HELINS 6 2016

Page 1

6 2016 E

Edunvalvonta: Delegoimalla tehoa jäsenhankintaan

T

Tekniikka: Kodinkone kertoo totuuden

X

TyĂśhyvinvointi: Multitasking on myytti

Biotalous on osa kiertotaloutta


Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Insinööri laittaa maatilan kulut kuriin............................. 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Insinöörityön murros ja tietokykytyö............................. 8 Biotalous on yksi osa kiertotaloutta............................. 10 Esineiden internetissä kodinkone kertoo totuuden..............................................14 Delegoimalla tehoa jäsenhankintaan.............................16

Aktiivikonkari Teuvo Peltomäki........................................18 Multitasking on myytti...................................................... 20 Välipalat...................................................................................22 Kesät talvet yksillä lenkkareilla.......................................24 Ylempi amk-tutkinto tuo lisäarvoa työpaikalle.........26 Insinööri valmiina työelämään.........................................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Jenni Karjalaisen kolumni..................................................39

24

10

2

HEL I NS 6/2 0 16

16


P

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

TYÖAIKA MUUTOKSESSA Ministeri Lindström asetti kesäkuussa 2016 työryhmän uudistamaan työaika- ja vuosilomalakia. Työryhmän tulee saattaa työaikalaki vastaamaan Työelämä 2020 -hankkeen* tarpeita. Asetetun työryhmän tulee kirjoittaa työaikalaki hallituksen esityksen muotoon kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Tämän jälkeen on vuorossa vuosilomalaki, jonka määräaika on kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Työaikalaki on Suomen toiseksi rikotuin laki tieliikennelain jälkeen. Työaikalaista löytyy työmarkkinoilta monenlaisia sovelluksia, niin laillisia kuin laittomia. Monesti unohdetaan tietoisesti tai tiedostamatta myös lain toinen merkitys – työntekijän suojelu. Selvästi havaittava trendi on työn luisuminen ympärivuorokautiseksi. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat myös kasvaneet ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Kun tähän vielä yhdistää suuntauksen paikallisen sopimisen lisäämisen, on työaikalain päivittäminen vähintäänkin tarpeellista. Insinöörien toivo on siinä, että keskitymme ylätasolla lain reunaehtojen oikeaan määrittelemiseen, ns. pakottavaan lainsäädäntöön. Uskoakseni yhteiskunnalliset muutokset ajavat siihen suuntaan, että lainsäädäntö asettaa rajat, ja muilta osin tulkinta lievenee – ellei paikallisesti toisin sovita. Selkeä keihäänkärkemme on, että kaikki työ kirjataan, ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä tarkoittaa, että toimi, josta työnantaja maksaa palkkaa, on myös työtä, työn­teon ajasta tai paikasta riippumatta. Jokaisella työntekijällä on oikeus työaikaan. Työn ja vapaa-ajan välinen suhde on hämärtynyt. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää tunnistaa työn kuormittavuus ja suojella niitä työntekijöitä, jotka tätä suojaa tarvitsevat. Työaikalain rikkomukset on sanktioitava. Lähtökohta lainsäädännössä lienee se, että lakia noudatetaan. Laki, jota kansa ja päättäjät eivät noudata, jää väistämättä torsoksi. Viime aikoina olen surukseni pannut merkille, kuinka neuvottelujärjestössämme olevat yksittäiset liitot ovat irtaantuneet yhdessä sovituista linjoista. Työaikalaki tulee muuttumaan, mutta vielä suurempi muutos on, jos emme itse ole osa sitä. Nyt jos koskaan on puhallettava yhteiseen hiileen ja tehtävä yhteistyötä yli kaikkien ammattiliittojen. Tehdään tulevaisuudesta parempi, yhdessä. *www.tyoelama2020.fi

Lasse Laurikainen päätoimittaja

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@helins.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Jarkko Mikkonen Toimitusneuvosto Lasse Laurikainen (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Susanna Kalliomäki Anu Kaniin Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Sinua varten – työssä ja vapaalla HE L I NS 6/ 2016

3


I

Insinööri työssä

Toni Taavitsainen kiertää maatiloilla kertomassa, miten ne voisivat tehostaa toimintaansa ja säästää euroja. Knehtilän tila Hyvinkäällä on yksi niistä.

4

HEL I NS 6/2 0 16


Maatilan kulut kuriin Kun maatiloilla mietitään energiansäästökohteita tai uusiutuvaan energiaan perustuvia investointeja, Toni Taavitsainen osaa neuvoa. Toni Taavitsainen miettii työkseen, miten maatilat voisivat tehostaa toimintaansa. Merkittävä osa niiden kuluista syntyy energian ja lämmön kulutuksesta, ravinteiden käytöstä sekä traktorirallista. Suunnittelemalla energian ja ravinteiden käyttöä sekä logistiikkaa säästyy rahaa. Vanhat valot ledeiksi Envitecpolisin johtava asiantuntija Toni Taavitsainen on tehnyt lähes 50 maatilojen energiasuunnitelmaa ja laskenut, paljonko energiaa säästyy, jos vanhoja valoja korvataan ledeillä sekä pohtinut logistiikkaan liittyviä ratkaisuja.

”Sitä on sellainen sisäänrakennettu ajatus, että maaseutu­ alueella pitäisi olla mahdollisuus elää ja Suomeen tuotettaisiin suomalaista ruokaa.” – Tilakäynnin yhteydessä katson, onko sähkölasku kilpailutettu. Siitä voi kertyä säästöä jopa nelinumeroinen summa. Myös tilan energiankulutusrakenne on hyvä selvittää. – Mikä maitotilalla on sähkönkulutus per tuotettu maitolitra. Näin tila saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin energiaa kuluu. Ajatuksesta investointiin Moni maatila haluaisi olla energian suhteen omavarainen. – Iso osa työtäni on tukea hajautettujen energiaratkaisujen eteenpäinvientiä.

Taavitsainen miettii yhdessä asiakkaan kanssa, olisiko investointi biokaasulaitokseen tai aurinkopaneeleihin kannattava. – Jollain saattaa olla aavistus uusiutuvista energialähteistä. Silloin asiakkaan kanssa käydään taustoja läpi ja tehdään alkuvaiheen laskentoja. Toisilla ajatus on jo pidemmällä ja heillä asiat etenevät nopeammin. Taavitsainen auttaa laskemaan, paljonko biokaasulaitos tuottaisi energiaa, vastaako se ajatuksiin energiankäyttökohteesta ja minkä kokoinen investointi olisi tulossa. – Jos hanke näyttää järkevältä, mietimme yhdessä ratkaisuja, tarkennamme laskelmia, haemme investointitukia ja kilpailutamme laitekomponentteja. Jos kohteeseen tarvitaan ympäristölupa, autan sen kanssa. Jokaiselle tilalle mietitään omanlaisiaan ratkaisuja. – Emme pakota ketään tiettyyn formaattiin. Maaseutu tutuksi jo lapsena Ei ole sattumaa, että Toni Taavitsainen tekee töitä maatilojen kanssa. Taavitsaisen lapsuudenkodissa Suonenjoella oli mullikoita. Perhe viljelee edelleen mansikkaa. – Sitä on sellainen sisäänrakennettu ajatus, että maaseutualueella pitäisi olla mahdollisuus elää ja Suomeen tuotettaisiin suomalaista ruokaa. Taavitsainen valmistui Savonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 ympäristötekniikan insinööriksi. Valmistumisen jälkeen hän jäi töihin ammattikorkeakoulun projektiin yhdessä nykyisen yhtiökumppaninsa Mika Arffman kanssa. – Jo silloin leikkimielisesti heittelimme ajatusta, että ruvetaan tarjoamaan maatilan biokaasulaitoksiin liittyvää suunnittelua oman yrityksen kautta, Arff­man kertoo.

Vuonna 2007 ajatus eteni, mutta silloin yrityksen alkuperäinen liikeidea oli hyvin erityyppinen kuin ne palvelut, joita Envitecpolis nyt asiakkailleen tarjoaa. Alun perin tarkoitus oli niputtaa useamman pienen yrityksen osaamista yhteen ja myydä sitä isompina paketteina asiakkaille. Kun yritys loppukesästä 2008 perustettiin, tiedossa ei ollut, millainen taantuma loppuvuonna iskisi ja miten se vaikuttaisi myös alkuperäisen liikeidean vesittymiseen, Arffman kertoo yrityksen alkuvaiheista. Lopulta alkuperäisistä viidestä tuotekehitysprojekteista vain yksi, biokaasu, sai rahoitusta ELY-keskukselta. – Päätimme ottaa riskin ja panostaa siihen. Se kannatti. Asiakasta pitää kuunnella Kuopiossa asuvalle Toni Taavitsaiselle kertyy matkapäiviä yli sata vuodessa. Maatilat, joilla hän käy, sijaitsevat ympäri Suomea. Mukana on lypsy- ja siipikarjaan, maitoon, kasvinviljelyyn sekä sikoihin erikoistuneita tiloja. Vaikka joukossa on myös pienempiä tiloja, pääpaino on kehittyvissä maatiloissa. – Kun mietitään esimerkiksi biokaasulaitoksen kannattavuutta, niin kehittyvillä tiloilla energiankulutus on sen verran isoa, että niiden kannattaa miettiä vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja sen sijaan, että ne ostaisivat tarvitsemansa energian ulkopuoliselta tuottajalta. Työ on pitkälle asiakkaan kuuntelemista. – Pitää ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Työssä on parasta se, että asiakkaat kokevat, että meistä on hyötyä.

Natasha Petrell Kuva Jarkko Mikkonen HE L I NS 6/ 2016

5


A

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

OMISTAAKO TYÖNANTAJA VAPAA-AJALLA TEKEMÄNI KEKSINNÖN? Kysymys: Jos teen työnantajaani hyödyttävän keksinnön etäpäivänä, mutta määritellyn työajan jälkeen, kuka omistaa oikeudet? Vastaus: Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Yleensä keksinnön tekijä saa täydet oikeudet tekemäänsä keksintöön. Jos keksijä on kuitenkin työsuhteessa, useissa tapauksissa työnantajalle syntyy oikeus keksintöön ainakin osittain. Työnantajan oikeuksien laajuus työsuhteessa tehtyyn keksintöön riippuu siitä, miten kiinteästi keksinnön syntyminen on yhteydessä työsuhteeseen. Keksinnön on muun muassa kuuluttava työnantajan toimialaan. Huomioitavaa on, että työnantajaan rinnastetaan sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yritykset. Onko työpaikallasi tuotekehitystä? Jos on, niin työsopimuksessasi saattaa hyvinkin olla maininta työsuhdekeksinnöistä ja immateriaalioikeuksien määräytymisestä. Työpaikallasi saattaa myös olla ohjesääntö aiheesta. Ohjesäännössä voidaan kuvata menettelytavat kek6

H EL INS 6/2 0 16

sinnöstä ilmoittamisesta ja korvauksen laskemisperusteista. Ohjesäännön sitovuudesta ei kuitenkaan ole säännöksiä laissa. Jos keksintösi on sellainen, että se voidaan patentoida, koskee sitä Laki oikeu­ desta työntekijän tekemiin keksintöihin. Keksintöä ei ole välttämättä patentoitava. Riittää, että se on patentoitavissa. Sinulla on velvollisuus ilmoittaa tekemästäsi keksinnöstä työnantajallesi mahdollisimman pian. Ihan siltä seisomalta, kun idea syntyy, ei sinun kannata siitä rynnätä kertomaan. Etenkään, jos keksintösi tosiaan on syntynyt vapaa-ajalla eikä työn tuloksena. Sinun on ensin syytä selvittää muun muassa se, täyttääkö keksintö patentoinnille asetetut kriteerit. Patentoitavuus edellyttää keksinnöltä uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista toisinnettavuutta. Jos vapaa-ajalla syntyneen keksintösi hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toimialaan ja keksintö on patentoitavissa, on työnantajallasi etuoikeus neuvotella oikeuksista keksintöön.

Voit pyytää lausuntoa työsuhdekeksintölain soveltamiseen keksintöösi työsuhdekeksintölautakunnalta. Lautakunta toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja sen on asettanut valtioneuvosto. Lautakunnan lausunnot eivät ole sitovia. Työsuhdekeksintölain pääsäännön mukaan työnantajalla on oikeus ottaa itselleen keksintö, joka on syntynyt työssä tarkemmin määrätyn työtehtävän tuloksena. Sama oikeus työnantajalle syntyy, jos keksinnön tekeminen kuuluu työntekijän tehtäviin ja keksinnön hyödyntäminen kuuluu työnantajan toimialaan. Jos työnantajalla on oikeus keksintöön, on sillä myös velvollisuus maksaa keksijälle korvaus keksinnöstä. Teetpä keksinnön sitten työ- tai vapaa-aikanasi, neuvoisin sinua ihan ensimmäiseksi olemaan yhteydessä Insinööriliiton lakimiehiin. He neuvovat sinua asiassa eteenpäin. Tutustu myös YTN-työsuhdeoppaan lukuun 9 Imma­ teriaalioikeudet työsuhteessa.


Tehdään yhdessä insinöörien historiaa Löytyykö kaappisi kätköistä insinöörien historiaan liittyviä valokuvia? Entä insinöörien työhön tai henkilöihin liittyviä tarinoita tai dokumentteja? Lähetä niitä aineistoksi 100-vuotisen insinöörihistorian tutkimukseen ja julkaisuun. Osa aineistoista voidaan julkaista Helsingin Insinöörien tai Insinööriliiton lehdissä ja verkkosivuilla.

Lähetä aineistot taustatiedoilla varustettuina osoitteeseen Helsingin Insinöörit HI ry, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki tai sähköpostilla sointu.hogstrom@helins.fi Lisätiedot historiaprojektista: järjestöjohtaja Tommi Grönholm, Insinööriliitto

Sampsa Kaataja insinöörihistorian kirjoittajaksi FT Sampsa Kaataja on Tampereen yliopiston tutkija, joka on erikoistunut tieteen ja teknologian historiaan. Kaataja on tutkinut muun muassa yliopistoissa harjoitetun teknisen innovaatiotoiminnan ja tutkimustulosten patentoinnin historiaa sekä kylmän sodan aikakaudella yli blokkirajojen tapahtunutta teknologian siirtoa. Viimeisimmässä Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamassa projektissaan Kaataja tutkii yliopistojen ja suomalaisyritysten välisen yhteistyön historiaa sekä teknologian siirtoa yliopistoista yhteiskuntaan 1900-luvun alusta nykypäivään. Joulukuussa 2016 alkavassa tutkimusprojektissa paneudutaan Insinööriliiton ja suomalaisten insinöörien historiaan.

Hankkeessa keskitytään siihen, miten Insinööriliiton toiminta on 100-vuotisen historiansa aikana muotoutunut osana suomalaisen yhteiskunnan eri kehitysvaiheita. Samaan aikaan projekti pyrkii tarjoamaan vastauksia siihen, millainen rooli ja merkitys insinöörikunnalla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentajina maan itsenäisyyden ajalla. Insinööriliiton rahoittaman tutkimushankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2019 ilmestyvässä historiateoksessa sekä projektin ympärille rakennettavilla verkkosivuilla.

Tietopaketti valmistuville insinööreille Insinööriliiton uusi sivusto valmis.insinoori.fi tarjoaa käytännönläheistä tietoa opiskelusta, valmistumisesta ja siirtymisestä työelämään. Liity samalla valmistuvien Facebook-ryhmään.

Kuva Sointu Högström HE L I NS 6/ 2016

7


T

Työmarkkinajaos

Insinöörityön murros ja tietokykytyö Digitalisaatio ja neljäs teollinen vallankumous Teolliset vallankumoukset ovat laajoja teknologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia murroksia, jotka ovat nostaneet uusimman tekniikan hallitsevat insinöörit hyvinvoinnin luojiksi. Ensimmäinen teollinen vallankumous toi höyrykoneet ja mekaaniseen energiaan perustuvat laitteet. Toinen teollinen vallankumous toi sähkökoneet ja -laitteet sekä polttomoottorit. Kolmannessa teollisessa vallankumouksessa elek­ troniikka ja informaatioteknologia on valjastettu tuotannon automatisointiin. Nyt olemme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä, aikakausien vaihtumisen murroskohdassa. Ihmiset ja työ ovat liukumassa fyysisestä maailmasta digitaaliseen eli kyberfyysiseen todellisuuteen, jossa ohjelmistot, vir­tuaalimaailman hyödyntäminen, integraatio eri laitteiden ja järjestelmien välillä sekä dataan perustuvat uudet palvelut ja liiketoimintamallit luovat uutta ja tuhoavat vanhaa. Kun aikaisemmin insinöörin tuli töitä tehdäkseen saapua fyysisesti työpaikalleen aloittaaksensa työnsä piirustuslaudallaan tai tehdassalissa, voi hän tänään yhä useammin avata tietokoneensa kotisohvaltaan ja aloittaa päivän työt. Tietokonetehon ja automaation jatkuvasti kasvaessa yhä useampi työ siirtyy pilveen ja verkkoon. Tekoälyn kehittyessä koneet pystyvät älykkäämpiin töihin ja ongelmanratkaisuun. Ihmisestä tulee koneen jatke, ja koneet tekevät yhä vaativampia ihmistöitä. Kyberfyysinen todellisuus ja markkinoiden muutokset Digitalisaation ja verkottumisen myötä insinöörin työ siirtyy enenevästi kyberfyysiseen todellisuuteen, jossa työn suurempi vapautuminen ajan ja paikan rajoitteista mahdollistaa työn tekemisen ja 8

HEL I NS 6/2 0 16

teettämisen suurten etäisyyksien takaa. Kaiken internetiin (engl. ioe, internet of everything) tai esineiden internetiin (iot, internet of things) kytkeytynyt teollisuuden infrastruktuuri muuttaa työtä. Uusi tekniikka lupaa monenlaisia mahdollisuuksia parempien palvelujen tehokkaampaan ja tuottavampaan tar-

joamiseen, mutta tekniikan muuttuessa myös siihen liittyvä työ muuttuu. Työ muuttuu yhä automatisoidummiksi palveluprosesseiksi, joiden teknisiä ratkaisuja toteutetaan pilvipalveluina eli työ immaterialisoituu, irtautuu konkreettisista ja fyysisistä materiaaleista – myös ajan ja paikan rajoitteista.


”Työn tekeminen on entistä enemmän ajattelua, henkistä työtä ja tietokykyjen käyttöä.”

kun tekniikkaa hallitsevat globaalit teknologiajätit valtaavat kokonaisia kansallisia toimialoja omien ylivoimaisten liiketoimintamalliensa ja jättimäisten tietokonesaliensa tekoälyn avulla. Facebook ja Google ovat jo mullistaneet mainostuloilla elävien painettujen julkaisujen markkinat. Vähittäiskauppa siirtyy kauppakeskuksista verkkoon ja Amazonin kaltaiset kauppajätit ottavat globaalilla logistisella voimallaan markkinoita haltuunsa.

Kyberfyysiset järjestelmät muuttavat ja myös tuhoavat työtä. Kun tekoälyllä varustetut itseohjautuvat autot liikkuvat sujuvasti liikenteessä, taksiautoilijoiden ja kuorma-autonkuljettajien leipä kapenee. Lääketieteen automaatio vähentää lääkärien tarvetta. Myös insinöörityön luonne muuttuu,

Tietokykytalous ja -työ Tietokykytaloudessa konkreettista tuotetta ei enää ole. On vain näkymätöntä, immateriaalista ajan ja paikan rajoitteista irtautunutta, lisäarvoa tuottavaa tietoon ja kykyyn perustuvaa palvelua, esimerkiksi erikoisohjelmistoja pilvipalveluina. Tietokykytaloudessa organisoidaan inhimillisten pääomien, tietokykyjen ja tietämisen käyttöä sekä kontrolloidaan sitä lisäarvon muodostamiseksi. Uuden tiedon ja tietämyksen tuottaminen, inhimillinen vuorovaikutus ja kommunikointi jalostetaan taloudelliseksi arvoksi. Koska automaatio ja robotisaatio korvaavat jatkossa kaikkea rutiininomaista työtä, nykyajan tietotyöläiseltä odotetaan vahvaa kyvykkyyttä osaamisensa, sopeutuvaisuutensa ja luovuutensa hyödyntämiseen. Työn tekeminen on entistä enemmän ajattelua, henkistä työtä ja tietokykyjen käyttöä. Tietokykytyössä sekä työ että oppiminen ulottuvat kaikkialle, eikä työn ja vapaa-ajan erottaminen ole yhtä helppoa kuin aiemmin. Tietokykytyössä korostuvat valmiudet selvitä mistä tahansa eteen tulevasta työtehtävästä yhdistettynä sosiaaliseen menestymiseen ”hyvänä ja luovana tyyppinä” työyhteisössä.

Työstä tulee yhä enemmän henkistä työtä, joka ei alistu kellokorttien tai työhuoneiden raja-aitoihin. Työssä joutuu laittamaan itsensä likoon pärjätäkseen kilpailussa, kun työsuhteista tulee yhä suuremmassa määrin projektimaisia tai tilapäisiä. Työmme sisällön ja sen tuloksellisuuden riippuessa yhä enemmän henkilökohtaisista tietokykytaidoistamme palkkaerot kasvavat ja yleiset työehtosopimukset voivat tulla yhä harvemmin sovellettaviksi. Työehtosopimusten sijaan käytetään yhä enemmän yksilöllisiä työsopimuksia, joissa sovitaan työtekijän ja työnantajan kesken olennaisista työhön liittyvistä asioista (aika ja paikka, osaaminen, tuotokset, palkkiot). Kielteisenä ilmiönä pakkoyrittäjyys, työn tarjoaminen vain yrittäjänä toimivalle, voi myös yleistyä. Kun tietokykytalous muuttaa työtä, tarvitaan meiltä kaikilta rohkeutta uudistua, avoimuutta ja luovuutta erilaisiin palvelu- ja liiketoimintamalli-innovaatioihin sekä työssä tapahtuviin kulttuurimuutoksiin. Työntekijän tulee ottaa entistä enemmän vastuuta itsensä markkinoinnista, osaamisensa kehittämisestä sekä työelämäriskeihin varautumisesta. Oman inhimillisen pääoman kartuttaminen työn ohessa on entistä tärkeämpää. Voidaanko jonain päivänä työmme korvata tekoälyratkaisuilla ja onko nykytyömme jo tietokykytyötä? Tämä riippuu tilanteestamme, mutta näin neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä muutosten ennakointi ja niihin sopeutuminen ovat mitä tärkeimpiä työelämätaitoja.

Aki Härkönen HI-Työmarkkinajaos Kuva Pixhill HE L I NS 6/ 2016

9


T

10

Tekniikka

–

H EL INS 6/2 0 16


Kaikki kiertoon Kiertotaloudessa jätteiden hyödyntämistä tärkeämpää on huoltaa laitteet, uudelleen käyttää niitä mahdollisimman pitkään ja valmistaa uusia tuotteita käytöstä poistettujen tuotteiden materiaaleista. Biotalous on yksi osa kiertotaloutta. Kiertotalous on kestävän kehityksen ehto. – Olemme pitkään eläneet yhteiskunnassa, jossa tuote ostetaan, sitä käytetään aikansa, heitetään roskiin ja lopulta hävitetään esimerkiksi polttamalla, osaamisaluepäällikkö Jari Olli Metropoliasta sanoo. Maapallo alkaa kuitenkin olla kestokykynsä rajoilla. Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät yhteiskunnassa niin kauan kuin niillä on arvoa. Samalla jätteen syntyminen minimoituu.

Knehtilän tila sijaitsee Hyvinkäällä. Kuvassa vasemmalla Luonnonvarakeskuksen tutkija Elina Virkkunen, tilan isäntä Markus Eerola sekä Helsingin yliopiston hankekoordinaattori Kari Koppelmäki.

Paluu vanhaan Mistään uudesta asiasta kiertotaloudessa ei ole kyse. Maatilat elivät pitkään 1900-luvulle asti omavaraisessa luontaistaloudessa. Ajatus ei ole uusi myöskään teollisuudessa. – Pointtina on kierrättää tehtyjä tuotteita mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi konepajoissa koneet on aina korjattu, muokattu toiseen käyttöön ja lopulta osat on sulatettu ja käytetty uuteen koneeseen. Esimerkiksi tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Rakennusjäte on toinen iso asia, jota ei ole kierrätetty riittävästi, Jari Olli sanoo. Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia niin tuotteiden suunnittelussa, liiketoiminta- ja markkinointimalleissa kuin kulutuskäyttäytymisessä. Jari Ollin mielestä kuluttajat ovat tähän valmiita. – He ovat valistuneempia kuin aiemmin ja tottuneet kierrättämään.

EU suosii kiertotaloutta Kiertotalouden suurin arvo ei ole jätteiden hyödyntämisessä. Tärkeämpää on huoltaa laitteet, uudelleen käyttää niitä mahdollisimman pitkään ja lopulta valmistaa uusia tuotteita käytöstä poistettujen tuotteiden materiaaleista, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. – Kun esimerkiksi metallista tehdään jotain, jo pelkästään metallin louhimiseen käytetään tolkuttomasti energiaa. Samalla ympäristöön vapautuu päästöjä. Ekoteko on, että valmistettua tuotetta käytetään mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää, että tuotteiden materiaalit olisivat entistä paremmin eroteltavissa ja kierrätettävissä, Jari Olli toteaa. Kiertotalous on yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Sitran arvion mukaan Suomessa kiertotalouden vuosittaiset taloudelliset hyödyt voisivat olla jopa 2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Myös EU suosii kiertotaloutta ja on tehnyt tätä tukevia ehdotuksia säädösmuutoksiksi. Agroekologinen symbioosi Biotalous on yksi osa kiertotaloutta. Maatalouden kriisin seurauksena myös Knehtilän tila Hyvinkään Palopurossa on kamppaillut heikon kannattavuuden kanssa. Tila siirtyi luomuun vuonna 2010. – On ollut pakko miettiä, miten saisimme parempaa tuottoa, tilan isäntä Markus Eerola kertoo. HE L I NS 6/ 2016

11


T

Tekniikka

Knehtilän luomutilan vanha Massey Ferguson -traktori toimii yhä.

Yhteistyö on yksi keino. Knehtilän tilan ympärillä toimii lähistön luomutilojen ja muutaman muun toimijan muodostama verkosto. Sen tavoitteena on synnyttää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli, joka olisi valtakunnallisesti siirrettävissä muiden maata­ loustuottajien käyttöön. Palopuron agroekologinen symbioosi sai ympäristöministeriöltä tukea vuosiksi 2015–2016 hankkeen edistämiseksi. Helsingin yliopiston maataloustieteen laitos toimii hankkeen hallinnoijana ja Kari Koppelmäki hankekoordinaattorina.

Nurmi ja lanta biopolttoaineeksi Nykyinen ruoantuotantojärjestelmä perustuu fossiilitalouteen – siihen, että on halpaa energiaa ja mineraalilannoitteita. – Maatalous on iso energian kuluttaja, mutta miksi se ei voisi olla myös energian tuottaja hyödyntämällä erilaisia käyttämättömiä resursseja? Potentiaali on tosi iso, Kari Koppelmäki sanoo. Jotta luomutilalla maa säilyy ravinnerikkaana, pelloilla ei viljellä useana vuonna peräkkäin samaa kasvia vaan ensin lannoitteena käytettävää nurmea, sitten viljaa ja lopulta palkokasveja ennen paluuta nurmeen.

Hankkeessa lähiseudun kierrätysmateriaalit – hevosenlanta, elintarvike­ teollisuuden sivuvirrat, satotähteet, kunnostusbiomassat ja nurmi – käytettäisiin bioenergian raaka-aineina omassa biokaasulaitoksessa. – Laitos on suunniteltu ja hakemus jätetty sisään, jotta siihen saisi investointituen, Knehtilän isäntä Markus Eerola sanoo. Luomun viljelyssä kuluu paljon polttoainetta. Biokaasulaitos mahdollistaisi biokaasutraktorin käytön. Nurmea käytetään pelloilla lannoitteena, mutta säästä riippuu, jäävätkö ravinteet paikalle vai

Metropoliaan opintomoduuli kiertotaloudesta Metropoliassa kiertotalous on sisältynyt bio- ja kemiantekniikan sekä ympäristötekniikan opetussuunnitelmiin jo vuodesta 2014. – Ensi vuonna on lisäksi tulossa 10 opintopisteen kiertotalous-moduuli, jota ollaan nyt rakentamassa, osaamisalue­ päällikkö Jari Olli Metropoliasta sanoo. Moduuli koostuu teoreettisesta osasta ja omaan alaan liittyvästä käytännön projektista. Moduuli sopii osaksi kaikkia opintoja. – Konepuolella projekti voi liittyä konepuolen kiertotalousasioihin, vaatepuolella tekstiilien ja elintarviketekniikassa heidän omiin juttuihinsa. Metropoliassa toimii myös kiertotalouden osaamiskiihdyttämö, jossa luodaan kiertotalouteen perustuvia avauksia 12

HEL I NS 6/2 0 16

tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja liiketoimintaan. Tavoitteena on luoda kiertotalouden ympärille merkittävää osaamista, liiketoimintaa, yrittäjyyttä, hankkeita ja yhteiskunnallista hyvinvointia. – Meillä on esimerkiksi hanke, joka liittyy rakentamispuolen kierrätysongelmaan, miten saada laudat ja tekstiilit kierrätykseen sekä muu puu paremmin kiertoon. Tällä hetkellä hankkeet kehittävät ratkaisuja tekstiilien kiertotalouteen ja rakentamiseen. Koko ajan myös etsimme vastaavia juttuja, joita viedä eteenpäin. Lue lisää jutun aiheista: http://www.metropolia.fi/palvelut/hankeyhteistyo/osaamiskiihdyttamot/ http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/


Markus Eerolan takana olevaa nurmen vaakatasomurskainta käytetään puhdistusniittoon.

Tilan lähellä oleva luomukanala tuottaa munia, Markus Eerola viljelee heille rehuja ja käsittelee kanalasta tulevat lannat.

onko riski niiden huuhtoutumiseen. – Kun nurmi käy biokaasulaitoksen kautta, saan lannoitteen, joka pysyy maassa. Kierrättämällä ravinteita paikallisesti jätteitä ei myöskään tarvitse kuljettaa toisaalle, Eerola kertoo. Ilmastonmuutoksen ehkäisyssä maaja metsätalouden kiertotalouden edistäminen on avainasemassa. – On iso haaste siirtyä aitoon biotalouteen. Sitä on edistettävä myös yhteiskunnan toimin, Eerola sanoo. Hän kuitenkin uskoo, että 15 vuoden kuluttua myös tavallisessa viljelyssä käytetään kiertolannoitteita, vaikka maata-

louden nykyinen rakenne ei sitä tuekaan. Ruokaa läheltä kuluttajille Yksi osa yhteistyötä on tuottaa lähiruokaa lähiseudun kotitalouksille ja ravintoloille. Knehtilän tilalla toimii kahvila- ja juhlatila sekä luomukauppa, jossa myydään alueen tuottajien tuotteita. Lähiruokatapahtumia on useamman kerran vuodessa. Suunnitteilla on myös oma mylly ja leipomo, joka käyttäisi oman myllyn jauhamia jauhoja. Energian se saisi biokaasulaitoksesta.

Suomi on osa EU:n yhteismarkkinoita ja Pohjolassa kasvukausi on lyhyt. Halvalla hinnalla on vaikea kilpailla. – Kiertotalouden kautta eettinen ja ekologinen toimintatapa pystytään välittämään kuluttajille, sillä heitä vartenhan me teemme ruokaa, Eerola muistuttaa. Natasha Petrell Kuvat Jarkko Mikkonen

Nämäkin ovat kiertotaloutta: Neste Oil tekee kierrätykseen toimitetuista joulukinkunrasvoista uusiutuvaa dieseliä. n Ravintoloiden ruokahävikkiä pienentää ResQ Club, jonka kautta ravintolat voivat tarjota yli jääneitä ruoka-annoksia kuluttajille perushintaa edullisemmin. n Lumene käyttää kosmetiikan valmistamisessa elintarviketeollisuudesta yli jääneitä lakansiemeniä. n UPM valmistaa terassilautoja tarralaminaatin hukkamateriaalista. n Kuluttajat voivat viedä vaatejätti H&M:lle ylijäämätekstiilinsä, jotka päätyvät esimerkiksi teollisuuden siivousvälineiden materiaaleiksi tai autojen istuinten täytteeksi. n

HE L I NS 6/ 2016

13


T

Tekniikka

Kodinkone kertoo totuuden Kun esineiden internetistä tulee arkipäivää, tapamme tallentuvat kodinkoneisiin, lenkkitossuihin ja viihdelaitteisiin. Se mullistaa elämämme. Päivää ennen kuin Matti Keskinen on lähdössä mökille, hän lähettää robottipuhelimeensa tekstiviestin. Se säätää mökin lämpötilan mukavaksi ja kytkee harmaavesisuodattimen sähkövastuksen päälle. Tämä on yksi esimerkki esineiden internetistä. – Se voi nimestään huolimatta toimia muussakin verkossa kuin internetissä. Kyse on toisiinsa kytkeytyvistä laitteista, Keskinen selittää. Hän toimii Nokialla sisäisenä konsulttina, joka käyttää noin viidenneksen työajastaan esineiden internetin, Internet of Thingsin eli IoT:n parissa. Silti hänellekään ei ole vielä ihan selvää, mitä kaikkea esineiden verkko tulevaisuudessa tuo tullessaan. – Koko IoT kehittyy tällä hetkellä voimakkaasti, ja siihen liittyy vielä paljon pohdintaa. Selvää on, että kyseessä on todella iso bisnes, joka tuo helpotusta ja parannusta käytännön elämäämme. Moni työ muuttuu turhaksi Esineiden internet voi olla esimerkiksi tätä: Verkkoon kytketty nosturi kertoo yrityksen päämajaan tuhansien kilometrien päähän, mitä se parhaillaan tekee. Jääkaappi huomaa maidon huvenneen ja tilaa automaattisesti lisää. Lenkkikengät hälyttävät, että on päivittäisen hölkän aika. – Ei tällaisten visioiden toteuttamiseen ole enää mitään esteitä. Tarvitaan vain yrityksiä, jotka kehittävät järjestelmiä. Kun anturit ja sensorit halpenevat, ne lisääntyvät, Matti Keskinen arvioi. Asiantuntijat ennustavat, että esineiden internet muuttaa töiden sisällöt ja työn tekemisen tavat perusteellisesti. Ihmisten ja yritysten maantieteellisellä sijainnilla on tulevaisuudessa yhä vähem14

HEL I NS 6/2 0 16

män merkitystä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että parissakymmenessä vuodessa esimerkiksi myyjien, sihteerien ja tilintarkastajien työt katoavat Suomesta. Moni uskoo, että älykkäät esineet mullistavat ensin terveysalan. – Sairaalassa mittauksia voidaan automatisoida niin, että laitteet keräävät itse dataa ja vievät sitä serverille, joka sitten tarvittaessa hälyttää hoitohenkilökuntaa paikalle. Tämä lisää kustannustehokkuutta, Keskinen selittää. Siis: rytmihäiriöitä voitaisiin seurata älyrannekkeilla ja sairauskohtausriskiä kännykän sensoreilla. Kiinnostavaa dataa kaupan Tietoturva ja datan omistusoikeudet ovat kysymyksiä, jotka toistaiseksi leijailevat hiukan kuumottavina esineiden internetin yllä. Yhdysvalloissa koettiin poikkeuksellisen merkittävä verkkohyökkäys lokakuussa 2016, kun internetliikennettä reitittävä ja hallinnoiva verkkoyritys Dyn joutui yhden päivän aikana kolmen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäykset hyödynsivät tavallisten ihmisten verkkoon kytkettyjä, huonosti suojattuja esineitä. – Tämä on esimerkki siitä, miten esineiden internet saadaan toimimaan systeemiä vastaan. Valtava määrä verkkoon kytkettyjä esineitä aiheuttaa ehdottomasti tietoturvapuolelle uusia haasteita, Matti Keskinen toteaa. Hän itse suosii toistaiseksi tekstiviestiverkossa toimivia esineitä, jotka ovat varsin turvallisia. Eikä hän ole yksin. – Tällä hetkellä matkapuhelinverkossa toimivista, esineiden internetiin laskettavista asioista 60 prosenttia toimii

2g-, 3g- ja sms-verkoissa eikä internetissä, Keskinen huomauttaa. Toki hänkin uskoo, että tulevaisuudessa on toisin. Tekstiviestitse ei nimittäin voi kerätä big dataa. – Informaatio ihmisten ja laitteiden käyttäytymisestä on se, jonka avulla elämää voidaan parantaa ja prosesseja tehostaa. Sitä webbipohjaisuus tarjoaa. Yksi iso ja ratkaisematon kysymys on kuitenkin, kuka oikeastaan omistaa jääkaappini tarjoaman tiedon ruokailutottumuksistani. Se tieto kiinnostaa esimerkiksi mainostajia. Tieto lisää myös tuskaa Matti Keskinen uskoo, että meidän kaikkien kodit näyttävät viiden vuoden kuluttua aika erilaisilta. Kodinkoneet hoitavat itsenäisesti paljon sellaista, mikä vielä kuuluu arkiaskareisiimme. Keskinen pohtii, voisiko esimerkiksi jääkaappi kertoa ruokien pilaantumisasteen tutkimalla kaapin ilmaa anturein. – Voisiko se myös lukea viimeisiä käyttöpäiviä ja hälyttää kännykkään, että juusto alkaa olla vanhaa? Lisäksi sen pitäisi tietenkin kertoa, jos jääkaapin lämpötilassa on tapahtunut muutoksia, hän visioi. Vuodesta 1982 Nokialla työskennellyt tietoliikenneteknikko tunnustautuu teknologiafriikiksi, mutta suhtautuu silti uuteen internetin vallankumoukseen myös varauksella. – Esineiden internet ratkoo ongelmia, mutta tuo ihan varmasti myös uusia. Tieto lisää tuskaa, Keskinen muistuttaa.

Laura Pörsti Kuva Markus Sommers


– Valtava määrä verkkoon kytkettyjä huonosti suojattuja esineitä aiheuttaa tietoturvapuolelle uusia haasteita. Niiden parissa työskennellään kuitenkin koko ajan, Matti Keskinen sanoo.

HE L I NS 6/ 2016

15


E

Edunvalvonta

Delegoimalla tehoa jäsenhankintaan UIO:hon on tänä vuonna liittynyt ennätysmäiset tuhat­ kunta uutta jäsentä. UIO:n hallituksen puheenjohtaja Miihkali Härkönen kertoo, miten temppu onnistui.

Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry on kasvanut tänä vuonna ennätysmäärällä uusia jäseniä. Kun aikaisempina vuosina uusia opiskelijajäseniä on kertynyt enimmillään 780 vuodessa, lokakuun loppupuolella liiton jäsenmaksun oli maksanut jo 992 opiskelijaa. Marraskuun alussa tuhannen jäsenen rajan odotettiin menevän rikki lähiaikoina. – Saimme aktivoitua paikallisia toimijoita kuten tutoreita. Pelkästään hallituksen voimin se ei olisi ollut mahdollista, meitä on vain 12 ja opiskelijoita noin 8 000, UIO:n hallituksen puheenjohtaja Miihkali Härkönen kertoo jäsenhankintakampanjan taustaa. – On ollut niin paljon apukäsiä, jotka ovat levittäneet hyvää sanaa, että se onnistui aika helpostikin. Käytännössä hallitus otti yhteyttä

kaikkiin tutoreihin, piti heille infotilaisuuden liiton toiminnasta ja keskusteli heidän kanssaan. Menetelmää kokeiltiin jo edellisvuonna, mutta pienemmässä mittakaavassa. Tölkkicooleri kiinnostaa Jäsenyyden myyminen opiskelijoille on sinänsä helppoa, Miihkali Härkönen sanoo. – Kuten eräs kouluttaja sanoi, se on diili, josta kenenkään ei kannata mistään järkiperäisestä syystä kieltäytyä. Opiskelijat täytyy vain vakuuttaa siitä, että he tulevat varmasti käyttämään liiton palveluita edes 30 euron jäsenmaksun verran. Eri opiskelijat kaipaavat liitolta kuitenkin eri asioita: Osa on alusta asti kiinnostunut siitä, mitä kaikkea liit-

Miihkali Härkönen valittiin marraskuussa Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n puheenjohtajaksi tulevalle kaudelle. 16

H EL INS 6/2 0 16

to tarjoaa. Osa taas saattaa innostua liittymään liittymislahjan, kuten mobiilitaskun tai tölkkicoolerin takia, ja alkaa arvostaa muita jäsenyyden etuja vasta myöhemmin. – Kerromme liiton toiminnasta opiskelijoille mahdollisimman laajasti. Sitten kun juttelemme heidän kanssaan yksitellen, voimme yrittää enemmän katsoa, mitä se yksittäinen ihminen ha­ luaisi, Härkönen kuvailee. Opiskelijoiden budjetti on tunnetusti tiukka, ja usein liittymispäätös jätetäänkin tekemättä juuri rahan vuoksi. Kun opiskelu tuo mukanaan muitakin maksullisia jäsenyyksiä, voi liiton jäsenmaksu tuntua turhalta lisäkustannukselta. – Jos ihminen on töissä, helpointa on


UIO:n hallituksen jäsenet Miihkali Härkönen (vas.), Mika Halme ja Topi Penttilä kannattelivat tapahtuma- ja yhdistysyhteistyövastaava Anton Pehkosta.

siinä tilanteessa vedota vakuutuksiin ja kertoa lakimiespalveluista. Jos taas ei ole töissä, voi kertoa työnhakupalveluista, Härkönen sanoo. Liitolta halutaan vastinetta Härkösen mukaan on totta, etteivät tämän hetken nuoret koe järjestäytymistä yhtä tarpeelliseksi kuin aiemmat sukupolvet. Vain harva liittyy yksinkertaiseksi siksi, että kokee järjestäytymisen oikeaksi ratkaisuksi. Pelkkä joukkovoimaan vetoaminen ei opiskelijoille siis riitä. Sen sijaan nuoret haluavat tietää, mitä he voivat konkreettisesti saada liitolta. Pelkkien bileiden ja haalareiden vuoksi liittoon tuskin liitytään, eikä se Härkösen mukaan rahalli-

sesti edes kannattaisi. – Kyllä ay-toiminta nuoria kiinnostaa, sillä he esittävät paljon kysymyksiä. Jäsenyyttä pitää kuitenkin perustella enemmän, he haluavat tietää, mitä me teemme, Härkönen kertoo. Opiskelijoiden parissa kysymyksiä herättää myös ay-liikkeen merkitys, josta monet ovat saaneet ristiriitaista tietoa. Kun yksi taho sanoo ay-liikkeen jarruttavan Suomen kehitystä, kehuu toinen liittojen toiminnan maasta taivaisiin.

opiskelijajäsenen jäsenmaksu on pieni. HI:n järjestämää, valmistuneille opiskelijoille tarkoitettua tapahtumaa Härkönen pitää hyvänä avauksena nuorten tavoittamiseksi. Siitä voisi hänen mukaansa kuitenkin tiedottaa henkilökohtaisemmin, esimerkiksi kirjeitse pelkän sähköpostin sijaan. Härkönen uskoo UIO:n voivan tehostaa jäsenhankintaansa vielä nykyistäkin enemmän. Ensi vuodeksi hän lupaa uuden ennätyksen.

Henkilökohtaisempaa kontaktia Uusien jäsenten värvääminen on Miihkali Härkösen mukaan helpointa, kun nämä vielä opiskelevat. Heidät on helpompi tavoittaa kuin työelämässä, ja

Jenni Meronen Kuva Mikko Taipale HE L I NS 6/ 2016

17


Y

Yhdistys

Aktiivikonkari Teuvo Peltoniemi:

Sopimalla maailma edistyy Keskinäisen nokittelun ja vahvemman sanelun kulttuurista pitäisi päästä aitoon neuvotteluun ja sopimiseen, sanoo HI:tä neljännesvuosisata sitten johtanut Teuvo Peltoniemi. Teuvo Peltoniemi arvelee tulleensa valituksi Helsingin Insinöörien puheenjohtajaksi aikoinaan naisjaoston vetämänä ja työntämänä. – Niin siinä pääsi 1990-luvun alussa käymään, vaikka ei minulla erityistä pyrkyä ollut, Peltoniemi myhäilee. 18

HEL I NS 6/2 0 16

Naisten viisaus johdatti riihimäkeläisnuorukaisen aikoinaan myös insinöörin uralle, kun Me Naiset -lehdessä esiteltiin erilaisia ammatteja ja niissä maksettavia palkkoja. – Opistoinsinöörin tehtävät tuntuivat sopivalta. Riihimäellä ei tosin ollut oi-

kein sopivia työharjoittelupaikkoja, Peltoniemi muistelee. Niinpä insinöörin matkaan tuli Ilmavoimien ohjaajakurssin mittainen mutka. Peltoniemi harkitsi hetken lentäjän uraa ja työtäkin olisi ollut tarjolla, muualla Euroopassa enemmän kuin


Kollegojen suusta:

”Teuvo on ollut työelämässä tiukka palkan­ saajien etujen ajaja sekä HI:n ja IL:n järjestö­ toiminnassa tarkka sääntöjen ja järjestödemo­ kratian valvoja.” ”Aktiivinen ja terävä kaveri! Teuvo ottaa reippaasti kantaa, ja miehellä on hyviä mieli­ piteitä. Virtaa riittää vielä eläkkeelläkin.” – Siihen aikaan 1960- ja 70-luvuilla työkulttuuri oli vielä kovin muodollista. Teititeltiin ja konttorin tytöt kuuluttivat puhelimeen aina insinööriksi tituleeraten, Peltoniemi kertoo. – Neuvotteluissa istuttiin solmiot kaulassa ja ruotsalaisen asiakkaan huoleton ”hej” tuntui melkein häväistykseltä. Sinunkauppoja työpaikalla tehtiin vasta omistajan toiveesta.

Teuvo Peltoniemi Syntynyt 1941 Valmistunut insinööriksi vuonna 1965 Helsingin teknillisestä opistosta koneenrakennuksen käyttötekniikan linjalta n HI:n puhenjohtaja 1991–1992 n n

koti-Suomessa. – Siihen olisi tarvittu kielitaitoa, jota ei ollut. Houkuttimena oli 17 vuoden työrupeama, jonka jälkeen olisi päässyt eläkkeelle. Nuori herra insinööri Mutta eipä konkari tunnu katuvan uraa, joka hänelle urkeni esimiestehtävissä ensin Pitäjänmäen konetehtaassa ja sitten Oy Jon Stenbergillä. Projekti-insinöörin nimikkeellä toiminut nuori mies päätyi nopeasti vastuulliseen asemaan satojen ihmisten esimieheksi ja käytännössä vetämään kokonaisia konepajoja.

Konepajalta telakalle 1970-luvun lopulla Wärtsilä osti Oy Jon Stenbergin, ja Peltoniemi vaihtoi konepajasta telakkateollisuuden puolelle. Hänestä tuli työsuhdeinsinööri, jonka vastuulla oli noin 3 000 työsuhdetta. – Se ei oikein ollut insinöörin hommaa. Joidenkin vuosien kuluttua kysyin sopivampia tehtäviä ja pääsin osastopäälliköksi varustelutyöpajoille. Varustamoalalla elettiin tuolloin kiinnostavia vaiheita. Peltoniemi oli yhteyshenkilönä Wärtsilän Meriteollisuuden konkurssin vaiheissa sekä rakentamassa sen raunioille uutta Masa-Yardsia. Hän muistelee kaiholla ja ylpeydellä uuden telakan alkuvaiheiden tiimityöjärjestelmää, jolla synnytettiin sekä viihtyisä ja tehokas työympäristö että taloudellinen huipputulos. Yhteiseksi hyväksi Työsuhdeasioiden tuntemus johti Peltoniemen järjestöuralle. Hänelle kertyi pitkä rupeama luottamustehtävissä sekä Helsingin Insinööreissä, Insinööriliitossa että työpaikalla. – Mielelläni olen järjestötehtäviä hoi-

tanut. Helsingin Insinöörien nykyinenkin tapahtumakalenteri näyttää niin kiinnostavalta, että voisin ilmoittautua vaikka kaikkiin tilaisuuksiin, Peltoniemi kiittelee. Hän pitää järjestön edunvalvontaa edelleen hyvin tärkeänä tehtävänä ja korostaa, että yhteisen hyvän edistämisen avain ovat neuvottelut – eivät sanelu tai vahvemman oikeus. – Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on tutkinut sopimusteoriaa ja siihen olisi syytä myös työmarkkinaosapuolten perehtyä. Kannattaisi opetella ennakoimaan sekä löytämään yhdessä kummankin puolen kipupisteet ja houkutinkohdat. Niiden kautta sitten voi pyrkiä suurimpaan yhteiseen hyötyyn, Peltoniemi pohtii. – Eikä työpaikan tunnuspiirteenä pidä olla, että siellä on keljua ja sinne mennään vain nauttimaan palkkaa, hän lisää. Näkyvyyttä työpaikoille Teuvo Peltoniemen mielestä palkkakehityksen lisäksi ammattijärjestön täytyy jatkuvasti huolehtia jäsenistönsä koulutusmahdollisuuksien pysymisestä ajan tasalla ja opiskelijoiden aktivoimisesta järjestötoimintaan. Yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa Peltoniemi näkee kehittämisen varaa, samoin yhteyksissä työpaikoille. – Järjestö toteuttaa sille annetun työmarkkinaroolin ja -tarpeen, mutta ei näy eikä kuulu riittävästi työpaikkojen arjessa. Siellä kuitenkin on se varsinainen jäsenkunta ja heidän elämänsä. Teksti ja kuva Salla Korpela HE L I NS 6/ 2016

19


A

Ajankohtaista

Multitasking on myytti Nykyajan työelämä on kaukana siitä, mihin evoluution muovaamat aivomme ovat tottuneet. Itseään on siksi osattava suojata ärsyketulvalta. Sähköpostin saapuneet-kansio vilkuttaa uusia viestejä, puhelin soi, kännykkä piippaa ja viereen tupsahtaa työtoveri kysymään neuvoa. Digitalisoituva työelämä pakottaa tekemään töitä lukemattomien häiriötekijöiden ympäröimänä. Jatkuva runsasärsykkeisessä ympäristössä oleminen aiheuttaa tarkkaavuuden herpaantumista ja väsähtämistä, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Müller. – Ihminen ei yksinkertaisesti jaksa sulattaa niin isoa määrää informaatiota. Keskittymistä vaikeuttavat informaatiotulvassa olevat tarkkaavuuskaapparit, kuten poikkeavat äänet, voimakkaat värit tai liikkuva kuva.

”Esimiesten tulisi omalla esimerkillään osoittaa, ettei aina tarvitse olla tavoitettavissa.” – Aivoissa on hermoverkkojärjestelmiä, joiden tehtävä on reagoida voimakkaasti ympäristöstä eroaviin pop up -ärsykkeisiin. Silloin tapahtuu aivojen herätevasteilmiö, jolloin aistiärsykkeen aktivoimat hermosolut siirtävät automaattisesti ihmisen tarkkaavuuden esimerkiksi poikkeavaan ääneen tai hajuun, medical expertinä Nokia Technologies -yrityksessä työskentelevä Müller sanoo. Evoluution varrella aivojen sisäänrakennettu ominaisuus on auttanut ihmistä jäämään henkiin, ja se on yhä tarpeen esimerkiksi kriisialueilla. Työelämässä aivojen hermosolujen jatkuva reagointi ärsykkeisiin on kuitenkin rasittavaa. – Meidän pitäisi kyetä löytämään sellainen tapa tehdä töitä, että ei olla koko ajan ärsykkeiden pommitettavana. 20

HEL I NS 6/2 0 16

Häiriötekijöiden pommituksessa Kiti Müllerin mukaan työntekijät ajattelevat usein tehostavansa työtään pitämällä auki useita tietoteknisiä laitteita samanaikaisesti. Ihmisen työmuisti pystyy kuitenkin käsittelemään kerralla rajallisen määrän informaatiota. – Ihminen alkaa hyppiä tietolähteestä toiseen. Riskinä on, että eri kanavilta tulevat informaatiopalaset alkavat sekoittua keskenään, ja informaatiota yhdistetään väärällä tavalla. Tutkimusten mukaan lähteestä toiseen pomppivien ihmisten kyky omaksua tietoa on yhteen lähteeseen keskittyviä heikompi. Se johtaa vähitellen häiriöherkkään ja tarkkaamattomaan tapaan tehdä asioita. – Aivojen kannalta multitasking ei ole mahdollista, kun on kysymys tehtävästä, jossa täytyy käsitellä tietoa ja jatkojalostaa sitä. Tarkkaavaisuutta on pakko aina siirtää tehtävästä toiseen, Müller sanoo. Välitön reagoiminen esimerkiksi sähköposteihin ja puhelimeen ei ole paras mahdollinen työskentelytapa, vaan johtaa Müllerin mukaan ”väkkäröintimoodiin”. Häiriötekijöihin kuuluvat valitettavan usein myös spontaanisti viereen pelmahtavat kollegat, jotka voivat häiritä jopa tietotekniikkaa enemmän. – Työpaikalla pitää myös hengailla yhdessä, olen sen asian suuri puolestapuhuja. Mutta siinäkin tietty aika päivästä pitäisi olla rauhoitettu niin, että voi keskittyä hommiin. Aina tavoitettavissa Viestintätekniikoiden kehittyminen luo työntekijöille painetta olla koko ajan tavoitettavissa. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikeuttaa töistä irrottautumista ja palautumista. Intensiivisestä tekemisestä voi myös tulla riippuvaiseksi. Silloin vaikkapa tärkeän projektin loppuminen voi aiheuttaa vieroitusoireita, kuten ahdistuneisuutta. – Jos ihminen ei tajua, että kysees-

sä on vieroitusoire ja rupeaa heti tekemään intensiivisesti uutta projektia, aivoilla ja keholla ei ole missään vaiheessa aikaa levätä. Vähitellen paheneva krooninen stressitila voi johtaa sairastumiseen, Kiti Müller sanoo. Viime aikoina on alettu puhua myös social jetlagista. Sillä tarkoitetaan sitä, että työntekijä joutuu valvomaan työnsä takia oman vuorokausirytminsä vastaisesti. Se voi johtaa uniongelmiin ja vatsavaivoihin. Muutoksen lähdettävä yrityksistä Kiti Müllerilla on ehdotuksia työelämän parantamiseksi. Esimerkiksi kokousten tarpeellisuutta tulisi punnita nykyistä enemmän ja kutsua paikalle vain ne, joita asia todella koskee. Myös sähköpostin käytössä olisi parannettavaa. – Puhelin on edelleen erittäin hyvä, sillä saat heti tietää, oletko tavoittanut ihmisen, ja onko hän saanut tiedon, minkä haluat jakaa. Koska jatkuva matkustaminen ei tee hyvää vuorokausirytmille, Müller haastaa pohtimaan, minkä tyyppistä työtä todella voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Onnistuuko tiimityö, jossa tiimin jäsenet on ripoteltu ympäri maailmaa? Müllerin mukaan esimiesten tulisi omalla esimerkillään osoittaa, ettei aina tarvitse olla tavoitettavissa. Lisäksi työntekijöiden kannattaa yhdessä pohtia, mikä työssä on tärkeintä. Vaikka yksittäinen työntekijä voi pitää huolta omasta jaksamisestaan, on suuremman muutoksen kuitenkin lähdettävä yritysten johdosta. – Yritysten pitäisi istua alas ja miettiä, miten työ pitäisi suunnitella 24/7-maailmassa niin, että työntekijöillä olisi aikaa levätä. Ja sitten kokeilla uudenlaisia työnteon tapoja, Kiti Müller sanoo.

Jenni Meronen Kuva Pixhill


”Aivojen kannalta multitasking ei ole mahdollista, kun on kysymys tehtävästä, jossa täytyy käsitellä tietoa ja jatkojalostaa sitä.”

Vinkkejä parempaan työntekoon: Suojaa itseäsi ärsykepommitukselta. Unohda multitasking. n Anna aikaa palautumiselle. n Huolehdi säännöllisestä vuorokausirytmistä. n Pohdi, mikä työssä on tärkeintä. n Suosi puhelinta sähköpostin sijaan. n Kyseenalaista vakiintuneet työnteon tavat. n n

Lähde: Kiti Müller

HE L I NS 6/ 2016

21


V

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Mikä roomalaisten jumala vastaa kreikkalaisten merenjumala Poseidonia? a) Mars b) Neptunus c) Juppiter 2. Millä vuosikymmenellä käytiin Korean sota? a) 1950-luvulla b) 1960-luvulla c) 1970-luvulla

Harmaat aivosolut toimivat edelleen

3. Mikä seuraavista pitää Ohmin lain mukaan paikkansa? a) Sähkövirta on sitä suurempi, mitä suurempi jännite virtapiirissä on. b) Sähkövirta on sitä pienenempi, mitä suurempi virtapiirin jännite on. c) Jännitteen suuruudella ei ole vaikutusta sähkövirran suuruuteen.

Brittiläisen Sophie Hannahin Suljettu arkku on toinen Hercule Poirot -arvoitus, jonka on kirjoittanut joku muu kuin Agatha Christie. Päähenkilöllä lady Athie Playfordillä on mielessään yllätys. Hän kutsuu taloonsa muiden vieraiden lisäksi Poirot’n ja Scotland Yardin etsivän. Lopulta hän yllättyy itsekin. Ennen kuin murhaaja löytyy, lähes kaikki ovat epäilyksenalaisia, ja tapahtumasarjaan mahtuu monta yllättävää käännettä. On makuasia, miten hyvin Hannah tavoittaa alkuperäisten Poirot-tarinoiden hengen. Niinhän se on tv-sarjojenkin kohdalla, joita kirjoista tehdään. Mutta onko sillä väliä, jos tarina on nautittava?

4. Kuinka monta prosenttia isyysraha on ansiotuloista? a) noin 60 prosenttia b) noin 70 prosenttia c) noin 80 prosenttia 5. Mikä näistä joista virtaa kuuden eri Euroopan maan halki? a) Tonava b) Rein c) Volga

Sophie Hannah: Suljettu arkku. Alkuperäisteos Closed Casket Suom. Terhi Vartia WSOY 2016

Vastaukset: 1.b 2.a 3.a 4.b 5 a.

Sudoku 6/2016 3 7 1 9 6 2 4 5 8

1 7 2 4 1 1 7 3

2 7 9 6 8

5

3

9 6 7 22

HEL I NS 6/2 0 16

2 4 8

3

5 4 2

5 4 9 8 1 3 6 7 2

6 2 8 4 5 7 9 1 3

8 3 2 1 7 4 5 6 9

1 9 6 3 8 5 2 4 7

4 5 7 6 2 9 8 3 1

2 8 3 7 4 6 1 9 5

7 1 4 5 9 8 3 2 6

9 6 5 2 3 1 7 8 4

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 6.1.2017 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Mirjana Mirolovicia.


Aktiivisuuden ja levon mittarit Sykemittarit, älypuhelinsovellukset ja erilaiset rannekkeet ovat suosittuja oman aktiivisuuden mittaamiseen. Kaksi aktiivisuusranneketta käyttävää HELINS-lehden lukijaa kertoo kokemuksistaan.

Rock-työläisen tarina Sami Yaffa kertoo Tie taipuu -kirjassaan elävästi rock´n rollin maailmasta. Lukija tempaistaan mukaan heti alkusanoista lähtien. Tästä suomalaismuusikosta ja hänen uransa vaiheista ei ole juuri kuultu omin sanoin. Avoin ja aidosti musiikista kiinnostunut Yaffa on päätynyt mitä erilaisimpiin bändeihin ja projekteihin. Välissä Yaffan on pitänyt leipänsä eteen niin siivota vessoja kuin toimia katusoittajanakin. Tarinoita hänellä riittää myös tulevaisuudessa, niin tuottelias mies on tällä hetkellä tv-, kirja- ja musiikkiprojektiensa kanssa. Tarina jatkuu.

Sami Yaffa, Tommi Liimat­ ta: Tie taipuu. Like Kustannus 2016.

Myyntipäällikkö Kirsillä on ollut Fitbit Charge käytössä vähän yli vuoden. Hän seuraa sillä askelmääräänsä ja nukkumistaan joka päivä. ”Laite mittaa aktiivisuuttani askelten ja kuljetun matkan muodossa. Lisäksi se mittaa aktiivisia minuutteja, jotka käsittääkseni perustuvat sydämen sykkeen nousemiseen. Erityisesti seuraan nukkumistani. Sain rannekkeen, kun nuorin lapseni oli alle vuoden ja nukuin todella katkonaisesti. Rannekkeen tuottama data todisti insinöörimiehelleni, kuinka huonoja yöni olivat. Mittarini voi myös laittaa mittaamaan tiettyä urheilusuoritusta. Olen hyödyntänyt tätä nähdäkseni omien juoksulenkkieni kuormittavuutta. Näen kännykästäni, kuinka sykkeeni on vaihdellut lenkin aikana. Lempi­ ominaisuuksiani ovatkin unen ja harjoitusten seuranta. Rannekkeessani on yksi minulle turha ominaisuus, ruokapäiväkirja. Se on itse asiassa rannekkeeseen kuuluvassa kännykkäsovelluksessa. Koska siinä ei ole Suomi-tietokantaa, se ei oikein sovellu käyttööni. Rannekkeeni on ostettu Englannista.” Insinööri Raimo on käyttänyt J-style ble 4.0 -rannekettaan noin puoli vuotta ja lähes päivittäin. Joskus mittari unohtuu pöydälle. ”Käytän mittariani ihan mielenkiinnon vuoksi, lähinnä liikunnallisuuden seuraamiseen. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Mittari tallentaa päiväkohtaisesti liikunnan määrän askeleina, kuljettuna matkana, kulutettuina kaloreina ja käytettynä aikana. Lisäksi se tutkii nukkumisrytmiä ja nukkumiseen kulutettua aikaa, mikäli muistan aktivoida sen nukkumaan mennessä. Rannekkeen keräämä data siirtyy bluetoothin kautta kännykkään ladattuun ohjelmaan, joka tallentaa tiedot numeerisesti ja graafisesti. Graafinen näkymä helpottaa seuraamista oleellisesti. Mittauslukemat tulevat ohjelmaan ennakkoon asetetuista tiedoista: painosta, pituudesta, askeleen pituudesta, iästä ja sukupuolesta. Seuraan dataa verratakseni eri päivien liikunnan osuutta päivän muihin rientoihin. Unen seuranta on mielenkiintoista, koska siitä voi päätellä seuraavan päivän väsymystilan. Mikään toiminnoista ei ole ylitse muiden, vaan jokainen toiminto on omalla tavallaan kiinnostava. Turhia toimintoja ei mittarista löydy. Miinuksena voisi pitää sykkeen mittauksen puutetta.”

Modigliani Ateneumissa Italialainen Amedeo Modigliani (1884–1920) kuoli 35-vuotiaana tuberkuloosiin, mutta ehti jättää pysyvän jäljen taiteen historiaan. Ateneumissa on esillä yli sata hänen teostaan, ja se onkin toistaiseksi laajin Pohjoismaissa esillä ollut Modigliani-näyttely. Ateneumissa voi tutustua taiteilijan maalauksiin, veistoksiin ja grafiikkaan sekä Modiglianin kiihkeään elämäänsä 1900-luvun alun taidepiireissä, jossa mestarit inspiroivat toisiaan. Modigliani otti vaikutteita eri aikakausien ja mantereiden taiteesta. Hänen tunnistettava tyylinsä sekä erityisesti sensuellit naiskuvansa ovat nykypäivänä tunnettuja ja arvostettuja. Taidekeräilijä Roger Dutilleul oli yksi harvoja Modiglianin tukijoita taiteilijan elinaikana, ja hänen Modigliani-kokoelmansa on yksi maailman laajimmista. Näitä teoksia on esillä Ateneumissa 5.2.2017 asti.

Amedeo Modigliani Ateneumissa 28.10.2016–5.2.2017 Kaivokatu 2, 00100 Helsinki Amedeo Modigliani: Taidemaalari Léopold Survagen muotokuva, 1918. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen HE L I NS 6/ 2016

23


V

Vapaa-aika

Kesät talvet yksillä lenkkareilla Kesällä Mats Ekblomin juoksuvarusteiksi riittävät t-paita ja shortsit. Talvella vaatteiden on siirrettävä kosteutta kehosta ulospäin. Moniin muihin lajeihin verrattuna juokseminen on halpa harrastus, joka sopii lähes jokaiselle. Aloittaminen on helppoa. – Kunhan muistaa aloittaa maltilla, kymmenen vuotta juoksua harrastanut Mats Ekblom sanoo. Hän on huomannut, miten juokseminen on yleistynyt 2010-luvulla. – Kaikki tapahtumat, joihin olen osallistunut, ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Ekblom aloitti juoksemisen kaverin houkuttelemana kesällä 2006. Ensimmäiseen tapahtumaan hän osallistui kaksi vuotta myöhemmin. – Isoveljeni juoksi vuoden 2007 Helsinki City Runissa. Päätin, että hänet pitää voittaa ja aloitin treenaamisen. Kesän 2008 Helsinki City Runissa Ekblom voitti veljensä 21 minuutilla. Sen jälkeen hän on juossut yhteensä 12 puolimaratonia ja yhden täyspitkän. Sykemittari kertoo keskinopeuden Vuonna 2015 Mats Ekblom juoksi yhteensä 700 kilometriä. – Käyn juoksemassa 1–3 kertaa viikossa . Lenkit ovat erilaisia. Kovimmat ovat noin seitsemän kilometriä, rauhallisemmat kymmenen. – 16 kilometriä on pisin matka, mitä tulee harjoitusmielessä juostua. Ekblom juoksee Itä-Helsingissä kevyen liikenteen väylillä ja ulkoilualueilla asfaltti- ja hiekkateitä pitkin. – Seuraan sykettä ja keskinopeuksia sykemittarilla. Siitä on hyötyä, jos haluaa tietyntyyppisen harjoituksen, esimerkiksi peruskuntolenkin tarpeeksi matalalla sykkeellä. Ekblomin tavoitteena on urheilla neljä kertaa viikossa. Muista harrastuksista riippuu, miten paljon juoksemiselle jää aikaa. Mies käy myös kuntosalilla, potkii futista, pyöräilee ja syksystä kevääseen pelaa kavereiden kanssa sählyä yh24

HEL I NS 6/2 0 16

tenä iltana viikossa. Syitä juoksemiselle on monia: yleinen fyysisen kunnon ylläpito, hyvän olon saaminen, parempi jaksaminen ja tapahtumiin treenaaminen. – Kun illalla pääsen töistä kotiin, juokseminen rentouttaa. Sen pitää aina olla hauskaa ja miellyttävää. Työmatkoja Ekblom ei juokse. Silloin pitäisi päästä suihkuun ennen töiden aloittamista. Hän on töissä Elisa Appelsiinilla järjestelmäasiantuntijana ja työhön kuuluu asiakkaiden luona käymistä. Ekblom on valmistunut vuonna 2009 Metropolia Ammattikorkeakoulusta tietoliikennetekniikasta. Vuosaarijuoksu rakkain Juoksutapahtumissa Mats Ekblom käy vain pääkaupunkiseudulla. – Kauimmaisin on ollut Espoon rantamaraton. Muuten olen kisannut Helsinki City Runissa, Pääkaupunkijuoksussa ja Vuosaarijuoksussa. Maratonit kauempana eivät miestä suuremmin kiinnosta. – Tapahtumaan valmistautuminen kotona tuntuu ajatuksena mukavammalta kuin itsensä rasittaminen matkustamisella, ja juoksun jälkeen on aina mukava päästä kotiin. Tapahtumiin osallistumisten määrä riippuu vuodesta. – Aluksi juoksin yhden puolimaratonin kesässä, tänä vuonna kaksi. Parhaimmillaan olen juossut kaksi puolimaratonia ja yhden täyspitkän. Täyspitkä maraton on 42,195 kilometriä. Ekblomin lempimaraton on Vuosaarijuoksu. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että vuonna 2014 hän juoksi siellä oman ennätyksensä 1:43:12. – Tänä vuonna aikani oli 1:53:46. Jäin viisi minuuttia vuodentakaisesta ja kymmenen minuuttia ennätyksestä. Toisaalta

aika oli minuutin parempi kuin viime kevään Helsinki City Runissa, ja alle kahden tunnin aikaan pitää aina olla tyytyväinen. Tavoite on alittaa 1:40. – Siitä olen vielä aika kaukana. Ekblom valmistautuu kisoihin syömällä samaa yleisterveellistä ruokaa kuin yleensäkin. – Lähempänä tapahtumaa tankkaan vähän enemmän proteiineja, hiilihydraattia ja nesteitä. Pakkasraja kymmenen astetta Mats Ekblom juoksee myös talvella. Lumessa juokseminen käy pohkeisiin. – Tallattu lumi ja jää on huomattavan epätasaista ja rasittaa nilkkoja eri tavalla kuin tasainen maasto, koska jalka tulee eri asennossa alas. Talvella on myös liukkaampaa. – Itselle ei ole sattunut liukastumisia. Syynä voi olla, että harrastin lapsena judoa, joka kehittää tasapainoa. Ja osaan varoa, kun on liukasta. Pakkasella ilma on kuivempaa ja happea on hankalampi saada kuin lämpimämmällä säällä. Se vaikuttaa vauhtiin. Pakkasraja miehellä on miinus kymmenen astetta. – Sen jälkeen ilma alkaa olla liian kuivaa minun makuuni. Vaikka vaatetuksen puolesta pystyisi juoksemaan kylmemmässäkin, en koe sitä mielekkääksi. Oikea pukeutuminen on tärkeää. – Kaikki lähtee kerrospukeutumisesta. Vaatteiden pitää siirtää kosteutta ulospäin ja päällimmäisen kerroksen on suojattava tuulelta. Pipon ja käsineiden pitää hengittää. Toiset juoksevat talvella nastalenkkareilla, mutta Ekblom juoksee kesät talvet samoilla kengillä. – Ainakin tähän asti olen pysynyt niillä pystyssä. Natasha Petrell Kuva Jarkko Mikkonen


– Syksyisen Vuosaarijuoksun reitti on mukava ja osanottajia sopiva määrä – ei liikaa, ettei ole ruuhkaa, mutta riittävästi, jotta tunnelma säilyy hyvänä, Mats Ekblom sanoo.

HE L I NS 6/ 2016

25


M

Metropolia

Olli Oka ja Thomas Rohweder.

YAMK-koulutus opiskelijan ja opettajan silmin Olli Oka, Master of Engineering, Metropolia Ammattikorkeakoulu ”Metropoliasta vuonna 2011 valmistuneena sähkövoimainsinöörinä hain Logistiikan Master’s-ohjelmaan kehittämään näkemystä logistiikan alasta, jolla jo toimin. YAMK-koulutuksessa vetosi työelämäläheinen oppiminen – viedään eteenpäin jo työelämässä syntynyttä osaamista ja tietoa. 26

H EL INS 6/2 0 16

Vuoden mittainen Master’s-koulutus avarsi valtavasti näkökulmaa. Näen yrityksen nyt kokonaisuutena, aiemmin katsoin asioita oman yksikköni lähtökohdista. Sain näkemystä siitä, miten logistiikkaketjuja hallitaan ja miten eri osakokonaisuudet voivat tukea toisiaan. Opiskelu kävi myös johtajakoulutuksesta, ymmärrän nyt, miten yrityksiä kasvatetaan ja kehitetään.

YAMK-opiskelu on yhteisöllistä, ja tukea löytyy tarvittaessa. Projektiluontoinen oppimistapa sopii työkokemusta omaaville, siinä haetaan uutta näkemystä ja kehitytään. Opettajat ovat aidosti, inspiroivasti läsnä opetuksessa ja oppimiskokemuksessa. Oli myös mielenkiintoista nähdä, kuinka eri toimialoja ja tieteenaloja edustavat opettajat kohtaavat ja ovat eri mieltä! Plussaa on myös ver-


Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuo

LISÄARVOA TYÖPAIKALLE Työelämälähtöinen, kansainvälisesti vertailukelpoinen YAMK-tutkinto uudistaa työelämää. Siitä hyötyvät niin opiskelijat kuin yritykset. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta asiantuntijatehtäviin. Tutkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK). Tutkinto tuottaa maisteritason kelpoisuuden ja sen voi suorittaa työn ohessa 1–2 vuodessa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry julkisti syyskuussa 2016 raportin Ammattikorkeakoulu­ jen maisterikoulutus osaamisen uudis­ tajana ja kansallisena koulutusinnovaa­ tiona. Raportti tuo esille YAMK-tutkintojen profiilin työelämälähtöisinä, kan-

sainvälisesti vertailukelpoisina ylempinä korkeakoulututkintoina. YAMK-koulutus on kansallinen koulutusinnovaatio. Kolmen vuoden työkokemusvaatimus tekee siitä ainutlaatuisen: työelämälähtöiset oppimistilanteet ja kehittämistehtävät tuottavat suoraan sovellettavaa uutta tietoa ja käytänteitä työpaikoille. YAMK-opiskelija kehittää työyhteisöään läpi opiskelun ja etsii ratkaisuja aitoihin työelämän haasteisiin. Käytännönläheinen ja tarvelähtöinen maisteritason osaaminen uudistaa työelämää. YAMK-opinnot koostuvat TKI-menetelmäopinnoista, syventävistä ammattiopinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista. Tutkintoon kuuluva 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö tehdään

useimmiten omalle työnantajalle. Se on käytännön projekti, jossa opiskelija kehittää työyhteisöään tutkimuksellisella otteella. Tämä kehittää opiskelijan ongelmanratkaisuosaamista ja projektinhallintataitoja. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon haetaan korkeakoulujen yhteishaussa keväällä ja syksyllä. Pääsyvaatimuksena on AMK-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sähköisen hakemuksen voi täyttää ja lähettää osoitteessa opintopolku.fi tai studyinfo.fi.

kostoituminen, eri alojen aikuisopiskelijoista saa elinikäisiä kavereita. Kaiken kruunaa Master’s Thesis, opinnäytetyö. Kehitin työnantajalleni toimintamallia, jota nyt valmistuttuani olen jalkauttamassa yritykseen. Toki opiskeluvuosi on tiukka ja vaatii aikaa ja panostusta. Motivaatio tulee olla kohdallaan. Mikäli on kiinnostunut urallaan etenemisestä ja kokonaisuuksien hallitsemisesta, YAMK-opinnoissa se toive täyttyy. Täällä annetaan tietoa tiedonhimoisille. Inspiroiva kokemus.”

päivän Suomeen, jossa organisaatioita tulee kehittää vastaamaan monimutkaistuvan globaalin kilpailukentän haasteisiin. Täydennämme korkeakoulukentän tarjontaa, sillä tiedekorkeakouluihin verrattuna olemme työelämälähtöisiä – tarkoituksemme on kehittää työelämää, niin pk-sektoria kuin tunnettuja monikansallisia yrityksiä. Master’s-ohjelmat on suunniteltu ja kehitetty läheisessä yhteistyössä yrityskentän kanssa. Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman YAMK-tutkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s-ohjelmamme ovat vakiinnuttaneet asemansa, ohjelmia on treenattu ja kehitetty jo vuosia. Näyttö opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan sekä laadun että läpimenon suhteen on moitteetonta. Ohjelmat on räätälöity kohderyhmää varten, esimerkiksi insinöörille, joka haluaa päivittää osaamistaan liikkeenjohtamisen saralla. Plussa on se, että tutkinnon voi tehdä

työn ohella 1–2 vuodessa, ja samalla pääsee samankaltaistensa seuraan – verkostointimahdollisuudet ovat erinomaiset. Kun sekä opiskelijat että opettajat ovat motivoituneita, luodaan jatkuvan kehittämisen kehä. Kukin opettaja tuo luokkaan oman näkemyksensä. Henkilökohtainen mentorointiote tekee ohjelmista ainutlaatuisen verrokkiryhmän Suomessa. Läheinen opiskelijasuhde on yhteistyön lähtökohta. Olen itse innostunut työstäni, minulla on halu kehittää ja parantaa asioita, ja luulen, että se tarttuu opetustilanteissa. Täällä on tietty tekemisen kulttuuri. Sydämellämme olemme mukana tässä työssä.”

Thomas Rohweder, KTT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu ”Ammattikorkeakoulujen YAMK- ja Master’s-tutkinnot täyttävät eurooppalaisen EQF7:n kriteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että ne antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. YAMK-ohjelmia tarvitaan tämän

Metropolia Ammattikorkeakoulu, ylemmät AMK-ohjelmat

Satu Teerikangas, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuva Mikko Taipale HE L I NS 6/ 2016

27


H

HI ry

Insinööri valmiina työelämään Elina Kuivinen on tuore insinööri. Miltä nyt tuntuu? Olen helpottunut ja ylpeä itsestäni. Tutkinnon eteen tuli tehtyä todella paljon työtä ja olenkin erittäin tyytyväinen suoritukseeni – ja valintaani kouluttautua insinööriksi.

opinnoistaan omanlaisensa kokonaisuuden. Myös mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen opiskelija-aktiivitoiminnan myötä sekä vaihtoon lähteminen ovat kokemuksia, joita arvostan.

Miksi halusit opiskella insinööriksi? Tiesin haluavani opiskella käytännönläheisesti ja pärjäsin lukiossa hyvin matemaattisissa aineissa, joten päädyin aika nopeasti tutkimaan tekniikan alan koulutustarjontaa. Ehkä hain tietyllä tapaa mallia myös omasta perheestäni – isäni on myös insinööri. Koulutusohjelman opetussuunnitelma vaikutti monipuoliselta ja varsinkin pääaineen syventävissä opinnoissa oli paljon tarjontaa. Opinnoissa yhdistyvät sopivassa suhteessa sekä teknisyys että luovuus. Myös tulevaisuuden työmahdollisuudet vaikuttivat lupaavilta, joten päätin kokeilla, olisiko mediatekniikka se ”mun juttu”. Sille tielle jäin. Opiskelin digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdossa, sillä olin kiinnostunut monikanavajulkaisemisesta ja sisällön tuottamisesta nimenomaan verkkoon.

Mihin opinnot sinut valmistivat? Opinnot antoivat valmiudet siirtyä työelämään: näillä pohjatiedoilla ja -taidoilla pääsee alkuun ammatillisella uralla. Tästä on mukava jatkaa kehittymistä huippuosaajaksi. Myös sellaiset ominaisuudet, kuten oma-aloitteisuus ja vastuullisuus kehittyivät, sillä korkeakoulussa kukaan ei ollut enää kädestä kiinni pitäen neuvomassa. Olen tehnyt datajournalismia ja työskennellyt videotuotannon parissa. Insinöörityönäni toteutin verkkopelin päivitysprojektin aina suunnitteluasteelta valmiiseen toteutukseen. Olen oppinut, ettei töitä tehdä tutkinnolla, vaan oppiminen jatkuu työn ohella ja oma asenne ratkaisee paljon. Verkostoituminen on ensisijaisen tärkeää.

Mikä opinnoissa oli parasta? Joustavuus ja se, että sai itse rakentaa 28

HEL I NS 6/2 0 16

Mitä haluaisit tulevaisuudessa tehdä? Haluaisin työskennellä sisällöntuotannon, digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median sovellusten paris-

sa. Nämä eivät ehkä ole perinteisiä insinööritöitä, mutta koulutukseni mahdollistaa myös näihin tehtäviin hakeutumisen. Olen juuri saanut työtarjouksen digitoimistosta, joten tulevaisuus näyttää valoisalta. Mediatekniikan papereilla on mahdollista jatkaa mediatuottamisen YAMK-ohjelmaan. Jatko-opintojen suorittaminen on järkevää varsinkin tällaisella alalla, missä tekniikat ja työkalut ovat jatkuvan muutoksen ja kehityksen alla. Arvostetaanko insinöörejä tarpeeksi? Mielikuva insinööristä on joltain osin ehkä hieman vanhanaikainen, sillä nykyään insinöörejä koulutetaan laajasti eri aloille hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Toisaalta insinöörien ”ominaisia luonteenpiirteitä”, kuten analyyttisyyttä, järkevyyttä ja teknistä ymmärrystä arvostetaan kyllä, eikä kukaan kiellä sitä, et­teikö Suomi tarvitsisi insinööriosaamista. Kuva Tomi Westerholm


Sinua varten – työssä ja vapaalla Insinööritaiteilija Elise Perttula, ”Vuosi 2000”.

Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Helsingin Insinöörien hallitus ja toimiston väki

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Tuomo Manninen. Kansallisteatteri.

Lauantaina 4. helmikuuta 2017 klo 19 Suomen Kansallisteatteri, Pieni näyttämö Kun Vesa Vierikon näyttelijäntaituruus yhdistetään Tuomas Kyrön sanankäyttöön, saadaan aikaan hauska ja koskettava matka yksinäisen miehen mielenmaisemaan. Unen­ omainen, puhutteleva teatteriesitys kertoo vanhuudesta, hyväksymisestä ja perheyhteyden löytämisestä. Lipun jäsenhinta on 25 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Mielensäpahoittaja Vesa Vierikko. HE L I NS 6/ 2016

29


H

HI ry

Jouluolut-tasting Maanantaina 5. joulukuuta 2016 klo 17 Olutravintola Pikkulintu, Puotilan ostoskeskus, Klaavuntie 11 Mikä olut sopisi juuri teidän joulupöytäänne kinkun ja rosollin seuraksi? Tutustumme kahdeksaan eri jouluolueen kokeneen asiantuntijan opastuksella. Tilaisuuden jäsenhinta on 35 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Pixhill

Senioreiden joulupäivällinen Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 klo 15 Insinöörit–Ekonomit-talo, Amica-ravintola, Ratavartijankatu 2 A Joulupäivällisellä on tarjolla perinteistä jouluruokaa ja Insinöörilaulajien säveliä mukavassa seurassa. Tilaisuuden jäsenhinta on 33 euroa. Hinta sisältää jouluaterian juomineen. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Perjantaina 6. tammikuuta 2017 klo 15 Helsingin Musiikkitalo, konserttisali 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertissa kajahtavat kotimaisen elokuvan klassikkosävelmät rakkaudella ja rakkaudesta. Kapellimestari Klaus Mäkelä ja näyttelijä Pertti Sveholm. Lipun jäsenhinta on 20 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. 30

H EL INS 6/2 0 16

Heikki Tuuli

Rakkautta riippakoivun alla


Heikki Tuuli. Suomen Kansallisooppera ja -baletti.

Carmen Perjantaina 10. helmikuuta 2017 klo 19 Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Helsinginkatu 58 Verevä tarina, tarttuvat sävelmät ja kiihkeät espanjalaiset rytmit ovat tehneet Car­ menista maailman suosituimman oopperan. Tutut melodiat siivittävät kohtalontäyteistä rak­kaustarinaa, joka sijoittuu tällä kertaa 1930-luvun levottomaan Espanjaan. Lipun jäsenhinta on 56 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Niina Keitel.

Kansallisteatteri

Macbeth – Klassikko tulevaisuudesta Lauantaina 18. maaliskuuta 2017 klo 13 Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö Kansallisteatterin juhlavuoden 2017 avaa William Shakespearen mestariteos Macbeth. Shakespeare kirjoitti ihmismielen pimeimpiin ulottuvuuksiin sukeltavan näytelmänsä vuonna 1606. Janne Reinikaisen tuore ohjaus nostaa shakespearelaisen elämän peilin kohti ihmiskunnan tulevaisuudenkohtaloa. Lipun jäsenhinta on 28 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 6/ 2016

31


H

HI ry

Vierailimme VR:n Helsingin varikolla

Tuotanto Helsingin varikolla on jaettu kolmeen ryhmään: 1. Allegrot (Venäjän liikenne), Pendolinot ja kaukojunavaunut 2. Veturien huolto 3. Paikallisjunien huolto

Tuomas Uusheimo

Tutustuimme 28. syyskuuta 2016 VR:n Helsingin varikkoon. Vierailun järjestivät HI-Seniorit ja Olavi Kiviniemi. Meitä ohjasi ansiokkaasti vierailun aikana kehityspäällikkö Petri Seppälä. Helsingin varikko on VR:n päävarikko. Pasilan varikkoa alettiin rakentaa 1970-luvulla. Pendolino-junia huolletaan myös Oulussa, mutta käytännössä kaikkien muiden junien huollot on järjestetty Pasilassa. Suurempia korjauksia vetureille ja vaunuille tehdään VR:n muilla konepajoilla.

VR:n Helsingin varikko.

Junien huolto ei ole pelkästään raakaa työtä vaan suuri logistinen probleema. Jokainen vaunu käy huollossa kahden viikon välein. Tämä tarkoittaa vaunujen oikein allokointia juniin, jotta jokainen vaunu saapuu kahden viikon välein Helsinkiin. Veturit liikkuvat noin 1000 km päivässä. Vanhimmat käytössä olevat Sr1-sarjan veturit on otettu käyttöön vuonna 1975. Ne ovat tappaneet aika monta hyttystä, ja ”Siperian seisoja” lienee väärä

kutsumanimi. Parhaillaan aloitellaan uusimman Siemensin valmistaman veturisarjan käyttöönottoa. Sähkövetureissa on uutuutena dieselgeneraattori, jonka avulla voidaan liikkua ilman ajolankojen sähköä. Koko alue teki hyvän vaikutuksen siisteydellään ja järjestyksellään. Ymmärsin kiertäessäni tunneleita ja käytäviä, että ei kannattanut kadehtia niitä, jotka joutuvat jyvittämään nämä kustannukset junalipun hintaan. Risto Pakaste

Helsingin varikon volyymejä: Pinta-ala 62 hehtaaria Hallien pinta-ala 6,7 hehtaaria Rataa 60 kilometriä Vaihteita 280 kpl Työpaikkoja 900 Kapasiteetti 140 päivässä Toiminta alueella tapahtuu ympäri vuorokauden 24/7.

Kullervo – Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa Sakari Viika. Suomen Kansallisooppera ja -baletti.

Lauantaina 6. toukokuuta 2017 klo 19 Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Helsinginkatu 58 Kalevalan ajattomassa kertomuksessa Kullervo viettelee sisarensa, surmaa vihamiehensä ja kääntää lopuksi miekan itseään vastaan. Kun jylhä kalevalainen tragedia ja nuori Jean Sibelius kohtasivat, syntyi suomalaisen musiikin suurteos. Kullervo herää uuteen elämään, kun Tero Saarinen tarttuu ristiriitojen repimän miehen kohtaloon. Lipun jäsenhinta on 74 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. 32

HEL I NS 6/2 0 16

Kuvassa Samuli Poutanen.


Tutkimustietoa insinöörien ammattikunnasta Insinööriliitto

Insinööriliiton tutkimustiimi tuottaa ajankohtaista ja luotettavaa tutkimusja tilastotietoa. Tietoa tuotetaan sekä jäsenten käyttöön että liiton eri toimintojen ja yhteistyötahojen tarpeisiin. Tietoa kerätään insinöörien ammattikunnasta, liiton jäsenistä, ylemmistä toimihenkilöistä, ammattijärjestöistä, kansantalouden kehityksestä, työelämän kehityksestä sekä ympäristöstä, jossa insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt toimivat. Liiton omia tutkimuksia ovat vuosittain toteutettava työmarkkinatutkimus, vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus ja opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus. Insinöörien työuria seurataan joka viides vuosi toteutettavilla uraseurantatutkimuksilla. Lisäksi insinöörien työllisyystilannetta seurataan kuukausittain.

Tutkimustiimi auttaa kaikenlaisissa insinööreihin ja tekniikan ammattilaisten työelämään liittyvissä kysymyksissä. Tavoitat tutkimustiimin asiantuntijat parhaiten asiakaspalvelun kautta, p. 0201 801 801, asiakaspalvelu@ilry.fi.

Päivitä jäsentietosi – voita leffaliput Helsingin Insinöörien jäsen, nyt on aika laittaa jäsentiedot kuntoon. Osallistu samalla arvontaan ja voita leffaliput kahdelle! Ajantasaiset yhteystiedot tukevat edunvalvontaa, mahdollistavat luotettavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja helpottavat yhteydenpitoa esim. ilmoittautuessasi tapahtumiin ja koulutuksiin. Finnkinon elokuvaliput arvotaan joka kuukausi 1.10.2016 – 31.5.2017 välisenä aikana niiden kesken, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa ko. kuukauden aikana arvontalomakkeelle.

1. Kirjaudu Insinööriliiton jäsensivuille www.ilry.fi/jasensivut omalla jäsennumerollasi, jonka löydät jäsenkortistasi. 2. Tarkista ja päivitä jäsentietosi, mm. työnantajatiedot ja sähköpostiosoitteet. Muista myös vaihtoehtoinen sähköpostiosoite, jotta tavoitamme sinut tarvittaessa. 3. Kun tietosi ovat ajan tasalla, jätä yhteystietosi arvontalomakkeelle osoitteessa www.helins.fi/jasentietokampanja.

HE L I NS 6/ 2016

33


H

HI ry

Eläinaiheet pärjäsivät kesäkuvakisassa HI-Valokuvauskerhon Facebook-sivulla järjestetyssä kesäkuvakisassa kilpaili 26 ansiokasta valokuvaa. Kuvat on otettu 12.5.–31.8.2016 välisenä aikana. Äänestyksen jälkeen ensimmäisen ja toisen sijan vei Matti Selänne upeilla eläinaiheisilla kuvillaan. Onnea voittajalle! 1.sija Korennot Kamera Sony a7r II, objektiivi Tamron 150–600 f5.0–6.3 460mm, f6.0, ISO640, 1/800s ”Olin Espoossa kuvaamassa korentoja lennossa, kun silmiini osui muniva ruskoukonkorento puupalasen päällä. Korento oli sen verran kaukana, että piti vaihtaa supertele kameraan. Sopivan kuvakulman saaminen edellytti menoa aivan veden rajaan, kameran pitämistä mahdollisimman kaukana veden päällä ja sopivan linjan löytämistä ruohojen välistä. Suolammen ranta on siinä kohtaa hetteikköä, joten olin nilkkoja myöten vedessä. Gore-Tex ei enää pitänyt jalkoja kuivina, mutta mitäpä sitä ei tekisi hyvän kuvan eteen. Korentoja tuli vielä lisää, joten kolmesta vierekkäin munivasta ruskoukosta sain otettua useita kuvia.” 2. sija Kyy Kamera Sony a7r II, objektiivi Sony 34

HEL I NS 6/2 0 16

FE24-240 f3.5-6.3 240mm, f6.3, ISO640, 1/320s ”Kesken korentokuvauksen kaverini löysi hienon mustan naaraskyyn heinikosta. Heinikossa käärmeestä ei saanut kunnollisia kuvia, joten käärmeen käsittelyyn tottunut kaverini siirsi kyyn varo-

vasti läheisen polun viereen. Siirrosta hämmentynyt tai kuvauksesta innostunut kyy antoi rauhassa kuvata jonkin aikaa, kunnes päätti siirtyä viereisen taimikon suojaan.”

Teksti ja kuvat Matti Selänne


Kesäkauden huvilavarausaika lähestyy Sakari Kuokkanen

Ensi kesän huvilavaraukset 2. tammikuuta 2017 alkaen! Vådötorp on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Saareen pääset esimerkiksi Reposalmen laiturista kaupungin vesiliikennereitin aluksilla tai vuokralaisten käyttöön varatuilla soutuveneillä. Huvilan vuokrauskausi on 5.5.– 15.10.2017. Voit vuokrata huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaikka koko huvilan suuremmalle seurueelle. Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa. Yhteiskäyttötiloja ovat keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on puulämmitteinen sauna 7–8 hengelle sekä erillinen grillikatos. Huvila toimii omatoimiperiaatteella. Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorp, toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Sesonki 19.6.–13.8.

HUONE Yksi yö 35 e 40 e Lisäyöt 30 e 35 e

Vuokrat Huoneiden vuokrat koskevat koko huonetta, eikä yöpyjien määrä vaikuta hintaan. Sauna ja grillikatos ovat kaikkien saaressa käyvien jäsenten käytössä. Tule mukaan huvilan huoltoryhmään Vapaaehtoisista koostuvaan huvilan huoltoryhmään ovat tervetulleita kaik-

5.5.–18.6. ja 14.8.–15.10.

KOKO HUVILA Yksi yö 170 e 180 e Päiväkäyttö arkisin

150 e

ki jäsenet. Huoltoryhmässä jokainen voi osallistua toimintaan oman osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan.

160 e

Huoltoryhmän sähköpostilistaan voit liittyä ilmoittautumalla osoitteessa jaana.kalviainen@helins.fi.

Jäsenmaksualennuksen haku Voit hakea alennusta jäsenmaksusta, mikäli olet ollut jäsenenä koko jäsenmaksuvuoden ja täytät hakukriteerit. Alennus on 14 euroa kuukausijäsenmaksusta niiltä kuukausilta, joille voit osoittaa perustelun alennukselle. Perhevapaan ajalta alennus on 20 euroa kuukausijäsenmaksusta. Alennukseen oikeuttavia syitä ovat: n työttömyys/lomautus

varusmies-/siviilipalvelu äitiys-, isyys- tai vanhempainloma tai hoitovapaa n pitkäaikainen sairaus n eläkkeelle siirtyminen, ei koske osa-aikaeläkettä n vuorotteluvapaa n ulkomailla oleskelu n päätoiminen opiskelu n erityisen alhaiset tulot, kokonaisharkinnan perusteella. n n

Vuotta 2016 koskevaa jäsenmaksualennusta on haettava viimeistään 31. joulukuuta 2016. Alennusohjeet ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.helins.fi/jasenmaksualennukset. Voit tilata lomakkeen myös HI:n toimistolta, toimisto@helins.fi tai puh. 040 150 3878.

HE L I NS 6/ 2016

35


H

HI ry

Hyödynnä jäsenetusi – osallistu koulutuksiin Pixhill

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia: CV-työpaja Torstaina 8. joulukuuta 2016 klo 17–20 Asemapäällikönkatu 12 C Työpajassa voit laatia hyvän ansioluettelon ura-asiantuntijan avulla. Opit samalla, mihin asioihin rekrytoijat kiinnittävät huomiota työhakemuksia lukiessaan. Neuvotteluvalmennus Lauantaina 10. joulukuuta 2016 klo 10–17 Ratavartijankatu 2 A Koulutuksessa käydään läpi eri neuvottelutilanteita, opitaan valmistautumaan neuvotteluihin ja konfliktitilanteisiin sekä tehdään neuvotteluharjoituksia. Lakitietoa työntekijälle Maanantaina 12. joulukuuta 2016 klo 17–20 Ratavartijankatu 2 A Työlainsäädäntöön keskittyvä koulutusja keskustelutilaisuus, jossa työsuhdelakimiehet käyvät läpi työsuhteiden ehto-

jen kannalta merkittäviä oikeustapauksia ja lakimuutoksia. Työhaastattelu Torstaina 15. joulukuuta 2016 klo 17–20 Ratavartijankatu 2 A Urahallinta-asiantuntijoiden pitämän koulutuksen teemoina ovat: n Työhaastattelun eri muodot n Tyypilliset haastattelukysymykset

n Haastavat aiheet ja kielletyt kysymyk-

set n Omat kysymykset ja dialogi haastattelussa n Vuorovaikutteisuus n Asiat, joita haastateltavasta huomioidaan. Katso lisätietoa koulutuksista ja ilmoittaudu: www.ilry.fi/koulutukset

Työnhakuveturi apuna työnhaussa Mindfulness työnhaussa -webinaari Keskiviikkona 14. joulukuuta 2016 klo 9–10

Osaaminen näkyväksi Keskiviikkona 25. tammikuuta 2017, klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Kaipaatko lisää energiaa ja rentoutta työnhakuusi? Webinaarissa opit: n Mindfulness-filosofian perusteet n Mindfulness-taitojen käyttö työhaastattelussa n Työnhaun haasteiden selättäminen ja stressin hallinta tietoisuustaitojen avulla n Mindfulness-ajattelun jalkautus osaksi arkea.

Opit tunnistamaan elämänuran varrella kertynyttä osaamistasi ja kuinka voit tehdä osaamisen näkyväksi ansioluettelossasi.

36

HEL I NS 6/2 0 16

Tulossa myös: Tehokas hakemus ja CV -webinaari Keskiviikkona 18. tammikuuta 2017, klo 9–10

CV-keväthuolto 1 Keskiviikkona 15. helmikuuta 2017, klo 9–11 CV-keväthuolto 2 Keskiviikkona 15. helmikuuta 2017, klo 12–14 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi


Uutta kohti – kehittyvä esimies -verkkokoulutukset Pixhill

Akavan Esimiesverkoston valmennus antaa uusia näkökulmia ja työkaluja esimiestyöhön muuttuvassa työelämässä. Valmennuskokonaisuuteen kuuluu kolme verkkoseminaaria ja välitehtäviä. Osa 1: Esimiehen rooli uudistuvan työn arjessa tiistaina 7. helmikuuta 2017 klo 9–10.30 Osa 2: Esimiehen vuorovaikutustaidot sekä erilaisuuden hyödyntäminen keskiviikkona 15. maaliskuuta 2017 klo 9–10.30 Osa 3: Palautteenanto ja haastavien tilanteiden kohtaaminen esimiestyössä maanantaina 24. huhtikuuta 2017 klo 9–10.30 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.akava.fi/esimiesverkosto

Ammattitaito on paras vakuutus.

Insinöörilaulajat joulun kynnyksellä Kari Oikkonen

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään yleensä maanantaisin klo 17.30 HI:n toimistolla, Ratavartijankatu 2 A. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Tervetuloa koelauluun! HE L I NS 6/ 2016

37


H

HI ry Sointu Högström

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi 38

HEL I NS 6/2 0 16

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivut. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter @Helinsfi, #helins

LinkedIn > Helsingin Insinöörit HI ry

Slideshare > HIry Instagram > helsingininsinoorit


K

Kolumni Kuva Insinööriliitto HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

LUOTTAMUSPÄÄOMAN VAALIJAT Ison yrityksen pääluottamusmies soitti. Hän oli huolissaan päättäjien löysistä puheista päästökauppakompensaatioon liittyen − eivätkö päättäjät ymmärrä, että jos yrityksen talous kiristyy, kiristyvät seuraavaksi teollisuuden mahdollisuudet työllistää? Eivätkä kansantalouden rattaat ilman teollisuuden työpaikkoja pysy pyörimässä. Luottamusmies oli samalla asialla kuin teollisuusliitot niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella. Häntä kuitenkin askarrutti, tuleeko heidän huolensa riittävästi kuulluksi. Lupasin välittää viestiä päättäjille ja vinkkasin, keihin kannattaisi olla yhteydessä. En tiedä, tietääkö kyseisen yrityksen johto, millainen kultakimpale heillä on käsissään. Toivottavasti tietävät, ja osaavat sitä arvostaa. Mieshän tekee omien hommiensa ohella osan johdon töistä! Julkisuudessa ammattiliitot leimataan usein saavutettujen etujen vartijoiksi sekä kehityksen esteiksi. Leimakirvestä heilutellaan monesti mielikuvien, ei faktojen perusteella. Liitot ovat syntyneet, koska joukossa on enemmän voimaa, tietoa ja taitoa kuin yksittäisissä toimijoissa. Työpaikoilla liiton läsnäolo kiteytyy luottamusmieheen. Hänen roolinsa on haastava: ajaa työntekijöiden etua suhteessa työnantajaan, mutta toisaalta ymmärtää myös työnantajan näkökulmaa. Luottamusmies on työpaikan edunvalvoja, neuvonantaja, tietopankki, neuvottelija ja äänitorvi. Parhaimmillaan hän on samalla johdon kumppani, joka kasvattaa yrityksen keskinäistä luottamuspääomaa. Suomen menestystekijöitä ovat olleet korkea osaaminen ja vahva yhdessä tekemisen meininki. Vahvuutemme eivät ole kadonneet minnekään, vaikka luottamus tulevaisuuteen rakoilee. Senkin vuoksi luottamusmiehiä tarvitaan, ehkä enemmän kuin koskaan.

Jenni Karjalainen Elinkeinopoliittinen asiamies Insinööriliitto IL ry

Ilmoittaudu koulutuksiin Käy varaamassa paikkasi vuoden 2017 jäsenkoulutuksiin osoitteessa www.ilry.fi. Tulossa on mm. urahallintaan, edunvalvontaan ja ammatilliseen osaamiseen liittyviä koulutuksia. Toimi nopeasti!

HI:lle uusi hallitus HI:n uusi hallitus vuodelle 2017 on valittu. Hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2017.

Päivitä jäsentietosi voita leffaliput Nyt on aika laittaa jäsentiedot kuntoon. Samalla osallistut arvontaan ja voit voittaa leffaliput kahdelle. Katso ohjeet sivulta www.helins.fi/jasentietokampanja. HE L I NS 6/ 2016

39


Insinööriliitto on mukana tukemassa kansalaisaloitetta työttömyysetuuden aikaisen opiskelun puolesta. Aloitteen tavoitteena on helpottaa kansalaisen mahdollisuuksia parantaa omaa osaamistaan työttömyyden aikana.

Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan tetoimiston hyväksyntä. Aloite lähtee siitä, että työttömäksi joutunut on oman osaamisensa paras asiantuntija, joten hänen pitää saada opiskella enintään kaksi vuotta omalla ilmoituksella.

Allekirjoita aloite verkossa

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2096

Kansalaisaloitteen panivat liikkeelle Insinööriliiton varapuheenjohtajat Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen.

28.1.2017 mennessä tarvitaan 50 000 allekirjoitusta.

Tavoitteen täyttyessä kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta www.ilry.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.