ja sen jälkeenkin, yhteensä yli 50 vuotta, työskennellyt insinöörikoulutuksen kehittämisen puolesta. Esa Kokan (80) tapa nousta rivakasti portaat Musiikkitalon kahvilan toiseen kerrokseen kuvaa opetusneuvoksen ja Helsingin Insinöörien kunniapuheenjohtajan olemusta. Kokka muistaa talvisodasta pommi24

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

tukset ja jatkosodasta sen, että isä tuli kotiin ilman toista jalkaa. Jatkosodan aikana, helmikuussa 1944, perhe pakeni Helsingin pommituksia tiilitalon kellariin sirpalesuojaan. – Isäni uskoi, että se on sodan loppu-

näytös, Helsinki pommitetaan tuhkaksi ja suomalaiset viedään Siperiaan. Perheen neljästä lapsesta seitsemänvuotias Esa ja nelivuotias pikkusisko lähetettiin Ruotsiin. – Traumaattinen kokemus. Ruotsa-

Esa Kokka sotasaalisnäyttelyssä Helsingin Messukeskuksessa vuonna 1942 kalossit jalassa ja puukko vyöllä. Takana on neuvostoliittolainen rekyylitön tykki.

Esa Kokka täyttää eläkepäiviään muun muassa Rotary-klubitoiminnalla. – Viime kokouksessa Onerva Hintikka kertoi kirjastaan Pako Lapin sodasta.

Esa Kokka Syntynyt 6.1.1937 Helsingissä n Insinööriksi 1964 Helsingin teknillisestä opistosta n Helsingin Insinöörit HI ry:n puheenjohtaja 1972–1974, 2004–2006 n Kunniapuheenjohtaja 2012 alkaen n Insinööriliitto IL ry:n varapuheenjohtaja 1974–1981 n

laisperheestäni minulla ei ole kuitenkaan pahaa sanottavaa. Kokan vanhemmat näkivät vaivaa saadakseen lapsensa Suomeen, ja se onnistui kuukauden kuluttua siitä, kun välirauhansopimus tuli voimaan. Hidasteena olivat Suomen sosiaaliviranomaiset, joiden mukaan lapsilla oli Ruotsissa paremmat oltavat. – Luulin pitkään, että ruotsalaisperhe ei olisi meitä päästänyt. Siksi en ottanut heihin yhteyttä ilmaistakseni kiitollisuuttani. Ruotsissa Kokka kävi koulua yhden lukukauden, ja hänen äidinkielen taitonsa ehti heikentyä. Sen vuoksi hän aloitti koulunsa Suomessa alusta ja oli koko kouluaikansa aina luokkansa vanhin. – Iästä oli etua, kun piti saada juomat Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon penkkareihin. Alaikäiset koulukaverit kustansivat minulle viinakortin. Musiikista ei tullut ammattia Kouluvuosinaan Esa Kokka opiskeli pianonsoittoa. Hänen opettajansa Sergei Kulanko ehdotti lukion keskeyttämistä ja täyspäiväistä valmistautumista ensikonserttiin. Kokka ei halunnut eroa kavereista ja tutuista ympyröistä Norssissa. – Olen sitä päätöstä joskus katunut. Kokan mielestä luokkakaveri Matti Konttinen osoittautui paremmaksi

jazz-pianistiksi, joten Kokka siirtyi soittamaan kontrabassoa Norssin jazz-orkesterissa. Konttisesta tuli myöhemmin Yleisradion musiikkitoimittaja. Lukioaikana Kokka erikoistui dixieland-jazziin ja rahoitti koulunkäyntiään Martti Skogman & His Storyville Stompersin keikkapalkkioilla. – Soitimme koululaishipoissa, osakunnissa, radiossa, iskelmäkaruselleissa ja useissa Helsingin ravintoloissa. Hienoin keikka taisi olla eduskunnan henkilöstön pikkujoulut eduskunnan valtio salissa. Laiminlyöty täydennyskoulutus Esa Kokalla oli tarkoitus mennä valtiotieteelliseen tiedekuntaan, mutta hän päätti suorittaa armeijan ensin. Sieltä piti tietenkin päästä lomille, ja yksi keino oli pyrkiä Teknilliseen opistoon. – Siitä alkoi sattumien sarja, joka on jatkunut koko urani ajan, Kokka sanoo. Valmistuttuaan insinööriksi vuonna 1964 hän ei saanut luvattua neuvontainssin paikkaa kesätyöpaikastaan, joten hän meni tutkimaan rehtorin ilmoitustaulua. – Sieltä löytyi työpaikkailmoitus, jossa kysyttiin ”uskallatko hakea”. Otin lapun ja sanoin rehtorille, että uskallan. Hän lupasi suositella minua. Kokka pääsi koulutuspäälliköksi vastaperustettuun Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKO ry:hyn. Kokan HE L I NS 1 / 201 7

–

HI ry

”Otin 1990-luvun alussa tavoitteekseni koulutuksen laatujärjestelmän rakentamisen ja sertifioinnin.”

seni koulutuksen laatujärjestelmän rakentamisen ja sertifioinnin, joka toteutui AEL:ssa ensimmäisenä Suomessa ja toisena Euroopassa. Myös uuteen ammattikorkeakoululakiin velvoite laatujärjestelmästä tuli Kokan aloitteesta.

Insinööri Esa Kokan ensimmäinen työpäivä INSKOssa vuonna 1964.

tehtävänä uudessa organisaatiossa oli suunnitella insinöörien täydennyskoulutusta. Tänään hän sanoo, että insinöörien täydennyskoulutus on laiminlyöty: laadunvalvonta ei toimi, tehdään huonoa betonia, laskelmat ja aikataulut pettävät. Hänen mielestään asialla on ollut suuri vaikutus kilpailukykymme heikkenemisessä. – Me täydennyskoulutimme yhteensä yli 200 000 eri alan osaajaa. Kouluttajat tulivat Polyteekistä tai teollisuudesta. Teknikot, insinöörit ja diplomi-insinöörit verkottuivat kursseillamme. INSKO myi paljon koulutusaineistoja, 26

–

H EL INS 1 /2 0 1 7

kunnes kirjallisuudelta alettiin vuonna 1975 periä liikevaihtoveroa. Kokka perusti materiaalin myyntiä varten Insinööritieto Oy:n, josta tuli pian ammattikoulujen tekniikan alan oppimateriaalin markkinajohtaja. Sitten yrityksen hallitus myi oppikirjakustannustoiminnan Weiling & Göösille, ja Kokka sai myynnistä hyvän prosenttiosuuden. Hän siirtyi vuonna 1985 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n erityisalojen osaston johtajaksi. AEL:ssä hän perusti ja alkoi johtaa myös Teknisten toimihenkilöiden koulutuskeskusta sekä Graafisen alan koulutuskeskus GRATEKOa. – Otin 1990 luvun alussa tavoitteek-

Koulutuspoliittista vaikuttamista Esa Kokka on vetänyt Insinööriliiton koulutuspoliittista suuntaa jo 1960-luvulta alkaen, ensin koulutusvaliokunnassa, sitten edustajistossa ja hallituksessa, myöhemmin varapuheenjohtajana. – Sillä mandaatilla kävin muun muassa eduskunnan valiokuntien kokouksissa kuultavana koulutusasioista. Nykyisin hän toimii Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE ry:n puheenjohtajana. Helsingin Insinöörien puheenjohtajana hän toimi vuosina 1972–1974 ja 2004–2006. Kunnallisia luottamustehtäviä oli esimerkiksi EVTEK-ammattikorkeakoulun hallituksen pitkäaikainen puheenjohtajuus. – Pidin koulun päättäjäisissä ”tervetuloa ammattikuntaan” -puheen. Jokakeväisessä puheessaan vastavalmistuneille insinööreille Kokka sanoi: Insinöörin ammatti on vastuullinen professio, jota meidän insinöörien tulee kunniakkaasti ja eettisesti oikein harjoittaa ansaitaksemme joka päivä arvostetun aseman yhteiskunnassa.

Tiina Pelkonen Kuvat Mikko Taipale ja Esa Kokan kotialbumi

Koulutus

UUTTA OSAAMISTA TERVEYSTEKNOLOGIAAN Ensimmäinen terveysteknologian Master’s-ohjelma starttaa Metropoliassa syksyllä 2017, ja siihen voi hakea kevään yhteishaussa maalis–huhtikuussa. Terveysteknologia on noussut Suomen suurimmaksi huipputekniikan vientialaksi. Ala on vahvassa nosteessa ja tarvitsee sekä uutta tietoa että uusia osaajia. Tähän tarpeeseen on Metropoliassa kehitetty uusi englanninkielinen YAMK-koulutusohjelma, sanoo hyvinvointi- ja terveysteknologian yliopettaja Mikael Soini Metropoliasta. – Suomessa on paljon it-insinöörejä, joilla ei ole terveysteknologiaan koulutusta, ja tällä tarjoamme heille suhteellisen nopean muuntokoulutuspaketin it-insinööristä terveysteknologiainsinööriksi. Kyseessä on toinen pääainevaihtoehto Information Technology Master’s -tutkinnossa. Toinen on verkot ja palvelut. – Tässä tutustutaan terveysteknologian erityispiirteisiin. Alalla on vahva regulaatio, ja lainsäädäntö on erilaista kuin normaalisti it-alalla. Yritykset selvästi arvostavat sitä, että työnhakijalla on koodaustaidon lisäksi tämän alan erityisosaamista, Mikael Soini sanoo. Ensimmäinen terveysteknologian YAMK-ohjelma starttaa syksyllä 2017, ja siihen voi hakea kevään yhteishaussa. Ennakkovaatimuksena on insinööritutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus joltain insinöörialalta. Hakuprosessiin kuuluvat ennakkotehtävät ja pääsykoe. Hakija voi työskennellä jo alan yrityksessä tai olla vasta tulossa alalle. Lähiopetus on tärkeää Mikael Soini kertoo, että opetusohjelma on suunniteltu yhdessä yritysten kanssa, ja siinä on otettu huomioon opiskelijoilta tullut palaute. Opinnot voi suorittaa työn ohella. Opetus järjestetään Metropolian Bulevardin kampuksella. – Opiskelijat pitävät lähiopetusta tärkeänä. Opetus ei ole sitä, että auditoriossa opettaja kertoo tosiasioita, vaan tunneilla opitaan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden ja opettajien välillä, Soini kertoo.

Mikael Soini kertoo, että Metropoliassa starttaavan terveysteknologian Master’s-ohjelman keskeisiä teemoja ovat tuotekehitys ja sen johtaminen alan yrityksissä.

– Vaikka voi olla raskasta tulla kaksi kertaa viikossa töiden jälkeen koululle, ryhmä myös motivoi ja kannustaa eri tavalla, kuin että työpäivän jälkeen syventyisit verkkokurssin äärelle. Puolet 60 opintopisteen laajuisesta 1,5-vuotisesta koulutusohjelmasta koostuu opinnäytetyöstä, jonka tekeminen aloitetaan heti opintojen alussa. – Päättötöiden aiheet ovat oikeita terveysteknologian liittyviä kehityshankkeita. Ne voivat löytyä omalta työpaikalta tai muusta alan yrityksestä.

Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat tuotekehitys ja sen johtaminen alan yrityksissä. Opetuskielenä on englanti. – Alan tuotteista yli 90 prosenttia viedään ulkomaille, joten yritykset ovat jo lähtökohtaisesti kansainvälisiä tai ainakin sellaiseksi pyrkimässä, Mikael Soini toteaa. Marjo Mikola Kuva Tomi Westerholm Lisätietoja: http://www.metropolia.fi/it-meng

HE L I NS 1 / 201 7

–

HI ry

Hallitus esittäytyy - Janne Juujärvi Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Aloitin HI:n hallituksessa tämän vuoden alusta. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Olen hallituksen jäsen, joka auttaa työmarkkinatoiminnassa ja jäsenpidollisissa asioissa. Onko sinulla muita tehtäviä IL-liittoyhteisössä? Olen tällä hetkellä nimettynä Insinööriliiton edustajana FISE:n kahdessa lautakunnassa, ARK rakennussuunnittelijoiden ja arkkitehtien pätevyydentoteamisen pätevyyslautakunnassa ja Pääsuunnittelijoiden pätevyyden toteamisen pätevyyslautakunnassa. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Halu tehdä asioita yhteisen hyvän eteen oli varmastikin se syy, miksi hain hallitukseen. Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Liityin jo heti opiskelujen alussa Insinööriliittoon, koska tunsin, että tällaiseen porukkaan on mahtava päästä kuulumaan. Vaikka kuinka moni ajattelee, ettei tarvitse apua neuvotteluissa hyvän palkan ja etujensa kanssa, niin en itse koe näin. Tarvitsemme jonkinlaiset raamit toiminnalle. Muuten toiminta rönsyilisi miten sattuu, palkat laskisivat tarpeettoman alas, työhyvinvointiin ei panostettaisi, eikä työntekijöistä huolehdittaisi millään tapaa, koska aina voisi ottaa jonkun paremman, jos ehdot eivät jollekin kelpaisi. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Haluan ajaa koko HI-yhteisön asioita laaja-alaisesti strategiamme mukaisesti. Aiemmin rakennetut suunnitelmat ovat olleet mielestäni hyvät, ja niitä on hieno päästä jalkauttamaan. Toki strategian toteuttamisen edellytyksenä on luoda myös uusia ja laaja-alaisempia etuja jäsenistölle. Työmarkkinatoiminnan puolella on aina 28

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Vastaava työnjohtaja, Consti Talotekniikka Oy Rakennustekniikan Insinööri Lapin Ammattikorkeakoulu

porukan kokoontuessa hyvä saada joitain uusia tippejä eteenpäin. Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut? Ammattiliitot ovat saavuttaneet paljon hyvää, ja onkin hankala yksilöidä mitään yksittäisiä asioita. On tullut viisipäiväinen työviikko, lomat ja isävapaat, ja on mahdollistettu elämä työn ulkopuolellakin. Mitä harrastat? Varmasti isoin harrastus on HI:n toiminta, koska tätä tulen nyt tekemään paljon. Toki käyn salilla, ja voisin sanoa harras-

tuksekseni myös escape roomit, vaikka en ole Suomessa niissä paljoa käynytkään. Mikä on lempipaikkasi? Lempipaikkani löytyy kotipuolestani Juujärven kylästä. Siellä varmastikin mökki, jossa voi rauhoittua ja irrottautua työelämän kiireistä. Siellä pääsee irti normiarjesta kalastelemalla, grillaamalla ja saunomalla. Terveisesi HI:n jäsenille: Käykää tapahtumissa moikkaamassa!

Sinua varten – työssä ja vapaalla Pekka Elomaa

Lisänäytös: Maukan ja Väykän matkakirja Lauantaina 8. huhtikuuta 2017 klo 14 Teatteri Hevosenkenkä, Espoo Suuren suosion saaneesta lastenteatterista tarjolla vielä yksi lisänäytös! Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Anniina Nissinen

Heureka. Eläinten Body Worlds.

Heurekassa Eläinten Body Worlds Torstaina 20. huhtikuuta 2017 klo 17 Tiedekeskus Heureka, Vantaa Ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua eläinten anatomiaan lähietäisyydeltä. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. HE L I NS 1 / 201 7

–

HI ry iStockphoto

Rommi-tasting Torstaina 23. maaliskuuta 2017 klo 18 Navy Jerry’s Rum Bar and Restaurant, Hietaniemenkatu 2 Tutustu rommin valmistukseen ja opi tunnistamaan eri valmistusmenetelmien vaikutus juoman makuun ja väriin. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Sisäampumarata Ruutisavu.

Ruutisavua ja pistooliammuntaa Tiistaina 23. toukokuuta 2017 klo 18 Sisäampumarata Ruutisavu, Kiitoradantie 6, Vantaa. Pääset kokeilemaan ampumista ihan oikeilla pistooleilla ja revolvereilla. Henkilökortti mukaan! 30

–

H EL INS 1 /2 0 1 7

Varaa paikkasi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Helsingin Insinöörit HI ry:n

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 25. huhtikuuta 2017 klo 18.00 Insinöörit–Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään • hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2016 • tilinpäätös vuodelta 2016, tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös etukäteen yhdistyksen toimistolta 21. ja 24.–25. huhtikuuta klo 12–15. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 4. huhtikuuta. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan 21. huhtikuuta mennessä tarjoilujen vuoksi osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878. Tervetuloa! Hallitus

Yritysvierailu: Helen Oy Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017 klo 13.30 Helen Oy, Sähkötalon Energiatori, Kampinkuja 2 Tutustu sähkö- ja energiayhtiö Helenin toimintaan, sähköautojen lataukseen ja aurinkosähköjärjestelmiin. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. HE L I NS 1 / 201 7

–

HI ry Tanja Ahola

Vappumatinea Maanantaina 1. toukokuuta 2017 klo 14 Helsingin Musiikkitalo. Helsingin kaupunginorkesterin ja Polyteknikkojen kuoron vappukonsertti. Kapellimestarina Jan Söderblom. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kapellimestari Jan Söderblom.

Pixhill

Syksyllä: Myrskyluodon Maija -suurmusikaali Perjantaina 1. syyskuuta 2017 klo 19 Helsingin Kaupunginteatteri Helsingin Kaupunginteatteri juhlistaa Lasse Mårtensonin sävelin Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Lauletaan yhdessä – Insinöörilaulajat Kari Oikkonen

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään yleensä maanantaisin klo 17.30 HI:n toimistolla, Ratavartijankatu 2 A. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Tervetuloa koelauluun! 32

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Insinöörilaulajat hyväntekeväisyyskonsertissa vanhainkodissa.

Urapolun rakennusaineita Pixhill

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia: Työnhaun kanavat – moninaiset väylät työhön Tiistaina 14. maaliskuuta 2017 klo 17 Ratavartijankatu 2 A Koulutuksessa opit parantamaan työnhakutaitojasi ja löytämään piilotyöpaikkoja. Työhaastattelu Tiistaina 21. maaliskuuta 2017 klo 17 Ratavartijankatu 2 A Miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua? Entä mitkä ovat ne tyypillisimmät haastattelukysymykset? CV-työpaja Tiistaina 28. maaliskuuta 2017 klo 17 Asemapäällikönkatu 12 C Laadi vakuuttava ansioluettelo ura-asiantuntijan ohjauksessa. Oma tietokone mukaan! Basics of job search Tuesday, 4. April 2017 at 5pm Ratavartijankatu 2 A

The course focuses on these basic structures: job search, finding a job vacancy, and how to make yourself attractive to recruit.

Revive Your English Tiistaina ja keskiviikkona 9.–10. toukokuuta 2017 klo 17 Ratavartijankatu 2 A

Tule parhaaksi itseksesi Tiistaina ja keskiviikkona 2.–3. toukokuuta 2017 klo 17 Ratavartijankatu 2 A

Ohjelma on rakennettu esiintymistaidon luennon sekä käytännön puheharjoittelun ympärille.

Hyväksi viestijäksi ja esiintyjäksi oppii, kunhan rohkenee laittaa oman persoonansa likoon sellaisena kuin on.

Katso lisätietoa koulutuksista ja ilmoittaudu: www.ilry.fi/koulutukset

Taitavaksi työnhakijaksi Kuinka olla oman osaamisen uskottava käyntikortti? Keskiviikkona 15. maaliskuuta 2017 klo 9–12 Balderin Sali, Aleksanterinkatu 12

Webinaari: Töihin ulkomaille Keskiviikkona 10. toukokuuta 2017 klo 9–10 Seuraava Työnhakuboosterin pienryhmä starttaa viikolla 13!

Webinaari: Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa Keskiviikkona 22. maaliskuuta 2017 klo 9–10 Viisi askelta piilotyöpaikkaan Keskiviikkona 5. huhtikuuta 2017 klo 9–12 Akavatalo, Valopiha, Kellosilta 7 Työllistymistarinat, juhlatilaisuus Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017 klo 17–20 Amica-ravintola, Ratavartijankatu 2 A

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi If you are looking for a specialist or managerial position and need a boost in your jobseeking, then check out our website at tyonhakuveturi.fi/careerboost.

HE L I NS 1 / 201 7

–

HI ry

HI Hallitus 2017 Puheenjohtaja Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ helins.fi

Varapuheenjohtaja Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjolehtinen@ outlook.com

Bari Beshar 040 729 5154 bari.hi@beshar.fi

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomash@gmail.com

Janne Juujärvi 046 923 5868 janne.juujarvi@ consti.fi

Susanna Kalliomäki 045 137 0371 susanna.m.kalliomaki@gmail.com

Timo Karasmäki 040 521 8859 tkarasmaki@ gmail.com

Elina Kuivinen 050 911 5434 emkuiv@gmail.com

Antti Leppänen 040 777 4531 anttileppane@ gmail.com

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

Mila Viksilä 045 119 8591 mila.viksila@ gmail.com

Hallituksen sähköposti: hallitus@helins.fi

Toimisto Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Sinua varten – työssä ja vapaalla

–

HEL I NS 1 /2 0 1 7

Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Kolumni Kuva Tomi Westerholm HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Muistathan äänestää

SAATANALLISET SÄKEET

Brittiläinen, intialaissyntyinen kirjailija Salman Rushdie julkaisi vuonna 1988 neljännen romaaninsa. Siitä seurasi mekkala islamilaisten pahastuessa profeetta Muhammadin käytöstä kirjassa. Kirjan nimestä on sittemmin tullut sanonta, jolla viitataan siihen, kun joku julkaisee toista osapuolta kohtaan ilkeyksiä. Yleissitovuuden poisto, ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen, yleishyödyllisen järjestön statuksen poistaminen, paikallisen sopimisen ohjaaminen lainsäädännöllä, palkkojen alentaminen, sairauspäivien karenssi ja lomarahojen leikkaaminen ovat esimerkkejä niistä säkeistä, joita ammattiyhdistysliikkeen päälle on viime aikoina luettu. Varsin saatanallisia ovat. Näillä purettaisiin käytännössä ammattijärjestöjen toimintaedellytyksiä. Järjestäytymisoikeus ja mahdollisuus kollektiiviseen edunvalvonnan harjoittamiseen ovat oikeuksia, jotka nauttivat vahvaa kansainvälisten sopimusten suojaa. Suomessa eletään kuitenkin sellaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa jatkuvat hyökkäykset näitä oikeuksia vastaan ovat todellisuutta ja nauttivat jonkinlaista kannatusta. Rushdien saatanallisiin säkeisiin reagoitiin muun muassa julistamalla kuolemantuomio. Sivistyneessä yhteiskunnassa ei moisiin reaktioihin lähdetä eikä sivistyneille ammattijärjestöille moinen tule mieleenkään. Vastalauseita on esitetty ja esitetään vastakin. Siilipuolustukseen käpertyminen ei kuitenkaan edistä asiaamme. Kun muut sortuvat tyhmyyksiin ja tekevät esityksillään itsestään idiootteja, on paras vastaus esittää rakentavia ja yhteiskuntaa eteenpäin vieviä avauksia. Hyökkäys on paras puolustus, ja sen voi tehdä rakentavasti.

Petteri Oksa

Vuoden 2017 kuntavaalien äänestyspäivä on sunnuntai 9.4.2017. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 29.3–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4.

Työsuhdeopas on päivitetty Päivitetty Työsuhdeopas löytyy osoitteesta www.ytn.fi.

Oikaisu HELINS-lehden numerossa 6/2016 oli sivun 12 kuvatekstissä virhe. Kyseessä oli Ferguson-traktori. Toimitus pahoittelee virhettä ja kiittää tarkkasilmäistä lukijaa, joka vinkkasi asiasta :-) HE L I NS 1 / 201 7

–