Helins 3 2017

Page 1

3 2017 I

Insinööri työssä: Yrittäjä iloitsee kasvu-urasta

E

Edunvalvonta: Luottamusmies - ay-liikkeen kasvot

U

Ura: Tekoäly mullistaa työnhaun

Verkostoilla on väliä


Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Yrittäjäinsinööri iloitsee kasvu-urasta............................ 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Luottamusmies – ay-liikkeen kasvot työpaikalla........ 8 Insinööriys hyvä pohja yrittäjyydelle............................ 10 Tekoäly mullistaa työnhaun...............................................12 Työnhaussa tärkeintä on oman osaamisen tunnistaminen......................................14 Päivittämällä osaamisensa pärjää...................................16

Nokialta irtisanottuja työllistetään EU-rahalla...........18 Aktiivikonkari Olavi Kiviniemi: Ohjenuorana oikeudenmukaisuus................................. 20 Välipalat...................................................................................22 ”Treenin jälkeen olo on seesteisempi”..........................24 Rakennusalan osaajille riittää kysyntää.......................26 Hallitus esittäytyy – Antti Leppänen............................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Petteri Oksan kolumni........................................................35

16

10

2

HEL I NS 3/2 0 1 7

24


P

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

4041-0619 Painotuote

THE ONLY WAY IS UP! Vuonna 2014 asetettiin visio: Helsingin Insinöörit – Tuplasti vahvempi 2017. Toimintamallin ajateltiin perustuvan jäsenyyden elinkaaren eri vaiheiden tukemiseen. Jäsenten ammatillista osaamista suunniteltiin vahvistettavan ja etenkin työmarkkinallisen edunvalvonnan otteen ja tietotaidon lisääntyvän. Helsingin Insinöörien imagoa tuli kasvattaa siten, että jäsenyys HI:ssä koetaan oikeana valintana. Mitä saimme aikaan: jäsenmäärä ei ole kasvanut vaan pikemminkin se on hieman pienentynyt. Olemme vahvasti edelleen noin 12 000 jäsenen yhdistys. Ammattiyhdistysliike on ottanut iskuja vastaan monin paikoin. Useat liitot ovat menettäneet jäseniä tässä yhteiskunnallisessa myllerryksessä. Asemaamme on haastettu, mutta olemme kuitenkin pitäneet lähtökohtamme suhteellisen hyvin. Olemme saavuttaneet sarjan torjuntavoittoja. Olemme tehneet useita pieniä ja muutamia suurempia muutoksia. Olemme uudistaneet HI:n perustoiminnat ja visuaalisen ilmeen. Vastuuta on jaettu ja sitä on kannettu. Nyt on aika lähteä hakemaan voimaa siitä massasta, mikä meidän kentällämme on vielä järjestäytymättä. Tarvitsemme jäsenkehitykseen enemmän paukkuja. Osa niistä saadaan toimintaa tehostamalla. Jäsenkehitystä on entistä parempien palvelujen tarjoaminen jäsenillemme samalla kun edistämme insinööriopiskelijoiden siirtymistä HI:n riveihin. Tarvitsemme tilaisuuksia, jotka liikuttavat aktiivisesti jäseniämme. Keskitymme jatkossa enemmän suuriin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Näitä toimia varten olemme päättäneet perustaa Laarin, HI:n oman tapahtumatuotannon. Haluamme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi. Kuuntelemme jäsenten toiveita herkällä korvalla: keräämme ideoita jäseniltä, palautteista, aktiivi-illoista, työryhmiltä ja kerhoilta. Viemme kaikki nämä ideat Laariin ja jalostamme niistä parempaa palvelua kaikille HI:n jäsenille. Sinulla, jäsenenä, on nyt tarjolla tärkeä ja mahtava rooli. Tule mukaan ohjaamaan tätä suurta laivaamme. Kerro näkemyksesi siitä suunnasta, minne haluaisit meidän purjehtivan. Torilla tavataan 30.9.! * Lue tapahtumasta tämän lehden sivulta 36.

Lasse Laurikainen päätoimittaja

Sinua varten – työssä ja vapaalla

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@helins.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Vilhonvuorenkatu 11 A 00500 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Markus Sommers Toimitusneuvosto

Lasse Laurikainen, pj. Sointu Högström, siht. Bari Beshar Susanna Kalliomäki Elina Kuivinen Juha Manu Marjo Mikola, Unionimedia Paino PunaMusta Oy HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi LumiPress Gloss.

Aikataulu 2017 Numero Aineisto Ilmestyy 4 7.11. 4.12.

HE L I NS 3/ 201 7

3


I

Insinööri työssä

”En suostunut antamaan periksi” Mika Arffman päätyi yrittäjäksi osittain vahingossa. Luovuttaminen kävi monesti mielessä, mutta nyt konsultointi­ yrityksen toimitusjohtaja iloitsee kasvu-urasta. Mika Arffman on huojentunut mies. Hän luotsaa 12 työntekijän Envitecpolista, joka konsultoi muun muassa alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden parissa toimivia asiakkaitaan biokaasuun liittyvissä kysymyksissä ja tekee materiaalikatselmuksia. Maatalousyrittäjä saattaa esimerkiksi haluta tietää, minkä verran eri prosessit kuluttavat energiaa maatilalla ja missä olisi tehostamisen varaa. Toinen Envitecpoliksen osakkaista on Arffmanin opiskelukaveri Toni Taavitsainen. Miehet tapasivat vuosituhannen taitteessa Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa. Arffman valmistui ympäristötekniikan insinööriksi vuonna 2002. Sen jälkeen hän ja Taavitsainen tekivät yhdessä vuosia ympäristöalaan liittyviä projektitöitä Savoniassa ja Aluekehityssäätiössä. Envitecpolis perustettiin juhannuksen alla 2008.

”Yrittäjänä on oltava nöyrä, mutta ei kuitenkaan saa nöyristellä.”

WhatsApp pitää porukan kasassa Idea Envitecpolisista kypsyi vuosien varrella Pohjois-Savon kuraisilla maanteillä. Liiketoimintasuunnitelmaa jouduttiin kirkastamaan monta kertaa, ja usko oli vähällä loppua vastoinkäymisten takia. 4

HEL I NS 3/2 0 1 7

– Kolme kertaa olen ihan vakavissani aikonut heittää hanskat tiskiin, mutta nyt näyttää paremmalta. Viime vuonna kasvoimme 134 prosenttia, ja tänä vuonna tulee taas selvää kasvua, Mika Arffman selittää innostuneesti. Envitecpoliksen työntekijät ovat hajallaan ympäri Suomen akselilla Sotkamo–Kuopio–Jyväskylä–Espoo, mutta sillä ei ole merkitystä nykypäivänä. – Pidämme jatkuvasti Skype-palavereita, ja viestejä vaihdetaan lähinnä WhatsAppilla. Koko porukalla tapaamme vain kahdesti vuodessa, Arffman selittää. Suurperheen päivät venyvät Mika Arffman asuu perheineen kotiseudullaan Sotkamossa, ja hänellä on viisi lasta. Arffmanin vaimo on Envitecpolisin myyntijohtaja ja palasi juuri töihin, kun perheen vajaan vuoden ikäinen pienimmäinen meni hoitoon. – Eilen aloitin työt aamukuudelta ja lopetin iltaseitsemältä. Se oli aika normaalipituinen päivä. Ei tässä työssä tunteja lasketa, Arffman sanoo. Mika Arffmanin mukaan parasta yrittäjänä on vapaus eli se, että saa itse suunnitella sen, mitä tekee. – Olen aika impulsiivinen eli tartun nopeasti ideoihin. Toni on meistä harkitsevampi. Hän on hallituksen puheenjohtaja ja tasapainottaa minua, Arffman sanoo. Yrittäjyys ei kaikille sovi Yrittäjyys vaatii kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja visioita sekä halua ottaa riskejä. Kaikille se ei sovi. – Itse olen aika jääräpäinen ja toisaalta ”reikäpäinen”, eli kun minulla on jostain asiasta vahva näkemys, lähden määrätietoisesti sitä kohti, enkä anna mui-

den muuttaa suuntaa. – Yrittäjänä on oltava nöyrä, mutta ei kuitenkaan saa nöyristellä. On kuunneltava koko ajan asiakkaita ja työntekijöitä, Mika Arffman kiteyttää. – Pyrin olemaan ”raakasti rehellinen”. Jos sattuu vastoinkäymisiä, katson ensimmäisenä peiliin: teinkö itse jotain väärin esimiehenä tai palveluntuottajana? En lähde ensiksi syyttämään alaista tai asiakasta.


Mika Arffman asuu perheineen Sotkamossa, ja Envitecpoliksen työntekijät ovat hajallaan ympäri Suomen. – Pidämme jatkuvasti Skype-palavereita, ja viestejä vaihdetaan lähinnä WhatsAppilla.

Yksi syy siihen, miksi niin harva insinööri ryhtyy yrittäjäksi, voi Arffmanin mukaan olla se, että yrittäjyydestä ei puhuta ammattikorkeakouluissa tarpeeksi. – Ei meillä Savoniassa ollut yrittäjyydestä yhtäkään kurssia. Miksei puhuta onnistujista? Mika Arffmanin sukulaisten joukossa ei ole yrittäjiä, vaimon puolella kyllä. Alkuvaikeuksissa Arffman sai paljon ver-

taistukea muilta yrittäjiltä. – Tajusin, että en ole ainoa näitä virheitä tehnyt. Suomen kielen yrittäjä-sana on arvolatautunut: siinä sitä vaan yritetään. Aivan Arffmanin lähipiiristäkin on löytynyt lannistajia. – He ovat tulleet sanomaan, että ette tule pärjäämään, ei teillä ole osaamista, mutta en uskonut heitä. Kuten niin usein, Arffmankin sai huo-

mata, että omat lapset auttavat välillä näkemään metsän puilta. – Eräänä iltana poikani kysyi, miksi sinä isä aina puhut yrittäjästä, eikö pitäisi puhua välillä onnistujasta silloin, kun onnistuu?

Tuomo Tarvas Kuva Henri Karjalainen HE L I NS 3/ 201 7

5


A

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

MITEN PYHÄPÄIVÄT VAIKUTTAVAT LOMAAN? Kysymys: Pidän lomaa 27.11.2017– 9.12.2017, jonka keskellä on itsenäisyyspäivä. Ymmärtääkseni arkipyhä keskellä lomaa ei kuluta lomapäivää? Kinkkisempi asia on toinen lomajaksoni 27.–30.12.2017. Yksi täysi vuosilomaviikko kuluttaa kuusi lomapäivää. Lomaviikkoni alkaa palkallisilla vapailla jouluaatosta tapaninpäivään. Viekö kyseisen viikon lauantai yhden lomapäivän, vaikka viikolla on pyhiä ja olen lomalla ainoastaan keskiviikosta lauantaihin? Vastaus: Itsenäisyyspäivä ei kuluta vuosilomapäiviä. Sen sijaan lauantai 30. joulukuuta 2017 saattaa kuluttaa lomapäivän. Tämä riippuu sinuun sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työnantajan ohjeistuksesta. Joillain aloilla, kuten kunta-alalla, työehtosopimus määrittelee, että lauantaita ei lasketa lomapäiväksi. Kysymyksesi perusteella et kuitenkaan työskentele kunta-alalla. Vuosilomalain mukaan lomaa kulut6

H EL INS 3/2 0 1 7

tavat vain arkipäivät, joita ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät maanantaista lauantaihin kuluttavat lomaa, vaikka työntekijä ei koskaan tekisi töitä lauantaina. Lomaan ei tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan kuuluu. Esimerkkejä: Työntekijä piti vuosilomaa 20.– 26.2.2017 (ma–su). Kyseisellä viikolla kaikki muut päivät olivat arkipäiviä paitsi sunnuntai. Lomaa kului kuusi päivää maanantaista lauantaihin. Työntekijä piti lomaa 10.4.–23.4.2017. Kyseisille viikoille sattuivat pääsiäisen

pyhät. Pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä eivät kuluttaneet lomaa, koska ne ovat kirkollisia juhlapäiviä. Pääsiäislauantai ei kuluttanut lomaa, koska se ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. Sunnuntait 16.4. ja 23.4. eivät kuluta lomaa, koska ne ovat sunnuntaipäiviä. Lomaa kului siis yhteensä yhdeksän päivää, joista yksi päivä oli lauantai 22.4. Usein työnantaja ilmoittaa lomaohjeessaan, että joka kuudes lomapäivä katsotaan lauantaiksi tai kuten työnantajasi, että täyttä lomaviikkoa kohden kuluu kuusi lomapäivää. Sinullahan ei ole lomaa koko viikkoa joulun aikaan, koska joulupäivä ja tapaninpäivä ovat vapaapäiviä. Näin tulkiten lauantaita ei laskettaisi lomapäiväksi. Koska työnantaja kuitenkin viimekädessä päättä siitä, milloin työntekijä voi pitää loman, kannattaa epäselvässä tapauksessa varmistaa ennakkoon työnantajalta, mitkä lauantait katsotaan lomaa kuluttaviksi.


Todellisuutta virtuaalilasien takana Käsitteestä virtuaalitodellisuus tulevat ensimmäiseksi mieleen taistelupelit, mutta pelimaailma on kuitenkin vain osa virtuaalitodellisuuden laajaa kirjoa. – Monissa ammateissa ja palveluissa virtuaalimaailma on jo arkipäivää. Arkkitehdit voivat kuvantaa tulevan rakennuksen kolmiulotteisina malleina, vaihtaa niissä sisustusvärejä ja huoneiden sijainteja, sanoo FIVR:n eli Finnish Virtual Reality Association Helsingin Hubin koordinaattori Tuomas Karmakallio. Koulutuskäytössä virtuaaliset simulaatiot auttavat harjoittelemaan vaadittavia toimenpiteitä. Näin toimitaan esimerkiksi armeijan tai lääketieteen parissa. Vanhusten jumppaohjelmiakin on tehty virtuaalisiksi. Äskettäin julkaistun Google Blocksin avulla voit luoda omia 3D-mallinnuksia ja ympäristöjä. Oculus Mediumin kolmiulotteiset hahmot alkavat elää ja voit liikutella niitä haluamallasi tavalla. Tilt Brush tekee kenestä tahansa kolmiulotteisen taiteilijan, sillä ohjaimilla voi luoda ympäristöstään vaikka avaruuden tähtineen tai salamoineen. Tekniikkaa silmille ja mobiileille Viime vuosina tekninen kehitys ja markkinoiden avautuminen ovat laskeneet laitteiden ja sovellusten hintoja, joten

Virtuaalitodellisuus on jo arkipäivää monissa ammateissa, sanoo Finnish Virtual Reality Association Helsingin Hubin koordinaattori Tuomas Karmakallio (oik.).

odotettavissa on lähivuosina todellinen virtuaalibuumi. Kiinnostavaa tekniikkaa käytetään esimerkiksi Microsoft HoloLens -älylaseissa. Lasien avulla voi virtualisoida ympäristönsä, lisätä kuviin omia tasoja ja 3D-näkymiä. Käytännössä tällaista apuvälinettä voi käyttää esimerkiksi isojen varastojen hallinnassa, jolloin lasien avulla voi selvittää vaikkapa tuotteen sijainnin. Virtuaaliteknologia helpottaa moni-

Olet korvaamaton, kunnes todellisuus iskee - kuuluthan liittoon. Liiton joukkovoima on vastavoima pääoman määräys­ vallalle. Vaikka juuri sinun alallasi ja firmassa menisi hyvin, niin nousukausi ei yleensä jatku loputtomasti.

mutkaisia tehtäviä, kun käyttöohjeet saadaan suoraan älylaseille ja ohjeet ovat aina käytettävissä. Kuulokkeisiin voidaan liittää etäneuvojan Skype-opastus, jolloin vaarallisetkin tehtävät voidaan hoitaa koordinoidusti ja oikeassa järjestyksessä. Tällainen kehitys muuttaa varmasti tulevaisuudessa koulutustarpeita ja ammattirakenteita. Sointu Högström Lue koko juttu osoitteesta www.helins.fi/artikkelit

Tervetuloa Virtuaalitodellisuusseminaariin keskiviikkona 8.11.2017 klo 16.30–20.00 Ohjelmassa on käytännönläheistä tietoa uusimmista virtuaalitekniikoista ja niiden tulevaisuudesta. Näyttelyalueella pääset testaamaan virtuaalilaseja, laitteita ja pelejä. Paikka ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Seuraa tapahtumakalenteria ja ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat.

HE L I NS 3/ 201 7

7


T

Työmarkkinajaos

Luottamusmies – ay-liikkeen kasvot työpaikalla Luottamusmies neuvottelee työehtosopimusten soveltamisesta, sovittelee erimielisyyksiä, toteuttaa yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa. Häneen tukeutuvat niin työntekijät kuin työnantajatkin, kun on ratkottava vaikeita asioita.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on talvisodan aikaisen vuoden 1940 tammikuun kihlauksen jälkeen perustunut ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä neuvoteltuihin työehtosopimuksiin (tes). Sodan aikana poliittisena uhkana oli Suomen työväestön luisuminen kommunismiin ja Suomen joutuminen osaksi Neuvostoliittoa. Työnantajat näkivät tuolloin paljon parempana vaihtoehdon, jossa järjestäytyneiden ammattiliittojen kanssa neuvotellaan ja solmitaan työehtosopimuksia. Tätä ennen vain kirjanpainajilla oli oma tes. Työehtosopimukset ovat olleet jo yli 70 vuotta suomalaisen työmarkkinajärjestelmän peruskivi. Ne ovat pääsääntöisesti olleet työnantajaliittojen ja ammattiliittojen välisiä, mutta on myös yrityskohtaisia. Tes:issa on sovittu alakohtaisesti tärkeistä työn ehdoista, ennen muuta palkoista, työajoista, lomista ynnä muista alakohtaisista asioista. Koska ammattiliitot ovat Suomessa järjestäytyneet koulutuksen tai koulutustason mukaisesti, on samassa yrityksessä tyypillisesti noudatettavana useita työehtosopimuksia – työntekijöille, toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille kullekin ryhmälle omansa. Kun tes:n allekirjoittaneiden työantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta, katsotaan työehtosopimus yleissitovaksi, myös työnantajaliittoihin järjestäytymättömiä yrityksiä sitovaksi. Yleissitovat työehtosopimukset ovat Suomessa vallitseva sopimusmuoto, jota vastaan on viime vuosina nous8

HEL I NS 3/2 0 1 7

sut vastustusta. Se on puettu iskulauseen ”paikallinen sopiminen”-naamioasuun. Luottamusmies laittaa persoonansa peliin Työehtosopimusten tulkintaan ja työrauhan ylläpitoon on luotu luottamusmiesjärjestelmä. Ammattiliittojen yritysyhdistysten valitsemat ja kouluttamat asiansa osaavat ja tehtävään vapaaehtoisesti hakeutuneet luottamusmiehet neuvottelevat tes:ien soveltamisesta, sovittelevat erimielisyyksiä, toteuttavat yhteistoimintaa ja ylläpitävät työrauhaa. Jos yrityksessä ei ole järjestäytynyttä ammattiliittoa, valitaan sille työsopimuslain mukainen luottamusmiesvaltuutettu. Hänen asemansa on luottamusmiestä heikompi. Luottamusmies laittaa persoonansa peliin ay-liikkeen kasvollisena edustajana työpaikalla. Häneen tukeutuvat niin työntekijät kuin työnantajatkin, kun on ratkottava vaikeita asioita. Luottamusmiehellä riittää energiaa moneen rooliin sen lisäksi, että hän useimmiten hoitaa vielä omat työtehtävänsä yrityksen liiketoiminnassa. Hän toimii tehtävässään omalla persoonallaan, omalla tavallaan, ja häneen luotetaan sekä edustettavien että työnantajan taholta. Luottamusmies ajaa jäsenten etua Luottamusmies neuvoo jäsenistöä, kuuntelee heitä ja tulkitsee tunteita. Hän neuvoo ja opastaa työsuhde- ja työsopimusasioissa, mutta vain edustamien-

sa liittojen jäsenistöä. Jos apua pyytävän ay-jäsenyydessä on epäselvyyttä, se varmistetaan. Luottamusmies on aktiivinen tiedottaja ja pitää jäsenistöönsä säännöllisesti yhteyttä, tyypillisesti vähintään neljännesvuosittain. Tiedottamisen muotona voi olla esimerkiksi päätai luottamusmiehen sähköpostiviesti. Luottamusmies osallistuu yhteistoimintaan ja on aina valmiina ajamaan jäsenistönsä etua, jos yritykseen tulee lomautus- tai irtisanomisuhkia. Hän on taitava neuvottelija, joka osaa puhua jäsenistönsä edun koko yrityksen hyödyn kielellä. Hän on mukana paikallisissa neuvotteluissa ja tietää, missä asioissa voi joustaa ja missä ei. Luottamusmies katsoo tulevaisuuteen ja pyrkii työantajan kanssa aktiiviseen vuoropuheluun. Hän huolehtii työpaikallaan muun muassa henkilöstön osaa-


misen kehittämisestä ja kannustaa työnantajaa yhteistoimintaan, jossa etsitään yrityksen tulevaa hyvää. Luottamusmies on edunvalvonnan paikallinen edistäjä. Hän tuntee ajankohtaiset edunvalvonnan painopisteet yksityisellä sektorilla neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:stä ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä. Hän osallistuu säännöllisesti näiden järjestämiin luottamusmieskoulutuksiin. Luottamusmies on ammattiliiton organisaattori ja yhdistysaktiivi. Hän auttaa järjestämään luottamusmiesvaaleja tai työsuojeluvaaleja työpaikallaan. Hän osallistuu yritysyhdistyksensä hallituksen toimintaan ja on mukana paikallis- ja valtakunnantason ay-toiminnassa, parhaimmillaan jopa Insinööriliiton edustajakokousedustajana.

Luottamusmies on verkostoituja ja delegoija. Hän on monessa mukana, mutta tietää rajansa. Hänellä on työpaikallaan ja sen ulkopuolella verkostoja, joista saa apua ja joihin nojautua. Varsinkin pääluottamusmies osaa delegoida tehtäviä muille luottamusmiehille. Hän rakentaa joukkuetta, jottei jää yksin. Luottamusmiehiä tarvitaan jatkossakin Yllä olevan perustella voisi kuvitella luottamusmiehen pian kävelevän vetten päällä. Luottamusmiehen ei kuitenkaan tarvitse olla mikään erikoisyksilö tai -lahjakkuus. Hänelle riittää annos luottamusmiehen tehtävään omistautumista ja asioihin perehtymistä. Hänellä on halu hoitaa tehtävä parhaansa mukaan, siinä kasvaen ja kehittyen. Onko suomalaisilla työpaikoilla tule-

vaisuudessakin nykyisenkaltainen vahva luottamusmiesjärjestelmä? Se riippuu meistä palkansaajista. Kun yrityksissä on korkea järjestäytymisaste ammattiliittoihin, saadaan alalle – tarvittaessa vaikka työtaistelutoimin – voimaan tes ja sen myötä luottamusmiesjärjestelmä. Uhkakuvana on, että järjestäytymisasteen laskiessa ja ammattiliiton piirissä toteutuvan yhteisöllisyyden vähetessä eri aloille ei enää solmitakaan työehtosopimuksia. Tällöin paikallisen sopimisen raadollisuus näyttää todelliset kasvonsa ja työpaikoilla siirrytään yksilösopimuksiin, jossa työtä halutaan teettää ajasta ja paikasta riippumatta heikentyvin ehdoin. Siksi ammattiliittoja ja luottamusmiehiä tarvitaan. Aki Härkönen HI-Työmarkkinajaos Kuva Pixhill HE L I NS 3/ 201 7

9


Y

Yrittäminen

Insinööriys on hyvä pohja yrittäjyydelle Yrittäminen vaatii hyvän liikeidean, suunnitelmallisuutta ja stressinsietokykyä. Marko Koskela arvostaa erityisesti yrittäjyyden tuomaa vapauden tunnetta. Kun insinööriyrittäjä Marko Koskela luettelee yrittäjyyden hyviä puolia, yksi sana toistuu puheessa: vapaus tehdä itse omat virheensä, vapaus yhtiön sisäisistä hierarkioista ja hallinnon rattaistosta, ja vapaus kokeilla uusia asioita ja viedä niitä nopeasti käytäntöön. – Itseironisesti voisi sanoa, että kuviteltu vapaus. Sillä riippumatta siitä, onko yrittäjä vai palkkasuhteessa, asiakkaat ratkaisevat kaiken, Koskela sanoo. Koskelan osittain omistama ja perustama, seitsemän vuotta vanha ohjelmistoyritys Solu Digital tarjoaa tietohallinnan ratkaisuja muun muassa rakennusyrityksille, valtion virastoille ja kunnille. 14 hengen yritys räätälöi projektien johtamiseen ja asiakkuuksien hallintaan liittyviä Microsoftin ohjelmistoja asiakkaiden tarpeisiin ja kouluttaa asiakkaat käyttämään niitä. Lisäksi Koskela on osa kahden hengen Business Canvas Solutions -yritystä, joka tarjoaa konsultointia ja koulutusta. Yrittäjyys oli tietoinen valinta Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Marko Koskela ehti työskennellä muun muassa Insinööriliitossa, it-yritys Tieturissa, myyntitehtävissä sekä johdon konsulttina. – Yrittäjäksi ryhtyminen kiinnosti tavattomasti. Halusin kokeilla, voisinko saada yritystoiminnan liikkeelle ja saada siitä oikeasti elannon, Koskela muistelee. Kun vanha yhtiötoveri soitti ja ehdotti yhteisen yrityksen perustamista, Koskela tarttui tilaisuuteen. Kynnystä madalsi se, että myös Koskelan vanhemmat olivat yrittäjiä. Yrittäjä ei voi jämähtää paikoilleen Koskela valmistui Ylivieskan teknillisestä oppilaitoksesta, nykyisestä Cent10

H EL INS 3/2 0 1 7

ria-ammattikorkeakoulusta, tuotantotalouden insinööriksi vuonna 1994. Hänen mielestään insinööriys antaa hyvän pohjan ponnistaa yrittäjäksi. – Insinööriyteen liittyy tietty suunnitelmallisuus ja loogisuus. On suunnitelma siitä, miten aikoo saada asioita tapahtumaan. Ja ideat eivät ole tuulesta temmattuja, vaan on tunnistettu aito markkinapotentiaali ja siihen sopiva ratkaisu, jota ruvetaan viemään järjestelmällisesti eteenpäin, Koskela sanoo. Insinöörit työskentelevät usein uusimman teknologian parissa ja ovat kiinnostuneita siitä. Se antaa hyvät eväät liikeideoiden seulontaan ja luomiseen. – Uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen on aina ollut yksi keskeinen ajuri, jolla syntyy uusia liikeideoita, Koskela sanoo. Kerran suoritettu tutkinto ei kuitenkaan riitä. Yrittäjän on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan. – Kun maailma muuttuu ympärillä, pitää miettiä, mitä se tarkoittaa meille. Ei saa olla tyytyväinen viiden vuoden takaiseen menestykseen. Stressiä ja onnistumisen tunteita Yrittäjyyden myötä Koskelasta on tullut myös työllistäjä. Rekrytointi on hänestä palkitsevaa. Koskelasta on myös kiehtovaa seurata, miten pieni yritys muuttaa muotoaan jokaisen uuden persoonalli-

suuden myötä. – Onhan se tosi mahtava tunne, kun tajuaa, että liiketoiminta kasvaa ja pystytään palvelemaan isompia ja isompia asiakkaita ja toimittamaan heille isompia kokonaisuuksia. Siitä tulee onnistumisen tunne, Koskela kertoo. Rankkaa yrittäjyydessä on siihen liittyvä riskinhallinta. Työntekijöiden palkat ja muut menot on pystyttävä kattamaan joka kuukausi. Toisinaan yritys tarvitsee myös investointeja omistajilta. – Se on hyvin stressaavaa, kun puhutaan yksityistalouden kannalta isoistakin summista. Meillä on aika vähän näkyvyyttä siihen, mitä puolen vuoden päästä tehdään. Varsinkin alussa se tuntui hurjalta. Yrittäjyyttä harkitsevia Koskela kehottaa huolelliseen arviointiin. Parasta olisi, jos omaa liikeideaa voisi kypsytellä yhdessä jonkun kanssa, oli kyseessä sitten ystävä, yrityskeskus tai kaupallinen palvelu. – Ensimmäinen liikeidea ei välttämättä ole se, mikä vetää. Ei pidä yrittää tarjota kaikkea kaikille vaan löytää se oma syvä alue, johon löytyy annettavaa, mutta jolle löytyy samalla riittävästi asiakkaita, Koskela sanoo.

Jenni Meronen Kuva Tomi Westerholm

Palvelut myös yrittäjille

Yrittäjäjäsenen käytössä ovat lähtökohtaisesti samat palvelut kuin muillekin HI:n jäsenille. Saatavissa on esimerkiksi työsuhdeneuvontaa. Riitajutuissa liitto ei kuitenkaan asetu yrittäjän puolelle, työntekijää vastaan. Tarjolla on yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa sekä tilaisuuksia verkostoitumiseen. Käytettävissä ovat myös Työpaikkatori ja palkkaneuvonta. Insinööriliiton jäsensivuilta voi ladata Yrittäjän oppaan. HI:n Yritysfoorumista saa kokeneiden ammattilaisten tukea yrityksen ideasta kohti kannattavaa liiketoimintaa.


Kahta yritystä pyörittävän Marko Koskelan mielestä uusien ihmisten rekrytointi on palkitsevaa.

HE L I NS 3/ 201 7

11


T

Tekniikka

Tekoäly mullistaa työnhaun Tekoäly auttaa työnantajia ja työnhakijoita löytämään toisensa. Tulevaisuudessa tekoälystä tulee myös virtuaalinen uravalmentaja. Yhä useammat työnantajat tehostavat rekrytointiprosessiaan tekoälyn avulla. Tekoäly on nopea, tarkka, eikä jätä kenenkään hakemusta pinkan pohjalle. Tekoälyä hyödyntää esimerkiksi henkilöstöpalveluyritys Barona. Sen Jelpp-rekrytointijärjestelmä päättelee ai12

HEL I NS 3/2 0 1 7

kaisempien rekrytointien pohjalta, kuka työnhakijoista sopii tilastollisella todennäköisyydellä parhaiten avoinna olevaan tehtävään. Suuren datamassan pohjalta itseoppiva tekoäly kehittyy jokaisen uuden rekrytointipäätöksen myötä. – Tekoäly tekee rekrytointikonsult-

tien puolesta sitä perinteistä hakutyötä, jota he ovat aiemmin tehneet. Lisäksi sen avulla voidaan automatisoida työpaikkaan liittyvää markkinointia ja kommunikointia, Baronan digitaalisista palveluista vastaava Perttu Mäkimartti kertoo.


”Tekoäly oppii ihmisten tekemistä valinnoista.”

retyiksi. Huonosti hoidettu rekrytointiprosessi voi pahimmillaan kostautua yritykselle asiakkaiden tai mahdollisten tulevien työntekijöiden menetyksenä.

Yksilöllistä viestintää Suomalainen TalentAdore-yritys lupaa palauttaa tekoälyn avulla inhimillisyyden takaisin rekrytointiin. Yrityksen kehittämä virtuaalinen rekrytointiassistentti pitää työnhakijat ajan tasalla rekrytointiprosessin etenemisestä. Lopuksi neuroverkkoteknologiaan perustuva ohjelma laatii jokaiselle henkilökohtaisen palautteen rekrytointikonsultin ruksimien valintojen pohjalta. – Useimmat firmathan eivät infoa mitään. Tai jos työnhakijat ovat onnekkaita, he saavat lopuksi geneerisen bullshit-kirjeen, jolla ei ole mitään lisäarvoa, TalentAdoren toimitusjohtaja Saku Valkama sanoo. Valkaman mukaan työnhakijat haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmär-

Omaa osaamista kehittämässä Tekoäly voi palvella työnhakijoita myös tekemällä heille suosituksia sopivista työpaikoista. Lisäksi sekä Baronalla että TalentAdorella on kehitteillä palveluita, jotka auttaisivat työnhakijaa kehittämään itseään. – Meillä on valtavasti rekrytointihistoriaa ja erilaisia rekrytointikeissejä. Näemme, ketkä ovat olleet mistäkin työpaikasta kiinnostuneita, ketkä ovat edenneet hakuputkessa ja ketkä ovat tulleet valituiksi, Mäkimartti sanoo. – Tällä hetkellä teemme tekoälyn avulla analyysiä, mikä esimerkiksi henkilön koulutuksessa tai työhistoriassa on sellaista, joka parantaa tai heikentää soveltuvuutta avoinna olevaan tehtävään. Barona haluaa tulevaisuudessa antaa kerätyn tiedon perusteella ehdotuksia siitä, miten tietystä työpaikasta haaveileva työnhakija saisi kerrytettyä tarvittavaa osaamista. – Työnhakijoille tarjottavien palveluiden osalta kysymme aina käyttäjältä luvan tietojen käyttöön. Algoritmiikka oppii kaikista tehdyistä rekrytoinneista, mutta tekoälyn taustalla olevassa matemaattisessa mallissa ei ole mitään yksilöivää tietoa, Mäkimartti sanoo. TalentAdore puolestaan testaa palvelua, joka tekisi työnhakijalle alustavan työhaastattelun ja suosittelisi sitten, kannattaako tämän hakea kyseiseen työpaikkaan. Tekoäly auttaisi myös työhakemuksen laatimisessa. Älykäs lukee rivien välistä Jotta tekoäly löytää hakemuksesta kaiken olennaisen tiedon, työnhakijan kannattaa kertoa omasta osaamisesta riittävän yksityiskohtaisesti. Pelkkä projektipäällikön titteli ansioluettelossa ei riitä. Toisin kuin perinteiset hakukoneet, te-

koäly ei kuitenkaan tukeudu pelkkiin avainsanoihin. – Meidän rakentamamme tekoäly pystyy arvioimaan, mitä jokin sanottu tarkoittaa rekrytoijalle. Jos sanot, että olet tehnyt pitkään digitaalista markkinointia, todennäköisesti osaat käyttää Photoshoppia, vaikka et sanokaan sitä, Valkama sanoo. – Silloin kyse ei ole robottimaisesta avainsanahausta, vaan älykkyys on nimenomaan sitä, että pystyy tulkitsemaan rivien välistä. Parhaimmillaan tekoäly voi löytää myös huonommista hakemuksista tehtävään soveltuvat henkilöt. Barona ha­ luaisi saattaa myös sen tietokannassa olevat videohaastattelut muotoon, jota tekoäly pystyy hyödyntämään. – Sen parissa on tehty töitä koko viime kevät, Mäkimartti kertoo. Renki, ei isäntä Maailmalla on huolestuttu siitä, voiko itseoppiva tekoäly esimerkiksi oppia datamassan perusteella syrjimään tietyn sukupuolen tai etnisen taustan omaavia henkilöitä. Maailmassa on paljon erilaisia tekoälyimplementaatioita. – Jos tässä kohtaa annetaan tekoälylle valta tehdä mitä tahansa, päättää ketä hylätään ja ketä viedään seuraavaan vaiheeseen, siellä tapahtuu ihan varmasti virheitä, Saku Valkama sanoo. Perttu Mäkimartin mukaan tekoälyn kehittäjiltä ja hyödyntäjiltä vaaditaan vastuullisuutta ja herkkyyttä, sillä tekoäly oppii ihmisten tekemistä valinnoista. Lopuksi rekrytoinnista päättää aina ihminen. Valkaman mukaan tekoäly ei korvaa rekrytoijaa, mutta antaa tälle mahdollisuuden keskittyä paremmin prosessin inhimilliseen osuuteen. – Ei ole tekoälyä, joka pystyy arvioimaan ihmisen arvomaailmaa, soveltuvuutta tiettyyn tiimiin tai persoonallisuutta, Saku Valkama sanoo. Jenni Meronen Kuva Pixhill HE L I NS 3/ 201 7

13


U

Ura

Yksi hyvin tehty työhakemus tuottaa todennäköisemmin hyvän tuloksen kuin kymmenen liukuhihnalta tuotettua, Anu Kaasalainen sanoo.

Työnhakija, usko itseesi Työnhaussa tärkeintä on oman osaamisen tunnistaminen, jotta sen voi myydä työnantajalle. Urasuunnittelun sijaan tänä päivänä puhutaan ennemminkin uranhallinnasta, sanoo Insinööriliiton urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen. – Purjehdustermein ilmaistuna yritetään löytää se oikea reitti, jota pitkin läh14

HEL I NS 3/2 0 1 7

detään navigoimaan satamaan. Aluksi kartoitetaan ihmisen osaamista. Ihmiset sokeutuvat helposti omille taidoilleen eivätkä näe itse, mitä niillä voi tehdä, Kaasalainen sanoo. – Vasta tämän jälkeen voi lähteä miet-

timään seuraavaa urasteppiä: lisäkouluttautumista, oman osaamisen myymistä uudelle työnantajalle tai palkankorotuksen perusteluja nykyiselle. – Mieti, mikä on lisäarvo, jonka tuotat työnantajallesi, Kaasalainen neuvoo.


Jäsenetuna maksuttomia koulutuksia Hyvin levätyn kesän jälkeen on jälleen palattu normaaliin arkeen. Myös koulutukset ja valmennukset ovat palanneet kesätauolta. Tarjolla on paljon uutta ja mielenkiintoista sekä hyvä valikoima jo ennestään hyviksi todettuja koulutuksia. Aiheita löytyy niin itsensä kehittämisestä ja tutkiskelusta, työnhausta ja työelämästä kuin englanninkielen harjoittelustakin, unohtamatta neuvotteluvalmennusta ja yrittäjyyttä. Tilaisuudet järjestetään hyvien liikenneyhteyksien päässä, Pasilan juna-aseman vieressä Insinöörit– Ekonomit-talossa, pääsääntöisesti arkisin klo 17–20. Tarjolla on myös verkkokoulutuksia, jotka myös tallennetaan. Webinaaritallenteet tulevat koulutuksen jälkeen nettiin ja ovat kaikkien jäsenten käytettävissä.

Bari Beshar

Lue lisää syksyn koulutuksista sivulta 33. Tarkempaa tietoa koulutuksista löydät myös osoitteesta www.ilry.fi/koulutukset

Kehittyvä pärjää Ura-asiantuntija muistuttaa, että työssä on paljon asioita, joihin yksittäinen työntekijä ei voi vaikuttaa, kuten työpaikan yt:t. Mutta aina voi panostaa osaamiseensa, huolehtia työkyvystään ja hyvinvoinnistaan ja uudistaa itseään säännöllisesti. Ennen kaikkea on mietittävä, mikä on itselle mielekästä työtä. – Kannattaa käydä kehityskeskusteluja itsensä kanssa. Kaikista meistä ei tule esimiehiä, osa on tyytyväinen asiantuntijatehtävissä, Anu Kaasalainen sanoo. Itsensä kehittäminen kannattaa, vaikka ei juuri nyt hakisi työtä. – Jos ihminen on ollut passiivinen ja päästänyt oman osaamisensa muuttu-

maan kovin kapea-alaiseksi, uuden työn löytäminen voi olla vaikeaa. Työelämä ja se, miten töitä haetaan ja saadaan, on muuttunut. Syklit ovat nopeutuneet ja purskeisuus on tullut työelämään. Uraohjauksessa lähdetään etsimään työllistymisen kanavia ja esimerkiksi sitä, miten piilotyöpaikat löytyvät. Yleispäteviä ovat vinkit siitä, minkälainen on hyvä CV tai mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun lukee työpaikkailmoitusta. Uranhallinnan asiantuntija sanoo, että eri-ikäisillä työnhakijoilla on tavallaan samat huolet: miten teen itsestäni kiinnostavan työnantajan silmissä. Vastavalmistunut miettii, onko hänellä riittävästi kokemusta. Iäkkäämpi pohtii, alanko olla jo liian vanha, ovatko työnantajat enää kiinnostuneita osaamisestani. Monenlaista osaamista Osaamisen lisäksi uraohjauksessa kartoitetaan ihmisten odotuksia. – Nuorempi on yleensä nälkäisempi ja hakee nykyistä haastavampia tehtäviä. Iäkkäämpi voi haluta entisen tasoista työtä. Osa miettii, että vähemmänkin voisi jo tehdä. Jokaisella työnhakijalla on erilainen tausta ja kokemus työstä ja sen ulkopuolelta. Suomalaiset ovat myös aktiivisia esimerkiksi järjestötoiminnassa, taloyhtiöiden hallituksissa ja lastensa harrastusseuroissa. Se tuo Kaasalaisen mukaan epämuodollista osaamista, joka on siirrettävissä työelämän puolelle. – Työnhakijoille pitää säännöllisesti muistuttaa, että työnantaja tietää sinusta vain ne asiat, jotka olet kirjoittanut papereihisi, Kaasalainen toteaa. – Insinööreillä on paljon sellaista osaamista, jonka pystyy siirtämään esimerkiksi tekniikan alalta toiselle tekniikan alalle. Se osaaminen kulkee mukana, kun tehdään isojakin urahyppyjä. Kuka saa työtä? Työmarkkinoilla on tällä hetkellä havaittavissa myönteisiä merkkejä työllisyystilanteen paranemisesta. – Eniten kaivataan erityisosaajia, oli se sitten lvi- tai it-puolelta. Kun sinulla on jotain, millä erotut perusmassasta, olet aika haluttu työntekijä, Anu Kaasalainen sanoo.

Iltapäivälehtien otsikot kertovat, että joku on hakenut 300 työpaikkaa, mutta ei ole saanut töitä. Anu Kaasalainen sanoo, että pettymyksien kohtaaminen on osa työttömän arkea. – Yksi hyvin tehty hakemus tuottaa todennäköisemmin hyvän tuloksen kuin kymmenen liukuhihnalta tuotettua, hän vinkkaa. Työnhaku ottaa aikansa, ja työnhakija tarvitsee sinnikkyyttä ja selviytymiskeinoja. – On osattava reflektoida omaa suoritustaan, mikä meni pieleen, jos ei tullut valituksi, millaista osaamista ehkä tarvitsisi lisää, jotta työnhaku onnistuu. Ura-asiantuntijan mukaan se, mistä asioista kannattaa työn saamiseksi tinkiä, on yksilöllistä. Uudessa työssä voi joutua aloittamaan vähemmän vastuullisessa tehtävässä, eikä silloin välttämättä työllisty samalla palkalla kuin aiemmassa työssä. – Kokemukseni mukaan suurin osa haluaa tehdä kaikkensa työllistyäkseen ja etsii keinoja siihen. Joku muuttaa paikkakunnalta toiselle, toinen etsii etätyömahdollisuuksia ja niin edelleen. Verkostoilla on väliä Arviolta jo kolme neljästä työpaikasta löytyy nykyään verkostojen kautta. Anu Kaasalaisen mukaan asiantuntijatyössä ammatillisen verkoston merkitys korostuu erityisesti. LinkedIn on Etelä-Suomessa tärkeä insinööritöiden etsimisessä ja saamisessa. – Se toimii hyvin myös CV:n aisaparina työnhaussa, koska siellä pystyt kertomaan enemmän ja vapaammin itsestäsi. CV:hän ei voi olla viisisivuinen. – Mutta kyllä ihmiset edelleen työllistyvät somen ulkopuolella, Kaasalainen lisää. Suurimmat työnhaun esteet löytyvät usein ihmisen oman pään sisältä. – Jos et itse usko itseesi, ei työnantajakaan vakuutu osaamisestasi. Ehkä tärkein Kaasalaisen vinkki työnhakijalle on, että elämässä on oltava vastapainoa työnhaulle: on muistettava syödä, liikkua ja levätä. – Myös työttömällä on oikeus huoahtaa hetkeksi ja ladata akkuja.

Marjo Mikola Kuva Mikko Taipale HE L I NS 3/ 201 7

15


Y

Yhdistys

Päivittämällä osaamisensa pärjää Työntekijältä edellytetään nykyään jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä sekä kykyä soveltaa näitä, insinööriopiskelija Andreea-Fabiola Salomaa sanoo. Työmarkkinoilla on paljon osaamista tarjolla, ja kilpailu on kovaa. Suuntautumisala, joka tällä hetkellä insinöörejä eniten työllistää, voi huomenna olla toinen. Aikuiskoulutus lievittää osaltaan muutosten tuomaa epävarmuutta. – Digitalisaatio nopeuttaa työelämän muuttumista ja tiedon määrä lisääntyy. Tietoa pitää pystyä hyödyntämään ja suodattamaan. Myös tarvittavien taitojen painopiste muuttuu, ja työntekijän on osattava ennakoida, mitä vahvuusalueita hän tulee tarvitsemaan, insinööriopiskelija Andreea-Fabiola Salomaa sanoo. Salomaa antaa esimerkin: – Ennen sosiaaliset taidot olivat perusinsinöörille toissijaisia, mutta tänä päivänä niitäkin taitoja pitää olla. Sosiaaliset taidot eivät syrjäytä ammatillista kompetenssia, mutta ovat osa osaamista. – Itse pyrin haastamaan teknisen monitaitoisuuteni ja sulaudun hyvin kansainväliseen työympäristöön. Yhteistyö tuo tulosta Andreea-Fabiola Salomaa työskentelee akkreditoidussa laboratoriossa Senior Calibration Engineerinä Vaisala Oyssä. Yritys valmistaa erilaisia mittauslaitteita, kuten sääasemia, -antureita ja -tutkia tarkan ja reaaliaikaisen säätiedon toimittamiseksi. Salomaa kalibroi paine-, lämpötila- ja kosteusmittauslaitteita, testaa laitteen kunnon, kalibroi laitteen, tarkastaa mittausdatan ja laatii sertifikaatteja. Salomaa on työskennellyt Vaisalalla kahdeksan vuotta, josta ensimmäiset neljä laitehuoltajana. Hän kuvaa työtään mielenkiintoiseksi. – Työssä pärjää olemalla huolellinen, tunnollinen, tarkka ja ahkera. Työvuodet eri työtehtävissä kertovat, että olen 16

H EL INS 3/2 0 1 7

hoitanut työni erinomaisesti ja kehittynyt siinä. Itsenäinen työ edellyttää myös tiimityöskentelijäntaitoja. – Koen olevani tasavertainen kollega. Hyvä yhteistyö ja meillä vallitseva työrauha tuottavat hyviä työtuloksia ja luovat lupaavan perustuksen seuraaville työntekijöille. Salomaan mielestä tulevaisuuden työympäristö kannustaa monipuolisuuteen, tavoitteelliseen proaktiiviseen toimintaan, idearikkauteen ja verkostoyhteistyökykyyn. Takaisin kouluun Syksyllä 2016 Andreea-Fabiola Salomaa aloitti automaatio- ja sähkövoimatekniikan opinnot monimuoto-opiskeluna Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Koulunpenkille hänet veti halu oppia. Salomaa on suorittanut myös perusopinnot valtiotieteestä. – Koska minulla on työvuosia takana, kokonaiskuvan luominen on erilaista kuin nuorempana. Insinöörialoille tarvitaan osaavia tekijöitä. Myös koulujen on reagoitava työelämän jatkuvaan muutokseen. Monimuoto-opetus on siihen yksi sopiva keino. – Siitä hyötyvät sekä opiskelija, ammattikorkeakoulu että työnantaja. Monet Salomaan kurssikavereista ovat itse automaatioalalla: yksi haluaa erikoistua alalla, toinen vaihtaa kokonaan alaa, kolmas mielii vaativampiin tehtäviin, neljäs syventää omaa osaamistaan. – Olen kuullut monenlaisia tarinoita. On upeaa päästä tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja heidän näkökulmiinsa. Vaikka olemme opintojen alussa, olemme saaneet käyttää omia vahvuuksiamme. Monimuoto-opetus on suunnattu

henkilöille, jotka haluavat suorittaa insinööritutkinnon päivätyön ohessa. Työelämän ja opiskelun yhdistäminen vaatii omistautumista ja priorisoimista, mutta Salomaalle on tärkeää, että hänellä säilyy koko ajan kosketus työelämään. – Silloin näkee, mitä osaamista työelämässä tällä hetkellä tarvitaan. Salomaa toivoo, että työnantajat eivät torppaa mahdollisuutta opiskella, vaan osoittaa arvostavansa työntekijänsä halua kehittää itseään. – Ei ole itsestäänselvyys olla ahkera ja tunnollinen työntekijä ja viettää vapaa-aikansa opiskelemalla. Salomaa toteaa, että moni vakituisen työpaikan saanut pysähtyy paikalleen ja jää työrooliinsa. – Omalla panoksella voi, saa ja pitää pystyä vaikuttamaan. Tähän myös liitto voi antaa opastusta ja ohjeistusta. – Opintojen myötä minulla on paljon annettavaa työnantajalle. Koulutus vaikuttaa positiivisesti myös työllistymismahdollisuuksiin sekä ura- ja palkkakehitykseeni, Salomaa lisää. Oppilaitosagentti jakaa tietoa Syksyllä Salomaa aloittaa aikuisopiskelijoiden yhdyshenkilönä: hän toimii linkkinä Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO:n ja opiskelijoiden välillä ja kertoo opiskelijoille liiton toiminnasta ja palveluista. Salomaa uskoo, että hänet valittiin tehtävään, koska hän on aktiivinen, oma-aloitteinen ja ottaa selvää asioista. – Olen yhteydessä ammattialani ihmisiin ja jaan tietoa eteenpäin sitä tarvitseville henkilöille. Lisäksi autan heitä eteenpäin: kerron, mistä tietoa kannattaa hakea, ja tarvittaessa vien kysymyksen eteenpäin liitolle. Salomaan mielestä tärkein tuki, mitä liitto voi tarjota aikuisopiskelijoille, on


apu markkina-arvon eli palkan ja uuden työroolin uudelleen määrittämisessä. Opintojen edetessä tarve yhä haastavampiin työtehtäviin kasvaa. – Tällöin uusi työrooli on osa markkina-arvoa. Liiton opastusta tarvitaan, kun työntekijää kannustetaan hakemaan työnantajalta tukea opinnoissaan. Entä millaista kannustusta työnantajalta kannattaa pyytää ja pitäisi pystyä saamaan? – Olisiko se kenties opiskelun aikaisten projektien teko työnantajalle? Vai maltillisesti opintojen edetessä palkankorotuksen muodossa, Salomaa pohtii. Toisaalta työkokemuksen vuoksi, tai siitä huolimatta lähtökohdat ovat toiset kuin nuorilla vastavalmistuvilla, joiden työura on vasta alussa. – Opintojen edetessä ja työtehtävien muuttuessa haastavammiksi on alalta jo saatu kokemus otettava huomioon palkkakehityksessä puolin ja toisin. Työelämässä myös hyvät verkostot auttavat eteenpäin. – Meillä Suomessa on vahvat perinteet järjestötoiminnassa, mutta siinäkin tarvitaan verkostoitumista. Natasha Petrell Kuva Jarkko Mikkonen

Työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuu priorisoimalla, päämäärätietoinen Andreea-Fabiola Salomaa sanoo. Aikaa jää myös urheiluun, lukemiselle ja vapaaehtoistyölle. HE L I NS 3/ 201 7

17


U

Ura

Nokialta irtisanottuja työllistetään EU-rahalla Julkinen ja yksityinen sektori ovat tehneet yhteistyötä Nokialta irtisanottujen työllistämiseksi. Nyt hankkeet saavat lisäpuhtia 2,6 miljoonan euron EU-rahoituksesta.

Euroopan globalisaatiorahasto EGR myönsi toukokuussa Suomelle 2,6 miljoonaa euroa Nokialta irtisanottujen työllistämiseksi. Tuen piirissä ovat kesän 2016 yt-neuvotteluissa työnsä menettäneet 945 työntekijää. – Rahoituksella on hankittu irtisanotuille ostopalveluina ura- ja työnhakuvalmennuspalveluita ja ammatillista täydennyskoulutusta, organisoitu oma neuvontapalvelu TE-toimistoon sekä helpotettu työllistymistä palkkatuen avulla, Uudenmaan ELY-keskuksen EGR-projektityöntekijä Aino Kallonen kertoo. Lisäksi irtisanotuilla on käytettävissään kaikki tavalliset TE-palvelut, esimerkiksi työvoimakoulutus. Tukitoimet irtisanottujen työllistämiseksi aloitettiin syksyllä 2016. Alueellisesti palveluita hankitaan Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Uusia valmiuksia Yksi palveluntuottajista on Saranen Consulting, joka on tuottanut irtisanotuille Nokia New Skills -muutoskoulutuksen. Saranen Consultingin toimitusjohtajan Janne Lind­forsin mukaan suomalainen insinööriosaaminen on maailman huipputasoa. Televiestintäalan voimakas rakennemuutos on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei osaaminen aina enää vastaa markkinoiden kysyntää. Lindfors kertoo, että koulutuksessa henkilön valmiudet nostetaan mahdollisimman nopeasti sille tasolle, että ne vastaavat rekrytoivien yritysten tarvetta. – Valmiuksia on monenlaisia. Tekninen valmius on sitä, että henkilö saa haltuunsa jonkun uuden teknologian, oli

18

HEL I NS 3/2 0 1 7

se sitten ohjelmointikieltä, automaatioon liittyviä teknologioita tai prosessimalleja, nykyaikaisen taloushallinnon uudet tuulet tai digitaalista markkinointia, Lindfors kertoo. Osaamiskartoituksessa valitaan kurssit, jotka sopivat ihmisen aiempaan taustaan ja jotka vastaavat yritysten kysyntää. Itse koulutuksen hoitavat Saranen Consultingin kouluttajakumppanit. – Esimerkiksi testiautomaation tai pilvipalveluiden osaajille on todella kova kysyntä, Lindfors sanoo. Tekemisen tavat muuttuneet Teknisten valmiuksien lisäksi haasteita aiheuttaa se, että isoista it-alan yrityksistä irtisanotuilla on perinteisesti takanaan pitkä työsuhde. Insinöörien työ on vuosien saatossa kuitenkin muuttunut. – Esimerkiksi verkostojen merkitys on nykyään suuri. Myös työn tekemisen tavat ovat pienissä yrityksissä erilaisia, Lindfors sanoo. Myös irtisanottujen työnhakutaidoissa on usein parannettavaa. Lindforsin mukaan tärkeää on, että valmennettavalla on joku, joka pohtii hänen kanssaan yhdessä, mistä tuleva ura löytyy ja kannustaa tätä kohdentamaan työnhakua oikeisiin paikkoihin. – Myös rohkaisua ja tukea tarvitaan, Lindfors sanoo. Tulokset rohkaisevia Työllistämistoimet alkoivat syksyllä 2016. Janne Lindforsin mukaan 70 prosenttia osallistujista oli maaliskuun 2017 loppuun mennessä joko töissä tai esimerkiksi muka-


na rekrytoivassa koulutusohjelmassa. Siinä henkilö työskentelee yrityksessä koulutussopimuksella työhallinnon tuella muutaman kuukauden ajan. Samalla hän osallistuu koulutukseen. Tarkoituksena on, että koulutusohjelman lopuksi työntekijä työllistyy yritykseen. – Sarasen järjestämistä, viime vuonna päättyneistä koulutusohjelmista noin 84 prosenttia johti rekrytointiin, Lindfors sanoo. Nokialta irtisanottujen joukossa on paljon alanvaihtajia, mutta myös yrittäjiksi tai opiskelijoiksi ryhtyneitä. Moni on työllistynyt takaisin Nokialle. Lindforsin mukaan hyvät tulokset selittyvät osittain sillä, että julkinen sektori reagoi alan rakennemuutokseen niin nopeasti. – Työhallinto ryhtyi päättäväisesti toimenpiteisiin. Joskus tuntuu, että julkista sektoria parjataan mielellään, mutta esimerkiksi tässä hankkeessa se on saanut luotua irtisanottaville todella hyvän palvelukokonaisuuden. Jenni Meronen Kuva Pixhill

Euroopan globalisaatiorahastolta tukea – Vuonna 2007 perustettu Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) auttaa globalisaation ja maailmankaupan muutosten vuoksi työttömäksi jääneitä työllistymään ja hankkimaan uusia taitoja. – Suomi haki EGR-tukea Nokian irtisanomisten vuoksi marraskuussa 2016. Euroopan parlamentti hyväksyi hakemuksen toukokuussa 2017. – Suomessa rahojen käytön suuret linjat päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Se myös valvoo rahojen käyttöä yhdessä EU:n kanssa. Toimeenpaneva viranomainen on ELY-keskus yhdessä TE-toimiston kanssa. – Rahoilla hankitaan kohderyhmälle räätälöityjä, työllistämistä edistäviä palveluita, kuten työnhakuvalmennusta, ammatillista täydennyskoulutusta ja erityisesti EGR-asiakkaille tarkoitettua neuvontapalvelua TE-toimistossa.

HE L I NS 3/ 201 7

19


Y

Yhdistys

Ohjenuorana oikeudenmukaisuus Olavi Kiviniemi kiinnostui yhteisten asioiden hoitamisesta 40 vuotta sitten ja jatkaa vielä eläkkeelläkin luottamustoimissa. Kiviniemen resepti menestykselliseen luottamusmiestyöhön on kohdata kollega rehellisesti ja kasvokkain.

Olavi Kiviniemi kiinnostui ammattiyhdistystoiminnasta jo 1970-luvulla teknikkoaikanaan. Myöhemmin hän toimi muun muassa luottamusmiehenä.

Olavi Kiviniemen ura VR:llä käy malli­ esimerkiksi työhistoriasta, johon nykyinsinöörin on liki mahdotonta yltää. Kiviniemi nimittäin työskenteli VR:llä peräti 41 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle kesällä 2013. Kiviniemen viimeinen vakanssi oli pääkaupunkiseudulla käytettävien SM4-lähijunien kalustolajivastaava. Kiviniemi on myös esimerkki opiske20

HEL I NS 3/2 0 1 7

luintoisesta työntekijästä. Hän valmistui teknikoksi vuonna 1972, insinööriksi vuonna 1994 ja diplomi-insinööriksi 2009. Tohtoriksikin hän melkein väitteli uransa loppuvaiheessa. – Se jäi 20 opintoviikosta ja väitöskirjasta vajaaksi, Kiviniemi sanoo. Työsuhdeasunto ratkaisi työpaikan Vastavalmistuneelle teknikolle riitti

1970-luvun alussa ottajia. Parkanossa syntyneelle ja Valkeakoskella teknillisen koulun käyneelle Olavi Kiviniemelle tarjottiin töitä Helsingistä muun muassa Nokialta, Siemensiltä ja Strömbergiltä, mutta hän valitsi rautatiet. Syy oli käytännöllinen. – VR:llä lähtöpalkka oli hiukan pienempi kuin muissa paikoissa, mutta VR pystyi tarjoamaan meille 80-neliöisen


Insinööritutkintojen määrä puntarissa Insinööriliitto esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tiputtaa maksamiensa insinööritutkintojen määrän välittömästi 4 000 perustutkintoon vuodessa. Noin 2 000 insinööritutkintoa siirrettäisiin muuntokoulutustutkinnoiksi. Tällä hetkellä insinöörikoulutuksen aloittaa noin 7 800 opiskelijaa vuosittain, mutta keskeyttämisprosentti on viime vuosina ollut lähes 50. Tilastojen mukaan kesäkuussa 2017 työttömänä oli 5 907 insinööriä. Muuntokoulutustutkinto sopii insinööritutkinnon tai vastaavan suorittaneelle. Esityksen mukaan sen laajuus olisi noin 60 opintopistettä ja kesto vuoden. Muuntokoulutus parantaa merkittävästi yli 45-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia. Näyttää siltä, että tällä hetkellä insinöörien ”parasta ennen ikä” on

työsuhdeasunnon Aleksis Kiven kadulta. Meillä oli jo yksi lapsi ja toinen oli tulossa, Kiviniemi perustelee. Ja VR:lle Kiviniemi myös jäi. Erityisen mielenkiintoisena hän pitää Pendolino-junien parissa viettämiään vuosia. – Vastasin kymmenen vuotta Pendolinojen kunnossapidosta, ja se vei minua useita kertoja eri puolille Italiaa Fiat Ferroviarian tehtaille ja sen alihankkijoiden tehtaille muualle Eurooppaan. Älä anna katteettomia lupauksia Olavi Kiviniemi kiinnostui ammattiyhdistystoiminnasta jo 1970-luvulla teknikkoaikanaan. Myöhemmin hän toimi ensin insinöörien ja sittemmin diplomi-insinöörien luottamusmiehenä VR:llä. Luottamusmiehenä Kiviniemeä pal-

Olavi Kiviniemi syntynyt 1948 Parkanossa eläkkeelle vuonna 2013 n valmistui automaatiotekniikan insinööriksi vuonna 1992 Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta n luottamustehtäviä mm. VR:n Insinöörien hallituksen puheenjohtaja, jäsenenä mm. teknikkoliittojen ja VR Akavan hallituksissa n n

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaisi edistää ylemmän amk-tutkinnon suorittamista ja työuran aikana tapahtuvaa täydennyskoulutusta.

42 vuotta. ”Parasta ennen ikä” on laskenut viisi vuotta viimeisen viiden vuoden aikana, ja tämän vuoksi Insinööriliitto

vaatii pikaisia toimia insinöörien työllisyyden parantamiseksi. Teksti ja kuva Sointu Högström

kitsi se, että hän pystyi edistämään jäsenten kannalta tärkeiden päätösten syntymistä. Rauhallisen ja kärsivällisen miehen filosofiana oli aina pyrkiä pitämään hyvät välit työnantajan suuntaan. Pitkään meni niin, että irtisanomisista ei tarvinnut ikinä puhua, mutta nekin tulivat VR:lle 2000-luvulla. – Suuntaan jos toiseenkin saattoi olla näkemyseroja, mutta tavoitteenani oli aina, että tehdään oikeudenmukaisia ja tasapuolisia päätöksiä. Ei luvata sellaista, mitä ei pystytä toteuttamaan, Kiviniemi kertoo. Henkilökohtainen kontakti on Kiviniemen mukaan paras tapa hankkia jäseniä. – Omissa yksiköissäni järjestäytymisaste oli täysi 100.

tynyt yhteistyö saa Kiviniemeltä kehuja. Hän kiittelee myös HI:n laajaa tapahtuma- ja harrastuspalettia sekä Metropolia-yhteistyötä. Kehityskohteiksi liittokonkari mainitsee muun muassa jäsenhankinnan ja -pidon. – Ei ole selvää, että insinöörit liittyvät liittoon tai pysyvät jäseninä.

Jäsenistä pidettävä kiinni Olavi Kiviniemelle oli selvää, että hän jatkaa eläköitymisen jälkeen seniorijäsenenä Helsingin Insinööreissä. Hän toimi esimerkiksi puheenjohtajana HI:n syyskokouksessa viime vuonna. Liiton kokouksiin on helppo tulla vaikka jalkaisin, sillä Kiviniemi on asunut Itä-Pasilassa vuodesta 1982 lähtien. – Se oli perheemme ensimmäinen omistusasunto. HI:n ja Insinööriliiton nykyinen tiivis-

Kolmikanta on tärkeä Kiviniemi myös toivoo, että ratkaisu vihdoin löytyisi esimerkiksi ikiaikaiseen kiistakapulaan eli matka-ajan palkkaan. Myös insinöörien etätyön ehdoista tulisi hänen mielestään päästä sopuun. – Ylipäänsä Insinööriliiton on oltava aktiivinen työmarkkinatoiminnassa ja etenkin Akava-yhteisössä, Kiviniemi summaa. Entä miltä näyttää työmarkkinoiden tulevaisuus kokeneen edunvalvojan silmin? – On tärkeää säilyttää kolmikanta. Sillä on vissi merkitys etenkin kriisiaikoina. – Paikallisessa sopimisessa on laadittava tiettyjä reunaehtoja. Muuten paikallistasolla ollaan aika avuttomana, kun pitäisi luottamusmiesten yksin neuvotella isoista asioista, Kiviniemi arvioi.

Teksti ja kuva Tuomo Tarvas HE L I NS 3/ 201 7

21


V

Vapaa-aika Marjo Mikola

Inssivisa Testaa tietosi 1.Mikä on maailman nopein eläin (maksiminopeus 400 km/h)? a) purjekala b) muuttohaukka c) piikkipyrstökiitäjä 2. Mikä oli Usain Boltin 100 metrin ennätysjuoksun keskinopeus? a) 37,58 km/h b) 47,58 km/h c) 57,58 km/h 3. Mikä on maailman kylmimmän asutun paikan Oymyakonin pakkasennätys? a) - 61 astetta b) - 51 astetta c) - 71 astetta 4. Minkä ikäisenä maailman vanhimmaksi elävä selkärankainen, holkeri, on sukukypsä? a) 50 vuotiaana b) 100 vuotiaana c) 150 vuotiaana

Luonto kutsuu juhlavuonna

5. Kuinka monen valtion alueella maailman pisimpänä pidetty joki Niili virtaa? a) 5 b) 9 c) 11

Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsevan Luontokeskus Haltian Luontolauantai-tapahtumissa tutustutaan Suomen luontoon, luontokohteisiin ja luonnossa liikkumiseen. Satavuotiaan Suomen kunniaksi Luontolauantait on tänä vuonna omistettu kansallisille luontotunnuksille: lokakuussa vuorossa on Kiteytyneitä tarinoita kallioperästä, marraskuussa koko perheen luontotapahtuma kutsuu puiden maailmaan, ja joulukuun luontolauantain otsikkona on Kotona kansallismaisemassa.

Vastaukset: 1. b 2. a 3. c 4. c 5. c

Lisätietoa osoitteesta www.haltia.com/fi/ajankohtaista

Sudoku 3/2017

8

3

4 5 7 9 6 5 2 4 9 22

1 9 3 7 2 1 4 3

1 2 4 3 7 4 HEL I NS 3/2 0 1 7

6

1 3 6 9 5 8 4 2 7

8 4 7 1 2 6 5 3 9

5 9 2 3 7 4 8 6 1

9 2 5 4 1 7 6 8 3

6 7 1 8 3 2 9 5 4

4 8 3 6 9 5 7 1 2

2 6 9 5 4 3 1 7 8

7 1 8 2 6 9 3 4 5

3 5 4 7 8 1 2 9 6

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 3.11.2017 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Vilhonvuorenkatu 11 A, 00500 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Esko Hulkkoa.


Uudet teknologiat esittäytyvät messuilla Hylkäämisen päivät Ihmismielen kuvaajana Elena Ferrante on virtuoosi. Jo ennen lumoavaa Napoli-sarjaa ilmestynyt Hylkäämisen päivät kertoo jätetyn naisen kivusta, psyyken hajoamisesta ja paranemisesta. Ehdoton lukusuositus.

Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät. Alkup. I giorni dell’abbandonono. Suom. Taru Nyström. WSOY 2017.

Terve vaan ja onnea! Mitä tapahtui, kun pizzanhimoinen kuningatar Margherita kohtasi leipurin Napolissa? Minkälainen oli Marie Skłodowskan ja Pierre Curien ensitapaaminen? Entä se, kun Henry Stanley löysi David Living­ stonen? Terve vaan ja onnea! -teos kertoo 101 tarinaa historiaan jääneistä ja sitä muuttaneista kohtaamisista. Hauskaa ja viihdyttävää lukemista.

Daniel Rydén: Terve vaan ja onnea! 101 historiallista kohtaamista. Alkup. 101 historiska möten. Suom. Anu Koivunen. Atena Kustannus Oy 2017.

Lokakuussa Messukeskuksessa voi tutustua uusimpaan teknologiaan, kuten IoT, VR, AR ja Big Data. Pohjoismaiden johtavan teknologiatapahtuman teemoina ovat muun muassa kaupallistaminen ja se, kuinka innovaatiosta tulee tuote, tuotteesta palvelu ja palvelusta menestys. Tapahtumassa jaetaan myös 10 000 euron Teknologia-palkinto.

Teknologia-tapahtuma 10.–12.10.2017 Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki #teknologia17

Tiedätkö, mitä jäsenetuja sinulle kuuluu?

Kesäkuvakisan voitto irtosi talkookuvalla HI:n kesäkuvakisan voittajakuva on otettu koivuklapien siirtotalkoista Vådötorp-huvilalla kesällä 2017. Voittajakuva henkii hyvää ryhmähenkeä ja insinöörimäistä otetta talkootyöhön. Kuvan ottanut Pertti Mattila saa palkinnoksi Nokia 6 -älypuhelimen. Onnittelut voittajalle!

HE L I NS 3/ 201 7

23


V

Vapaa-aika

Hannu Saarikangas kertoo ajattelevansa salitreeniä kuntoiluna, ei niin, että joka treenin jälkeen pitäisi mitata hauiksen ympärystä.

”Treenin jälkeen olo on seesteisempi” Entinen kilpaurheilija Hannu Saarikangas mittaa salitreenin tulokset enää vain sen tuottaman hyvänolon tunteena. Töitä ei jaksa tehdä, ellei tee muutakin kuin työtä, sanoo Insinööriliiton Koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas. Hänelle se jokin muu on aina ollut urheilu. – Minulla on sellainen ajatus, että tunti päivässä pitäisi tehdä jotain itsensä eteen. Kun treenin jälkeen tulee suihkusta, olo on paljon seesteisempi kuin ennen treeniä. 65-vuotias Saarikangas on keilannut kilpaa 1970-luvulta lähtien. Opiskeluaikoina hän pelasi lentopalloa ja on sittemmin juossut maratoneja. Nykyisin Saarikangas golfaa ja käy kuntosalilla. 24

HEL I NS 3/2 0 1 7

– Työhöni kuuluu paljon ilta- ja viikonloppumenoja, joten joukkuelajeja ei pysty harrastamaan. – Koetan liikkua monipuolisesti ja aina mieluummin ulkona kuin sisällä, hän lisää. Takaisin kuntosalille Hannu Saarikangas aloittaa salitreenin aina kunnon lämmittelyllä, yleensä soutulaitteessa, kuten tänäänkin. – Sen jälkeen käyn suurin piirtein kaikki lihasryhmät läpi. En tee pelkästään niitä liikkeitä, mitä on kiva tehdä. Saarikangas kertoo, että aktiiviurhei-

luaikoina kuntosalilla käynti oli toisen tyyppistä: kun haettiin raakaa ponnistusvoimaa, laitteissa oli raskaat raudat. Nyt hän kuvailee itseään uusheränneeksi kuntosaliharrastajaksi. – Vuodet alkavat tuntua kropassa sillä tavalla, että pelkkä juokseminen ei riitä. Kun kuntosali on työpaikan alakerrassa, sinne on helppo mennä töiden jälkeen, eikä matkoihin kulu ylimääräistä aikaa. – Kesällä käyn salilla noin kuusi kertaa kuukaudessa ja talviaikaan, kun on kylmä ja loskakeli, kymmenisen kertaa kuussa.


Ylös ja salille Kuntosaliharjoittelulla on tutkitusti paljon terveysvaikutuksia ja siitä hyötyvät aivan kaikki. Esimerkiksi selkä-, niska- ja hartiavaivat pysyvät poissa, kun kehon tukilihakset ovat vahvat, sanoo Fresh Fitness Oy:llä toimiva personal trainer Mimi Cajander. – Oletpa sitten juoksija, painija, tanssija tai pyöräilijä tarvitset voimaharjoittelua tukemaan omaa lajiasi. Kuntosaliharjoittelu auttaa myös kehon muokkauksessa sekä painonhallinnassa. Mitä enemmän lihasmassaa on, sitä parempi perusaineenvaihdunta on. Cajanderin mukaan aloittelijan olisi aluksi hyvä selvittää oma lähtötasonsa esimerkiksi lihaskuntotestillä ja miettiä omat realistiset tavoitteet tarkkaan. Hän kehottaa tekemään liikkeet mieluummin vapailla painoilla, käsipainoilla ja tangolla, jolloin treenaat useampaa lihasta kerralla. – Se, että istut melkein koko päiväsi, on jo tarpeeksi: älä tule salille istumaan. – Laitteet ovat kuitenkin hyvä valinta aloittelijoille ja niille, joilla on liikuntarajoitteita, Cajander lisää. Jos treenaat jotain muuta lajia tai olet aloittelija, koko kropan salitreeni 1–2 kertaa viikossa riittää. Salilla ei tarvitse treenata joka päivä eikä tuntia kauempaa kerralla, Cajander sanoo. – Kehonmuokkauksessa 3–4 kertaa viikossa on välttämätön, jolloin treenataan yksi tai kaksi lihasryhmää kerran tai kaksi viikossa – lujaa.

Vaikka treeni olisi rankka, siitä saa jaksamista ja hyvän olon, Hannu Saarikangas sanoo.

– Joskus käyn treenaamassa ennen iltakokousta, mutta en koskaan käy salilla peräkkäisinä päivinä. Entinen kilpaurheilija vihasi aikoinaan häviämistä, mutta nykyisin osallistuminen on isompi asia kuin tulokset. – Vaikka joskus vähän väsyttää tai laiskottaa, aina tulee tehtyä jotain. Saarikangas treenaa yksin. – Kun olen aina ollut urheilun kanssa tekemisissä ja joukkuepeleissä mukana, tiedän, mitä salilla tehdään. Seuraan myös, mitä lehdissä kirjoitetaan aiheesta. – Ja kun on lonkkavaivaa, niin fysioterapeutti on antanut vinkkejä, minkä-

laisia liikkeitä kannattaa tehdä ja mitä välttää, Saarikangas lisää. Vastuulla koulutuspolitiikka Hannu Saarikangas on tehnyt pitkän uran Insinööriliitossa, 37 vuotta. Hänen vastuulleen kuuluu koulutuspolitiikka ja kaikki mikä liittyy hyvään insinöörikoulutukseen. – Siihen kuuluu se, että nuoret saadaan kiinnostumaan tekniikasta, että ammattikoulu- ja lukio-opinnoista saa riittävästi osaamista, jotta pääsee insinööriopintoihin, että insinööriopistojen sisältö on sellainen, että sillä saa

töitä, ja että insinööreille olisi tarjolla sopivaa täydennyskoulutusta koko uran ajan. Saarikangas toimii IL:n edustajana Akavassa ja ministeriöön päin, lobbaa eduskuntaa ja tekee yhteistyötä työnantajapuolen kanssa sekä Eurooppa-tasolla. – Vastuualueeseen kuuluu myös IL:n tutkimustoiminta, uratiimi, nuorjäsentoiminta, järjestökoulutus sekä henkilöstöasiat. Tammikuussa 2018 Hannu Saarikangas jää eläkkeelle. Marjo Mikola Kuvat Mikko Taipale HE L I NS 3/ 201 7

25


T

Tekniikka

Rakennusalan osaajille riittää kysyntää Metropolia on vastannut rakennusalaa vaivaavaan työvoimapulaan muun muassa lisäämällä täydennyskoulutusta. Rakennusalan erinomaiset työllisyysnäkymät insinööreille jatkuvat. Metropolian Rakentaminen ja arkkitehtuuri -osaamisaluepäällikön Mika Lindholmin mukaan alan työvoimapulasta kertoo esimerkiksi se, että työnantajat ottavat jatkuvasti yhteyttä oppilaitokseen. – Kun katsoo alan päämediaa, Rakennuslehteä, on välillä näyttänyt siltä, että työpaikkailmoituksia on yhtä paljon 26

H EL INS 3/2 0 1 7

kuin asiaa. – Pääkaupunkiseudulla korostuu se, että täällä on valtavan isoja työmaita käynnissä, joihin etsitään satoja ihmisiä, Lindholm lisää. Pulaa on etenkin rakennustyömaiden työnjohtajista. Kiristyneet rakennusmääräykset, energiatehokkuus- ja pätevyysvaatimukset sekä uudet rakennusmääräyskokoelmat ja EU-direktiivit

ovat lisäksi aiheuttaneet sen, että erilaisia asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän. – Tuntuu, että kaikilla rakentamisen osa-alueilla on tällä hetkellä jonkunasteinen henkilöstöpula, sekä suunnittelualalla että tuotannossa, Lindholm sanoo. Yksi taustalla vaikuttava tekijä on 1990-luvun lama, joka karkotti alaa opiskelleet muihin töihin, ja jonka seurauksena rakennusalan koulutusta supistet-


Muuntokoulutus on kilpailukyvyn katalyytti Uudellamaalla on neljännes Suomen insinöörityövoimasta. Valitettavasti se näkyy myös johtoasemana työttömyysluvuissa. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää osaamista ja uusia innovaatioita. Insinööriliitto on esittänyt mallin, jossa insinöörikoulutuksen painopistettä siirretään muunto- ja täydennyskoulutuksen suuntaan. Noin vuoden mittaisella koulutuksella on mahdollista päivittää jo insinööritutkinnon suorittaneiden osaaminen tähän päivään ja vastata näin myös alueelliseen tekniikan alan työvoimapulaan, jota muun muassa Varsinais-Suomessa väitetään olevan. Pelkästään Uudellamaalla oli 1 506 työtöntä insinööriä kesäkuun lopussa. Lisäksi työtä vailla on 40 000 muuta korkeakoulututkinnon suorittanutta. Suunnittelu- ja konsulttialalla työvoiman tarve kasvaa, ja alalle ennustetaan muodostuvan osaamisvajetta.

Talous vahvistuu, insinöörityöttömyys on korkealla, osaamisvajetta on ilmassa. Valtiovallalta tarvitaan toimenpiteitä, jotka auttaisivat työttömiä insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia takaisin työn syrjään kiinni. Koulutusmäärien nostaminen ei ole ratkaisu osaamisvajeeseen, sillä korkeakoulutukseen ei ole saatavilla riittävästi hyvää oppilasmateriaalia. Pääsykokeet suosivat liikaa ylioppilaita ja moni haluttu, motivoitunut, ammatillisen väylän osaaja jää vaille opintopaikkaa. Osaamisen eri sektoreiden tulee sekä syventyä että leventyä. Tarve moniosaamiseen on suurempi kuin koskaan. Muuntokoulutus on vastaus yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Lasse Laurikainen, puheenjohtaja, Helsingin Insinöörit HI ry

taan infra-alan työmaiden johtoon. Idea koulutukseen tuli Rakennusteollisuus RT:stä ja ELY-keskuksesta. Koulutuksessa suoritetaan osia rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta. Koulutus kestää syksyyn asti ja sisältää kuuden kuukauden työharjoittelun. ELY-keskusten järjestämiä muuntokoulutuksia on ollut aikaisemminkin. – Nyt poikkeus on se, että yksikään osallistuja ei ole keskeyttänyt, ja koulutukseen oli valtavan paljon halukkaita tulijoita. Motivaatio on korkealla, Mika Lindholm sanoo. Samanlainen koulutus on suunnitteilla myös talonrakennuspuolelle. Siinä missä infra-alan koulutuksesta saa opintopisteitä, talonrakennusalalla osallistujat haluttaisiin erilaisten pätevyysvaatimuksien vuoksi kouluttaa tutkintoon asti.

tiin. Suurten ikäluokkien eläköityminen pienentää osaajien joukkoa entisestään. Uusia osaajia muuntokoulutuksella Rakennusalan työvoimantarpeeseen on Metropoliassa vastattu sekä lisäämällä alan aloituspaikkoja että tarjoamalla työttömille insinööreille uudelleenkoulutusta. Maaliskuussa alkoi muuntokoulutus, jossa 28 insinööriä jatkokoulute-

Yhteistyössä yritysten kanssa Metropolia järjestää aikaisempaa enemmän myös rakennusalan yritysten henkilöstölleen tilaamia täydennyskoulutuksia. Talotekniikkakoulutuksen yhteistyötä tehdään muun muassa Caverionin, NCC:n, Maaskolan, Granlundin, Hepaconin ja Äyräväisen kanssa. YIT kouluttaa henkilökunnalleen rakentamisen tietomallinnusta yhteistyössä Metropolian kanssa, ja Akukon, He-

limäki ja Zenner toteuttivat lähes vuoden kestäneen akustiikkasuunnittelijoiden pätevyyskoulutuksen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös SRV:n ja Wise Groupin kanssa. Koska rakennusalan osaajat revitään tällä hetkellä käsistä, pätevistä opettajista alkaa olla pulaa. – Jos me haemme asiantuntijaa, samaan aikaan samaa asiantuntijaa hakee myös teollisuus. Rakennamme päivittäin yhteistyökuvioita niin, että emme pelkästään kouluta muita, vaan että saisimme myös teollisuudesta apua koulutukseen, Mika Lindholm sanoo. Rakentamisen kasvu hiipuu Tilastokeskuksen mukaan rakennusalan yritysten liikevaihto oli helmikuuhun 2017 mennessä kasvanut yhtäjaksoisesti 25 kuukautta, eli yli kahden vuoden ajan. Rakennusteollisuuden kevään 2017 suhdannekatsauksessa kuitenkin arvioidaan, että ensi vuonna sekä rakentamisen että työllisyyden kasvu pysähtyvät. – Kyse on alalle tyypillisestä suhdannevaihtelusta. Töitä riittää jatkossakin, jos on nyt koulunpenkillä. Varsinkin amk- ja yliopistotason työvoimasta on huutava pula, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen rauhoittelee. Jenni Meronen Kuva Pixhill HE L I NS 3/ 201 7

27


H

HI ry

Hallitus esittäytyy - Antti Leppänen Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Ensimmäisen kerran olin HI:n hallituksessa vuoden 2015 opiskelijaedustajana. Valmistuneena insinöörinä kuluva kausi on minulle ensimmäinen. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Päävastuullani hallituksessa ovat teemaseminaarit, ja olen mukana myös esimerkiksi työmarkkinajaoksen toiminnassa. Seminaareja rakentamaan kootaan aina oma projektiryhmä, jossa ovat mukana kunkin teeman ympäriltä parhaiten asioita ymmärtävät henkilöt. Tulevaa Virtuaalitodellisuus-seminaaria varten saimme ryhmäämme kolme alalla työskentelevää henkilöä tuomaan asiantuntemustaan. Minkälaisena näet verkostoitumisen merkityksen nuorelle insinöörille? Tässä kohtaa joutuu käyttämään jo hiukan kulunutta fraasia, ”sen merkitystä ei voi liikaa korostaa”. Verkostoitumalla jo opiskeluaikana insinöörityön aihe tai se valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka voi löytyä opiskelukavereiden tai muiden tuttujen kautta. Verkostoitumalla pystyy luomaan myös samanhenkisten ihmisten tukiverkostoja, jolloin yllättävissäkin tilanteissa voi saada kullanarvoisia vinkkejä ja apua. Näin startup-yritysten kulta-aikana nuoret pystyvät myös yhdessä jalostamaan ajatuksiaan verkostoissaan ja voivat lähteä koettelemaan rajojaan yrityksen vetämisessä ja omien ideoiden muuttamisessa työksi sekä elannon tuojaksi. Nuorena insinöörinä työhön saattaa kuulua matkustelua tai jopa muutto toiselle paikkakunnalle, jolloin opiskeluaikana luodut verkostot voivat helpottaa vieraalle paikkakunnalle muuttamista ja sinne kotoutumista. Myös liittoyhteisöstä voi saada tukea ja turvaa, jos oman alueyhdistyksen tapahtumista löytyy sielunveljiä tai -siskoja, joilla on samanlainen tilanne kuin itsellä. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Opiskeluaikana olin mukana Insinöö28

HEL I NS 3/2 0 1 7

Antti Leppänen Logistiikkakonsultti, EP-Logistics Oy Tuotantotalouden insinööri – Metropolia Ammattikorkeakoulu

riopiskelijaliiton (IOL ry) paikallisyhdistystoiminnassa ja viimeisenä opiskeluvuonna myös IOL:n liittohallituksessa. Vuosien aikana koetut ja opitut asiat innostivat lähtemään myös Helsingin Insinöörien hallitukseen, olihan sitäkin jo vuoden verran ”harjoiteltu” täysivaltaisen opiskelijaedustajan roolissa.

kiinnostuneiksi tai aktiiviseksi oman yhdistyksensä toiminnassa, on suuret kerrannaisvaikutukset pitkässä juoksussa.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Ensisijainen tahtoni on vaikuttaa koko liittoyhteisön kehittymiseen entistä jäsenläheisemmäksi. Ay-liikkeen suosion laskiessa sillä, että jäsenistö saadaan

Terveisesi HI:n jäsenille: Muistakaa käyttää HI:n ja liiton tarjoa­ mia palveluita hyväksenne, koska meitä vartenhan siellä on ihmisiä töissä.

Mitä harrastat? Suunnistusta, frisbeegolfia ja lumikenkäilyä – jos ja kun talvisin etelässä on lunta.

Kuva Markus Sommers


Sinua varten – työssä ja vapaalla

Lasten joulujuhlassa improshow Sunnuntaina 26. marraskuuta 2017 klo 15–17 Kilonpuiston koulu, Kilonpuisto 5, Espoo. Stella Polariksen koko perheen improshow ja musiikkileikki-impro Stella Polariksen huikeat esiintyjät improvisoivat satuja, lauluja, leikkejä – ja vaikka mitä. Yleisön ehdotusten pohjalta näytellään, sävelletään ja sanoitetaan juuri sellaisia lauluja kuin yleisö haluaa kuulla. Saattaa olla, että pikkuyleisön apua tarvitaan myös näyttämön puolella. Luvassa ainutlaatuisia koko perheen esityksiä, tuoreustakuulla. Mukana myös joulupukki lahjakääröineen! Askartelupajassa joulukuusen koristelua itse tehdyillä joulukoristeilla. Lämpimästi tervetuloa koko perhe! Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 3/ 201 7

29


H

HI ry

Galleria Sarpanevan opastettu kierros Näyttely on yli 200 teoksen läpileikkaus Timo Sarpanevan monipuolisesta tuotannosta, joka ulottuu seitsemälle vuosikymmenelle. Oppaana toimii Timo Sarpanevan puoliso ja työtoveri Marjatta Sarpaneva. Gallerian myymälästä on ostettavissa Timo Sarpanevan suunnittelemia tuotteita sekä harvinaisia taide-esineitä ja litografioita. Osallistumismaksu on 18 euroa. Yksityistilaisuus. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Sääntömääräinen syyskokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 15. marraskuuta 2017 klo 18 Insinöörit–Ekonomit-talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat myös saatavissa 13.–15. marraskuuta yhdistyksen toimistolta. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 25. lokakuuta 2017. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan kokoukseen 12. marraskuuta mennessä osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Tervetuloa! Hallitus

30

H EL INS 3/2 0 1 7

Sarpaneva Design Oy

Lauantaina 16. syyskuuta 2017 klo 14–16 Galleria Sarpaneva, Heikkiläntie 8


Henkilövalokuvauksen koulutus Jukka Kari

Maanantaina 11. syyskuuta klo 18 Ratavartijankatu 2 A HI-Valokuvauskerhon koulutuksessa kuulet vinkkejä henkilökuvauksesta ja opit keinoja kuvattavan ohjaamiseen. Kouluttajana on valokuvaaja Paula Virta. Maksuton jäsentilaisuus. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.:

Retki Lahden Radio- ja tv-museoon ja Sibeliustaloon Keskiviikkona 13. syyskuuta 2017 klo 8.30–17 Lähtö Kiasman bussipysäkiltä. Lähde HI-Senioreiden kanssa bussiretkelle Lahteen. Lahdessa pääset tutustumaan Radio- ja tv-museo Mastolaan, Sibeliustaloon ja Lahden kaupunkiin. Retken jäsenhinta on 25 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Tutustu saksalaiseen miekkailuun Historiallisen Miekkailun Seura EHMS

Lauantaina 28. lokakuuta 2017 klo 11–13 Historiallisen Miekkailun Seura EHMS, Beckerintie 2 HI:n yksityistilaisuudessa pääset kokeilemaan erilaisten miekkojen käyttöä, kuten feder-teräsmiekkaa, rapiiria ja veitsimäistä messeriä sekä yhden käden lyömämiekkaa. Jäsenhinta on 12 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878 HE L I NS 3/ 201 7

31


H

HI ry

Ei pelkästään kuorolaulua - myös näyttelemistä Insinöörilaulajat on viikoittain harjoitteleva ja erilaisissa tilaisuuksissa esiintyvä mieskuoro. Toiminta ei kuitenkaan aina rajoitu laulamiseen. Kuoron jäsenet ovat vuosien varrella päässeet avustajiksi myös erilaisiin kotimaisiin elokuviin. Mieskuorot näyttävät olevan vakiintuneita nettihakujen kohteita, kun tuotantoyhtiöiden kuvausassistentit etsivät tietyn oloisia ja ikäisiä avustajia elokuviensa vahvistukseksi. Insinöörilaulajien nettisivusto on vuosien varrella tarttunut useammankin assistentin haaviin, ja kuoron jäseniä on pyydetty töihin. Avustajan työ ei aina kartuta kuoron kassaa. Käytännöt vaihtelevat tuotantoyhtiöittäin, ja palkkiona muutaman tunnin tai jopa koko päivän työstä saattaa olla vain elokuvalippu. Kokemuksena se on kuitenkin hieno, koska tietää joskus myöhemmin näkyvänsä valkokankaalla ainakin vilaukselta. Samalla pääsee seuraamaan elokuvantekijöiden ja nimekkäidenkin ammattinäyttelijöiden työskentelyä. Aikamatka sadan vuoden taakse Viimeisin Insinöörilaulajien avustajakeikka suuntautui Ylelle, jossa kuvattiin kolmiosaista TV-sarjaa Suomi 1917. Sarja keskittyi vuoden 1917 tapahtumiin, joissa itsenäistyvän Suomen eduskunnalla kansanedustajineen oli merkittävä rooli. Avustajakeikoista olemme aikaisemminkin todenneet, että tuotantoyhtiöillä on melko laaja puvusto. Tämä piti erityisesti paikkansa Ylen kohdalla. Jo etukäteen oli mietitty, minkälaisilla asuko-

konaisuuksilla tavallisista kuorolaisista tehdään sadan vuoden takaisia kansanedustajia. Kuvauspäivän aikana panimme merkille, kuinka ammattitaitoisia ja osaavia ammattilaisia Ylessä on. Kaikki järjestelyt oli huolella tehty ja kuvauspäivänä asiat sujuivat kuin rasvattu. Myös avustuspalkkiota maksettiin oikeasti, eikä kuoron tarvinnut tyytyä pelkkiin leffalippuihin. Kuvauksiin Tekulle TV-sarjaa kuvattiin tutussa Metropolian Bulevardin toimipisteessä. Tuo ”Helsingin Tekun” juhlasali, jossa muutama kuorolainenkin on joskus vastaanottanut insinöörin paperit, oli nyt lavastettu vuoden 1917 eduskuntasaliksi. Puitteet olivat hienot, ja paikalle oli lisäksi tuotu eduskunnasta tuttua rekvisiittaa. Itse kohtaukset olivat kuorolaisten

kannalta helppoja. Näyttelijän koulutusta ei tarvittu, kunhan noudatti ohjaajan antamia ohjeita tarkasti. Puherooleja, saati laulurooleja, ei ollut, joten lauloimme kuvausten välissä Suomi-tunnelmaan sopivia, kaikille tuttuja kappaleita muiden pääkaupunkiseudun kuorolaisten kanssa. Mahtaakohan moni TV-sarjan katsoja aavistaa, kuinka musikaalinen eduskunta siinä olikaan. Aamuviidestä iltaan saakka jatkunut kuvauspäivä oli kaikille mieluinen, vaikka pitikin sisällään suuren määrän pelkkää odottelua. Tulevan syksyn aikana sarja nähdään Ylen kanavalla. Tule riveihimme laulamaan! Teksti ja kuva: Kari Oikkonen Tiedustele koelauluista Kimmo Heikkiseltä, p. 0400 583 423 tai täytä lomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Työnhakuveturin kyydissä työnhaku sujuu Työnantajien rekrytointipaneeli Keskiviikkona 13. syyskuuta klo 9–13 Alma-talo, Alvar Aallon katu 3 C Perjantaina 8. syyskuuta 2017 klo 9–12 Telia 5G-areena, Urheilukatu 5 Rekrytoijat ja työnhakijat saavat tilaisuuden toistensa minihaastatteluun rennon ulkoilun ja kävelykierrosten merkeissä. 32

HEL I NS 3/2 0 1 7

Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Mukana eri alojen rekrytoijia ja työnhaun asiantuntijoita. Webinaari: Menesty videotyöpaikkahaastattelussa 20. syyskuuta 2017 klo 9–10.

Tule mukaan Työnhakuboosterin pienryhmiin! Haku kaikkiin syksyllä alkaviin ryhmiin on käynnissä. Ilmoittaudu: www.tyonhakuveturi.fi


Syksyn 2017 koulutustarjonta Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä maksuttomia jäsenkoulutuksia osoitteessa Ratavartijankatu 2 A. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat osa 1 Torstaina 14. syyskuuta 2017 klo 17–20 Opi ymmärtämään roolisi työpaikan ristiriitojen ehkäisemisessä ja pysäyttämisessä. Tunnista ajatusmallit ja tunteet kriisien taustalla. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat osa 2 Perjantaina 15. syyskuuta 2017 klo 17–20 Pureudu ristiriitojen syihin tosielämän esimerkkitapausten ja käytännön harjoitusten avulla. Kehitä taitojasi käsitellä työpaikan vaikeita tilanteita. Job interview Wednesday 20. September 2017 at 5–8pm Different forms of job interview and typical interview questions. Hyvinvointia työelämään Maanantaina 25. syyskuuta 2017 klo 17–20 Paranna hyvinvointia, jaksamista ja motivaatiota työssäsi tai työnhakusi aikana. Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn workshop Keskiviikkona ja torstaina 4. ja 5. lokakuuta 2017 klo 17–20 Ensimmäisenä iltana keskitytään työnhakuun sosiaalisessa mediassa ja asiantuntijuutta korostaviin verkostoihin. Toisena iltana tehdään LinkedIn-profiilista asiantuntijuutta korostava ja hakukoneoptimoitu.

Tule parhaaksi itseksesi Keskiviikkona ja torstaina 18.–19. lokakuuta 2017 klo 17–20

Elvytä englannin kielen osaamistasi esiintymistaidon luennon ja käytännön puheharjoittelun pohjalta.

Löydä esiintymishalusi ja rohkeutesi valmistautumalla puhetilanteisiin systemaattisesti.

Työhaastattelu Tiistaina 12. joulukuuta 2017 klo 17–20

Työsuhde, yrittäjyys ja kevytyrittäjyys Torstaina 2. marraskuuta 2017 klo 17–20 Asiantuntijoille tarjotaan yhä useammin työsuhteen sijaan työllistymistä yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Opi näiden eri vaihtoehtojen edut ja riskit työntekijän näkökulmasta. Ajanhallinta Tiistaina 7. marraskuuta 2017 klo 17–20 Tunnista aikavarkaat, opi suunnittelemaan ajankäyttöäsi tehokkaammin, vähennä stressiä ja keskity olennaiseen.

Koulutuksen teemoina ovat mm. työhaastattelun eri muodot, tyypilliset haastattelukysymykset ja vuorovaikutteisuus. Neuvotteluvalmennus Lauantaina 16. joulukuuta 2017 klo 10–17 Käytännönläheinen koulutus neuvotteluun valmistautumisesta, konfliktinhallinnasta ja neuvottelun etenemisestä hyvään lopputulokseen. Ilmoittaudu koulutuksiin: www.ilry.fi/koulutukset

CV-työpaja Maanantaina 13. marraskuuta 2017 klo 17–20 Laadi hyvä työhakemus ja ansioluettelo ura-asiantuntijan avustuksella. Oma tietokone mukaan! Työnhaun peruselementit Keskiviikkona 22. marraskuuta 2017 klo 17–20

Basics of job search Monday 9. October 2017 at 5–8pm

Opi löytämään avoimia- tai piilotyöpaikkoja ja paranna osaamisesi esittelyä työhakemuksissa.

The course focuses on these basic structures: job search, finding a job vacancy, and how to make yourself attractive to recruit.

Revive Your English Keskiviikkona ja torstaina 29.–30. marraskuuta 2017 klo 17–20

Eikö löytynyt mieleistä koulutusta? Minkälaisen koulutuksen tai valmennuksen toivoisit meidän järjestävän? Otamme kehitysehdotuksia ja toiveita mielellämme vastaan osoitteeseen toimisto@helins.fi.

HE L I NS 3/ 201 7

33


H

HI ry

HI Hallitus 2017 Puheenjohtaja Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ helins.fi

Varapuheenjohtaja Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjolehtinen@ outlook.com

Bari Beshar 040 729 5154 bari.hi@beshar.fi

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomash@gmail.com

Janne Juujärvi 046 923 5868 janne.juujarvi@ consti.fi

Susanna Kalliomäki 045 137 0371 susanna.m.kalliomaki@gmail.com

Timo Karasmäki 040 521 8859 tkarasmaki@ gmail.com

Elina Kuivinen 050 911 5434 emkuiv@gmail.com

Antti Leppänen 040 777 4531 anttileppane@ gmail.com

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

Mila Viksilä 045 119 8591 mila.viksila@ gmail.com

Hallituksen sähköposti: hallitus@helins.fi

Toimisto Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Sinua varten – työssä ja vapaalla

34

HEL I NS 3/2 0 1 7

Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi


K

Kolumni Kuva Insinööriliitto HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Työaikalaki uudistuu Ministeri Jari Lindström asetti kesäkuussa 2016 työryhmän miettimään työaikalain uudistamista. Työaikalaista ja sen uudistamisesta voit lukea lisää osoitteesta www.tyoaikaan.fi.

JOS SE EI OLE RIKKI, ÄLÄ KORJAA SITÄ Otsikon sanonta on peräisin 1970-luvulta, kun Yhdysvaltojen hallinto- ja budjettiministeriön johtaja Thomas Lance tokaisi, että valtionhallinto olisi hyvä, jos se oppisi periaatteen ”if it ain’t broken don’t fix it”. Se tulee mieleen hyökkäyksissä suomalaista työmarkkinajärjestelmää kohtaan. Kriitikot kertovat sen olevan rikki, koska se aiheuttaa korkeaa työttömyyttä, on vanha, kankea ja estää ihmisiä sopimasta työehdoistaan. Työmarkkinajärjestelmää syytetään työttömyydestä, koska se ei ole pystynyt laskemaan työn kustannuksia (eli palkkoja). Se on vanhentunut, no, koska se on vanha. Kankeudella tarkoitetaan, että työehdot eivät jousta alaspäin. Se, että ihmiset eivät saa sopia työehdoistaan, on käytännössä sitä, että ei saa sopia työehtosopimuksia heikommin. Ammattiyhdistysliike on syyllinen siihen, että ei ole haluttu luoda työmarkkinoita, joissa yhtä työtä tekemällä ei pärjää. Palkkakilpailun sijaan halutaan laatukilpailua. Jos työehtosopimuksissa sovittuja asioita ei neuvoteltaisi työmarkkinaosapuolten välillä, niistä pitäisi useassa tapauksessa säätää lailla. Jälkimmäinen tuskin lisää asiantuntemusta ja joustavuutta. Työmarkkinajärjestelmämme on tuottanut hyvinvointia ja vakautta usealla vuosikymmenellä. Se on sopeutunut muun muassa öljykriisiin, finanssimarkkinoidemme vapautumiseen, 1990-luvun lamaan, tietotekniikan nousuun ja EU-jäsenyyteen. Paikallista sopimista on lisätty ja rakenteet ovat muuttuneet, joustotkin ovat kasvaneet. Neuvottelemalla on mahdollista sopeutua myös digitalisaation ja nk. uuden työn haasteeseen. Ilman toimivaa järjestelmää ei ole neuvottelua, vaan pelkkää sanelua. Ei pidä uskoa, että jokin on rikki vain, koska joku niin kovaan ääneen huutaa. Petteri Oksa Insinööriliiton neuvottelujohtaja

Viimeinen HELINS-lehti joulukuussa Siirrymme ensi vuonna kokonaan digitaaliseen aikaan – viimeinen painettu HELINS-lehti ilmestyy 4.12.2017.

Ideoita nettijutuiksi? Tule mukaan virtuaaliseen ideariiheen jakamaan juttuideoita aiheista, joista haluaisit lukea HI:n kanavilla. Ideariihi toimii sähköisesti. Ilmaise kiinnostuksesi Sointu Hög­ strömille, sointu.hogstrom@helins.fi. HE L I NS 3/ 201 7

35


A L L I R TO ! N A A T A V A T JÄSEN N : I H , ULLE

N TSU SI

ON KU TÄMÄ

ITA R Ö Ö INSIN

-

N

AA M U T H PA

LAUANTAINA 30.9.2017 KLO 12 AKAVATALO, VALOPIHA, KELLOSILTA 7, HELSINKI

Tule viettämään rentoa, aktiivista ja vuorovaikutteista lauantaipäivää kanssamme! Aloitamme päivän maittavalla lounaalla, jonka jälkeen torikojuilla etsimme yhdessä uusia ajatuksia HI:n toimintaan ja tapoja tuottaa entistä parempia jäsenpalveluja. Päivän kruunaa upean Outi Mäenpään toiminnallinen vuorovaikutuskoulutus. Tervetuloa!

ILMOITTAUDU MUKAAN: www.helins.fi/tapahtumat


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.