HELINS 2 2017 by HELINS-lehti

2 2017 I

Insinööri työssä: Kokeita pienoismalleilla

Edunvalvonta: Tekoäly tulee asiantuntijatyöhön

Vapaa-aika: Julkisivukuvilla kuuluisaksi

Työkaverina kone

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Kokeita pienoismalleilla....................................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Tekoäly tulee asiantuntijatyöhön..................................... 8 Mallikoelaitoksella simuloidaan merenkäyntiä.......... 10 IL:n uusi jäsenhankintavastaava......................................12 Koneella kulkee......................................................................14 Rekrystudiossa saa aidon kokemuksen videorekrytoinnista........................17

Advanced Engineering -messuilla syvennyttiin tulevaisuuteen...............................................18 Aktiivikonkari Maijaliisa Mäkinen .................................. 20 Välipalat...................................................................................22 Julkisivukuvilla kuuluisaksi...............................................24 Rutiinit robotille....................................................................26 Hallitus esittäytyy – Bari Beshar.....................................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Jenni Karjalaisen kolumni..................................................35

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

4041-0619 Painotuote

TYÖAIKALAKI KUULUU KAIKILLE

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@helins.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210

Työaikalaki on tämän kesän kuuma peruna. Ministeri Jari Lindströmin asettama työryhmä kirjoittaa työaikalain hallituksen esityksen muotoon kesäkuun loppuun mennessä. Nyt voimassa olevasta työaikalaista on kaksi virheellistä käsitystä. Ensimmäinen harhaluulo on, että työntekijä ja työnantaja voisivat työsopimuksella sopia siitä, että noudatetaanko työpaikalla työaikalakia vai ei. Toinen harhaluulo liittyy edellä mainitun sopimuksen soveltamiseen; sovittaessa näin työntekijällä voitaisiin teettää ympäripyöreitä päiviä samalla kuukausipalkalla. Voimassa oleva työaikalaki ei sovellu kovin hyvin asiantuntijatyöhön ja vielä vähemmän uusiin työnteon muotoihin. Lähtökohtaisesti laki tunnistaa sen piiriin kuuluvaksi työksi vain työn, joka tehdään työnantajan työnjohdon alaisuudessa, työnantajan välineillä ja työnantajan tiloissa. Nykylain voimassa ollessa esimerkiksi kotona ja matkalla tehtävä työ jää usein noteeraamatta työajaksi, vaikka sellaisen työn määrä on merkittävä. Korvaamatta jäävän työn määrä vaihtelee yksilöllisesti, mutta jopa 200 korvaamatonta tuntia vuodessa ei ole edelleenkään harvinaisuus. Olennaisinta työaikalain uudistamisessa on, että kaikilla palkansaaja-asemassa olevilla, kuten myös ylemmillä toimihenkilöillä, on oikeus työaikaan. Tällöin kaikki työ kirjataan ajasta ja paikasta riippumatta. Työajan tulee voida joustaa myös työntekijän tarpeista lähtien, kuitenkin itse työntekoa tarpeettomasti haittaamatta. Myös työaikoja koskevan paikallisen sopimisen tulee tapahtua työehtosopimusten puitteissa. Vain siten meillä on mahdollisuus puolustaa sitä, että työajoissa vallitsisi työntekijän näkökulmasta kohtuus. Työryhmän palauttaessa kesäkuussa esityksensä uudeksi työaikalaiksi alkaa asiasta keskustelu. Odotamme, että syksyllä asiasta on kova poliittinen vääntö. Sinä olet arvokas, ja myös aikasi on arvokasta. Tuethan tavoitettamme. www.tyoaikaan.fi

Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi

Lasse Laurikainen päätoimittaja

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi LumiPress Gloss.

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Vilhonvuorenkatu 11 A 00500 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Mikko Taipale Toimitusneuvosto

Lasse Laurikainen, pj. Sointu Högström, siht. Bari Beshar Susanna Kalliomäki Elina Kuivinen Juha Manu Marjo Mikola, Unionimedia Paino PunaMusta Oy

Aikataulu 2017 Numero Aineisto Ilmestyy 3 9.8. 6.9. 4 7.11. 4.12. HE L I NS 2/ 201 7

–

Insinööri työssä

Samuli Eskolan työssä yhdistyvät kaksi hänen mielenkiintonsa kohdetta, merenkulku ja tekniikka.

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

Kokeita pienoismalleilla Samuli Eskola selvittää työkseen, miten merenkulku olisi entistä turvallisempaa. Samuli Eskola työskentelee laivojen ja niiden pienoismallien kanssa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tarjoaa erilaisia tutkimus- ja kehityspalveluja. Laiva- ja arktinen teknologia -yksikössä tutkitaan meriteknisiä sovelluksia. Tavoitteena on, että laivat ja erilaiset merirakenteet olisivat mahdollisimman turvallisia, energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Eskolan yksikössä on neljä päätutkimusalaa. Mittausteknikko Eskola työskentelee laivamallikokeiden eli laivojen pienoismalleilla tehtävien sekä oikeilla laivoilla tehtävien, täyden mittakaavan kenttämittauskokeiden parissa. – Sen lisäksi meillä tehdään numeerista laskentaa. Pystymme tietokoneella mallintamaan ja laskentamaan erilaisia voimia ja rakenteiden käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Neljäs tutkimusala on jään vaikutukset laivojen runkoihin ja potkureihin sekä muihin merirakenteisiin. Kestääkö laivarunko? Kun suunnitteilla on uudentyyppinen alus, pitää selvittää, millainen on sen hallittavuus meriolosuhteissa, Samuli Eskola kertoo. Mallikokeissa laivoista tehdään tyypillisesti 15- tai 17-kertainen pienennös. Sen avulla tutkitaan rungon ja propulsio laitteiden eli erilaisten potkureiden toimintaa mallikoealtaassa. Tutkimuksilla pyritään parantamaan laivojen hallittavuutta. Pienoismallikokeita on tehty esimerkiksi matkustajalaivoista. Asiakkaita ovat kotimaiset ja ulkomaiset yritykset sekä julkisen sektorin toimijat. Tehtävät kokeet vaihtelevat sen mukaan, minkälaisia suureita halutaan mitata. Mitattavia asioita on lukuisia. Kokeissa tutkitaan esimerkiksi laivarungon

vastusta ja kaikkea, mikä liittyy rungon ja veden kontaktiin. – Kokeiden perusteella pystytään määrittelemään konetehoja ja se, minkälaiset potkurit runkoon sopisivat ja kuinka hyvin potkurit toimisivat vedessä: lähtevätkö potkurit kavitoimaan, ja kuinka hyvin potkurit toimivat niiden käyttöalueella. Mittauksissa käytetään sekä hyvin pieniä että isoja antureita käyttötarkoituksesta ja mitattavasta voimasta riippuen.

”Laivarungon elämistä ja käyttäytymistä voidaan seurata jopa vuoden verran.”

Laivarunko elää vedessä Kenttäkokeissa mittaukset tehdään oikeilla laivoilla. Tutkitaan esimerkiksi, kuinka suuri on laivan paaluvetovoima. – Köyden toinen pää kiinnitetään laivaan, toinen rantaan. Parhaimmillaan vetovoima voi olla 200 tonnia, joten köysien on oltava kestäviä, Samuli Eskola sanoo. Lisäksi tutkitaan erilaisia laivarungon käyttäytymiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi laivan kriittisiin kohtiin asetetuilla venymäliuskoilla anturoidaan laivan runkoa eri kohdista ja mitataan rungon venymiä ja taipumia.

Kokeet voivat olla lyhytaikaisia tai pidempiä. – Laivarungon elämistä ja käyttäytymistä voidaan seurata jopa vuoden verran. Työssä yhdistyvät tekniikka ja vesi Mittausteknikot työskentelevät avustavissa tehtävissä. – Pienoismallikokeissa valmistelemme pienoismallit ja anturoimme ne, teemme ajoja mallikoealtaan hinausvaunulla ja keräämme samalla mittaustuloksia tutkijoita varten, Samuli Eskola kertoo. Nelikymppinen Eskola valmistui tietoliikennetekniikan insinööriksi Stadiasta vuonna 2003. VTT:llä hän aloitti vajaa kaksi vuotta sitten. Myös Eskolan edellinen työpaikka liittyi merenkulkualaan. – Olen itse liikkunut vesillä ihan pienestä pitäen, muun muassa purjehtinut, eli siinä mielessä vesi on tuttu elementti. – Työssäni saan yhdistää oman mielenkiinnon merenkulkuun ja tekniikkaan. Tutkimustoiminnassahan käytetään paljon erilaisia teknisiä mittausvälineitä, ja tässä pääsee näkemään paljon erilaisia asioita. Tyypillistä työpäivää ei ole. – Työtehtävät ovat tosi monipuolisia. Saan tehdä paljon kaikenlaista ja touhuta tekniikan parissa. Natasha Petrell Mikko Taipale

VTT:n mallikoelaitoksella simuloidaan pienoismallien avulla laivojen ja propulsiolaitteiden toimintaa meriolosuhteissa. Lue sivulta 10 kiskoilla kulkevasta hinausvaunusta, joka kuljettaa pienoismalleja mallikoealtaassa.

HE L I NS 2/ 201 7

–

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

MITÄ EROA ON HÄLYTYSTYÖLLÄ JA HÄTÄTYÖLLÄ? Kysymys: Onko minun pakko suostua hälytys- tai hätätyöhön? Vastaus: Kun työntekijä on poistunut työpaikalta ja saa säännöllisen työajan ulkopuolella kutsun tulla takaisin työhön, on kyse hälytystyöstä. Hälytystyötä voi olla esimerkiksi tietojärjestelmän häiriön selvitys ja korjaaminen. Hälytystyö voi olla samalla ylityötä, jos kyseisen päivän tai viikon säännöllisen työajan tunnit ovat jo täynnä. Hälytystyöhön ei ole pakko suostua, ellei samalla ole kyse hätätyöstä. Usein hälytystyöhön kuitenkin kannattaa suostua, koska joissain työehtosopimuksissa on määritelty erillinen hälytyskorvaus, joka maksetaan ylityöpalkan lisäksi. Monissa tapauksissa nämä korvaukset ovat huomattavia. Hätätyö puolestaan on sellaista säännöllisen työajan ulkopuolista työtä, jossa ennalta arvaamaton tapahtuma on ai6

–

H EL INS 2 /2 0 1 7

heuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Edellytyksenä on myös, että työn tekemistä ei voi siirtää myöhemmäksi. Kyseessä on siis poikkeuksellinen tilanne. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta. Hätätyötä voidaan teettää myös työntekijällä, jonka ylityön enimmäismäärä on täyttynyt. Hätätyötä ei lueta ylityön enimmäismääriin. Hätätyöstä on maksettava normaali ylityökorvaus ja sunnuntaina tehdystä hätätyöstä sunnuntaityökorvaus. Hätätyötä teetettäessä voidaan poiketa myös lepoaikasäännöksistä. Periaatteessa hätätyössä ei työajan pituutta ole mitenkään rajoitettu. Hätätyön teettämisessä on kuitenkin tarkoituksenmukaista ottaa huomioon työsuojelulliset

näkökulmat. Työnantajan on tehtävä viivytyksettä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Ilmoituksessa on oltava myös luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai työsuojeluvaltuutetun lausunto. Lausunnon perusteella työsuojeluviranomainen ratkaisee, täyttyykö hätätyön tunnusmerkistö. Jos tunnusmerkistö ei täyty, työsuojeluviranomainen voi rajoittaa tai lopettaa työn teettämisen. Valitettavan usein hälytystyö ja hätätyö sekoitetaan keskenään – ehkä joskus jopa tarkoitushakuisesti – ja työntekijää saatetaan painostaa ylityöhön. Uhkaako tietojärjestelmäkatkos todellakin hengen, terveyden tai omaisuuden menetystä? Vastaus on aina tapauskohtainen.

LAILLINEN VAI LAITON LAKKO? Kysymys: Vapun jälkeisenä tiistaina 2. toukokuuta katselimme työpaikan ikkunasta pihalle, jossa näkyi kolme YTN:n liiveihin pukeutunutta lakkovahtia. Illalla aiheesta oli myös uutisissa. Työporukassa pohdimme, oliko kyseessä laillinen vai laiton lakko? Mihin työtaistelulla pyrittiin? Vastaus: Kyseessä oli laillinen painostustoimi, jonka tarkoituksena oli vauh-

dittaa kaupan alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelujen aloittamista. Kaupan alalla työskentelee noin 30 000 ylempää toimihenkilöä asiantuntija- ja esimiestehtävissä, joilla ei ole omaa työehtosopimusta. YTN:n lukuisista yrityksistä huolimatta Kaupan liitto ei ole halunnut aloittaa neuvotteluja alan ylempien toimihenkilöiden sopimuksesta. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on esittänyt neuvotte-

lujen pohjaksi mallia, joka lisäisi merkittävästi paikallista sopimista alan yrityksissä. Kaupan liitto tyrmäsi YTN:n esityksen neuvottelujen aloittamiseksi maaliskuussa. Ylemmillä toimihenkilöillä on oltava yhtäläiset oikeudet lomarahaan, äitiysja isyysvapaiden palkallisuuteen, yleiskorotuksiin sekä esimerkiksi sairausajan palkallisuuteen, kuten muillakin kaupanalan henkilöstöryhmillä.

Olet korvaamaton, kunnes todellisuus iskee – kuuluthan liittoon.

TALOTEKNIIKKA OLI YHTEISHAUN SUOSIKKI

Lukukausimaksut karsivat hakijoita Dramaattisimmat pudotukset hakijamäärissä tapahtuivat vieraskielisissä

Pixhill

Talotekniikka houkuttelee aikuisopiskelijoita Metropoliaan, kertovat kevään yhteishaun alustavat hakijamäärätiedot. Talotekniikan insinöörikoulutus monimuotototeutuksena kasvatti suosiotaan yli 25 prosenttia edellisvuodesta. Koulutukseen haki 8,8 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Hakuasiainvastaava Terhi Reiman mukaan talotekniikka vetää opiskelijoita, sillä alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Alalla on pulaa sekä työnjohtajista, työmaahenkilöstöstä, suunnittelijoista että asiantuntijoista. Erityisesti talotekniikka-alasta ovat kiinnostuneita juuri aikuiset alanvaihtajat. Kokonaisuudessaan tekniikan alojen vetovoima notkahti noin kolme prosenttia viime vuodesta. Hakijoita oli 2,1 jokaista aloituspaikkaa kohti. – Tilanne näyttää suhteellisen samalta kuin viime vuonna, Reima sanoo.

koulutusohjelmissa. Electronicsin hakijamäärät putosivat 30 prosenttia ja Information Technologyn 22 prosenttia. Suurista pudotuksista huolimatta ohjelmiin riittää keskimääräistä enemmän hakijoita. – Syynä pudotukseen ovat EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulevat lukuvuosimaksut, jotka ovat meillä 10 000–12 000 euroa vuodessa, Terhi Reima kertoo. Kaikista Metropolian hakukohteista

suosituin oli edellisvuoden tapaan fysioterapeutti, johon haki lähes 26 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Seuraavaksi vetovoimaisin koulutus oli ensihoitaja monimuotototeutuksena. Huhtikuun 5. päivänä päättyneessä yhteishaussa Metropolia sai kaikista korkeakouluista eniten hakijoita: yhteensä 24 628, joista ensisijaisia oli 11 829. Valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 30.6. Opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 14.7. mennessä. HE L I NS 2/ 201 7

–

Työmarkkinajaos

Tekoäly tulee asiantuntijatyöhön Suomalaisten yritysten kilpailukyky tarvitsee tekoälyn nostetta. Prosessorivalmistaja Intelin perustajan Gordon E. Mooren nimellä tunnettu Mooren laki on jo vuosikymmeniä pitänyt paikkansa, ja transistorien lukumäärä mikropiireissä on kaksinkertaistunut noin kahden vuoden välein. Suoritinten laskentateho on samalla kasvanut valtavasti ja kasvaa yhä edelleen. Tietokoneiden laskentatehon kasvu mahdollistaa yhä tehokkaampien tekoälysovellusten ajon. Tekoälyn kehitys on nyt teknologisessa kiihdytysvaiheessa, jossa sen poten8

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

tiaali alkaa kasvaa. Tekoälyn kehitystä suosivat suuret, eri puolille maailmaa hajautetut tietokonesalit, kuten Googlen Haminan palvelinkeskus, tiedontallennuskustannusten aleneminen sekä avoimen lähdekoodin tekoälyohjelmistojen alustat. Tekoälyn tämänhetkisessä kultaryntäyksessä tuhannet aloittelevat yritykset eri maissa etsivät tulevaa rahasampoa. Nämä yritykset ovat monien enkelisijoittajien lempilapsia. Tekoälykehitykseen kannattaa nyt investoida, sillä tämän tulevaisuuden teol-

lisuudenalan voittajayrityksille on luvassa jättipotti: ihmistyötä korvaamalla tekoälypalvelut mahdollistavat hyödyntäjilleen valtavia säästöjä ja siten suuria voittoja palveluntoimittajille. Tekoäly voi myös etsiytyä verotuksellisesti suotuisimpaan maahan. Sillä, missä maassa tekoälypalvelimet sijaitsevat, ei ole palveluntuotannolle mitään merkitystä, jos tietoliikenneyhteydet toimivat. Vähäisin palkkakuluin ja veroin toteutettavat palvelut ovat tuottajilleen ja hyödyntäjilleen erittäin tuottoisia.

Insinööreille tekoälysovellukset ovat suuri mahdollisuus olla mukana viemässä teknologiaa yrityksiin.

Tekoäly toimittajana ja lakimiehenä Tekoäly on laaja kattokäsite, ja sen sovellukset ovat moninaisia. Puheentunnistus mahdollistaa tietokoneen ja ihmisen välisen mutkattoman tiedonvaihdon. Kone oppiminen hyödyntää olemassa olevia lähtötietoja ja käyttäjän reaktioita, jolloin tietokone opettelee jäljittelemällä tekemään töitä, joita ihmiset ovat jo aiemmin tehneet. Asiantuntijajärjestelmät toimivat tietyn ongelmakentän asiantuntija-apuna tuottaen ratkaisuja, joita ihmisasiantuntijat tuottavat. Tietokoneiden teho mahdollistaa jo tuottavuutta kasvattavia palveluita, joita muutamia vuosikymmeniä sitten olisi pidetty tieteistarinoina. Alphabet-yhtiön Google-verkkohakukone suorittaa joka päivä 3,5 miljardia hakua vastaten mitä moninaisimpiin kysymyksiin ällistyttävällä tarkkuudella. Näiden hakukonetulosten ohessa näytetyt mainokset ovat mullistaneet mainosmarkkinat.

Monet perinteiset mediatalot ovat kääntyneet säästöpaineissaan tekoälyyn ja automaatioon, niinpä rutiiniuutisia on alettu tuottaa robottien avulla. Jo nyt Suomessa kirjoitetaan algoritmien avulla uutisia jalkapallosta, jääkiekosta, liikennehäiriöistä ja pk-yritysten tilinpäätöksistä. Algoritmit eivät kirjoita pääkirjoituksia aivan pian, mutta niiden tulo toimitustyöhön ei ole ohimenevä ilmiö. Tekoäly on tullut myös juridiikkaan. Kansainvälinen lakiasiaintoimisto DLA Piper hyödyntää Suomessakin Kira Systems -yhtiön tekoälysovellusta, jolla analysoidaan sopimuksia. Pankkialalla tiukasti määriteltyjen prosessien tukena on pitkään hyödynnetty automaatiota ja tietokoneita. Pankkialalla koneoppimisen avulla voidaan tuottaa yhä useampia tuloksia, joihin ennen on tarvittu ihmisiä: lainapäätöksiä, raportteja ja asiakasneuvontaa. OP-ryhmän pääjohtajan Reijo Karhisen mukaan ”Mobiiliteknologia, tekoäly, robotisaatio ja automatisaatio synnyttävät finanssialalle uusia palvelu- ja osaamistarpeita sekä liiketoimintamalleja, jotka romuttavat perinteiset tavat toimia. Uutta työtä syntyy samalla, kun vanhaa poistuu nopeammin kuin koskaan”. Tekoäly lääkärinä ja insinöörinä Suurtietokoneistaan tunnetun IBM-teknologiayrityksen kuuluisa Watson-tietokone on osoittautunut voittamattomaksi tietovisailukysymyksiin vastaamisessa. Watsonin tekoälyteknologia on nyt valjastettu moniin lääketieteen ongelmanratkaisuihin. Ahkerinkaan lääkäri ei voi lukea kaikkea vuosittain tuotettavaa lääketieteellistä tietoa, mutta ne voidaan syöttää Watson-tekoälytietokoneeseen. Watsoniin syötettyjen 20 miljoonan syöpätutkimusraporttien sivujen avulla se on kyennyt diagnosoimaan potilaita, joiden

kohdalla lääkärit ovat nostaneet kätensä pystyyn. Tekoäly mullistaa monia teollisuudenaloja, ja sen aiheuttama luova tuho iskee kipeästi niihin ammattilaisiin, joiden työt korvautuvat tekoälypalveluilla. Insinööreille tekoälysovellukset ovat suuri mahdollisuus olla mukana viemässä teknologiaa yrityksiin, kun ne alkavat soveltaa tekoälyä pidemmälle automatisoituvissa prosesseissaan. Parempi pyrkiä voittajien puolelle Tekoälyn soveltaminen suomalaisissa yrityksissä on tulevan menestyksen kohtalonkysymys. Jos me insinöörit vastustamme sen hyödyntämistä tänään, voimme ajatella turvaavamme huomisen työpaikkoja, mutta itseasiassa tuhoaisimme ylihuomisen työpaikkoja. Tekoälyllä kilpailuetua saavat yritykset ovat voittajia, joita vastaan kaikkien on kilpailtava. On parempi pyrkiä voittajien puolelle. Tekoäly muuttaa taatusti työmarkkinoita korvaten asiantuntijatyötä ja siten heikentäen toimihenkilöiden työmarkkina-asemaa. Liikkeenjohdon konsulttiyritys McKinsey on arvioinut jo nykyisin esitetyn teknologian avulla voitavan automatisoida jopa 45 prosenttia työstä, joiden tekemiseen nyt on palkattu työntekijöitä. Pitkäkään erikoiskoulutus ei voita kaiken maailman tiedon ahmaissutta tietokonetta, kun se koneoppimisellaan kehittyy yhä paremmaksi tiedon hyödyntäjäksi ja soveltajaksi, oppimistaan kiihdyttäen. Suomalaisten insinöörien kannattaa silti asennoitua myönteisesti tekoälyyn ja sen aiheuttamaan työpaikkoja vievään luovaan tuhoon, sillä suomalaisten yritysten pitkän tähtäimen kilpailukyky tarvitsee tekoälyn nostetta. Aki Härkönen, Työmarkkinajaos Helsingin Insinöörit HI ry HE L I NS 2/ 201 7

–

Tekniikka

Hinausallas on 130 metriä pitkä.

Merenkäynnin simulaattori Pienoismallikokeet antavat tietoa laivan runkoon kohdistuvista voimista aallokossa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mallikoelaitoksella tutkittavana olevasta laivasta tehdään noin 15-kertainen pienennös. 10

–

H EL INS 2 /2 0 1 7

Mallikoelaitoksen koealtaassa simuloidaan merenkäyntiä ja aallokkoa. Allas on 130 metriä pitkä ja 11 metriä leveä. Pienoismallit kiinnitetään kiskoilla

liikkuvaan hinausvaunuun, joka liikuttaa laivoja koealtaassa. Eri meriolosuhteissa ja kuormilla voimat muuttuvat.

Hinausvaunu kulkee koealtaassa kiskoilla eri nopeuksilla.

– Tutkittava laiva lastataan painoilla. Näin laiva käyttäytyy oikein eri tilanteissa. Siihen saatetaan ladata esimerkiksi 600 kiloa painoja, VTT:n mittausteknikko Samuli Eskola kertoo. Yhdelle runkomallille kokeet tehdään pääsääntöisesti yhden kerran. Altaassa runkoa tutkitaan muun muassa ajamalla sitä eri nopeuksilla, ajokulmissa ja aallokoissa. – Altaassa pystytään tekemään tarkalla spektrillä erityyppisiä aaltoja, ja aaltokoneeseen pystytään ohjelmoimaan eri muotoja. Laivat testataan hiljaisesta vauhdista

huippunopeuteen. – Kokeissa tulee ilmi laivarungon vakavuusasiat ja näemme, miten laivarunko toimii eri aallokoissa. Potkureiden valintaan vaikuttavat muun muassa vanavesivirtaukset eli se, millaisia virtauksia laivan runko muodostaa. Kokeissa on tärkeää huomioida kaikki muuttujat. Esimerkiksi koealtaan veden lämpötila vaikuttaa mittaustuloksiin. – Veden lämpötilaa ei ole mahdollista muuttaa ja se vaihtelee noin 15 ja 20 asteen välillä. Lämpötilaan vaikuttaa muun muassa vuodenaika.

Mittakaavamallikokeissa veden vastus on suhteessa suurempi kuin oikeassa maailmassa. Se pitää ottaa huomioon kaikissa mittauksissa. – Jos veden vastus haluttaisiin saada pienoismallille samaksi kuin mitä vastus on oikealle alukselle, veden pitäisi olla käytännössä elohopeaa, Samuli Eskola kertoo. Natasha Petrell Kuvat Mikko Taipale Lue lisää hinausvaunua ajavan VTT:n mittausteknikon Samuli Eskolan työstä tämän lehden sivuilta 4–5.

HE L I NS 2/ 201 7

–

Edunvalvonta

”Jäsenmäärän kasvattamiseen tarvitaan toimivaa yhteistyötä.”

Jäsenhankintavastaava Juha Manu toimii linkkinä Insinööriliiton ja Helsingin Insinöörien välillä.

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

Prosessit kuntoon Insinööriliiton uusi jäsenhankintavastaava antaa asiantuntija-apua ay-aktiiveille ja hioo liiton ja Helsingin Insinöörien yhteistyötä entistä sujuvammaksi. Juha Manu aloitti Insinööriliiton Uudenmaan piirin jäsenhankintavastaavana maaliskuun alussa. Hän on myös Helsingin Insinöörien Työmarkkinajaoksen jäsen. Työpaikka oli Manulle entuudestaan tuttu, sillä uutta pestiä edeltäneet kuusi vuotta hän vastasi Insinööriliiton nuorjäsentoiminnasta. – Aikaisemmin työskentelin yhdistysaktiivien kanssa, nyt toimin luottamusmiesten kanssa. Opiskelijat ovat vaihtuneet valmistuneisiin insinööreihin. Samalla työ siirtyi oppilaitoksista työpaikkatasolle. – Aikaisemmin tuin opiskelijoiden järjestöaktiiveja. Nyt tuen samalla tavalla ay-aktiiveja. Luottamushenkilöverkosto aktiivisemmaksi Juha Manu on itse aikoinaan toiminut viitisen vuotta luottamustehtävissä, kun hän valmistumisensa jälkeen työskenteli Nokian alihankkijan palveluksessa. – Vertaistuen puuttuminen oli alkuun tosi iso ongelma. Juha Manu toivoo, että HI:hin saataisiin luotua toimiva vertaistukiverkosto ja uusia kasvoja mukaan toimintaan. Jäsenhankinnan lisäksi hän tukee HI:n hallituksen jäseniä, aktiiveja ja luottamustoimisia, jotta nämä osaisivat kertoa jäsenille, mitä he voivat saada sekä liitosta että yhdistyksestä. – Yksi ihminen ei ennätä kaikkialle. Jäsenmäärän kasvattamiseen tarvitaan toimivaa yhteistyötä. – Yksi osa työtäni on etsiä jäsenhankinnan sudenkuoppia ja ratkaisuja niihin. Eroon päällekkäisyyksistä Eri jäsenet tarvitsevat liitolta eri asioita. – Yhteistyössä markkinointitiimin kanssa mietimme, mitä viisikymppiset tarvitsevat ja mitä vastavalmistuneet. Lapsiperheillä on eri kiinnostuksen kohteet kuin yksineläjillä. Myös eri aloilla on osittain erilaiset tarpeet, Juha Manu sanoo. HI:n työmarkkinajaokseen hän haluaa viedä asiantuntija-apua. Manu on myös linkki HI:n ja IL:n välillä. – Yhtä asiaa ei kannata tehdä samaan aikaan kahdesta eri suunnasta. On hyvä miettiä yhdessä, miten asioita tehtäisiin fiksusti. Päällekkäisyyksiä voi ilmetä esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä, ja se voi viedä osallistujia molemmista. – Kun tapahtumat ovat eri aikaan, luottamustoimisia pääsee enemmän paikalle, ja liiton edustajille jää enemmän aikaa kuunnella jäseniä.

Nuoret mukaan Insinööriliitto on yhteydessä vastavalmistuneisiin. Mutta mikään ei estä Helsingin Insinöörejä ottamasta heihin myös yhteyttä, Juha Manu sanoo. – Joka tapauksessa valmistuneisiin uusiin jäseniin pitäisi olla jollain tavalla paremmin yhteydessä. On tärkeää, että nuoret liittyisivät liittoon jo opiskeluaikana. – Kesätöihin menevät eivät voi tietää, mitä töissä tulee eteen. Jos nuori on valmistumassa ja kilpailukielto on edellisestä työstä vielä voimassa, unelmatyöpaikka voikin jäädä saamatta. Ansiosidonnainen työttömyysturva on myös hyvä jäsenyyden syy. – Koskaan ei voi tietää, kuinka kauan työnhakuprosessi kestää. Haastattelut, psykologiset testit ja muut vievät helposti pari kuukautta. Tältäkin ajalta valmistunut saattaa olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Jäsenet ovat myös vakuutettuja liiton puolesta, ja liiton ottama tapaturmavakuutus on aina voimassa. – Nuoret miehet valitettavasti kuuluvat riskiryhmiin. Festareilla sattuu ja tapahtuu, ja matkavakuutus on hyvä olla sielläkin. Työ Helsingissä, koti Mikkelissä Juha Manu on koulutukseltaan tietoliikennetekniikan insinööri. Tällä hetkellä hän suorittaa ylempää amk-tutkintoa. Manun työpaikka on Helsingissä, mutta koti Mikkelissä. – Vaimolla on siellä vakituinen työ. Pariskunta on ollut yhdessä melkein 20 vuotta, mutta työ on heitellyt puolisoita eri kaupunkeihin ja välillä jopa eri maihin. Aikaa harrastuksille matkatyön ja työn luonteen takia ei juurikaan jää. – Aikaisemmin harrastin metsästystä, mutta opiskelijatoiminta keskittyi syksyyn, joten käytännössä olin lähes kaikki syysviikonloput töissä. Tänä keväänä Manu aloitti taas pitkänmatkan juoksemisen kolmen vuoden tauon jälkeen, kun polvivamma oli lopultakin parantunut. Natasha Petrell Kuva Tomi Westerholm

HE L I NS 2/ 201 7

–

Tekniikka

Älyhissi raportoi viat ja juttelee pilvelle Hissiyhtiö Koneen uuteen Kone 24/7 Connected Services -palveluun kytketyt hissit tekevät vikailmoitukset itse ja analysoivat omaa toimintaansa. Yksittäisen hissin kuntoa pystytään nyt seuraamaan etänä, koska hissiin asennetut sensorit rekisteröivät ympäri vuorokauden tietoa sen toiminnasta. Tämä on mahdollista Koneen uuden 24/7 Connected Services -palvelun avulla. Älyteknologiaa käyttävä palvelu on esimerkki esineiden internetistä (Internet of Things). Tieto piilevästä tai syntyneestä viasta tulee kunnossapidon tietoon heti vikailmoituksena ja jos vika on riittävän vakava, huoltaja voi lähteä keikalle heti. Älykkään palvelun tavoitteena on vähentää hissien ja liukuportaiden käyttökatkoksia ja sujuvoittaa kunnossapitotöitä. Alkuvuonna julkistettua KONE 24/7 Connected Services -palvelua pilotoidaan tällä hetkellä useissa eri kaupungeissa ympäri maailmaa. Koneen suurprojekti on kuitenkin vasta alussa ja se laajenee tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Koneen tavoitteena on liittää pilvipalveluun lähivuosina yli miljoona hissiä ja

liukuporrasta maailmanlaajuisesti. Mukana on sekä Koneen omia että muiden valmistajien hissejä, joita he huoltavat. Tekoäly reagoi vikailmoituksiin 24/7 Connected Services -palveluun liitetty hissi on täynnä sensoreita, jotka lakkaamatta tarkkailevat hissin toimintaa. Sensorit ovat yhteydessä pilvipalveluun ja tekoälyyn, joka pyörittää palvelua. Tekoälyn analytiikka kerää, analysoi ja raportoi valtavia määriä dataa, joita sensorit välittävät. – Palvelu auttaa ennakoimaan mahdollisia vikoja ja parantamaan laitteiden käyttö- ja toimintavarmuutta sekä turvallisuutta, kehityspäällikkö Lauri Koivisto Koneen Suomen ja Baltian kunnossapito-organisaatiosta kertoo. Tekoäly reagoi vikailmoituksiin ja välittää huoltotilauksia eteenpäin. Tekoälyn kyky tehdä tärkeitä päätöksiä korkean teknologian tuotteissa on vuosi vuodelta parantunut. Monissa palve-

Tekoäly ei korvaa ihmisen tekemää hissien kunnossapitoa vaan täydentää sitä, kehityspäällikkö Lauri Koivisto Koneen Suomen ja Baltian kunnossapito-organisaatiosta toteaa. 14

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

luissa se jo korvaa ihmisen. Huoltaja saa tekoälyltä tietoa kohteesta ja auttaa häntä työssään. Kun piilevät viat havaitaan ajoissa, moni suurempi vahinko voidaan ennaltaehkäistä. – Missään nimessä tämä ei korvaa ihmisen tekemää kunnossapitoa vaan täydentää sitä, Koivisto painottaa. Oviongelmat kriittisimpiä Hissien sensorit mittaavat pitkän listan erilaisia parametrejä, kuten hissikorin lähdöstä pysähdykseen kestävää aikaa, eli kauanko eri kerrosten välinen matka kestää, moottorin toimintaa ja lämpötilaa sekä korin kiihtyvyyttä, värinää ja ääntä. Kriittisimpiin vikoihin kuuluu se, että hissi pysähtyy kerrosten välille tai ovi ei suostu menemään kiinni. Silloin huoltomiestä tarvitaan heti. – Joissain tapauksissa, jos vika ei ole yhtä kriittinen, tarvittavat säädöt ja komponenttien uusimiset voidaan tehdä seuraavalla huoltokäynnillä, KONE 24/7 Connected Services-palvelusta vastaava johtaja Markus Huuskonen kertoo. Reaaliaikainen vikatieto hisseistä helpottaa myös hissinhuoltajien työtä. Kun huoltaja saa kenttäpäätteeseensä vikailmoituksen, hän osaa ottaa mukaansa oikeat varaosat. Asiakkaalle tämä tarkoittaa vähemmän ja lyhyempiä käyttökatkoja. Etäkorjauksia ei hisseille vielä voi tehdä. – Tulevaisuudessa tämäkin vaihtoehto tulee varmasti nopeuttamaan vikakorjausten tekoa, Huuskonen sanoo. Mistä joutilas hissi tarinoi? Koneen perustamalla verkkosivulla voi seurata pilottivaiheen älykkäiden hissien ja pilvipalvelun välistä ”keskustelua”. Lauri Koivisto on innostunut täs-

Hissien sensorit mittaavat muun muassa hissikorin lähdöstä pysähdykseen kestävää aikaa, moottorin toimintaa ja lämpötilaa sekä korin kiihtyvyyttä, värinää ja ääntä.

tä Koneen Machine Conversations -sivustosta. Hissien välinen yhteydenpito näkyy sekä puhekuplina että kuuluu konepuheena. Jos hississä olisi meneillään todellinen vikatilanne, se näkyisi heti ruudulla. Tiistaisena aamupäivänä Ranskan Rivieralla sijaitsevassa kohteessa oli varsin hiljaista. Hissi kertoi “pilvelle” odottavansa seuraavaa ajoa, ja pilvi kuittasi hissille, että “olet nyt joutilas”. Espoon kohteessa oli vilkkaampaa. Siellä 11. kerrokseen matkalla ollut hissi totesi, että “maiseman täytyy olla siel-

lä parempi”. Sen jälkeen hissi lisäsi, että ”juuri nyt ei ole uusia matkustajia”. Käyttäjädataa tehostamiseksi Kone 24/7 Connected Services -palveluun liitetyt hissit keräävät tietoa myös hissien käyttäjämääristä ja käyttöpiikeistä. – Statistiikka auttaa esimerkiksi asiakkaitamme suunnittelemaan rakennuksen huoltotoimia hiljaisempiin ajanjaksoihin, Markus Huuskonen kertoo. IoT:llä (Internet of Things) tarkoitetaan teollista tai esineiden internetiä,

KONE Oyj Hissiyhtiö Kone Oyj:n on perustettu vuonna 1910 ja sen toimitusjohtaja on Henrik Ehrnrooth. Koneen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 8,8 miljardia euroa ja liikevoitto noin 1,3 miljardia euroa. Koneen palkkalistoilla oli yli 50 000 työntekijää ja se toimii yli 60 maassa. Asiakkaita yhtiöllä on maailmanlaajuisesti noin 450 000. Koneella on Suomessa yhteensä 2 300 työntekijää, maayhtiössä 700.

HE L I NS 2/ 201 7

–

Tekniikka

Tieto piilevästä tai syntyneestä viasta tulee kunnossapidon tietoon heti vikailmoituksena. Jos vika on riittävän vakava, huoltaja voi lähteä keikalle heti.

jossa laitteet ovat verkon kautta yhteydessä toisiinsa. Aina, kun jokin laite on yhteydessä verkkoon, herää epäilys tietoturvasta. Onko sitten mahdollista, että ulkopuolinen taho “kaappaa” hissin ja tuottaa haittaa sen matkustajille? Sitä riskiä ei ole, Huuskonen vakuuttaa. – Yhteydet on suojattu vahvasti. Hissille ei myöskään voi antaa käskyjä etäyhteyden välityksellä. Tuomo Tarvas Kuvat Tuomo Tarvas ja Kone Oy

KONE 24/7 Connected Services Kone lanseerasi 24/7 Connected Servicesin helmikuussa 2017. Yhtiön tiedotteen mukaan palvelu tuodaan laajemmin markkinoille loppuvuoden aikana ja käyttöönottoa jatketaan vuonna 2018.

Kone on rakentanut palvelun tietotekniikkajätti IBM:n teollisen internetin (IoT) IBM Watson IoT -alustan päälle. IBM Watson IoT on kognitiivinen tietojenkäsittelyjärjestelmä.

Kone on aikeissa kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa uusia 24/7 Connected Servicesin kaltaisia älykkäitä palveluita, mutta suunnitteluvaiheessa niistä ei vielä tiedoteta.

MINNAN KLINIKKA Voiko koeajalla sairastuneen työsuhteen purkaa? Kysymys: Vaihdoin työpaikkaa ja kymmenistä hakijoista minut valittiin. Sairastuin koeajalla, ja sairauslomani voi kestää jopa pari kuukautta. Nyt pelkään, että työnantaja purkaa työsuhteeni. Voiko niin tehdä? Vastaus: Työsuhteen purkaminen koeaikana ei saa tapahtua työsopimus16

–

H EL INS 2 /2 0 1 7

lain mukaan syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla. Koeaikapurku työntekijän terveydentilan perusteella voi olla syrjivä peruste. Työsuhteen purkaminen koeaikana tulisi liittyä työsuorituksen arviointiin tai muihin sopimussuhteelle asetettujen edellytysten täyttymättä jäämiseen.

Miten lomautetun lomapalkka määräytyy? Kysymys: Miten lomapalkka määräytyy, jos olen ollut osittain lomautettuna? Vastaus: Siltä ajalta, kun olet lomalla, saat kokoaikatyöhön perustuvan palkan. Huomaathan, että mahdollisesti saamaasi soviteltuun ansiopäivärahan maksuun tulee katkos loman ajaksi.

Edunvalvonta

HARJOITUS TEKEE MESTARIN IL Rekrystudiossa saa autenttisen kokemuksen oikeasta videorekrytoinnista. Digitaalisuus on osa tämän päivän rekrytointia. Insinööriliiton IL Rekrystudio on perustettu jäsenten työnhaun tueksi. Se on tarkoitettu niille, jotka haluavat tutustua videohaastatteluun ja harjoitella sitä. Palvelun avulla voi myös treenata niin sanottua hissipuhetta. – Halusimme tarjota jäsenille mahdollisuuden tutustua tähän uuteen haastattelumenetelmään rauhassa, jotta he ovat oikean videohaastattelukutsun saatuaan valmiita, Insinööriliiton uravalmentaja Merja Uschanoff kertoo. Hakijat eivät välttämättä ole tottuneet esiintymään kameran edessä, ja edellisestä työnhausta on saattanut vierähtää vuosia, jopa vuosikymmeniä, Uschanoff toteaa. – Olisi ikävää, jos uusi työpaikka jäisi saamatta vain siksi, ettei uskaltanut vastata saamaansa videohaastattelukutsuun. Sitäkin ikävä kyllä tapahtuu. IL Rekrystudiossa käytetään samaa RecRight (ent. Recruitby.net) -työkalua, jota suomalaiset yritykset käyttävät rekrytoinneissa yleisesti. Se on Suomessa kehitetty web-pohjainen palvelu, joka syntyi rekrytointi- ja käytettävyysasiantuntijoiden yhteistyönä. Sen avulla työnantajat pystyvät haastattelemaan lyhyessä ajassa useampia hakijoita kuin koskaan pystyisivät kasvokkain. Ole oma itsesi Palvelun käyttämiseen tarvitaan tietokone, tabletti tai älypuhelin. IL:n Rekry studioon pääsee kirjautumalla jäsentunnuksella Insinööriliiton urapalveluiden sivuille. Liiton asiantuntijat ovat videoineet Rekrystudioon valmiiksi tyypillisiä työhaastattelukysymyksiä. – Tämä toimii kuten oikeassa videohaastattelussa: Nauhoitat oman videosi, katsot sen omalta koneeltasi ja tarvittaessa nauhoitat sen uudelleen. Videosi lähtee vastaanottajalle vasta, kun itse päätät, että se on valmis, Merja Uscha noff kertoo. Rekrystudiossa videoita ei ole pakko lähettää kenellekään, mutta halutessaan

Merja Uschanoff kertoo, että liiton asiantuntijat ovat videoineet Rekrystudioon valmiiksi tyypillisiä työhaastattelukysymyksiä.

jäsen voi lähettää omat videonsa liiton urapalveluihin asiantuntijoiden kommentoitavaksi. – Tärkeää on, että osaa kertoa oleellisen siitä, mitä kysytään ja tuoda oman osaamisensa ja motivaationsa esille, Uschanoff sanoo. – Persoona näkyy mielestäni siinä, millä tavalla henkilö vastaa, miltä hän puhuessaan näyttää ja miltä kuulostaa. Ole oma itsesi, tarkoitus ei ole tehdä näytelmää. Uravalmentajan mielestä videot antavat hyvän lisän hakemuspapereille. – Hakijan näkökulmasta hyvää on se, että vastauksiaan voi rauhassa miettiä ja

videoida uudelleen, jos jokin meni pieleen. Kasvokkain pidetyssä haastattelussa pitää koko ajan vastata heti, eikä sanottua voi perua. Merja Uschanoff antaa vinkit video haastatteluun valmistautuvalle: Valitse rauhallinen tila ja siisti tausta, aseta kamera oikealle korkeudelle ja muistiinpanot läppärin taakse seinälle katsekorkeudelle. Katso ensin kysymysvideot ja mieti, mitä haluat niihin vastata. Varmista, että äänesi kuuluu ja kuva näkyy. Marjo Mikola Kuva Tomi Westerholm HE L I NS 2/ 201 7

–

Edunvalvonta

Paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: Tommi Grönholm, Miihkali Härkönen, Matti Keskinen, Sampsa Kaataja, Marjo Lehtinen.

”Hyvä insinööri on valmis muutokseen” Advanced Engineering –messuilla syvennyttiin insinöörien tulevaisuuteen. Hieman yli 3 000 tekniikan ystävää kerääntyi maaliskuun lopulla tutustumaan edistyksellisen teknologian Advanced Engineering -tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen. Kaksipäiväinen tilaisuus huipentui Insinööriliiton järjestämään paneelikeskusteluun, jossa syvennyttiin insinöörien tulevaisuuteen. Lukuisten näytteilleasettajien lisäksi tapahtuman pääpaino oli seminaarissa ja sen nimekkäissä puhujissa sekä tulevaisuuden teknologioita ja megatrendejä käsittelevissä aiheissa. Insinööriliiton ständillä kävi paljon 18

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

vierailijoita ja jäseniä, jotka ilahtuivat liiton läsnäolosta. ”Tulin ensisijaisesti kuuntelemaan Nasan esitystä robotiikan ja virtuaalitodellisuuden yhdistämisestä, mutta on kiva nähdä Insinööriliittokin mukana tapahtumassa”, kertoi ständillä vieraillut jäsen. Insinöörit ovat ongelman ratkaisijoita – nyt ja aina Insinööriliiton järjestöjohtaja Tommi Grönholm toimi Insinöörien tulevaisuus -paneelin juontajana. Alustuksessaan hän kävi läpi insinöörien vaikutusta

yhteiskunnalle ja koulutuksen tärkeyttä. Paneelin ensimmäisenä aihealueena käsiteltiin insinööriyden arvostamista. Tutkija Sampsa Kaataja esitteli insinöörien historiaa ja kertoi, että alun perin ammattikunnan alkuaikoina insinöörit miellettiin sankareiksi: insinöörit olivat avainasemassa Suomen teollistumisessa 1900-luvun alkupuolella. ”Kuitenkin tekniikasta on tullut itsestään selvä osa arkea, ja emme ajattele enää tekniikan tekijöitä eli insinöörejä”, Kaataja kuvaili. Suomalaisista insinööreistä vain 14 prosenttia on naisia. Yksi heistä on Hel-

Minnan Klinikka Voiko työnantaja olla nostamatta palkkaani?

Insinööriliiton ständillä pääsi kysymään mieltä askarruttavista asioista liiton asiamiehiltä ja lakimiehiltä.

singin Insinöörien varapuheenjohtaja Marjo Lehtinen, joka kertoi raikkaita näkemyksiään insinööriydestä ja urastaan Valmetin pääsuunnittelijana. – Olen ylpeä siitä, että olen insinööri, lähes puolet vuodesta ulkomailla töiden takia asuva Lehtinen totesi. Keskustelussa nousi esiin myös se, että insinöörit ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen verrattuna työtehtävien vaativuuteen. Lähes 80 prosenttia insinööreistä työskentelee asiantuntijoina tai alemmassa keskijohdossa. Nokian johtava asiantuntija Matti Keskinen nosti esiin sen, että työharjoittelu on avainasemassa työuran kehityksessä. – Toivon, että työnantajat tarttuvat haasteeseen ja tarjoavat laadukkaita harjoittelupaikkoja. Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Miihkali Härkönen oli myös huolissaan insinööriopiskelusta. Hän toivoi, että koulutusten aloituspaikkojen määrät päätetään harkiten. – Koulutuksen laatu on paljon tärkeämpää kuin esimerkiksi koulutuksen nopeus. Insinöörit ovat yhteiskunnan tukipilareita Jokainen panelisti vahvisti väitteen, että suomalaiseen insinööriin luotetaan. Hän tekee mitä lupaa. – Jos insinööri kohtaa vaikeuksia, hän ei pakene vaan menee niiden vaikeuksien läpi, Matti Keskinen korosti.

Insinööriosaamisen tarve ei ole vähentymässä, mutta insinöörien on oltava valmiita muutokselle. Omasta osaamisesta ja sen kehittämisestä on pidettävä jatkuvasti huolta. Tekniikka ja teknologiat kehittyvät koko ajan. Panelisteille annettiin viimeisenä tehtävänä visioida tulevaisuutta: mihin insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa, ja mikä on tulevaisuuden insinöörin hiekkalaatikko? – Opiskelijapuolen kasvualoja ovat erityisesti ohjelmisto- ja rakennusalat. Tiedän monta sellaista yritystä, jotka eivät ole edes IT-alan yrityksiä, mutta palkkaavat mielellään etenkin pari vuotta työkokemusta omaavia ohjelmistoalan insinöörejä, Miihkali Härkönen luetteli. – Ympäristöystävällisyys ja -tietoisuus sekä ekologisuus ovat ehkä se tulevaisuuden insinööriala, Marjo Lehtinen ennusti. – Puun ja metallin käyttäminen ei häviä mihinkään, joten siellä on varmasti vetoa insinööreille, jatkoi Sampsa Kaataja. – Energiateollisuus ja sitä kautta myös vihreät arvot nousevat esiin. Myös lääketeollisuus kasvaa ja tarvitsee Härkösen mainitsemaa ohjelmistoalaa. Autoteollisuus tuo mukanaan myös paljon alihankintaketjuja, joissa tarvitaan insinöörejä, Keskinen summasi. Teksti ja kuvat Milla Pennanen Advanced Engineering -messut järjestetään myös ensi vuonna Helsingin Messukeskuksessa (29.–30.5.2018).

Kysymys: Palkkani on työehtosopimuksen palkkataulukon palkkoja korkeampi. Voiko työnantaja olla nostamatta palkkaani yleiskorotuksen mukaisesti, jos se jo vastaa yleiskorotuksen mukaista tasoa? Vastaus: Työnantajan on korotettava myös sinun palkkaasi, jos työehtosopimuksessa on sovittu yleiskorotuksesta, vaikka palkkasi jo ylittää työehtosopimuksen vähimmäispalkan.

Onko neuvolakäynti palkallinen poissaolo isälle? Kysymys: Menin raskaana olevan vaimoni mukaan neuvolaan työaikana. Oliko se palkatonta poissaoloa? Vastaus: Hyvin todennäköisesti poissaolo on palkaton. Jos työpaikallasi on käytössä liukuvan työajan sopimus, voi olla mahdollista käyttää liukumasaldoa tällaisiin tilanteisiin. Neuvoisin kysymään asiasta esimieheltäsi.

Luottamusmies on paikallinen sopijasi - tuethan sinäkin häntä! HE L I NS 2/ 201 7

–

Yhdistys

”Vahva liitto on jäsenen tuki” Yksi Maijaliisa Mäkisen viisaimpia tekoja oli, että hän nuorena naisena opiskeli insinööriksi. Lapsena Maijaliisa Mäkinen voitti hiihtokilpailut. Palkintoja oli jakamassa insinööri Kyllikki Kahiluoto. – Kun hain hopealusikkani, ajattelin, että insinöörin ammatti on varmasti hieno asia, kun pääsee jakamaan palkintoja, Mäkinen kertoo. Ja insinööri Mäkisestä tulikin. Hän valmistui tekstiili-insinööriksi vuonna 1966. Valmistumisen jälkeen Mäkinen työskenteli kuitutehdas Säteri Oy:ssä Valkeakoskella, josta siirtyi Hankoon Hyvon-Kudeneule Oy:lle vuonna 1969. Sieltä tie vei Hämeenlinnaan Tampellan tytäryhtiöön Lainatekstiiliin. Mäkinen halusi kuitenkin Helsinkiin. Vuonna 1975 hän hakeutui TKK:n täydennyskoulutukseen informaatiopalvelun kursseille ja työskenteli sen jälkeen tekniikan kirjastoissa ja opetusalalla. Vuonna 1980 Mäkinen hakeutui HTOL:n kirjastonhoitajaksi ja neljä vuotta myöhemmin harjoitteluinsinööriksi. Virka perustettiin ennakoiden Stadia Ammattikorkeakoulun tuloa. Aktiiviset naisinsinöörit Maijaliisa Mäkinen aktivoitui Helsingin Insinööreissä 1970–1980-lukujen vaihteessa. Hän oli mukana HI:n työvaliokunnissa ja hallituksessa ja toimi HI:n puheenjohtajana vuoden 1988. Mäkinen oli 1980-luvulla myös Insinööriliiton valtuuston jäsenen ja IL:n edustajana Akavan tasa-arvovaliokunnassa. 1980-luvulla naisinsinööreillä oli oma jaosto HI:n sisällä. Maijaliisa Mäkinen muistelee toimintaa lämmöllä. – Meillä oli pukeutumiskursseja, ja kävimme teatterissa ja musiikkitapahtumissa. Jotkut naisinsinöörit saivat hyvien työnantajasuhteidensa ansiosta neuvo20

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

teltua meille mielenkiintoisia tutustumiskäyntejä. – Akavan lakimies Pentti Itkonen neuvoi, miten naisten pitää oppia pitämään puolensa neuvotteluissa kaikilla työelämän osa-alueilla, Mäkinen kertoo. Insinöörinaisen euro on tänä päivänä 85 senttiä. – Jo valmistumiseni aikoihin naisinsinöörit saivat pienempää palkkaa kuin miehet. Mäkinen tietää, kuinka tärkeää on esimies, joka suhtautuu naisinsinöörien työhön asiallisesti. – Väheksyvä asenne ei koskaan nosta palkkoja miesten tasolle. Harjoittelijoiden asialla Vaikka asiasta on puhuttu vuosia, naisten palkat ovat edelleen miesten palkkoja jäljessä. Osasyy tähän on Maijaliisa Mäkisen mielestä se, että naisinsinöörit tekevät osin eri töitä kuin miehet ja pyytävät vähemmän. – Tosin insinöörinaisilla on kuitenkin jo lähtökohtaisesti parempi tilanne kuin monella muulla alalla. Jos käytössä on palkkaluokat, ei niissä ole naisvähennyksiä tai mieslisiä. Palkka riippuu työtehtävistä. Mäkinen työskenteli harjoitteluinsinöörinä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja sen edeltäjien palveluksessa ja vastasi opiskelijoiden työharjoitteluista melkein 20 vuotta. – Jaoin kaikille työharjoitteluun lähteville opiskelijoille Insinööriliiton palkkasuosituksen. Vaikka se tuntui isolta, en koskaan kehottanut pyytämään vähempää. Kun opiskelijat pyysivät, niin moni myös sai. Harjoitteluinsinöörin työstä Mäkinen jäi eläkkeelle syyskuussa 2002.

Parempaa palvelua jäsenille Maijaliisa Mäkinen muistelee, että HI:n toiminta oli vielä 1980-luvulla osin kotikutoista, ja esimerkiksi HI:n toimistolle ostetut tilat remontoitiin talkootyönä. Mäkisen puheenjohtajakaudella palkattiin ensimmäiseksi asiamieheksi Mikko Wikstedt vuonna 1988, mutta organisaatio oli silloin vasta kehittymässä. Vasta Samu Salon puheenjohtajakaudella HI:n jäsenpalvelut saavuttivat Mäkisen mielestä ne tavoitteet, mitkä sillä oli jo 1980-luvulla. Mäkinen kiittelee myös nykyistä jäsenille suunnattua kurssitarjontaa. – Työhön ja työhakemuksen tekoon liittyviä kursseja ei minun aikanani ollut ollenkaan. Edunvalvonta on ykkösasia Maijaliisa Mäkinen on aina ollut kolmikannan ja yleissopimuksen kannattaja. – Nykykehitys vaatii muutoksia ja vanhoista rakenteista luopumista. Edunvalvonta on paljon aiempaa vaikeampaa yt-neuvotteluineen ja pätkätöineen. Ammattijärjestöt pystyvät paremmin neuvottelemaan palkoista, ja vahva liitto on jäsenen tuki.

Maijaliisa Mäkinen Syntynyt 24.8.1939 Valmistunut insinööriksi 1966 TTOL:sta Kutomateknologian linjalta HI:n puheenjohtaja 1988 HI:n kunniajäsen 2004

– Itse en ainakaan omilla taidoillani olisi pystynyt neuvottelemaan yhtä hyvin palkoista, Mäkinen sanoo. Mäkisen mielestä Samu Salo oli hyvä valinta IL:n puheenjohtajaksi. Salon edeltäjä ei saa kiitosta. – Pertti Porokari oli vahva YTN:n edunvalvonnassa, mutta oli viemässä liittoa uuteen keskusliittoon, vaikka Akava irtautui hankkeesta. Eivät tällaiset asiat edistä insinöörien asiaa. Toisena virheenä Mäkinen pitää ennen Porokaria YTN:n puheenjohtajana toimineen silloisen IL:n puheenjohtajan Matti Viljasen aikaista päätöstä kalastella jäseniä muista liitoista. – Insinööriliiton jäsenyyden ehto on insinöörin koulutus, mutta silloin IL alkoi hamuta jäseniä muun koulutuksen hankkineista. Se, että liitto keskittyy edunvalvonnan sijaan muihin asioihin, on virhe, Maijaliisa Mäkinen sanoo. – Edunvalvonta on tärkein asia, kun hoidetaan insinöörien etuja nyt ja tulevaisuudessa. Natasha Petrell Kuva Tomi Westerholm

Maijaliisa Mäkinen on ollut 15 vuotta eläkkeellä: hän on toiminut taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana ja tehnyt vanhemmistaan sukututkimuksen. HE L I NS 2/ 201 7

–

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Kuinka monta kuntaa Suomessa on vuonna 2017? a) 301 kuntaa, joista 106 käyttää kaupunki -nimitystä b) 311, joista 106 käyttää kaupunki -nimitystä c) 331, joista 106 käyttää kaupunki -nimitystä

Tutustu uusiin jäsenetuihisi

2. Mikä eläin sai tieteellisen nimensä Sciophila holopaineni Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopaisen mukaan? a) sienisääski b) polttiainen c) kalasääski 3. Missä näistä maista ei ole yhtään KHL:ssä pelaavaa jääkiekkojoukkuetta? a) Kiina b) Viro c) Kroatia 4. Millä nimellä Fingerpori-sarjakuva tunnettiin aluksi? a) Kreml Banks Stadt b) Karl Barks Stadt c) Finger Barks Stadt 5. Minkä lyhenne on ISA? a) Kansallisen ilmailujärjestön b) Kansainvälisen ilmailujärjestön c) Kansainvälisen merenpohjajärjestön

Member+ on uusi akavalaisten jäsenetupalvelu. Yhteisten akavalaisten jäsenetujen lisäksi palvelussa on Insinööriliiton oma osio, johon on koottu liiton omia jäsenetuja. Member+ jäsenetupalvelusta löydät muun muassa nämä edut: n mökit ja lomahuoneistot (Vierumäki, Kopparö, Ruska Ruka, Tahko, Vuokatti) n etuja pankki- ja vakuutuspalveluista (Danske Bank, If, Turva) n matkustamiseen ja lomailuun liittyviä etuja (Tallink Silja, Novasol, Lappean Loma) n hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä etuja (Keventäjät, Lifted.fi, GolfPassi) n erikoispalveluja (Shareit Blox Car, Kiho - Ajopäiväkirja, Priority Pass) Osa akavalaisille yhteistä eduista vaihtuu kausittain kulloisenkin teeman mukaan. Rekisteröidy, tutustu ja hyödynnä edut: www.memberplus.fi. Seuraa Member+:n etuja myös Facebookissa: www.facebook. com/memberplus.fi.

Vastaukset: 1. b 2. a 3. b 4. b 5. c

Sudoku 2/2017

6 4 9 7 2

9 6 4 6

5 8

7 8 1 3

–

4 7

HEL I NS 2 /2 0 1 7

9 5

1 3 7 9 5

7 5 4 1 3 9 6 8 2

9 3 1 2 8 6 4 5 7

6 8 2 5 4 7 9 3 1

8 1 5 9 2 3 7 4 6

4 7 3 6 5 1 2 9 8

2 6 9 8 7 4 3 1 5

1 2 7 4 9 8 5 6 3

5 9 8 3 6 2 1 7 4

3 4 6 7 1 5 8 2 9

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 4.8.2017 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Vilhonvuorenkatu 11 A, 00500 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Samuli Jääskeläistä.

Makkarat kuriin lomalla Grilliherkut saattavat kesän myötä jäädä helposti vyötärölle. Kesän yleinen herkku, grillimakkara, sisältää keskimäärin 229 kaloria. Mikä olisi nopein ja helpoin tapa kuluttaa kesäloman aikana nautitut makkarat? Vertailin kolmea erilaista tapaa kuluttaa kertyneet kalorit. Valitsin testiin haravoinnin, soutamisen ja juoksemisen. Testihenkilöinä olivat 43-vuotias mies, Pekka (pituus 175 cm, paino 80 kg) sekä saman ikäinen nainen, Maija (pituus 165 cm, paino 65 kg).

Keisari vailla kontrollia Vain tuloksilla on väliä! Tätä periaatetta noudattivat Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion esimiehet. Lukuisista valituksista ja vinkeistä huolimatta poliisijohto ummisti silmänsä ja korvansa Aarnion touhuilta, sillä näyttävät takavarikot ja värikkäät sankaritarinat toivat julkisuuden päivänpaistetta myös heille. Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio on uskomaton rikostarina, jota ahmii kuin jännittävintä dekkaria. Valitettavasti tarina on tosi.

Vegeä grilliin TV-kokki ja ravintoloitsija Paul Svenssonin uutuus Grillaa vegeä on täynnä kekseliäitä grilliruokaohjeita, niksejä ja neuvoja grillaukseen ja savustamiseen sekä lisukkeita ja jälkiruokia grilliherkuille. Nämä kasvisruoat maistuvat varmasti lihansyöjillekin. Kasvisten savustamista olisi kiva kokeilla tänä kesänä.

Paul Svensson: Grillaa vegeä. Suom. Anna-Kaisa Hakkarainen. WSOY 2017.

Passi Minna, Reinboth Susanna: Keisari Aarnio. Helsingin Sanomat 2017.

Roolipelejä Messukeskuksessa

Ropecon Messukeskuksessa 28.–30.7.2017

Ropecon 2016/Mikael Peltomaa

Suomen suurin roolipelitapahtuma Ropecon järjestetään taas tuttuun tapaan heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Viime vuonna tapahtuma houkutteli paikalle runsaasti myös uusia roolipeliharrastajia sekä lapsiperheitä ja keräsi historiansa suurimman kävijämäärän, yli 4 100 kävijää. Pelien lisäksi tarjolla on muun muassa esityksiä ja työpajoja. Aloittelijat voivat kokeilla rooli-, kortti-, lauta- ja miniatyyripelejä Kokemuspisteellä.

Aikaa vievin tapa kuluttaa nautittu kalorimäärä on ehdottomasti nurmikon tai lehtien haravointi. Testihenkilömme kuluttivat aikaa 52 ja 67 minuuttia polttaakseen yhden grillimakkaran. Henkilökohtaisen kokemukseni mukaan tunnin haravoinnista saa helposti kätensä rakkuloille, ainakin ilman hanskoja, joten mielekkyys on tästä aktiviteetista kaukana. Jos kesänviettopaikkasi sattuu sijaitsemaan veden äärellä, voisi yhtenä vaihtoehtona olla soutaminen. Soutulaitteet löytyvät usein myös hotellien kuntosaleilta. Testihenkilömme Pekka suoriutui kalorienkulutusurakasta 41 minuutissa, kun Maijalta askareeseen kului 53 minuuttia. Toisaalta, jos nauttii maisemista, ei tämä askare tunnu urheilemiselta. Ajasta ja paikasta riippumaton aktiviteetti on juokseminen. Tämä osoittautui myös testin nopeimmaksi kalorien polttajaksi. Yhden grillimakkaran kalorien kuluttamiseen kului Pekalta 24 minuuttia ja Maijaltakin vain hiukan yli puoli tuntia. Haravointiin ja soutamiseen käytetyllä kuntoiluajalla voisi juoksun valitessaan syödä kaksi makkaraa. Juoksu olisi ehdottomasti oma valintani vyötärömakkaroiden välttämiseksi. Oman lempikesäaktiviteettisi kalorinkulutuksen omilla parametreillasi voit käydä tarkistamassa osoitteessa: http://www.laskurini.fi/terveys/kalorilaskuri Kirsi Goodchild Kuvat Pixhill HE L I NS 2/ 201 7

–

Vapaa-aika

Julkisivukuvilla kuuluisaksi Kristo Vedenojan mielestä aina ei tarvitse valita tehokkainta rakennusratkaisua. Joskus voi keskittyä ulkonäköön, rakennusten julkisivuja valokuvaava insinööri sanoo. Kun Kristo Vedenoja vuosi sitten perusti Helsingin rakennusten julkisivuja esittelevän @helsinkifacades-tilin Instagramiin, hän ei arvannut päätyvänsä harrastuksellaan maineikkaan The Guardianin sivuille asti. Brittilehti julkaisi Vedenojan kuvia koskevan jutun Guardian cities -juttusarjassa maaliskuussa. – Olen valokuvannut jo pidemmän aikaa, ja oikeastaan aina ykköskohteena on ollut arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö. Kaupungissa kun asun, Vedenoja kertoo. Rakennukset kiinnostavat Vedenojaa myös ammatillisesti. Hän valmistuu tänä keväänä Metropolian englanninkielisestä Sustainable Building Engineering -koulutusohjelmasta. Lisäksi Vedenoja on työskennellyt jo vuoden ajan korjausrakennesuunnittelijana Wise Group Finlandissa. 24

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

Julkisivuissa Vedenojaa kiehtoo erityisesti niiden symmetrinen asettelu. Lisäksi hän haluaa kuvillaan tehdä Helsingin arkkitehtuuria tunnetuksi. Vaikka Helsinki on nuori kaupunki, se tarjoaa mielenkiintoisen sekoituksen eri rakennustyylejä. – Senaatintorin ympäristössä on Engelin suunnittelemat uusklassiset rakennukset. Sitten on paljon jugendia 1900-luvun alusta, Vedenoja toteaa. – Eri alueista näkee hyvin, miten ne ovat kehittyneet ja milloin on rakennettu minkäkin laista. Ei pelkkiä kuvia Tarkasti rajatut, symmetriset julkisivukuvat eivät ole Instagramissa uusi ilmiö. Vedenoja erottuu joukosta sillä, että insinööritaustansa vuoksi hän kertoo rakennuksista myös taustatietoja: raken-

nuksen nimen ja osoitetiedot sekä arkkitehdin tai suunnittelijan, jos ne vain löytyvät. – Sitten vähän historiaa ja miksi valitsin juuri sen julkisivun. Usein olen lukenut, että jollain talolla on kiinnostava historia ja olen käynyt ottamassa siitä kuvan, tai toisinpäin, Vedenoja lisää. Parasta palautetta Vedenojalle on, kun joku on havahtunut kuvien ansiosta katsomaan jokapäiväistä asuinympäristöään uusin silmin. Omat suosikkijulkisivunsa hän paljastaa löytyvän 1900-luvun jugend-rakennuksista. Uusista taloista häntä miellyttää etenkin OP-Pohjolan pääkonttori Vallilassa. Ulkonäkökin on tärkeä Työelämään siirryttyään Vedenoja kertoo oppineensa näkemään, miten julkisivuissa kaikki on tarkoituksenmukai-

sesti suunniteltua joko toimivuuden tai ulkonäön vuoksi. Insinöörinsilmä on myös harjaantunut huomaamaan rakennuksen ongelmakohdat. – Teen korjausrakennussuunnittelua, ja muutamissa kohteissa on tehty julkisivuremontteja. Nyt katson rakennuksia jo eri silmin. Jos on vaikka selviä merkkejä vaurioista, niin katson, että ahaa, tuolla on huonosti johdettu katolta vedet. Insinöörin työ on tarkkojen sääntöjen noudattamista, mutta valokuvaami-

sen kautta Vedenoja kokee voivansa toteuttaa taiteellista puoltaan. Hän toivoo, että insinööritkin oppisivat arvostamaan enemmän rakennusten ulkonäköä. – Ei aina pidä tehdä tehokkaimmalla ja helpoimmalla ratkaisulla. Mutta totta kai siinäkin pitää olla järki, ettei mitään pähkähullua juttua lähde tekemään vain sen takia, että se näyttää hyvältä. Jenni Meronen Kuvat Kristo Vedenoja

Valokuvauksessa Kristo Vedenojan ykköskohteena on aina ollut arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö. HE L I NS 2/ 201 7

–

Tekniikka

Rutiinit robotille Monialaiset tiimit olivat avain onnistumiseen, kun Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat innovoivat roboteille uusia käyttötarkoituksia. Voisivatko robotit tuoda apua vanhustyön arkeen, kun väestö ikääntyy, eivätkä hoitavat kädet enää riitä? Muun muassa tähän kysymykseen etsittiin vastausta Metropolian opiskelijoiden innovaatioprojekteissa viime syksynä. Yhdessä Tampereen Ammattikorkeakoulun kanssa toteutetussa Palvelurobotiikkaeli PalRob-hankkeessa ideoitiin uusia sovellustapoja pienelle Nao-robotille. Palvelurobotiikalla tarkoitetaan ihmisiä avustavia robotteja, jotka ovat käyttäjien kanssa sosiaalisessa vuorovaikutuk26

–

H EL INS 2 /2 0 1 7

sessa. Yhteensä seitsemästä viime syksyn aikana toteutetusta kokeilusta kaksi tehtiin Syystien monipuolisessa palvelukeskuksessa Helsingissä. Monialaisuus kannatti – Ideoimme yhdessä Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden työntekijöiden kanssa sitä, miten robotiikka voisi tukea ikääntyvän ihmisen kotona asumista, Metropoliassa geronomiksi opiskeleva Heli Sutinen kertoo. – Ideoiden pohjalta tehtiin konsep-

teja, joissa mentiin syvemmälle siihen, millainen robotti voisi olla ja mitä se voisi tehdä, Projekteihin osallistui vanhustyön opiskelijoiden lisäksi fysioterapian, terveydenhoitotyön ja automaatiotekniikan opiskelijoita. Tiimien monialaisuus osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi. Sutinen kehuu yhteistyötä insinööriopiskelijoiden kanssa. – Aluksi emme ymmärtäneet toisiamme, mutta kuuden viikon jälkeen meidän automaatiotekniikan opiskelijamme pu-

”Inhimillinen kosketus ja kohtaaminen ovat sitä, mistä alan ammattilaiset eivät halua luopua.”

tittää siitä eteenpäin. – Yksi idea oli muistisairaan identiteetin tukemiseen liittyvä robotti, joka tietää ihmisen elämästä paljon ja osaa kertoa vaihtuville kotihoidon hoitajille, kuka tämä on, Sutinen kertoo. Projektissa tehtiin prototyyppi robotista, joka muistuttaa vanhusta päivän askareista. Vielä moneen vuoteen ei olla kuitenkaan tilanteessa, jossa robotin voisi jättää yksin käytännön työhön. – Nao-robotti on vielä koulutus- ja tutkimusväline. Siitä on olemassa myös kalliimpi versio, johon on tehty valmiita ohjelmia. Sitä on kokeilumielessä käytetty esimerkiksi jumpan avustajana, projektipäällikkö Päivi Haho kertoo.

Geronomiksi Metropoliassa opiskeleva Heli Sutinen (vas.) ja projektipäällikkö Päivi Haho sekä Nao-robotti.

huivat sujuvasti muistisairaan tarpeista. Se koko matka oli aika mahtava. Robotin ohjaamana Tiimin vetämässä työpajassa ideoitiin, että robotti voisi esimerkiksi auttaa muistisairasta ihmistä muistuttamalla päivittäisistä tehtävistä, kuten hampaiden pesusta ja lääkkeiden ottamisesta. Robotti voisi myös avustaa toimintaterapeuttia, kun vanhuksen asunnossa tehdään muutostöiden kartoitusta. Ja jos vanhus kaatuu kotona, robotti voisi vies-

Ammattilaisten tukena Heli Sutisen mukaan vanhuspalvelun työntekijät olivat aluksi huolissaan siitä, viekö robotiikka heiltä työt. Lopulta innostus kuitenkin voitti pelon, kun työntekijät saivat itse ideoida robotille tehtäviä. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa työtä robottien avulla, ei korvata ihmisen läsnäoloa. – Inhimillinen kosketus ja kohtaaminen ovat sitä, mistä alan ammattilaiset eivät halua luopua. Mutta kaikki aikaa vievä, suorittava rutiinityö, siitä ollaan valmiita luopumaan, Sutinen sanoo. Sutinen kertoo oman ajatusmaailmansa laajentuneen hankkeen aikana. Nyt hän uskoo, että robotit pystyvät tulevaisuudessa tukemaan vanhustyön ammattilaisia niin, että ikääntyneille taataan hyvä arki. Tärkeintä on, että niitä suunnittelevat ihmiset tuntevat sekä muistisairaiden tarpeet että vanhustyön työntekijöiden arjen. Robotit eivät ole jättäneet Sutista rauhaan hankkeen jälkeenkään. Aihetta käsittelevä opinnäytetyö on valmistumassa alkukesästä.

Apuna koulussa ja kirjastossa Muissa innovaatioprojekteissa ideoitiin robotille sovellustapoja kirjastossa, maahanmuuttajien suomenkielen opiskelussa ja peruskoulussa. Tapiolan kirjastossa järjestetyssä työpajassa ehdotettiin, että robotti voisi toimia kirjastonhoitajan apuna, hyllyoppaana tai uutuuskirjojen suosittelijana. Lisäksi se voisi neuvoa ikäihmisiä tietokoneen tai älypuhelimen käytössä. Peruskoulussa keksittiin robotin voivan estää kiusaamista tai toivottaa vierailijat tervetulleiksi. Maahanmuuttajien kielen opetuksessa robotin sen sijaan toivottiin toistavan vaikeaksi koettuja suomen kielen sanoja. Päivi Hahon mukaan robotti antaa opiskeluun lisäarvoa inhimillisellä, sympaattisella olemuksellaan. Käyttäjä keskiössä Projektit vietiin läpi palvelumuotoilumetodiikan menetelmin. Palvelumuotoilussa käyttäjä on prosessin keskiössä alusta loppuun asti. Empaattisessa lähestymistavassa yritetään ymmärtää tuotteen loppukäyttäjää ja löytää tämän arki. – Sitä ei välttämättä kovin hyvin kouluteta insinööreille, Päivi Haho sanoo. Hahon mukaan lähivuosien tärkein tehtävä on levittää tietoisuutta siitä, mitä mahdollisuuksia robotiikka tuo. Jo nyt Japanissa on robotteja, jotka toimivat hotellien vastaanottovirkailijoina. Kun tekoäly tulevaisuudessa yhdistetään fyysiseen robotiikkaan, robotti voi esimerkiksi kirjastossa kulkea ihmisten seassa neuvomassa. – Robotiikan tuominen sosiaali- ja terveysalalle on kuitenkin haastavampi tehtävä, Haho sanoo. Jenni Meronen Kuva Jarkko Mikkonen HE L I NS 2/ 201 7

–

HI ry

Hallitus esittäytyy - Bari Beshar Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Aloitin pienen tauon jälkeen hallituksessa uudestaan tämän vuoden alusta. Aikaisemmin olen ollut mukana vuosina 2009–2013. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Olen hallituksen jäsen, jonka päävastuulle kuuluu erinäisiä projekteja. Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Toimin IL:n hallituksessa hallituksen jäsenen henkilökohtaisena varajäsenenä. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Halusin olla jälleen vahvemmin mukana ajamassa insinöörien etuja, pyrkiä parantamaan insinöörien asemaa ja arvostusta sekä olla mukana varmistamassa laadukkaan ja monipuolisen insinöörikoulutuksen jatkumisen tulevaisuudessakin. Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Insinööriopintojen alussa sain porkkanan, josta en voinut kieltäytyä. Törmäsin koulun käytävällä paikallisen opiskelijayhdistyksen edustajiin ja heidän kanssaan käymieni keskustelujen jälkeen lähdin tutustumaan toimintaan tarkemmin. Se vei minut mukanaan. Tämän taipaleen aikana minulle on käynyt hyvin selväksi, että järjestäytymällä voi saavuttaa enemmän kuin yksin tai kaverin kanssa. Ilman suurempia yhteisesti sovittuja suuntaviivoja jokainen olisi enemmän oman onnensa seppä. Joukolla asioista sovittaessa on paremmat mahdollisuudet neuvotella aidosti työehdoista työnantajien kanssa. Järjestäytyneenä saa myös tukea ja apua silloin, kun jokin omassa työsuhteessa askarruttaa. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Haluan parantaa insinöörien etuja sekä osaamista ylläpitävää ja kehittävää toimintaa. 28

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

Bari Beshar Tekninen palvelupäällikkö, DNA Oyj Tietotekniikan insinööri – Metropolia Ammattikorkeakoulu

Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut? Hyviä saavutuksia on paljon, ja on vaikea nostaa jotain yksittäistä saavutusta ylitse muiden. Sanoisin kuitenkin, että useat lomia ja vapaita sekä työaikaa koskevat asiat ovat tärkeitä itselleni. Näiden saavutusten ansiosta minullakin on enemmän omaa vapaa-aikaa. Mitä harrastat? Aikaisemmin on tullut harrastettua pidempiä kävelylenkkejä ja kalastusta, mutta tähän on viime aikoina jäänyt har-

millisen vähän aikaa. Nykyään vapaa-aika kuluu kotiaskareiden ja järjestötoiminnan ympärillä. Mikä on lempipaikkasi, ja miksi? Nykyään varmaan istuskelen mieluiten autossa ajelemassa. Tämä taitaa olla nykyään ainoa paikka, jossa tulee vain oltua tekemättä varsinaisesti mitään sen ihmeellisempää. Terveisesi HI:n jäsenille: Yhdessä voimme saavuttaa enemmän.

Sinua varten – työssä ja vapaalla Pixhill

Retki Lahden Radio- ja tv-museoon ja Sibeliustaloon Keskiviikkona 13. syyskuuta 2017 klo 8.30–17 Lähtö Kiasman bussipysäkiltä. Lähde HI-Senioreiden kanssa bussiretkelle Lahteen. Pääset tutustumaan Radio- ja tv-museo Mastolaan, Sibeliustaloon ja Lahden kaupunkiin. Retken jäsenhinta on 25 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Myrskyluodon Maija -suurmusikaali Asta Karell

Perjantaina 1. syyskuuta 2017 klo 19 Helsingin Kaupunginteatteri Helsingin Kaupunginteatteri juhlistaa Lasse Mårtensonin sävelin Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen elämää ja itsenäistymistä 1800-luvun Ahvenanmaalla. Lipun jäsenhinta on 70 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kaspian Kallio, Aaro Wichmann, Kaapo Kallio, Laura Alajääski, Lotta Pesonen. HE L I NS 2/ 201 7

–

HI ry Ari Laine

HI-Valokuvauskerho järjesti talvisen valokuvauskisan aiheesta ”jään kauneus”. Kisaan lähetettiin kerhon Facebook-sivujen kautta 22 upeaa valokuvaa. Kisan voitti Ari Laine hienolla jääkuvallaan.

Valokuvauskerhon talvikuvakisan voittajat Ari Laineen kuva on otettu Turun Ruissalossa, Saaronniemessä, loppiaisena 2017. Kamerana oli Fuji XT-2, 16-55mm f2.8, 16mm.

Ari Laine on harrastanut valokuvausta 1980-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäisen digikameran hän hankki vuonna 2003 (CanonG2). Laine kuuluu Vantaan

Fotokerhoon, Kameraseuraan ja Keravan Kameraseuraan. Arvonimiä valokuvauksen saralta: EFIAP, SKsLM.

Susanna Kalliomäki

Älykulkuneuvojen näyttely sai tekniikasta kiinnostuneet insinöörit ja opiskelijat liikkeelle Helsingin Insinöörien Älyliikenne -seminaarissa 11. toukokuuta. 30

–

H EL INS 2 /2 0 1 7

Matti Selänne

Toiseksi kisassa tuli Matti Selänne kuparinhohtoisella koskikuvallaan.

Matti Selänteen kuva on otettu Pitäjänmäellä Strömbergin koskesta. Selänne oli kuvannut jäätyvää vesiputousta, mutta putouksen yläjuoksulla oli mielenkiintoisia jäämuodostelmia aurin-

Välillä hän kuvasi pääasiassa videoita, mutta viimeiset neljä vuotta on ollut taas lähes päivittäistä valokuvausta eri luontoaiheista.

gonlaskun valossa. Kamerana oli Sony A7R II+ Sony FE24-240 f/3.5-6.3 pitkällä valotuksella. Matti Selänteen ensimmäinen järjestelmäkamera oli 1970-luvulla Canon AE-1.

Kaikki kilpailuun osallistuneet jäiset kuvat löytyvät HI-Valokuvauskerhon Facebookista. Onnittelut mitalikolmikolle ja kaikille kisaan osallistuneille valokuvaajille! Jukka Kari

Kolmanneksi kisassa valittiin Jukka Karin sininen Uunisaaren maisemakuva.

Jukka Karin kuvauspaikkana oli Eteläisen ja Pohjoisen Uunisaaren välinen kanava Helsingissä. Kari oli loppiaisena auringon noustessa kuvaamassa meri savuja, kun hän huomasi hienot jäämuodostelmat Uunisaarten välisessä kanavassa. Kuva on otettu Nikon D610 + Nikkor 24-70mm f/2.8. Jukka Kari on aloittanut kuvaamisen 1970-luvun alussa. Sen jälkeen hän on kuvannut erilaisilla kameroilla (filmi, APS, digipokkari, superzoom ja digijärjestelmäkamera). Järjestelmäkameran hankkimisen jälkeen kuvaaminen on ollut lähes viikoittaista.

Sointu Högström HE L I NS 2/ 201 7

–

HI ry

HI-Seniorit yritysvierailulla Helen Oy:ssä Esko Meuronen

HI-Seniorit vierailivat 26. huhtikuuta 2017 energiayhtiö Helen Oy:ssä. Isäntinä toimivat johtaja Jarmo Karjalainen ja insinööri Krista Jaatinen. HI:n puolesta joukkoa johti Yrjö Puoskari. Helen Oy on Suomen toiseksi suurin energiayhtiö, jolla on 400 000 asiakasta eri puolella Suomea. Konsernin liikevaihto on 782 milj. euroa (2016) ja henkilöstömäärä 1 269. Helsingin alueella sijaitsee kolme voimalaitosta, yli kymmenen lämpölaitosta sekä lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos. Yhtiön tavoitteena on siirtyä hiilidioksidineutraaliin energiantuotantoon vuonna 2050. Helen Oy:n asiakkaat, tuotantolaitokset ja verkot muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Hukkaenergiat hyötykäytetään, joten kaupunkilaiset ovat osa energiantuotantoketjua. Kaukolämpö ja kaukokylmä muodostavat kokonaisuuden, johon yhdistyy sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Lämpöenergiaa varastoidaan suurissa lämpöakuissa Helsingin Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Jättimäiset kaukojäähdytysakut sijaitsevat Pasilassa ja Esplanadin puiston alla. Kaukojäähdytyksen avulla kerätään rakennuksista talteen lämpöä, joka muuten menisi hukkaan. Kiinteistöt toimi-

vat siten valtavina aurinkolämpökeräiminä. Lämpimänä kesäpäivänä puolet Helsingin kaukolämmöstä tuotetaan talteen otetulla hukkalämmöllä. Helen Oy asentaa omia aurinkovoimaloitaan ja urakoi myös asiakkailleen omia laitoksia avaimet käteen -periaatteella. Helsingin Suvilahteen rakennettiin Suomen suurin aurinkovoimala vuonna 2015. Yhtiö tarjoaa sekä perinteisiä aurinkovoimalapaketteja että hyötysuhteeltaan korkealuokkaisia Premium-paketteja, vaihtoehtoina ovat hankintahinta tai rahoitus. Uusiutuvaa aurinkoenergiaa voi tuottaa omavaraisesti, ja yhtiö ostaa ylimää-

Työntekijän osaaminen, motivaatio ja työkyky eivät synny tyhjästä. Siksi tulevaisuudessakin tarvitaan reiluja työehtoja. tyoehdot.ytn.fi

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

räisen sähkön markkinahintaan. Kuka tahansa voi hankkia nimikkopaneelin 4,40 euron kuukausimaksulla ja saada paneelin tuottaman sähkön käyttöönsä. Helen Oy suunnittelee ja toteuttaa aurinkovoimalan asiakkaan kiinteistöön sekä huolehtii voimalasta koko sopimuskauden ajan. Asiakas maksaa voimalan tuotannosta kuukausittain 50–95 euroa/ MWh riippuen voimalan koosta ja kustannustehokkuudesta. Maksun suuruus on sidottu aurinkovoimalan tuottaman sähkön määrään, eikä tähän sisälly asiakkaan alkuinvestointeja. Risto Pakaste

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa Akavan jäsenkentässä ylempien toimihenkilöiden neuvotteluja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla.

Jari Havukainen

Heureka! HI-Nuoret olivat 20. huhtikuuta 2017 vierailulla Heurekan Body Worlds – Animal Inside Out -näyttelyssä. Heurekassa pääsi näkemään eläinten sisälle ja vertailemaan ihmisten ja eläinten anatomiaa. Näyttelyn kohteet oli toteutettu korvaamalla orgaaninen materiaali muovilla. Näin saatiin todentuntuinen kuva eläinten rakenteesta. Tarjolla oli erilaisia eläinten sisäelimiä, kuten sydämiä, keuhkoja ja muovilla täytettyjä aitoja verisuonistoja. Yhtenä tavoitteena Heurekan näyttelylle on lisätä tietoisuutta uhanalaisista eläimistä ja eläinten suojelun merkityksestä. Näyttely on avoinna Heurekassa vielä lokakuun loppuun asti. Jari Havukainen

Perjantaina 8. syyskuuta 2017 klo 9–12, Telia 5G-areena, Urheilukatu 5, Helsinki Yhdistä aamupäivän ulkoilu ja tapaaminen työnantajien kanssa. Tapahtumassa rekrytoijat ja työnhakijat saavat tilaisuuden toistensa minihaastatteluun lyhyellä kävelykierroksella. Jos yhteinen sävel löytyy, jatkosta voi sopia kävelyn lopuksi. Viime vuonna käveltiin yhteensä noin 400 kilometriä minihaastatte-

luita ja akavalaisten uravalmentajien mentorointi- ja coachauskierroksia. Työnhakijoiden ja yritysten ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi

Hanki itsellesi uusi harrastus - liity Insinöörilaulajiin Kari Oikkonen

Insinöörilaulajien syyskausi alkaa maanantaina 28. elokuuta 2017. Kuoron harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Insinöörit–Ekonomit-talossa maanantaisin klo 17.30–20.00, Ratavartijankatu 2 A. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa, kuten merkkipäivillä. Tervetuloa koelauluun! Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, p. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. HE L I NS 2/ 201 7

–

HI ry

HI Hallitus 2017 Puheenjohtaja Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ helins.fi

Varapuheenjohtaja Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjolehtinen@ outlook.com

Bari Beshar 040 729 5154 bari.hi@beshar.fi

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomash@gmail.com

Janne Juujärvi 046 923 5868 janne.juujarvi@ consti.fi

Susanna Kalliomäki 045 137 0371 susanna.m.kalliomaki@gmail.com

Timo Karasmäki 040 521 8859 tkarasmaki@ gmail.com

Elina Kuivinen 050 911 5434 emkuiv@gmail.com

Antti Leppänen 040 777 4531 anttileppane@ gmail.com

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

Mila Viksilä 045 119 8591 mila.viksila@ gmail.com

Hallituksen sähköposti: hallitus@helins.fi

Toimisto Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Sinua varten – työssä ja vapaalla

–

HEL I NS 2 /2 0 1 7

Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Kolumni Kuva Insinööriliitto HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

MAAILMA MUUTTUU – MUUTU SINÄKIN Tätä kolumia kirjoittaessani pitkään odotettu kevät on vihdoin alkanut. Samoin valoa näkyy talous- ja työllisyysluvuissa. Insinöörien työllisyys on pitkän synkän kauden jälkeen kääntynyt varovaiseen nousuun. Työttömiä insinöörejä on kuitenkin edelleen yli 6 000 – ja sanomattakin on selvää, että näistä jokainen on liikaa. Kuinka päästä työttömyydestä takaisin sorvin ääreen tai tehokkaimmin varmistaa, ettei työttömyys pääsisi uhkaamaan? Vastaus on osaaminen ja osaamisen ylläpitäminen. Jo muinaiset kreikkalaiset tiesivät vain muutoksen olevan pysyvää. Panta rhei, kaikki virtaa, päätteli Herakleitos. Nykyajan työelämässä tämä pitää vielä paremmin paikkansa kuin antiikin aikoina. Teknologia kehittyy valtavin harppauksin. Tutkinnossa opitaan perusasiat, mutta käytännön työelämässä taito soveltaa oppimaansa ja kehittää uutta edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Osaamisen ylläpitäminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen tarvitaan aikaa, mielellään myös rahaa. Vastuulliset ja valistuneet työnantajat ymmärtävät, että henkilöstö on heidän suurin voimavaransa. Toisenlaisille työnantajille työskentelevien oma vastuu on suurempi. Liiton jäsenenä työntekijän asema on merkittävästi parempi. Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen maksutonta urapalvelua ja käytännön koulutuksia ansioluettelon tuunaamisesta esiintymistaidon trimmaamiseen. Liiton tarjoamista palveluista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Koko työuran kestäviä työsuhteita on enää harvalla. Työnhakutaidot ruostuvat, jos niitä ei pidä yllä. Ja raadollista kyllä, insinöörikään ei voi luottaa enää siihen, että osaaminen puhuu puolestaan. Omasta osaamisesta pitää osata kertoa. Kun maailma muuttuu, on parasta muuttua sen mukana. Jenni Karjalainen Johtava asiantuntija, yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikka Insinööriliitto IL ry

Sari-Anne Salminen toimii SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunari-infon neuvojana.

Neuvoja kesäduunarille Palkansaajien keskusjärjestöjen Kesäduunari-info palvelee netissä osoitteessa www.kesaduunari.fi sekä arkisin kello 9–15 numerossa 0800 179 279. Neuvoja saa myös Facebookissa ja Twitterissä www.facebook.com/kesaduunari twitter.com/kesaduunari

Muistathan päivittää jäsentietosi Ajantasaiset yhteystiedot tukevat liiton edunvalvontaa ja helpottavat yhteydenpitoa esim. ilmoittautuessasi tapahtumiin ja koulutuksiin. Pidäthän tietosi ajan tasalla osoitteessa www.ilry.fi/jasensivut.

Hyvää kesää kaikille! HELINS-lehden seuraava numero ilmestyy 6. syyskuuta. Oikein leppoisaa ja aurinkoista kesää toivottaa lehden toimitusneuvosto. HE L I NS 2/ 201 7

–